Käyttäjän Kai Nyman blogi

Kotitalouksien varallisuuserot ovat suuret. Noin 30%:lla kotitalouksista ei ole juuri lainkaan varallisuutta, kun taas varakkaimmalla kymmeneksellä on yhtä paljon varallisuutta kuin 70%:lla suomalaisista talouksista yhteensä.

Kotitaloudet varallisuuden mukaan jaoteltuna (Lähde: Tilastokeskus /2009)

Rahallista hyvinvointia mitataan kahdella vaihtoehtoisella mittarilla, bruttokansantuotteella (BKT) tai kansantulolla (GNI). Äkkiseltään ajatellen nuo ovat aika lailla saman asian kaksi eri puolta, mutta näin ei aivan olekaan. Suomi, Ruotsi ja Norja ovat henkeä kohden lasketulla kansantulolla mitattuna maailman hyvinvoivimmat maat ohittaen pääosan keskieuroopasta ja jopa USA:n, mutta bruttokansantuotteella (BKT) laskettuna emme pärjää yhtä hyvin. Mistä ero johtuu?

Bruttokansantulo henkeä kohden (Lähde: Maailmanpankki)

Syy eroon on laskentatavassa.  Bruttokansantuotteessa (BKT) on mukana esimerkiksi valtion, yritysten ja yksityisten ulkomaille maksamat velkojen korot ja osingot. Ne eivät lisää kansalaisten hyvinvointia, päinvastoin, mutta silti ne korottavat bruttokansantuotetta. Bruttokanstulo (GNI) ottaa tämän seikan paremmin huomioon. Ulkomaille maksetut korot ja osingot ovat negatiivista tuloa ja vaikuttavat negatiivisesti kansantuloon ihan niin kuin pitääkin.

Luottoluokituslaitosten arviot ovat tärkeä osa kontrollimekanismeja, joiden avulla valtioiden ja yritysten toimintaa ohjataan kohti tasapainoista taloudenpitoa. Merkittävimmät luottoluokituslaitokset (S&P, Moodys ja Fitch) ovat amerkikkalaisia ja niiden arvioiden täyttä riippumattomuutta on muun muassa Piksun ja talouskomissaari Olli Rehn:n toimesta hieman epäilty. 

Luottoluokituslaitosten järjestelmä on kuitenkin korjaamassa itseään ja erääksi tärkeäksi luokittajaksi on nousemassa kiinalainen Dagong Global Credit Rating, jonka luottoluokitukset eri maiden hallituksille (alla) poikkeavat hieman amerikkalaisten luottoluokituslaitosten vastaavista. 

via chartsbin.com

Yhtiökokoukset ovat lähestymässä ja yritysten hallitukset uudelleenvalitaan osakkeenomistajien päätöksellä sen perusteella, miten hyvin yhtiön hallitus on pystynyt tuottamaan arvoa osakkeenomistajille.

Oheisessa taulukossa on pörssiarvoltaan suurimpien suomalaisten yritysten pörssiarvon kehitys viimeiseltä viideltä vuodelta sekä hallituksen jäsenet. Tehtävänsä hyvin hoitaneet hallitukset on merkitty sinisellä ja huonosti hoitaneet ovat punaisella.

Suurimpien yritysten hallitukset sekä viiden vuoden pörssiarvon kehtitys

Uusi vuosi alkaa ja on sopiva hetki ennustaa tulevaa. Mutta voiko tulevaa ennustaa? Mitkä ennustukset menevät yleensä vikaan ja mistä syntyy onnen taika?

Pörssikurssien kehitystä voi ennakoida muutamaksi kuukaudeksi

Vuosi sitten aavistelimme joksenkin tavanomaista pörssivuotta, mutta sitä ei tullut. Tuli pettymyksiä.

Mutta huhtikuusta alkaen Piksussa varoiteltiin kesälaskusta ja kehoitettiin varovaisuuteen. Ja varovaisuus olikin paikallaan.

