Hyppää pääsisältöön

Artikkelit aikajärjestyksessä

Pyöreän pöydän pojat - miten ovat vuodelle 2014 tehdyt sijoitusvalintani tuottaneet?

Käyttäjän Matias Savolainen kuva
Posted in

Mellä on ollut vuosia tapana pienen porukan kanssa kokoontua joulun kulmilla viinipullon ympärille ja valita kukin oma sijoitusteemamme vuodelle. Rajauksena on ollut, että sijoitukselle pitää pystyä löytämään päivän arvo, eli asunnot, kiinteistöt yms. taulut ja sen sellaiset on käsirysyn välttämiseksi jätetty pois pelistä. Sijoitusta on pidettävä koko vuosi seuraavaan pyöreänpöydän iltaan saakka eli muutoksia ei voi tehdä. 

 

Viime joulukuun 26. päivä minä valitsin itselleni kaivosyhtiövedon vuodelle 2014 . Salkku koostui seuraavista papereista:

 

Keskiarvo: 4 (9 arviota)

Asiantuntijaryhmä esittää Suomeen kolmen tyyppisiä kuntia

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Asiantuntijaryhmä ehdottaa muistiossaan "Kunnat turbulenssissa", että Suomen kunnat voisivat valita kolmen tyyppisen vaihtoehtoisen hallintomallin välillä:

  • Metropoleja olisi suurimmilla kaupunkiseuduilla. Niissä olisi kaksitasoinen malli, jossa metropoli vastaisi muun muassa maankäytöstä, kaavoituksesta ja toisen asteen koulutuksesta. Metropolin sisällä olisi useita palvelukuntia, joiden vastuulla olisi päivähoito, peruskoulu, liikunta ja kulttuuri. Molemmille valittaisiin vaaleilla valtuusto, mutta verotusoikeus olisi metropolilla.
  • Seutukaupungit muodostettaisiin suurehkoista kaupunkiseuduista. Niillä olisi vaativaa erikoissairaanhoitoa lukuun ottamatta samat tehtävät kuin metropolilla, mutta yksitasoinen hallinto. Osallisuutta vahvistettaisiin esimerkiksi kunnanosavaltuustoilla.
  • Kunnat järjestäisivät lähipalveluita ja ostaisivat muut palvelut seutukaupungeilta, metropoleilta tai yrityksiltä. Asemakaavoitus olisi kuntien omissa käsissä, mutta alueelliset yleiskaavat valmisteltaisiin metropolien tai seutukaupunkien johdolla.
Keskiarvo: 4.4 (5 arviota)

Suurimmista ja likvideimmistä ETF rahastoista luettelo Piksun markkinat osiossa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Piksun yläreunan valikon "Markkinat" osioon on lisätty sivu "ETF-rahastot"

Sivulle on koottu valikoima suosittuja ETF rahastoja.

Rahastot on valittu USA:n pörssistä, jossa vaihdetaan yli 70% maailman ETF tuotteista ja kriteerinä on käytetty rahaston kokoa ja vaihtoa. Valikoimassa on mukana sellaiset tuotteet, joiden avulla on mahdollista saavuttaa järkevä hajautus tai kohdennus.

Keskiarvo: 4 (3 arviota)

Öljysota hyödyttää useimpia maailmantaloudessa

Posted in

Öljyn hinnasta on ollut Piksussa jo useampi hyvä juttu, mutta työnnänpä lusikkani soppaan minäkin laventamalla paria näkökulmaa, joita ovat muutkin jo kyllä sivunneet. Ensimmäinen kysymys on, onko rintaromahduksen takana kysynnän puute eli heikko suhdanne, mikä olisi selkäesti kielteinen tilanne. Alan tuntijoiden mukaan pehmeä kysyntä on yksi tekijä, mutta tärkeämpi on liuskeöljy, jonka Yhdysvalloista on tullut Saudi-Arabian veroinen tuottaja. Sen seurauksena öljystä on ylituotantoa ospuilleen Norjan koko tuotannon verran.

Opec ei lähtenyt tuotannon leikkauksiin nostaakseen hintaa eli se aloitti hintasodan. Kuten Jarno analysoi, matala hinta heikentää reippaasti liusketeknologian kannattavuutta, toki muidenkin, mutta liusketuottajat ovat Opecin kohde. Matala hinta pakottaa leikkaamaan investointeja. Jos Opec olisi manipuloinut hintaa ylös supistamalla tuotantoa, olisi se vain yllyttänyt liusketuotannon investointeja.

Keskiarvo: 4 (7 arviota)

Kauppa se on, joka kannattaa

Käyttäjän mikko kuva

Olin tänä aamuna ajatuspaja Liberan tilaisuudessa "Kauppa se on, joka kannattaa". Aiheena oli vapaakauppa. Aiheen valintaan ja ajoitukseen lienee vaikuttanut käynnissä olevat TTIP (transatlantic trade and investment partnership) neuvottelut. Panelistien ja yleisökommenttien enemmistön mielestä vapaa ja runsas kansainvälinen kauppa on hyväksi ja se ei ole nollasummaista, vaan se on käytännössä kaikkien etu. Muutamia hienojakoisempia "rintamalinjoja" oli keskustelusta kuitenkin tunnistettavissa.

