Hyppää pääsisältöön

Käyttäjän Kai Nyman blogi

Rakenneuudistus on hyvinvointiyhteiskunnan purkamista

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Espanjan ja Kreikan kokemukset antavat viitteitä siitä, kuinka julkisen sektorin elvytyksen (velanoton) vähentäminen lisää työllisyyttä ja parantaa realiansioiden kasvua, mutta jakaa kurjuutta köyhille. Meillä on omassakin historiassamme hyvä esimerkki siitä, mitä elvytyksen vähentämisestä seuraa. Suomi elvytti voimakkaasti velkarahalla (alla olevan graafin vihreä käyrä) aina vuoteen 1993 saakka, jonka jälkeen tehtiin täyskäännös. Elvytyksestä luovuttiin, sosiaaliturvaa ja eläkkeitä leikattiin, veroja korotettiin ja hyvinvointiyhteiskuntaa purettiin. Kaikki tämä tehtiin keskellä pahinta lamaa aivan niin kuin nytkin joudutaan tekemään. Mitä elvytyksen purkamisesta seurasi?

Makrotalouden kehitys (Lähde: Tilastokeskus ; vuoden 2013 tiedot puuttuvat tilastokeskukselta)

Yllä olevat graafit kertovat miten tarina elvytyksen purkamisen jälkeen eteni. Seuraavana vuonna alkoivat reaaliansiot, bruttokansantuote ja vaihtotase parantua. Työttömyyden heikkeneminen päättyi ja parin vuoden kuluttua alkoi työttömyysasteen hidas sulaminen.

Elvytyksen purkaminen ei ollut ainoa syy 90- luvun lopun talousihmeeseen

Miksi elvytyksen purkaminen vaikuttaa näin nopeasti ja tehokkaasti?

Keskiarvo: 4 (17 arviota)

Suomalaisia sijoitusrahastoja kannattaisi markkinoida ulkomaille

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Sijoitusrahastoliiketoiminta on monessa maassa vientituote,  mutta miten Suomessa? Sijoitusrahastotuotteitamme ei tänä päivänä markkinoida eikä tunneta Ruotsia kauempana ja Ruotsikin näkyy tilastoissa luultavasti vain sen takia että Nordea on ruotsalainen yritys, jolla on koko asiakaskunnalle markkinoitavia suomalaisia rahastoja. 

Sijoitusrahastoliiktoimintamme markkinointi on nurkkakuntaista ja kehnosti hoidettua. Kotimaisille asiakkaille osataan markkinoida, mutta Suomesta kiinnostuneet ulkomaalaiset tahot jäävät ulkopuolelle ja muiden hoitoon. Vain muutama prosentti Ruotsin ulkopuolisista tänne sijoittavista löytää suomalaisen sijoitustuotteen (alla olevat pylväät "Muu euroalue" ja "Muu Maailma").

Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen omistajat ja omistus Mrd€ (Lähde: Suomen Pankki)

Sijoitusrahastojen kohteet kertovat hyvin sen, mihin suomalainen sijoittaa. Ja me sijoitamme tänä päivänä ulkomaille, kuten alla olevasta rahastojen maantieteellisiä sijoituspainoja kuvaavasta graafista havaitsemme. Suomen osuus on enää alle 29% ja euroalueen ulkopuolelle suuntautuu sijoituksistamme jo yli 44%. Muutos on merkittävä ennen niin kotimaa keskeisessä sijoitustoiminnassamme.

Keskiarvo: 3.8 (5 arviota)

Vakaa hintataso kasvattaa pörssiarvoja ja inflaatio on niiden turma

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Keskuspankit painavat rahaa pyrkien käynnistämään ylisuuria velkoja sulattavan inflaatiokierteen. Mistä löytyy sijoittajan turvasatama, jos inflaatio jossain vaiheessa todella käynnistyy? Tarjoaisivatko osakkeet hyvän turvan?

Osakkeet ovat kehno turva inflaatiota vastaan, kun asiaa tarkastellaan viimeisen sadan vuoden perspektiivillä. Osakkeet eivät ole tarjonneet mitään suojaa vaan päinvastoin; osakkeet ovat olleet sijoittajan ansa. Osakkeiden arvot laskevat kun muut elinkustannukset kallistuvat selviää oheisesta graafista. Osakesijoitukset ovat olleet inflaatiovuosien turma. Alhaisen inflaation aikana osakkeet sen sijaan ovat tarjonneet hyvää tuottoa.

Osakkeiden hintaindeksi verrattuna elinkustannusten kasvuun (Lähde: Suomen Pankki)

Keskiarvo: 4.3 (6 arviota)

Neutraaliin hajautukseen kuuluu 3..5% operaattoreiden ja kännykkävalmistajien osakkeita

Käyttäjän Kai Nyman kuva

OECD on julkaissut tietoliikennettä koskevan laajan, 320 sivuisen, raporttin, jossa selvitetään liiketoiminnan tilaa ja näkymiä.

Kommunikaatiolaitteisiin ja palveluihin liittyvä liiketoiminta kasvaa heikommin kuin terveyspalvelu- ja  koulutuspalvelu- liiketoimintasegmentit, mutta osuus bruttokansantuotteesta on viimeisen kymmenen vuoden aikana silti hieman noussut. Mikään rakettimaisesti kasvava ala ei kuitenkaan ole kysymyksessä. Osuus bruttokansantuotteesta on pysynyt noin 3..5% kokoluokassa, ja neutraaliin hajautukseen pyrkivän sijoittajan kannattaa pitää tuon verran operaattorien (TeliaSonera,... ja laitevalmistajien (Nokia,...) osakkeita salkussaan.

