Artikkelit aikajärjestyksessä

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Suomalaiset sijoittajat hakevat tuottoa ulkomailta

Dankse Bankin sijoittajabarometrin mukaan suomalaiset sijoittajat pitävät kehittyviä markkinoita kiinnostavimpina markkinoina. Seuraavina ovat Mailman- ja Euroopan markkinat. Kotimaan osakemarkkinat ovat vasta neljännellä sijalla. Tässä suhteessa suomalaiset ovat huomattavasti muita pohjoismaalaisia kansainvälisempiä. Muissa pohjoismaissa kotimaan markkinoita pidetään kiinnostavimpinä.

Osasyy eroon löytynee osakesijoittamisen levinneisyydestä. Suomessa melko harva, mutta valistunut, sijoittaa suoraan osakkeisiin. Hajauttamionen eri markkinoille on valistuneelle sijoittajalle itsestäänselvää.

Tilanne voi tosin olla muuttumassa. Nuoret suhtautuvat osaesäästämiseen positiivisemmin. Ehkä uudet applikaatiot joiden avulla kauppaa voi käydä entistä helpommin ovat osaltaan poistamassa ennakkoluuloja.

Suomen missio on kansainvälisen oikeuden edistäminen

Hallituksen vasta julkaistu ulko- ja turvallisuuspoliitinen selonteko nostaa Suomen tärkeimmäksi ulkoiseksi missioksi kansainvälisen oikeuden edistämisen. Valtioiden, yritysten ja ihmisten toimintaa sääntelee kansainvälinen oikeus ja sille rakentuvat yhteisesti sovitut säännöt, oikeudet ja velvollisuudet.

Suomen arvot, demokratia, luotettava hallinto ja toimivat instituutiot luovat pohjan vakaudelle ja sisäiselle turvallisuudelle ja hyvinvoinnille, jota kestävä taloudellinen kasvu tukee. Turvallinen ja luottamukseen perustuva yhteiskunta on tärkeä osa uskottavaa ja menestyksellistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Julkishallinto on resurssien siirtoa

Valtiovarainministeriön menokartoitus esittelee, mil­lai­sia etuuk­sia, pal­ve­lu­ja ja toi­min­to­ja Suo­mes­sa ra­hoi­te­taan val­ti­on va­roin joko ko­ko­naan tai osit­tain.

Menokartoituksesta selviää, että julkishallintomme on pääosin erilaista sosiaaliturvaa (sosiaaliturva, eläkkeet,..). Oheisesta kuvasta puuttuu suurin erä, eläkkeet (noin 32Mrd€).

Terveydenhuolto (17Mrd€), koulutus (13 Mrd€), puolustus (3Mrd€) ja poliisitoimi (3Mrd€) ovat julkisen sektorin tärkeimmät lisäarvopalvelut.

Useimmat julkisen sektorin menot ovat resurssien siirtoja aktiivisilta ja osaavilta (yrityksiltä ja ihmisiltä) vähemmän aktiivisille ja vähemmän osaaville (yrityksille ja ihmisille).

Asunto kauniissa talossa säilyttää arvonsa

Suurin osa suomalaisten varallisuudesta on kiinni omassa asunnossa. Hyvällä suunnittelulla ja kauniilla rakentamisella varmistuu, että sijoitus säilyttää arvonsa.

Trendit vaikuttavat asuntojen kysyntään tulevien vuosikymmenten aikana:

  • kerrostaloasumisen arvostus kasvaa
  • yhteisölliset asumisratkaisut yleistyvät
  • ekologinen rakentaminen on suosittua

Suomi kiri 17 vuoden tauon jälkeen uudelleen maailman ICT johtoon

Suomi kirkastaa viimevuotisen hopeansa kullaksi digitaalisuuden astetta mittaavassa Digibarometri 2016 -vertailussa. Suomen jälkeen tulevat muut Pohjoismaat järjestyksessä Norja, Tanska ja Ruotsi. Kehitys Suomessa on ollut nopeaa, mutta toisaalta digitaalinen disruptio ravistelee maatamme poikkeuksellisen voimakkaasti.

