Hyppää pääsisältöön

Artikkelit aikajärjestyksessä

Inhorealismia Björn Wahlroosista

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

Kun arvioin Jorma Ollilan muistelmia, viittasin siihen, että vaikutusvaltaisenkin henkilön mahdollisuudet ratkaista itsestään syntyvä jälkikuva ovat vähäiset. Oikeastaan ajattelin Mannerheimin ja Kekkosen tapaisia henkilöitä, mutta aivan sattumalta tulin lukeneeksi Tuomo Pietiläisen päätoimittaman ja 25 journalismin opiskelijan tuottaman kirjan Wahlroo$, Epävirallinen elämäkerta, 2013.

Pietiläinen näkee paljon vaivaa selittääkseen, että kyseessä on tutkiva journalismi. Mielestäni on täysin kiistatonta, että kyse on suurelta osin aiheeltaan kehnosti rajatusta juoruilusta – tosin huolella 35 sivun verran dokumentoidusta - jonka arvioiminen olisi kyseenalaista ilman erästä syytä. Björn Wahlroosin (jatkossa BW) asema on antanut hänen lausunnoilleen painoarvoa, jota niitten substanssi ei ansaitsisi. Esimerkiksi käy vaikkapa viittaus yksinhuoltajatukeen, joka lienee suuruudeltaan peräti n. 50 euroa kuukaudessa. Millä taustalla näitä möläyksiä sitten on annettu?

Keskiarvo: 4.1 (14 arviota)

Vesivahinko Prkl...

Käyttäjän Marko Kaarto kuva


 

Olin mökillä viettämässä hymyilevää kesäviikonloppua, kun satuin vilkaisemaan sähköpostini. Hakuvahti oli löytänyt kriteereihini sopivan sijoitusasunnon. Vastaavanlaisia ilmoituksia tosin tulee minulle lähes päivittäin hakuvahtien ja luottokiinteistövälittäjieni kautta, mutta tämä kohde kiinnitti huomioni, koska se olinoin 20% markkinahintaa edullisempi. Useimmiten edulliseen hintaan on aina syynsä. Viime aikoina ostoni vapailta markkinoilta on yksittäisten asuntojen osalta ollut pienehköä, markkina on selvästi haastava.

Keskiarvo: 3.7 (9 arviota)

Ilmastomuutoksesta Suomen maataloudelle menestystä ja kehitystarpeita

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Ilmastonmuutos ja globaalit markkinat tuovat maatalouteen nopeita muutoksia Euroopan koilliskulmalla. Eräiden kansainvälisten tutkimusten mukaan ilmastonmuutos lisäisi merkittävästi maataloustuotantoa ja peltoalaa Pohjois-Euroopassa, myös Suomessa.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n professori Heikki Lehtonen suhtautuu arvioihin kriittisesti, sillä ne ovat koskeneet enemmän tuotantomahdollisuuksia kuin sen rajoitteita.

Keskiarvo: 4.7 (3 arviota)

Sosiaali- ja eläke- politiikka pidettävä kansallisen päätöksenteon piirissä

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Eläketurvasta ja muusta sosiaalipolitiikasta on Euroopan unionissa tähän saakka päätetty pääosin jäsenvaltioissa. EU:n talouskoordinaatio ulottuu kuitenkin yhä vahvemmin myös sosiaaliturvan alueelle. Samalla sosiaalipolitiikkaa halutaan nivoa aiempaa tiiviimmin myös talous- ja rahaliiton uudistamiseen ja vakauttamiseen.

  Eläketurvaa koskeva päätöksenteko täytyy pitää kansallisissa käsissä. Työeläkkeissä on kyse jo liki 1,5 miljoonan suomalaisen toimeentulon perustasta. Työeläkejärjestelmää ja työeläkevakuuttajia koskevaa lainsäädäntöä on siksi kehitettävä omista lähtökohdistamme käsin myös tulevaisuudessa, sanoo Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes.

Keskiarvo: 4 (1 arvio)

Arhinmäen Solidium-kanta on vanhojen virheiden toistoa

Posted in

Solidiumista on lopulta noussut keskustelu julkisen vallan huipulla. Kun itse kirjoitin ensimmäiset kommenttini liki pari vuotta sitten, ei aihe kiinnostanut ketään, vaikka yhtiö teki satojen miljoonien kauppoja. Ne sivuttiin pikku-uutisina, eikä yksikään poliitikko eväänsä heilauttanut. Nyt jo usea ministeri on ottanut reippaasti kantaa aivan eri tavoittein. Rkp:n pj Haglund haluaa purkaa Solidiumin ja myydä kaikki valtion pörssiosakkeet. Tähän otin kantaa jo aiemmin Piksussa reilu kuukausi sitten, mutta lyhyesti: miksi valtion pitäisi myydä hyvin tuottavaa omaisuuttaan? Vain siksi, että omistukset tuottavat päänsärkyä päättäjille? Todella sankarillista.

Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki ei myisi omistuksia, vaan purkaisi Solidiumin ja siirtäisi omistukset omistajaohjauksesta vastaavan ministerin hallintaan, samalla tietysti koko hallituksen ja eduskunnan valvontaan ja hallitusneuvottelujen kohteeksi. Arhinmäki on ärsyyntynyt Rautaruukin myynnistä SSAB:lle. Hänestä tällaiset kaupat eivät saa toteutua ilman poliittista siunausta. Arhinmäen ajatus selvästi on, että sankarilliset vasemmistopoliitikot estäisivät yhtiöiden myymisen ja puolustaisivat niiden työpaikkoja henkeen ja vereen. Nyt vastuuttomat ja tunteettomat porvarivirkamiehet polkevat isänmaata ja työväkeä kasvottoman kapitalismin kuuliaisina juoksupoikina.

Keskiarvo: 4 (5 arviota)

Suomi seminaareilla nousuun…

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa Hannu Lehtilä

Juuri kun olimme taloudessa tuudittautumassa turvalliseen seminaarikevääseen, ravisti reaalitalous meidät hereille. Rautaruukki ja ruotsalainen SSAB panevat hynttyyt yhteen ja nousevat sarjaa ylemmäksi. Kilpailukyky teräskentillä kasvaa ainakin Euroopassa, toivottavasti edes vähän myös globaaleilla markkinoilla. Rautaruukin kurssi ampaisi pörssissä yli 30 prosentin nousuun.

Tämän kirjoittaja ajoi uutispommipäivänä, 22.1.2014, Helsingistä Tornioon Pohjoisen Foorumin työmarkkinaseminaariin ja pakosta kuunteli tarkkaan autoradiosta median raportointia. Jako oli selvä: tuleeko irtisanomisia ja kuinka paljon, sekä maaotteluhenkinen näkökulma häviöstä Ruotsille.

Ministeri, kaupunginjohtaja ja pörssianalyytikko näkivät asiassa positiivisia puolia. Voimien yhdistämisessä tässä maailman tilanteessa on järkeä, muuten Rautaruukin olisi voinut käydä huonosti. Nähtiin, että tämä on kestävämpi ratkaisu. Tätä mieltä oli myös pörssi. Ja minä.

Keskiarvo: 4 (6 arviota)

S&P 500, OMXH25 ja repullinen kultakaivososakkeita

Käyttäjän Matias Savolainen kuva

Vuoden ensimmäinen kuukausi alkaa käymään vähiin ennen kuin loppuu. Tänä vuonna otsikoissa ei ole revitelty tamiikuurallilla, eikä kovin moni sitä isoon ääneen kyllä tainnut odottaakaan. Tunnelmat ovat olleet enemmältikin varovaiset ja odottavaiset. USA:n S&P 500 on seikkaillut alkuvuoden kapeassa kanavassa välillä testaillen huipun vastustasoa ja toisinaan nuuskimalla alapuolen tukitasoa.  Pidempään kestäessään tällaiset poikittaisliikkeet ovat omiaan antamaan vauhtia suureenkin liikkeeseen, kun kuviosta murtaudutaan ulos. Nyt tietenkin pitäisi olla kova kaveri ja osata arvata, että kumpaan suuntaan liike syntyy. Olisiko kenelläkään lainata kolikkoa, niin voitaisiin kysyä siltä vähän neuvoa?

Keskiarvo: 4.3 (12 arviota)

Euro-QE:tä pukkaa?

Käyttäjän Henri Myllyniemi kuva

Euroalueen pankkien välillä lyhytaikaisen rahan hinta on nytkähdellyt hiljalleen ylemmäs. Toisaalta EKP taistelee myös deflaatiovaaraa vastaan, vaikka Mario Draghi onkin halunnut pitää deflaatiokeskustelut syrjässä. Jos kyseessä ei ole "täällä ei ole mitään nähtävää" -tyylinen harhautus niin silloin EKP on aikeissa toimia. Viime vuoden loppupuolella alhainen inflaatio nytkähti inauksen ylöspäin edellisen korkolaskun seurauksena, mutta on taas ollut vajoamaan päin. Korkotyökalu on kuitenkin käytetty kohta loppuun. Periaatteessa korkotasoa voisi ajatella leikattavan vielä nollan tuntumaan, mutta mitä sen jälkeen jos toimi ei riitäkään?

Keskiarvo: 3.4 (5 arviota)

Ristiriitaisia näkemyksiä metsänhoidosta

Käyttäjän J.Vahe kuva

Tehometsänhoidon lopputulos. Non, je ne regrette rien.

