Hyppää pääsisältöön

Artikkelit aikajärjestyksessä

”Suomen Pankista” kajahtaa

Käyttäjän J.Vahe kuva

EKP:n Helsingin paikallistoimisto eli toiselta nimeltään ”Suomen Pankki” on tullut julkisuuteen parillakin hengentuotteella. Julkistukset eivät ehkä muutoin olisi merkittäviä, mutta ne antavat ikävän kuvan siitä realiteetista, miten vähän Suomen Pankilla mitään todellisia tehtäviä enää nykyään on jäljellä.

Ensinnäkin on julkaistu kirja eurorahojen fyysisestä käyttöönotosta. Vaikuttaa siltä, että kun yhteisvaluutassa on runsaasti erilaisia talouspoliittisia ongelmia, numismatiikasta puhuminen on huomion kääntämistä toisarvoiseen asiaan. Mieleen tulee myös Harri Holkerin ehkä merkittävin linjaus Suomen Pankissa. Hän vaati, että viimeisiin markan kolikkoihin saadaan Suomen luontoon aina niin kotoisasti sopiva – leijona. Jäänkin jännityksellä odottamaan, koska Suomen Pankki julkaisee ohjekirjan eurokolikoitten kiillottamisesta.

Keskiarvo: 5 (4 arviota)

Myös kansainvälinen patentointi alamäessä Suomessa

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva
Posted in

Kirjoitin alkuvuodesta blogimerkinnän kotimaisen patentoinnin supistumisesta Suomessa. Kirjoituksen tiivistelmä sanoo: Suomeen jätettyjen patenttihakemusten lukumäärä pieneni, samoin myönnettyjen patenttien. Patentointi Suomen ulkopuolella vaikuttaa kasvaneen edelleen.

Nyt monikansalliset patenttivirastot EPO (European Patent Office) ja WIPO (World Intellectual Property Organization) ovat julkistaneet vuoden 2013 alustavat tilastolukunsa. Myös niiden sanoma kertoo, että suomalaisten patentointiaktiivisuus on vähintäänkin suhteellisesti laskenut.

Keskiarvo: 4 (1 arvio)

Omat Rahat: Singapore

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva
Posted in

On tullut aika katsastella uusia sijoituskohteita Singaporen pörssistä. Näin sen jälkeen kun Singaporen valtiollinen sijoitusyhtiö Temasek teki käteistarjouksen lopuista elintarviketreidausyhtiön Olam:in osakkeista S$ 2.23 kurssiin joka on n. 10% yli viimeisen pörssikurssin. Kurssi nousikin heti juurikin tuohon arvoon, joten myin pois. YHtiö oli ollut painostuksen alla jonkin aikaa lyhyeksimyyntiyhtiö Muddy Watersin hyökättyä viime vuonna sitä vastaan. Kurssi painuikin välillä hyvin edulliseksi. Onneksi en silloin uskonut pahanilmanlintuja vaan ostin edullisesti lisää. Joskus vastarannankiiskenä onnistaa. Entä mitä tilalle. Haravoin totutuilla paramatreilläni (alhainen p/e, vahva kassavirta, kohtuullinen osinko) yhtiötiä, joista muutama alla.

 

Keskiarvo: 4.6 (5 arviota)

IMF suosittelee jo kuudetta vuotta peräkkäin Suomelle valtiontalouden tasapainottamisen lykkäämistä (??)

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

IMF toistaa jo kuudetta vuotta peräkkäin saman neuvonsa, joka voidaan ymmärtää seuraavasti: Valtiontalouden tasapainottamista kannattaa lykätä ensi vuoteen ja tänä vuonna voi jatkaa julkista velanottoa, jolla varmistetaan hennon kasvun jatkuminen. Kanta on sikäli muuttunut, että vielä muutama vuosi sitten IMF suositteli Suomelle julkisen sektorin velkaelvytyksen lisäämistä ja toi esille Suomen hyvät elvytysvarat.

IMF:n mukaan:

  • Suomen taloudellinen kehitys on pysähtynyt, ja talous on viiden viime vuoden aikana ollut taantumassa kolmena vuotena paljolti vaikean ulkoisen ympäristön ja rakenteellisten heikkouksiensa vuoksi.
  • Elpyminen on todennäköisesti hidasta ja haurasta. Kasvu on tänä vuonna 0,3% ja kenties 0,7% ensi vuonna
  • Viranomaiset ovat jo myöntäneet, että on välttämätöntä ryhtyä toimiin, ja pohtivat sitä mitä pitäisi tehdä
  • Rohkeilla ja nopeilla rakenteellisilla uudistuksilla olisi merkitystä.
  • Elpymiseen liittyviä riskejä minimoisi jos vuonna 2015 alkaisi julkisen talouden sopeutus. Vuonna 2014 olisi syytä noudattaa neutraalia finanssipolitiikkaa. (tämä tarkoittanee sitä, että vuoden 2014 budjetti on nykyisellään hyvä ??)

Lisätietoja:

Suomen pankin laatima epävirallinen tiivistelmä.

IMF:n raportti englannin kielisenä.

