Hyppää pääsisältöön

Käyttäjän Kai Nyman blogi

Holding yhtiön perustaminen on harvoin järkevää

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Hallituksen kaavailemat veroratkaisut tullevat voimaan ensi vuoden vaihteessa. Upporikkaat ovat perustaneet osakevarallisuutensa parkkipaikoiksi holding yhtiöitä. Missä piilee näiden holdin yhtiöiden idea? Pystyvätkö upporikkaat kiertämään veroja?

Ohessa on karkea laskelma siitä, mitä jää käteen, kun miljoonan euron pääoma tuottaa holding yhtiön kautta ja kun sama pääoma tuottaa suoraan henkilökohtaisena omaisuutena. Pääoman tuottoprosentiksi ennen kuluja ja veroja on molemmissa tapauksessa arvioitu 6%.

Holding yhtiöt soveltuvat pääomien pitkäaikaisiksi parkkipaikoiksi

Sama pääoma tuottaa paremmin henkilökohtaisena pääomana, jos tuotto tuloutetaan henkilökohtaiseen kulutukseen. Miksi sitten upporikkaat perustavat holding yhtiöitä? Tähän on syy. Yritykseen jätetystä voittopääomasta ei tarvitse maksaa kuin tuo 20% yritysvero. Pääomatuloveroa ei tarvitse maksaa, jos voitto jää yritykseen. Omaisuusmassa kasvaa yrityksessä korkoa korolle paljon paremmin kuin jos sama omaisuus olisi henkilöverotuksen piirissä.

Keskiarvo: 3.7 (11 arviota)

Suomi on maailman ammattiyhdistysvaltaisin maa; tilanne voi muuttua (?)

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suomi on maailman ammatillisesti järjestäytynein maa selviää "Worker participation EU" ja "Nationmaster.com" kokoamista tilastosta. Muut pohjoismaat kuuluvat kanssamme samaan, korkean järjestäytymisasteen ryhmään. 

Työvoiman ammatillinen järjestäytyminen (Lähteet: Worker participation EU, Nationmaster.com, Findikaattori)

Tulopoliittiset neuvottelut, joissa elinkeinoelämän ja työntekijöiden järjestöt päättävät tärkeistä yhteiskunnalisista asioista, ovat ainutlaatuinen pohjoismainen ilmiö. Ne kuuluvat vain meidän yhteiskuntaamme.

Työsuhteita koskevat ehdot sovitaan muualla lainsäädäntöteitse tai paikallisesti sopimalla 

Asiat hoidetaan toki muuallakin, mutta eri mekanismein. Työlosuhteita koskeva päätöksenteko on pohjoismaiden ulkopuolella hajautettu:

  • Poliittinen koneisto ja virkamieskunta käyttävät suurempaa lainsäädäntövaltaa
  • Työnantajan ja työntekijän välistä sopimista käytetään enemmän ja laajemmin
  • Kaupalliset vakuutusyhtiöt huolehtivat osasta ansiosidonnaisen työttömyysvakuutuksen tyyppisistä turvaverkoista
  • Palkkaus ja sen perusteet ovat joissain maissa avoimempia, joka varmentaa oikeudenmukaisuutta (esim. USA:ssa palkan suuruus ei ole samalla tavalla henkilökohtaisen intimiteetin alainen asia; työnantaja saattaa julkaista palkkauksen ja sen perusteet)
Keskiarvo: 4 (8 arviota)

Elämme valtiojohtoisen taloudenpidon, sosialismin voittokulkua

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

1900 luku oli sosialismin voittokulkua ja se jatkuu yhä. Julkisen sektorin osuus bruttkonasantuotteesta kohosi koko vuosisadan ajan lukuun ottamatta joitakin poikkeuksia kuten sotien jälkeisiä vuosia, ja Neuvostoliiton ja Kiinan valtiojohtoisten talouosjärjestelmien romahtamisia. Monissa maissa valtaosa tuotoksesta jaetaan kansalaisille valtion tai kuntien budjetin kautta, ja kuntien ja valtion palveluiden osuus työvoimasta on suurin piirtein kolmannes. 

Julkisen sektorin osuus bruttokansantuotteesta (Lähde: IMF)

Taloudellinen liberalismi on aatteena edelleen vahvasti elossa. Yli puolet tuotannosta tapahtuu edelleen markkinatalouoden ehdoilla. Mutta markkinaliberalismi on ahataalla. Valtaosa tulonsiirroista, hankinnoista ja investoinneista tehdään kunta- ja valtiosektorin ohjauksen alaisena.  

Julkisen sektorin prosenttiosuus bruttokansantuotteesta eräissä maissa (Lähde: IMF)

Keskiarvo: 4.1 (10 arviota)

Neuroverkko- ohjelmistoja kokeiltu pörssikurssien ennustamisessa

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Neuroverkot ovat ohjelmistoja, jotka toimivat samalla tavalla kuin ihmisen ajattelu. Ne koostuvat suuresta määrästä ohjelmallisia hermosoluja, jotka toimivat aivan samalla tavalla kuin inhimilliset vastineensa. Neuroverkko-ohjelmat tavoittelevat yksinkertaisimmillaan sitä, että ohjelmisto alkaisi itse löytää lainalaisuudet, joilla input (historiadata) tuottaa toteutuneen todellisuuden.