Eri segmenttien suhteellinen kehitys kun vuosi 2000 on indeksiluvulla 100 (Lähde: OECD)

Keskiarvo: 4.8 (6 arviota)

Hyvät yleistiedot ja tilannearvio ovat avain menestykselliseen toimialasijoittamiseen

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Hajauttaminen eri toimialoille on tärkeää, ja oikeiden toimialoja poimimalla pystyy tekemään hyvää tuottoa, kuten alla olevasta maailmanlaajuisten toimialaindeksien vertailukäyrästöstä voimme havaita.

Maailmanlaajuisten toimialojen kehitys viimeisten 2 vuoden aikana (Lähde: Yahoo/finance)

Toimialasijoittaminen poikkeaa suorasta osakesijoittamisesta monilla tavoilla:

  • Toimialojen kehitys ei sisällä satunnaisuutta kuten yksittäisten osakkeiden kehitys. Hyvän analyytikon tai aikaansa seuraavan kansalaisen on mahdollista yleistietonsa perusteella ymmärtää toimialojen tilannetetta. Toimialojen  kehitys on periaatteessa ymmärrettävää.
  • Yksittäinen osake voi menettää arvonsa tai menestyä lähes vailla rajaa. Mutta toimialojen kohdalla on toisin. Monet toimialat perustuvat sellaisiin asioihin, joita aina tarvitaan. Ihmiset ovat kaikkina aikoina sijoittaneet suurin piirtein saman osuuden tuloistaan asumiseen, yhteiskuntainfrastruktuuriin, kauneudenhoitoon, terveydenhoitoon ja moneen muuhun toimialaan. Joskus jokin perustoimiala laskee, mutta laskua seuraa aina loppujen lopuksi paluu. Tämä tekee toimialasijoittamisesta helpompaa ja lohdullisempaa kuin suorasta osakesijoittamisesta. Mutta toimialasijoittaja ei voi jäädä yhteen toimialaan roikkumaan. Toimialasta täytyy luopua, kun siitä tulee yliarvostettu ja ostettava halvempaa ja väheksytympää tilalle.
Keskiarvo: 4.7 (3 arviota)

Kuluttaijen luottamus elpyy reaalitalouden kurjuudesta huolimatta

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kuluttajien luottamus on historiallisesti pystynyt ennakoimaan tai ainakin seurailemaan pörssikurssien kehitystä. Yksittäiset tapahtumat vaikuttavat lyhyellä tähtämellä, mutta jos haluaa käsitystä trendistä, niin kuluttajien luottamus on hyvä työkalu. 

Kuluttajat luottavat ja samaistuvat helposti kurinalaisesti toimivaan valtiojohtoon. Systemaattisuus assosioidaan luotettavuuteen, ja se luo stabiliutta ja investointeja. Politiikan itsekuria on Euroalueella lisätty, ja ehkäpä siitäkin syystä kuluttajat ovat vuoden 2013 alusta saakka suhtautuneet luottavaisemmin tulevaisuuteen. Pörssikurssit eivät ole kuitenkaan vielä reagoineet. 

Kuluttajien luottamus Euroalueella ja Suomessa (Lähde: Euroopan komissio, Suomen Pankki)

Tilanne on saman tapainen myös muualla. USA:n kuluttajien luottamus on vuodesta 2009 alkaen vähitellen parantunut ja vuoden 2012 loppupuolelta alkaen myös Kiina on liittynyt positiivisempien maiden joukkoon. 

Kuluttajien luottamus USA:ssa (Lähde: Martin Capital)

 

Kuluttajien luottamus Kiinassa (Lähde: Trading Economics, Kiinan tilastokeskus)

Mistä tämä luottamus, jolle ei näyttäisi olevan makrotaloudellista perustetta?

Keskiarvo: 4.3 (6 arviota)

Kiinteällä kurssilla Euroon sidotut valuutta-alueet ovat nekin Euroaluetta

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Euroalueeseen kuuluvat ne maat, jotka käyttävät Euroa, mutta laajasti ottaen mukaan kuuluu laskea myös ne, joiden valuutta on kiinteällä kurssilla sidottu Euroon, ja joiden valuutan vaihdettavuuden tuolla kiinteällä kurssilla jokin Euromaa takaa. 

Tällä kriteerillä Euroalue on huomattavan laaja ja tästä meidän tulee kiittää Ranskaa. Ranskan valtio on siirtomaa-ajan perintönä edelleen kahden Euroalueen ulkopuolisen valuutta-alueen johtaja ja takuumies. Ranska takaa Central African CFA franc ja West African CFA franc valuuttojen vaihdettavuuden Euron kanssa kiinteällä (1 euro = 655.957 XOF = 655.957 XAF)  vaihtokurssilla ja Ranska myös käytännössä huolehtii noiden valuuttojen synnyttämisestä ja hallinnasta.

Tähän Euron ulkorinkiin (tosiasialliseen EMU alueeseen) kuuluvat: Benin, Burkina Faso, Ivory Coast, Guinea-Bissau, Mali, Niger, Senegal, Togo, Cameroon, Central African Republic, Chad, Republic of the Congo, Equatorial Guinea ja Gabon.

Euroon sidotut Afrikkalaiset valuutta-alueet (Lähde: Wikimedia commons)

Central African CFA franc ja West African CFA Franc ovat keskenään vaihdettavissa 1:1 kurssilla ja kyseessä on käytännössä sama valuutta. Keskinäisen vaihdettavuuden takaa Ranskan valtio.

