Hyppää pääsisältöön

Artikkelit aikajärjestyksessä

Omat Rahat: Sijoituksia Venäjälle?

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Salkkusivu jossa enemmän tietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta +1.9%,  alusta (27-05-2010) +56,4% 

 

Yleistä:

Pahimmat markkina reaktiot Krimin selkkaukseen tuntuvat nyt olevan takana ja jopa ruplan kurssi on hieman kohentunut. Myös Muuten tuntuut siltä että valuutoissa on tapahtumassa vähitellen murros. Alkaako nyt euron odotettu heikkeneminen vihdoinkin? Euroopan keskuspankilta odotetaan nyt heikon kasvun ja olemattoman inflaation takia uusia konkreettisia toimia jolla lisätään rahan määrää.

Covered call - positiot Eurostoxx50:ssa ovat tuottaneet hyvin, Kurssin noustua vain vähän viime vuoden lopun tasosta myydyt call-optiot raukesivat arvottomina, eli myynnistä saatu raha oli kokonaan voittoa. Hieman ihmetyttää myös sitkeä kurssiero kesäkuun Eurostoxx50-futuurissa (3100) vs. indeksin arvo (perjantaina 3172). Tämä ero on yleensä hyvin pieni. Odotetaanko sittenkin voimakasta laskua? Jos tämä ei toteudu saa futuurilla nyt hyvän yli 2% tuoton kolmessa kuukaudessa jo muuttumattomilla kursseilla.

Alan vähitellen verrata menestystäni FTSE All-World indeksiin. Tämä noteerataan taaloissa, joten koska oma salkkuni on euroissa pitää vielä arvo muuntaa euroiksi. FTSE All-World  muutos vuoden alusta oli euroissa -0.23%, joten hieman paremmin meni smiley (pelkkää kohinaa....)

Keskiarvo: 3.6 (8 arviota)

LähiTapiola: Yli puolet suomalaisista on sitä mieltä, että pääkaupunkiseudulla on asuntojen hintakupla

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
  • Yli puolet suomalaisista on sitä mieltä, että pääkaupunkiseudulla on asuntojen hintakupla.
  • Ihmiset myös kokevat ostovoimansa heikentyneen ja työllisyystilanne nähdään aiempaa pessimistisempänä
  • Ihmiset kokevat Suomen ja oman taloustilanteensa nyt hyvin kaksijakoisesti. Noin kolmannes suomalaisista uskoo Suomen kasvuun, mutta lähes sama määrä uskoo talouden supistumiseen.
  • Myös usko omaan työllisyyteen on heikentynyt viime syksyyn verrattuna. ”Ihmisillä tuntuu olevan aika samanlainen käsitys kuin meilläkin. Uskomme, että työttömyys tulee vielä lisääntymään, tällä hetkellä kenenkään työpaikka ei ole turvassa. Uskon, että monet joutuvat kouluttautumaan uudelle alalle tai harkitsemaan muita vaihtoehtoja”, LähiTapiolan pääekonomisti Jari Järvinen sanoo.
  • Tulokset käyvät ilmi LähiTapiolan Arjen katsaus -tutkimuksesta.

 

 

Keskiarvo: 3.3 (3 arviota)

Älkää aliarvioiko Krimin kriisin seurauksia

Posted in

Krimin kriisissä tuntuu tulleen suvantovaihe tai kenties jopa paluu arkeen. Se on tunnelma markkinoillakin, jotka ovat puhaltaneet helpotuksesta. Eikä tilanne kenties hetkeen eskaloidukaan, tosin Itä-Ukrainan kehitystä on mahdoton arvioida, tunteet käyvät siellä korkealla ja Venäjä varmasti hämmentää soppaa minkä ehtii. Joka tapauksessa on turha luulla, että kriisin seurauksien murehtimisen voi unohtaa. Tämä koskee oleellisesti myös sijoittajia, ja varsinkin niitä yhtiöitä, joilla on suuret Venäjä-kytkennät.

Olen usein käsitellyt näitä maailmapolitiikan myllerryksiä ja yleensä todennut niiden taloudellisen vaikutuksen olevan vähäisen. Näin on käynytkin. Mutta tällä kertaa tilanne on toinen, valitettavasti.

