Käyttäjän Kai Nyman blogi

Käyttäjän Kai Nyman kuva

"Vähemmän on enemmän" antaa valaistumisen kokemuksen

Sain luettavakseni Tommi Taavilan kirjan "Vähemmän on Enemmän". Luulin tarttuvani tavanomaiseen tietokirjaan, mutta yllätyin positiivisesti. Tässä oli sitä jotakin. 

Kirjaa oli hauska lukea jo ensi riveiltä alkaen. Se on kirjoitettu leppoisasti ja kevyesti tavalla, joka hemmottelee lukijaa.

Kirjasta henkii kypsä, positiivinen ja hyväksyvä elämänasenne. Eikä teksti jätä lukijaansa missään suhteessa paitsi. Siinä on monella tasolla älykkäitä, jopa tieteelliseksi luokiteltavia havaintoja elämästä ja sen lainalaisuuksista.

Kirja ei ole sijoituskirja, vaikka siinä käsitellään myös sijoittamista. Kirja ei ole myöskään tietyn elämänkatsomuksen esittely vaikka siitä tietynlainen elämänkatsomus heijastuukin. Kirja antaa ihmiselle ennen kaikkea hyvin määriteltyjä työkaluja, käsitteitä, ymmärtää omaa suhdetta elämään, yrittämiseen ja sijoittamiseen. Ja näiden työkalujen avulla lukija pystyy sitten itse luomaan itselleen omaa kokonaiskuvaa ja katsomusta.

Kun tuon kirjan lukee, niin ymmärtää miksi "Vähemmän on Enemmän" asenteella voi voittaa enemmän sekä rahallisesti, henkisesti että ihmissuhteissa. Tässä suhteessa kirja antaa selkeän valaistuksen kokemuksen. Kirjoittajan kypsästä, hyväksyvästä ja itsensä tuntevasta asenteesta tihkuu jotain arvokasta myös lukijalle.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Osakemarkkinat antavat tuottoa ja korot antavat tappiota

Ovatko osakkeiden hinnat kuplassa vaiko ei?  Yhden vastauksen saa kun tutkii voimakkaimmin nousseita USA:n osakemarkkinoita ja vertaa yritysten earnings tuottoja valtionlainojen tuottoihin. Ohessa kuvio viimeisen 65 vuoden kehityksestä. (Tietojen lähde: Roobert Schiller)

Yritysten tulostuotto (laskettuna viimeisen kymmenen vuoden liukuvana keskiarvona) suhteessa pörssikursseihin on tällä hetkellä USA:ssa suurin poiirtein 4% tasolla kun taas pitkistä 10v valtionlainoista saa vaivaiset 2% tuottoa. Osakkeista saa siis suurin piirtein kaksinkertaista tuottoa verrattuna valtionlainoihin. Tällä tavalla arvioituna osakkeilla voisi olla vielä nousuvaraa jäljellä.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Asian Infrastructure Investment Bank (AIIB) horjuttaa talouspolitiikan USA keskeisiä valtarakenteita

Olemme tottuneet siihen, että maailmantalouden kontrolli tapahtuu tiettyjen totuttujen foorumeiden, kuten IMF, Maailmanpankki, G7 ryhmä ja WTO kautta. Tilanne ei kuitenkaan ole stabiili. Foorumit, joiden kautta toimitaan muuttuvat kaiken aikaa. Muutosprosessin käyttövoimana on valta ja sen jakautuminen.

Asian Infrastructure Investment bank (AIIB) on IMF:n kaltainen aasialainen organisaatio

Kiinan, Intian ja kauko-Idän taloudellisen merkityksen nousun kanavoituminen päätösvallaksi synnyttää jännitteitä ja aiheuttaa muutoksia. Uusimpana tulokkaana on Kiinan ja muiden aasian maiden aloitteesta lokakuussa 2014 perustettu "Asian Infrastructure Investment Bank" (AIIB), joka on noussut korvaamaan olemassa olevaa "Asian Development Bank" (ADB) organisaatiota. Suomi on jäsenenä molemmissa. 

Asian Development Bank:n (ADB) ongelmana on ollut vallan vinoutunut jakautuminen. Euroopan äänivalta on ollut moninkertainen verrattuna Kiinaan ja Intiaan. Sama koskee myös USA:n äänivaltaa vaikkei kumpikaan kuulu edes kyseisen instituution toimialueeseen. Tämä vinoutuma lienee syynä siihen, että käytännössä samaa tarkoitusta varten on peurustettu uusi organisaatio, jonne toiminnan oletetaan siirtyvän.

USA kilpailee AIIB:n kanssa perustamalla uuden Trans Pasific Partnership TTP organisaation

Huomionarvoista on, että USA ei ole tullut jäseneksi uuteen AAIB organisaatioon, ja että USA on paheksunut että jopa Britania on pettänyt ja mennyt mukaan uuteen organisaatioon. Vain Japani on ollut kuuliainen liittoilaisensa USA:n toiveille ja jättäytynyt pois AIIB jäsenyydestä.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Syntyvyys paranee koulutusjärjestelmää korjaamalla

Suomalaisten ikäpyramidi (oikealla tilastokeskuksen viimeisimpiin tietoihin perustuva) on yläpäästään pullukka ja tällä hetkellä työikäinen väestö vähenee jo neljättä vuotta peräkkäin. Lääkkeeksi on ehdotettu maahanmuuttoa.

Maahanmuutto on vain ensiapua

Maahanmuutto kelpaa ensiavuksi, mutta pitää puuttua perusongelmiin. Syntyvyyteen alhaisuuden aiheuttavia perstekijöitä tunnetaan heikosti, mutta jotain kuitenkin tiedämme.  Yksi selkeä tekijä on koulutuksen rakenne. Pidämme lapsiamme aivan liian kauan opiskelijaelämän köyhyydessä oppimassa taitoja "oikeaa työelämää" varten. Perheen perustaminen työntyy varsinkin korkeakouluopiskelijoilla myöhempään ja sen seurauksena syntyvyys on erittäin huonoa varsinkin korkeasti kouluttautuvilla. Tilanne on parempi autonasentajilla, siivoojilla ja putkimiehillä, jotka vakiintuvat työelämään ja tarttuvat perheen perustamiseen aiemmin.

