Artikkelit aikajärjestyksessä

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Maahanmuuttajien "mamujen" virta korvaa suomalaisen talvisota identiteetin uudella

Suomeen tulvivat maahanmuuttajat "mamut" muuttavat pysyvästi ja nopeasti Suomen yhteiskuntarakenteen ja suomalaisen identiteetin. Samaistuminen Suomeen ei enää tapahdu "Täällä pohjan tähden alla" ja talvisodan hengessä. Suomalaisuus on kohta jotain aivan muuta.

Suomalaisuuden sisältö ankkuroituu tapaamme toimia yhdessä ja ne tavat on dokumentoitu Suomen lakiin. Se on ainoa pysyvä asia joka loppujen lopuksi määrittää miten me toimimme yhdessä, millä kielellä ja millä tavoilla.   

Mutosprosessi käynnistyi väestötilastojen mukaan jo kymmenisen vuotta sitten. Tähän asti vallinneen maahanmuuttovauhdin perusteella voimme sanoa, että tulevaisuudessa joka kolmas suomalainen on maahanmuuttaja - "mamu" ja nyt kiihtyvä virta antaa oleettaa, että lähes joka toinen suomalainen on muutaman kymmenen vuoden kuluttua mamu. Mutta mitä onkaan tuo tulevaisuuden suomalaisuus?

Suomen väestömuutokset (Lähde: Findikaattori)

Jotta mamut, heidän jälkeläisensä ja me aiemmin tulleet voimme olla ylpeitä suomalaisuudestamme, niin nuo tulevaisuudessa meitä yhdistävät arvot muodostuvat luultavasti jotenkin seuraavasti:

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Omat Rahat: Onko Saksassa vara parempi?

Pohjois-Saksa IS-asemasta nähtynä.

Saksan kiinteistösijoitusmarkkinoilla kuohuu. Asuntojen hinnat nousevat ja samalla odotetaan voukrien lähtevän nousuun. Jonnekin lukuisat pakolaiset on sijoitettava. Vuokralla-asuminen on saksassa yleistä, mutta sijoitusasuntojen omistus on hyvin hajaantunutta. Suuri osa vuokra-asunnoista on yksityisten omistamia. Mutta konsolidaatio on alkamassa.

Pelin avasi Deutsche Wohnen joka teki ostotarjouksen pienemmästä pääasiassa Berliinissä toimivasta LEG Immobilien AG:sta. Muutamaa päivää myöhemmin alan suurin yritys Vonovia tekee ostotarjouksen Deutsche Wohnen AG:sta, sillä ehdolla että LEG:n ostosta luovutaan. Markkinoilla uksotaan ilmeisesti että DW:n omistajat kallistuvat Vonovia:n suuntaan, koska DW:n kurssi on prosentin parin päässä Vonovia:n tarjouksesta. Sensijaan LEG:n kurssi on laskenut.

Muutamia Saksalaisia vuokra-asunto yrityksiä:

Team Draghi tarjonnee kohta Mr Marketillle Viagraa

Jatkan hiukan Kaitsun juttua inflaatiosta. Kuten hän totesi, osakkeiden ja inflaation välillä on voimakas korrelaatio, helposti ymmärrettävistä syistä. Voimakas inflaatio rapauttaa ainakin useimpien yritysten kannattavuutta tuotantokustannusten ja korkeampien korkojen kautta.

Toisaalta korkopapereista saa tuolloin korkeampia tuottoja kuin matalan inflaation oloissa, mikä vähentää osakkeiden houkuttelevuutta ja painaa siten osakekursseja. Osinkosijoittajan kannalta kursseilla ei sinänsä ole merkitystä, mutta jos on tapana liikutella salkkunsa allokaatiota osakkeiden ja muiden instrumenttien kesken, niin sitten kursseilla on paljonkin merkitystä.

Ja – kuten olen aiemminkin sanonut – tästä syystä en näe paljoa järkeä pitää rahojani muualla kuin osakkeissa ainakaan pitkiä aikoja. Inflaatio on euroalueella edelleen olematon, koukitaan taas jo deflaation puolellakin, tosin se johtuu osittain volatiileista energian ja ruoan hinnasta. Mutta ydininflaatiokin on pysynyt paljon alle EKP:n ja yleensä keskuspankkien vajaan kahden prosentin tavoitteen.

Trendi on aika sama kautta maailman ainakin itse kohtaamani informaation perusteella. Kiinan kasvu on hidastunut, euroalueen työttömyysaste yhä traagisen korkea eikä Yhdysvaltojen talouskaan vakaasta kasvusta huolimatta missään buumissa riehu. Inflaation ennustaminen ei ole helppoa siihen paneutuneille instituutioillekaan, mutta näiden indikaattorien perusteella on vaikea uskoa, että inflaatiosta tulisi ongelma vielä pitkään aikaan ainakaan euroalueella. Euron kurssikin on noussut vastoin keskuspankin toiveita viime kuukaudet.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Korkopositioista

Koroista

 

Ensiksi haluaisin kyseenalaistaa Piksussa jatkuvasti esiintyvän väitteen, ettei korkoja ole. En ala rautalangasta vääntämään, mutta paikallispankeista saa esim. 0,5 % käyttelytilin päiväsaldolle, joka on paljon enemmän kuin monen firman osingot eikä kurssi laske. Yrityslainat ovat juuri sen takia riskisiä, ettei ns. ”piensijoittajalla” ole mahdollisuutta kummempaan allokaatioon. Harkinnan jälkeen merkitsin itse OP:n ja UB:n kauppaamaa metsäobligaatiota hyvällä menestyksellä, esim. Korkosijoitus vaatii työtä siinä missä muukin sijoitus.

 

Position käytöstä

 

Linkissä on Seligsonin yhdistelmärahasto Pharoksen osake- ja korkoallokaatio pitkältä ajalta s. 7. Saamani selityksen mukaan ko. rahasto ei yritä ennustaa, vaan reagoi historiallisiin hintoihin ja on siinä useamman kerran osunut nappiin.

