Hyppää pääsisältöön

Artikkelit aikajärjestyksessä

Lähtikö suuri raha liikkeelle?

Käyttäjän Henri Myllyniemi kuva

Viimeaikaiset pääomamarkkinauutiset Euroopasta ovat olleet pääosin hyvin positiivisia. Paria yksittäistapausta lukuunottamatta pankkien kohdalta kuuluu hyvää, toimeliaisuus tuntuu olevan lisääntymässä, usko tulevaan palautumassa ja pari vuotta sitten ankarimman pyörteen keskellä olleet valtiot käyvät nyt kilvan tekemässä kaikkien aikojen ennätyksiä joukkovelkakirjaemissioillaan. Oliko tämä nyt tässä?

Vuoden 2008 myllerryksen jälkeen ns. suuri raha on kaiken lisäksi pysytellyt vielä sivummalla. Iso raha on peljästynyt - ja luvalla sanoen aivan aiheesta. Se on lisäksi saanut toistuvia muistutuksia milloin euroalueelta yhä uusien sotkujen muodossa, milloin kehittyvien markkinoiden kaaoksena Yhdysvaltain "kaventelupuheiden" - ja nyt myös toimien - vuoksi.

Fedin kaventelut ovat ennakoineet dollarin vahvistumista, ja se puolestaan tietäisi hyvää eurolle. Viime aikaiset yltiöpositiiviset uutiset Euroopasta ei ehkä johdukaan täysin hyvien eurooppalaisuutisten avittamana; vaan siitä, että Eurooppa ei ole enää täysin ylenkatsottu kohde. Kehittyviltä markkinoilta voi imu kadota ja kanavoitua takaisin Eurooppaan.

Keskiarvo: 3 (9 arviota)

Kuntailua

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

 

Joulun jälkeen pitäisi varmaan kuntoilla, mutta hallitus ja sen kuntaministeri Henna Virkkunen ovat kehittäneet uuden urheilulajin, kuntailun.

Alun perin puhuttiin, että kunnan minimikoon pitäisi olla 20.000 asukasta, mikä saattaa olla varsin järkevä luku. Uusissa suunnitelmissa tämä ei kuitenkaan riitä, vaan mukaan on otettu ajatus, että alueet, joilla asutus jatkuu yhtenäisenä, tulisi liittää toisiinsa.   Ajatus on sinä mielessä erikoinen, että yhtenäistä asutusta on esim. Bostonista Washingtoniin, eikä sielläkään ole kuntia liitetty yhdeksi kaupungiksi.

Turun kaupungilla on vuosikymmeniä ollut periaate, että okt-tontteja on kaavoitettu aivan liian vähän. Kaiken huipuksi jopa Turun Sanomat myönsi, että vähätkin tontit on aiemmin varattu toisaalta jääkiekkoilijoille ja toisaalta jäsenkirjallisille kuntalaisille. Nykytilanteesta lehti ei tietenkään kertonut mitään.

Turun käytäntö on ohjannut tuhansia lapsiperheitä Raisioon ja Kaarinaan, joitten molempien väkiluku ylittää 25.000 henkilöä. Molemmat kaupungit ovat paljon Turkua elinvoimaisempia ja pärjäisivät selvästi paremmin ilman kuntaliitosta, jota taasen Turku kyllä kaipaa.

Keskiarvo: 4.9 (8 arviota)

Suomalaiset kasvattivat sijoituksiaan osakerahastoihin

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Finanssiala: Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin viime vuonna nettomääräisesti yhteensä 4,7 miljardia euroa uutta pääomaa. Lisäksi rahastojen yhteenlaskettu pääoma nousi positiivisen markkinakehityksen siivittämänä 4,1 miljardilla eurolla. Vuoden 2013 lopussa rahastojen pääoma saavutti kaikkien aikojen ennätyksen: 75,1 miljardia euroa.

Eniten uutta pääomaa kertyi osakerahastoihin, joihin sijoitettiin nettomääräisesti 2,8 miljardia euroa. Rahastojen arvoja nosti viime vuonna erityisesti osakekurssien vahva nousu. Osakeindeksit kehittyivät suotuisasti etenkin länsimaissa, minkä vuoksi osakerahastojen arvo nousi yhteensä 3,3 miljardia euroa. Ainoastaan kehittyviin maihin sijoittavien osakerahastojen arvonmuutos oli kokonaisuutena negatiivinen.

milj. EUR
Nettomerkinnät, tammi-joulukuu 2013
Pääoma 31.12.2013
Osakerahastot
     2 772
        28 441
Yhdistelmärahastot
        158
        10 808
Pitkän koron rahastot
           1
        22 166
Lyhyen koron rahastot
     1 551
        12 141
Vaihtoehtoiset rahastot
        194
          1 567
Yhteensä
     4 675
        75 123
Keskiarvo: 4 (3 arviota)

Kiinnostus osakesijoittamista kohtaan on ollut pitkään heikkoa

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Google hakutermien yleisyys kertoo paljon siitä, mikä juuri nyt on suosittua. Osakesijoittaminen ei ole suuren yleisön keskuudessa vieläkään saavuttanut suuren yleisön mielenkiintoa. Hakusanat kuten nasdaq, investing, nyse tai s&p (graafi alla) eivät nouse kovinkaan korkealle. Sama pätee suomalaisille osakkeille. Suomalaisten yritysten sivuja kuten Wärtsilä, UPM, Rautaruukki, Konecranes tai Kemira (graafi alla) haetaan ja luetaan puolet harvemmin kuin vuonna 2005.

