Hyppää pääsisältöön

Käyttäjän Kai Nyman blogi

Korkomarkkinat ennustavat vakaata, inflaatiotonta talouskehitystä

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Oikea ymmärrys mahdollisesti käynnistyvän inflaation ajoittumisesta ja suuruudesta on tärkeää sekä säästäjille, yrittäjille että julkisesta taloudesta vastaaville. Mutta mitä arvelevat ne, joiden pitäisi asiasta tietää, korkomarkkinoiden päättäjät? 

Korkomarkkinat ovat itsevarman yksimielisiä. Inflaatio ei kännisty missään. Ei edes rahaa tolkuttomasti painavassa USA:ssa.

Korkomarkkinat ostavat ja myyvät valtioiden lainapapereita päivittäin. Jokainen valtiolle lainaa antava joutuu tekemään arvion inflaatiosta. Jos lainan antaja antaa valtiolle kahdeksi vuodeksi lainaa, niin tuon lainalle pitäisi saada ainakin inflaatiosuoja ja mielellään vielä pieni riskipreemio. Riskit kasvavat ajan mukana ja tuo riskipreemio on yleensä sitä suurempi mitä pidempi on laina-aika. Lainan antamisessa ei ole muuten mitään mieltä.

Valtioille annetaan tällä hetkellä kahdeksi vuodeksi lainaa alle puolen prosentin korolla ja kymmeneksi vuodeksikin lainaa annetaan selvästi alle 3 prosentin korolla. Korkomarkkinat eivät näyttäisi uskovan edes maltilliseen inflaatioon.  

 

Valtionlainojen korkokäyrä eri maissa (Lähde: Bloomberg)

Korkomarkkinoilla on muutakin sanottavaa. Ne antavat oman arvionsa mahdollisen tulevan taantuman syvyydestä ja vakavuudesta. Tässäkin asiassa ne ovat yksimielisiä. Maailma ei korkomarkkinoiden mukaan ole ajautumassa uuteen yrityksiä kaatavaan taantumaan, päinvastoin.

Keskiarvo: 4.3 (8 arviota)

EU lainsäädäntöprosessin demokratiavaje on näennäistä

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola

Piksu:n vierailulla Europarlamenttiin kävimme parlamentaarikkomme Eija-Riitta Korhola johdolla ja parlamentin tiedottajan Mari Tuominen avustuksella keskustelua:

  • EU lainsäädäntöprosessista (ja siinä mahdollisesti piilevästä demokratiavajeesta)
  • ympäristöasioiden hoidosta EU:ssa (Eija-Riitta Korhola on EU parlamentin keskeisiä vaikuttajia tällä alueella)
  • ja asian sivusta keskustelimme myös toiveestamme, että kohtuullinen osuus (40 %...?) Suomen tuotantoelämästä jätettäisiin yksityiseen, vapaan valintatalouden piiriin kuuluvaan omistajaohjaukseen (valtio, kunnat, solidium ja työmarkkinajärjestöt hallitsevat tällä hetkellä luultavasi runsasta puolta tuotantokoneistostamme)
Keskiarvo: 4.7 (7 arviota)

The World Money Show on Anglo-Amerikkalaisen sijoitusmaailman ykköstapahtumia

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kai, Sergio, Mikko, Aarno, Kari, Jukka ja Mika edustivat Piksua Lontoossa järjestetyssä "The World MoneyShow" tapahtumassa.

Tilaisuus kokosi suuren joukon Anglo-Amerikkalaisen sijoitusmaailman ja erityisesti Lontoon City:n merkittäviä tekijöitä yhteen keskustelemaan ja kuuntelemaan viimeisimmistä trendeistä ja pääomaliikkeistä. Paikalla oli paljon sijoitualan ammattilaisia ja merkittäviä sijoittajia, mutta siitä huolimatta panimme merkille, että suomalaisen sijoitusosaamisen taso on korkeaa. Voi hyvällä syyllä sanoa, että Suomen yksityisellä sijoitussektorilla osataan allokoida yhteiskuntamme arvokkaita pääomia tehokkaasti niiden tekijöiden haltuun, jotka osaavat tuottaa lisäarvoa yhteiskunnalle. Yksityisen sektorin sijoitusosaamisen taso on Suomessa korkeaa, jos sitä vertaa mihin tahansa Euroopan maahan (Saksa, Englanti, Ruotsi), jonka sijoitussektoriin Piksu on käynyt tutustumassa. Noin 30%...40% suomalaisesta tuotantokoneistosta on vielä yksityisessä omistuksessa (pörssin-, rahastojen- tai pörssin ulkopuolisten sijoitusten kautta) ja tuota osuutta hoidetaan hyvin.

Anglo-Amerikkalaisen sijoitusalan kärkinimet olivat monista asioista yhtä mieltä:

Keskiarvo: 4.6 (5 arviota)

Kuluttajien luottamus on parantunut jo vuoden ajan

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Joskus sanotaan, että luottamusindikaattorit elävät omaa elämäänsä ja pörssikurssit omaansa. Mutta luottamusindikaattoreista on silti iloa. Verkkaisesti muuttuvia luottamusindikaattoreita hyödyntämällä löytää rauhallisemman sijoitustempon kuin pelkästään kurssikäyriä tuijottamalla.

Mutta yhtä asiaa kannattaa varoa - liian korkealla olevaa luottamusta. Jos luottamus on niin hyvää, etteivät kuluttajat voisi enää positiivisempia olla, niin silloin pitää kavahtaa. On aika paeta osakemarkkinoilta, kun hyvänolon tunne leviää.