 

Käytetyt lähteet: OP-Pohjola ryhmän maa- ja metsälehti 5/2013 (lyh. OP); Metsänhoitoyhdistys Länsimetsän jäsenlehti 2/2013 (lyh. MHY); Metsälaki

 

Vuosisatojen ajan suomalaisia metsiä on vähäisessä määrin kaadettu ns. harsinnalla eli kaatamalla metsän suurimmat puut. Näin meneteltiin etenkin laivanrakennuksessa ja jossain mitassa myös rakennusten lattioitten osalta. Metsäteollisuuden syntymisen jälkeen 1850-luvun puolivälistä seuraavat sata vuotta laajamittainen ja järjestelmällinen harsinta oli erittäin yleinen hakkuumuoto.

Keskiarvo: 3.9 (10 arviota)

Asuntokaupan voluumi laskenut 13%

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Asuntokauppa hyytyi viime vuonna merkittävästi, kun taloudellinen epävarmuus ja tiukentuneet pankkien lainaehdot jarruttivat ostointoa. Poikkeuksellisen huonosta vuodesta huolimatta vanhojen asuntojen hinnat ovat pysyneet vakaina ja myyntiajat maltillisina. Myymättä jääneiden asuntojen suman odotetaan purkautuvan kevään aikana.

   Viime vuonna asuntoja myytiin reilut 13 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Siitä huolimatta vanhojen asuntojen hinnat pitivät pintansa. Rivitalojen myyntihinnat pysyttelivät tasaisina pitkin vuotta, ja kerrostalohuoneistojen hinnat jopa nousivat keskimäärin kolme prosenttia, kertoo SKV Kiinteistönvälitys Oy:n toimitusjohtaja Mikko Parikka.

Keskiarvo: 2.3 (3 arviota)

Liian suuri julkinen sektori uhkaa maamme tulevaisuutta

Posted in

Massojen taipumus on se, että ne laman tullen sysäävät vastuun oman talouden ongelmistaan niille, jotka ovat vallan kahvassa. Mielipideosastot täyttyvät kirjoituksista, mitä valtion pitäisi tehdä. Sekä elinkeinoelämä että työntekijät vaativat tukia ja syyttävät valtiota.

Vastuu sekä oman että julkisen talouden epätasapainosta nojaa yksinomaan näiden samojen ihmismassojen harteilla, koska heillä ja vain heillä on tarpeelliset keinot hoitaa maansa talous kuntoon (perheensä raha-asioista puhumattakaan). Passiivisuuttaan ja apaattisuutaan ihmismassat tekevät mahdolliseksi taloudelliset katastrofit, joista he itse kärsivät enemmän kuin kukaan muu.

Minun kysymyksen onkin siten: Miksi apaattisuutta ja passiivisuutta esiintyy niin paljon? Miksi välinpitämättömyys ja neuvottomuus? Miksi ne, jotka voisivat toimia, eivät toimi?

Keskiarvo: 4.2 (15 arviota)

Matriisiorganisaatio on oikein käytettynä vahva ja hyvä työkalu

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Moni organisaatio pohtii kysymystä organisoituako matriisi- vaiko tuotelinja- organisaation tapaan.  Tunnen molemmat tavat erittäin hyvin ja siksi tässä lyhyt kuvaus molemmista ja niiden hyvistä ja huonoista puolista.

Kummallekin tavalle on yhteistä, että tuotelinjat (tai liiketoimintayksiköt) vastaavat asiakkaille tuotettavista tuotteista ja palveluista. Yritykselle perustetaan tuotelinja vähintäänkin jokaista erillistä asiakasryhmää (esim. kuluttajat, yritykset) varten. Joskus samaa asiakasryhmää varten perustetaan useita tuotelinjoja. Tämä on tarpeen, jos yrityksellä on niin erilaisia tuotesegmenttejä (kännykät ja tabletit), että ne ansaitsevat oman tuotelinjansa. 

Erot näkyvät sisäisessä tavassa toimia ja organisoitua.

Matriisiorganisaatio

Matriisiorganisaatiossa tietotaitoalueet ja palvelufunktiot on toteutettu niin, että tietyn tietotaitoalueen henkilöt ovat mukana sekä jonkin tuotelinjan organisaatiossa että kyseisen tietotaitoalueen organisaatiossa. He raportoivat kahteen suuntaan. Tästä matriisorganisaatio saa nimensä.

Matriisiorganisaation toiminta on hyvin hallittua. Tuotelinjojen on etukäteen sovittava kompetenssialueiden vetäjien kanssa resursseista ja kilpailtava muiden tuotelinjojen kanssa parhaista teikijöistä. Kaikkien on loppujen lopuksi yhdessä sovittava asioista ja toiminnalle on ominaista suunnitelmallisuus, ennustettavuus, luotettavuus ja vahva keskinäinen kontrolli.  Nämä ovat kaikki arvoja, jotka ovat tärkeitä esimerkiksi rahoitusalalla. Jorma Ollila kehuikin kopioineensa matriisiorganisaation nuoruutensa työpaikasta Citibank, jossa tämä tapa toimi hyvin.

