Käyttäjän Juuso Mykkänen JOM Rahastoyhtiö Oy blogi

Maaliskuun aikana markkinoiden myönteinen vire alkoi hieman häilyä kahden hyvinkin positiivisen kuukauden jälkeen. Etenkin Kiinan talouden kasvuluvut ja yksipuoluehallituksen talouden odotuksia alemmat kasvuennusteet saivat markkinat taas pohtimaan, onko nyt tulossa pehmeä vai kova lasku Kiinan taloudelle. Jonkinlaista pettymystä markkinoille aiheutti myös se, etteivät suuret koronlaskuodotukset realisoituneet, kun hallitus sen sijaan antoi ymmärtää, että etenkin kiinteistömarkkina pidetään ns. ”kurissa”. Kiinalaisten osakkeiden suunnan määrää siis suurimmalta osin keskusjohdon politiikka. Uskomme tähän tulevan muutosta viimeistään, kun valta vaihtuu loppuvuodesta ja kun uuden hallituksen ns. ”ylistysprosessi” on käynnissä. Kiinalaisten yhtiöidemme hyvä tuloskehitys on puolestaan jäänyt toissijaiseen asemaan osakemarkkinoiden suhteen maaliskuussa, eli vaikka tulokset ovat ylittäneet odotukset lähes kautta linjan, osakekurssit ovat laskeneet yllä olevien poliittisluontoisten seikkojen ja nopeiden voittojen kotiutuksien takia.

Alla maaliskuun Aasian reissun ajatuksia

Taas on yksi Aasian sijoitusvuosi takana. Aasian markkinoiden tuotto oli huomattavasti huonompi kuin vuonna 2010. Tähän pääsyynä oli koko maailman ongelmaksi paisunut Euroopan pankkikriisi, joka sai vuoden toiselta puoliskolta maailman osakemarkkinoiden korrelaation nousemaan kriisilukemiin, ja näin ollen etenkin pienet ja keskisuuret yhtiöt laskivat voimakkaasti, vaikka niiden fundamenteissa ei tapahtunut mitään muutoksia. Toinen Aasian markkinoita painava voima oli Kiinan ja osaksi Intian talouden kiristysprosessit, jotka jatkuivat huomattavasti pidempään kuin vuoden alussa uskottiin. Positiivisempia uutisia tuli laskevan inflaation myötä (ei vielä Intiassa). Historiallisesti laskevan inflaation aika on ollut antoisaa aikaa Aasian osakesijoittajille, vaikka kasvun odotetaan hieman hidastuvankin ainakin vuoden 2012 ensimmäisen puoliskon aikana.

Manila, Jakarta, Sarawak (Malesia), Singapore 3.9–14.9.2011

Manila, Filippiinit

Manilassa toista kertaa viimeisen puolen vuoden aikana. Heti laskeuduttuani Ninoy Aquinon kansainväliselle kentälle Aasian kehittyvien maiden realiteetit tulivat vastaan, kun poliisi, jolta kysyin tietä autokyytini kohtauspaikalle, pyysi minulta rahaa. Kun rahaa ei ollut, hän oli jopa valmis kertomaan minulle, missä on lähin nostoautomaatti. Selvisin huvittavasta tilanteesta kuitenkin ilman lompakon kevenemistä, ja tuli selväksi, että presidentti Aquinon hallituksella on vielä jonkin verran töitä tehtävänä, ennen kuin vaalilupaukset korruption kitkemisestä ovat myös todellisuutta.

Vuoden ensimmäinen kvartaali oli markkinoilla hyvin tapahtumarikas. Inflaatiohuolet olivat pinnalla tammikuussa, helmikuussa alkoivat Arabimaissa kansannousut ja maaliskuussa otsikkoja hallitsi maanjäristyksen aiheuttama ydinvoimalaonnettomuus Japanissa. Näistä tapahtumista huolimatta osakemarkkinat ympäri maailman olivat suhteellisen stabiileja, ja etenkin länsimarkkinoilla kurssit olivat nousussa. Kvartaalin lopulla myös Aasian kehittyvät markkinat alkoivat hiljalleen toipua alkuvuoden laskuistaan, kun inflaatiotilanne hieman selkeni, ja yhtiöiden vuoden 2010 tulokset julkaistiin maaliskuun lopulla.

