Hyppää pääsisältöön

Artikkelit aikajärjestyksessä

Myin outotecini

Myin liian myöhään Outoteckini. Sijoitus oli hyvä, mutta onhan tuo laskenut ja syystä.  Outotecin liikevaihto koostuu materiaaleittain seuraavasti:

Kupari 33%
Rauta 11%
Ferroseokset 14%

 

Kuparin hinta on laskenut jo hyvän aikaa:

Ferroseokset tarkoittanee ferrokromia ja sen hinta on mennyt näin:

Kummassakaan tuotteessa hintakehitys ei ole ollut räjähtävän nouseva. Ei sitä viitsi uusiin louhoksiin investoida, jos hinnat eivät nouse. Rautamalminkin hinta mieluummin putoaa kuin nousee. Tilauskanta Outotecilla on vuoden 2010 tasolla eli ei katastrofaalinen, mutta reilusti alle vuoden 2011 tason (-31%). Investoinnit käynnistyvät kun kysyntä ylittää tarjonnan eli hinnat nousevat. 

Outotecista on puhuttu paljon, että heidän tapansa toimia on suhdanneriippumatonta. Ei se ole. Johan sitä tulos kääntyi laskuun 179-->132 ja kassavirta meni negatiiviseksi. EPS oli vuonna 2013 noin 0,51 euroa eli P/E oli 14 mikä todellisuudessa suhdanneherkälle yritykselle on paljon kun ollaan menossa huonompaan aikaan. 

Keskiarvo: 3.1 (9 arviota)

Buffett, Buffett ja Buffett

Käyttäjän J.Vahe kuva

Buffettin lienee suomen kielellä esitelleet ensimmäiseksi Puttonen ja Kivisaari kirjassaan 1999, s. 57-69.

Vaikka aiheesta paljon puhutaankin, on selvintä rautalangasta vääntää mainitun kirjan esittely aiheesta. Laskusuhdanteessa Buffett sijoittaa erityisesti tunnettuihin brändeihin, jotka tuottavat hyvin ja ovat ison vahvataseisen yhtiön tuotteita. Kyseessä ovat isot ostot usein pörssin ulkopuolelta. Oston jälkeen Buffett pitää sijoituksensa vuosikymmeniä. Vähemmälle huomiolle näyttää jääneen Puttosen et al:n havainto, että Buffett esittelee käsityksiään peräti säästeliäästi ja pitää sijoituskohteiden löytämistä vaikeana, mitkä allekirjoitan.

Buffettia ovat Suomessa pitäneet esillä esim. Henri Elo ja Nordnet-pankin blogaajista etenkin Oksaharju. Näissä käsityksissä on mielestäni hyvin paljon kummallisuuksia:

Keskiarvo: 4.5 (16 arviota)

Businessenkelin mediaanisijoitus on 25'000€

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Finnish Business Angels Network (FiBAN) ja Finnvera ovat keränneet vuoden 2013 tilastoja yksityissijoittajien tekemistä sijoituksista alkuvaiheen potentiaalisiin kasvuyrityksiin Suomessa. Saatu tilasto on suurin tähän mennessä Pohjoismaissa kerätty. 

Bisnesenkelit sijoittivat vuonna 2013 monipuolisesti eri toimialoihin, erityisesti kasvoivat sijoitukset ”Life science” ja ”health tech” (terveysteknologia) toimialaan samalla kun ICT ja mobiilialan osuus laski. Sijoituksen saaneiden yritysten määrä oli 164 ja yli tuplaantui (69 yritystä 2012). Positiivisten irtaantumisten (exit) määrä kasvoi ja näissä mukana useampi exit, joista yli 10-kertaisesti rahat takaisin. Sijoitussumma laski 11 miljoonaan euroon (14 miljoonaa 2012), mutta samalla lähempänä Eurooppalaista keskiarvoa.

Keskiarvo: 3.8 (4 arviota)

Yritysten luotonkysynnän kääntyminen kohti kasvua ennakoi taantuman päättymistä

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Finanssialan Keskusliiton tuoreen Pankkibarometrin mukaan pankinjohtajat arvioivat kotitalouksien luotonkysynnän jatkuvan edelleen vaisuna. Sen sijaan yrityslainojen kysynnän arvioidaan vilkastuneen verrattuna edelliseen kyselyyn. Kysynnän arvioidaan kuitenkin olevan edelleen sekä vuodentakaista tilannetta että pitkäaikaista keskiarvoa heikompaa.

Laimeasta luotonkysynnästä huolimatta kotitalouksien sijoitushalukkuuden arvioidaan jatkuneen vilkkaana vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä. Kaikkein suosituin sijoitusmuoto on edelleen osakkeet ja osakerahastot.