Itse olin viime kevättalvella poikkeuksellisen paljon all in tilanteessa em. bondia lukuun ottamatta. Tällainen tilanne sopii mielestäni paremmin pokeriin, jota en pelaa. Jo kevättalvella lisäsin nopeasti käteisen määrää jossain tapauksessa jopa siten, että osinkokiiman kiihtyessä myin jo ennen osinkoja.

Keväällä tein strategisluontoisen kysymyksen: luulenko, että seuraavan vuoden aikana saan osakkeita halvemmallakin. Vastasin kyllä ja varmistin asian henkilöltä, joka osaa nähdä metsää puilta eli myin osakkeita pois.

Käyttäjän Norvestia kuva

Sitä saa mitä mittaa

Kirjoitusvuorossa: Juha Mikkola

Muutama viikko sitten juhlittiin Suomen Teollisuussijoituksen 20-vuotispäiviä. Tapahtuma oli minulle mieleenpainuva, eikä pelkästään sen takia, että olin itse mukana käynnistämässä yrityksen toimintaa 20 vuotta sitten, vaan erityisesti juhlan kohokohdan, mielenkiintoisen paneelikeskustelun takia.

Paneelin aiheena oli kasvuyrittämiseen liittyvät asiat ja erityisesti sen haasteet. Avoimen ja hyvän keskustelun väriläiskä oli sarjayrittäjä, entinen pääomasijoittaja Aaro Cantell, joka rohkeasti toi esille suomalaisen yritystoiminnan suurimman kasvun esteen.

Flegmaattiset omistajat ovat Aaron mielestä suurin syy siihen, miksi kasvuyrityksiä ei synny enempää. Hän tietää mistä puhuu, sillä hänen omistamansa Normet Oy on yli kymmenkertaistanut liikevaihtonsa viimeisen 12 vuoden aikana toimialalla, joka on hyvin syklinen, eli kaivosteollisuuden liikkuvat laitteet. Hän argumentoi, että jos omistajat tyytyvät 3-5 prosentin kasvutavoitteisiin, todennäköisesti niihin päästään juuri ja juuri tai niitä ei aivan saavuteta. Tyytyväisyys pieneen kasvuun heijastuu koko organisaatioon ja suoritustaso on aina sen mukaista, mitä omistaja johdolta ja hallitukselta vaatii.

Asuntolainojen koot pienenevät ja säästäminen lisääntyy

Kotitalouksien asuntolainamäärien kasvu on taittunut. Asuntolainamäärät ovat pienentyneet lähes koko Suomessa.

Kuluttajien rahatilanne on säilynyt hyvänä ja riskeihin varaudutaan säästämällä.

Finanssialan Keskusliiton tuoreen kotitalouksien säästämistä, luotonkäyttöä ja maksamistapojen muutoksia selvittelevään tutkimukseen vastasi 2500 suomalaista eri puolilta Suomea.

Asuntojen myyntipalkkiot ovat keskimäärin 4%

Asuntomyynti.fi on tehnyt vertailun asuntojen ja kiinteistöjen välityspalkkioista.

Asunto-osakkeiden arvonlisäverollisten välityspalkkioiden koko maan keskiarvopalkkio oli tarkastelujaksolla 4,17% sisältäen arvonlisäveron. Edullisinta asunto-osakkeen välityspalvelu oli edelleen Kuopiossa, jossa paikalliset välitysyritykset pyysivät asunto-osakkeiden välityksestä keskimäärin 3,62%. Kalleinta asunto-osakkeiden välitys sen sijaan oli Hämeenlinnassa ja Lappeenrannassa. Molemmissa kaupungeissa asunto-osakkeiden välityksestä pyydettiin vastaavasti keskimäärin 4,48%.

Kiinteistöjen arvonlisäverolliset välityshinnat säilyivät koko maan tasolla keskiarvollisesti ennallaan. Kiinteistönvälitystä sai Suomessa heinä-syyskuussa keskimäärin 4.34% komissiolla. Kaikkein edullisinta kiinteistöjen välitystä tarjottiin niin ikään Kuopiossa. Kuopiolaisvälittäjät pyysivät asunto-osakkeen välityksestä keskimäärin 3,68% sisältäen arvonlisäveron. Kalleinta kiinteistönvälitys oli Hämeenlinnassa, jossa omakotitalon välityksestä pyydettiin keskiarvollisesti 4,64%.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Inflaation kiihtyminen yli 2% olisi syy supistaa osakepaino minimiin

Ammattisijoittajat puhuvat paljon siitä miten alhainen korkotaso ja olemattomat tuotot korkoinstrumenteista pakottavat hakemaan tuottoa osakkeista, joiden arvostustasot raketoivat taivaisiin. Päätin tutkia asian Suomen osalta. Kyllä asiassa on perää. Alhainen korkotaso tosiaankin tukee pörssikurssien vakaata nousutrendiä. Oheinen kuva kertoo viimeisen parinkymmenen vuoden kehityksen. 

Alhainen korkotaso ja inflaatio rohkaisevat pitämään osakepainoa tälläkin hetkellä tukevana. Hermoiluun ja osakkeiden myymiseen ei olisi tämän indikaattorin valossa mitään syytä.

Korkotason ja inflaatioin vaikkutus Suomen pörssin markkina-arvoon (Tietojen lähde: Suomen Pankki)

Noista käyristä löytyy muitakin merkittäviä yksityiskohtia:

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Omat Rahat Katsaus: Dieselinkatkuista menoa

Salkkusivu jossa lisätietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta +13.2%,  alusta (27-05-2010) +90.6%

 

Yleistä:

Kulunut kuukausi on ollut tapahtumarikas:

  • FED ei aloittanut koronnostojaan.Taalan vahvistuminen onkin pysähtynyt. 
  • Kiinasta alkanut pörssipaniikki päättyi aikanaan, ja kuten usein tapahtuu, vaihtui vahvaksi nousuksi. SP500-indeksillä oli viime viikolla vuoden vahvin nousuviikko.
  • Salkkuyhtiö VW joutui itseaiheutettuun päästökandaaliin. Kurssi laski noin puoleen, mutta näyttää nyt löytäneen uuden pohjan josta nousu varsin edulliselle osakkeella voi alkaa. Kyllä ihmiset (tai ainakin robotit) vielä 10 vuoden kuluttuakin ajelevat folkkareilla. Yhtiöllä on vahva asema Kiinassa. Muutaman vuoden kuluttua ongelmat on unohdettu. Nyt voi firman johdolla lisäksi olla ainutlaatuinen tilaisuus tehosta sekä valmistusta että tuotekehitystä
  • VIX, ja VSTOXX kävivät melko korkealla tasoilla. Indeksioptioita myymällä pystyi saamaan kunnon tuoton

Volatiliteetti on ollut melko korkeaa ja useamman prosentin päiväliikkeet osakeindekseissä ovat olleet tavanomaisia.  Puhuvaa on minusta että nyt seurataan ei vain volatiliteettia (esim. VIX) vaan jopa volatiliteetin volatiliteettiä, esimerkiksi VIX- indeksin volatiliteettiä (VVIX) joka on käynyt jopa vuoden 2008 tasoja korkeammalla

 

Keskuskauppakamari vastustaa pörssiyriytyksiltä edellytettävää johdonmukaista sijoittajainformaatiota

Keskuskauppakamari: EU-direktiivi purkaa sääntelyä poistamalla pörssiyhtiöiden kvartaaliraportointipakon. Suomen hallitus ehdottaa kuitenkin avoimuusdirektiivin toimeenpanossa uutta lisäsääntelyä. Ehdotus on ristiriidassa hallituksen aikaisemman lupauksen kanssa, jonka mukaan Suomi ei lisää omaa sääntelyä EU:sta tulevaan lainsäädäntöön.

Pörssiyhtiöt voivat uudistetun EU-direktiivin mukaan jatkossa itse päättää kvartaaliraporttien julkaisemisesta pakollisina pysyvien puolivuotisraporttien lisäksi. Hallituksen esityksessä ehdotetaan kuitenkin direktiivin vaatimustason ylittävää lisäsääntelyä, jonka mukaan pörssiyhtiöiden olisi pidettävä saatavilla riittävät tiedot tasapuolisesti ja johdonmukaisesti. Vaatimus tietojen johdonmukaisesta saatavuudesta on Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtajan  Leena Linnainmaa mukaan uusi eikä perustu direktiiviin.

“Hallituksen esityksessä suhtaudutaan hyvin penseästi direktiivin mukaiseen sääntelyn kevennykseen ja sen vastapainona tiukennetaan tietojen antamisen sääntelyä. Lisäksi lakihankkeen yhteydessä jätetään käyttämättä mahdollisuus purkaa arvopaperimarkkinalakiin jo ennestään sisältyvää Suomi-lisää. Laitamme toivomme nyt eduskunnan talousvaliokuntaan, kun hallitus ei pidä kiinni omasta ohjelmastaan”, toteaa Linnainmaa.

Suomi-lisästä pidättyminen on Linnainmaan mukaan erityisen tärkeää sen vuoksi, että direktiivin myötä seuraamuksia kovennetaan nyt merkittävästi. Rikkomuksista voi seurata jatkossa jopa kymmenen miljoonan euron seuraamusmaksu.

LähiTapiola kehoittaa pitämään osakesijoitukset pieninä

”Maailmantalouden kasvuhuolet ja sijoitusmarkkinoiden poikkeuksellinen heilunta eivät ole kovin nopeasti ohimenevä ilmiö. Arvioimme, että hitaan talouskasvun vaihe ja turbulenssi sijoitusmarkkinoilla jatkuvat vielä ensi vuoteen. Tämä ei tue riskipitoisten omaisuusluokkien kuten osakkeiden ja korkeariskisten korkosijoitusten osuuden lisäämistä omassa sijoitussalkussa”, sanoo johtaja Jyrki Mäkelä LähiTapiola Varainhoidosta.

Käyttäjän Marko Kaarto kuva

Putkiremontti, Bid bad wolf?

PUTKIREMONTTI (40–60 VUOTTA)

--> Maksaa noin 450–900 €/m2

Putkiremontti eli linjasaneeraus on varmasti taloyhtiön remonteista tunnetuin ja pelätyin. Putkiremontti on aina taloyhtiökohtainen, koska sen yhteydessä toteutetaan useimmiten myös muita korjaustoimenpiteitä. Putkiremontti voidaan toteuttaa joko vanhalla eli perinteisellä menetelmällä rakenteita rikkoen, tai uusilla ehdottomasti kevyemmillä ja huokeammilla menetelmillä. Sisällöltään erilaisten hankkeiden kustannusten vertaaminen on vaikeaa. Putkisaneerauksen hintaan vaikuttaa valitun menetelmän lisäksi taloyhtiön koko, talon asuinhuoneistojen keskipinta-ala (mitä enemmän talossa on pieniä asuntoja, sitä kalliimmaksi remontti tulee) sekä rakenneratkaisut. Pääkaupunkiseudulla hinta on hintahaitarin yläpäästä, muualla Suomessa on edullisempaa.

Esimerkki: Putkistojen uusiminen (450–900 €/m2)

  1. Käyttövesiputket uusitaan pinnalla / koteloissa

  2. Viemärit uusitaan

  3. Märkätilat uusitaan

  4. Sähkö- ja antennijärjestelmä uusitaan

Esimerkki: Putkistojen kunnostus (150–400 €/m2)

  1. Käyttövesiputket uusitaan pinnalla / koteloissa (80–200 €/m2)
    / Käyttövesiputkien pinnoittaminen (70–110 €/m2)

  2. Viemärit kunnostetaan sisäpuolelta (80–200 €/m2)

Hajautuksen merkitys riskinhallinnassa – tapaus Volski

Riskinhallinta on sijoittajan menestyksen ehto. Hajauttaminen on parasta riskinhallintaa oman kokemukseni mukaan – enkä ole yksin. Olen käsitellyt aihetta seikkaperäisesti jutun perästä löytyvästä linkissä, mutta täsmennän vielä aihetta, kun Volkswagen armeliaasti antoi siihen hyvän tilaisuuden peukaloimalla dieseliensä tietokoneita – kaikki ovat varmasti seuranneet tapausta.

