Käyttäjän Helge V. Keitel blogi

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Sain tänään ruskean kirjekuoren Juha Vahelta

omallarahalla

Sain tänään aitoa rahanarvoista postia Turusta. Paketista löysin kahden älykännykän kokoisen kirjan OMALLA RAHALLA Sijoittamisen haasteet 2010-luvulla.

Tietokirjailija Juha Vahella on useitten vuosikymmenien kokemus niin suomalaisyrityksistä kuin sijoittamisestakin.

KTT Jarkko Peltomäki työskentelee rahoituksen apulaisprofessorina Tukholman yliopistossa. Peltomäen tutkimuksia on julkaistu useissa kansainvälisissä lehdissä.

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Nokia ei herätä suuria tunteita

august13_2010 005Nokiasta on vaikea kirjoittaa mitään uutta. Yritys junnaa tasaisen varmasti omassa menneen ajan peruspuhelin-segmentissään.

Uudet ekosysteemit eivät avaudu peruskuluttajille pitkään aikaan. Strategiana lienee uuden yhteyden aikaansaaminen keskiverto-ostajiin.

High-end-ratkaisuissa iPhone on sydänten kuningatar, joka kutittaa myös asiakkaittensa lompakoita.

Nokiaa ostettiin vielä vuosi takaperin järkiperustein, mutta nyt sekin valtti alkaa horjua.

Kännyjättimme YT-järjestely sujui mallikkaasti ja tuloksena vaivannäöstä muutaman prosentin kurssinousu heti julkistamisen jälkeen.

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Nokian Heko-hekosysteemistä eFlop-yrityshautomoon

hekosysteemi

Suomessa on noin sata Nokialle alihankintatyötä tekevää yritystä ja niiden palveluksessa 3 000 ihmistä; joka toinen ohjelmoi Symbiania.

ICT-ala työllistää Suomessa suoraan 83 000 ihmistä ja välilliset vaikutukset mukaan lukien työllistettyjä on Iltalehden mukaan 205 000.

Heko-hekosysteemi naurattaa ja herättää herkkiä tunteita verkossa. Vakavalla asialla on hyvä leikkiä, koska kauhunsekaisin tuntein ihmiset vain lamaantuvat.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen haluaa, että Nokia osallistuu merkittävällä summalla työttömiksi jäävien muuntokoulutukseen. PAMin pomo ehdotti 100 000 euron erorahaa, jokaiselle Nokiasta poispotkitulle. Onko muuten vaalit tulossa?

Poliitikot pelkäävät ehkä hyvin toimeentulevien ja huipunosaajien kapinaa. Lapiohommista vapautuville ei ehdoteta hopeisia pakkashanskoja tai katinkullattuja laskuvarjoja. Nokialaisille on tarjolla tukea oikealta ja vasemmalta, vihreiltä ja keskustalta. ICT-alan kokonaisliikevaihto on 22 miljardia euroa. Muistan lukeneeni jostain, että Nokia on yhteisö- ja muiden verojen muodossa maksanut valtiolle 16 miljardia euroa vuodessa.

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Terveisiä metsästä, päätä pakottaa

14022011461noki

Nokia on kaikkien huulilla. Firmasta keskustellaan nyt enemmän kuin vuosiin.

Uudet tuotteet eivät ole vieläkään valokeilassa: yhteistyö Microsoftin kanssa ei ole edennyt aikataulujen asteelle.

Uusia Nokia Mobile Windows 7 luureja lienee tulossa kauppoihin vuoden loppuun mennessä.

Arviot tutkijoiden ja markkinaihmisten työvoimavähennyksistä vaihtelevat: 5 000 – 10 000 henkilöä joutuu lähtemään. 

Nokian kaventuneet hartiat eivät enää riitä suomalaisen kehitysympäristön ylläpitämiseen.

Tämä tietää uusia mahdollisuuksia; elinkeinorakenteemme monipuolistuu. Osa porukasta kuoriutuu kilpailijoiden palvelukseen, mutta TEM tukitoimet edesauttavat uusien yritysten syntymistä.

Mobiilibisnes kehittyy lähivuosien aikana voimakkaasti, kun “kolmen hevosen kilpailu” lähtee tosimielessä käyntiin. Nokia + Microsoft yhteistyö johtaa parhaimmillaan toimialan vahvimman parivaljakon syntyyn.

Vapautuvat voimavarat eivät mene Suomessa haaskioon. Kyllä tietoyhteiskunnan kehittämisessä ja valkoisten läikkien paikkaamisessa tarvitaan tarjolla olevaa osaamista. Nokia-kriisi johtaa kansallisten voimien uudelleenryhmittelyyn.

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Suomesta ylimääräistä koodauskapasiteettia

09022011421_noki

Suomi hukkuu Nokian ylijäämä-koodareihin. Nokia ulkoisti eilen julkaistulla sopimuksella ohjelmistokehityksen Microsoftille ja lähiviikkoina kuulemme, miten moni joutuu lähtemään uusille symbian-metsästysmaille kesään mennessä.

Lähtöpassien toinen aalto tulee vuoden kuluttua, jos mikkihiiren ja mikronokian yhteistyö lähtee toimimaan.

Ministeri Mauri Pekkarinen ennakoi Nokian toista tulemista, mutta Nokia 2.0 pitää silloin keksiä poikkeuksellista uutta.

Muutoksen mahdollisuus sisältyy jokaiseen kriisiin ja alustan korjaaminen onnistuu paremmin, jos ihmiset tajuavat, missä kunnossa palava lautta on.

Ex. pääministeri “So What” Lipponen ennakoi, että Nokian merihätä tietää 10 000 työpaikan menetystä. Qaikussa käytävässä keskustelussa arvioidaan, ettei luvussa ole vielä alihankkijoiden kilometritehtaalle joutuvia huippuosaajia.

Yksi aikakausi tuli eilen päätepisteeseen. Puheet Meegosta olivat sumuverhoa. Nokian osaamisglooriaa pidettiin useita vuosia hengissä, joten on väärin syyttää kännyjättiä huonosta markkinoinnista. Vika on meissä kuluttajissa ja medioissa, joille kuullun ymmärtäminen tuotti suuria vaikeuksia.

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Suomi tarvitsee uuden suunnan

august31_2010 093

Muistan lausunnon 1970-luvun Ruotsista: “Meillä on niin korkea elintaso, että vain harvalla on varaa siihen.”

Euroopan maat ja Suomi ovat nyt samassa jamassa: Amerikasta ja Japanista puhumattakaan.

Suomen hyvinvointivaltion toimintoja ylläpidetään vuosittaisilla miljardiveloilla.

Emme ole vielä Kreikan, Irlannin, Portugalin, Espanjan ja Italian kanssa samalla viivalla, mutta muutaman vuoden kuluttua päädymme tilastollisesti samaan jamaan.

Onko meillä ulospääsytietä? Katsotaan mallia Japanista. Siellä kiinteistökuplasta ja velkaantumisesta on yritetty irtiottoa parikymmentä vuotta. Valoa ei näy tunnelin päässä. Amerikassa luottokorttien vinguttelu vähenee, kun porukoilla ei ole töitä.

Meillä “kasvua” on vain julkisella sektorilla. Ruotsissa uusia työpaikkoja sentään syntyy enemmän yksityispuolelle. Millä konsteilla Suomi pääsee samaan? Pitäisikö julkiselta puolelta vähentää satatuhatta ja pakottaa virkamiehet ja naiset yrittäjiksi?

Suomi tarvitsee silloin, ei vain demareiden lupaamaa satatuhatta uutta työpaikkaa, vaan kaksisataatuhatta uutta työpaikkaa ja edelleen maassamme on puoli miljoonaa vajaatyöllistettyä.

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

George Soros luopui Nokiasta

august13_2010 085 Soros uskoo Nokiaan yhtä vähän kuin minäkin. En omista ainuttakaan mobiilijätin osaketta. Georgen kannanotolla on kuitenkin markkinoita värisyttävä merkitys.

Saako Nokia markkinoille X3 ja N8 avulla ennen joulua tulosta kohentavia torjuntavoittoja? Toivon niin hartaasti.

Apple iPhone 4 ja Google Android –killereitä saamme vielä odottaa melkein vuoden. Nokia tarvitsee hengähdystauon.

Kalle Isokallion mukaan Nokialla on muitakin ongelmia kuin OPK. Olen hänen kanssa samaa mieltä ja oletan, että Kallella on ajatustuentansa tueksi pätevää faktatietoa. Minä puolestani tulkitsen markkinoiden ja mobiiliasiantuntijoiden ajatuksia, kommentteja ja kannanottoja omista lähtökohdistani.

Nokian epäonnistumista en suinkaan toivo, mutta uskon Aalto-yliopiston professorin tavoin, että Suomi pärjää vaikka pääkonttori siirrettäisiin Huitsin Nevadaan.

OPK on Suomen tärkein vallankäyttäjä ja häntä ei ole vaaleilla valittu. Julkinen keskustelu ei johda OPK:n potkuihin. Amerikkalainen “huippujohtaja” ei välttämättä ole Nokialle siunaukseksi, mutta Suomessa ei ole juurikaan muita keskustelunaiheita ja siksi iso sininen pysyy meillä tapetilla.

Ei siitä ole haittaa Nokialle. Brandi säilyy ihmisten mielissä. Apple on kuitenkin kovassa nousussa maassamme.

Valitettavasti mobiilibisneksen aloitteellisuus siirtyi silikonilaaksoon, mutta Nokialla on yhä mahdollisuus kärkipaikkaan. Nyt ei ole kyse tahdosta pelkästään: mobiilipeli on vasta ihan aluillaan ja johtopaikat tulevat vaihtumaan monta kertaa 2010 – 2020.

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Mediaimperialismi vetää Nokiaa kölin alta

juli11_2010 003
Nokialla ei ole tarinaa. “Connecting People” -ylpeytemme on kiistatta maailman suurin kännyköiden valmistaja ja toimittaja. Viime aikojen mediapyörityksessä Nokiasta välittynyt kalibroimaton kuva panee epäilemään, pystyisikö firma enää valmistamaan edes älyttömiä kumisaappaita. Valovoimainen median lellikki Apple vetää Nokiaa kölin alta muutaman prosentin markkinaosuudella; median uutishuoneissa journalistit taputtavat karvaisia käsiään.

Kuusikymmentäluvulla oli tapana puhua kulttuuri-imperialismista. Ehkä historioitsijamme Juha Vahe voi täydentää tietojamme siitä, miten amerikkalainen populaarikulttuuri vähän ennen taistolaisten 70-lukua jyräsi suomalaista todellisuutta. Tarvittiin Junnu Vainio, Irvin Goodman, Suomi-Rock ja Pelle Miljoona kansallisen omaleimaisuuden kohottajiksi.

