Hyppää pääsisältöön

Artikkelit aikajärjestyksessä

Suomen väestö ylittää parin vuoden päästä 5,5 miljoonan rajan

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Suomi koetaan edelleen houkuttelevaksi maaksi asua ja tehdä töitä. Tilastokeskuksen / findikaattorin mukaan ulkomailta muutti Suomeen vuoden 2013 aikana 31 940 henkeä. Määrä on 660 edellisvuotta suurempi ja suurin luku itsenäisyyden aikana. Nettomaahanmuuttoa kertyi yhteensä 18 050 henkeä.

Suomen väestönkasvu kautta historian (Lähde: Tilastokeskus); vuoden 1811 alueliitosten vaikutus poistettu

Suomen kestävyysvaje, työtä tekevien suhteellisen osuuden lasku, johtuu väestötilastojen valossa työntekoon, tulonsiirtoihin, sosiaaliturvaan ja eläkeikään liittyvien vanhojen asenteiden vahvasta ankkuroitumisesta lainsäädäntöön ja asenteisiin. Suomeen virtaa ulkomailta osaavaa ja taitavaa työvoimaa ja väestö kasvaa tämän virran ansiosta ripeää vauhtia ylittäen parin vuoden päästä jo 5,5 miljoonan rajan. 

Keskiarvo: 3 (2 arviota)

Asuntolainoja otetaan vähemmän ja takaisinmaksuajat ovat lyhyempiä

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomalaisten ottamien suurten asuntolainojen kasvu on taittunut ja keskimääräinen asuntolainan takaisinmaksuaika on hieman lyhentynyt. Lainanottajat ovat varautuneet hyvin korkojen nousuun lisäämällä säästämistä. Nämä tiedot selviävät Finanssialan Keskusliiton Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat -tutkimuksesta, johon haastateltiin 2 400 15–74-vuotiasta henkilöä helmikuussa 2014.

Asuntolainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika (Lähde: Luotonkäyttö ja maksutavat tutkimus)

Keskiarvo: 2.5 (2 arviota)

Lontoon kuulumisia

Käyttäjän sergio kuva

Astra Zeneca yhtiökokous

 

Astra Zenecan yhtiökokous järjestettiin Lontoossa Lancaster  London-hotellissa torstaina 24.4.

 

Suomalaiseen kokouskäytäntöön verrattuna huomasin muutamia eroja.

 

  1. Koko hallitus istui edessä kasvot yleisöön päin korokkeella, hyvä ratkaisu mielestäni
  2. Osanottajat olivat hyvin aktiivisia tekemään kysymyksiä, myös vaikeita ja kriittisiä
  3. Joka päätöksestä järjestettiin äänestys lomaketta rastittamalla, tämä oli erikoinen ratkaisu, enkä jaksanut jäädä odottamaan lopputuloksia, ne kylläkin löytyvät nyt netistä:

 

http://www.astrazeneca.com/Investors/Shareholder-information/Annual-General-Meeting

 

Master Investor

 

 

Keskiarvo: 3.5 (6 arviota)

Nykymuotoinen lehdistö kuolee

Posted in

Yhdysvalloissa, maassa jota meidänkin yrityselämämme seuraa viiveellä, The Newspaper Association of America (NAA) on raportoinut kolmen kuukauden välein jäsenyritysten mainosmyyntiä ja se on nyt laskenut 26 peräkkäistä neljännestä. Tämä on tarkoittaa yli kuuden vuoden jatkuvan laskua liikevaihdossa. Nyt emme voi enää seurata tuota liikevaihdon kehitystä yhtä intensiivisesti, koska järjestö päätti harventaa liikevaihdon kehityksestä tiedottamisen tapahtuvaksi kerran vuodessa. On kuulemma liian tuskaista tiedottaa jatkuvasta laskusta, uskon sen. Liikevaihdon pudotus on 6%-7% vuodessa, mikä on nopeaa. Pudotus on ollut niin hurjaa, että realisesti mainonta on pudonnut yli 70% vuosituhannen vaihteesta ja nyt se on jopa pienempää realisesti kuin vuonna 1950 jolloin tilastoa alettiin pitämään. Digitaalisuus on täydellisesti epäonnistunut, mainonta on karannut lehtiyhtiöiltä. Tämä kehitys on vielä alussa ja lehdet tulevat nykymuodossaan katoamaan. Toistan vielä, printtilehdistön mainosrahat ovat viidessä vuodessa menneet puoleen ja monelle mainokset ovat päätulonlähde. Tutkiva- analysoiva journalismi on  ainoa syy lukea lehteä ja sen tuottaminen on kallista. Se on niin kallista, että lehdillä ei ole varaa tehdä sitä.

Keskiarvo: 4.3 (8 arviota)

Liittoutumattomattomuus ei ole itseisarvo; turvallisuus syntyy yhteistyöstä

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Sotilasliitot ovat puolustusbudjettien kutistumisesta ja kauppasuhteiden syvenemisestä huolimatta edelleen tärkeä osa maailman turvallisuusjärjestelyä. Sotilasliitot luovat olemassaolollaan vakautta ja turvallisuutta. 