Euroalueen kuluttajien luottamus verrattuna OMX HEX indeksiin (Lähde: TradingEconomics)

Juuri tuota petollisen hyvänolon tunteen leviämistä on tälläkin hetkellä syytä seurata. Euroopan talouden nousunoste on nyt kestänyt jo kohta vuoden verran. Kansalaiset luottavat yhä paremmin tulevaisuuteen ja kuluttajien luottamus on noussut jo kohtuulliselle tasolle. Mutta seuraako tästä menossa olevasta nousukaudesta jo kohta käänne kohti huonompia aikoja ? Olemmeko nousukauden huipulla? Ei välttämättä. Merkittävät nousukaudet, kuten esimerkiksi vuodesta 2009 vuoteen 2011, kestivät pari vuotta. Eikä nytkään näytä erilaiselta. Kaikki merkittävät suhdannelaitokset ennakoivat Euroopan suhdanteiden paranevan vielä pitkälle ensi vuoteen.

Keskiarvo: 4 (2 arviota)

Ammattiyhdistysliikkeet ovat Suomen suurin omistajavaltaa käyttävä taho

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Ammattiyhdistysliikeen jäsenmäärät ovat merkittäviä vain Euroopassa ja täälläkin järjestäytymisaste ylittää 50% vain joissakin pohjoismaissa ja Suomi on maailman ammattiyhdistysvaltaisin maa.

Ammatillinen järjestäytyminen EU alueella (Lähde: Worker participation in EU)

Ammattiyhdistysliikkeiden näkyvä rooli yritystoiminnassa peilautuu työmarkkinaneuvottelujen ja YT neuvottelujen kautta, mutta harva tietää, että ammattiyhdistysliikkeet ovat Suomen suurin omistajavaltaa käyttävä taho, merkittävämpi vaikuttaja kuin Suomen valtio. Ammattiyhdistysliikkeet hallitsevat nimittäin työeläkevaroja ja niihin liittyvää omistajavaltaa.

Keskiarvo: 3.3 (4 arviota)

Eurooppalaiset osakkeet nosteessa

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Tasan ei käy onni sijoittamisessa. Siinä missä USA:n kotimarkkinoiden osakkeet ovat viimeisen kahden vuoden aikana tuottaneet 50% voiton, ovat Latinalaisen Amerikan osakkeet ja maailman valtioiden velkakirjat aiheuttaneet pelkkää tappiota ja mielipahaa.

Eri omaisuuslajeihin sijoitetun dollarin kehitys viimeisen kahden vuoden ajalta (Lähde: Yahoo finance)

Omaisuuslajien osalta on olemassa lohdullinen sääntö. Jos yksi sijoitusinstrumentti menee tänään alas, niin jossain vaiheessa se nousee takaisin ylös. Eri sektorit ovat kuin kumilangalla toisiinsa kytkettyinä. Jos keskiarvosta poiketaan, palataan myöhemmin tasapainoon. Helppoa ja yksinkertaista.  cheeky

Säästäjän kannalta on tärkeää tietää mihin raha seuraavaksi virtaa. Investointipankkien ja vakuutusyhtiöiden päättäjät kokoontuvat kuukauden välein prameisiin kabinetteihinsa päättämään pääomien suunnasta. Viime heinäkuussa on tapahtunut muutosta:

  • USA:n osakkeiden noste on alkanut hiipua
  • Euroopan ja aivan viimeisen kuukauden aikana myös Aasian osakkeet ovat saaneet nostetta
  • Valtionlainojen korot ovat matalat ja Euroalueen korkokäyrä (Yield curve) lupaa vain parin prosentin tuottoa kymmenen vuoden lainapapereille. Valtionlainat eivät ole mikään tuottoautomaatti niille, jotka hakevat rahalleen vastinetta.
Keskiarvo: 3.8 (5 arviota)

YLE:n sisällöntuotanto tulisi vapauttaa kaikkien medioiden käyttöön

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

STT on monien maakuntalehtien yhteisesti omistama tietotoimisto, jossa syntyy paljon hyvää, riippumatonta, muun muassa Piksu verkkolehden hyödyntämää tietoa. Lehdet ovat nyt huolissaan STT-Lehtikuvan säästöohjelmasta ja YLEltä toivotaan apua, mutta YLE viittaa kintaalla hätähuudoille.

  Sanomalehti llkka ihmetteli Satu Takalan pääkirjoituksessa sunnuntaina, että "Haluammeko, että Suomi on valtio, jossa tietoa välittävät muutamat harvat tiedotusvälineet yksinvaltias Pravdan tapaan vai haluammeko, että tietoa on saatavilla useista lähteistä ja lukija saa erilaisia rakennuspuita elämäänsä?"  Yleisradio vastaa Atte Jääskeläisen suulla YLE uutisissa nuivasti,  että "Yle-vero on kerätty sitä varten, että tuotetaan Yleisradiossa julkista palvelua mahdollisimman tehokkaasti ja me emme varsinaisesti tarvitse  STT:tä."

YLE on mielestäni väärässä. Yle-veroa ei kerätä sitä varten että Yleisradio organisaatiossa tuotetaan julkista palvelua. YLE veroa kerätään, jotta meillä olisi vapaata sektoria täydentävää Suomalaista identiteettiä vahvistavaa tiedonvälistystä ja viihdettä. Hyvän tiedonväityksen edistäminen on aivan eri asia kuin Yleisradion roolin pönkittäminen.

Keskiarvo: 2.5 (11 arviota)

Keskitetty EU- tason pankkivalvonta on ikävä välttämättömyys

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Päätöksenteko tulisi hajauttaa niin lähelle yksittäistä kansalaista kuin mahdollista. Mutta monissa käytännön asioissa on pakko myöntää, että jopa EU tasoa tarvitaan. Yksi näistä on pankkivalvonta. Jarno Lönnqvist on Toto sijoitusryhmän markkinakatsauksessaan kiinnittänyt huomiota pankkien suuriin taseisiin ja saman havainnon on myös Erkki Liikanen/BOF tuonut esille.