Hajautuksen idea on, että se vähentää odottamattomien tekijöiden merkityksen omistustesi kokonaisuudessa riittävän pieneksi. Vauhdikkain tapa rikastua on ostaa kaikilla rahoillaan yhtä arvopaperia, jonka arvo kasvaa hurjaa vauhtia monta vuotta - mutta tällaisia lappuja on vaikea löytää, ja ennen kaikkea niiden kasvukäyrään voi tapahtua kaikenlaista turbulenssia huolimatta uljaasta historiasta. Mennyt ei ole tae tulevasta, eikä sijoittajan kannata luottaa liikaa omaan ennustajan taitoonsa. Kyseinen menetelmä on myös helpoin tapa köyhtymiseen.

Virheitä tulee kaikille, jopa Warren Buffetille. Mitä kapeampi salkku, sen isommalla riskillä seilaat, koska todellisuudessa voi tapahtua kaikkea. Kaikki riskit, jotka koskevat olevaista yleensä, koskevat myös yrityksiä ja muita omistuskohteita. Todellista varmuutta on niin harvoista asioista, ettei niillä ole merkitystä.

Volskin jekku on paras esimerkki yksittäisen yhtiön odottamattomista megaluokan riskeistä, joita on jokseenkin mahdoton hahmottaa etukäteen. Kenties kenellekään ei tullut yllätyksenä, että autotehtaat kaunistelevat kykyjensä mukaan kaikenlaisia testituloksia, mutta tämän mittakaavan systemaattinen huijaus oli silti varmasti pommi.

Pankkien tarjoamat hallintarekisteripalvelut mahdollistaisivat asunto-osakkeiden muuttamisen paperittomiksi

Finanssiala on ajanut osakkeiden pankkien harjoittaman osakkeiden hallintarekisteröinnin sallimista. Oheisella videolla Finanssiala vertaa pankkien harjoittamaa hallintarekisteröintiä nykyiseen keskitettyyn järjestelmään.

Finanssialan mukaan hajautetusta järjestelmästä on hyötyä:

  • alemmat kustannukset
  • samanlainen järjestelmä kuin muualla Euroopassa

Finanssialan mukaan hajautettu järjestelmä ei mahdollistaisi arvopaperiomistusten ja kauppojen nykyistä helpompaa peittelyä.

Julkisuudessa esillä olleiden tietojen valossa ehdotettu lainsäädäntö laillistaisi myös ulkomaisten hallintarekistereiden (=pankkien) käytön. Nämä ulkomaiset rekisterit (välittäjäpankit) eivät ole avoimia Suomen viranomaisille ja julkisuudessa on esitetty pelko siitä, että tällöin merkittävien suomalaisten osakeomistukset pakenisivat ulkomaisiin rekistereihin, Suomen viranomaisten ulottumattomiin. Video ei käsittele tätä mahdollista ongelmaa.

Epäriskiä

Tommi Taavila kirjoitti ansiokkaasti epäsymmetrisestä riskistä mikä on olennaista ja koska se on olennaista niin se on vaikeaa. Mikään olennainen ei ole helppoa.

Buffett aloitti 13 vuotiaana muuten työuransa Washington Postissa lehdenjakajana ja hänellä oli siihen omanlainen suhde.  Aina kun historiasta puhutaan tapahtumat pitää asettaa kontekstiinsa. Esimerkiksi vuonna 1972 Amerikassa oli nifty fifty boomi pörssissä. Nämä olivat suuryrityksiä joilla oli vahva brändi. Silloin ajateltiin, että niistä kannattaa maksaa mikä hinta tahansa. Tuo on sinänsä loogista.  Osakkeen oikea hinta on siitä saatavien kassavirtojen nykyarvo ja jos nuo kasvavat nopeammin kuin tuottovaatimus, niin niistä kannattaa maksaa aina niistä pyydetty hinta. Joskus osake tuottaa yli tuottovaatimuksen. DJIA indeksi on täynnä juuri näitä brändiyhtiöitä.

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Epäsymmetrinen riski

Yksi tavalliset pulliaiset ja mestarisijoittajat heistä erottava asia on se miten riskiin suhtaudutaan. Suurin osa sijoittajista toimii liian usein ja tekee liian paljon päätöksiä. Mestarisijoittajat sen sijaan toimivat lähinnä vain silloin, kun mahdollisten riskien ja niillä saavutettavien tuottojen suhde on epäsymmetrinen. Toisin sanoen odotettavissa olevat tuotot ovat paljon suuremmat verrattuna mahdollisiin tappioihin. Otetaan tästä yksi esimerkki: Warren Buffett osti aikoinaan Washington Postin osakkeita pörssistä joka laski koko yrityksen hinnaksi 100 miljoonaa dollaria. Sijoituspäätöstä tehdessään hän oli laskenut yrityksen omistamien paikallistelevisioverkkojen ja lehden arvoksi 400 miljoonaa. Toisin sanoen, hän oli laskenut riski/tuottosuhteen olevan yhden suhde neljään. Tällä epäsymmetrisellä riskillä hän on tehnyt Berkshirelle monta miljardia vuosikymmenien saatossa.

 

Edellämainittuja mahdollisuuksia ei tietenkään tule jatkuvasti eteen. Vielä vähemmän meille tavallisille pulliaisille. Meillä kun ei välttämättä ole mahdollisuuksia ostaa kokonaisia yrityksiä tai myydä niiden omaisuutta. Me voimme sen sijaan ostaa pörssiyritysten osakkeita, kun niiden hinnat ovat tippuneet reilusti alaspäin. Harva meistä jaksaa odottaa vuosia tällaisia mahdollisuuksia, vaikka niitä kyllä tulee. Laskukausina epäsymmetristen riskien löytämisen mahdollisuudet moninkertaistuvat. Kärsivälliset keräävät jossain vaiheessa huipputuotot. Suurin osa ei vain yksinkertaisesti jaksa odottaa riittävän pitkään.