Helmikuussa osakemarkkinat poukkoilivat edestakaisin riippuen siitä, missäpäin arabimaailmaa oli kansannousuja meneillään. Öljyn hinnan voimakas nousu Libyan tilanteen johdosta sai Aasian markkinat jatkamaan laskuaan, kun sijoittajat vähensivät riskiä markkinoilla, missä korkean öljyn hinnan nähdään häiritsevän talouskehitystä. Lisäksi rahavirtojen rotaatio länsimarkkinoille ja Japaniin jatkui kehittyviltä markkinoilta, kun hyvät makroluvut toivat lisää uskoa etenkin Jenkkien elpymiseen. Emme usko pitkittyneeseen osakemarkkinoiden laskuun Aasiassa, koska arvostustasot ovat jo laskeneet osittain hyvinkin alhaisille tasoille. Yhtiöt ovat julkistaneet hyviä tuloksia vuodelle 2010, ja ennusteet kuluvalle vuodelle ovat pysyneet hyvinkin positiivisina. Täytyy kuitenkin todeta, että jos öljyn hinta jatkaa nousuaan, niin ylivelkaantuneissa sekä kulutusvetoisissa talouksissa (Jenkit, Japani ja iso osa Eurooppaa) kuin myös kehittyvillä markkinoilla tullaan kärsimään tästä ylimääräisestä ’verosta’. Talouskasvun hidastuessa öljyä toki myös käytetään vähemmän, joten nousevalla öljyn hinnalla on myös itseään heikentävä voima.

Aasian markkinat ja etenkin vuonna 2010 lujaa nousseet Intia ja Kaakkois-Aasian maat Indonesia, Filippiinit ja Thaimaa korrektoivat tammikuussa 5-11 prosenttia inflaatiopelkojen, kuin myös kuukauden loppupuolella Egyptin eskaloituneen tilanteen myötä. Lasku päämarkkinoillamme oli osaksi myös voittojen kotiutusta ja rotaatiota Pohjois-Aasian pidemmälle teollistuneille markkinoille, koska monet sijoittajat näkevät läntisen maailman teollisuussyklin saavan lisää vauhtia vuoden 2011 aikana.

JOM Silkkitie -rahastolla on nyt 17 kuukauden tuottohistoria takanaan toiminnan aloituksesta. Vuoden 2010 viimeisen kvartaalin aikana rahaston arvo nousi + 11,97 % ja vuoden 2010 aikana nousua kertyi +53,6 %. Toiminnan alusta rahaston arvo on noussut + 75,23 %, kun samana aikana epävirallinen vertailuindeksimme MSCI Aasia (ilman Japania) on noussut euroissa mitattuna + 43,22 %. Rahaston tavoitteena on voittaa kyseinen indeksi yli vuoden tähtäimellä ja suojautua osakemarkkinoiden pidempiaikaisilta laskusuhdanteilta ilman merkittäviä arvonalennuksia.

Rahaston ensimmäinen kokonainen kalenterivuosi on nyt takana. Päämarkkinamme Indonesia tuotti vuoden aikana 46,13 % ja oli myös maailman mittakaavassa yksi parhaimmin tuottaneista suuremmista markkinoista. Kyseisestä Indonesian noususta 39 % selittyy voittojen ja 7 % arvostusten nousulla eli Indojen markkina on ’kallistunut’ hyvin konservatiivisesti, kun ottaa huomioon, että ROE indonesialaisille yhtiöille on yli 20 ja voittojen ennustetaan kasvavan 20-25 % ainakin seuraavat kaksi vuotta. Vuoden aikana rahaston Indonesia-paino vaihteli 33-47 %:n välillä. Vaikka Kiinan paino vuoden alussa oli lähes 30 %, on vuoden aikana sen painoa laskettu Filippiinien ja Indonesian kustannuksella. Hongkongin Kiina-indeksi laski vuoden 2010 aikana 0,79 %, kun taas Filippiinien indeksi nousi 37,62 %. Yhteenvetona voi sanoa, että rahaston tuotto muodostui oikeanlaisesta allokaatiosta eri maiden kesken, osakevalinnoista ja ajoituksesta eli yhteenvetona aktiivisesta rahastonhoidosta. Onnea oli myös matkassa mukana, ehkä enemmän hyvää kuin huonoa.

