Hyppää pääsisältöön

Artikkelit aikajärjestyksessä

Piksun lukijat ovat kokeneita konkareita

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Suoritimme alkukesällä 2014 lukijakyselyn johon vastasi 41 lukijaa. Kiitämme kaikkia vastaajia kiinnostuksesta. Vastauksista voi päätellä että Piksun lukijat ovat kokeneita  ja myös melko varakkaita sijoittajakonkareita. He ovat myös miehiä, sillä vastaajista vain yksi oli nainen. 

Alla lyhyt katsaus taustatietoihin.

Sijoittajakokemus:

Yleisin vastaus tähän kysymykseen oli "yli 10 vuotta"

 

Keskiarvo: 3.7 (11 arviota)

Lopulta kaasua pönttöön EKP:lta

Posted in

Oli jo aikakin! EKP laski jälleen korkoja, koska inflaatio on lähes nollassa ja kasvu pysähtynyt. Merkittävämpää on, että keskuspankki jatkaa poikkeustoimien sarjaa aloittaen ABS-ohjelman eli omaisuusvakuudellisten arvopaperien mittavat ostot. Tavoitteena on lisätä rahan määrää markkinoilla. ABS:n puitteissa EKP ostaa esimerkiksi asunto- ja yrityslainoja, joista kootaan suuria paketteja. Pankit, vakuutusyhtiöt ja Draghin mukaan ketkä tahansa voivat toimia ABS-pakettien myyjinä. Niiden tekninen toteutus on vielä työn alla.

EKP ei määritellyt ostojensa mittakaavaa kuin toteamalla, että sen tase kasvaa merkittävästi. Setelirahoituksesta ei ole vielä kyse, joskin hiukan siihen suuntaan päätös jo vivahtaa. Varsinainen setelirahoitus on hankala toteuttaa euroalueella niin teknisesti kuin poliittisesti verrattuna Yhdysvaltoihin, Britanniaan ja Japaniin, joissa se on purrut. Luultavasti EKP käyttää ohjelmaan ainakin satoja miljardeja.

Euroalueen ongelmana on kuluttajien ja pienyritysten nihkeä luototus. Kun EKP toimii luottojen viimekätisenä ostajana, luotottajien uskalluksen pitäisi kasvaa eli rahan lähteä liikkeelle. Kun pidempien lainojen kysyntä nousee, pitkät korot laskevat. Tämä tukee yritysten pitkäaikaisempia investointeja ja kotitalouksien kulutusta, esimerkiksi uusien autojen ja asuntojen hankintaa.

Keskiarvo: 3.7 (10 arviota)

Applea vai Samsungia?

Jos tuo kysymys kerrottiin vuosi sitten siihen on yksiselitteinen vastaus ja se on Apple. 

Tuo Galaxy Edge on jotain mitä ei puhelinrintamalla ole tullut sitten iPhonen lanseeraamisen. En tiedä onko tuota kaarevaa näyttöä tulossa muille (ehkä LG), mutta ostan Samsungin osakkeita tuon johdosta. Samsung tekee itse näyttöjä ja se olla myymättä muille tai sitten rahastaa tuon. Kannattaa katsoa tuo video, muut puhelimet tuntuvat vanhanaikaisilta.

http://mashable.com/2014/09/03/samsung-galaxy-edge/?utm_cid=mash-com-fb-...

Laitan tähän ajatuksia herättämään myös Applen ja Samsungin kurssien vertailun muutaman vuoden takaa. 

Vuonna 2013 Apple oli alhaalla ja Samsungilla tuntui onnistuvan kaikki. Tässä vajassa kahdessa vuodessa Applen kurssi on liki tuplaantunut ja Samsungin kurssi on laskenut 20%. Tuo on historiaa ja siitä noususta saadut rahat ja tappiot ovat jo muiden taskuissa.  

Keskiarvo: 5 (6 arviota)

Venäjän kuluttajat ja sijoittajat tuskin huomaavat Ukrainan kriisiä

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Miten rahamarkkinat rankaisevat Venäjää ja venäläisiä siitä, että maa joutuu osalliseksi sotilaalliseen konfliktiin kertoo paljon siitä miten rahamarkkinat yleisesti regoivat poliittiseen epävakauteen. 

Ruplan kurssin ja venäjän RTS indeksin kehitys (Lähde: Yahoo)

Venäläinen kuluttaja ja työssäkävijä tuskin huomaa muutosta elintasossa

Tavallinen venäläinen näkee länsimaisten elintarvikebrandien häviämisen ohella aika vähän muutosta. Muutokset tulevat ruplan kurssin kautta. Ostovoima vähenee.

Ruplan kurssi on laskenut muutamia prosentteja vuoden takaisesta ja tuosta pudotuksesta osa näkyy vähittäiskaupan hinnoissa. Ulkomaiset tavarat kallistuvat. Mutta vain osa on ulkomaisia tavaroita ja vain osa ulkomaisten tavaroiden hinnasta aiheutuu tuontihinnasta. Ruplan kurssin muutaman prosentin laskusta aiheutuu kenties vain alle prosentin lasku ostovoimaan. Siis kaikenkaikkiaan varsin huomaamaton muutos.

Kriisiä automaattisesti seuraava kuluttajien luottamuksen putoaminen aiheuttaa merkittävämpiä seurannaisilmiöitä. Luottamuksen heikkeneminen vähentää kulutushaluja ja hidastaa talouskasvua ainakin hetkeksi.