 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Aktiiviset sijoittajat oppivat vähitellen ennustamisen taitoa

Tohtori Philip Tetlock julkaisi kirjassaan "Superforecasting" tutkimustuloksia sijoittajalle tärkeästä aiheesta, ennustamiskyvystä.

Hyvät ennustajat ovat tavallisia ihmisiä

Ihmiset eroavat toisistaan huomattavasti siinä miten hyvin he pystyvät ennustamaan tulevaa. Hyvän ennustamiskyvyn omaavat ovat usein aivan tavallisia ihmisiä, joiden elämänasenne tekee heistä profeettoja:

  • He ovat yleensä kohtuullisen älykkäitä, mutta eivät välttämättä mitään neroja. Älykkyys ei ole tärkeä ominaisuus.
  • Hyvät ennustajat kyseenalaistavat alati omia aiemmin tekemiään arvioita ja etsivät alati uusia tapoja nähdä asioita.
  • He eivät usko löytävänsä mitään pitävää ja kestävää maailmanselitystä. Heille maailma on loppujen lopuksi kokonaisuutena liian suuri pienen ihmisen ymmärrettäväksi. Siksi maailmaa voi ymmärtää vain paloittain ja hetkittäin ja pieni ihminen joutuu aina kerta toisensä jälkeen etsimään uutta näkemystä ja tietoa. 
  • Hyvät ennustajat tulevat hyvin toimeen tilastollisten tietojen kanssa ja rakastavat numeroita ja käyriä. Mutta he eivät yleensä silti luo itselleen pidempiaikaisia matemaattisia malleja joihin he fiksaantuisivat. 
  • Hyvät ennustajat etsivät kaiken aikaa uutta tietoa ja näkemystä. He lukevat paljon ja seuraavat maailmaa.

Hyvistä ennustajista tulee harvoin julkisuuden palvomia mediatähtiä. Heillä ei ole median rakastamaa yksinkertaistettua, helppoa mallia, joka antaisi vastauksia. He ovat asioita eri puolilta punnitsevia, mielipiteitään ajoittain muuttavia takinkääntäjiä, jotka eivät häpeä olla väärässä kaikessa, jonka he joskus ovat sanoneet. Heille uuden ja paremman totuuden etsiminen ja vanhojen näkemystensä virheellisyyden osoittaminen on kaikki kaikessa.

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Raha: Rengistä Isännäksi julkaistu

Moi kaikille!

 

 

Kirjani rahasta on vihdoin valmis. Olen tyytyväinen ja iloinen, että saan tarjota sinulle työni tulokset kirjan muodossa. Kirja on laaja kattaus kokonaisvaltaisen henkilökohtaisten raha-asioiden hoidon maailmaan.

 

Kirjan sisältö koostuu seuraavista luvuista:

  1. Johdanto

  2. Ajattelumallit: Kovat tieteet, psykologia, talous, muut, esimerkki malleista

  3. Psykologia: perustarpeet, rahan ja kuluttamisen psykologia

  4. Tulot: aktiiviset ja passiiviset tulot

  5. Kuluttaminen: maksutavat, säästäminen, tavara, asuminen, muu kulutus

  6. Sijoittaminen: kohteet, aikavälit, välistävetäjät, osakesijoittaminen, mestarit, jne.

  7. Taidot ja Järjestelmät: taidot, tavat, rahojensuojelu, budjetointi, automatisointi, talousstrategia

  8. Yhteenveto

 

Sen johdannon voit lukea täältä. Kirjan lukemalla hyödyt mm. seuraavasti:

 

  • Ymmärryksesi raha-asioista paranee

  • Ajattelumalleja, jotka parantavat ongelmanratkaisukykyäsi muissakin asioissa

  • Parannat kysymystesi ja vastauksiesi laatua

  • Talouspäätöstesi laatu paranee

  • Rahaan liittyvät taitosi ja tapasi paranevat kirjan neuvoja hyödyntämällä.

  • Arvioimaan kuinka hyvät tapasi ja taitosi ovat

Pysyvästi alhaiset raaka-aineiden hinnat tulevat aiheuttamaan tuottajamaille transitiokipuja

IMF:n pääjohtaja Christine Lagarde maailmantalouden tilasta:

  • Maailmantalous hidastuu ja ensi vuonnakin kasvun kiihtyminen on vaatimatonta. Euroopan ja Japanin kasvu on ilahduttavaa, samoin USA:n talouden vahvuus. Riski pidempiaikaiseen hitaaseen kasvuun on ilmeinen. 
  • Pohjois-Afrikan ja lähi-Idän poliittinen ja taloudellinen muutosprosessi on tuottanut jo tähän mennessä pakolaistulvan. Raaka-aineiden, ennen kaikkea öljyn, todennäköinen pidempiaikainen alhainen hinta luo vaaran sille, että öljyntuottajamaiden ja raaka-aineiden tuottajien (Venäjä, Latinalainen Amerikka) elintason sopeuttaminen aiheuttavat kitkaa ja lisää ongelmia voi olla tulossa.
  • USA:n tulevat koronnostot voivat huonosti hoidettuna tuottaa riskin maailmantalouden tasapainolle. Nämä koronnostot ovat kuitenkin merkki terveestä taloudesta ja korkeammat korot ovat hyväksi koko maailmantaloudelle.
  • Kiinan hidastuva talouskasvu on luonnollista ja Kiinan siirtyminen raaka-aineita nielevästä teollistuvasta yhteiskunnasta palveluihin keskittyväksi hyvinvointiyhteiskunnaksi on aiheuttanut raaka-aineiden hintojen pidempiaikaisen tai pysyvän laskun.  Kiinan välttämätön muutosprosessi johtaa stabiilimpaan ja hitaampaan kasvuun.
  • Monet kehittyvät maat ovat velkaantuneet dollareissa. USA:n koronnostot voivat vahvistaa dollarin arvoa ja aiheuttaa ongelmia dollareissa velkaantuneille kehittyville maille.
Käyttäjän Norvestia kuva