Neuroverkko-ohjelmistoja on käytetty pörssikurssien ennustamiseen

Neuroverkkoja on monissa projekteissa yritetty käyttää pörssin kehityksen ennustamiseen. Tämä tehtävä sopii periaatteessa neuroverkolle. Ilmiö on monimutkainen, siihen vaikuttavat tekijät ovat moninaisia, mutta selkeän numerisia. Ennustettava ilmiö, pörssi-indeksin kehitys, on selkeä, mitattava ja yksiselitteinen. Teknisessä mielessä tämä on mitä otollisin haaste neuroverkoille. Lisäksi onnistunut ennuste tuottaisi merkittävää rahallista hyötyä.

Mutta käyttävätkö maailman suurimmat investointipankit toiminnassaan neuroverkkoja? Eivät merkittävässä määrin. Neuroverkot ovat kymmenien vuosien kokeilujen jälkeen yhä pääosin epäonnistuneet pörssikurssien ennustamisessa.

Keskiarvo: 4.2 (13 arviota)

Kuluttajien luottamus ennakoi kasvua ja pörssinousua

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kuluttajien luottamuksen kehitys on eräs parhaita pörssikurssien kehitystä tukevista tekijöistä. Kuluttajien luottamuksen hiipuminen vuonna 2007 edelsi pörssikurssien laskua ja myös vuoden 2009 nousu ajoittuu samaan hetkeen kuluttajien luottamusindeksin kääntymisen kanssa. Kuluttajien luottamuksen kehitys on Euroopassa vakaampaa kuin pörssikurssien ja niinpä osakesijoittajan kannattaa seurata kuluttajia. Tavallisten ihmisten näkemys tulevasta on usein osuvampaa kuin monen muun tietolähteen. 

Kuluttajien luottamus ja saksan pörssi-indeksi (Lähde: Yahoo, Suomen pankki)

Keskiarvo: 4 (23 arviota)

Järjestäytynyt toiminta ennakoi hyvää menestystä

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Järjestäytyneisyys ja korruptoimattomuus ovat oleellisia vahvan yhteiskuntaidentiteetin syntymisessä, luovat ihmisten motivaatiota pitkäjänteiseen taloudelliseen toimintaan, ja synnyttävät keskinäisen luottamuspääoman. Sama koskee myös yrityksiä ja yhteisöjä.

Sijoittajan on vaikea seurata sitä, kuinka reilua toiminta on yritysten sisällä, ja miten yritykset tässä suhteessa poikkeavat toisistaan. Salkkuaan kansainvälisesti hajauttavalla on sen sijaan käytössään työkaluja. Transparency International järjestön ylläpitämä Corruption perception index antaa hyvää tietoa siitä, miten korruptoimaton ja järjestynyt kyseinen yhteiskunta on. Suomi sijoittuu vertailussa hyvin. Oleme kärkisijalla.

Maailman 41 vähiten korruptioitunutta maata (Lähde: Transaprency International)

Keskiarvo: 3.6 (5 arviota)

Pienten ja keskisuurten yritysten menestys on virkamieskunnan ansiota

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Pienet ja keskisuuret yritykset lisääntyvät, kasvavat, palkkaavat lisää henkilöstöä ja menestyvät selviää Patentti ja rekisterihallituksen yritysten lukumäärää koskevasta tilastosta sekä Tilastokeskuksen yritysten henkilöstöä koskevasta tilastosta.

PK -yritysten (0...250 henkilöä) osuus kaikkien yritysten työvoimasta (Lähde: Findikaattori)

 

Yritysten lukumäärä (Lähde: Patentti ja Rekisterihallitus)

Tähän trediin on yksinkertainen syy. Virkamieskunnan strategiset päätökset ja toiminta. Yrityksiä ei enää nähdä ketkuina, jotka yrittävät laistaa ympäristöä, työvoimaa ja viranomaisia koskevista velvoitteistaan. Suhtautumistavassa on tapahtunut muutos. Viranomaistoiminta, mukaan lukien työvoimahallinto, verotus, patentti ja rekisterihallitus etc.. on nähty yrityksiä palvelevana funktioina, joiden tehtävä on tuottaa mahdollisimman helppoja ja yksinkertaisia viranomaistoimintoja ja tukifunktioita auttamaan yrityksiä keskittymään omaan erityisalueeseensa.

Keskiarvo: 3.9 (14 arviota)

Suomen puolustusvoimat tukeutuu turvallisuuspoliittisen selonteon vastaisesti Nato yhteistyöhön

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Valtioneuvoston tuottama Suomen Turvallisuus ja Puolustuspolitiikka 2012 julkaisua on syytä hieman ruotia julkisuudessa. Se esittää valtionahallinnon turvallisuus ja puolustuspolitiikan päälinjat, mutta siitä puuttuu yksi asiakokonaisuus. Teollisuuspoliittinen näkökulma uupuu.