Osakemarkkinat ovat vuoden 2008 kriisin jälkeen menettäneet kiinnostavuuttaan. Suuren yleisön luottamus osakemarkkinoihin palautuu hitaasti. Monet tappioita kärsineet ja markkinoilta huonoon aikaan poistuneet piensijoittajat nuolevat haavojaan pitkään ja olemme nyt kaukana osakemarkkinoiden hype- kuplasta. Arvostustasot syntyvät tällä hetkellä osakemarkkinoiden ammattilaisten tekemien analyysien perusteella ja heijastavat rationaalista harkintaa.  

 

Keskiarvo: 4.3 (11 arviota)

Pari ehdokasta teknologian seuraaviksi vallankumoussankareiksi

Posted in

Talouskeskusteluissa kuulee usein väitteen, että talouskasvun esteeksi on noussut merkittävien teknologisten innovaatioiden katoaminen. Minua tämä ihmetyttää. Emme toki ole todistaneet aikoihin höyrykoneen kaltaisia tuottavuutta hurjasti kertarysäyksellä edistäviä keksintöjä, mutta vähän pienempiä mullistuksia on riittänyt. Viime vuosikymmeniä on hallinnut tieto- ja kommunikaatioteknologian vallankumous, jonka vähättelyä on vaikea käsittää. Itse olen ansainnut elantoni jo kymmenen vuotta hyödyntämällä internetiä, josta ei nähty vielä untakaan 1980-luvun alussa.

Teknologinen kehitys ei yleensä tapahdu suurina harppauksina, vaan pieninä mutta laajapohjaisina kehitysaskeleina. Saamme siitä todisteita päivittäin. Minua viimeksi myönteisesti hätkäyttänyt uutinen on sähköauton nopea kehitys. Tesla toi markkinoille mallin, jota Aamulehden tekniikan toimittaja Kari Pitkänen luonnehtii vallankumoukselliseksi. Sen toimintasäde yhdellä latauksella on 500 kilometriä, mikä riittää jo melko vaativaan käyttöön. Ominaisuuksiltaan malli on puhdas urheiluauto, jonka moottori vastaa 400 hevosvoiman hirmua – kiihtyvyys nollasta sataan vie rapian neljä sekuntia. Pitkänen sanoo ajo-ominaisuuksia loistaviksi. Mikä ällistyttävintä, muskelivehje kuluttaa sähköä sadalla kilometrillä vain parin euron verran. Huoltokustannuksetkin ovat olemattomat.

Keskiarvo: 4.3 (6 arviota)

Pörssiale päättyi

Käyttäjän OSKLry kuva

Viime vuosi oli osakemarkkinoilla poikkeuksellisen tuottoisa. Lähes kaikki maailman merkittävät pörssit tehtailivat ennätyksellisiä nousuja. Japanin pörssi nousi 55 %, Yhdysvalloissa Dow Jones – indeksi nousi 26 %, Nasdaq 38 %, Saksan pörssi 26 % jne. Varsin mukavasti on menestynyt myös kotoinen pörssimme. Nousua on kertynyt vuoden aikana peräti 27 %. Hintataso meillä parin lamavuoden aikana oli painunut poikkeuksellisen alhaiselle tasolle. Nyt pörssiale on ohi.

Poikkeus osakemarkkinoilla olivat kehittyvät markkinat ja siellä erityisesti BRIC - maat (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina), joita sijoitusalan ammattilaiset hehkuttivat vielä muutama vuosi sitten parhaina sijoituskohteina. Niihin sijoittanut on joutunut katselemaan sivusta muiden ilottelua.

Hyvin ei ole mennyt korkosijoittajallakaan. On käsittämätöntä, että meillä vuodesta toiseen yli 80 miljardia roikkuu pankkitileillä negatiivisella reaalituotolla. Joukkolainoissa tuotto rahoille on ollut muutaman prosentin luokkaa.

Kultaa erinomaisena sijoituskohteena hehkutettiin vielä vuosi-pari sitten. Sijoitusammattilaisten suosituksiin uskonut ja kultaan sijoittanut on joutunut katselemaan vuoden mittaan sijoitusvarallisuutensa murenemista.

Keskiarvo: 4.2 (5 arviota)

Sergion listan päivitys

Käyttäjän sergio kuva

http://www.piksu.net/sivu/sergion-lista

Nousussa:

Metso

Nordea

Nokian Tyres

Sandvik

 

Laskussa:

TeliaSonera

YIT

Aspo

Astra Zeneca

 

 

Keskiarvo: 4.7 (3 arviota)

Isännöitsijä on usein huono renkinä ja aina vielä huonompi isäntänä

Käyttäjän J.Vahe kuva

 

Lain mukaan taloyhtiössä VOI olla isännöitsijä hoitamassa juoksevaa hallintoa. Isännöitsijä ei siis ole välttämätön toisin kuin hallitus.

Vanhan lain ilmaisusta on johdettu hauska sanonta, että isännöitsijä on juoksupoika. Isännöitsijät toki itse luulevat olevansa Kiinan keisareita ja mikä ikävintä, niin uskovat hallitukset ja yhtiökokouksessa istuvat mammat ja papat tilanteessa, jossa joku kaltaiseni risuparta erehtyy yhtiökokouksessa avaamaan suunsa muun kuin kahvin ryystämisen takia.