Demokratioita rampauttavaan velkaantumisalttiuteen etsitään Euroopassa ratkaisua lisäämällä komission (ja ERVV:n) holhoavaa valtaa. Suomi on pitänyt parempana valtioinstituutioiden osittaista altistamista rahamarkkinoiden valvonnalle. Suomen kanta tarkoittaa sijoittajavastuuta ja valtioinstituutioiden itsenäisyyden kunnioittamista.

Kumpi ratkaisu on historian valossa parempi?

Itsenäisyys tarkoittaa vapautta ja sen mukana vastuullisuutta lähimmäisistämme ja omasta itsestämme. Itsenäisyys on suvereniteettiä oman elämämme suhteen ja hallinnan tunteesta kumpuaa tahto ja tekeminen. 

Itsenäisyys syntyy luottamuksesta itseemme ja eheästä omakuvasta, jonka avulla hahmotamme itsemme suhteessa muihin ja osaamme antaa arvoa muille.

Kaikkea tätä on itsenäisyys meille henkilökohtaisesti ja tämän kaiken arvon haluamme nähdä yhteisössämme, Suomessa.

Haluamme, että Suomi on itsemme kaltainen

Haluamme nähdä, että suvereeni Suomi luottaa ja arvostaa itseään.  Se huolehtii ja antaa arvoa kansalaisilleen samalla tavoin kuin me huolehdimme lähimmäisistämme. Haluamme, että isänmaamme tarjoaa meille vapautta ja vastuuta samalla tavoin kuin mekin annamme elintilaa muille ja samalla tavoin kuin mekin olemme tottuneet vastaanottamaan vapautta ja vastuuta lähimmäisiltämme.  Suvereeni Suomi on meidän oman henkilökohtaisen ihanteemme peili.

Euroopan Komissio (hallitus) on ehdottanut pörssitransaktioille 0,1% veroa alkaen 1.1.2014 ja Suomen hallitus on viime viikolla ilmoittanut tukevansa komission ehdotusta. Transaktioverolla on vaikutusta tavalliselle sijoittajalle:

Pörssiosakkeiden ostamisesta ja myymisestä aiheutuvat kulut kaksinkertaistuvat

Säästäjä joutuu maksamaan 0,1% veron jokaisesta transaktiosta.

Tämän lisäksi osto- ja myynti- kurssien välinen ero (spreadi) nousee 0,1% leveämmäksi. Tämä johtuu siitä, että osto- ja myynti- noteerauksia ylläpitävät pääosin investointipankkien tietokoneet, jotka joutuvat nostamaan spreadia, jotta veron aiheuttamat kulut saadaan katetuksi.

Säästäjän kulut nousevat yhteensä siis yhteensä noin 0,2% jokaista transaktiota kohden, joka on samaa suuruusluokkaa kuin pankkien perimät välityspalkkiot.

Osakkeiden ostamisesta ja myynnistä aiheutuvat kulut siis suurin piirtein kaksinkertaistuvat.

Osakkeiden hinnat laskevat noin 2...4%

Kasvavat kulut vaikuttavat pörssin arvostustasoihin.

Minkälainen olet sijoittajana? Oletko asiakeskeinen ja pystyt unohtamaan tunteet ja keskittymään numeroihin vaiko ihmiskeskeinen ja pystyt herkästi aistimaan yrityksen johdon kyvyn motivoida ja luoda oikeaa ilmapiiriä. Molemmat taidot ovat tärkeitä, mutta kaikkein tärkeintä on tuntea itsensä niin, että osaa käyttää omia valmiuksiaan.

Persoonallisuuskartoitukset arvioivat ihmistä seuraavilla kahdella akselilla:

-     ihmiskeskeisyys <--> asiakeskeisyys

-     hallitseva <--> mukautuva

Yritysjohdon konsultti Karl-Magnus Spiik on julkaissut ilmaisen ja anonyymin  testin, jolla voit arvioida itseäsi näillä asteikoilla ja viereinen kuva näyttää esimerkin vuoksi minun saaman tuloksen.