Suomi on osa EU Euroopan muodostamaa aseteollisuuskokonaisuutta

Maailmassa on muutama puolustusteknologinen ja itsenäinen ekosysteemi, jolla on uskottavat edellytykset tuottaa riittävän tasokkasta ja kattavaa puolustusteknologiaa:

  • EU Euroopan muodostama kokonaisuus; noin 15% maailman puolustusbudjeteista (EADS, BAE, ...)
  • USA ja sen muut liittolaiset; noin 45%  maailman puolustusbudjeteista (Boeing, Lockheed, Teledyne, Hughes, Raytheon, McDonnell Douglas,...)
  • Kiina ja sen liittolaiset; noin 9% maailman puolustusbudjetista
  • Venäjän, Intian ja muutamien lähi-idän maiden muodostama kokonaisuus; noin 7..9% maailman puolustusbudjetista

Näiden ulkopuolella on yksittäisi maita ja maaryhmiä, joiden puolustus perustuu keskinäiseen yhteistyöhön ja suurten ryhmittymien ulkopuoliseen teknologiaan. Kattavaa teknologiaa ei ole kuin ainoastaan yllä mainituilla neljällä ryhmittymällä. Esimerkiksi satelliittipaikannuksen (GPS/Galileo...) avulla ohjatut ohjukset ja aseet ovat mahdollisia vain yllä mainittujen neljän ryhmittymän jäsenille. 

Suomi, sen aseteollisuus ja asehankinnat kuuluvat EU Euroopan ja USA:n muodostamiin aseteollisiin kokonaisuuksiin. Suomi on puolustusvoimien mukaan kiinteästi osa Nato yhteistyötä ja pääsee hyödyntämään monia EU Euroopan ja USA:n puolustusvälineteollisuuden tuotteita.

Mutta yhdestä asiasta olemme ulkona. Puolustusvälineteollisuutemme, lähinnä Patrian, tuotteet eivät, huolimatta Patrian eurooppalaisesta EADS osaomistajasta, kelpaa EU Euroopalle eikä USA:lle ja sen muille liittolaisille. Vain Nato jäsenyys (tai Venäjä liittolaisuus) loisivat edellytykset merkittävän suomalaisen aseviennin ja aseteollisuuden syntymiselle.

Keskiarvo: 4.3 (6 arviota)

Eurokriisi on ohi ja Euroalue kiinnostaa taas sijoittajia

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Eurokriisi on rahamarkkinoiden mukaan ohi ja Euro vahvistuu.

Euroalueen valtionlainojen korot putoavat

Italian ja Espanjan kymmenen vuoden valtionlainojen korkotasot ovat painuneet kohtuulliselle 4% tasolle (korkokäyrät liitteenä lopussa). Nuo korot eivät enää suuresti poikkea Suomen valtion kymmenen vuoden lainojen koroista jotka nekin hipovat 4% tasoa.

Valtiontalouksien vajeet kutistuvat

Euroalueen eteläiset valtiot ovat tasapainottaneet talouttaan ja valtiontalouksien vaje on Euroalueella tällä hetkellä 3% luokkaa bruttokansantuotteesta. Suomen valtion ja kuntien yhteinen alijäämä on EK:n mukaan 4% luokkaa ja me olemme valtiontalouden tasapainoisen hoidon suhteen jäämässä hieman jälkeen Euroalueen jämäkästä ytimestä.

Euroalueen valtiontalouden vaje yhteensä (Lähde: EKP)

Keskiarvo: 3.7 (9 arviota)

Korkomarkkinat ennakoivat kahden vuoden päästä alkavaa kasvurallia

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Korkomarkkinat heijastavat rahamarkkinoiden (eläkerahastot, pankit, ...) parasta ymmärrystä talouden kehityksestä. Mutta miten korkomarkkinoiden antamaa tietoa luetaan?

Korkomarkkinoiden ennustama hetkellinen korkotaso tulevina vuosina (Lähde: EKP)

Parhaan työkalun tarjoaa niin kutsuttu "instaneous forward" käyrä (yllä). Euroopan keskuspankin lakema "instaneous forward" käyrä on laskettu euroalueen AAA- reitattujen valtionlainojen koroista ja se kertoo mitä mieltä korkomarkkinat ovat hetkellisestä korkotasosta kullakin tulevaisuuden ajanhetkellä. 

Yllä olevasta (8.1.2013) instaneous forward käyrästä voimme tulkita korkomarkkionoiden uskovan, että korkotaso pysyy matalana vielä pari vuotta. Tuon parin vuoden aikana euroalueen jotkin valtiot ovat niin huonossa taloudellisessa tilanteessa ja velkaantuneita, että Euroopan keskuspankki ei nosta korkotasoa.

Kahden vuoden jälkeen alkaa muutos. Euroopan valtioiden talous kestää koronnostot, talouskasvu on vahvaa ja Euroopan keskuspankki reagoi koronnostoilla estääkseen ylikuumentumisen. Nousua kestää kymmenkunta vuotta, jonka jälkeen korkotaso painuu vähitellen kohti parin prosentin pitkäaikaista keskiarvoa. Tuo parin prosentin taso on korkomarkkinoiden näkemys rakenteellisesta talouskasvusta euroalueella.