Keskiarvo: 4.1 (7 arviota)

Liikesalatun tiedon puute ei ole kansalaisten ja median vika

Posted in

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori kirjoitti hyvin argumentoidun blogin valtion ja yritystoiminnan suhteesta. Aiheen tekstiin on antanut STX Finland, jota Helsingin Sanomat oli käsitellyt taas laajasti. En ole ao juttua nähnyt, mutta Vapaavuoren teksti on siitä riippumatta hyvä (http://www.vapaavuori.net/index.php?p=1_3&nid=259 ). Yksi kohta tekstissä on kuitenkin sellainen, jota julkisessa keskustelussa on kritisoitu ällistyttävän vähän, siis aiemminkin. Vapaavuori toteaa, että:

Keskiarvo: 3.7 (3 arviota)

Rahamarkkinat ja rahapelit kulkevat käsi kädessä

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Tämä artikkeli sisältää maksettua sisältöä.

Osakemarkkinat ja niiden ymmärtäminen on taito, joka vaatii harjoittelua. Tämä tilastojen ja todennäköisyyksien ymmärtäminen on kuitenkin taito, jolle löytyy muitakin käyttökohteita. Merkittävimpänä näistä on rahapelit, joissa pätevät samat lainalaisuudet. Kyky arvioida tilanteen kehitystä, mahdollisia skenaarioita ja todennäköisyyksiä eri mahdollisuuksille ovat tärkeitä avainasioita niin rahamarkkinoilla, kuin rahapeleissä.

Rahapeleissä kaksi tapaa pelata, joko hitaasti ja varmasti tai nopeasti isoja voittoja hakien. Tässä vaikuttaa oma mieltymys ja tapa toimia, mutta molemmat ovat hyviä keinoja. Hitaasti edetessä kerätään tasaista voittoa, joka kassan kertyessä alkaa tuottaa nopeammin. Suomessa hitaan pelaamisen tapaa on menestyksekkäästi käyttänyt Jens Kyllönen, joka on pokerilla onnistunut tienaamaan miljoonia euroja ja on yksi suomen rikkaimmista alle 30-vuotiaista.

Keskiarvo: 3.2 (10 arviota)

Jorma Ollilan kepeät muistot

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

 

Jorma Ollila - Harri Saukkomaa: Mahdoton menestys. Otava, Keuruu 2013.

Ollilan muistelmat on Piksussa arvioitu jo kertaalleen, mutta käsittelen muistelmakirjallisuuden alaa hiukan yleisemmällä tasolla.

Aiempina vuosikymmeninä oli tapana, että muistelmat kirjoitettiin vasta aktiivisen työelämän päätyttyä, kun oli riittävästi aikaa kirjan kirjoittamiseen. Urheilijat ja muut julkkikset ovat tosin viime vuosina kirjoituttaneet toimittajilla keveitä muisteluja, mutta Ollilan tasoisen henkilön ratkaisu on erikoinen. Hän aloitti muistelmien kirjoittamisen jo 2000-luvun alussa, vaikka oli tiukasti kiinni Nokiassa ja monissa muissakin tehtävissä.

Kaikkien muistelmien ongelmana ovat ne vuodet, jolloin henkilö on ollut merkittävässä asemassa. Perusteluja ja puolusteluja omille ratkaisuille riittää. Itse pidän muistelmissa yleensä parhaana osana aikaa ennen julkisuutta. Vähemmän tunnetut muistelijan lapsuuskodin arvot, opintojen antamat vaikutteet ja työvuosien alussa tehdyt valinnat pystytään tavallisesti kertomaan ilman suurempia selittelyjä ja ne tuovat usein arvokasta taustatietoa muuten tunnetusta henkilöstä. Juuri näistä taustoista jokainen ihmisen keski-iässä ponnistaa siihen asemaan, johon lopulta päätyy.

Keskiarvo: 4.8 (4 arviota)

Huoltosuhde on tärkeä, ei eläkeikä

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva
Posted in

Kyllästymiseen asti on puhuttu siitä miten eläkeikää pitäisi nostaa väestön vanhetessa. Perisuomalaiseen tapaan ryhdymme toimeen hyökkämällä kepin kanssa oiretta vastaan. Sensijaan pitäisi miettiä syitä ja keinoja  - porkkanoita - joiden avulla juurisyitä korjataan. Allaoleva OECD:n dataan perustuva graafi osoittaa että vaikka virallinen eläkeikä ei suuresti vaihtele eri maissa on toteutunut keskimääräinen eläkeikä jotakin aivan muuta.