Keskiarvo: 4.1 (12 arviota)

Sergion listan päivitys

Käyttäjän sergio kuva

http://www.piksu.net/sivu/sergion-lista

 

Nousussa:

 

Nokian Tyres Plc

Ramirent Plc

ABB Ltd

Talentum Oyj

Elisa Corporation

Aspo Plc

Hennes & Mauritz B

Ponsse Oyj 1

 

Laskussa:

 

Sandvik AB

Metso Corporation

Teleste Corporation

Sampo Plc A

Cramo Oyj

Vacon Plc

Kesko Corporation B

 

 

Keskiarvo: 3 (4 arviota)

Näillä mennään

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa Hannu Lehtilä

Vaasalaisten talousgurujen joukkoon kuuluva eläkkeellä oleva pankkimies Johnny Åkerholm antoi hallituksen kehysriihen päätöksistä arvosanan tyydyttävä seitsemän. Samoilla linjoilla oli toinenkin Vaasan kasvatti, professori Sixten Korkman. Päätöksissä oli hyvää ja huonoa, mutta niiden kanssa voi elää. Kehysriihtä paljon paremman arvosanan Korkman antoi hallituksen ja opposition yhteisestä sote-sopimuksesta. Pohjana oli ajatus, että suuret ja välttämättömät uudistukset pitää rakentaa laajalle pohjalle.

Nyt sitten tämän hallituksen pitäisi kloksutella viidellä pyörällä ensi vuoden eduskuntavaaleihin. Tosin saattaa olla, että hallituksen vihreät tekevät Vasemmistoliitolle seuraa, kun tulee aika päättää Fennovoiman ydinvoimalasta. Sen jälkeen hallituksella olisi eduskunnassa vain 102 kansanedustajan tuki, ja kun puhemies Eero Heinäluoma (sd.) ei saa äänestää, jäljelle jää vain 101 urhoollista.

Keskiarvo: 4.3 (6 arviota)

Sijoittamisen verotus kiristyy - valtion budjetti kasvaa prosentilla

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Hallitus on 24. ja 25.3.2014 sopinut valtiontalouden kehyksistä sekä julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2015–2018. Osa suunnitelmasta jää seuraavan eduskunnan ja sen valitseman hallituksen toteutettavaksi.

Suunnitelma sisältää sijoittamiseen ja säästämiseen vaikuttavia veronkiristyksiä

Pääomatulojen verotus kiristyy.    Pääomatuloverotukseen tehtävillä muutoksilla lisätään veron tuottoa 28 miljoonalla eurolla ja samalla kavennetaan tuloeroja. Pääomatulojen verotusta kiristetään siten, että ylemmän verokannan tulorajaa alennetaan 30 000 euroon ja ylempi kanta korotetaan 33 prosenttiin.

Perinnöistä peritään suurempaa veroa. Perintö- ja lahjaverotusta kiristetään korottamalla asteikkojen kaikkia rajaveroprosentteja yhdellä prosenttiyksiköllä. Sen lisäksi aiemmin määräaikaiseksi säädetty yli 1 000 000 euron lahja- ja perintöosuuksien veroluokka muutettaisiin pysyväksi vuodesta 2016 alkaen.

Asuntokannasta peritään enemmän veroja. Yleisen kiinteistöveron sekä vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveron laissa säädettyjä ala- ja ylärajoja korotetaan.

Asuntolainojen korkovähennysoikeus pienenee. Asuntolainan korkovähennysoikeutta pienennetään koko kehysjaksolla edelleen 5 prosenttiyksiköllä vuosittain. Siten asuntolainojen koroista enää 50 prosenttia olisi vähennyskelpoista vuonna 2018.

Valtion budjetti paisuu toimien seurauksena vajaan prosentin 

Valtion budjettitalouden menojen taso on vuonna 2015 noin 53,5 mrd. euroa. Menojen arvioidaan nousevan kehyskaudella nimellisesti keskimäärin vajaan yhden prosentin vuosivauhdilla. Reaalisesti menot alenevat keskimäärin arviolta noin 0,5 % vuosittain.

 

Keskiarvo: 4.5 (2 arviota)

Kauheaa on

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

Raaka hallitus vei ruoan lasten suusta ja bensat mersuista.

Pari kysymystä. Väheneekö bensaa runsaasti kuluttavien vanhojen amerikanrautojen kortteliralli Rauman keskustassa ja lasten kilpailu kännyköiden hienouksista?

Kysyn sitä sillä kantilla, että omistan 55 euron kännykän ja puolet 14 v. vanhasta Ford Ka:sta. Auto on ruokakunnan ainoa. Varalla on kieltämättä 20 euron kännykkä.

Nuori mies valitteli minulle, ettei hänen älypuhelimensa applikaatiolla näe pörssikursseja. Vastasin, että silloin ani harvoin, kun tulee mökiltä tarve tehdä toimeksianto, soitan johonkin käyttämästäni kolmesta privatepankista ja teen toimeksiannon ilman mitään tunnuslukuja. Että silleen.

Keskiarvo: 3.1 (23 arviota)

Euroopan keskuspankki lupaa pidempiaikaisen matalan korkotason

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Euroopan Keskuspankki / Erkki Liikanen on Wall Street Journal:lle antamassaan haastattelussa kertonut maailman sijoittajille viestiä siitä, miten Euroopan keskuspankki tulee tarvittaessa reagoimaan, jos inflaatio uhkaa pudota liian alhaiselle tasolle.

