Artikkelit aikajärjestyksessä

Suomessa ja Euroopassa ylipäätäänkatsotaan halveksien Amerikka sekä pidetään heitä moukkina. Meidän puolueellinen YLE on jo pitkään kertonut tomerasti kuin USA ei ole osallistunut Kioton sopimukseen. Ei ole osallistunut, mutta vuonna 2012 heidän hiilidioksidipäästöt vähenivät 4% ja ne ovat vähentyneet vuodesta 2007 jo 12%. Vuoden 2009 puolesta välistä heidän kansantuotteensa on kuitenkin kasvanut joka vuosineljännestä. "Takapajuinen" Amerikka on rikkonut hiilidioksidipäästöjen ja kansantuotteen kasvun yhteyden. Itse asiassa USA on yksi ainoita teollisuusmaita jotka tulevat toteuttamaan Kioton tavoitteen, vaikka eivät kuulu siihen. Jos USA olisi yhtä takapajuinen maa kuin Eurooppa he eivät olisi tehneet Liittovaltiota ja söisivät jossain hienoissa ravintoloissa sammakonreisiä sekä pitäisivät kiinalaisia moukkina sekä pohtisivat voisiko ottaa siirtolaisia.

Toinen, pääosin YLEn toimittajien värittyneen maailmankuvan tuotos, on USAn suuri epätasa-arvo ja rikkaiden maksamat pienet verot. Parhaiten veroja maksanut prosentti USA:ssa maksoi 37% kaikista veroista ja huonoin 95% maksoi 41% veroista. Prosentti maksoi melkein yhtä paljon veroja kuin 95%. Ne jotka maksavat USAssa veroja maksavat niitä varsin paljon. 

Johdanto

TTC:n (Technical Traders Club) lokakuun kuukausikokouksessa 29.10.2012 kertoi Toni Oksanen kirjan “Thomas K. Carr: Trend Trading for a Living” opeista.

Kirjaesittely Trend Trading for a Living

Minua kiinnostaa pienet asiat. Matkailua ei pidetä maassamme merkittävänä toimialana. Silti se lienee yksi maailman suurimmista bisneksistä.

Miksi me emme pidä sitä yhtä tärkeänä kuin nurkkiamme paskantavaa kaivosteollisuutta?

Matkailu työllistää ja tuottaa veromarkkoja Itä-Suomeen ja Lappiin. Tilastojen valossa Helsinki on kuitenkin selkeästi suurin ja kaunein matkailutulojen kerääjä.

Venäläisturisteilla ja ostosmatkailijoilla on valtava merkitys Kaakkois-Suomessa ja Kainuussa. Matkailupitäjä Sotkamo hyötyy päivittäin Kostamuksen alueelta tulevista rajanylitysvirroista.

Loma-aikoina venäläisiä on enemmän kuin Raatteen tiellä. Imatra ja Lappeenranta tienaavat, kun Karjalan ja Pietarin alueen ihmiset poikkeavat ostoksille.

MATKATOIMISTOT
KATOSIVAT
KATUTASOLTA

Matkakohteen valintaan haetaan vaikutteita sosiaalisesta mediasta. Sähköpostini suoltaa päivittäin vinkkejä halvoista lennoista ja hyvistä hotelleista, joissa voisin viettää laatuaikaa vaimoni kanssa.

Korkomarkkinat heijastavat rahamarkkinoiden (eläkerahastot, pankit, ...) parasta ymmärrystä talouden kehityksestä. Mutta miten korkomarkkinoiden antamaa tietoa luetaan?

Korkomarkkinoiden ennustama hetkellinen korkotaso tulevina vuosina (Lähde: EKP)

Parhaan työkalun tarjoaa niin kutsuttu "instaneous forward" käyrä (yllä). Euroopan keskuspankin lakema "instaneous forward" käyrä on laskettu euroalueen AAA- reitattujen valtionlainojen koroista ja se kertoo mitä mieltä korkomarkkinat ovat hetkellisestä korkotasosta kullakin tulevaisuuden ajanhetkellä. 

Yllä olevasta (8.1.2013) instaneous forward käyrästä voimme tulkita korkomarkkionoiden uskovan, että korkotaso pysyy matalana vielä pari vuotta. Tuon parin vuoden aikana euroalueen jotkin valtiot ovat niin huonossa taloudellisessa tilanteessa ja velkaantuneita, että Euroopan keskuspankki ei nosta korkotasoa.

Kahden vuoden jälkeen alkaa muutos. Euroopan valtioiden talous kestää koronnostot, talouskasvu on vahvaa ja Euroopan keskuspankki reagoi koronnostoilla estääkseen ylikuumentumisen. Nousua kestää kymmenkunta vuotta, jonka jälkeen korkotaso painuu vähitellen kohti parin prosentin pitkäaikaista keskiarvoa. Tuo parin prosentin taso on korkomarkkinoiden näkemys rakenteellisesta talouskasvusta euroalueella.

