Käyttäjän Heikki Ikonen blogi

Markkinakatsaus: ratkaisun makua

Toukokuun alussa liikkeelle lähtenyt droppi ei ole vieläkään taittunut, joskin osassa pörsseistä lyhyet indikaattorit vilkuttavat jo selvästi sen päättymistä. Kuten aiemmin olen todennut, yksi parhaista suhdannemittareista on Saksan Dax-indeksi. Se ei ole pudonnut kertaakaan alle 12 kk SMA:n sitten kesän 2009, ja toisaalta on kaikissa dropeissa käynyt testaamassa sitä, liukuen pitkäänkin aivan siinä kiinni, mutta nousten kuitenkin sen mukana. 12 kk SMA:n alle Dax ei pudonnut edes Kreikan velkapaniikin ja Japanin maanjäristyksen yhteydessä.

Hallitusneuvottelut – ei sittenkään niin yllätys

Hallitusneuvottelujen kariutumisen suurin yllätys ainakin minulle on sen ajankohta. Minusta oli jo lähtökohtaisesti omalaatuinen ajatus sovittaa samaan hallitukseen kokoomus ja vasemmistoliitto, ja samaan nippuun kovan vaalitappion kärsineet vihreät. Keskenään ristiriitaisia kynnyskysymyksiä oli muille jaettavaksi. Ihmeen kauan sen tunnustaminen kesti. Demareiden ja kokoomuksen yhteistyökään ei sitten sujunut niin hyvin kuin julkisuuteen kuva annettiin.

Markkinakatsaus ja viikon pelipaperit

Ounastelin muutama viikko sitten, että koettu osakemarkkinan pudotus olisi vain tavallinen korjausliike eikä mitään vakavampaa. Siinä tapauksessa se tuskin kestäisi kuukautta kauemmin, ja pysyisi pitkien trendi-indikaattoriensa päällä. Niistä yksi tärkeimmistä on kokemukseni mukaan Saksan Dax-indeksin viikko- ja kuukausitason liukuvat keskiarvot, joista selkein seurattava on 12 kk SMA (simple moving average). Jos se pettää, niin laskumarkkina on varsin ilmeinen. Toistaiseksi 12 kk SMA on pitänyt vaivatta.

Viikon pelipaperi: Neste

Suomalaisia osakkeita treidaavista jokainen on varmaan vehkeillyt enemmän tai vähemmän Nesteen kanssa, niin rajua on sen volatiliteetti keskipitkissä trendeissä. Osake saattaa roiskaista kymmeniä prosentteja ylös ja alas muutaman viikonkin sykleissä. Pelihimoisille ja –taitoisille Neste on aarrearkku, mutta kokematon polttaa sen kanssa herkästi näppinsä. 

Nokian renkaat

Käsittelin Nokian renkaita blogissani 11.4., jolloin yhtiö oli juuri antanut positiivisen tulosvaroituksen ja osake raketoinut. Ennustin kuitenkin tuolloin, että markkinareaktio ei kestä kauan, koska viisas raha oli jo hinnoitellut nämä tiedot osakkeen hintaan, joka alkoi näyttää ylikuumentuneelta. Tässä suora sitaatti blogistani:

"Toinen merkille pantava seikka on, että heti ilmoituspäivän hyppäyksen jälkeen osake alkoi vaipua hiljakseen alemmas. Se kertoo, että innokkaan hamstrauksen sijaan moni sijoittajataho otti osakkeesta pois tarjolla olleen pikavoiton. Jos uutinen olisi ollut todellinen yllätys, ralli olisi jatkunut kauemmin. Koska vahva tuloskunto oli jo pitkälti hinnoiteltu osakkeeseen, kurssi alkoi heikommalla tiedolla varustettujen sijoittajien ensi-innostuksen jälkeen vajota. 

Toukokuun melankoliasta ja vähän Finnairista

Sell in May and go away. Tämä slogani on sijoitusmaailman tunnetuimpia, ja kuten Piksussakin hiljan kerrottiin, tilastollista pohjaa sille löytyy tuhdisti. Osakemarkkinoilla on todellakin vahva taipumus taantua kesäkuukausina. Yleismaailmallista ilmiötä ei kukaan ole tyhjentävästi tai ainakaan täysin vakuuttavasti ole selittänyt. Yksi ilmeinen syy on se, että kesälomien aikana pörsseissäkin hiljenee, ja isojen sijoitusinstituutioiden lomaillessa suuret kurssinousut eivät ole mahdollisia reaalitalouden oloista riippumatta.