     

Suomen rajanaapurien puolustusliitot Nato ja CSTO (Lähde: Wikimedia Commons)

Suomi on edelleen kahden sotilasliiton välissä, vaikka onkin vahvasti kallellaan kohti Natoa.

Venäjä johtaa "Collective Security Treaty Organization" (CSTO) nimistä sotilasliittoa, joka pyrkii kehittämään jäsenmaidensa yhteistä puolustusta ja kieltää niiltä keskinäisen aggression. Tämä liitto pystyy parhaimmillaan vähentämään keski-Aasian valtioiden keskinäistä aggressiota ja rauhoittamaan aluetta ja luomaan keskinäistä luottamusta. Se on siksi arvokas osa maailman turvallisuusjärjestelyä ihan samalla tavoin kuin Nato.

Suomelle Venäjä (/CSTO) ei muodosta uhkaa eikä myöskään Venäjälle ole uhkaa Suomesta. Molemminpuoleiset taloudelliset suhteet ovat kummallekin liian arvokkaita. Ja on molempien, ja ennen kaikkea Suomen etu että maidemme välit pysyvät hyvinä ja luottamuksellisina.

Keskiarvo: 4.7 (3 arviota)

Imperiumi hakee vastaiskua

Posted in

Venäjän voimapolitiikka pakottaa Euroopan muokkaamaan energiapalettiaan. EU saa kolmasosan kaasustaan Venäjältä, ja puolet tuosta määrästä kulkee Ukrainan kautta. Moni EU-maa on syvästi riippuvainen venäläisestä kaasusta, mikä heikentää EU:n energiaturvallisuutta ja Venäjä-politiikan yhtenäisyyttä. Tähän on tulossa pysyvä muutos, ellei Venäjä reivaa nopeasti voimapolitiikkaansa. Se olisi pieni ihme.

Puolan pääministeri Donald Tusk ehdotti sanomalehti Financial Timesissa ratkaisuksi EU:n energiaunionia. Sen ytimenä olisi ostokartelli: EU toimisi Venäjän suuntaan yhtenäisenä kaasuasiakkaana. Komissio neuvottelisi hinnat ja toimitusehdot kaikkien maiden puolesta. Venäjä ei voisi pompotella yksittäisiä maita poliittisin perustein kuten nyt. Venäjä on ylipäänsä pyrkinyt ohittamaan EU:n kaikissa asioissa suosimalla kahdenvälisiä suhteita. Hajota ja hallitse –strategia on toiminut varsin hyvin. Venäjä-suhteiden kannalta Tuskin ehdotus on perusteltu, ja se voi saada näissä oloissa kannatusta, vaikka näin suuren vallan luovuttaminen komissiolle on ison väännön takana. Jotain tällaista voi silti olla tulossa.

Keskiarvo: 3.6 (5 arviota)

Perinteellinen taksi on kuin ääni menneisyydestä

Posted in

Ihmettelen Suomen Taksi-monopolia. Kun kävelen tienposkea, niin autot ajelevat liki tyhjillään kuka minnekkin. Moni varmasti ottaisi mielellään kyytiläisen joko pientä korvausta vastaan tai jopa ilmaiseksi. Maailmalla on palveluita jotka iskevät tämän palvelun ja toimivat hienosti. Joku saa extraa ja osa taas jopa ammatin, joka tapauksessa autot ja ihmiset kohtaavat ja voivat auttaa toisiaan. Esimerkiksi Lyft (www.lyft.me) palvelussa vaatimuksena on vähintään 23 vuoden ikä ja pitää omistaa uudehko auto (vuosimalli 2000 tai uudempi) mikä on hyvässä kunnossa sekä älypuhelimen. Sovellus ladataan puhelimeen jossa voit myös arvostella kuljettajan joten äkkiä sana leviää mikäli kuljettaja ei ole luotettava päinvastoin kuin nykyiset taksikuljettajat.  Nämä palvelut purkavat hyvin taksijonoja sekä mahdollistavat tarvetta luopua omasta autosta.

Maksut tapahtuvat palvelun kautta ja kuljettajalle ei makseta suoraan mitään. Näin ollen matka on turvallisempi niin kuljettajalle kuin matkustajallekin. Uber palvelu on tämäntapaisten palveluiden markkinajohtaja ja noita on kaipailtu Suomeenkin (http://www.hs.fi/sunnuntai/a1380945930056), tarvetta ainakin olisi. Tämä on malli mikä tulee lyömään itsensä lävitse kun vaan taksi-mafia saadaan Suomesta purettua. http://nyt.fi/a1305812137945

Keskiarvo: 4 (5 arviota)

Pääministeri Jan Vapaavuori?

