Hyppää pääsisältöön

Artikkelit aikajärjestyksessä

90-luvun lamasta toivuttiin määrätietoisin toimin; nyt tarvitaan samanlaista otetta

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

   Suomi ei ole toipunut vuonna 2008 alkaneesta teollisuuden romahduksesta, jonka myötä merkittävä osa kansantaloutemme perustaa menetettiin. Teollisuuden rakenteellinen kriisi heijastuu monella tapaa koko Suomen talouteen ja sen näkymiin, todetaan tiistaina talousneuvostolle esitellyssä kolmen professorin asiantuntija-arviossa.

Professorit Bengt Holmström (MIT) sekä Sixten Korkman ja Matti Pohjola (Aalto-yliopisto) ovat kirjoittaneet Suomen talouskriisiä käsittelevän muistion, joka on asiantuntija-arvio kriisin luonteesta ja kasvun edellytyksistä.

Suomen talous 90-luvun ja nykyisessä taantumassa (Lähde: Suomen talouskriisiä käsittelevä muistio)

Professorien mukaan käsillä oleva kriisi on kovin erilainen kuin 1990-luvun lama. Tämä kriisi on osaltaan jopa vaikeampi, koska tuottavuuden kasvu on pysähtynyt ennen kokemattomalla tavalla ja ideoista sen vauhdittamiseksi on puutetta – kasvun ”resepti” on hukassa. Uuden kasvun aikaansaaminen vaatii aikaa ja poikkeuksellisia ponnistuksia.

Keskiarvo: 4.3 (8 arviota)

Teknologiaa hyödyntävät vientiteollisuusyritykset ovat nousukauden menestyjiä

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Euroopan nousevassa makrotaloudellisessa suhdanteessa kannattaa oppikirjojen mukaan sijoittaa niinsanottuihin syklisiin osakkeisiin. Syklinen tarkoittaa sitä, että osakeen hinta reagoi herkästi ja voimakkaasti suhdannetilanteeseen. Tällaisia toimialoja ovat erityisesti investointituotteita tekevät toimialat, joiden tuotteille löytyy kysyntää nimenomaan nousukausina. Mukaan luetaan usein laajemminkin vientiteollisuutta ja kestokulutushyödykkeiden teollisuutta. 

Niinsanottuja protektiivisten sektoreiden yritykset pärjäävät kaikkina aikoina. Tällaisia ovat päivittäistavarakauppa, palvelut, terveydenhuolto ja osin myös rahoitus. Näitä toimialoja tarvitaan niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina.

OMXHEX toimialat (Lähde: Suomen Pankki)

Keskiarvo: 4 (6 arviota)

Rakentaminen pohjalukemissa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

  Rakentaminen on supistunut jo seitsemän vuosineljännestä peräkkäin. Tänäkään vuonna ei ole luvassa kasvua, vaan rakentamisen kokonaismäärän ennakoidaan vähenevän prosentilla. Viime vuonna jäätiin 3 prosenttia miinukselle. Talonrakennustöiden aloitusmäärä oli arvioiden mukaan 31 miljoonaa kuutiometriä, mikä on pienin määrä viiteentoista vuoteen.

Rakentamisen suhdanneluvut (Lähde: Rakennusteollisuus RT)

Rakennusteollisuus RT ei ole tehnyt viime syksyn suhdanne-ennusteeseensa suuria muutoksia, sillä Suomen yleinen talouskehitys on jatkunut heikkona. Asuntoaloitusten määriä on tarkistettu hieman alaspäin, kun taas toimitilarakentamisen aloitusmääräarviota on aavistuksen nostettu sekä viime että tämän vuoden osalta. Korjausrakentaminen jatkaa vakaata kasvuaan, mutta maa- ja vesirakentamisessa alamäki jatkuu.

Keskiarvo: 4.5 (4 arviota)

Vapaaehtoinen vero kokeilemisen arvoinen?

Käyttäjän Johannes Hidén kuva
Olisiko kerjuukupeista  pieneksi lumipalloilmiöksi? (5.1.2013, Helsinki)

Robert Janssonin HS:n mielipidepalstalla muutama viikko sitten esille nostama ajatus vapaaehtoisesta verosta herätti jonkin verran keskustelua. Jotkut puolsivat, jotkut viittasivat muutenkin olemassaoleviin hyväntekeväisyys-mahdollisuuksiin, ja veroprofessorit pitivät HS:n mukaan ajatusta ongelmallisena tai "aikuisviihteenä" (kts. "lisävero sisältäisi kolme ongelmaa" ). Onko idea tuhoon tuomittu, vai voisiko siitä olla jopa laajempaakin hyötyä kuin tähän astisissa kommenteissa on tullut esille?