Keskiarvo: 4 (2 arviota)

Joukkorahoitus on tehokas, nopea ja joustava rahoitustapa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

  Joukkorahoitukselta odotetaan paljon. Se on tehokas, nopea ja joustava rahoitustapa erityisesti aloittaville yrityksille ja uusille innovaatioille. Joukkorahoitus mahdollistaa yksityishenkilöiden talletusvarojen tehokkaamman hyödyntämisen ja rahoituksen saatavuuden lisääntymisen. Näin arvioivat työ- ja elinkeino- sekä valtionvarainministeriön tekemään joukkorahoituskyselyyn vastanneet joukkorahoituksen asiantuntijat tänään julkistetussa selvityksessä.

   - Ala on lähdössä kasvuun myös Suomessa. Se on otettava vakavasti. Toimiala voisi aidosti laatia omat sisäiset toimintaohjeensa ja tämän jälkeen mahdollisesti sertifioida ne toimijat, jotka sitoutuvat kyseisiä ohjeita noudattamaan, elinkeinoministeri Jan Vapaavuori linjaa.

- Vastaavasti Finanssivalvonnan ohjeistus tukisi ja täydentäisi alan itsensä laatimia sääntöjä. Myös rahankeräyslakia tulisi tarkastella erityisesti joukkorahoituksen tarpeiden näkökulmasta, Vapaavuori toteaa.

Keskiarvo: 4 (2 arviota)

Helmimaaliskuun Aasian vierailun kuulumisia

Tällä kertaa kommentissa näkemyksiä yhtiötapaamisista vuoden ensimmäiseltä Aasian reissulta, joka suuntautui Filippiineille, Indonesiaan ja Vietnamiin.

FILIPPIINIT

Filippiineillä viimeksi loppukesästä 2012. Kasvutarina vaikuttaa olevan vahvemmalla pohjalla kuin viime reissun aikaan, kun selkeästi talousluottamus on parantunut kuluttajien keskuudessa ja kasvua syntyy monilta eri sektoreilta. Mm. automyynti mm. kasvaa 15 % vuosivauhtia ja uusia autoja näkyy yhä enemmän liikenteessä. Monet ovat huolestuneet Filippiinien asuntomarkkinan mahdollisesta ylikuumenemisestä jo jonkin aikaa, mutta katukuvassa ei kuitenkaan näkynyt paljoa enempää rakennusnostureita kuin vuonna 2012. Lisäksi Filippiineillä rakenteellisessa asuntovajeessa tilanne on hieman samantapainen kuin Indonesiassakin, eli vallitsevalla valmistustahdilla, joka on 168000 yksikköä vuodessa, ei kurota umpeen asuntotarvetta, kun kokonaiskysyntää olisi tällä hetkellä 3,6 miljoonalle asunnolle. Tähän kuluu siis muutama vuosikymmen, jos ei rakennustahtia kiristetä.

Filippiinien BKT:n kasvu on parhaillaan +7 %:n luokkaa eli toiseksi vahvinta Aasiassa Kiinan jälkeen. Vaihtotaseen vajeongelmaa ei ole, mutta inflaatio saattaa hieman nousta kuluvan vuoden aikana, mikä taas nostaa painetta koronnostoihin. Tämän ei odoteta kuitenkaan paljoakaan hidastavan maan kasvua.

Keskiarvo: 4.2 (5 arviota)

Omistaja-arvoa ostamassa

Käyttäjän Norvestia kuva

Kirjoitusvuorossa Mika Huhtamäki

 

Yrityskaupat näkyvät talousuutisissa ja herättävät sijoittajien kiinnostuksen, etenkin spekulatiivisten sijoittajien. Syystäkin, sillä kyseessä on markkinoille uusi ja mielenkiintoinen tilanne, joka vaikuttaa kaupan osapuolina olevien yritysten markkina-arvoon. Yrityskaupan osapuolille ja omistajille ei kuitenkaan synny aina automaattisesti tasapuolisesti lisäarvoa, vaikka yritysjohto omistajilleen muuta vakuuttelisi.

Yrityskaupalle löytyy useimmiten hyvät perustelut liiketoimintojen synergioista, tuotannon tehostumisesta, uusista markkinoista tai kasvaneen yrityskoon myötä parantuvasta rahoitusasemasta. Vaikka yrityskauppa saadaan kuulostamaan paperilla hyvältä, niin yleensä voittajina ovat ainoastaan myyvän yrityksen omistajat. Aiheesta löytyy myös paljon tutkimuksia ja näyttöä siitä, että myytävän yrityksen omistajille on syntynyt kaupasta aitoa arvoa, joskaan samaa ei aina voi sanoa ostavasta osapuolesta. Syyksi paljastuu myytävistä yrityksistä maksettu ylihinta ja yritysjohdon liiallinen optimismi yrityskaupasta saatavista hyödyistä.

Keskiarvo: 4.3 (6 arviota)

Suomen taloudellinen ahdinko ei aiheudu kollektiivisesta omistajaohjauksesta

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Suomi taantuu samaan aikaan kun Euroalueen vienti vetää, vaihtotase on jo 3% positiivinen ja työllisyyskin Euroalueella paranee. Euroalueen vahva kilpailukyky vahvistaa Euroa ja tiukentaa meidän muutenkin ahdasta asemaamme. Mikä yhteiskunnassamme mättää?