Kestävyysvajeesta tuottavuusloikkaan

Kirjoitusvuorossa: Juha Kasanen

Kestävyysvaje, tuottavuusloikka, tehokkuuskurotus… Kaikki hienoja sanoja, jotka pyrkivät yhteiseen hyvään. Viimeaikaisessa keskustelussa on häirinnyt kuitenkin niiden näköalattomuus ja jämähtäneisyys. Ajatus siitä, että työtä mitataan kellolla, ja että työn tulos paranisi pelkästään työaikaa pidentämällä, ei ole tästä päivästä. Ajatus saattoi toimia vielä Charles Chaplinin Nykyaika-elokuvassa, missä onneton päähenkilö väänsi jakoavaimella mutteria liukuhihnan vieressä kiihtyvään tahtiin. Elokuva on kuitenkin jo vuodelta 1936 ja moni asia on muuttunut sen jälkeen.

Kasvava osa nykyisistä työtehtävistä on asiantuntijatehtäviä. Näissä työpanos tehdään työntekijän korvien välissä eikä mutteria vääntämällä. Työajan pituus ei ole ratkaiseva asia vaan se, että työt tulevat tehtyä, innovaatiot kehitettyä ja tulostavoitteet saavutettua. Työn ja vapaa-ajan raja on hämärtynyt. Monessa tehtävässä perusoletus on se, että puhelimeen vastataan vapaa-ajallakin aina tarvittaessa ja sähköpostit luetaan kotonakin, riippumatta siitä, onko työtekijä lomalla vai ei. Työtehon mittari ei siis ole työpaikalla vietetty aika eikä ole oleellista, onko työaika 20 minuuttia pidempi vai lyhyempi, kunhan ”hommat tulevat hoidettua”.

Venäjä varmisti sotilaallisen umpikujan Syyriassa

Päivitän analyysin Syyriasta, koska se on pakolaistulvan ja kohta sodan eskaloitumisenkin riskin vuoksi jo iso varjo taloudellisestikin Euroopalle. Arvioin kolme viikkoa sitten näin: ”Jos EU ja länsimaat lähtisivät hallituksen kaatoon isolla sotakoneella, Venäjä varmasti kiiruhtaisi vanhan liittolaisensa tueksi entistä innokkaammin. Ainakin aluksi sota eskaloituisi, olisi sen lopputulos mikä tahansa.”

Näinhän siinä sitten kävi saman tien, vaikka kyse ei ollut varsinaisesti lännen aktivoitumisesta, vaan Syyrian hallituksen horjuvasta sotilaallisesta asemasta. Venäjä toimittaa kahteen uuteen tukikohtaan ainakin pari tuhatta sotilasta ja Venäjän parasta ilmasotakalustoa. Ensimmäiset ilmaiskut kapinallisten asemiin se teki samoin tein – eikä se todellakaan iskenyt Isistä kuten Kremlin propaganda väittää.

Ei tietenkään, koska Venäjä varmistaa, että Bashar al-Assadin hallinto pysyy pystyssä. Isis ei ole sen akuutti uhka.

Venäjä ei aio menettää ainoaa jalansijaansa Lähi-idässä ja Välimerellä. Kremlille Syyria on myös tärkeä diplomaattinen valtti. Kun länsi ei kyennyt täyttämään Syyriaan syntynyttä kaoottista valtatyhjiötä, Venäjä käytti tilanteen hyväkseen. Se haluaa pois poliittisesta paitsiosta ja talouspakotteista. Syyriassa siitä tuli nyt keskeinen peluri, joten sille ei voi kääntää selkäänsä kansainvälisillä tantereilla.

Käyttäjän Johannes Hidén kuva

Lomaraha ei ole harmiton rakenne

Hallitus on aikeissa viedä lomarahat osaksi lainsäädäntöä, mikä potentiaalisesti voisi tuoda lomarahat myös työpaikoille, joissa sitä ei ennestään ole ollut. Ilmeisesti tämän olisi kuitenkin tarkoitus onnistua niin, ettei työpaikkojen palkkakustannukset kasvaisi. Pohjimmiltaanhan lomaraha on vain yksi, hieman outo osa palkkaa, eikä se sellaisenaan juuri vaikuta työnantajan tai työntekijän asemaan. Kokonaisuudessaan uskoisin sen kuitenkin olevan suomalaiselle yhteiskunnalle haitallinen käytäntö.

Minnekäs seuraavat lomarahat? Unkariin?

(20.7.2013)

ETLA ennustaa Suomen taloudelle vähittäistä elpymistä

ETLA:n mukaan Suomen kokonaistuotanto kasvaa 0.2 prosentilla vuonna 2015 ja 1 prosentilla vuonna 2016. Kasvun toteutuminen edellyttää kilpailukyvyn kohenemista ja vientimarkkinoiden elpymistä odotetusti.

  • Yhdysvaltojen talous kasvaa yhä ripeästi, euroalueen varovainen elpyminen jatkuu,Kiinan kasvu hidastuu
  • Suomen viennin määrä vähenee prosentin vuonna 2015, vuodelle 2016 odotetaan noin 2.5 prosentin kasvua
  • Ostovoima lisääntyy hitaasti, joten yksityinen kulutus kasvaa vain 0.7 prosenttia vuonna 2015 ja 0.4 prosenttia vuonna 2016
  • Heikon kysynnän vuoksi investoinnit supistuvat yhä pari prosenttia vuonna 2015, mutta kääntyvät vuonna 2016 vajaan 3 prosentin kasvuun, kun kysyntä elpyy
  • Työttömyysaste kohoaa 9.6 prosenttiin vuonna 2015, vuonna 2016 se laskee vain 9.5 prosenttiin
  • Suomen kuluttajahinnat alenevat 0.1 prosenttia tänä vuonna öljyn hinnan laskun myötä, ensi vuonna inflaatio kohoaa 0.7 prosenttiin
  • Julkisen talouden tasapainottuminen on hidasta sopeutustoimista huolimatta
Käyttäjän Kai Nyman kuva

Öljyntuottajamaat rahoittavat elintasoaan myymällä osakkeita

Mistä johtuu tämä pörssikurssien hermoilu? Kiinan talouden heikkoutta syytetään tilanteesta. Mutta on olemassa toinen, vähemmän julkisuutta saanut tekijä, öljyntuottajamaiden valtiontalous.