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa Hannu Lehtilä

Kokoomus on Suomen bisnesmäisimmin johdettu puolue. Vaikka sen säännöt perustuvat muiden puolueiden tapaan yhdistyslakiin, muu toiminta onkin sitten jo kuin suoraan bisneselämästä lainattua. Ja itse asiassa se onkin sitä. Puheenjohtaja Jyrki Kataisen aisapariksi vuonna 2004 valittu puoluesihteeri Harri Jaskari kehitti palkitsemiseen, optioihin ja tulospalkkioihin nojaavan mallin USA:ssa vietetyn opintomatkan tuloksena. Eikä aikaakaan kun kannustusjärjestelmä nälkäisine paikallisjohtajineen sai uinuvien kansallisseurojen vedet liikkeelle, ja tulosta ynnä vaalivoittoja syntyi. Harri Jaskari joutui jättämään yksityiselämänsä sotkujen takia puoluesihteerin työt parin vuoden jälkeen, mutta loistokopin nappasi Taru Tujunen, joka jatkoi siitä mihin Jaskari jäi. – Nyt kokoomus on maan suurin puolue, sillä on pääministerin paikka ja presidenttinäkin oma mies, kokoomuksen entinen puheenjohtaja Sauli Niinistö.

Keskiarvo: 3.6 (10 arviota)

Intia on maaindeksien kovin nousija

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Maakohtaisiin indekseihin sijoittaminen on pitkäjänteistä työtä. Trendit ovat selkeitä, pitkiä ja kestävät tyypillisesti vuoden tai pari. Japani pärjäsi viime vuoden kevääseen saakka hyvin ja kääntyi sitten vaakasuoraan liikkeeseen. USA:n ja Saksan pari vuotta kestänyt muita voimakkaampi nousutrendi näyttäisi sekin olevan taittumassa.

Uutena merkittävänä tulokkaana on Intia, jonka nousu näyttäisi olevan kestävää.

Oleellisia seurattavia tekijöitä ovat poliittiset riskit sekä osakemarkkinoiden yleiset arvostustasot. Intia, Venäjä, Italia ja Kreikka ovat erilaisilla arvostustasomittareilla edullisia markkinoita. Kaikilla on taloudellisia ongelmia ja osakkeiden edullinen arvostustaso heijastelee sijoittajien arviota kohonneesta riskitasosta. 

Oheisessa taulukkoon on järjestetty maat osakkeiden price/sales (P/S) mukaiseen järjestykseen. Sales eli yritysten yhteen laskettu liikevaihto on maaindeksejä tarkasteltaessa melko lailla suhdanneriippumaton tekijä. Liikevaihdon arvostus kertoo maaindeksien kohdalla paljon siitä miten paljon sijoittajat luottavat kyseisen maan yrityksiin, politiikkaan ja talouteen.  

Maaindeksien tunnusluvut (Lähde: Piksu maaindeksivertailu)

Keskiarvo: 4.8 (4 arviota)

Maailmantalous jatkaa IMF:n mukaan tervehtymistään; Suomi viiden huonoimman talouden joukkossa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Maailmantalouden kasvu on IMF:n tuoreen talouskatsauksen (IMF World Economic Outlook) mukaan lähtenyt käyntiin ja riskit ovat pienentyneet. Maailmantalous kasvaa tänä vuonna jo 3,6% vauhtia. Kehittyneiden maiden taloudet kasvavat ennusteen mukaan 2,25% ja kehittyvät tänä vuonna jo noin 5% kasvuvauhdilla.

Kasvu ei kuitenkaan ole vielä tavoittanut kaikkia maita. Vuoden 2014 kasvun suhteen huonoimmassa kunnossa olevat taloudet ovat Libya, Suomi, Venezuela, Päiväntasajan Guinea ja Kroatia. Maamme kuuluu valitettavasti tähän joukkoon. 

IMF:n maailmantalouden kasvuennuste (Lähde IMF World Economic Outlook)

Keskiarvo: 3.6 (11 arviota)

Sijoitusvakuutukset auttavat harvoja, mutta vahingoittavat yhteiskuntaa

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Säästö ja sijoitusvakuutukset tarjoavat sijoittajalle monia etuja:

  • Vakuutuksen tuottoa verotetaan vasta vakuutusajan lopussa ja pääoman voi nostaa jo aiemmin ilman mitään veroseuraamuksia
  • Edunsaaja voi olla kuka tahansa ja tällä voidaan ohittaa esimerkiksi perintöverolakia
  • Eläkevakuutus on lähiomaisille kuolemantapauksessa perintöverovapaata tuloa aina 35'000€ saakka
  • Vakuutukseen sijoitettuja omaisuuseriä voidaan siirrellä eri sijoituskohteiden välillä ilman että siitä syntyy veroseuraamuksia. Verot lankeavat vasta vakuutusajan lopussa tai kun tuottoja nostetaan