Yritysten luotonkysyntä on edelleen pitkäaikaista keskiarvoaan heikompaa, mutta pankkibarometrikyselyn tulokset paranivat tältä osin huomattavasti edellisestä kyselystä.

Yritysten luotonkysyntä (Lähde: Pankkibarometri)

"On positiivista, että yhä harvempi vastaaja odottaa yritysten luotonkysynnän heikkenevän edelleen. Arvioit yritysten luotonkysynnästä ovat parantuneet yhtäjaksoisesti jo viiden barometrikyselyn ajan", sanoo analyytikko Elina Salminen Finanssialan Keskusliitosta.

Keskiarvo: 4 (3 arviota)

Teknologiateollisuus vastustaa Suomessa valmisteilla olevaa massaurkintaa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

   Turvallisuusviranomaisten massaurkinnan mahdollistava laki vahingoittaisi vakavasti Suomen mainetta maana, jossa tietojen turvassa pysymiseen voi luottaa. Tällä on iso merkitys kansainvälisten teknologiayritysten investointipäätöksiin.

Lainsäädäntöhanke turvallisuusviranomaisten tiedonhankintakyvyn parantamiseksi kyberympäristössä, eli ns. massaurkintalaki, on valmisteluvaiheessa.

Teknologiateollisuus ry esittää vakavan huolensa siitä, että toteutuessaan massaurkinnan salliva laki voi olla ratkaiseva este Suomen mahdollisuudelle nousta dataliikenteen solmukohdaksi. Vielä tällä hetkellä Suomella olisi kaikki edellytykset profiloitua luotettavaksi ja turvalliseksi kansainvälisen tietoliikenteen käsittely- ja taltiointipaikaksi.

Keskiarvo: 3.5 (4 arviota)

Työeläkevaroillemme saatiin viime vuonna hyvä, 8% tuotto

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomen tuotantokoneiston pääosa on julkisessa, kollektiivisessa omistuksessa ja/tai omistajaohjauksessa. Tämä on meidän kaikkien yhteistä pääomaamme ja siksi ei ole yhdentekevää miten omaistuuttamme hoidetaan. Työläkevarat ovat merkittävä osa tätä kokonaisuutta. Työeläkevaroihin liittyvän omistajaohjauksen avulla ammattiyhdistysliikkeet (ja työnantajajärjestöjen kautta yritykset itse) ohjaavat pääosaa suurista listatuista pörssiyhtiöistä. (Piksu toimituksen lisäys)

Työeläkevarojen määrä ylitti viime vuoden lopulla ensimmäistä kertaa 160 miljardia euroa. Työeläkevakuuttajien yhteenlaskettu sijoitusvarallisuus oli 162,2 miljardia euroa ja kasvua kertyi vuoden aikana yhteensä 12,6 miljardia euroa. Koko työeläkealan sijoitusten kokonaistuotoksi kertyi 8 prosenttia (nimellinen tuotto), ilmenee Työeläkevakuuttajat Telan vuoden 2013 lopun tilannetta koskevasta tilastoanalyysistä.

Varojen kasvu oli ripeämpää kuin keskimääräinen vuosittainen kasvuvauhti on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana (keskimäärin 8,4 mrd vuodessa 2004-2013). Parhaimmat tuotot, 15,7 prosenttia, saatiin osakkeista ja osuuksista. Kiinteistösijoitukset tuottivat 5,2 prosenttia.

Korkosijoitusten tuotto jäi matalammalle,1,2 prosenttiin. Hyvä kokonaistuotto saavutettiin varsin haastavassa sijoitusympäristössä, huomauttaa Telan analyytikko Maria Rissanen.

Työeläkevarat (Lähde: Tela)

Keskiarvo: 4 (1 arvio)

Krim, Venäjä ja talousriskit

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva
Posted in

Nikita Khrushchev  Kuva: Bundesarchiv, Bild 183-B0628-0015-035 / Heinz Junge / CC-BY-SA 3.0

Mikä on pidemmällä tähtäimellä riski Krimin poliittisen kriisin eskaloitumisesta? Kenellä on oikeus itsenäisyyteen ja itsemäärämisvaltaan?

Krim on aikoinaan ollut osa Neuvostoliittoa. Krushchev lahjoitti niemimaan (ilkeät kielet väittävät juovuspäissään) Ukrainan veljeskansalle 1954. Venäjän sapelinkalistelu Krimin saamiseksi takaisin ei  kuitenkaan ole puolustettavissa. Mutta voimmeko väittää ettei Krimillä asuvilla venejänkielisillä ja veneläismielisillä ole oikeutta kuulua Venäjään tai olla itsenäisiä? Millä perusteella tällainen halu on huonompi kuin Kosovon tai Makedonian itsenäisyydenhalu? Meidän pitää varoa automaattisesti vastustamasta tällaista kehitystä vain sen takia että emme pidä Putinin toiminnasta. Krimillä asuu tietenkin myös muita kansanryhmiä kuten tataarit. Tilanne on monimutkainen eikä mustavalkoisia helppoja ratkaisuja välttämättä löydy.

