Käyttäjän Kai Nyman blogi

Käyttäjän Kai Nyman kuva

On Suomen talouden etu, että uskonnollisia seurakuntia tuetaan tasapuolisesti

Uskonto on meille tärkeää. Uskonto luo arvokkaat puitteet naimisiinmenoon, ristiäisiin ja hautajaisiin. Uskonnolliset yhteisöt ottavat myös huomaansa silloin, jos jäämme yksin ja usko antaa helpottavan luottamuksen silloin kun olemme sairaita.

Suomen viralliset valtionuskonnot, ev-Lut ja Ortodoksinen uskontokunta ovat olleet hyvästä syystä valtionhallinnon tukemassa erityisasemassa. Ne ovat olleet mukana luoneet Suomalaista yhtenäiskulttuuria ja yhtenäistä kansakuntaa.

Valtionhallinnon erityistuki näkyy verotusoikeutena ja taloudellisena tukena.

  • kirkon jäsenet maksavat kirkollisveroa ev-Lut tai ortodoksiselle seurakunnalle keskimäärin 1,4% tuloistaan
  • yritysten maksamasta yhteisöverosta noin 2,3% ohjautuu suoraan näille kahdelle uskontokunnalle (muille uskontokunnille ei makseta)

Valtionhallinnon erityistuki tietyille uskontokunnille on perusteltavissa siinä tapauksessa, jos yhtenäinen uskonto auttaa meitä kaikkia kansakuntana. Yhtenäisen uskonnon siunauksellisuus on kuitenkin epävarmaa kun asiaa tarkastelee historiallisesta perspektiivistä:

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Imastomuutos on lisännyt elintasoamme useita prosentteja

Hallituksen ilmastopaneelin entinen puheenjohtaja, akatemiaprofessori Markku Kulmala kieltäytyi jatkamasta tehtävässään osittain ympäristöministeriön virkamiesten liiallisen ohjauksen vuoksi. Tieteelle ja totuudelle ei ilmeisesti ollut riittävästi sijaa. 

Lämpötilan vuosikeskiarvot ovat Helsingissä nousseet 1980 luvun 5 asteesta nykyiseen 6,5 asteeseen ja muutos on Sodankylässä vieläkin suurempi.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset suomalaisten arkeen ovat merkittävät:

Lämmityskulumme, joista pääosa asuntojen yhtiövastikkeista muodostuu, ovat laskeneet tämän seurauksena noin 7,5 %. Tämä tuntuu jokaisen kukkarossa. 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kansalaispalkka eli perustulo johtaisi täystyöllisyyteen

Vihreät ovat ilmoittaneet kannattavansa kansalaispalkkaa (perustuloa) ja keskusta on pitänyt tärkeänä että kansalaispalkkaa kokeillaan rajoitetulla maantieteellisellä alueella seuraavan vaalikauden aikana.

Perustulo kuuluu kaikille

Perustulojärjestelmässä kansalaiselle taataan tietty perustulo, ja tämän lisäksi hän saa ansaita haluamansa määrän veronalaista tuloa. Perustuloksi on vasemmassa kuvassa oletettu Suomeen sopiva 450€ ja veroasteeksi 30%.

Tulonsiirrot korvautuvat perustulolla

Progressiivisen verotuksen tuloja tasaava vaikutus korvautuu perustulolla, jonka avulla määritellään se, miten paljon hyvätuloiset joutuvat kompensoimaan pienituloisille. Suuri perustulo merkitsee suurta tulonsiirtoa ja perustulon suuruudella voidaan yhteiskunnassa säätää tulonsiirron suuruus.

Kansalainen ei menetä perustuloaan saadessaan työtä

Perustulojärjestelmässä kansalainen ei työtä vastaanottaessan menetä perustavaa laatua olevaa sosiaalista etua, perustuloa. Kaikki verojen jälkeen jäävät ansiot jäävät hänelle itselleen. Työvoiman tarjonta lisääntyy merkittävästi kun lyhyitäkin työtehtäviä kannattaa ottaa vastaan.

Työnantajan työllistämiskustannukset laskevat

Työnantajan kynnys työllistää laskee perstulojärjestelmässä. Pienipalkkaistakin työtä kannattaa tarjota ja sille löytyy ottajia kun kansalaisten perustulo on turvattu. Minimipalkkaa lasketaan perustulon verran alemmas. Perustulojärjestelmä johtaakin todennäköisesti lähes täystyöllisyyteen.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Deflaatio aiheuttaisi pääoman joukkopaon osakkeista pankkitileille

Euroopan keskuspankit ovat alkaneet maksaa pankkien keskuspankkitalletuksille negatiivista korkoa. EKP pudotti korkonsa -0,1% kesäkuussa ja edelleen -0,2% tasolle syyskuussa. Tanskan ja Sveitisin keskuspankit ovat seurannaat perässä negatiiviselle alueelle ja helmikuussa mukaan liittyi Ruotsin keskuspankki. 

Syynä on inflaatio, joka on pudonnut negatiiviseksi. Keskuspankit pyrkivät asettamaan rahan hinnan (korkotason) sellaiseksi, että raha kelpaa pankeille ja sen määrä kasvaa niin, että inflaatio asettuu suurin piirtein 2% tuntumaan. Tästä tavoitteesta ollaan kaukana.

Pidempiaikainen deflatoorinen kehitys (hintojen lasku) yhdistettynä alhaiseen talouskasvuun on sijoittajan katastrofi. Raha pakee silloin lisäarvoa tuottavista oskesijoituksista nollakorkoisille, mutta silti reaalikorkoa tuottaville pankkitileille. Yritysten reaalikorko (korkotaso vähennettynä inflaatiolla) nousee ja kuristaa yritysten toimintamahdollisuuksia edelleen. Deflaatio on Euroalueella tosiasia ja EKP:n on tämän vuoden aikana pakko pumpata lainaohjelmansa avulla talouteen niin paljon rahaa, että deflaatio kääntyy inflaatioksi. Tehtävä ei ole aivan helppo kun Euroalueen valtiot kilpailevat samaan aikaan keskenään siitä kenellä on alhaisimmat palkka- ja tuotanto- kustannukset. Tilannetta pitää seurata. Sijoittajan kannalta on tärkeää että EKP onnistuu.  