Inflaatio Euroalueella (Lähde: Euroopan Keskuspankki)

Sijoittajalle Euroopan toiminta on tärkeää. Euroopan keskuspankki omaa keskeistä roolia maailman yleisen korkotason määräämisen suhteen.

Erkki Liikanen kertoi, että keveää talouspolitiikkaa jatketaan niin kauan kuin tarve vaatii. Mitään aikarajaa ei ole. Liian pieni inflaatio on riski taloudelle ja haittaa velkaantuneiden instituutioiden toipumista veloistaan.

Keskiarvo: 3 (3 arviota)

Finanssimaailma Wall Streetiltä katsottuna 1980-luku

Posted in

Olemme päässeet nyt 1970-luvun lopulle ja jossa nykyinen Barack Obaman taloudellinen neuvonantaja Paul Volcker oli tullut Yhdysvaltojen keskuspankin pääjohtajaksi. Hänen uransa aikana aluksi korot nousivat (federal funds rate) 11% ja jatkoivat yli 20% tasolle. Korkeat korot yhdessä matalan talouskasvun kanssa johti työttömyyden nousuun yli 10% tasolle. FEDiä vastaan hyökättiin ennennäkemättömällä voimalla ja arvosteltiin sen kovaa taistelua inflaatiota vastaan. Kun amerikkalaisilla menee hermot, niin silloin heillä menee. Niin tuolloinkin ja korkoja aloitetiin painamaan avomarkkinaoperaatioin alas. Oli tulossa vielä Carterin vaalivuosi ja vuonna 1980 hän esitteli suunnitelmansa jota kutsuttiin special credit controliksi. Ei tuo kuitenkaan Carteria auttanut kun mönkään meni kaikki muut hommat. Teheranissa oli panttivankikriisi, Three Mile Islandin ydinvoimaonnettomuutta piiloteltiin ja Moskovan olumpialaisissakaan ei saatu boikotin vuoksi voittoja. Special credit controlsin jälkeen korot lähtivät nopeasti laskuun, mutta ne nousivat uudelleen kun järjestelmä lopetettiin. Carter hävisi epäonnistuneena presidentinä virkansa ja show-mies Ronald Reagan muutti Valkoiseen taloon. Kukaan ei tykkää korkojen poukkoilusta suuntaan ja toiseen. Niiden satunnaista liikkettä vastaan ei pysty suojautumaan.

Keskiarvo: 3.6 (12 arviota)

Suomalaiset ovat valmiita katkaisemaan nykyisen velkakierteen

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Tulos selviää tänään julkaistusta EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta Neljäs Suomi, jossa selvitettiin kansalaisten suhtautumista rakenneuudistuksiin, poliittisen järjestelmän toimivuuteen sekä suomalaisen yhteiskunnan eheyteen. ”Tutkimus osoittaa, että suomalaisten kriisitietoisuus on kasvanut. Kolme neljästä suomalaisesta (75 %) on sitä mieltä, että Suomi elää nykyisin liikaa velaksi ja joutuu sen seurauksena vielä suurten ongelmien eteen. Tämä käsitys on vahvistunut selvästi vuoden takaisesta”, toteaa tutkimuksen laatinut EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto.  

Suomalaisten suhtautuminen 1990- luvun velkakierteessä ja nykyisessä velkakierteessä (Lähde: EVA:n asennetutkimus)

Keskiarvo: 3.3 (4 arviota)

Puolustusliitto Kiinan kanssa

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

Yle on teettänyt gallupkyselyn, jonka mukaan suomalaiset kannattavat puolustusliittoa Ruotsin kanssa. Näyttää vahvasti siltä, että Ukrainan kriisi on lisännyt vapaan assosiaation, etten sanoisi vapaan hölynpölyn määrää. En nimittäin tiedä juuri tyhmempää aikaansaannosta kuin ko. gallup.

Ensinnäkin Ruotsi on tunnetusti luopunut asevelvollisuudesta ja supistanut meri- ja ilmavoimiaan sillä vauhdilla, että jopa piskuisesta Suomestakin on Itämeren puitteissa kehkeytynyt jonkinmoinen sotilas”mahti”.

Keskiarvo: 3.9 (14 arviota)

Eurooppa pärjää; Suomen talous heikossa tilassa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Palkansaajien tutkimuslaitos laski Suomen tämän vuoden bruttokansantuotteen kasvuennusteen 0,9 prosenttiin viime syyskuun 2,1 prosentista (PT:n talousennuste). Ennustetta alennettiin, koska viime vuoden viimeisen neljänneksen kokonaistuotanto supistui vastoin odotuksia. Myös tämän vuoden tammikuun teollisuustuotanto ja vienti tuottivat pettymyksen.