Mitä kuva sitten kertoo?

Asiakeskeinen (alhaalla) <---> ihmiskekeinen (ylhäällä)

Jos olet asiakeskeinen, niin pärjäät sijoittajana. Pystyt unohtamaan tunteet ja keskittymään numeroihin. Mutta riskinä on se, että et tule ottaneeksi huomioon yritysjohdon pätevyyttä, yrityksen imagotekijöitä ja muita sosiaalisia asioita.

ETF rahastot ovat osakkeiden tavoin pörssissä noteerattuja rahastoja, joita on siksi helppo ostaa ja myydä. Niitä käytetään ennen kaikkea sopivan hajautuksen ja tasaisemman tuoton aikaansaamiseen.

Mutta mitkä ovatkaan ETF rahastojen todelliset kulut? Oheisessa taulukossa on muutaman ETF rahaston todelliset kulut viimeisen vuoden ajalta. Kas kummaa!! Joissakin tapauksissa kulu on ollut negatiivinen.

ETF rahastojen toteutuneet todelliset kulut ovat yleensä alle prosentin vuodessa, mutta ne vaihtelevat hieman päivittäin. Mistä nämä epäsäännönmukaisuudet johtuvat?

Muutaman ETF rahaston toteutuneet kulut (laskettu 21.11.2011 kurssitietojen perusteella)

Piksun kolumnisti ja kirjailija Ari Hakkarainen on julkaissut merkittävän media-alan liiketoimintaa käsittelevän teoksen: 

Hyvästi media - Tervetuloa digitaalisen sisällön, Internetin ja medialaitteiden muovaaman kulttuurin ja liiketoiminnan aikakaudelle

Kirja käsittelee laajasti internetin aiheuttamia muutoksia media-alan liiketoimintamalleihin ja yrityskenttään. Käsittely perustuu historiallisen kehityksen analysointiin, joka etenee elävien tapauskuvausten kautta tämän aikakauden trendeihin ja muutosprosesseihin. Kolmesataa sivuisen kirjan asiapitoinen ja elävä käsittely tekee siitä media-alan liiketoiminnan perusteoksen Suomessa. Kuvitus ja tilastograafien käyttö tekee lukemisesta helppoa ja haluamansa tiedon löytää helposti. 

Kirjan voi ostaa e-kirjakaupoista:  Elibris,   Ellibs.     

Elämme muutoksen alkuhetkiä median historiassa

Elämme niin valtavan muutoksen alkuhetkiä median historiassa, että sen laajuuden hahmottaminen on vaativaa. Tosiasia on, että teknologian kehitys on mahdollistanut median murroksen, joka puolestaan aiheuttaa siihen liittyvien tapojen ja liiketoiminnan uudelleensyntymisen. Kyse ei enää ole siitä muuttuuko media digitaaliseksi, vaan ainoastaan siitä, miten nopeasti ja missä laajuudessa näin käy. Varmaa myös on, että murroksen vaikutukset ulottuvat omaan arkielämäämme, kulttuuriin, liiketoimintaan ja koko yhteiskuntaan.

Piksu Media kävi yhdessä Espoon Superosakken kanssa World Money Show tapahtumassa tutustumassa kansainvälisten sijoittajien ajatuksiin ja tuntoihin.

Sijoittajat tuntuvat olevan kaikkialla yhtä ymmällään ja peloissaan. Maaimanlaajuista julkista, näkyvää, keskustelua dominoivat Euroalueen ongelmat ja nimenomaan Eurooppaa uhkaava talouskasvun hidastuminen. Mutta pelko ja huoli ei ollut koko kuva.