Suomen BKT:n kasvu (Lähde: Findikaattori)

Yhteiskuntamme huono kilpailukyky ei johdu talouselämämme kollektiivisesta omistajapohjasta

Suuri osa taloudestamme, varsinkin suurista yrityksistä, on kollektiivisessa, julkisessa omistajaohjauksessa:

  • eläkevakuutusvaramme ovat 160 Mr€  (tämä summa ylittää yksistään noin 1,6 kertaisena sen osuuden Suomen pörssistä, joka ylipäätään on suomalaisessa omistuksessa)
  • valtio omistaa yritystoimintaa 36Mrd€
  • kuntien omistamien liikelaitosten ja liiketoiminnan määrä on merkittävää

Julkinen omistajaohjaus on yleisesti ottaen toiminut hyvin. Tuotantoelämämme vähittäinen, 60- luvulta asti tapahtunut kollektivisointi on ollut osa hyvinvointiprojektia, jossa kaikille kansalaisille taataan yhtäläiset oikeudet. Varallisuuteen perustuvaa eriarvoisuutta on systemaattisesti vähennetty. Keinoina ovat olleet omistamisen verotus ja eläkevarojen rahastointi.

Keskiarvo: 4.1 (7 arviota)

Myin outotecini

Myin liian myöhään Outoteckini. Sijoitus oli hyvä, mutta onhan tuo laskenut ja syystä.  Outotecin liikevaihto koostuu materiaaleittain seuraavasti:

Kupari 33%
Rauta 11%
Ferroseokset 14%

 

Kuparin hinta on laskenut jo hyvän aikaa:

Ferroseokset tarkoittanee ferrokromia ja sen hinta on mennyt näin:

Kummassakaan tuotteessa hintakehitys ei ole ollut räjähtävän nouseva. Ei sitä viitsi uusiin louhoksiin investoida, jos hinnat eivät nouse. Rautamalminkin hinta mieluummin putoaa kuin nousee. Tilauskanta Outotecilla on vuoden 2010 tasolla eli ei katastrofaalinen, mutta reilusti alle vuoden 2011 tason (-31%). Investoinnit käynnistyvät kun kysyntä ylittää tarjonnan eli hinnat nousevat. 

Outotecista on puhuttu paljon, että heidän tapansa toimia on suhdanneriippumatonta. Ei se ole. Johan sitä tulos kääntyi laskuun 179-->132 ja kassavirta meni negatiiviseksi. EPS oli vuonna 2013 noin 0,51 euroa eli P/E oli 14 mikä todellisuudessa suhdanneherkälle yritykselle on paljon kun ollaan menossa huonompaan aikaan. 

Keskiarvo: 3.4 (8 arviota)

Buffett, Buffett ja Buffett

Käyttäjän J.Vahe kuva

Buffettin lienee suomen kielellä esitelleet ensimmäiseksi Puttonen ja Kivisaari kirjassaan 1999, s. 57-69.

Vaikka aiheesta paljon puhutaankin, on selvintä rautalangasta vääntää mainitun kirjan esittely aiheesta. Laskusuhdanteessa Buffett sijoittaa erityisesti tunnettuihin brändeihin, jotka tuottavat hyvin ja ovat ison vahvataseisen yhtiön tuotteita. Kyseessä ovat isot ostot usein pörssin ulkopuolelta. Oston jälkeen Buffett pitää sijoituksensa vuosikymmeniä. Vähemmälle huomiolle näyttää jääneen Puttosen et al:n havainto, että Buffett esittelee käsityksiään peräti säästeliäästi ja pitää sijoituskohteiden löytämistä vaikeana, mitkä allekirjoitan.

Buffettia ovat Suomessa pitäneet esillä esim. Henri Elo ja Nordnet-pankin blogaajista etenkin Oksaharju. Näissä käsityksissä on mielestäni hyvin paljon kummallisuuksia:

Keskiarvo: 4.5 (16 arviota)

Businessenkelin mediaanisijoitus on 25'000€

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Finnish Business Angels Network (FiBAN) ja Finnvera ovat keränneet vuoden 2013 tilastoja yksityissijoittajien tekemistä sijoituksista alkuvaiheen potentiaalisiin kasvuyrityksiin Suomessa. Saatu tilasto on suurin tähän mennessä Pohjoismaissa kerätty. 

Bisnesenkelit sijoittivat vuonna 2013 monipuolisesti eri toimialoihin, erityisesti kasvoivat sijoitukset ”Life science” ja ”health tech” (terveysteknologia) toimialaan samalla kun ICT ja mobiilialan osuus laski. Sijoituksen saaneiden yritysten määrä oli 164 ja yli tuplaantui (69 yritystä 2012). Positiivisten irtaantumisten (exit) määrä kasvoi ja näissä mukana useampi exit, joista yli 10-kertaisesti rahat takaisin. Sijoitussumma laski 11 miljoonaan euroon (14 miljoonaa 2012), mutta samalla lähempänä Eurooppalaista keskiarvoa.