Yllä on muutamien maiden bruttokansantuotetta verrattu maan suurimpien pankkien tasevarallisuuteen. Suuren pankin tasevarallisuus on monessa maassa (Saksa, Ranska, Englanti, Ruotsi) bruttokansantuotteen luokkaa ja monasti jopa kaksi kertaa bruttokansantuotteen suuruinen (Espanja, Alankomaat, Sveitsi, Tanska). On selvää, että nämä maat tarvitsevat ulkoista tukea, jos edes osa tämän suuruisesta riskistä äklillisesti toteutuu. Yhteiseurooppalaiselle pankkivastuulle on tilausta. Kyse on vain siitä, rakennetaanko mekanismit etukäteen, vai sammutetaanko tulipalo yhdessä hätäprojektina jälkikäteen.

Keskiarvo: 4.3 (3 arviota)

Rahoituksen kallistuminen uhkaa pohjoismaisia asuntomarkkinoita

Käyttäjän Kai Nyman kuva

IMF kiittelee julkaisemassaa "IMF nordic regional report" raportissa pohjoismaisten yhteiskuntien koulutustasoa, tulonjaon tasaisuutta, pientä työttömyyttä ja innovatiivista yrityssektoria.

Pohjoismaiden taloudet ovat yhteisen pankkisektorin kautta vahvasti sidoksissa toisiinsa. Pääomat ohjautuvat pankkisektorin kautta yhtenäisellä tavalla yrityksille ja yksityisille henkilöille.

Mutta myös pankkisektorin riskit ovat yhteisiä. Pohjoismaiset pankit ovat finanssikriisin aikana muodostuneet kansainvälisen pääoman turvasatamaksi.Ne ovat ottaneet vastaan tuota houkuttelevan edullista pääomaa ja jakaneet sitä edelleen asunto- ja muina luottoina eteenpäin. Suuren pohjoismaisten pankkien antolainaus onkin lähes kaksi kertaa ottolainausta suurempaa. Kansainvälisiltä markkinoilta on otettu lähes puolet rahoituksesta ja pumpattu tuo raha pohjoismaisille asuntomarkkinoille inflatoimaan asuntojen hintoja. 

 

Pohjoismaisten pankkien (punaiset) antolainauksen suhde ottolainaukseen verrattuna muuhun maailmaan (sininen) (Lähde: IMF)

Pohjoismaiden erityisasema pääoman turvasatamana horjuu, kun kansainväliset rahamarkkinat stabiloituvat ja pääoma löytää muita riskittömiä osoitteita. Ja kansainvälisen rahoituksen kallistuminen tulee näkymään asuntolainakannan koroissa. IMF näkee pohjoismaiden suurimman riskin tästä mahdollisesti aiheutuvassa asuntomarkkinalamassa.

Keskiarvo: 4 (1 arvio)

Nokian matkapuhelinliiketoimista saatiin järkevä markkinahinta

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Nokian hallitus teki hyvää työtä myydessään matkapuhelinliiketoimet

Nokian hallitus teki hyvää työtä myydessään Nokian matkapuhelinliiketoimet 5,4 Mrd€ kauppasummasta. Liiketoimet myytiin noin 0,33 P/S (Price/Sales) suhteella, joka on samaa suuruusluokkaa muiden alan tappiopesien Blackberry (P/S: 0,5) ja HP (P/S: 0,38) kanssa. Price to Sales (P/S) on eräs tapa arvottaa tämän tyyppisiä yrityksiä, joiden toiminta ei ole voitollista. Liikevaihdolla (Sales) on iso arvo, jos uusittu johto pystyy trimmaamaan katteet alan keskiarvon tasolle.

Nokin rasitteena oli riippuvuus Microsoftista ja siitä seuraava ostajakandidaattien vähyys. Miten Nokian matkapuhelinliiketoimista saatiin markkinahinta, vaikka kaupalla oli vain yksi ostajakandidaatti, Microsoft? Syynä oli se, että Microsoft olisi Nokian matkapuhelinliiketoimien kaatuessa jäänyt ilman mobiiliekosysteemiä, ja sen mukana olisi Microsoftilta kaatunut mahdollisuus päästä mukaan tabletti ja älypuhelinaikakaudelle. Microsoftin oli pelastettava mitä pelastettavissa oli. Siksi Nokian hallitus onnistui.

Työntekijöille tarjoutuu mahdollisuus

Nokian matkapuhelinliiketoimien työntekijöille tarjoutuu uusi mahdollisuus. Microsoftilla on omistajana kaksi etua puolellaan. Microsoftin arvostus on riippuvainen siitä, että sillä on uskottava suunnitelma  Googlen ja Applen haastamiseen ja siksi Microsoftilla on vahva intressi satsata puhelinliiketoimintaan.  Microsoftilla on toinenkin etu. Sillä on varoja panostaa toisin kuin Nokialla, jonka kassa oli kovaa vauhtia hupenemassa.

Microsoft luottaa suomalaisiin aivan niin kuin Steve Balmer sanoi. Meille annetaan mahdollisuus menestyä, ja resursseja kasvatetaan entisestään sitten, kun on näyttöä, että pystymme rakentamaan voitollista liiketoimintaa. Kaikki on itsestämme kiinni.

Keskiarvo: 4.6 (19 arviota)

Työmarkkinajärjestöt hoitaneet osuutensa hyvin; nyt on valtion aika näyttää

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Työmarkkinajärjestöt ja valtio ovat tehneet päätöksiä ("Työllisyys ja kasvusopimus" sekä "Budjettiesitys"), jotka korjaavat Suomen kilpailukykyä. Mutta riittävätkö toimet?

