Artikkelit aikajärjestyksessä

Sodankäynti

Sodankäynti voidaan jakaa kolmeen jaksoon ennen vuotta 1830, sekä vuosien 1830-2020 väliseen aikaan ja vuoden 2020 jälkeiseen aikaan. Tätä ensimmäistä vuotta en valinnut tuoksi vedenjakajaksi siksi, että Kaivannon kanava syntyi vaan tätä ennen sotajoukot käyttivät toisistaan riippumattomia ja irrallaan olevia asejärjestelmiä. Vaikka jotkut asejärjestelmät tuota ennenkin tarvitsivat kymmeniä tai jopa satoja ihmisiä ne olivat kuitenkin irrallisia. Tuolloin sotajoukot ja aseistukset alkoivat kommunikoimaan keskenään ja yhteistoiminta nousi uusiin mittasuhteisiin. Venäläiset eivät tuolloinkaan olleet jäljessä juurikaan länttä ja heillä oli telelinjat Pietarista Kronstadiin ja Varsovaan ja jopa Berliiniin.  Tämä kommunikoinnin kehittyminen yhdessä rautateiden synnyn kanssa kehittivät sotajoukkojen tehokkuuden uuteen asteeseen. Krimin sodassa käytettiin jo laajasti rautateiden ja kommunnikointivälineitä yhdessä. Tällöin oli jo taantumuksellisille selvää, että tuo mullistaa sodankäynnin ja valtapolitiikan, vaikka tuolla Krimin sodassa sählättiinkin paljon. Viimeistään rautateiden merkitys havaittiin kun Italiaan siirrettiin 250 000 miestä vuonna 1859. Suomessakin tsaari rakensi rataverkon lähinnä armeijan käyttöön. Preussin yhdistyminenkin mahdollistui oikeastaan rautateiden ja lennättimien jouhevan yhteiskäytön ansioista. Nyt sodankäynti on astumassa uuteen aikaan ja tähän asti on lähinnä nostettu tulivoimaa, tulivoiman tarkkuutta ja nopeutta, mutta nyt kaikki muuttuu ja tulee uusi paradigman muutos.

FED:n päätöksestä pitää korot matalana hyötyvät pääomia tarvitsevat kehittyvät maat

Nordean analyysi FED:n päätöksestä olla nostamatta keskuspankkikorkoa:

  • FED reagoi maailmantalouden heikentyneisiin kasvunäkymiin ja Kiinan heikentyneisiin kasvunäkymiin
  • Koronnoston ajankohtaa siirrettiin eteenpäin, FED ei enää indikoinut että koronnosto tulee välttämättä tänä vuonna
  • Päätöksestä hyötyvät pääomia tarvitsevat kehittyvät maat, erityisesti Intia, jonka talouskasvu on ollut vahvaa ja investoinnit kasvussa

 

 

Finanssiala haluaa tukea pakolaisina tulevien kotiutumista helpottamalla pankkitilin avaamista

Finanssiala haluaa löytää pikaisia ratkaisuja, millä tavoin virallisia henkilöllisyysasiakirjoja vailla olevien, eli niin sanottujen paperittomien turvapaikanhakijoiden päivittäisten raha-asioiden hoitamista voitaisiin joustavoittaa. Nykyinen rahanpesusääntely kieltää pankkia avaamasta tiliä, ellei asiakkaan henkilöllisyyttä voida luotettavasti varmistaa

Finanssialan Keskusliitto (FK) on ehdottanut keskusteluja Finanssivalvonnan, valtiovarainministeriön ja sisäasiainministeriön hallinnonalojen kesken.

”Jos ennakoidut hakijamäärät toteutuvat ja myönteisen päätöksen saavien osuus säilyy ennallaan, vuositasolla puhutaan useista tuhansista uusista Suomeen pysyväisluonteisesti asettuvista paperittomista henkilöistä”, FK:n johtava asiantuntija Mika Linna toteaa.

Julkinen palvelukoneisto optimoi eduskunnan hyväksyntää

Valtiontalouden tarkastusviraston vuosiraportti palaa kerta toisensa jälkeen siihen miten sisäinen tarkastus ja esimiestoiminta saataisiin paremmaksi.

Valtionhallinnon keskitetty ohjaus poikkeaa menestyvän yritystoiminnan reseptistä. Menestyvä yritys miettii kaiken aikaa sitä, miten asiakkaan kokemus saadaan hyväksi.  Tämä on oleellinen yritys- ja julkisen- sektorin välinen ero. Julkinen sektori optimoi eduskunnan hyväksyntää ja taas hyvin menestyvä yksityinen yritys optimoi yksittäisen asiakkaan kokemusta.

Valtiontalouden tarkastusvirasto nostaa Suomen julkiselle sektorille tärkeiksi kehitettäviksi teemoiksi:

  • valtion kykyä toimeenpanna uudistuksia täytyy parantaa, valtionhallinto tarvitsee määrätietoista johtajuutta
  • syrjäytymisen estäminen on ensisijaisen tärkeää, nuorille ja uusille suomalaisille (maahanmuuttaneille) tarvitaan henkilökohtaiset matalan kynnyksen palvelut
  • digitalisaatio on tärkein tekijä valtionhallinnon tuottavuuden parantamisessa

Poliittinen hospodipospodi kukoistaa

Politiikkaa kuorruttaa aina surkuhupainen retoriikka eli oman tuotteen markkinointi tosiasioista viis veisaten. Vaikeina aikoina tämä äänestäjille suunnattu hospodipospodi yltyy näköjään omiin mittoihinsa. Syy on kai se, että mitä vaikeampaa poliitikkojen on keksiä todellisia ratkaisuja, sitä epätoivoisemmin suu suoltaa näennäissellaisia.