Keskiarvo: 3.8 (4 arviota)

Yritysten luotonkysynnän kääntyminen kohti kasvua ennakoi taantuman päättymistä

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Finanssialan Keskusliiton tuoreen Pankkibarometrin mukaan pankinjohtajat arvioivat kotitalouksien luotonkysynnän jatkuvan edelleen vaisuna. Sen sijaan yrityslainojen kysynnän arvioidaan vilkastuneen verrattuna edelliseen kyselyyn. Kysynnän arvioidaan kuitenkin olevan edelleen sekä vuodentakaista tilannetta että pitkäaikaista keskiarvoa heikompaa.

Laimeasta luotonkysynnästä huolimatta kotitalouksien sijoitushalukkuuden arvioidaan jatkuneen vilkkaana vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä. Kaikkein suosituin sijoitusmuoto on edelleen osakkeet ja osakerahastot.

Yritysten luotonkysyntä on edelleen pitkäaikaista keskiarvoaan heikompaa, mutta pankkibarometrikyselyn tulokset paranivat tältä osin huomattavasti edellisestä kyselystä.

Yritysten luotonkysyntä (Lähde: Pankkibarometri)

"On positiivista, että yhä harvempi vastaaja odottaa yritysten luotonkysynnän heikkenevän edelleen. Arvioit yritysten luotonkysynnästä ovat parantuneet yhtäjaksoisesti jo viiden barometrikyselyn ajan", sanoo analyytikko Elina Salminen Finanssialan Keskusliitosta.

Keskiarvo: 4 (3 arviota)

Teknologiateollisuus vastustaa Suomessa valmisteilla olevaa massaurkintaa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

   Turvallisuusviranomaisten massaurkinnan mahdollistava laki vahingoittaisi vakavasti Suomen mainetta maana, jossa tietojen turvassa pysymiseen voi luottaa. Tällä on iso merkitys kansainvälisten teknologiayritysten investointipäätöksiin.

Lainsäädäntöhanke turvallisuusviranomaisten tiedonhankintakyvyn parantamiseksi kyberympäristössä, eli ns. massaurkintalaki, on valmisteluvaiheessa.

Teknologiateollisuus ry esittää vakavan huolensa siitä, että toteutuessaan massaurkinnan salliva laki voi olla ratkaiseva este Suomen mahdollisuudelle nousta dataliikenteen solmukohdaksi. Vielä tällä hetkellä Suomella olisi kaikki edellytykset profiloitua luotettavaksi ja turvalliseksi kansainvälisen tietoliikenteen käsittely- ja taltiointipaikaksi.

Keskiarvo: 4.3 (3 arviota)

Työeläkevaroillemme saatiin viime vuonna hyvä, 8% tuotto

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomen tuotantokoneiston pääosa on julkisessa, kollektiivisessa omistuksessa ja/tai omistajaohjauksessa. Tämä on meidän kaikkien yhteistä pääomaamme ja siksi ei ole yhdentekevää miten omaistuuttamme hoidetaan. Työläkevarat ovat merkittävä osa tätä kokonaisuutta. Työeläkevaroihin liittyvän omistajaohjauksen avulla ammattiyhdistysliikkeet (ja työnantajajärjestöjen kautta yritykset itse) ohjaavat pääosaa suurista listatuista pörssiyhtiöistä. (Piksu toimituksen lisäys)

Työeläkevarojen määrä ylitti viime vuoden lopulla ensimmäistä kertaa 160 miljardia euroa. Työeläkevakuuttajien yhteenlaskettu sijoitusvarallisuus oli 162,2 miljardia euroa ja kasvua kertyi vuoden aikana yhteensä 12,6 miljardia euroa. Koko työeläkealan sijoitusten kokonaistuotoksi kertyi 8 prosenttia (nimellinen tuotto), ilmenee Työeläkevakuuttajat Telan vuoden 2013 lopun tilannetta koskevasta tilastoanalyysistä.

Varojen kasvu oli ripeämpää kuin keskimääräinen vuosittainen kasvuvauhti on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana (keskimäärin 8,4 mrd vuodessa 2004-2013). Parhaimmat tuotot, 15,7 prosenttia, saatiin osakkeista ja osuuksista. Kiinteistösijoitukset tuottivat 5,2 prosenttia.

Korkosijoitusten tuotto jäi matalammalle,1,2 prosenttiin. Hyvä kokonaistuotto saavutettiin varsin haastavassa sijoitusympäristössä, huomauttaa Telan analyytikko Maria Rissanen.

Työeläkevarat (Lähde: Tela)

Keskiarvo: 4 (1 arvio)

Krim, Venäjä ja talousriskit

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva
Posted in

Nikita Khrushchev  Kuva: Bundesarchiv, Bild 183-B0628-0015-035 / Heinz Junge / CC-BY-SA 3.0

Mikä on pidemmällä tähtäimellä riski Krimin poliittisen kriisin eskaloitumisesta? Kenellä on oikeus itsenäisyyteen ja itsemäärämisvaltaan?