Yksittäiselle säästäjälle sijoitusvakuutus voi olla oivallinen veronvälttelykeino, kunhan löytää kohtuuhintaisen vakuutustuotteen, joka antaa hyvät mahdollisuudet käyttää vakuutuskuoren sisällä erilaisia sijoitusmuotoja. (lisää tietoa: finanssivalvonta)

Yhteiskunnalle lain mukaiset tuotteet ovat puhtaasti vahingollisia:

  • Monet pankit ja vakuutusyhtiöt markkinoivat näitä tuotteita keinona kiertää veroja. Se että ihmiset ja palveluntarjoajat keskittyvät avoimesti kiertämään veroja on vahingollista yleiselle moraalille.
  • Näiden "veronkiertotuotteiden" ympärille rakentuu paljon liiketoimintaa ja työpaikkoja. Tämä on muusta poissa. Sen sijaan että finanssiala rakentaisi hyviä rahastotuotteita ja niiden kautta kansainvälistä kilpailukykyä ne panostavat parhaita resursseja veronkiertotuotteiden suunnitteluun ja markkinointiin. Näillä Suomi spesifisillä tuotteilla ei luoda finanssialan kansainvälistä kilpailukyä. 
  • Veronkiertotuotteet haittaavat salakavalasti myös säästäjiä. Sen sijaan että säästäjät keskittyisivät etisimään hyviä yrityksiä tai hyviä yrityksiä rahoittavia rahastoja he keskittyvät epäolennaiseen - kompleksisen ja sairaan verolainsäädännön porsaanreikien ymmärtämiseen. 
Keskiarvo: 3.7 (18 arviota)

Roudasta rospuuttoon

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa Mika Huhtamäki

Tilastojen valossa Suomen talous on ollut syöksykierteessä 2010 alkaen, jolloin kauppatase putosi kohti nollaa. Viimevuosina kauppataseen tunnusväri onkin ollut huutavan punainen, talouden näkymien yhä synketessä. Ja nyt ilmassa on jo itseään toistava negatiivisuuden kierre, jonka korjaamiseen vaadittavia rohkeita toimenpiteitä ei vielä uskalleta ääneen lausua.

Kansantalouden luvut näyttävät huolestuttavilta, kyseessä ei ole enää pieni kevätflunssa, vaan yhä paheneva krooninen tauti. Lisäksi näyttää siltä, että nousu uuteen kukoistukseen ei tapahdu hetkessä, vaan joidenkin arvioiden mukaan saatamme kohdata kadotetun vuosikymmenen. Kyseessä ei välttämättä ole enää arvio, sillä tämä näkyy jo kotimarkkinoilla toimivien yritysten päätöksissä. Suomen markkinoihin keskittyvät yhtiöt ovat näkyneet uutisissa laskeneen myynnin ja irtisanomisia koskevien uutisten valossa. Samalla jopa peruspositiiviset kiinteistövälittäjät ovat muuttaneet äänensävyä, enää juuri kukaan ei puhu asuntojen hintojen jatkuvasta arvonnoususta, vaan hintatason vakiintumisesta ja kauppamäärien laskusta.

Keskiarvo: 3.9 (9 arviota)

Sipilän elvytysvisio on ylenpalttinen ja ristiriitainen

Posted in

Keskustan puheenjohtajan Juha Sipilä hinkuaa pääministeriksi hurjilla lupauksilla, jotka tuovat mieleen Veikko Vennamon – hän kun uhosi aikanaan poistavansa Suomesta työttömyyden olikohan puolessa vuodessa. Pikkupuolueesta hallitukseen hurjalla vaalivoitolla loikannut SMP ei kyennyt lupausta lunastamaan. Ja aika lailla utopistisilta kuulostavat Sipilänkin yhtä hurjat visiot, vaikkakin perustaltaan hiukan realistisimmilta.

Sipilä on puhunut jo pitkään valtion omaisuuden myynnistä startup-yritysten rahoittamiseksi. Aiemmin hän on puhunut mm. bioteknologiarahastosta, jonka kautta valtio kanavoisi myyntiomaisuutta työpaikkojen luomiseen. Viime puheissa sektorien määrä on kasvanut, mutta rahoitusmalli pysynyt samana. Keskustalaiset käyttävät eufemismia ”valtion ei-strategisen omaisuuden muuttaminen toiseen muotoon”.

Keskiarvo: 4.6 (10 arviota)

Haagalaiset voivat hakea toimeentulotukea sähköisesti

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva
Posted in

Vaikka erilaiset komiteat ja mietinnöt kertovat, että Suomi on jäänyt jälkeen informaatio- ja viestintäteknologian soveltamisessa, Helsingin kaupungin sähköinen asiointi etenee. Otsikon mukaisesti nyt myös Haagalaiset voivat hakea toimeentulotukea sähköisesti.