Ensiksikin suuryritykset versus pienyritykset: joidenkin mielestä TTIP on suuryritysten juoni sementoida ennestäänkin vahva asemansa. Toisaalta, jos TTIP syrjäyttäisi kahdenvälisiä sopimuksia, niin eikö se silloin vähennä kansainväliseen kaupankäyntiin liittyvää lakityön määrää ja siten suhteellisesti eniten alenna nimenomaan pienten yritysten kynnystä kansainvälistymiseen?

Keskiarvo: 3.3 (8 arviota)

Tuotantokoneistomme julkinen omistus on saavuttanut 70% tason

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Hyvinvointivaltiomme kehitystasoa kuvaa tuotantokoneiston julkisen omistuksen osuus. Sitä on toisen maailmansodan jälkeen kasvatettu ja olemme Suomessa päässeet jo 70% suuruusluokkaan. Harva maa maailmassa pääsee samaan. Tämä luku kertoo sen, että tyypillinen suomalainen tekee työtään työpaikassa, jonka omistajaohjaus tulee osittain tai kokonaan julkisen sektorin piiristä.

Yksityishenkilöiden varallisuuden pääosan muodostaa oma asunto

Mistä tuo yksityisomisteisen osuuden pienuus oikein johtuu? Lähinnä se johtuu siitä, että suomalaiset haluavat omistaa ennen kaikkea oman asunnon, kesämökin ja auton. Ja jos on ylimääräistä, jää se useimmiten pankin tilille. Pankkien tileillä makaa lähes yhtä paljon varallisuutta kuin mitä yksityishenkilöt omistavat osakkeita tai osakerahastoja. Yksityishenkilöt eivät yleisesti ottaen omista kovinkaan paljon osakesijoituksia, eikä Suomessa enää ole niinsanottua yksityistä tuotannollista pääomaa kuin aivan nimeksi. Vain kaikkein pienimmät yritykset ovat enää yksityisessä omistajaohjauksessa. Suuria hallinnoivat julkiset eläkevakuutusyhtiöt.

Tuotantokoneiston julkinen omistus on synnytetty verotuksellisin ohjauskeinoin

Tuotantokoneiston julkinen omistus on syntynyt vähitellen. Kunnilla ja valtiolla on ollut tarvetta ja halua operoida ja omistaa terveydenhuollon, lentoliikenteen, raideliikenteen, koulutuksen, vanhustenhoidon,... ja monien muiden liiketoimintojen osa-alueita. Pörssiyhtiöiden omistajaohjausta on vähitellen siirretty julkisessa kontrollissa oleville työeläkevakuutusyhtiöille, ja samalla on verotuksellisin keinoin ohjattu yksityisomistusta pois tuotannollisista investoinneista kohti omistusasumista ja pankkitilille säästämistä. Muun muassa Juha Sipilä on kiinnittänyt tähän ilmiöön huomiota. 

Keskiarvo: 4 (9 arviota)

Musta öljy ja punaiset kurssit

Posted in

Innostuin minäkin kertomaan jotain öljystä Norvestian blogin myötä. Öljynhinta on laskenut, tämä ei ole mikään uutinen.  

Sekään ei ole uutinen, että monet taloudellisesti heikot öljystä riippuvaiset maat ovat vaikeuksissa. Näitä on mm. Venäjä, Iran, Nigeria, Venezuela ja Iran, tosin talousvaikeuksissa ja ilman kasvua tuntuvat olevan myös ne maat jotka hyötyvät öljyn hinnanlaskusta. Norjankin talous on ongelmissa, mitkä ongelmat näkee hyvin Norjan kruunun dollarikurssista.

Keskiarvo: 3 (3 arviota)

Mustaa ja punaista joulua

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa: Mika Huhtamäki

Musta joulukuu ja halvan öljyn kriisi käänsivät sitten lopulta osakekurssitkin punaiselle. Kurssiheiluntaan on jo totuttu, mutta öljyn odottamaton hinnanlasku on varmasti yllättänyt monet. Odottamattomien tapahtumien vuoksi tuntuukin, että eläisimme poikkeuksellisia aikoja. Ja kuten aina, poikkeukselliset ajat vaativat poikkeuksellisia toimia. Tällä kertaa sijoittajat ovat kuitenkin jo tottuneet yhä jatkuvaan poikkeustilaan ja siitä seuraaviin temppuihin. Kuudes arvaamaton vuosi peräjälkeen on alkanut turruttaa ja useimmat ennennäkemättömät temputkin jo tehty ja nähty. Mikä sitten tämän kaiken jälkeen voisi enää edes yllättää?

Öljyn nykyistä hintaa tuskin kukaan osasi viime vuoden lopulla vielä ennustaa. Ja nytkin valistuneimmat voivat vain arvailla alhaisen hinnan seurauksia ja tulevaa kehitystä. Todelliset motiivit öljyntuottajamaiden haluun painaa hintoja alaspäin ovatkin pääosin arvailujen varassa. Alhaisen öljyn hinnan on spekuloitu johtuvan sekä Venäjään kohdistuvasta painostuksesta että öljyntuottajamaiden halusta ajaa USA:n oma liuskeöljyntuotanto hankaluuksiin. Yksi tavoite lieneekin siivota markkinoilta yli 100 taalan hintoihin toimintansa perustaneet yritykset.