Käyttäjän Kai Nyman kuva

VIX indeksin avulla on mahdollista ajoittaa osakeostoja ja myyntejä

Osakemarkkinoiden hermostuneisuutta kuvaa VIX indeksi. Se lasketaan kuukauden mittaisten osakejohdannaisten hintatason perusteella ja se kertoo osakemarkkinoiden käsityksen siitä, miten paljon S&P 500 indeksi (USA) tulee seuraavan kuukauden aikana vaihtelemaan.

VIX indeksin lasku merkitsee sitä, että osakemarkkinat luottavat tasaiseen kehitykseen. Yleensä osakkeet nousevat silloin, kun VIX indeksi laskee.  

VIX- ja S&P 500- indeksien kehitys viimeisen kahden vuoden ajalta (Lähde: Yahoo)

Monet sijoittajat seuraavat VIX indeksiä ja pyrkivät ajoittamaan osakkeiden ostoja ja myyntejä sen perusteella. Ajoittaminen ei kuitenkaan ole helppoa. VIX indeksi nousee ja osakemarkkinat laskevat  huonojen uutisten jälkeen nopeasti eikä käänteisiin ole helppo ehtiä mukaan.

Mutta on toinen, VIX indeksin tasoon perustuva strategia, joka toimii paremmin. Osakeostot voi ajoittaa ajanjaksoihin, joissa VIX indeksi on edellisen kuuden kuukauden keskiarvon yläpuolella ja myynnit voi tehdä sitten kun VIX on laskenut edellisen kuuden kuukauden keskiarvon alapuolelle. Tällä tavalla on mahdollista saavuttaa pientä etua. VIX indeksi on keskiarvonsa yläpuolella yleensä viikon tai pari ja alapuolella taas ollaan monia viikkoja. Osakeostot ja ja myynnit ehtii tehdä, kun seuraa indeksin tasoa, eikä edes yritä reagoida nousu- ja lasku- käänteisiin.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Digile suuntaa suomalaista liiketoimintaa tekoälyteknologiaan

Suomeen on yliopistojen, julkisen vallan ja yritysten välisen yhteistyön avulla tietoisesti synnytetty teollisuudenaloja kuten mobiiliverkkoteknologiat, konepajateollisuus, biolääketieteen yritysrypäs ja peliteollisuusklusteri. DIGILE on eräs strategisen huippuosaamisen keskittymämme, joka jatkaa tätä perinnettä kokoamalla digitaalisen liiketoiminnan toimijoita, yrityksiä ja yliopistoja, yhteisiin hankkeisiin, joissa synnytetään Suomen teollisuudelle uutta fokusaluetta.

DIGILE fokusoi ja rakentaa suomalaista ohjelmisto-osaamista tekoälyn osaamisen suuntaan

DIGILE:n foresight seminaarin punaisena lankana oli tekoäly, sen rakentaminen ja soveltaminen. Käytämme päivittäin teoälysovelluksia. Google lukee kaiken aikaa internet sivuja, etsii niistä avainaiheet ja assosiaatiot ihmisten mahdollisiin hakukuihin ja on sitten valmis vastaamaan hakukyselyihin. Google myös etsii samankaltaisuuksia mainosten, internet sivujen ja käyttäjien sähköpostien välillä ja osaa sen perusteella tarjota käyttäjälle ja interent sivulle kohdennettuja mainoksia.

DIGILE:n toimitusjohtaja Reijo Paajanen kertoi Piksu Medialle, että suomalaisen teollisuuden eräänä mahdollisuutena on liityntöjen rakentaminen syntyvään globaaliin tekoälyverkkoon, kun internetin tietoaineiston päälle rakentuu sitä hyödyntävä tekoälytaso. 

Mahdollisuuksia on muitakin. Teollisuudeltamme puuttuu perusohjelmistoja, tekoälymoottoreita, jotka kykenevät etsimään aineistojen välisiä assosiaatioita eli samankaltaisuuksia. Ja myös erehdyksen ja onnistumisen kautta oppivien algoritmien teknologia on vielä hajanaista, vaikka erityistoteutuksia on tehty spesifisiin tarpeisiin, kuten äänen ja kuvan tunnistamiseen. Digilen foresight seminaarissa IBM esitteli tutkimusprojektin asteella olevaa laitteistototeutusta tämän tapaisesta moottorista.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Julkisten menojen sopeutus tarkoittaa juustohöylää; kaikki joutuvat säästämään

Valtion nettovelanotto on vuonna 2015 noin 4,4 Mrd€ huolimatta siitä, että veroaste on jo viritetty niin ettei kansalaisilta ole viime vuosina enää enempää irti saanut. Talouskasvu on tyrehtynyt tähän veroasteeseen ja tapaamme verottaa. Seuraava eduskunta pääsee sopeuttamaan julkista taloutta.

Sopeutustarve on poliitikkojen julkisuudessa esittämien arvioiden mukaan suurin piirtein 3,5 Mrd€ luokkaa vuositasolla. Tätä ei ole syytä epäillä. Kokonaissumma on varmasti tuota luokkaa. Mutta helppoja keinoja on vähän. Kehitysapumme on 0,5% bruttokansantuotteesta ja sen puolittamisen avulla saavutetaan 400 M€ vuosittaiset säästöt. Ansiosidonnaisen päivärahan porrastuksella säästetään noin 20% ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan liittyvistä kuluista, yhteensä 200 M€. Näiden toimien jälkeen jää vielä 2,9 Mrd€ katettavaksi muilla kipeämmillä keinoilla.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Mitä kassavirtalaskelma kertoo ja miten rahavirtalaskelmaa luetaan

Tulos- ja tase- tietojen yhteydessä yritykset raportoivat myös kassavirran (rahavirran) ja sijoittajan on hyvä ymmärtää kassavirtalaskelman peruskäsitteet. Yrityksen kassavirta (rahavirta) on yksinkertainen käsite. Se kertoo paljonko yrityksen tilille on tullut lisää rahaa tai paljonko rahavarat ovat vähentyneet. Rahavirta esitetään yleensä kolmessa osassa: liiketoiminnan rahavirta, rahoituksen rahavirta ja investointien rahavirta. (ohessa kuvitteellisen esimerkkiyrityksen rahavirtalaskelma).