Kovin monen moista tukea ja apua on satavilla sekä kuntalaisille että yrityksille ja järjestöille. Alaotsinko Kuntalaispalvelut alta löytyy 45 erilaista sähköisesti haettavissa olevaa palvelua mm. Nuorisotoimi, leiriavustuksen ennakkohakemus; Kulttuuritoimi, projektiavustushakemus (Helsinkiläiset taiteen ammattilaisryhmät ja yhteisöt voivat hakea avustusta produktioiden ja festivaalien tuottamiseen sekä kansainvälisiin vierailuihin.) tai Opetustoimi, iltapäivätoiminnan maksuvapauskompensaatioavustushakemus (Järjestöt ja muut yhteisöt voivat hakea perusopetuslain mukaisen iltapäivätoiminnan maksuvapautuskompensaatiota maksuhuojennusten takia menetetyistä asiakasmaksuista)

Keskiarvo: 2.7 (3 arviota)

Ilkka Niiniluoto on luotsannut yliopistolaitosta kohti sivistysyliopistomallia

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Kävin kuuntelemassa ystäväni ja Helsingin yliopiston entisen rehtorin ja kanslerin, filosofin ja matemaatikon Ilkka Niiniluodon jäähyväisluentoa. Hänen aikanaan Helsingin yliopisto ja yliopistolaitos ylipäätään on hyvin täyttänyt tehtävänsä tiedon ylimpänä vartijana ja tavoittelijana. Yliopistolaitos on tarjonnut meille suomalaisille korkeinta sivistystä ja tietoon perustuvaa ymmärrystä. Ilkka Niiniluodon yliopisto on ollut ennen kaikkea sivistysyliopisto ja tutkimuslaitos ja vasta toissijaisesti erilaisiin virkoihin ja lain määrittelemiin tehtäviin valmistava ammtillinen oppilaitos. Korkein päämäärä on ollut tieto itsessään.

Rajatut ammattipätevyysvaatimukset yhdistettynä laajaan perustietämykseen on kestävä ratkaisu

Ilkka Niiniluodon lähestymistapa on ollut yhteiskunnallemme siunaus. Ammattinimikkeet ja niihin liittyvät erittäin pitkät ja yksityiskohtaiset koulutusputket ovat osoittautuneet muuttuvassa maailmassa kansantaloutta jäykistäviksi kahleiksi. Arvokkaimmaksi asiaksi on osoittautunut sivistys ja pyrkimys tietoon ja hyvään toimintaan. Kohtuullisen rajatut ammattipätevyysvaatimukset yhdistettynä laajaan perustietämykseen on osoittautumassa kestäväksi ratkaisuksi. 

Keskiarvo: 3.7 (3 arviota)

Rakentaminen vähenee entisestään

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Viime vuonna toteutui pitkään enteilty käänne: korjausrakentamisen määrä ylitti uudisrakentamisen. Talonrakennustöiden aloitukset painuivat poikkeuksellisen alhaiselle tasolle, alle 31 miljoonaan kuutiometriin, eikä nousua ole luvassa kuluvana vuonna selviää Rakennusteollisuuden suhdannekatsauksesta. Korjausrakentaminen sen sijaan jatkaa tasaista kolmen prosentin vuosittaista kasvuaan.

Rakentamisen voluumi (Lähde: Rakennusteollisuuden suhdannekatsaus)

”Kun myös infrarakentaminen vähenee tänä vuonna, kokonaisuudessaan rakentamisen määrä supistuu prosentin edellisvuodesta. Odotettavissa kuitenkin on, että talouden virkoaminen nostaisi rakentamisen ensi vuonna kahden prosentin kasvuun kolmen heikon vuoden jälkeen”, Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen sanoo.

Keskiarvo: 4 (2 arviota)

Eurooppa kuroo umpeen USA:n patenttialan etumatkaa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Eurooppa kuroo umpeen USA:n patenttialan tehokkuuden etumatkaa kun EU:n yhtenäispatentti ja uusi patenttituomioistuin tulevat uudeksi vaihtoehdoksi Euroopassa. EU laajuisen yhtenäispatentin avulla eurooppalaiset valmistajat saavat välittömästi EU laajuisen suojan samalla tavoin kuin USA:ssa.

Teolliset valmistajat toimivat lähes poikkeuksetta vähintäänkin Euroopan laajuisilla markkinoilla ja tarvitsevat tuotteilleen patenttisuojan koko alueelle. Nyt tämä tulee helpommaksi.  

Suomi harkitsee osallistumista järjestelmään. Elinkeinoelämä on selvittänyt uudistuksen vaikutuksia suomalaisille yrityksille. Selvitys kertoo uudistuksen vaikutuksista yrityksiin ja yleisemmin aineettomien oikeuksien hyödyntämiseen Euroopassa, se antaa yrityksille myös kattavasti tietoja uudesta järjestelmästä ja siitä, miten sitä voi omassa toiminnassaan hyödyntää.