Keskiarvo: 3.5 (6 arviota)

Nordnet Live, Stockholm 20.2.2014

Käyttäjän sergio kuva

Nordnet järjesti viime viikolla hienon tapahtuman Tukholmassa. Suurin osa esityksistä löytyy seuraavan linkin takaa:

https://www.youtube.com/watch?v=-dDjnqF8aZQ&list=PLmApuroM5knJzcCDFA_4Ih...

 

Tässä muutamia poimintoja, jotka ainakin kannattaa katsoa:

Nordnetin "sparekonom" Günther Mårder arvioi Ruotsin osakemarkkinoiden tilaa keskiarvofirman perusteella. Keskimääräinen P/E-luku on aika korkea (23,6) tällä hetkellä, myynti kasvaa hitaammin (3%) kuin tulos (6%) . Osinkoprosentti on jonkin verran alentunut (2,9%). Keskimääräinen oman pääoman tuotto on sen sijaan hyvä (15,5%).

Ericssonin toimitusjohtajan Hans Vestbergin haastattelu oli mielenkiintoinen, samoin TeliaSoneran Johan Dennelindin.

Myös Duncan Stewartin esitys teknologian trendeistä oli hyvä.

 

 

Keskiarvo: 4.5 (6 arviota)

Lapsiluku vaikuttaa 25v viiveellä talouskasvuun

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Väestön ikärakenne, demografia, vaikuttaa merkittävästi pitkän aikavälin talouskasvuun ja luonnonvarojen kestävään kehitykseen. Tässä suhteessa maailma on matkalla kohti kestävämpää kehitystä ja maltillisempaa talouskasvua. Naisten hedelmällisyys lähestyy kaikkialla kahden lapsen kestävän kehityksen rajaa. Ainoastaan mustan Afrikan ja Arabimaiden lapsiluku ylittää kolmen. Jopa väestörikkaat, Intia ja Indonesia lähestyvät kovaa vauhtia keskimääräistä kahden lapsen rajapyykkiä.

Naisen keskimääräinen lapsiluku (Lähde: World bank)

Keskiarvo: 4 (6 arviota)

Heikkenevä luottamus poliittiseen koneistoon edeltää yhteiskunnallista levottomuutta

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

   Viestintätoimisto Edelmanin 2014 Luottamusbarometri paljastaa kaikkien aikojen suurimman eron (14 prosenttiyksikköä) globaalissa luottamuksessa poliittisten toimijoiden ja liike-elämän välillä. Liike-elämään kohdistuva luottamus ei noussut, mutta poliittisiin toimijoihin kohdistuvan luottamuksen lasku teki erosta 20 prosenttiyksikköä tai suuremman lähes puolessa tutkituista 27 valtiosta, mukaan luettuina USA (21 prosenttiyksikköä), Intia (26 prosenttiyksikköä) ja Brasilia (36 prosenttiyksikköä). Luottamus liike-elämään on vakiintunut 58 prosenttiin, koska se on tehnyt havaittavan muutoksen paremmilla tuotteilla ja uudella johtajuudella.

Keskiarvo: 4.2 (5 arviota)

Helsingin Yliopiston huippuyksiköstä taloudellisesti merkittävää ohutkalvoteknologiaa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Suomen Akatemian huippuyksikössä Helsingin yliopistossa kehitetään maailman kärkipään pinnoitustekniikkaa. Kemian laboratoriossa tutkitaan, miten elektroniikkateollisuudesta tutun atomikerroskasvatuksen avulla voidaan puhdistaa saastunutta maata ja vettä sekä kehittää entistä parempia muisteja tietokoneisiin.

Keskiarvo: 3.8 (4 arviota)

”Talousviisaat” – politiikan uusi toimija?

Käyttäjän Norvestia kuva

Kirjoitusvuorossa Hannu Lehtilä

Politiikan kuva on kuin läjä mosaiikkipalasia ilman mitään järjestystä. Parissa puolueessa pelataan ensi kesän puheenjohtajapeliä samalla kun yritetään sommitella velanhoidon shakkisiirtoja seuraavalle hallitukselle. Ja kaikkea sotkevat tietysti jo parin kuukauden päästä olevat EU-vaalit.

Hallitus on asettanut itselleen – taas kerran – aikarajan; ensi kuun kehysriihessä pitäisi päättää valtionvelan kasvun taittamisesta ja tehdä moneen kertaan luvattuja rakennepäätöksiä kunta- ja sote-uudistuksista. Siis oikeasti päättää jostakin. Muuten ne jäävät ”savolaisiksi projekteiksi”, eli tekemistä vaille valmiiksi.

Presidentti Mauno Koivistolla oli tapana sanoa 1990-luvun laman aikana, ettei ”kriisiä pidä päästää politiikan puolelle hallitukseen”. Jos kriisi olisi ollut yhtä aikaa sekä taloudessa että politiikassa, noutaja olisi tullut ja Suomi otettu IMF:n huostaan. Nyt voisi sanoa toisinpäin; politiikan kriisiä ei pidä päästää talouden puolelle, muuten orastava kasvu tärveltyy.