Krim on aikoinaan ollut osa Neuvostoliittoa. Krushchev lahjoitti niemimaan (ilkeät kielet väittävät juovuspäissään) Ukrainan veljeskansalle 1954. Venäjän sapelinkalistelu Krimin saamiseksi takaisin ei  kuitenkaan ole puolustettavissa. Mutta voimmeko väittää ettei Krimillä asuvilla venejänkielisillä ja veneläismielisillä ole oikeutta kuulua Venäjään tai olla itsenäisiä? Millä perusteella tällainen halu on huonompi kuin Kosovon tai Makedonian itsenäisyydenhalu? Meidän pitää varoa automaattisesti vastustamasta tällaista kehitystä vain sen takia että emme pidä Putinin toiminnasta. Krimillä asuu tietenkin myös muita kansanryhmiä kuten tataarit. Tilanne on monimutkainen eikä mustavalkoisia helppoja ratkaisuja välttämättä löydy.

Keskiarvo: 3.8 (5 arviota)

Ei sotaa, mutta vaikeat jännitteet

Posted in

Ukrainasta riittää näkemyksiä, mutta esitänpä omani, kun sitä työksenikin teen, eivätkä arvioni ihan hatusta ole tavanneet olla – ja Ukrainan kriisillä on suuret taloudellisetkin vaikutukset. Ukraina on todella vakava paikka, mutta en usko sen oleellisesti eskaloituvan, vaikka mahdollista se tietysti on.

Ensinnäkään Venäjän Krimin de facto miehitys ei ole mikään pitkän tähtäimen suunnitelma, joka sisältää koko Ukrainan valloituksen. Putinilla taustavoimineen on kylmän sodan mentaliteetti. Venäjä on seurannut raivolla, kuinka sen imperiumi on luhistunut Neuvostoliiton liiton hajottua. Lännessä siitä jäivät jäljelle vain Venäjän tapaan autoritaarisesti hallitut Valko-Venäjä ja Ukraina, joihin Venäjällä on vahvat kulttuuriset siteet.

Ukrainan oranssi vallankumous kymmenen vuotta sitten oli Kremlille kauhistus, koska se uhkasi viedä tärkeimmän liittolaisen länsileiriin – kenties Natoon asti Baltian maiden tapaan. Se oli murskaamassa Putinin kaavaileman Euraasian unionin. Viktor Janukovitshin paluu presidentiksi poisti uhkan, joka muuttui taas todeksi hänen kaaduttuaan Kiovan vallankumouksessa. Se oli Venäjälle yhtä suuri yllätys kuin muillekin. Kremlin nopeasti improvisoitu vastaus oli isku Krimille.

Keskiarvo: 3.8 (6 arviota)

Kiinan aluetasolle kätkeytyvät ongelmat voivat synkentää maailmantalouden

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kiinan historiallisen talouskasvun tuottanut hallinto- ja talousrakenne on kääntymässä itseään vastaan. Jos järjestelmää ei uudisteta, syntyy hallitsemattomia riskejä. Näin kertoo tänään julkaistu professori Matti Nojosen kirjoittama EVA Analyysi ”Kiinan pitkä varjo – Suurvallan kätketyt ongelmat voivat synkentää maailmantalouden”.

Kiinan aluetasolle, piirikuntiin ja maakuntiin kätkeytyy merkittävä tasapaino-onelma (Lähde: EVA/Kiinan pitkä varjo)

Keskiarvo: 4.5 (2 arviota)

Erikoista tilastoharhaa

Käyttäjän Norvestia kuva

Kirjoitusvuorossa Juha Mikkola

Aina kun tapaan investointipankkien edustajia, jokainen heistä saa omassa esittelymateriaalissaan oman toimintansa näyttämään markkinoiden parhaalta. Yleensä he kehuvat olevansa parhaita joko toteutettujen järjestelyjen kappalemäärällä, euromäärällä, listautumisten järjestelyillä tai rahoituksen hankkimisella yhtiöille. Tiedoista valitettavasti puuttuu lähes aina se, millä aikajänteellä kukin heistä on ollut paras. Se, että joku on ollut paras esimerkiksi 23.4 - 12.9 välisellä ajalla voi pitää paikkansa, mutta aikajännettä ei kerrota, vaan ainoastaan, että olemme parhaita.

Suomen pääomasijoitusyhdistys, joka edustaa kaikkia pääomasijoittajia, oli myös sortunut merkittävään tilastoharhaan. Yhdistys raportoi helmikuussa näyttävästi, kuinka pääomasijoitukset suomalaisiin kasvuyrityksiin olivat lisääntyneet merkittävästi vuonna 2013 - yli 30 % edellisvuodesta.

Keskiarvo: 4.2 (5 arviota)

Tulevaisuuden asiakas on aasialainen

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

     Kiinan talous jatkaa nopeaa kasvuaan, mutta ei ole itsestään selvää, että suomalaiset Kiinassa toimivat yritykset saisivat osaansa markkinoista.

”Suomalaiset ovat hyviä tekemään huipputeknologiaa, mutta kiinalaiset kilpailevat  halvemmalla, hieman huonommalla, mutta houkuttelevalla tuotteella”, sanoo Sari Arho-Havrén Tekesin Shanghain toimipisteestä.

