Käyttäjän Kai Nyman blogi

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Aktiiviset sijoittajat oppivat vähitellen ennustamisen taitoa

Tohtori Philip Tetlock julkaisi kirjassaan "Superforecasting" tutkimustuloksia sijoittajalle tärkeästä aiheesta, ennustamiskyvystä.

Hyvät ennustajat ovat tavallisia ihmisiä

Ihmiset eroavat toisistaan huomattavasti siinä miten hyvin he pystyvät ennustamaan tulevaa. Hyvän ennustamiskyvyn omaavat ovat usein aivan tavallisia ihmisiä, joiden elämänasenne tekee heistä profeettoja:

  • He ovat yleensä kohtuullisen älykkäitä, mutta eivät välttämättä mitään neroja. Älykkyys ei ole tärkeä ominaisuus.
  • Hyvät ennustajat kyseenalaistavat alati omia aiemmin tekemiään arvioita ja etsivät alati uusia tapoja nähdä asioita.
  • He eivät usko löytävänsä mitään pitävää ja kestävää maailmanselitystä. Heille maailma on loppujen lopuksi kokonaisuutena liian suuri pienen ihmisen ymmärrettäväksi. Siksi maailmaa voi ymmärtää vain paloittain ja hetkittäin ja pieni ihminen joutuu aina kerta toisensä jälkeen etsimään uutta näkemystä ja tietoa. 
  • Hyvät ennustajat tulevat hyvin toimeen tilastollisten tietojen kanssa ja rakastavat numeroita ja käyriä. Mutta he eivät yleensä silti luo itselleen pidempiaikaisia matemaattisia malleja joihin he fiksaantuisivat. 
  • Hyvät ennustajat etsivät kaiken aikaa uutta tietoa ja näkemystä. He lukevat paljon ja seuraavat maailmaa.

Hyvistä ennustajista tulee harvoin julkisuuden palvomia mediatähtiä. Heillä ei ole median rakastamaa yksinkertaistettua, helppoa mallia, joka antaisi vastauksia. He ovat asioita eri puolilta punnitsevia, mielipiteitään ajoittain muuttavia takinkääntäjiä, jotka eivät häpeä olla väärässä kaikessa, jonka he joskus ovat sanoneet. Heille uuden ja paremman totuuden etsiminen ja vanhojen näkemystensä virheellisyyden osoittaminen on kaikki kaikessa.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Öljyntuottajamaat rahoittavat elintasoaan myymällä osakkeita

Mistä johtuu tämä pörssikurssien hermoilu? Kiinan talouden heikkoutta syytetään tilanteesta. Mutta on olemassa toinen, vähemmän julkisuutta saanut tekijä, öljyntuottajamaiden valtiontalous.

Öljyntuottajamaat ovat hyvinä aikoina kasvattaneet julkista kulutusta ja hyvinvointia ja nyt tähän hyvinvointitasoon ei ole enää varaa. Kulutusta ei ole kuitenkaan vielä supistettu pienentyneiden öljytulojen edellyttämälle tasolle. Vajetta on katettu hyvinä aikoina kootuista valtiollisista rahastoista. Näistä rahastoista on ensin myyty lainapapereita ja nyttemmin ilmeisesti myös osakkeita. Markkinoille tulvivat myyntimääräykset tulevat öljyntuottajamaiden rahastoista. Siksi pörssikurssit ovat sitkeästi alamaissa.   

Käyttäjän Kai Nyman kuva

VIX indeksi kulkemassa kohti osakemarkkinoiden elpymishetkeä

Piksu Toimitus kirjoitti 28.8 artikkelin jonka sisältönä oli se, että nyt on ostajan markkinat osakemarkkinoilla. Silloin oltiin aika lailla syvimmässä kohdassa. Sen jälkeen on Nordean pääekonomia Lippo Suomista siteeraava piksu artikkeli antoi saman suuntaisen viestin. Nyt on varmaan minun vuoroni kertoa sama asia - nyt on ostajan markkinat osaketoreilla. 

Syitä siihen, miksi uskon osakehintojen elpymiseen ovat seuraavat:

  1. Korkotaso on matala, keskuspankkikorot nuolevat nollaa (ohessa Suomen Pankin kuva) ja muutama keskuspankki (Intia, Kiina) on jopa edelleen laskemassa korkoa.
  2. Osakkeita kannattaa ostaa vaikka velaksi. Velan korko on yhden prosentin tuntumassa kun taas jo pelkkä osinko ylittää velan koron. Osakkeet ovat suhteessa halpoja. 
  3. Maailmantalous kasvaa edelleen 3% vuosivauhtia. USA:n kasvu on runsaan kahden prosentin tietämillä ja Euroalueen kasvu on hitaasti heräämässä pitkästä unestaan.
  4. Raaka-aineiden hinnoissakin näyttäisi olevan pohja saavutettu ja hinnat ovat sinkkiä lukuunottamatta vahvistuneet jo kuukauden ajan. Raaka-aineiden ylituotanto on seurausta muutaman vuoden takaisista ylioptimistisista kaivosprojekteista. Nyt tuollekin kapasiteetille alkaa vähitellen löytyä osittaista käyttöä.
Käyttäjän Kai Nyman kuva

Elintasomme ei laske vaikka euromääräiset palkat pienenevät

Hallitus on esittänyt, että sunnuntai- ja ylityö- lisiä pienennetään ja että lomapäiviä ja sairauspäiviä muutetaan palkattomiksi. Tämä tarkoittaa noin 2%...4% palkan pienennystä ja joillekin ryhmille jopa tätä enemmän. Mutta paljonko elintaso laskee?