Keskiarvo: 3.6 (7 arviota)

Suurien metsäpalstojen kauppa käy vilkkaana

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Talouden epävarmuus näkyy myös kiinteistökaupassa, ilmenee Maanmittauslaitoksen alkuvuoden kiinteistökauppatilastosta. Rakentamattomien omakoti- ja kesämökkitonttien kauppa on ollut useita vuosia jyrkässä laskussa. Suurien metsäalueiden kauppa käy sen sijaan vilkkaana. 

”Kesämökkien hinnat ovat hieman laskeneet ja omakotitaloissa hintojen muutokset ovat pieniä”, summaa tilastoja koonnut johtava asiantuntija Juhani Väänänen Maanmittauslaitoksesta.

Omakotitonttien myynti edelleen laskussa

Pientalotontteja myytiin vuoden 2014 alkupuoliskolla koko maassa 2 100 kappaletta, mikä on 16 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2013 vastaavana aikana.

”Pientalojen tonttien neliöhinnat hakevat suuntaa. Esimerkiksi Espoossa mediaanihinta eli keskimmäinen hinta laski 10 prosenttia ja Vantaalla nousi 8 prosenttia”, Väänänen kertoo.

Omakotitalon mediaanihinta kaava-alueilla oli Espoossa 433 000 euroa (laskua 4 % viime vuoden alkuun verrattuna). Helsingissä omakotitalo maksoi 382 500 € (0 %), Vantaalla 300 500 € (-4 %), Turussa 223 500 € (+2 %).

Keskiarvo: 3.6 (8 arviota)

ICT:n suurin tuottavuusvaikutus on vielä tulossa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Tieto- ja viestintäteknologia (ICT) on merkittävin Suomen talouskasvuun 15 viime vuoden aikana vaikuttanut yksittäinen tekijä. Myös tuleva talouskasvu on suuresti riippuvainen ICT:stä ja sen mahdollistamien ratkaisujen hyödyntämisestä. Näin arvioi professori Matti Pohjola ICT:n ja digitalisaation kansantaloudellista tuottavuusvaikutusta tarkastelevassa raportissaan.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professori Matti Pohjola selvitti Teknologiateollisuus ry:n toimeksiannosta, miten ICT on vaikuttanut työn tuottavuuden ja kokonaistuotannon kasvuun Suomessa ja millaisia tulevat vaikutukset voisivat olla. Tutkimusraportti Suomi uuteen nousuun – ICT ja digitalisaatio tuottavuuden ja talouskasvun lähteinä julkistettiin tänään.

Suomen teollisuuden tuottavuuskasvun "resepti" on ollut elektroniikkateollisuuden vuonna 2008 alkaneen romahduksen jälkeen hukassa. Pohjolan tutkimuksen mukaan kyseinen resepti voidaan kuitenkin löytää ICT:n avulla, sillä ICT:n suurin tuottavuusvaikutus on vielä kokematta.

– Työn tuottavuuden kasvu tulee teknologian – erityisesti yleiskäyttöisen teknologian – kehityksestä. Tieto- ja viestintäteknologia on oman aikamme sähkö, Pohjola huomauttaa.

Keskiarvo: 3.6 (8 arviota)

Vinksin vonksin tai ainakin heikun keikun

Käyttäjän Norvestia kuva

Kirjoitusvuorossa: Mika Huhtamäki

 

Peppi Pitkätossun laulun sanat kuvaavat aika hyvin Suomen nykytilaa. Jatkuva epävarmuus ja kotimarkkinoiden ostovoiman sulaminen ovat johtaneet pitkittyneeseen taantumaan, vaikka vielä ei olla onneksi yhtä syvällä kuin 90-luvulla. Erona aikaisempaan on tällä kertaa se, että vain reaalitalous yskii, samalla kun finanssitalous jyllää.

Vuodesta 2008 jatkunut kriisien sarja on johtanut eriskummalliseen tilanteeseen, jossa markkinoille on pumpattu huomattavia määriä rahaa, joka ei ole käynnistänyt investointeja, eikä herättänyt tavoiteltua inflaatiota. Löysä raha onkin lähinnä nostattanut omaisuuserien arvoja, samalla kun reaalitalous, kulutus sekä työllisyys ovat sakanneet. Irtonainen raha onkin hakeutunut tuottavimpiin kohteisiin, kuten osakemarkkinoille. Kuitenkin 90-luvun lamasta poiketen osakemarkkinoiden ja pankkien tilanne onkin erittäin hyvä. Ja vaikka sijoittajille viimeiset vuodet ovat olleet ristiaallokkoa, niin siitä huolimatta pääosin hyvin tuottoisaa. Tämä ei kuitenkaan ole lopulta kestävä tilanne, mikäli reaalitaloudessa ei tapahdu muutosta parempaan.

Keskiarvo: 3.7 (11 arviota)

Asuntosijoittamisen perusteet

Käyttäjän Marko Kaarto kuva

Sanotaan, että kuva kertoo enemmän kuin sanat.

Alla muutama ajatus liittyen asuntosijoittamisen perusteisiin.

 

MarkoKaarto.fi

Keskiarvo: 3.8 (14 arviota)

Katso hintaa ja kasvua

Osakkeen hinnassa on aina tärkeää millä hinnalla sen ostaa. P/E-luku tarkoittaa että markkina-arvo jaetaan yrityksen tekemällä tuloksella. Mikäli yrityksen markkina-arvo on 100 miljoonaa ja tulos on 10 miljoonaa, niin P/E-luku on 10. Tällöin yritys ansaitsee kymmenessä vuodessa siitä maksettavan hinnan.