Keskiarvo: 3.8 (5 arviota)

Ei sotaa, mutta vaikeat jännitteet

Posted in

Ukrainasta riittää näkemyksiä, mutta esitänpä omani, kun sitä työksenikin teen, eivätkä arvioni ihan hatusta ole tavanneet olla – ja Ukrainan kriisillä on suuret taloudellisetkin vaikutukset. Ukraina on todella vakava paikka, mutta en usko sen oleellisesti eskaloituvan, vaikka mahdollista se tietysti on.

Ensinnäkään Venäjän Krimin de facto miehitys ei ole mikään pitkän tähtäimen suunnitelma, joka sisältää koko Ukrainan valloituksen. Putinilla taustavoimineen on kylmän sodan mentaliteetti. Venäjä on seurannut raivolla, kuinka sen imperiumi on luhistunut Neuvostoliiton liiton hajottua. Lännessä siitä jäivät jäljelle vain Venäjän tapaan autoritaarisesti hallitut Valko-Venäjä ja Ukraina, joihin Venäjällä on vahvat kulttuuriset siteet.

Ukrainan oranssi vallankumous kymmenen vuotta sitten oli Kremlille kauhistus, koska se uhkasi viedä tärkeimmän liittolaisen länsileiriin – kenties Natoon asti Baltian maiden tapaan. Se oli murskaamassa Putinin kaavaileman Euraasian unionin. Viktor Janukovitshin paluu presidentiksi poisti uhkan, joka muuttui taas todeksi hänen kaaduttuaan Kiovan vallankumouksessa. Se oli Venäjälle yhtä suuri yllätys kuin muillekin. Kremlin nopeasti improvisoitu vastaus oli isku Krimille.

Keskiarvo: 3.8 (6 arviota)

Kiinan aluetasolle kätkeytyvät ongelmat voivat synkentää maailmantalouden

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kiinan historiallisen talouskasvun tuottanut hallinto- ja talousrakenne on kääntymässä itseään vastaan. Jos järjestelmää ei uudisteta, syntyy hallitsemattomia riskejä. Näin kertoo tänään julkaistu professori Matti Nojosen kirjoittama EVA Analyysi ”Kiinan pitkä varjo – Suurvallan kätketyt ongelmat voivat synkentää maailmantalouden”.

Kiinan aluetasolle, piirikuntiin ja maakuntiin kätkeytyy merkittävä tasapaino-onelma (Lähde: EVA/Kiinan pitkä varjo)

Keskiarvo: 4.5 (2 arviota)

Erikoista tilastoharhaa

Käyttäjän Norvestia kuva

Kirjoitusvuorossa Juha Mikkola

Aina kun tapaan investointipankkien edustajia, jokainen heistä saa omassa esittelymateriaalissaan oman toimintansa näyttämään markkinoiden parhaalta. Yleensä he kehuvat olevansa parhaita joko toteutettujen järjestelyjen kappalemäärällä, euromäärällä, listautumisten järjestelyillä tai rahoituksen hankkimisella yhtiöille. Tiedoista valitettavasti puuttuu lähes aina se, millä aikajänteellä kukin heistä on ollut paras. Se, että joku on ollut paras esimerkiksi 23.4 - 12.9 välisellä ajalla voi pitää paikkansa, mutta aikajännettä ei kerrota, vaan ainoastaan, että olemme parhaita.

Suomen pääomasijoitusyhdistys, joka edustaa kaikkia pääomasijoittajia, oli myös sortunut merkittävään tilastoharhaan. Yhdistys raportoi helmikuussa näyttävästi, kuinka pääomasijoitukset suomalaisiin kasvuyrityksiin olivat lisääntyneet merkittävästi vuonna 2013 - yli 30 % edellisvuodesta.

Keskiarvo: 4.2 (5 arviota)

Tulevaisuuden asiakas on aasialainen

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

     Kiinan talous jatkaa nopeaa kasvuaan, mutta ei ole itsestään selvää, että suomalaiset Kiinassa toimivat yritykset saisivat osaansa markkinoista.

”Suomalaiset ovat hyviä tekemään huipputeknologiaa, mutta kiinalaiset kilpailevat  halvemmalla, hieman huonommalla, mutta houkuttelevalla tuotteella”, sanoo Sari Arho-Havrén Tekesin Shanghain toimipisteestä.