Öljyntuottajamaat ovat hyvinä aikoina kasvattaneet julkista kulutusta ja hyvinvointia ja nyt tähän hyvinvointitasoon ei ole enää varaa. Kulutusta ei ole kuitenkaan vielä supistettu pienentyneiden öljytulojen edellyttämälle tasolle. Vajetta on katettu hyvinä aikoina kootuista valtiollisista rahastoista. Näistä rahastoista on ensin myyty lainapapereita ja nyttemmin ilmeisesti myös osakkeita. Markkinoille tulvivat myyntimääräykset tulevat öljyntuottajamaiden rahastoista. Siksi pörssikurssit ovat sitkeästi alamaissa.   

Mistä tiedämme, että näin tapahtuu? No - ei sitä varmuudella voikaan tietää. Varmaa on vain että noista öljyntuottajamaiden rahastoista myydään massiivisia määriä arvopapereita. Ei voi tietää ovatko nuo paperit velkapapereita vaiko osakkeita vaiko molempia. Mutta on hyvinkin mahdollista ja jopa todennäköistä, että myös osakesijoituksia myydään.

Käyttäjän Johannes Hidén kuva

Hallitus tarjoilee pakkopalkankorotuksia

Hallitus on nyt ehdottanut, että sunnuntailisien ja ylityökorvausten leikkaamisen sijasta leikataankin lomarahaa 30%:lla. Ihan hyvä siinä mielessä, että osuuhan se nyt tasaisemmin eri aloille, eikä kiristä erityisesti muutenkin matalapalkkaisten alojen tulotasoa. Mutta en voi lakata ihmettelemästä Sipilän hallituksen järkeilyä asiaan liittyen.

Viikko sitten ihmettelin vielä, miten voi olla niin, että työehtosopimuksista löytyviin sunnuntailisiin ja ylityökorvauksiin voi puuttua pakottavalla lainsäädännöllä, mutta samaa ei voisi jostain kumman syystä tehdä lomarahoille. Miksi se, että jotakin asiaa ei löydy lainsäädännöstä entuudestaan, olisi este sille, ettei siitä voisi jatkossa lailla säätää? 

No, eilinen avaus toi tähän asiaan jonkinlaisen potentiaalisen vastauksen. Lomarahat halutaankin antaa ilmeisesti jatkossa lainsäädännöllä kaikille, ja ilmeisesti vain siksi, jotta sitä voidaan leikata. Tarkoittaako tämä siis sitä, että laissa voitaisiin säätää vain sellaisista asioista, jotka koskee yleispätevästi kaikkia? Työntekijöiden joukko, jota tuo tulisi uutena asiana koskemaan, ei myöskään ole mikään aivan pieni: ilmeisesti yli 200 000. Onko perustuslaissa jokin tasaveroiseen kohteluun liittyvä seikka, joka tällaista vaatii? Miksei laissa voi vain määrittää, että mikäli työehtosopimuksissa sovitaan lomarahoista, sen suuruus voi olla korkeimmillaan X% loma-ajan palkasta? Mikä tässä oikeasti olisi perustuslainvastaista? 

Sektoreiden taikaa

Voidaan sanoa varsin varmasti, että se mihin omaisuusluokkiin rahansa laittaa tulee ratkaisemaan menestyksesi sellaisilla aikajänteillä missä sattuman osuus on pieni. Yksittäisillä osakepoiminnoilla ei juuri ole väliä. Koska olen osakkeista kiinnostunut katsoin miten eri toimialat kehittyvät ajan myötä.

 

Kolme parasta sektoria ovat softa, terveydenhuolto ja kemikaali. Mutta kun tuottoakin pitää verrata heiluntaan tai suurimpaan mahdolliseen tappioon ja arvioida mikä on tämän hetkinen hinta asia menee vähän hankalammaksi. Piirsin noista sektoreista epäselvän kuvion missä aina nykyistä arvoa on verrattu edellisen 200 päivän aikana esiintyvään korkeimpaan arvoon. Mikäli juuri nyt saavutetaan 200 päivän maksimiarvo niin kuvio antaa arvon 0.

Tätä kuviota kutsutaan drawdown kuvioksi ja se kuvastaa maksimitappiota mikäli olisit ostanut viimeisen 200 päivän aikana osakkeen mahdollisimman huonoon aikaan. Mikäli olisit sijoittanut vuonna 2007 finanssisektoriin 1000 sinulla olisi vuonna 2009 rahaa enää 400.

Mr Marketin arvaamaton sielunelämä

Warren Buffetin kuuluisimpiin mottoihin kuuluu markkinoiden liikkeiden määrittely maanisdepressiivistä neuroosia eli nykykielellä kaksisuuntaista mielialahäiriötä potevaksi kauppamieheksi. Ajoittain hän on ylimaallisen innokkaalla ja optimistisella tuulella, jolloin hän tyrkyttää arvopapereitaan silmittömän korkeaan hintaan. Toisinaan hän vajoaa armottomaan masennukseen ja pessimismiin, jolloin samat paperit saa häneltä huomattavasti halvemmalla.

Satiirinen kuvaus ei anna ihan oikeaa kuvaa Mr Marketin toilailuista, koska eivät markkinat aivan tehottomatkaan ole. Pitkän aikavälin hintaliikkeet tuppaavat heijastelemaan aika hyvin talouden ja yksittäisten yhtiöiden kehitystä, mutta silti Buffetin lohkaisussa on perää: markkinoiden liikkeissä on paljon psykologiaa, jota on jälkikäteen vaikea selittää muuksi kuin puutteellisen markkinatiedon voimistamaksi laumakäyttäytymiseksi.