RILLUMAREITA TARVITAAN

Olen käyttänyt Nokian puhelimia Mobira-ajoista alkaen. Suhtaudun kuitenkin kriittisesti tämän hetken tuote- ja palvelutarjontaan. Suurimpana ongelmana on Nokia-tarinan heiveröisyys. Umpi- ja ylimielinen asenne ei herätä vahvoja myönteisiä tunteita. Apple vuorostaan on kuin amerikkalainen hömppäkomedia, kauniit ja rohkeat, jota on kiva seurata. Tarinaa riittää enemmän kuin Kalevalassa on sivuja.

CONNECTING TO PEOPLE -viesti puuttuu

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Nokian pitkä marssi kohti mobiilitietokoneherruutta

n8meego Nokian Mobile Solutions –yksikön johtaja Anssi Vanjoen mukaan mobiilijättimme nousee vielä älypuhelinten ykköseksi kaksoisstrategialla. MeeGoo-käyttöjärjestelmä on varattu taskussa tikittävien tietokoneiden kehitysalustaksi ja Symbiania kehitetään versio kolmosesta neloseen.

Monet ovat sitä mieltä, että Symbian on loppuun kaluttu luu ja siitä pitäisi oitis luopua ja kaikkiin malleihin MeeGo ja sassiin.

Käyttöjärjestelmän lisäksi Nokian “Connecting People” mainonta kaipaa uutta potkua. Firman pitäisi muuttua “Connecting to People” –firmaksi.

Tuppisuisesta mykkäkoulusta (firma) ei tule suuren yleisön lellikkiä, jollei yrityskulttuuri muutu nykyistä avoimemmaksi. Pelkällä Applen kopioinnilla Nokia ei pärjää julkisuuskisassa. Sen on pakko keksiä jotain aivan muuta.

Asiakkaille tuotteet, palvelut ja niiden tuottamat elämykset ovat tärkeimpiä. Kokonaisvaikutelman synnyttäminen on valtava urakka. Applella on huikea etumatka palvelutuotannon ja –jakelun osaajana. Nokian OVI avautuu vaivoin ja kitisten. MeeGo ja laitekannan yksinkertaistaminen helpottaa palveluinfrastruktuurin rakentamista, mutta vuosien mittaisesta muutosprosessista on kyse.

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Miksi metsäfirmat ovat innoissaan ydinpannuista?

maj11_2010 126Juha Vahe kirjoittaa Piksussa: “Olen pitkin hampain ja happamin mielin julkaissut uutispoiminnoissa joukon metsäteollisuuden lobbauksia siitä, miten Suomi tarvitsee ensi hätään muutaman ydinvoimalan lisää tuottamaan sähköä yhä vain suuremmalle määrälle kookkaampia paperikoneita, joitten energiatehokkuus ei kaiken muun kehittyessä kehity yhtään minnekään.”

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Euroopan vakauttaminen 750 miljardia euroa

14022010412 Suomi on osa Eurooppaa ja kuuluu Euroopan ytimeen. Johtavat poliitikot päättivät viikonlopun aikana 750 miljardin euron vakautuspaketista. Ministereiden allekirjoituksella Euroopan suurpankit ja maailmantalous pelastettiin hetkeksi pahanlaatuiselta notkahdukselta.

Pelastusrenkaan suuruutta ihmeteltiin tuoreeltaan maanantain meikäläisten talousviisaitten kommenteissa. Päättäjät ja valionvarainministerit  laittoivat nimensä oletettua suurempaan takuupaperiin. Pörssi piristyi!

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Nokialla ei ole vaihtoehtoja

nokajohtovaihtuu1 Nokialla ei oikeastaan ole vaihtoehtoa. Johdon vaihtaminen olisi ehkä syventänyt kriisiä entisestään.

Firman on pakko puurtaa Symbian 3 ja 4 alustojen kautta kohti uusia Ovia. Mikään johtaja ei pysty irrottamaan Nokiaa nopeasti nykyisestä perusasetelmasta.

Nokia on puhelinvalmistaja, jota nurkkaa Apple käyttöjärjestelmällään, yhden puhelimen hardwarella, AppStorella, maineella ja mediahallinnalla.

Google astuu maailman suurimman varpaille toisilla keinoilla. Suurin, mutta ei välttämättä kaunein, joutuu taistelemaan monen rintaman sotaa. Vastassa ovat Silikonilaakson kirkkaimmat tähdet, Samsung ja LG idässä.
Nokian Amerikan-valloitus ei ole onnistunut. Vielä 2007 nokialaiset todennäköiset uskoivat maagiseen ylivoimaansa. Yritys on kuitenkin jäänyt kehityksestä jälkeen. Nyt ei enää riitä, että osaa valmistaa puhelimia halvemmin kuin kukaan muu. 

Ehkä uusia innovaatioita on tarjolla 2015? Ehkä? Nokia on menneen menestyksensä vanki. Nyt kvartaalistrategiasta ei ole suurta apua. Ollilankin lupaama suuri muutos kohti palvelujen vallankumousta vie vuosia. Alkuperäinen OVI on floppi. Sen maineen pelastaminen on huima urakka nörttinäkökulmasta, mutta suuret massat eivät tietenkään tiedä OVI-ongelmista tai mahdollisuuksista pätkän vertaa.

Nokia ei ole vielä samassa jamassa kuin suomalainen metsäteollisuus, mutta maailma muuttuu nopeasti. Muutosten pitää tapahtua nopeasti. Suuren suomalaisen ydinongelmana on osaamisvaje. Yritys hallitsee toki tuotannon ja logistiikan, mutta vuonna 2007 maailma muuttui Nokian näkökulmasta epäedulliseen suuntaan.

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Nokia on menossa Amerikaan

ipuhelinNokia on maailman suurin yksinkertaisten ja vaikeakäyttöisten matkapuhelinten valmistaja maailmassa. Muutama vuosi takaperin pääjohtaja O-P Kallasvuo lupasi valloittaa Amerikan markkinat.

Vastaavasti Apple on maailman pienimpiä valmistajia, jonka Suomen valloitus etenee mallikkaasti. Suomalainen tietoyhteiskunta ei kuulu maailman johtavien joukkoon, mutta osa meistäkin arvostaa Internetin käyttöä helppokäyttöisellä kännykällä.

Nokia menestyy Aasiassa, Afrikassa ja kehitysmaissa. Tiedotustoiminnassaan firma korostaa suuruuttaan, miten paljon puhelimia valmistetaan ja kuinka tehokas logistiikka mahdollistaa suurten toimituserien hallinnan. Puhelinten ominaisuuksista, tuotteiden, palveluiden tai ratkaisujen innovatiivisuudesta ei nykyään enää puhuta.

Maailman suurin, johtava, markkinaosuus, Keilaniemi, pääkonttori, lukuisten johtajien nimet ovat tiedotteiden vakiokamaa. Kuluttajaresukkat ravistelevat OVI-palvelua pitkän logistiikkaketjun ääripäässä.

Insinööriä on turha kutsua apuun, koska harva huipputiedemieskään osaa mutkikkaita palveluja käyttää. Nokia on sitonut itsensä Symbianiin ja Maemoon. Näyttää siltä, että käyttöjärjestelmäkriisistä ei ole helppoa ulospääsyä. Matka mobiililaitteiden huipulle nykyisellä tuotesortimentilla tulee viemään vuosia.

Ilmainen Navteq-navigointi auttaa yritystä vain hetken. Kohta Suomen suurimman yrityskaupan allaskirjauksesta syntyy lisää heikkolaatuista tilinpäätösnumreologiaa.

Ericsson, Motorola, Nokia, Samsung ja Palm ovat entistä kovemmassa älyluuripyörityksessä. Apple, Android ja RIM raivaavat mobiliuudelle uutta suuntaa. Microsoft on yhä leikissä mukana. Perinteisten valmistajien yhteen niputtaminenkaan ei auttaisi uuden suunnan etsinnässä.

Matka Wapista Internetiin on osoittautunut poikkeuksellisen pitkäksi. Ehtivätkö perinnepuhelinten valmistajat koskaan perille?

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Julistanko Loviisan ydinvoimavapaaksi vyöhykkeeksi vuonna 2030?

IMG_0004 Loviisa ei saanut kolmatta ydinvoimalaa. Kaupungintalon katolla olevaa lippua ei kuitenkaan ole laskettu puolitankoon.

Fennovoiman toimisto suljettiin, kun paikalliset intiaanit äänestivät Fortumin Loviisa kolmosen puolesta.

Loviisan ykkönen suljetaan vuonna 2027 ja kakkosen sauvat viedään kaniin 2030. Sitä ennen meillä on muutamat vaalit ja hallitus vaihtuu monta kertaa.

Ehdin jo miettiä, että ykkösen ja kakkosen suojapöntöistä saisi mainiot maakellarit geenimanipuloidulle perunoille, mutta annetaan niiden jauhaa ydinsähköä eläkeikään asti.

Loviisa joutuu uudistaman strategiansa, mutta hengenhätää ei ole. Uuden suunnan etsimiseen on vielä aikaa kaksikymmentä vuotta. Paikallisten poliitikkojen ja virkamiesten äänenpainoista näkyi jo viime vuoden puolella, ettei Loviisa 3:nen ole elämän ja kuoleman kysymys.

Eniten täällä on viime aikoina hehkutettu vihreää moottoritietä. Olemme keksineet, että Euroopan suurin metropoli, Pietari, on muutaman tunnin etäisyydellä. Venäläiset sijoittajat ovat löytäneet paikallisia sijoituskohteita. Ahvenkoskelle rakennetaan 20 miljoonalla eurolla urheiluhotelli, jonka omistajana on venäläinen yrittäjä.

Jos Helsingin herrat hylkäävät, silloin käännymme Pietarin rahasetien puoleen. Ehkä Loviisa pärjää matkailulla ja palveluilla lähes yhtä hyvin kuin atomeja halkomalla.

Perustan Loviisaan ydinvoimavapaan vyöhykkeen vuonna 2030. Tervetuloa perustettavan yhdistyksen jäseneksi, jos vielä silloin näitä polkuja tallaan.

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Japaniko konkurssiin ja kauanko Kiinan kasvu kestää?

april10_2010 067 Japanin kansantalous on liemessä. Velkaa on enemmän kuin laki sallii ja luottoluokittelijat sietävät. Kohta valtion velka on kaksi kertaa suurempi kuin BKT. Pahanilman linnut ovat sitä mieltä, että Japani menee ensi vuonna konkurssiin. Vientivetoinen talous on vielä mahdollistanut velkojen ja korkojen lyhentämisen ajallaan. Kassairta kunniaan!

