Hyppää pääsisältöön

Artikkelit aikajärjestyksessä

Pörssikurssien merkittävät korjausliikkeet ajoittuvat kohoaviin korkoihin

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Monilla piensijoittajilla on tällä hetkellä merkittäviä määriä pörssiosakkeita. Hyvä niin. Pörssiosakkeet ovat viime vuosina antaneet korkoinstrumentteja parempaa tuottoa. Korkoinstrumentteja (esim. korkorahastoja) on maailman sijoitusvarallisuudesta lähes kaksi kertaa enemmän kuin osakkeita, eikä niitä voi väheksyä. Mutta milloin on aika siirtää painoa korkoinstrumenttien puolelle?

Euribor korot ja Helsingin pörssi (Lähde: Suomen pankki)

Markkinakoroilla ja pörssikursseilla on yhteys joka näkyy yllä olevasta Suomen Pankin tuottaman materiaalin perusteella laaditusta kuvasta. Pörssikurssien merkittävät pudotukset ajoittuvat systemaattisella tavalla suhteessa markkinakorkoihin. Lasku alkaa, kun markkinakorot ovat noin vuoden ajan nousseet. Tämä lainalaisuus ei aina toimi täsmälleen samalla tavalla, mutta korrelaatio on ilmeinen. Ilmiö toistuu vuosikymmenestä toiseen hämmästyttävän hyvin. Sijoitusmarkkinoilla on hyvin vähän ennustettavia ilmiöitä. Tässä on kuitenkin yksi.

Keskiarvo: 4.8 (8 arviota)

Nettipankeista

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

Elokuussa talletin muutaman tonnin erääseen ulkomaiseen nettipankkiin tarkoituksena solmia sinne pankkisuhde. Syksy oli lämmin ja katsoin minulla olevan parempaakin tekemistä kuin nettipankkiin perehtyminen, jota minulle puhelimitse tarjottiin.

Siirsin asian jopa vuodenvaihteen yli, kunnes tein ratkaisuni. Pyysin ohjeita rahojen siirtämiseksi takaisin lähtötilille ja asiakassuhteen loppumista siihen paikkaan.

Perusteluita ei olisi tarvittu, mutta totesin kuitenkin erään ”Nokian insinöörin” pitäneen myös ko. pankkia hankalana käyttää. Sain pankista ohjeet, joilla rahansiirto työläästi sujui, mutta myös pettyneen viestin, jossa sanottiin, että olimme muuta ”sopineet”, nettipankkia voi käyttää ilman DI-tutkintoa ja tuttavani arvio oli ollut ”pankin mustamaalaamista”.

Selvennettäköön, että emme olleet mitään juridisesti sopineet ja yksityisessä keskustelussa jokainen saa tietenkin arvioida kokemuksiaan esim. autoista, kaupoista, ravintoloista tai pankeista aivan vapaasti.  En ollut DI-tutkinnosta mitään puhunut, mutten viitsinyt kysyä, riittäisikö amis-tutkinto ko. pankkiin.

Aloin kuitenkin miettiä asiaa tarkemmin. Tunnen ainakin kolme alle 55-vuotiasta ihmistä, jotka ovat sanoneet, etteivät ole sellaista kuin internetiä koskaan käyttäneet mihinkään tarkoitukseen.

Keskiarvo: 3.6 (9 arviota)

Lastentarhan säännöt

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

Yllä olevaan merkintääni - aihe on muuten KEVYTTALOUS - tuli pian arvaus pankin nimestä, Poistaessani kommnettia mukana meni valitettavasti pari muutakin. Suostun kommentoimaan poistettua arvausta. Kun Suomen markka oli ylivahva, sijoitin 1980-1990-lukujen vaihteessa br. Save & Prosper rahastoon. Mitä rahalaitoksia olen sen jälkeen käyttänyt, en kerro, mutta paljon niitä maailmassa on. Talousjournalismin rajat ilmenevät tuosta. Kommentoijan väite, että ulkom. pankki petraisi suomenkielisen tekstin perusteella, on pöhkö.