 

Erityisen paljon huomiota kannataa mielestäni kiinnittää japaniin, joka on korkealle kehittynyt maa jossa on varsin hyvät eläke-etuudet ja korkea elintaso. Keskimääräinen eläköitymisikä on 69.1 vaikka virallinen eläkeikä on 65 vuotta. Japani on myös maa jossa väestön vanheneminen on näkynyt ehkä voimakkaimpana teollistuneista maista, onhan jo 25% väestöstä yli 65 vuotiaita (Suomessa n. 18%).

Keskiarvo: 4.7 (10 arviota)

Valtioneuvostolle ehdotetaan määräävää valtaa kaupunkiseutujen kuntaliitoksissa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

  Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä on hyväksynyt lakiluonnoksen valtioneuvoston toimivallan laajentamisesta ja puoltanut esityksen lähettämistä lausunnolle.  Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2014.

Esityksessä valtioneuvostolle ehdotetaan laajennettua toimivaltaa päättää kuntien yhdistymisestä viime kädessä vastoin kunnanvaltuustojen tahtoa. Menettely koskisi kaupunkiseutuja, joiden työssäkäyntialueella on vähintään 100 000 asukasta. Säännöstä ei kuitenkaan sovellettaisi Helsingin työssäkäyntialueella, jossa on parhaillaan käynnissä metropolihallintolain valmistelu.

Keskiarvo: 4 (1 arvio)

Lähes joka kymmenennellä on maksuhäiriömerkintä

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

     8,3 prosentilla suomalaisista aikuisista on maksuhäiriömerkintöjä. Valtaosalla heistä ongelmat ovat akuutteja, sillä viimeisin häiriö on rekisteröity vuoden sisällä.

Maksuhäiriöiset kuluttajat (Lähde: Asiakastieto)

Keskiarvo: 3.5 (2 arviota)

Turkki syöksykierteessä

Posted in

Turkki rämpii vakavimmassa kriisissä kymmeneen vuoteen, kun tuon ajan maata hallinnut maltillisesti islamistinen AK-puolue kouristelee korruptiovyyhdessä ja sisäisissä riidoissa. Jo kymmeniä hallituksen sisäpiiriin kuuluneita on pidätetty, ja usea ministeri on jättänyt paikkansa. Myrsky horjuttaa liki itsevaltiaan asemaan noussutta pääministeri Recep Tayyip Erdoğania. Vastaiskuna hallitus on erottanut jo pari tuhatta poliisia ja tutkijaa sekä puolueen jäseniä. Oikeuslaitoksen puhdistusta Erdoğan ajaa peräti perustuslain muutosta myöten. Sotku on paljastanut, kuinka kaukana oikeusvaltiosta Turkki yhä on.

Taustalla on AKP:n omalaatuinen valtataistelu toisen islamistisen järjestön Hizmetin kanssa. Liike tunnetaan huonosti ulkomailla, koska Hizmet ei ole edes virallinen kansalaisjärjestö, vaan löyhä aatteellinen verkosto. Sillä on Turkissa merkittävä asema, vaikka se ei sitä avoimesti tunnusta. Liikkeelle on vähän vaikea keksiä vertauskohtaa länsimaista. Ehkä joillain Pohjanmaan lakeuksien uskonnollisilla liikkeillä on paikallisella tasolla vastaava asema.

Keskiarvo: 4 (3 arviota)

Taustapeilin kertomaa

Käyttäjän Norvestia kuva

Kirjoitusvuorossa Mika Huhtamäki

Taas on yksi sijoitusvuosi vierähtänyt ja on aika katsoa taustapeilistä rakkaiden naapureiden Suomen ja Ruotsin sijoitusmaaottelua. Salkut rakennettiin alun perin syksyllä 2011 (Perintönä pala Suomea - 18.11.2011), jonka jälkeen tilannetta on seurailtu noin kerran vuodessa. Salkkujen yhtiöt on koottu löyhästi samankaltaisista suomalaista ja ruotsalaisista yhtiöistä ja valinnoissa painotettiin myös kansallisia piirteitä. Tähän saakka salkkujen kehitystä vertailtaessa on noussut esiin Suomen ja Ruotsin erot sekä kilpailukyvyssä että taloutta koskevissa poliittisissa päätöksissä (Kadonneen kilpailukyvyn metsästys - 31.1.2013). Yhtiöiden arvonkehityksen lisäksi pinnalle on noussut myös rahapolitiikan vaikutukset, jossa itsenäisellä kruunun tiellä jatkavan Ruotsin päätökset ja eurossa roikkuvan Suomen linjaukset vaikuttavat osaltaan talouden kehitykseen (Kruunun viemää - 29.2.2012).

