Käyttäjän jounikjuntunen blogi

Lentoyhtiö Finnairin toimitusjohtajan Mika Vehviläisen tapaus on edennyt Finanssivalvonnan arvioitavaksi. Todennäköistä on, että Finanssivalvonta antaa Finnair-Ilmarinen-Vehviläinen asuntoasiassa puhtaat paperit, vaikka tapauksen tarkempi pohdinta johtaisi toisenlaiseen lopputulokseen. Yksityiskohdat perustekijöistä, kuten asunnon myyntihinnasta, vuokrasta jne. ovat nyt julkisuudessa. Asunto siirtyi markkinahintaan Vehviläiseltä Ilmariselle ja se on vuokrattu niinikään markkinahintaan Finnairille. Työsuhdeasuntoedusta maksetaan lakisääteiset verot. Yllättävää olisi, jos näistä tekijöistä löytyisi huomautettavaa. Sopimuksessa mielenkiintoisin tekijä on kuitenkin takaisinosto-optio, jota ei tulisi sivuuttaa.

Vierailin Japanissa joulukuussa noin kahden vuoden tauon jälkeen. Tokion kaduilla alkaa väkisin pohtia eläköityviä yhteiskuntia. On mielenkiintoista miten nopeasti Japani rakennettiin "valmiiksi". Toisen maailmansodan jälkeen noin 40:ssä vuodessa. Olin Japanissa ensimmäisen kerran 1994. Sen jälkeen katukuvaan on tullut Starbucks. Melkein kaikki muu tuntuu olevan päällisin puolin ennallaan.

Useimmille lienee tuttu skeptismi ja 1700-luvun filosofi David Hume. Hume tuli siihen tulokseen että kausaliteetti on pelkkä ihmisen mielen luomus. Me toteamme usean ilmiön tapahtuvan tietyssä järjestyksesä ja muodostamme ajatuksissamme näiden välille syy ja seuraussuhteen. Seuraavassa videossa, joka on mielestäni ajankohtainen Wall Street mielenosoituksien vuoksi, puhutaan paljon kausaliteetistä ja myös sen puuttumisesta.

Varoitan että video voi olla kiusallinen, jos uskoo suurempien tuloelojen olevan ratkaisu Suomen tai jopa maailman ongelmiin. Jos tilastollinen analyysi ei miellytä, on syytä huutaa Hume haudan takaa apuun. Toinen vaihtoehto on tietenkin turvautua uskoon kausaliteetistä, mutta väittää, että esimerkiksi korkea lasten hyvinvointi aiheuttaa tasaisen tulonjaon eikä päinvastoin. Useimmat kausaliteetin hakemiset maatasolla, jossa maan yleinen korkea varallisuus (BKT) ja hyvinvointi pyritään linkittämään toisiinsa, epäonnistuvat. Sen sijaan tasaisen tulonjaon maat, kuten Pohjoismaat ja Japani menestyvät hyvin, mitä tulee luottamukseen kansalaisten välillä, sosiaaliseen liikkuvuuteen ja mielisairaiden tai vankien vähäiseen määrään. Jos uskot amerkkilaiseen unelmaan, jossa mistä vain olosuhteista voi edetä mihin vain, muuta Tanskaan, ohjeistaa Richard Wilkinson.

Verotuksen ja kasvun yhteys on kiehtova aihe. Maalaisjärjellä ajateltuna tuloverossa on jokin optimaalinen taso, jolloin valtion verotulot ovat kaikista suurimmat. Tuo optimaalinen taso, jossa verotulojen määrä on maksimoitu, on jossain nollan ja sadan välillä. Nollaveroprosentilla verotulot ovat nolla ja sadan prosentin verolla tuskin kukaan haluaa tehdä työtä ja lopputulos on yhtä laiha.
 