Eräs tepsivä lääke alhaiseen syntyvyyteen on koulutuksen rakenteen muutos

Eräs tepsivä lääke alhaiseen syntyvyyteen on koulutuksen rakenteen muutos. Elämä on jatkuvaa oppimista ja työn tekemistä ja nuorille tulisikin tarjota ura, jossa kouluttautuminen vaativampiin tehtäviin katkaisee työjaksot aina eläkeikään saakka. Kouluttautuminen vaativiin asiantuntijatehtäviin ja johtotehtäviin tulisi tapahtua samalla tavalla kuin puolustusvoimissa tai merenkulun parissa. Merenkulussa henkilö aloittaa jungmannina ja etenee vähitellen kursseja käymällä aina kapteeniksi saakka. Puolustusvoimissa on samantyyppinen järjestelmä, jossa työ ja perhe järjestyvät uran aikana luontevasti ennen korkeampia opintoja. Ja Saksassa on ammattitaitoon johtava oppisopimusjärjestelmä, joka on kyennyt painamaan nuorisotyöttömyyden lähes nollan tuntumaan.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kolmen suuren hallitus on järkevä valinta

Uusi eduskunta on valittu. Onneksi olkoon voittajille. Voittajat ovat osoittaneet johtajuutta tuomalla esille kaikille tärkeitä asioita ja he ovat myös olleet parhaita kansan ideaaleja - henkilöitä joihin me haluamme samaistua ja joiden tapaa toimia ja tyylitajua me kaikki kunnioitamme.

Seuraavaksi on vuorossa hallitusneuvottelut. Eduskuntavaalipaikkojen perusteella arvioituna näyttäisi siltä, että keskustan Juha Sipilän kannattaa ottaa, jos yhteishenkeä riittää, hallitukseen mukaan kaksi muuta suurta puoluetta ja tueksi vielä kenties yhden pienemmän puolueen. Tällä koaliitiolla päästään siihen että:

  • Suomen kansa sitoutuu tarvittaviin päätöksiin
  • Eduskuntaan jäävä oppositio on sopivan suppea, mutta kuitenkin riittävän toimintakykyinen

Hallitusneuvottelut ovat luultavasti helpot. Harvalla puolueella on ollut ehdottomia ehtoja ja lähes kaikki ovat hallituspaikkaa vastaan olleet valmiita joustamaan.

Hallitustyö ja eduskuntatyö tulevat sen sijaan olemaan vaikeampia. Tarvitaan johtajuutta, sopimista, lojaalisuutta ja älyllistä reheillisyyttä. Tämä saavutetaan vain, jos kansa luottaa johtajiinsa, eduskunta luottaa hallitukseensa, hallitus luottaa virkamiehiinsä ja virkamiesasaiantuntijat luottavat poliittisen johdon älylliseen rehellisyyteen. Kaikki lähtee siitä, että keulakuvat, pääministeri ja presidentti, osoittavat omalla toimillaan älyllistä rehellisyyttä ja lojaalisuutta kaikkia, myös oppositiota, kohtaan. 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Valtiontalouden Tarkastusviraston asemaa julkisen talouden ohjaamisessa on vahvistettava

Suomi jättää tänä vuonna noudattamatta Euroopan kasvu ja vakaussopimuksen pykälää, jossa määrätään että julkisen velan on oltava alle 60% bruttokansantuotteesta. Olemme sitoutuneet siihen, että hallituksemme ja eduskuntamme joutuu tämän seurauksena Euroopan komission valvontaan koskien budjetin loppusummaa ja julkisia menoja. Joudumme nyt luovuttamaan osan omasta itsemääräämisoikeudestamme ulkopuoliselle taholle. Tämä on häpeä ja olemme lisäksi toimillamme vahingoittaneet kansainvälistä asemaamme ja omaa talouttamme. Tämä ei saa toistua ja tilanteen synnyttäneeseen päätöksenteokomekanismiin tarvitaan korjaavia toimenpiteitä. Seuraavat olisivat mielestäni tarkoituksenmukaisimpia:

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Valtionvarainministeriön kevään katsaus kertoo talouspolitiikkamme tuloksista

Valtiovarainministeriön kevään 2015 katsauksen mukaan Suomen kansantalous on johdettu erittäin vaikeaan tilanteeseen. Talouspolitiikkamme on johtanut siihen, että taloutemme on jo pidemmän aikaa supistunut eikä nopeaa käännettä merkittävästi parempaan talouskehitykseen ole valtionvarainministeriön mukaan odotettavissa.

Tässä poimintoja katsauksen pääkohdista:

Ulkoiset tekijät ovat suotuisia

Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden taloudet ovat kehittyneet suotuisasti. Myös euroalueella maltillinen talouskasvu on käynnistynyt, joskin alueen sisällä on suuria eroja kasvuvauhdeissa. Euroopan keskuspankkijärjestelmän rahapolitiikka kokonaisuudessaan luo hyvät edellytykset taloudelliselle aktiviteetille. Lyhyet korot pysyvät hyvin alhaisena ja kolmen kuukauden euriborin vuosikeskiarvoksi vuodelle 2017 ennustetaan 0,2 %.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Vaihtotase mittaa kulttuurialueiden taloudellisten valtasuhteiden muutosta

Uutiset ovat täynnä kirjoituksia poliittisesta ja sotilaallisesta vallasta ja sen käytöstä. Vähemmän puhutaan taloudellisesta vallasta.

Taloudellinen valta syntyy omistuksesta tai velkasuhteesta. Muutoksia kulttuurialueiden välisissä taloudellisissa valtasuhteissa on helppo mitata. Mittari ei ole pelkästään bruttokansantuote, vaan ennen kaikkea vaihtotase. Vaihtotase mittaa ulkomaista kokonaisvelkaantumista/vaurastumista, joka on yhteenlasku julkisen sektorin, yritysten ja kotitalouksien ulkomaisten velkojen- , talletuksien- ja omistusten lisäyksistä. Se on taloudellisen vallan kasvun/vähenemisen mittari. 

