Käyttäjän Kai Nyman blogi

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Venäjältä pyrkii kesänä noin 100'000 vainottua Suomeen ja edelleen Eurooppaan

Sotaa ja vainoa pakenevat hädänalaiset ihmiset aktivoituvat taas ensi kesänä yrittämään Eurooppaan, mutta valtatie, Balkanin reitti, on piikkilangoitettu. Reitti Venäjän kautta tullee kiinnostavaksi ja tämän reitin päätepisteessä häämöttää Suomen, Norjan, Baltian ja Puolan rajat. Näistä parhaimpana näyttäytyy Suomi, jolla on hyvä maine vainottujen Syyrialaisten, Afganistanilaisten ja Irakilaiseten sotaa pakenevien auttamisessa. Yhteensä noin 100'000 ihmistä saattaa keäsällä kolkutella itärajamme rajanylityspaikkojen porteilla.  (oikealla eurostat:n kuva kuukausittaisista pakolaismääristä)

Pakolaisia tulee Suomen lain mukaan suojella ja auttaa Suomessa ja Suomeen

Toisin kuin julkisuudessa on annettu ymmärtää, Suomen rikoslaki sallii ja kehoittaa hädänalaisten paperittomien pakolaisten auttamisen Suomeen, jos auttajalla on hyvä syy uskoa, että autettavat pakenevat sotaa ja vainoa. Paperittomien, sotaa pakenevien auttaminen Suomeen on rikoslakimme mukaan hyväksyttävää ja pakolaisasetuksemme mukaan jopa suotavaa.

Pakolainen on määritelty YK:n genevessä 1951 tekemään pakolaisten oikeusasemaa koskevaan sopimukseen. Tämä sopimus on 1968 hyväksytty osaksi  Suomen lakikokoelmaa. Tämän mukaan pakolainen on henkilö, joka on joutunut jättämään kotinsa ja kotimaansa, koska hänellä on perusteltu syy pelätä joutuvansa vainotuksi rotunsa, kansallisuutensa, uskontonsa, yhteiskuntaryhmänsä tai poliittisen mielipiteensä perusteella. Pakolainen ei saa suojelua omassa kotimaassaan ja tarvitsee kansainvälistä suojelua oman maansa ulkopuolella.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Maailman maiden välinen keskinäinen työnjako on lakannut kasvamasta

Hollantilaisen taloudellisen tutkimuslaitoksen CPB:n tuottama world trade monitoring tilasto kertoo, että maailmankaupan kasvunopeus on hidastunut (kuva oikealla).

Maailman maiden välinen integraatio on lakannut kasvamasta

Maailmankaupan voluumi on lahjomaton indikaattori maailman maiden keskinäisestä vuorovaikutuksesta ja keskinäisen työnjaon tasosta. Jos keskinäinen työnjako ja yhteistoiminnan taso kasvavat, niin maailmankauppa kasvaa silloin bruttokansantuotetta nopeammin. Niin tapahtuikin aina vuoteen 2010 saakka, mutta sitten tuli muutos. Tuon muutoksen jälkeen maailmankaupan taso on kasvanut samaa tahtia bruttokansantuotteen kanssa. Keskinäinen vuorovaikutuksemme ja yhteen integroitumisemme on nyt pysähtynyt ainakin tavaratuotannon osalta.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Vuoden alkaessa kannattaa tehdä henkilökohtainen sijoitussuunnitelma

Aurinko on etelä-Suomen loppiaisen aikaan 10% korkeammalla kuin talvipäivänseisauksessa ja valoa on jo miltei 20% enemmän. Viimeisetkin palaavat nyt joulutauolta töidensä pariin.

Sijoittajista markkinoille palaavata ensin yksityissijoittajat. Institutionaaliset sijoittajat tekevät ensin suunnitelmia, analysoivat tilannetta ja tekevät sitten päätöksiä ja palaavat oikeasti markkinoille vasta viikon tai parin kuluttua, jolloin markkinat saavat lopullisen suuntansa. 

Myös yksityissijoittajan kannattaa tehdä vuoden alussa suunnitelma, johon kuuluu:

  1. Oman salkun tilanneanalyysi
  2. Markkinoiden ja maailmantalouden tilanteen arvio (riskit ja trendit)
  3. Instrumentit ja omaisuusluokat, joista aikoo saada tuottoa
  4. Varautuminen riskeihin
Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kaiken saa kun luottaa ja uskoo

Hyvät Uuden Vuoden lupaukset ovat ne, jotka toteutuvat ja pitävät ja jotka muuttavat elämää. 

Kannattaa tehdä sellaisia lupauksia, joihin pystyy ja jotka ovat realistisia. Oikein mitoitetut lupaukset ovat palkitsevia ja ne osoittavat elämänhallintaa ja omakuvan realistista eheyttä. Tämä koskee myös sijoittamista.