Mutta jos yritys supistuu vuosittain, niin takaisinmaksun aika kasvaa nopeasti varsin suureksi ja pahimmassa tapauksessa rahojaan ei saa koskaan takaisin. JPMorgan on laskenut mielenkiintoisten kehittyvien maiden P/E luvut ja jakanut tämän luvun vielä yrityksen kasvuvauhdilla. Mikäli yrityksen P/E luku on 10 ja se kasvaa 10% vuodessa, niin yritys ei suinkaan tarvitse enää 10 vuotta  tienatakseen ostohinnan vaan 8 vuotta riittää (PEG=1). Kasvamaton yritys olisi tienannut 20 vuodessa kaksinkertaisesti  siitä maksetun hinnan takaisin, mutta 10% kasvava yritys olisi tehnyt hyvää omistajalleen jo 5,7 kertaa siitä maksettavan hinnan.

 

Jotta malesialaisten osakkeiden tuotto olisi sama kuin korealaisten, niin niiden malesialaisten täytyy kiihdyttää huomattavasti nykyistä kasvuaan suhteessa korealaisten yrityksien kasvuun. 

Keskiarvo: 4.1 (9 arviota)

Sotia on vähemmän kuin koskaan

Posted in

Kauhistun aina kun joku sanoo sotimisen olevan ihmisluonnossa. Ei se ole, sillä yritetään korostaa vain omaa porukkaa alistamalla toisia. Se on itserakkautta ja sosiaalidarvinismia.

Sosiaalidarvinismi tarkoittaa epätasa-arvoa ja epätasa-arvon oikeuttamista paremmilla ominaisuuksilla. Erilaisia rotuoppeja on ollut paljon niin poliittisesti kuin uskonnollisesti jakautuneita.  Italian hajotessa 1500-luvulla sieltä nousi valtiokeskeisyyttä korostavia ajattelijoita. Ajassaan nämä ajatukset ovat syntyneet vaikka ajansaatossa niitä pidetään ajattomina. Kuuluisin näistä oli Niccolò Machiavelli. Hänhän asetti valtion edun kaiken ylitse ja määritteli hyveellisen toiminnan siksi mikä edistää valtion (=oman porukan) toimivuutta. Toimivuutta kaivattiin ja siitä oli iso pula. Näin on nytkin, tai ainakin oli 1990-luvulla Venäjällä. Se oli sekasorrossa ja toimivuutta toivottiin ja toivotaan vieläkin. Macchiavelli perusti armeijansa kansalaisarmeijaan, koska se on uskollisempi valtiolle jonka etuja sen pitäisi ajaa. Sosiaalidarvinistit uskovat kun valtiot taistelevat keskenään ja ajavat omia etujaan tällöin maailma edistyy. He ovat Macchiavellin lapsia, mutta väärässä.

Keskiarvo: 3.8 (13 arviota)

Euroopan on valmistauduttava konfliktiin

Posted in

Sota on eräs historian vakioista, joka ei ole vähentynyt sivistyksen tai demokratian myötä. Sota on äärimmäinen muoto evoluution kilpailussa ja osoitus ihmisrodun luonteesta. Sodan syyt ovat aina samat kuin ihmistenkin välisessä kilpailussa: omistuksenhalu, taistelunhalu, ylpeys; tahto saada ruokaa, maata, maeriaaleja, energiaa ja valtaa.

Rauha on epävakaa tasapaino, joka voi vain kestää joko ylivoiman suojeluksessa tai yhtä väkevän tasapainottavan voiman kanssa kilpaillessa. Sota on luovuuden, ideoiden, keksintöjen, instituutioiden ja valtioiden isä. Sota kannustaa tieteeseen ja teknologiaan. Jos tappavat keksinnöt eivät jää tuhon ja väkivallan alle kokonaan, ne voivat olla suureksi hyödyksi rauhan ajan yhteiskunnan rakentamisessa.

Historian lehdillä inhimillisyys näyttää erilaiselta kuin arki-elämässä. On sääli, että niin monet nuoret miehet kaatuvat taistelussa - joskin rauhan aikana he syrjäytyvät ja mätänevät ilman kuria, koska he eivät kykene elämään todeksi vaistojaan seikkailla, taistella ja olla sankareita. Voisi jopa väittää näin: Jos miesten on joka tapauksessa kuoltava ennemmin tai myöhemmin, miksi emme antaisi heidän kuolla taistelun huumassa ja kunnian valossa?

Minä, joka lukeudun sodan vastustajiin, vierastan tätä ikävä kyllä niin realistista näkökulmaa.

Ymmärrän että sotateknologia on tuonut meille satelliittipaikannuksen, internetin ja viestintäjärjestelmät. Juuri teknologian kehittymisen myötä ykskin suurii sota voi nyt tuhota vuosisatojen työn kaupunkeihin, elintasoon, taiteeseen sekä yhteiskunnan sivistykseen ja tapohin.

Keskiarvo: 4.2 (19 arviota)

Omat Rahat katsaus: Kriisi, mikä kriisi? Osta dippejä!

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Salkkusivu jossa enemmän tietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta +15.8%,  alusta (27-05-2010) +77.8%

 

Yleistä:

Keskiarvo: 4.5 (8 arviota)

Suomen kurjan kilpailukyvyn tekijät kartoitettu kansainvälisessä tutkimuksessa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

ETLA on laatinut Mika Pajarisen ja  Petri Rouvisen johdolla kansainvälisiä tutkimuslaitoksia referoivan esityksen Suomen kilpailykyvyn tekijöistä.

Institute for Management Development (IMD) ja World Economic Forum (WEF) ovat maailman johtavat kilpailukykyauktoriteetit. Hyvä sijoitus IMD:n tai WEF:n kilpailukykyvertailuissa ei tämän tutkimuksen tulosten perusteella ennakoi maan talouden hyvää kehitystä, pikemminkin päinvastoin.