Pohjavirta ja suuret kalat kulkevat eri suuntaan kuin näkyvä pinta. Vaarana ei ole niinkään pörssikurssien ja kiinteän omaisuuden arvon romahtaminen talouskasvun hidastuessa vaan päinvastoin, inflatoituminen. Pörssikurssien ja kiinteän omaisuuden liiallisen arvonnousun käynnistyminen on aivan todellinen riski.

Saman tyyppisestä tehtävästä maksetaan Suomessa suurin piirtein samankaltaista palkkaa selviää vasta julkaistuista vuoden 2010 verotuspäätöksistä.

Mutta palkkahaitarin yläpää on vahvasti vääristynyt. Oheisessa kuvassa on verrattu muutamien valtiota lähellä olevien laitosten sekä sattumanaraisesti valittujen yritysjohtajien palkkoja pääministerin ansiotuloihin (äärimmäisenä oikealla). Kuvaa vilkaisemalla on aivan ilmeistä, että näin räikeät palkkauksen epäsuhdat eivät voi olla aiheuttamatta yhteiskunnankin tasolla epäoptimaalista toimintaa.

Kirjoitimme viime heinäkuun lopulla siitä, miten pörssikurssien kanssa käänteisten ETF rahastojen avulla (esim. SH ja XactBear) voi suojata osakesalkkunsa kurssilaskuja vastaan.

Suojautuminen muistuttaa vakuuttamista, se maksaa. Käänteisillä ETF rahastoilla suojautumisen kulut muodostuvat pääosin seuraavista eristä:

1. Käänteisen ETF rahaston palkkioista (tämä on esim. SH kohdalla 0,9% pääomasta vuodessa)
2. Maksettavista osingoista. Käänteisen ETF rahaston voidaan kuvitella koostuvan negatiivisista osakkeista. Ja jos positiivisille osakkeille maksetaan osinkoa, niin käänteinen ETF joutuu maksamaan nuo osingot. Ja juuri näin käy, vaikka kaikki tapahtuukin sijoittajan silmiltä piilossa. Maksettavat osingot pienentävät käänteisen ETF rahaston tuottoa noin 2% vuodessa ja erotus positiivisten osakkeiden hyväksi on kokonaista 4%.
3. Inflaatiosta. Inflaatio on keskimäärin noin 3% vuodessa ja sijoittaja voi periaatteessa odottaa salkkunsa arvon kasvavan ainakin inflaation verran vuodessa. Käänteisen osakkeen omistaja voi sen sijaan odottaa vastaavaa arvonlaskua ja erotus positiivisen osakkeen omistamiseen on siis inflaation osalta luokkaa 6%.
4. Bruttokansantuotteen nettokasvusta. Osakkeiden arvot nousevat yleensä muun talouden nettokasvun mukana, mutta negatiivisen osake taas käyttäytyy päinvastoin. Jos talouden keskimääräinen nettokasvu on 2% niin negatiivisen osakkeen arvo laskee saman verran ja erotusta syntyy tästä syystä 4% negatiivisen osakkeen tappioksi.

Euroopan Keskuspankin pääjohtaja Jean-Claude Trichet jättää marraskuun alussa tehtävänsä keskuspankin johdossa Mario Draghi:lle.

   Jean-Claude Trichet         Mario Draghi

Jean-Claude Trichet:n aikana, vuodesta 2003 vuoteen 2011, Euroopan keskuspankin toiminta on ollut erinomaisen mallikasta:

• Inflaatio on pysynyt 2% tuntumassa
• Korkotason muutokset ovat olleet rauhallisia ja hyvin harkittuja. Keskuspankkikorko ei ole poukkoillut samalla tavalla kuin esimerkiksi USA:ssa ja ylläpitämällä sopivaa korkotasoa EKP on pystynyt ehkäisemään merkittävän asunto- ja osake- kuplan syntymisen
• Pankkitoiminnan valvonta on onnistunut kohtuullisesti
  • eurooppalainen finanssisektorin ei ole annettu tuottaa samankaltaisia kyseenalaisia sijoitustuotteita, kuten USA:n asuntomarkkinoiden riskeihin sidotut johdannaiset, jotka käynnistivät nykyisen laman
  • eurooppalaiselta finanssisektorille on asetettu tiukempia vakavaraisuusvaatimuksia, jotka nyt Kreikan todennäköisesti kaatuessa, auttavat minimoimaan vauriot

Suomesta on vähitellen tulossa globaalissa persepktiivissä mitattuna nuorten ihmisten dynaaminen yhteiskunta. Syynä ei ole ehkä niinkään paljon hedelmällisyyden kasvu täällä meillä, joka sekin on noussut 1970 luvun allonpohjasta nykyiseen 1,95 arvoon. Syynä on ollut enemmän syntyvyyden lasku maailmalla.

Tuloksena tästä muutoksesta ohitimme Japanin jo 70- luvulla, Hong Kong:n ja Kiinan 1980- luvulla, Venäjän 90- luvun  alussa ja nyt viimeksi Brasilian vuonna 2008. Ja kun vielä ottaa huomioon, että olemme nuoren väen osalta muuttovoittomaa, niin väestötilastojen perusteella olemme parinkymmenen vuoden kuluttua suhteellisesti mitattuna eräs dynaamisista maista, joissa talouskasvua vauhdittaa muihin verrattuna nuorehko ja hyvin koulutettu väestö.

Hedelmällisyys (Lähde: Maailmanpankki /Google)

Valtion budjettitasapaino on eräs kaikkein parhaiten bruttokansantuotteen ja pörssikurssien kehitystä ennakoiva indikkaattori. Tilastojen valossa tasapainoinen valtiontalous on eräs parhaista positiivisista indikaattoreista, ja taas velkaelvytys näivettää tulevaa kasvua ja pörssin kehitystä.

Valtiontalouden vaje ja BKT:n kasvu (Lähde: Tradingeconomics / Maailmanpankki)

Kannattaa siis valita osakerahastoja, jotka sijoittavat sellaisiin maihin, joissa yhteiskunta toimii, ja valtiontalous on tasapainossa. Ilmiö on aivan sama myös Euroopan sisällä. Valtiontalouden huono hoito ennakoi huonoa talouskehitystä niin kuin olemme viime aikoina huomanneet.

Parhaat sijoituskohteet

Parhaita sijoituskohteita valtiontalouden tasapainolla mitattuna ovat: Norja (10%), Brasilia (2,2%), Viro (0,1%), Ruotsi (0,0%), Indonesia (-0,62%), Etelä-Korea (-1,1%), Sveitsi (-1,3%), Argentina (-1,5%), HongKong (-1,88%), Kiina (-2,5%), Suomi (-2,5%), Singapore (-2,6%), Tanska (-2,7%), Saksa (-3,3%),..

Valtiontalouden tasapaino on suluissa.

Kehnoimmat alueet

Huonoimpia sijoituskohteita valtiontalouden tasapainolla mitattuna ovat:  Irlanti (-32%), Kreikka (-10,5%), Englanti (-10,4%), USA (-10,3), Botswana (-10%), Espanja (-9,2%), Portugal (-9%), Tanzania (-8,8%).

IMF:n rooli on kasvussa. Tämä johtuu maailmantalouden kekinäisriippuvuuksien kasvusta. Suljettuja talousjärjestelmiä ei enää ole edes maanosatasolla.

IMF on julkaissut uusimman maailmantalouden ennusteensa, jonka mukaan maailman talous jatkaa kasvuaan eivätkä tämän ennusteen mukaan edes kehittyneet maat ajaudu lamaan tai taantumaan (viereinen kuva BKT:n kasvunopeudesta).