Valuutat: paluu päiväjärjestykseen

Odottelin taalan vahvistumista eli sen keskipitkän trendin kääntymistä jo maaliskuussa, mutta euron nousuputki venyi poikkeuksellisen pitkäksi. Ilmeisesti syynä oli EKP:n Fediä tiukempi rahapolitiikka, EKP kun nosti jo ohjauskorkoa, ja euroalueen vientikin on vetänyt vahvasti. Fedin rahaelvytyskin painoi markkinoiden puntarissa. Mutta tekniseltä kannalta euro näytti yliostetulta jo aikaa sitten, joten viime viikon aivan lopussa koettu suuri rymäys euron ja taalan kurssissa ei tullut yllätyksenä.

P/E-luvuista, esimerkkinä Cargotec

Cargotecista ja P/E-luvuista

 

Sivusin blogissani 21.3. "Ostosten aika - eräin reunaehdoin" (reunahuomautus: hyvä ostoaika se olikin) lyhyesti kotimaisia konepajoja, ja totesin tuolloin Cargotecin olevan hinnoittelun kannalta poikkeuksellisen hankala yhtiö. Syy on se, että se on paitsi vahvasti syklinen myös konepajaksi poikkeuksellisen kapealla katteella toimiva yhtiö. Yhtälöstä seuraa, että Cargotecin tulos heilahtelee äärimmäisen rajusti suhdanteiden mukana, sillä muutamien prosenttien katteella toimivan yhtiön kannattavuus voi kasvaa tai pudota lyhyessäkin ajassa useita prosenttiyksikköjä - tietysti myös riippuen yhtiön kustannusrakenteen hallinnasta. Korkealla katteella toimivalle yhtiölle muutaman prosenttiyksikön muutokset eivät vaikuta paljoakaan, mutta matalan katteen yhtiöille ne voivat helposti merkitä satojen prosenttien vaikutusta nettotulokseen.

EU-johtajien painajainen toteutui

Suomen vaalitulos pelotti jo etukäteen EU-johtajia, eikä aiheetta. Hallitusneuvottelujen ylikäymättömäksi kuopaksi on noussut Portugalin tukipaketti, ja viime kädessä myös euron pysyvä vakausrahasto ESM, joskaan jälkimmäinen ei ole kiireellinen asia. Vaikuttaa siltä, että muilta osin enemmistöhallituksen kokoaminen ei olisi kummempi temppu kuin ennenkään, mutta EU:n tuki- ja vakaustoimista ei ole näköpiirissä järjellistä kompromissia. 

Osakemarkkinoiden tehokkuudesta, tapaus Finnair

Olen erinäisissä blogeissani käsitellyt osakemarkkinoiden tehokkuutta. Tiivistäen kokemukseni on, että markkinoilla on reaaliaikaista tietoa yhtiöiden taloudellisesta tilanteesta, ja sen vuoksi monet yllätyksinä pidetyt uutiset eivät vaikuta kursseihin kuten olisi lupa odottaa. Tulen poimimaan näkemykseni tueksi aika ajoin sopivia esimerkkejä, joista saimme taas yhden eilen, kun Finnair julkisti osarinsa.

Miten estätte uuden finanssikriisin, persut ja demarit?

EU:n Portugalin lainatakuupaketti on hallitusneuvottelujen kiperin kynnys. Kokoomus puoltaa pakettia, perussuomalaiset taas eivät halua luotottaa lainkaan toisia EU-maita. Demarit vaativat myös holtittomia sijoittajia kärsimään osansa tappiosta. Vaatimuksen tarpeellisuutta ei sinänsä kukaan kiistä, myöskään toiset EU-maat. Muut kuitenkin haluavat sisällyttää velkajärjestelyn mahdollisuuden vasta 2013 voimaan astuvan pysyvän vakausrahaston periaatteisiin, koska pelkäävät rahamarkkinapaniikkia.