Yritys Oy:n rahavarojen muutos Määrä (€) Yhteensä (€)

Liiketoiminnan rahavirta

  +15
  Myynti +35
  Materiaalit -10
  Työ -10

Rahavirta rahoitustoiminnasta

  +30
  Otetut lainat +40
  Takaisinmaksetut lainat -5
  Osingonjako -5

Investointien rahavirta

  -10
  Uusia koneita -10

Rahavarojen muutos

  +35

Liiketoiminnan rahavirta kertoo liiketoiminnan kannattavuuden

Liiketoiminnan rahavirta on hyödyllinen tieto. Se kertoo paljonko liiketoiminta on tuottanut rahaa yrityksen kassaan. Liiketoiminnan rahavirta lasketaan siten, että myynnistä vähennetään hankitut materiaalit, työ ja liiketoiminnan muut juoksevat kulut. Tätä liiketoiminnan rahavirtaa yritys voi sitten käyttää investointeihin, osingonmaksuun ja lainojen takaisinmaksuihin. Liiketoiminnan rahavirran tulisi aina olla posittiivinen luku.

Rahoituksen rahavirta kertoo paljonko uutta lainaa yritys on ottanut

Rahoituksen rahavirta on toinen mielenkiintoinen tieto. Posittivinen rahoituksen rahavirta kertoo yleensä, että yritys on ottanut paljon uutta velkaa, joka on virrannut yrityksen tilille. Negatiivinen rahoituksen rahavirta taas kertoo että yrityksen kassasta on virrannut rahaa lainojen takaisinmaksuun ja osinkoihin. Negatiivinen rahoituksen rahavirta on sijoittajan kannalta ihan hyvä juttu. Tulovirta on silloin riittänyt osinkoihin ja velkojen kuoletuksiin.

Investointien rahavirta kertoo investoinneista yrityksen tulevaisuuteen ja kasvuun

Investointien rahavirta on yleensä negatiivinen luku. Se kertoo paljonko yrityksen kassasta on kulunut rahaa investointeihin. Tulevaisuuteen investoivan kasvualan yrityksen kannattaa ylläpitää suurta negatiivista investointien kassavirtaa. Jos taas yritys toimii kypsällä, kovasti kilpailuilla markkinalla, niin voi olla järkevää lykätä investointeja tuonnemmaksi ja investointien kassavirta jää silloin pieneksi.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Keskustelua Ahvenanmaan demilitarisoinnin lieventämisestä pitäisi käydä sopivin argumentein

Suomen Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak kirjoitti HS:ssa / 29.12., että koska Venäjä kehuu kyvyillään syviin iskuihin, se voisi vallata Ahvenanmaata. Salonius-Pasternak:n mukaan ottamalla käyttöön vain vaikkapa pari Ahvenanmaan saarta Venäjä voisi nykyisillä asejärjestelmillä kontrolloida Itämeren ilmatilaa. Näin se pystyisi rajoittamaan tehokkaasti esimerkiksi Helsingin ja Tukholman välistä ilmaliikennettä.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suomen korruptiomiljoonat kanavoituvat aatteellisten yhdistysten kautta

Suomessa on Patentti ja Rekisterihallituksen, PRH:n mukaan kaikenkaikkiaan 397 erilaista yleishyödyllistä aatetta ajavaa yhdistystystä, jotka ovat palkanneet vähintään yhden täyspäiväisen henkilön. Nämä korkeaa moraalia olevaa aatetta ajavat yhdistykset nauttivat yhteiskunnan kunnioitusta ja tukea ja niitä myös valvotaan keveämmin kuin esimerkiksi omaa etuaan ajavia yrityksiä.

Keveämpi valvonta aiheuttaa lieveilmiöitä. Näiden korkeaa moraalista aatetta ajavien yhdistysten piirissä on kymmeniä sellaisia, jotka rahoittavat (vaaliavustusten muodossa ja muuten) poliittista päätöksentekoa siinä toivossa, että pystyvät vaikuttamaan lainsäädäntöön. Ovatpa jotkin jopa ostaneet itselleen nimikkopuolueita ja politiikkoja aina hallitusta myöden.

Miten paljon tuota "lahjoitus" tyyppistä voitelurahaa kanavoituu poliittiseen koneistoon on suurelta osin hämärän peitossa. PRH ei nimittäin huolehdi, että korkeaa moraalista toimintaa harrastavat yhdistykset toimittaisivat tilinpäätöstietonsa julkiseen tietoisuuteen.  Yritysten ja muiden taloudellisten toimijoiden tuloslaskelmat saa PRH:n Virve palvelusta tai Asiakastiedosta, mutta rekisteröityjen yhdistysten tietojen kohdalla on pääasiassa tyhjää. Tilinpäätöstietoja ei ole saatavilla kuten oheinen taulukko osoittaa.