Nyt kolmatta kertaa tehdyssä Digibarometrissa Suomen asema paranee jälleen pykälällä. Vuonna 2014 vaikutti siltä, että monet digin uudet ilmiöt olivat yllättäneet pääjoukon suomalaisista toimijoista. Myöhäisen heräämisen jälkeen seurannut kehitys on ollut nopeaa.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Yritystuet vahingoittavat työntekijää ja yhteiskuntaa

Monet aktiivisista ystävistäni ovat perustaneet yrityksiä, joiden eräs tarkoitus on nostaa yhteiskunnalta yritystukea ja tehdä sitten konkurssi kun rahat on loppu. Olen vakuuttunut siitä, että kaikenlaiset toimintaa ohjaavat tuet ovat pääsääntöisesti vahingollisia ja yritystuet erityisesti. 

Mihin yritystukea voi saada? No kaikkeen. Yritystukia ja verohelpotuksia on kymmeniä eikä kukaan tiedä tarkkaa summaa, joka niiden kautta jaetaan (2...4,5 Mrd€/vuosi, riippuen laskentatavasta). Rahaa jakavia tahoja ovat muun muassa (tässä on vain se osa jonka helposti löysin):

  • ELY keskukset (Investointituki, PK- yritysten kehittämistuki, pienyritystuki, kansainvälistymistuki, energiatuki, kuljetustuki, toimintaympäristötuki, palkkatuki, työllisyysperusteinen investointituki, )
  • Maa ja metsätalousministeriö (Koulutus ja tiedonvälitys, neuvonta, maatalouden ja elintarvikejalostuksen investointituki, maatilojen aloittamisavustus sekä maseudun yritysten perustaminen, palveluiden ja kylien kehittäminen, ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, luonnonhaittakorvaukset, eläinten hyvinvointi, elinkeinojen kehittäminen yhteistyöhankkeilla, leader)
  • Liikenne ja viestintäministeriö (Tuki kauppa-aluksille, varustamoiden ympäristöinvestointituki, lehdistötuki,..)
  • Tekes (tutkimus kehitys ja innovaatioavustus, neuvonta ja konsultointipalvelut, vientiyrityksen rahoitus, organisaation kehitys vientitoimintaan,....)
  • Finnvera (Lainat, takaukset, pääomasijoitukset, vienninrahoituspalvelut)
  • Finnpro (erlaiset kasvuohjelmat matkailu ja vientiyritysten tukemiseksi)
  • Aloitusrahasto Vera Oy (pääomasijoituksia aloittaviin yrityksiin)
  • Euroopan Unionin rakennerahasto (kehittämishankkeet ja investointituet erityisesti itä- ja pohjois- Suomen yrityksille)
  • Valtiovarainministeriö (Energiaverotukea kasvihuoneille ja paljon energiaa kuluttaville, syöttötariffi, alv alennukset, kotitalousvähennykset, ...)

Suomen talous lähdössä ennakoitua nopeampaan kasvuun

Suomen taloudessa on LähiTapiolan suhdannekatsauksen mukaan tapahtunut käänne parempaan. Kasvu oli vuoden 2015 viimeisellä neljännellä ja vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä selvästi ennakoitua nopeampaa. Tämän ansiosta LähiTapiola nosti vuoden 2016 kasvuennusteensa 1,2 prosenttiin . Myös työttömyys on kääntynyt laskuun odotettua aiemmin. ”Kilpailukykysopimus vahvistaa talousluottamusta, mutta työllistämisen ja investointien rakenteellisia esteitä ei sen avulla vielä merkittävästi helpoteta. Myös ulkomaankaupan näkymä on edelleen heikko. Odotamme viennin kuitenkin elpyvän maltillisesti vuonna 2017”, sanoo ekonomisti Timo Vesala LähiTapiolasta.

Tuottoja kannattaa Nordean mukaan metsästää osakkeista

Laskeeko FED tämänviikkoisessa kokouksessa kokouksessaan ohjauskorkoja? Nordean sijoitusstrategi Ville Korhosen mukaan ei. USA:n taloudesta on saatu hieman odotuksia heikompia talouslukuja ja työllisyydessäkin on FED:n mukaan parantamisen varaa. Korkojen mahdolliseen nostamiseen palataan Nordean mukaan syksyllä.

Korkopapereista on alkuvuonna, korkojen edelleen laskiessa, saanut sijoitusmarkkinoiden parasta tuottoa.

Tuottoja kannattaa jartkossa metsästää osakkeista. Korkopapereiden aika alkaa tältä osin olla ohi ja korkopaperit soveltuvat enemmänkin salkun tasapainottamiseen kuin tuottovetureiksi.