Vaalikeskusteluissa ei käsitelty kunnolla apupaketin taustoja. Sen perustehan ei ole solidaarisuus ainakaan siinä muodossa, että EU-maat haluaisivat kustantaa naapuriensa elämisen yli varojensa. Peruste on yksinkertaisesti finanssijärjestelmän pystyssä pitäminen. Monien eurooppalaisten pankkien taseissa on isot kasat kriisimaiden valtionvelkaa. Jos nämä saamiset kaatuvat, moni pankki putoaa suoritustilaan. Se tarkoittaa eurooppalaista pankkikriisiä, vaikka kaikki pankit eivät ole yhtä heikossa hapessa.

Viikon tekniset suositukseni

Jokaisella teknistä analyysia harrastavalla on omat systeeminsä, vaikka useimmat meistä käyttävät kai enimmäkseen samoja välineitä. Mutta käytetyt aikavälit, indikaattorien keskinäiset painotukset ja tietenkin tulkinnat vaihtelevat. Oma kokemukseni on, että mikään yksittäinen indikaattori ei avaa taivaan portteja, ja teknisellä analyysilla on ylipäätään rajoituksensa. Silti pidän sitä aivan oleellisena osana sijoittamistani, koska se on rajoituksistaan huolimatta paras tapa urkkia tietoa yhtiöiden reaaliajan tapahtumista ja osakekurssin suunnasta. Muilla keinoilla kun en itse noita tietoja saa käsiini kuin vanhentuneena, eli uutisista.

Vaatimukset velkajärjestelystä Euroopassa kasvavat

Persujen hurja vaalivoitto vaikeuttaa EU:n kaavailemaa lisätukea velkavaikeuksiinsa tukehtuville euromaille, tuoreimpana Portugali. Persujen nousu hallitukseen kiihdyttäisi keskusteluja euromaiden velkajärjestelystä, vaikka Suomi saati sen kolmanneksi suurin puolue ei sitä tietenkään sanele tai ratkaise. Mutta myös demarit vaativat kovia reunaehtoja luottopaketille, ja yksimielisyyttä vaativassa EU:ssa pienenkin maan sana painaa. Suurimmaksi puolueeksi noussut ja tukipakettia tiukasti puolustanut kokoomus joutuu hallitusneuvotteluissa hikiseen paikkaan, sillä vaalien perusteella luonteva hallituspohja olisi kokoomus-demarit-persut.

Joko vaihteeksi valoa tunnelissa, Finnair?

Pitkäaikaisen sijoittajan kannalta hankalimpia kotimaisia yhtiöitä on ollut jo monta vuotta Finnair, toisaalta taitavalle treiderille Finnair on tarjonnut ruhtinaallisia mahdollisuuksia. Osake lähti jyrkkään syöksyyn jo 2007 alussa pudoten 14 eurosta 3,50:een laman syövereissä. Sen jälkeen osake on tehnyt raivokasta sahausliikettä, joka viime kesänä vaikutti kääntyvän pysyväksi nousuksi, kun osake kallistui aina 5,50:een euroon asti.

 Finnairilla oli takanaan useampi tappiovuosi, mutta Q3 2010 osakekurssin vahvistumisen syy selvisi: Finnair palasi pitkästä aikaa voitolle yltäen 0,24 epsiin. Talous oli elpymässä vahvasti etenkin Finnairille tärkeillä Aasian markkinoilla. Suhdanteensa huipulla Finnair oli tehnyt yli euron epsin, joten omat odotukseni olivat kovat.

Osakemarkkinoiden tehokkuudesta: tapaus Nokian Renkaat

Esitin edellisessä blogissani käsitykseni osakemarkkinoiden tehokkuudesta. Kokemukseni mukaan markkinoilla on varsin hyvät tiedot yhtiöiden tuloskunnosta käytännössä reaaliajassa, minkä vuoksi osakekurssit liikkuvat tuloskehityksen suuntaan hyvissä ajoin ennen kuin tiedoista tulee julkisia. Oma spekulaation aihe on, miten se käytännössä tapahtuu, etenkin kun sisäpiiritieto on laissa kielletty. Mutta harvoin markkinauutiset todellisia uutisia ovat niin sanotulle viisaalle rahalle. Tästä syystä osakekurssit reagoivat usein hyvin maltillisesti tai jopa odotusten vastaiseen suuntaan uutisten yhteydessä. Tästä saimme edustavan esimerkin viime viikolla, kun Nokian Renkaat antoi positiivisen tulosvaroituksen.