En tiedä ovatko minun, sijoittajan, Uuden Vuoden lupaukseni realistisia, mutta tässä näitä:

Osakevalintaa

En uskalla sanoa olevani varma osakemarkkinoiden kehityksestä ainakaan vuoden tähtäimellä. Mutta yhden asian tiedän, hyvät yritykset ovat järkevä sijoituskohde. Tulen jatkossakin tekemään niinsanottua osakepoimintaa. Valitsen piksun EPS estimaattien ja liikevaihdon kehityksen perusteella aliarvostettuja osakkeita ja pitäydyn niissä. Ne tuottivat minulle viimekin vuonna hyvän tilin ja menestyvien yritysten pörssiarvo ei huononakaan aikana laske kohtuuttomasti. 

Hyvin tuottavia korkosijoituksia

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Meissä elävä lapsen sielu motivoi meidät yrittämään yhä uudelleen

Jouluna juhlimme meissä elävää pientä lapsosta - pientä helmeä sisässämme. Hän antaa meille voiman elää ja motivaation. Hänen vuoksensa me sijoitamme, teemme työtämme, yritämme ja elämme. Meidän sielumme, pieni lapsen sielu, on aina utelias, iloinen, nöyrä ja vähään tyytyväinen. Hän on kaikkea sitä, minkä me joskus arjessa unohdamme - meidän oma puhtain henkemme. Jouluna on hyvä hiljentyä kunnioittamaan suurinta sisässämme - pientä lapsen mieltä. 

Jouluna on hyvä myös katsoa taapäin ja tehdä tiliä itselleen siitä mitä tuli saavutettua:

  • pystyinkö vuoden aikana tukemaan lähimpiäni, työtovereitani ja muita sijoittajia sillä tavalla kuin olisin halunnut
  • saavutinko työssäni, sijoittajana, sen mitä tavoittelin ja pystyinkö tarjomaan hyviä tuotteita tekeville ja työllistäville yrityksille riittävän rahallisen selkänojan
Käyttäjän Kai Nyman kuva

Maapallo on satelliittimittausten mukaan vihertymässä ja autiomaat kutistumassa

Maapallo on lisääntyneen hiilidioksidin aiheuttaman "lannoitusvaikutuksen" ja osin myös lisääntyneen sadannan vuoksi vihertymässä. Tämä näkyy satelliittitietojen perusteella erityisesti autiomaiden kutistumisena ja vihertymisenä. Savannien leviäminen kohti pohjoista on esimerkiksi Saharan autiomaan kohdalla selvää. Muitakin muutoksia näkyy. Läntisen Australian arot, Nevadan autiomaa, Kalaharin aavikko ja länsi-Intia ja Pakistan vihertävät tänä päivänä aivan toisella tavalla kuin vielä muutamia kymmeniä vuosia sitten. Maapallosta on tulossa yhtä vihreä kuin jääkauden sulamisen jälkeisenä lämpimänä kautena.

Maailman vihertyminen vuodesta 1982 vuoteen 2010 (Lähde: CSIRO Australia )

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Henkilökohtainen itsenäisyytemme antaa meille voiman rakastaa

Itsenäisyytemme antaa meille voiman rakastaa ja olla läheistemme tukena. Vain itsenäisinä voimme olla voimakkaita, muiden itsenäisyyttä, erillisyyttä ja vapautta kunnioittavia.

Suomen valtion suvereenisuus, riippumattomuus on meidän oman itsenäisyytemme ja vapautemme symboli, josta valtiollisen vallan legitimiteetti viime kädessä versoaa. 

Tuo valtio on joillekin meistä sääntöjen asettaja, toiselle heikkojen tukija, kolmannelle kulttuurillisen yhteenkuuluvuuden vaalija ja neljännelle turvallisuuden takaaja. Kaikki erilaiset näkemykset ovat yhtä tosia. Valtio on jakamaton ja sillä on kaikki korkeimman suvereniteetin konnotaatiot - merkitykset. Valtio on saanut kaikki perheen, kansankodin funktiot ja sivumerkitykset. Laeilla on siunattu se, minkälaisena me valtion, korkeimman suvereniteetin, tunnetasolla haluamme kokea. 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suhdanteissa varovaista valon pilkahdusta

Suhdannetilanteesta on positiivista kerrottavaa. Hidastumista kohti kääntyneet Saksan, Euroalueen, USA:n ostopäälikköindikaattorit ovat marraskuun aikana osoittaneet varovaista kääntymistä parempaan. Selvä hidastuminen on ainakin väliaikaisesti päättynyt.

Suhdannekierto on heikentynyt ja nopeutunut

Suhdannekello on ollut sijoittajan eräs parhaista ystävistä. Se on osoittanut milloin on aika panostaa osakkeisiin ja milloin taas korkoinstrumentit ovat parempi valinta. Tilanne on vuoden 2011 jälkeen muuttunut merkittävästi. Suhdannekäänteet ovat tulleet nopeammiksi ja heikommiksi. Vuoden 2009 pitkät ja vahvat suhdannemainingit ovat poissa ja tilalla on pientä, nopeaa ja vaatimatonta aaltoilua. Suhdannekello on alkanut antaa sijoittajalle yhä epätarkempia lukemia (ohessa Saksan suhdannetilannetta mittaava ifo- kello, jonka käyrä on mennyt sykkyrälle) eikä menestyvä sijoittaja voi enää perustaa työtään yksinomaan suhdanteen seuraamiseen. Menestykseen tarvitaan nyt hienojakoisempaa tietotaitoa.  