Lisää tietoa: Nordean viikkoraportti

Helsingin pörssiin tullut 25 uutta yritystä

Vuosina 2014–2016 Helsingin pörssilistoille tuli 25 uutta yritystä. Näistä 14 (56%) oli pääomasijoittajataustaisia yhtiöitä.

Pääomasijoittajat keräävät pääomasijoitusrahastoihin varoja sijoittajilta, kuten esimerkiksi työeläkevakuutusyhtiöiltä, ja sijoittavat varat kasvuyrityksiin. Keskimäärin sijoitusjakso kestää 3–6 vuotta, mutta voi olla pidempikin.  Pyrkimyksenä on kasvattaa sijoituksen arvoa sijoituskauden aikana. Pääomasijoittaja ei usein vaadi osinkotuottoa, vaan tähtää tuoton realisointiin vasta irtautumisen eli exitin yhteydessä.

Työnantaja vastasi 1960 saakka työntekijöiden vanhuudenturvasta

Tuoreessa VTM Jussi Vauhkosen poliittisen historian alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessa selvitetään työnantajan elatusvelvollisuuden pitkä historia. Elatusvelvollisuus merkitsi työnantajan velvollisuutta huolehtia työntekijänsä ja hänen perheensä toimeentulosta sen jälkeen, kun tämä ei ollut työhön kykenevä. Elatusvelvollisuudesta säädettiin 1739 ja 1805. Työnantajan elatusvelvollisuus muodosti sukulaisten, seurakunnan ja pitäjän vaivaishoidon (1852 asetus) ohella vanhuudenturvan aina 1960 luvun alkuun saakka. Säädös eli 1960 luvulla syntyneen eläketurvan rinnalla aina vuoteen 1982, jolloin elatusvelvollisuus poistettiin lainsäädännöstä.

Bitcoin osa 1: Vain rosvot sitä tarvitsevat

En ole rahan tai rahapolitiikan ekspertti, mutta aihe on kiinnostanut minua aina, ja aika lailla olen siitä lukenut ja pohtinut. Siksi perkaan sitä perusteellisesti, kun bitcoin tyrkyttäytyy luontevaksi ja ajankohtaiseksi pontimeksi. Jaan jutun, muuten se turpoaisi kohtuuttomasti. Ensimmäisessä osassa käsittelen keinovaluuttojen teknistä puolta.

Kemiläiset voivat huokaista helpotuksesta. He olivat tehdä raskaan virheinvestoinnin, kun keinovaluutta bitcoinin tuottamiseen erikoistunut tietotekniikkayhtiö KnCMiner hamusi kaupunkiin kolmea jättimäistä tietokonesalia. Työttömyyden riivaaman kaupungin päättäjät hytkyivät innosta. Kymmenien miljoonien hanke olisi vaatinut Kemiltä suuren infrainvestoinnin, johon he olivat selvästi valmiit miettimättä bitcoinin olemusta ja tulevaisuutta.

He välttivät miinan pelkällä tuurilla, sillä Ruotsissa useita saleja pyörittänyt KnCMiner teki juuri konkurssin. Se ei yllätä. Raskaan sarjan taloustieteilijät ovat tuominneet bitcoinin joutavaksi muodiksi. Olen samaa mieltä. Aiemmat keinovaluutat ovat kaatuneet tarpeettomuuteensa ja kustannuksiinsa. Siihen kaatuu vielä bitcoinkin.

Suomen Pankki: Maamme tulevaisuuteen aletaan taas investoida

Suomen Pankin talousennusteen mukaan taloutemme kasvaa vuosina 2016–2018 noin prosentin vuodessa ja investoinnit lisääntyvät pitkästä aikaa. Viennin pysyessä vaimeana kasvu on kuitenkin kotimaisen kysynnän varassa. Inflaatio jää hitaaksi koko ennustejaksolla.

Kuluttajat luottavat tulevaisuuteen ja elävät täysillä

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Kilpailu on alentanut osakkeiden välityspalkkioita

Kilpailu osakesijoittajista on kovaa. Aikaisemmin suomalaisille suurpankeille oli tunnusomaista että välityspalkkiot olivaat melko korkeita, varsinkin ulkomaisilla kauppapaikoilla. Prosentuaaliset palkkiot saattoivat näyttää kohtuullisilta, mutta käytännössä ratkaisivat useimmiten minimivälityspalkkiot. Muistan tuskailleeni Nordean Tallinnan pörssissä veloittaman 40€ minimipalkkion kanssa.