Vientiteollisuuden ja yhteiskunnan kannalta tärkein kustannustekijä ovat julkiset palvelut. Saamme käyttämistä tuotteista ja palveluista noin 55% ilmaispalveluina julkiselta sektorilta ja noin 45% palveluista ostamme vapaan valintatalouden piiristä. Ilmaispalvelut (koulutus, turvallisuuspalvelut, terveydenhuolto, infrastruktuuri ...) muodostavat niukan enemmistön ja niiden hinta ja laatu ovat vähintäänkin yhtä oleellinen osa kilpailukyvyn parantamista kuin työvoimakustannukset.

Työmarkkinajärjestöt ovat hoitaneet oman osansa ammattitaitoisesti

Työvoimakustannuksia on helpompi arvioida. Ne ovat selkeän numeerisia ja helppoja verrata. Ja näyttää siltä, että työmarkkinajärjestöt ovat toimineet hyvällä ammattitaidolla. Työllisyys ja kasvusopimuksen mukaiset palkankorotukset korjaavat kilpailukykymme palkkakustannusten osalta samalle tasolle, jolla olimme vuonna 2008, kun vientiteollisuutemme rapautuminen alkoi. Palkkakustannuksemme nousivat vuosina 2009 ja 2012 yhteensä noin 3% muuta Euroaluetta nopeammin, ja nyt tehty vakaussopimus korjaa tilanteen.

 

Työvoimakustannukset tuntia kohden Euroalueella ja Suomessa. (Lähde: Suomen Pankki; Euroopan keskuspankki)

Julkisen sektorin palveluiden hinta (=kokonaisveroaste) on edelleen korkea

Julkinen sektori on ongelmallisempi. Julkisen sektorin velannotto ja vaje alkoi vuonna 2008 ja jatkui yli vuoden 2010 nousukauden aina nykyiseen taantumajaksoon saakka ja jatkuu edelleen. Julkisen sektoin vaje on laskentatavasta riippuen luokkaa 2....4% / BKT, eikä budjettiesitys tuo kunnon korjausta. Budjettiesityksen säästöt ovat noin 0,5% /BKT eikä tämä riitä.  Julkisen sektorin palvelut (55% yhteiskunnan palveluista ja tuotteista) tulevat kalliiksi, ja niiden hintataso (=kokonaisveroaste+velanotto) heikentää kustannustasoamme ja kilpailukykyämme.

Keskiarvo: 4 (5 arviota)

Euroopan osakkeet tuottavat hyvin

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Joskus on hyvä vilkaista taaksepäin ja katsoa miten eri sijoitusinstrumentit ovat pärjänneet. Ohessa graafi, jossa on seuraavat sijoitusryhmät vertailussa (hinnoiteltuna dollareissa):

  • Osakkeet: USA (Russel 3000 indeksin mukaan), Eurooppa, Aasia ja Lat. Amerikka
  • Euroopan kiinteistöt keskimäärin
  • Korkeatuottoiset yrityslainat- ja valtionlainat- maailmanlaajuisesti

Eri sijoitusinstrumenttiryhmien indeksit viimeisen vuoden ajalta (Lähde: Yahoo / iShares)

Lainapaperit ja korkeatuottoiset yrityslainat tuottivat parhaiten vielä vuosi sitten. Nyt tilanne on toinen. Korot ovat osoittaneet nousun enteitä, ja se on myrkkyä pitkän juoksuajan (3...30v) lainapapereille. Vanhemmat, alemmalla korkotasolla liikkeelle lasketut lainapaperit menettävät arvoaan, kun uudet antavat parempaa tuottoa. Niinpä pitkän koron rahastojen tuotot ovat jääneet vaisuiksi. Valtionlainojen tuotot ovat olleet peräti negatiivisia.

Keskiarvo: 4.2 (6 arviota)

Suomesta on tullut raaka-aineiden ja teollisuuden materiaalien tuottajamaa

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suomi oli korkean teknologian maa 1998...2008 välisen ajan ja nyt vientiämme dominoivat raaka-aineet ja materiaalit. Muutos on ollut nopeaa eikä pelkästään yhtä yritystä voi syyttää romahduksesta. Muitakin tekijöitä on vaikuttanut samaan suuntaan.

Korkean teknologian osuus maailmankaupasta ja Suomen viennistä (Lähde: Maailmanpankki / Google)

Materiaalit ja raaka-aineet (Kemia, metallit ja metallituotteet, sellu, paperi ja puutavara) muodostavat Tullihallituksen tilastojen mukaan noin 42% viennistämme. Maailman työnjaossa meidän rooliamme ovat raskas prosessiteollisuus, kaivannaiset ja luonnonvarat. Kuulumme Venäjän, Australian, Brasilian ja Chilen kanssa samaan viiteryhmään.  

Suomen viennin rakenne prosenttiosuuksina (Lähde: Tullihallitus)

Keskiarvo: 4 (11 arviota)

Rakenneuudistus on hyvinvointiyhteiskunnan purkamista

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Espanjan ja Kreikan kokemukset antavat viitteitä siitä, kuinka julkisen sektorin elvytyksen (velanoton) vähentäminen lisää työllisyyttä ja parantaa realiansioiden kasvua, mutta jakaa kurjuutta köyhille. Meillä on omassakin historiassamme hyvä esimerkki siitä, mitä elvytyksen vähentämisestä seuraa. Suomi elvytti voimakkaasti velkarahalla (alla olevan graafin vihreä käyrä) aina vuoteen 1993 saakka, jonka jälkeen tehtiin täyskäännös. Elvytyksestä luovuttiin, sosiaaliturvaa ja eläkkeitä leikattiin, veroja korotettiin ja hyvinvointiyhteiskuntaa purettiin. Kaikki tämä tehtiin keskellä pahinta lamaa aivan niin kuin nytkin joudutaan tekemään. Mitä elvytyksen purkamisesta seurasi?