Miten suomalaiset sitten voisivat menestyä Kiinassa? Tänään julkaistu China Growth Paths -selvitys Kiinan markkinoiden tulevaisuudesta antaa ajattelemisen aihetta Kiinassa toimiville ja sinne pyrkiville yrityksille.

”Yritysten on segmentoitava tuotteensa ja palvelunsa Kiinaan sopivaksi”, korostaa raportin kirjoittaja Jari Makkonen Finprosta.

”Jotta Kiinassa menestyy, asiakas on nostettava fokukseen. Teknologian kehityksen lisäksi pitäisi keskittyä esimerkiksi jakeluketjujen  ja liiketoimintamallien hiomiseen. ”

Kiinaa voi ajatella maanosana, jonka alueet eroavat toisistaan valtavasti. China Growth Paths -raportti kuvaa, kuinka Kiinan talouskasvu kiihtyy tulevaisuudessa maan keski- ja länsiosissa, jossa keskiluokan ostovoima lisääntyy nopeasti.

”Kiinaan syntyy tulevina vuosina 800 uutta rikasta aluetta, joilla avautuu valtavasti uusia liiketoimintamahdollisuuksia”, Jari Makkonen huomauttaa.

Keskiarvo: 4 (1 arvio)

Jatkuvaa sijoitustuottoa valuuttakaupalla ja sen strategiat.

Käyttäjän Kari Laakso kuva

Johdanto

 

TTC:n (Technical Traders Club) tammikuun kuukausikokouksessa 27.01.2014 piti Mika Müller, Müller Invest, esityksen ”Jatkuvaa sijoitustuottoa valuuttakaupalla ja strategiat sisältäen Live kaupankäyntidemon”.

 

Johdanto valuuttakauppaan
 

Müller on tehnyt osakekauppaa 2000 - luvun alusta alkaen ja sen lisäksi aloittanut valuuttakaupan tekemisen kuutisen vuotta sitten. Hän kertoi, että valuuttakauppa on maailman likvidein markkina, joka toimii hyvin 5 vuorokautta viikossa sunnuntai-illasta perjantai-iltaan suunnilleen klo 23-24:ään asti. Valuuttamarkkinan vuorokausivaihto maailmassa on noin 4000.000.000.000 (neljä triljoonaa) USD. Müllerin kokemuksen mukaan valuuttakauppa on paljon parempaa vipukauppaa kuin esimerkiksi kauppa warranteilla, jossa välittäjät vetävät kunnolla välistä. Valuuttakaupassa näyttää olevan myös kova kilpailu välittäjien välillä, ja se näkyy kaupankäyntikuluissa, jotka ovat suhteellisen pienet.

Keskiarvo: 4.6 (5 arviota)

Topdanmark

Ostin eilen ja toissapäivänä Topdanmarkia. Nyt unohdan osakkeet ja keskityn yhtiöön. Tanskalainen vakuutusyhtiö julkaisi eilen vuosikertomuksen. Sen tulos laski vuonna 2013 vuodesta 2012. Miksi ihmeessä ostin moista luuseria?

Tuloksia tulee ja menee riippuen suhdanteista. Ko. vakuutusyhtiö on kovasti mitätöinyt omia osakkeitaan. Vuodesta 1998 osakkeita on mitätöity 70%, keskimäärin vuosittain 9,5%. Osakkeen kehitys on ollut parempi kuin monien verrokkien. Osakkeita olisi tarkoitus ostaa takaisin vuonna 2014 peräti 10,2% jos kurssi säilyy nykyisenä. Mikäli osakkeita ostetaan aina 10% takaisin niin kymmenen vuoden päästä osakkeiden määrä on vähentynyt 65% ja minun omistusosuuteni on kasvanut 65%. Jää siinä tuottoa jäljelle jääneille osakkeille. En edes pohdi mahdollista yrityksen poislunastusta.

Riskiä on lähinnä Tanskan ongelmallisesen sisäisen velkaantumisen vuoksi. Mutta riskipohdinta tuntuu yhtiössä asialliselta.  

Keskiarvo: 3.5 (2 arviota)

Ylivelkaantuminen on nyt OUT ja alivelkaantuminen IN

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

   Hypo:n kevään asuntomarkkina-anayysi on ilmestynyt.

Hypo:n asuntomarkkinapuntari (Lähde: Hypo)

Asuntovelallisen happotesti: Pystytkö maksamaan vähintään korot? Asuntovelallisen kannattaa varautua tiukentuviin talousoloihin lyhentämällä nyt kaikenlaisia lainojaan määrätietoisesti ja säntillisesti. Suomalaisten varallisuus on pitkälle asunnoissa, kodeissa, ja velaton koti muodostaa suojan maailman myrskyjen keskellä. Kotitalouksilla ja yrityksillä on velkaa noin 200 miljardia euroa. Yhden prosenttiyksikön nousu koroissa lisää korkomenoja vuositasolla kaksi miljardia euroa. Kotitalouksien osuus koko velasta on noin 125 miljardia euroa, kun lasketaan mukaan omistusasunto-osakeyhtiölainat.