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Tämänkertainen terrorismin aalto on osin Euroopan omaa syytä

Terrorismi on taas kerran osa eurooppalaista ja suomalaista todellisuutta. Terrorismi syntyy tappavasta väkivallasta ja epäoikeudenmukaisuuden äärimmäisestä kokemuksesta ja tämänkertainen terrorismin aalto on osittain omaa syytämme.

Terrorismi sikiää pommeista

Mistä terroristit tulevat? Useimmat heistä ovat Eurooppalaisia.  Mutta heillä on juuret lähi-Idän niillä alueilla, joilla USA ja Euroopan maat ovat olleet sotilaallisesti aktiivisia. Minne USA, Englanti, Venäjä ja Ranska kylvävät pommeja, sieltä nousee terrorismin käärme, joka luikertelee Eurooppaan. Terrorismi ei luikertele Kiinaan taikka Japaniin, vaan ennen kaikkea niihin maihin, jotka kylvävät kuolemaa.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Tuoton arvoitus ratkeaa

Tartuin viikonloppuna hyvän ystäväni, Henri Elo:n, uuteen kirjaan "Tuoton arvoitus ratkeaa".  Minua voi varmaan sanoa kokeneeksi sijoittajaksi ja epäilin löydänkö tästä kirjasta uutta ja tuoretta. Yllätyin erittäin positiivisesti.

Kirja on kirjoitettu modernilla sujuvalla kielellä ja sitä on helppo lukea. Se sisältää oikeita ihmisten kokemuksia ja paljon värikkäitä esimerkkejä tositapahtumista. Se on kirja, jota on kiva lukea.

"Tuoton arvoitus ratkeaa" on hyvällä ammattitaidolla tehty osake- ja korko- sijoittajan kompakti perusteos, johon on valittu oleellisen tärkeät tiedot painottaen kivasti moderneja instrumentteja ja analyysitapoja. Siinä kerrotaan muun muassa:

  • miten osakkeilla rikastutaan ja minkälaista tuottoa voi odottaa
  • suhdanteiden vaikutus sijoittamiseen
  • hajauttamisen tekniikka, oman sijoitussalkun huolto ja miten verotus kannattaa ottaa huomioon
  • menestyvän yrityksen tunnusmerkit
  • yrityksen arvostustason määrittäminen modernilla käänteisen arvonmäärityksen menetelmällä
  • yrityksen kassavirta- tase- ja tulos- tietojen sijoittajalle oleelliset seikat
  • korkosijoittamisen perusteet

Tätä kirjaa voi suositella kaikille, jotka haluavat helppolukuisen ja kevyen tuntuisen, mutta kuitenkin asiasisällöltään tiiviin perusteoksen sijoittamisen oleellisista asioista. 

Lisää tietoa:  http://www.helmetkuplat.com/

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Maakuntaparlamenttien alaisuuteen ja budjettivastuulle siirretään monia palveluita

Kirjoitin taannoisessa artikkelissani maakunnallisen hallintotason luomisen tärkeydestä. Olemme nyt saamassa maakuntavaalit ja maakunnallisen hallintotason ja tuolle demokratian tasolle siirretään vähitellen kuntayhtymien, maakuntien liiton, aluehallintavirastojen ja valtion paikallishallinnon tehtäviä.  

Maakuntaparlamenttien alaisuuteen vähitellen tulevia tehtäviä ovat todennäköisimmin:

  • terveyspalveluiden järjestäminen (tästä on puhuttu ja toteutuu ensin)
  • pelastustoimi ja hälytyskeskukset (pelastuslaitosten toimialueet vastaavat tällä hetkellä lähes maakuntarajoja)
  • kuntayhtymien vastuulla olevat seutukaavat ja yleiskaavat ja myöhemmin ehkä rakennuslupa-asiat, jotka ovat tällä hetkellä kuntien vastuulla
  • liikenneverkon suunnittelu ja toteutus (liikenneviraston maakuntatason suunnittelutehtävät)
  • koulutuspalvelut ja erityisesti ammattillinen koulutus (ammatillisen koulutuksen järjestämisvastuu on tällä hetkellä hajallaan kunnilla, kuntayhtymillä, yhteisöillä, säätiöillä ja yrityksillä; hajauttamista kontrolli valtio)
  • teatterit, jäähallit ja muu maakunnallinen kulttuuritoimi (tämä on ollut suurien maakuntakaupunkien vastuulla)
  • työvoima- ja elinkeino- asiat (ely- ja te- keskukset noudattavat jo nyt maakuntajakoa)
  • paikallispoliisitoiminta ja kärjäjäoikeudet (nämä saattavat säilyä valtakunnallisina; lain tulee olla sama koko Suomessa)

Maakuntaparlamenttien ympärille syntyy maakuntaidentiteettiä

Maakuntavaalien merkitys suomalaiselle yhteiskunnalle on valtaisa. Maakuntiin alkaa syntyä vahvaa maakunnallista identiteettiä, omia vahvoja johtajia sekä maakunnallista yhteistä näkemystä. Maakuntavaaleja edeltävä poliittinen keskustelu luo merkittävää maakunnallista näkemystä yhteisistä asioista sekä siitä miten "meidän maakuntamme" kilpailee uusista asukkaista, maahanmuuttajista ja miten meidän maakuntamme muodostaa tärkeän kulttuurillisen yhteisnimittäjän.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Uskonnollisille yhteisöille pitäsi riittää yksi laki, jonka piirissä kaikki toimivat

Suomen muslimiseurakunta pyysi verotusoikeutta samaan tapaan kuin on muutamilla muillakin seurakunnilla.  Vaatimukselle on vankka peruste - yhdenvertaisuus lain edessä.