Keskiarvo: 4.1 (8 arviota)

Euroopan, Intian ja Kiinan osakerahastot saattavat olla seuraavia nousijoita

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Sijoitussalkun maantieteellinen hajautus on osa ammattimaista salkunhoitoa ja siihen pääsee parhaiten rahastojen kautta. Mutta mihin kannattaa hajauttaa? Hyvää tukea päätökselle tarjoavat maantieeteellisten alueiden keskimääräiset tunnusluvut kuten esimerkiksi pörssin markkina-arvon suhde yritysten tulokseen, niin sanottu P/E arvo. Edullisissa maissa P/E on alle 14 ja kalliissa taas arvo ylittää tuon pitkän aikavälin keskiarvon.

Maakohtaisia tunnuslukuja (Lähde: Piksu maaindeksivertailu, Yahoo finance)

Kalleimpia maita ovat USA, Kreikka, Suomi ja Ruotsi. Hinta perustuu luultavasti hyvään maineeseen lukuun ottamatta Kreikkaa, jonka korkea arvostustaso perustuu odotuksiin talouskasvun käynnistymisestä. Suomen pörssiin on viimeisen vuoden aikana virrannut ulkomaista pääomaa ja pörssin ulkomaalaisomistus on noussut viisi prosenttiyksikköä. Ulkomailla luotetaan poliittisen järjestelmämme kykyyn tehdä nopeita rakenteellisia uudistuksia, jotka kääntävät talouden ja yritysten tulokset pikaisesti muun Euroopan kanssa samalle kasvu-uralle. Suomalaisten luottamus tuntuu olevan tilastojen perusteella pienempää. Minä itse kuulun epäilevien enemmistöön ja hajautan ulkomaille.

Keskiarvo: 4.5 (8 arviota)

Sergion listan päivitys

Käyttäjän sergio kuva

http://www.piksu.net/sivu/sergion-lista

Vertailu indekseihin (Metson luvuissa mukana myös Valmet):

http://sinisaariconsulting.com/seurantayhteenveto.pdf

 

Nousussa:

YIT Corporation

Norvestia Plc

Nokian Tyres Plc

Sandvik AB

Etteplan Oyj

Sampo Plc A

KONE Corporation

Vacon Plc

Kesko Corporation B

Neste Oil Corporation

 

Laskussa:

Metso Corporation

Fortum Corporation

Nordea Bank AB FDR

Keskisuomalainen Oyj A

Aspo Plc

AstraZeneca PLC

Hennes & Mauritz B

Technopolis Plc

Kesla Oyj A

 

 

Keskiarvo: 3.5 (2 arviota)

Tappaako tietotekniikka työpaikat?

Posted in

Useat arvovaltaiset tutkimukset – Suomessa Etla - ennustavat, että tietotekniikan nopea kehitys tekee tarpeettomaksi kymmeniä prosentteja nykyisistä ammateista parissa vuosikymmenessä. Murros ulottuu lukemattomille sektoreille. Tietotekniikka on tähänkin asti vähentänyt ihmistyön tarvetta, mutta suurin muutos on tutkijoiden mukaan vasta edessä. Älykkäät robotit ovat jo nyt teollisen tuotannon runko, mutta tulevaisuudessa ne hoitavat yhä enemmän myös ihmisten toistaiseksi tuottamia palveluja. Robotit mittaavat ja analysoivat tietoa sairaaloissa, toimistoissa, tutkimuslaitoksissa, liikenteessä. Pitääkö pelätä ja kenen?

Automaation lisääntyminen itsessään ei ole mitään uutta, se on ollut koko teollistumisprosessin ydin niin varhaisessa kuin nykyisessä postteolliseksi kutsutussa vaiheessa.  Automaatio ei ole johtanut ennenkään rakenteelliseen työttömyyteen. Löytyy toki maita, joissa talouden rakenteelliset muutokset – kuten globalisaatio – ovat tuottaneet rakenteellista työttömyyttä etenkin monotuotantoalueilla (vaikka Yhdysvaltojen raskaan teollisuuden vanhoissa keskuksissa), mutta syyt ovat usein moninaiset.

Keskiarvo: 3.9 (7 arviota)

Kasvumarkkinat:Etelä-Afrikka- riski vai mahdollisuus

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Vastaus otsikon kysymykseen on tietenkin molemmat. Randi on heikentynyt voimakkaasti euroa ja muita valuuttoja vastaan. Vastikään kuitenkin keskupankki korotti ohjauskorkoa, mikä näyttää pysäyttäneen tai jopa kääntäneen valuutan nousuun. Johannesburgin pörssi sensijaan ei ole kovin halpa. FTSE JSE top 40 indeksi on nyt jopa vuoden alkua korkeammalla. Indeksin keskimääräinen ennustettu p/e vuodelle 2014 on n. 13. Ei mikään superhalpa ottaen huomoon riskitekijät: Levottomuudet maan kaivostyöläisten joukossa ja suurenko valtiontalouden alijäämä.(OECD data) . Halpa randi kuitenkin edistää vientiä, ja OECD ennustaakin talouskasvun kiihtyvän.