Turun Sanomissa 8.1. oli peräti mielenkiintoinen juttu siitä, miten jo vuonna 2008 Uudessakaupungissa useassa taloyhtiössä heräsi epäilyjä varojen väärinkäytöksestä. Oikeuteen rikosjuttuna asia meni vasta 2014. 18 taloyhtiön ja kahden pankin epäillään menettäneen yli 600.000 euroa. Kaksi taloyhtiötä ei jäänyt odottamaan rikosprosessia, vaan hakivat vahingonkorvauksia siviilikanteena jo 2012. Näitten vahingonkorvausten jälkeen isännöintitoimiston konkurssipesä on tyhjä, joten lisää korvauksia ei ole tulossa. Muitten taloyhtiöitten hallitukset seisoivat kai isännöitsijänsä takana viimeiseen puuttuvaan kuittiin asti.

Keskiarvo: 5 (11 arviota)

Joulukadun kertomaa

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa Juha Kasanen

Vaikuttasi valitettavasti siltä, että kauppojen joulumyynti meni alle odotusten. Silmämääräisten havaintojen mukaan tavanomainen jouluvipinä puuttui monesta myymälästä. Kokonaiskuvaa täydensi jo hyvän aikaa ennen joulua alkaneet laajat alennusmyynnit. Muun muassa Intersport myi tempauksellaan kaikki vaatteet ja jalkineet 40 % alennuksella jo ennen joulua. Myös Stockalla tuntui olevan erilaisia alennuksia ennen joulua lähes päivittäin. Tämä ei lupaa hyvää kauppojen tuloksille. Ei kai kukaan täyspäinen kauppias myisi tavaraa ennen joulua alennuksella, jos se menisi muutenkin kaupaksi? Lämmin sää ei ole myöskään varsinaisesti edistänyt talvivarusteiden myyntiä.

Vaisu joulumyynti on yksi osoitus kotimaan hiipuvasta yksityisestä kulutuksesta. Yksityinen kulutus vastaa noin 40 prosenttia Suomen kansantalouden kokonaiskysynnästä ja on yli kaksinkertainen julkiseen kulutukseen verrattuna. Yksityisen kulutuksen muutoksilla on siis keskeinen merkitys koko Suomen kansantaloudelle. Suomen Pankin ennusteen mukaan yksityinen kulutus supistui viime vuonna 0,5 prosenttia ja sen ennakoidaan supistuvan myös tänä vuonna.

Keskiarvo: 4.1 (7 arviota)

HS:n henkilösupistukset

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

 

Tänään on jälleen tullut tuutin täydeltä valitusta siitä, miten HS:n irtisanomiset vaarantavat laadukkaan ja tasapuolisen median ja lähestulkoon koko suomalaisen demokratian. Pyydän syvästi anteeksi, mutten taaskaan voi yhtyä näihin irtisanottuja tukeviin lausumiin monestakaan syystä:

-Kun Nelosen uutiset alkoivat, siellä keksittiin tapa jäsentää asia neljään osaan. Pari päivää se nauratti, mutta muutamien vuosien kuluttua vahvistui käsitys, ettei kyseessä ole täyspäinen homma laisinkaan. Kehittäkää vaikka kirveelle ja lapiolle neljä osaa noin esimerkiksi.

-Nelosen uutisiin palkattiin tv-julkkiksia, joitten journalistista pätevyyttä epäiltiin juuri journalistien keskuudessa.

-Eräs kaukana Turusta vaikuttanut HS:n paikallistoimittaja valitti, ettei työssä ole mielekkyyttä, koska juttuja ei julkaista, vaikka palkka juokseekin.

Vielä hiljattain Turun aluetoimituksessa oli kolme toimittajaa. Monia lehtiä tehdään tässä maassa pienemmällä porukalla. Onko

Keskiarvo: 4 (5 arviota)

Kissanristiäisiä ja muita tapahtumia

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

 

 

Onko kuvassa kaivosinsinööri, joka on juuri kuullut Talvivaarassa ajoittain satavan vettä? Photo Tõnu Pani

Suuret ja rakastetut yritysjohtajat päättävät vuorovuosin liittää yrityksiä toisiinsa ja erottaa niitä toisistaan eli tehdä fuusioita ja diffuusioita. Toiminnassa on muutakin erikoista, mutta eräs näkyvä piirre on nimen antaminen yritykselle. Kun insinöörit ja juristit lyövät päänsä yhteen, niin kumeaa kolinaahan siitä syntyy.

Kansallispankin rahoittamassa teollisuudessa esiintyi sotien jälkeen vuosikymmeniä sellainen nimi kuin Repola. Ottaen huomioon idänkaupan merkityksen, nimi oli aika erikoinen. Vuonna 1920 Tarton rauhassa Suomi oli aivan vapaaehtoisesti luopunut Repolan kunnasta saadakseen Petsamon. Nimi oli siis huomattavan revansistinen.

Repola Oy:n alaisuudessa oli Rauma Oy. Kun Rauma Oy:sta telakat olivat erkaantuneet omille teilleen, Rauman kaupungissa ei ollut mitään Rauma Oy:n toimintaa. Tilanne oli erittäin johdonmukainen, koska myöskään Repolan kunnassa ei ollut Repola Oy:n toimintaa.