Evankeelis-luterilaiselle ja ortodoksiselle seurakunnille on myönnetty verotusoikeus, mutta sen mukana seurakuntien hallinnolle on tullut myös muita velvoitteita, joihin näiden yhteisöjen on ollut alistuttava:

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Maahanmuuttajien "mamujen" virta korvaa suomalaisen talvisota identiteetin uudella

Suomeen tulvivat maahanmuuttajat "mamut" muuttavat pysyvästi ja nopeasti Suomen yhteiskuntarakenteen ja suomalaisen identiteetin. Samaistuminen Suomeen ei enää tapahdu "Täällä pohjan tähden alla" ja talvisodan hengessä. Suomalaisuus on kohta jotain aivan muuta.

Suomalaisuuden sisältö ankkuroituu tapaamme toimia yhdessä ja ne tavat on dokumentoitu Suomen lakiin. Se on ainoa pysyvä asia joka loppujen lopuksi määrittää miten me toimimme yhdessä, millä kielellä ja millä tavoilla.   

Mutosprosessi käynnistyi väestötilastojen mukaan jo kymmenisen vuotta sitten. Tähän asti vallinneen maahanmuuttovauhdin perusteella voimme sanoa, että tulevaisuudessa joka kolmas suomalainen on maahanmuuttaja - "mamu" ja nyt kiihtyvä virta antaa oleettaa, että lähes joka toinen suomalainen on muutaman kymmenen vuoden kuluttua mamu. Mutta mitä onkaan tuo tulevaisuuden suomalaisuus?

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Inflaation kiihtyminen yli 2% olisi syy supistaa osakepaino minimiin

Ammattisijoittajat puhuvat paljon siitä miten alhainen korkotaso ja olemattomat tuotot korkoinstrumenteista pakottavat hakemaan tuottoa osakkeista, joiden arvostustasot raketoivat taivaisiin. Päätin tutkia asian Suomen osalta. Kyllä asiassa on perää. Alhainen korkotaso tosiaankin tukee pörssikurssien vakaata nousutrendiä. Oheinen kuva kertoo viimeisen parinkymmenen vuoden kehityksen. 

Alhainen korkotaso ja inflaatio rohkaisevat pitämään osakepainoa tälläkin hetkellä tukevana. Hermoiluun ja osakkeiden myymiseen ei olisi tämän indikaattorin valossa mitään syytä.

Korkotason ja inflaatioin vaikkutus Suomen pörssin markkina-arvoon (Tietojen lähde: Suomen Pankki)

Noista käyristä löytyy muitakin merkittäviä yksityiskohtia:

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Aktiiviset sijoittajat oppivat vähitellen ennustamisen taitoa

Tohtori Philip Tetlock julkaisi kirjassaan "Superforecasting" tutkimustuloksia sijoittajalle tärkeästä aiheesta, ennustamiskyvystä.

Hyvät ennustajat ovat tavallisia ihmisiä

Ihmiset eroavat toisistaan huomattavasti siinä miten hyvin he pystyvät ennustamaan tulevaa. Hyvän ennustamiskyvyn omaavat ovat usein aivan tavallisia ihmisiä, joiden elämänasenne tekee heistä profeettoja:

  • He ovat yleensä kohtuullisen älykkäitä, mutta eivät välttämättä mitään neroja. Älykkyys ei ole tärkeä ominaisuus.
  • Hyvät ennustajat kyseenalaistavat alati omia aiemmin tekemiään arvioita ja etsivät alati uusia tapoja nähdä asioita.
  • He eivät usko löytävänsä mitään pitävää ja kestävää maailmanselitystä. Heille maailma on loppujen lopuksi kokonaisuutena liian suuri pienen ihmisen ymmärrettäväksi. Siksi maailmaa voi ymmärtää vain paloittain ja hetkittäin ja pieni ihminen joutuu aina kerta toisensä jälkeen etsimään uutta näkemystä ja tietoa. 
  • Hyvät ennustajat tulevat hyvin toimeen tilastollisten tietojen kanssa ja rakastavat numeroita ja käyriä. Mutta he eivät yleensä silti luo itselleen pidempiaikaisia matemaattisia malleja joihin he fiksaantuisivat. 
  • Hyvät ennustajat etsivät kaiken aikaa uutta tietoa ja näkemystä. He lukevat paljon ja seuraavat maailmaa.