Taloudellinen valta on monasti näkymätöntä, hidasta vallankäyttöä, jossa velallinen tai omistettu taho huomaamattaan kuuntelee isäntäänsä. Vallankäyttäjä tekee myös tiedostamattomia valintoja, jotka ohjaavat siihen että omistettuun yritykseen tulee omistajan kulttuuria ja ajattelutapaa tukevia henkilöitä. Yritysten pääkonttorit ja johtamistapa ovat usein vähitellen, vuosien kuluessa, valuneet kohti omistajan kotimaata.

Taloudellinen valta tulee näkyväksi silloin, kun omistettu taho on erityisen uppiniskainen kuten esimerkiksi Kreikan tapauksessa tai kun velallisen ahdinko kasvaa sietämättömäksi.

Valta johtaa syvällekäypiin muutoksiin kulttuurien välisissä voimasuhteissa. Vallankäyttäjän kulttuuria kunnioitetaan ja ihaillaan. Vahvaan samaistutaan, häneen luotetaan ja hänen tuotteitaan ostetaan. Niistä saa premium hintaa - sitä lisäarvostusta, josta meidänkin laadukkaiksi euroopplaisiksi luokitellut vientituoetteemme ovat hyötyneet.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kesädroppi on keskimäärin 4% suuruinen

Sijoittajapiireissä puhutaan toisinaan ilmiöstä nimeltään kesädroppi - kurssien kesälomien aikana tapahtuva lasku. Mutta onko asiassa mitään perää ja onko kesädroppi vain mielikuvituksen tuotetta vai onko kysymyksessä vuodesta toiseen toistuva aito ilmiö?

Tutkin asiaa Suomen pörssin osalta. Kyllä kesädroppi on viimeisen runsaan kymmenen vuoden aikana ollut toistuva ilmiö ja kyllä sillä todellakin on merkitystä. Kurssit ovat keskimäärin korkeimmillaan helmi-maaliskuussa ja laskevat kesä-heinäkuuhun mennessä keskimäärin 4% noustakseen taas loppuvuodesta lähes kymmenen prosenttia. Kesädroppi vaikuttaisi aidolta ilmiöltä eikä se luultavasi ole pelkkää mielikuvaa. 

Pörssikurssien kehitys vuoden aikana; keskiarvo on punaisella (Lähde: Suomen pankki)

Käyttäjän Kai Nyman kuva

On Suomen talouden etu, että uskonnollisia seurakuntia tuetaan tasapuolisesti

Uskonto on meille tärkeää. Uskonto luo arvokkaat puitteet naimisiinmenoon, ristiäisiin ja hautajaisiin. Uskonnolliset yhteisöt ottavat myös huomaansa silloin, jos jäämme yksin ja usko antaa helpottavan luottamuksen silloin kun olemme sairaita.

Suomen viralliset valtionuskonnot, ev-Lut ja Ortodoksinen uskontokunta ovat olleet hyvästä syystä valtionhallinnon tukemassa erityisasemassa. Ne ovat olleet mukana luoneet Suomalaista yhtenäiskulttuuria ja yhtenäistä kansakuntaa.

Valtionhallinnon erityistuki näkyy verotusoikeutena ja taloudellisena tukena.

  • kirkon jäsenet maksavat kirkollisveroa ev-Lut tai ortodoksiselle seurakunnalle keskimäärin 1,4% tuloistaan
  • yritysten maksamasta yhteisöverosta noin 2,3% ohjautuu suoraan näille kahdelle uskontokunnalle (muille uskontokunnille ei makseta)

Valtionhallinnon erityistuki tietyille uskontokunnille on perusteltavissa siinä tapauksessa, jos yhtenäinen uskonto auttaa meitä kaikkia kansakuntana. Yhtenäisen uskonnon siunauksellisuus on kuitenkin epävarmaa kun asiaa tarkastelee historiallisesta perspektiivistä:

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Imastomuutos on lisännyt elintasoamme useita prosentteja

Hallituksen ilmastopaneelin entinen puheenjohtaja, akatemiaprofessori Markku Kulmala kieltäytyi jatkamasta tehtävässään osittain ympäristöministeriön virkamiesten liiallisen ohjauksen vuoksi. Tieteelle ja totuudelle ei ilmeisesti ollut riittävästi sijaa. 

Lämpötilan vuosikeskiarvot ovat Helsingissä nousseet 1980 luvun 5 asteesta nykyiseen 6,5 asteeseen ja muutos on Sodankylässä vieläkin suurempi.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset suomalaisten arkeen ovat merkittävät:

Lämmityskulumme, joista pääosa asuntojen yhtiövastikkeista muodostuu, ovat laskeneet tämän seurauksena noin 7,5 %. Tämä tuntuu jokaisen kukkarossa. 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kansalaispalkka eli perustulo johtaisi täystyöllisyyteen

Vihreät ovat ilmoittaneet kannattavansa kansalaispalkkaa (perustuloa) ja keskusta on pitänyt tärkeänä että kansalaispalkkaa kokeillaan rajoitetulla maantieteellisellä alueella seuraavan vaalikauden aikana.

Perustulo kuuluu kaikille

Perustulojärjestelmässä kansalaiselle taataan tietty perustulo, ja tämän lisäksi hän saa ansaita haluamansa määrän veronalaista tuloa. Perustuloksi on vasemmassa kuvassa oletettu Suomeen sopiva 450€ ja veroasteeksi 30%.

Tulonsiirrot korvautuvat perustulolla

Progressiivisen verotuksen tuloja tasaava vaikutus korvautuu perustulolla, jonka avulla määritellään se, miten paljon hyvätuloiset joutuvat kompensoimaan pienituloisille. Suuri perustulo merkitsee suurta tulonsiirtoa ja perustulon suuruudella voidaan yhteiskunnassa säätää tulonsiirron suuruus.