Suorat osakekaupat tuntuivat olevan lähinnä välttämätön paha jota piti tarjota muodon vuoksi, vaikka oikea tavoite oli myydä sijoitusrahastoja joista pankki sai jatkuvaa tulovirtaa.

Mutta mailma on muuttunut. Kilpailuun ryhtyivät Nordnet ja muut välittäjät jotka houkuttelivat aktiivisijoittajia edullisilla välityspalkkioilla. ETF-tuotteet taas söivät sijoitusrahastojen lounaan. Jotakin oli tehtävä.

Käyttäjän Norvestia kuva

Kannattaisiko katseet kääntää jo Venäjän markkinoille!

Kirjoitusvuorossa: Hannu Lehtilä

Media antaa kriisikeskeisyydessään Euroopan Venäjä-suhteista varsin yksioikoisen kuvan. Mustat uutisotsikot painottuvat sotaharjoituksiin ja kenraalien lausuntoihin. Ne on tietysti hyvä uutisoida, mutta jotenkin median ”maailmankuvaan” ei sovi nyt nähdä mitä poliittisella puolella todella tapahtuu. – Putin on mediassa edelleen pahuuden synonyymi ja belsebuubi, ja sillä hyvä!

Taloussivujen alareunoista on kuitenkin löytynyt pikku-uutisia, että esimerkiksi EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker matkustaa Pietarin talousfoorumiin ja tapaa siellä Venäjän korkeinta johtoa. Myös jenkit keskustelevat venäläisten kanssa ja kehottavat muitakin tekemään niin.

Meidän ulkoministerimme Timo Soini vieraili juuri pari päivää Moskovassa, eikä kollega Sergei Lavrovin kanssa varmastikaan puhuttu yhdentekeviä. EU:n Venäjä-pakotteet tulevat kesällä jatkoharkintaan. Kyse on taloudesta, joka on tärkeä asia sekä Euroopassa että Venäjällä. – Krimin anastusta ei pidä unohtaa, mutta ei sitä mykkäkoulullakaan korjata. Sen Venäjä on osoittanut.

Rakentamisessa buumi - rakennusyritykset tekevät rahaa

Rakennusteollisuus RT:n kesäkuisen asuntotuotantokyselyn mukaan asuntorakentamisen kasvu jatkuu tänä vuonna.

RT:n asuntotuottajat arvioivat aloittavansa tänä vuonna reilun 14 000 asunnon rakennustyöt, joka on tähänastisen kyselyhistorian suurin määrä. Ennätyskorkeaa asuntojen tuotantomäärää selittää ennen kaikkea tuotannon kerrostalovaltaistuminen ja asuntokoon pienentyminen. Asunnoista reilut 65 prosenttia on vapaarahoitteisia omistusasuntoja ja loput vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja.

Saksan kielen merkitys kasvaa - osaajista pulaa

Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin kyselyn perusteella Suomessa toimivilla Saksalaisilla yrityksillä on huutava pula saksan kieltä osaavasta työvoimasta – lähes puolet tarvitsee saksaa puhuvia työntekijöitä.

"Kyselyn tulokset osoittavat, että yhdenkään hyvin saksan kieltä osaavan suomalaisen ei tarvitse jäädä työttömäksi", toteaa Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin toimitusjohtaja Dagmar Ossenbrink. Kielitaidon tärkeys on tiedostettu myös Saksalais-Suomalaisessa Kauppakamarissa, jossa 25 kaksikielistä työntekijää auttaa suomalaisia yrityksiä Saksan markkinoille.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Nordean tarjonta

Satuin vilkaisemaan Nordean päivittäistä / viikoittaista uutiskirjettä, jonka saa ilmaiseksi kuka vain. Kirjeessä on toki paljon muutakin mielenkiintoista, esim. kommentaari uutisista ja suomalainen sekä pohjoismainen osakelista suosituksineen. Keskityn kuitenkin ulkomaiseen mallisalkkuun, joka nimestään Global 30 huolimatta näyttää olevan keskittynyt EU:hun ja USA:an.