Keskiarvo: 3.6 (8 arviota)

Osakemarkkinoiden tarkastelu ja ennakointi joulukuussa 2013

Käyttäjän Kari Laakso kuva

Johdanto

TTC:n (Technical Traders Club) joulukuun kuukausikokouksessa 3.12.2013 esitti Sami Listola, FIM, osakemarkkinoiden ajankohtaisen analyysin ja ennakoinnin. Tässä blogissa on tarkastelu päivitetty vastaamaan joulukuun lopun 2013 tilannetta ja indeksigraafeja.
Mukana oli myös FIM Direct Pro asiantuntija Janne Virtanen, joka esitteli ko. kaupankäynti- ja informaatiojärjestelmän toiminnallisia ominaisuuksia.

FIM Direct Pron toiminnalliset ominaisuudet

Janne Virtanen aloitti esittelemällä FIM Direct Pro kaupankäynti- ja informaatiojärjestelmän toiminnallisia ominaisuuksia. FIM Direct Pro pohjautuu norjalaisen Infront AS:n kehittämään ohjelmistoon. Virtanen esitteli järjestelmän reaaliaikaisen kaupankäyntiyhteyttä ja teknisen analyysin useita työkaluja sekä osakevertailujen käyttöä ja mm. mallisivun, linkitetyn työpöydän, räätälöityjen ikkunoiden, asetusten, rajoitusten ja hälytysten käyttöä. Demonstroitiin myynti- ja ostostoptoimeksiantojen asettamista ja keskusteltiin ostostoppien käytöstä osakkeiden pohjakalastukseen ja lyhyeksimyynnin suojaukseen.

Keskiarvo: 3.8 (12 arviota)

Vienti vetää keski-Eurooppaa ja suhdannekello tikittää kohti korkeasuhdannetta

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Saksalaisen IFO instituutin mittaama suhdannekello kiertää kellon lailla nelikenttää:
- Nousuvaiheessa (Upswing) odotukset ovat korkealla, mutta talous ei vielä kasva.
- Korkeasuhdanteessa (Boom) sekä odotukset että kasvu ovat voimakkaita.
- Laskusuhdanteessa (Downswing) odotukset ovat heikot, mutta talous kuitenkin vielä kasvaa
- Lama (Recession) vaiheessa sekä odotukset että kasvu ovat heikkoja

Saksan talous on rakenteeltaan Suomen kaltainen. Se on konepajavaltainen ja hyvä vire, silloin kun sitä on, perustuu vientiin ja maailmankauppaan. Siksi Saksan suhdannekello on tärkeä indikaattori myös meille.

Suhdannetilanne näyttäisi nyt nilkuttavan vähitellen kohti parempaa. Teollisuus luottaa tulevaisuuteen ja talous kasvaa niin kuin korkeasuhdannevaiheessa kuuluukin. Tämä antaa luottamusta tulevaisuuteen. Euroopan vaihtotase on jo 2% positiivinen ja myös Etelä-Eurooppa on pääsemässä mukaan viennin vetoon. Euro on hieman vahvistunut suhteessa muihin päävaluuttoihin, mutta tämä ei näyttäisi menoa haittaavan. Kilpailukyky on siitä huolimatta kohtuullisella tasolla.

Euroopan rakenteellinen kasvunopeus on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut 1,5....2%. Se ei ole paljoa. Hyvä vire tarkoittaa vain runsaan prosentin BKT kasvua vuodessa.

Keskiarvo: 3.6 (8 arviota)

Good Times R.I.P.

Käyttäjän Norvestia kuva

Kirjoitusvuorossa Juha Mikkola

Vuonna 2008 maapallon menestynein pääomasijoittaja Sequoia Partners kirjoitti yllä olevalla otsikolla kirjeen kaikille yrityksille, joissa he olivat sijoittajana. Tämä kirje kannattaa lukea ja löytyy useasta paikasta verkosta.

Viesti kasvuyrittäjille oli yksinkertainen: Pääoman kerääminen on jatkossa merkittävästi vaikeampaa kuin aiemmin. Ohjeet yrittäjille olivat mm:

Keskiarvo: 3.2 (5 arviota)

Sijoittamisesta Scorsesen ja yleensä elokuvan silmin

Posted in

Sijoittamista käsitteleviä elokuvia tupsahtaa markkinoille silloin tällöin. Niiden lähestymistapa on käytännössä aina jonkinlainen moraliteetti. Se on sikäli helppo ymmärtää, että pohjimmiltaan aika arkisesta toiminnasta on muuten vaikea löytää taiteen tai edes viihteen kaipaamaa draamaa. Sijoittaminen tarjoaa myös loistavaa materiaalia aatteelliselle populismille, siihen kun voi kytkeä kaikki mahdolliset vainoharhat, virhekäsitykset ja talousjärjestelmän demonisaatiot, jotka uppoavat suureen ja taloudellisesti ei aina niinkään valveutuneeseen yleisöön. Oliver Stone demonisoi Wall Streetissä (1987) pörssiyhtiöiden pilkkomisen, vaikka kyseessä on aika arkinen toimi. Meillä on viime vuosina irrotettu Outotec Outokummusta ja tuoreeltaan Valmet Metsosta ilman suurta draamaa. Jälkimmäisen kohdalla muutokseen liittyi irtisanomisia, mutta tuskinpa ne pilkkomisesta sinänsä johtuivat. Tällä en tarkoita, etteikö sijoitusmaailmassa ja talousjärjestelmässä – missä tahansa niistä – riittäisi kritisoitavaa ja ruokottomuuksia. Mutta vaikkapa sijoittamisesta saa elokuvien perusteella äärettömän yksipuolisen ja ylidramatisoidun kuvan; paljon realistisempi hahmottuu lukemalla Piksua.