Suomen teollisuustuotanto verrattuna muihin Euroopan maihin (Lähde: PT)

Suomen talous kääntyy Palkansaajien Tutkimuslaitoksen mukaan tänä vuonna nousuun muun Euroopan perässä. Kasvu jää kuitenkin Eurooppaa hitaammaksi. Ensi vuonna Suomen bkt:n ennustetaan kasvavan 2,2 prosenttia ja näin samaa vauhtia kuin esimerkiksi euroalueella keskimäärin. Sekä tänä että ensi vuonna Suomen talouskasvua rajoittavat ostovoimaa leikkaavat matalat palkankorotukset ja suhteellisen kireä finanssipolitiikka.

Keskiarvo: 4.2 (6 arviota)

Sosialismi voittoon Euroopassa?

Käyttäjän Henri Myllyniemi kuva

Europarlamenttivaalit lähestyvät, ja näissä vaaleissa taitaa käydä kerrankin niin, että valittujen meppien kotimaa ei ole niinkään merkittävässä huomiossa kuin se, millaista politiikkaa edustajat tulevat ajamaan. Tätä voidaan pitää varmastikin kaikkien äänestäjien kannalta hyvänä asiana. Uusi ajattelutapa ei vain ole tullut vastaanotetuksi mitenkään riemuisasti vanhojen valtapiirien ympärillä. Tavallaanhan se on aivan luonnollista: kuka vallastaan haluaisi vapaaehtoisesti luopua?

Perinteinen valtataisteluasetelma on ollut vasemmisto vastaan oikeisto. Saman asian voi sanoa myös niin, että vastakkain ovat sosialistit ja porvarit. Talouspoliittisessa mielessä suurin ero on siinä, kuinka suuri osa julkisella sektorilla tulisi olla. Tämä selkärankoihin iskostunut taisteluareena on saanut uuden haastajan, ja antiikin Kreikan tavoin keskenään nahistelleet Sparta ja Ateena kokosivat voimansa lyödäkseen uuden ulkopuolisen uhkailijan, Persian.

Keskiarvo: 3.2 (9 arviota)

Julkinen keskustelu tarvitsisi tutkijoiden panosta

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Politiikan populistit nojautuvat puheessaan usein ihmisten arkikäsityksiin, jotka saattavat poiketa hyvin paljon siitä, mitä on tieteen tutkimuksissa osoitettu todeksi. Akatemiaprofessori Uskali Mäki mukaan tutkijat voisivatkin innokkaammin ruotia populistisia väitteitä julkisuudessa.

Vievätkö kreikkalaiset rahamme? Onko velkakriisi yksittäisten maiden vai Euroopan Unionin huonojen päätösten vika? Entä onko homoseksuaalisuus valinta? Onko lääketieteeseen luottamista? Tällaisiin kysymyksiin törmää suomalaisessakin julkisessa keskustelussa. Populistit vetoavat usein ihmisten arkikäsityksiin tai pelkoihin, joita ei välttämättä ole tieteellisissä tutkimuksissa tai selvityksissä osoitettu todeksi.

Keskiarvo: 4 (2 arviota)

Korkeakouluopetuksesta Suomelle uusi vientiartikkeli

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta vaatii Suomen lainsäädäntöä muutettavaksi siten, että suomalaiset korkeakoulut voivat periä tutkintoon johtavasta koulutuksesta lukukausimaksuja tarjotessaan koulutusta ulkomailla. Nykyinen lainsäädäntö estää koulutusviennin koko potentiaalin hyödyntämisen ja näin ollen Suomelta valuu kymmeniä miljoonia euroja hukkaan.

”Laillistamalla lukukausimaksujen perimisen ulkomailla tarjottavassa tutkintoon johtavassa koulutuksessa voisimme luoda lisää vakautta Suomen korkeakoulutuksen rahoitukseen, mikä on viimeaikoina ollut jatkuvien leikkausten kohteena. On kerrassaan päätöntä, että pelko porttiteoriasta ja sokea maksuttoman koulutuksen puolustaminen estää meitä hyödyntämästä osaamistamme”, päivittelee Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja Daniel Lahti

Keskiarvo: 4.5 (4 arviota)

Venäjä syöksykierteessä - voi Suomea

Posted in

Käsikirjoituksen mukaan Ukrainan kriisi porskuttaa. Suurin yllätys minulle on ollut, ettei Venäjä edes muodon vuoksi vaivautunut neuvotteluyhteyteen muiden kanssa – tosin Kerry ja Lavrov lätisivät kuusi tuntia tuloksetta, ja varmaan kulissien takana on sutistu. Silti ollaan tässä, ja pakotteet puskevat päälle. Eivätkä ne tähän jää.