Salkku on mielestäni kokoelma jyviä ja akanoita, joten sitä on syytä arvioida omatoimisesti kuten kaikkea muutakin sijoitusneuvontaa.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Omat Rahat Katsaus: Brexit - entä sitten?

Salkkusivu jossa lisätietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta -8.4%,  alusta (27-05-2010) +79.1%

Yleistä

Jälleen kohtuullisen rauhallinen kuukausi josta saldo jäi lievästi plussalle. Viime päivinä näimme melko heikon työllisyysraportin jenkistä, jossa todettiin työpaikkojen lisääntyneen toukokuussa vain 38.000:lla samalla kuin edellistä arvioita rukattiin alaspäin. Samalla kuitenkin työttömyysaste laski 0.3% eli 4.7% tasolle. Työttömyysastetta tuntuu heiluttelavn etällä hetkellä enemmän työvoiman koko kuin työllisten määrä. Heikosta raprtista seurasi heti taalan heikkeneminen, koska FED:n arvellaan siirtävän koronnostojaan kauemmas tulevaisuuteen. Lopulta vaikutus pörsikursseihin jäi vaatimattomaksi - heikko talouskasvu painaa, mutta matalat korot pönkittävät kursseja. jenkkejä kiusaavat myös heikko tuottavuuskasvu - Conference board uskoo tuottavuuden jopa laskevan 0.2% tänä vuonna. 

Aalto yliopisto on maailman yritysjohdon huippuvalmentaja

Aalto University Executive Education (Aalto EE) on nyt maailman 45. paras liikkeenjohdon valmentaja tuhansien instituutioiden joukossa. Maailman arvostetuimmassa, Financial Times -lehden vuosittaisessa globaalissa vertailussa Aalto EE on edelleen ainut suomalainen toimija viidenkymmenen parhaan joukossa. Pohjoismaiden parhainta oli asiakkaiden arvion mukaan avointen ohjelmien uusien taitojen oppiminen ja niiden soveltaminen omaan työhön sekä uudenlainen ajattelu.

Metsäteollisuuden markkinat vetävät

Suomen metsäteollistuotteiden markkinanäkymien odotetaan paranevan kuluvana vuonna. Selkeintä kasvu on kartongin, sellun ja sahatavaran viennissä, selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) metsäsektorin suhdannetiedotteesta.

Vaikka talouskasvu on maailmanmarkkinoilla vielä epätasaista, Suomen metsäteollisuuden kannalta tärkeissä maissa – Britanniassa, Saksassa, Ruotsissa ja Yhdysvalloissa – talouskasvun ennakoidaan pysyvän hyvänä. Lisäksi Kiinan talouskasvun painottuminen yksityiseen kulutukseen tuo myönteistä virettä eri metsäteollisuustuotteiden kysyntään.

Edunvalvontavaltuutuksella asiat hoituvat jos itse ei pysty

Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINE on julkaissut oppaan edunvalvonnasta. Oppaassa käsitellään taloudellisten asioiden hoitoon liittyviä kysymyksiä erityisesti pankki-, arvopaperi- ja vakuutusasiointiin liittyen. Opas kokoaa yhteen tietoa ja muistuttaa, että ennakoiminen vanhuuden ja toimintakyvyttömyyden varalta kannattaa tehdä ajoissa.  Edunvalvontavaltuutuksella henkilö voi itse etukäteen päättää miten hänen asioitaan hoidetaan sitten, kun hän itse ei enää siihen kykene.

Sääntely on tarpeellistakin - tapaus superbakteeri

Antibiooteille vastustuskykyisen superbakteerin löytyminen Yhdysvalloista on pelottava uutinen. On niitä löydetty ennenkin, mutta teollisuusmaihin ne ovat päätyneet ulkomailta matkustamisen kautta. Nyt pöpön alkuperää ei tiedetä, eli kyseessä vaikuttaa olevan sikäläinen kanta. Se tekee uutisesta dramaattisen.

Asiantuntijoiden mukaan varsinainen riski ei ole silti nopeasti leviävä pandemia, vaan superbakteerien pesiytyminen varsinkin sairaaloihin. Rutiiniksi muodostuneista kirurgisista operaatoista tulisi hengenvaarallisia komplikaatioiden vuoksi. Ja ylipäätään nyt jokseenkin harmittomista tulehduksista tulisi tappavia, jos muut lääkkeet eivät niihin tehoaisi.

