Hyppää pääsisältöön

Käyttäjän Kai Nyman blogi

IMF pelkää USA:n joutumista velkojansa, Kiinan, pinteeseen

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Keskuspankin kansainväliset reservit koostuvat muiden maiden velkakirjoista, valuutoista ja kultavarannoista. Näitä reservejä hyödynnetään tasaamaan valuutan arvoa tilanteissa, joissa viennissä ja tuonnissa on kausivaihteluita. Vakaa valuutta luo talouselämälle paremmat toimintaedellytykset.

Dollarin osuus reservivaluuttana on sen merkityksen hienoisesta rapautumisesta huolimatta edelleen kolmasosa kaikista reservitalletuksista. Euron osuus on kasvanut hiljalleen noin 25% suuruiseksi, joka muutos heijastelee keskuspankkien keskuudessa vallitsevaa luottamusta Euroon.

Keskuspankkien reservit miljoonina dollareina (Tietojen lähde: World bank, IMF)

IMF on nyt raportissaan "International Reserves: IMF Concerns and Country Perspectives" ilmaissut huolensa siitä, että tiettyjen maiden reservit ovat kasvaneet niin suuriksi, että niiden väärinkäyttö voi uhata maailmantalouden vakautta. Huolen takana lienevät ennen kaikkea vahvasti velkaantuneet angloamerikkalaiset valtiot USA ja Englanti, joiden keskuspankkireservit ovat olemattomat ja liikkumatila olematon.

Keskiarvo: 4.9 (32 arviota)

Raha on tyhjästä syntyvä paradoksi

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Raha on paradoksi - aina yllättävä ja käsittämätön.

"Raha syntyy tyhjästä." Totta. Sitä ilmestyy keskuspankin holvista juuri niin paljon kuin liikepankit sitä vallitsevalla korkotasolla haluavat lainaksi ottaa.

"Kaikki raha on keskuspankin taikomaa." Ei pidä paikkaansa. Muutkin tekevät rahaa tyhjästä. Pankit tuottavat rahaa antamalla lainaksi rahaa, jonka toinen asiakas taas palauttaa talletuksena pankkiin ja jonka pankki lainaa edelleen ja näin rahan määrä joka kierroksella kasvaa ja kasvaa. Rahaa syntyy tyhjästä myös pankkien tileillä.

"Kaikki raha on jonkun velkaa, eikä netto-omaisuutta siis ole olemassa." Väärin. On olemassa asuntoja, osakkeita ja muuta kiinteätä arvoa, joka arvostetaan rahassa, mutta joka on oikeasti olemassa.

"Sijoittajat toisinaan kotiuttavat rahaa pörssistä ja toisinaan asunnoista." Väärin. Pörssistä ei kotiudu mitään rahaa milloinkaan muuta kuin ehkä osinkoina. Jokaisella pörssikaupalla on toinen osapuoli, joka tekee vastaavan suuruisen mutta toisen suuntaisen kaupan. Pörssiosakkeista, asunnoista tai mistään muustakaan omaisuusluokasta ei irtaudu rahaa muuta kuin yksilötasolla. 

Keskiarvo: 4.1 (17 arviota)

Kasvuosakkeet tuottavat arvo-osakkeita paremmin

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Yritykset, joilla on paljon varallisuutta luetaan arvo-osakkeisiin ja taas sellaiset, joiden liikevaihto kasvaa, luetaan kasvuosakkeisiin. Mutta kannattaako pitkällä aikavälillä sijoittaa kasvu- vaiko arvo- osakkeisiin?

Erään vastauksen tarjoaa historia. Viimeisen viiden vuoden aikana paremmin ovat menestyneet kasvuosakkeet, kuten oheisesta USA:n markkinoita koskevasta vertailusta havaitsemme.

Arvo-osakkeet ja kasvuosakkeet USA:n markkinoilla (Lähde: Yahoo finance)

Syy kasvuosakkeiden paremmuuteen piilee osin korkotasossa. Kasvuyrityksillä on yleensä enemmän velkaa, ja ne menestyvät kun korot ovat alhaalla ja arvo- osakkeet menestyvät taas silloin kun vieraasta lainapääomasta täytyy maksaa kovaa hintaa. Arvo- osakkeiden aika tulee yleisen käsityksen mukaan silloin, kun korkotaso nousee ja epävarmuus kasvaa. Tuollainen kausi oli vuoden 2008 loppupuolella ja vuoden 2009 alkupuolella, mutta päinvastoin kävi. Kasvuosakkeet olivat USA:ssa parempia huonoinakin aikoina. Mistä tämä epäloogisuus? 

Keskiarvo: 3.3 (8 arviota)

Frankfurtin sijoitusmessut lanseerasivat ETF rahastoja ja sertifikaatteja

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Piksun ja suomalaisten sijoittajien vierailu Frankfurtin sijoitusmessuille ja pörssiin alkoi todellisuuden kohtaamisella. Huppupäiset nuoret vaativat suurempaa päätäntävaltaa demokratialle ja rahan patriarkaattisen ohjaavan vallan kuolemaa. Frankfurtin kadulla kohtasivat ihmiset ja Euroalueen rahan päätäntävalta, jonka edustajiksi me päädyimme. Mielenosoitus oli pieni, mutta se osoitti, että ihmisten vapaaseen yksilövalintaan perustuva markkinatalous asettuu tunteita herättävällä tavalla demokraattisen, yhteisen päätöksenteon piirissä olevan julkisen sektorin, oppositioksi. Vasemmisto ja oikeisto; keskitetty ohjaus ja liberalismi, kohtaavat edelleen.   