Tulokset antavat kuitenkin viitteitä siitä, mistä Suomen kurja kilpailukyky voi johtua. Olemme WEF:n mukaan sijoituneet huonosti seuraavissa asioissa (sijoitus suluissa) :
- (143.) Palkkojen joustava määräytyminen (kesk. määr.)
- (101.) Valtion bruttovelka-aste
- (92.) Palkkaamisen/irtosanomisen joustavuus
- (95.) Vähän paikallisia alihankkijoita
- (86.) Investoinnit sisään & tekn. siirto
- (86.) Paikallinen kilpailu
- (82.) Kokonaisveroaste
- (80.) Säästämisaste

Keskiarvo: 4.1 (7 arviota)

Oulun Sijoitusmessut

Käyttäjän sergio kuva

 

Osallistuin viime keskiviikkona 27.8. Oulun Sijoitusmessuille. Tässä muutamia kommentteja niistä tilaisuuksista joihin osallistuin. Yleisilme oli etelän tapahtumista siinä mielessä poikkeava, että osallistujien keski-ikä näytti olevan paljon alempi.

 

Pörssisäätiön sijoituskoulu

 

Sijoituskoulun taso oli korkea kuten aina. Osittain aivan perusasiaa, mutta hyvää  kertausta.

 

Professori, KTT (Oulun yliopisto) Petri Sahlström kertoi sijoittajan tunnusluvuista ja niiden tulkinnasta.

 

Professori, KTT (Oulun yliopisto) Juha-Pekka Kallunki kertoi yritysten arvonmäärityksestä.

 

Keskiarvo: 4.4 (9 arviota)

Koska Venäjän valtaeliitti saa Putinista tarpeekseen?

Posted in

Ukrainan kriisi ei hetkahtanut Putinin ja Poroshenkon käsien lääppäisystä, ei tosin ollut odotuskaan. Tilanne näyttää vain pahentuvan, jos Venäjä on rahdannut joukkojaan rajan yli.  Totta tai ei, poliittinen ratkaisu loistaa poissaolollaan. Jos väite on totta, pakotteiden lisäämisen paine kasvaa sen mukaisin taloudellisin seurauksin. Onko tälle rumballe kuviteltavissa ratkaisua?

Putin on ajanut itsensä nalkkiin uhkapelinsä kanssa. Hänellä ei ole kunniallista perääntymistietä, vaikka sellaiseen halu jostain löytyisi – mikä vaikuttaa epätodennäköiseltä. Venäläiset tuntevat kriisin kohta nahoissaan muunakin kuin Oltermannipulana, mutta valtion propagandakoneisto ja muutkin vippaskonstit eivät jätä demokraattisen paineen luomalle perääntymiselle tilaa. Ja sotatilahan perinteisesti sataa valtiojohdon laariin, vaikka Venäjää tietysti ei mikään sotilaallisesti uhkaa. Kansallismielisyyttä tämmöinenkin ryysis silti aikansa nostaa.

Keskiarvo: 4 (11 arviota)

Sergion listan päivitys

Käyttäjän sergio kuva

http://www.piksu.net/sivu/sergion-lista

Nousussa:

  • Nokian Tyres Plc
  • Nordea Bank AB FDR
  • Vacon Plc
  • Fiskars Corporation
  • Cramo Oyj
  • Kesko Corporation B
  • Pohjois-Karjalan Kirjapaino

Laskussa:

  • Aspo Plc
  • Etteplan Oyj
  • Panostaja Oyj
  • Sampo Plc A
  • Sandvik AB
  • Neste Oil Corporation
  • Cargotec Oyj

 

Keskiarvo: 2.5 (2 arviota)

Natoon on pakko liittyä – halusimmepa tai emme

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Vieraileva kirjoittaja: J.T. Bergqvist

 

Tartun nyt aiheeseen, josta tiedän varsin vähän, olenhan lähinnä (yritys)talouden, sijoittamisen ja teknologian ammattilainen. Silti tässä osallistun keskusteluun Natosta.

Pitkään ei asiasta saanut puhua lainkaan, mutta nyt on keskustelu totisesti alkanut. Sisältönä tosin on Naton toiminnan tai sen kehittymisen sijaan se, onko nyt oikea hetki keskustella syvällisesti Natosta saatika tehdä liittymishakemuspäätös. Kun suomalainen sanoo, että jostakin asiasta täytyy voida keskustella, on keskustelija jo ottanut kantaa asiaan. Keskustelua haluavat Naton kannattajat.

Kansa laajemmin ei ole ollut kovin innostunut aiheesta, sillä maaliskuisessa Suomen Kuvalehden mielipidetutkimuksessa Natoon liittymistä kannatti vain 22% ja tuoreessa mielipidetiedustelussakin vain 26%. Toisaalta maaliskuussa Verkkouutisten ja Nykypäivän teettämän toisen tutkimuksen mukaan 53 prosenttia suomalaisista olisi valmis tukemaan Nato-jäsenyyttä, mikäli valtiojohto päätyisi jäsenyyden kannalle. Tulokset julkaistiin, koska ne miellyttivät.