Se romauttaisi terveydenhuollon vuosikymmeniä ajassa taaksepäin. Taantuminen olisi pahimpia koskaan koettuja. Elämänlaatu laskisi dramaattisesti, ja kansanterveydellisten menetysten kautta taloudellisetkin menetykset olisivat valtavat. Nykystandardeilla terveitä ja työkykyisiä ihmisiä kaatuisi hautaan tai kroonikoiksi aivan eri mitassa kuin nyt, ainakin pahimmassa tapauksessa. Kyse on siten sekä pehmeistä että kovista arvoista, jos kömpelö erottelu sallitaan.

Käyttäjän Jukka Kajan kuva

Joukkorahoitus tuo suorat kiinteistösijoitukset myös piensijoittajien ja säästäjien ulottuville

Joukkorahoitus on nousemassa vauhdilla perinteisten rahoitus- ja sijoitusmuotojen rinnalle nyt myös kiinteistöalalla. Maailmalla vakiintunut kiinteistöjen lainapohjainen joukkorahoitus on rantautunut viimeisten kuukausien aikana myös Suomeen.

Joukkorahoitus antaa mahdollisuuden rahoittaa suoraan mieluisia hankkeita portinvartijoiden ja ylimääräisten välikäsien ohi. Se tuo rahoitusmarkkinoille niin läpinäkyvyyttä kuin konkreettisuuttakin. Rahoittaja tietää tasan tarkkaan mihin säästönsä laittaa, mihin varat käytetään ja ketkä ovat hankkeen takana. Tällöin riskien arviointikin on helpompaa kasvottomiin kohteisiin verrattuna.

Erityisesti kiinteistöalalla joukkorahoitus murtaa vakiintuneita käytäntöjä. Aiemmin suorissa kiinteistökohteissa jo vähimmäissijoitukset ovat olleet tavallisten ihmisten ulottumattomissa. Joukkorahoituksen ominaispiirre on, että minimisijoitukset ovat usein maltillisia. Tällöin mahdollisuus matalariskisiin suoriin kiinteistösijoituksiin on laajemman joukon ulottuvilla.

 

Markkinatilanne rohkaisee innovatiivisuuteen

Käyttäjän Norvestia kuva

Historiaa, urheilua ja politiikkaa

Kirjoitusvuorossa: Mika Huhtamäki

 

Kurssit heiluvat uutistulvan aallokossa, mutta mikä muuttuu? Ainakaan tulevaisuuden odotuksissa ei parin vuoden aikana ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kirjoittaessani tätä aloin muistella millä fiiliksillä liikuttiin vuosi, pari sitten. Pieni aikahyppy taaksepäin onnistuu helposti vanhojen blogijuttujen kautta ja palasinkin tätä kirjoittaessani kevään 2015 ja syksyn 2014 teksteihin, joissa peilailin myös kesän tunnelmia.

Viime keväänä mietitytti riittääkö rohkeus vai loppuuko usko. Sama kalvava epävarmuus on edelleen ajankohtainen ja tutut teemat kieppuvat uutisissa. Otsikoissa toistuvat yhä Kreikan ongelmat, alhainen öljyn hinta, Yhdysvaltojen korot ja epävarmuus tulevaa kohtaan. Samaan tapaan jatkuu epätoivoiset yritykset käynnistää inflaatio Euroopassa. Varsin tutut teemat puhuttavat edelleenkin.

Piksun tulosestimaatit on päivitetty Q1/2016 tiedoilla

Piksun analyysit osion estimaatit Suomen suurten ja keskisuurten yritysten tulosten kehittymisestä on päivitetty Q1/2016 osalta. Kuka arviot on tehnyt? Arvioita ei ole tehnyt kukaan henkilö vaan markkinat ovat itse tehneet ne. Piksun eps ennusteet ovat visualisointi siitä miten osakekohtaisen tuloksen tulee kehittyä, jotta nykyinen pörssikurssi on perusteltavissa.

Pörssipääomaan suhteutettu nettotulos kertoo, miten yritys tuotti osakkeenomistajalle 

Piksun EPS estimaattien ohella julkaistaan nyt myös se, miten hyvää tulostuottoa (nettotulos) yritys on viimeisten kahden vuoden aikana (kahdeksan edellistä kvartaalia) tuottanut osakkeenomistajalle. Tulos on suhteutettu pörssikurssiin.