Hallituksen kärkihospodipospodi on tuottavuusloikka. Tämä muistaakseni Juha Sipilän masinoima iskusana antaa ymmärtää, että tuottavuuden kehittäminen onnistuu poliittisilla päätöksillä, kun siihen vain kaikki lähtevät mukaan talvisodan hengessä.

Tuottavuuden kasvu on sinänsä kaiken kestävän talouskasvun perusta, ja tuottavuuden merkitystä on toki hyvä korostaa. Mutta kuten Björn Wahlroos pari päivää sitten tylyyn tapaansa kuittasi, tuottavuuden kehitys ei ole poliitikkojen käsissä – ainakaan ensisijaisesti. Wahlroos muistutti tuottavuuden kasvavan investoinneilla kaikilla mahdollisilla sektoreilla, eivätkä investoinnit ole poliitikkojen käsissä ainakaan suoranaisesti.

Tietysti jos ja kun sisäinen devalvaatio nyt muodossa tai toisessa toteutuu, voi kustannusten lasku houkutella investointeja, joista on puute. Varmuuttahan tästä ei sinänsä ole, mutta toki investointien hyötylaskelmissa kustannustaso on oleellinen tekijä.

Käyttäjän Norvestia kuva

Tilapäistä hulluutta

Kirjoitusvuorossa: Mika Huhtamäki

Warren Buffett tunnetaan hyvin sijoittajana, jolla on pitkäaikainen näkemys sekä vahvat näytöt näkemyksensä tueksi. Samainen herra tunnetaan lähes yhtä hyvin ikimuistoisista ja nasevista kiteytyksistään. ”Temporary insanity” - tilapäistä hulluutta - oli Warrenin eräskin kommentti, kun hän myönsi avoimesti omatkin virheensä arvioidessaan sijoituksia lentoyhtiöihin. Vaikkakin kehitys lentoyhtiöiden kohdalta on ollut hetkittäin tuottoisaa, niin kyseessä on kuitenkin raskaasti säädelty ja kilpailtu toimiala, jossa useat sijoittajat ovat polttaneet näppinsä. Mutta Warrenin viisaudessa on kuitenkin myös toinen puoli, joka näkyy myös Berkshire Hathawayn sijoituksista.

Sain jokunen viikko sitten kunnian tavata menestyneen, lentoyhtiöihin erikoistuneen ruotsalaisen konkarin, joka auttoi ymmärtämään entistä syvemmin alan toimintaa ja myös Warrenin viisautta. Kyseinen herra on ollut mukana rakentamassa useampaakin lentoyhtiötä ja tietää vallan hyvin alan pelisäännöt ja pullonkaulat. Esitin Warrenin näkemyksen lentoyhtiöistä ja niihin sijoittamisesta ja kysyin miten hän asian näkee. Vastaus yllätti ja opetti ajattelemaan asioita uudesta näkökulmasta, myös muilla hankaliksi koetuilla toimialoilla.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Elintasomme ei laske vaikka euromääräiset palkat pienenevät

Hallitus on esittänyt, että sunnuntai- ja ylityö- lisiä pienennetään ja että lomapäiviä ja sairauspäiviä muutetaan palkattomiksi. Tämä tarkoittaa noin 2%...4% palkan pienennystä ja joillekin ryhmille jopa tätä enemmän. Mutta paljonko elintaso laskee?

Kotimaisten tavaroiden ja palveluiden hinnat laskevat

Elintaso ei muodostu pelkästään käteen jäävistä euroista, vaan myös siitä, mitä euroilla saa. Palkanalennuksen jälkeen euroilla saa enemmän kuin ennen - samasta rahasta tulee ostovoimaisempaa. Tällä taianomaisella tosiasialla on hyvä peruste. Samalla kun palkat laskevat, laskee myös ostamiemme kotimaisten tavaroiden ja palveluiden hinnat.

Palkka-alea kompensoiva ostovoiman kasvu realisoituu parissa vuodessa

Parturiliikkeen palvelut halpenevat melko nopeasti ja pidempiä tuotantoketjuja hyödyntävien palveluiden hinnat (esim elintarvikkeet) laskevat vasta sitten kun kustannusvaikutus on ehtinyt edetä koko tuotantoketjuun. Tähän kuluu aikaa esimerkiksi elintarviketuotantoketjussa noin vuosi siitä, kun palkka-ale astuu voimaan. Kestää kuitenkin keskimäärin parisen vuotta ennen kuin palkka-alea kompensoiva ostovoiman lisäys on kokonaan edennyt tuotteiden hintohin. Niin pitkään on työläisen kärvisteltävä pienemmällä elintasolla.

Sentimentin aistiminen voi olla rahanarvoista työtä

Kumpi seuraa paremmin Suomen pörssin kehitystä, kuluttajien vaiko teollisuuden luottamus? Ja onko Suomen luottamusluvuilla merkitystä? Piksu selvitti asian laskemalla. Tulokset olivat yllättäviä:

  • Suomen luottamusluvut selittivät paremmin Suomen pörssiä kuin Euroalueen luvut. Suomen paikallisilla sentimenteillä on vahva vaikus paikalliseen pörssiimme. 
  • Teollisuuden luottamus selitti hieman paremmin pörssin kehitystä kuin kuluttajien luottamus.