Hyvistä ennustajista tulee harvoin julkisuuden palvomia mediatähtiä. Heillä ei ole median rakastamaa yksinkertaistettua, helppoa mallia, joka antaisi vastauksia. He ovat asioita eri puolilta punnitsevia, mielipiteitään ajoittain muuttavia takinkääntäjiä, jotka eivät häpeä olla väärässä kaikessa, jonka he joskus ovat sanoneet. Heille uuden ja paremman totuuden etsiminen ja vanhojen näkemystensä virheellisyyden osoittaminen on kaikki kaikessa.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Öljyntuottajamaat rahoittavat elintasoaan myymällä osakkeita

Mistä johtuu tämä pörssikurssien hermoilu? Kiinan talouden heikkoutta syytetään tilanteesta. Mutta on olemassa toinen, vähemmän julkisuutta saanut tekijä, öljyntuottajamaiden valtiontalous.

Öljyntuottajamaat ovat hyvinä aikoina kasvattaneet julkista kulutusta ja hyvinvointia ja nyt tähän hyvinvointitasoon ei ole enää varaa. Kulutusta ei ole kuitenkaan vielä supistettu pienentyneiden öljytulojen edellyttämälle tasolle. Vajetta on katettu hyvinä aikoina kootuista valtiollisista rahastoista. Näistä rahastoista on ensin myyty lainapapereita ja nyttemmin ilmeisesti myös osakkeita. Markkinoille tulvivat myyntimääräykset tulevat öljyntuottajamaiden rahastoista. Siksi pörssikurssit ovat sitkeästi alamaissa.   

Käyttäjän Kai Nyman kuva

VIX indeksi kulkemassa kohti osakemarkkinoiden elpymishetkeä

Piksu Toimitus kirjoitti 28.8 artikkelin jonka sisältönä oli se, että nyt on ostajan markkinat osakemarkkinoilla. Silloin oltiin aika lailla syvimmässä kohdassa. Sen jälkeen on Nordean pääekonomia Lippo Suomista siteeraava piksu artikkeli antoi saman suuntaisen viestin. Nyt on varmaan minun vuoroni kertoa sama asia - nyt on ostajan markkinat osaketoreilla. 

Syitä siihen, miksi uskon osakehintojen elpymiseen ovat seuraavat:

  1. Korkotaso on matala, keskuspankkikorot nuolevat nollaa (ohessa Suomen Pankin kuva) ja muutama keskuspankki (Intia, Kiina) on jopa edelleen laskemassa korkoa.
  2. Osakkeita kannattaa ostaa vaikka velaksi. Velan korko on yhden prosentin tuntumassa kun taas jo pelkkä osinko ylittää velan koron. Osakkeet ovat suhteessa halpoja. 
  3. Maailmantalous kasvaa edelleen 3% vuosivauhtia. USA:n kasvu on runsaan kahden prosentin tietämillä ja Euroalueen kasvu on hitaasti heräämässä pitkästä unestaan.
  4. Raaka-aineiden hinnoissakin näyttäisi olevan pohja saavutettu ja hinnat ovat sinkkiä lukuunottamatta vahvistuneet jo kuukauden ajan. Raaka-aineiden ylituotanto on seurausta muutaman vuoden takaisista ylioptimistisista kaivosprojekteista. Nyt tuollekin kapasiteetille alkaa vähitellen löytyä osittaista käyttöä.
Käyttäjän Kai Nyman kuva

Elintasomme ei laske vaikka euromääräiset palkat pienenevät

Hallitus on esittänyt, että sunnuntai- ja ylityö- lisiä pienennetään ja että lomapäiviä ja sairauspäiviä muutetaan palkattomiksi. Tämä tarkoittaa noin 2%...4% palkan pienennystä ja joillekin ryhmille jopa tätä enemmän. Mutta paljonko elintaso laskee?

Kotimaisten tavaroiden ja palveluiden hinnat laskevat

Elintaso ei muodostu pelkästään käteen jäävistä euroista, vaan myös siitä, mitä euroilla saa. Palkanalennuksen jälkeen euroilla saa enemmän kuin ennen - samasta rahasta tulee ostovoimaisempaa. Tällä taianomaisella tosiasialla on hyvä peruste. Samalla kun palkat laskevat, laskee myös ostamiemme kotimaisten tavaroiden ja palveluiden hinnat.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suomalaiset yritykset tulevat menestymään kansantalouttamme paremmin

Hallituksen toimet vaikuttavat Suomen talouden ohella myös suomalaisten yritysten pitkän aikavälin pörssi- ja tulos- kehitykseen, mutta miten?

Hallitus teki minkä lupasi ja mitä piti

Ensinnäkin on todettava, että hallitus teki rohkeasti sen minkä lupasi, ilmoitti toimista, jotka parantavat yksityisen sektorin pitkän aikavälin kustannuskilpailukykyä noin 5%. Ohessa Juha Sipilän esittelemä laskelma asiasta.

Teollisuustuotannostamme on vuoden 2010 jälkeen siirtynyt ulkomaille noin 10% kokonaisvoluumista. Vauhti on ollut tasaista noin 1,5% vuosivauhtia. Tuotantoa on siirretty ulkomaille sitä vauhtia kuin se järkevästi ottaen on mahdollista. Miksi tämä ei ole näkynyt pörssikursseissa? Asia on hyvin yksinkertaista. Suomalaiset yritykset ovat siirtäneet toimintaansa ulkomaille kärsimättä itse asiasta kovinkaan paljon. Suomen menestyksellä ei tässä mielessä ole ollut niin suurta merkitystä sijoittajille ja yrityksille kuin äkkisiltään voisi ajatella. 