Keskiarvo: 3.6 (11 arviota)

Suhdannekello ja kuluttajien laskeva luottamus kehoittavat vähentämään pörssisijoituksia

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

IFO Instituutin suhdannekello kehoittaa myymään pörssiosakkeita

Saksalaisen IFO instituutin mittaama suhdannekello kiertää kellon lailla nelikenttää:
- Nousuvaiheessa (Upswing) odotukset ovat korkealla, mutta talous ei vielä kasva.
- Korkeasuhdanteessa (Boom) sekä odotukset että kasvu ovat voimakkaita.
- Laskusuhdanteessa (Downswing) odotukset ovat heikot, mutta talous kuitenkin vielä kasvaa
- Lama (Recession) vaiheessa sekä odotukset että kasvu ovat heikkoja

Pörssiosakkeita kannattaa yleensä ostaa silloin kun IFO kello on kahdeksan aamulla ja kun IFO kello on puoli kolme iltapäivällä. Nyt kello on puoli kolme iltapäivällä ja on aika myydä pörssiosakkeita. Nousukauden tämän kellon mukaan paras osa on takana. Jos historia toistaa itseään täysin samanlaisena niin tulevat kuukaudet tuovat mukanaan pieneneviä voittoja ja heikkenevää taloutta. 

Kuluttajien luottamus on tasolla, joka indikoi laskevia pörssikursseja

Kuluttajien luottamus on korkealla. Ei kannata kuitenkaan tuudittautua liialliseen optimismiin. Viimeisen viidentoista vuoden aikana on kannattanut myydä pörssiosakkeita aina, kun Eurooppalaisten kuluttajien luottamus on näin korkealla.

Pörssiosakkeet nousevat, kun kuluttajien optimismi kasvaa ja laskevat kun kuluttajen luottamus laskee. Kuluttajien luottamus on nyt Euroopassa korkealla tasolla, ja yleensä tässä vaiheessa on kannttanut varovaisesti vähentää pörssiosakkeita, ja alkaa siirtää sijoituksia muihin instrumentteihin.

Keskiarvo: 4 (6 arviota)

Työsi aikajänteen pituus kertoo asemasi organisaatiossa

Käyttäjän Heikki Matias Luoma kuva
Posted in

Yhteenveto:

  • työn aikajänne kertoo aseman organisaatiossa
  • esimiehen aikajänteen on oltava pidempi kuin alaisen
  • alimman tason aikajänne on alle 3 kuukautta
  • jos esimiehen ja alaisen aikajänne on sama seuraa mikromanageerausta
  • johtamisjärjestelmä luo pohjan eri aikajänteille

Miten pitkä aikajänne työhösi kuuluu kertoo asemasi organisaatiossa

Mitä pidempi aikajänne tehtäviisi kuuluu, sitä korkeammassa asemassa olet organisaatiossa. Jos aikajänteesi on alle kolme kuukautta, olet alimmalla organisaation tasolla.

Yrityksen toimitusjohtajan tehtäviin kuuluu muun muassa yrityksen visio ja strategia, joiden aikajänne on muutamia vuosia. Suurissa yrityksissä toimitusjohtajan aikajänne on pidempi kuin pienissä yrityksissä.

Esimiehen aikajänteen on oltava pidempi kuin alaisen. Se on tutkimusten mukaan merkitsevää sekä esimiehen, että alaisen työtyytyväisuudelle.

Kun molemmat, esimies ja alainen, työskentelevät samalla aikajänteelllä, esimies mikromanageeraa. Esimies tekee samaa kuin alainen. Hän puuttuu alaisen tehtäviin ja vie alaiselta valtaa suorittaa omaa työtään.

Keskiarvo: 3.1 (9 arviota)

Sauli Niinistön puhe suurlähettiläspäivillä on osa ulkopoliittisen linjamme kehitysprosessia

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Arvoisat suurlähettiläät, hyvät kuulijat,

tasan sata vuotta sitten, loppukesällä 1914, Eurooppa oli äkillisesti tempautunut suursodan pyörteisiin. Diplomatia ei osannut ehkäistä sotaa ennalta. Eikä se myöskään kyennyt pysäyttämään nopeasti syventynyttä kriisin kierrettä. Ensin oli uhoa, sitten tuli tuhoa. Eikä siinä edes yksi maailmansota riittänyt.

Tuo historian tapahtumasarja on hyvä pitää mielessä kun me tänään pohdimme meitä ympäröivää maailmaa ja Suomen ulkopolitiikkaa. Turvallisuuspolitiikan vanhat kysymykset, ne perimmäiset, eivät ole minnekään kadonneet. Ukrainan kriisi on raju muistutus siitä, ettei turvallisuus – kokonaisten kansakuntienkaan – ole itsestäänselvyys tai saavutettu etu. Ei edes Euroopassa.

”Idässä palaa, tänne tulvii sauhu”, runoili Yrjö Jylhä vuonna 1938 enteellisiä ajan merkkejä lukien. Palon savu tulee nyt Itä-Ukrainasta. Konflikti on alueellinen, mutta se vaikuttaa koko Eurooppaan ja laajemminkin kansainväliseen politiikkaan. Se vaikuttaa myös meihin.

Keskiarvo: 4 (5 arviota)

Aktia: Suomen kasvu karkaa kauemmas

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Aktian taloudellinen katsaus: Geopoliittiset jännitteet ovat voimistuneet kesän aikana. Ukrainan kriisi jatkuu, Venäjään kohdistuvat talouspakotteet ja Venäjän asettamat vastapakotteet vähentävät kansainvälistä kauppaa ja luovat investointeja jarruttavaa epävarmuutta erityisesti Euroopassa. Lähi-idässä sekä Gazan että Irakin konfliktit ovat luoneet jännitteitä ja heiluttaneet markkinoita maailmanlaajuisesti.