Keskiarvo: 4.5 (4 arviota)

Tulevaisuuden teknologiakuninkuus ratkaistaan medialaitteissa

Käyttäjän Ari Hakkarainen kuva

Fred Vogelsteinin kirjoittama kirja Dogfight: How Apple and Google Went to War and Started a Revolution kertoo jännittävän tarinan taistelusta uuden aikakauden johtajuudesta. Vastakkain ovat suljettua teknologiaa edustava Apple ja avoimesta teknologiasta ponnistava Google. Erityisen kiinnostavaksi taistelun tekee se miten lähellä Apple oli kadotuksen kuilun reunaa Steve Jobsin sitoessa yrityksen resurssit ensimmäisen iPhonen kehitykseen. Tuotteen ensimmäinen versio oli siitä huolimatta teknisesti että toiminnallisesti surkea viritys.

 Dogfight - how Apple and Google

Ilmestyessään vuonna 2007 iPhonen tuotekonsepti oli kuitenkin niin houkutteleva, että siitä tuli välitön menestys. Se ei ollut pelkästään kaupallinen menestys, vaan siitä alkoi uusi mobiili aikakausi tietotekniikassa. Google oli jo kehittämässä Andy Rubinin johdolla Android-ohjelmistoa älypuhelimiin, mutta ohjelmiston uudelleensuunnittelu aloitettiin välittömästi iPhonen ilmestyttyä. Android oli alun perin suunniteltu näppäimistön käyttöön perustuvaksi ohjelmistoksi.

Keskiarvo: 5 (6 arviota)

Omat Rahat Katsaus: Hyvät, Pahat ja Rumat 2013

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Salkkusivu jossa enemmän tietoja

Arvonmuutokset: Vuosi 2013 +16.6%,  alusta (27-05-2010) +52.0% 

 

Yleistä:

Tuttuun tapaan vuoden vaihtuessa taaksepäinkatsova silmäys salkkuun.

Vuoden nousijat: DelClima SPa (+90%), Great Wall Motor (89%), Softbank Corp (+76%)

Vuoden laskijat: H&T Group (-43%), Aspocomp (-23%), Oriental Watch Holding (-20%)

Kaikki osakkeet eivät olleet koko vuotta salkussa, joten numerot eivät näiltä osin ole samoja kuin osakkeet vuosimuutos.

Vuoden loppua kohti markkinat piristyivät ja useat indeksit rikkoivat ennätyksiä, eikä mikään mielestäni nyt ennusta pikaista suunnanmuutosta, olkoon keskimääräiset arvostustasot mitä tahansa.

Keskiarvo: 4.9 (10 arviota)

Kansalaisaloite on demokratian uusiutumisprosessin ensimmäinen vaihe

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Kansalaisaloitejärjestelmä on ensimmäinen merkki demokratian uudistumisesta, suoran demokratian noususta ja internet pohjaisen demokratian syntymisestä.

Laki kansalaisaloitteesta tuli voimaan kaksi vuotta sitten (13.1.2012). Aloitteita, ja niiden puoltamisia varten on olemassa verkkopalvelu, kansalaisaloite.fi, ja olemme nyt saaneet ensimmäiset kokemukset:

  • Aloitteita on tehty parisataa, joista kolme on saanut vaaditun 50'000 kansalaisen kannatuksen ja edennyt eduskuntakäsittelyyn
  • Kansalaisaloitteita tehdään ja kannatetaan käytännössä yksinomaan verkon kautta. Kyse on ensimmäisestä internet aikakauden demokratiarakenteesta. 

Järjestelmä on uusi, eikä sitä vielä kaikin osin osata hyödyntää. Mutta ensimmäiset kokemukset antavat viitteitä siitä, että kansalaisaloitteiden tapaisesta verkkovaikuttamisesta tulee vähitellen kilpailija edustukselliselle demokratialle. Kansalaisten ja virkamiesten keskuudessa liikkuu paljon hyviä ja huolella mietittyjä aloitteita, jotka kenties jossakin vaiheessa löytävät tämän uuden kanavan. 

Järjestelmässä on vielä puutteita eikä sitä ole kunnolla markkinoitu

Keskiarvo: 4 (3 arviota)

Kestävyysvajeesta selvitään, kun yksilön oma vastuu määritellään ja rajataan

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Julkisen talouden kestävyysvajeesta selviäminen edellyttää rakenneuudistuksia elinkeinoelämässä ja julkisessa taloudessa. Lisäksi on kyettävä määrittelemään nykyistä selkeämmin julkisten palveluiden palvelulupausten sisältö, jotta tiedämme, mistä vastaamme itse.