Mielenosoitus Frankfurtin pörssin edessä sekä Kai Nyman (oik)

Frankfurtin sijoitusmessut poikkeisivat suomalaisista vastaavista yhdellä merkittävällä tavalla. Siellä oli vähän osallistujia. Mukaan oli saatu paikallisen kauppakorkeakoulun oppilaita, joiden avulla Suomen sijoitusmessuja pienemmät tilat saatiin täytetyksi elämällä. Sijoitusmessujen perusteella arvioituna suomalainen omistajaohjaus kanavoituu tehokkaasti ja Suomessa ollaan kiinnostuneita sijoittamisesta ja yritetään löytää kansallisille pääomille oikeita kohteita.

Keskiarvo: 4.5 (12 arviota)

Wiktor Krzyzanowski kertoi EKP:n kannan Suomessa käytyyn keskusteluun

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Euroopan Keskuspankin Senior Press Officer Wiktor Krzyzanowski kertoi Piksu Medialle 26.11 Frankfurtissa Euroopan keskuspankin (EKP) kantoja Suomessa käytyyn keskusteluun, sekä valotti EKP:n toimintaa laajemmin.

Erkki Liikasen toive suuremmasta avoimuudesta

Suomen Pankin johtaja ja neuvoa antavan komitean jäsen, Erkki Liikanen, on voimakkaasti kritisoinut julkisuudessa sitä, että  Euroopan keskuspankin päättävä elimen, neuvoa antavan komitean, pöytäkirjat ovat 30 vuotta salaisia ja toivonut suurempaa avoimuutta. Wiktor Krzyzanowski kertoi, että Euroopan muissa maissa ollaan totuttu suljetumpaan päätöksentekoon ja Suomen tapa toimia poikkeaa Euroalueen muissa maissa käytetystä hallinntotavasta. Euroopan keskuspankissa uskotaan myös, että neuvoa antavan komitean jäsenet, keskuspankkien johtajat, pystyvät paremmin ajattelemaan yhteistä Euroalueen etua, kun heidän ei tarvitse perustella äänestyspäätöksiään kotimaansa julkisuudelle.

Piksu Median kysymykseen siitä, miten voi olla mahdollista, että USA:n keskuspankki pystyy suurempaan avoimuuteen julkaisemalla tärkeiden päätösten osalta jopa yksittäisten edustajien äänet, Wiktor Krzyzanowski totesi, että toimintapoja on monia ja että aloite suuremmasta avoimuudesta on nyt taas uudelleen esillä.

Keskiarvo: 3.6 (21 arviota)

Pieniä ja keskisuuria yrityksiä kannattaa suosia

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kannattaako ostaa keskisuuria vaiko suuria yrityksiä? Suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten osakkeisiin sijoittaneet ovat huomanneet varallisuutensa kasvavan, mutta miten muualla?

Oheinen kuva kertoo tilanteen USA:ssa. Pienet (kaupankäyntitunnus:IJR) ja keskisuuret(IJH) yritykset ovat kymmenen viime vuoden aikana pärjänneet erinomaisesti suhteessa suuriin maailmanluokan tekijöihin (SPY). Ero on merkittävä.

Pienet ja keskisuuret yritykset suhteessa suuriin (Lähde: Yahoo Finance)

Keskiarvo: 3.3 (31 arviota)

USA:n presidenttisykli vaikuttaa amerikkalaisiin osakearvoihin

Käyttäjän Kai Nyman kuva

John Hannock rahastoyhtiö on raporitssaan "Presidential election cycles and Stock Market" tutkinut USA:n presidentinvaalisyklin vaikutuksia osakemarkkinoihin välillä 1900-2010. Vaikutukset ovat olleet merkittäviä. Kahden valintaa seuraavien vuosien aikana kurssit yleensä nousevat vaatimattomasti, jos ollenkaan. Voitot kerätään vaalivuonna ja sitä edeltävänä vuotena.

USA:n presidenttisyklin vaikutus Dow indeksiin (Lähde: John Hannock rahastoyhtiö)

Keskiarvo: 2.5 (21 arviota)

Velkavetoiselle osakesijoittamiselle tulossa tiukat rajat

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Valtioneuvoston asettama, Finanssialan sääntelyä ja valvontaa käsittelevä työryhmä ehdottaa loppuraportissaan että:

  • Finanssivalvonta voi, suhdanteesta riippuen, vaatia osake- ja arvopaperisäästäjiltä jopa 40% omarahoitusosuuden.
  • Finanssivalvonta voi itsenäisesti, suhdannetilanteesta riippuen, asettaa asuntojen ja kiinteistöjen omarahoitusosuusvaatimuksen 0...20%  välille.
  • Pankeille tulee 2,5...5% pääomapuskuri, jolla vahvistetaan pankkien tasetta.