Kuinka tehokkaat osakemarkkinat ovat?

Yksi sijoittamisen filosofian ja strategian ydinkysymyksiä on, kuinka tehokkaasti osakemarkkinat toimivat. Klassisen markkinoiden tehokkuusteorian mukaan markkinat ovat todella tehokkaat, eli ne diskonttaavat osakekursseihin kaiken mahdollisen tiedon. Jos näin on, osakkeiden pitäisi olla aina oikein hinnoiteltuja. Se tarkoittaisi, että osakekurssiin on hinnoiteltu yhtiön tulevat kassavirrat, ja hinnoittelussa on huomioitu vaihtoehtoisten sijoituskohteiden tuotto. Jos markkinat olisivat sataprosenttisen tehokkaat, osakkeet olisivat aina oikein hinnoiteltuja. Osakkeiden hintojen muutokset nojaisivat vain yrityksissä ja talousympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Varsinaista virhehinnoittelua ei tehokkailla markkinoilla esiintyisi.

Loistava uutinen - sijoittajille

Talousuutistoimisto Bloombergin tuore uutinen on hunajaa sijoittajille, vaan ei työttömille. Uutisen mukaan yritysten investoinnit ja työn tuottavuus ovat vahvassa kasvussa, mutta työttömyys nujertuu hitaasti. Uutinen koskee USA:a, mutta pätenee enemmän tai vähemmän muuallekin.

Joko taalan keskipitkä trendi kääntyi?

Odottelin maaliskuun alussa taalan vahvistumista samassa yhteydessä kun osakkeet droppaavat. Osakkeet ottivatkin kovan dropin, ja aluksi myös taala vahvistui, mutta parin viikon jälkeen euro kiipesi takaisin lähtötasolle hiukan päälle 1,40 taalaan. Mutta viikko sitten taala alkoi taas vahvistua. Onko nyt kyse lyhyestä korjausliikkeestä vai keskipitkän trendin taittumisesta?

Ulkomaalaisia osinkoyhtiöitä

Osakkeiden parhaat ostopäivät kenties puoleen vuoteen ovat käsissä, joten nyt kannattaa pistää käteiskassa liikkeelle. Turvallisuushakuisen sijoittajan valinta ovat hyvät osinkoyhtiöt, joita on edelleen tarjolla runsain mitoin, mikä korkotaso eli vaihtoehtoisten sijoituskohteiden tuotto huomioituna on suorastaan ihmeellistä. Ilmeisesti finanssikriisin ja pörssiromahduksen muisto kirvelee vielä sen verran kipakasti, että osakkeita saa edelleen halvalla - reaalituottojenkin perusteella, ei vain odotusten.

Ostosten aika - eräin reunaehdoin

Oikeassa oleminen on yleensä mukavaa, mutta tässä kohtaa en osaa oikein riemuita markkinaennusteeni osumisesta. Odottelin osakemarkkinoille droppia helmikuun alkupuolella, myös jenkkipörsseihin, ja sen saimmekin. Kaipaamani paniikkimyyntikin iski, mutta syyt siihen olivat valitettavan konkreettiset Japanin luonnonmullistuksen ja voimalaturman vuoksi.

Kun maanjäristys on vaatinut parikymmentätuhatta uhria ja säteilyonnettomuudenkin laajuus on vielä auki, on vähän vaikea paukuttaa henkseleitä trendin oikeasta haistamisesta. Joka tapauksessa nyt alkavat olla taas käsissä parhaat osakkeiden ostopaikat, tosin sillä edellytyksellä, että Fukushiman tilanne ei pahene.

Lopettakaa typerä markkinoiden parjaus!

Euromaiden velkakriisi on ujuttanut kansalaisten ja median päivittäiseen käyttöön vasemmistolaisesta retoriikasta tutun sloganin - markkinoiden ylivallan. Sloganilla viitataan siihen, että rahamarkkinat painostavat korkoja nostamalla valtiot ja niiden kansalaiset toimenpiteisiin, jotka ovat niille vastentahtoisia. Kreikassa ja Irlannissa tilanne on johtanut jopa vakaviin mellakoihin.