Timo Silvola / Finanssialan Keskusliiton johtaja

Keskiarvo: 2.7 (6 arviota)

Ei kädet ristissä rikkaiksi tulla

Posted in

Jokainen sota voitetaan tai hävitään ennen kuin taisteluja käydään. Se tarkoittaa sitä, ettei arvailla ja heitellä tikkaa tauluun, vaan sijoitetaan varmojen asioiden varaan. Lukekaa Sun Tzun kirja "Sodankäynnin taito". 

Tultuani Amerikasta taas kerran Suomeen altistuin sille samalle kulttuurisokille, joka minua aina kotona odottaa. 32 minuuttia terminaalista päästyäni näen kännissä olevia ihmisiä. Alle vuorokausi kotona olemisen jälkeen huomaan, että uutisissa ja niiden kommenteissa hehkutetaan pk-seudulle asuntosijoittamista "varmana juttuna". Sähköpostissani odottaa kaksi viestiä, jossa minua pyydetään neuvomaan aloittelevaa asuntosijoittajaa. Olenhan suositellut asuntosijoituksia, viesteissä sanotaan. 

Juu, silloin 2005-2006. Siitä on seitsemän vuotta aikaa. Silloin moni kritisoi asuntoja sijoituksena, ja näistä kriitikoista suurin osa ei ollut koskaan edes omistanut sijoitusasuntoa. Tänä päivänä näyttää siltä, että vähän kaikki ostavat asuntoja sijoituksiksi. Nyt, kun vaikkapa Kallion yksiöiden hinnat ovat tuplaantuneet. 

Keskiarvo: 4.3 (21 arviota)

Kotimainen työjuhta

Käyttäjän Henri Myllyniemi kuva

Kerroin kaverilleni, että onneksi salkussa on sellaisiakin hankintoja, jotka eivät ole pettäneet. Markkinoilla on näkynyt viime vuosien aikana niin rajuja liikkeitä, ettei kaikkia voi enää pitää mitenkään todellisina. Liikkeisiin on enemmän vaikuttaneet keskuspankkiirien tiedotustilaisuudet kuin yritysten (osa)vuosikatsaukset. Euroopassa valtiot ovat vieneet erityisesti pienyritysten rahoitusvirrat. Vanha manner on sitkeästi kiinni pankkien lainatiskien rahoituksista, ja johtuen juuri pitkälti yritysten kokoluokasta. Pienten yritysten on usein käytännössä mahdotonta saada tilattua itselleen luottoluokituksia ja sitä kautta päästä käsiksi monipuolisempiin rahoitusmalleihin.

Positiivisiakin uutisia vuodelta 2013 toki on. Olen tietysti paitsi oman hyödyn ohella lisäksi täysin vilpittömän iloinen Stonesoftin omien tekijöiden puolesta. "Stonesoft-ilmiö" toki rajoittui pitkälti vain saman alan firmoihin, kun sijoittajat lähtivät hakemaan uutta vastaavaa menestystarinaa.

Keskiarvo: 3 (8 arviota)

Pyöreän pöydän pojat

Käyttäjän Matias Savolainen kuva

Vuosittain minulla on ollut tapana istua kaveriporukan kanssa alas, korkata hyvin kypsynyt pullo tai kaksi viiniä ja lyödä pienimuotoinen veto. Tarkoituksena on, että jokainen pyöreän pöydän viinisieppo tuo mukanaan jonkin sijoitusteeman ja tulevan vuoden lopussa verrataan, kuinka kunkin edellisenä vuonna tuoma “salkku” on pärjännyt.

Tyypillisesti keskustelu on kiivasta ja polveilevaa jo ennen viinien avaamistakin, puhumattakaan siitä, kun on päästy käsiksi kunkin syvimpiin tuntoihin. Tänä vuonna paikkana oli viinikellarimme ja tarjoilut tapahtuivat osallistujien mukanaan tuomista herkuista. Juomien mukana on tapana tuoda tarina valitusta pullosta, jotteivat luonnon jalokivet olisi pelkkiä hetken kulauksia vaan niistä kumpuaisi jotain syvempää, värikkäämpää ja viihdyttävämpää.

Tänä vuonna olen valinnut omaksi teemakseni pidempään heikosti pärjänneen omaisuuslajin ja sen ympärillä olevan toimialan. Käppyrät ovat kääntyneet sen näköisiksi, että riskituottomahdollisuus saattaisi olla otollinen.

Valintani on Kaivossektori ja sielläpä vielä kulta ja hopea erityisesti.

Valintani vuoden koriin on NEM, ABX, NG, HL, SLW ja GDX

(kaikki kuvaajat TC2000.com )

 

Keskiarvo: 4.2 (13 arviota)

Kehno vuosi takana ja Suomi Neito hiljenee Joulun viettoon

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Ansaittu Joulu on tullut meille kaikille.