Toiminta on ollut menestyksellistä. Suuri osa lainsäädännöstä syntyy näiden aatteellisten toimijoiden myötävaikutuksella ja jopa sanelemana kuten esimerkiksi nyt istuvan hallituksen merkittävin aikaansaannos, eläkeuudistus.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Öljyn hinnanlaskusta seuraa talouskasvun yllättävä piristyminen

Tuleeko öljyn hinnan lasku aiheuttamaan yllättävän kasvupyrähdyksen maailmantalouteen? IMF ennusti vielä lokakuun pörssinotkahduksen aikoihin, että maailmantalouden kasvu jää ensi vuonna alle 4% tason. Tuo ennuste perustui vielä korkeaan öljyn hintaan. Nyt tilanne on muuttunut. Lontoossa toimistoaan pitävä talousalan konsulttitoimisto Capital Economics on arvioinut, että 10$ öljyn hinnan lasku parantaa maailmantalouden kasvua noin 0,5%.  Luottoluokituslaitos Fitch Ratings on toisaalta arvioinut, että 20% öljyn hinnan lasku parantaa maailmantalouden kasvua 0,3%.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Tuotantokoneistomme julkinen omistus on saavuttanut 70% tason

Hyvinvointivaltiomme kehitystasoa kuvaa tuotantokoneiston julkisen omistuksen osuus. Sitä on toisen maailmansodan jälkeen kasvatettu ja olemme Suomessa päässeet jo 70% suuruusluokkaan. Harva maa maailmassa pääsee samaan. Tämä luku kertoo sen, että tyypillinen suomalainen tekee työtään työpaikassa, jonka omistajaohjaus tulee osittain tai kokonaan julkisen sektorin piiristä.

Yksityishenkilöiden varallisuuden pääosan muodostaa oma asunto

Mistä tuo yksityisomisteisen osuuden pienuus oikein johtuu? Lähinnä se johtuu siitä, että suomalaiset haluavat omistaa ennen kaikkea oman asunnon, kesämökin ja auton. Ja jos on ylimääräistä, jää se useimmiten pankin tilille. Pankkien tileillä makaa lähes yhtä paljon varallisuutta kuin mitä yksityishenkilöt omistavat osakkeita tai osakerahastoja. Yksityishenkilöt eivät yleisesti ottaen omista kovinkaan paljon osakesijoituksia, eikä Suomessa enää ole niinsanottua yksityistä tuotannollista pääomaa kuin aivan nimeksi. Vain kaikkein pienimmät yritykset ovat enää yksityisessä omistajaohjauksessa. Suuria hallinnoivat julkiset eläkevakuutusyhtiöt.

Tuotantokoneiston julkinen omistus on synnytetty verotuksellisin ohjauskeinoin

Tuotantokoneiston julkinen omistus on syntynyt vähitellen. Kunnilla ja valtiolla on ollut tarvetta ja halua operoida ja omistaa terveydenhuollon, lentoliikenteen, raideliikenteen, koulutuksen, vanhustenhoidon,... ja monien muiden liiketoimintojen osa-alueita. Pörssiyhtiöiden omistajaohjausta on vähitellen siirretty julkisessa kontrollissa oleville työeläkevakuutusyhtiöille, ja samalla on verotuksellisin keinoin ohjattu yksityisomistusta pois tuotannollisista investoinneista kohti omistusasumista ja pankkitilille säästämistä. Muun muassa Juha Sipilä on kiinnittänyt tähän ilmiöön huomiota. 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Itsenäisyyspäivä on toinen toistemme itsenäisyyden kunnioittamista varten

Juhlimme itsenäisyyspäivänä toinen toistemme itsenäisyyden kunnioittamista. Sitä, että meistä kunkin elämä on omassa hallinnassa. Pyrimme maksimoimaan läheistemme vapauden sanoa, olla mieltä, uskoa ja toimia. Siitä kumpuaa onnellisuus, turvallisuus ja keskinäinen luottamus.

Juhlimme toisaalta myös Suomen valtiota, jonka hallitus luo lait ja säännöt, joiden puitteissa tuo maksimaalinen vapaus ja ihmisen kunnioitus yhteiskunnassa toteutuu. Me piksun lukijat kunnioitamme itseämme ihmisinä, jotka huolehtivat omasta taloudellisesta turvallisuudesta ja siitä että pystymme, vahvoina ja taloudellisesti itsenäisinä huolehtimaan myös läheistemme turvallisuudesta. Itsemme kaltaiseen Suomen valtioon me samaistumme. Sellaiseen, joka on taloudellisesti vahva, järjestelmällinen, aikaansaapa ja vahvana kykenee kestävällä tavalla huolehtimaan jäsenistään.

Itsenäisyyden keskeinen viesti ei ole aikojen saatossa horjunut, vaikka usko Suomen valtiokoneistoon onkin toisinaan ollut koetuksella. Itsenäisyyden viesti ei ole puhdasta liberalismia, vapauden aatetta, sillä olemme jokainen vastuussa. Olemme vastuussa läheisimmillemme siitä, että ajamme heidän vapauden aatettaan. Tarjoamme heille puitteita ja sääntöjä joiden sisällä tuota vapautta voi harjoittaa.

Tätä on myös säästäminen ja sijoittaminen. Ohjaamme varallisuutta niiden käyttöön jotka pystyvät tuottamaan valinnanvapautta - haluttuja tuotteita ja palveluita muille. Tämä on itsenäisyyden aatteen tukemista yhteiskunnassa. Vapaus valita on keskeinen vapautemme ja sitä me sijoittajat ja säästäjät haluamme tukea. Olemme valintayhteiskunnan - individuaalisen itsenäisyyden tukipilari.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Euroalueen suhdanteet kääntyneet kohti parempaa

Suhdanteista ei ole vähään aikaan paljon puhuttu piksun sivuilla. Eikä ihme. Maailman talousalueiden suhdannekierrot ovat erkaantuneet toisistaan. Enää ei ole yhtä suhdannekelloa, jota kannattaisi kuukausittain seurata.

Toisin oli vuonna 2007 kun IMF alkoi antaa vahvoja yleisohjeita valtionvarainministereille ja keskuspankkiireille. Nuo yleisohjeet otettiin vakavasti, ja se oli sijoittajan siunaus. Markkinat synkronoituivat, ja sijoittajat, kuten piksu, pystyivät näillä palstoilla seuraamaan suhdannekellon vaihetta ja antamaan sen perusteella sijoitusvinkkejä. Nyt tuo automaatti on sumentunut ja hetken hehkunut kristallipallo on menettänyt loistettaan. 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Metsäosakkeet ovat osinkopapereita

Metsäteollisuuden osakkeet ovat mainettaan parempia. Monet metsäalan yritykset (esim UPM ja Stora Enso) ovat hyviä osingonmaksajia tarjoten 3...4% osinkotuottoja. Liikevaihto ei kasva, mutta ei liioin juuri supistu.  Metsäosakkeiden kurssit ovat pitäneet jo viimeiset viisi vuotta hyvin pintansa. Kurssinousuja ei ole tullut ainakaan suomalaisten yritysten osalle, mutta pääoma on säilynyt ja osinkotuotot ovat olleet tyydyttäviä.