Väliintulo on Libyassa korkean kynnyksen takana

Libyan sisällissodaksi ajautunut kansannousu on nostanut kiivaan keskustelun sotilaallisen väliintulon mahdollisuudesta etenkin Yhdysvalloissa. Gaddafin kaatuminen varmasti miellyttäisi valtaosaa amerikkalaisista poliitikoista ja ylipäätään maailman kansalaisista. Sijoittajienkin kannalta Gaddafin ja muidenkin tyrannien kaatuminen olisi pelkästään myönteinen asia, sillä diktatuurit ovat etenkin pitkällä aikavälillä kehnoja taloudellisia suorittajia, koska niitä saastuttavat korruptio, monimuotoinen protektionismi ja tehottomuus.

Taalan lyhyen ajan suunta

 

Valuutat eivät ole yleensä piensijoittajien keskeinen kiinnostuksen kohde, mutta valuuttojen liikkeillä hekin voivat yrittää suojata osakesalkkuaan kustannustehokkaasti. Syy on se, että perinteisesti taala vahvistuu osakkeiden pudotessa, koska riskihalukkuuden vähentyminen johtaa osakkeiden ylitarjontaan ja sen kääntöpuolena dollarin kysynnän kasvuun. Mekanismi ei ole ehkä poikkeukseton, mutta sen verran usein se esiintyy, että sitä on parempi pitää sääntönä kuin poikkeuksena. 

Droppi tuli, muttei kiire ostoksille

Osakemarkkinoiden reipas korjausliike sukelsi voimalla alas jokseenkin saman tien, kun sitä ennustin eli viikko sitten. Helsingissä pääindeksi kävi jo alle 7300, ei siis kovinkaan kaukana viikko sitten arvioimastani tasosta eli noin 7000 pisteestä. Se on toki puhdas markkinakokemukseen pohjaava oletus, joka voi jäädä toteutumatta, mutta voi toteutuakin. Markkinapaniikit voivat olla melkoisia ilman suuria uutisiakin.

Pörssien epätahti jatkuu - mutta kauanko?

Ennustin viime viikon alussa osakemarkkinoille korjausliikettä aivan lähiaikoina, koska pienet pörssit olivat pudonneet ja taala alkanut vahvistua. Lisäksi takana on jenkkipörsseissä kohta kolmen kuukauden yhtämittainen nousu. On hyvin epätavallista, jos keskipitkä nousutrendi kestää kauemmin. Useimmissa pörsseissä nousu katkesikin jo.

Keskuspankit kahden tulen välissä

Laman muisto korventaa vieläkin tuoreena mieliä, mutta taloudessa ollaan jo huolissaan inflaatiosta. Kehittyvissä talouksissa se on kiihtynytkin merkittävästi lyhyessä ajassa, teollisuusmaissakin epämiellyttäviin lukemiin. Euroalueella se on jo yli kahden prosentin eli ylittää EKP:n tavoitehaarukan. Silti EKP piti ohjauskoron viime kokouksessaan entisellään.

 

Samoilla linjoilla on Yhdysvaltojen keskuspankki. Fedin pääjohtajan Ben Bernanken mukaan inflaatio ei USA:ssa ole edelleenkään suurin huolen aihe, vaan korkeana pysynyt työttömyys. Bernanke ei odota työttömyyden laskevan oleellisesti vähään aikaan, vaikka aivan viime kuukausina se on helpottanut. Yritykset ovat edelleen varovaisia palkatessaan uutta väkeä.

Dropin merkit ilmassa

Odottelin blogissani 10.1. osakemarkkinoille droppia eli korjausliikettä helmikuun taitteeseen. Monissa pörsseissä tammikuun loppupää olikin laskua; näin etenkin kehittyvissä talouksissa, tärkeimpinä niistä Shanghain, Bombayn ja Rio de Janeiron pörssit. Myös Euroopassa osa pienemmistä pörsseistä lähti korjausliikkeeseen samoihin aikoin, muun muassa Tukholma. Samoin monet kehittyvien talouksien odotusten varassa nousseet vientiosakkeet ovat tulleet reippaasti alas.