Keskiarvo: 4.3 (6 arviota)

Rengistä Isännäksi kirjassa monia pienyritysvaltaista yhteiskuntaa edistäviä ehdotuksia

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Kaija Kautto-Koivulan ja Marita Huhtaniemen kirja Rengistä Isännäksi julkaistiin jo vuonna 2006 ja siinä on edelleen paljon ajankohtaista tematiikkaa ja sellaisia aihealueita, joita mielellään nostaisin keskusteluun ja joiden edistämisestä olisi hyötyä tulevaisuudellemme. 

Kirja ennakoi jo vuonna 2006, että suuryritysvaltainen korporatiivinen Suomi tulisi kokemaan yrityskulttuurista johtuvan haaksirikon, ja että käynnistyisi prosessin, joka johtaisi meidät rakentamaan yhteiskunnalliset palvelut tukemaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä niin, että pienten yritysten innovatiiviset ja dynaamiset verkostot tuottavat uutta kasvua. Tämä kaikki on tapahtunut.

Kirja käsittelee lisäksi niitä toimenpiteitä, joita yhteiskunnassa pitäsi tehdä, jotta tämä muutosprosessi voisi tapahtua mahdollisimman kivuttomasti ja tehokkaasti ja sitä miten Suomi voisi noilla muutoksilla saavuttaa merkittävän kilpailuaseman ja onnellisemman yhteiskunnan. Tämä muutosprosessi on yhteiskunnassamme selkeästi kesken, emmekä ole ehtineet käydä keskustelua siitä, mitä muutoksia pitäisi tehdä ja missä aikatalussa. "Rengistä isännäksi" kirja antaa tähän keskusteluun monia tuoreita lähtökohtia.

Keskiarvo: 4.1 (8 arviota)

Indonesian uutisia: makroa, vaaleja ja korruptiotilastoja.

Indonesian rupia oli joulukuun aikana taas kerran Aasian heikoin valuutta, kun laskua kertyi -4,47 % euroa ja -3,42 % dollaria vastaan. Vaikka joulukuu oli hyvin heikko pääomamarkkinoilla, viimeisimmät kauppataseluvut indikoivat, että pahin saattaa olla ohitse: marraskuun kauppatase oli kymmenisen kertaa parempi kuin odotukset (777mUSD vs. 75mUSD odotukset). Joulukuun inflaatio oli taas odotuksien mukainen. Näin ollen emme usko, että keskuspankki nostaa enää korkoja, ellei makrodata huonone huomattavasti tai rupia jatka heikkenemistään Fed:in elvytyksen vähentämisen seurauksena. Parhaillaan rupian lasku on hieman tasoittunut vuoden 2013 lopulta, mutta on vaikea sanoa mikä on suunta lyhyellä tähtäimellä (1-5kk).

Keskiarvo: 3.4 (5 arviota)

Lähtikö suuri raha liikkeelle?

Käyttäjän Henri Myllyniemi kuva

Viimeaikaiset pääomamarkkinauutiset Euroopasta ovat olleet pääosin hyvin positiivisia. Paria yksittäistapausta lukuunottamatta pankkien kohdalta kuuluu hyvää, toimeliaisuus tuntuu olevan lisääntymässä, usko tulevaan palautumassa ja pari vuotta sitten ankarimman pyörteen keskellä olleet valtiot käyvät nyt kilvan tekemässä kaikkien aikojen ennätyksiä joukkovelkakirjaemissioillaan. Oliko tämä nyt tässä?

Vuoden 2008 myllerryksen jälkeen ns. suuri raha on kaiken lisäksi pysytellyt vielä sivummalla. Iso raha on peljästynyt - ja luvalla sanoen aivan aiheesta. Se on lisäksi saanut toistuvia muistutuksia milloin euroalueelta yhä uusien sotkujen muodossa, milloin kehittyvien markkinoiden kaaoksena Yhdysvaltain "kaventelupuheiden" - ja nyt myös toimien - vuoksi.

Fedin kaventelut ovat ennakoineet dollarin vahvistumista, ja se puolestaan tietäisi hyvää eurolle. Viime aikaiset yltiöpositiiviset uutiset Euroopasta ei ehkä johdukaan täysin hyvien eurooppalaisuutisten avittamana; vaan siitä, että Eurooppa ei ole enää täysin ylenkatsottu kohde. Kehittyviltä markkinoilta voi imu kadota ja kanavoitua takaisin Eurooppaan.

Keskiarvo: 3 (9 arviota)

Kuntailua

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

 

Joulun jälkeen pitäisi varmaan kuntoilla, mutta hallitus ja sen kuntaministeri Henna Virkkunen ovat kehittäneet uuden urheilulajin, kuntailun.