Ylivelkaantumisen välttämiseksi on hyvä tehdä itselle yksinkertainen happotesti: Pystytkö maksamaan kaikista veloista vähintään korot, jos jäät työttömäksi tai työkyvyttömäksi? Jos et, niin lyhennä velkojasi suunniteltua nopeammin ja jos kyllä, niin jatka velkojesi lyhentämistä nykyisellä tavalla. Nyt on alivelkaantumisen aika. Ylivelkaantuminen on out.

Keskiarvo: 2.2 (5 arviota)

Nyt Venäjälle öljy-yhtiötä ostamaan

Nikkei on nousussa ja ainakaan tänään venäläiset eivät valloittaneet enempää alueita. Jos homma on peliä, asiat unohtuvat varsin pian, kuten luulen. Öljyn hinta on nusussa varsinkin ruplissa ja venäläiset öljy-yhtiöt tekevät paljon rahaa. Maailma tarvitsee edelleen öljyä ja kaasua  sekä kriisissä niitä tarvitaan enemmän. Mikäli öljy-yhtiötä ei kansallisteta, niin nyt on Venäjälle yksi parhaita aikoja sijoittaa. 

Ishareksen etf on nyt varsin halpa, ei se tietenkään tarkoita etteikö yhtiö voisi laskea enemmän. Tuo uudelleen sijoittaa osingot joten se on verotehokas.

 

 

Keskiarvo: 4 (7 arviota)

Länsi,Venäjä ja Ukraina

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

Gorbatšovia on lännessä kovasti kiitelty, kun hän ajoi Neuvostoliiton alas. Venäläiset ovat olleet vähemmän ilahtuneita. Neuvostoliitto oli venäläisen imperialismin huipentuma, jota ei luonut ”kansojen yhteinen tahto” vaan venäläisten johtama väkivaltakoneisto.

Koko sen ajan, kun Neuvostoliittoa ja IVYä ajettiin alas ja entisten neuvostotasavaltojen ydinaseita purettiin, muistan itse pelänneeni epätasapainon mukanaan tuomia seurauksia. Olin ainakin tilapäisesti väärässä.

Voi olla, että Baltiassa pyyhkii niin hyvin, ettei venäläisten joukossa ole kovin suurta halua Putinin alamaisiksi. Ukrainassa tilanne on toinen. Kun taloudella menee huonosti, halu riidellä kasvaa. Erottavia tekijöitä on muitakin kuin kieli. Itä-Ukrainan venäläiset ovat ortodokseja ja Länsi-Ukrainan ukrainalaiset katolilaisia ja uskonto tietysti heijastuu kulttuuriin laajemminkin.

Keskiarvo: 4.6 (5 arviota)

Suomen hallitus ottaa tiukempaa kontrollia Suomen Akatemian tutkimusrahoitukseen

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Suomen hallitus on nähnyt tutkimusrahoituksen kohdentumisessa ongelmia koskien erityisesti Suomen Akatemian toimintaa ja haluaa siirtää nyt Suomen Akatemian rahoituspäätöksiin liittyvän päätöksenteon kontrollia tiukemmin hallituksen ja ministeriön asiantuntemuksen piiriin. Asiasta on tehty lakialoite, joka on nyt lausuntokierroksella.

Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa. Suomen Akatemia pyrkii toimimaan siten, että suomalainen tutkimus uusiutuu, monipuolistuu ja kansainvälistyy. Suomen Akatemian kautta kanavoitui vuonna 2013 noin 16,5% valtion tutkimusrahoituksesta.

Valtion tutkimusrahoitus (Lähde: Suomen Akatemia)

Toimenpiteet, joilla uusi laki siirtää Suomen Akatemian päätöksentekoa valtioneuvoston kontrolliin:

Keskiarvo: 4.6 (5 arviota)

Omat rahat Katsaus: Mihin suuntaan taala menee?

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Salkkusivu jossa enemmän tietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta +0.5%,  alusta (27-05-2010) +54.6% 

 

Yleistä:

Tuhannen taalan kysymys on nyt miten USD käyttäytyy. Lähes konsensukseksi muodostunut näkemys alkuvuodesta oli että taala voi vain vahvistua. OLihan talouskasvunäkymät vahvat ja FED:n raha-hanat kääntymässä kiinni. Ne jotka ottivat tähän näkemykseen perustuvan valuuttaposition ovat todennäköisesti nyt joutuneet verissä päin perääntymään. Mikään ei mielestäni puhu sen pulesta että näkemys olisi pitemmällä aikavälillä väärä. Mutta vanha totuushan on se että markkinalla on varaa toimia järjettömästi kauemmin kuin sinulla on likviditeettiä.