Näiden toimenpiteiden seurauksena pankkien asiakkaiden turva suhdannevaihteluita vastaan kasvaa ja myös pankkien luotettavuus ja vakaus kasvavat.

Velkavetoiselle osakesijoittamiselle tulee tiukka raja

Sijoittajille tämä merkitsee muutosta. Velkavetoista osakesijoittamista ei kannata harrastaa suurella vivulla. Velkevaetoisen osakesalkun pakkomyynneistä ei päätä enää yksinomaan pankki vaan myös viranomaiset voivat pakottaa pankit tekemään asiakkailleen pakkomyyntejä, jos velkavipu kurssilaskun takia kasvaa liian suureksi. Jos esimerkiksi salkun arvosta 35% on velkaa, niin noin 40% kurssilasku johtaa pakkomyynteihin. Muutoksen jälkeen maksimaalinen järkevä velkavipu asettuu noin 30% suuruusluokkaan. Tämän suurempaa velkavipua ei osakesijoittajan ole kannattanut ennenkään ottaa, mutta nyt rajasta tulee entistä selkeämpi. 

Asuntojen hinnat eivät helposti nouse nykyisestään

Asuntojen hinnat tulevat luultavasti nyt jatkossa jäämään nykyiseen hintatasoon. Monet pankit alkavat jo ennen lain voimaantuloa rajoittaa vakuudettomien asuntolainojen myöntämistä ja tämä karkoittaa osan ensiasunnon ostajista markkinoilta. Onneksi lain mahdolliseen voimaantuloon on aikaa ja pankit voivat omilla toimillaan tasoittaa siirtymää. 

Keskiarvo: 3.6 (21 arviota)

Valtiosihteeri Raimo Sailas Piksu Medialle: Tarvitsemme EU tasoisen yritysverojärjestelmän

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

   Valtiosihteeri Raimo Sailas puhui 23.10 Länsi-Uudenmaan humanistiyhdistyksen tilaisuudessa Valtiontalouden tasapainon tarpeellisuudesta ja Suomen poliittistaloudellisen toimintaympäristön riskitekijöistä. Tilaisuuden yhteydessä Raimo Sailas kertoi Piksu Medialle pitävänsä tavaroiden, palveluiden ja ihmisten vapaata liikkumista Euroopan unionin arvokkaimpana saavutuksena. Tätä tukemassa meillä on myös yhteinen valuutta, joka helpottaa yli rajojen tapahtuvaa kauppaa ja liikkumista.

Raimo Sailas kertoi Piksu Medialle pitävänsä tärkeänä, että Euroopan Union alueelle kehitetään yhtenäinen yritysverotusjärjestelmä. Tavaroiden ja palveluiden vapaan liikkumisen seurauksena yritys voi rekisteröityä haluamaansa maahan ja siksi yritykset siirtävät tällä hetkellä kotipaikkansa (tai perustavat tytäryrityksen) yritysverotuksellisesti halvimpiin maihin. Yritysveronkikkailuun sitoutuu paljon aivan turhaa työtä, joka on poissa yhteisen Euroalueemme kehittämisestä ja ihmisten hyvinvoinnista. Mahdollisimman laaja ja yhtenäinen yritysverokanta on ratkaisu tähän ongelmaan.

Keskiarvo: 3.8 (9 arviota)

Osakesijoituksia kannattaa suunnata Kaakkois-Aasiaan

Käyttäjän Kai Nyman kuva

IMF on julkaissut maailmantalouden tilaa ruotivan katsauksen "World Economic Outlook". IMF:n katsaukset eivät nykyään pyri ennustamaan tulevaisuutta. Ne pikemminkin esittelevät tulevaisuusskenaarioita ja niiden todennäköisyyksiä sekä luovat katsauksen talouden nykytilaan.

Sijoittajan on kuitenkin hyvä saada selkeitä ennusteita siitä, mikä on todennäköinen tulevaisuus ja löytyyhän IMF:n katsauksesta tähänkin tarkoitukseen muutamia selkeitä sijoittajaa kiinnostavia kannanottoja:

  • Euroalueen taantuma ei IMF:n mukaan leviä muille alueille ja kitulias globaali kasvu jatkuu maailmankaupan ja teollisuustuotannon stagnaatiosta huolimatta vakaasti
  • Euroalueen taantuma (BKT:n supistuminen) hellittää IMF:n mukaan vuodenvaihteessa ja kriisimaidenkin osalta jo ensi vuoden toisella kvartaalilla
  • Euroalueen vuoden 2012 aikana alkanut vaurastuminen (positiivinen vaihtotase) on pysyvä ilmiö, mutta kriisimaat alkavat vaurastua vasta vuonna 2014 tai 2015

BKT:n kasvu IMF:n mukaan (Lähde: IMF World Economic Outlook)

Keskiarvo: 3.3 (19 arviota)

Hyvien osingonmaksajien kurssit kestävät vaikeinakin aikoina

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Hyvää osinkoa maksavat yritykset toimivat monasti kypsillä toimialoilla ja tarvitsevat vähäisiä laajennusinvestointeja. Sijoituskohteina ne ovat luotettavia. Niistä saa tasaista tulovirtaa ja hintavolatiliteetti on pientä kuten oheisesta Yahoo:n tuottamasta kaaviosta havaitsemme.