Miten suomalaiset sitten voisivat menestyä Kiinassa? Tänään julkaistu China Growth Paths -selvitys Kiinan markkinoiden tulevaisuudesta antaa ajattelemisen aihetta Kiinassa toimiville ja sinne pyrkiville yrityksille.

”Yritysten on segmentoitava tuotteensa ja palvelunsa Kiinaan sopivaksi”, korostaa raportin kirjoittaja Jari Makkonen Finprosta.

”Jotta Kiinassa menestyy, asiakas on nostettava fokukseen. Teknologian kehityksen lisäksi pitäisi keskittyä esimerkiksi jakeluketjujen  ja liiketoimintamallien hiomiseen. ”

Kiinaa voi ajatella maanosana, jonka alueet eroavat toisistaan valtavasti. China Growth Paths -raportti kuvaa, kuinka Kiinan talouskasvu kiihtyy tulevaisuudessa maan keski- ja länsiosissa, jossa keskiluokan ostovoima lisääntyy nopeasti.

”Kiinaan syntyy tulevina vuosina 800 uutta rikasta aluetta, joilla avautuu valtavasti uusia liiketoimintamahdollisuuksia”, Jari Makkonen huomauttaa.

Keskiarvo: 4 (1 arvio)

Jatkuvaa sijoitustuottoa valuuttakaupalla ja sen strategiat.

Käyttäjän Kari Laakso kuva

Johdanto

 

TTC:n (Technical Traders Club) tammikuun kuukausikokouksessa 27.01.2014 piti Mika Müller, Müller Invest, esityksen ”Jatkuvaa sijoitustuottoa valuuttakaupalla ja strategiat sisältäen Live kaupankäyntidemon”.

 

Johdanto valuuttakauppaan
 

Müller on tehnyt osakekauppaa 2000 - luvun alusta alkaen ja sen lisäksi aloittanut valuuttakaupan tekemisen kuutisen vuotta sitten. Hän kertoi, että valuuttakauppa on maailman likvidein markkina, joka toimii hyvin 5 vuorokautta viikossa sunnuntai-illasta perjantai-iltaan suunnilleen klo 23-24:ään asti. Valuuttamarkkinan vuorokausivaihto maailmassa on noin 4000.000.000.000 (neljä triljoonaa) USD. Müllerin kokemuksen mukaan valuuttakauppa on paljon parempaa vipukauppaa kuin esimerkiksi kauppa warranteilla, jossa välittäjät vetävät kunnolla välistä. Valuuttakaupassa näyttää olevan myös kova kilpailu välittäjien välillä, ja se näkyy kaupankäyntikuluissa, jotka ovat suhteellisen pienet.

Keskiarvo: 4.6 (5 arviota)

Topdanmark

Ostin eilen ja toissapäivänä Topdanmarkia. Nyt unohdan osakkeet ja keskityn yhtiöön. Tanskalainen vakuutusyhtiö julkaisi eilen vuosikertomuksen. Sen tulos laski vuonna 2013 vuodesta 2012. Miksi ihmeessä ostin moista luuseria?

Tuloksia tulee ja menee riippuen suhdanteista. Ko. vakuutusyhtiö on kovasti mitätöinyt omia osakkeitaan. Vuodesta 1998 osakkeita on mitätöity 70%, keskimäärin vuosittain 9,5%. Osakkeen kehitys on ollut parempi kuin monien verrokkien. Osakkeita olisi tarkoitus ostaa takaisin vuonna 2014 peräti 10,2% jos kurssi säilyy nykyisenä. Mikäli osakkeita ostetaan aina 10% takaisin niin kymmenen vuoden päästä osakkeiden määrä on vähentynyt 65% ja minun omistusosuuteni on kasvanut 65%. Jää siinä tuottoa jäljelle jääneille osakkeille. En edes pohdi mahdollista yrityksen poislunastusta.

Riskiä on lähinnä Tanskan ongelmallisesen sisäisen velkaantumisen vuoksi. Mutta riskipohdinta tuntuu yhtiössä asialliselta.  

Keskiarvo: 3.5 (2 arviota)

Ylivelkaantuminen on nyt OUT ja alivelkaantuminen IN

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

   Hypo:n kevään asuntomarkkina-anayysi on ilmestynyt.

Hypo:n asuntomarkkinapuntari (Lähde: Hypo)

Asuntovelallisen happotesti: Pystytkö maksamaan vähintään korot? Asuntovelallisen kannattaa varautua tiukentuviin talousoloihin lyhentämällä nyt kaikenlaisia lainojaan määrätietoisesti ja säntillisesti. Suomalaisten varallisuus on pitkälle asunnoissa, kodeissa, ja velaton koti muodostaa suojan maailman myrskyjen keskellä. Kotitalouksilla ja yrityksillä on velkaa noin 200 miljardia euroa. Yhden prosenttiyksikön nousu koroissa lisää korkomenoja vuositasolla kaksi miljardia euroa. Kotitalouksien osuus koko velasta on noin 125 miljardia euroa, kun lasketaan mukaan omistusasunto-osakeyhtiölainat.