FTSE JSE top 40 indeksi (musta) ja EURZAR valuuttakurssi (keltainen), sekä molempien 200 pvän liukuva keskiarvo (lähde:saxo bank)

Keskiarvo: 4 (5 arviota)

Pörssikurssien merkittävät korjausliikkeet ajoittuvat kohoaviin korkoihin

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Monilla piensijoittajilla on tällä hetkellä merkittäviä määriä pörssiosakkeita. Hyvä niin. Pörssiosakkeet ovat viime vuosina antaneet korkoinstrumentteja parempaa tuottoa. Korkoinstrumentteja (esim. korkorahastoja) on maailman sijoitusvarallisuudesta lähes kaksi kertaa enemmän kuin osakkeita, eikä niitä voi väheksyä. Mutta milloin on aika siirtää painoa korkoinstrumenttien puolelle?

Euribor korot ja Helsingin pörssi (Lähde: Suomen pankki)

Markkinakoroilla ja pörssikursseilla on yhteys joka näkyy yllä olevasta Suomen Pankin tuottaman materiaalin perusteella laaditusta kuvasta. Pörssikurssien merkittävät pudotukset ajoittuvat systemaattisella tavalla suhteessa markkinakorkoihin. Lasku alkaa, kun markkinakorot ovat noin vuoden ajan nousseet. Tämä lainalaisuus ei aina toimi täsmälleen samalla tavalla, mutta korrelaatio on ilmeinen. Ilmiö toistuu vuosikymmenestä toiseen hämmästyttävän hyvin. Sijoitusmarkkinoilla on hyvin vähän ennustettavia ilmiöitä. Tässä on kuitenkin yksi.

Keskiarvo: 4.8 (8 arviota)

Nettipankeista

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

Elokuussa talletin muutaman tonnin erääseen ulkomaiseen nettipankkiin tarkoituksena solmia sinne pankkisuhde. Syksy oli lämmin ja katsoin minulla olevan parempaakin tekemistä kuin nettipankkiin perehtyminen, jota minulle puhelimitse tarjottiin.

Siirsin asian jopa vuodenvaihteen yli, kunnes tein ratkaisuni. Pyysin ohjeita rahojen siirtämiseksi takaisin lähtötilille ja asiakassuhteen loppumista siihen paikkaan.

Perusteluita ei olisi tarvittu, mutta totesin kuitenkin erään ”Nokian insinöörin” pitäneen myös ko. pankkia hankalana käyttää. Sain pankista ohjeet, joilla rahansiirto työläästi sujui, mutta myös pettyneen viestin, jossa sanottiin, että olimme muuta ”sopineet”, nettipankkia voi käyttää ilman DI-tutkintoa ja tuttavani arvio oli ollut ”pankin mustamaalaamista”.

Selvennettäköön, että emme olleet mitään juridisesti sopineet ja yksityisessä keskustelussa jokainen saa tietenkin arvioida kokemuksiaan esim. autoista, kaupoista, ravintoloista tai pankeista aivan vapaasti.  En ollut DI-tutkinnosta mitään puhunut, mutten viitsinyt kysyä, riittäisikö amis-tutkinto ko. pankkiin.

Aloin kuitenkin miettiä asiaa tarkemmin. Tunnen ainakin kolme alle 55-vuotiasta ihmistä, jotka ovat sanoneet, etteivät ole sellaista kuin internetiä koskaan käyttäneet mihinkään tarkoitukseen.

Keskiarvo: 3.6 (9 arviota)

Lastentarhan säännöt

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

Yllä olevaan merkintääni - aihe on muuten KEVYTTALOUS - tuli pian arvaus pankin nimestä, Poistaessani kommnettia mukana meni valitettavasti pari muutakin. Suostun kommentoimaan poistettua arvausta. Kun Suomen markka oli ylivahva, sijoitin 1980-1990-lukujen vaihteessa br. Save & Prosper rahastoon. Mitä rahalaitoksia olen sen jälkeen käyttänyt, en kerro, mutta paljon niitä maailmassa on. Talousjournalismin rajat ilmenevät tuosta. Kommentoijan väite, että ulkom. pankki petraisi suomenkielisen tekstin perusteella, on pöhkö.

Tiedän hyvin, että netti on täynnä joutilaita ihmisiä, jotka jankuttavat omaa olematonta asiaansa loputtomiin. Omaa nimeään he eivät voi tietenkään kertoa, koska ovat vuorineuvoksia tai ehkä jopa jotain tärkeitä henkilöitä.  