Keskiarvo: 4 (11 arviota)

Sukupuolineutraali avioliitto ja 24 miljardia suomalaista euroa

Käyttäjän J.Vahe kuva

Suomi on demokratia ja sillä järjestelmällä on monta huonoa puolta. Eräs heikkous on se, että päättäjämme ovat kiinnostuneita suunnilleen samoista ”asioista” kuin äänestäjänsä. On jokseenkin turhaa väittää, että vain pöntöt edustajat olisivat eduskunnan pöntössä paasanneet otsikon ensimmäisestä aiheesta. Kyllä sitä on ollut kaikki muutkin tuutit täynnä. Niinpä minäkin ilmoitan kantani aiheeseen:

 

EVVK

 

Jos jotakuta vielä kiinnostaa lähes 24 miljardia euroa, voin minä siitäkin jotain sanoa.

Valtiontalouden tarkastusvirasto pullautti ulos tarkastuskertomuksen 15/2014 (laatineet Jenni Pääkkönen ja Annu Kotiranta), josta ei liikaa ole mölisty. KL:ssa oli pieni huomaamaton ja huonosti otsikoitu juttu. Itse kertomuksen kovin sisältö on mukavasti piilotettu sivuille 17–18:

Keskiarvo: 3.9 (20 arviota)

LähiTapiola ennustaa hidasta kasvua lähivuosille

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

LähiTapiola laskee suhdannekatsauksessaan Suomen vuoden 2015 bruttokansantuotteen kasvuennusteen 0 prosenttiin ja ennustaa työttömyyden nousevan ensi vuonna 9 prosenttiin. Odotamme kokonaiskysynnän heikkenevän vuoden alkupuoliskolla ja kääntyvän viennin vedolla maltilliseen nousuun ensi vuoden lopulla, sanoo LähiTapiola Varainhoidon pääekonomisti Jari Järvinen.

”Kotimarkkinoiden vaikeuksien ennakoimme jatkuvan vielä vuonna 2016, mutta kansainvälisen talouden asteittainen elpyminen palauttaa myös Suomen kestävämmälle kasvu-uralle. Talouden elpyminen on kuitenkin hidasta ja rakenteellisten uudistusten vaikutukset näkyvät kunnolla vasta muutaman vuoden päästä. Ennusteemme vuoden 2016 BKT-kasvuksi on 1 prosenttia”, Jari Järvinen kertoo.

Keskiarvo: 4 (4 arviota)

Suomen talous jämähti POP pankin suhdanne-ennusteen mukaan paikalleen

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

   Suomen talous supistuu jo kolmatta vuotta peräkkäin. POP Pankin kansalaissuhdanne-ennusteen mukaan bruttokansantuotteemme sukeltaa tänä vuonna 0,2 prosenttia ja vielä ensi vuonna 0,1, prosenttia. Työttömyyden kasvu jatkuu.

   

Suomen bruttokansantuoteen ja työttömyysasteen kehitys (Lähde: POP pankki)

POP Pankki arvioi, että Suomen heikko talouskehitys voi jatkua vielä pitkään, jos tilanteeseen ei reagoida riittävän päättäväisesti. POP Pankin johtajan Timo Hulkon mukaan Suomea ei tulisi nähdä ajopuuna kansainvälisen talouden myrskyissä, vaan tilanteeseen voi vaikuttaa omilla päätöksillä.

Keskiarvo: 4 (5 arviota)

TV:n tulevaisuus (Samsung)

Posted in

Itse tykkään maailman muuttumisesta.  Virtuaalimaailma tulee reaaliseksi parin vuoden sisään. Video tulevaisuudesta siitä. Tämä vehje on beta-vaiheessa, mutta sen mahdollisuudet ovat valtavat. Tällä on mahdollista ottaa mukaan parempi kuvanautinto kuin on suuressa elokuvateatterissa. Kuva seuraa katsettasi 360 astetta. Tämä mahdollistaa esim. kotiin/metroon oikean elokuvateatterin tuomisen ja kodin sisustamisen muuten kuin tyhmän TV:n ehdoilla. Ja teatteri seuraa sinua kaikkialle aivan kuten nykyään musiikki kulkee mukana musiikkisoittimessa. Tämä on yksi syy, miksi näyttöteknologia tulee olennaiseksi puhelimissa ja olemme mullistuksen edessä. 

Tässä on yksi esimerkki mikä mahdollistaa kuntonautinnon ja myös jännittävän kokemuksen saamisen pelitelineessä. Voit tehdä vaarallisen tempun, mutta ilman vaaraa. Tuohon on tietenkin helppo liittää fyysistä rasittavuutta niin paljon kuin haluaa, jolloin ei tarvitse itseään rasittaa enää tylsissä kuntolaitteissa. Ja tämä ei ole kaukana, tämä on tätä päivää. 

Keskiarvo: 3.9 (9 arviota)

Työeläkeyhtiöt painottavat sijoituksiaan sinne, missä on BKT kasvua

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Suomen talouden heikko kehitys ja suuri kotimaan salkku painoivat Suomen työeläkesijoitusten tuottoja OECD:n huippumaiden vertailussa.