Metsäsektorimme arvostustasoa on järkevä verrata alan muihin kansainvälisiin toimijoihin. Eräs suurimmista on International Paper, joka noteerataan Stora Enson ja UPM:n tapaan USA:n pörssissä.

Yritykset eivät ole täysin vertailukelpoisia. Erityisen tärkeää on supistuvan painopaperiliiketoiminnan osuus, joka on IP:llä laskentatavasta riippuen 21..25% luokkaa ja nousee UPM:llä ja Stora Ensolla 40..55% suuruusluokkaan. Tämä lienee syynä IP:n parempaan kurssimenestykseen. (alla kurssikäyrät viimeisten viimeisen viiden vuoden ajalta) ja liikevaihdon parempaan arvostukseen. IP on keskittynyt pakkauskartonkeihin ja karsinut muita rönsyjään ja tämä strategia on kantanut hedelmää. Mutta oikean strategian vaikutusten siirtyminen pörssikurssiin on kestänyt kauan. Vaikutukset ovat tulleet kymmenen vuoden aikana vähitellen.  

Käyttäjän Kai Nyman kuva

World Money Show on treidareiden kulttitapahtuma

Kai, Sergio, Lauri, Mikko, Aarno, ja Lauri edustivat Suomea Lontoossa järjestetyssä "The World MoneyShow" tapahtumassa.

Tilaisuus kokosi joukon Anglo-Amerikkalaisen sijoitusmaailman ja erityisesti Lontoon City:n treidareita yhteen keskustelemaan ja kuuntelemaan viimeisimmistä trendeistä ja pääomaliikkeistä. Seuraavassa muutamia havaintoja:

ETF sijoittamisen uskottiin kasvattavan suosiotaan

Sijoittajien kehoitettiin kiinnittämään huomiota siihen, onko ETF tuotteen takana todellista osakesalkkua. Jos takana on todellinen osakesalkku, niin tuote on luotettava. Osakesalkun varat kuuluvat nimittäin ETF osuuksien omistajille ja takaavat että rahasto on luotettava myös vaikeina aikoina. Jotkin ETF tuotteet perustuvat johdannaisiin tai sijoituspankin antamaan pankkitakuuseen. Näiden kanssa kehoitettiin olemaan varovaisia. 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

IPCC:n raportin taustatiedot kertovat yhä viljavammasta maapallosta

IPCC on julkaissut viimeisimmän "Ilmastomuutos 2014" raportin, jonka johtopäätökset saattavat olla oikeita, mutta johtopäätösten tiedot on poimittu tarkoitushakuisesti niin, että syntyisi mahdollisimman suuri pelon ilmapiiri. Olen tähän poiminut IPCC:n tausta-aineistoista mahdollisimman hyvin kehitystä kuvaavia tosiasioita ilman sitä tarkoitushakuisuutta johon IPCC syyllistyy. 

Tässä muutamia pomintoja niistä samoista tutkimustuloksista, joita IPCC siteeraa:

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Japanin "Abenomics" talouspolitiikka päättää 23 vuoden elvytysjakson

Japani on elvyttämisen koelaboratorio. Maa on elvyttänyt talouttaan julkisen velanoton ja kulutuksen turvin jo vuodesta 1990 saakka ja julkinen velka ylittää jo 240% bruttokansantuotteesta. Nyt tähän on tulossa muutos. 

Japanilaiset alkavat 23 v tauon jälkeen maksaa veroa

Uusi talouspolitiikka on lempinimeltään Abenomics ja se saa nimensä Pääministerin Shinzō Abe:n mukaan. Viimeisimmät toimenpiteet elvytyksen lopettamiseksi ovat arvonlisäveron keväinen korotus 5% tasolta 8% tasolle ja loppuvuodeksi 2015 suunniteltu korotus 10% tsolle. Japanilaiset alkavat taas 23 vuoden tauon jälkeen maksaa veroja.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Viro alkaa myöntää digitaalisia kansalaisuuksia EU:n ulkopuolisille

Virosta tulee loppuvuonna 2014 ensimmäinen maa maailmassa, joka tarjoaa sähköistä kansalaisuutta niille, jotka haluavat käyttää pankkipalveluita, perustaa yrityksiä ja toimia maassa taloudellisesti, mutta jotka eivät välttämättä halua asua Viron maaperällä. Sähköinen kansalaisuus maksaa 50€ ja on suunnattu ennen kaikkea niille EU ulkopuolisille tahoille, jotka haluavat siirtää rahansa turvalliseen EU maahan, ja jotka haluavat toimia EU:ssa taloudellisesti samaan tapaan kuin muutkin EU kansalaiset.

Sähköisen kansalaisuuden sallivan lain puolesta äänesti 80 kansanedustajaa Viron Riigikogu:n 101 edustajasta. Sähköisellä kansalaisuudella on vankka kannatus. 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Tilastokeskuksen ilmoittama veroaste 44% on virheellinen; veroasteemme on noin 65%

Tilastokeskuksen ilmoittama Suomen veroaste (44% vuonna 2013) perustuu luovaan tilastointiin ja käsitekikkailuun. Se antaa väärän kuvan todellisuudesta. Työntekijän veroaste ylittää Suomessa selvästi 60% ja lähentelee tällä hetkellä 70% tasoa.