Laskimme näistä luvuista (euroalueen ja suomen teollisuuden ja kuluttajien luottamusluvut) luottamusindeksin, joka seuraa Suomen pörssin markkina-arvoa mahdollisimman hyvin ja tulokset ovat oheisessa kuvassa.

Luottamuslukujen kehityksestä on vaikea tehdä varmoja ennusteita siitä miten pörssikurssit kehittyvät. Luottamusluvut käyttäytyvät tähän tarkoitukseen liian hermostuneesti. Mutta jotain on kuitenkin mahdollista sanoa:

  • Osakkeisiin voi panostaa silloin, kun luottamus kohoaa ja osakkeita on syytä karttaa silloin kun luottamus heikkenee. Sentimentin seuraaminen ja aistiminen kannattaa - se on rahanarvoista työtä.
  • Jos oheisen luottamusindeksin arvo kohoaa yli 10 pisteen rajan (vasen asteikko), niin lähestymme todennäköisesti suhdannehuippua ja on aika vähentää osakepainoa. Nyt ei tämän tutkimuksen mukaan ole oikea aika vielä vähentää. Nousua on tämän tutkimuksen mukaan vielä jäljellä.
  • Jos uskoo että hallituksen toimet parantavat teollisuuden ja kuluttajien tulevaisuuden uskoa niin silloin näyttäisi olevan perusteita uskoa, että kannattaa lisätä osakepainoa.

Pääministeri Juha Sipilän puhe 16.9.2015

Puheessaan kansalaisille Pääministeri Juha Sipilä kertoo niistä kipeistä, mutta välttämättömistä toimista joita joudumme yhdessä tekemään.

Olemme vaikeiden aikojen edessä ja joudumme tekemään vaikeita päätöksiä.

 

IMF ehdottaa Suomelle toimivia työmarkkinoita

IMF:n näkemys Suomen taloudesta on toivorikas.

Suomen taloudellinen tilanne

  • Suomen talous on taantunut kolme vuotta. IMF syyttää ulkoisia tekijöitä - ei Suomen omia ratkaisuja.
  • Toipuminen tulee todennäköisesti olemaan hidasta. IMF ennustaa tälle vuodelle 0,4% kasvua ja ensi vuodelle noin 0,9% kasvua. Pitkän ajan kasvunäkymät ovat heikot (runsas prosentti) ellei nykyisten toimien lisäksi saada aikaan uusia rakenteellisia uudistuksia. 
  • Ulkoiset riskit ja valtiontalouden välttämätön tasapainotus voivat vaarantaa heikonkin tulevan kasvun.
  • Hallituksen säästöohjelma on lupaava, mutta se tarvitsisi tuekseen työmarkkinauudistuksen, joka palauttaa työmarkkinoiden (työn kysyntä/tarjonta markkinat) toiminnan.

IMF ehdottaa seuraavia toimia

  • Palkasta pitää päättää työpaikalla työnantajajan ja työntekijän (työntekijöiden) välisissä neuvotteluissa. Tällöin palkkaus ottaa huomioon kyseisen yrityksen ja työntekijöiden henkilökohtaisen tilanteen.
  • Ruhtinaallista työttömyyskorvausaikaa (ansiosidonnainen työttömyysturva) on lyhennettävä. Saatuja säästöjä voidaan ohjata esimerkiksi aktiivisen työllistämisen tukemiseen. 
  • Kohtuuhintaisia asuntoja ja asumista on saatava aikaan. Työvoiman liikkuvuutta estää kohtuuttomaksi paisuneet (rakennus ja ) asumiskustannukset. 
  • Tutkimusta ja kehitystä kannattaa tukea tälle toiminnalle suunnatuilla verohelpotuksilla.
  • Julkisen sektorin tuottavuutta olisi hyvä parantaa rakenneuudistuksilla (sote). Näiden uudistusten tuloksellisuutta on syytä mitata ja monitoroida erittäin tarkasti.
Käyttäjän sergio kuva

Clas Ohlson yhtiökokous

Clas Ohlson yhtiökokous, Insjön, 12.9.2015

 

Clas Ohlsonin yhtiökokous on Ruotsin suurin, osanottajia n. 1700. Paikkana on Clas Ohlsonin jakelukeskus Taalainmaalla Insjössä, mistä yritys on myös kotoisin.

Clas Ohlson aloitti vuonna 1918 postimyyntiyrityksenä, samalta vuodelta on myös ensimmäinen luettelo. Luetteloita on julkaistu joka vuosi ja Insjössä olevassa Clas Ohlsonin museossa nämä ovat kaikki nähtävillä. Kävin museossa perjantaina iltapäivällä.

Tällä hetkellä firmalla on 200 myymälää. Maat, jossa yhtiö toimii ovat Ruotsi, Norja, Suomi, Englanti ja Dubai. Saksaan Hampurin alueelle tulee pian 3 myymälää..

Menin yhtiökokoukseen lauantaina n. klo 10. Meidät vastaanotti kansallispukuihin pukeutunut viuluyhtye. Aluksi meille tarjoiltiin kahvi ja leivos. Jakelukeskuksessa oli myös näyttelyalue, jossa esiteltiin firman eri tuotteita.

Yhtiökokous alkoi klo 11. Aluksi filmi, jossa näytettiin myymälän nro 200 avajaisia Karlstadissa ym. Normaalien rutiinien jälkeen oli mielenkiintoinen toimitusjohtaja Klas Balkowin katsaus. Siinäkin nähtiin parikin videoesitystä, esimerkiksi Dubain myymälän avajaisista.