JOM Silkkitie -erikoissijoitusrahaston arvo nousi lokakuussa +2,45 %. Vuoden 2010 alusta tuottoa on kertynyt +40,55 % ja 12 kuukauden aikana +53,76 %.

Kolmannesta kvartaalista kehkeytyi rahaston historian paras kvartaali (+25.57 %), ja syyskuusta rahaston paras kuukausi tuoton suhteen (+13,95 %). Tähän olivat pääsyinä rahaston aktiivinen ja kantaaottava strategia maa-allokaation, osakevalintojen ja valuuttasuojauksen suhteen, jotka kaikki toivat lisäarvoa rahastoon.

Valuuttasuojauksen osalta voidaan todeta, että osana riskienhallintaa kesäkuun alussa otetut suojauspositiot vähensivät rahaston arvonalentumista kvartaalin aikana, kun euro vahvistui jenkkitaalaa ja sen kanssa korreloivia valuuttoja vastaan 11,4 %.

Rahaston valuuttasuojausprosessi jatkuu myös tulevaisuudessa kantaaottavana, mutta nyt kun taala on taas väliaikaisesti voittanut huonoimman päävaluutan tittelin, sen lisäheikentyminen euroa vastaan on epävarmempaa (tosin ei mahdotonta). Emme ole siis toistaiseksi lisänneet tai vähentäneet positioita, vaan seuraamme tilannetta. Valuuttasuojaustasomme (tähän kuuluvat USD:n lisäksi PHP, MYR, HKD ja SGD) oli n. 64 % tasolla kvartaalin lopulla.

Pääsyinä taalan laskuun viimeisen kuukauden aikana ovat olleet spekulaatiot jenkkitalouden lisäelvytyksestä (ja siis julkisen sektorin lisävelkaantumisesta), ja toisaalta vastaavasti Euroopan maiden säästötoimien aloitukset (siis velan vähentäminen), mikä on tullut selväksi myös katsomalla uutisia mellakoivista julkisen sektorin työntekijöistä etenkin nk. ”oliivivyön” alueella. Valuuttanäkemyksistämme voi lukea lisää edellisestä kvartaalikommentista, joten ei tässä tämän enempää vanhaa asiaa.

Salkun yhtiöt ovat nyt muutamaa lukuun ottamatta raportoineet toisen vuosipuoliskon tuloksista. Tulokset ovat olleet keskimäärin erinomaisia vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna, vaikka joidenkin yritysten osalta onkin jääty analyytikkojen hyvin optimistisista ennusteista. Etenkin indonesialaiset, filippiiniläiset ja malesialaiset yhtiöt ovat yllättäneet positiivisesti, kun puolestaan kiinalaiset yhtiömme ovat hieman jääneet odotuksista.

Myös Kaakkois-Aasian talouksien BKT:n kasvuluvut toiselta kvartaalilta ovat heijastaneet yhtiöiden tuloskehitystä: Kiinan (+10,3 % verrattuna vuoden takaiseen 2. kvartaaliin) luvut ovat olleet hieman ennusteiden alapuolella, kun toisaalta Filippiinit (+7,9 %), Thaimaa (+9,1 %) ja Indonesia (+6,2 %) ovat yllättäneet markkinat positiivisesti.