Hyvää netttotulosta pörssiarvolle (30.5 pörssikurssin mukaiset tuotot) ovat tuottaneet seuraavat yritykset:

 Aspo 9,2%, Atria +13,6%, Cargotec 6,6%, Caverion 6,1%, Cirtycon 9,6%, Fiskars 39,1% (yrityskaupan takia suuri), HKScan 18,6%,  Metsäboard 8,2%,  Neste 6,7%, Nokia 6,7%,  Outokumpu 13%, Raisio 12,2%, Ramirent 5,0%, Sampo 7,3%, Sponda 15,5%, SRV 7,3%, StoraEnso 37,9%, UPM 8,6%, Vaisala 6,4%, VikingLine 16,9%, Wärtsilä 10,5%

Hyvä vai huono vertaislaina?

Vertaislaina on joukkorahoitusmuoto, joka tarjoaa mahdollisuuden rahan lainaamiseen ilman pankkeja, yksityishenkilöltä toiselle. Kuka tahansa voi hakea palvelusta lainaa tai ruveta sijoittajaksi palveluun eli tarjota lainaa toisille. Vertaislainasta eri peer2peer-lendingstä on tullut uusi vaihtoehto tarjoamille kulutusluotoille ja pikavipeille.

Vertaislaina on kulutusluottoa

Vertaislainapalveluissa lainanottajat voivat kilpailuttaa lainansa, ja hyväksyä sijoittajien tarjouksista parhaan. Jos lainanhakijan luottotiedot ovat kunnossa ja hakijalla on säännölliset tulot, voidaan hänelle tarjota lainaa edullisemmalla korolla, kuin mitä esimerkiksi pikalainayhtiöt tarjoavat. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että vertaislaina olisi se kaikista halvin vaihtoehto. Kun eri lainavaihtoehtoja vertailee keskenään, näkee, että vertaislainat ovat varteenotettava vaihtoehto kulutusluotoille, mutta eivät aina välttämättä edullisin. Vakuudetonta kulutusluottoa voi saada pankilta tai rahoitusyhtiöltä halvemmalla, jopa 5 prosentin korolla.

Miten vertaislainayritykset tienaavat?

Saksan ostopääliköt ovat optimistisia

Maailmankauppaa ja keski-Euroopan taloutta heijastelevan IFO indeksin odotukset ovat parantuneet jo kolmatta kuukautta peräjälkeen.

Saksan ja keski-Euroopan talous kasvaa tämän indikaattorin perusteella ensi kesän ja syksyn aikana. Saksa tuottaa paljon samantyyppisiä vientiteollisuuden investointituotteita kuin Suomen konepajat ja IFO indeksi heijastelee siksi myös meidän vientiteollisuutemme ulkoisia kasvuedelletyksiä.

Pörssisijoittajan kannalta IFO indeksin piristyminen on hyvä asia. Ostopääliköiden odotusten nousu on ollut historiallisesti otollinen oston paikka.

IFO:n liikennevalot antavat suuntaa sijoittajille

IFO on julkaissut myös mittauksiin perustuvan todennäköisyysennusteen sille, supistuuko vai kasvaako talous. Tämäkin indikaattori on nyt vaihtunut vihreälle.

Oheisessa kuvassa on liikennevaloindikaattori ja Saksan pörssikurssien kehitystä kuvaava DAX indeksi. Liikennevaloindikaattorin vaihtuminen vihreälle (kuten nyt) on ollut usein otollisempi ajankohta osakesijoituksille kuin silloin kun liikennevalot vaihtuvat punaiselle (kuten ennen viime vuoden vaihdetta).

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suomalaiset perheet ovat OECD:n köyhimpiä

Suomalaiset ovat eräässä oleellisessa erilaisia kuin kaikki muut OECD kansalaiset. Olemme OECD:n mukaan toiseksi köyhimpiä, jos mittarina on omaisuuden määrä taloutta kohden. Jos henkilökohtaisen omaisuuden määrä suhteutetaan bruttokansantuotteeseen, niin köyhyytemme on aivan omaa luokkaansa. Samaan suhteelliseen varattomuuteen ylletään vain muutamassa maassa (Kuuba, Pohjois-Korea, Venezuela, ...).