Koska minulla ei vastaavaa aikaa ole, otan käyttöön seuraavat toimet:

-poistan kommentteja, jos haluan

-jankuttamisesta seuraa blokkaaminen ulos

-voin kirjoittaa myös ilman kommentoimismahdollisuutta

Päätöksistäni ei voi valittaa paaville, kirkkohallitukselle tai isä Ambrosiukselle eikä edes minulle. Päätöksiäni en mitenkään perustele.

Keskiarvo: 3.6 (7 arviota)

Työeläkeyhtiöiden hallituspalkkiot ovat varsin kohtuullisia

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Viime aikoina julkisuudessa on keskusteltu työeläkeyhtiöiden maksamista palkkioista hallitustensa jäsenille. Telan kokoamassa palkkioselvityksessä on vertailtu työeläkeyhtiöiden, valtion enemmistöomistamien yhtiöiden, valtio-omisteisten pörssiyhtiöiden sekä suomalaisten, niin sanottujen large cap -pörssiyhtiöiden maksamia palkkioita hallitustensa jäsenille vuonna 2012.

Pörssiyhtöiden, valtionyhtiöiden ja työeläkeyhtiöiden hallituspalkkiot (Lähde: Tela)

Keskiarvo: 4 (2 arviota)

Sijoittaisinko osinkoihin?

Käyttäjän Norvestia kuva

Kirjoitusvuorossa Mika Huhtamäki

Vuosi vaihtui ja pörssiyhtiöt ovat alkaneet raportoida vuoden 2013 tuloksia. Lähtölaukaus kevään osinkoralliin on siis ammuttu ja on aika päättää millä taktiikalla mahdolliseen ralliin osallistuu. Tänä vuonna verotus on hivenen osinkosijoittajia vastaan, sillä 2014 voimaan astunut yritysten alempi yhteisöverokanta ei vielä lisää jaettavia euroja, mutta korotettu pääomaverotus nipistää silti aiempaa suuremman osan maksettavista osingoista.

Mielipiteet jakautuvat osinkosijoittamisen suhteen ja monien mielestä osinkosijoittaminen ei ole tuottavampaa, koska osinkoina ulos maksetut varat laskevat osakkeen arvoa vastaavalla summalla. Asia ei kuitenkaan ole niin suoraviivainen miltä ensisilmäyksellä näyttää. Tutkimusten mukaan osingot ovat vastanneet Yhdysvalloissa noin 40 prosentista osakkeiden kokonaistuotosta vuodesta 1930 alkaen. Yrityksen osingonmaksukyky on myös merkki taloudellisesta kestävyydestä ja vahva osingonmaksukyky suojaa paremmin yrityksen kurssia pahimmilta markkinakuopilta. Hyvät osingonmaksajat korostuvatkin epävarmoina aikoina.

Keskiarvo: 4.8 (6 arviota)

1990- luvun rakenteelliset muutokset nostivat Suomen maailman eliittiin

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

  OECD:n pääsihteeri Angel Gurría julkisti Suomea koskevan OECD:n taloudellisen katsauksen.

Katsauksen mukaan 1990- luvun vahva kasvu,innovaatiot ja rakenteelliset uudistukset muuttivat Suomen yhdeksi maailman kilpailukykyisimmistä talouksista, varmistaen kansalaisten korkean hyvinvoinnin. Kilpailukyky on kuitenkin viime aikoina on heikentynyt, ja tuotanto on laskenut samalla kun elektroniikka-ja metsäteollisuuden liiketoiminnat ovat romahtaneet.

Työmarkkinaosapuolten väliset palkkaratkaisut parantavat tilannetta seuraavan kahden vuoden aikana. Talouden laajempi elpyminen edellyttäisi Suomen vahvojen inhimillisten pääomien tehokasta käyttöä, terveitä hallintorakenteita, tasapainoista julkisen talouden hoitoa ja yritystalouden integroitumista globaaleihin arvoketjuihin.

BKT Suomessa ja lähialueilla; Q1 2005=1 (Lähde: OECD)

Keskiarvo: 4.3 (7 arviota)

Ennakoimisen konkurssi

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

Kuvitellaanpa, että pörssianalyytikko analysoisi maataloutta. Toukokuussa näkymät ovat erittäin heikot, pelto on mustaa. Kesäkuussa alkaa jotain vihreätä näkyä, mutta kovin heikolta se näyttää. Heinäkuussa kasvua havaitaan, mutta vieläkin pitää seurata. Elokuussa saadaan lopullinen varmuus siitä, että kasvu on hyvällä mallilla. Nyt kannattaa holdata. Syyskuussa ilmat viilenevät, mutta sen arvellaan olevan tilapäistä, joten holdaaminen jatkuu.

Vaikka maataloutta paljon arvostellaankin, mielestäni on hyvä, että pörssianalyytikot eivät maatalouteen ainakaan vielä ole sekaantuneet. Vuoteen 2012 mennessä olin aina tarkkaan noteerannut kaikkien asiantuntijoitten mielipiteet ja sen jälkeen toiminut juuri päinvastoin aivan hyvin tuloksin.