Kysymyksille oli varattu aikaa tämän jälkeen. Ruotsin osakesäästäjien edustaja oli aktiivisin kysyjä ja häneltä tuli myös hieman kritiikkiä muuten leppoisaan tunnelmaan.

Puheenjohtaja kysyi jokaisen alakohdan jälkeen osakkeenomistajilta, voidaanko esitys hyväksyä. Kansa vastasi aina kuorossa ”Ja” ja jollei ”Nej”-ääntä kuulunut, esitys hyväksyttiin. Jos kuului, niin pyydettiiin "Nej"-huutajalta kommentti.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suomalaiset yritykset tulevat menestymään kansantalouttamme paremmin

Hallituksen toimet vaikuttavat Suomen talouden ohella myös suomalaisten yritysten pitkän aikavälin pörssi- ja tulos- kehitykseen, mutta miten?

Hallitus teki minkä lupasi ja mitä piti

Ensinnäkin on todettava, että hallitus teki rohkeasti sen minkä lupasi, ilmoitti toimista, jotka parantavat yksityisen sektorin pitkän aikavälin kustannuskilpailukykyä noin 5%. Ohessa Juha Sipilän esittelemä laskelma asiasta.

Teollisuustuotannostamme on vuoden 2010 jälkeen siirtynyt ulkomaille noin 10% kokonaisvoluumista. Vauhti on ollut tasaista noin 1,5% vuosivauhtia. Tuotantoa on siirretty ulkomaille sitä vauhtia kuin se järkevästi ottaen on mahdollista. Miksi tämä ei ole näkynyt pörssikursseissa? Asia on hyvin yksinkertaista. Suomalaiset yritykset ovat siirtäneet toimintaansa ulkomaille kärsimättä itse asiasta kovinkaan paljon. Suomen menestyksellä ei tässä mielessä ole ollut niin suurta merkitystä sijoittajille ja yrityksille kuin äkkisiltään voisi ajatella. 

Sama kehitys jatkuu. Hallituksen toimet ovat järkeviä, mutta ne alkavat vaikuttaa vasta parin vuoden päästä. Siihen mennessä voi hyvällä syyllä olettaa vientiteollisuutemme kutistuneen edelleen noin 3% verran.

Ongelmana on, etteivät yritykset rakenna tuotantoaan Suomeen vaan ulkomaille

Maamme velkaantumisvauhti (vaihtotaseen vaje) ei ole kohtuuton, jos lasketaan yhteen julkinen sektori, kuluttajat ja valtio. Onglemanamme on ollut se, että julkinen sektori ottaa velkaa julkiseen kulutukseen ja yritykset taas purkavat investointeja  eivätkä siis ainakaan velkaannu - päinvastoin. Vinoutuminen on ennen kaikkea Suomen sisäistä. Nyt tehdyillä toimilla parannetaan nimenomaan yksityisen sektorin työllistämisedellytyksiä ja koitetaan houkutella teollisuutta investoimaan.

Keskeiset työnantajat kiittävät hallituksen toimia

Kuntatyönantajat kiittelevät hallituksen toimia

KT Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalosen mukaan yhteiskuntasopimuksen korvaavat säästötoimenpiteet parantavat työllisyyttä ja julkisen talouden tasapainoa. Jalosen mukaan työvoimakustannusten sopeuttaminen ja työpanoksen lisääminen kustannuksia kasvattamatta on välttämätöntä.

Kaupan ala iloitsee työllistämismahdollisuuksien parantumisesta

Hallitus on kohdentanut uudistustoimensa oikein, toteaa Kaupan liitto. Suomessa on tuettava nimenomaan yksityisen sektorin työllisyyttä ja parannettava yksityisten yritysten toimintaedellytyksiä. ”Hallitus tukee talouspolitiikallaan kaupan, yksityisen sektorin suurimman työllistäjän, toimintaedellytyksiä. Se on hyvä asia”, Kaupan liiton toimitusjohtaja Juhani Pekkala kiittää tänään julkistettuja kilpailukyvyn parantamiseen tähtääviä toimia.

Teknologiateollisuus pitää uudistuksia välttämättöminä

Teknologiateollisuus pitää hallituksen toimenpiteitä kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi välttämättöminä. Suomen historiallisen heikon taloustilanteen korjaamiseksi on nyt tehtävä kaikki mahdollinen. Keskeisen vientisektorin eli teollisuuden tuotanto on tänä vuonna jopa alemmalla tasolla kuin finanssikriisin pahimpaan aikaan vuonna 2007. Teknologiateollisuus ry pitää hallituksen toimenpiteitä välttämättöminä. ”On harmillista, että työmarkkinajärjestöt eivät ole vuosien aikana löytäneet ratkaisuja kilpailukyvyn parantamiseksi”, Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen toteaa.

Syyriassa ei ole nopeaa sotilaallista ratkaisua

Pakolaiskriisistä riittää mediatavaraa joka tuutista, mutta otan esiin yhden seikan, joka saattaa nousta keskusteluissa kohta esiin. Lännen median kyselyn mukaan yli puolet hallituspuolueiden kansanedustajista kannattaa EU:n yhteistä sotilasoperaatiota Syyrian sisällissodan lopettamiseksi. Monet eurokansalaiset miettivät varmasti samaa. Asiaa voi ajatella taloudellisenakin laskelmana: tulisiko halvemmaksi rahoittaa invaasio kuin pelastaa sodan jaloista pakenevat ihmiset.