Mieltä piristävillä uutisilla on taipumus nostaa lyhyellä aikavälillä kursseja. Näin kävi vuoden vaihteessakin, vaikka monet selittivät pompun jollain tammikuu-ilmiöllä. Kurssit lähtivät koilliseen yksinkertaisesti siksi, että ensin Yhdysvaltojen senaatti ja sitten edustajahuone hyväksyivät ehdotuksen veropaketista. Markkinat kiittivät ja huokaisivat, vaikka automaattisten veronkorotusten estäminen lisää budjettialijäämää 4 triljoonalla dollarilla seuraavan vuosikymmen aikana. Jossain vaiheessa saadaan negatiivisiakin uutisia, kun huomataan, että kuluttajavetoinen jenkkitalous yskii veropäätöksen heikentäessä kulutusta. Tämä johtuu siitä, että palkkaverohelpotuksia ei enää jatketa. Kuluttajaluottamus todennäköisesti heittelehtii tämän vuoden aikana rapakon toisella puolella. Konsensus odottaa USA:lle tämä vuonna n. 2%:n kasvua, joten eteenpäin kuitenkin pitäisi päästä. Talouskasvua seurataan tiiviistä ja uutisointi antaa kursseille suuntaa. Asuntojen hinnat ja rakennuslupien määrät ovat USA:ssa nousussa  - jos tämä hyvä uutisvirta saa jatkua, se vaikuttaa varmasti myönteisesti kurssikehitykseen.

Kuten oli odotettavissa, valtion omistajuus telakkabisneksessä nousi saman tien poliittiselle agendalle. Nyt sen puolesta puhuu jo keskustan Mauri Pekkarinen. Perussuomalaiset kaatavat hallitusta asian tiimoilta jne.

Samaan aikaan Yle uutisoi, että meriteollisuus on Suomessa muilta osin säilyttänyt kannattavuutensa hyvin. Se on tietysti hieno asia, kun ala työllistää 21000 ihmistä. Meriteollisuuden toiminnanjohtaja kuitenkin totesi, että telakat ovat alalle niin tärkeä elementti, että ne pitää säilyttää keinolla tai toisella. Valtion omistajuus kelpaisi hänellekin, jos muualta ei omistajia löydy. Kuten asia selvästikin on.

Tekninen analyysi pyrkii löytämään ihmisten käyttäytymisestä jotain ennustettavuutta, kuten osassa 1 kommenteissa pohdimme. 

Ei ihmistä voi kuitenkaan millään yhdellä mittarilla mitata, ei Jarno ole millään tavalla sairas vaikka lämpöä olisi 37,1 astetta, käyn vain ylikuumana. Täytyy katsoa myös kurkkuun ja kuunnella keuhkot jotta voidaan enemmän tilasta kertoa. Näin on vaikka olisi niin kiva sanoa, että gäppiä yksinkertaisesti katsoen saat 60% ennustevoiman. Tämä 60% ennustekyky tarkottaisi, että vuodessa pääsisin rikkaammaksi kuin Buffett. En pääse, etkä pääse sinäkään. Ei kaikista voi tulla maailman rikkaimpia vaikka moni yrittää rikastua tällä haaveella. Ei homma noin mene vaikka Amazonista löydät 16 283 artikkelia sanalla millionaire. Moni yrittää tulla miljonääriksi kertomalla kuinka tulla miljonääriksi.

Katselen ikkunasta näkyviä vuoria ja yritän kasata ajatuksiani. Vuosi on vaihtunut ja uusi vuosi on alkanut aivan samoilla nuoteilla kuin aikaisempinakin vuosina – rallilla.

S&P 500 in ponnistanut 1400 pisteen tukitasolta vastustasolle, samalla kun 20 päivän NH-NL indeksi on saavuttanut nääntymystason, josta useimmiten seuraa joko indeksin liikkeen lepo tai pullback. Toistaiseksi on menty tanssikortin mukaan ja liike on taantunut aivan vastustason alapuolelle. Onko tämä vain kyykistelyä ennen uutta hyppyä? Tähän saamme vastauksen juuri alkavan tuloskauden myötä. Onko näköpiirissä 2009 alkaneen osakenousun jatkuminen vaikka makrotason ongelmat ovat suurempia kuin missään vaiheessa tähän asti?

Tukholman yliopiston nykyinen rahoituksen apulaisprofessori Jarkko Peltomäki on jo vuosia - mm. syksyllä 2011 ilmestyneessä kirjassamme - painottanut sitä, että suomalaisia sijoituksia, ml. työeläkerahastot, pitäisi hajauttaa nykyistä globaalimmin.