Syistä, joita en rupea tässä sen enempää selittämään, joulukuussa 2012 olin pakotettu vastaanottamaan erään private pankin konsultointia. Rahoitusalaa on viime vuosina ahkeraan opiskeltu ja itselleni on ikää ja varsinkin harrastuksia kertynyt, joten ajattelin, ettei kaikki viisaus voi olla yhdessä kaljuuntuvassa päässä. Suhde rajoittui tosin pelkkään konsultointiin. Täydestä valtakirjasta kieltäydyin ehdottomasti.

Keskiarvo: 4.4 (5 arviota)

Euroopan teollisuuden odotukset jatkavat vähittäistä paranemistaan

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Saksalaisen IFO instituutin mittaama suhdannekello kiertää kellon lailla nelikenttää:
- Nousuvaiheessa (Upswing) odotukset ovat korkealla, mutta talous ei vielä kasva.
- Korkeasuhdanteessa (Boom) sekä odotukset että kasvu ovat voimakkaita.
- Laskusuhdanteessa (Downswing) odotukset ovat heikot, mutta talous kuitenkin vielä kasvaa
- Lama (Recession) vaiheessa sekä odotukset että kasvu ovat heikkoja

IFO instituutin mittaama suhdannetilanne (Lähde: IFO)

Teollisuuden kasvuodotukset ovat Euroopassa kohtuulliset, vienti kasvaa ja vaihtotase on positiivinen. Jotain pientä optimismia on siis ilmassa.

Teollisuuden korkeat odotukset näkyvät myös Euroalueen BKT:n vahvistumisena (ylempi käyrä alla olevassa kuvassa). Tämä herättää toiveita myös meillä. Suomi seurasi Euroaluetta vuoden 2011 nousukauteen ja niin voi tapahtua taas tälläkin kertaa. Euroalue saattaa vetää meitä taantumasta. 

BKT:n kasvu %:  Euroalueella/oikea pystyakseli    ja    Suomessa/vasen pystyakseli   (Lähde: TradingEconomics)

Keskiarvo: 4.8 (4 arviota)

Yhteiskunnan suurimmat rahavirrat, tulonsiirrot, pitää kohdentaa paremmin

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Hyvinvointiyhteiskuntamme näyttäytyy kansalaisille Kela:n kautta. Sieltä saamme eläkkeen, opintotuen, työmarkkinatuen, työttömän peruspäivärahan, sairauskorvaukset ja sotilasavustuksen. Hyvinvointiyhteiskuntamme tulonsiirrot (noin 21% /bkt) tapahtuvat Kelan kautta.  

Kela luokittelee ihmiset lakisääteisiin yhteiskuntaluokkiin: työttömiin, pitkäaikaistyöttömiin, opiskelijoihin, koululaisiin, työssäkäyviin,  eläkeläisiin ja lapsiperheisiin. Kullekin ryhmälle on tarjolla tämän kyseisen yhteiskuntaluokan tulonsiirtopalvelut.

Kunkin yhteiskuntaluokan tulonsiirtopalvelut on mietitty kyseistä kansalaisryhmää koskevana kokonaisuutena ja siksi ne toimivat omassa luokassaan melko hyvin. Mutta yhteiskuntaluokkien tulonsiiropalveluiden erot ovat monasti järjettömiä. Kokonaisuus ei toimi hyvin. Eikä ihme. Lakivalmistelu ja lait on tehty erikseen kutakin yhteiskuntaluokkaa varten ja eri aikana ja erilaisessa yhteiskunnassa.

Parempaan ja kannustavampaan järjestelmään päästään, jos tulonjakolainsäädännön pahimpia vinoumia korjataan niin, että esimerkiksi opintosuoritusten saavuttamisesta tulee rahallisesti kannustavaa ja passiivisuuteen liitettyjä rahallisia kannusteita varovasti vähennetään.  

Tulonsiirtopalveluiden lainsäädäntö on musertavan laaja

Tuolonsiirtopalveluista on säädetty seuraavissa laeissa:

Keskiarvo: 4.1 (7 arviota)

Suomen metsäteollisuutta kurittaa koveneva verotaakka ja markkinatilanne

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Talouden pitkä taantuma taittui loppuvuodesta, mutta kasvu jäi hitaaksi. Metsäteollisuuden tilanne jatkui haasteellisena päävientimarkkinoilla Euroopassa.

Metsäteollisuuden tuotantomäärät Suomessa (Lähde: Metsäteollisuus ry)

Suomalainen metsäteollisuus on menettänyt kilpailuasemia muun muassa korkean kustannusrakenteensa vuoksi, kun tuotanto- ja työvoimakustannukset ovat nousseet kilpailijamaita nopeammin. Kotimaassa teollisuudelle suunnatut lisärasitteet heikentävät entisestään vientivetoisen metsäteollisuuden kilpailukykyä tulevina vuosina.