Keskiarvo: 4.8 (4 arviota)

Kiinalaisten alakulo painaa maailman osakemarkkinoita

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kiinan osakemarkkinat lähtivät laskuun jo vuoden vaihteessa ja paheneva syöksy on kesällä vetänyt mukanaan myös muut. Mikä Kiinalaisia painaa ???

Kiinan osakemarkkinat verrattuna USA:n ja Saksan osakkeisiin (Lähde: Yahoo)

Kiinan talousluvut ja kuluttajien tilanne näyttävät Kiinan tilastokeskuksen mukaan hyviltä:

Keskiarvo: 4.6 (5 arviota)

Korkotaso vaikuttaa voimakkaasti osakkeiden kurssikehitykseen

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Moni on varmaan ihmetellyt miksi osakkeiden hinnat ovat viimeisen vuoden aikana kehittyneet hyvin niissä maissa, joissa talouskasvu on heikkoa ja väestö ikääntyy (Japani, Länsi-Eurooppa ja USA), kun taas monet kehittyvät ja kasvavat taloudet (Kiina, Intia...) ovat pärjänneet huonommin.

Osakemarkkinoiden kehitys (Lähde: Trading Econonomics)

Trading Economics sivuston tilastoista löytyy asiaan selitys. Syynä on korkotason erittäin voimakas korrelaatio osakkeiden kurssikehitykseen. Korkea korkotaso laskee osakekursseja, ja osakkeiden kurssikehitys on ollut hyvää kaikilla niillä alueilla (Japani, Länsi-Eurooppa, Japani), joilla korkotaso on keskuspankin toimesta laskettu alas.

Korkotaso eri maissa (Lähde: Trading Economics)

Keskiarvo: 4 (5 arviota)

Euro vai ei?

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Monia eurooppalaisia mietityttää, onko valuuttaliitto vielä pelastettavissa vai olisiko nykymuotoiselle eurojärjestelmälle vaihtoehtoja. Suomen Perusta -ajatuspaja on osallistuu tähän Euroopan tulevaisuutta käsittelevään keskusteluun kokoamalla yhteen kymmenen merkittävän suomalaisen vaikuttajan ajatukset Suomen vaihtoehdoista Euroopan unionin ja eurojärjestelmän suhteen.

Kirjassa julkaistaan monia Piksussakin esillä olleita pohdintoja. Piksu toimituksen Henri Myllyniemi on yksi kirjan kirjoittajista ja taustahahmoista.

Keskiarvo: 4.7 (3 arviota)

Suomenlahden ympäristön kulttuurikoheesio on turvallisuuspolitiikkamme oleellisin tekijä

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö järjestää ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsittelevän kokouksen 16.-17 kesäkuuta Kultarannassa. Presidentti Niinistö sanoi YLE:n ykkösaamussa, että Suomen tämänhetkistä puolustuspoliittista linjaa on parempi määritellä tekemistemme kautta. 

Turvallisuutemme on aina määräytynyt täällä lähiympäristössämme. Turvallisuuttamme, koskemattomuuttamme ja itsenäisyyttämme ihmisinä ovat historiamme aikana horjuttaneet tai tukeneet maamme sisäiset tilanteet ja suhteemme lähinaarpureihimme. Ja ne ovat tällä hetkellä mutkattomat. Meillä asuu merkittävä määrä Virosta, Ruotsista ja ennen kaikkea Pietarin alueelta tänne muuttaneita, jotka tekevät käytännön tason yhteistyötä naapureidemme kanssa. Esimerkiksi Pietarissa tunnetaan läheisempänä Helsinki kuin kaukainen, lähes tuhannen kilometrin metsäseutujen takana sijaitseva Moskova.

Suomen turvallisuus- ja kulttuuripoliittinen koheesioalue (Kartta: Google earth)

Mihin Suomi tarvitsee Natoa tai edes pohjoismaista puolustusteollista yhteistyötä, jos kerran turvallisuus määräytyy lähialueilla?

Keskiarvo: 4.5 (2 arviota)

Kansainvälinen vertailu: Suomi on pehmoilijoiden maa

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Yhteiskunnan suhtautuminen sosiaalisesti heikompia jäseniä kohtaan reflektoituu osittain sen perusteella, miten paljon vankeja on suhteessa muuhun väestöön. Vankeja voisi ajatella olevan paljon sellaisissa yhteiskunnissa joissa:

  • ihmiset vaativat itseltään ja toisiltaan hyvää kurinalaisuutta eivätkä hyväksy poikkeamia
  • yhteiskunta on jäseniään kohtaan kova ja järjestyksen ylläpito vaatii sen vuoksi vastaavia tiukkoja otteita (kovaksi keitetyt kansalaiset vaativat kovia keinoja)
  • on suuret sosiaaliset ja elintasoerot ryhmien välillä ja järjestystä joudutaan sen vuoksi ylläpitämään tiukin ottein

International Centre for Prison Studies (ICPS) pitää yllä tilastoa väestöön suhteutetusta vankien määrästä.  Suomi sijoittuu muiden pohjoismaiden tavoin häntäpäähän. Meillä on väestöön suhteutettuna vähän vankeja, vain 60 vankia 100'000 kansalaista kohden. 

