Käyttäjän jounikjuntunen blogi

Käyttäjän jounikjuntunen kuva

Nollakorkoinen "uusi talous"

Nettikuplan aikaan vuosituhannen vaihteessa puhuttiin uudesta taloudesta. Vanhat lait eivät pitäneet enää paikkansa ja aivan uudenlaiset arvostuskertoimet näin ollen olivat perusteltuja. Kunnes pian eivät enää olleet, ja vanha talous palasi. Jokaisella ajalla on kuitenkin omat erityisyytensä ja ne vaikuttavat kuplien syntyy ja kestoon. Tämän vuosikymmenen (väliaikainen) uusi talous on luotu halvalle rahalle ja keskupankkijohtoisen rahapolitiikan päälle. Uuden normaalin perusominaisuus on nollakorko. Osakkeet vaihtoehtoina muuttuvat kiinnostavaksi jo pelkästään osinkotuoton valossa. Nykyinen osinkotuottotaso, ottamatta kantaa edes vaihtoehtoisiin omaisuusluokkiin, on erittäin korkea.  Osinkotuotot ovat kutakuinkin kaksinkertaiset 90-lukuun nähden. Tällä perusteella nollakorkomaailmassa osinkotuotot voisivat olla mielestäni paljon nykyistä alemmat ja siis kääntäen kurssit korkeammat. 
Käyttäjän jounikjuntunen kuva

Omistajuus on energia-autonomian peruspilari

Suomessa energia-autonomia sai paljon huomiota viime syksynä ydinvoiman lisärakentamisen ja Fennovoiman luvan vuoksi. Valtiotasolla energia-autonomiaa on perinteisesti tarkasteltu tasenäkulmasta, jossa keskitytään tuontiin ja vientiin. Fennovoima laajensi näkökulmaa ja keskustelua myös omistajuuteen. Autonomia ja omavaraisuus ei ole siis pelkästään siitä kiinni, minkä maan alueella tuotantolaitos sijaitsee.  Lopulta hallitus totesi että riittävä kotimainen kontrolli on saavutettu ja Pohjanlahden rannalle rakennettava laitos saa luvan.  Itse asiassa kysymys energia-autonomiasta on tärkeää myös kotitaloustasolla. Kuten näemme aiheesta käytävästä julkisesta keskustelusta, omistajuudella ja vallalla on merkitystä energiajärjestelmässä eikä kysymystä pitäisi ajatella ainoastaan teknis-taloudellisesta näkulmasta.  Viime vuoden lopulla valmistuneessa väitöskirjassa Kuluttajat tuottajina – Käyttäjäinnovointi ja uudet energiayhteisöt uusiutuvan energian pientuotannossa toin esille, kuinka kotitalouksien pientuotannon organisoitumisen malleja. Valittu malli mahdollistaa tai sulkee pois energian kuluttaja-tuottajien mahdollisia rooleja. Erityisesti kysymys omistajuudesta on oleellinen energia-autonomian toteutumisessa.
Käyttäjän jounikjuntunen kuva

Porkkana-, lanttu- ja perintöverolaatikko korkattu

Valtakunnan suurin ja mahtavin halusi tuoda perinteverokeskustelun joulupöytiin. Juttusarjaa varten tilattiin tutkimus HS-gallupilta. Argumentaatioketjussa päädyttiin kuitenkin marssittamaan näkyville ensin pienen ihmisen näkökulma. Jatkosarjan seuraavissa osissa valtiovarainvaliokunnan verojaoston puheenjohtaja ja yrittäjät tarjoavat taustatukea. Uutispäivä ei ole vielä puolessakaan välissä, kun valtiovarainministeri esittää huolensa. Iltapäivällä tarjoillaan jatkosarjan pääargumenttilinjaa tukevat numeeriset faktat, kansan syvien rivien tuomio. Ja yllätys, kaikkihan veroja vihaavat.  
Käyttäjän jounikjuntunen kuva