Voimalaitosvero eli windfall-vero otetaan käyttöön vuonna 2014. Metsäteollisuuden merikuljetuksiin kohdentuva rikkidirektiivi tulee voimaan vuonna 2015. Syksyllä sovitut palkkaratkaisut eivät paranna lyhyellä aikavälillä alan kilpailukykyä eikä työehtosopimuksiin saatu metsäteollisuuden kipeästi tarvitsemia uudistuksia.

"Vientiteollisuutta tukevilla päätöksillä voimme vaikuttaa siihen, että suomalainen metsäteollisuus on kilpailukykyinen ja työllistää myös tulevaisuudessa. Hallituksen ei tule kevään kehysriihessä esittää teollisuudelle yhtään uusia verojen tai maksujen korotuksia", sanoo Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen.

Keskiarvo: 3 (5 arviota)

Niukkuus kasvuyrityksissä – hyvä vai paha?

Käyttäjän Norvestia kuva

Kirjoitusvuorossa J.T. Bergqvist

Useampikin amerikkalainen ja englantilainen kasvuyritysrahoittaja on ihmetellyt, miten on mahdollista, että Suomessa moni jo melko merkittäväänkin asiakastulovirtaan kiinni päässyt alkuvaiheen yritys on pystytty käynnistämään niin niukalla rahoituksella kuin meillä on tapana. Yli miljoonan tai jopa kymmenen miljoonan euron liikevaihtoon päässeistä yrityksistä moni on kaikkiaan saanut oman pääoman ehtoista rahoitusta vain muutamia satoja tuhansia euroja, jotkut jopa vain kymmeniä tuhansia.

Yhdysvalloissa aloittelevat yritykset esittelevät loistavaa ideaa, rakentavat nimivahvan perustiimin ja hakevat heti alkuun miljoonien sijoituksia joiltakin sadoista rahoittajaehdokkaista. Monet saavatkin hakemansa ja käynnistävät toimintansa intoa puhkuen vahvan kassansa turvin.

Myös Suomessa on nähty useita tapauksia, joissa on kerätty meidän mittapuussamme tukeva osakasrahoitus, saatu lisäksi mahdollisesti Tekes-tukea tai -lainaa ja lähdetty näiden turvin isohkolla käyttöbudjetilla rakentamaan maailmanmenestystä.

Keskiarvo: 5 (9 arviota)

Kiinan wealth management product ongelmasta + muita Aasian kuulumisia.

Tammikuu alkoi Aasian markkinoilla yllätyksettömällä tammikuun rallilla, joka loppui lyhyeen kuun puolivälin jälkeen, kun Kiinan teollisuustuotannon PMI-luku oli karvas pettymys markkinaosapuolille. Lisäksi Fed:n toinen tukiaisten lyhentämispäätös kuun lopulla alkoi stressata markkinoita sen verran, että kehittyvät markkinat etunenässä korrektoivat rajusti. Etenkin Turkki, Argentiina ja Etelä-Afrikka saivat ison osan tästä myyntiaallosta.

Keskiarvo: 4.6 (5 arviota)

Sateensuojassa

Käyttäjän Henri Myllyniemi kuva
Posted in

Optimismi on karissut, ja perjantain Yhdysvaltojen julkaisemat ostopäällikköindeksit ovat karmeata katseltavaa. Lähivuosina ei vastaavanlaisia pudotuksia ole näkynyt. Uudet tilaukset eivät nekään antaneet aihetta riemuun. Kiinan varjopankkisektori ei ole enää niinkään kysymysmerkki ongelman suhteen, vaan kysymys on nyt siinä kuinka paha ongelma on. Kehittyvien markkinoiden kaaos ei ole helpottanut, ja mielialat ovat vaihtuneet täysin pois riskihalukkuudesta.

Positiiviset uutiset ovat vähissä. Ristiriitaisia tietoja tulee esimerkiksi Saksasta: vähittäiskauppa kompuroi, kun taas ostopäällikköindeksit lupaavat parempaa. Myös mieliala on korkealla, mutta onko se sitä kuinka kauan?

Pohjathan kyllä saavutetaan tälläkin kertaa, joten nyt on hyvä hetki olla sateensuojassa ja katsella milloin pudotus päättyy.

Keskiarvo: 3 (10 arviota)

Ensimmäiset joukkorahoituksen jälkimarkkinat luotu

Käyttäjän Lasse Mäkelä kuva

Ensimmäiset joukkorahoituksen jälkimarkkinat luotu – joukkosijoittajan asema kohenee

Joukkorahoituspalvelu Invesdor ja listaamattomien osakkeiden kaupankäyntiin erikoistunut Privanet Pankkiiriliike kehittivät maailman ensimmäiset osakepohjaisen joukkorahoituksen jälkimarkkinat.