IMF nostaa tekstiosuudessa esiin riskejä, epätasapainotekijöitä ja tapahtuneita yllätyksiä:

• IMF oli odottanut yritysten varastojen täyttymisestä johtuvaa BKT:n kasvunopeuden hidastumista (joka on aivan luonnollista tässä suhdannevaiheessa)
• Vuoden 2011 aikana tapahtunut voimakas ja yllättäväkin taloustilanteen heikkeneminen on aiheutunut seuraavista seikoista:
  • Valtioiden elvytystoimien vähenemisestä, joka ei ole korvautunut yksityisellä kulutuksella
  • USA:n (ja muiden Anglo Amerikkalaisten valtioiden) vaihtotaseen epätasapaino ei ole korjaantunut. USA:n kilpailukyvytön tuotanto ei ole pystynyt vastaamaan Kiinan ja kehittyvien maiden kulutuskysyntään ja kansainväliseen kilpailuun.

IMF:n mukaan jatkossa on tärkeää että:

• valtiontalouksia tasapainoitetaan maltilla
• pankkien vakavaraisuudesta huolehditaan (pääomittamalla)
• huolehditaan, että länsimainen vientiteollisuus lähtee käyntiin ja stabiloi erityisesti USA:n ammottavan vaihtotaseen vajeen

Äärimmäinen köyhyys (niiden osuus, jotka joutuvat tulemaan toimeen alle 1,25$ tuloilla / päivä) on pudonnut kolmasosaan viimeisten vuosikymmenten aikana kuten oheisesta Maailmanpankin tietoihin perustuvasta kuvasta näemme.

Monista maista, joita Suomikin on aiemmin avustanut, on tullut kehitysavun merkittäviä antajia (esim. Kiina) ja köyhyyden häviäminen on vain kiihtynyt tämän nykyisen talouskriisin aikana. Talouskasvu tapahtuu kehittyvissä maissa (Kauko-Itä, Afrikka ja etelä-Amerikka) ja myös sosiaaliseen epätasa-arvoon kiinnitetään yhä suurempaa huomiota.

Suomi on huolehtinut omasta kehitysavustaan vuosien mittaan erinomaisesti. Annamme puolisen prosenttia bruttokansantuotteestamme kehitysyhteistyöhön ja tätä osuutta on vielä merkittävästi lisätty vuosien 2007...2011 aikana. Olemme erittäin merkittävä ja avokätinen hyväntekijä ja meidän asemaamme korostaa vielä otollisten kohteiden hupeneminen. Apuamme jakamassa on yhä harvempi avun tarvitsija.

Suomalainen identiteetti on ulkopuolisten silmin kirkas. Olemme kansainvälisten tilastojen valossa johtava kulttuurivaltio. Meillä on väestömääräämme suhteutettuna kolmanneksi eniten taiteilijoita ja nyt uusimman YK:n alaisen UNESCO:n julkaiseman tutkimuksen valossa meillä on eniten tieteen tutkijoita maailmassa.

Tutkijoiden määrä suhteessa väestömäärään (Lähde: ChartsBin / UNESCO)

Pörssikurssit ovat nyt laskeneet jo puoli vuotta ja suhdannehistoria antaa varovaisia toiveita melko pikaisesta toipumisesta.

Oheisesta Suomen Pankin julkaisemasta Euroalueen teollisuuden odotuksia seuraavasta käyrästä huomaamme, että laskusuhdanteet ovat olleet monasti vain vuoden mittaisia ja on hyvinkin mahdollista, että tämä nyt menossa oleva laskusuhdanne toistaa samaa kaavaa. Vuoden 2007 jälkeinen laskusuhdanne muistutti viime vuosisadan pahimpia suhdanteita. Se oli jyrkkä, pitkä ja vaikutti merkittävästi kuluttajien odotuksiin. Näin suuri ja jyrkkä taantuma on enemmän poikkeus kuin sääntö. 