Valion "uniikki yhteistyö" Aalto-yliopiston kanssa tuottaa tuloksia

Kun Aalto-yliopistoa kasattiin vuosikymmenen alussa, Valio Oy lahjoitti yliopiston säätiölle kolme miljoonaa euroa ja aloitti "ainutlaatuisen yhteistyön" Markkinoinnin laitoksen kanssa. Tänä päivänä saamme lukea, kuinka ainutlaatuinen yhteistyö Suomessa toimii. Kun Valio tuomittiin Markkinaoikeudessa määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä 70 miljoonan euron seuraamusmaksuun, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Jaakko Asparan ja Kari Hopun suulla riensi apuun. Helsingin Sanomat antoi viestintäkanavansa markkinoinnin laitoksen käyttöön. Lähdekritiikkiä ei Suomen suurimmassa lehdessä mietitty yliopiston ollessa kyseessä.   Aspara ja Hoppu totesivat että Markkinaoikeuden päätös voi johtaa kartelliin, kun yhtiöt eivät uskalla laskea hintoja. Lisäksi markkinaoikeuden hintatulkinta kyseenalaistettiin. Sisäinen viestintä on ollut tutkinnassa esillä ja nähdäkseni tuomio tuli ihan hyvästä syystä. Suomessa on instituutioita, jotka miettivät jopa yksittäisten kuluttajien asemaa, enkä tarkoita tällä yliopistoja. Toki voimme jäädä miettimään mihin asti vertikaalinen integraatio arvoketjussa voidaan sallia, jotta kilpailu toimii ja tällaista tulkintaottelua ei tarvitse käydä.  
Käyttäjän jounikjuntunen kuva

Nordnet tai Odin vetää välistä

Verrattuna moneen muuhun markkinaan, pörssi on edelleen suhteellisen läpinäkyvä markkinapaikka vaikka osa kaupankäynnistä on siirtynyt piiloon ja robottikauppa on tuonut omat ongelmansa. Hinta muodostuu kysynnän ja tarjonnan mukaan useiden ostajien ja myyjien kesken. Kun teet toimeksiannon esim. osakkeen myynnistä nykyisin, näet että toimeksianto on markkinalla ja voit seurata toisten tekemiä tarjouksia ja kaupan syntymistä. Luottamus siihen että kauppa syntyy suhteellisen oikeudenmukaisella markkinaperiaatteella on suuri. Internet on nimenomaan lisännyt luottamusta, koska tietoa prosessin eri vaiheesta voidaan tarjota realiaikaisesti pienillekin asiakkaille.

Käyttäjän jounikjuntunen kuva

Ilmatar-osakeanti alkoi - 17 M€ vanhoille omistajille tyhjästä?

Tuulivoimayhtiö Ilmatar on aloittanut tänään listautumisannin First North listalle. Periaatteessa tapaus on mielenkiintoinen. Jos voimaloiden suunnitelmat toteutuvat, tämä ei olisi välttämättä huono sijoitus. Yrityksen liikevaihto on suhteellisen helppo arvioida kauas tulevaisuuteen uusiutuvan energian takuuhinnan vuoksi. Esitettyjen lukujen perusteella se on 41-47M€ vuonna 2015, kun takuuhinta on 105,3€/MWh ja tuotanto 389-452 GWh. Kannattavuus on huomattavasti vaikeampi arvioida mutta periaatteessa ihan mahdollisia ovat säädylliset P/E 10:n luvut 2015, jos osakkeet eivät laimene huomattavasti tulevilla anneilla jatkossa. Hieman tarkempia laskemia löytyy täältä (PE laskelmat ovat hyvin viitteellisiä). Riskinä on tietenkin se, että voimaloiden rakentaminen ei etene suunnitellulla tavalla ja tuotanto jää pienemmäksi kuin on ajateltu.