Hyvät osingonmaksajat (kaupankäyntitunnus HDV) verrattuna S&P 500 indeksiin (Lähde: Yahoo/finance)

Keskiarvo: 2.9 (17 arviota)

Valtiovarainministerin toiminta on säästäjän suurin riski

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Suomeen tehdyt kaikki investoinnit, varallisuus ja infrastruktuuri perustuvat siihen, että täällä on halua säästää ja että  omistusoikeuteen voi luottaa. Valtiovarainministerin toimet ja kannanotot murentavat suomalaista omistajuutta sen kaikissa lajeissa.

Useimpien suomalaisten osakesalkun arvo on, niin kuin Juha Vahe kirjoituksessaan toteaa, viimeisten viiden...kymmenen vuoden aikana laskenut. Suomalaisiin yrityksiin luottaneiden säästäjien kyykyttämiseksi kaavaillaan nyt vielä lisäksi transaktioveroa, jota valtiovarainministeri haluaa suunitella yhdessä Euroalueen muiden maiden kanssa. Säästäjää lyödään nyt joka suunnasta.

3% inflaatio syö säästäjien reaalituloista puolet, 6% inflaatio vie kaiken

Säästäjien omaisuuden nimellinen arvo kasvaa tasatahtia inflaation kanssa. Jos inflaatio kiihtyy, niin tämä tietää arvonnosuja ja se taas tietää myyntivoittoveroja, jotka ovat noin 30% inflaatiosta. Asunto-, osake- ja korko- säästäjät joutuvat siis maksamaan kohta käynnistyvästä inflaatiosta 30% suuruusluokkaa olevan veron.

Keskiarvo: 4 (7 arviota)

Suomen osakkeet kuuluvat maailman edullisimpiin

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kansainvälisten osakemarkkinoiden yleisen arvostustason mittariksi soveltuu parhaiten niin sanottu Price/Sales eli osakkeiden hinnan suhde yritysten myyntiin. Oheisessa taulukossa on laskettu eri maiden arvostustasot tämän kriteerin perusteella. Suomi kuuluu edullisimpiin osakemarkkinoihin.

Osakemarkkinoiden P/S suhteen mukaiset arvostustasot (Lähde: Yahoo)

Keskiarvo: 4.3 (3 arviota)

Arvonlisävero dominoi valtion budjetin tulopuolta

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Valtio on julkaissut vuoden 2013 talousarvioesityksensä eduskunnalle.

Budjetin tulopuolta dominoivat tulot arvonlisäveron luonteisista maksuista sekä uuden lainan ottaminen. Henkilökohtaisten tuloverojen tuotot ovat yllättävän pieniä. Ne ovat pienempi erä kuin esimerkiksi tupakasta, alkoholista, makeisista ja energiasta maksetut valmisteverot. Ja jos autoveron kaltaiset "muut verot" lasketaan yhteen valmisteverojen kanssa, niin valikoiduista tuotteista maksetut erityisverot ovat merkitykseltään lähes arovonlisäveron suuruinen tuloerä.   

 

Valtion tulojen rakenne (Lähde: Valtiovarainministeriö)

Keskiarvo: 4 (2 arviota)

Rahan määrän kehitys ennustaa korkotasoa

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Korkosijoittajan on hyvä tuntea korkomarkkinoiden dynamiikka. On helpompi tehdä oikeaan osuneita korkosijoituksia, jos tietää miten markkinat tulevat kehittymään.

Päättäessään korkotasosta Euroopan keskuspankki seuraa rahan määrää yhtä paljon kuin inflaatiota. Miksi näin? Koska rahan määrän kasvu rahan kvantiteettiteorian mukaan ennakoi inflaatiota. Näin tapahtuikin vuonna 2005 kun korkotasoa alettiin kiristää, vuonna 2008, kun korkotasoa alennettiin ja vuonna 2010. Rahan määrän kehitys edelsi tuolloin korkotasoa ja keskuspankin toimintaa oli helppo ennakoida.

Rahan määrän vaikutus korkotasoon (Lähde: Suomen Pankki ja Euroopan keskuspankki)

Keskiarvo: 4.1 (7 arviota)

Luottamus Euroalueeseen on palaamassa

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Sijoittajien usko Euroalueen etelävaltioihin ja samalla koko Euroalueeseen on palaamassa. Sekä Espanjan että Italian valtionlainojen korot ovat kesällä laskeneet ja molempien maiden 5v korko on nyt 5% tasolla. Etelävaltioiden pörssikurssit laskivat kriisin aikana noin 40% suhteessa Saksan osakemarkkinoihin, mutta nyt luottamus on palaamassa.

     

Espanja ja Italian 5 vuoden valtionlainojen korko (Lähde: Bloomberg)

Espanjalle ja Italialle 5% korkotaso tarkoittaa tervetullutta helpotusta. Euroalueen 2,5% inflaatiolla reaalikorkoa jää maksettavaksi 2,5%. Tämä on edelleen paljon, mutta suunta on oikea. Jos Euroalueen inflaatio nousee Euroopan keskuspankin toimien seurauksena 3...4 % tasolle ja talouskasvu lähtee edes auttavasti käyntiin, niin pahin on silloin ohi.