On kohtalaisen tragikoomista, että kun Kanadasta tulee Suomen oloja ilmeisen heikosti tunteva proffa Keith Ambachtsheer sanomaan samaa asiaa, media huomaa sen heti.

Herää pari kysymystä. Ensinnäkin, eikö Tukholmassa työskentelevä Peltomäki kävisi ulkomaalaisesta?

KUVA: Helge V. Keitel, Kuvakaappaus, Blindsqure (7.1.2012)

Kadehdin kirjoittajia, joilla on taito kertoa pienistä ja näkymättömistä asioista kiinnostavasti, yksityiskohtia unohtamatta. Heti kärkeen joudun selittämään, ettei näkövammaisten käyttöön tarkoitettu Blind Square ole pieni asia.

DI Ilkka Pirttimaan kehittämä Apple iPhone / iPad –sovellus on mielestäni suurempi, tärkeämpi ja hyödyllisempi kuin peliteollisuuden Angry Birds. Voitte olla vapaasti eri mieltä, mutta antakaa minun jatkaa.

Blind Square tekee lähiympäristön sokealle näkyväksi. Sen avulla voi “audiosti katsella” eli kuunnella katukuvaa 360 asteen pallon sisältä. Blind Square kertoo, missä mennään ja vihjailee, minne kannattaa mennä, jos on nälkä, jano tai haluttaa konserttiin.

Pääomalaina on laina, joka luetaan taseessa yrityksen omaksi pääomaksi. Lainalle sovittu korko voidaan ja saa maksaa vasta kun yrityksellä on kertynyt jakokelpoista pääomaa, josta mm. yrityksen osingot maksetaan. Samoin laina voidaan maksaa takaisin vasta, kun jakokelpoista pääoma on syntynyt riittävästi. Jakokelpoinen pääoma syntyy, kun yritys tuottaa voittoa. Mikäli vapaa pääoma on aikaisemmilta vuosilta kulunut negatiiviseksi tappioista johtuen, täytyy yrityksen tuottoa voittoa niin kauan, että vapaa pääoma muuttuu positiiviseksi.

Minkälainen yritys tarvitsee pääomalainaa? Yritys, joka tekee tappiota kuluttaa omaa pääomansa. Yritys, joka tekee ja kuluttaa omaa pääomansa. Omavaraisuus putoaa, kun tappiota tehdään vuodesta toiseen. Tällöin markkinoilta saatavan lainan korot kasvavat ja lopulta kukaan ei enää lainaa rahaa yritykselle.

Tällaisessa tilanteessa yrityksen jatkuvuuden kannalta on tärkeää vahvistaa yrityksen omaa pääomaa. Tämä tapahtuu joko korottamalla osakepääomaa tai ottamalla pääomalainaa. Yleisimmin pääomalainan antaja on jokin omistajataho, joka uskoo yrityksen toimintaedellytyksiin.

STX Finland on ilmeisesti aikaisempien vuosien tuloksillaan pudottanut vakavaraisuutensa sille tasolle, ettei enää saanut rahoitusta järjestymään vapailta markkinoilta.

Viime vuosi osakemarkkinoilla oli varsinaista vuoristorataa. Euroopan keskuspankki pumppasi alkuvuodesta rahaa markkinoille, joten pörssit kaikkialla maailmassa kääntyivät jyrkkään nousuun. Helsingin pörssi nousi alkuvuodesta maaliskuun puoliväliin asti lähes voimakkaimmin koko maailmassa. Maaliskuussa jälleen pintaan nousivat Kreikan ongelmat. Tämän jälkeen syöksyttiin alas muutama kuukausi niin, että vuodesta näytti tulevan toinen perättäinen katastrofaalinen vuosi osakemarkkinoilla. Syyskesällä alkoi nousu, jota on jatkunut koko loppuvuoden. Niinpä koko vuodesta muodostui Helsingin pörssissä pelättyä parempi tarjoten keskimäärin noin 8,3 %:n kokonaistuoton. Eniten vaihdettujen 25 osakkeen kurssinousu oli peräti 13,8 %. Koko maailman osakeindeksi nousi 12,9 %.

Gap (kolo) on aina kiinnostanut teknisen analyysin harrastajia, varsinkin kun he ovat visuaalisia ihmisiä ja haluavat etsiä jotain merkittävää. Visuaalisesti on helppo nähdä iso hyppy (romahdus) ja jos hinta vaikuttaa tulevaisuuteen, niin iso hinnan muutos vaikuttanee paljon tulevaisuuteen.