Kasvumarkkinapaniikki joka vallitsi tammikuun loppupuoliskolla on vaimentunut ja helmikuussa näimme kurssinousuja. Eli päätös rauhallisesti istua paniikin yli ilman suuria salkkurukkauksia oli jälleen kerran hyvä päätös. Helmikuussa jopa lisäsin hieman etelä-afrikan painoa salkussa halvan randin yllyttämänä.

Alan vähitellen verrata menestystäni FTSE All-World indeksiin. Tämä noteerataan taaloissa, joten koska oma salkkuni on euroissa pitää vielä arvo muuntaa euroiksi. FTSE All-World  muutos vuoden alusta oli euroissa -0.15%, joten hieman paremmin meni smiley (pelkkää kohinaa....)

 

Keskiarvo: 4.3 (6 arviota)

LähiTapiola: Kannattaa hyödyntää sijoittajalainsäädännöltään toimivia ja luotettavia maita

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

   LähiTapiola ja monet muut yritykset sijoittavat mediassa usein kutsuttuihin veroparatiiseihin. Asia ei kuitenkaan ole niin yksiselitteinen, koska usein käsitteet menevät sekaisin. Videolla LähiTapiola Varainhoito Oy:n toimitusjohtaja Tom Liljeström avaa veroparatiisiasiaa ja kertoo yrityksen sijoitusperiaatteista.

Keskiarvo: 4.7 (3 arviota)

Valtion finanssiomaisuuden tuhoaminen kiihtyy

Posted in

Ounastelin jo aikaa sitten, että Solidiumin lahtipenkkiin päätyy seuraavaksi vakuutusyhtiö Sampo. Näin kävi - Solidium myi kurssi- ja osinkokehitykseltään parasta osakettamme hulppealla 800 miljoonalla. Puolet meni suoraan, loput saa vaihtaa kaupattuja velkakirjoja vastaan jos kiinnostaa. Aika varmasti kiinnostaa, sen verran varmasta ja hyvästä yhtiöstä on kyse.

Rahat Solidium käyttää uusiin osakkeisiin ja osingonmaksuun. Siis lisää pääomitusta ainakin Outokummulle, jonka sotkuinen osakekauppa Thyssenin kanssa on edelleen auki. Talvivaarakin vaikuttaa olevan taas pussi tyhjä, saa nähdä heltiääkö massia Solidiumilta. Niin tai näin, katastrofi on joka tapauksessa valtion omistusten kannalta tapahtunut. Jos Talvivaara ei selviä, panostukset ovat menneet kaivoon (kuten oli alunperinkin todennäköistä omasta mielestäni). Jos Talvivaara tarvitsee lisää rahaa, tappiot kasvavat – vai uskooko joku yhä valtion saavan joskus sijoituksensa takaisin?

Keskiarvo: 4.4 (8 arviota)

Nyt eikä 15. päivä

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa Juha Kasanen

Konstit on monet, sanoi mummo, kun kissalla pöytää pyyhki. Nyt tarvitaan niitä uusia konsteja. Suomen talousviisaat ottavat nyt vuorotellen kantaa siihen, miten nykyinen meno ja velkaantuminen johtavat nopeasti Suomen julkisen talouden täydelliseen umpikujaan ja romahdukseen.  Viimeksi asiasta kirjoitti Suomen talouselämän eri avainpaikoilla istunut Johnny Åkerholm keskiviikkona 26. helmikuuta Helsingin Sanomien yleisönosastossa. Hänen loppupäätelmänsä on, että jos muutoksia ei tehdä nopeasti, niin lopulta julkista sektoria joudutaan leikkaamaan pakon edessä paljon, nopeasti ja suunnittelemattomasti. Tämä ei kuulosta hyvältä.

Mikä tässä nyt on niin vaikeata? Miksi mitään ei tapahdu? Suhdanteet eivät meitä pelasta. Tämän osoittaa jo se, että Suomen talouden kasvuennustetta tälle vuodelle laskettiin pari päivää sitten 0,7 prosentista 0,2 prosenttiin. Hallituksen ja opposition tapaaminen tällä viikolla oli taas ihan pelkkää näpertelyä: tehdään jotakin joskus tulevaisuudessa. Tuo ei riitä, muutoksien on alettava nyt heti.

Keskiarvo: 4.6 (9 arviota)

”Kansa”

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

Kun valta on kansalla, kenellä se on, kysyi aikoinaan Paavo Haavikko.