Kuuden OECD-maan eläkerahastojen vertailussa eläkesijoitusten vuotuiset reaalituotot ovat vaihdelleet 4,8–10,2 prosentin välillä viimeisen viiden vuoden aikana (2009–2013). Suomessa koko työeläkealan keskimääräinen reaalituotto oli aikajaksolla 6,2 prosenttia. Yksityisalojen eläkevakuuttajien sijoitusten tuotto oli 5,6 prosenttia ja julkisalojen eläkevakuuttajien tuotto 7,3 prosenttia vuodessa.

Suomen yksityisen sektorin työeläkevakuuttajien tuottoihin vaikuttaa huomattavasti sijoitusten suuri kotimaan painotus (lähes 40 %).

– Kotimaan painottaminen sijoituksissa toimii hyvin silloin, kun kotimaan talouskasvu on vahvaa. Viimeisten vuosien aikana Suomen BKT:n kehitys on kuitenkin ollut negatiivista. Myös odotukset tulevasta kehityksestä ovat olleet vaisut, kertoo Telan analyytikko Maria Rissanen.

Keskiarvo: 4 (2 arviota)

Öljyn hinnan dramaattinen pudotus tukee maailmantalouden kasvua

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Front Capital: Raakaöljyn jo kesällä alkanut lasku yltyi marras-joulukuussa romahdukseksi. Esimerkiksi Brent-laadun spot-hinta oli joulukuun alussa laskenut alle 70 USD/barreli (noin 159 litraa = barreli), kun hinta vielä keväällä ja alkukesällä oli noin 110 USD/brl.

Suurimmat tulonmenetykset kohdistuvat maihin, jotka ovat suurimpia raakaöljyn nettoviejiä. Taulukon toiseen sarakkeeseen on listattu viejät suuruusjärjestyksessä. Kun vientitulojen menetys (laskelmassa 40 USD/brl.) suhteutetaan maan USD-määräiseen BKT:een, suurimmat menettäjät ovat luonnollisesti Lähi-idän öljyntuottajamaat. Toisaalta näiden maiden sietokyky alemmille hinnoille on hyvä, sillä niillä on tyypillisesti huomattavan suuri vaihtotaseen ylijäämä.

Keskiarvo: 4 (3 arviota)

Itsenäisyyspäivä on toinen toistemme itsenäisyyden kunnioittamista varten

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Juhlimme itsenäisyyspäivänä toinen toistemme itsenäisyyden kunnioittamista. Sitä, että meistä kunkin elämä on omassa hallinnassa. Pyrimme maksimoimaan läheistemme vapauden sanoa, olla mieltä, uskoa ja toimia. Siitä kumpuaa onnellisuus, turvallisuus ja keskinäinen luottamus.

Juhlimme toisaalta myös Suomen valtiota, jonka hallitus luo lait ja säännöt, joiden puitteissa tuo maksimaalinen vapaus ja ihmisen kunnioitus yhteiskunnassa toteutuu. Me piksun lukijat kunnioitamme itseämme ihmisinä, jotka huolehtivat omasta taloudellisesta turvallisuudesta ja siitä että pystymme, vahvoina ja taloudellisesti itsenäisinä huolehtimaan myös läheistemme turvallisuudesta. Itsemme kaltaiseen Suomen valtioon me samaistumme. Sellaiseen, joka on taloudellisesti vahva, järjestelmällinen, aikaansaapa ja vahvana kykenee kestävällä tavalla huolehtimaan jäsenistään.

Itsenäisyyden keskeinen viesti ei ole aikojen saatossa horjunut, vaikka usko Suomen valtiokoneistoon onkin toisinaan ollut koetuksella. Itsenäisyyden viesti ei ole puhdasta liberalismia, vapauden aatetta, sillä olemme jokainen vastuussa. Olemme vastuussa läheisimmillemme siitä, että ajamme heidän vapauden aatettaan. Tarjoamme heille puitteita ja sääntöjä joiden sisällä tuota vapautta voi harjoittaa.

Tätä on myös säästäminen ja sijoittaminen. Ohjaamme varallisuutta niiden käyttöön jotka pystyvät tuottamaan valinnanvapautta - haluttuja tuotteita ja palveluita muille. Tämä on itsenäisyyden aatteen tukemista yhteiskunnassa. Vapaus valita on keskeinen vapautemme ja sitä me sijoittajat ja säästäjät haluamme tukea. Olemme valintayhteiskunnan - individuaalisen itsenäisyyden tukipilari.

Keskiarvo: 4.4 (8 arviota)

Ruotsi: blokkipolitiikka ulos tai ruotsidemokraatit sisään

Posted in

Analysoin heti vaalien jälkeen Ruotsin blokkipolitiikan umpikujaa, joka realisoitui nopeammin kuin itsekään uskoin. Ruotsidemokraatit kaatoi hallituksen ensimmäisessä budjetissa, eikä porvariallianssilta tullut punavihreille tukea.

Ilman ihmettä uusintavaalit eivät avaa poliittista kriisiä. Gallupien perusteella kumpikaan blokki ei edelleenkään yllä enemmistöön, joten ruotsidemokraatit jatkaa vaa´ankieliasemassa. Se lupaa kaataa jokaisen hallituksen, joka ei kiristä oleellisesti maahanmuuttoa. Ruotsidemokraatit on ja pysyy blokkipolitiikan sulamattomana möykkynä.