Tästä kolmen Gapin esimerkistä, mikä on DAX-indeksistä, huomaamme että todella jotain tapahtuu aina gapin jälkeen. Kun yhtäkkiä tulee suuri määrä ostajia tai myyjiä markkinoille he aiheuttavat äkkinäisen liikkeen. Tämä etujoukko saattaa olla merkki jostain mikä heijastuu tulevaisuuteen. Yleensä GAP:it jaetaan kolmeen ryhmään:

1. Rangesta ulos murtautumisen gap
Ollaan oltu jonkun aikaa paikoillaan ja hypätään ulos rangesta. Tämä on useasti merkki trendi alkamisesta.

2. Trendiä pitkin menevä (runaway) gap
Tämä on merkki vahvasta trendistä ja hypätään vauhtia trendiin

3. Ilmatpois-gap
Tämä on viimeinen pomppu jonka jälkeen trendi vaihtuu

KUVA: Helge V. Keitel, Sotkamo, Finland (7.1.2013)

Kainuu eli kauan metsästä, mutta Kainuun leivän isä Kajaani Oy:n jatkaja UPM katkaisi valot paperitehtaalta muutama vuosi takaperin ja nyt on tultava toimeen uusilla bisneksillä. Viime vuonna tapetilla oli surullisenkuuluisa Talvivaara. Juuri nyt 10 702 asukkaan pitäjä elää matkailusta. Tarkkaa lukua en tiedä, mutta vilkkaimpina aikoina Sotkamossa on muun muassa viitisen tuhatta venäläismatkailijaa.

Muutama vuosi takaperin tuotin artikkelin Loviisassa ilmestyvään Östra Nyland –lehteen. Vertailin Itä-Uudenmaan ja Kainuun venäläismatkailua. Sotkamo pystyy takaamaan joulu- ja pakkasukolle kipakat kelit; lunta lienee nyt etelässä enemmän kuin Vuokatin rinteillä. Petipaikkojakin täällä on monin verroin enemmän.

Turisteille rakennetaan jatkuvasti uusia tiloja. Kuulin hiljattain suunnitteilla olevasta 60 huoneisto-hotellihankkeesta. Siitä kirjoitan tarkemmin lähiaikoina.

STX Finland jatkaa kiristystään. Se vaatii valtiota telakkayhtiön omistajaksi, myöntäen suoraan, että muita sijoittajia yhtiön osakkeet eivät kiinnosta. Eipä ihme, kun katsoo tappiohistoriaa. 

Telakkateollisuuden työntekijät kannattavat kiihkeästi valtion tuloa mukaan, ja varmasti samoilla linjoilla on ainakin Metalliliitto ja luultavasti SAK-väki laajemminkin. Demarit ja vasemmistoliitto eivät ole toistaiseksi lämmenneet ajatukselle ainakaan johtotasolla, mutta kaipa kelkka voi kääntyä, jos kentän paine kasvaa. Pesuista ja muistakin puolueista voi löytyä liittolaisia, ainakin välikysymysinnon perusteella. Telakkakaupungeissa poliitikot ovat erityisessä paineessa.

Oppositio kiljuu kurkku suorana hallituksen tehneen karmean virheen, kun se ei lähtenyt mukaan 50 miljoonan pääomalainaan – jonka lopputuloksena hyvin mahdollisesti valtio olisi päätynyt yhtiön osaomistajaksi. Lehdissä ja nettikeskusteluissa on noussut esiin noussut vaatimuksia, että Suomen pitäisi ryhtyä telakkateollisuudessa valtio-omistajaksi Ranskan tapaan. Näin varmistuisi urakoiden oikea osoite.

Uusi vuosi on käynnistynyt positiivisissa tunnelmissa ja analyytikot uskovat laajalti sijoitusvuoden tuottavan hyvää satoa. Miten tähän nyt sitten pitäisi suhtautua? Runsaan 20 vuoden sijoitusurani aikana en ole kokenut yhtään vuotta, jolloin analyytikot ennustaisivat  sijoitusten tuottavan tulevana vuonna tappiota. Jotenkin tähän tapaan se on taantumaaikoina mennyt: ”Taloustilanne on edelleen vaikea ja uhkia on edessä. Osakevalinnoilla ja hyvällä hajautuksella sijoittajilla on kuitenkin mahdollisuus saada voittoja”. 