Japani on Aasian Kreikka, mutta mitä tapahtuu Kiinan kuplataloudelle? Jaksavatko kiinalaiset ylläpitää maailmantalouden kasvua? Kiina on jo maailman suurin viejä. Saksa on ymmärtääkseni siirtynyt kakkoseksi. Kiina joutuu kohta nostamaan valuuttansa arvoa ja ehkä sekin tuo maailmantalouteen jotain uutta: kiinalaiset voivat vahvistuvan valuuttansa turvin ostaa entistä enemmän ulkomaalaisia tuotteita.

Onko Japanin viitoittama tie myös meidän? Japanin kiinteistöbisneksen kehitystä kannattaisi tutkia kolmekymmentä vuotta taaksepäin. Suomi on samanlainen vientivetoinen kansantalous ja ylpeilimme joskus sillä, että olemme "Pohjolan Japani".

Japanissa valtio on elvyttänyt parikymmentä vuotta ja kohta naru on vetäjän kädessä. Johtaako Yhdysvaltojen ja Euroopan massiivinen elvytys koko kapitalistisen maailman samoille laduille japanilaisten kanssa? Entä Kiina, sehän elvyttää vielä vientituloillaan? Miten kautan se voi jatkaa sillä tiellä? Koska amerikkalaiset lähtevät vinguttamaan luottokorttejaan? Miten kulutuskysyntä saadaan käyntiin?

Suomi on suhteellisen pieni nappula tässä pelissä. Meidän pitäisi löytää uusi menestysmalli, joka perstuu tuhansien pk- ja mikroyritysten kasvuun, koska silloin tapahtuu riskien hajaisijoittumista. Tuhat nälkäistä yritysjohtajaa tulkinnee maailmaa tarkemmin kuin muutama iso pamppu. Suomi on tähän asti luottanut EK:n suuriin sankareihin. Stora Enso osti Amerikasta romutehtaita. Sonera, nyt saisi Saksasta halvalla 4G sopimuksia. Pankit olemme myynneet ruotsalaisille ja tanskalaisille. Kemira on Yara. Nokia on muuttumassa suureksi mysteeriksi...

PS: Optimismini maailmantalouden tulevaisuuden suhteen joutui tätä kirjoittaessani koville, mutta ehkä meillä on vielä aikaa parikymmentä vuotta ennen kuin koko korttitalo romahtaa. Mitä sen jälkeen? Vasta silloin ryhdytään korjaamaan niitä asioita, joista oli pientä toivoa tämän "takana olevan" laman kynnyksellä.

 

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Olisiko Marja Tiura pelastanut Suomen talouden?

vientiteollisuus Suomi putos puusta. Persut vaativat uusia vaaleja. Tämä hallitus ei eroa. Pirkanmaalaisen kepunovakokkerspanieli Marja Tiuran designmekosta ovat enää riekaleet jäljellä. Poliitikkojen uskottavuus on laskenut alle talven paukkupakkasten. Miinus neljäkymmentä astetta Kuhmossa! Olemme matkalla kohti absoluuttista nollapistettä; puistattaa.

Suomen talous on säpäleinä. Tutkimuslaitosten sammakkoprofessorit näkevät kuitenkin nousun merkkejä. Telkkarissa näytetään talvisota-elokuvia ja dokumentteja. Raatteen tiellä tavataan. Päällisin puolin Suomella menee edelleen hyvin. Viennin määrä on romahtanut 66 miljardista eurosta (2008) 45 miljardiin euroon (2009). Laman jäljet eivät kuitenkaan näy katutasolla. Työttömyys ei ole noussut viime laman tasolle. Pitäisikö kiitos suunnata poliitikoille, jotka antavat valtion velkaantua?

Kuvittelenko minä, että poliitikkojen osto- ja myyntiliike, jonka kautta virtaa vaalitukea, pesukoneita, sohvakalustoja ja lentolippuja vallankipeille, pystyisi ratkaisemaan suomalaisen yhteiskunnan ja kansantalouden ongelmia? Ei, uskoni poliitikkojen kykyyn hoitaa kansakunnan asioita on mennyt aikoja sitten. Valtion velan määrä ylitti viime vuonna 64 miljardia ja tänä vuonna uutta lisälainaa otetaan 13 miljardia euroa. Kakun koristeena kunnilla on 10 miljardia euroa velkaa. Hidas talouskasvu heikentää kuntien taloudellista sopeutumiskykyä aika raskaasti pitkällä aikavälillä. Valtionvelan koronhoitokustannukset ovat kaksi miljardia euroa.

No, kykeneekö yksityisen sektorin kulutus korvaamaan julkisen rahan ylläpitämän kysynnän, kun elvytys loppuu? Uskaltavatko esimerkiksi amerikkalaiset, eurooppalaiset ja suomalaiset kuluttajat taas velkaantua? Kotitalouksille myönnettyjen luottojen määrä nousi viime vuonna 93 miljardiin euroon, josta asuntoluottojen osuus 70 miljardia euroa.

Pitäisikö suositella tämän kuorman kasvattamista? Suomi ei ole kovin hyvässä iskussa. Emme vielä maailmantalouden heikoimmasta päästä, mutta silti rapakunnossa ja lähivuosikymmenet tarjoavat roppakaupalla uusia haasteita: työttömyys kasvaa, vientiteollisuuden voimien päivät ovat menneisyyttä, eläkepommi tikittää, alle kolmekymppisiä siirtyy työeläkeputkeen. Nyt ”Pohjolan Japani” -slogan osuu oikeaan. Olemme kohta samassa jamassa valtion velan määrässä.

  • Suomi elää edelleen metsästä, mutta metsäjättien kasvu tapahtuu ulkomailla
  • Sahateollisuutemme kaatuminen kantorahoihin on seuraavana vuorossa
  • Nokian toiminnot siirtyvät ulkomaille ja kännyjätin markkinaosuus laskee tulevaisuudessa
  • Vaasalaisen Sesca-groupin konkurssi kertoo ohjelmistoteollisuuden vaikeuksista
  • Ohjelmistotalojen ongelmat eivät jää yhteen tapaukseen: lisää on tulossa!
  • Viennin voimakasta kasvua luvattiin kuitenkin äsken telkkarissa
  • Sofia Pankki osoittaa todeksi sen, että pankkien marginaalit ovat pelottavan ohuita

Yritystaloudessa on orastavia toipumisen merkkejä. Ne eivät tarkoita, että kuntien talous oikenisi entisin rakentein. Valtion velkojen maksamisen keinona palkka- tai yritysveron kiristäminen ei taida olla tepsivä keino. Työttömiä tulee tänä vuonna vielä 20 000 lisää, mutta ensi vuonna tapahtuu käänne parempaan.

Ennakoidaan, että asuntorakentaminen vilkastuu, matkailusta ja hyvinvoinnista revitään rahaa, hoiva ja terveydenhuolto tarvitsevat 120 000 uutta työntekijää, mutta kuka maksaa viulut? Hyvinvointivaltio oli kriisissä jo ennen tätä tuoreinta lamaa, jolloin vienti veti, kuntien ja valtion kassaan tuli mukavasti veroeuroja.

Tuoreen selvityksen mukaan suomalaisten suuryritysten talousjohtajista yli 60 prosenttia uskoo maailmantalouden kääntyneen kasvu-uralle. Joka toinen heistä uskoo myös oman yhtiönsä liikevaihdon ja liiketuloksen paranevan seuraavan puolen vuoden aikana. Suomi selviää, ei kannata hötkyillä, lapsenlapsemme ratkaisevat kansakuntamme ongelmat, jos jaksavat.

Vaihtoehtona on rajan avaaminen itään tai länteen. Pikkufirmat fuusioidaan, ehkä Suomi selviytyy, jos ulkoistamme itsemme jonkun muun hoitoon.

 

PS: Tyyliini kuuluu taipuvaisuus optimismiin ja siinä hengessä olen tämäkin jutun kirjoittanut. Pelätään pahinta ja toivotaan parasta!

 

 

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Apple, Nokia ja Kehittyvien Maakuntien Suomi

180120105419Applen Steve Jobs julkaisi eilen iPadin, joka on ylisuureksi räjähtäneen kosketuskäyttöisen iPhonen ja iPodin yhdistelmä. iPad perusversion jakelu käynnistyy 60 päivän kuluttua ja 3G tulee myöhemmin.

Uuden laitteen hintahaarukka on 499 dollarista reiluun kahdeksaan sataan taalaan. Tuotteesta ei vielä ole ulkopuolisten käyttäjien arvioita, mutta blogiavaruus, Twitter ja sosiaalinen media on täynnä Apple fanien ylistystä.

Kriitikkojen puheenvuorotkaan eivät ole kovin uskottavia, koska “hands-on” kädet kurassa kokemusta ei ole kellään muulla kuin Applen omilla porukoilla.

Julkisuuden hallinnassa Apple hakkaa liikevaihdoltaan paljon suuremman Nokian mennen tullen. Steve Jobs meni esityksessään jo niin pitkälle, että “We’re the biggest mobile device supplier on the globe” eli suurin mobiililaitteiden toimittaja.

Onneksi kansallisromanttinen Nokia ilmoitti tänään paluusta hyvään tuloskehitykseen. Numerotietoja löytyy ainakin kotimaisista lehdistämme sylin täydeltä, mutta globaalisti Nokia ei tee suuria digitaalisia aaltoja.

Nokian insinöörit ovat jumissa ja junttuurassa Symbian käyttöjärjestelmän kanssa, joka sopii halpapuhelinten ja pikkuruutuisten peruspuhelinten käyttikseksi mainiosti, mutta Nokia joutuu 2010 petraamaan mielettömästi päästäkseen Applen imusta aitoon innovaatiojohtajuuteen.

Afrikkalaisten ja aasialaisten rahat ovat tarpeen. Nokian jälkeenjääneisyys on friikkien mielestä jo toivottoman suuri. Apple pyyhkii pöytää ja Nokian on pakko painottaa aivan toisenlaisia asioita. Nyt se ei ole niinkään “Connecting People” firma vaan maailman paras arvoketjun hallitsija, joka pystyy jakelemaan halpalaitteita tehokkaammin kuin kukaan muu.

Apple hyödyntää tietenkin Nokian junttipuhelinvalmistaja-asemaa ja nostattaa mobiilieliitin tunnelmia ja uskomuksia jatkuvilla uudistuksilla, joihin Nokia ei 2010 pysty mitenkään vastaamaan.

Älkää ymmärtäkö kirjoitustani väärin. Nokia on edelleen ehdotonta yrityseliittiä sekä Suomessa että Euroopassa ja se on edelleen maailman suurin matkapuhelinten valmistaja. Nokian tuloskone on jälleen tulossa kuntoon, mutta sillä on ongelmallinen historia. Nokia joutuu taistelemaan Applen lisäksi RIMiä, Samsungia, LG:ta ja lukuisia muita valmistajia vastaan.