Tänä päivänä piensijoittajalla on paremmat työkalut sijoituksien hajautuksien tekemiseen kuin keskuspankilla 20 vuotta sitten. Työkalut on moninaisemmat, nopeammat ja halvemmat. Jokainen peräkammarin poika voi avata tilin pankkiiriliikkeeseen, odottaa tunnuksien saapumista muutaman päivän, siirtää Osuuspankista vähän rahaa välittäjän tilille. Tämän jälkeen hän ostaa esimerkiksi Russell 2000 indeksi rahastoa ja muutamalla klikkauksella hän on hajauttanut salkkunsa 2000 osakkeen kesken. Vähän eksotiikkaa mukaan ja hän ostaa Market Vectors Africa Index ETF rahastoa ja on mukana 51:n Afrikkalaisen yrityksen omistajana. Muutama sekunti ja alle 20 euroa välityskuluihin tuhlanneena hän voi nukkua yönsä yli pelkäämättä että yhden tai kahden nigerialaisen yrityksen kaaduttua hänen portfoliossaan tapahtuisi kokonaisuuden kannalta jotain järisyttävää.

Samaan aikaan Euroopassa on valtava ongelma. Portugali on ajatunut velkakriisiin Irlannin ja Kreikan vanavedessä. Nyt vuotta myöhemmin myös Kreikka on toistamiseen ongelmissa. Maat onvat globalisoituneessa taloudessa suhteellisen pieniä ja sitä kautta riski maailmantaloudelle on rajattu, mutta näiden maiden velkakirjojen arvojen muutokset uhkaavat suurten euroopppalaisten pankkien tasetta. 

Portugalin kriisin ympäriltä nousevat poliitikkojen ja ekonomistien kommentit  saattavat olla hieman hämmentäviä talouspolitiikkaa seuranneille kansalaisille. Yleensä valtion verotulojen laskeminen esitetään, varsinkin oikeistopuolueissa, kasvun veturina, joka takaa verotulojen kasvun lisääntyvän taloudellisen toimeliaisuuden kautta. Ennen vaaleja esimerkiksi Kokoomuksen puheenjohtajan, valtiovarainministeri Jyrki Kataisen mielestä verotus on kasvun luoja, tuloveron alennus kannustaa tekemään työtä ja tuo siten lisää verotuloja. Verojen lasku on kuitenkin läntisissä talouksissa johtanut julkisen talouden velkaantumiseen, ja nyt esim Irlannin, Kreikan, ja Portugalin kohdalla ollaan tultu tilanteeseen, jossa markkinoilla luottamusta velan maksukyvystä ei enää ole.

Portugalin tukipaketin yksityiskohdat julkistettiin eilen. Lääkkeenä on mm. verojen korottaminen.  Talouskomissaari Rehnin mukaan Portugalin paketti tekee maasta entistä kilpailukykyisemmän ja luo lisää työpaikkoja.

Niinikään Sampo pankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki kertoo 4.5.2011 Kymmenen uutisissa seuraavaa:

8.3.2010

Kreikka ei keskuspankin mukaan tarvitse ulkopuolista apua

17.9.2010

Irlanti tyrmää kriisihuhut

25.3.2011

Socrates: Portugali ei tarvitse EU:n hätäapua

ja vielä

13.1. 2011

Ministeri: Espanja ei tarvitse hätärahoitusta

Uskoo ken haluaa.

Joko olisi aika kypsä tarvittaville säädöille Trainers’ Housessa? Yrityksen arvokkain osa on edellisten tilivuosien tappiot, joita voi hyödyntää verotuksessa, jos voittoa tulee. Ongelma nykyisessä kokoonpanossa on, että sitä voittoa ei näytä tulevan missä tämän voisi hyödyntää vaan vanhat tappiot happanevat käsiin.

2008 tilinpäätöksessä verosaamisia oli taseessa 7,1 miljoonaa euroa. 2009 tilikauden tulos oli punaisella 7 miljoonaa. Tappioista tehtiin 3,7 miljoonan alaskirjaus. Näin ollen verosaamisia taseessa on tällä hetkellä ainakin noin 10 miljoonan edestä.

Taseesta löytyy myös liikearvoa, jossa on ilmaa vaikka yllin kyllin. Sen kokonaan poistaminen ei näytä olevan mahdollista, kun oma pääoma menisi tappiolle, mutta tänään tätä erää puhdistettiin 14,4 M€ edestä. Tämä mahdollisesti tasoittaa tietä sille parhaalle skenaariolle.