Keskiarvo: 4.8 (8 arviota)

Vuodesta 2013 tulee osakesäästäjille hyvä (??)

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Vuoden alkaessa katsotaan taapäin mennyttä vuotta ja suunnitellaan uutta alkavaa vuotta. On aika itsetutkiskelulle ja suunnan etsimiselle. Kaikki ei ole ehkä mennyt aivan toivotulla tavalla, ja tulevaisuuden voisi rakentaa jotenkin uudella menetelmällä.

Säästäminen ja sijoittaminen eivät ehkä ole kovin syvällisiä asioita, mutta säästämisessäkin me teemme arvopohjaisia valintoja. Ja joskus arvomme ovat vieneet meitä väärille urille ja joudumme vuodenvaihteen kaltaisina hiljaisina hetkinä arvioimaan uudelleen sitä mikä meille on tärkeää, ja millä tavalla me haluamme jatkossa käyttäytyä.

Keskiarvo: 4.6 (7 arviota)

IMF pelkää USA:n joutumista velkojansa, Kiinan, pinteeseen

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Keskuspankin kansainväliset reservit koostuvat muiden maiden velkakirjoista, valuutoista ja kultavarannoista. Näitä reservejä hyödynnetään tasaamaan valuutan arvoa tilanteissa, joissa viennissä ja tuonnissa on kausivaihteluita. Vakaa valuutta luo talouselämälle paremmat toimintaedellytykset.

Dollarin osuus reservivaluuttana on sen merkityksen hienoisesta rapautumisesta huolimatta edelleen kolmasosa kaikista reservitalletuksista. Euron osuus on kasvanut hiljalleen noin 25% suuruiseksi, joka muutos heijastelee keskuspankkien keskuudessa vallitsevaa luottamusta Euroon.

Keskuspankkien reservit miljoonina dollareina (Tietojen lähde: World bank, IMF)

IMF on nyt raportissaan "International Reserves: IMF Concerns and Country Perspectives" ilmaissut huolensa siitä, että tiettyjen maiden reservit ovat kasvaneet niin suuriksi, että niiden väärinkäyttö voi uhata maailmantalouden vakautta. Huolen takana lienevät ennen kaikkea vahvasti velkaantuneet angloamerikkalaiset valtiot USA ja Englanti, joiden keskuspankkireservit ovat olemattomat ja liikkumatila olematon.

Keskiarvo: 4.9 (32 arviota)

Raha on tyhjästä syntyvä paradoksi

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Raha on paradoksi - aina yllättävä ja käsittämätön.

"Raha syntyy tyhjästä." Totta. Sitä ilmestyy keskuspankin holvista juuri niin paljon kuin liikepankit sitä vallitsevalla korkotasolla haluavat lainaksi ottaa.

"Kaikki raha on keskuspankin taikomaa." Ei pidä paikkaansa. Muutkin tekevät rahaa tyhjästä. Pankit tuottavat rahaa antamalla lainaksi rahaa, jonka toinen asiakas taas palauttaa talletuksena pankkiin ja jonka pankki lainaa edelleen ja näin rahan määrä joka kierroksella kasvaa ja kasvaa. Rahaa syntyy tyhjästä myös pankkien tileillä.

"Kaikki raha on jonkun velkaa, eikä netto-omaisuutta siis ole olemassa." Väärin. On olemassa asuntoja, osakkeita ja muuta kiinteätä arvoa, joka arvostetaan rahassa, mutta joka on oikeasti olemassa.

"Sijoittajat toisinaan kotiuttavat rahaa pörssistä ja toisinaan asunnoista." Väärin. Pörssistä ei kotiudu mitään rahaa milloinkaan muuta kuin ehkä osinkoina. Jokaisella pörssikaupalla on toinen osapuoli, joka tekee vastaavan suuruisen mutta toisen suuntaisen kaupan. Pörssiosakkeista, asunnoista tai mistään muustakaan omaisuusluokasta ei irtaudu rahaa muuta kuin yksilötasolla. 

Keskiarvo: 4.1 (17 arviota)

Kasvuosakkeet tuottavat arvo-osakkeita paremmin

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Yritykset, joilla on paljon varallisuutta luetaan arvo-osakkeisiin ja taas sellaiset, joiden liikevaihto kasvaa, luetaan kasvuosakkeisiin. Mutta kannattaako pitkällä aikavälillä sijoittaa kasvu- vaiko arvo- osakkeisiin?

Erään vastauksen tarjoaa historia. Viimeisen viiden vuoden aikana paremmin ovat menestyneet kasvuosakkeet, kuten oheisesta USA:n markkinoita koskevasta vertailusta havaitsemme.

Arvo-osakkeet ja kasvuosakkeet USA:n markkinoilla (Lähde: Yahoo finance)

Syy kasvuosakkeiden paremmuuteen piilee osin korkotasossa. Kasvuyrityksillä on yleensä enemmän velkaa, ja ne menestyvät kun korot ovat alhaalla ja arvo- osakkeet menestyvät taas silloin kun vieraasta lainapääomasta täytyy maksaa kovaa hintaa. Arvo- osakkeiden aika tulee yleisen käsityksen mukaan silloin, kun korkotaso nousee ja epävarmuus kasvaa. Tuollainen kausi oli vuoden 2008 loppupuolella ja vuoden 2009 alkupuolella, mutta päinvastoin kävi. Kasvuosakkeet olivat USA:ssa parempia huonoinakin aikoina. Mistä tämä epäloogisuus? 