Kotimaisten tavaroiden ja palveluiden hinnat laskevat

Elintaso ei muodostu pelkästään käteen jäävistä euroista, vaan myös siitä, mitä euroilla saa. Palkanalennuksen jälkeen euroilla saa enemmän kuin ennen - samasta rahasta tulee ostovoimaisempaa. Tällä taianomaisella tosiasialla on hyvä peruste. Samalla kun palkat laskevat, laskee myös ostamiemme kotimaisten tavaroiden ja palveluiden hinnat.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suomalaiset yritykset tulevat menestymään kansantalouttamme paremmin

Hallituksen toimet vaikuttavat Suomen talouden ohella myös suomalaisten yritysten pitkän aikavälin pörssi- ja tulos- kehitykseen, mutta miten?

Hallitus teki minkä lupasi ja mitä piti

Ensinnäkin on todettava, että hallitus teki rohkeasti sen minkä lupasi, ilmoitti toimista, jotka parantavat yksityisen sektorin pitkän aikavälin kustannuskilpailukykyä noin 5%. Ohessa Juha Sipilän esittelemä laskelma asiasta.

Teollisuustuotannostamme on vuoden 2010 jälkeen siirtynyt ulkomaille noin 10% kokonaisvoluumista. Vauhti on ollut tasaista noin 1,5% vuosivauhtia. Tuotantoa on siirretty ulkomaille sitä vauhtia kuin se järkevästi ottaen on mahdollista. Miksi tämä ei ole näkynyt pörssikursseissa? Asia on hyvin yksinkertaista. Suomalaiset yritykset ovat siirtäneet toimintaansa ulkomaille kärsimättä itse asiasta kovinkaan paljon. Suomen menestyksellä ei tässä mielessä ole ollut niin suurta merkitystä sijoittajille ja yrityksille kuin äkkisiltään voisi ajatella. 

Sama kehitys jatkuu. Hallituksen toimet ovat järkeviä, mutta ne alkavat vaikuttaa vasta parin vuoden päästä. Siihen mennessä voi hyvällä syyllä olettaa vientiteollisuutemme kutistuneen edelleen noin 3% verran.

Ongelmana on, etteivät yritykset rakenna tuotantoaan Suomeen vaan ulkomaille

Maamme velkaantumisvauhti (vaihtotaseen vaje) ei ole kohtuuton, jos lasketaan yhteen julkinen sektori, kuluttajat ja valtio. Onglemanamme on ollut se, että julkinen sektori ottaa velkaa julkiseen kulutukseen ja yritykset taas purkavat investointeja  eivätkä siis ainakaan velkaannu - päinvastoin. Vinoutuminen on ennen kaikkea Suomen sisäistä. Nyt tehdyillä toimilla parannetaan nimenomaan yksityisen sektorin työllistämisedellytyksiä ja koitetaan houkutella teollisuutta investoimaan.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Keynesin kerroin kertoo paljonko BKT nousee velanoton vaikutuksesta

Jos kansantaloutta elvytetään ulkopuolisella velkarahalla, niin bruttokansantuote kasvaa ainakin alussa enemmän kuin velanoton määrä antaisi aihetta olettaa.  Niin sanottu Keynesin kerroin kertoo sen paljonko enemmän bruttokansantuote kasvaa. Suomen valtio ottaa velkaa tällä hetkellä joka vuosi noin 3,2% / BKT summan (Lähde: Trading economics) ja osatakseen arvioida tämän velanoton kansantaloudelliset vaikutukset sijoittan on hyvä ymmärtää niin sanotun Keynesin kertoimen toiminta. Joudutaanhan tuo velanotto jossain vaiheessa purkamaan.

Keynesin kertoimen muodostuminen on helppo ymmärtää:

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Nopeaa kauppaa käyvät treidarit hyödyntävät niinsanottuja tukitasoja

Osaketreidareiden käyttämä niin sanottu "tekninen analyysi" pyrkii ennustamaan tulevaa kurssikehtitystä historiallisen kurssikäyrän ja osakevaihdon perusteella. Eräs tärkeä kurssikäyrään liittyvä tunnistettava piirre on niin sanottu tukitaso - kurssitaso, jolla osakkeen arvo tuntuu viipyilevän pidempiä aikoja ja jonka läpäisemiseen tuntuu liittyvän hitautta.

Tukitasot syntyvät suursijoittajien toiminnasta

Tukitason syntymiseen on selvä syy - suursijoittajien toimintatapa. Markkinoilla toimii kourallinen suuria sijoittajia, eläkerahastoja ja investointipankkeja. Nämä suursijoittajat laskevat yritykselle järkevän kurssitason, jolla he ovat valmiita osaketta ostamaan ja toisen tason, jolla he ovat valmiita myymään. Laskenta on periaatteessa yksinkertaista ja perustuu yrityksen tulostuottoon, tulostuottonäkymään ja vallitsevaan (reaali-) korkotasoon.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Hallitus kohottaa elin- ja kustannus- tasoamme entisestään kiihtyvällä velanotolla

Niinsanottu valtionvarainministeriömme on laatinut talousarvioehdotuksen vuodelle 2016.