Keskiarvo: 4 (6 arviota)

Asumistaso vaikuttaa oleellisesti syntyvyyteen

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Asumistaso vaikuttaa merkittävästi luonnolliseen väestönkehitykseen ja ilmeisesti myös koettuun onnellisuuteen selviää Eurostat:n tilastoista. Monet merkittävät Euroalueen maat ovat hoitaneet asiansa huonosti. Italia, Portugal, Liettua, Romania, Unkari, Bulgaria ja Latvia saavat syyttää osin itseään luonnollisen väestönkasvun tyrehtymisestä. Syynä heikkoon väestönkasvuun näyttäisi olevan se, että merkittävä osa näiden maiden väestöstä elää oloissa, joita Euroopan tilastointiorganisaatio Eurostat kutsuu erittäin kurjiksi. Näiden maiden sosiaalipolitiikka on epäonnistunut. 

Luonnollinen väestönkasvu (1000 asukasta kohden) ja erittäin heikko asumistaso (% väestöstä) Lähde: Eurostat

Tilastollinen yhteys ei aina merkitse syy-yhteyttä kuten tilastotieteilijät hyvin tuntevat. Tässä tapauksessa syy-yhteys on kuitenkin hyvin ymmärrettävä. Huonoihin asunto-oloihin joutuvat usein nuoret perheet, jotka eivät ole pystyneet kasvattamaan varallisuuttaan ja sellaisissa oloissa ei mietitä perheenlisäystä. Lapsia ei hankita jos perheen olosuhteet eivät kerta kaikkiaan sitä mahdollista. 

Keskiarvo: 2.5 (2 arviota)

Euroalueen taantuma nostaa työttömyyden 14% tasolle

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Euroalueen taloudellinen taantuma saa aikaan pahaa jälkeä. Työttömyyden pahin heikkeneminen seuraa bruttokansantuotteen supistumista yleensä parin kvartaalin viiveellä ja siksi hankalimmat yhteiskunnalliset seuraukset ovat vasta tulossa. Työttömyys on Euroalueella jo valmiiksi heikko, 11,5% suuruusluokassa. Jos nykyinen taantuma muistuttaa kestoltaan ja vakavuudeltaan vuosien 2008-2009 taantumaa, niin voimme odottaa työttömyyden nousevan noin 14% suuruusluokkaan. Ja tilanne tulee olemaan vielä tätäkin pahempi Euroalueen heikoissa etelävaltioissa.   

 

Euroalueen BKT ja työllisyyskehitys (Lähde: FRED)

Taantuman pituutta on aina vaikea arvioida. Taloudellinen tutkimustieto ei pysty täydellisesti kuvailemaan taantuman mekanismeihin liittyviä aikariippuvuuksia. Parhaan arvion saa vertaamalla tilannetta lähihistorian tapahtumiin. Runsaan vuoden taantuma vuosina 2008...20009 tarjoaa nyky-yhteiskunnan toimintamekanismeihin ankkuroituvan vertailukohdan. Jos historia toistaa itseään niin nousu taantumasta alkaa ensi vuoden ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Paljon kuitenkin riippuu muun maailman kehityksestä. Mitä tapahtuu Kiinassa, Japanissa ja USA:ssa. Euroalue ei ole yksin ja irrallaan.

Keskiarvo: 4 (2 arviota)

Lähestymme vuoden vaihteeseen ajoittuvaa suhdannekuoppaa

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Yritysten usko tulevaisuuteen on heikentynyt jo vuoden ajan kaikilla merkittävillä markkina-alueilla kuten oheisista Tradingeconomics.com kokoamista Kiinan, Euroalueen ja USA:n luottamusindekseistä voimme havaita. Mailmankaupan kasvu on IMF:n mukaan hiipunut ja olemme lähestymässä suhdannekuopan pohjaa. 

Yritysten luottamus (Lähde: Tradingeconomics)

Keskiarvo: 4.3 (8 arviota)

Pankkien ja kuluttajien tulot kasvavat Euroalueella

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Kenen tulot kasvavat Euroalueella? Euroopan keskuspankki on uusimmassa katasauksessaan (1.8.2012) käsitellyt makrotalouden trendejä ja tässä yhteydessä myös sijoittajaa kiinnostavaa asiaa - minkä sektorin tulot kasvavat.

Tulojen kasvu ja tulonkasvun jakautuminen eri sektoreille (Lähde: ECB)

Pankit ovat kasvattaneet voittojaan

Oheisesta kuvasta havaitsemme, että yritysten tulot (financial corporations + non financial corporations) ovat yhteismääräisesti kasvaneet jo vuodesta 2009 alkaen ja tämän olemme saaneet huomata myös yritysten voitoista.

Mutta kasvu on jakautunut epätasaisesti. Pankit ja rahoitus ovat vuoden 2011 alusta alkaen kasvattaneet tulojaan kun taas muiden yritysten tulot ovat pienentyneet. Ei ihme etteivät investoinnit lähde liikkeelle. Investointihalukkuus on vähäistä, jos tuotannollisten yritysten tulot pienenevät.