Vankien lukumäärä 100'000 kansalaista kohden. (Lähde: ICPS)

Keskiarvo: 4.2 (6 arviota)

Dr Copper ennustaa pörssikurssien nousua

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Raaka-aineet ovat tuotantoketjun alkupäässä ja niitä tarvitaan ensimmäisenä, kun tuotanto lähtee kasvuun. Ostopäälikköindeksi kertoo teollisuuden subjektiivisen kannan talouden tilanteesta, kun taas raaka-aineiden kysyntä kertoo todellisen tilanteen. Siinä mielessä raaka-aineiden kysyntä on lahjomaton ja sitä ei voi vääristellä.

Mutta kertooko raaka-aineiden hintakehitys jotain sijoittajalle ja säästäjälle hyödyllistä? Kyllä kertoo. Alla on kuparin hinta ja USA:n S&P indeksit vertailussa. Graafista voi havaita, että kuparin hintakehitys ennustaa osakekurssien arvonkehitystä. Erittäin hyödylliseksi tämän tiedon tekee se, että kuparin hinta edeltää pörssikursseja muutaman kuukauden viiveellä. Säästäjä ja sijoittaja ehtii tässä ajassa reagoida ja hyötyä informaatiosta. 

Kuparin hintakehitys verrattuna pörssi-indeksiin (Lähteet: Yahoo, Barchart)

Mutta minkälaista pörssikurssien kehitystä raaka-aine markkinoiden kristallipallo ennustaa loppuvuodeksi?

Keskiarvo: 3.5 (12 arviota)

Ulkomaiset rakensivat 1998..2007 Suomeen enemmän yritystoimintaa kuin minnekään muualle

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Ulkomaiset yritykset näkivät Suomen kilpailukykyisenä paikkana tuotannolle ja taloudelliselle toiminnalle vuodesta 1996 aina vuoteen 2007 saakka. Ulkomaiset yritykset investoivat Suomeen tuona aikana pääomia ja tietotaitoa enemmän ja intensiivisemmin kuin edes Kiinaan. Maamme oli kilpailukyvyn valioluokassa ja tänne tulvi ulkomaisia yrityksiä hyödyntämään meidän osaavaa ja lojaalia työvoimaamme. 

Suorat sijoitukset ulkomailta yritystoimintaan, %/BKT (Lähde: Maailmanpankki, Google)

Ja Suomi oli innokkaasti mukana rakentamassa kansainvälistä työnjakoa; globalisaatiota. Meiltä tehtiin tuona aikana suoria investointeja yritystoimintaan ulkomailla enemmän kuin juuri mistään muusta maasta maailmalla. Olimme tilastojen mukaan eräs maailman dynaamisimmista maista mitä tulee globalisaation edistämiseen ja sen kaupalliseen hyödyntämiseen. Eivätkä nuo suorat investoinnit ole tuottaneet huonosti. Olemme piksussakin todenneet että suomalaista johtajuutta arvostetaan, ja suomalaisessa johdossa ja/tai omistajaohjauksessa olevat yritykset menestyvät ulkomailla hitusen paremmin kuin yritykset keskimäärin. Tässä suhteessa onnistumme yleensä hyvin. 

Suorat sijoitukset yritystoimintaan ulkomailla; %/BKT (Lähde: Maailmanpankki; Google)

Mutta eipä niin hyvää ettei jotain huonoakin. Kilpailukykymme on vuodesta 2007 alkaen heikentynyt ja ulkomaiset yritykset ovat viimeisen vuoden ajan yrittäneet luopua suomalaisista tyttäristään enemmän, kuin tänne virtaa uusia sijoituksia tehtaisiin ja haarakonttoreihin. Tänne ei ole ollut enää järkevää investoida; täältä on ollut paras vetäytyä. 

Keskiarvo: 4.6 (5 arviota)

Kuluttajien luottamusindikaattori on avain onnistuneiseen allokaatiosijoittamiseen

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Euroalueen kuluttajien luottamus parani taas huhtikuussa. Kansalaisten kokemat kriisitunnelmat ovat hiemaan hellittäneet ja tulevaisuuteen katsotan hieman luottvaisemmin kuin vain kuukausi sitten. 

Kuluttajien luottamus ja Suomen pörssi (Lähde: Suomen pankki, Euroopan komissio)

Kuluttajien luottamuksella on vahvaa korrelaatiota ja jopa ennustearvoa pörssikursseihin. Kuluttajien luottamus ei aina ennakoi pörssikursseja, vaikka toisinaan niin onkin tapahtunut. Mutta kuluttajien luottamus seurailee vahvasti pörssikurssien kehitystä. Tästä on hyötyä säästäjälle. Kuluttajien luottamus käyttäytyy melko maltillisesti ja tasaisesti ja osakkerahastoihin on melko turvallista sijoittaa niin kauan kuin luottamus tulevaisuuteen on heikkoa, niin kuin juuri nyt näyttäisi olevan tilanne.

Keskiarvo: 4.4 (8 arviota)

Wappuna heittäydymme suven iloihin ja suloihin

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Vappuna alkavat suven ilot.

On aika unohtaa ikävät asiat; velat ja epäonnistumiset.

Ja myös valtakunnan hallituksen kömmähdykset, velat ja epäonnistumiset.

Ja myös Eurolandin osavaltioiden epäonnistumiset, velat ja kurja asioiden hoito.  

On taas aika keskittyä nauttimaan kesästä ja antaa itselle ja muille anteeksi kaikki tehty ja tekemättä jättäminen. 