Valtio elvyttää taloutta yhä kiihtyvällä velanotolla

Ehdotuksen oleellisena asiana on se, että valtiovarainministeriö haluaa nopeuttaa valtion velankasvua ensi vuonna 11,6% entistä nopeammaksi. Uutta velkaa otetaan valtiontalouteen 5,7 Mrd€. Velanottoa kiihdytetään viime vuoteen nähden noin 0,6 Mrd€ suuremmaksi. Leikkauksista ei ole kokonaisuuden osalta näkyvissä merkkiäkään - päinvastoin.

Tämä velkaraha pumpataan talouteen piristämään palkkatasoa, kulutusta ja kustannustasoa, jotka nousevat kerrannaisvaikutuksineen vielä tätäkin summaa suuremmalla määrällä. Valtion aikaansaama palkka- ja kustannus- tason (ja BKT:n) nousu vaikuttaa siten että meidän kaikkien elintasomme on näiden toimenpiteiden seurauksena luokkaa 7% korkeampi kuin muuten olisi olettaen että kulutusta, kustannustasoa ja bruttokansantuotetta kohottavat kerrannaisvaikutukset kaksinkertaistavat vaikutuksen. 

Valtion toimilla on kääntöpuolensa - teollisuustuotanto romahtaa

Velkaelvytyksellä on positiivisen, bruttokansantotetta kohottavan vaikutuksen ohella myös kääntöpuolensa. Teollisuustuotanto pakenee sinne missä kustannustaso on kohtuullisempi. Keinotekoisesti ylläpidetty palkka- ja kustannus- taso karkottaa vientiteollisuutta. Ohessa Findikaattorin kokoama käyrä siitä miten vientiteollisuus pakenee Suomesta. Samoin kävi Espanjassa, Irlannissa, Portugalissa ja Kreikassa, jotka kaikki ovat nyt hoitaneet asiansa kuntoon. Suomessa ei ole vielä ollut hallitusta, joka olisi lähtenyt asiaa korjaamaan ja tilanne meillä pahenee koko ajan entisestään. 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Työnantajat maksavat joutilaisuudesta melkein yhtä paljon kuin työn tekemisestä

Yksikkötyökustannukset on saatava järkevälle tasolle. Palkka on vain eräs osa yksikkötyökustannuksia. Työnantajan ja työntekijän sosiaaliturvamaksut ovat yhtä suuri erä. Myös niistä on pystyttävä tinkimään.

Sosiaaliturvamaksut menevät sellaisiin kohteisiin kuten ansiosidonnainen päiväraha, eläkkeet ja työttömän peruspäiväraha. Nämä erät maksetaan ihmisille siitä syystä, että maksun (tuen) saaja on osoittanut olevansa joutilas (laiska tai epäkelpo). Työnantaja maksaa siis Suomessa joutilaille palkkioita joutilaisuudesta samaa suuruusluokkaa olevan summan kuin hän maksaa työntekijöilleen palkkaa. Tämä ei ole tietenkään väärin - se vain on niin. Yhteiskuntamme on ihmeellinen. 

Suomalaisten työläisten keskiansiot (Lähde: Findikaattori)

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Työttömyys on työmarkkinajärjestöjen toiminnan seurausta

Työmarkkinajärjestöt (työntekijä- ja työnantaja- järjestöt) vastaavat yhdessä merkittävimmin siitä, että Suomen yksikkötyökustannukset ovat järkevällä tasolla. Tässä tehtävässä on epäonnistuttu. Yksikkötyökustannuksemme ovat aivan liian korkealla tasolla ja sen seurauksena yritykset ovat lakanneet investoimasta Suomeen (alla graafi tapahtumasta).

Yritysten kiinteät investoinnit (Lähde: Teknologiateollisuus)

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suomen Kreikka vastuista päättävät EKP:n virkamiehet

Poliittisessa keskustelussa debatoidaan Suomen valtion Kreikkaa ja GIPSIC (Greek, Italy, Portugal, Spain, Ireland, Cyprus) maita koskevista taloudellisista vastuista. Nämä vastuut kanavoituvat IMF:n ja Euroaluuen vakausmekanismien kautta. 

Keskustelussa unohdetaan tärkeä asia, Suomen pankin vastuut. Nämä vastuut ovat olleet suurempia kuin valtion vastuut. Suomen pankin vastuut määräytyvät Euroopan keskuspankin päätöksillä ja ne ovat meidän oman kansallisen päätöksentekomme ulottumattomissa (tai ainakin heikossa kontrollissa). Niitä on esimerkiksi Kreikan tapauksessa kasvatettu ilman että suomalainen poliittinen päätöksenteko olisi asian kanssa ollut missään tekemisissä. Ohessa on ifo instituutin keräämä taulukko Suomen kaikista GIPSIC maita koskevista vastuista.  Kaksi ensimmäistä kohtaa, TARGET maksut ja valtionlainojen ostot (yht. 18 Mrd€) ovat juuri noita Suomen pankin kautta syntyneitä vastuita.

Suomen pankin vastuut olivat pahimmillaan, vuonna 2011, kaikenkaikkiaan 60% bruttokansantuotteesta, enemmän kuin sotavuosina 1918 ja 1939...1945, jolloin Suomen pankki osti massiivisesti Suomen valtion velkakirjoja ja rahoitti tällä tavalla sodankäyntiä.

Alla on tarkempi kuva Suomen pankin taseen saamisten kehittymisestä aina vuodesta 1900 saakka. GIPSIC maille annetut takausvastuut yms. näkyvät selvänä piikkinä, joka ylittää selvästi sen, mitä omaan rooliinsa (rahan luomiseen ja sen vakaudesta huolehtimiseen) keskittyvä keskuspankki tarvitsisi tehtävänsä hoitamiseen. Elämme totisesti poikkeuksellisia aikoja.