Eurooppalaisten ja laajemminkin länsimaiden heikon reagoinnin varaan Vladimir Putin on laskenut uhkapelinsä. Muuten hän ei olisi siihen uskaltautunut. Johonkin mittaa hän varmaan osuu oikeaan. Vaikka EU:n on pakko löytää yhtenäisyytensä sen historian kovimmassa kypsyyskokeessa, raskaan sarjan talouspakotteisiin tuskin mennään, ellei tilanne Itä-Ukrainassa eskaloidu. Siihen suuntaan ovat jo puhuneet suomalaiset poliitikot (mm Urpilainen Tuomioja Ihalainen), koska pakotteet iskisivät kipeästi omaan nilkkaan.

Mutta ei EU asiaa voi tähänkään jättää, joten taloudelliset seuraukset ovat vakavat. Ovat ne sitä joka tapauksessa, vaikka pakotteet eivät etenisi raskaimpaan sarjaan, koska pakotteet ja vastapakotteet leikkaavat Venäjän kauppaa - ja investoinnit kaikkoavat.

Keskiarvo: 4.6 (8 arviota)

Osakevinkit Technical Traders Clubin maaliskuun 2014 kuukausikokouksesta.

Käyttäjän Kari Laakso kuva

Johdanto

 

Technical Traders Clubin (TTC) maaliskuun kuukausikokouksessa 10.3.2013 keskusteltiin osakevinkeistä, tarkasteltiin osakkeita teknisesti ja tunnistetttin ja perusteltiin mahdollisia potentiaalisia voittajaosakkeita.

Osakevinkkien tarkastelu 10.3.2014

Käsiteltäviksi osakkeiksi valikoitui yhteensä yksitoista suomalaista tai ruotsalaista osaketta, joista kaksi oli useamman osanottajan osoittamia.

Stephan Grimm tarkasteli Metastockilla Martin Pringin kehittämien KST (Know Sure Thing) trendi-indikaattoreiden avulla osakkeiden odotettuja liikesuuntia. Tarkastelu tehtiin pääosin viikkograafilla, ja sillä pitkän, keskipitkän ja lyhyen aikavälin KST:n avulla, koska haluttiin aikaansaada näkemys ja suositukset lähinnä keskipitkälle aikavälille. RSI (Relative Strength Index) oskillaattorin avulla etsittiin myös sen divergenssejä kurssikäyrään nähden käänteiden ennakoimiseksi.

Grimm tiivisti yksinkertaiseksi periaatteeksi sen, että jos nähdään osakkeen kahden aikavälin KST indikaattorin olevan nousussa, ja uskotaan osakkeen voivan lähteä liikkumaan, niin voidaan lähteä ostamaan osaketta.

 

Keskiarvo: 4.7 (7 arviota)

Mikään maa ei pääse nollakasvua parempaan Suomen kaltaisella veroasteella

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Elinkeinoelämän keskusliiton ja Finanssialan keskusliiton mielestä Suomi tarvitsee mielummin kasvua kuin veroja. Kyse on arvovalinnasta. Suomen hallitus on asettanut tasaisen tulonjaon ja hyvät julkiset palvelut etusijalle. Se on osa hyvinvointiyhteiskuntaa. Mutta kuinka paljon pienempään elintasoon me joudumme tyytymään?

Ohessa on verrattu maailman maiden BKT kasvua (%) ja verojen osuutta BKT:stä. Näemme että Suomi on pärjännyt vallan hyvin. Vaikka elintasomme laskee 0,8% vuodessa on se silti erittäin hyvä tulos tällä meillä vallitsevalla verotuksen tasolla. Yhteiskuntaamme on hoidettu ihan hyvin kun ottaa huomioon kuinka laajat hyvinvointipalvelut meillä on. Eivät muutkaan maat, joissa on yhtä korkea verotuksen taso, pärjää sen paremmin. Mikään maa ole päässyt nollakasvua parempaan tulokseen tällä verotuksen tasolla. 

Maailman maiden GDP kasvu ja verot/GDP (Tietojen lähde: Wikipedia, Wikipedia GDP growth)

Keskiarvo: 3.9 (8 arviota)

Barcelona

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa Juha Kasanen

 

Kävin talvilomalla Barcelonassa. Juoksulenkillä upealla rantabulevardilla on aikaa ihmetellä Euroopan menoa. Barcelonan kuhinaa katsellessa tulee vääjäämättä sellainen tunne, että Euroopan rahavirrat kulkevat väärään suuntaan. Kuinka voi olla mahdollista, että tukieurot liikkuvat kylmästä pohjoisesta etelään? Suunnan pitäisi olla arkijärjen mukaan päinvastoin etelästä pohjoiseen.

Barcelonan satamassa on varmaankin sata kertaa enemmän huvijahteja kuin Hangossa parhaaseen kesäaikaan. Monet jahdit ovat sen kokoisia, että Hangon paatit voisi nostaa niiden takakannelle poikittain. Kaupunki kuhisee turisteja. Pelkästään Barcelonassa käyvien turistien määrä on vuosittain noin 7 miljoonaa, mikä on suunnilleen saman verran kuin koko Suomen vuotuinen turistimäärä. Sagrada Familiaan jonottaa joka päivä enemmän innokkaita kirkon katsojia kuin Levin rinteillä on laskettelijoita pääsiäisen sesonkiaikaan. Päivälipun hinta on molemmissa suunnilleen sama.