Sotilaallista ratkaisuhan haetaan koko ajan etenkin Yhdysvaltojen toimesta. Sille on kuitenkin suuria esteitä. Länsimaat eivät voi käyttää perinteistä (ja usein pitkällä tähtäimellä tuhoisaa) sotilaallista menetelmää, jossa jotain sodan keskeisistä osapuolista tuetaan sen arveluttavista puolista huolimatta. Syyrian sodan tärkeimmät osapuolet ovat hallitus ja Isis. Molemmat ovat niin täysiä roistoja, että tuki on mahdotonta.

Yhdysvallat, Britannia ja Ranska eivät edes hyväksy rauhansuunnitelmia, joissa Syyrian nykyinen Bashar al-Assadin hallitus osallistuisi vallanjakoon. Samoin ajattelee Syyrian kirjava oppositio, joka on samaa mieltä oikeastaan vain tästä asiasta. Al-Assad on kuluvan vuosisadan pahin massamurhaaja ja kiduttaja, jolle varsinkaan hirmutekojen pääkohteeksi joutuneet sunnimuslimit eivät koskaan anna anteeksi.

Hallituksen esitykset kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi

Hallituksen tavoitteena on nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin ja työllisten määrää 110 000 henkilöllä vaalikauden loppuun mennessä. Velkaantuminen suhteessa bruttokansantuotteeseen taittuu vaalikauden loppuun mennessä  ja velaksi eläminen lopetetaan vuonna 2021. Ehdotukset ovat seuraavanlaisia:

Työntekijöiden muutosturvan parantaminen

  • Yli 20 henkilöä työllistävien yritysten työntekijöille tarjotaan irtisanomisajan palkan ohella oikeus uudelleentyöllistymistä edistävään valmennukseen, jonka arvo vastaa vähintään yrityksen keskimääräistä kuukausipalkkaa.
  • Työnantajan on tarjottava yli 20 hengen yrityksessä työterveyshuollon palvelut kuuden kuukauden ajan irtisanomisajan jälkeen.
Käyttäjän Johannes Hidén kuva

Ylityökorvausten puolittamisella yritysten toimintamahdollisuuksiin lisää joustoa

Yksi hallituksen kaavailemista muutoksista on ylityöstä maksettavien lisäkorvausten laskeminen puoleen nykyisestä. Lyhyellä tähtäimellä kyse on lähinnä pyrkimyksestä alentaa palkkakustannuksia. Eri alojen peruspalkat ovat kuitenkin lisäkorvauksista erillinen muuttujansa, joten tästä syntynyt säästö voi hävitä jo samalla kuin niiden on mahdollista ylipäätään syntyä eli kun seuraavat työehtosopimukset on saatu neuvoteltua ja ne ovat astumassa voimaan. Tästä johtuen ylityökorvausten leikkaamisen mielekkyyttä arvioidessa lienee perusteltua pohtia, miksi ylitöille on alunperin ylipäätään määritetty tavallista työtuntia selvästi korkeampi palkka ja mikä tuon korvauksen suhteellisen suuruuden merkitys oikeastaan on. 


Käyttäjän Norvestia kuva

Vauhtia pörssiin uusien listautumisten ansiosta

Kirjoitusvuorossa: Juha Mikkola

On ollut hienoa tutustua uusiin listayrityksiin Helsingin pörssissä. First North -lista on alkanut vihdoin toimia Suomessakin ja uusia listautumisia on odotettavissa myös jatkossa. Tämä tuo uusia sijoitusvaihtoehtoja ja tarjoaa fiksuille sijoittajille myös hyviä arvonnousukohteita. Yritykset ovat saaneet uutta pääomaa ja tunnettuutta listautumisen yhteydessä. 

Päälista sai uuden tulokkaan Pihlajalinnasta, jonka pörssitaival on alkanut mainiosti ja yhtiöstä on tulossa hyvää vauhtia lähes kansanosakkeen tyyppinen sijoituskohde. Myös pienemmät First North -yritykset voivat kasvaessaan siirtyä päälistalle, kuten muutamat näistä ovat jo tavoitteekseen ilmoittaneet.

Likviditeettiä on parantanut muutaman yhtiön voimakas halu kasvaa ja kerätä lisää pääomia listautumisen jälkeenkin, yleensä yritysostoja varten, kuten Taaleritehdas, kun se onnistuneesti toteutti Garantian oston. Tämä onkin mielestäni pienten yritysten yksi tärkeimmistä listausmotiiveista - halu kasvattaa toimintaa nopeasti ja luoda arvoa ja likviditeettiä osakkeelle. Yhtiöt saavat lisäksi sopivasti julkisuutta ja maailmalla pienempääkin yritystä arvostetaan, kun se on pörssiyhtiö.