 

   

Ullanlinnan Wappua (viime vuodelta)

Olisi mukavaa, jos aina osaisi hoitaa tärkeimpiä asioitaan, perhettään, lähimpiään, hyvin. Aina ei onnistu. Onneksi voi hajauttaa. Jos ei yksityiselemä onnistu, niin sitten voi kasvattaa omaisuutta. Voi olla edes Roope-Ankka, jos ei voi olla Aku.  Joiltakin onnistuu kaikki, mutta onneksi meille kaikille onnistuu joku.  Ja tuo joku voi olla tärkempi kuin kaikki muu maailmassa.

Säästäjälle Wapun ja Walpurin päivä on kesän alkua ehkä jopa enemmän kuin muille. Kesällä kurssit mataavat, ihmiset kiinnostuvat muista asioista kuin rahasta (niin kuin yllä olevasta kuvasta näkyy) ja talouslehtien lukijamäärät putoavat neljänneksellä. On aika heittäytyä kesän iloihin.

Hyvää Wappua

Keskiarvo: 3 (4 arviota)

Inflaatio ei yrityksistä huolimatta käynnisty

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kansainvälinen valuuttarahasto, IMF, on tuottanut laajan raportin inflaatioherkkyydestä. Aihe on ajankohtainen. Keskuspankkien (Euroalue, USA, Japani) rahapolitiikka on löysää, mutta inflaatio ei tahdo pysyä käynnissä, eikä valtioiden velkaantumista pystytä yrityksistä huolimatta inflatoimaan pienemmäksi.

Tuo IMF:n raportti keskittyy ilmiön perimmäiseen syyhyn. Kansalaiset ja yritykset eivät ole heränneet inflaatiomyönteisiksi. Palkat ja  kuluttajahinnat pysyvät sitkeästi stabiileina. Inflaatio-odotukset ovat matalia, eikä palkkaa herkästi pyydetä lisää. Suomi on hyvä esimerkki. Jos palkat nousevat niin kilpailukyky heikkenee ja työtömyys pahenee entisestään. Yleinen mielipide vastustaa siksi nykyään ylisuuria palkankorotuksia. 

IMF kertoo asiasta varsin teoreettisesti. Sen mukaan niin sanottu Phillips käyrä, joka kertoo sen paljonko työttömyyden muutos vaikuttaa inflaation tasoon, on loiva. Tämä tarkoittaa sitä, että inflaatio ei käynnisty, vaikka työllisyys kohenisi. Tilanne on poikkeuksellinen. Työllisyyden praneminen on aina johtanut palkkavaatimuksiin ja loppujen lopuksi sitten inflaatioon. Nyt on toisin.

 

Inflaatio suhteessa työttömyyden muutoksiin (Mittaustulosten lähde: IMF)

Keskiarvo: 4.5 (6 arviota)

Holding yhtiön perustaminen on harvoin järkevää

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Hallituksen kaavailemat veroratkaisut tullevat voimaan ensi vuoden vaihteessa. Upporikkaat ovat perustaneet osakevarallisuutensa parkkipaikoiksi holding yhtiöitä. Missä piilee näiden holdin yhtiöiden idea? Pystyvätkö upporikkaat kiertämään veroja?

Ohessa on karkea laskelma siitä, mitä jää käteen, kun miljoonan euron pääoma tuottaa holding yhtiön kautta ja kun sama pääoma tuottaa suoraan henkilökohtaisena omaisuutena. Pääoman tuottoprosentiksi ennen kuluja ja veroja on molemmissa tapauksessa arvioitu 6%.

Holding yhtiöt soveltuvat pääomien pitkäaikaisiksi parkkipaikoiksi

Sama pääoma tuottaa paremmin henkilökohtaisena pääomana, jos tuotto tuloutetaan henkilökohtaiseen kulutukseen. Miksi sitten upporikkaat perustavat holding yhtiöitä? Tähän on syy. Yritykseen jätetystä voittopääomasta ei tarvitse maksaa kuin tuo 20% yritysvero. Pääomatuloveroa ei tarvitse maksaa, jos voitto jää yritykseen. Omaisuusmassa kasvaa yrityksessä korkoa korolle paljon paremmin kuin jos sama omaisuus olisi henkilöverotuksen piirissä.

Keskiarvo: 3.7 (11 arviota)

Suomi on maailman ammattiyhdistysvaltaisin maa; tilanne voi muuttua (?)

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suomi on maailman ammatillisesti järjestäytynein maa selviää "Worker participation EU" ja "Nationmaster.com" kokoamista tilastosta. Muut pohjoismaat kuuluvat kanssamme samaan, korkean järjestäytymisasteen ryhmään. 

Työvoiman ammatillinen järjestäytyminen (Lähteet: Worker participation EU, Nationmaster.com, Findikaattori)

Tulopoliittiset neuvottelut, joissa elinkeinoelämän ja työntekijöiden järjestöt päättävät tärkeistä yhteiskunnalisista asioista, ovat ainutlaatuinen pohjoismainen ilmiö. Ne kuuluvat vain meidän yhteiskuntaamme.