Makrotalouden kehitys (Lähde: Tilastokeskus ; vuoden 2013 tiedot puuttuvat tilastokeskukselta)

Yllä olevat graafit kertovat miten tarina elvytyksen purkamisen jälkeen eteni. Seuraavana vuonna alkoivat reaaliansiot, bruttokansantuote ja vaihtotase parantua. Työttömyyden heikkeneminen päättyi ja parin vuoden kuluttua alkoi työttömyysasteen hidas sulaminen.

Elvytyksen purkaminen ei ollut ainoa syy 90- luvun lopun talousihmeeseen

Miksi elvytyksen purkaminen vaikuttaa näin nopeasti ja tehokkaasti?

Keskiarvo: 4 (17 arviota)

Suomalaisia sijoitusrahastoja kannattaisi markkinoida ulkomaille

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Sijoitusrahastoliiketoiminta on monessa maassa vientituote,  mutta miten Suomessa? Sijoitusrahastotuotteitamme ei tänä päivänä markkinoida eikä tunneta Ruotsia kauempana ja Ruotsikin näkyy tilastoissa luultavasti vain sen takia että Nordea on ruotsalainen yritys, jolla on koko asiakaskunnalle markkinoitavia suomalaisia rahastoja. 

Sijoitusrahastoliiktoimintamme markkinointi on nurkkakuntaista ja kehnosti hoidettua. Kotimaisille asiakkaille osataan markkinoida, mutta Suomesta kiinnostuneet ulkomaalaiset tahot jäävät ulkopuolelle ja muiden hoitoon. Vain muutama prosentti Ruotsin ulkopuolisista tänne sijoittavista löytää suomalaisen sijoitustuotteen (alla olevat pylväät "Muu euroalue" ja "Muu Maailma").

Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen omistajat ja omistus Mrd€ (Lähde: Suomen Pankki)

Sijoitusrahastojen kohteet kertovat hyvin sen, mihin suomalainen sijoittaa. Ja me sijoitamme tänä päivänä ulkomaille, kuten alla olevasta rahastojen maantieteellisiä sijoituspainoja kuvaavasta graafista havaitsemme. Suomen osuus on enää alle 29% ja euroalueen ulkopuolelle suuntautuu sijoituksistamme jo yli 44%. Muutos on merkittävä ennen niin kotimaa keskeisessä sijoitustoiminnassamme.

Keskiarvo: 3.8 (5 arviota)

Vakaa hintataso kasvattaa pörssiarvoja ja inflaatio on niiden turma

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Keskuspankit painavat rahaa pyrkien käynnistämään ylisuuria velkoja sulattavan inflaatiokierteen. Mistä löytyy sijoittajan turvasatama, jos inflaatio jossain vaiheessa todella käynnistyy? Tarjoaisivatko osakkeet hyvän turvan?

Osakkeet ovat kehno turva inflaatiota vastaan, kun asiaa tarkastellaan viimeisen sadan vuoden perspektiivillä. Osakkeet eivät ole tarjonneet mitään suojaa vaan päinvastoin; osakkeet ovat olleet sijoittajan ansa. Osakkeiden arvot laskevat kun muut elinkustannukset kallistuvat selviää oheisesta graafista. Osakesijoitukset ovat olleet inflaatiovuosien turma. Alhaisen inflaation aikana osakkeet sen sijaan ovat tarjonneet hyvää tuottoa.

Osakkeiden hintaindeksi verrattuna elinkustannusten kasvuun (Lähde: Suomen Pankki)

Keskiarvo: 4.3 (6 arviota)

Neutraaliin hajautukseen kuuluu 3..5% operaattoreiden ja kännykkävalmistajien osakkeita

Käyttäjän Kai Nyman kuva

OECD on julkaissut tietoliikennettä koskevan laajan, 320 sivuisen, raporttin, jossa selvitetään liiketoiminnan tilaa ja näkymiä.

Kommunikaatiolaitteisiin ja palveluihin liittyvä liiketoiminta kasvaa heikommin kuin terveyspalvelu- ja  koulutuspalvelu- liiketoimintasegmentit, mutta osuus bruttokansantuotteesta on viimeisen kymmenen vuoden aikana silti hieman noussut. Mikään rakettimaisesti kasvava ala ei kuitenkaan ole kysymyksessä. Osuus bruttokansantuotteesta on pysynyt noin 3..5% kokoluokassa, ja neutraaliin hajautukseen pyrkivän sijoittajan kannattaa pitää tuon verran operaattorien (TeliaSonera,... ja laitevalmistajien (Nokia,...) osakkeita salkussaan.

Eri segmenttien suhteellinen kehitys kun vuosi 2000 on indeksiluvulla 100 (Lähde: OECD)

Keskiarvo: 4.8 (6 arviota)

Hyvät yleistiedot ja tilannearvio ovat avain menestykselliseen toimialasijoittamiseen

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Hajauttaminen eri toimialoille on tärkeää, ja oikeiden toimialoja poimimalla pystyy tekemään hyvää tuottoa, kuten alla olevasta maailmanlaajuisten toimialaindeksien vertailukäyrästöstä voimme havaita.

Maailmanlaajuisten toimialojen kehitys viimeisten 2 vuoden aikana (Lähde: Yahoo/finance)

Toimialasijoittaminen poikkeaa suorasta osakesijoittamisesta monilla tavoilla:

  • Toimialojen kehitys ei sisällä satunnaisuutta kuten yksittäisten osakkeiden kehitys. Hyvän analyytikon tai aikaansa seuraavan kansalaisen on mahdollista yleistietonsa perusteella ymmärtää toimialojen tilannetetta. Toimialojen  kehitys on periaatteessa ymmärrettävää.
  • Yksittäinen osake voi menettää arvonsa tai menestyä lähes vailla rajaa. Mutta toimialojen kohdalla on toisin. Monet toimialat perustuvat sellaisiin asioihin, joita aina tarvitaan. Ihmiset ovat kaikkina aikoina sijoittaneet suurin piirtein saman osuuden tuloistaan asumiseen, yhteiskuntainfrastruktuuriin, kauneudenhoitoon, terveydenhoitoon ja moneen muuhun toimialaan. Joskus jokin perustoimiala laskee, mutta laskua seuraa aina loppujen lopuksi paluu. Tämä tekee toimialasijoittamisesta helpompaa ja lohdullisempaa kuin suorasta osakesijoittamisesta. Mutta toimialasijoittaja ei voi jäädä yhteen toimialaan roikkumaan. Toimialasta täytyy luopua, kun siitä tulee yliarvostettu ja ostettava halvempaa ja väheksytympää tilalle.
Keskiarvo: 4.7 (3 arviota)