Nyt pitäisi löytää yritys, joka on voitollinen ja haluaa pörssiin. Trainers’s housesta otetaan pörssitikkeri ja vanhat tappiot. Valmennusbisnes (mukaanlukien SaaS viritykset) myydään yrityksestä ulos toimivan johdon käsiin. Lopputulos olisi tuskin huono omistajan kannalta, jos verrataan nykyiseen markkinahintaan. Jos nykyisen liiketoiminnan irrottamista/myymistä ei tavoitella, sopivat ostajat voi olla harvassa, mutta periaatteessa vastaava pyöritys olisi mahdollista tehdä pelkällä mergerillä. Vai mitä sanovat piksulaiset?

Se on sijoituskohde, joka on tuottanut yli 10% vuositasolla 1950-luvun jälkeen. Viimeisen kuuden vuoden aikana sen hintaa seuraavat indeksit ovat tuplaantuneet. Se on  arvopeperisoitu ja sananmukaisesti likvidi kohde. Kyseessä on tietenkin viini.

Viini on tietenkin parasta juotuna, sen todellinen tarkoitus on tuottaa fyysistä ja henkistä mielihyvää, mutta se on myös mielenkiintoinen sijoituskohde. Viiniin voi sijoittaa tietenkin ostamalla pullon Alkosta ja säilyttämällä sitä viinikaapissa tai viinikellarissa arvonnousu mielessä ja nauttimalla arvokkaammaksi muodostuneen pullon sisällön tulevaisuudessa. Tuotto on tällöin suhteellisen laskennallinen, mutta lopputulema on varmasti nautinnollinen ja myös taloudellinen tapa päästa kiinni sellaisiin viineihin, joita ei ehkä muuten ehkä raskisi ostaa. Toki viiniä voi ostaa, säilyttää ja myydä suurempiakin eria sijoitusmielessä, mutta aika hankalaksi toiminta käy ja transaktiokustannukset nousevat korkeaksi. Suomalaiselle markkina on erityisen hankala, kun alkoholien maahantuonti ja –vienti suhteellisen tiukasti säännelty alue. Katseet kääntyvät siis arvopaperimuotoiseen viinisijoittamiseen.

Liv-ex markkinapaikka

Liv-ex on elektroninen markkinapaikka viinikauppiaille ja se tarjoaa kaupankäynti- ja hintatietoa sijoittajille. Viiniin sijoittaminen keskittyy huippuviineihin, joita on noin 3000 eri lajia. Liv-ex indeksit 50, 100 ja 500 seuraavat huippuviinien hintakehitystä. Näyttäisi siltä että Liv-ex:n kautta keräilijä voi jopa saada apua viinikellarin hallintaan, ja operatiivisen toiminnan voi alihankkia. Toisaalta ollaan aika kaukana rahasto- tai osakesijoittamisen helppoudesta.

ETF-instrumenttien tulo on muuttanut rahastokentää. Piensijoittajan on mahdollista tehdä kauppaa kustannustehokkaasti osakkeilla, korkopapereilla ja sijoittaa osakeindekseihin tai sijoittaa raaka-aineisiin. ETF:t ovat muuttaneet markkinaa, kun indeksisijoittamisesta on tullut vaihtoehto aktiiviselle rahastosijoittamiselle. ETF voidaan nähdä hyvänä asiana. Indeksin lyöminen on hankalaa, mutta rahaston tulee pystyä osoittamaan että se on kykenemä lyömään indeksin ja rahaston hallintokuluille on löydyttävä katetta. ETF:t kirittävät rahastonhoitajia ja laskevat rahastojen kuluja (vrt. Odin ja myynti- ja merkintäpalkkioiden poisto).

Indeksisijoittamisen suosion myötä markkinat ovat alkaneet muistuttaa toisiaan.  Kaikki osakkeet seuraavat toisiaan enemmän kuin ennen. Omistajat, jotka yrittävät hoitaa salkkujaan aktiivisella osakkeiden valinnalla, ovat jopa julistaneet arvo sijoittamisen kuolleeksi. Finacial Times 7.10.2010 kirjoittaa aiheesta ja siteeraa rahastonhoitajaa: “me käytämme kaiken aikamme osakkeiden valintaan ja lopulta kaikki nousee ja laskee samaan aikaan. Se on pelkkää painajaista”.