Suomen pankin saamiset (Lähde: Suomen Pankki)

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Keskisuuret kasvuyritykset ovat antaneet pitkällä aikavälillä parhaan tuoton

Jotkin sijoittajat arvostavat yritysten tasevarallisuutta (arvo-osakkeet), jotkin hyvää osinkoa (oskinko-osakkeet) ja jotkin taas pieniä ja keskisuuria kasvuyriytyksiä (kasvuyrityshakuinen sijoittaminen).

Näille sijoitustyyleille on olemassa USA:ssa indeksi- ETF rahastoja, joiden menestyksestä saa osviittaa siitä, miten tällä tavalla valitut osakkeet menestyvät pitkällä aikavälillä. Ohessa on kolmen USA:n markkinoita edustavan rahaston vajaan kymmenen vuoden kehitys.

Eri sijoitustyyleijä noudattavien ETF rahastojen kehitys USA:ssa. (Lähde: Google finance)

Ylivoimaisesti parasta tuottoa on saanut pieniin ja keskisuuriin kasvuyrityksiin sijoittamalla (iShares Russell 2000 Growth (IWO) rahasto). Meno on ollut kuoppaista. Pienetkin pörssi -laskut ja -nousut ovat näkyneet rahaston arvon suurina vaihteluina.  Kyse on riskiä sisältävä strategia. Mutta lopputulos on hyvä.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Investointipankit hyödyntävät sijoituskohteiden arvioinnissa DuPont analyysiä

Investointipankit tekevät osakesijoituksensa tueksi sijoituskohteesta niin sanotun DuPont analyysin. Mutta mikä tämä analyysi on ja miksi se tehdään?

Sijoittaja on kiinnostunut loppujen lopuksi vain siitä miten hyvää nettovoittoa yritys tekee pörssiarvoaan vastaan. Siis montako prosenttia tulee nettovoittoa pörssiosakkeeseen sijoitetulle pääomalle. Tämä luku, nettovoitto/pörssiarvo on loppupeleissä ainoa kiinnostava tekijä. Mutta sen kehitystä on vaikea arvioida, ellei tee tarkempaa arviota. DuPont analyysi on hyvä, yrityksen tilinpäätöstietoihin nojaava menetelmä tarkemman analyysin tekemiseksi.

DuPont anayysi jakaa luvun nettovoitto/pörssiarvo tekijöihin: toiminnan tehokkuus, pääoman tehokkuus, velkavipu ja pörssin arvostuskerroin (prize/book), joiden tulona tuo nettovoitto/pörssiarvo muodostuu. Näitä komponentteja on helpompi verrata saaman toimialan yritysten kesken ja näiden tekijöiden kehittymistä on mahdollista ennustaa paremmin kuin pelkän nettovoiton kehittymistä. Siksi nettovoitto/pörssiarvo jaetaan näihin komponentteihin.

DuPont analyysi sovellettuna pörssisijoittajan käyttöön

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Yrityksen hallitus vastaa asemasta tuotantoketjussa ja yriytsjohto hyvistä tuotteista

Sijoittajan tekemän työn lisäarvoa yhteiskunnalle ei aina ymmärretä. Sijoittamisen merkitystä ei ymmärretä ja sijoittajan tekemää hyvää työtä kutsutaan ahneudeksi. Tämä on erittäin valitettavaa. Sijoittajat nähdään yhteiskunnan verenimiöinä ja loisina, joita saa kohdella huonosti.

Sijoittamisessa tarvitaan tietotaitoa

Sijoittaminen on kuitenkin arvokasta työtä, joka vaatii paljon aikaa ja tietotaitoa. Sijoittajan oleellisinta tietotaitoa on:

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Pörssiyhtiömme ovat työmarkkinajärjestöjen harjoittamassa omistajaohjauksessa

Jos pitäisi valita viimeisen sadan vuoden ajalta talouteemme eniten vaikuttanut laulu, niin se olisi varmaan oheinen Kristiina Halkolan vuonna 1969 esittämä laulu 20 perheestä.

Tämä laulun taustalla vaikuttanut ajattelutapa johti siihen, että suomalainen tuotantokoneisto siirrettiin tärkeimmiltä osiltaan työmarkkinajärjestöjen, valtion, kuntien ja säätiöiden harjoittamaan omistajaohjaukseen. Siirto tapahtui nostamalla yksityisomistajien verotusta ja antamalla verohelpotuksia säätiöille ja työmarkkinajärjestöjen hallitsemille eläkevakuutusyhtiöille ja aika hoiti loput. Tuotantokoneiston yksityisomistus on tänä päivänä siedettävän pientä verrattuna muuhun pääomaan.