Pienipalkkaisen henkilön veroaste on Suomessa 60%

Oikean käsityksen asiasta saa kun tarkastelee todellisen pienipalkkaisen henkilön veroastetta. Jos henkilö tekee yritykselle lisäarvoa 2504€, niin häelle jää työnantajan maksamien veroluontoisten maksujen jälkeen niinsanottua bruttopalkkaa 2000€, pankkitililleen hän saa 1329€ ja kaupasta hän saa arvonlisäveron jälkeen 1010€ arvoisen esineen. Erilaisille julkisyhteisöille on maksettu pakollisia maksuja noin 60% eli yhteensä 1494€. Ohessa tarkka laskelma käytännön tapauksesta. 

Kyseessä on siis osan vuodesta työssä oleva pienipalkkainen henkilö, joka ansaitsee niinsanottua bruttopalkkaa 2000€/kk ja hänen palkkaveron asteensa (kunnallisvero+valtionvero) on 28%. Useat suomalaiset ansaitsevat hieman enemmän ja heidän veroasteensa on luonnollisesti korkeampi. Ja myös heidän kokonaisveroasteensa ylittää 60% tason.

Tilastoharha 44% veroasteesta aiheutuu siitä, että veronmaksajiksi lasketaan sylilapsia yms....

Mihin perustuu tilastokeskuksen ilmoittama 44% veroaste?

Asian selvittäminen on hankalaa. Tilastokeskuksen laskentatapa perustuu heidän mukaansa "OECD Revenue Statistics" ja " Yhteenveto kansantalouden tilinpidon EKT 2010 -uudistuksesta" dokumentteihin. Syy tilastoharhaan ei selviä noista dokumenteista. Ne näyttäisivät olevan Ok.

Mutta voimme hyvin arvata mistä virhe syntyy. Se syntyy siitä, että tilastokeskus on mitä ilmeisimmin sisällyttänyt veronmaksajiin sylilapsia, työttömyystuen varassa olevat työttömät, opintotuen varassa elävät, eläkeläiset ja kaikki muutkin, jotka elävät julkisen tuen varassa. Julkisesta tuesta nimittäin maksetaan aina vero, ja siksi tukien varassa olevat ovat verovelvollisia ja heidät lasketaan mukaan, vaikkeivät he veroja tosiasiallisesti maksaisikaan. Tästä syntyy illuusio siitä, että veroasteemme on 44%. Työntekijän tosiasiallinen veroaste on tyypillisesti 60%....70% tasolla.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Korkea valtionvelka tärvelee talouskasvun

Valtion velkaantumista pidetään talouskasvun turmana. Velkaantuminen rampautta talouskasvua lähes yhtä pahasti kuin tiukka verotus (veroasteen vaikutus talouskasvuun).

Matalat korot armahtavat velkaantuneita

Matalat korot ovat tuoneet muutosta tähän lainalaisuuteen. Korkeallakin velkaantumisasteella voi pärjätä kohtuullisesti, kun lainanhoitokulut pysyvät pieninä.

Oheisessa graafissa on pisteenä kukin maailman maa. Vaaka-akselilla on vuoden 2013 talouskasvu (%) ja pysyakselilla valtion velkaantuminen (%/BKT). Huomaamme, että jotkin maat pääsevät 100% velkaantumisasteella yli 2% talouskasvuun. Esimerkiksi Italia on 132% velkaantumisasteellaan päässyt 1% talouskasvuun. Näin hyvät tulokset ovat mataliin korkoihin liittyvä poikkeus. Korkeampi korkotaso ajaisi velkaisia maita suurempaan ahdinkoon, niiden velanhoitokulut ja luottoluokitus heikkenisivät ja talouskasvu hiipuisi enemmän kuin nyt.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Opetus Japanin 90- luvun kriisistä: matalat korot aiheuttavat aina omaisuuskuplan

Euroopan ja USA:n taloustilanne muistuttaa Japanin tilannetta 1980 luvun lopussa: väestö ikääntyy ja sen mukana luonnollinen talouskasvu hiipuu, matala reaalikorko syöttää osake- ja kiinteistö- markkinoille arvostuskuplaa.

Meillä onkin paljon opittavaa Japanin vuoden 1990 tapahtumista. Mitä tarkalleenottaen tapahtui Japanissa selviää IMF:n tutkimuksesta sekä Kiinan keskuspankkiä lähellä olevan MAO QIZHENG:n selkeästä tutkimuksesta.

Lopputulema oli karmaiseva. Osakesijoittajien omaisuus putosi käytännössä neljäsosaan ja asuntosijoittajien seitsemäsosaan alkuperäisestä. Prosentuaalisista menetyksistä on näin suurten pudotusten yhteydessä turha edes puhua.

Tilanteeseen johtanut tapahtumankulku oli yksinkertainen ja tehdyt virheet vaikuttavat jälkeenpäinkin katsottuna tilanteeseen nähden viattoman pieniltä. Myös opetus on yksinkertainen: matalat korot aiheuttavat omaisuusarvojen ryöstäytymisen käsistä; S&P 500 indeksi voi kalleudestaan huolimatta vielä nousta paljonkin nykyistä korkeammalle tasolle. Samoin voi käydä muillekin osakemarkkinoille.

Japanin tapahtumien kulku oli yksinekrtaistettuna seuraava:

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Juha Sipilä Piksu Medialle: Julkinen omistus on kasvanut liian suureksi

Tuotantokoneiston julkinen omistus on Suomessa Euroopan ennätysluokkaa. Julkisessa omistuksessa olevaan tuotantokoneistoon kuuluvat julkinen palvelutotanto, julkiset liikelaitokset, kuntien ja valtion omistamat yritykset ja eläkevarojen turvin julkisessa omistajaohjauksessa olevat yritykset.

Tuotantokoneiston julkista omistusta on vuosikymmenten saatossa kasvatettu samalla kun yksityisomisteista on supistettu. Keinona on ollut muun muassa verotuksen taso. Julkisessa omistajaohjauksessa oleva osa tuotantokoneistosta lienee tällä hetkellä suurempi kuin yksityisomisteinen. 