Kuluttaijen luottamus elpyy reaalitalouden kurjuudesta huolimatta

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kuluttajien luottamus on historiallisesti pystynyt ennakoimaan tai ainakin seurailemaan pörssikurssien kehitystä. Yksittäiset tapahtumat vaikuttavat lyhyellä tähtämellä, mutta jos haluaa käsitystä trendistä, niin kuluttajien luottamus on hyvä työkalu. 

Kuluttajat luottavat ja samaistuvat helposti kurinalaisesti toimivaan valtiojohtoon. Systemaattisuus assosioidaan luotettavuuteen, ja se luo stabiliutta ja investointeja. Politiikan itsekuria on Euroalueella lisätty, ja ehkäpä siitäkin syystä kuluttajat ovat vuoden 2013 alusta saakka suhtautuneet luottavaisemmin tulevaisuuteen. Pörssikurssit eivät ole kuitenkaan vielä reagoineet. 

Kuluttajien luottamus Euroalueella ja Suomessa (Lähde: Euroopan komissio, Suomen Pankki)

Tilanne on saman tapainen myös muualla. USA:n kuluttajien luottamus on vuodesta 2009 alkaen vähitellen parantunut ja vuoden 2012 loppupuolelta alkaen myös Kiina on liittynyt positiivisempien maiden joukkoon. 

Kuluttajien luottamus USA:ssa (Lähde: Martin Capital)

 

Kuluttajien luottamus Kiinassa (Lähde: Trading Economics, Kiinan tilastokeskus)

Mistä tämä luottamus, jolle ei näyttäisi olevan makrotaloudellista perustetta?

Keskiarvo: 4.3 (6 arviota)

Kiinteällä kurssilla Euroon sidotut valuutta-alueet ovat nekin Euroaluetta

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Euroalueeseen kuuluvat ne maat, jotka käyttävät Euroa, mutta laajasti ottaen mukaan kuuluu laskea myös ne, joiden valuutta on kiinteällä kurssilla sidottu Euroon, ja joiden valuutan vaihdettavuuden tuolla kiinteällä kurssilla jokin Euromaa takaa. 

Tällä kriteerillä Euroalue on huomattavan laaja ja tästä meidän tulee kiittää Ranskaa. Ranskan valtio on siirtomaa-ajan perintönä edelleen kahden Euroalueen ulkopuolisen valuutta-alueen johtaja ja takuumies. Ranska takaa Central African CFA franc ja West African CFA franc valuuttojen vaihdettavuuden Euron kanssa kiinteällä (1 euro = 655.957 XOF = 655.957 XAF)  vaihtokurssilla ja Ranska myös käytännössä huolehtii noiden valuuttojen synnyttämisestä ja hallinnasta.

Tähän Euron ulkorinkiin (tosiasialliseen EMU alueeseen) kuuluvat: Benin, Burkina Faso, Ivory Coast, Guinea-Bissau, Mali, Niger, Senegal, Togo, Cameroon, Central African Republic, Chad, Republic of the Congo, Equatorial Guinea ja Gabon.

Euroon sidotut Afrikkalaiset valuutta-alueet (Lähde: Wikimedia commons)

Central African CFA franc ja West African CFA Franc ovat keskenään vaihdettavissa 1:1 kurssilla ja kyseessä on käytännössä sama valuutta. Keskinäisen vaihdettavuuden takaa Ranskan valtio.

Keskiarvo: 4.8 (4 arviota)

Kiinalaisten alakulo painaa maailman osakemarkkinoita

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kiinan osakemarkkinat lähtivät laskuun jo vuoden vaihteessa ja paheneva syöksy on kesällä vetänyt mukanaan myös muut. Mikä Kiinalaisia painaa ???

Kiinan osakemarkkinat verrattuna USA:n ja Saksan osakkeisiin (Lähde: Yahoo)

Kiinan talousluvut ja kuluttajien tilanne näyttävät Kiinan tilastokeskuksen mukaan hyviltä:

Keskiarvo: 4.6 (5 arviota)

Korkotaso vaikuttaa voimakkaasti osakkeiden kurssikehitykseen

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Moni on varmaan ihmetellyt miksi osakkeiden hinnat ovat viimeisen vuoden aikana kehittyneet hyvin niissä maissa, joissa talouskasvu on heikkoa ja väestö ikääntyy (Japani, Länsi-Eurooppa ja USA), kun taas monet kehittyvät ja kasvavat taloudet (Kiina, Intia...) ovat pärjänneet huonommin.

Osakemarkkinoiden kehitys (Lähde: Trading Econonomics)

Trading Economics sivuston tilastoista löytyy asiaan selitys. Syynä on korkotason erittäin voimakas korrelaatio osakkeiden kurssikehitykseen. Korkea korkotaso laskee osakekursseja, ja osakkeiden kurssikehitys on ollut hyvää kaikilla niillä alueilla (Japani, Länsi-Eurooppa, Japani), joilla korkotaso on keskuspankin toimesta laskettu alas.

Korkotaso eri maissa (Lähde: Trading Economics)

Keskiarvo: 4 (5 arviota)

Euro vai ei?