Kansalainen ei menetä perustuloaan saadessaan työtä

Perustulojärjestelmässä kansalainen ei työtä vastaanottaessan menetä perustavaa laatua olevaa sosiaalista etua, perustuloa. Kaikki verojen jälkeen jäävät ansiot jäävät hänelle itselleen. Työvoiman tarjonta lisääntyy merkittävästi kun lyhyitäkin työtehtäviä kannattaa ottaa vastaan.

Työnantajan työllistämiskustannukset laskevat

Työnantajan kynnys työllistää laskee perstulojärjestelmässä. Pienipalkkaistakin työtä kannattaa tarjota ja sille löytyy ottajia kun kansalaisten perustulo on turvattu. Minimipalkkaa lasketaan perustulon verran alemmas. Perustulojärjestelmä johtaakin todennäköisesti lähes täystyöllisyyteen.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Deflaatio aiheuttaisi pääoman joukkopaon osakkeista pankkitileille

Euroopan keskuspankit ovat alkaneet maksaa pankkien keskuspankkitalletuksille negatiivista korkoa. EKP pudotti korkonsa -0,1% kesäkuussa ja edelleen -0,2% tasolle syyskuussa. Tanskan ja Sveitisin keskuspankit ovat seurannaat perässä negatiiviselle alueelle ja helmikuussa mukaan liittyi Ruotsin keskuspankki. 

Syynä on inflaatio, joka on pudonnut negatiiviseksi. Keskuspankit pyrkivät asettamaan rahan hinnan (korkotason) sellaiseksi, että raha kelpaa pankeille ja sen määrä kasvaa niin, että inflaatio asettuu suurin piirtein 2% tuntumaan. Tästä tavoitteesta ollaan kaukana.

Pidempiaikainen deflatoorinen kehitys (hintojen lasku) yhdistettynä alhaiseen talouskasvuun on sijoittajan katastrofi. Raha pakee silloin lisäarvoa tuottavista oskesijoituksista nollakorkoisille, mutta silti reaalikorkoa tuottaville pankkitileille. Yritysten reaalikorko (korkotaso vähennettynä inflaatiolla) nousee ja kuristaa yritysten toimintamahdollisuuksia edelleen. Deflaatio on Euroalueella tosiasia ja EKP:n on tämän vuoden aikana pakko pumpata lainaohjelmansa avulla talouteen niin paljon rahaa, että deflaatio kääntyy inflaatioksi. Tehtävä ei ole aivan helppo kun Euroalueen valtiot kilpailevat samaan aikaan keskenään siitä kenellä on alhaisimmat palkka- ja tuotanto- kustannukset. Tilannetta pitää seurata. Sijoittajan kannalta on tärkeää että EKP onnistuu.  

Käyttäjän Kai Nyman kuva

VIX indeksin avulla on mahdollista ajoittaa osakeostoja ja myyntejä

Osakemarkkinoiden hermostuneisuutta kuvaa VIX indeksi. Se lasketaan kuukauden mittaisten osakejohdannaisten hintatason perusteella ja se kertoo osakemarkkinoiden käsityksen siitä, miten paljon S&P 500 indeksi (USA) tulee seuraavan kuukauden aikana vaihtelemaan.

VIX indeksin lasku merkitsee sitä, että osakemarkkinat luottavat tasaiseen kehitykseen. Yleensä osakkeet nousevat silloin, kun VIX indeksi laskee.  

VIX- ja S&P 500- indeksien kehitys viimeisen kahden vuoden ajalta (Lähde: Yahoo)

Monet sijoittajat seuraavat VIX indeksiä ja pyrkivät ajoittamaan osakkeiden ostoja ja myyntejä sen perusteella. Ajoittaminen ei kuitenkaan ole helppoa. VIX indeksi nousee ja osakemarkkinat laskevat  huonojen uutisten jälkeen nopeasti eikä käänteisiin ole helppo ehtiä mukaan.

Mutta on toinen, VIX indeksin tasoon perustuva strategia, joka toimii paremmin. Osakeostot voi ajoittaa ajanjaksoihin, joissa VIX indeksi on edellisen kuuden kuukauden keskiarvon yläpuolella ja myynnit voi tehdä sitten kun VIX on laskenut edellisen kuuden kuukauden keskiarvon alapuolelle. Tällä tavalla on mahdollista saavuttaa pientä etua. VIX indeksi on keskiarvonsa yläpuolella yleensä viikon tai pari ja alapuolella taas ollaan monia viikkoja. Osakeostot ja ja myynnit ehtii tehdä, kun seuraa indeksin tasoa, eikä edes yritä reagoida nousu- ja lasku- käänteisiin.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Digile suuntaa suomalaista liiketoimintaa tekoälyteknologiaan

Suomeen on yliopistojen, julkisen vallan ja yritysten välisen yhteistyön avulla tietoisesti synnytetty teollisuudenaloja kuten mobiiliverkkoteknologiat, konepajateollisuus, biolääketieteen yritysrypäs ja peliteollisuusklusteri. DIGILE on eräs strategisen huippuosaamisen keskittymämme, joka jatkaa tätä perinnettä kokoamalla digitaalisen liiketoiminnan toimijoita, yrityksiä ja yliopistoja, yhteisiin hankkeisiin, joissa synnytetään Suomen teollisuudelle uutta fokusaluetta.

DIGILE fokusoi ja rakentaa suomalaista ohjelmisto-osaamista tekoälyn osaamisen suuntaan

DIGILE:n foresight seminaarin punaisena lankana oli tekoäly, sen rakentaminen ja soveltaminen. Käytämme päivittäin teoälysovelluksia. Google lukee kaiken aikaa internet sivuja, etsii niistä avainaiheet ja assosiaatiot ihmisten mahdollisiin hakukuihin ja on sitten valmis vastaamaan hakukyselyihin. Google myös etsii samankaltaisuuksia mainosten, internet sivujen ja käyttäjien sähköpostien välillä ja osaa sen perusteella tarjota käyttäjälle ja interent sivulle kohdennettuja mainoksia.