Tämä kaikki on tapahtunut ilman muita kriisiuutisia kuin inflaation kiihtyminen kehittyvissä talouksissa. Se ei toki ole vähäinen asia, muttei varsinainen uutispommikaan. Yhdysvalloissa sen sijaan kaikki suuret indeksit eli Dow Jones, SP500 ja Nasdaq ovat jatkaneet ylös. Taustalla voi olla puhtaasti reaalitaloudellisia syitä, mutta yhtä hyvin markkinapsykologisia.

Mikä on normaali korkotaso?

 

Jo vuoden verran olemme kuulleet varoituksia korkotason noususta. Korot ovat nyt epätavallisen matalat, ja olemme matkalla normaaleille tasoille. Laskelmissa pitää kuulemma miettiä tilanne, että korot nousevat 4-5 prosenttiin kenties pitkäksikin ajaksi.

 

Onko normaali korkotaso siis noilla nurkilla? Ei ainakaan lähihistorian perusteella. Toki olemme nyt korkohaarukan alalaidassa, mutta yli neljän prosentin korot kuuluvat jo haarukan ylälaitaan – joka yleensä murentuu nopeasti.

Valuuttojen ja osakkeiden suunnassa poikkeama

Osakemarkkinoiden lyhyeeseen korjausliikkeeseen (joka toki saattaa olla jo keskivälinkin korjausliike eli silloin se jatkuisi joitakin viikkoja) on tällä kertaa sisältynyt erikoinen piirre: euro ei ole heikentynyt taalaa vastaan. Varsin usein finanssimarkkinoiden dynamiikkaan kuuluu, että osakkeiden pudotessa eli riskihalukkuuden kadotessa taala vahvistuu. Psykologinen selitys siihen on, että tärkein reservivaluutta taala koetaan edelleen turvasatamaksi, jota sijoittajat ostavat osakkeiden ja muiden valuuttojen tilalle epävarmuuden kasvaessa.

 

Electrolux yrittää murtaa suuren vastustasonsa

Ruotsalainen kodinkonevalmistaja Electrolux teki 2009 rajun nousun onnistuneen kustannuskuurin ansiosta, mutta on sen jälkeen pyörinyt puolitoista vuotta väljässä markkinahaarukassa 150 ja 190 kruunun välissä. Markkinat yrittivät murtaa haarukan yläreunan vuodenvaihteessa, mutta kurssi palasi haarukkaan. Nyt lyhyt lasku pyörähti ylöspäin 180 kruunussa, ja indikaattorien perusteella markkina yrittää murtaa uudestaan 190 reunan.

 

Tuo 190 raja on tavallista tärkeämpi raja, koska se on toiminut niin sanottuna major resistancena eli pitkän trendin rajana jo kahdessakin nousumarkkinassa. Tuolle tasolle kurssi pysähtyi sekä 2001 että 2007, mikä tekee rajasta teknisen analyysin kannalta liki keräilyharvinaisuuden ja hyvin kiintoisan seuraamisen kohteen ilman osakkeen omistustakin. Tässä haarukassa sitä on kokeiltu jo viisi kertaa, joten jännitettä siinä riittää kuin Koreoiden rajalla.

 

Jos kurssi nyt läpäisee haamurajan, on edessä mitä ilmeisimmin raikas ralli, joka kannattaa ratsastaa hyvinkin pitkälle. Electroluxilla on hyvä markkina-asema ja kasvusuunta kehittyvissä talouksissa, mikä antaa osakkeelle nousupotentiaalia. Yhtiön paikallaan polkenut liikevaihto voi lähteä hyvään kasvuun. Yhtiön kannattavuus on sektori huomioiden aivan hyvä.

 

Q3 2010 yhtiö tienasi 4,85 kruunua eps, joten saman tahdin pitäessä osake on nykyhinnoilla erittäin edullinen. Electrolux maksaa tuloksestaan noin puolet osinkona, joten riski on hyvin matala pitkässäkin salkussa.

Sivut

Tilaa syöte RSS - Käyttäjän Heikki Ikonen blogi