Keskiarvo: 4.3 (12 arviota)

Finanssimaailma Wall Streetiltä katsottuna 1970-luku

Posted in

Jollainlailla 1950 ja 1960-lukuja kun tutkailen niin silloin oltiin optimistisia ja kaavailtiin parempaa maailmaa. En kuitenkaan niiden historiaa käy, se on kaukaista menneisyyttä ja sodasta selviytymistä. Aloitan historiasarjani 1970-luvusta.

1960-luvun lopulla markkinakriittisyys alkoi kasvamaan ja se vei kursseja nostavan optimismin mennessään. Huijauksia, kavalluksia ja rikollista toimintaa oli pörssissä kuten on aina ollut, mutta markkinat eivät silloinkaan niistä piitanneet. Ne ovat niin turtuneet huijaukseen. Maailma oli tullut pienemmäksi ja muukin maailma vaikutti USA:han. Epävarmuus on aina ollut pörssissä pahinta. Sinänsä 1960-luku päättyi hienosti kun USA ohitti vihdoinkin avaruustekniikassa Neuvostoliiton pääsemällä ensimmäiseksi kuuhun. Koko 1970-luvun inflaatio ja sen myötä korot nousivat aina Reaganin presidenttiaikaan asti 1980-luvun alkuun.

LÄHDE: Robert Schiller online data

Keskiarvo: 3.4 (5 arviota)

Kansantuote

Kansantuote termiä käytetään keskustelussa tai ainakin keskustelujen kuulijoiden piirissä enemmän väärin kuin oikein. Kansantuote saadaan kun lasketaan kaikkien tuotantoyksiköiden tuottamat arvonlisät yhteen. Se ei siis ole sama kuin LIIKEVAIHTO. Kun sanotaan, että julkisensektorin kulujen osuus on kansantuotteesta vaikka 60%, niin tämä ei tarkoita että yksityisensektorin osuus olisi tällöin 40%, se on todellisuudessa noin 200%. Tässä verrataan liikevaihtoa liikevoittoon, mitkä ovat hyvin eri asioita. Julkisenkektorin osuus kansantuotteestamme on noin 20%.

Euro-alueen kansantuote koostui seuraavasta piirakasta välillä Q3 2009-Q3 2011.

 

Keskiarvo: 3.7 (9 arviota)

Finanssiala: Suomi tarvitsee kasvua; ei veroja

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Finanssialan Keskusliitto (FK) tukee vahvasti toimia, joilla saadaan työtä ja kasvua aikaiseksi. Finanssiala yhtyy EK:n näkemykseen, että Suomi tarvitsee kasvua eikä yhtään lisää veroja.

   Hallituksen pitää kehysriihessä pidättäytyä kaikista sellaisista toimista, joilla rasitetaan tai rajoitetaan finanssialan ja muun elinkeinoelämän toimintaa. Nykyinen kansainvälinen tilanne on sen verran herkkä, ettei se kaipaa lisää taloudellista epävarmuutta. Veronkiristykset olisivat nykyisessä suhdanteessa myrkkyä taloudelle ja työllisyydelle, Finanssialan Keskusliiton (FK) toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi korostaa.

Keskiarvo: 4.5 (2 arviota)

EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies:Tarvitsisimme kasvua, emme lisää veroja

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

    Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies odottaa maan hallitukselta jämeriä toimia, joilla edistetään talouskasvua ja vakautetaan julkista taloutta. Sen sijaan jatkuvilla veronkorotuksilla lannistetaan yritteliäisyyttä ja karkotetaan investointeja. Pahinta myrkkyä työpaikoille ja investoinneille olisi tässä tilanteessa se, että hallitus turvautuisi vielä uusiin verokorotuksiin.

Tähän saakka maan velkaantumista on yritetty hillitä pääosin veronkiristyksillä ja leikkaamalla kuntien valtionapuja. Tämän hallituksen aikana verorasitus on noussut lähes 3,8 miljardia euroa, kun mukaan lasketaan valtionverotuksen lisäksi kuntaverojen ja sosiaalivakuutusmaksujen nousu.

Keskiarvo: 4.5 (2 arviota)

Huonosti toimiva johto rapauttaa luottamusta valtiovaltaan

Posted in

Julkisen vallan puuttuminen vapaisiin markkinoihin aiheuttaa epätoivottuja seurauksia. Se vääristää pääomien allokaatiota, edesauttaa omaisuuslajikuplien syntyä, lisää volatiliteettia markkinoilla ja nopeuttaa varallisuus- ja tuloerojen syntyä.