Keskiarvo: 3.3 (8 arviota)

Frankfurtin sijoitusmessut lanseerasivat ETF rahastoja ja sertifikaatteja

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Piksun ja suomalaisten sijoittajien vierailu Frankfurtin sijoitusmessuille ja pörssiin alkoi todellisuuden kohtaamisella. Huppupäiset nuoret vaativat suurempaa päätäntävaltaa demokratialle ja rahan patriarkaattisen ohjaavan vallan kuolemaa. Frankfurtin kadulla kohtasivat ihmiset ja Euroalueen rahan päätäntävalta, jonka edustajiksi me päädyimme. Mielenosoitus oli pieni, mutta se osoitti, että ihmisten vapaaseen yksilövalintaan perustuva markkinatalous asettuu tunteita herättävällä tavalla demokraattisen, yhteisen päätöksenteon piirissä olevan julkisen sektorin, oppositioksi. Vasemmisto ja oikeisto; keskitetty ohjaus ja liberalismi, kohtaavat edelleen.   

Mielenosoitus Frankfurtin pörssin edessä sekä Kai Nyman (oik)

Frankfurtin sijoitusmessut poikkeisivat suomalaisista vastaavista yhdellä merkittävällä tavalla. Siellä oli vähän osallistujia. Mukaan oli saatu paikallisen kauppakorkeakoulun oppilaita, joiden avulla Suomen sijoitusmessuja pienemmät tilat saatiin täytetyksi elämällä. Sijoitusmessujen perusteella arvioituna suomalainen omistajaohjaus kanavoituu tehokkaasti ja Suomessa ollaan kiinnostuneita sijoittamisesta ja yritetään löytää kansallisille pääomille oikeita kohteita.

Keskiarvo: 4.5 (12 arviota)

Wiktor Krzyzanowski kertoi EKP:n kannan Suomessa käytyyn keskusteluun

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Euroopan Keskuspankin Senior Press Officer Wiktor Krzyzanowski kertoi Piksu Medialle 26.11 Frankfurtissa Euroopan keskuspankin (EKP) kantoja Suomessa käytyyn keskusteluun, sekä valotti EKP:n toimintaa laajemmin.

Erkki Liikasen toive suuremmasta avoimuudesta

Suomen Pankin johtaja ja neuvoa antavan komitean jäsen, Erkki Liikanen, on voimakkaasti kritisoinut julkisuudessa sitä, että  Euroopan keskuspankin päättävä elimen, neuvoa antavan komitean, pöytäkirjat ovat 30 vuotta salaisia ja toivonut suurempaa avoimuutta. Wiktor Krzyzanowski kertoi, että Euroopan muissa maissa ollaan totuttu suljetumpaan päätöksentekoon ja Suomen tapa toimia poikkeaa Euroalueen muissa maissa käytetystä hallinntotavasta. Euroopan keskuspankissa uskotaan myös, että neuvoa antavan komitean jäsenet, keskuspankkien johtajat, pystyvät paremmin ajattelemaan yhteistä Euroalueen etua, kun heidän ei tarvitse perustella äänestyspäätöksiään kotimaansa julkisuudelle.

Piksu Median kysymykseen siitä, miten voi olla mahdollista, että USA:n keskuspankki pystyy suurempaan avoimuuteen julkaisemalla tärkeiden päätösten osalta jopa yksittäisten edustajien äänet, Wiktor Krzyzanowski totesi, että toimintapoja on monia ja että aloite suuremmasta avoimuudesta on nyt taas uudelleen esillä.

Keskiarvo: 3.6 (21 arviota)

Pieniä ja keskisuuria yrityksiä kannattaa suosia

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kannattaako ostaa keskisuuria vaiko suuria yrityksiä? Suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten osakkeisiin sijoittaneet ovat huomanneet varallisuutensa kasvavan, mutta miten muualla?

Oheinen kuva kertoo tilanteen USA:ssa. Pienet (kaupankäyntitunnus:IJR) ja keskisuuret(IJH) yritykset ovat kymmenen viime vuoden aikana pärjänneet erinomaisesti suhteessa suuriin maailmanluokan tekijöihin (SPY). Ero on merkittävä.

Pienet ja keskisuuret yritykset suhteessa suuriin (Lähde: Yahoo Finance)

Keskiarvo: 3.3 (31 arviota)

USA:n presidenttisykli vaikuttaa amerikkalaisiin osakearvoihin

Käyttäjän Kai Nyman kuva

John Hannock rahastoyhtiö on raporitssaan "Presidential election cycles and Stock Market" tutkinut USA:n presidentinvaalisyklin vaikutuksia osakemarkkinoihin välillä 1900-2010. Vaikutukset ovat olleet merkittäviä. Kahden valintaa seuraavien vuosien aikana kurssit yleensä nousevat vaatimattomasti, jos ollenkaan. Voitot kerätään vaalivuonna ja sitä edeltävänä vuotena.