Vaihtoehtoja Ruotsilla on kaksi (olettaen, että ruotsidemokraattien kannatus ei yllättäen hupene). Porvariallianssi voi myydä avoimen maahanmuuttopolitiikkansa, jolloin ruotsidemokraatit voi tukea sitä ja palataan viimeksi kahdeksan vuotta kestäneeseen porvarivaltaan. Sitä varmasti mietitään kiivaasti porvaripuolella. Tällainen systeemi on Hollannissa, jossa Geert Wildersin maahanmuuttovastainen vapauspuolue Hollanissa on tukenut hallitusta äänettömänä yhtiömiehenä.

Keskiarvo: 2.9 (8 arviota)

Media ja todellisuus

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa: Hannu Lehtilä

 

Media on aina rakastanut maailmanlopun ennustamista. Nyt sitä tehdään Vladimir Putinilla. Ei tarvitse kuin selailla iltapäivälehtiä, niin voi valita itselleen sopivan ”pahis-Putinin”.

Jospa asia olisikin näin yksinkertainen, olisi helppo päättää mitä tehdä. Ratkaisu on sitä paitsi kirjoitettu melkein jokaisen jutun loppuun: pitää liittyä Natoon.

Mutta, mutta. Timo Soini (ps), joka on eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana yksi maan parhaiten informoituja ihmisiä, muistutti jokin aika sitten Ukraina-Krimin -ongelman monimuotoisuudesta. Soini hämmensi meille syötettyä yksinapaisuutta kertomalla, että Ukraina myy Venäjälle aseita, Venäjä myy Ukrainalle kaasua ja Ukrainan miljardööri-presidentillä, Petro Poroshenkolla, on omaisuuksia takova suklaatehdas Venäjän valtaamalla Krimillä.  – Että näin ”selkeää” on todellisuus…

Keskiarvo: 4 (28 arviota)

Euroalueen suhdanteet kääntyneet kohti parempaa

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suhdanteista ei ole vähään aikaan paljon puhuttu piksun sivuilla. Eikä ihme. Maailman talousalueiden suhdannekierrot ovat erkaantuneet toisistaan. Enää ei ole yhtä suhdannekelloa, jota kannattaisi kuukausittain seurata.

Toisin oli vuonna 2007 kun IMF alkoi antaa vahvoja yleisohjeita valtionvarainministereille ja keskuspankkiireille. Nuo yleisohjeet otettiin vakavasti, ja se oli sijoittajan siunaus. Markkinat synkronoituivat, ja sijoittajat, kuten piksu, pystyivät näillä palstoilla seuraamaan suhdannekellon vaihetta ja antamaan sen perusteella sijoitusvinkkejä. Nyt tuo automaatti on sumentunut ja hetken hehkunut kristallipallo on menettänyt loistettaan. 

Mutta ei suhdannetietoisuus silti ole merkityksetöntä. Kyllä sentimentit ohjaavat edelleen toimintaamme. Euroalueen tilastot ovat luotettavia ja oheisessa kuvassa onkin Suomen pörssin markkina-arvon kehitys yhdessä Euroalueen kuluttajien ja teollisuuden luottamuksen kanssa. Euroalueen kuva ei ole lainkaan synkkä. Meillä oli alkuvuodesta 2014 pieni suhdannehuippu, mutta luottamusindikaattorit kääntyivät Ukrainan kriisin eskaloituessa kohti kaakkoa ja kohti heikompia aikoja.  Nyt kaikkien indikaattoreiden arvot ovat viimeisissä mittauksissa piristyneet ja voimme kenties huokaista helpotuksesta. Euroalue kasvaa sittenkin ja talous piristyy.    

Kuluttajien ja teollisuuden luottamus Euroalueella ja Suomen pörssi (Lähde: Suomen Pankki)

Keskiarvo: 4 (3 arviota)

Lukuja

Posted in

Katselen lukuja epätietoisena. Ovatko kaikki oikein? Kansantuote kasvaa 0,5% vuodessa ja jos kasvaakin 0,4%, niin pörssi laskee (tai nousee riippuu fiiliksistä), mutta miksi? Kansantuote on kotimaisen tulon muodostuksen mitta ja nyt puhutaan sen lisäyksestä. Mutta voimmeko mitata sen kuinka tarkasti? Emme voi kuulemma mitata kovinkaan tarkasti edes Virosta tuotavan viinan määrää, mutta mittaamme hurjan tarkasti koko kansantuotteen tulon? Siis myös harmaan (mustan) tulon. Aivan sama on työttömyyden kanssa. Meillä on työttömiä joku määrä, joka määrä ilmoitetaan prosentinosina kaikista työssä olijoista. Mutta mitä jos osa onkin jäänyt tahallaan työttömäksi ja tekeekin pimeätä harmaata työtä? Meneekö silloin molemmat tarkat mittarit mönkään? Yritysten tulokset verojen jälkeen pitäisi vaikuttaa pörsseihin. Tuloskehitys on kuitenkin ollut varsin tasaista (tilasto on Q2/2014 asti) ja sillä perusteella osakemarkkinat antanevat normaalin tuoton, mikä se sitten onkin.