Vuoden 2007 loppu vei liiallisia paineita  kaikilta seuraavan vuoden ennustuksilta. Uutta vuotta lähestyttäessä tehtiin tuolloinkin kysely merkittävimpien suomalaisten sijoitustalojen analyytikoilta. Konsensus oli, että osakkeet nousevat n. 7,5% - yllätys, yllätys, analyytikot  arvelivat osakkeiden nousevan lähes tulkoon pitkän aikavälin keskiarvon verran.  Varoittavaa talousdataa oli kuitenkin riittävästi ilmassa uuden vuoden rakettien joukossa. Vuosi 2008 jäikin sitten historian kirjoihin yhtenä kaikkien aikojen synkimmistä pörssivuosista. Monet keskeiset pörssi-indeksit laskivat vuoden 2008 aikana 40 - 50 %. USA:n markkinoilla S&P 500 -indeksi putosi 38 %, mikä oli uusi ennätys koko indeksin laskennan aikana. Olisipa edes yksi analyytikko ollut sokaistumatta ilotulitusraketeista ja nähnyt vaaran merkit!

Kirjoitusvuorossa Petre Pomell

”Sijoittajan suurin ongelma ja pahin vihollinen löytyy peiliin katsomalla”

Benjamin Graham 1934

Sijoittajat eivät ole vain matemaattisia laskukoneita, jotka diskonttaavat tulevaisuuden tuotto-odotuksia optimaalisesti. Markkinafiilis ja sijoittajan omat tunteet vaikuttavat suoraan tuottoihin.

Warren Buffetin oppi-isä Benjamin Graham vertasi osakemarkkinoita maaniseen Mr. Marketiin, joka päivästä riippuen tarjosi samojen yhtiöiden osakkeita eri hinnoilla. Masentuneena Mr.Market laputti tuhdit alennukset osakkeisiin. Grahamin mukaan ainoa varma asia on, että Mr. Market tulee koputtamaan ovellesi jokaisena arkipäivänä. Sijoittajan päätettäväksi jää, milloin hän hyväksyy Mr. Marketin tarjouksen haluamastaan osakkeesta.

Sijoitustutkimuksen behavioristinen koulukunta on jo pitkään avannut tunteiden vaikutusta sijoitusmenestykseen. Suuren amerikkalaisen sijoitusyhtiön Vanguard Groupin sivuilta sijoittaja voi tutkia, miten tunteet ovat vaikuttaneet sijoitusmenetykseen rahallisesti.  Esimerkki valaisee asiaa.

 Sijoittajilla A, B ja C on kullakin käytössään 10000 dollaria. Sijoitusaika on 1.1.1988 - 31.12.2011 S&P 500-indeksiä seuraten.

KUVA: Helge V. Keitel, Ylikiiminki, Finland (9.9.2012)

Sahoista, mekaanisesta metsäteollisuudesta ja puurakentamisesta puhutaan vähän, vaikka ala työllistää osaajia arvoketjun alkutuotannosta rakentamisen viimeistelyyn asti. Emme me voi asua Lumia 920:ssa tai kenenkään muun valmistamassa älyluurissa, kun pakkanen paukkuu ja sudet ulvovat ulkona.

Lauantaina syyskuun 9. päivä 2012 eksyimme Irjan kanssa paluumatkallamme Ylikiiminkiin ja löysimme yllätykseksemme tien varresta Mammuttihirsi nimisen yrityksen, jonka pihalla komeili lähes ilmielävä, pitkähampainen mammuttiuros. Kaleva-lehti kertoo 10.8.2012 Eija Mikkosen kirjoittamassa uutisessa:

Matkapuhelinala tulee yhtä vaikeaksi kuin pesuaineiden valinta citymarketissa. Aina on entistä parempaa ja uutta sekä vielä halvempaa. Nyt Linux-jakelupakettien tekijä on hypännyt tähän matkapuhelinmaailmaan julkaisemalla Ubuntu käyttiksen (http://www.ubuntu.com/devices/phone/design). Firefox on julkaissut jo aiemmin oman nettipuhelinliittymänsä (http://www.mozilla.org/en-US/mobile/) sekä huhutaan vahvasti myös kirjakauppa Amazonin kännykästä. Amazonilla on ollut jo pitkään oma näkemys tabletista mitä se kutsuu Kindleksi (https://kindle.amazon.com/). Tabletti on isolla näytöllä varustettu matkapuhelin, vai? Saattaa Suomessa paljon julkisuutta saanut Jolla (http://jolla.com/) joutua aikamoiseen puristukseen. Ai niin, meinasin unohtaa, että toimiihan matkapuhelinalalla jo nyt varsin isoja pelureita kuten Microsoft, Apple, Google, Samsung sekä HTC.

Ekosysteemi, mitä se kelläkin tarkoittaa, on varmaankin pitkälle brändimielikuva puhelinmaailmassa. Onhan sitä puhuttu vahvojen bränditalojen puhelimista, kuten vaikka CocaCola phonesta. Kuka vielä muistaa 2000-luvun alusta MicroCell nimisen yrityksen (http://fi.wikipedia.org/wiki/Microcell). Aika moni suomalainen softatalokin ajatteli osaavansa koko puhelimen. Puhelin brändiytyy ja arkipäiväistyy. Eihän kukaan hehkuta ja odota uusia rannekellojen julkistuksia, vai milloin Rolex julkaisi uuden mallin? 