Sama kehitys jatkuu. Hallituksen toimet ovat järkeviä, mutta ne alkavat vaikuttaa vasta parin vuoden päästä. Siihen mennessä voi hyvällä syyllä olettaa vientiteollisuutemme kutistuneen edelleen noin 3% verran.

Ongelmana on, etteivät yritykset rakenna tuotantoaan Suomeen vaan ulkomaille

Maamme velkaantumisvauhti (vaihtotaseen vaje) ei ole kohtuuton, jos lasketaan yhteen julkinen sektori, kuluttajat ja valtio. Onglemanamme on ollut se, että julkinen sektori ottaa velkaa julkiseen kulutukseen ja yritykset taas purkavat investointeja  eivätkä siis ainakaan velkaannu - päinvastoin. Vinoutuminen on ennen kaikkea Suomen sisäistä. Nyt tehdyillä toimilla parannetaan nimenomaan yksityisen sektorin työllistämisedellytyksiä ja koitetaan houkutella teollisuutta investoimaan.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Keynesin kerroin kertoo paljonko BKT nousee velanoton vaikutuksesta

Jos kansantaloutta elvytetään ulkopuolisella velkarahalla, niin bruttokansantuote kasvaa ainakin alussa enemmän kuin velanoton määrä antaisi aihetta olettaa.  Niin sanottu Keynesin kerroin kertoo sen paljonko enemmän bruttokansantuote kasvaa. Suomen valtio ottaa velkaa tällä hetkellä joka vuosi noin 3,2% / BKT summan (Lähde: Trading economics) ja osatakseen arvioida tämän velanoton kansantaloudelliset vaikutukset sijoittan on hyvä ymmärtää niin sanotun Keynesin kertoimen toiminta. Joudutaanhan tuo velanotto jossain vaiheessa purkamaan.

Keynesin kertoimen muodostuminen on helppo ymmärtää:

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Nopeaa kauppaa käyvät treidarit hyödyntävät niinsanottuja tukitasoja

Osaketreidareiden käyttämä niin sanottu "tekninen analyysi" pyrkii ennustamaan tulevaa kurssikehtitystä historiallisen kurssikäyrän ja osakevaihdon perusteella. Eräs tärkeä kurssikäyrään liittyvä tunnistettava piirre on niin sanottu tukitaso - kurssitaso, jolla osakkeen arvo tuntuu viipyilevän pidempiä aikoja ja jonka läpäisemiseen tuntuu liittyvän hitautta.

Tukitasot syntyvät suursijoittajien toiminnasta

Tukitason syntymiseen on selvä syy - suursijoittajien toimintatapa. Markkinoilla toimii kourallinen suuria sijoittajia, eläkerahastoja ja investointipankkeja. Nämä suursijoittajat laskevat yritykselle järkevän kurssitason, jolla he ovat valmiita osaketta ostamaan ja toisen tason, jolla he ovat valmiita myymään. Laskenta on periaatteessa yksinkertaista ja perustuu yrityksen tulostuottoon, tulostuottonäkymään ja vallitsevaan (reaali-) korkotasoon.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Hallitus kohottaa elin- ja kustannus- tasoamme entisestään kiihtyvällä velanotolla

Niinsanottu valtionvarainministeriömme on laatinut talousarvioehdotuksen vuodelle 2016.

Valtio elvyttää taloutta yhä kiihtyvällä velanotolla

Ehdotuksen oleellisena asiana on se, että valtiovarainministeriö haluaa nopeuttaa valtion velankasvua ensi vuonna 11,6% entistä nopeammaksi. Uutta velkaa otetaan valtiontalouteen 5,7 Mrd€. Velanottoa kiihdytetään viime vuoteen nähden noin 0,6 Mrd€ suuremmaksi. Leikkauksista ei ole kokonaisuuden osalta näkyvissä merkkiäkään - päinvastoin.

Tämä velkaraha pumpataan talouteen piristämään palkkatasoa, kulutusta ja kustannustasoa, jotka nousevat kerrannaisvaikutuksineen vielä tätäkin summaa suuremmalla määrällä. Valtion aikaansaama palkka- ja kustannus- tason (ja BKT:n) nousu vaikuttaa siten että meidän kaikkien elintasomme on näiden toimenpiteiden seurauksena luokkaa 7% korkeampi kuin muuten olisi olettaen että kulutusta, kustannustasoa ja bruttokansantuotetta kohottavat kerrannaisvaikutukset kaksinkertaistavat vaikutuksen. 