Käyttäjän jounikjuntunen kuva

Qt poistohintaan - 97%

Digia paljasti että Qt-toiminnot siirtyvät Nokialta 4 miljoonan euron kauppahinnalla. Qt-teknologia siirtyi Nokian omistukseen Trolltech-yrityskaupassa tammikuussa 2008 153 miljoonan taalan hintaan. Neljässä ja puolessa vuodessa markkina-arvo laski 97%. Markkina-arvon lasku on ollut jopa nopeampi kuin emoyrityksellä. Nokian markkina-arvo kokonaisuudessaan on laskenut vuoden 2008 tammikuusta 92%ia (Tammikuu 28, 2008: 34USD). Rapautuiko Qt siis nopeamin kuin uusi emoyritys ympärillä?

Käyttäjän jounikjuntunen kuva

Vehviläisen asuntokaupoissa oleellista on myös takaisinosto-optio

Lentoyhtiö Finnairin toimitusjohtajan Mika Vehviläisen tapaus on edennyt Finanssivalvonnan arvioitavaksi. Todennäköistä on, että Finanssivalvonta antaa Finnair-Ilmarinen-Vehviläinen asuntoasiassa puhtaat paperit, vaikka tapauksen tarkempi pohdinta johtaisi toisenlaiseen lopputulokseen. Yksityiskohdat perustekijöistä, kuten asunnon myyntihinnasta, vuokrasta jne. ovat nyt julkisuudessa. Asunto siirtyi markkinahintaan Vehviläiseltä Ilmariselle ja se on vuokrattu niinikään markkinahintaan Finnairille. Työsuhdeasuntoedusta maksetaan lakisääteiset verot. Yllättävää olisi, jos näistä tekijöistä löytyisi huomautettavaa. Sopimuksessa mielenkiintoisin tekijä on kuitenkin takaisinosto-optio, jota ei tulisi sivuuttaa.

Käyttäjän jounikjuntunen kuva

Japanin malli on epätodennäköinen Euroopassa

Vierailin Japanissa joulukuussa noin kahden vuoden tauon jälkeen. Tokion kaduilla alkaa väkisin pohtia eläköityviä yhteiskuntia. On mielenkiintoista miten nopeasti Japani rakennettiin "valmiiksi". Toisen maailmansodan jälkeen noin 40:ssä vuodessa. Olin Japanissa ensimmäisen kerran 1994. Sen jälkeen katukuvaan on tullut Starbucks. Melkein kaikki muu tuntuu olevan päällisin puolin ennallaan.

Käyttäjän jounikjuntunen kuva

Humesta, kausaliteetista ja tasaisesta tulonjaosta

Useimmille lienee tuttu skeptismi ja 1700-luvun filosofi David Hume. Hume tuli siihen tulokseen että kausaliteetti on pelkkä ihmisen mielen luomus. Me toteamme usean ilmiön tapahtuvan tietyssä järjestyksesä ja muodostamme ajatuksissamme näiden välille syy ja seuraussuhteen. Seuraavassa videossa, joka on mielestäni ajankohtainen Wall Street mielenosoituksien vuoksi, puhutaan paljon kausaliteetistä ja myös sen puuttumisesta.

Varoitan että video voi olla kiusallinen, jos uskoo suurempien tuloelojen olevan ratkaisu Suomen tai jopa maailman ongelmiin. Jos tilastollinen analyysi ei miellytä, on syytä huutaa Hume haudan takaa apuun. Toinen vaihtoehto on tietenkin turvautua uskoon kausaliteetistä, mutta väittää, että esimerkiksi korkea lasten hyvinvointi aiheuttaa tasaisen tulonjaon eikä päinvastoin. Useimmat kausaliteetin hakemiset maatasolla, jossa maan yleinen korkea varallisuus (BKT) ja hyvinvointi pyritään linkittämään toisiinsa, epäonnistuvat. Sen sijaan tasaisen tulonjaon maat, kuten Pohjoismaat ja Japani menestyvät hyvin, mitä tulee luottamukseen kansalaisten välillä, sosiaaliseen liikkuvuuteen ja mielisairaiden tai vankien vähäiseen määrään. Jos uskot amerkkilaiseen unelmaan, jossa mistä vain olosuhteista voi edetä mihin vain, muuta Tanskaan, ohjeistaa Richard Wilkinson.