Medialla ja sen käyttäjillä on kova halu ottaa kantaa asioihin, joita ei oikeastaan tunneta. Monimutkaista maailmaa on helpompi hahmottaa, kun uskoo tietävänsä, kuka on oikeassa ja kuka väärässä, kuka on hyvä ja kuka on paha.

Kiovassa ensin kansaa ammuttiin ja sitten kansa syrjäytti presidentin. Krimillä kansa järjestää nyt kansanäänestystä. Taitaa vain olla kyse kahdesta eri kansasta?

Meillä Suomessakin kansalla oli 1918 kovasti mielipiteitä. Vieläkään ei ole oikein osattu päättää, kumpi kansa oli oikeassa. Jo tuolloin Suomen kahdella kansalla oli tukijoina toisaalta Neuvosto-Venäjä ja toisaalta Saksan keisarikunta.

Muutama vuosi sitten lännessä iloittiin, kun kansa syrjäytti Libyan johtajan, eversti Muammar al-Gaddafin. Linkissä on BBC:n selostus siitä, kuinka paljon brittien erikoisjoukot olivat hankkeessa mukana.

Keskiarvo: 4.1 (8 arviota)

90-luvun lamasta toivuttiin määrätietoisin toimin; nyt tarvitaan samanlaista otetta

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

   Suomi ei ole toipunut vuonna 2008 alkaneesta teollisuuden romahduksesta, jonka myötä merkittävä osa kansantaloutemme perustaa menetettiin. Teollisuuden rakenteellinen kriisi heijastuu monella tapaa koko Suomen talouteen ja sen näkymiin, todetaan tiistaina talousneuvostolle esitellyssä kolmen professorin asiantuntija-arviossa.

Professorit Bengt Holmström (MIT) sekä Sixten Korkman ja Matti Pohjola (Aalto-yliopisto) ovat kirjoittaneet Suomen talouskriisiä käsittelevän muistion, joka on asiantuntija-arvio kriisin luonteesta ja kasvun edellytyksistä.

Suomen talous 90-luvun ja nykyisessä taantumassa (Lähde: Suomen talouskriisiä käsittelevä muistio)

Professorien mukaan käsillä oleva kriisi on kovin erilainen kuin 1990-luvun lama. Tämä kriisi on osaltaan jopa vaikeampi, koska tuottavuuden kasvu on pysähtynyt ennen kokemattomalla tavalla ja ideoista sen vauhdittamiseksi on puutetta – kasvun ”resepti” on hukassa. Uuden kasvun aikaansaaminen vaatii aikaa ja poikkeuksellisia ponnistuksia.

Keskiarvo: 4.3 (8 arviota)

Teknologiaa hyödyntävät vientiteollisuusyritykset ovat nousukauden menestyjiä

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Euroopan nousevassa makrotaloudellisessa suhdanteessa kannattaa oppikirjojen mukaan sijoittaa niinsanottuihin syklisiin osakkeisiin. Syklinen tarkoittaa sitä, että osakeen hinta reagoi herkästi ja voimakkaasti suhdannetilanteeseen. Tällaisia toimialoja ovat erityisesti investointituotteita tekevät toimialat, joiden tuotteille löytyy kysyntää nimenomaan nousukausina. Mukaan luetaan usein laajemminkin vientiteollisuutta ja kestokulutushyödykkeiden teollisuutta. 

Niinsanottuja protektiivisten sektoreiden yritykset pärjäävät kaikkina aikoina. Tällaisia ovat päivittäistavarakauppa, palvelut, terveydenhuolto ja osin myös rahoitus. Näitä toimialoja tarvitaan niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina.

OMXHEX toimialat (Lähde: Suomen Pankki)

Keskiarvo: 4 (6 arviota)

Rakentaminen pohjalukemissa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

  Rakentaminen on supistunut jo seitsemän vuosineljännestä peräkkäin. Tänäkään vuonna ei ole luvassa kasvua, vaan rakentamisen kokonaismäärän ennakoidaan vähenevän prosentilla. Viime vuonna jäätiin 3 prosenttia miinukselle. Talonrakennustöiden aloitusmäärä oli arvioiden mukaan 31 miljoonaa kuutiometriä, mikä on pienin määrä viiteentoista vuoteen.

Rakentamisen suhdanneluvut (Lähde: Rakennusteollisuus RT)

Rakennusteollisuus RT ei ole tehnyt viime syksyn suhdanne-ennusteeseensa suuria muutoksia, sillä Suomen yleinen talouskehitys on jatkunut heikkona. Asuntoaloitusten määriä on tarkistettu hieman alaspäin, kun taas toimitilarakentamisen aloitusmääräarviota on aavistuksen nostettu sekä viime että tämän vuoden osalta. Korjausrakentaminen jatkaa vakaata kasvuaan, mutta maa- ja vesirakentamisessa alamäki jatkuu.