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Monia eurooppalaisia mietityttää, onko valuuttaliitto vielä pelastettavissa vai olisiko nykymuotoiselle eurojärjestelmälle vaihtoehtoja. Suomen Perusta -ajatuspaja on osallistuu tähän Euroopan tulevaisuutta käsittelevään keskusteluun kokoamalla yhteen kymmenen merkittävän suomalaisen vaikuttajan ajatukset Suomen vaihtoehdoista Euroopan unionin ja eurojärjestelmän suhteen.

Kirjassa julkaistaan monia Piksussakin esillä olleita pohdintoja. Piksu toimituksen Henri Myllyniemi on yksi kirjan kirjoittajista ja taustahahmoista.

Keskiarvo: 4.7 (3 arviota)

Suomenlahden ympäristön kulttuurikoheesio on turvallisuuspolitiikkamme oleellisin tekijä

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö järjestää ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsittelevän kokouksen 16.-17 kesäkuuta Kultarannassa. Presidentti Niinistö sanoi YLE:n ykkösaamussa, että Suomen tämänhetkistä puolustuspoliittista linjaa on parempi määritellä tekemistemme kautta. 

Turvallisuutemme on aina määräytynyt täällä lähiympäristössämme. Turvallisuuttamme, koskemattomuuttamme ja itsenäisyyttämme ihmisinä ovat historiamme aikana horjuttaneet tai tukeneet maamme sisäiset tilanteet ja suhteemme lähinaarpureihimme. Ja ne ovat tällä hetkellä mutkattomat. Meillä asuu merkittävä määrä Virosta, Ruotsista ja ennen kaikkea Pietarin alueelta tänne muuttaneita, jotka tekevät käytännön tason yhteistyötä naapureidemme kanssa. Esimerkiksi Pietarissa tunnetaan läheisempänä Helsinki kuin kaukainen, lähes tuhannen kilometrin metsäseutujen takana sijaitseva Moskova.

Suomen turvallisuus- ja kulttuuripoliittinen koheesioalue (Kartta: Google earth)

Mihin Suomi tarvitsee Natoa tai edes pohjoismaista puolustusteollista yhteistyötä, jos kerran turvallisuus määräytyy lähialueilla?

Keskiarvo: 4.5 (2 arviota)

Kansainvälinen vertailu: Suomi on pehmoilijoiden maa

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Yhteiskunnan suhtautuminen sosiaalisesti heikompia jäseniä kohtaan reflektoituu osittain sen perusteella, miten paljon vankeja on suhteessa muuhun väestöön. Vankeja voisi ajatella olevan paljon sellaisissa yhteiskunnissa joissa:

  • ihmiset vaativat itseltään ja toisiltaan hyvää kurinalaisuutta eivätkä hyväksy poikkeamia
  • yhteiskunta on jäseniään kohtaan kova ja järjestyksen ylläpito vaatii sen vuoksi vastaavia tiukkoja otteita (kovaksi keitetyt kansalaiset vaativat kovia keinoja)
  • on suuret sosiaaliset ja elintasoerot ryhmien välillä ja järjestystä joudutaan sen vuoksi ylläpitämään tiukin ottein

International Centre for Prison Studies (ICPS) pitää yllä tilastoa väestöön suhteutetusta vankien määrästä.  Suomi sijoittuu muiden pohjoismaiden tavoin häntäpäähän. Meillä on väestöön suhteutettuna vähän vankeja, vain 60 vankia 100'000 kansalaista kohden. 

Vankien lukumäärä 100'000 kansalaista kohden. (Lähde: ICPS)

Keskiarvo: 4.2 (6 arviota)

Dr Copper ennustaa pörssikurssien nousua

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Raaka-aineet ovat tuotantoketjun alkupäässä ja niitä tarvitaan ensimmäisenä, kun tuotanto lähtee kasvuun. Ostopäälikköindeksi kertoo teollisuuden subjektiivisen kannan talouden tilanteesta, kun taas raaka-aineiden kysyntä kertoo todellisen tilanteen. Siinä mielessä raaka-aineiden kysyntä on lahjomaton ja sitä ei voi vääristellä.

Mutta kertooko raaka-aineiden hintakehitys jotain sijoittajalle ja säästäjälle hyödyllistä? Kyllä kertoo. Alla on kuparin hinta ja USA:n S&P indeksit vertailussa. Graafista voi havaita, että kuparin hintakehitys ennustaa osakekurssien arvonkehitystä. Erittäin hyödylliseksi tämän tiedon tekee se, että kuparin hinta edeltää pörssikursseja muutaman kuukauden viiveellä. Säästäjä ja sijoittaja ehtii tässä ajassa reagoida ja hyötyä informaatiosta. 

Kuparin hintakehitys verrattuna pörssi-indeksiin (Lähteet: Yahoo, Barchart)

Mutta minkälaista pörssikurssien kehitystä raaka-aine markkinoiden kristallipallo ennustaa loppuvuodeksi?

Keskiarvo: 3.5 (12 arviota)

Ulkomaiset rakensivat 1998..2007 Suomeen enemmän yritystoimintaa kuin minnekään muualle

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Ulkomaiset yritykset näkivät Suomen kilpailukykyisenä paikkana tuotannolle ja taloudelliselle toiminnalle vuodesta 1996 aina vuoteen 2007 saakka. Ulkomaiset yritykset investoivat Suomeen tuona aikana pääomia ja tietotaitoa enemmän ja intensiivisemmin kuin edes Kiinaan. Maamme oli kilpailukyvyn valioluokassa ja tänne tulvi ulkomaisia yrityksiä hyödyntämään meidän osaavaa ja lojaalia työvoimaamme. 