Keskiarvo: 4 (6 arviota)

Wahlroosin historiankirjoitus

Käyttäjän J.Vahe kuva

Nalle Wahlroos on työntänyt käpälänsä nyt jo historiankirjoitukseenkin. Sotakorvaukset taitavat ollakin ainoa asia, mitä hän ei ole vielä kerinnyt kommentoimaan aiemmin.

Ei tarvitse olla Hankenin ex-professori ymmärtääkseen, että tavaran toimittaminen ilmaiseksi toiseen maahan ei ollut kauhean hyvää bisnestä. Olen itse s. 171-174 maininnut , että sotakorvaukset olivat suurimmillaan 6, 4  % bkt:stä vuonna 1945, jolloin maamme taloudellinen kantokyky oli heikoimmillaan, mutta olen kuitenkin "erehtynyt” myös väittämään, että sotakorvaukset monipuolistivat Suomen taloutta ja niitten jatkona tuli tilauksia, joista jopa maksettiinkin.

Keskiarvo: 4.2 (16 arviota)

Tuottaako tutkimuspanostus tulosta

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva
Posted in

Uutiskynnyksen Suomessakin ylittänyt selvitys kertoo, että T&K panostus ei tuokaan parempaa tulosta tai lisää kasvua.

Selvityksen ”The 2014 Global Innovation 1000” on tehnyt yhtiö nimeltä Strategy & (Formerly Booz & Company). Yhtiö on tehnyt jo kymmenen vuoden ajan vuosittaisen selvityksen maailman suurimmista tutkimukseen panostaneista yrityksistä. Nuo 1000 suurinta tutkijaa edustavat 647 biljoonalla dollarilla noin 40 % prosenttia maailman T&K panostuksesta.

Otsikkotasolla tulokset kertovat seuraavaa:

Keskiarvo: 4 (3 arviota)

Piksu kirjoittajien ehdottama kansalaispalkka, perustulo on menossa kenttäkokeisiin

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Perustuloa ja sen toteuttamista on monasti ehdotettu ja pohdittu verkkolehtemme artikkeleissa: "Yhteiskunnan suurimmat rahavirrat, tulonsiirrot, pitää kohdentaa paremmin""Perustulon haasteet" , "100-verokortti" ,  "Juha Sipilä tukee perustulomallin, kansalaispalkan, kokeilemista". Piksu on ollut lisäksi edustettuna ajatuspaja Libera:n perustulotyöryhmässä.

Perustulon toteuttaminen astuu nyt askeleen lähemmäs kun Tela:n ja Suomen Itsenäisyyden juhlarahaston rahoittama Tänk ryhmä on saanut aikaan Tela:n ja Sitra:n tukeman loppuraporttin.

Raportissa ehdotetaan perustulon kokeilemista:

Keskiarvo: 4 (4 arviota)

Omat Rahat Katsaus: Nyt ostan norjalaisia osakkeita.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Salkkusivu jossa enemmän tietoja

rvonmuutokset: Vuoden alusta +12.4%,  alusta (27-05-2010) +72,6%

 

Yleistä:

Pörssikurssit ovat nousseet mukavasti lokakuun lopun paniikin jälkeen ja nyt näyttää siltä että tästäkin vuodesta tulee aivan erinomainen osakesijoittajalle, eteenkin amerikkalaiselle.Vuoden alussa pidettiin ennustetta 2014 for 2014 viitaten SP500 indekisn arvoon melko rohkeana. Perjantain päätöskurssi oli 2067...

Toinen teema on ollut raaka-aineiden, etenkin öljyn ja rautamalmin halpeneminen. Öljyn hinnan lasku tulee näkymään monessa paikassa. Norjassa seuraukset ovat voimakkaat. Suuri osa Oslon pörssin yhtiöistä ovat jollakin tavalla sidoksisaa öljyyn. Statoil ja muutamat pienemmät öljy-yhtiöt reagoigoivat öljyn hintaan vivulla. Öljyalan palveluyritykset reagoivat tuplasti vivulla koska öljy-yhtiöiden odotetaan  nyt vähentävän investointejaan. myös Norjan kruunu on heikentynyt jopa heikkoa eroa vastaan, joten ostotilaisuuksia voi etsiä Olson pörssistä - kunhan välttää öljyyn sidoksissa olevat yhtiöt. Myös pankit voivat olla arvelluttavia jos talousaktiviteetti laskee, eikä asuntomarkkinoiden hintataso tunnu kestävältä. Mutta muilta aloilta tulevat mieleen mm:

  • Kongsberg. Yhtöllä on tosin öljyalaan liittyvä divisioona, muutta sen osuus on melko pieni (6%). Epävakaa poliittinen tilanne tuskin haittaa puolsustusdivisioonan liiketoimintaa
  • Kalankasvattajat: Bakkafrost, Salmar, Leröy seafood (Marine harvest tuntuu liian kalliilta). Kurssit ovat nousseet näillä jo jonkun aikaa, mutta taso ei tunnu vielä liian haastavalta. Myös lohen hinta on ollut pienoisessa nousussa.
  • Wilhelm Wilhelmsen. Laivanvarustaja tuntuu minusta edulliselta, rsikinähän kyllä on että raaka-aineiden rahtaus vähenee. Suoraa linkkiä öljyyn ei tosin ole. P/e -arvolla 6 odotukset ovat myös melko maltilliset

(Omassa salkussa löytyy jo Wilhelm Wilhelmseniä ja Bakkafrostia)

Toki Norjassa on muitakin yhtiöitä, mutta nämä täyttävät omat (joidenkin mielestä liian tiukat) ehdot alhaiselle p/e-luvulle ja vahvalle kassavirralle.