USA:n presidenttisyklin vaikutus Dow indeksiin (Lähde: John Hannock rahastoyhtiö)

Keskiarvo: 2.5 (21 arviota)

Velkavetoiselle osakesijoittamiselle tulossa tiukat rajat

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Valtioneuvoston asettama, Finanssialan sääntelyä ja valvontaa käsittelevä työryhmä ehdottaa loppuraportissaan että:

  • Finanssivalvonta voi, suhdanteesta riippuen, vaatia osake- ja arvopaperisäästäjiltä jopa 40% omarahoitusosuuden.
  • Finanssivalvonta voi itsenäisesti, suhdannetilanteesta riippuen, asettaa asuntojen ja kiinteistöjen omarahoitusosuusvaatimuksen 0...20%  välille.
  • Pankeille tulee 2,5...5% pääomapuskuri, jolla vahvistetaan pankkien tasetta.

Näiden toimenpiteiden seurauksena pankkien asiakkaiden turva suhdannevaihteluita vastaan kasvaa ja myös pankkien luotettavuus ja vakaus kasvavat.

Velkavetoiselle osakesijoittamiselle tulee tiukka raja

Sijoittajille tämä merkitsee muutosta. Velkavetoista osakesijoittamista ei kannata harrastaa suurella vivulla. Velkevaetoisen osakesalkun pakkomyynneistä ei päätä enää yksinomaan pankki vaan myös viranomaiset voivat pakottaa pankit tekemään asiakkailleen pakkomyyntejä, jos velkavipu kurssilaskun takia kasvaa liian suureksi. Jos esimerkiksi salkun arvosta 35% on velkaa, niin noin 40% kurssilasku johtaa pakkomyynteihin. Muutoksen jälkeen maksimaalinen järkevä velkavipu asettuu noin 30% suuruusluokkaan. Tämän suurempaa velkavipua ei osakesijoittajan ole kannattanut ennenkään ottaa, mutta nyt rajasta tulee entistä selkeämpi. 

Asuntojen hinnat eivät helposti nouse nykyisestään

Asuntojen hinnat tulevat luultavasti nyt jatkossa jäämään nykyiseen hintatasoon. Monet pankit alkavat jo ennen lain voimaantuloa rajoittaa vakuudettomien asuntolainojen myöntämistä ja tämä karkoittaa osan ensiasunnon ostajista markkinoilta. Onneksi lain mahdolliseen voimaantuloon on aikaa ja pankit voivat omilla toimillaan tasoittaa siirtymää. 

Keskiarvo: 3.6 (21 arviota)

Valtiosihteeri Raimo Sailas Piksu Medialle: Tarvitsemme EU tasoisen yritysverojärjestelmän

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

   Valtiosihteeri Raimo Sailas puhui 23.10 Länsi-Uudenmaan humanistiyhdistyksen tilaisuudessa Valtiontalouden tasapainon tarpeellisuudesta ja Suomen poliittistaloudellisen toimintaympäristön riskitekijöistä. Tilaisuuden yhteydessä Raimo Sailas kertoi Piksu Medialle pitävänsä tavaroiden, palveluiden ja ihmisten vapaata liikkumista Euroopan unionin arvokkaimpana saavutuksena. Tätä tukemassa meillä on myös yhteinen valuutta, joka helpottaa yli rajojen tapahtuvaa kauppaa ja liikkumista.

Raimo Sailas kertoi Piksu Medialle pitävänsä tärkeänä, että Euroopan Union alueelle kehitetään yhtenäinen yritysverotusjärjestelmä. Tavaroiden ja palveluiden vapaan liikkumisen seurauksena yritys voi rekisteröityä haluamaansa maahan ja siksi yritykset siirtävät tällä hetkellä kotipaikkansa (tai perustavat tytäryrityksen) yritysverotuksellisesti halvimpiin maihin. Yritysveronkikkailuun sitoutuu paljon aivan turhaa työtä, joka on poissa yhteisen Euroalueemme kehittämisestä ja ihmisten hyvinvoinnista. Mahdollisimman laaja ja yhtenäinen yritysverokanta on ratkaisu tähän ongelmaan.

Keskiarvo: 3.8 (9 arviota)

Osakesijoituksia kannattaa suunnata Kaakkois-Aasiaan

Käyttäjän Kai Nyman kuva

IMF on julkaissut maailmantalouden tilaa ruotivan katsauksen "World Economic Outlook". IMF:n katsaukset eivät nykyään pyri ennustamaan tulevaisuutta. Ne pikemminkin esittelevät tulevaisuusskenaarioita ja niiden todennäköisyyksiä sekä luovat katsauksen talouden nykytilaan.