Kotitalouksien keskimääräinen omaisuus (Lähde: OECD)

Olemme varakkaita jos julkisen sektorin omistukset otetaan huomioon

Väittämä kuulostaa todellisuuden vastaiselta omistavathan kotitaloudet usein asunnon ja kesämökin ja joillakin on pankissa hieman varallisuutta pahan päivän varalle. Väittämä on silti totta. Olemme nimittäin tilastojen mukaan sosialistimaa, jossa tuotantokoneisto on pääosin (noin 70%) julkisessa omistajaohjauksessa. Muualla on tapana, että kotitalouksilla on osakevarallisuutta ja muuta sijoitusvarallisuutta kun taas meillä tuota varallisuutta ei ole kuin nimeksi (poikkeuksena Piksun lukijat). Pärjäämme vertailussa ihan hyvin, jos kotitalouksien varallisuuteen lasketaan valtion, kuntien ja työeläkeyhtiöiden varat. Vaikka olemmekin keskimäärin maailman köyhimpiä niin olemme silti rikkaita - omistamme julkisen sektorin suuren omaisuuden. 

Talouskriisit ruokkivat ääriaineksia, mutta suunta ei ole automaattinen

Karvan päästä liippasi, että iloksemme ja kunniaksemme emme saaneet Eurooppaan ensimmäistä äärioikeistolaista valtiojohtajaa sitten toisen maailmansodan. Itävallan presidentti ei ole kummoisessa asemassa, mutta valinnan symbolinen merkitys olisi tietty ollut valtava. Ja on se voiton käyminen noin huulilla tyrmäävää itsessään.

Äärioikeiston nousu on karmeaa todellisuutta kautta Euroopan. Monelle hiipii mieleen, että eikö ihminen todella opi historiastaan mitään. Itävalta sentään koki Hitlerin miehityksen. Eikä Itävalta ainoa valistuneena ja maltillisena pidetty maa ole, jossa trendi on sama.

Äärioikeiston virta vahvistuu aina samaa kaavaa. Lama ja perinteisten valtapuolueiden korruptoitunut aseettomuus sen edessä ajavat äänestäjät tuoreisiin vaihtoehtoihin. Ääriaatteet tarjoavat helppoja vastauksia vaikeisiin kysymyksiin. Pakolaiskriisi ja terrorismin nousu ovat sinetöineet äärioikeiston menestyksen. 

Tästä olisi helppo vetää johtopäätös, että talousvaikeudet satavat aina väistämättä äärioikeiston laariin, ainakin olosuhteissa, jossa muukalaisviha tarjoutuu ahdistukselle vaivattomaksi kanavaksi. Onneksi mekanismi ei ole ihan niin yksinkertainen.

Työttömyysturvamme rasittaa työssäkäyviä ehkä eniten maailmassa

Suomessa on pohjoismaiden parhaimpiin kuuluva työttömyysturva työntekijää kohden ja työttömyysturvan kokonaiskulut ovat suuret.

Kulut rasittavat työttömyysturvan todellista maksajaa, työssä käyvää työntekijää, yli kaksi kertaa enemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa tai Norjassa ja kulut ovat kasvussa. Suurempi rasitus työntekijöille aiheutuu kahdesta asiasta, lähes kaksi kertaa Ruotsia kalliimmasta työttömyysturvasta työntekijää kohden ja toisaalta myös suuremmasta työttömyydestä. Tiedot  käyvät  ilmi  Palkansaajien  tutkimuslaitoksen  tutkija  Matti  Karin tekemästä  katsauksesta työttömyysturvaetuuksien vaikutusta työmarkkinakäyttäytymiseen.

Ansiosidonnaiset päivärahat ovat suurien kulujen syy

Suurin syy kulutasoon ovat ansiosidonnaiset päivärahat, jotka muodostavat lähes 2/3 työttömyysturvan kuluista.

Työttömyydestä  poistumisen  todennäköisyys nousee  silloin,  kun  ansiosidonnainen etuuskausi  päättyy  tai  on päättymäisillään.  Empiirisessä  tutkimuskirjallisuudessa  
havaitaan tällöin tyypillisesti piikki työttömyydestä poistumisessa. Osa tästä johtuu siirtymisistä työvoiman ulkopuolelle.

Sivut

Tilaa syöte RSS - blogit