Yhdeksän suurimman pörssiryrityksen neljä suurinta omistajaa (esimerkki siitä mikä on meille tyypillistä)

Laulu 20 perheestä sisältää ajankohtaisen uudistusehdotuksen

Kristiina Halkolan laulu kannattaa kuunnella tarkoin - siinä on edelleen pätevä viesti meille tämän päivän suomalaisille.  Laulussa vaaditaan eduskunnalle tuota omistajavaltaa, kun taas vallitseva tilanne on toinen. Suurimmat pääomat, eläkevarat (180Mrd€) on työeläkelaissa määrätty työmarkkinajärjestöjen harjoittaman omistajaohjauksen piiriin.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kummallakin puolisolla pitäisi olla eron sattuessa oikeus omaan omaisuuteensa

Avioliittolaki (Finlex: Avioliittolaki) on kirjoitettu vuonna 1929 ja sitä on korjattu merkittävästi vuonna 1987. Mutta se perustuu edelleen siihen ajatukseen, että avioliitto solmitaan täältä ikuisuuteen. Tämän päivän nuorten liittoja ei kuitenkaan solmita ikuisuus mielessä. Nuoret haluaisivat liitolla osoittaa haluavansa elää yhdessä tässä ja nyt - tässä hetkessä. Avioliittolaki ei taivu tämän tyyppiseen ajatteluun. Se vaatii avioliitolta liikaa.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Onneksi olkoon uudelle hallitukselle ja parasta menestystä

Onneksi olkoon uudellen hallitukselle ja parasta menestystä.

Ja kiitokset siitä, että hallitusneuvottelut ovat sujuneet mallikkaasti ja olette saaneet aikaan ohjelman, joka on rohkea ja vähintäänkin oikean suuntainen ja todennäköisesti myös suhteellisen oikein mitoitettu. Ja kiitokset siitä, että olette varanneet itsellenne vapauden ohjata tulevaa kehitystä sen mukaan miten ympäristömme muuttuu.

Suomi voi olla teistä ylpeä. Mikään ei paranna meidän yhteenkuuluvaisuuttamme ja yhteistä identiteettiämme paremmin kuin hyvä hallinto ja hallitus.

   

Juha Sipilän hallitus:

 Pääministeri      Juha Sipilä (kesk)       

  Elinkeinoministeri    Olli Rehn (kesk) 

 Liikenne- ja viestintäministeri     Anne Berner (kesk) 

 Maatalous- ja ympäristöministeri     Kimmo Tiilikainen (kesk) 

 Kunta- ja uudistusministeri     Anu Vehviläinen (kesk) 

 Perhe- ja hyvinvointiministeri (jaettu salkku)  Juha Rehula (kesk)   ja Annika Saarikko (kesk) 


 Ulkoasiainministeri     Timo Soini (ps)  

 Oikeus- ja työministeri     Jari Lindström (ps)  

 Puolustusministeri     Jussi Niinistö (ps)  

 Sosiaali- ja terveysministeri     Hanna Mäntylä (ps) 


 Valtiovarainministeri     Alexander Stubb (kok)  

 Opetus- ja kulttuuriministeri     Sanni Grahn-Laasonen (kok) 

 Sisäministeri     Petteri Orpo (kok) 

 Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri     Lenita Toivakka (kok)  

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Maakunnallinen hallintotaso on erittäin tarpeellinen

Suomi on lähes ainoana maana maailmassa pitäytynyt kaksiportaisessa (kunnat - valtio) julkisen hallinnon järjestelmässä. Kuntien ja valtion välille on ajan saatossa syntynyt erilaista kuntien maakunnallista yhteistyötä ja valtion aluehallinnon organisaatioita huolehtimaan niistä asioista, joissa tarvitaan maakunnallista otetta ja näkemystä.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

"Vähemmän on enemmän" antaa valaistumisen kokemuksen

Sain luettavakseni Tommi Taavilan kirjan "Vähemmän on Enemmän". Luulin tarttuvani tavanomaiseen tietokirjaan, mutta yllätyin positiivisesti. Tässä oli sitä jotakin. 

Kirjaa oli hauska lukea jo ensi riveiltä alkaen. Se on kirjoitettu leppoisasti ja kevyesti tavalla, joka hemmottelee lukijaa.

Kirjasta henkii kypsä, positiivinen ja hyväksyvä elämänasenne. Eikä teksti jätä lukijaansa missään suhteessa paitsi. Siinä on monella tasolla älykkäitä, jopa tieteelliseksi luokiteltavia havaintoja elämästä ja sen lainalaisuuksista.

Kirja ei ole sijoituskirja, vaikka siinä käsitellään myös sijoittamista. Kirja ei ole myöskään tietyn elämänkatsomuksen esittely vaikka siitä tietynlainen elämänkatsomus heijastuukin. Kirja antaa ihmiselle ennen kaikkea hyvin määriteltyjä työkaluja, käsitteitä, ymmärtää omaa suhdetta elämään, yrittämiseen ja sijoittamiseen. Ja näiden työkalujen avulla lukija pystyy sitten itse luomaan itselleen omaa kokonaiskuvaa ja katsomusta.

Kun tuon kirjan lukee, niin ymmärtää miksi "Vähemmän on Enemmän" asenteella voi voittaa enemmän sekä rahallisesti, henkisesti että ihmissuhteissa. Tässä suhteessa kirja antaa selkeän valaistuksen kokemuksen. Kirjoittajan kypsästä, hyväksyvästä ja itsensä tuntevasta asenteesta tihkuu jotain arvokasta myös lukijalle.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Osakemarkkinat antavat tuottoa ja korot antavat tappiota

Ovatko osakkeiden hinnat kuplassa vaiko ei?  Yhden vastauksen saa kun tutkii voimakkaimmin nousseita USA:n osakemarkkinoita ja vertaa yritysten earnings tuottoja valtionlainojen tuottoihin. Ohessa kuvio viimeisen 65 vuoden kehityksestä. (Tietojen lähde: Roobert Schiller)

Yritysten tulostuotto (laskettuna viimeisen kymmenen vuoden liukuvana keskiarvona) suhteessa pörssikursseihin on tällä hetkellä USA:ssa suurin poiirtein 4% tasolla kun taas pitkistä 10v valtionlainoista saa vaivaiset 2% tuottoa. Osakkeista saa siis suurin piirtein kaksinkertaista tuottoa verrattuna valtionlainoihin. Tällä tavalla arvioituna osakkeilla voisi olla vielä nousuvaraa jäljellä.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Asian Infrastructure Investment Bank (AIIB) horjuttaa talouspolitiikan USA keskeisiä valtarakenteita

Olemme tottuneet siihen, että maailmantalouden kontrolli tapahtuu tiettyjen totuttujen foorumeiden, kuten IMF, Maailmanpankki, G7 ryhmä ja WTO kautta. Tilanne ei kuitenkaan ole stabiili. Foorumit, joiden kautta toimitaan muuttuvat kaiken aikaa. Muutosprosessin käyttövoimana on valta ja sen jakautuminen.