Valtion toimilla on kääntöpuolensa - teollisuustuotanto romahtaa

Velkaelvytyksellä on positiivisen, bruttokansantotetta kohottavan vaikutuksen ohella myös kääntöpuolensa. Teollisuustuotanto pakenee sinne missä kustannustaso on kohtuullisempi. Keinotekoisesti ylläpidetty palkka- ja kustannus- taso karkottaa vientiteollisuutta. Ohessa Findikaattorin kokoama käyrä siitä miten vientiteollisuus pakenee Suomesta. Samoin kävi Espanjassa, Irlannissa, Portugalissa ja Kreikassa, jotka kaikki ovat nyt hoitaneet asiansa kuntoon. Suomessa ei ole vielä ollut hallitusta, joka olisi lähtenyt asiaa korjaamaan ja tilanne meillä pahenee koko ajan entisestään. 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Työnantajat maksavat joutilaisuudesta melkein yhtä paljon kuin työn tekemisestä

Yksikkötyökustannukset on saatava järkevälle tasolle. Palkka on vain eräs osa yksikkötyökustannuksia. Työnantajan ja työntekijän sosiaaliturvamaksut ovat yhtä suuri erä. Myös niistä on pystyttävä tinkimään.

Sosiaaliturvamaksut menevät sellaisiin kohteisiin kuten ansiosidonnainen päiväraha, eläkkeet ja työttömän peruspäiväraha. Nämä erät maksetaan ihmisille siitä syystä, että maksun (tuen) saaja on osoittanut olevansa joutilas (laiska tai epäkelpo). Työnantaja maksaa siis Suomessa joutilaille palkkioita joutilaisuudesta samaa suuruusluokkaa olevan summan kuin hän maksaa työntekijöilleen palkkaa. Tämä ei ole tietenkään väärin - se vain on niin. Yhteiskuntamme on ihmeellinen. 

Suomalaisten työläisten keskiansiot (Lähde: Findikaattori)

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Työttömyys on työmarkkinajärjestöjen toiminnan seurausta

Työmarkkinajärjestöt (työntekijä- ja työnantaja- järjestöt) vastaavat yhdessä merkittävimmin siitä, että Suomen yksikkötyökustannukset ovat järkevällä tasolla. Tässä tehtävässä on epäonnistuttu. Yksikkötyökustannuksemme ovat aivan liian korkealla tasolla ja sen seurauksena yritykset ovat lakanneet investoimasta Suomeen (alla graafi tapahtumasta).

Yritysten kiinteät investoinnit (Lähde: Teknologiateollisuus)

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suomen Kreikka vastuista päättävät EKP:n virkamiehet

Poliittisessa keskustelussa debatoidaan Suomen valtion Kreikkaa ja GIPSIC (Greek, Italy, Portugal, Spain, Ireland, Cyprus) maita koskevista taloudellisista vastuista. Nämä vastuut kanavoituvat IMF:n ja Euroaluuen vakausmekanismien kautta. 

Keskustelussa unohdetaan tärkeä asia, Suomen pankin vastuut. Nämä vastuut ovat olleet suurempia kuin valtion vastuut. Suomen pankin vastuut määräytyvät Euroopan keskuspankin päätöksillä ja ne ovat meidän oman kansallisen päätöksentekomme ulottumattomissa (tai ainakin heikossa kontrollissa). Niitä on esimerkiksi Kreikan tapauksessa kasvatettu ilman että suomalainen poliittinen päätöksenteko olisi asian kanssa ollut missään tekemisissä. Ohessa on ifo instituutin keräämä taulukko Suomen kaikista GIPSIC maita koskevista vastuista.  Kaksi ensimmäistä kohtaa, TARGET maksut ja valtionlainojen ostot (yht. 18 Mrd€) ovat juuri noita Suomen pankin kautta syntyneitä vastuita.

Suomen pankin vastuut olivat pahimmillaan, vuonna 2011, kaikenkaikkiaan 60% bruttokansantuotteesta, enemmän kuin sotavuosina 1918 ja 1939...1945, jolloin Suomen pankki osti massiivisesti Suomen valtion velkakirjoja ja rahoitti tällä tavalla sodankäyntiä.

Alla on tarkempi kuva Suomen pankin taseen saamisten kehittymisestä aina vuodesta 1900 saakka. GIPSIC maille annetut takausvastuut yms. näkyvät selvänä piikkinä, joka ylittää selvästi sen, mitä omaan rooliinsa (rahan luomiseen ja sen vakaudesta huolehtimiseen) keskittyvä keskuspankki tarvitsisi tehtävänsä hoitamiseen. Elämme totisesti poikkeuksellisia aikoja.

Suomen pankin saamiset (Lähde: Suomen Pankki)

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Keskisuuret kasvuyritykset ovat antaneet pitkällä aikavälillä parhaan tuoton

Jotkin sijoittajat arvostavat yritysten tasevarallisuutta (arvo-osakkeet), jotkin hyvää osinkoa (oskinko-osakkeet) ja jotkin taas pieniä ja keskisuuria kasvuyriytyksiä (kasvuyrityshakuinen sijoittaminen).

Näille sijoitustyyleille on olemassa USA:ssa indeksi- ETF rahastoja, joiden menestyksestä saa osviittaa siitä, miten tällä tavalla valitut osakkeet menestyvät pitkällä aikavälillä. Ohessa on kolmen USA:n markkinoita edustavan rahaston vajaan kymmenen vuoden kehitys.