Työsuhteita koskevat ehdot sovitaan muualla lainsäädäntöteitse tai paikallisesti sopimalla 

Asiat hoidetaan toki muuallakin, mutta eri mekanismein. Työlosuhteita koskeva päätöksenteko on pohjoismaiden ulkopuolella hajautettu:

  • Poliittinen koneisto ja virkamieskunta käyttävät suurempaa lainsäädäntövaltaa
  • Työnantajan ja työntekijän välistä sopimista käytetään enemmän ja laajemmin
  • Kaupalliset vakuutusyhtiöt huolehtivat osasta ansiosidonnaisen työttömyysvakuutuksen tyyppisistä turvaverkoista
  • Palkkaus ja sen perusteet ovat joissain maissa avoimempia, joka varmentaa oikeudenmukaisuutta (esim. USA:ssa palkan suuruus ei ole samalla tavalla henkilökohtaisen intimiteetin alainen asia; työnantaja saattaa julkaista palkkauksen ja sen perusteet)
Keskiarvo: 4 (8 arviota)

Elämme valtiojohtoisen taloudenpidon, sosialismin voittokulkua

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

1900 luku oli sosialismin voittokulkua ja se jatkuu yhä. Julkisen sektorin osuus bruttkonasantuotteesta kohosi koko vuosisadan ajan lukuun ottamatta joitakin poikkeuksia kuten sotien jälkeisiä vuosia, ja Neuvostoliiton ja Kiinan valtiojohtoisten talouosjärjestelmien romahtamisia. Monissa maissa valtaosa tuotoksesta jaetaan kansalaisille valtion tai kuntien budjetin kautta, ja kuntien ja valtion palveluiden osuus työvoimasta on suurin piirtein kolmannes. 

Julkisen sektorin osuus bruttokansantuotteesta (Lähde: IMF)

Taloudellinen liberalismi on aatteena edelleen vahvasti elossa. Yli puolet tuotannosta tapahtuu edelleen markkinatalouoden ehdoilla. Mutta markkinaliberalismi on ahataalla. Valtaosa tulonsiirroista, hankinnoista ja investoinneista tehdään kunta- ja valtiosektorin ohjauksen alaisena.  

Julkisen sektorin prosenttiosuus bruttokansantuotteesta eräissä maissa (Lähde: IMF)

Keskiarvo: 4.1 (10 arviota)

Neuroverkko- ohjelmistoja kokeiltu pörssikurssien ennustamisessa

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Neuroverkot ovat ohjelmistoja, jotka toimivat samalla tavalla kuin ihmisen ajattelu. Ne koostuvat suuresta määrästä ohjelmallisia hermosoluja, jotka toimivat aivan samalla tavalla kuin inhimilliset vastineensa. Neuroverkko-ohjelmat tavoittelevat yksinkertaisimmillaan sitä, että ohjelmisto alkaisi itse löytää lainalaisuudet, joilla input (historiadata) tuottaa toteutuneen todellisuuden.

Neuroverkko-ohjelmistoja on käytetty pörssikurssien ennustamiseen

Neuroverkkoja on monissa projekteissa yritetty käyttää pörssin kehityksen ennustamiseen. Tämä tehtävä sopii periaatteessa neuroverkolle. Ilmiö on monimutkainen, siihen vaikuttavat tekijät ovat moninaisia, mutta selkeän numerisia. Ennustettava ilmiö, pörssi-indeksin kehitys, on selkeä, mitattava ja yksiselitteinen. Teknisessä mielessä tämä on mitä otollisin haaste neuroverkoille. Lisäksi onnistunut ennuste tuottaisi merkittävää rahallista hyötyä.

Mutta käyttävätkö maailman suurimmat investointipankit toiminnassaan neuroverkkoja? Eivät merkittävässä määrin. Neuroverkot ovat kymmenien vuosien kokeilujen jälkeen yhä pääosin epäonnistuneet pörssikurssien ennustamisessa.

Keskiarvo: 3.9 (14 arviota)

Kuluttajien luottamus ennakoi kasvua ja pörssinousua

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kuluttajien luottamuksen kehitys on eräs parhaita pörssikurssien kehitystä tukevista tekijöistä. Kuluttajien luottamuksen hiipuminen vuonna 2007 edelsi pörssikurssien laskua ja myös vuoden 2009 nousu ajoittuu samaan hetkeen kuluttajien luottamusindeksin kääntymisen kanssa. Kuluttajien luottamuksen kehitys on Euroopassa vakaampaa kuin pörssikurssien ja niinpä osakesijoittajan kannattaa seurata kuluttajia. Tavallisten ihmisten näkemys tulevasta on usein osuvampaa kuin monen muun tietolähteen. 

Kuluttajien luottamus ja saksan pörssi-indeksi (Lähde: Yahoo, Suomen pankki)

Keskiarvo: 4 (23 arviota)

Järjestäytynyt toiminta ennakoi hyvää menestystä

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Järjestäytyneisyys ja korruptoimattomuus ovat oleellisia vahvan yhteiskuntaidentiteetin syntymisessä, luovat ihmisten motivaatiota pitkäjänteiseen taloudelliseen toimintaan, ja synnyttävät keskinäisen luottamuspääoman. Sama koskee myös yrityksiä ja yhteisöjä.

Sijoittajan on vaikea seurata sitä, kuinka reilua toiminta on yritysten sisällä, ja miten yritykset tässä suhteessa poikkeavat toisistaan. Salkkuaan kansainvälisesti hajauttavalla on sen sijaan käytössään työkaluja. Transparency International järjestön ylläpitämä Corruption perception index antaa hyvää tietoa siitä, miten korruptoimaton ja järjestynyt kyseinen yhteiskunta on. Suomi sijoittuu vertailussa hyvin. Oleme kärkisijalla.

Maailman 41 vähiten korruptioitunutta maata (Lähde: Transaprency International)

Keskiarvo: 3.6 (5 arviota)

Pienten ja keskisuurten yritysten menestys on virkamieskunnan ansiota

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Pienet ja keskisuuret yritykset lisääntyvät, kasvavat, palkkaavat lisää henkilöstöä ja menestyvät selviää Patentti ja rekisterihallituksen yritysten lukumäärää koskevasta tilastosta sekä Tilastokeskuksen yritysten henkilöstöä koskevasta tilastosta.