Käyttäjän Johannes Hidén kuva

Lauantaista ja sunnuntaista tasavertaisempia

Hallituksen eilen esittelemään kokonaisuuteen kuului sunnuntaityöstä maksettavan ylimääräisen korvauksen kutistaminen 100 prosentista 75 prosenttiin. Käytännössä tämä laskee sunnuntaista maksettavaa palkkaa siis 12,5%:lla, mikä lyhyellä tähtäimellä laskee jonkin verran sunnuntaityötä tekevien kokonaisansiotasoa, mikä puolestaan ymmärrettävästi harmittaa paljon sunnuntaityötä tekeviä. Yleisemmällä tasolla tämä koko viikon työtä ajatellen keskimäärin noin 3%:n luokkaa oleva palkan alentuminen tulee pitkällä tähtäimellä kuitenkin kompensoitumaan peruspalkassa, jolloin keskimääräistä vähemmän sunnuntaityötä tekevät ajan myötä käytännössä vain hyötynevät muutoksesta - vaikka siis toimisivatkin sunnuntaityötä vaativilla aloilla. Näin ollen muutoksen varsinainen merkitys vähänkin pidemmällä tähtäimellä on mielestäni aivan muualla kuin kuin kokonaistyökustannusten muutoksessa.

 

Kiina

Tässä kriisissä on jotain samaa kuin vuoden 1929-kriisissä. Toivottavasti seuraukset ja kriisin hoito ei ole yhtä heikkoa kuin silloin 90 vuotta sitten. Suurin seuraus silloista kriisistä oli toinen maailmansota ja paljon turhaan kuolleita ihmisiä.

Tämä Kiinan tapaus on seurausta subprime kriisistä Amerikassa ja sitten tulleesta Euroopan valtioiden velkakriisistä, mutta myös paljosta muustakin. Kiinassa ei ole ollut pitkään aikaan talouskriisiä, maahan pääsi Aasian talouskriisistäkin ilman ongelmia. Se on nyt kuin silloin 1929, romahdusta oli edeltänyt suuri nousu monilla omaisuusarvoilla kuten kiinteistöissä ja pörssiosakkeissa, mutta tämä nykyinenkin on tullut yllätyksenä. Molempia kriisejä edelsi myös nopea velkaantuminen ja siten rahoittajien riskin kasvu jopa kestämättömälle tasolle. Valtioiden kriisejä kun verrataan on aina muistettava, että jokainen kriisi on erilainen, mutta jokainen pitkään menestynyt valtio on taas samanlainen. Euroopassa esim. Espanjassa oli asuntokupla ja Kreikassa taas valtiokupla. Venäjällä, Kiinalla ja Brasilialla on taas omat ongelmansa, mitkä eroavat toisistaan Venäjä maksaa teollisuutensa energiavetoisuudesta hintaa, Kiina taas siirtymätaudeista vientimaasta kulutusmaaksi. Brasilia taas kulutusluottojen hinnoista ja realipalkkojen noususta mitkä ovat ylittäneet tuottavuuden kasvun. Väitän, että emme kukaan tunne kuinka Kiinassa tehdään päätökset. Menestyneillä mailla on yhteistä teollisuuden monipuolisuus, luottamus instituutioihin ja kansan uskottava osaaminen ja noita ei Kiinassa ole, ainakaan vielä.

Mainonta siirtyy nyt vauhdilla printeistä internettiin

Mainostajien Liiton Mainosbarometrin saldokäyrä kääntyi plussalle kysyttäessä jäsenyritysten markkinointiviestinnän suunnitelmia ensi vuodelle.

Huolimatta kokonaisuuden tasaisesta kehityksestä on media-ala nopeassa mullistuksessa:

  • paperimedia menettää rajusti mainostulojaan (lukuun ottamatta yritysten omia asiakaslehtiä)
  • internetmarkkinointi kahmii kasvavan määrän mainosmarkkoja (hakusanamainonta, bannerimainonta, yritysten oma internet sisällöntuotanto ja omat verkkolehdet .......)
  • sähköposti ja mobiilimarkkinointiviestintä saa markkinaosuuksia kotiin kannetuilta mainosposteilta
  • radio-, TV- ja elokuvat säilyttävät asemansa
  • mainoslahjat ja sponsorointi vähenevät rajusti

Maahanmuutosta tulossa pelastusta kestävyysvajeeseen

Ilmarisen taloudesta ja eläkepolitiikasta vastaava johtaja Jaakko Kiander arvioi, että laajamittainen maahanmuutto muuttaa Suomen ikärakennetta merkittävästi. Kestävyysvaje voi jopa puolittua, hän kirjoittaa Ilmarisen blogissa.

Jaakko Kiander arvioi Eurooppaan suuntautuvaa laajaa maahanmuuttoliikettä väestökehityksen näkökulmasta. Kianderin mukaan vaikutukset ovat Suomellekin merkittävät.

- Varovaisesti voidaan arvioida, että turvapaikanhakijoiden määrän kasvu johtaa Suomen väestön kasvuun noin 100 000 henkeä ennustettua suuremmaksi tämän vuosikymmenen aikana. Kasvu ei luultavasti jää tähän. Perheenyhdistämiset ja syntyvyyden kasvu tulevat kasvattamaan väestöä myös vuoden 2020 jälkeen, Kiander arvioi Ilmarisen blogissa.

Paperisista osakekirjoista luopuminen tulossa hallituksen erääksi kärkihankkeeksi (?)

Finanssialan keskusliitto: Kattavien asuntotietojen yhdistäminen ja paperisista osakekirjoista luopuminen on nyt käsillä vahvemmin kuin koskaan. Sähköisen asunto-osakerekisterin rakentamista toivovat useat yritykset, virkamiehet, viranomaiset ja poliitikot yli puoluerajojen. Hanketta on ehdotettu yhdeksi hallituksen digitalisaation kärkihankkeeksi.