Osakemarkkinoilla hermostuneisuus on kesän aikana lisääntynyt ja loppukesän aikana on nähty korjausliikkeitä useilla markkinoilla. Korkean luottoluokituksen omaavien valtionlainojen korot ovat painuneet euroalueella kesän aikana alaspäin. Taustalla on turvahakuisuuden lisäksi talouskasvun hidastuminen ja markkinoilla vahvistuneet odotukset Euroopan keskuspankin uusista osto-ohjelmista.

Maailman päätalousalueiden kasvunäkymissä on nyt suuria eroja. Yhdysvalloissa talouskasvun edellytykset ovat vahvistuneet ja Kiinassa talouskasvu näyttää vakautuvan hyvälle tasolle. Euroopassa sitä vastoin talouskasvu takkuaa laajasti, ja Japanissa kasvunäkymät ovat parhaimmillaankin vaimeat.

Rahapolitiikassa Euroopan keskuspankin ja Yhdysvaltojen keskuspankki FEDin tiet tulevat eroamaan. Arvioimme, että USA:n vahva talouskehitys jatkuu, inflaatio nopeutuu ja FED aloittaa koronnostot jo ensi vuoden maaliskuussa.

Odotamme EKP:n keventävän lisää rahapolitiikkaansa syksyn aikana. Seuraava askel talouskasvun tukitoimissa on paketoitujen ABS-yritysluottojen osto-ohjelma. Euriborkorot ovat nykytasollaan vielä vuoden 2015 lopulla.

Suomen heikkous jatkuu - julkistalouden hoito näivettää koko Suomen

Suomen talouden heikkous jatkuu jo kolmatta vuotta. Euroopan elpymisen hidastuminen heikentää Suomen vientinäkymiä. Venäjän talouden heikkous iskee Suomeen montaa eri reittiä pitkin.

Venäjän talouspakotteiden suorat negatiiviset vaikutukset ovat koko talouden tasolla pieniä, noin 0,1-0,2 % BKT:stä. Ne muodostuvat Venäjän vastapakotteiden vaikutuksista elintarvikeviennille. Mikäli kriisi jatkuu ja talouspakotteet pysyvät voimassa vuoden verran, muodostuvat negatiiviset kokonaisvaikutukset moninkertaisiksi ja leikkaavat talouskasvua Suomessa tänä ja ensi vuonna yhteensä arviolta 0,5-1,0 prosenttiyksikköä.

Viennin ja investointien väheneminen painaa tänä vuonna BKT:n kasvun negatiiviseksi -0,5 prosenttiin. Ensi vuonna maailmantalouden kasvun vahvistuminen vetää Suomen viennin varovaiseen nousuun ja kotimainen kysyntä vakautuu. BKT:n ennustetaan kasvavan vuonna 2015 vain 0,5 %. Työttömyyden ennustetaan nousevan tänä vuonna 8,7 prosenttiin. Heikon talouskasvun vuoksi työllisyys heikkenee sekä tänä että ensi vuonna.

Tänä vuonna julkistalouden alijäämä kasvaa sopeutustoimista huolimatta, kun BKT:n kasvu painuu nollan alapuolelle. Myös ensi vuonna talouskasvu jää heikoksi, mutta julkinen alijäämä pienenee valtiontalouden sopeutustoimien ja valtiovarainministeriön budjettiesitykseen sisältyvien väliaikaisesti tuloja kasvattavien toimien ansiosta noin 2 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Julkinen velka nousee vuonna 2015 noin 63 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Keskiarvo: 3.5 (4 arviota)

Pohjoismaisia laatuyhtiöitä osa 9: Atrium Ljungberg

Suomalaisilla on suorastaan päähänpinttymä kiinteistösijoittamisen ylivertaisuudesta verrattuna muihin sijoitusmuotoihin, mikä kertoo kai ennen kaikkea varovaisesta mentaliteetista ja puutteellisesta osakesijoittamisen tuntemuksesta. Mutta toisaalta, mitäpä vikaa kiinteistösijoittamisessa on - paitsi se, että monelle asuntosijoittamisen kynnys on turhan korkea kovan alkupääomavaatimuksen vuoksi. Kysyntää kiinteistösijoittamiseen erikoistuneilla pörssiyhtiöillä vaikuttaa olevan Suomessa riesaksi asti, ainakin siihen erikoistuneen asuntosijoitusyhtiön Oravan suosion perusteella.

Ruotsissa kiinteistösijoitusyhtiöitä on useita. Nostan salkustani ensimmäisenä esiin -  ilman sen kummempaa perustetta - liikekiinteistöjen vuokraamisesta pääosin tulonsa saavan Atrium Ljungbergin. Se on samanlainen yhtiö kuin Sponda tai Technopolis, joskin sillä erolla, että se on tehnyt tasaisen kasvavaa tulosta toisin kuin suomalaiset verrokit. Tästä ansio kuulunee osaltaan tai paljoltikin Ruotsin taloudelle, jolla on pyyhkinyt paljon Suomea paremmin finanssikriisistä asti. Mutta kai siinä vaikutuksensa on yrityksellä itselläänkin. Atrium ei tehnyt tappiota edes 2009, vaikka tulos oli reippaasti huonompi kuin muina vuosina.

Keskiarvo: 3.3 (4 arviota)

Kaksoiskansalaisuus on suomalaisten ja venäläisten yhteinen etu

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Suomessa asuu noin 80'000 venäjää hyvin puhuvaa henkilöä. Osa heistä on venäjän kansalaisia, osa suomalaisia ja osalla on molemmat kansalaisuudet. Pitäisikö kaksoiskansalaisuuden mahdollisuudesta turvallisuuspoliittisten seikkojen nojalla luopua?