Alun perin puhuttiin, että kunnan minimikoon pitäisi olla 20.000 asukasta, mikä saattaa olla varsin järkevä luku. Uusissa suunnitelmissa tämä ei kuitenkaan riitä, vaan mukaan on otettu ajatus, että alueet, joilla asutus jatkuu yhtenäisenä, tulisi liittää toisiinsa.   Ajatus on sinä mielessä erikoinen, että yhtenäistä asutusta on esim. Bostonista Washingtoniin, eikä sielläkään ole kuntia liitetty yhdeksi kaupungiksi.

Turun kaupungilla on vuosikymmeniä ollut periaate, että okt-tontteja on kaavoitettu aivan liian vähän. Kaiken huipuksi jopa Turun Sanomat myönsi, että vähätkin tontit on aiemmin varattu toisaalta jääkiekkoilijoille ja toisaalta jäsenkirjallisille kuntalaisille. Nykytilanteesta lehti ei tietenkään kertonut mitään.

Turun käytäntö on ohjannut tuhansia lapsiperheitä Raisioon ja Kaarinaan, joitten molempien väkiluku ylittää 25.000 henkilöä. Molemmat kaupungit ovat paljon Turkua elinvoimaisempia ja pärjäisivät selvästi paremmin ilman kuntaliitosta, jota taasen Turku kyllä kaipaa.

Keskiarvo: 4.9 (8 arviota)

Suomalaiset kasvattivat sijoituksiaan osakerahastoihin

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Finanssiala: Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin viime vuonna nettomääräisesti yhteensä 4,7 miljardia euroa uutta pääomaa. Lisäksi rahastojen yhteenlaskettu pääoma nousi positiivisen markkinakehityksen siivittämänä 4,1 miljardilla eurolla. Vuoden 2013 lopussa rahastojen pääoma saavutti kaikkien aikojen ennätyksen: 75,1 miljardia euroa.

Eniten uutta pääomaa kertyi osakerahastoihin, joihin sijoitettiin nettomääräisesti 2,8 miljardia euroa. Rahastojen arvoja nosti viime vuonna erityisesti osakekurssien vahva nousu. Osakeindeksit kehittyivät suotuisasti etenkin länsimaissa, minkä vuoksi osakerahastojen arvo nousi yhteensä 3,3 miljardia euroa. Ainoastaan kehittyviin maihin sijoittavien osakerahastojen arvonmuutos oli kokonaisuutena negatiivinen.

milj. EUR
Nettomerkinnät, tammi-joulukuu 2013
Pääoma 31.12.2013
Osakerahastot
     2 772
        28 441
Yhdistelmärahastot
        158
        10 808
Pitkän koron rahastot
           1
        22 166
Lyhyen koron rahastot
     1 551
        12 141
Vaihtoehtoiset rahastot
        194
          1 567
Yhteensä
     4 675
        75 123
Keskiarvo: 4 (3 arviota)

Kiinnostus osakesijoittamista kohtaan on ollut pitkään heikkoa

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Google hakutermien yleisyys kertoo paljon siitä, mikä juuri nyt on suosittua. Osakesijoittaminen ei ole suuren yleisön keskuudessa vieläkään saavuttanut suuren yleisön mielenkiintoa. Hakusanat kuten nasdaq, investing, nyse tai s&p (graafi alla) eivät nouse kovinkaan korkealle. Sama pätee suomalaisille osakkeille. Suomalaisten yritysten sivuja kuten Wärtsilä, UPM, Rautaruukki, Konecranes tai Kemira (graafi alla) haetaan ja luetaan puolet harvemmin kuin vuonna 2005.

Osakemarkkinat ovat vuoden 2008 kriisin jälkeen menettäneet kiinnostavuuttaan. Suuren yleisön luottamus osakemarkkinoihin palautuu hitaasti. Monet tappioita kärsineet ja markkinoilta huonoon aikaan poistuneet piensijoittajat nuolevat haavojaan pitkään ja olemme nyt kaukana osakemarkkinoiden hype- kuplasta. Arvostustasot syntyvät tällä hetkellä osakemarkkinoiden ammattilaisten tekemien analyysien perusteella ja heijastavat rationaalista harkintaa.  

 

Keskiarvo: 4.3 (11 arviota)

Pari ehdokasta teknologian seuraaviksi vallankumoussankareiksi

Posted in

Talouskeskusteluissa kuulee usein väitteen, että talouskasvun esteeksi on noussut merkittävien teknologisten innovaatioiden katoaminen. Minua tämä ihmetyttää. Emme toki ole todistaneet aikoihin höyrykoneen kaltaisia tuottavuutta hurjasti kertarysäyksellä edistäviä keksintöjä, mutta vähän pienempiä mullistuksia on riittänyt. Viime vuosikymmeniä on hallinnut tieto- ja kommunikaatioteknologian vallankumous, jonka vähättelyä on vaikea käsittää. Itse olen ansainnut elantoni jo kymmenen vuotta hyödyntämällä internetiä, josta ei nähty vielä untakaan 1980-luvun alussa.