Suuri osa kotitalouksien varallisuudesta on kiinni asunto-osakkeissa. Ne ovat huomattava osa kansallisvarallisuuttamme. Ei siis ole yhdentekevää, mistä asunto-osakkeiden tiedot löytyvät sekä kenen käytössä ne ovat ja millä hinnalla. Asunto-osakerekisteri koskettaa toteutuessaan noin puoltatoista miljoonaa asunnonomistajaa ja 80 000:ta asunto-osakeyhtiötä.

Asunto-osakeyhtiöitä ja asunnon omistajia palvelee valtava määrä viranomaisia ja yrityksiä. Pelkästään isännöitsijöitä ja kiinteistönvälittäjiä on tuhansia.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Keynesin kerroin kertoo paljonko BKT nousee velanoton vaikutuksesta

Jos kansantaloutta elvytetään ulkopuolisella velkarahalla, niin bruttokansantuote kasvaa ainakin alussa enemmän kuin velanoton määrä antaisi aihetta olettaa.  Niin sanottu Keynesin kerroin kertoo sen paljonko enemmän bruttokansantuote kasvaa. Suomen valtio ottaa velkaa tällä hetkellä joka vuosi noin 3,2% / BKT summan (Lähde: Trading economics) ja osatakseen arvioida tämän velanoton kansantaloudelliset vaikutukset sijoittan on hyvä ymmärtää niin sanotun Keynesin kertoimen toiminta. Joudutaanhan tuo velanotto jossain vaiheessa purkamaan.

Keynesin kertoimen muodostuminen on helppo ymmärtää:

Netti kaipaa pelisääntöjen tarkennusta

Otan kantaa asiaan, joka ei oleellisesti liity talouteen, kuitenkin Piksun kaltaisiin julkaisuihin ja niihin rinnastettaviin nettisivustoihin. Niiden kannalta aihe on tärkeä ja pahasti keskeneräinen niin Suomessa kuin muissakin yhteiskunnissa.

Hesarin Nyt-liite sulkee pariksi viikoksi nettilehden kommentoinnin asiattomien viestin tulvan takia. Se nostaa kädet pystyyn, koska ei jaksa perata törkyviestejä, joten niiden rajoittamattoman julkaisun sijaan se pistää palvelun kiinni. Tilanne on ikävä lehdelle, koska kommenttimahdollisuus on osa sen palvelua ja edistää lähtökohtaisesti sananvapautta. Törkyviestit voi poistaakin, mutta viestien moderointi eli seulominen vaatii paljon palkallista työtä. Töryn määrän kasvaessa tolkuttomaksi moderointiin ei kannata panostaa.

Tilanne on ikävä sananvapauden ja julkisen keskustelun kannalta, koska ison lehden keskusteluosion sulkeminen poistaa myös asialliset viestit kirjavine argumentteineen. Hesari kuitenkin toimii aivan oikein. Sananvapaus ja sen puolustaminen eivät ole sama asia kuin minkä tahansa paskan julkaisuvelvollisuus. Nettiaikana tämä tuntuu hämärtyneen – netti käsitetään ikään kuin foorumiksi, jota ei voi rajoittaa sen vapaan luonteensa vuoksi sortumatta totalitarismiin. Reaaliaikainen kommentointi nimettömänä on ikään kuin peruuttamaton ihmisoikeus, joka kattaa minkä tahansa solkkauksen ja solvauksen.

Käyttäjän Norvestia kuva

Näillä mennään

Kirjoitusvuorossa: Juha Kasanen

Pörssikurssit menivät tänä kesänä vastavirtaan ilmojen kanssa. Kesä- ja heinäkuussa pörssissä oli vielä tasaista, mutta ilmojen lämmittyä elokuussa romahti. Helsingin tuottoindeksi otti runsaat kahdeksan prosenttia takapakkia elokuun aikana. Edellisen kerran vastaavan suuruinen pudotus tapahtui toukokuussa 2012. Silloin peruutettiin 11 prosenttia. Ajoittaiset romahdukset kuuluvat osakemarkkinoille eikä niille aina edes jälkikäteen ole löydettävissä hyvää selitystä. Tällä kertaa kyseessä oli muiden ongelmien ohella lähinnä huoli Kreikan tilanteesta ja Kiinan talouskasvun hidastumisesta. Tällä hetkellä monella osakemarkkinalla alkuvuoden hyvät tuotot on jo syöty.

Markkinahälyn keskellä on hyvä muistaa, että Euroopan pääomamarkkinat ovat toimineet omituisesti jo vuosikausia. Tilanne on jatkunut jo niin pitkään, että sitä on alettu pitää normaalina. Matala, nollaa hipova korkotaso ei kuitenkaan ole normaali. Matala korkotaso ei ole osoitus talouden vahvuudesta vaan pikemminkin päinvastoin. Se on osoitus siitä, että euroalue voi huonosti. Euroopan keskuspankki ei pysty nostamaan korkotasoa, koska moni euromaa ja niiden kuluttajat ovat pahassa ahdingossa. Toisaalta joidenkin euromaiden talous vaatisi korkeampaa korkotasoa.

Kiinteistökauppojen hintataso säilyi alkuvuonna vakaana

Omakotitalokauppojen määrä nousi kahdeksan prosenttia edellisvuoden alkupuoliskoon verrattuna, mutta rakentamattomien omakotitonttien myynti sakkaa. Maanmittauslaitos kokosi vuoden alkupuoliskon kiinteistökaupat tilastoksi kiinteistöjen kauppahintarekisteristä.