Sijoittajan on kuitenkin hyvä saada selkeitä ennusteita siitä, mikä on todennäköinen tulevaisuus ja löytyyhän IMF:n katsauksesta tähänkin tarkoitukseen muutamia selkeitä sijoittajaa kiinnostavia kannanottoja:

  • Euroalueen taantuma ei IMF:n mukaan leviä muille alueille ja kitulias globaali kasvu jatkuu maailmankaupan ja teollisuustuotannon stagnaatiosta huolimatta vakaasti
  • Euroalueen taantuma (BKT:n supistuminen) hellittää IMF:n mukaan vuodenvaihteessa ja kriisimaidenkin osalta jo ensi vuoden toisella kvartaalilla
  • Euroalueen vuoden 2012 aikana alkanut vaurastuminen (positiivinen vaihtotase) on pysyvä ilmiö, mutta kriisimaat alkavat vaurastua vasta vuonna 2014 tai 2015

BKT:n kasvu IMF:n mukaan (Lähde: IMF World Economic Outlook)

Keskiarvo: 3.3 (19 arviota)

Hyvien osingonmaksajien kurssit kestävät vaikeinakin aikoina

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Hyvää osinkoa maksavat yritykset toimivat monasti kypsillä toimialoilla ja tarvitsevat vähäisiä laajennusinvestointeja. Sijoituskohteina ne ovat luotettavia. Niistä saa tasaista tulovirtaa ja hintavolatiliteetti on pientä kuten oheisesta Yahoo:n tuottamasta kaaviosta havaitsemme.

Hyvät osingonmaksajat (kaupankäyntitunnus HDV) verrattuna S&P 500 indeksiin (Lähde: Yahoo/finance)

Keskiarvo: 2.9 (17 arviota)

Valtiovarainministerin toiminta on säästäjän suurin riski

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Suomeen tehdyt kaikki investoinnit, varallisuus ja infrastruktuuri perustuvat siihen, että täällä on halua säästää ja että  omistusoikeuteen voi luottaa. Valtiovarainministerin toimet ja kannanotot murentavat suomalaista omistajuutta sen kaikissa lajeissa.

Useimpien suomalaisten osakesalkun arvo on, niin kuin Juha Vahe kirjoituksessaan toteaa, viimeisten viiden...kymmenen vuoden aikana laskenut. Suomalaisiin yrityksiin luottaneiden säästäjien kyykyttämiseksi kaavaillaan nyt vielä lisäksi transaktioveroa, jota valtiovarainministeri haluaa suunitella yhdessä Euroalueen muiden maiden kanssa. Säästäjää lyödään nyt joka suunnasta.

3% inflaatio syö säästäjien reaalituloista puolet, 6% inflaatio vie kaiken

Säästäjien omaisuuden nimellinen arvo kasvaa tasatahtia inflaation kanssa. Jos inflaatio kiihtyy, niin tämä tietää arvonnosuja ja se taas tietää myyntivoittoveroja, jotka ovat noin 30% inflaatiosta. Asunto-, osake- ja korko- säästäjät joutuvat siis maksamaan kohta käynnistyvästä inflaatiosta 30% suuruusluokkaa olevan veron.

Keskiarvo: 4 (7 arviota)

Suomen osakkeet kuuluvat maailman edullisimpiin

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kansainvälisten osakemarkkinoiden yleisen arvostustason mittariksi soveltuu parhaiten niin sanottu Price/Sales eli osakkeiden hinnan suhde yritysten myyntiin. Oheisessa taulukossa on laskettu eri maiden arvostustasot tämän kriteerin perusteella. Suomi kuuluu edullisimpiin osakemarkkinoihin.

Osakemarkkinoiden P/S suhteen mukaiset arvostustasot (Lähde: Yahoo)

Keskiarvo: 4.3 (3 arviota)

Arvonlisävero dominoi valtion budjetin tulopuolta

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Valtio on julkaissut vuoden 2013 talousarvioesityksensä eduskunnalle.

Budjetin tulopuolta dominoivat tulot arvonlisäveron luonteisista maksuista sekä uuden lainan ottaminen. Henkilökohtaisten tuloverojen tuotot ovat yllättävän pieniä. Ne ovat pienempi erä kuin esimerkiksi tupakasta, alkoholista, makeisista ja energiasta maksetut valmisteverot. Ja jos autoveron kaltaiset "muut verot" lasketaan yhteen valmisteverojen kanssa, niin valikoiduista tuotteista maksetut erityisverot ovat merkitykseltään lähes arovonlisäveron suuruinen tuloerä.   

 

Valtion tulojen rakenne (Lähde: Valtiovarainministeriö)

Keskiarvo: 4 (2 arviota)

Rahan määrän kehitys ennustaa korkotasoa

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Korkosijoittajan on hyvä tuntea korkomarkkinoiden dynamiikka. On helpompi tehdä oikeaan osuneita korkosijoituksia, jos tietää miten markkinat tulevat kehittymään.

Päättäessään korkotasosta Euroopan keskuspankki seuraa rahan määrää yhtä paljon kuin inflaatiota. Miksi näin? Koska rahan määrän kasvu rahan kvantiteettiteorian mukaan ennakoi inflaatiota. Näin tapahtuikin vuonna 2005 kun korkotasoa alettiin kiristää, vuonna 2008, kun korkotasoa alennettiin ja vuonna 2010. Rahan määrän kehitys edelsi tuolloin korkotasoa ja keskuspankin toimintaa oli helppo ennakoida.