Emme ole aikaisemmin kertoneet salkun yritysten arvostustasoja, joten tässä pienimuotoinen päivitys salkun keskiarvojen osalta: PE 2010 11,39x, PE 2011 9,04x, P/BV 1,60 ja osinkotuotto 1,41 %.  PE:n ja P/BV:n mukaan salkku on Aasian yleistä markkinaa 10-25 % halvempi. Kahdeksalla salkun yrityksistä P/PV on alle yksi, ja 13 yrityksellä PE ensi vuodelle on alle 10x. Osinkotuotto tosin on salkullamme alhaisempi kuin markkinoilla keskimäärin johtuen kasvuun keskittyvästä strategiastamme ja indonesialaisten yritysten alhaisesta osingonmaksusuhteesta voittoihin verrattuna. Salkun yritysten keskikoko on 1,05 mrd USD ja salkussa on parhaillaan 22 yritystä.

Elokuun puolivälissä Filippiinien paino salkussa kasvoi hetkellisesti jo ohi Indonesian, mutta Filippiineiltä kotiutettujen voittojen sekä Indonesian ostojen myötä maiden painotusjärjestys pysyi heinäkuun lopun tilanteessa. Korean ja Kiinan painoja hieman vähennettiin.

Aktiivisen ja passiivisen rahastonhoidon hyviä ja huonoja puolia on vertailtu pitkään ja hartaasti rahastomarkkinoiden tutkijoiden kesken.

Passiivisuuden puolesta etuina mainitaan alhaiset kustannukset ja yksinkertaisuus. Rationaalinen sijoittaja ei tällöin voi kuitenkaan välttää ongelma-alueita, koska laajemmat osakeindeksit kattavat melkein kaikki eri toimialat ja osakkeet – sekä hyvät, että huonot. Esimerkiksi osakeindeksiin sijoittaminen olisi ollut turmiollista vuoden 2008 alkupuolella, koska rahoituslaitoksien osuus indeksistä oli tällöin huomattavan suuri. Myös vientiyrityksistä erossa pysyminen globaalin kaupankäynnin romahtaessa ei olisi ollut mahdollista passiivisille indeksisijoittajille. Parhaillaankin vientiyritysten osuus Aasian osakeindekseissä on 20-30 %, mikä passiivisissa rahastoissa toimii ns. jarruna, koska kysyntä länsimassa on vielä suhteellisen heikkoa. Pankkien osuus indekseissä on puolestaan noin 30-35 %, eikä nousevien korkojen vallitessa ei ole järkevintä pitää pankeissa suurta painoa.

Aasian sijoittamista harkitsevalla on pieni lähihistorian oppitunti paikallaan. Ennen 1800-lukua Aasia oli Kiinan ja Intian johdolla ylivoimaisesti maailman suurin talousalue. Tilanne kääntyi huonompaan suuntaan 1800-luvun alussa, kun eurooppalaiset brittien johdolla alkoivat perustaa siirtomaita alueelle, ja näin kolonialismin myötä Aasian vauraus siirtyi vähitellen emämaihin Eurooppaan. Tätä ajanjaksoa kesti suurin piirtein 100 vuotta, minkä jälkeen Aasiaa haittasivat puolestaan mielipuoliset hallitsijat ja/tai järjestelmät, kuten esimerkiksi kommunismi. Tänä noin 200 vuoden ajanjaksona Aasian maiden kehitys jäi länsimaista jälkeen lähes kaikilla talouden aloilla.

Kuitenkin viime vuosisadan loppuun mennessä yllä mainituista talouskasvun ”jarruista” päästiin pitkälti eroon, joten alueen talous onkin nyt valmis uuteen nousuun. Kiinniotettavaa länsimaihin verrattuna on paljon, mikä auttaa osaksi ymmärtämään Aasian kovia kasvulukuja.

Miten vuonna 2008 alkanut globaali finanssikriisi vaikutti Aasiaan?

Kriisi vaikutti Aasiaan lähes yksinomaan siten, että vienti ylivelkaantuneisiin länsimaihin Yhdysvallat etunenässä hidastui huomattavasti. Aasian pankkisektori ei kärsinyt finanssikriisistä juuri lainkaan, sillä Aasian oma finanssikriisi 1990-luvun lopulla johti jo silloin pankkien tiukkaan sääntelyyn, eikä ylilyöntejä näin päässyt nyt tapahtumaan.