Keskustapuolueen puheenjohtaja, Juha Sipilä kertoi Arvopaperin Rahapäivien yhteydessä Piksu Medialle, että julkinen omistus on liian suurta. Suhde tuotantokoneiston yksityisomistuksen ja julkisen omistuksen välillä on liikaa kallellaan julisen sektorin hyväksi. Julkisen sektorin osuus on kasvanut ja mitään merkittäviä rahoitushankkeita ei pystytä viemään läpi ilman eläkevakuutusyhtiöiden mukanaoloa.

Juha Sipilä kertoi edelleen, että tasapainoa julkisen sektorin ja yksityisomisteisen sektorin välillä ei olla korjaamassa. Toivotaan kuitenkin, että eläkevakuutusyhtiöt sijoittasivat suuremman osan julkisista varoista kotimaahan. Kotitalouksien pankkitileillä makuuttamia 70Mrd€ suuruisia talletuksia pyritään aktivoimaan veropoliittisin keinoin (esim. pienten osinkojen verovapaus). Tavoitteena on saada noille varoille huolellisemmin valitut, paremmin kansantaloutta hyödyntävät kohteet. 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

USA:n osakemarkkinat ovat Schiller P/E luvun valossa yliarvostettuja

Osakkeen hinnan suhde tulokseen, niin sanottu P/E- suhde, kuvaa osakkeen tai indeksin edullisuutta. Osaketta tai indeksiä kutsutaan kalliiksi, jos p/e suhde ylittää 20 (tulostuotto sijoituspääomalle on silloin alle 5%) ja edulliseksi, jos se alittaa arvon 10 (tulostuotto on silloin yli 10%). P/E suhde vaihtelee kuitenkin kvartaalin/vuoden tuloksen (Earnings) mukana volatiilisti ylös ja alas. Tämä epäkohta on korjattu sijoituspäätöksiin yleensä paremmin soveltuvalla suhdannepuhdistulla P/E luvulla (toisilta nimiltään "Schiller P/E", "P/E 10" tai  "CAPE").

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Venäjän kuluttajat ja sijoittajat tuskin huomaavat Ukrainan kriisiä

Miten rahamarkkinat rankaisevat Venäjää ja venäläisiä siitä, että maa joutuu osalliseksi sotilaalliseen konfliktiin kertoo paljon siitä miten rahamarkkinat yleisesti regoivat poliittiseen epävakauteen. 

Ruplan kurssin ja venäjän RTS indeksin kehitys (Lähde: Yahoo)

Venäläinen kuluttaja ja työssäkävijä tuskin huomaa muutosta elintasossa

Tavallinen venäläinen näkee länsimaisten elintarvikebrandien häviämisen ohella aika vähän muutosta. Muutokset tulevat ruplan kurssin kautta. Ostovoima vähenee.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kaksoiskansalaisuus on suomalaisten ja venäläisten yhteinen etu

Suomessa asuu noin 80'000 venäjää hyvin puhuvaa henkilöä. Osa heistä on venäjän kansalaisia, osa suomalaisia ja osalla on molemmat kansalaisuudet. Pitäisikö kaksoiskansalaisuuden mahdollisuudesta turvallisuuspoliittisten seikkojen nojalla luopua?

Kaksoiskansalaisuus on Suomelle taloudellisesti tärkeää. Monet suomessa asuvat venäjän kansalaiset hakevat mielellään Suomen kansalaisuutta, kun kansalaisuuden saamiseksi ei tarvitse muodollisesti luopua juuristaan. Kaksoiskansalaisuus muodostaa pehmeän tien suomalaisuuteen. Toisen polven suomalaiset ovat kaksikielisyydestään huolimatta aina ennen kaikkea suomalaisia.

Venäjää ja suomea taitavat ja molempia kulttuureita ymmärtävät ihmiset ovat keskinäisen kauppavaihtomme selkäranka. Kauppamme Venäjän kanssa, yhteisyritykset ja muu keskinäinen toimintamme tapahtuu heidän välityksellään. Ja he muodostavat myös ensimmäisen kontaktipinnan tänne suomeen muuttaville. On tärkeää, ettemme heikennä noiden 80'000 venäjää taitavan asemaa - tarvitsemme heitä ja heidän panostaan.

Suomen nykyinen sotilaallinen liitto EU jäsenten kanssa antaa hyvän turvan

Muodostaako Venäjä Suomelle niin varteenotettavan uhan että siitä pitäisi olla huolissaan ja että sen takia kannattaisi kaksoiskansalaisuuden suhteen reagoida? Minun mielestäni ei. Suomi on joka tapauksessa sotilaallisesti liittoutunut ja olemme saaneet riittävät turvatakuut.  Lissabonin sopimuksessa olemme muiden EU maiden kanssa sitoutuneet seuraavaan: 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Aalto yliopiston työryhmä on mukana tekemässä tekoälyteknologian uutta harppausta

Mikä on seuraava teknologia, joka mullistaa maailman, tarjoaa uutta ja merkittävää ihmiskunnalle ja johon sijoittavat näkevät omaisuutensa moninkertaistuvan ?

Erään mahdollisuuden tarjoaa Yhdysvaltalaisen MIT yliopiston lupaavimmaksi rankkaama, suomalaisen Aalto yliopiston Juha Karhusen ja Tapani Raikon tutkimusryhmän aihealue "Deep Neural Networks" tekoälyteknologia.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

OECD "Composite Leading Indicator" ennkoi seuraavan puolen vuoden talouskasvua

OECD on hallitusten välinen taloudellisen yhteistyön foorumi, jonka tehtäväksi on muodostunut taloudellisen tiedon tuottaminen sekä suositusten antaminen jäsenmaiden hallituksille. Tämä rooli on jossain määrin päälekkäinen IMF:n ja Maailmanpankin kanssa. OECD:n suositusten tuottaminen on jäsenmaidensa poliittisten päättäjien suorasssa ohjauksessa tiiviimmin kuin esimerkiksi IMF ja tämä antaa sille erityisaseman. 