PK -yritysten (0...250 henkilöä) osuus kaikkien yritysten työvoimasta (Lähde: Findikaattori)

 

Yritysten lukumäärä (Lähde: Patentti ja Rekisterihallitus)

Tähän trediin on yksinkertainen syy. Virkamieskunnan strategiset päätökset ja toiminta. Yrityksiä ei enää nähdä ketkuina, jotka yrittävät laistaa ympäristöä, työvoimaa ja viranomaisia koskevista velvoitteistaan. Suhtautumistavassa on tapahtunut muutos. Viranomaistoiminta, mukaan lukien työvoimahallinto, verotus, patentti ja rekisterihallitus etc.. on nähty yrityksiä palvelevana funktioina, joiden tehtävä on tuottaa mahdollisimman helppoja ja yksinkertaisia viranomaistoimintoja ja tukifunktioita auttamaan yrityksiä keskittymään omaan erityisalueeseensa.

Keskiarvo: 3.9 (14 arviota)

Suomen puolustusvoimat tukeutuu turvallisuuspoliittisen selonteon vastaisesti Nato yhteistyöhön

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Valtioneuvoston tuottama Suomen Turvallisuus ja Puolustuspolitiikka 2012 julkaisua on syytä hieman ruotia julkisuudessa. Se esittää valtionahallinnon turvallisuus ja puolustuspolitiikan päälinjat, mutta siitä puuttuu yksi asiakokonaisuus. Teollisuuspoliittinen näkökulma uupuu.

Suomi on osa EU Euroopan muodostamaa aseteollisuuskokonaisuutta

Maailmassa on muutama puolustusteknologinen ja itsenäinen ekosysteemi, jolla on uskottavat edellytykset tuottaa riittävän tasokkasta ja kattavaa puolustusteknologiaa:

  • EU Euroopan muodostama kokonaisuus; noin 15% maailman puolustusbudjeteista (EADS, BAE, ...)
  • USA ja sen muut liittolaiset; noin 45%  maailman puolustusbudjeteista (Boeing, Lockheed, Teledyne, Hughes, Raytheon, McDonnell Douglas,...)
  • Kiina ja sen liittolaiset; noin 9% maailman puolustusbudjetista
  • Venäjän, Intian ja muutamien lähi-idän maiden muodostama kokonaisuus; noin 7..9% maailman puolustusbudjetista

Näiden ulkopuolella on yksittäisi maita ja maaryhmiä, joiden puolustus perustuu keskinäiseen yhteistyöhön ja suurten ryhmittymien ulkopuoliseen teknologiaan. Kattavaa teknologiaa ei ole kuin ainoastaan yllä mainituilla neljällä ryhmittymällä. Esimerkiksi satelliittipaikannuksen (GPS/Galileo...) avulla ohjatut ohjukset ja aseet ovat mahdollisia vain yllä mainittujen neljän ryhmittymän jäsenille. 

Suomi, sen aseteollisuus ja asehankinnat kuuluvat EU Euroopan ja USA:n muodostamiin aseteollisiin kokonaisuuksiin. Suomi on puolustusvoimien mukaan kiinteästi osa Nato yhteistyötä ja pääsee hyödyntämään monia EU Euroopan ja USA:n puolustusvälineteollisuuden tuotteita.

Mutta yhdestä asiasta olemme ulkona. Puolustusvälineteollisuutemme, lähinnä Patrian, tuotteet eivät, huolimatta Patrian eurooppalaisesta EADS osaomistajasta, kelpaa EU Euroopalle eikä USA:lle ja sen muille liittolaisille. Vain Nato jäsenyys (tai Venäjä liittolaisuus) loisivat edellytykset merkittävän suomalaisen aseviennin ja aseteollisuuden syntymiselle.

Keskiarvo: 4.3 (6 arviota)

Eurokriisi on ohi ja Euroalue kiinnostaa taas sijoittajia

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Eurokriisi on rahamarkkinoiden mukaan ohi ja Euro vahvistuu.

Euroalueen valtionlainojen korot putoavat

Italian ja Espanjan kymmenen vuoden valtionlainojen korkotasot ovat painuneet kohtuulliselle 4% tasolle (korkokäyrät liitteenä lopussa). Nuo korot eivät enää suuresti poikkea Suomen valtion kymmenen vuoden lainojen koroista jotka nekin hipovat 4% tasoa.

Valtiontalouksien vajeet kutistuvat

Euroalueen eteläiset valtiot ovat tasapainottaneet talouttaan ja valtiontalouksien vaje on Euroalueella tällä hetkellä 3% luokkaa bruttokansantuotteesta. Suomen valtion ja kuntien yhteinen alijäämä on EK:n mukaan 4% luokkaa ja me olemme valtiontalouden tasapainoisen hoidon suhteen jäämässä hieman jälkeen Euroalueen jämäkästä ytimestä.

Euroalueen valtiontalouden vaje yhteensä (Lähde: EKP)

Keskiarvo: 3.7 (9 arviota)

Korkomarkkinat ennakoivat kahden vuoden päästä alkavaa kasvurallia

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Korkomarkkinat heijastavat rahamarkkinoiden (eläkerahastot, pankit, ...) parasta ymmärrystä talouden kehityksestä. Mutta miten korkomarkkinoiden antamaa tietoa luetaan?