Kaksoiskansalaisuus on Suomelle taloudellisesti tärkeää. Monet suomessa asuvat venäjän kansalaiset hakevat mielellään Suomen kansalaisuutta, kun kansalaisuuden saamiseksi ei tarvitse muodollisesti luopua juuristaan. Kaksoiskansalaisuus muodostaa pehmeän tien suomalaisuuteen. Toisen polven suomalaiset ovat kaksikielisyydestään huolimatta aina ennen kaikkea suomalaisia.

Venäjää ja suomea taitavat ja molempia kulttuureita ymmärtävät ihmiset ovat keskinäisen kauppavaihtomme selkäranka. Kauppamme Venäjän kanssa, yhteisyritykset ja muu keskinäinen toimintamme tapahtuu heidän välityksellään. Ja he muodostavat myös ensimmäisen kontaktipinnan tänne suomeen muuttaville. On tärkeää, ettemme heikennä noiden 80'000 venäjää taitavan asemaa - tarvitsemme heitä ja heidän panostaan.

Suomen nykyinen sotilaallinen liitto EU jäsenten kanssa antaa hyvän turvan

Muodostaako Venäjä Suomelle niin varteenotettavan uhan että siitä pitäisi olla huolissaan ja että sen takia kannattaisi kaksoiskansalaisuuden suhteen reagoida? Minun mielestäni ei. Suomi on joka tapauksessa sotilaallisesti liittoutunut ja olemme saaneet riittävät turvatakuut.  Lissabonin sopimuksessa olemme muiden EU maiden kanssa sitoutuneet seuraavaan: 

Keskiarvo: 2.3 (6 arviota)

Onko nyt aika tehdä enemmän Draghi?

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

"Supermario" Draghi lupasi 2012 tehdä kaikki tarvittava jotta euro säilyisi. Tähän mennessä se tarvittava on ollut varsin vähän - suurimman työn on tehnyt Draghin suu. Euroalue pysyi kasassa ja eteläisten jäsenvaltioiden valtionlainakorot ovat laskeneet jopa ennätysalhaisiksi.

Mutta onko nyt tullut aika tehdä enemmän? Puheessaan Jackson Holessa Draghi tarttui euroalueen sitkeän korkeaan työttömysasteeseen. Euroalueen työttömyys on pysynyt sitkeän korkeana. Onko takana enemmän suhdanne- vai rakenteelliset tekijät? Draghin mukaan vastauson: Molemmat. Peruskoron alhaisuudesta huolimatta todelliset lainakorot ovat korkeita, mikä on jarrutanut talousaktiviteettiä. Toisaalta on nähtävissä myös selvä kohtaamisongelma työntekijöiden taitojen ja työvoimatarpeen välillä. Korkeastikoulutettujen ja palvelusektoreiden työllisyys on parantunut, mutta alhasen koulutustason työpaikat etenkin teollisuudessa ja rakennusalalla ovat vähissä:

Lähde ECB

Eli toimepiteitä tarvitaan! 

Keskiarvo: 2.8 (5 arviota)

Rakentamisen suhdannenäkymät heikentyneet keväästä

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Rakentamisen määrä on supistunut yhtäjaksoisesti jo yhdeksän vuosineljänneksen ajan. Uudisrakentaminen kyntää poikkeuksellisen alhaisissa lukemissa, ja tänä vuonna käynnistynee vain 30 miljoonan kuutiometrin rakentaminen. Suhdannenäkymät ovat viime kuukausina huonontuneet entisestään.

Rakennusteollisuus RT on tarkistanut kevään ennustettaan alaspäin laskusuhdanteen pitkittymisen myötä. Keväällä orastaneet merkit Suomen talouden käänteestä eivät ole saaneet vahvistusta. Myös rakennuslupien kasvu tyssäsi ja kääntyi koko alkuvuoden osalta prosentin laskuun. Tänä vuonna rakentamisen arvioidaan supistuvan 1,5 prosenttia edellisvuodesta, kun keväällä ennakoitiin yhden prosentin laskua.

Myös ensi vuoden ennustetta on heikennetty, mutta rakentamisen odotetaan kääntyvän varovaiseen 0,5 prosentin kasvuun.

”Ensi vuoden kasvulukema perustuu oletukseen, että rakennusalaa koskevat poliittiset päätökset saadaan vietyä nopeasti käytäntöön ja että yleinen talouskehitys kääntyisi plussan puolelle”, Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen sanoo.

Keskiarvo: 3 (3 arviota)

Kesä tuli ja meni

Käyttäjän Norvestia kuva

Kirjoitusvuorossa: Juha Kasanen

 

Juhannukseen asti värjöteltiin, heinäkuussa nautittiin uskomattomista helteistä ja nyt elokuun pimenevät yöt tuovat kosteuden ja kylmän mukanaan. Parhaimmillaankin Suomen kesä on tosi lyhyt. Kesäkuun alussa ihmettelin, miksi osakemarkkinat eivät reagoi mihinkään negatiiviseen uutiseen. Kesäkuun puolenvälin jälkeen nähtiin kuitenkin jo liikettä alaspäin.

Osakemarkkinoiden näkymistä on vaikea keksiä mitään kovin positiivista sanottavaa. Ne suomalaiset yhtiöt, jotka raportoivat hyviä tuloksia, saavuttivat ne lähinnä kuluja karsimalla. Myynti ei juuri kasva millään yrityksellä. Viimeisten lukujen mukaan Euroopan talous hiipuu entisestään ja kaiken lisäksi Ukrainan kriisi pomppasi taas pinnalle. Talouden ongelmat toimivat nyt kuin peli vanhassa sirkuksessa, missä ukkoja hakattiin kumivasaralla: kun yhden ukon saa kumautettua alas, vierestä hyppää uusi ukko ylös.