Amerikkalaisen sosiaalisen median kaltaista tukea Nokia ei saa Suomesta eikä Euroopasta. Euroopan “vanhainkodista” ei ole suurta apua. Tätä mannerta hallitsevat kehäraakit naissankarit, berlusconit, vanhaset ja sarkot. Amerikalla on Obama, Apple ja Google sekä mieletön hegemonia uudessa mediassa.

Jotain pitäisi keksiä. Euroopan nostaminen business innovoinnin kärkeen vaatisi tuhansia innovaatiojunakiertueita. Olemme juuttuneet henkiseen ja tekniseen taantumaan, joka pakottaa vanhojen rakenteiden ylläpitämiseen.

Suomessa työtön maksaa 18 000 euroa vuodessa ja maatatusyrittäjän tukeminen lähes 30 000 euroa. Maatalouden lopettaminen ja kaikkien työttömäksi laittaminen säästäisi riihikuivaa rahaa, mutta ensin meidän on päästävä eroon vanhanajan poliitikoista.

Vanhanen, missä sä oot?

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Pekkarinen, Professori Puttonen ja Puuttuva Puhti

iTrading_bKirjoitin alla olevan KL blogin eilen ja syystä, jota en ymmärrä, se poistettiin etusivulta. Juha pyysi siirtämään kirjoitukseni tänne. Onko tässä jotain sellaista, josta ei pitäisi kirjoittaa? Julkaisen kuitenkin linkin blogiin, jota ei ole kokonaisuudessaan poistettu. Kommentit eivät myöskään ole nähtävissä KL kommentit sivulla. Mitä mieltä olette asiasta? Olenko astunut jonkun rajan yli, joka tekee kirjoituksesta sopimattoman? Tällaista ei ole tapahtunut aikaisemmin tai en ole huomannut. Kuka tietää vastauksen? Olen kiitollinen kritiikistä ja kommenteista. Mikä, mikä moka? Mistä Suomessa ei saa kirjoittaa?

Innovaatiointoilua Helsinki - Oulu - Helsinki 13.1.2010

Innovaatiojunan jatkeena tai spinn-offinina synnytämme iTraining valmennusohjelmaa. Siinä on aineksia kasvukiihdyttämöksi ehkä jopa -yritykseksi. Pekkarinen palkkaa professori Puttosen analysoimaan kasvun esteitä ja puutteita. Yrityksen menestys rakentuu kuitenkin vahvuuksien varaan. Yritämmekö nostaa Suomea surkeuden suosta liian ongelmakeskeisesti?

Kasvuyrittäjäksi meidän peltihalliin

Jos lähden Loviisan kadulle kysymään kansalaisilta, että miksi et suitsait perusta menestyvää kasvuyritystä, joka tarjoaisi työtä ja toimeentuloa vuoden kuluttua tuhansille paikallisille osaajille, väki katsoisi pitkään ja joku empaattinen soittaisi ambulanssin paikalle: jätkän lääkitystä muutettava!

Järkevyysinfektio vaivaa

Yrittäjäksi eivät meillä lähde järkevät, jalat maassa olevat ihmiset. Jokainen kynnelle kykenevä tarrautuu palkkaduuniin tai kunnallisen virkaan ja yrittämishaaveet ovat reality-sarjojen Diili-viihdettä. Kuka täysjärkinen lähtisi arkeaan rikkomaan loputtomilla työtunneilla. Kuittimeren takaa isi tai äiti ei ehdi pentujensa perään katsomaan. Kasvuyrittäjän hatun pyöritys paikallispankin tentissä ei tietenkään johda mihinkään, koska kuka nyt rahoja järjettömyyksiin laittaisi.

Riskirahatonta menestystä kaivataan

Niin sanotut riskirahoituslaitokset kaivavat liiketoimintasuunnitelmastasi oitis esille kaikki maailman riskit ja pakottavat tutkimaan, tutkimaan, analysoimaan, lisää tutkimaan, epäilemään ja lopulta kuppaamaan joka liian innovatiivisen tai pelottavan tavanomaisen suunnitelmasi. Uutta pitäisi tehdä, mutta mitään outoa uudessa ei saa olla.

Uskon puutetta

Meiltä puuttuu menestymisen usko ja kulttuuri. Kampittamisen taitoa löytyy jokaiselta yllin kyllin. Kateus vie varmasti veden menestyvänkin yrittäjän kaivosta. Meillä on kasvuun ja kehitykseen nähdeen asennevamma. Voi sitä reimua, kun Nokialla menee nyt vaihteeksi vähän huonommin. Sarasvuon vika on, ettei Kuitusen suksi luista ja Trainers House on ihan sieltä. Jatketaan vain tätä litteän latteaa marisemista ja toivotaan että selviämme kuin koira veräjästä mitään tekemättä. Hullu liikaa työtä tekee, viisas pärjää vähemmälläkin!

  • Vårt Land är fattigt och skall så bli... vaivaa meitä.
  • Innovaatiojuna saa julkisuutta. Tässä Tietoviikon artikkeli.
  • Koko tarina löytyy myös pdf:nä. Koko TiVi-kehitystä voi seurata täällä.
  • Parhaiten julkisuuskehitystä voi seurata Twitteristä.
  • Qaikussa iTraining –asiaa keskustellaan täällä.

Hei, minustahan kehittyy tätä menoa kelpo valtakunnan pessimisti...he-he!

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Suomi Elää Innovaatioista ja Tulevaisuuden Palveluista

140120105374Olen varonut innovaatiojunan hypettämistä ennen aikojaan, koska suuria innovaatioita ei tehdä päivässä, vaikka Pendolino olisi täynnä huippuälyä, innostusta ja luomisen tuskaa moottorina.

Suomi eli metsästä. Nokia keksi tavan tehdä rahaa kännykällä. Nyt vuorossa ovat käytettävyydeltään ihanan helppojen palvelujen kaupallistaminen.

Suomi ei pärjää luovan talouden tuotoksilla, jollei teknologian siirtoa ja osaamisen myyntiä laiteta houkuttelevammin palvelukoreihin. Meiltä löytyy mahtavasti osaavia yksilöitä, kykyä kriittiseen analyysiin, mutta suurten massapalvelujen käytäntöön vieminen on takkuillut kauan.

Matomäki totesi aikoinaan, ettei Suomessa kannata tehdä mitään hevosta pienempää. Näitten vanhojen äijien opit ehkä vieläkin vaikuttavat ajatteluumme.

Teollinen tuotanto, konkreettisten tuotteiden tekeminen onnistuu suomalaisilta suunnittelijoilta mainiosti, mutta aineettomaan emme vielä usko. Suomalainen uskoo, kun näkee, sanotaan. Aineeton mielletään "yhtä tyhjän kanssa". Kovan luokan hypettäjät leimataan "paskan jauhajiksi".

Pehmotuotannossa emme ole maailmanluokan muutoksentekijöitä. Softa on meille Linux-menestyksestä huolimatta vierasta tai korkeintaan pienimuotoista pk-näpertelyä tai -räätälöintiä. Meiltä puuttuu rohkeus ja rakkaus näkymätöntä, aineetonta ja olematonta kohtaan. Silti meille kelpaa BB, Kauniit ja Rohkeat ja kaiken maailman huuhaa-realty.

Innovaatiojuna-hehkutusta eivät kaikki qaikulaiset purematta nielleet. Olen havainnut blogi-kommenteissakin nurjamielistä suhtautumista: innovaatio on sanana yhtä loppuun kaluttu kuin luovuus ja hyvinvointiyhteiskunta.

Suomalaiset kaipaavat konkreettisia asioita, mutta olemmeko tässä nimenomaan liiaksi kiinni vanhassa? Pitäisikö Suomen parantaa juoksuaan huuhaan, hörhöilyn, sirkuksen, brändien, imagojen tms. rintamilla?

Ideoiden muuttaminen kaupallisiksi innovaatioiksi on rankkaa puuhaa. Nokian OVI on oiva esimerkki alkutaipaleen kompuroinnissta. Se on ensimmäinen suuren luokan suomalainen palveluinnovaatio, jota moni meistä on kilvan moittinut käytettävyydeltään vaikeaksi. Mutta pitäisikö meidän sen sijaan käyttää sitä, hyödyntää sitä ja ehdottaa ideoita helppokäyttöisyyden lisäämiseksi.

Applea ja Google tukevat isänmaalliset amerikkalaiset mediat ja nettijulkimot. Miksi emme tee samoin?

Mitään muuta vastaavaa ei ole 2010 – 2020 tarjolla. Toiseksi paras on sentään jotain “ei mitään” rinnalla. OVI tarjoaa kansallisromanttisen mahdollisuuden palvelujen monimuotoisella kentällä.

Mitä mieltä olette? Tulkaa mukaan #iTraining –keskusteluun! Suomi on palvelutuotannon kehitysmaa. Tartutaan haasteeseen ja tehdään jotain yhdessä: tekemistä riittää taatusti.

Sähköisen kaupankäynnin edelläkävijöitä maassamme ovat myös Finnair ja VR: molempia mollamme ja parjaamme, mutta miten suu pannaan, jos Suomen paikallisliikenteen hoitaakin China Airline? JAL on konkassa, Finnair vielä pyristelee, mutta kuka muista Finnjetin, joka oli suomalaisen merenkulun ylpeys? Katoavaa on kansakunnan teknologinen etumatka. Isänmaa tarvitsee SINUA - suosi suomalaista!

 

 

 

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Missä nousukausi luuraa?

LovisaNousukausi on vielä hakusessa. Suomen Pankin mielestä lamaa ei ole vielä voitettu. Vienti vetää edelleen aikaisempaa huonommin. Katutasolla laman merkkejä ei vielä näy. Romaniasta tulleet kerjäläiset rajaavat edelleen suomalaiset hyvinvoiviksi menestyjiksi.

Kauppa odottaa piristystä suunnuntain aukioloajoista ja viikonlopun maantieliikenteestä voisi päätellä, että ihmiset käyvät kaupoissa ja matkustavat yllättävän paljon.

Valtatie 7:lla on myös entistä enemmän venäläisiä rekkoja. Venäläisten matkailu Suomeen näyttää elpyvän. Numerot viittaavat siihen, että venäläiset ja suomalaiset kompensoivat osittain brittituristien laskun Lapissakin.

Koenpajojen ja teknologiateollisuuden vientinäkymät eivät ole vielä parantuneet. Investointihyödykkeiden kauppa ei suju, kun monilla aloilla on edelleen paljon ylikapasiteettia.