Teollisuuden suhdanneodotukset (Lähde: Suomen Pankki)

Hallituksen budjettiehdotuksen loppusumma, 52 Mrd€, vuodelle 2012 on noin 3% suurempi kuin vuoden 2011 budjettiesitys. Vuoden 2012 ehdotus perustuu siihen, että talouskasvu on kohtuullista. Uutta velkaa tulee silti vielä liki 7Mrd€ (noin 4% BKT:stä) ja jos sukellamme maailmantalouden mukana taantumaan niin maamme ohjaamisessa tarvitaan todellista luovimistaitoa.

Valtion budjetin loppusumma ja nettolainontto (Lähde: Valtiovarainministeriö)

Kullan hinta on historiallisen korkealla. Kullan reaalihinta on oheisessa graafissa punaisella ja huomaamme, että hinta on käynyt 1980 alkuvuodesta vielä nykyistäkin korkeammalla ja voimme tälläkin kertaa tavoitella samoja tasoja, jos rahamarkkinoilla vallitsee pidempikestoinen epävarmuus. (tarkempaa tietoa: Kalle Käyhkö:n artikkelissa)

Kullan hinta (musta käyrä) ja inflaatiokorjattu reaalihinta vuoden 2011 rahassa (punainen käyrä); Lähde: Wikimedia

Onko yrityksen sisäpiiri muita sijoittajia paremmassa asemassa? Tästä on vallalla virheellistä käsitystä. Yrityksen sisäpiiri ei nimittäin yleensä tee muita sijoittajia parempia kauppoja eikä ajoituskaan osu nappiin. Tämä ei tarkoita sitä etteikö sisäpiiritietoa Finanssivalvonnan hyvistä ohjeista huolimatta ajoittain yritettäisi väärinkäyttää. Syyt sisäpiirin kompurointiin ovat osittain muualla.

Yritysten sisäpiirin kaupoista saa huonosti tietoa. Vain pieni osa yrityksistä ilmoittaa sisäpiiriomistukset Euroclear:n keskitettyyn NetSire reikisteriin. Muita joutuu haeskelemaan yritysten omilta internet sivuilta.

Seuraavassa syitä siihen miksi sisäpiiri onnistuu tavallista sijoittajaa huonommin:

Suomalaisten ekonomistien parissa on viimeisten parin vuoden aikana keskusteltu siitä miten velkaelvytys heikentää talouden kilpailukykyä. Mutta miten nopeasti tuo kansantalouden kilpailukyvyn menetys tapahtuu? Tästä on kovin vähän arvioita. Näyttäisi siltä, että negatiiviset vaikutukset näkyvät Suomen taloudessa noin vuoden tai puolentoista vuoden viiveellä.

Globaalien osakesektorien arvostustasot näyttäisivät olevan pitkän ajan keskiarvossaan kuten oheisesta iShares pankin tuottamista tiedoista voimme havaita. Hinnan suhde tulokseen (P/E - suhde) on välillä 13...20, joka on aivan järkevä arvostustaso, kun korot ovat matalalla tasolla eikä rahalle saa kunnon tuottoa muualta. Osakkeet ovat eräs ainoita kohtuullisia vaihtoehtoja. Tiedot on laskettu 29.7 ja arvostustasot ovat viimeisen viikon kurssilaskun johdosta tästä vielä hieman parantuneet.

Globaalien sektoreiden arvostustasot (Lähde: iShares)

Omista hyvin valituista osakkeista ei mitenkään henno luopua edes silloin kun pörssissä panikoidaan. Suojautuminen kurssilaskulta voi silti olla paikallaan. Hyvinkin valitut sijoitukset voivat laskea yleisen kurssilaskun aikana.

Ratkaisuna voi silloin olla käänteisen rahaston ostaminen. Käänteinen rahasto on sellainen, jonka kurssi nousee silloin kun pörssi laskee. Se siis toimii päinvastoin kuin kurssit keskimäärin. Jännittävä instrumentti toden totta.