Ylivelkaantumisen välttämiseksi on hyvä tehdä itselle yksinkertainen happotesti: Pystytkö maksamaan kaikista veloista vähintään korot, jos jäät työttömäksi tai työkyvyttömäksi? Jos et, niin lyhennä velkojasi suunniteltua nopeammin ja jos kyllä, niin jatka velkojesi lyhentämistä nykyisellä tavalla. Nyt on alivelkaantumisen aika. Ylivelkaantuminen on out.

Keskiarvo: 2.5 (4 arviota)

Nyt Venäjälle öljy-yhtiötä ostamaan

Nikkei on nousussa ja ainakaan tänään venäläiset eivät valloittaneet enempää alueita. Jos homma on peliä, asiat unohtuvat varsin pian, kuten luulen. Öljyn hinta on nusussa varsinkin ruplissa ja venäläiset öljy-yhtiöt tekevät paljon rahaa. Maailma tarvitsee edelleen öljyä ja kaasua  sekä kriisissä niitä tarvitaan enemmän. Mikäli öljy-yhtiötä ei kansallisteta, niin nyt on Venäjälle yksi parhaita aikoja sijoittaa. 

Ishareksen etf on nyt varsin halpa, ei se tietenkään tarkoita etteikö yhtiö voisi laskea enemmän. Tuo uudelleen sijoittaa osingot joten se on verotehokas.

 

 

Keskiarvo: 4 (7 arviota)

Länsi,Venäjä ja Ukraina

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

Gorbatšovia on lännessä kovasti kiitelty, kun hän ajoi Neuvostoliiton alas. Venäläiset ovat olleet vähemmän ilahtuneita. Neuvostoliitto oli venäläisen imperialismin huipentuma, jota ei luonut ”kansojen yhteinen tahto” vaan venäläisten johtama väkivaltakoneisto.

Koko sen ajan, kun Neuvostoliittoa ja IVYä ajettiin alas ja entisten neuvostotasavaltojen ydinaseita purettiin, muistan itse pelänneeni epätasapainon mukanaan tuomia seurauksia. Olin ainakin tilapäisesti väärässä.

Voi olla, että Baltiassa pyyhkii niin hyvin, ettei venäläisten joukossa ole kovin suurta halua Putinin alamaisiksi. Ukrainassa tilanne on toinen. Kun taloudella menee huonosti, halu riidellä kasvaa. Erottavia tekijöitä on muitakin kuin kieli. Itä-Ukrainan venäläiset ovat ortodokseja ja Länsi-Ukrainan ukrainalaiset katolilaisia ja uskonto tietysti heijastuu kulttuuriin laajemminkin.

Keskiarvo: 4.6 (5 arviota)

Suomen hallitus ottaa tiukempaa kontrollia Suomen Akatemian tutkimusrahoitukseen

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Suomen hallitus on nähnyt tutkimusrahoituksen kohdentumisessa ongelmia koskien erityisesti Suomen Akatemian toimintaa ja haluaa siirtää nyt Suomen Akatemian rahoituspäätöksiin liittyvän päätöksenteon kontrollia tiukemmin hallituksen ja ministeriön asiantuntemuksen piiriin. Asiasta on tehty lakialoite, joka on nyt lausuntokierroksella.

Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa. Suomen Akatemia pyrkii toimimaan siten, että suomalainen tutkimus uusiutuu, monipuolistuu ja kansainvälistyy. Suomen Akatemian kautta kanavoitui vuonna 2013 noin 16,5% valtion tutkimusrahoituksesta.

Valtion tutkimusrahoitus (Lähde: Suomen Akatemia)

Toimenpiteet, joilla uusi laki siirtää Suomen Akatemian päätöksentekoa valtioneuvoston kontrolliin:

Keskiarvo: 4.6 (5 arviota)

Omat rahat Katsaus: Mihin suuntaan taala menee?

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Salkkusivu jossa enemmän tietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta +0.5%,  alusta (27-05-2010) +54.6% 

 

Yleistä:

Tuhannen taalan kysymys on nyt miten USD käyttäytyy. Lähes konsensukseksi muodostunut näkemys alkuvuodesta oli että taala voi vain vahvistua. OLihan talouskasvunäkymät vahvat ja FED:n raha-hanat kääntymässä kiinni. Ne jotka ottivat tähän näkemykseen perustuvan valuuttaposition ovat todennäköisesti nyt joutuneet verissä päin perääntymään. Mikään ei mielestäni puhu sen pulesta että näkemys olisi pitemmällä aikavälillä väärä. Mutta vanha totuushan on se että markkinalla on varaa toimia järjettömästi kauemmin kuin sinulla on likviditeettiä.

Kasvumarkkinapaniikki joka vallitsi tammikuun loppupuoliskolla on vaimentunut ja helmikuussa näimme kurssinousuja. Eli päätös rauhallisesti istua paniikin yli ilman suuria salkkurukkauksia oli jälleen kerran hyvä päätös. Helmikuussa jopa lisäsin hieman etelä-afrikan painoa salkussa halvan randin yllyttämänä.