Keskiarvo: 4.5 (4 arviota)

Vapaaehtoinen vero kokeilemisen arvoinen?

Käyttäjän Johannes Hidén kuva
Olisiko kerjuukupeista  pieneksi lumipalloilmiöksi? (5.1.2013, Helsinki)

Robert Janssonin HS:n mielipidepalstalla muutama viikko sitten esille nostama ajatus vapaaehtoisesta verosta herätti jonkin verran keskustelua. Jotkut puolsivat, jotkut viittasivat muutenkin olemassaoleviin hyväntekeväisyys-mahdollisuuksiin, ja veroprofessorit pitivät HS:n mukaan ajatusta ongelmallisena tai "aikuisviihteenä" (kts. "lisävero sisältäisi kolme ongelmaa" ). Onko idea tuhoon tuomittu, vai voisiko siitä olla jopa laajempaakin hyötyä kuin tähän astisissa kommenteissa on tullut esille?

Keskiarvo: 3.5 (6 arviota)

Nordnet Live, Stockholm 20.2.2014

Käyttäjän sergio kuva

Nordnet järjesti viime viikolla hienon tapahtuman Tukholmassa. Suurin osa esityksistä löytyy seuraavan linkin takaa:

https://www.youtube.com/watch?v=-dDjnqF8aZQ&list=PLmApuroM5knJzcCDFA_4Ih...

 

Tässä muutamia poimintoja, jotka ainakin kannattaa katsoa:

Nordnetin "sparekonom" Günther Mårder arvioi Ruotsin osakemarkkinoiden tilaa keskiarvofirman perusteella. Keskimääräinen P/E-luku on aika korkea (23,6) tällä hetkellä, myynti kasvaa hitaammin (3%) kuin tulos (6%) . Osinkoprosentti on jonkin verran alentunut (2,9%). Keskimääräinen oman pääoman tuotto on sen sijaan hyvä (15,5%).

Ericssonin toimitusjohtajan Hans Vestbergin haastattelu oli mielenkiintoinen, samoin TeliaSoneran Johan Dennelindin.

Myös Duncan Stewartin esitys teknologian trendeistä oli hyvä.

 

 

Keskiarvo: 4 (7 arviota)

Lapsiluku vaikuttaa 25v viiveellä talouskasvuun

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Väestön ikärakenne, demografia, vaikuttaa merkittävästi pitkän aikavälin talouskasvuun ja luonnonvarojen kestävään kehitykseen. Tässä suhteessa maailma on matkalla kohti kestävämpää kehitystä ja maltillisempaa talouskasvua. Naisten hedelmällisyys lähestyy kaikkialla kahden lapsen kestävän kehityksen rajaa. Ainoastaan mustan Afrikan ja Arabimaiden lapsiluku ylittää kolmen. Jopa väestörikkaat, Intia ja Indonesia lähestyvät kovaa vauhtia keskimääräistä kahden lapsen rajapyykkiä.

Naisen keskimääräinen lapsiluku (Lähde: World bank)

Keskiarvo: 4 (6 arviota)

Heikkenevä luottamus poliittiseen koneistoon edeltää yhteiskunnallista levottomuutta

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

   Viestintätoimisto Edelmanin 2014 Luottamusbarometri paljastaa kaikkien aikojen suurimman eron (14 prosenttiyksikköä) globaalissa luottamuksessa poliittisten toimijoiden ja liike-elämän välillä. Liike-elämään kohdistuva luottamus ei noussut, mutta poliittisiin toimijoihin kohdistuvan luottamuksen lasku teki erosta 20 prosenttiyksikköä tai suuremman lähes puolessa tutkituista 27 valtiosta, mukaan luettuina USA (21 prosenttiyksikköä), Intia (26 prosenttiyksikköä) ja Brasilia (36 prosenttiyksikköä). Luottamus liike-elämään on vakiintunut 58 prosenttiin, koska se on tehnyt havaittavan muutoksen paremmilla tuotteilla ja uudella johtajuudella.

Keskiarvo: 4.2 (5 arviota)

Helsingin Yliopiston huippuyksiköstä taloudellisesti merkittävää ohutkalvoteknologiaa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Suomen Akatemian huippuyksikössä Helsingin yliopistossa kehitetään maailman kärkipään pinnoitustekniikkaa. Kemian laboratoriossa tutkitaan, miten elektroniikkateollisuudesta tutun atomikerroskasvatuksen avulla voidaan puhdistaa saastunutta maata ja vettä sekä kehittää entistä parempia muisteja tietokoneisiin.

Keskiarvo: 3.2 (5 arviota)
Julkaise syötteitä