Näin kirjoitettiin Suomessa ennen viime sotia. 1990-luvulla SP:n Rolf Kullberg puolestaan runoili, miten Suomen pitää mennä Eurooppaan pää pystyssä.

Meillä suomalaisilla on merkillisen huono itsetunto. Emme muka ole Eurooppaa, mutta sinne pitäisi päästä, vaikka henki menisi. Sekä 1990-luvulla että viime vuosina hengenlähtö on tuntunut varsin realistiselta vaihtoehdolta.

Kuitenkin 1860 osasimme olla ylpeitä omasta valuutastamme, markasta, joka oli irrotettu suurvalta-Venäjän ruplasta. Markan heittäminen historian roskakoriin 1999 – 2002 ei tuntunut vaivaavaan ketään ainakaan siihen asti, kunnes selvisi, että Suomi on ainoa euroon liittyvä pohjoismaa. Se oli sitä pohjoismaista yhteistyötä.

Eurokriisin yhteydessä ainakin minua on alkanut kovasti askarruttaa se, millaiseen seuraan oikein olemme liittyneet. Suomea ja Saksaa lukuun ottamatta EU tuntuu koostuvan maista, joissa määräykset on tehty rikottaviksi, lait kierrettäviksi ja direktiivit laistettaviksi, koska mitään toimivia sanktioita ei näytä olevan esim. verojen maksamatta jättämisessä. 

Linkissä oleva tv-ohjelma Espanjasta on herättänyt kauhisteluja siitä, miten Espanjassa menee. Minä katsoin ohjelmaa aivan toisella silmällä.

Salkkusivu jossa enemmän tietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta +19.4%,  alusta (27-05-2010) +31,6% 

Yleistä:

Miten meni vuosi 2012? Kaikista mustista otsikoista huolimatta vuosi ole hyvä...lähes 20% tuotto on huomattavasti keskimääräistä parempi. Samantapaisiin numeroihin ellei parmepiinkin on yltänyt moni muukin, kunhan on malttanut pysyä mukana. Salkun tuotosta suurin osa on tällä kertaa osakkeiden arvonnousua. Osingot edustavat 20% tuotosta ja johdannaiskauppa 5%. Salkun kiertonopeus on hyvin lähellä yhtä, eli sisältö on vaihtunut vuodessa kertaalleen. Yhteensä vuodessa on ollut 104 osto tai myyntitapahtumaa.

Hyvät:

• Tällä kertaa kesto-härkä asenteeni osakkeisiin palkiittiin. Erityisesti kiinalaiset osakkeet olivat kovasti huonossa huudossa keväällä. Parhaiten vuodessa tuottanut osake onkin Kiinalainen autotehdas Great Wall Motor, jonka kurssi on yli tuplaantunut.
• Melko hyvin ajoitetut ostot euroopasta. Pankkeja oli lyöty kuin vierasta sikaa. BNP Paribas tuotto 43%, Michelin 60%
• Velkapapereiden painon vähennys alkusyksystä. Tuoto ovat vain nyt liian huonot.

Huonot:

• Jos kuluttajien luottamus menee on aivan samaa mikä yhtiön kassavirta tai p/e-suhde ovat. Kun myynti sakkaa tulevat kyllä kertoimet perässä. Ja kuluttajat ovat pitkävihaista porukkaa. China Yurun Food, joutui ruuanlaatuskandaalin kouriin. Tappiota tuli 47%. Opetus: Ei kannata odottella että skandaali hälvenee - myy vain heti pois ja ota tappiot.
• Markkinasentimentin arvaaminen on lähes mahdotonta. Uskoin sitkeästi että "fiscal cliff"-pelot USA:ssa rokottavat kursseja selvästi. Eivät rokottaneet, joten ottamani johdannaispositiot tämän varalta söivät lähes kokonaan alkuvuoden voitot johdannaiskaupoista.  Opetus: Jos sinä ja Markkinat olette eri mieltä markkinat voittavat. Uskossa ei kannata olla vahva ainakaan johdannaisilla.

Rumat:

• Johdannaiskauppa vaatii todella paljon aikaa ja energiaa suhteessa hyötyyn. 
• Tarvittiinko oikeasti 104 kauppaa (poislukien johdannaiset) salkun tasapainottamiseen? Palkkiot vastasivat 8% vuosituotosta

Uuden vuoden lupaus: Tee vähemmän kauppoja. Kyllä 50 kauppaa vuodessa pitäisi riittää mainiosti.