Keskiarvo: 4 (2 arviota)

Epätasa-arvo

Posted in

Erään pankkiirin siirrettyä kirjansa Ruotsiin ilmeisesti jotta perikunta ei joutuisi maksamaan perintöveroa minulle heräsi muutama ajatelma:

1. Mitä maailmassa tapahtuu jos pääomatulot kasvavat nopeammin kuin palkkatulot?

2. Mitä tapahtuu suvuille jos tuo ensimmäinen kysymys on totta ja perintöveroa ei ole

Laitan keskustelua herättämään linkin missä on erillaisia tulonjakoon liittyviä faktoja. 

http://topincomes.parisschoolofeconomics.eu/#Graphic:

 

Keskiarvo: 2 (3 arviota)

No Sex Please, We're British

Käyttäjän J.Vahe kuva

Kun 1989 silloinen OKO järjesti yleisöannin, merkitsin osakkeita ja myin ne pikaisesti pienellä ns. pikavoitolla. Alkaneessa pankkikriisissä huomioni kohdistui siihen tyylikkääseen tapaan, jolla konserni ongelmat minimoi, vaikka paikallisesti esim. Turussa niitä esiintyikin. Konsernin osalta kiitoksia voi jakaa vaikkapa Antti Tanskaselle ja Reijo Karhiselle. Ostin OKO:n osakkeita takaisin pitääkseni ne.

Kun olen nyt sattuneesta syystä joutunut tilannetta tarkastelemaan, olen lähinnä järkyttynyt ostohinnan alhaisuudesta. Päälle parista eurosta siinä puhutaan. Vuonna 2005 OKO osti Pohjola Yhtymän, jonka jälkeen konsernin nimikin muuttui Pohjola Pankiksi. Yhteenliittäminen ei sammakkoperspektiivistä katsoen sujunut ongelmitta. Kurssikäyrä on vakuuttavan näköinen ja nyt tämä salkkuni perusyhtiö on salkusta poistunut, koska yhtiö poistuu pörssistä kokonaan.

Keskiarvo: 3.8 (6 arviota)

“Hinta apatiasta julkisia asioita kohtaan on se, että joutuu pahojen miesten johdettavaksi.”

Posted in

On ällistyttävää, kuinka usein pitkäaikaisia trendejä selitetään hyvin viimeaikaisilla tapahtumilla. Syitä länsimaiden eroosioon haetaan hyvin läheltä: Verorahat valuvat etelän maiden tuhmuleille, rikkaat muuttavat naapurimaihin, ja valtiot sen kun velkaantuvat. 

Ymmärtääksemme Lännen tilanteen todellisen luonteen, johdatan lukijani huomion 1300-luvun islamilaiseen ajattelijaan nimeltä Ibn Khaldun. Olen suuressa kiitollisuudenvelassa Rabbi Sir Jonathan Sacksille, jonka ajatuksia sosiaalisista trendeistä minulla on ollut kunnia lukea. 

Me emme Lännessä tunne Ibn Khaldunia, vaikka meidän pitäisi. Hän oli yksi keskiajan todella suurista ajattelijoista. Häntä voitaneen kaikin perustein kutsua maailman ensimmäiseksi sosiologiksi. Vasta 300 vuotta myöhemmin Länsi tuotti vastaavan ajattelijan nimetä Giambattista Vico. Molemmat esittivät älykkäitä ajatuksia yhteiskuntien noususta ja tuhosta. Molemmat tiesivät sen, mitä valtaosa meistä unohtaa valtaosan aikaa: Suuret sivilisaatiot lopulta tuhoutuvat, ja syy siihen ei ole perimmiltään niinkään vahvemman vallan nousu kuin yhteiskunnan oma sisäinen rapautuminen.

Keskiarvo: 4.4 (20 arviota)

Eläkkeelle siirtyminen ei juurikaan vaikuta tulotasoon

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Eläkkeelle siirtyvän toimeentulo laskee työssäoloaikaan verrattuna melko vähän. Kymmenen ensimmäisen eläkevuoden aikana toimeentulo jää hitaasti jälkeen koko väestön kehityksestä, mutta reaalisesti se silti nousee.

Eläkeläisten toimeentulon kehitys ensimmäisten kymmenen eläkevuoden aikana (Lähde: kirjoitus YTP:ssä)

Eläketurvakeskuksen ekonomisti Juha Rantalan tutkimus ”Eläkeläisten toimeentulon kehitys ensimmäisten eläkevuosien aikana” julkaistiin Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä. Tutkimuksessa selvitettiin vuonna 1999 eläkkeelle siirtyneiden toimeentuloa vuosina 1997–2008. Vastaavaa seurantaa toimeentulon kehityksestä ei aiemmin ole tehty.

Keskiarvo: 4 (2 arviota)

Seadrill, osinkoyhtiöiden kuninkaallinen

Posted in

Turvallisuushakuisen sijoittajan valinta ovat hyvät osinkoyhtiöt, joita on edelleen tarjolla runsain mitoin. Ja varsinkin kun useimpien vaihtoehtoisten sijoituskohteiden tuotto on surkea. Kun Euroopassa rahapolitiikka on vain löyhentymässä, hyvät osingonmaksajat ovat arvossaan.