Yhtenä osakepohjaisen joukkorahoituksen suurimpana haasteena on tavallisesti mainittu se, että jälkimarkkinoita joukkorahoituksen kautta merkityille listaamattomille osakkeille ei ole ollut. Kauppapaikan puuttumisen takia joukkorahoituksen kautta hankittujen osakkeiden myyminen on ollut vaikeaa, ja sijoittajan on käytännössä ollut mahdollista saada sijoituksilleen tuottoa vain kohdeyrityksen myymisen tai osinkojen kautta. Tämä rajoitus on usein nostanut kynnyksen kasvuyrityksiin sijoittamiselle korkeaksi.

Keskiarvo: 3.8 (4 arviota)

Rahalla ei tee mitään, jos rahalla ei tee mitään

Posted in

Ihmiset karttavat taloudellista riskiä, mutta ottavat valtavia riskejä muilla elämän alueilla. He saattavat ajaa autoa ilman turvavyötä tai pettää puolisoaan. Kun kyse on rahasta, suhde riskiin muuttuukin yhtäkkiä karttavaksi. Mitä koulutetumpi ihminen on, sitä todennäköisemmin hän on riskiä karttava.

Tavallisen pulliaisen taloudellinen asema yhteiskunnassa määrittyy pitkälti sillä, mitä hän pitää järkevänä ja mitä riskipitoisena. Alla on esimerkki kahdesta nuoresta aikuisesta A ja B, joilla on eri käsitykset siitä, mikä on järkevää ja mikä on vaarallista.

Henkilö A                                 Henkilö B
   1. Varma työpaikka                    1. Yhtiön rakentaminen
   2. Iso omistusasunto                  2. Useita sijoitusasuntoja
   3. Rahan säästäminen                3. Rahan sijoittaminen

Keskiarvo: 4 (25 arviota)

Digitalisointi on yhteiskunnan tärkein kasvumoottori

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Uudet digitaaliset markkinat ovat suurempia kasvun lähteitä kuin niiden syrjäyttämät perinteiset toimialat. Vuoteen 2018 mennessä pelkästään digitaalisten osto-, maksu- ja terveysmarkkinoiden yhteenlasketun arvon arvioidaan nousevan 5 900 miljardiin dollariin Yhdysvalloissa, 747 miljardiin euroon Saksassa ja 519 miljardiin puntaan Isossa-Britanniassa.

Suuri osa yhtiöistä aikoo hakea kasvua oman toimialasektorinsa ulkopuolelta digitaalisten teknologioiden avatessa uusia kasvumarkkinoita. Tämä ilmenee Accenturen Davos-foorumin yhteydessä toteuttamasta Remaking Customer Markets: Unlocking Growth with Digital -tutkimuksesta, johon haastateltiin 500:aa yritysjohtajaa 10 maassa.

Tutkimuksen mukaan suuryritysten johtajat pitävät digitaalisuuden aiheuttamaa toimialarajojen hämärtymistä merkittävimpänä muutoksena liiketoimintaympäristössä seuraavien viiden vuoden aikana.

  ”Suomessa muutos näkyy erityisesti kuluttajayrityksissä ja julkisella sektorilla. Digitaalisen liiketoiminnan kehittämisessä perinteisistä toimialoista pisimmällä ovat tietoliikenne ja media.” toteaa Frank Korsström, Accenturen toimitusjohtaja Suomessa ja Pohjoismaissa. ”Perinteiset toimialat kuten eläkevakuutus, kone- ja laitevalmistus sekä energia- ja prosessiteollisuus puolestaan keskittyvät operaatioiden digitalisointiin kustannustehokkuuden saavuttamiseksi kasvun sijaan.”

Keskiarvo: 4.7 (3 arviota)

Kiinteistösijoitusta Evlin tyyliin

Käyttäjän J.Vahe kuva

 

2005 Evli perusti ”kiinteistösijoitusrahaston” suomalaisille kohdealueena Baltian kiinteistöt. Kyseessä ei ollut lain tarkoittama sijoitusrahasto, vaan suljettu kiinteistöpääomarahasto. Rahastoa ei ole koskaan noteerattu julkisesti ja myöhemmin ilmenevistä syistä Evli on parhaansa mukaan pitänyt sen muutenkin poissa julkisuudesta. Sijoittajille luovutettu materiaali on ajoittain leimattu luottamukselliseksi liikesalaisuuteen vedoten.

Liikkeellelasku myöhästyi siinä mielessä, että Virosta ennätti jo tulla EU:n jäsen ja kiinteistöjen hinnat siten nousivat. Rahasto ei toteuttanut juuri mitään lupauksistaan, joista ensimmäinen liittyi jo toimialueeseen. Vajaa 90 % kiinteistöjen pinta-alasta (kaikkiaan vajaa 50.000 neliötä) sijaitsee nimittäin Virossa ja vain yksi kohde Liettuassa, joten koko Baltiasta on turha puhua.

Keskiarvo: 4.3 (14 arviota)
Julkaise syötteitä