DIGILE:n toimitusjohtaja Reijo Paajanen kertoi Piksu Medialle, että suomalaisen teollisuuden eräänä mahdollisuutena on liityntöjen rakentaminen syntyvään globaaliin tekoälyverkkoon, kun internetin tietoaineiston päälle rakentuu sitä hyödyntävä tekoälytaso. 

Mahdollisuuksia on muitakin. Teollisuudeltamme puuttuu perusohjelmistoja, tekoälymoottoreita, jotka kykenevät etsimään aineistojen välisiä assosiaatioita eli samankaltaisuuksia. Ja myös erehdyksen ja onnistumisen kautta oppivien algoritmien teknologia on vielä hajanaista, vaikka erityistoteutuksia on tehty spesifisiin tarpeisiin, kuten äänen ja kuvan tunnistamiseen. Digilen foresight seminaarissa IBM esitteli tutkimusprojektin asteella olevaa laitteistototeutusta tämän tapaisesta moottorista.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Julkisten menojen sopeutus tarkoittaa juustohöylää; kaikki joutuvat säästämään

Valtion nettovelanotto on vuonna 2015 noin 4,4 Mrd€ huolimatta siitä, että veroaste on jo viritetty niin ettei kansalaisilta ole viime vuosina enää enempää irti saanut. Talouskasvu on tyrehtynyt tähän veroasteeseen ja tapaamme verottaa. Seuraava eduskunta pääsee sopeuttamaan julkista taloutta.

Sopeutustarve on poliitikkojen julkisuudessa esittämien arvioiden mukaan suurin piirtein 3,5 Mrd€ luokkaa vuositasolla. Tätä ei ole syytä epäillä. Kokonaissumma on varmasti tuota luokkaa. Mutta helppoja keinoja on vähän. Kehitysapumme on 0,5% bruttokansantuotteesta ja sen puolittamisen avulla saavutetaan 400 M€ vuosittaiset säästöt. Ansiosidonnaisen päivärahan porrastuksella säästetään noin 20% ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan liittyvistä kuluista, yhteensä 200 M€. Näiden toimien jälkeen jää vielä 2,9 Mrd€ katettavaksi muilla kipeämmillä keinoilla.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Mitä kassavirtalaskelma kertoo ja miten rahavirtalaskelmaa luetaan

Tulos- ja tase- tietojen yhteydessä yritykset raportoivat myös kassavirran (rahavirran) ja sijoittajan on hyvä ymmärtää kassavirtalaskelman peruskäsitteet. Yrityksen kassavirta (rahavirta) on yksinkertainen käsite. Se kertoo paljonko yrityksen tilille on tullut lisää rahaa tai paljonko rahavarat ovat vähentyneet. Rahavirta esitetään yleensä kolmessa osassa: liiketoiminnan rahavirta, rahoituksen rahavirta ja investointien rahavirta. (ohessa kuvitteellisen esimerkkiyrityksen rahavirtalaskelma).

Yritys Oy:n rahavarojen muutos Määrä (€) Yhteensä (€)

Liiketoiminnan rahavirta

  +15
  Myynti +35
  Materiaalit -10
  Työ -10

Rahavirta rahoitustoiminnasta

  +30
  Otetut lainat +40
  Takaisinmaksetut lainat -5
  Osingonjako -5

Investointien rahavirta

  -10
  Uusia koneita -10

Rahavarojen muutos

  +35

Liiketoiminnan rahavirta kertoo liiketoiminnan kannattavuuden

Liiketoiminnan rahavirta on hyödyllinen tieto. Se kertoo paljonko liiketoiminta on tuottanut rahaa yrityksen kassaan. Liiketoiminnan rahavirta lasketaan siten, että myynnistä vähennetään hankitut materiaalit, työ ja liiketoiminnan muut juoksevat kulut. Tätä liiketoiminnan rahavirtaa yritys voi sitten käyttää investointeihin, osingonmaksuun ja lainojen takaisinmaksuihin. Liiketoiminnan rahavirran tulisi aina olla posittiivinen luku.

Rahoituksen rahavirta kertoo paljonko uutta lainaa yritys on ottanut

Rahoituksen rahavirta on toinen mielenkiintoinen tieto. Posittivinen rahoituksen rahavirta kertoo yleensä, että yritys on ottanut paljon uutta velkaa, joka on virrannut yrityksen tilille. Negatiivinen rahoituksen rahavirta taas kertoo että yrityksen kassasta on virrannut rahaa lainojen takaisinmaksuun ja osinkoihin. Negatiivinen rahoituksen rahavirta on sijoittajan kannalta ihan hyvä juttu. Tulovirta on silloin riittänyt osinkoihin ja velkojen kuoletuksiin.

Investointien rahavirta kertoo investoinneista yrityksen tulevaisuuteen ja kasvuun

Investointien rahavirta on yleensä negatiivinen luku. Se kertoo paljonko yrityksen kassasta on kulunut rahaa investointeihin. Tulevaisuuteen investoivan kasvualan yrityksen kannattaa ylläpitää suurta negatiivista investointien kassavirtaa. Jos taas yritys toimii kypsällä, kovasti kilpailuilla markkinalla, niin voi olla järkevää lykätä investointeja tuonnemmaksi ja investointien kassavirta jää silloin pieneksi.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Keskustelua Ahvenanmaan demilitarisoinnin lieventämisestä pitäisi käydä sopivin argumentein

Suomen Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak kirjoitti HS:ssa / 29.12., että koska Venäjä kehuu kyvyillään syviin iskuihin, se voisi vallata Ahvenanmaata. Salonius-Pasternak:n mukaan ottamalla käyttöön vain vaikkapa pari Ahvenanmaan saarta Venäjä voisi nykyisillä asejärjestelmillä kontrolloida Itämeren ilmatilaa. Näin se pystyisi rajoittamaan tehokkaasti esimerkiksi Helsingin ja Tukholman välistä ilmaliikennettä.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suomen korruptiomiljoonat kanavoituvat aatteellisten yhdistysten kautta

Suomessa on Patentti ja Rekisterihallituksen, PRH:n mukaan kaikenkaikkiaan 397 erilaista yleishyödyllistä aatetta ajavaa yhdistystystä, jotka ovat palkanneet vähintään yhden täyspäiväisen henkilön. Nämä korkeaa moraalia olevaa aatetta ajavat yhdistykset nauttivat yhteiskunnan kunnioitusta ja tukea ja niitä myös valvotaan keveämmin kuin esimerkiksi omaa etuaan ajavia yrityksiä.