Eri sijoitustyyleijä noudattavien ETF rahastojen kehitys USA:ssa. (Lähde: Google finance)

Ylivoimaisesti parasta tuottoa on saanut pieniin ja keskisuuriin kasvuyrityksiin sijoittamalla (iShares Russell 2000 Growth (IWO) rahasto). Meno on ollut kuoppaista. Pienetkin pörssi -laskut ja -nousut ovat näkyneet rahaston arvon suurina vaihteluina.  Kyse on riskiä sisältävä strategia. Mutta lopputulos on hyvä.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Investointipankit hyödyntävät sijoituskohteiden arvioinnissa DuPont analyysiä

Investointipankit tekevät osakesijoituksensa tueksi sijoituskohteesta niin sanotun DuPont analyysin. Mutta mikä tämä analyysi on ja miksi se tehdään?

Sijoittaja on kiinnostunut loppujen lopuksi vain siitä miten hyvää nettovoittoa yritys tekee pörssiarvoaan vastaan. Siis montako prosenttia tulee nettovoittoa pörssiosakkeeseen sijoitetulle pääomalle. Tämä luku, nettovoitto/pörssiarvo on loppupeleissä ainoa kiinnostava tekijä. Mutta sen kehitystä on vaikea arvioida, ellei tee tarkempaa arviota. DuPont analyysi on hyvä, yrityksen tilinpäätöstietoihin nojaava menetelmä tarkemman analyysin tekemiseksi.

DuPont anayysi jakaa luvun nettovoitto/pörssiarvo tekijöihin: toiminnan tehokkuus, pääoman tehokkuus, velkavipu ja pörssin arvostuskerroin (prize/book), joiden tulona tuo nettovoitto/pörssiarvo muodostuu. Näitä komponentteja on helpompi verrata saaman toimialan yritysten kesken ja näiden tekijöiden kehittymistä on mahdollista ennustaa paremmin kuin pelkän nettovoiton kehittymistä. Siksi nettovoitto/pörssiarvo jaetaan näihin komponentteihin.

DuPont analyysi sovellettuna pörssisijoittajan käyttöön

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Yrityksen hallitus vastaa asemasta tuotantoketjussa ja yriytsjohto hyvistä tuotteista

Sijoittajan tekemän työn lisäarvoa yhteiskunnalle ei aina ymmärretä. Sijoittamisen merkitystä ei ymmärretä ja sijoittajan tekemää hyvää työtä kutsutaan ahneudeksi. Tämä on erittäin valitettavaa. Sijoittajat nähdään yhteiskunnan verenimiöinä ja loisina, joita saa kohdella huonosti.

Sijoittamisessa tarvitaan tietotaitoa

Sijoittaminen on kuitenkin arvokasta työtä, joka vaatii paljon aikaa ja tietotaitoa. Sijoittajan oleellisinta tietotaitoa on:

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Pörssiyhtiömme ovat työmarkkinajärjestöjen harjoittamassa omistajaohjauksessa

Jos pitäisi valita viimeisen sadan vuoden ajalta talouteemme eniten vaikuttanut laulu, niin se olisi varmaan oheinen Kristiina Halkolan vuonna 1969 esittämä laulu 20 perheestä.

Tämä laulun taustalla vaikuttanut ajattelutapa johti siihen, että suomalainen tuotantokoneisto siirrettiin tärkeimmiltä osiltaan työmarkkinajärjestöjen, valtion, kuntien ja säätiöiden harjoittamaan omistajaohjaukseen. Siirto tapahtui nostamalla yksityisomistajien verotusta ja antamalla verohelpotuksia säätiöille ja työmarkkinajärjestöjen hallitsemille eläkevakuutusyhtiöille ja aika hoiti loput. Tuotantokoneiston yksityisomistus on tänä päivänä siedettävän pientä verrattuna muuhun pääomaan.

Yhdeksän suurimman pörssiryrityksen neljä suurinta omistajaa (esimerkki siitä mikä on meille tyypillistä)

Laulu 20 perheestä sisältää ajankohtaisen uudistusehdotuksen

Kristiina Halkolan laulu kannattaa kuunnella tarkoin - siinä on edelleen pätevä viesti meille tämän päivän suomalaisille.  Laulussa vaaditaan eduskunnalle tuota omistajavaltaa, kun taas vallitseva tilanne on toinen. Suurimmat pääomat, eläkevarat (180Mrd€) on työeläkelaissa määrätty työmarkkinajärjestöjen harjoittaman omistajaohjauksen piiriin.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kummallakin puolisolla pitäisi olla eron sattuessa oikeus omaan omaisuuteensa

Avioliittolaki (Finlex: Avioliittolaki) on kirjoitettu vuonna 1929 ja sitä on korjattu merkittävästi vuonna 1987. Mutta se perustuu edelleen siihen ajatukseen, että avioliitto solmitaan täältä ikuisuuteen. Tämän päivän nuorten liittoja ei kuitenkaan solmita ikuisuus mielessä. Nuoret haluaisivat liitolla osoittaa haluavansa elää yhdessä tässä ja nyt - tässä hetkessä. Avioliittolaki ei taivu tämän tyyppiseen ajatteluun. Se vaatii avioliitolta liikaa.

Sivut

Tilaa syöte RSS - Käyttäjän Kai Nyman blogi