Aasian näkymiä kiinnostuneille:

JOM Silkkitie -erikoissijoitusrahaston arvo nousi heinäkuussa +7,55 %, ja vuoden alusta nousua on kertynyt 17,50 %. Lisäksi rahastolla on nyt vuoden tuottohistoria takanaan, jonka aikana tuottoa kertyi +34,04 % ja näin ollen ylituottoa MSCI Asia (ilman Japania) -indeksiin verrattuna kertyi euroissa +11,93 prosenttiyksikköä.

Rahaston yhtiöiden tuloskausi ensimmäiseltä vuosipuoliskolta on parhaillaan kunnolla alkamassa. Tuloskauden alku näyttää hyvältä, kun suurin omistuksemme Indonesiasta, infra/tieoperaattoriyhtiö Jasa Marga, ylitti markkinoiden odotukset selvästi, ja näkymät ovat pysyneet yhtiön osalta erinomaisina. Muidenkin yhtiöiden tuloksista on saatu positiivista osviittaa, ja näillä näkymin tuloskaudesta on tulossa kokonaisuudessaan hyvä.

Olemme kesän aikana löytäneet myös Filippiineiltä lisäostettavaa, kuten Holcim Philippines ja Vista Land & Lifescapes -yhtiöt, jotka toimivat infra- ja kiinteistösektoreilla. Molemmat ovat hyvin huokeasti hinnoiteltuja ja hyötyvät äskettäin virkaan astuneen presidentti Aquinon tulevista linjanvedoista.

Osakemarkkinoilla navigointia kesän aikana on voinut verrata magneettiseen häiriöalueeseen merellä, jolloin kompassi näyttää minne sattuu, ja karille ajon riski on suuri. Toisin sanoen näkyvyys markkinoilla on ollut hyvin heikkoa, ja suuntaa on vaikea ottaa johtuen erinäisistä globaaleista epävarmuustekijöistä, joihin keskitymme tässä katsauksessa.

Selkein heikko lenkki on ollut Yhdysvaltojen kotimarkkinan (kuluttajat, työttömyys ja kiinteistösektori) huono tila, joka on nyt korostunut ja tullut normaalin elpymisskenaarion povaajillekin selvemmäksi, kun talouden tukiaispakettien vaikutus on vähitellen loppumassa. Vielä keväällä uskottiin vahvasti tavanomaiseen talouden uudelleen käynnistymiseen, mutta nyt markkinoilla aletaan jo realistisemmin diskontata alempia kasvulukuja, mikä on aiemman näkemyksemme mukaista.

Lisäksi riskinä on jenkeissä se, että yksityinen sektori ei investoi lähitulevaisuudessa aiempien taloussyklien tapaan, koska yleisen taloustilanteen tiedetään olevan alamaissa.

Amerikkalaisilla vientiyrityksillä menee kohtuullisen hyvin, kun kehittyvä maailma vetää. Näkisimme kuitenkin, että talouden tukemisprosessia jouduttaneen jälleen kasvattamaan nykyisestä. Tästä saadaan keinotekoisesti kasvua hilattua ylöspäin, mutta toisaalta kehitys johtaa luultavimmin lisääntyvään epäuskoon jenkkien lopullista velanmaksukykyä kohtaan, ja näin dollarin heikentymisen muita päävaluuttoja kohtaan voi odottaa jatkuvan.

Aurinkovoimateollisuusala on ollut finanssikriisin seurauksena suurissa vaikeuksissa nyt jo toista vuotta. Alalla kärsitään samoista ongelmista kuin muillakin aloilla finanssikriisin jälkeen eli ylikapasiteetista johtuen lähinnä siitä, että kysyntä ei jatkunutkaan niin vahvana kuin oli odotettu. Myös energian (lähinnä öljy) hinnan halpeneminen ja valtioiden tukiaispakettien siirtyminen reaalitalouden ja finanssilaitoksien pönkittämiseen on tuonut epävarmuutta alan näkymiin. Etenkin tuotantoketjun alkupään yhtiöt, kuten piin valmistajat, ovat suurissa vaikeuksissa, koska kapasiteettia on rakennettu valtavasti yli kysynnän.