Pankkien hyville tuloksille on olemassa syy. Pankeilta on edellytetty suurempaa vakavaraisuutta ja sen seurauksena pankit ovat joutuneet rahastamaan asiakkailtaan hieman enemmän. Voitoilla on paikattu pankkien taseita ja tukevoitettu pankkien toimintaa.

Keskiarvo: 4 (3 arviota)

Pankit ja vientiteollisuuden osakkeet edullisia

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Eri teollisuudenalojen osakkeiden arvostustasoissa on merkittäviä maailmanlaajuisia eroja. Siksi on hyvä tietää mitkä osakkeet ovat maailmanlaajuisesti yli- ja ali- arvostettuja sillä ne ovat samalla tavalla arvostettuja myös meillä Suomessa. 

iShares investointipankin viimeisen 13 kk tulosten perusteella laskemat arvostustasot eri teollisuudenaloille (Lähde: iShares)

Protektiiviset sektorit ovat suosittuja (= yliarvostettuja ?)

Sijoittajat ovat selkeästi mieltyneitä niinsanottuihin protektiivisiin osakkeisiin, joiden kurssit eivät laman tullen romahda. Telekommunikaatio, yhteiskuntainfrastruktuuri, kuluttajatuotteet, terveydenhuolto ja yhteiskuntapalvelu ovat suosittuja toimialoja. Näillä sektoreilla toimivien yritysten osakkeita voisi sanoa jopa kalliiksi, P/E suhteet (osakkeen hinnan suhde tulokseen) on tässä laskelmassa yli 18.

Listasta löytyy myös edullisia toimialoja. Euroopan pankki- ja rahoitussektori on selkeästi edullista. Sijoittajat ovat hinnoitelleet Euroopan pankkisektorille noin 500 miljardin toteutumattomat tappiot (5% BKT:stä), jotka kaatuisivat pankki- ja rahoitussektoriin sijoittaneiden osakesäästäjien maksettaviksi. Tämä on toivottavasti euron hajoamispelon aiheuttamaa ylilyöntiä.

Euroopan rahoitussektorin ohella historiallisen edullisia ovat sellaiset sykliset, maailmankaupan hiljenemisestä helposti kärsivät toimialat kuten teollisuustuotteet, teknologia ja aasian informaatioteknologia.

Keskiarvo: 3.6 (5 arviota)

Eurooppa on maailman suosituin loma- ja samaistumiskohde

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Eurooppa ja euroopplaisuus on monien ihmisten unelmien ja mielikuvien toivemaa. Ihmiset matkustavat tänne kaikkialta maailmasta kokemaan osallisuutta arvokaaseen yhteiseen identiteettiimme, meidän yhteiseen globaaliin kulttuuriperintöömme. Tästä kokemuksesta halutaan maksaa ja Eurooppa on maailman turismin ykköskohde. Tänne tullaan viettämään laatuaikaa.


Maailman suosituimmat lomakohteet (Lähde:  via chartsbin.com)

Etelä-Euroopan maiden (Ranska, Espanja, Italia, Kreikka, Turkki) merkitys tämän Eurooppalaisen identiteetin vetovoiman luomisessa on ylivoimaista. Ja me kaikki hyödymme tästä. Eurooppalaisuus yhdistetään maailmalla arvokkaaseen samaistumiskohteeseen ja tästä assosiaatiosta hyötyvät myös pohjois-Euroopan maat. Tuotteemme menevät parmmin kaupaksi ja johtamisosaamistamme arvostetaan maailmalla.

Keskiarvo: 4.8 (4 arviota)

Käynnistyvä inflaatio avaa suomalaisille sijoittajille mahdollisuuksia

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Presidentti Sauli Niinistö toi esille mahdollisuuden, että valtioiden velkaantumisongelma hoidetaan painamalla Euroja. Piksu kertoi viime tammikuussa, että Euroopan keskuspankin julki lausumaton inflaatiotavoite lienee noin 3-4% ja että EKP prykii tukemaan inflaatiolla velkaantuneita maita. Mitä tämä merkitsee sijoittajalle?

Ensinnäkin tuo 3-4% inflaatiotavoite pitänee paikkansa. Euroopan valtiot velkaantuvat EKP:n mukaan tällä hetkellä keskimäärin noin 3% vuosivauhdilla BKT:stä ja tuo tavoiteltu 3-4% inflaatio enemmän kuin tasapainottaa reaalisen velkaantumisen. Siis suuresta ongelmasta ja merkittävästä inflaatiosta ei ole kysymys. Sauli Niinistön kommentti liittynee siihen, että EKP ei ole aivan päässyt julkaisemattomaan 3-4% inflaatiotavoitteeseensa. Inflaatio on jäänyt 2,5% tasolle. Kyse on siis hienosäädöstä, jota tehdään sen takia, että Espanjan ja Kreikan valtiontalouksien vaje on 8-9% luokkaa ja näille maille noin 4% inflaatio yhdistettynä menossa oleviin säästötoimiin olisi optimaalinen ratkaisu. 