Mitä pidempi boomi on, sitä enemmän ihmiset ryhtyvät kyseenalaisiin toimiin. Ahneus ajaa ottamaan liian suuria riskejä. Pelko voimakkaasti nousevista asuntohinnoista pakottaa ostamaan nyt, koska asunnon hankkimiseen ei ehkä ole varaa tulevaisuudessa. Omaisuuslajikuplissa ahneus on siten täysin ymmärrettävää ja itse asiassa hyvin rationaalista käyttäytymistä.

Jokainen kupla on kuitenkin saanut polttoaineensa siitä, että luottokanta on kasvanut liian voimakkaasti (korkotaso on ollut liian alhaalla liian kauan). Niinpä varovaista säästäjää ei enää palkita riittävästi siitä, että talletuksia kerätään tileille tai sijoitetaan valtioiden velkakirjoihin. Ylikevyt rahapolitiikka (julkisen vallan interventio rahan hintaan) kannustaa liialliseen spekulaatioon, kupliin ja kyseenalaisiin toimenpiteisiin, kun alati kasvava joukko ihmisiä pyrkii pysymään omaisuuslaji-inflaation aallon harjalla.

Keskiarvo: 4.5 (10 arviota)

”Suomen Pankista” kajahtaa

Käyttäjän J.Vahe kuva

EKP:n Helsingin paikallistoimisto eli toiselta nimeltään ”Suomen Pankki” on tullut julkisuuteen parillakin hengentuotteella. Julkistukset eivät ehkä muutoin olisi merkittäviä, mutta ne antavat ikävän kuvan siitä realiteetista, miten vähän Suomen Pankilla mitään todellisia tehtäviä enää nykyään on jäljellä.

Ensinnäkin on julkaistu kirja eurorahojen fyysisestä käyttöönotosta. Vaikuttaa siltä, että kun yhteisvaluutassa on runsaasti erilaisia talouspoliittisia ongelmia, numismatiikasta puhuminen on huomion kääntämistä toisarvoiseen asiaan. Mieleen tulee myös Harri Holkerin ehkä merkittävin linjaus Suomen Pankissa. Hän vaati, että viimeisiin markan kolikkoihin saadaan Suomen luontoon aina niin kotoisasti sopiva – leijona. Jäänkin jännityksellä odottamaan, koska Suomen Pankki julkaisee ohjekirjan eurokolikoitten kiillottamisesta.

Keskiarvo: 5 (4 arviota)

Myös kansainvälinen patentointi alamäessä Suomessa

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva
Posted in

Kirjoitin alkuvuodesta blogimerkinnän kotimaisen patentoinnin supistumisesta Suomessa. Kirjoituksen tiivistelmä sanoo: Suomeen jätettyjen patenttihakemusten lukumäärä pieneni, samoin myönnettyjen patenttien. Patentointi Suomen ulkopuolella vaikuttaa kasvaneen edelleen.

Nyt monikansalliset patenttivirastot EPO (European Patent Office) ja WIPO (World Intellectual Property Organization) ovat julkistaneet vuoden 2013 alustavat tilastolukunsa. Myös niiden sanoma kertoo, että suomalaisten patentointiaktiivisuus on vähintäänkin suhteellisesti laskenut.

Keskiarvo: 2.5 (2 arviota)

Omat Rahat: Singapore

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva
Posted in

On tullut aika katsastella uusia sijoituskohteita Singaporen pörssistä. Näin sen jälkeen kun Singaporen valtiollinen sijoitusyhtiö Temasek teki käteistarjouksen lopuista elintarviketreidausyhtiön Olam:in osakkeista S$ 2.23 kurssiin joka on n. 10% yli viimeisen pörssikurssin. Kurssi nousikin heti juurikin tuohon arvoon, joten myin pois. YHtiö oli ollut painostuksen alla jonkin aikaa lyhyeksimyyntiyhtiö Muddy Watersin hyökättyä viime vuonna sitä vastaan. Kurssi painuikin välillä hyvin edulliseksi. Onneksi en silloin uskonut pahanilmanlintuja vaan ostin edullisesti lisää. Joskus vastarannankiiskenä onnistaa. Entä mitä tilalle. Haravoin totutuilla paramatreilläni (alhainen p/e, vahva kassavirta, kohtuullinen osinko) yhtiötiä, joista muutama alla.

 

Keskiarvo: 4 (6 arviota)

IMF suosittelee jo kuudetta vuotta peräkkäin Suomelle valtiontalouden tasapainottamisen lykkäämistä (??)