Asian Infrastructure Investment bank (AIIB) on IMF:n kaltainen aasialainen organisaatio

Kiinan, Intian ja kauko-Idän taloudellisen merkityksen nousun kanavoituminen päätösvallaksi synnyttää jännitteitä ja aiheuttaa muutoksia. Uusimpana tulokkaana on Kiinan ja muiden aasian maiden aloitteesta lokakuussa 2014 perustettu "Asian Infrastructure Investment Bank" (AIIB), joka on noussut korvaamaan olemassa olevaa "Asian Development Bank" (ADB) organisaatiota. Suomi on jäsenenä molemmissa. 

Asian Development Bank:n (ADB) ongelmana on ollut vallan vinoutunut jakautuminen. Euroopan äänivalta on ollut moninkertainen verrattuna Kiinaan ja Intiaan. Sama koskee myös USA:n äänivaltaa vaikkei kumpikaan kuulu edes kyseisen instituution toimialueeseen. Tämä vinoutuma lienee syynä siihen, että käytännössä samaa tarkoitusta varten on peurustettu uusi organisaatio, jonne toiminnan oletetaan siirtyvän.

USA kilpailee AIIB:n kanssa perustamalla uuden Trans Pasific Partnership TTP organisaation

Huomionarvoista on, että USA ei ole tullut jäseneksi uuteen AAIB organisaatioon, ja että USA on paheksunut että jopa Britania on pettänyt ja mennyt mukaan uuteen organisaatioon. Vain Japani on ollut kuuliainen liittoilaisensa USA:n toiveille ja jättäytynyt pois AIIB jäsenyydestä.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Syntyvyys paranee koulutusjärjestelmää korjaamalla

Suomalaisten ikäpyramidi (oikealla tilastokeskuksen viimeisimpiin tietoihin perustuva) on yläpäästään pullukka ja tällä hetkellä työikäinen väestö vähenee jo neljättä vuotta peräkkäin. Lääkkeeksi on ehdotettu maahanmuuttoa.

Maahanmuutto on vain ensiapua

Maahanmuutto kelpaa ensiavuksi, mutta pitää puuttua perusongelmiin. Syntyvyyteen alhaisuuden aiheuttavia perstekijöitä tunnetaan heikosti, mutta jotain kuitenkin tiedämme.  Yksi selkeä tekijä on koulutuksen rakenne. Pidämme lapsiamme aivan liian kauan opiskelijaelämän köyhyydessä oppimassa taitoja "oikeaa työelämää" varten. Perheen perustaminen työntyy varsinkin korkeakouluopiskelijoilla myöhempään ja sen seurauksena syntyvyys on erittäin huonoa varsinkin korkeasti kouluttautuvilla. Tilanne on parempi autonasentajilla, siivoojilla ja putkimiehillä, jotka vakiintuvat työelämään ja tarttuvat perheen perustamiseen aiemmin.

Eräs tepsivä lääke alhaiseen syntyvyyteen on koulutuksen rakenteen muutos

Eräs tepsivä lääke alhaiseen syntyvyyteen on koulutuksen rakenteen muutos. Elämä on jatkuvaa oppimista ja työn tekemistä ja nuorille tulisikin tarjota ura, jossa kouluttautuminen vaativampiin tehtäviin katkaisee työjaksot aina eläkeikään saakka. Kouluttautuminen vaativiin asiantuntijatehtäviin ja johtotehtäviin tulisi tapahtua samalla tavalla kuin puolustusvoimissa tai merenkulun parissa. Merenkulussa henkilö aloittaa jungmannina ja etenee vähitellen kursseja käymällä aina kapteeniksi saakka. Puolustusvoimissa on samantyyppinen järjestelmä, jossa työ ja perhe järjestyvät uran aikana luontevasti ennen korkeampia opintoja. Ja Saksassa on ammattitaitoon johtava oppisopimusjärjestelmä, joka on kyennyt painamaan nuorisotyöttömyyden lähes nollan tuntumaan.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kolmen suuren hallitus on järkevä valinta

Uusi eduskunta on valittu. Onneksi olkoon voittajille. Voittajat ovat osoittaneet johtajuutta tuomalla esille kaikille tärkeitä asioita ja he ovat myös olleet parhaita kansan ideaaleja - henkilöitä joihin me haluamme samaistua ja joiden tapaa toimia ja tyylitajua me kaikki kunnioitamme.