Korkomarkkinoiden ennustama hetkellinen korkotaso tulevina vuosina (Lähde: EKP)

Parhaan työkalun tarjoaa niin kutsuttu "instaneous forward" käyrä (yllä). Euroopan keskuspankin lakema "instaneous forward" käyrä on laskettu euroalueen AAA- reitattujen valtionlainojen koroista ja se kertoo mitä mieltä korkomarkkinat ovat hetkellisestä korkotasosta kullakin tulevaisuuden ajanhetkellä. 

Yllä olevasta (8.1.2013) instaneous forward käyrästä voimme tulkita korkomarkkionoiden uskovan, että korkotaso pysyy matalana vielä pari vuotta. Tuon parin vuoden aikana euroalueen jotkin valtiot ovat niin huonossa taloudellisessa tilanteessa ja velkaantuneita, että Euroopan keskuspankki ei nosta korkotasoa.

Kahden vuoden jälkeen alkaa muutos. Euroopan valtioiden talous kestää koronnostot, talouskasvu on vahvaa ja Euroopan keskuspankki reagoi koronnostoilla estääkseen ylikuumentumisen. Nousua kestää kymmenkunta vuotta, jonka jälkeen korkotaso painuu vähitellen kohti parin prosentin pitkäaikaista keskiarvoa. Tuo parin prosentin taso on korkomarkkinoiden näkemys rakenteellisesta talouskasvusta euroalueella.

Keskiarvo: 4.8 (8 arviota)

Vuodesta 2013 tulee osakesäästäjille hyvä (??)

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Vuoden alkaessa katsotaan taapäin mennyttä vuotta ja suunnitellaan uutta alkavaa vuotta. On aika itsetutkiskelulle ja suunnan etsimiselle. Kaikki ei ole ehkä mennyt aivan toivotulla tavalla, ja tulevaisuuden voisi rakentaa jotenkin uudella menetelmällä.

Säästäminen ja sijoittaminen eivät ehkä ole kovin syvällisiä asioita, mutta säästämisessäkin me teemme arvopohjaisia valintoja. Ja joskus arvomme ovat vieneet meitä väärille urille ja joudumme vuodenvaihteen kaltaisina hiljaisina hetkinä arvioimaan uudelleen sitä mikä meille on tärkeää, ja millä tavalla me haluamme jatkossa käyttäytyä.

Keskiarvo: 4.6 (7 arviota)

IMF pelkää USA:n joutumista velkojansa, Kiinan, pinteeseen

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Keskuspankin kansainväliset reservit koostuvat muiden maiden velkakirjoista, valuutoista ja kultavarannoista. Näitä reservejä hyödynnetään tasaamaan valuutan arvoa tilanteissa, joissa viennissä ja tuonnissa on kausivaihteluita. Vakaa valuutta luo talouselämälle paremmat toimintaedellytykset.

Dollarin osuus reservivaluuttana on sen merkityksen hienoisesta rapautumisesta huolimatta edelleen kolmasosa kaikista reservitalletuksista. Euron osuus on kasvanut hiljalleen noin 25% suuruiseksi, joka muutos heijastelee keskuspankkien keskuudessa vallitsevaa luottamusta Euroon.

Keskuspankkien reservit miljoonina dollareina (Tietojen lähde: World bank, IMF)

IMF on nyt raportissaan "International Reserves: IMF Concerns and Country Perspectives" ilmaissut huolensa siitä, että tiettyjen maiden reservit ovat kasvaneet niin suuriksi, että niiden väärinkäyttö voi uhata maailmantalouden vakautta. Huolen takana lienevät ennen kaikkea vahvasti velkaantuneet angloamerikkalaiset valtiot USA ja Englanti, joiden keskuspankkireservit ovat olemattomat ja liikkumatila olematon.

Keskiarvo: 4.9 (32 arviota)

Raha on tyhjästä syntyvä paradoksi

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Raha on paradoksi - aina yllättävä ja käsittämätön.

"Raha syntyy tyhjästä." Totta. Sitä ilmestyy keskuspankin holvista juuri niin paljon kuin liikepankit sitä vallitsevalla korkotasolla haluavat lainaksi ottaa.

"Kaikki raha on keskuspankin taikomaa." Ei pidä paikkaansa. Muutkin tekevät rahaa tyhjästä. Pankit tuottavat rahaa antamalla lainaksi rahaa, jonka toinen asiakas taas palauttaa talletuksena pankkiin ja jonka pankki lainaa edelleen ja näin rahan määrä joka kierroksella kasvaa ja kasvaa. Rahaa syntyy tyhjästä myös pankkien tileillä.

"Kaikki raha on jonkun velkaa, eikä netto-omaisuutta siis ole olemassa." Väärin. On olemassa asuntoja, osakkeita ja muuta kiinteätä arvoa, joka arvostetaan rahassa, mutta joka on oikeasti olemassa.

"Sijoittajat toisinaan kotiuttavat rahaa pörssistä ja toisinaan asunnoista." Väärin. Pörssistä ei kotiudu mitään rahaa milloinkaan muuta kuin ehkä osinkoina. Jokaisella pörssikaupalla on toinen osapuoli, joka tekee vastaavan suuruisen mutta toisen suuntaisen kaupan. Pörssiosakkeista, asunnoista tai mistään muustakaan omaisuusluokasta ei irtaudu rahaa muuta kuin yksilötasolla. 

Keskiarvo: 4.1 (17 arviota)
Julkaise syötteitä