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

IMF toistaa jo kuudetta vuotta peräkkäin saman neuvonsa, joka voidaan ymmärtää seuraavasti: Valtiontalouden tasapainottamista kannattaa lykätä ensi vuoteen ja tänä vuonna voi jatkaa julkista velanottoa, jolla varmistetaan hennon kasvun jatkuminen. Kanta on sikäli muuttunut, että vielä muutama vuosi sitten IMF suositteli Suomelle julkisen sektorin velkaelvytyksen lisäämistä ja toi esille Suomen hyvät elvytysvarat.

IMF:n mukaan:

  • Suomen taloudellinen kehitys on pysähtynyt, ja talous on viiden viime vuoden aikana ollut taantumassa kolmena vuotena paljolti vaikean ulkoisen ympäristön ja rakenteellisten heikkouksiensa vuoksi.
  • Elpyminen on todennäköisesti hidasta ja haurasta. Kasvu on tänä vuonna 0,3% ja kenties 0,7% ensi vuonna
  • Viranomaiset ovat jo myöntäneet, että on välttämätöntä ryhtyä toimiin, ja pohtivat sitä mitä pitäisi tehdä
  • Rohkeilla ja nopeilla rakenteellisilla uudistuksilla olisi merkitystä.
  • Elpymiseen liittyviä riskejä minimoisi jos vuonna 2015 alkaisi julkisen talouden sopeutus. Vuonna 2014 olisi syytä noudattaa neutraalia finanssipolitiikkaa. (tämä tarkoittanee sitä, että vuoden 2014 budjetti on nykyisellään hyvä ??)

Lisätietoja:

Suomen pankin laatima epävirallinen tiivistelmä.

IMF:n raportti englannin kielisenä.

Keskiarvo: 4 (2 arviota)

Joukkorahoitus on tehokas, nopea ja joustava rahoitustapa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

  Joukkorahoitukselta odotetaan paljon. Se on tehokas, nopea ja joustava rahoitustapa erityisesti aloittaville yrityksille ja uusille innovaatioille. Joukkorahoitus mahdollistaa yksityishenkilöiden talletusvarojen tehokkaamman hyödyntämisen ja rahoituksen saatavuuden lisääntymisen. Näin arvioivat työ- ja elinkeino- sekä valtionvarainministeriön tekemään joukkorahoituskyselyyn vastanneet joukkorahoituksen asiantuntijat tänään julkistetussa selvityksessä.

   - Ala on lähdössä kasvuun myös Suomessa. Se on otettava vakavasti. Toimiala voisi aidosti laatia omat sisäiset toimintaohjeensa ja tämän jälkeen mahdollisesti sertifioida ne toimijat, jotka sitoutuvat kyseisiä ohjeita noudattamaan, elinkeinoministeri Jan Vapaavuori linjaa.

- Vastaavasti Finanssivalvonnan ohjeistus tukisi ja täydentäisi alan itsensä laatimia sääntöjä. Myös rahankeräyslakia tulisi tarkastella erityisesti joukkorahoituksen tarpeiden näkökulmasta, Vapaavuori toteaa.

Keskiarvo: 4 (2 arviota)

Helmimaaliskuun Aasian vierailun kuulumisia

Tällä kertaa kommentissa näkemyksiä yhtiötapaamisista vuoden ensimmäiseltä Aasian reissulta, joka suuntautui Filippiineille, Indonesiaan ja Vietnamiin.

FILIPPIINIT

Filippiineillä viimeksi loppukesästä 2012. Kasvutarina vaikuttaa olevan vahvemmalla pohjalla kuin viime reissun aikaan, kun selkeästi talousluottamus on parantunut kuluttajien keskuudessa ja kasvua syntyy monilta eri sektoreilta. Mm. automyynti mm. kasvaa 15 % vuosivauhtia ja uusia autoja näkyy yhä enemmän liikenteessä. Monet ovat huolestuneet Filippiinien asuntomarkkinan mahdollisesta ylikuumenemisestä jo jonkin aikaa, mutta katukuvassa ei kuitenkaan näkynyt paljoa enempää rakennusnostureita kuin vuonna 2012. Lisäksi Filippiineillä rakenteellisessa asuntovajeessa tilanne on hieman samantapainen kuin Indonesiassakin, eli vallitsevalla valmistustahdilla, joka on 168000 yksikköä vuodessa, ei kurota umpeen asuntotarvetta, kun kokonaiskysyntää olisi tällä hetkellä 3,6 miljoonalle asunnolle. Tähän kuluu siis muutama vuosikymmen, jos ei rakennustahtia kiristetä.

Filippiinien BKT:n kasvu on parhaillaan +7 %:n luokkaa eli toiseksi vahvinta Aasiassa Kiinan jälkeen. Vaihtotaseen vajeongelmaa ei ole, mutta inflaatio saattaa hieman nousta kuluvan vuoden aikana, mikä taas nostaa painetta koronnostoihin. Tämän ei odoteta kuitenkaan paljoakaan hidastavan maan kasvua.

Keskiarvo: 4.2 (5 arviota)
Julkaise syötteitä