Seuraavaksi on vuorossa hallitusneuvottelut. Eduskuntavaalipaikkojen perusteella arvioituna näyttäisi siltä, että keskustan Juha Sipilän kannattaa ottaa, jos yhteishenkeä riittää, hallitukseen mukaan kaksi muuta suurta puoluetta ja tueksi vielä kenties yhden pienemmän puolueen. Tällä koaliitiolla päästään siihen että:

  • Suomen kansa sitoutuu tarvittaviin päätöksiin
  • Eduskuntaan jäävä oppositio on sopivan suppea, mutta kuitenkin riittävän toimintakykyinen

Hallitusneuvottelut ovat luultavasti helpot. Harvalla puolueella on ollut ehdottomia ehtoja ja lähes kaikki ovat hallituspaikkaa vastaan olleet valmiita joustamaan.

Hallitustyö ja eduskuntatyö tulevat sen sijaan olemaan vaikeampia. Tarvitaan johtajuutta, sopimista, lojaalisuutta ja älyllistä reheillisyyttä. Tämä saavutetaan vain, jos kansa luottaa johtajiinsa, eduskunta luottaa hallitukseensa, hallitus luottaa virkamiehiinsä ja virkamiesasaiantuntijat luottavat poliittisen johdon älylliseen rehellisyyteen. Kaikki lähtee siitä, että keulakuvat, pääministeri ja presidentti, osoittavat omalla toimillaan älyllistä rehellisyyttä ja lojaalisuutta kaikkia, myös oppositiota, kohtaan. 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Valtiontalouden Tarkastusviraston asemaa julkisen talouden ohjaamisessa on vahvistettava

Suomi jättää tänä vuonna noudattamatta Euroopan kasvu ja vakaussopimuksen pykälää, jossa määrätään että julkisen velan on oltava alle 60% bruttokansantuotteesta. Olemme sitoutuneet siihen, että hallituksemme ja eduskuntamme joutuu tämän seurauksena Euroopan komission valvontaan koskien budjetin loppusummaa ja julkisia menoja. Joudumme nyt luovuttamaan osan omasta itsemääräämisoikeudestamme ulkopuoliselle taholle. Tämä on häpeä ja olemme lisäksi toimillamme vahingoittaneet kansainvälistä asemaamme ja omaa talouttamme. Tämä ei saa toistua ja tilanteen synnyttäneeseen päätöksenteokomekanismiin tarvitaan korjaavia toimenpiteitä. Seuraavat olisivat mielestäni tarkoituksenmukaisimpia:

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Valtionvarainministeriön kevään katsaus kertoo talouspolitiikkamme tuloksista

Valtiovarainministeriön kevään 2015 katsauksen mukaan Suomen kansantalous on johdettu erittäin vaikeaan tilanteeseen. Talouspolitiikkamme on johtanut siihen, että taloutemme on jo pidemmän aikaa supistunut eikä nopeaa käännettä merkittävästi parempaan talouskehitykseen ole valtionvarainministeriön mukaan odotettavissa.

Tässä poimintoja katsauksen pääkohdista:

Ulkoiset tekijät ovat suotuisia

Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden taloudet ovat kehittyneet suotuisasti. Myös euroalueella maltillinen talouskasvu on käynnistynyt, joskin alueen sisällä on suuria eroja kasvuvauhdeissa. Euroopan keskuspankkijärjestelmän rahapolitiikka kokonaisuudessaan luo hyvät edellytykset taloudelliselle aktiviteetille. Lyhyet korot pysyvät hyvin alhaisena ja kolmen kuukauden euriborin vuosikeskiarvoksi vuodelle 2017 ennustetaan 0,2 %.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Vaihtotase mittaa kulttuurialueiden taloudellisten valtasuhteiden muutosta

Uutiset ovat täynnä kirjoituksia poliittisesta ja sotilaallisesta vallasta ja sen käytöstä. Vähemmän puhutaan taloudellisesta vallasta.

Taloudellinen valta syntyy omistuksesta tai velkasuhteesta. Muutoksia kulttuurialueiden välisissä taloudellisissa valtasuhteissa on helppo mitata. Mittari ei ole pelkästään bruttokansantuote, vaan ennen kaikkea vaihtotase. Vaihtotase mittaa ulkomaista kokonaisvelkaantumista/vaurastumista, joka on yhteenlasku julkisen sektorin, yritysten ja kotitalouksien ulkomaisten velkojen- , talletuksien- ja omistusten lisäyksistä. Se on taloudellisen vallan kasvun/vähenemisen mittari. 

Taloudellinen valta on monasti näkymätöntä, hidasta vallankäyttöä, jossa velallinen tai omistettu taho huomaamattaan kuuntelee isäntäänsä. Vallankäyttäjä tekee myös tiedostamattomia valintoja, jotka ohjaavat siihen että omistettuun yritykseen tulee omistajan kulttuuria ja ajattelutapaa tukevia henkilöitä. Yritysten pääkonttorit ja johtamistapa ovat usein vähitellen, vuosien kuluessa, valuneet kohti omistajan kotimaata.

Taloudellinen valta tulee näkyväksi silloin, kun omistettu taho on erityisen uppiniskainen kuten esimerkiksi Kreikan tapauksessa tai kun velallisen ahdinko kasvaa sietämättömäksi.

Valta johtaa syvällekäypiin muutoksiin kulttuurien välisissä voimasuhteissa. Vallankäyttäjän kulttuuria kunnioitetaan ja ihaillaan. Vahvaan samaistutaan, häneen luotetaan ja hänen tuotteitaan ostetaan. Niistä saa premium hintaa - sitä lisäarvostusta, josta meidänkin laadukkaiksi euroopplaisiksi luokitellut vientituoetteemme ovat hyötyneet.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kesädroppi on keskimäärin 4% suuruinen

Sijoittajapiireissä puhutaan toisinaan ilmiöstä nimeltään kesädroppi - kurssien kesälomien aikana tapahtuva lasku. Mutta onko asiassa mitään perää ja onko kesädroppi vain mielikuvituksen tuotetta vai onko kysymyksessä vuodesta toiseen toistuva aito ilmiö?