 

Keskiarvo: 4.3 (4 arviota)

Mitä kannattaa huomioida sijoitusasuntoa ostettaessa?

Käyttäjän Marko Kaarto kuva

Sijoitusasunnon ostoa harkittaessa olisi syytä kysyä itseltä ainakin seuraavat kysymykset
 
1. Mikä on asunnon sijainti ja onko alue kasvava?

Vuokratuotto pitää hengissä, mutta suurimmat hillot kääräistään arvonnousulla. Tämän takia olisikin syytä miettiä, että tyytykö esimerkiksi vähäisempään vuokratuottoon ja odottaa parempaa arvonnousua tai päin vastoin.

Onko asunnon vuokrattavuus mainio ympäri vuoden? Tyhjät kuukaudet pienentävät vuokratuottoa vuositasolla jo huomattavasti.

2. Mikä on asunnon todellinen markkinahinta?, kun otetaan huomioon muut kulut ja remonttivara seuraavalle 10 - 15 vuodelle.

Onko asunto edullinen suhteessa saman postinumeron alueen vastaavanlaisiin asuntoihin. Suurin voitto tehdään useimmiten jo ostettaessa.

3. Mikä on asunnon vuokratuotto kaikki kulut huomioiden?

4. Miten rahoitan tämän asunnon, onko kassavirta positiivinen?

5. Pitääkö asuntoa remontointia heti hankinnan jälkeen?

6. Mikä on taloyhtiön korjaushistoria?, mitä remontteja on tehty ja mitä on tulossa?

7. Onko hoitovastiketaso oikealla tasolla postinumeroalue huomioiden? Onko hoitovastikkeessa nousupainetta?

Keskiarvo: 3.4 (9 arviota)

Sääntelyllä on aina etunsa ja haittansa

Posted in

Rikkaiden maiden G20:n finanssivalvontaelin FSB esitti pari viikkoa sitten, että kansainvälisten suurpankkien vakavaraisuusvaatimuksia on nostettava reippaasti. Sen mukaan suurimmilla pankeilla pitäisi olla 16-20 prosenttia omaa pääomaa luottokantaan verrattuna. Omistajien ohella pankkien pitkäaikaisten luotottajien olisi kannettava enemmän vastuuta. Niiden lainoja muutettaisiin kriisitilanteessa osakepääomaksi, mikä parantaisi tasetta. Luotottajat kärsisivät tappioita, jos pankki ei toipuisi kriisistä ja osakkeiden arvo putoaisi.

FSB:n tavoite on, että veronmaksajat eivät enää joutuisi pankkikriisien kustantajiksi. On selvää, että vaatimus ehkäisee tehokkaasti pankkikriisejä, mutta nurinaakin  se on nostanut. Nordean pääjohtaja Christian Clausen tuomitsee FSB:n vaatimuksen liian kovaksi, koska Nordea läpäisi EKP:n stressitestin vaivatta reilun yhdentoista prosentin vakavaraisuudella. Clausenin mukaan se osoittaa, ettei enempää tarvita. Ja liian korkeat oman pääoman vaatimukset johtavat rahan seisomiseen ja kallistumiseen. Se olisi tuhoisaa etenkin pienyrityksille, joilla harvoin on varaa korkeisiin marginaaleihin.

Keskiarvo: 3.8 (4 arviota)

EKPn pääjohtajan Mario Draghin teesit

Käyttäjän mikko kuva

Kävin tänään kuuntelemassa Euroopan Keskuspankin pääjohtajan Mario Draghin puhetta. EKPn tehtävänä on hintavakauden ja rahoitusjärjestelmän yleisen vakauden ylläpitäminen. EKP ei voi ottaa ohjeita muilta rahapolitiikan hoitamiseen, mutta Draghilla oli senkin edestä ohjeita jäsenvaltioiden talouspolitiikan hoitamiseen. Joitain tämä maiden neuvominen ehkä nyppii, mutta minut Draghi kyllä onnistui vakuuttamaan.

Keskiarvo: 3.6 (5 arviota)

LähiTapiola: USA:n taloudessa on merkkejä hidastumisesta

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Yhdysvaltain markkinoiden asiantuntija Constance Everson Capital Markets Outlook Groupista seuraa läheltä USA:n talouden kehittymistä. Hän on nyt LähiTapiolan Sijoitustalous Insight -videossa pääekonomisti Jari Järvisen haastateltavana.

Markkinoiden turbulenssi, erityisesti lokakuun kurssinotkahdus Yhdysvalloissa kannattaa ottaa vakavasti. Yhdysvaltain reaalitaloudessa on merkkejä kasvun hidastumisesta.  Yhdysvalloista ei kenties enää kannata hakea kasvua ja tuottoja. Se voi olla turhan toivorikasta.