Mitä huomisen Suomi tekee? Olemme Qaikussa edistäneet Innovaatiojunaa, joka hankkeena on jo edennyt toteutusvaiheeseen. 13.1.2009 viitisenkymmentä innovaattoria matkailee halki Suomen eli Helsingistä - Helsinkiin. Välillä käydään Oulussa pysähtymässä ja syämässä, keksijöitä tapaamassa ja uusia tuulia haistamssa. Matkan virallinen kotisivu löytyy täältä.

Alla omia pohdintoja tulevaisuuden heikoista signaaleista. Olemmeko matkalla kohti yhteisöllisyyden kasvua? Onko minäkeskeisyys heilahtamassa pois muodista?

Ideana on Inhimillisyys ja Ihminen! Minusta tuntuu, että seuraavat suuret keksinnöt ovat vähemmän konetta, koneistoa ja systeemiä. Ihminen ja luonto ihmeellisyyksineen edustavat nousevaa kurssia. Olemmeko siirtymässä hyödyntämisestä hyvän tuottamiseen?

Joku viisas sanoi jossain, että exploitaation tilalle tulee exploratiivinen. Miten tuota pitäisi tulkita? Tietoyhteiskunnan toinen vaihe saattaa tuoda mukanaan ymmärrystä ja viisautta. Joukkoäly, massaymmärtämistä ja yhteisymmärrystä maailma tarvitsee makro- ja mikrotasolla. Mutta miltä sellaiset keksinnöt näyttävät? Onko tulevan menestysbrändin nimenä YHTEISHYVÄ?

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Näin käytät Twitteriä - Maija Haavisto

Flickr

Näin Käytät Twitteriä 91 sivuisen oppaan on kirjoittanut Maija Haavisto. Kustantajana on Finn Lectura Oy. Olen käyttänyt Twitteriä melkein palvelun alkuajoista alkaen nimimerkillä "digitalvillages" ja alla olevat tilastotiedot kertovat aktiivisuudestani, joka on vaihdellut vuosien saatossa

Maija Haavisto on vapaa toimittaja. Hän tekee myös lääketiedekirjoittajan, kääntäjän ja copywriterin töitä. Aikoinaan hän kirjoitti tietokonelehti Enteriin kuuden vuoden ajan. Löydätte Maijan kotisivut osoitteesta http://www.fiikus.net ja Twitter-tunnuksen osoitteesta http://www.twitter.com/DiamonDie.

Kirjan luettuani ajattelin, että paljon on tarjolla toimintoja 140 merkin ympärille. Maija Haavisto on tutkinut Twitterin lisäksi tarjolla olevia ulkoisia palveluja, joita tulee tarjolle lisää jatkuvasti. Hakemisto nopeuttaa terminologian omaksumista.

Olen itse opiskellut Twitterin käyttöä ja sovelluksia kantapään kautta ja varhainen käyttäjä joutuu panostamaan paljon aikaa ominaisuuksien ja vaikutusten ymmärtämiseen. Näin käytät Twitteriä kertoo selkeästi ja monipuolisesti, miten palvelun kanssa pääsee sinuksi.

Poliitikot, yrittäjät, keksijät, freelancerit, uutiskirjoittajat, markkinatutkijat, hiljaisten signaalien tutkijat ja itseään maailmanlaajuisesti brändäävät saavat sen avulla nopeasti otteen siitä, miten maailma otetaan haltuun tweetaamalla.

Alla on meikäläisen tilastotietoja kirjoitushetkellä.

Name Helge V. Keitel
Location Lovisa (Finland)
Web http://kknetwork....

Bio Open Innovation, Virtual Organizations, Biotechnology, Healthcare, Building Automation, Green Tech, Mobile2.0, Collaboration, EcoVillages, Social Media

2,683Tweets

 

Twitter on nopea, kätevä, helppo ja onnistuu sekä tietokoneelta että kännykältä

Twitter on sosiaalinen media, jonka kautta voi lähettää ja lukea 140 merkin mittaisia viestejä eli tweetejä. Kyseessä on helppokäyttöinen palvelu, jonka käyttöönottokynnys on matala ja se sopii moniin tarkoituksiin.

Maija Haaviston Twitter-opas tarjoaa tietoa opettajille, yrityksille, kirjastoille, järjestöille ja harrastajille.Opas käsittelee monipuolisesti mikroblogien käyttöä ja kuvailee myös kilpailevia vaihtoehtoja. Twitter, Jaiku, Qaiku tms. soveltuvat oikeastaan kaikenlaisten käyttäjien tarpeisiin. Vuorovaikutuksen asynkronisuus tekee siitä kätevän ja keveän myös kiireisille ihmisille, koska mikroblogien vastaaminen voi tapahtua ilman, että viestin vastaanottaja on paikan päällä.

Twitterin seuraaminen ja vastaaminen onnistuu myös kännykällä, mikä edelleen parantaa palvelun ubikiuutta. Sama pätee Jaikuun ja Qaikuun. Vastaavanlaisia palveluja löytyy eri puolilta maailmaa, mutta brändinä Twitter och tunnetuin ja käytetyin.

Kirjassa on muun muassa maininta suomalaisesta Jaikusta, joka oli teknisesti paljon monipuolisempi, mutta amerikkalaiset ovat nostaneet Twitterin käyttöluvut erittäin korkeiksi, kansallisemmaat Jaiku ja Qaiku eivät ole houkutelleet kymmenien miljoonien käyttäjäarmeijoita.

Maija Haavisto kertoo, miten Barack Obama käytti tehokkaasti Twitteriä - ja muitakin sosiaalisia medioita - kampanjansa organisoinnissa. Yhdysvalloissa mediayhtiöt ovat ottaneet Twitterin palautekanavaksi. Suomessa YLE kokeilee aktiivisesti Twitteriä ja tuonee sen kohta osaksi ohjelmia vuorovaikutteisuuden lisäämiseksi.

Media-alan yritykset, asiantuntijapalvelujen kauppaajat, elektroniikan tuottajat ja nuoret start-upit ovat meillä oivaltaneet Twitterin voiman. Nokia on aktiivikäyttäjä. Uusien tuotteiden lanseerauksessa Twitter on nopea ja kustannustehokas.

Kirjassa on tuttuja sosiaalisen median kasvoja eri toimialoilta. Näiltä aktiivikäyttäjiltä voi kysellä taustoja ja sovelluksia. Kirjan avulla mikroblogaajaksi pääsee nopeasti. Hyperaktivistit löytävät Näin käytät Twitteriä -kirjan avulla myös apuvälineitä, jotka mahdollistavat usean tilin tehokkaan hallinnan.

Kuka tietää, mikä on kirjan hinta? Pyytäsin kommentoimaan.

 

 

 

 

 

 

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Suomen talouden pitäisi suuntautua moneen suuntaan

Women and the houseTytöt tietävät, Suomen talous on menossa moneen suuntaan, Nokia ja Apple ovat napit vastakkain. Vientiteollisuuden tilauskannat ja muut mittarit osoittavat edelleen jyrkästi alaspäin. On aloja, joilla pohjakosketus on saavutettu ja elämän hallintaa yritetään pohjamudissa: yleensä se onnistuu happiköyhissä olosuhteissa niin, että väkeä vähennetään vinhaa vauhtia.

Rakennusteollisuus saattaa hyötyä valtiovallan elvytysrahoista. Lievää nousua tiedossa ja pankit ovat haltioissaan, kun kämppien hinnat eivät ole romahtaneet. Kuntatalous porskuttelee kuntaliitosalueilla huippujoustamattomasti, kun väkeä ei voi irtisanoa 5 - 8 vuoteen, jos kuntaliitoksia tehdään peräjälkeen. Näin käy muun muassa Loviisan-seudulla.

Teknologiateollisuus eli oikeammin konepajat ovat hätää kärsimässä. Lukuisten firmojen tilauskertymä on laskenut puoleen ja elpymistä ei vielä näy. Suuret veturiyritykset karkaavat Kiinaan ja Intiaan, suomeen jäävät alihankkijat, joiden pitäisi keksiä "kasvun eväät" tyhjästä.

Kiina vetää maailman taloutta nousuun. Eurooppa on seisovassa vedessä. Kiinan kansantalous kasvaa keskusjohdon tavoitteiden mukaisesti tänä vuonna noin kahdeksan prosenttia. Australian talous pysyy kunnossa, koska kiinalaiset ostavat raaka-aneita kiihtyvällä tahdilla. Amerikassa Obama-ilmiön pitäisi tarttua talouselämään.

Nokia heittelee lakimiesten keksimiä kapuloita Apple rattaisiin: ettei iPhone varasta sädekehää maailman suurimmalta halpapuhelinten toimittajalta alta aikayksikön. Kännyjättimme ottaa samalla suuren riskin. Tämän torjuntataistelun jälkeen tulemme ehkä näkemään Nokian toimitusjohtajan vaihtumisen. Kenestä on maailman suurimman kapuloiden vlamistajan nostajaksi? Siirtyykö valtikka vähitellen amerikkalaisen käsiin? Pohjois-Amerikan valloitus sujuu Nokialta kuin jenkeiltä Afganistanin rauhoittaminen. Uutta usvaa putkeen kaivataan.

Suomi elää metsässä ja yhdistää ihmisiä kännyköillä, mutta sodanjohtomme ei tiedä, miten kauan sotilaamme pakottavat talibaneja rauhaan. Informaatiokatkos osoittaa, että suomalaisten sisäinen viestintä on riemastuttavalla tavalla solmussa. Onneksi rakastamamme ruotsalaiset valvovat presidenttivaalien sujumista puolestamme. Suomalaista sotilasta ei voi käskeä, koska sodimme sodassa, jota ei ole sodaksi nimitetty, vapaaehtoisesti.

Karvisen Stora Enso on löytänyt tunnelin, mutta ei vielä osaa sanoa, milloin sen päästä näkyy valoa. UPM:n Pesonen haluaisi maahamme sisäisen devalvaation, mutta tuppeen sahatun pääministerin mielestä yritykset hoitakoot bisneksensä kuntoon omin voimin: devalvaattiota ei tule. Aikaisemmin tämä kielto tarkoitti sitä, että se tulee muutaman viikon kuluttua. Ehkä poliitikoilla nyt riittää töitä vaalirahoituksen järjestelyissä? Kuluttaja voi elää siinä illuusiossa, että hyvivointivaltio pysyy pystyssä, vaikka fundamentit horjuvat.

Asiantuntijoiden mielestä Suomi selviää tästä lamasta pienemmin vaurioin kuin 1990-luvun alussa. Toiset ovat toista mieltä: taloutemme laahaa pitkään ja hartaasti ja pääsemme irrottelemaan vasta kymmenen vuoden kuluttua. Nähtäväksi jää, miten tästä syöksystä selvitään. Yhtä mieltä voimme korkeintaan olla siitä, että velkojen maksaminen alkaa viimeistään seuraavan hallituksen astuessa remmiin ja silloin rospuuttokuntien veroäyrit nousevat yli kahdenkymmenen prosentin.