Näkemys: Nyt alkaa ralli. Jenkit saivat jonkunlaisen puolittaisen sovun aikaan valtiontalouden tasapainottamisesta. Kriisi siirtyy muutaman kuukauden päähän. Samaa mallia siis noudatetaan kuin euroopassa. Kukaan ei jaksa olla näistä näin pitkään huolissaan. Nyt siis kaikki rahat osakkeisiin, ja johdannaista perään. Velkapapereita alipainotan edelleen. Jeni on edelleen vahvassa ylipainossa, mutta salkku pullistelee jo japanilaisia osakkeita. Nyt voisi vähitellen keventää Etelä-afrikasta ja ylipainottaa USA:ta ja Australiaa. Ausseja puoltaa sekä halvahko valuuttaa että viimeiaikaiset positiiviset uutiset Kiiinasta jotka voivat kohottaa raaka-aineiden kysyntää.

Vuoden alkaessa katsotaan taapäin mennyttä vuotta ja suunnitellaan uutta alkavaa vuotta. On aika itsetutkiskelulle ja suunnan etsimiselle. Kaikki ei ole ehkä mennyt aivan toivotulla tavalla, ja tulevaisuuden voisi rakentaa jotenkin uudella menetelmällä.

Säästäminen ja sijoittaminen eivät ehkä ole kovin syvällisiä asioita, mutta säästämisessäkin me teemme arvopohjaisia valintoja. Ja joskus arvomme ovat vieneet meitä väärille urille ja joudumme vuodenvaihteen kaltaisina hiljaisina hetkinä arvioimaan uudelleen sitä mikä meille on tärkeää, ja millä tavalla me haluamme jatkossa käyttäytyä.

http://www.piksu.net/sivu/sergion-lista

Nousussa:

TeliaSonera AB
AstraZeneca PLC
Nokian Tyres Plc
Atlas Copco AB ser. B
Etteplan Oyj
Elisa Corporation
Ponsse Oyj 1

Laskussa:

Orion Corporation B
Metso Corporation
Fiskars Corporation
Panostaja Oyj

Keskuspankin kansainväliset reservit koostuvat muiden maiden velkakirjoista, valuutoista ja kultavarannoista. Näitä reservejä hyödynnetään tasaamaan valuutan arvoa tilanteissa, joissa viennissä ja tuonnissa on kausivaihteluita. Vakaa valuutta luo talouselämälle paremmat toimintaedellytykset.

Dollarin osuus reservivaluuttana on sen merkityksen hienoisesta rapautumisesta huolimatta edelleen kolmasosa kaikista reservitalletuksista. Euron osuus on kasvanut hiljalleen noin 25% suuruiseksi, joka muutos heijastelee keskuspankkien keskuudessa vallitsevaa luottamusta Euroon.

Keskuspankkien reservit miljoonina dollareina (Tietojen lähde: World bank, IMF)

IMF on nyt raportissaan "International Reserves: IMF Concerns and Country Perspectives" ilmaissut huolensa siitä, että tiettyjen maiden reservit ovat kasvaneet niin suuriksi, että niiden väärinkäyttö voi uhata maailmantalouden vakautta. Huolen takana lienevät ennen kaikkea vahvasti velkaantuneet angloamerikkalaiset valtiot USA ja Englanti, joiden keskuspankkireservit ovat olemattomat ja liikkumatila olematon.

J. Vahe on jo aihetta käsitellyt, mutta otanpa osaa vielä minäkin. Elinkeinoelämän ja palkansaajajärjestöjen kellokkaat kiehuvat kiukusta, kun Turussa toimiva telakka STX Finland ei saanut kaipaamaansa 50 miljoonan lainaa, ja jättiristeilijän tilaus lipsahti Ranskaan yhtiön sisartelakalle. Valtion liki 30 miljoonan innovaatiotuki ei riittänyt.

Miljardiluokan kaupan olisi mieluusti jokainen saanut Suomeen, mutta ei millä tahansa ehdoilla. Eräiden asiantuntijoiden mukaan veronmaksajien vastuut olisivat voineet kasvaa mainittuja lukuja paljon suuremmiksi, etenkin jos valtio olisi lähtenyt telakan osaomistajaksi yhtiön toiveiden mukaisesti. Toive sinänsä jo kuvastaa jonkin asteen epätoivoa: olisi mukavaa, jos osaomistajana olisi periaatteessa pohjaton kassa, joka aina tarpeen tullen pääomittaisi horjuvan taseen. Vakavaraiset yhtiöt eivät haikaile valtiota omistajaksi, vaan keräävät voitot tyytyväisenä omaan taskuunsa.