Keveämpi valvonta aiheuttaa lieveilmiöitä. Näiden korkeaa moraalista aatetta ajavien yhdistysten piirissä on kymmeniä sellaisia, jotka rahoittavat (vaaliavustusten muodossa ja muuten) poliittista päätöksentekoa siinä toivossa, että pystyvät vaikuttamaan lainsäädäntöön. Ovatpa jotkin jopa ostaneet itselleen nimikkopuolueita ja politiikkoja aina hallitusta myöden.

Miten paljon tuota "lahjoitus" tyyppistä voitelurahaa kanavoituu poliittiseen koneistoon on suurelta osin hämärän peitossa. PRH ei nimittäin huolehdi, että korkeaa moraalista toimintaa harrastavat yhdistykset toimittaisivat tilinpäätöstietonsa julkiseen tietoisuuteen.  Yritysten ja muiden taloudellisten toimijoiden tuloslaskelmat saa PRH:n Virve palvelusta tai Asiakastiedosta, mutta rekisteröityjen yhdistysten tietojen kohdalla on pääasiassa tyhjää. Tilinpäätöstietoja ei ole saatavilla kuten oheinen taulukko osoittaa.

Toiminta on ollut menestyksellistä. Suuri osa lainsäädännöstä syntyy näiden aatteellisten toimijoiden myötävaikutuksella ja jopa sanelemana kuten esimerkiksi nyt istuvan hallituksen merkittävin aikaansaannos, eläkeuudistus.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Öljyn hinnanlaskusta seuraa talouskasvun yllättävä piristyminen

Tuleeko öljyn hinnan lasku aiheuttamaan yllättävän kasvupyrähdyksen maailmantalouteen? IMF ennusti vielä lokakuun pörssinotkahduksen aikoihin, että maailmantalouden kasvu jää ensi vuonna alle 4% tason. Tuo ennuste perustui vielä korkeaan öljyn hintaan. Nyt tilanne on muuttunut. Lontoossa toimistoaan pitävä talousalan konsulttitoimisto Capital Economics on arvioinut, että 10$ öljyn hinnan lasku parantaa maailmantalouden kasvua noin 0,5%.  Luottoluokituslaitos Fitch Ratings on toisaalta arvioinut, että 20% öljyn hinnan lasku parantaa maailmantalouden kasvua 0,3%.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Tuotantokoneistomme julkinen omistus on saavuttanut 70% tason

Hyvinvointivaltiomme kehitystasoa kuvaa tuotantokoneiston julkisen omistuksen osuus. Sitä on toisen maailmansodan jälkeen kasvatettu ja olemme Suomessa päässeet jo 70% suuruusluokkaan. Harva maa maailmassa pääsee samaan. Tämä luku kertoo sen, että tyypillinen suomalainen tekee työtään työpaikassa, jonka omistajaohjaus tulee osittain tai kokonaan julkisen sektorin piiristä.

Yksityishenkilöiden varallisuuden pääosan muodostaa oma asunto

Mistä tuo yksityisomisteisen osuuden pienuus oikein johtuu? Lähinnä se johtuu siitä, että suomalaiset haluavat omistaa ennen kaikkea oman asunnon, kesämökin ja auton. Ja jos on ylimääräistä, jää se useimmiten pankin tilille. Pankkien tileillä makaa lähes yhtä paljon varallisuutta kuin mitä yksityishenkilöt omistavat osakkeita tai osakerahastoja. Yksityishenkilöt eivät yleisesti ottaen omista kovinkaan paljon osakesijoituksia, eikä Suomessa enää ole niinsanottua yksityistä tuotannollista pääomaa kuin aivan nimeksi. Vain kaikkein pienimmät yritykset ovat enää yksityisessä omistajaohjauksessa. Suuria hallinnoivat julkiset eläkevakuutusyhtiöt.

Tuotantokoneiston julkinen omistus on synnytetty verotuksellisin ohjauskeinoin

Tuotantokoneiston julkinen omistus on syntynyt vähitellen. Kunnilla ja valtiolla on ollut tarvetta ja halua operoida ja omistaa terveydenhuollon, lentoliikenteen, raideliikenteen, koulutuksen, vanhustenhoidon,... ja monien muiden liiketoimintojen osa-alueita. Pörssiyhtiöiden omistajaohjausta on vähitellen siirretty julkisessa kontrollissa oleville työeläkevakuutusyhtiöille, ja samalla on verotuksellisin keinoin ohjattu yksityisomistusta pois tuotannollisista investoinneista kohti omistusasumista ja pankkitilille säästämistä. Muun muassa Juha Sipilä on kiinnittänyt tähän ilmiöön huomiota. 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Itsenäisyyspäivä on toinen toistemme itsenäisyyden kunnioittamista varten

Juhlimme itsenäisyyspäivänä toinen toistemme itsenäisyyden kunnioittamista. Sitä, että meistä kunkin elämä on omassa hallinnassa. Pyrimme maksimoimaan läheistemme vapauden sanoa, olla mieltä, uskoa ja toimia. Siitä kumpuaa onnellisuus, turvallisuus ja keskinäinen luottamus.