Keskiarvo: 3.2 (13 arviota)

Volatiliteetista

Volatiliteetti on kaiken A ja O ajoittamaan pyrkivälle keinottelijalle. Jos kursseissa ei ole heilunta, niin eihän ajoittamisessa ole mitään mieltä. Saat aina saman markkinatuoton ostit milloin vain. Silloin kannattaa ostaa eikä miettiä. Reaalimaailmassa kuitenkin ajoittamisella ja volatiliteetilla on merkitystä joten hierotaan tätä vielä, kun kerran on aloitettu. Kolme edellistä kirjoitustani on täällä. jos jotakin menneisyys kiinnostaa:

http://www.piksu.net/artikkeli/mittaus

http://www.piksu.net/artikkeli/heilunta-ja-pelko

http://www.piksu.net/artikkeli/vixist%C3%A4

 

Mehän olemme jo jonkun aikaa puhuneet volatiliteetista. Optiot ovat suojausinstrumentteja ja suojan antajat tarvitsevat katteensa aivan kuten vakuutusyhtiöt. Optioiden yleisimmän hinnoittelumallin (B&S) mukaan ainoa tuntematon tekijä on volatiliteetti ja optioiden asettajien kate on historiallisen volatiliteetin ja implisiittisen volan (https://www.khanacademy.org/economics-finance-domain/core-finance/deriva...) eroavaisuus. 

Keskiarvo: 3.4 (5 arviota)

Oppia eurooppalaisista rakenneuudistuksista – 14 testattua esimerkkiä

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Viro hillitsee valtionvelkaansa velkajarrulla. Viron lainsäädäntöön on kirjattu velkasääntö, joka estää velkasuhteen kasvamisen yli tietyn rajan. Velkajarrun ansiosta Viron velkaantuminen on kirkkaasti euroalueen matalinta.

Näin selviää tänään julkaistusta toimittaja Raine Tiessalon kirjoittamasta EVA Raportista Euroopan parhaat reseptit – 14 testattua rakenneuudistusta.

Myös Sveitsissä on käytössä velkajarru. Sveitsin mallin idea on yksinkertainen: suhdannekorjatut menot eivät saa ylittää tuloja, vaikka taloudessa menisi kurjasti.

Raportin mukaan velkajarru estää mekaanisen velkaantumisen tilanteessa, jossa puolueet eivät pääse yhteisymmärrykseen leikkauksista. Jarru estää liiallisen elvytyksen sekä torjuu tehokkaasti poliitikkojen houkutukset kasvattaa velkaa vaalilupausten toteuttamiseksi.

Keskiarvo: 3.3 (9 arviota)

Menestyjän psykologista arkkityyppiä ei ole - onnea Antti Ruuskanen!

Posted in

Antti Ruuskaselle onnea keihään Euroopan mestaruudesta!  Olen hänen menestyksestään ilahtunut paitsi suomalaisena myös lupsakkana itäsuomalaisena junttina, jollaisiin kuulun Ruuskasen tapaan. Olemme olleet pidemmän aikaa sosiaaliselta statukseltamme vähän sekuliporukkaa, toistaitoisia höppänöitä. Ruuskasen poika korjaa mielikuvaa.

Menestymisen psykologisista perusteista liikkuu perusteettomia yleistyksiä, jotka kirkastuvat urheilussa. Keihään kaltaisissa yksilölajeissa pärjää stereotypian mukaan vain itsekäs, epäsosiaalinen ja oman pärjäämisensä alttarille läheisensäkin uhraava täydellisyyden tavoittelija, ”tappaja”, siis enemmän tai vähemmän nilkki. Ruuskanen kiskaisi arvokisan finaalissa ennätyksensä ja aika varman voiton, jonka jälkeen hän irvaili miljoonille katsojille, että Pielaveden ennätys jäi tekemättä. Siitä on tappamisen ja itsensä liian vakavasti ottamisen meininki harvinaisen kaukana.

Keskiarvo: 3.4 (7 arviota)

Aalto yliopiston työryhmä on mukana tekemässä tekoälyteknologian uutta harppausta

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Mikä on seuraava teknologia, joka mullistaa maailman, tarjoaa uutta ja merkittävää ihmiskunnalle ja johon sijoittavat näkevät omaisuutensa moninkertaistuvan ?

Erään mahdollisuuden tarjoaa Yhdysvaltalaisen MIT yliopiston lupaavimmaksi rankkaama, suomalaisen Aalto yliopiston Juha Karhusen ja Tapani Raikon tutkimusryhmän aihealue "Deep Neural Networks" tekoälyteknologia.

Kotitietokoneissamme on enemmän muistia ja enemmän prosessointikapasiteettia kuin omissa aivoissamme, mutta silti nuo koneet ovat tyhmiä ja pyörivät tyhjänä jouten kaiken muun ajan paitsi silloin, kun annamme niille jonkin ennalta määritellyn yksinkertaisen tehtävän. Niillä on voimaa ajatella, mutta ne eivät osaa. Tähän on ehkä luvassa muutosta. Jossain vaiheessa tietokoneita ei sammuteta yöksi, vaan ne jatkavat asioiden pohtimista, ja aamulla ne ovat luoneet uusia käsitteitä ja malleja siitä aihepiiristä, johon ne ovat edellisenä päivänä tutustuneet. Ne alkavat ajatella.   

Keskiarvo: 4 (10 arviota)

 

 

Julkaise syötteitä