Käyttäjän jounikjuntunen kuva

Kurvailuja Lafferilaisittain

Verotuksen ja kasvun yhteys on kiehtova aihe. Maalaisjärjellä ajateltuna tuloverossa on jokin optimaalinen taso, jolloin valtion verotulot ovat kaikista suurimmat. Tuo optimaalinen taso, jossa verotulojen määrä on maksimoitu, on jossain nollan ja sadan välillä. Nollaveroprosentilla verotulot ovat nolla ja sadan prosentin verolla tuskin kukaan haluaa tehdä työtä ja lopputulos on yhtä laiha.
 

Käyttäjän jounikjuntunen kuva

Hajautuksen vallankumous – Eurooppalaiset pankit kuutamolla

Tänä päivänä piensijoittajalla on paremmat työkalut sijoituksien hajautuksien tekemiseen kuin keskuspankilla 20 vuotta sitten. Työkalut on moninaisemmat, nopeammat ja halvemmat. Jokainen peräkammarin poika voi avata tilin pankkiiriliikkeeseen, odottaa tunnuksien saapumista muutaman päivän, siirtää Osuuspankista vähän rahaa välittäjän tilille. Tämän jälkeen hän ostaa esimerkiksi Russell 2000 indeksi rahastoa ja muutamalla klikkauksella hän on hajauttanut salkkunsa 2000 osakkeen kesken. Vähän eksotiikkaa mukaan ja hän ostaa Market Vectors Africa Index ETF rahastoa ja on mukana 51:n Afrikkalaisen yrityksen omistajana. Muutama sekunti ja alle 20 euroa välityskuluihin tuhlanneena hän voi nukkua yönsä yli pelkäämättä että yhden tai kahden nigerialaisen yrityksen kaaduttua hänen portfoliossaan tapahtuisi kokonaisuuden kannalta jotain järisyttävää.

Käyttäjän jounikjuntunen kuva

Verojen korotus valtiontalouden lääkkeeksi kelpaa jälleen

Portugalin kriisin ympäriltä nousevat poliitikkojen ja ekonomistien kommentit  saattavat olla hieman hämmentäviä talouspolitiikkaa seuranneille kansalaisille. Yleensä valtion verotulojen laskeminen esitetään, varsinkin oikeistopuolueissa, kasvun veturina, joka takaa verotulojen kasvun lisääntyvän taloudellisen toimeliaisuuden kautta. Ennen vaaleja esimerkiksi Kokoomuksen puheenjohtajan, valtiovarainministeri Jyrki Kataisen mielestä verotus on kasvun luoja, tuloveron alennus kannustaa tekemään työtä ja tuo siten lisää verotuloja. Verojen lasku on kuitenkin läntisissä talouksissa johtanut julkisen talouden velkaantumiseen, ja nyt esim Irlannin, Kreikan, ja Portugalin kohdalla ollaan tultu tilanteeseen, jossa markkinoilla luottamusta velan maksukyvystä ei enää ole.

Käyttäjän jounikjuntunen kuva

Trainers’ Housen paras skenaario

Joko olisi aika kypsä tarvittaville säädöille Trainers’ Housessa? Yrityksen arvokkain osa on edellisten tilivuosien tappiot, joita voi hyödyntää verotuksessa, jos voittoa tulee. Ongelma nykyisessä kokoonpanossa on, että sitä voittoa ei näytä tulevan missä tämän voisi hyödyntää vaan vanhat tappiot happanevat käsiin.

2008 tilinpäätöksessä verosaamisia oli taseessa 7,1 miljoonaa euroa. 2009 tilikauden tulos oli punaisella 7 miljoonaa. Tappioista tehtiin 3,7 miljoonan alaskirjaus. Näin ollen verosaamisia taseessa on tällä hetkellä ainakin noin 10 miljoonan edestä.

Taseesta löytyy myös liikearvoa, jossa on ilmaa vaikka yllin kyllin. Sen kokonaan poistaminen ei näytä olevan mahdollista, kun oma pääoma menisi tappiolle, mutta tänään tätä erää puhdistettiin 14,4 M€ edestä. Tämä mahdollisesti tasoittaa tietä sille parhaalle skenaariolle.