Käynnistyvä inflaatio laskee vuoden viiveellä pörssikursseja

Piksu on artikkelissaan "Infaatio ennustaa vuoden viiveellä pörssikursseja" havainnut, että vaikka inflaatio loppujen lopuksi laskee pörssikursseja, niin kiirettä regointiin ei ole. Negatiiviset vaikutukset tulevat vasta vuoden viiveellä inflaation käynnistymisestä. Nyt ei siis ole oikea hetki myydä pörssiosakkeitaan pois.

Pörssikurssien suunta ennustaa vuoden viiveellä korkotasoa

Mutta entäpä mitä käynnistyvä inflaatio tarkoittaa korkosijoituksille? Korkosijoittajan kannalta näyttäisi olevan viisainta seurata pörssikursseja. Ne ennustavat noin vuoden viiveellä korkomarkkinoiden kehittymistä kuten oheisesta Suomen Pankin kuviosta voimme selvästi havaita. Ja korrelaatio on jopa erittäin voimakas. On yllättävää että näin sijoittajan kannalta näin tärkeästä asiasta löytyy näin voimakas ja rahanarvoinen korrelaatio.

Pörssikurssien ja korkotason keskinäisriippuvuus (Tietojen lähde: Suomen Pankki)

Keskiarvo: 4.5 (6 arviota)

Osakeyhtiö ja yksityinen elinkeinonharjoittaja tyyppiset yritykset ovat yhteiskunnan selkäranka

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suomesta on kovaa vauhtia tulossa yrittäjäkansaa. Osakeyhtiöiden ja yksityisten elinkeinoharjoittajien lukumäärä kasvaa Patentti ja rekisterihallituksen tilastojen valossa ripeää vauhtia. Yritysmuotoina Osakeyhtiö, yksityinen elinkeinoharjoittaja, asunto-osakeyhtiö sekä osuuskunta ovat menestyksekkäitä. Yhteiskunta osaa kaikilla tasoilla toimia näiden yritysmuotojen kanssa, näille yritysmuodoille on olemassa hyvät tukiverkostot ja kaikki tietävät miten tämän tyyppiset organisaatiot toimivat. 

Yritysmuodot (Tietojen lähde:  PRH / Kaupparekisteri)

Samaa ei voi sanoa joistakin vähemmän käytetyistä yritysmuodoista. Muutamia yritysmuotoja käyttää vain kourallinen yrityksiä,  ja on olemassa riski että kansalaiset, osuudenomistaja, asiakkaat ja sopimuskumppanit eivät kaikissa tilanteissa ymmärrä niiden hallintotapaa. Tarvitaanko todellakin näin monia yritysmuotoja; eikö jonkin näistä yritysmuodoista voisi liittää osaksi osakeyhtiö- tai osuuskuntalainsäädäntöä?

Keskiarvo: 3.8 (5 arviota)

Euroopan laajuinen pankkivalvonta on vältämättömyys

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Pankkivalvonta on Euroopassa toteutettu kansallisella tasolla. Suomessa asiaa hoitaa eduskunnan pankkivaltuuston ohjauksessa toimiva Finanssivalvonta. Organisaationa Finanssivalvonta on sijoitettu itsenäiseksi yksiköksi Suomen pankin yhteyteen siten, että sen toiminnan rahoittavat 95% suomalaiset pankit.

Pankkivalvontamme on toiminut kohtuullisen hyvin jo parinkymmenen vuoden ajan. Mutta meillä on ollut onnea matkassa. Enenevä osa Suomessa tapahtuvasta pankkitoiminnasta on pääosin sidoksissa johonkin ulkomaiseen pankkivalvojaan. Pankkitoiminta ei ole paikallista eikä enää edes kansallista, vaan pankit saavat asiakkaita ja perustavat konttoreitaan yli kansallisten rajojen. EU lainsäädäntöä hiljattain muutettiin niin, että ylikansallinen toiminta on varmasti mahdollista koko EU:n alueella. Tässä tilanteessa ei ole järkevää, että Suomen yhteiskunnan keskeinen ydintoiminto, pankkivalvonta luisuu muiden kansallisten valtioiden ohjaukseen. Tarvitaan Euroalueen tasoinen pankkivalvoja niin, että meillä säilyy jonkinlainen kontrolli sen toimintaan.

Keskiarvo: 3.5 (8 arviota)

Suomi vastaanottaa merkittävän määrän suoria investointeja

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Suorat investoinnit ovat hyvä kilpailukykyindikaattori. Investointien mukana vastaanotamme tietotaitoa, johtajuutta ja kansainvälistä työnjakoa. Suomi pärjää kohtuullisesti. Olemme kyenneet houkuttelemaan suoria investointeja kuten oheisesta kartasta voimme todeta.