Suomi Neidolla on huono vuosi takana: 

  • Putosimme Pisa koulumenestystutkimuksessa ja korruptiovertailussa hieman
  • Hallitus kunnostautui päätöksentekijänä. Monet sen sijaan epäilivät hallituksen kykyä johtaa kansakuntaa. Johtajalta edellytetään asiantuntijoiden, virkamiesten, kansalaisten ja kunnallishallinnon ja kunnallisten päättäjien välisen keskustelun käymistä niin, että syntyy hyviä yhteisiä päätöksiä. Hallituksen jäseniä kiitettiin kuuntelemisen ja keskustelemisen siitä, että he osasivat suoraselkäisen järkähtämättä ajaa omaan poliittiseen harkintaan perustuvaa päätöslinjaa (sote ja kuntauudistukset).
  • Monia huoletti yli varojen eläminen. Hallitus leikkasi noin 5000 tänä vuonna syntyvän lapsen kaikki elämänaikaiset tulot tämän vuoden kulutukseen (vastaa lisävelan määrää).
  • Kansainvälinen lehdistökin huomasi Suomen pudonneen mallimaan pallilta ja esimerkiksi Economist uutisoi näyttävästi Finn-ish. "Suomi - loppu". 
  • Hyvä hallinto on eräs ihmisten samaistumisen kohde - ihmisen itsehallinnan, minäkuvan peili. Mutta monet ystävistäni kokivat käsitteen, Suomi, vieraaksi itselleen sanoin: "Suomen virallisen koneiston toiminta ei ole tapaa, jolla minä käsittelen lähimpiäni.  En halua tuollaiseksi." Uutta identiteettiä ei haettu, mutta epäluottamus orasti. Uutta vaalienjälkeistä hallitusta alettiin odottaa.
  • Työmarkkinajärjestöt onnistuivat järkevän palkkaratkaisun tekemisessä ja osoittivat johtajuutta, jota niiden asema maailman ammttiydistysvaltaisimmassa maassa edellyttää.
  • Tasavallan Presidentti, Suomen Pankki (Erkki Liikanen), ja jopa Euroopan Komissio (Olli Rehn) toivoivat parempaa sisäpolitiikan ja valtiontalouden hoitoa. Sisäpolitiikkaan puuttumisen syynä oli se, että valtion(talouden) kehno hoito ei voi olla vaikuttamatta ulkopolitiikkaan, Suomikuvaan ja Suomen Pankin asemaan. 
  • Suomi menetti itsenäisyyttään ja suvereeniuttaan EU:lle ja rahamarkkinoille. Osin hyvästä syystä ja kansalaisten parhaaksi. EU on kuitenkin monessa asiassa kansalaisten viimeinen turva, joka yrittää turvata kansalaisten asemaa jopa silloin, kun maan hallitus on toiminut hölmösti kuten Kreikassa, tai kun pankkivalvonta on pettänyt kuten Espanjassa.  
Keskiarvo: 3.9 (7 arviota)

Onko lounasseteleiden käyttöä tarpeen valvoa?

Käyttäjän Johannes Hidén kuva

Lounassetelien käyttöehdot tiukentuvat vuodenvaihteen jälkeen, sillä jatkossa lounassetelit pitää merkitä omalla nimellä (kts. Lounassetelillä ei enää makseta kaverin ateriaa). Onko tällaiselle valvonnalle oikeastaan tarvetta?

Lounasetelin takapuolella ei ole
 tähän asti ollut allekirjoituskohtaa.

Ilmeisen vertailukohteen lounasseteleille muodostavat liikunta- ja virikesetelit, joihin on tähänkin asti pitänyt laittaa oma nimi, jotta voidaan seurata, että edun saaja itse käyttää setelinsä. Onko saman vaatimuksen asettaminen lounareille nyt siten perusteltu jo ihan johdonmukaisuuden nimissä? Ei mielestäni. 

Keskiarvo: 4.7 (3 arviota)

Markkinakatsaus

Ounastelin edellisessä markkinakatsauksessa 12.12. pörssien tulevan vielä hiukan alemmas, ja nippa nappa näin kävikin.  Osa pörsseistä pohjasi parin päivän päästä, toiset – mm jenkkipörssit – koppasivat päivänsisäiset pohjat 18.12. eli kyllä pudotukseen se standardi kolmisen viikkoa saatiin kasaan. Kun Fed antoi kuumeisesti odotetun päätöksen etenkin setelirahoituksen osalta, riemu oli suuri ja trendi kääntyi saman tien. Se oli tietysti odotettavaa, että kohtuullisen reippaasti markkinat reagoivat suuntaan tai toiseen päätöksestä riippuen. Kun setelirahoitusta kevennetään vain 10 miljardilla  kuukaudessa, otettiin tieto riehakkaasti vastaan. Rahapolitiikka pysyy löysänä, joskin kiristymisen merkit on nyt annettu.

Droppi oli sitten mielestäni siinä. Kovin alas se ei tullut, jääden aika kauas pitkien liukuvien kuten 12 kk suojatasosta. No, jos Fedin linja olisi ollut tiukempi, ropsaus olisi voinut hyvinkin niille nurkille päätyä.

Keskiarvo: 4 (9 arviota)

FED vähentää tukiostoja - mihin nyt sijoittaa?

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Joskus markkinareaktioita on vaikea ymmärtää. Kun kesäkuussa Ben Bernanke vihjaisi että FED:n velkakirjatukiostot eivät jatku ikuisesti siitä seurasi pörssiromahdus. Kun sama Ben lähes viime töikseen männä viikolla ilmoitti tukiostojen vähentämisestä SP500 päätyi pienen laskipiikin jälkeen plussalle. Tässävälin Iso-Ben on toki käyttänyt aikka ja energiaa vakuutteluun että tukiostojen vähentäminen ei tarkoita että koronnostot olisivat lähellä. Samalla on myös saatu vihjeitä USA:n talouskasvun vakautumisesta. Viimeiset päivitetyt luvut näyttävät 4% BKT-kasvuvauhtia ja, mitä parasta, vähittäiskaupan vetämänä.