Selviämme joskus! Aikataulusta voitte kysellä "neiti Ajalta!" Onko hän vielä hommissa?

 

 

 

 

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Swanien Isä Pekka Koskenkylä - Elämää Aallonharjalla

Swan the sailing boat

Juha Vahe kysyi liimapalkkikirjoituksessaan suomalaisten puuinnovaatioiden perään. Päätin vastata Swanien isä Pekka Koskenkylän ELÄMÄ AALLONHARJALLA kommenteilla. Kirjaan kirjoittaja on Pirkko Koskenkylä, joka tarkastelee miehensä luottavaista elämänasennetta, joka tekee mahdottomasta mahdollisen.

Pekka Koskenkylä kertoo opiskelleensa yliopistossa sosiologiaa ja muita helppoja aineita ja uskalsi yrityselämän karikoista tietämättömänä perustaa Nautor Oy:n ilman liiketoimintasuunnitelmia ja tarkkoja budjetteja.

Pennitön uneksija ryhtyi ilman asianmukaista koulutusta rakentamaan veneitä, joista hän ei aloitusvaiheessa tiennyt kerrassaan mitään. Alkuun päästyään hän tähtäsi alalla maailman ykköskeksi.

Elämänkerrassaan Pekka arvioi, että jos hän olisi päätynyt oppilaaksi kauppakorkeakouluun, jossa hänelle olisi opetettu kaikkea turhaa, kuten rahoitussuunnittelua, budjetintekoa, markkinointia ja tutkimusta, Swaneja ja Mirabelloja ei koskaan olisi rakennettu.

Huippuveneiden valmistajan elämänohjeena oli: ”Ellei tiedä, voi kysyä”

Osaamisesta puhutaan nykyään avaimena kaikkeen. Meidän on syytä nostaa pelle-pelottomia kunniaan. Tietoa saa, kun kehtaa kysyä, mutta yrittämiseen liittyviä pelkoja korkeakoulut ja työllistämiskurssit eivät välttämättä poista.

Kirja kertoo, että jo pikkupoikana Pekka Koskenkylä tiesi, että hänestä tulee liikemies. Murrosikäisenä hän ajatteli, että liikemieheksi tullakseen hän ei tarvitse opillista sivistystä ja löi siksi laimin koulunkäynnin.

Isä, Leo Koskenkylä, oli kuitenkin toista mieltä ja sai pojan itsensä oivaltamaan koulutuksen tärkeyden.

 Itseluottamusta Pekalta ei puuttunut. 1960-luvun ensimmäisellä puoliskolla nuori filosofian maisteri haaveili omasta purjeveneestä ja oman yrityksen aloittamisesta. Hän alkoi rakentaa venettä itselleen.

Pekka Koskenkylä oli saanut myyntipäällikön paikan Schaumanin paperisäkkitehtaalta, Pietarsaaresta. Appiukon iso autotalli oli kuin tehty ensimmäiseksi veneverstaaksi. Pitkässä tallissa oli aikaisemmin pidetty pitkää linja-autoa.

Paikallinen amatöörivenesuunnittelija Eivind Stillin piirustusten pohjalta Pekka Koskenkylä rakenteli puhdetöinään vapaa-aikanaan appiukkonsa tuella yhdentoista metrin pituista purjevenettä.

Pienellä paikkakunnalla kaikki tiesivät, että parikymppinen säkkikauppias rakensi huvivenettä.  Huhu levisi kauemmaksikin ja eräänä iltapäivänä ohikulkumatkalla ollut helsinkiläinen hammaslääkäri kyseli, ”Mitähän tuollainen vene mahtaisi maksaa?”

Pekka heitti hyvän hinnan, hammaslääkäri ei pitänyt kalliina ja osti Pekalta veneen. Siitä se alkoi. 

Tästä tulee mieleen, että yrittäjyys on geeneissä, sitä ei välttämättä opi TEM:n yrittäjäkurssilla. Itseluottamusta ja intohimoa tarvitaan. Alkuvaiheessa huonosta laskupäästä ja markkinatutkimusten puutteesta saattaa olla hyötyä; pelkokerrointa ei päästetä peliin.

Sain kirjan Pekka Valkoselta arvosteltavaksi ja kirjoitan mielenkiintoisesta yrityskertomuksesta tarkemman analyysin myöhemmin, mutta halusin tuoreeltaan kommentoida Juha Vaheen liimapalkkikirjoitusta.

Lisätietoja: www.tammi.fi

 

 

 

 

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Alan Greenspan kirjoitti talouden turbulensista 2007

Allan Greenspann

Alan Greenspan kirjoitti "The Age of Turbulence" kirjan vuonna 2007. Hänen teemoja olivat:

- johtajuus

- taloudellinen kasvu

- talouden nousukaudet

- kuplat ja paniikit

- presidentit

- globaalitalouden tulevaisuus

- mitä elämä on opettanut

Greenspanilla oli Amerikan rahataloudessa plajon valtaa. Hän oli näköalapaikalla kauan ja kirjan otsikkokin viittaa siihen, että talouden kuplahakuisuus oli hänellä hyvin tiedossa. Paksua opusta ei kirjoiteta hetkessä. Sisällön viilaukseen on ollut paljon aikaa ja runsaasti hyvää materiaalia.

Maailmantaloudesta katosi puhti viime syksynä. Syöksyimme syvään lamaan. Grenspaninsa lukeneet ehkä tiesivät aikoja ennen tsunamin alkua, mihin olimme menossa. Nyt jälkeen päin voimme pohtia, miksi talouden torjuntaohjuksia ei otettu käyttöön? Oliko sellaisia lainkaan olemassa? Talous saatiin pitkään nousuun, mutta "talouskoneessa" ei ollut laskutelineitä.

Greenspan myönsi oman syyllisyytensä sub-prime lainakupan kehittymiseen. Millainen rooli Bushilla ja Republikaaneilla oli talouden kuplittumiseen ja miten tavalliset amerikkalaiset saattoivat uskoa velkavetoisen arkitodellisuuden jatkumiseen ajasta ikuisuuteen?

Odotamme Suomessa kieli pitkällä uuden nousun alkua, toivomme, että talouden taantuma siirtyy historian hämärään, pois mielestämme ja arjestamme kuin paha uni, joka herätessä ei osoittautunut todeksi.

Nobelisti Paul Krugman kävi Suomessa kertomassa, että vientivetoisen kansantalouden elpymisen aikajänne on pitkä. Tiedämmekö nyt, mihin suuntaan pienen Suomen pitäisi rynnistää?

  • 1990-luvulla oli EU-projekti
  • Mitään suurta ei ole tiedossa?
  • Pelkistyykö tulevaisuusvisio "tuppisahattuun koivulautakasaan"?

 

 

 

 

 

 

 

 

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Hilja virtaa Don ja Suomi irtautuu lamasta rauhallisesti

LovisaHitaasti, mutta varmasti irtaudumme V- tai W-muotoisesta lamasta. 

Asiantuntijoiden mielestä lamasta irtaudutaan pienellä vaihteella ja renkaita sutimalla.

Nokian renkaat ovat olleet tapetilla. Venäjän laadussa ei ole moitittavaa, joten kuluttajat voivat rauhassa ostaa nokialaisia laaturenkaita rajan takaa.

Realistisen luovuuden objektiiviset lainalaisuudet eivät ole meillä korkeassa kurssi, paitsi puoluerahoituksessa, joka lienee Suomi-Finlandé -valtion ainut maininnan arvoinen ongelma. Uusia vaaleja ei tule, koska puolueillamme ei ole varaa edes alkeelliseen demokratiaan.

"Suomi elää metsässä", mutta ei kuitenkaan tiedä, miten sieltä päästään ulos. Elämme menneisyyden loukussa, jonka arkeen kuuluu Salon kaupungin valuminen rakennemuutoskunnaksi. Nokian "home base" on vaikeuksissa.Teknolgiateollisuus joutuu miettimään uusia vientituotteita ja -kohteita.

Suomen tietoyhteiskuntamenneisyydestä ei seuraavassa nousussa ole suurta apua. Pisa-tutkmuksen tuloksia voimme lueskella rintaa röyhistellen kiikkustuolissa. Uusimmat SHOK-avaukset ovat yhä pelkkää Powerpointia ja EK:n vanhat matomäetkin tulevat eläkemestoistaa julkisuuteen kertomaan, että Suomi on liemessä ja uudet vaalit eivät johda mihinkään.

Johtajuutta, uusia ideoita, innovatiivisuutta kaivataan, mutta löytyykö sitä Vanhasesta? Sitä meidän ei tarvitse pohtia, koska tarjolla olevan kokoluokan vaikeudet lankeavat kansaliasten ratkaistaviksi. Mutta pitäisikö ensin päästä eroon johtajistamme?

Mitä nopeammin, sitä parempi! Keinoista ei kannata kantaa huolta. Olennaista on, että valta palautetaan kansalle.

Onko meillä malttia irtautua 'menneisyyden valtioista' ja lähettää nykyiset henkiseen joukkohautaan? Muistomerkkejä niille ei tietenkään tarvita.

Ihmiskunnalle kerrotaan, miten meillä ja Ruandassa valtaa pitivät korruptoituneet ja itsekeskeiset idiootit. Onneksi meillä oikeudekäynnit keskittyvät konkurssipesän valvontaan.

Suomi nousee lamasta ilman valtiovaltaa!

 

 

 

 

 

 

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Junailemme Avointa Innvointikiertuetta

Sosiaalisen Median ja Web 2.0 hyödyntäminen avoimessa innovoinnissa on kiinnostuksen kohteena nyt myös Suomessa. Innovaatiojunassa keskitymme uusien palvelujen ja liiketoimintamallien kehittämiseen julkisuudessa. Tavoitteena on pureutua hevimetalliyritysten, heikkovirtafirmojen ja hyvinvointipalvelutuottajien tarpeisiin. Jos aiheet tuntuvat kiinnostavilta, tervetuloa mukaan.

SoMe-aktivisteille tiedoksi, että Junailemme Innovaatiokiertuetta Ouluun ja sieltä takaisiin marraskuun puolivälin paikkeilla. Toivomme kiertueelle maksimaalista julkisuutta. Junaretkua tahtoo olla isänmaan asialla. Haluamme myös kuulla avoimuuden epäilyä ja kritiikkiä, että pystymme vastaamaan pelkääjien ja epäilijöiden argumentteihin.

Aiheesta käytävää Qaiku-keskustelua voi seurata täällä. SoMe-uskovaiset saattavat tarkastella avointa innovointia liian sinisilmäisesti. Kaipaamme avoimesti eri mieltä olevia mukaan vuoropuheluun.