Maahan virtaavien suorien investointien osuus kaikista investoinneista (Lähde: Chartsbin.com/UNCTAD )

Mutta kartta kertoo yllättäviä asioita:

Keskiarvo: 4.7 (3 arviota)

Euroalueen valtiovarain hallinnolle tulee luovuttaa vain minimimäärä valtaa

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Euroalue horjuu ja uhkaa hajota Euroalueen valtioiden erilaisen taloustilanteen takia. Apua ollaan hakemassa tiiviimmästä integraatiosta ja valtiollisen itsemääräämisoikeuden osittaisesta luovuttamisesta Euroalueen keskushallinnolle. Mutta itsemääräämisoikeutta tulee milelestäni luovuttaa vain tarvittava määrä. Euroalue on meitä kansalaisia varten; jotta meillä kansalaisilla ja kansoilla olisi mahdollisimman suuri vapaus valintoihin. Euro ja yhteismarkkinat ovat keinoja tarjota valinnan vapauttta, eikä noiden keinojen tukemiseksi saa luovuttaa enempää itsemääräämisoikeutta kuin on välttämättä tarpeen.

Valuuttaunioneita on maailmalla monia ja ne luovat vaurautta

Valuuttaunioneita on historian saatossa ollut monia. Useimmat ovat luoneet hyvinvointia aikansa ja hajonneet sitten jossakin vaiheessa osallistuvien maiden erilaiseen talouskehitykseen. Tälläkin hetkellä maailmassa on monia hyvin toimivia valuuttayhteisöjä. Valuuttaunionilla on selkeät etunsa:

Keskiarvo: 3 (3 arviota)

Suhdannenäkymät ovat IFO:n mukaan romahtaneet äkisti alaspäin

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Maailmantalouden näkymät paranivat IFO:n kaksi viikkoa sitten (16.5) julkaiseman tutkimuksen mukaan vielä toukokuun alussa kaikilla suurilla talousalueilla (Pohj. Amer, Eurooppa, Aasia). IFO:n maailmataloutta kuvaava indikaattori on luotettava indikaattori ennustaen muun muassa pörssikukrssien kehitystä.

Mutta sitten tuli muutos. Huoli Kreikan valtion mahdollisesta maksukyvyttömyydestä ja Kreikan Eurosta luopumisesta on viimeisten kolmen viikon aikana painanut näkymät, raaka-aineiden hinnat ja tilauskantaa alaspäin kaikkialla maailmassa. Tämä näkyy eilen (24.5) julkaistusta IFO:n Saksan suhdannetilannetta kuvaavasta tilastosta.

Keskiarvo: 4.7 (3 arviota)

Sijoittaja ei ole ahne tavoitellessaan voittoa

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Liiasta ahneudesta on syytetty jos jotakin tahoa. Tulilinjalla ovat olleet menestyneet sijoittajat, korkeapalkkaiset yritysjohtajat ja korruptoituneet poliitikot. Joskus kritiikki on osuvaa, mutta usein sanan säilä viuhuu ohi kohteesta ja sattuu syyttömään sivulliseen.

  • Sijoittaja tekee työtään, jotta yhteiskunnan arvokkaat pääomat ohjautuisivat niiden käyttöön, jotka parhaiten osaavat tuottaa lisäarvoa ja tuotteita. Tämä ei voi olla ahneutta. 
  • Osaketreidari etsii lyhytaikaisia yli- ja ali- arvostuksia ja yrittää auttaa niitä, jotka huomaamattaan tai laiskuuttaan ovat maksamassa osakkeesta väärää hintaa. Osaketraidari luo likviditeettiä ja stabiilimmat markkinat meille kaikille. Ei tämäkään voi olla ahneutta.
  • Yritysjohtaja uhraa kaiken aikansa, tarmonsa ja monasti myös yksityiselämänsä sen hyväksi, että yritys tuottaisi haluttuja tuotteita. Ei ole väärin pyytää tästä työstä kunnon palkka - eihän?
  • Poliitikko saattaa työssään joutua vastustamattomaan kiusaukseen ohjata yhteisiä varoja hyvään tarkoitukseen, polittisen toiminnan tukemiseen. Onko tämä väärin kun yritysjohtajat saavat yhtä vaativasta työstä kymmenkertaisen korvauksen?
Keskiarvo: 4 (3 arviota)

Sijoittajan wappuohje: Aika siirtyä viettämään kaunista kesäaikaa

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Me suomalaiset olemme aina viettäneet kevään juhlaa. Tässä Mikael Agricolan kuvaus:

”Ja quin Kevekylvö kylvettin silloin ukon malja jootijn. Sihen haetin ukon wacka nin joopui Pica ette Acka. Sijtte paljo Häpie sielle techtin quin seke cwltin ette nechtin."

Nykysuomeksi: Ja kevätkylvöjen jälkeen Ukon malja juotiin. Ukon uhrivakallinen käytettiin ja niin juopui piika ja akka. Sitten paljon hauskaa tehtiin, kuultiin ja nähtiin.

Ja myös sijoittajille on olemassa oma kevätohje: Vappuna väisty markkinoilta viettämään kaunista kesäaikaa aina siihen saakka kunnes syysateet sinut kastavat. Ja ohjeella on vankka perä. Osakkeiden arvonkehityksessä on suvella tauko. (tämä vuosi saattaa tosin tehdä poikkeuksen).

Pörssikurssien keskimääräinen vuosikehitys (Lähde: Cxoadvisory )

Keskiarvo: 3.7 (6 arviota)
Julkaise syötteitä