Suomen rooli on ollut aktiivinen ja merkittävä. OECD julkaisi heinäkuussa näyttävästi entisen pääministerimme, Mari Kiviniemen, nimityksen OECD:n apulaispääsihteeriksi.

OECD:n "Composite Leading Indicator" ennustaa talouden kehitystä

Sijoittajien kannalta tärkeäksi on muodostunut "OECD Composite Leading Indicator (CLI)", joka on monasti onnistunut ennustamaan talouden kehitystä.

Sijoittajan kannattaa seurata indikaattorin käänteitä. Osakkeista kannattaa siirtää varoja korkoinstrumentteihin silloin, kun indikaattori kääntyy alas ja osakepainoa kannattaa lisätä, kun indikaattori kääntyy ylös.

Indikaattorin taso ei ole niinkään tärkeä. Tulos voi olla systemaattisen heikko, jos osakepainoa lisää silloin kun indikaattorin taso on korkealla. Tämä on pradoksaalista sillä korkea taso indikoi periaatteessa hyvää kasvua. Mutta historian perusteella näyttäisi siltä, että juuri silloin kannattaa vetäytyä osakemarkkinoilta, kun usko kasvuun on OECD:n mittausten mukaan kovimmillaan. 

Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että osakkeet tulevat tuottamaan korkoinstrumentteja paremmin Kiinassa, Brasiliassa ja USA:ssa. Indikaattori on näissä maissa kääntymässä ylöspäin. Sen sijaan Euroalue, Japani ja erityisesti Saksa ovat tämän indikaattorin mukaan huolestuttavia.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Valtionvarainministeriön budjettiesitys purkaa elvytystä

Valtion vuoden 2015 budjettiesitys on julkaistu ja luettavissa valtionvarainministerilön sivuilla. Tavallisen kansalaisen kannalta tärkeää on budjetin loppusumma, se kuinka paljon valtio kuluttaa. Tämä ei toki kerro koko julkisen sektorin tilannetta, mutta valtion kulutuksella on suuri merkitys sille miten veromme jatkossa kehittyvät ja miten suurta julkista sektoria me elätämme.

Valtion menot hienokseltaan supistuvat tai pysyvät ennallaan

Valtion menot ovat vuonna 2015 luultavasti hienoisessa laskussa ja valtiontalouden tasapaino on tervehtymässä. Tämä on merkki siitä, että jo kahdeksan vuotta jatkunutta voimakasta elvytystä hiljalleen puretaan. Valtionvarainminiseteriön tiedottaminen antaa asiasta päinvastaisen kuvan. Se nostaa esille elvyttävät yksityiskohdat ja kokonaiskuvaa on erittäin vaikea saada myöskään valtion budjettiesitystä tutkimalla. Budjettiesitys kertoo vain yksityiskohtia ja jättää hämärään sen, mitä todellsuudessa ollaan tekemässä. 

Valtiovarainministeriö on aivan turhaan kaino kertomaan siitä, mitä se on tekemässä. Tervehdyttävät toimet ovat tervetulleita ja ne luovat uskoa tulevaisuuteen. Valtion menojen loppusumma on teollisuuden ja kasvun kannalta parempi kuin mitä valtionvarainministeriön tiedottaminen asiasta antaa ymmärtää.

Valtion menot supistuvat suhteessa bruttokansantuotteeseen

Muutos on vielä suurempi, jos valtiontalouden menojen muutosta vertaa bruttokansantuotteeseen. Valtion menot kasvoivat vielä vuonna 2012 lähes 5% bruttokansantuotetta nopeammin. Vuosina 2014 ja 2015 valtion menot sen sijaan kasvavat lähes pari prosenttia bruttokansantuotetta hitaammin. Muutos on merkittävä. Valtion osuus bruttokansantuotteesta kääntyy tämän perusteella laskuun samalla kun vapaan valintatalouden osuus kääntyy nousuun.

Tilanne saattaa kuitenkin vielä muuttua. Venäjän pakotteet ja vastapakotteet voivat kääntää orastavan BKT:n kasvun negatiiviseksi ja muuttaa tilannetta. Toivotaan kuitenkin etteivät tulehtuneet taloussuhteemme Venäjään romuta tätä orastavaa positiivista kehitystä.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Aasialaisen kulttuurin osaamisen tärkeys nousee vientiyrityksissämme Eurooppalaisen rinnalle

Se minne viemme tuotteitamme, määrää pitkällä aikavälillä monia asioita. Yrityksiin palkataan vientimaiden kielien taitajia, ja vientimaiden kulttuuria opiskellaan. Tämä on onnistuneen yritystoiminnan ehto. Asiakkaita on kuunneltava ja heidän tapojaan ja kulttuuriaan kannattaa kunnioittaa. Vain sillä tavoin voi menestyä. 

Suomen kulttuurisessa suuntautumisessa on historian kuluessa ollut monia vaiheita. Olimme 1800 luvun lopulla suuntauneita Venäjälle, itsenäisyyden aikana Eurooppaan, ja toisen maailmansodan jälkeen nousivat Englanti ja Efta maat tärkeimmiksi kauppakumppaneiksemme. Nyt olemme taas jälleen Eurooppalainen maa.

Mutta ensimmäiset enteet muutoksesta ovat ilmassa. Suuntaudumme jatkossa Euroopan ohella myös Aasiaan, jonka osuus viennistämme on ylittämässä Euroopan. Ohessa WTO:n tilastoihin perustuva kuva Suomen viennin jakaumasta eri alueille.

Silmiinpistäviä piirteitä ovat:

- Aasian nousu Euroopan ohi tärkeimpänä vientialueena

- Venäjän ja sen talouskumppaneiden (Commonwealth of Independent States) vähäinen merkitys.

- Anglo-Amerikkalaisen maailman pieni ja supistuva osuus viennistämme, joka ei tällä hetkellä ole edes puolta Aasian taikka Europan merkityksestä

Sivut

Tilaa syöte RSS - Käyttäjän Kai Nyman blogi