Rahan määrän vaikutus korkotasoon (Lähde: Suomen Pankki ja Euroopan keskuspankki)

Keskiarvo: 4.1 (7 arviota)

Luottamus Euroalueeseen on palaamassa

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Sijoittajien usko Euroalueen etelävaltioihin ja samalla koko Euroalueeseen on palaamassa. Sekä Espanjan että Italian valtionlainojen korot ovat kesällä laskeneet ja molempien maiden 5v korko on nyt 5% tasolla. Etelävaltioiden pörssikurssit laskivat kriisin aikana noin 40% suhteessa Saksan osakemarkkinoihin, mutta nyt luottamus on palaamassa.

     

Espanja ja Italian 5 vuoden valtionlainojen korko (Lähde: Bloomberg)

Espanjalle ja Italialle 5% korkotaso tarkoittaa tervetullutta helpotusta. Euroalueen 2,5% inflaatiolla reaalikorkoa jää maksettavaksi 2,5%. Tämä on edelleen paljon, mutta suunta on oikea. Jos Euroalueen inflaatio nousee Euroopan keskuspankin toimien seurauksena 3...4 % tasolle ja talouskasvu lähtee edes auttavasti käyntiin, niin pahin on silloin ohi.

Keskiarvo: 4 (6 arviota)

Asumistaso vaikuttaa oleellisesti syntyvyyteen

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Asumistaso vaikuttaa merkittävästi luonnolliseen väestönkehitykseen ja ilmeisesti myös koettuun onnellisuuteen selviää Eurostat:n tilastoista. Monet merkittävät Euroalueen maat ovat hoitaneet asiansa huonosti. Italia, Portugal, Liettua, Romania, Unkari, Bulgaria ja Latvia saavat syyttää osin itseään luonnollisen väestönkasvun tyrehtymisestä. Syynä heikkoon väestönkasvuun näyttäisi olevan se, että merkittävä osa näiden maiden väestöstä elää oloissa, joita Euroopan tilastointiorganisaatio Eurostat kutsuu erittäin kurjiksi. Näiden maiden sosiaalipolitiikka on epäonnistunut. 

Luonnollinen väestönkasvu (1000 asukasta kohden) ja erittäin heikko asumistaso (% väestöstä) Lähde: Eurostat

Tilastollinen yhteys ei aina merkitse syy-yhteyttä kuten tilastotieteilijät hyvin tuntevat. Tässä tapauksessa syy-yhteys on kuitenkin hyvin ymmärrettävä. Huonoihin asunto-oloihin joutuvat usein nuoret perheet, jotka eivät ole pystyneet kasvattamaan varallisuuttaan ja sellaisissa oloissa ei mietitä perheenlisäystä. Lapsia ei hankita jos perheen olosuhteet eivät kerta kaikkiaan sitä mahdollista. 

Keskiarvo: 2.5 (2 arviota)

Euroalueen taantuma nostaa työttömyyden 14% tasolle

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Euroalueen taloudellinen taantuma saa aikaan pahaa jälkeä. Työttömyyden pahin heikkeneminen seuraa bruttokansantuotteen supistumista yleensä parin kvartaalin viiveellä ja siksi hankalimmat yhteiskunnalliset seuraukset ovat vasta tulossa. Työttömyys on Euroalueella jo valmiiksi heikko, 11,5% suuruusluokassa. Jos nykyinen taantuma muistuttaa kestoltaan ja vakavuudeltaan vuosien 2008-2009 taantumaa, niin voimme odottaa työttömyyden nousevan noin 14% suuruusluokkaan. Ja tilanne tulee olemaan vielä tätäkin pahempi Euroalueen heikoissa etelävaltioissa.   

 

Euroalueen BKT ja työllisyyskehitys (Lähde: FRED)

Taantuman pituutta on aina vaikea arvioida. Taloudellinen tutkimustieto ei pysty täydellisesti kuvailemaan taantuman mekanismeihin liittyviä aikariippuvuuksia. Parhaan arvion saa vertaamalla tilannetta lähihistorian tapahtumiin. Runsaan vuoden taantuma vuosina 2008...20009 tarjoaa nyky-yhteiskunnan toimintamekanismeihin ankkuroituvan vertailukohdan. Jos historia toistaa itseään niin nousu taantumasta alkaa ensi vuoden ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Paljon kuitenkin riippuu muun maailman kehityksestä. Mitä tapahtuu Kiinassa, Japanissa ja USA:ssa. Euroalue ei ole yksin ja irrallaan.

Keskiarvo: 4 (2 arviota)

Lähestymme vuoden vaihteeseen ajoittuvaa suhdannekuoppaa

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Yritysten usko tulevaisuuteen on heikentynyt jo vuoden ajan kaikilla merkittävillä markkina-alueilla kuten oheisista Tradingeconomics.com kokoamista Kiinan, Euroalueen ja USA:n luottamusindekseistä voimme havaita. Mailmankaupan kasvu on IMF:n mukaan hiipunut ja olemme lähestymässä suhdannekuopan pohjaa. 

Yritysten luottamus (Lähde: Tradingeconomics)

Keskiarvo: 4.3 (8 arviota)
Julkaise syötteitä