Teknologinen kehitys ei yleensä tapahdu suurina harppauksina, vaan pieninä mutta laajapohjaisina kehitysaskeleina. Saamme siitä todisteita päivittäin. Minua viimeksi myönteisesti hätkäyttänyt uutinen on sähköauton nopea kehitys. Tesla toi markkinoille mallin, jota Aamulehden tekniikan toimittaja Kari Pitkänen luonnehtii vallankumoukselliseksi. Sen toimintasäde yhdellä latauksella on 500 kilometriä, mikä riittää jo melko vaativaan käyttöön. Ominaisuuksiltaan malli on puhdas urheiluauto, jonka moottori vastaa 400 hevosvoiman hirmua – kiihtyvyys nollasta sataan vie rapian neljä sekuntia. Pitkänen sanoo ajo-ominaisuuksia loistaviksi. Mikä ällistyttävintä, muskelivehje kuluttaa sähköä sadalla kilometrillä vain parin euron verran. Huoltokustannuksetkin ovat olemattomat.

Keskiarvo: 4.3 (6 arviota)

Pörssiale päättyi

Käyttäjän OSKLry kuva

Viime vuosi oli osakemarkkinoilla poikkeuksellisen tuottoisa. Lähes kaikki maailman merkittävät pörssit tehtailivat ennätyksellisiä nousuja. Japanin pörssi nousi 55 %, Yhdysvalloissa Dow Jones – indeksi nousi 26 %, Nasdaq 38 %, Saksan pörssi 26 % jne. Varsin mukavasti on menestynyt myös kotoinen pörssimme. Nousua on kertynyt vuoden aikana peräti 27 %. Hintataso meillä parin lamavuoden aikana oli painunut poikkeuksellisen alhaiselle tasolle. Nyt pörssiale on ohi.

Poikkeus osakemarkkinoilla olivat kehittyvät markkinat ja siellä erityisesti BRIC - maat (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina), joita sijoitusalan ammattilaiset hehkuttivat vielä muutama vuosi sitten parhaina sijoituskohteina. Niihin sijoittanut on joutunut katselemaan sivusta muiden ilottelua.

Hyvin ei ole mennyt korkosijoittajallakaan. On käsittämätöntä, että meillä vuodesta toiseen yli 80 miljardia roikkuu pankkitileillä negatiivisella reaalituotolla. Joukkolainoissa tuotto rahoille on ollut muutaman prosentin luokkaa.

Kultaa erinomaisena sijoituskohteena hehkutettiin vielä vuosi-pari sitten. Sijoitusammattilaisten suosituksiin uskonut ja kultaan sijoittanut on joutunut katselemaan vuoden mittaan sijoitusvarallisuutensa murenemista.

Keskiarvo: 4.2 (5 arviota)

Sergion listan päivitys

Käyttäjän sergio kuva

http://www.piksu.net/sivu/sergion-lista

Nousussa:

Metso

Nordea

Nokian Tyres

Sandvik

 

Laskussa:

TeliaSonera

YIT

Aspo

Astra Zeneca

 

 

Keskiarvo: 4.7 (3 arviota)

Isännöitsijä on usein huono renkinä ja aina vielä huonompi isäntänä

Käyttäjän J.Vahe kuva

 

Lain mukaan taloyhtiössä VOI olla isännöitsijä hoitamassa juoksevaa hallintoa. Isännöitsijä ei siis ole välttämätön toisin kuin hallitus.

Vanhan lain ilmaisusta on johdettu hauska sanonta, että isännöitsijä on juoksupoika. Isännöitsijät toki itse luulevat olevansa Kiinan keisareita ja mikä ikävintä, niin uskovat hallitukset ja yhtiökokouksessa istuvat mammat ja papat tilanteessa, jossa joku kaltaiseni risuparta erehtyy yhtiökokouksessa avaamaan suunsa muun kuin kahvin ryystämisen takia.

Turun Sanomissa 8.1. oli peräti mielenkiintoinen juttu siitä, miten jo vuonna 2008 Uudessakaupungissa useassa taloyhtiössä heräsi epäilyjä varojen väärinkäytöksestä. Oikeuteen rikosjuttuna asia meni vasta 2014. 18 taloyhtiön ja kahden pankin epäillään menettäneen yli 600.000 euroa. Kaksi taloyhtiötä ei jäänyt odottamaan rikosprosessia, vaan hakivat vahingonkorvauksia siviilikanteena jo 2012. Näitten vahingonkorvausten jälkeen isännöintitoimiston konkurssipesä on tyhjä, joten lisää korvauksia ei ole tulossa. Muitten taloyhtiöitten hallitukset seisoivat kai isännöitsijänsä takana viimeiseen puuttuvaan kuittiin asti.

Keskiarvo: 5 (11 arviota)
Julkaise syötteitä