Juhlimme toisaalta myös Suomen valtiota, jonka hallitus luo lait ja säännöt, joiden puitteissa tuo maksimaalinen vapaus ja ihmisen kunnioitus yhteiskunnassa toteutuu. Me piksun lukijat kunnioitamme itseämme ihmisinä, jotka huolehtivat omasta taloudellisesta turvallisuudesta ja siitä että pystymme, vahvoina ja taloudellisesti itsenäisinä huolehtimaan myös läheistemme turvallisuudesta. Itsemme kaltaiseen Suomen valtioon me samaistumme. Sellaiseen, joka on taloudellisesti vahva, järjestelmällinen, aikaansaapa ja vahvana kykenee kestävällä tavalla huolehtimaan jäsenistään.

Itsenäisyyden keskeinen viesti ei ole aikojen saatossa horjunut, vaikka usko Suomen valtiokoneistoon onkin toisinaan ollut koetuksella. Itsenäisyyden viesti ei ole puhdasta liberalismia, vapauden aatetta, sillä olemme jokainen vastuussa. Olemme vastuussa läheisimmillemme siitä, että ajamme heidän vapauden aatettaan. Tarjoamme heille puitteita ja sääntöjä joiden sisällä tuota vapautta voi harjoittaa.

Tätä on myös säästäminen ja sijoittaminen. Ohjaamme varallisuutta niiden käyttöön jotka pystyvät tuottamaan valinnanvapautta - haluttuja tuotteita ja palveluita muille. Tämä on itsenäisyyden aatteen tukemista yhteiskunnassa. Vapaus valita on keskeinen vapautemme ja sitä me sijoittajat ja säästäjät haluamme tukea. Olemme valintayhteiskunnan - individuaalisen itsenäisyyden tukipilari.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Euroalueen suhdanteet kääntyneet kohti parempaa

Suhdanteista ei ole vähään aikaan paljon puhuttu piksun sivuilla. Eikä ihme. Maailman talousalueiden suhdannekierrot ovat erkaantuneet toisistaan. Enää ei ole yhtä suhdannekelloa, jota kannattaisi kuukausittain seurata.

Toisin oli vuonna 2007 kun IMF alkoi antaa vahvoja yleisohjeita valtionvarainministereille ja keskuspankkiireille. Nuo yleisohjeet otettiin vakavasti, ja se oli sijoittajan siunaus. Markkinat synkronoituivat, ja sijoittajat, kuten piksu, pystyivät näillä palstoilla seuraamaan suhdannekellon vaihetta ja antamaan sen perusteella sijoitusvinkkejä. Nyt tuo automaatti on sumentunut ja hetken hehkunut kristallipallo on menettänyt loistettaan. 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Metsäosakkeet ovat osinkopapereita

Metsäteollisuuden osakkeet ovat mainettaan parempia. Monet metsäalan yritykset (esim UPM ja Stora Enso) ovat hyviä osingonmaksajia tarjoten 3...4% osinkotuottoja. Liikevaihto ei kasva, mutta ei liioin juuri supistu.  Metsäosakkeiden kurssit ovat pitäneet jo viimeiset viisi vuotta hyvin pintansa. Kurssinousuja ei ole tullut ainakaan suomalaisten yritysten osalle, mutta pääoma on säilynyt ja osinkotuotot ovat olleet tyydyttäviä.

Metsäsektorimme arvostustasoa on järkevä verrata alan muihin kansainvälisiin toimijoihin. Eräs suurimmista on International Paper, joka noteerataan Stora Enson ja UPM:n tapaan USA:n pörssissä.

Yritykset eivät ole täysin vertailukelpoisia. Erityisen tärkeää on supistuvan painopaperiliiketoiminnan osuus, joka on IP:llä laskentatavasta riippuen 21..25% luokkaa ja nousee UPM:llä ja Stora Ensolla 40..55% suuruusluokkaan. Tämä lienee syynä IP:n parempaan kurssimenestykseen. (alla kurssikäyrät viimeisten viimeisen viiden vuoden ajalta) ja liikevaihdon parempaan arvostukseen. IP on keskittynyt pakkauskartonkeihin ja karsinut muita rönsyjään ja tämä strategia on kantanut hedelmää. Mutta oikean strategian vaikutusten siirtyminen pörssikurssiin on kestänyt kauan. Vaikutukset ovat tulleet kymmenen vuoden aikana vähitellen.  

Käyttäjän Kai Nyman kuva

World Money Show on treidareiden kulttitapahtuma

Kai, Sergio, Lauri, Mikko, Aarno, ja Lauri edustivat Suomea Lontoossa järjestetyssä "The World MoneyShow" tapahtumassa.

Tilaisuus kokosi joukon Anglo-Amerikkalaisen sijoitusmaailman ja erityisesti Lontoon City:n treidareita yhteen keskustelemaan ja kuuntelemaan viimeisimmistä trendeistä ja pääomaliikkeistä. Seuraavassa muutamia havaintoja:

ETF sijoittamisen uskottiin kasvattavan suosiotaan

Sijoittajien kehoitettiin kiinnittämään huomiota siihen, onko ETF tuotteen takana todellista osakesalkkua. Jos takana on todellinen osakesalkku, niin tuote on luotettava. Osakesalkun varat kuuluvat nimittäin ETF osuuksien omistajille ja takaavat että rahasto on luotettava myös vaikeina aikoina. Jotkin ETF tuotteet perustuvat johdannaisiin tai sijoituspankin antamaan pankkitakuuseen. Näiden kanssa kehoitettiin olemaan varovaisia. 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

IPCC:n raportin taustatiedot kertovat yhä viljavammasta maapallosta

IPCC on julkaissut viimeisimmän "Ilmastomuutos 2014" raportin, jonka johtopäätökset saattavat olla oikeita, mutta johtopäätösten tiedot on poimittu tarkoitushakuisesti niin, että syntyisi mahdollisimman suuri pelon ilmapiiri. Olen tähän poiminut IPCC:n tausta-aineistoista mahdollisimman hyvin kehitystä kuvaavia tosiasioita ilman sitä tarkoitushakuisuutta johon IPCC syyllistyy. 