Ohessa esimerkiksi USA:n S&P 500 indeksin kanssa käänteisesti käyttäytyvän SH rahaston kurssikehitys viimeisen vuoden ajalta.

SH rahaston kurssikehitys (vihr) verrattuna S&P 500 indeksiin (Lähde: Yahoo finance)

Suomi pärjää hyvin OECD:n vertailussa, jossa verrataan teollistuneita maita erilaisissa hyvään yhteiskuntaan ja elämään liittyvissä asioissa. Oheinen kuva kertoo Suomen aseman suhteessa muihin.

Olemme odotetun hyviä:

- koulutuksessa

- hallinnossa ja demokratian tasossa

- tasapainoisen työ- ja vapaa- ajan aikaansaamisessa

Mutta jäämme varmaan monen yllätykseksi aika heikoille kun mittarina on:

- tulotaso (vaikka asemamme on viime vuosina parantunut)

- terveys

- turvallisuus ja sen kokeminen

Haluamme olla yhteiskuntana houkutteleva hyvä brandi, joka nostaa kaikkien sen piirissä tuotettujen palveluiden arvoa ja tekee meistä muutenkin haluttuja. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi ainakin turvallisuus ja terveys ovat sellaisia osatekijöitä, joihin kannattaisi tämän tutkimuksen mukaan kiinnittää hieman huomiota.

Suurimpien luottoluokituslaitosten (S&P, Moody's, Fitch) arviot valtioiden luottoluokituksista ovat merkittävä osa maailman taloudellista järjestelmää. Valtion luottoluokitus asettaa viitteellisen ylärajan sille, miten hyvään luottoluokitukseen paikallinen yritys voi päästä koska valtion katsotaan monasti omaavan rajoittamattoman verotusoikeuden suhteessa kansalaisiin ja yrityksiin. Yrityksen luottoluokitus ei periaatteessa voi olla paljon valtiota korkeampi.

Luottoluokitus määrittää korkotason, jolla yritykset ja valtio voivat saada rahoitusta markkinoilta. Hyvällä  luottoluokituksella maa saavuttaa kokonaisuudessaan jopa usean prosentin kilpailuedun (rahalle ei tarvitse maksaa suurta korkoa) ja tämä taas merkitsee, että investoinneista saadaan järkeviä ja tämä taas merkitsee talouskasvua ja korkeampaa elintasoa. Luottoluokituslaitoksilla on merkittävä vastuu sen määräämisessä minkä maan talous saa kilpailuedun ja mitkä taloudet näivettyvät.

Valtioiden luottoluokitukset S&P:n mukaan huhtikuussa 2011 (Lähde: Wikipedia / Wikimedia)

Korot nousevat ja pörssikurssit putoavat!! Vuosien 2000 ja 2007 pörssihippujen yhteydessä pörssikurssit ja suhdanneindikaattorit reagoivat vasta kun korkoja oli jo nostettu yli vuoden ajan. Miksi talous on tällä kertaa niin kovin herkkä korkojen nostolle?

Korkotaso (Lähde: Suomen Pankki)

Syy on yksinkertainen. Velkaantuminen. Monet ovat halpojen korkojen aikana ottaneet reippaasti velkaa. Tämä näkyy esimerkiksi suomalaisten velkaantumisasteessa, joka vielä vuonna 2000 oli 70% kotitalouksien tuloista ja nyt jo keskimäärin 110% tuloista. Myös jotkin valtiot ovat ottaneet velkaa. Pienikin koronnosto näkyy dramaattisesti epävarmuutena, kulutuksen pienenemisenä ja konkursseina niiden kohdalla, joilla tuota velkaa on. Sijoittajalle tämä tarkoittaa sitä, että pienikin koronnosto on yhä suurempaa myrkkyä kansantaloudelle ja sitä kautta välillisesti pörssille.