1.1.–30.6.2015 tehtiin 28 400 kiinteistökauppaa, mikä on 2 % vähemmän kuin edellisen vuoden vastaavana ajanjaksona. Nyt rahaa käytettiin 4,3 miljardia euroa, mikä on 9 prosenttia enemmän kuin viime vuonna.

”Venäläisten ostamat kiinteistöt jäänevät tänä vuonna vähän yli sataan kappaleeseen, mikä on 15 % vuoden 2008 ennätysmäärästä”, kertoo tilastoja koonnut kiinteistöarvioinnin asiantuntija Juhani Väänänen Maanmittauslaitoksesta.

Käyttäjän Marko Kaarto kuva

Radiohaastattelussa uusi asuntosijoituskirja

Marko Kaarto & Jenni Witikkala

                                               Marko Kaarto & Jenni Witikkala

Käväsin Jenni Witikkalan radiohaastattelussa (osa 1/2).

Aiheena: Uusi asuntosijoituskirja: Sijoita Asuntoihin! Aloita, kehity, vaurastu

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Nopeaa kauppaa käyvät treidarit hyödyntävät niinsanottuja tukitasoja

Osaketreidareiden käyttämä niin sanottu "tekninen analyysi" pyrkii ennustamaan tulevaa kurssikehtitystä historiallisen kurssikäyrän ja osakevaihdon perusteella. Eräs tärkeä kurssikäyrään liittyvä tunnistettava piirre on niin sanottu tukitaso - kurssitaso, jolla osakkeen arvo tuntuu viipyilevän pidempiä aikoja ja jonka läpäisemiseen tuntuu liittyvän hitautta.

Tukitasot syntyvät suursijoittajien toiminnasta

Tukitason syntymiseen on selvä syy - suursijoittajien toimintatapa. Markkinoilla toimii kourallinen suuria sijoittajia, eläkerahastoja ja investointipankkeja. Nämä suursijoittajat laskevat yritykselle järkevän kurssitason, jolla he ovat valmiita osaketta ostamaan ja toisen tason, jolla he ovat valmiita myymään. Laskenta on periaatteessa yksinkertaista ja perustuu yrityksen tulostuottoon, tulostuottonäkymään ja vallitsevaan (reaali-) korkotasoon.

Suursijoittajien itselleen asettamat osto- ja myynti- rajat vaihtuvat korkotason, inflaation ja yrityksen tulosnäkymien mukana, mutta muutokset kestävät kuitenkin muutamia vuosia ja ovat aika verkkaisia suhteessa siihen millä intensiteetillä teknistä analyysiä harrastavat tekevät kauppaa. Ja niinpä nämä tasot alkavat näyttää teknistä analyysiä harrastavien näkökulmasta pidempikestoisilta tukitasoilta. 

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Omat Rahat Katsaus: Nyt osakeostoksille, mutta valikoiden

Salkkusivu jossa lisätietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta +10.7%,  alusta (27-05-2010) +86.4%

 

Yleistä:

Kiinan keskushallinto antoi lopulta periksi ja lopetti pörssikurssien pönkittämisen. Tästä seurasi elokuun 24 - mustan maanantain - pörssikurimus joka veti mukaansa myös länsipörssit. Kuten monesti ennenkin pörssit kuitenkin myös nousivat voimakkaasti pahimman paniikin laannuttua. Vuoden jakson yli tarkasteltuna pääindeksit ovat nyt Tokiota lukuunottamatta kuitenkin laskeneet.

Onko taivas siis putoamassa niskaamme? Ei toki. On varsin luonnollista että manner-Kiinan pörsseihin puhallettu kupla puhkeaa, eikä siitä voi vetää kovin suuria johtopäätöksiä Kiinan, saatika mailman, talouden kehityksestä. Jos pörssikurssit vaikuttaisivat Kiinan reaalitalouteen olisi tilanne huomattavasti vakavampi. Tästä ei ole merkkejä. Vahva pörssinousu ei tuntunut vaikuttavan kulutukseen. Laskukaan siis tuskin vaikuttaa.

Entä muualla, ovatko karhumarkkinat jo ovella? Tuskin. Itse asiassa tällaisia >10% korjausliikkeitä tulee tasaisin väliajoin. Ne ovat tarpeellisia ja terveiden markkinoiden merkki. Citi research on tehnyt "tarkistuslistan" jossa verrataan lukuisten indikaattoreiden nykytilaa edellisten arvostuskuplien aikaisiin arvoihin. Useimmat ovat kohtuullisia:

Käyttäjän mikko kuva

Velkasuhteen ominaisuuksia

EU-lainsäädäntö määrää julkisten talouksien hoidolle finanssipoliittisen säännön, jonka mukaan julkisen talouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen ("velkasuhde") saa olla enintään 60%.
Todennäköisesti tämän säännön innoittamana velkasuhteesta on tullut "mittari", johon usein viitataan kansantalouden velkaantumista käsittelevissä kommenteissa. Velkasuhteella on epäintuitiivinen ominaisuus, josta muistutus alla.

Oletetaan kansantalous, jonka BKT (=yksityinen kulutus + julkinen kulutus + julkiset investoinnit + yksityiset investoinnit + vienti - tuonti) on BKT0 ja johon liittyvän julkisen talouden velka on D0. Velkasuhde on siis D0/BKT0. Tarkastellaan finanssipolitiikan välitöntä vaikutusta velkasuhteeseen tässä mallissa.

1) "Leikkauspolitiikka"

Sivut

Tilaa syöte RSS - blogit