Tässä muutamia pomintoja niistä samoista tutkimustuloksista, joita IPCC siteeraa:

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Japanin "Abenomics" talouspolitiikka päättää 23 vuoden elvytysjakson

Japani on elvyttämisen koelaboratorio. Maa on elvyttänyt talouttaan julkisen velanoton ja kulutuksen turvin jo vuodesta 1990 saakka ja julkinen velka ylittää jo 240% bruttokansantuotteesta. Nyt tähän on tulossa muutos. 

Japanilaiset alkavat 23 v tauon jälkeen maksaa veroa

Uusi talouspolitiikka on lempinimeltään Abenomics ja se saa nimensä Pääministerin Shinzō Abe:n mukaan. Viimeisimmät toimenpiteet elvytyksen lopettamiseksi ovat arvonlisäveron keväinen korotus 5% tasolta 8% tasolle ja loppuvuodeksi 2015 suunniteltu korotus 10% tsolle. Japanilaiset alkavat taas 23 vuoden tauon jälkeen maksaa veroja.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Viro alkaa myöntää digitaalisia kansalaisuuksia EU:n ulkopuolisille

Virosta tulee loppuvuonna 2014 ensimmäinen maa maailmassa, joka tarjoaa sähköistä kansalaisuutta niille, jotka haluavat käyttää pankkipalveluita, perustaa yrityksiä ja toimia maassa taloudellisesti, mutta jotka eivät välttämättä halua asua Viron maaperällä. Sähköinen kansalaisuus maksaa 50€ ja on suunnattu ennen kaikkea niille EU ulkopuolisille tahoille, jotka haluavat siirtää rahansa turvalliseen EU maahan, ja jotka haluavat toimia EU:ssa taloudellisesti samaan tapaan kuin muutkin EU kansalaiset.

Sähköisen kansalaisuuden sallivan lain puolesta äänesti 80 kansanedustajaa Viron Riigikogu:n 101 edustajasta. Sähköisellä kansalaisuudella on vankka kannatus. 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Tilastokeskuksen ilmoittama veroaste 44% on virheellinen; veroasteemme on noin 65%

Tilastokeskuksen ilmoittama Suomen veroaste (44% vuonna 2013) perustuu luovaan tilastointiin ja käsitekikkailuun. Se antaa väärän kuvan todellisuudesta. Työntekijän veroaste ylittää Suomessa selvästi 60% ja lähentelee tällä hetkellä 70% tasoa.

Pienipalkkaisen henkilön veroaste on Suomessa 60%

Oikean käsityksen asiasta saa kun tarkastelee todellisen pienipalkkaisen henkilön veroastetta. Jos henkilö tekee yritykselle lisäarvoa 2504€, niin häelle jää työnantajan maksamien veroluontoisten maksujen jälkeen niinsanottua bruttopalkkaa 2000€, pankkitililleen hän saa 1329€ ja kaupasta hän saa arvonlisäveron jälkeen 1010€ arvoisen esineen. Erilaisille julkisyhteisöille on maksettu pakollisia maksuja noin 60% eli yhteensä 1494€. Ohessa tarkka laskelma käytännön tapauksesta. 

Kyseessä on siis osan vuodesta työssä oleva pienipalkkainen henkilö, joka ansaitsee niinsanottua bruttopalkkaa 2000€/kk ja hänen palkkaveron asteensa (kunnallisvero+valtionvero) on 28%. Useat suomalaiset ansaitsevat hieman enemmän ja heidän veroasteensa on luonnollisesti korkeampi. Ja myös heidän kokonaisveroasteensa ylittää 60% tason.

Tilastoharha 44% veroasteesta aiheutuu siitä, että veronmaksajiksi lasketaan sylilapsia yms....

Mihin perustuu tilastokeskuksen ilmoittama 44% veroaste?

Asian selvittäminen on hankalaa. Tilastokeskuksen laskentatapa perustuu heidän mukaansa "OECD Revenue Statistics" ja " Yhteenveto kansantalouden tilinpidon EKT 2010 -uudistuksesta" dokumentteihin. Syy tilastoharhaan ei selviä noista dokumenteista. Ne näyttäisivät olevan Ok.

Mutta voimme hyvin arvata mistä virhe syntyy. Se syntyy siitä, että tilastokeskus on mitä ilmeisimmin sisällyttänyt veronmaksajiin sylilapsia, työttömyystuen varassa olevat työttömät, opintotuen varassa elävät, eläkeläiset ja kaikki muutkin, jotka elävät julkisen tuen varassa. Julkisesta tuesta nimittäin maksetaan aina vero, ja siksi tukien varassa olevat ovat verovelvollisia ja heidät lasketaan mukaan, vaikkeivät he veroja tosiasiallisesti maksaisikaan. Tästä syntyy illuusio siitä, että veroasteemme on 44%. Työntekijän tosiasiallinen veroaste on tyypillisesti 60%....70% tasolla.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Korkea valtionvelka tärvelee talouskasvun

Valtion velkaantumista pidetään talouskasvun turmana. Velkaantuminen rampautta talouskasvua lähes yhtä pahasti kuin tiukka verotus (veroasteen vaikutus talouskasvuun).

Matalat korot armahtavat velkaantuneita

Matalat korot ovat tuoneet muutosta tähän lainalaisuuteen. Korkeallakin velkaantumisasteella voi pärjätä kohtuullisesti, kun lainanhoitokulut pysyvät pieninä.

Oheisessa graafissa on pisteenä kukin maailman maa. Vaaka-akselilla on vuoden 2013 talouskasvu (%) ja pysyakselilla valtion velkaantuminen (%/BKT). Huomaamme, että jotkin maat pääsevät 100% velkaantumisasteella yli 2% talouskasvuun. Esimerkiksi Italia on 132% velkaantumisasteellaan päässyt 1% talouskasvuun. Näin hyvät tulokset ovat mataliin korkoihin liittyvä poikkeus. Korkeampi korkotaso ajaisi velkaisia maita suurempaan ahdinkoon, niiden velanhoitokulut ja luottoluokitus heikkenisivät ja talouskasvu hiipuisi enemmän kuin nyt.

Sivut

Tilaa syöte RSS - Käyttäjän Kai Nyman blogi