Alan vähitellen verrata menestystäni FTSE All-World indeksiin. Tämä noteerataan taaloissa, joten koska oma salkkuni on euroissa pitää vielä arvo muuntaa euroiksi. FTSE All-World  muutos vuoden alusta oli euroissa -0.15%, joten hieman paremmin meni smiley (pelkkää kohinaa....)

 

Keskiarvo: 5 (5 arviota)

LähiTapiola: Kannattaa hyödyntää sijoittajalainsäädännöltään toimivia ja luotettavia maita

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

   LähiTapiola ja monet muut yritykset sijoittavat mediassa usein kutsuttuihin veroparatiiseihin. Asia ei kuitenkaan ole niin yksiselitteinen, koska usein käsitteet menevät sekaisin. Videolla LähiTapiola Varainhoito Oy:n toimitusjohtaja Tom Liljeström avaa veroparatiisiasiaa ja kertoo yrityksen sijoitusperiaatteista.

Keskiarvo: 4.7 (3 arviota)

Valtion finanssiomaisuuden tuhoaminen kiihtyy

Posted in

Ounastelin jo aikaa sitten, että Solidiumin lahtipenkkiin päätyy seuraavaksi vakuutusyhtiö Sampo. Näin kävi - Solidium myi kurssi- ja osinkokehitykseltään parasta osakettamme hulppealla 800 miljoonalla. Puolet meni suoraan, loput saa vaihtaa kaupattuja velkakirjoja vastaan jos kiinnostaa. Aika varmasti kiinnostaa, sen verran varmasta ja hyvästä yhtiöstä on kyse.

Rahat Solidium käyttää uusiin osakkeisiin ja osingonmaksuun. Siis lisää pääomitusta ainakin Outokummulle, jonka sotkuinen osakekauppa Thyssenin kanssa on edelleen auki. Talvivaarakin vaikuttaa olevan taas pussi tyhjä, saa nähdä heltiääkö massia Solidiumilta. Niin tai näin, katastrofi on joka tapauksessa valtion omistusten kannalta tapahtunut. Jos Talvivaara ei selviä, panostukset ovat menneet kaivoon (kuten oli alunperinkin todennäköistä omasta mielestäni). Jos Talvivaara tarvitsee lisää rahaa, tappiot kasvavat – vai uskooko joku yhä valtion saavan joskus sijoituksensa takaisin?

Keskiarvo: 4.4 (8 arviota)

Nyt eikä 15. päivä

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa Juha Kasanen

Konstit on monet, sanoi mummo, kun kissalla pöytää pyyhki. Nyt tarvitaan niitä uusia konsteja. Suomen talousviisaat ottavat nyt vuorotellen kantaa siihen, miten nykyinen meno ja velkaantuminen johtavat nopeasti Suomen julkisen talouden täydelliseen umpikujaan ja romahdukseen.  Viimeksi asiasta kirjoitti Suomen talouselämän eri avainpaikoilla istunut Johnny Åkerholm keskiviikkona 26. helmikuuta Helsingin Sanomien yleisönosastossa. Hänen loppupäätelmänsä on, että jos muutoksia ei tehdä nopeasti, niin lopulta julkista sektoria joudutaan leikkaamaan pakon edessä paljon, nopeasti ja suunnittelemattomasti. Tämä ei kuulosta hyvältä.

Mikä tässä nyt on niin vaikeata? Miksi mitään ei tapahdu? Suhdanteet eivät meitä pelasta. Tämän osoittaa jo se, että Suomen talouden kasvuennustetta tälle vuodelle laskettiin pari päivää sitten 0,7 prosentista 0,2 prosenttiin. Hallituksen ja opposition tapaaminen tällä viikolla oli taas ihan pelkkää näpertelyä: tehdään jotakin joskus tulevaisuudessa. Tuo ei riitä, muutoksien on alettava nyt heti.

Keskiarvo: 4.6 (9 arviota)

”Kansa”

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

Kun valta on kansalla, kenellä se on, kysyi aikoinaan Paavo Haavikko.

Medialla ja sen käyttäjillä on kova halu ottaa kantaa asioihin, joita ei oikeastaan tunneta. Monimutkaista maailmaa on helpompi hahmottaa, kun uskoo tietävänsä, kuka on oikeassa ja kuka väärässä, kuka on hyvä ja kuka on paha.

Kiovassa ensin kansaa ammuttiin ja sitten kansa syrjäytti presidentin. Krimillä kansa järjestää nyt kansanäänestystä. Taitaa vain olla kyse kahdesta eri kansasta?

Meillä Suomessakin kansalla oli 1918 kovasti mielipiteitä. Vieläkään ei ole oikein osattu päättää, kumpi kansa oli oikeassa. Jo tuolloin Suomen kahdella kansalla oli tukijoina toisaalta Neuvosto-Venäjä ja toisaalta Saksan keisarikunta.

Muutama vuosi sitten lännessä iloittiin, kun kansa syrjäytti Libyan johtajan, eversti Muammar al-Gaddafin. Linkissä on BBC:n selostus siitä, kuinka paljon brittien erikoisjoukot olivat hankkeessa mukana.

Keskiarvo: 4.1 (8 arviota)
Julkaise syötteitä