Facebookissa on ryhmäkeskustelu, jossa tapahtuu lopullinen ilmoittautuminen. Nyt keskiössä on operaation organisoiminen ja sponsoreiden etsintä.

Englanninkielinen keskustelu tapahtuu OpenFinnovation -kanavalla.

Lähtöajankohdasta voi äänestää Doodlessa.

Innovaatiojunan työmaablogiin kerään aineistoa Sponsoreille. Lupaamme avoimuutta myös sponsoreille. Jos emme saa pennin hyrrää, julkaisemme myös sen.

Tervetuloa mukaan mahdollisen ja mahdottoman mahdollistajiksi!

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Beatles ja Suomi Nousuun!

EnglandSuomi elää metsästä. Meillä on "nouhauta" ja teknologiaosaamista vaikka lampaille jakaa. Tarkemmin sanouttuna - oli!

Beatles teki Englannille sen minkä Nokia toi meille 90-luvulla.

Nämä "pitkätukat" tupsahtivat koko maailman tietoisuuteen Twist and Shout -singlellä. Se kolahti minuun ja miljooniin muihin välittömästi.

Nokia antoi meille suomalaisille uskon menestymisen mahdollisuudesta kuluttajabisneksessä. Melkein kaikki muu vientikelpoinen on meillä edelleen investointihyödykettä tai bulkkia.

Marimekko on ollut suuri Design-lupaus 60-luvun suuruuden ajoistaan alkaen. Mutta "mari" on edelleen suuri brändi Suomessa, josta muu maailma ei tiedä hölkäsen pöläystä. Yritys lomauttaa, Kiteen tehtaalla ei ymmärretä, maailmanvalloitus on edelleen kesken.

Kone tekee hissejä tasaisen tappavalla tahdilla, mutta tienaa entistä enemmän palvelulla ja kunnossapidolla. Kone tajusi palvelumuotoilun varhain. Moni muu ei ole kuullutkaan "Service Designestä".

Metso tunnetaan paperikoneistaan ja kohta ilmeisesti ei niistäkään, kun uusia koneita tarvitaan entistä vähemmän. Mistä Metso tunnetaan kymmenen vuoden kuluttua?

Wärtsilä on hyvä dieseleissä, mutta mitä jos laivoja rakennetaan aikaisempaa vähemmän. Piääkö palata porsliinin valmistukseen?

Rakennusyhtiömme ovat pärjänneet kohtuullisen hyvin kotimaassa, mutta kuka tarvitsee lisää ostoskeskuksia ja toimitiloja? Helsingissä on tyhjää toimitilaa miljoona neliömetriä. Asiantuntijan mukaan epätervettä ylimääräistä on 500 000 neliötä.

Yritykset tarvitsevat entistä vähemmän tilaa. Vapautuville teollisuus- ja toimistotiloille pitäisi keksiä uutta käyttöä. Kohta tulee varmasti myös enemmä kaupan tiloja yleiseen käyttön. Kuka keksii, mitä niissä voitaisiin harrastaa?

Edellisen laman tuloksena oli 100 000 nuorta, jotka jäivät vaille tarkoituksenmukaista työtä. Ennusteet lupaavat, että nyt on tulossa vähintään 50 000 eli sukupolven verran nuoria, jotka eivät pääse työn alkuun.

Beatlesit aloittivat uraansa Liverpoolista, siirtyivät Hampurin punaisten lyhtyjen klubeihin musisoimaan ja löysivät siellä nälkäpalkalla maailmoja syleilevän uuden soundin.

Mistä meidän 2010-luvun uudet sankarit tulevat? Onko veikkauksia?

 

 

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Kauppakeskus Zeppelin Kempele

Kauppakeskus Zeppelin Kempele, FinlandPoikkesin eilen Oulussa ja Kempelellää. Päätin kirjoittaa katoavista, kasvavista, kaatuvista ja kannattavista kauppakeskuksista. Otin muutaman kuvan Zeppelinin sisätiloistakin, joten aloitan kauppakeskussarjani kempeleläisestä uranuurtajasta.

Zeppelin valmistui vuonna 1992, valmiiksi suomalaisen suurlaman alkuun. Alkuvuodet olivat tyhjän toimittamista, mutta 17 vuoden ikäisenä Zeppelinillä menee melko mukavasti.

Talossa käy 3,5 miljoonaa asiakasta vuositasolla. Vertailulukuna voimme pitää Lempäälään Ideaparkia, jossa vuodessa piti käydä 10 - 12 miljoonaa, mutta toteutuneet luvut saattavat olla kaukana tavoitteesta. Keskisen kyläkaupassa vieraili aikoinaan viitisen miljoonaa asiakasta. Lahdessa Kärkkäisen kauppakeskus hakeutui hiljattain yrityssaneeraukseen.

Lamasta huolimatta Zeppelin laajentaa. Lissä tilaa tulee 8 000 neliötä ja tontilla on vielä varaa jatkolaajennuksille.

Oulunseudulle on rakennettu kauppapaikkoja urakalla ja Sukarilla on suunnitelmia Ideparkinsa levittämisestä Oulun pohjoispuolelle. Toivon pitäisi iskeä kuokkansa Kiiminkiin vuonna 2010. Hankkeen aloitus saattaa siirtyä.

 

Zeppelinin historia lyhyesti

 

Alla olevat taustaiedot löytyivät Zeppelinin nettisivuilta ja "bullet"-kommentit ovat omiani.

Zeppelinin syntysanat lausuttiin vuonna 1986 Antero Immosen ja [Kempeleen] kunnanjohtaja Veikko Oikarisen ideoimina. Eri toimijoiden yhteistyönä ja monien vaiheiden jälkeen tehtiin suunnitelmat ja päätös. Zeppelinin rakentaminen aloitettiin kesäkuussa 1990.

  • Rakentaminen aloitettiin 1990
  • Zeppelin valmistui valmiiksi lamaann1992
  • Alussa kauppa ei käynnyt, käytävät olivat tyhjillään
  • Suomi syöksyi modernin historiansa syvimpään lamaan

 

Rakennuttajana toimi Pohjois-Suomen Sijoituskiinteistöt Oy ja pääurakoitsijana Pohjolan Rakentajat Oy. Arkkitehtuuri on Arkkitehtitoimisto Martti Väisänen Oy:n käsialaa. Zeppelinin avajaisia vietettiin 8.4.1992. Kutsuvieraina olivat muun muassa piispa Olavi Rimpiläinen ja metropoliitta Leo, jotka samalla vihkivät käyttöön myös Pyhän Matteuksen kappelin kauppakeskuksen Matteustorilla.

  • Siunattua rakentamishulluutta Suomesta löytyi 1980-luvulla
  • Sotkamon Katinkulta valmistui samoihin aikoihin ja kaatua kupsahti alkumetreillään
  • Kulutusjuhla oli suunnittelivaiheessa parhaimmillaan, mutta siteen siirryttiin ankeaan todellisuuteen
  • Raha meni kortille laman alkaessa

 

Kauppakeskus Zeppelin oli pohjoissuomalaisittain ainutlaatuinen uutuus. Alkuvuosien huipputapahtumat keräsivät valtavia ihmismääriä. Zeppelinissä vieraili muun muassa Kauniit ja Rohkeat – televisiosarjan tähtiä, jotka paistattelivat tuolloin suosionsa huipulla.

  • Menestyvän kauppakeskuksen pitää vedota massoihin
  • Zeppelinin vetäjät eivät ole olleet yhtä tunnettuja ja mediariippuviaisa kuin Vesa Keskinen tai Toivo Sukari

 

Vuonna 1996 perustettiin yhteismarkkinoinnin järjestämiseksi Zeppelinin Yrittäjäyhdistys ry, johon kuuluvat kaikki Zeppelinin yritykset. Yhdistyksen puheenjohtajana toimii Kauko Karhumaa. Hallitukseen kuuluu kuusi yrittäjien edustajaa sekä Kempeleen kunnan edustaja.

  • Lamantorjuntajoukkoja tarvittiin
  • Tilanne on ilmeisesti nyt hallinnassa
  • Muutaman kilometrin päässä on valtava K-Citymarket ja Bauhaus
  • Kaupoista ei ole pulaa reilun 10 km etäisyydellä Oulun keskustasta
  • Lisää kaupan kapasiteettia on tulossa
  • On tämä huimaa menoa

 

Zeppelinin kaupallisina johtajina ovat toimineet 1992 – 1994 Juhani Kärkkäinen, 1995 – 1996 Kari Laitila, 1996 Tapani Laru, 1997 – 1999 Reima Södervall, 1999 – 2007 Esko Junno ja 2007 - 2008 Tarja Sanila.

 

Kävijämäärät ovat kasvaneet voimakkaasti erityisesti vuonna 2006 tehtyjen suurten uudistusten jälkeen. Vuonna 2007 kävijöitä oli yli 3,5 miljoonaa ja Zeppelinin yritysten yhteenlaskettu myynti oli 91 miljoonaa. Liiketilat ovat olleet täynnä ja laajennukselle on selkeä tilaus. Laajennusta päästänee toteuttamaan vuoden 2009 alkupuolella siten, että uusia avajaisia voidaan juhlia loka-marraskuussa 2009.

  • Laajennus on 8 000 m2
  • Avajaiset loka-marraskussa 2009
  • Zeppelinin omistajan on Sponda Oy
  • Haastattelen kaupallista johtajaa Jukka Korpimäkeä lähiaikoina ja kirjoitan Zeppelinistä lisää

 

Kirjoitan osana tätä sarjaa myös ns. Future Store Conceptista, jonka kehittelyyn osallistuu transatlantinen thinktank-ryhmittymä. Kiinnostuneille järjestän myös sisäänpääsyn englanninkieliselle Basecamp-projektinhallintasivustolle.

 

 

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Uuden allon metsäteollisuus tarvitsee Ruma Suomi -torjuntaohjelman

Helsinki

J. Vahe kirjoitti edellisessä blogipostissa "Kun visiot puuttuvat metsäteollisuudelta, tarjoan paremman puutteessa tilalle omaani. Jos suurin osa sisämaassa sijaitsevasta kemiallisesta metsäteollisuudesta ajetaan alas, metsäteollisuuden suora ja välillinen työllistävä vaikutus putoaa 100.000 henkilöön. Sellainen pudotus on hirvittävä isku Suomen kansantaloudelle".

 

RUNO-SUOMEN TILALLE RUMA SUOMI

Ruma Suomi tarvitsee jälleenrakentamisprojektin. S-marektit, citymarketit, pankit ja muut laatikkotalojen rakentajat ovat 60-luvulta alkaen systemaattisesti tuhonneet kirkonkylien, kauppaloiden ja kaupunkien idyllisiä keskustoja. Puusta ja muusta rakennetut arvotalot on pantu armotta kumoon.