Hyvät osinkopaperit ovat etenkin hyvin pitkäaikaisten omistajien eli holdaajien luonnollinen valinta, heitähän ei kurssien liike kiinnosta, ainoastaan osinkovirta. Markkinoita ja talouden trendejä tarkemmin seuraamattomalle se onkin järkevä tapa sijoittaa. Osinkosijoittaminenkaan ei toki ole taikasauva, jolla pääsisi eroon sijoittamisen perimmäisestä luonteesta eli riskeistä ja vaihtelevista tuotoista. Aiemmat osingot eivät ole tae tulevista, mutta vahvan osinkohistorian omaavat yhtiöt ovat pitkässä juoksussa enimmäkseen turvallisia sijoituksia. Suhdanteita nekään eivät yleensä pakene, mutta historian perusteella voi ynnäillä aika pitkälle, millaisia riskejä kukin yhtiö sisältää milläkin aikavälillä.

Keskiarvo: 3.8 (5 arviota)

Bingo!

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa Juha Kasanen

Suomalainen lottoporukka voitti yli 50 miljoonan euron pääpalkinnon. Mahtava juttu, ja lehtitietojen mukaan voitto meni vielä oikeaan osoitteeseen - lomautusuhan alaisena työskenteleville metallimiehille.   

Lottovoiton uutisoinnissa on mukavaa se, että kaikki ovat iloisia voittajien puolesta eikä kukaan kyseenalaista heidän oikeuttaan voittoon, josta ei tarvitse edes maksaa veroja. Eikö ole aika merkillinen ilmiö?

Joka syksy lehdet pullistelevat verotietoja. Jotkut ovat saaneet yritysmyynnillä tai kovalla työllä haalittua kasaan murto-osan lottovoittajien potista ja maksaneet siitä vielä tuhdisti veroa. Yrittäjät ovat itsensä lisäksi yleensä työllistäneet kymmeniä ihmisiä. Kirjoittelun sävy on kuitenkin tavallisesti negatiivista. Muistatteko vielä kuinka Nokian optiomiljonäärejä riepoteltiin? Ovatko lottovoittajat oikeutetummin ansainneet euronsa kuin Nokian insinöörit? Ovatko asiat nyt paremmin, kun Nokia jakaa ympärilleen niukkuutta eikä lisää optiomiljonäärejä enää tule?  

Mistä tämä kaikki kertoo? Onko meillä suomalaisilla joku asennevamma? Saako suomalainen vaurastua ainoastaan lottoamalla tai ajamalla kilpa-autoa? Pitäisikö työnteon ja yrittämisen arvostusta jotenkin kohentaa? Voisikohan se vaikuttaa meidän kaikkien hyvinvointiin?  

Keskiarvo: 4.3 (12 arviota)

Vi***maiset remonttimiehet

Käyttäjän Marko Kaarto kuva

Tarkkana remonttiyritysten kanssa!

Matkan varrella olen huomannut, kuinka remonttimiehiä todellakin löytyy joka junaan. Kovin usein olen joutunut pettymään huonon työn jälkeen, aikataulujen kusahtamiseen ja ylimääräisten keksittyjen tuntien laskutukseen.

Valitettavasti olen ollut myös tilanteessa, jossa olen jälleenmyynyt asunnon, jonka remontti on ollut kesken kaupantekohetkellä. Remontin valmistuttua onkin selvinnyt, että työn jälki on ala-arvoista. Tällainen sovitusta poikkeaminen ja suoranainen välinpitämättömyys aiheuttaa tietenkin turhaa päänvaivaa ja ylimääräistä säätämistä kaikille osapuolille. Ja on pirun turhauttavaa.

Keskiarvo: 4.6 (8 arviota)

On mahdollista ennustaa pörssin pitkän aikavälin tuottoa

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Hussman Funds on blogissaan poiminut mielenkiintoisia tutkimustuloksia USA:n pörssin tuotosta ja sen ennustamisesta. Hussman funds on löytänyt seitsemän tapaa ennustaa pörssin (S&P 500 indeksin) tuotto seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi ja nämä ennusteet toimivat yllättävän hyvin. Oheisessa kuvassa on näiden seitsemän tavan ennuste pörssin tuotolle seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi ja samaan kuvaan on asetettu myös toteutunut tuotto. Käyrät ovat päälekkäin ja ennusteet ovat ainakin menneisyydessä toimineet hyvin.

Seitsemän tapaa ennustaa pörssin tuotto seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi ja toteutunut tuotto (Lähde: John P Hussman)

Tällä hetkellä ennusteet näyttäisivät olevan yksimielisiä siitä, että USA:n S&P 500 indeksi tulee antamaan noin 2,5% vuosituottoa seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Keskiarvo: 4.3 (7 arviota)

Ei mitään veroja?