Hyvät uutiset USA:ssa ovat siis jälleen hyviä uutisia pörssille eikä päinvastoin.

Alla muutamia ajatelmia/ennusteita markkinatilanteesta:

Keskiarvo: 4.4 (11 arviota)

”Väärät” johtajat?

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa Hannu Lehtilä

Jenkit sen osaavat; leikataan juustohöylällä arkaa keskuspankkielvytystä, mutta sanotaan samalla että korot pysyvät pidennetyn ajan olemattomalla tasolla ja ettei inflaatiosta ole vaaraa, niin siitäkös markkinat hullaantuivat. Ne ”ennustajaeukot”, jotka varoittivat elvytykseen kajoamisen romahduttavan markkinat, joutavat häpeään. Pörssit kokivat miellyttävän herätyksen siirtyessään aikavyöhykkeeltä toiselle. Suunta oli ylöspäin ja mittarit vihreällä.

Talouden ohella jenkit ovat saaneet myös sisäpolitiikkansa luottamusta herättävälle pohjalle. Johtavat puolueet – demokraatit ja republikaanit – ovat saaneet typerät budjettikiistansa järjelliselle tolalle ja USA:n keskuspankki saa Janet Yallenista (synt. 1946) kokeneen pääjohtajan Ben Bernanken jälkeen.

Keskiarvo: 4.8 (9 arviota)

Eläkesäästöille parempaa tuottoa

Käyttäjän OSKLry kuva

Eläkevakuutusyhtiöt ovat periaatteessa sijoitusyhtiöitä, jotka keräävät palkkojen perusteella määräytyvät veroluonteiset eläkevakuutusmaksut vuosikymmenten ajan ja maksavat nämä palkan saajille tuottoineen takaisin eläkeaikana. Eläkkeen suuruus määräytyy sen mukaan, kuinka paljon rahaa on kerätty ja kuinka hyvin kerätty raha on tuottanut. On siksi äärimmäisen tärkeää, että säästöille saadaan mahdollisimman hyvä riskikorjattu tuotto.

Sekä suuren että pienen sijoitusyhtiön tuottoon vaikuttaa paitsi se, mihin rahat sijoitetaan, myös se, kuinka kustannustehokkaasti varoja hoidetaan. Eläkevakuutusyhtiöiden johtajilta edellytetään paitsi sijoitusalan osaamista, myös kulujen hallintaa. En ennen Risto Murron valintaa Varman toimitusjohtajaksi ole havainnut, että sijoitusosaaminen olisi ollut etusijalla nykyisiä johtajia valittaessa. Ylimpään johtoon ovat valikoituneet henkilöt, joilla on ollut joko ammattiyhdistys- tai virkamiestausta tai sopiva jäsenkirja. Sijoitusosaamisen puuttumisen lisäksi kulujen hallinta ei näytä olevan eläkevakuutusyhtiöiden johtajien vahvimpia puolia. Eläkejärjestelmän maksajat ovat raivoissaan. Mitä enemmän asioita on pöyhitty, sen käsittämättömämpiä asioita sieltä on paljastunut.

Keskiarvo: 4.6 (9 arviota)

"Kerettiläisen" malli, osa 2

Käyttäjän Henri Myllyniemi kuva

Kävin seminaariosallistujien kanssa seminaarin ("Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon?") päätyttyä keskusteluja Saksan vientiteollisuuden mallista. 2 työpaikkaa kolmesta Euroopassa tulee pienistä ja keskisuurista yrityksistä. Millä eväin suomalainen pienyrittäjä (esim. 3-5 hengen yritys) lähtisi myymään tuotteitaan vaikka Indonesiaan tai Thaimaahan?

Vastaus on: järjettömän hyvällä tuurilla. Tällainen voisi olla, että indonesialainen yritysjohtaja on turistina Suomessa, huomaa suomalaisyrityksen tuotteet myynnissä, lähtee selvittämään yrittäjän henkilöllisyyttä ja käy kertomassa hänelle, että me Indonesiassakin haluamme tällaisia, mitä nämä maksaa?

Tällaisen varaan tuskin kannattaa kovin paljoa paisuttaa julkisen sektorin budjettiosuuksia.

Keskiarvo: 3.1 (8 arviota)

Työtä verotetaan Euroopassa ja Suomessa raskaasti

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Suomessa keskipalkkaisen veroprosentti ylittää muiden Euroopan maiden keskiarvon 1,5 prosenttiyksiköllä. Naapurimaa Ruotsiin verrattuna keskituloisen veroprosentti on 5,2 prosenttiyksikköä korkeampi. Eli samasta 40 700 euron palkasta menee Suomessa veroja yli 2 000 euroa enemmän kuin Ruotsissa.

   Tämä käy ilmi Kansainvälinen palkkaverovertailu 2013 -selvityksestä, jossa vertaillaan työn verotusta 18 OECD-maassa* neljällä eri palkkatasolla. Selvityksen ovat laatineet Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola ja Minna Punakallio.

Tuloveroprosentit (Lähde: Veronmaksajat / Palkkaverovertailu)

Keskiarvo: 3.8 (4 arviota)
Julkaise syötteitä