Ruma Suomi -päättäjät ovat teoillaan vaikuttaneet enemmän sahatavaran ja puupohjaisten rakennusmateriaalien käyttöön kuin tämä meneillään oleva taantuma tai Putin puutulleillaan. 

 

BETONIMYLLÄRIT, SORAKEISARIT JA BUNKKERIDEMOKRATIA

Puurakentamisen vastakulttuurin, betonimylläreiden ja sorakeisareiden tuhovoimaa ei ole tutkittu. Saksalaiset polttivat Rovaniemen ja Lapin, mutta me suomalaiset olemme itse panneet sileeksi kaiken muun. Tuhannen päreeksi, perkele!

Kansakuntamme parhaat arkkitehdit ja grynderit ovat purkaneet vihaansa paikallisten kirvesmiesten ja puurakentajien taidonnäytteisiin. Vuosisataisia traditiota ei kunnioitettu. "Kuvia Suomesta" on tänään järkyttävää katseltavaa. Ei ihme, että kansalaiset teineistä seniooreihin hukuttavat surunsa viinaan.

Enso Gutzeitill pääkonttorin rakentanut Alvar Aalto haki oppinsa Italiasta ja Euroopasta ja muunsi sikäläisen muotokielen kulmikkaaksi viivapiirroksiksi, josta emme sen jälkeen ole päässeet irti. Hänen yksinkertaisuutensa saa kaiken kukkuraksi nimiinsä Suomen ensimmäisen innovaatioyliopiston.

Missä maamme salajuoniteoreetikot luuraavat. Pannaan vihdoinkin piste kantti kerta kantti rakentamiselle. IFA-kantti kertaa kantti autojen valmistuksesta luovuttiin aikoja sitten, mutta meillä pyhä yksinkertaisuus on suomalaisen suunnittelun valttina edelleen.

 

PUUSUOMI PURETTIIN

Ruma Suomi -visionäärit ovat tuoneet tilalle sielutonta, aivotonta, esteettisesti käsittämätöntä laatikkoleikkiä. Se on sikainfluenssan tavoin levinnyt taajamasta toiseen ja tappanut tieltä kaunista, pienemuotoista, muistamisen arvoista.

Teleketjuarkkitehtuurin torjumiseksi emme ole keksineet vastavoimaa. Tämä kotikutoinen epidemia on saanut kehittyä kaikessa rauhassa kuin sairaalabakteeri, vaikka "Suomi elää metsästä" slogan keksittiin jo 80-luvulla, kun metsäteollisuus silloinkin itki puupulaa.

 

SELLUN PILAAJALLE PUUSTA KELPAA VAIN KUITU

Puukuitujen pilkkominen selluksia ja paperiksi jauhaminen on ollut metsäjättiemme ykkösstrategiana yli viisikymmentä vuotta. Sellunpilaajille vain kuidut ovat merkityksellisiä. Loput poltetaan energiaksi, jota tarvitaan paperikoneiden pyörittämiseen.

Silti Ikea taitaa yksin tehdä enemmän rahaa maailmanlaajuisesti puu- ja sisustusalan tuotteilla kuin meidän tikunkeittäjät.

Laite- ja koneivalmistajat ovat tuottaneet entistä tehokkaampia koneita ylituotannon varmistamiseksi. Korkeakoulut, VTT, KCL ja Metsäteollisuus r.y. ovat liittoutuneet yhden asian liikeeksi, joka on sitonut suomalaisen vihreän kullan volyymiin ja bulkkiin.

 

PUURAKENTAMISEN TÄYSTUHON TUPAJUMIT

Puu on mainio rakennus- ja sisustusmateriaali, mutta nyt tarvitaan alvariinsa uudenlaisia aaltoja, jonka Finlandiatalon seiniä ei peitä italialainen marmori. Musiikkitaloonkin tulee tiettävästi kiinalainen kivipinta.

Hulluja me suomalaiset olemme. Puurakentamisen myyntivaltit ja näyteikkunat olemme panneet kumoon, savusanat polttaneet ja perinnehuonekalut pilkkoneet ja paistaneet niiden loimussa Kabanossia takassa.

Juha Vahe perää strategiaa. Mielestäni tämä "hullu Suomi" on ensin vietävä hoitoon, terapoitava kuntoon. Terveimmille annetaan kirves ja pokasaha, vasara ja nauloja. Jälleenrakennuksen rakenneryhmiä muodostetaan joka kuntaan ja peitetään alkajaiksisi keskustojen laatikkorumilukset suomalaisilla puukulisseilla.

 

SUOMALAISEN ITSETUHON HOITOSUUNNITELMA

Päättäjät, jotka tehokkuuteen ja demokratiaan vedoten tämän hirvityksen saivat aikaan, pannaan vuosiksi lepositeisiin, pehmustettuihin huoneisiin tai siirretään tyhjenevien maakuntein kauppakeskuksiin meditoimaan.

Yksi Anne Brunila ei ole voinut kansallista joukkopimahtamista parantaa. Naureskelemme Pohjois-Korean yksisilmäistä vallankäyttöä. Puupuolella olemme onnistuneet kehittämään itsellemme vastaavanlaisen taudin.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Muuttuuko Suomi Finlandé Matkailumaaksi

HelsinkiTuleeko Suomesta laman jälkeen lomakohde? Muutummeko maailmoja syleileväksi matkailumaaksi?

Olen pohtinut matkailun mahdollisuuksia useita kertoja elämäni aikana ja usein päätynyt kielteiseen asenteeseen, vaikka tarjolla on rutkasti luontoa, rauhaa, hyttysiä, lomariehaa, kömpelöä palvelua ja kehnoa tienvarsiruokaa.

KESÄLEHTIEN UUTISTARJONTA

Kesällä kerään tienvarsipysäkkien esitetelineistä kesälehtiä ja matkailumainoksia ja etsin niistä järisyttäviä paikallisuutisia. Mainoksia niissä on paljon ja paikalliset yritykset esitellään parhaimmassa valossa. Yleisilmeeltään ne ovat nykyään värikkäämpiä, mutta sisällöllisesti niissä on sama poljento Porvoosta Pudasjärvelle.

Yritin viikonlopun aikana etsiä kesäjulkaisuista uusia avauksia ja luin kertomuksia mainioista matkailukohteista. Kesälehtien kaavaan kuuluu, että kunnanjohtaja, kulttuuritoimen johtaja ja/tai sihteeri ja kirkkoherra kertovat, mitä kaikkea mainiota juuri heidän kunnassa voi tehdä. Lisää syvyyttä tuovat kotikuntaansa eksyneet julkimot, kirjailijat tai maailmalla menestyneet, joiden lausunnoista voi päätellä, että syntymäpitäjää parempaa paikkaa maailmalla ei ole vastaan tullut.

KIRKKO JA KULTTUURIKESKUS KUNTAKESKUKSESSA

Kirkossa pitää ehdottomasti käydä ihastelemassa puurakenteita ja kunnan kulttuuritalossa järjestetään konsertteja ja taiteilijoiden tauluja on seinällä silmien iloksi. Harvoin maan mainioissa kohteissa tulee käytyä, koska satunnaisen matkailijan aika kuluuu ABC-asemalla autoa tankkaamassa. Vessatkin niissä ovat siistit, mutta niiden ruokatarjonnasta ymmärrän, miksi Berluscone ja ranskan edellinen presidentti eivät innostuneet "perinneruoistamme".

PELIMIESTEN JA NAISTEN ILLAT

Maakunnissa pelataan pesäpalloa, rappiotiloilla järjestetään yhteislaulutilaisuuksia ja tanssilavat kutsuvat Tangon taikaan. Museoiden ovet ovat kesällä selkosen selällään ja joka kunnassa on TaitoShop, josta voi ostaa käsitöitä kotiin tai syntymäpäiville lahjaksi.

"Juvan kesässä on paljon nähtävää ja koettavaa", lupaa Juvan Kesälehti 2009. Keskeisillä kauppapaikoilla palvellaan aamusta iltaan. Varjoon suojaan alta polttavan auringon onnistuu sisätilojen kesätapahtumissa. Lehti tietää myös, että vapaa-ajan asukkaat haluavat paikallisia palveluja ja Sokoksen hyllyiltä löytyy jopa 16 000 artikkelia kesämökille vietäväksi.

KESÄ ON LAATUAIKAA

Kyläkaupat ovat nekin "monipuolisia". Ne ovat malliesimerkkejä paikallisten ja vapaa-ajan asukkaiden onnistuneille tapaamisille. Hyvin varustetun kyläkaupan ja viihtyisän baarin lisäksi palvelua haluaville asiakkaille kuljetetaan ostokset kotiin ja mökille. Isäntä voi maata kaljahuuruisena loma-asuntonsa rantahiekalla, kun naisväki voi tilata Tarmo Lähikauppiaalta puhelimella tai sähköpostilla lisää kaljaa ja kabanossia.

Kesäkuukausina on toritapahtumia, lentopallon peli-iltoja, kalakauppiaat kiertävät mökkikeskittymissä, apteekista saa asperiinia ja käärmepakkauksia, lisämakua maaseutulomailijan arkeen saa piipahtamalla K-Citymarketissa!

Tuoretta hyvää pellolta pöytään, on Hesburgeria, Pizzeriaa, Kebab-ravintolaa ja muuta pikaisesti kertakäyttöpakkaukseen tai voipaperiin käärittyä matkaevääksi. Mutta se uutinen, että jossain olisi jotain epätavallista, outoa ja puistattavaa, sitä en näistä lehdistä löydy. Kesälehdessä kaikki on yhtä aurinkoa.

SATUMAASSA ASUU VAIN LOTTOVOITTAJIA

Kesälehdissä ei ole lamaa, finanssikriisiä tai maailmanlopun ennusteita. Siksi suosittelen niitä kaikille niille, jotka metsästävät megatrendejä ja paremman tulevaisuuden projektioita.

Kesälehdissä ja matkailumainoksissa elämä jatkuu siistinä ja siveänä, ilma sotia ja terroritekoja, vailla hätää ja kurjuutta, vaikka kaikki suomalaiset lomautettaisiin vuosiksi eteenpäin.

Tyyliltään ja uskottavuudeltaan Satumaan kesäjulkaisut noudattavat itäeurooppalaista kaavaa. Totuus taitaa olla jossain muualla. Ei ole näitten lehtien vika, jos maaseutukuntien talousvaikeudet lähivuosina lisääntyvät.

 

 

 

 

 

 

Sivut

Tilaa syöte RSS - Käyttäjän Helge V. Keitel blogi