Finanssialan Keskusliiton tuore Näkökulmia kansainvälisiin finanssimarkkinoihin -julkaisu kokoaa seitsemän HAAGA-HELIAN tradenomiopiskelijan opinnäytetyötä yhteen tiiviiksi tietopaketiksi.

Haaga-Helia on erittäin merkittävä finanssialan tutkimusta suomalaisille tekevä laitos.

Otteita tutkimussarjan tuloksista:

Konsernirakenteella kannattavuutta finanssimarkkinoille?  / Sappinen Matti

Suomen pankkimarkkinat ovat tällä hetkellä hyvin keskittyneitä ja kolmen suurimman finanssikonsernin osuus markkinoista on yli 80 prosenttia. Suurimpien finanssikonsernien vahva asema ei kuitenkaan ole mikään itsestään selvyys ja tulee muistaa, että finanssimarkkinoita kohtaavilla kriiseillä on aina ollut vaikutus myös markkinoiden ja toimijoiden rakenteisiin.

Työntekijäkohtaisen liikevoiton kehitys (Tapiola pankin tulokset puuttuvat)

Optiot ovat mielenkiintoisia,mutta mielenkiintonsa vuoksi vaikeita johdannaisia. Niitä pystytään käyttämään riskin vähentämiseen sekä sen lisäämiseen. Optioilla pystytään rakentamaan erilaisia synteettisiä osakeita, joista esimerkkejä näemme pääomaturvattujen indeksilainojen muodossa. 

Mutta optioilla voidaan siirtää myös riski ja näkemys tuotosta toisaalle pelkästä osakkeen laskusta tai noususta. Yksi mielenkiintoinen ominaisuus on optioilla rakentaa markkinaneutraali strategia. Nämä ovat tapoja sijoittaa, mitkä eivät ole suoraan riippuvaisia kohde-etuuden liikkeestä eli laskusta tai noususta. Näillä strategioilla saamme hajautushyötyä mahdolliseen muuhun spekulatiiviseen salkkuumme. Useilla on salkku joka nousee tai laskee pörssin liikkeiden mukaisesti ja voimme rakentaa salkkuun komponentin joka nousee kun epävarmuus markkinoilla kasvuu. Tällä saattaa olla positiivisia vaikutuksia salkkumme kokonaisominaisuuksiin. Ylipäätään kun treidataan tai sijoitetaan, miten vaan, meillä on kaksi pääasiallista lähestymistapaa:

Saksalaisen IFO instituutin mittaama suhdannekello visualisoi Saksan ja keski-Euroopan makrotaloudellisen tilanteen. Yleensä suhdannetilanne kiertää kellon lailla tätä nelikenttää:
- Nousuvaiheessa (Upswing) odotukset ovat korkealla, mutta talous ei vielä kasva.
- Korkeasuhdanteessa (Boom) sekä odotukset että kasvu ovat voimakkaita.
- Laskusuhdanteessa (Downswing) odotukset ovat heikot, mutta talous kuitenkin vielä kasvaa
- Lama (Recession) vaiheessa sekä odotukset että kasvu ovat heikkoja

Saksan suhdannekello kulki alkusyksystä kohti taantumaa, mutta suunta kääntyi lokakuussa. Joulukuun luvut olivat jo odotusten osalta selvästi parempia ja kello lähestyy vaaka-akselia. Kellon voidaan tulkita olevan kahdeksan tai puoli yhdeksän. Jos tämä pitää paikkansa niin hetki on otollinen osakeostoille ja korkosijoitukset pitää realisoida.

Suomalaiset toimivat vastuullisemmin nyt kuin aikoihin, ainakin mitä tulee elämäntapoihin. Tapaturmakuolleisuus on romahtunut. Vuonna 1970 miehistä kuoli noin 105/100 000 henkiö tapaturmaisesti ja nyt 60/100 000 henkilö kohti. Naisilla trendi samanlainen, vuonna 1970 suhde oli 40/100 000 ja nyt 20/100 000. Trendi on ollut laskeva myös viimeisen vuosikymmenen aikana. 

Alkoholihaitat ovat myös alkaneet vähentymään, mikä johtuu kulutuksen vähenemisestä. Miesten kuolleisuus alkoholiperusteisiin tauteihin on laskenut jo viisi vuotta. Miehillä kuolleisuus oli 2008 noin 65/ 100 000 ja nyt 55/100 000 (-15%). Naisilla kuolleisuus on pysynyt varsin samana, mutta alhaisempana kuin miehillä. 

Tupakointi on laskenut myös. Miesten osalta lasku on ollut lujaa. Vuonna 2000 15-64 vuotiaista mihistä päivittäin tupakoi 26% nyt noin 22%. Naisilla lasku on ollut 19%-->15%.