Muuta on ollut vaikea päätellä viikko sitten kovin odotuksin tulleesta Fedin korkopäätöksestä. Markkinoita oli hallinnut kuukausia –ainakin talousmediassa- näkemys, että korkojen nosto kiskaisee pörssejä alas. Väitettä ei ollut vaikea perustella. Kun korot ovat maanneet kellarissa vuosia, niiden vähäinenkin nousu vaikuttaisi yhtiöiden rahoitustilanteeseen ja vielä enemmän korkopapereiden kysyntään, koska niiden tuotot nousisivat edes hitusen kilpailukykyisiksi osakkeisiin verrattuna. Korkojen nosto on tietysti sinänsä merkki talouden vahvistumisesta, mutta korkealle hinnoitelluilla osakemarkkinoilla oli lupa odottaa, että korkeammat korot pudottavat osakekursseja.

IFO suhdannekello kehoittaa vahvistamaan osakepainoa

Viime toukokuun IFO suhdannekelloa käsittelevä artikkeli kehoitti vähentämään osakepainoa. Nyt tilanne on muuttunut. Suhdannekello on taas varovaisen optimistinen.

Saksalaisen IFO instituutin mittaama suhdannekello visualisoi Saksan ja keski-Euroopan makrotaloudellisen tilanteen. Yleensä suhdannetilanne kiertää kellon lailla nelikenttää:
- Nousuvaiheessa (Upswing) odotukset ovat korkealla, mutta talous ei vielä kasva.
- Korkeasuhdanteessa (Boom) sekä odotukset että kasvu ovat voimakkaita.
- Laskusuhdanteessa (Downswing) odotukset ovat heikot, mutta talous kuitenkin vielä kasvaa
- Lama (Recession) vaiheessa sekä odotukset että kasvu ovat heikkoja


 
Suhdannekello lähti keväällä laskuun kohti "downswing" (laskusuhdanne) vaihetta ja lähestyi jo kriittistä klo 3 iltapäivällä vaihetta, jolloin osakkeiden hinnat yleensä lähtevät laskuun. Suhdannekello nuoleskeli loppukeväästä ja kesällä tuota kriittistä rajaa ja kääntyi syksyn tullen yllättäen uudelleen kohti "boom" (korkeasuhdanne) vaihetta. Tämä on yleensä ostosignaali osakemarkkinoille.

Käyttäjän Norvestia kuva

Murjotun muotokuva

Kirjoitusvuorossa: Hannu Lehtilä

Nyt kun merkitsevä aallonkorkeus pohjoisella Itämerellä alkaa olla neljä metriä, eikä kaamoksen alkamiseenkaan ole enää kuin pari kuukautta, on syytä katsoa missä taloustilanteessa piensijoittaja tuikkukynttilänsä sytyttää.

Suomalaisten osakesäästäjien suosima Outokumpu teki ”talvivaarat”. Yhdessä päivässä meni 25 % ja vajaassa neljässä vuodessa 90 %. Kun Mika Seitovirta tuli yhtiön johtoon 2011 osakekurssi oli noin 30 euroa, nyt alle 3 euroa. – On vaikea panna paremmaksi!

Toinen kansanosake, Talvivaara, on edelleen nollan arvoinen. Nyt koko kaivostoiminnan kohtalo on Vaasan hallinto-oikeuden käsissä; jos Terrafame ei saa vesiongelmaansa kunnon juoksutuslupaa, kaatuu koko yritys. – Siinä menee sekä veronmaksajien että piensijoittajien rahat lopullisesti!

Sitten ne, jotka ovat osallistuneet kansalaistalkoisiin ostamalla Sanomaa, SSAB:tä (ent. Rautaruukkia) tai vaikkapa Outoteciä, voivat laskea ”pahan päivän varansa” hupenevan lähes 10 % päivävauhtia. – No, Sanomissa Antti Herlin jo antoi potkut surkeaa tulosta tehneelle Harri-Pekka Kaukoselle ja nimitti pikavauhtia uudeksi toimitusjohtajaksi hollantilaisen Susan Duinhovenin yhtiön hallituksesta. Helsingin Sanomat, lyhenteenä HS, on jo kaupungilla nimetty uudelleen; nyt HS tarkoittaa Herlinin Sanomia kun kilpailevan mediakonsernin, Alman, suuromistajiin kuuluva Niklas Herlinkin on ostanut jo 0,4 % siivun Sanomaa.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

VIX indeksi kulkemassa kohti osakemarkkinoiden elpymishetkeä

Piksu Toimitus kirjoitti 28.8 artikkelin jonka sisältönä oli se, että nyt on ostajan markkinat osakemarkkinoilla. Silloin oltiin aika lailla syvimmässä kohdassa. Sen jälkeen on Nordean pääekonomia Lippo Suomista siteeraava piksu artikkeli antoi saman suuntaisen viestin. Nyt on varmaan minun vuoroni kertoa sama asia - nyt on ostajan markkinat osaketoreilla. 

Syitä siihen, miksi uskon osakehintojen elpymiseen ovat seuraavat:

  1. Korkotaso on matala, keskuspankkikorot nuolevat nollaa (ohessa Suomen Pankin kuva) ja muutama keskuspankki (Intia, Kiina) on jopa edelleen laskemassa korkoa.
  2. Osakkeita kannattaa ostaa vaikka velaksi. Velan korko on yhden prosentin tuntumassa kun taas jo pelkkä osinko ylittää velan koron. Osakkeet ovat suhteessa halpoja. 
  3. Maailmantalous kasvaa edelleen 3% vuosivauhtia. USA:n kasvu on runsaan kahden prosentin tietämillä ja Euroalueen kasvu on hitaasti heräämässä pitkästä unestaan.
  4. Raaka-aineiden hinnoissakin näyttäisi olevan pohja saavutettu ja hinnat ovat sinkkiä lukuunottamatta vahvistuneet jo kuukauden ajan. Raaka-aineiden ylituotanto on seurausta muutaman vuoden takaisista ylioptimistisista kaivosprojekteista. Nyt tuollekin kapasiteetille alkaa vähitellen löytyä osittaista käyttöä.

Sivut

Tilaa syöte RSS - blogit