Tutkin asiaa Suomen pörssin osalta. Kyllä kesädroppi on viimeisen runsaan kymmenen vuoden aikana ollut toistuva ilmiö ja kyllä sillä todellakin on merkitystä. Kurssit ovat keskimäärin korkeimmillaan helmi-maaliskuussa ja laskevat kesä-heinäkuuhun mennessä keskimäärin 4% noustakseen taas loppuvuodesta lähes kymmenen prosenttia. Kesädroppi vaikuttaisi aidolta ilmiöltä eikä se luultavasi ole pelkkää mielikuvaa. 

Pörssikurssien kehitys vuoden aikana; keskiarvo on punaisella (Lähde: Suomen pankki)

Käyttäjän Kai Nyman kuva

On Suomen talouden etu, että uskonnollisia seurakuntia tuetaan tasapuolisesti

Uskonto on meille tärkeää. Uskonto luo arvokkaat puitteet naimisiinmenoon, ristiäisiin ja hautajaisiin. Uskonnolliset yhteisöt ottavat myös huomaansa silloin, jos jäämme yksin ja usko antaa helpottavan luottamuksen silloin kun olemme sairaita.

Suomen viralliset valtionuskonnot, ev-Lut ja Ortodoksinen uskontokunta ovat olleet hyvästä syystä valtionhallinnon tukemassa erityisasemassa. Ne ovat olleet mukana luoneet Suomalaista yhtenäiskulttuuria ja yhtenäistä kansakuntaa.

Valtionhallinnon erityistuki näkyy verotusoikeutena ja taloudellisena tukena.

  • kirkon jäsenet maksavat kirkollisveroa ev-Lut tai ortodoksiselle seurakunnalle keskimäärin 1,4% tuloistaan
  • yritysten maksamasta yhteisöverosta noin 2,3% ohjautuu suoraan näille kahdelle uskontokunnalle (muille uskontokunnille ei makseta)

Valtionhallinnon erityistuki tietyille uskontokunnille on perusteltavissa siinä tapauksessa, jos yhtenäinen uskonto auttaa meitä kaikkia kansakuntana. Yhtenäisen uskonnon siunauksellisuus on kuitenkin epävarmaa kun asiaa tarkastelee historiallisesta perspektiivistä:

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Imastomuutos on lisännyt elintasoamme useita prosentteja

Hallituksen ilmastopaneelin entinen puheenjohtaja, akatemiaprofessori Markku Kulmala kieltäytyi jatkamasta tehtävässään osittain ympäristöministeriön virkamiesten liiallisen ohjauksen vuoksi. Tieteelle ja totuudelle ei ilmeisesti ollut riittävästi sijaa. 

Lämpötilan vuosikeskiarvot ovat Helsingissä nousseet 1980 luvun 5 asteesta nykyiseen 6,5 asteeseen ja muutos on Sodankylässä vieläkin suurempi.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset suomalaisten arkeen ovat merkittävät:

Lämmityskulumme, joista pääosa asuntojen yhtiövastikkeista muodostuu, ovat laskeneet tämän seurauksena noin 7,5 %. Tämä tuntuu jokaisen kukkarossa. 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kansalaispalkka eli perustulo johtaisi täystyöllisyyteen

Vihreät ovat ilmoittaneet kannattavansa kansalaispalkkaa (perustuloa) ja keskusta on pitänyt tärkeänä että kansalaispalkkaa kokeillaan rajoitetulla maantieteellisellä alueella seuraavan vaalikauden aikana.

Perustulo kuuluu kaikille

Perustulojärjestelmässä kansalaiselle taataan tietty perustulo, ja tämän lisäksi hän saa ansaita haluamansa määrän veronalaista tuloa. Perustuloksi on vasemmassa kuvassa oletettu Suomeen sopiva 450€ ja veroasteeksi 30%.

Tulonsiirrot korvautuvat perustulolla

Progressiivisen verotuksen tuloja tasaava vaikutus korvautuu perustulolla, jonka avulla määritellään se, miten paljon hyvätuloiset joutuvat kompensoimaan pienituloisille. Suuri perustulo merkitsee suurta tulonsiirtoa ja perustulon suuruudella voidaan yhteiskunnassa säätää tulonsiirron suuruus.

Kansalainen ei menetä perustuloaan saadessaan työtä

Perustulojärjestelmässä kansalainen ei työtä vastaanottaessan menetä perustavaa laatua olevaa sosiaalista etua, perustuloa. Kaikki verojen jälkeen jäävät ansiot jäävät hänelle itselleen. Työvoiman tarjonta lisääntyy merkittävästi kun lyhyitäkin työtehtäviä kannattaa ottaa vastaan.

Työnantajan työllistämiskustannukset laskevat

Työnantajan kynnys työllistää laskee perstulojärjestelmässä. Pienipalkkaistakin työtä kannattaa tarjota ja sille löytyy ottajia kun kansalaisten perustulo on turvattu. Minimipalkkaa lasketaan perustulon verran alemmas. Perustulojärjestelmä johtaakin todennäköisesti lähes täystyöllisyyteen.

Sivut

Tilaa syöte RSS - Käyttäjän Kai Nyman blogi