Hidastuva kasvu tulee tarkoittamaan sitä, että USA:n keskuspankin, FED:n, koronnostoja joudutaan todennäköisesti viivästämään ja niiden taso tulee olemaan vaatimatonta, jos niitä ylipäätään tulee.

 

Piksu toimituksen huomio:  Hidastuva kasvu ei välttämättä tarkoita osakekurssien romahdusta ja merkittävä korjausliike alaspäin saattaa jäädä tulematta. Korot ovat edelleen matalalla eikä sijoittajilla ole hyvää vaihtoehtoa osakkeille. Mutta hidastuva kasvu ohjaa pääomia muualle, kehittyviin maihin ja kenties jopa Eurooppaan.

Keskiarvo: 3.8 (5 arviota)

IMF:n talouskatsaus lupaa hidasta kasvua

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

IMF:n viimeisin taloudellinen katsaus kertoo alhaisesta inflaatiosta ja korkotasosta, korkeasta työttömyydestä, hitaasta talouskasvusta ja potentiaalisen talouskasvun  vähittäisestä pienenemisestä. Näkymät eivät ole rohkaisevia ja pääomamarkkinat ovat tilanteeseen nähden yliarvostetussa tilassa.

    

- Euroalue kasvaa, mutta hidasta 0,8% vauhtia tänä vuonna ja 1,3% ensi vuonna. Alueen maiden väliset erot ovat suuria ja myös keinot talouden vauhdittamiseksi ovat erilaisia.

- Japani taistelee olemattoman potentiaalisen talouskasvun kanssa ja eikä myöskään USA:n potentiaalinen kasvu juurikaan ylitä 2% tasoa. Japanilla on lisäksi erityisongelma. Julkinen sektori ei enää voi velkaantua enempää ja taloutta pitää tasapainottaa samalla kun pyritään ylläpitämään kohtuullista kulutusta. 

- Kiinan, Intian ja Afrikan kasvu jatkaa ilahduttavalla, monasti yli 6% tasolla. Intian kasvuvauhti saavuttaa lähivuosina Kiinan. Kehittyvien maiden kasvu on kuitenkin yleisesti noin 1,5% heikompaa kuin esimerkiksi 2000 luvun alkuvuosina. 

Riskit ovat poliittisia tai liittyvät alhaisen korkotason lieveilmiöihin

Poliittiset riskit ovat merkittäviä monissa maissa ja ne voivat kärjistyessään aiheuttaa maailmanlaajuisia seurauksia. Uutena riskinä mainittiin alhaisen korkotason tuomat lievieilmiöt. Alhainen korkotaso houkuttaa velanottoon ja velka tapaa kasaantua joillekin toimijoille. Taloudesta on tullut häiriöherkkä kun korkotason pienikin nousu voi aiheuttaa vaikeuksia suurimmille velallisille. IMF ei nähnyt merkittäviä mahdollisuuksia koronnostoille.

Keskiarvo: 4 (3 arviota)

Alhainen inflaatio ennustaa hyviä osaketuottoja

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Inflaation vaikutukset pörssikursseihin ovat yllättäviä. Voisi ajatella, että pörssiosakkeet ovat kiinteään omaisuuteen verratavaa varallisuutta, joka säilyttää arvoaan myös korkean inflaation oloissa. Mutta ei. Asia on päinvastoin. Pörssiosakkeita kannattaa ostaa matalan inflaation aikaan ja myydä heti kun inflaatio ylittää kohtuuden rajat. Pörssiosakket on kannattanut viimeisen viidentoista vuoden aikana vaihtaa rahaksi aina kun inflaatio ylittää 2,5% rajan ja pörssiosakkeiden otollisin ostohetki on ajoittunut alhaisen inflaation aikaan - kuten juuri nyt tällä hetkellä.

Inflaatio ja Helsingin pörssikurssit (Lähde: Suomen Pankki)

Keskiarvo: 4.4 (8 arviota)

Antakaa nyt Draghille kunnon viemiset Frankfurtiin valtiojohto!

Tervetuloa Suomeen, Mario Draghi, ensi keskiviikkona omasta ja Piksunkin puolesta. Ja Suomen kovia kokevan kansan, sen puoleen. Edustajamme valtiojohdossa antakoot Draghille sen verran lämpimät viemiset kotimatkalle, että ne polttavat hyppysiä vielä Frankfurtissakin, sillä sinne pitäisi nyt saada selkeä viesti niistä euromaista, joilla ei mene hyvin. Ja niitä maita ovatkin melkein kaikki muut kuin Saksa. Suomi alkaa kuulua jo pahnanpohjimmaisiin ainakin talouskasvun osalta.

Draghi puhui jälleen torstaina, että EKP laajentaa poikkeustoimia, jos inflaatio ei pääse irti nollatasostaan, saati kääntyy deflaatioksi. Kuten olen ennenkin sanonut, linjalla on vastustajansa ja etenkin se on Saksa. Saksalaiset pelkäävät poikkeustoimien johtavan suurinflaation, kasaavan (saksalaisille) veronmaksajille riskejä ja poistavan hallituksilta paineen terveeseen talouspolitiikkaan.

Keskiarvo: 4.3 (10 arviota)

 

 

Julkaise syötteitä