Nyt pitäisi löytää yritys, joka on voitollinen ja haluaa pörssiin. Trainers’s housesta otetaan pörssitikkeri ja vanhat tappiot. Valmennusbisnes (mukaanlukien SaaS viritykset) myydään yrityksestä ulos toimivan johdon käsiin. Lopputulos olisi tuskin huono omistajan kannalta, jos verrataan nykyiseen markkinahintaan. Jos nykyisen liiketoiminnan irrottamista/myymistä ei tavoitella, sopivat ostajat voi olla harvassa, mutta periaatteessa vastaava pyöritys olisi mahdollista tehdä pelkällä mergerillä. Vai mitä sanovat piksulaiset?

Käyttäjän jounikjuntunen kuva

Täyteläinen sijoituskohde

Se on sijoituskohde, joka on tuottanut yli 10% vuositasolla 1950-luvun jälkeen. Viimeisen kuuden vuoden aikana sen hintaa seuraavat indeksit ovat tuplaantuneet. Se on  arvopeperisoitu ja sananmukaisesti likvidi kohde. Kyseessä on tietenkin viini.

Viini on tietenkin parasta juotuna, sen todellinen tarkoitus on tuottaa fyysistä ja henkistä mielihyvää, mutta se on myös mielenkiintoinen sijoituskohde. Viiniin voi sijoittaa tietenkin ostamalla pullon Alkosta ja säilyttämällä sitä viinikaapissa tai viinikellarissa arvonnousu mielessä ja nauttimalla arvokkaammaksi muodostuneen pullon sisällön tulevaisuudessa. Tuotto on tällöin suhteellisen laskennallinen, mutta lopputulema on varmasti nautinnollinen ja myös taloudellinen tapa päästa kiinni sellaisiin viineihin, joita ei ehkä muuten ehkä raskisi ostaa. Toki viiniä voi ostaa, säilyttää ja myydä suurempiakin eria sijoitusmielessä, mutta aika hankalaksi toiminta käy ja transaktiokustannukset nousevat korkeaksi. Suomalaiselle markkina on erityisen hankala, kun alkoholien maahantuonti ja –vienti suhteellisen tiukasti säännelty alue. Katseet kääntyvät siis arvopaperimuotoiseen viinisijoittamiseen.

Liv-ex markkinapaikka

Liv-ex on elektroninen markkinapaikka viinikauppiaille ja se tarjoaa kaupankäynti- ja hintatietoa sijoittajille. Viiniin sijoittaminen keskittyy huippuviineihin, joita on noin 3000 eri lajia. Liv-ex indeksit 50, 100 ja 500 seuraavat huippuviinien hintakehitystä. Näyttäisi siltä että Liv-ex:n kautta keräilijä voi jopa saada apua viinikellarin hallintaan, ja operatiivisen toiminnan voi alihankkia. Toisaalta ollaan aika kaukana rahasto- tai osakesijoittamisen helppoudesta.

Käyttäjän jounikjuntunen kuva

Syökö ETF-sijoittaja aktiivisen osakesijoittajan pöydässä?

ETF-instrumenttien tulo on muuttanut rahastokentää. Piensijoittajan on mahdollista tehdä kauppaa kustannustehokkaasti osakkeilla, korkopapereilla ja sijoittaa osakeindekseihin tai sijoittaa raaka-aineisiin. ETF:t ovat muuttaneet markkinaa, kun indeksisijoittamisesta on tullut vaihtoehto aktiiviselle rahastosijoittamiselle. ETF voidaan nähdä hyvänä asiana. Indeksin lyöminen on hankalaa, mutta rahaston tulee pystyä osoittamaan että se on kykenemä lyömään indeksin ja rahaston hallintokuluille on löydyttävä katetta. ETF:t kirittävät rahastonhoitajia ja laskevat rahastojen kuluja (vrt. Odin ja myynti- ja merkintäpalkkioiden poisto).

 

Tilaa syöte RSS - Käyttäjän jounikjuntunen blogi