Käyttäjän J.Vahe kuva

Joka kymmenennestä tukista on maksettu veroa

Björn Wahlroosin kirjautuminen Ruotsiin näyttää aloittaneen jälleen vaatimukset perintöveron alentamisesta tai poistamisesta, joitten vaatimusten uskon jatkuvan. Koska itse maksoin perintöveroa viimeksi viime kuussa, lienen sopiva henkilö asiaa kommentoimaan:

-Pienehköistä perinnöistä ei mene veroa. Huomatkaa puoliso- ja alaikäisvähennykset.

-Veroprosentit ovat ainakin minun mielestäni alhaisia.

-Useimmat perintöveron maksajat lienevät keski-ikäisiä ihmisiä, joitten ainakin pitäisi tulla omillaan toimeen. Jos heilläkään ei muka ole mahdollisuuksia veroja maksaa, kuka niitä sitten ylipäänsä pystyy maksamaan?

Keskiarvo: 3.7 (17 arviota)

Rahastosijoittajat siirsivät alkuvunna pääomia osakkeista korkoinstrumentteihin

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Suomalaiset rahastosijoittajat siirsivät alkuvuonna pääomia osakesijoituksista korkosijoituksiin selviää finanssialan keskusliiton julkaisemasta markkinakatsauksesta.

Nettomerkinnät rahastotyypeittäin (Tietojen lähde: Finanssiala)

Keskiarvo: 4 (1 arvio)

Rahansiirto ja selvitys

Tase mielessä pankkitalletukset ovat vastattavaa. Kun talletat rahaa pankkiin annat velkaa pankille. Ei siellä kölli missään sitä sinun talletusta, annat pankille velkaa talletuksesi verran. Englanniksi talletus on pankille credit, mikä tarkoittaa juuri velkaa. Aivan vastaava tapahtuu kun ylität tilisi, sinä tulet silloin pankille velalliseksi. 

 

Keskiarvo: 2.5 (4 arviota)

Teknologiasta palveluun

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa Juha Mikkola

Onnistuakseen sijoittajan pitäisi pystyä analysoimaan tulevia trendejä ja markkinamuutoksia. Norvestian teollisuussijoitussalkku koostuu yrityksistä, joita olemme aktiivisesti kehittämässä ja jotka voisivat olla jonkun teollisen ostajan tai sijoittajan mielestä hyvin mielenkiintoisia seuraavan 3-5 vuoden kuluttua. Aina ei ole helppoa arvioida tulevaisuutta viiden vuoden päähän, varsinkaan toimialoilla, jotka ovat muuttumassa nopeasti. Vuosien varrella olen tehnyt kymmeniä pääomasijoituksia, joskus jopa yrityksiin, joilla on vain hyvä idea eikä lainkaan liikevaihtoa. Välillä on tullut onnistumisia, mutta pettymyksiäkin on ollut matkan varrella – ei kuitenkaan koskaan siksi, että olisin epäonnistunut teknologiavalinnassa tai sen läpimurron ennakoinnissa vaan siksi, että olen olettanut markkinan muuttuvan nopeammin kuin mitä on todellisuudessa tapahtunut.

Keskiarvo: 4 (4 arviota)

Vaikenevan kansan kuiskauksia

Käyttäjän J.Vahe kuva

1980-luvun alussa Suomessa ei kukaan puhunut julkisesti siitä, että virassa ollut tasavallan presidentti Urho Kaleva Kekkonen olisi jollain tavalla iäkäs. USA:n silloinen juuri valittu presidentti Ronald Reagan kylläkin oli täysin ikäloppu vanhuudenhöperö kehäraakki.

Johtajia tosin aina löytyy, mutta rahan kanssa rupeaa olemaan tiukempaa. Kymmenisen kilometriä Raumalta pohjoiseen sijaitsee Eurajoen Olkiluodon ydinvoimala-alue, jota hallitsee TVO. Kerronpa eräitä asioita, jotka ovat peräisin suoraan Rauman hevosmiesten tietotoimistosta:

-Jo syksyllä 2012 Rauman vuokranantajapiireissä oudoksuttiin vahvasti OL 3:n työntekijämäärän vähenemistä. Vuotta myöhemmin asian oli havainnut jo Helsingin mediatkin. Merkillepantavaa on, että tästä työntekijätilanteesta TVO ja Areva keskustelevat lähinnä median kautta. Muita puheväyliä ei ilmeisesti ole. Vaikuttaako hyvältä? Hurjimman väitteen mukaan Areva ei itsekään uskoisi projektiinsa, vaan on ns. heittämässä säätösauvat nurkkaan. Realistisemman huhun mukaan Areva kiristäisi TVO:a vaihtoehdolla, että jos TVO ylipäänsä haluaa OL 3:n joskus valmiiksi, sen on tingittävä huomattavasti korvausvaatimuksistaan.

Keskiarvo: 4.1 (8 arviota)
Julkaise syötteitä