Suorat sijoitukset ulkomailta yritystoimintaan, %/BKT (Lähde: Maailmanpankki, Google)

Ja Suomi oli innokkaasti mukana rakentamassa kansainvälistä työnjakoa; globalisaatiota. Meiltä tehtiin tuona aikana suoria investointeja yritystoimintaan ulkomailla enemmän kuin juuri mistään muusta maasta maailmalla. Olimme tilastojen mukaan eräs maailman dynaamisimmista maista mitä tulee globalisaation edistämiseen ja sen kaupalliseen hyödyntämiseen. Eivätkä nuo suorat investoinnit ole tuottaneet huonosti. Olemme piksussakin todenneet että suomalaista johtajuutta arvostetaan, ja suomalaisessa johdossa ja/tai omistajaohjauksessa olevat yritykset menestyvät ulkomailla hitusen paremmin kuin yritykset keskimäärin. Tässä suhteessa onnistumme yleensä hyvin. 

Suorat sijoitukset yritystoimintaan ulkomailla; %/BKT (Lähde: Maailmanpankki; Google)

Mutta eipä niin hyvää ettei jotain huonoakin. Kilpailukykymme on vuodesta 2007 alkaen heikentynyt ja ulkomaiset yritykset ovat viimeisen vuoden ajan yrittäneet luopua suomalaisista tyttäristään enemmän, kuin tänne virtaa uusia sijoituksia tehtaisiin ja haarakonttoreihin. Tänne ei ole ollut enää järkevää investoida; täältä on ollut paras vetäytyä. 

Keskiarvo: 4.6 (5 arviota)

Kuluttajien luottamusindikaattori on avain onnistuneiseen allokaatiosijoittamiseen

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Euroalueen kuluttajien luottamus parani taas huhtikuussa. Kansalaisten kokemat kriisitunnelmat ovat hiemaan hellittäneet ja tulevaisuuteen katsotan hieman luottvaisemmin kuin vain kuukausi sitten. 

Kuluttajien luottamus ja Suomen pörssi (Lähde: Suomen pankki, Euroopan komissio)

Kuluttajien luottamuksella on vahvaa korrelaatiota ja jopa ennustearvoa pörssikursseihin. Kuluttajien luottamus ei aina ennakoi pörssikursseja, vaikka toisinaan niin onkin tapahtunut. Mutta kuluttajien luottamus seurailee vahvasti pörssikurssien kehitystä. Tästä on hyötyä säästäjälle. Kuluttajien luottamus käyttäytyy melko maltillisesti ja tasaisesti ja osakkerahastoihin on melko turvallista sijoittaa niin kauan kuin luottamus tulevaisuuteen on heikkoa, niin kuin juuri nyt näyttäisi olevan tilanne.

Keskiarvo: 4.4 (8 arviota)

Wappuna heittäydymme suven iloihin ja suloihin

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Vappuna alkavat suven ilot.

On aika unohtaa ikävät asiat; velat ja epäonnistumiset.

Ja myös valtakunnan hallituksen kömmähdykset, velat ja epäonnistumiset.

Ja myös Eurolandin osavaltioiden epäonnistumiset, velat ja kurja asioiden hoito.  

On taas aika keskittyä nauttimaan kesästä ja antaa itselle ja muille anteeksi kaikki tehty ja tekemättä jättäminen. 

 

   

Ullanlinnan Wappua (viime vuodelta)

Olisi mukavaa, jos aina osaisi hoitaa tärkeimpiä asioitaan, perhettään, lähimpiään, hyvin. Aina ei onnistu. Onneksi voi hajauttaa. Jos ei yksityiselemä onnistu, niin sitten voi kasvattaa omaisuutta. Voi olla edes Roope-Ankka, jos ei voi olla Aku.  Joiltakin onnistuu kaikki, mutta onneksi meille kaikille onnistuu joku.  Ja tuo joku voi olla tärkempi kuin kaikki muu maailmassa.

Säästäjälle Wapun ja Walpurin päivä on kesän alkua ehkä jopa enemmän kuin muille. Kesällä kurssit mataavat, ihmiset kiinnostuvat muista asioista kuin rahasta (niin kuin yllä olevasta kuvasta näkyy) ja talouslehtien lukijamäärät putoavat neljänneksellä. On aika heittäytyä kesän iloihin.

Hyvää Wappua

Keskiarvo: 3 (4 arviota)

Inflaatio ei yrityksistä huolimatta käynnisty

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kansainvälinen valuuttarahasto, IMF, on tuottanut laajan raportin inflaatioherkkyydestä. Aihe on ajankohtainen. Keskuspankkien (Euroalue, USA, Japani) rahapolitiikka on löysää, mutta inflaatio ei tahdo pysyä käynnissä, eikä valtioiden velkaantumista pystytä yrityksistä huolimatta inflatoimaan pienemmäksi.

Tuo IMF:n raportti keskittyy ilmiön perimmäiseen syyhyn. Kansalaiset ja yritykset eivät ole heränneet inflaatiomyönteisiksi. Palkat ja  kuluttajahinnat pysyvät sitkeästi stabiileina. Inflaatio-odotukset ovat matalia, eikä palkkaa herkästi pyydetä lisää. Suomi on hyvä esimerkki. Jos palkat nousevat niin kilpailukyky heikkenee ja työtömyys pahenee entisestään. Yleinen mielipide vastustaa siksi nykyään ylisuuria palkankorotuksia. 

IMF kertoo asiasta varsin teoreettisesti. Sen mukaan niin sanottu Phillips käyrä, joka kertoo sen paljonko työttömyyden muutos vaikuttaa inflaation tasoon, on loiva. Tämä tarkoittaa sitä, että inflaatio ei käynnisty, vaikka työllisyys kohenisi. Tilanne on poikkeuksellinen. Työllisyyden praneminen on aina johtanut palkkavaatimuksiin ja loppujen lopuksi sitten inflaatioon. Nyt on toisin.

 

Inflaatio suhteessa työttömyyden muutoksiin (Mittaustulosten lähde: IMF)

Keskiarvo: 4.5 (6 arviota)

 

 

Julkaise syötteitä