Tiedän hyvin, että netti on täynnä joutilaita ihmisiä, jotka jankuttavat omaa olematonta asiaansa loputtomiin. Omaa nimeään he eivät voi tietenkään kertoa, koska ovat vuorineuvoksia tai ehkä jopa jotain tärkeitä henkilöitä.  

Koska minulla ei vastaavaa aikaa ole, otan käyttöön seuraavat toimet:

-poistan kommentteja, jos haluan

-jankuttamisesta seuraa blokkaaminen ulos

-voin kirjoittaa myös ilman kommentoimismahdollisuutta

Päätöksistäni ei voi valittaa paaville, kirkkohallitukselle tai isä Ambrosiukselle eikä edes minulle. Päätöksiäni en mitenkään perustele.

Keskiarvo: 3.6 (7 arviota)

Työeläkeyhtiöiden hallituspalkkiot ovat varsin kohtuullisia

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Viime aikoina julkisuudessa on keskusteltu työeläkeyhtiöiden maksamista palkkioista hallitustensa jäsenille. Telan kokoamassa palkkioselvityksessä on vertailtu työeläkeyhtiöiden, valtion enemmistöomistamien yhtiöiden, valtio-omisteisten pörssiyhtiöiden sekä suomalaisten, niin sanottujen large cap -pörssiyhtiöiden maksamia palkkioita hallitustensa jäsenille vuonna 2012.

Pörssiyhtöiden, valtionyhtiöiden ja työeläkeyhtiöiden hallituspalkkiot (Lähde: Tela)

Keskiarvo: 4 (2 arviota)

Sijoittaisinko osinkoihin?

Käyttäjän Norvestia kuva

Kirjoitusvuorossa Mika Huhtamäki

Vuosi vaihtui ja pörssiyhtiöt ovat alkaneet raportoida vuoden 2013 tuloksia. Lähtölaukaus kevään osinkoralliin on siis ammuttu ja on aika päättää millä taktiikalla mahdolliseen ralliin osallistuu. Tänä vuonna verotus on hivenen osinkosijoittajia vastaan, sillä 2014 voimaan astunut yritysten alempi yhteisöverokanta ei vielä lisää jaettavia euroja, mutta korotettu pääomaverotus nipistää silti aiempaa suuremman osan maksettavista osingoista.

Mielipiteet jakautuvat osinkosijoittamisen suhteen ja monien mielestä osinkosijoittaminen ei ole tuottavampaa, koska osinkoina ulos maksetut varat laskevat osakkeen arvoa vastaavalla summalla. Asia ei kuitenkaan ole niin suoraviivainen miltä ensisilmäyksellä näyttää. Tutkimusten mukaan osingot ovat vastanneet Yhdysvalloissa noin 40 prosentista osakkeiden kokonaistuotosta vuodesta 1930 alkaen. Yrityksen osingonmaksukyky on myös merkki taloudellisesta kestävyydestä ja vahva osingonmaksukyky suojaa paremmin yrityksen kurssia pahimmilta markkinakuopilta. Hyvät osingonmaksajat korostuvatkin epävarmoina aikoina.

Keskiarvo: 4.8 (6 arviota)

1990- luvun rakenteelliset muutokset nostivat Suomen maailman eliittiin

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

  OECD:n pääsihteeri Angel Gurría julkisti Suomea koskevan OECD:n taloudellisen katsauksen.

Katsauksen mukaan 1990- luvun vahva kasvu,innovaatiot ja rakenteelliset uudistukset muuttivat Suomen yhdeksi maailman kilpailukykyisimmistä talouksista, varmistaen kansalaisten korkean hyvinvoinnin. Kilpailukyky on kuitenkin viime aikoina on heikentynyt, ja tuotanto on laskenut samalla kun elektroniikka-ja metsäteollisuuden liiketoiminnat ovat romahtaneet.

Työmarkkinaosapuolten väliset palkkaratkaisut parantavat tilannetta seuraavan kahden vuoden aikana. Talouden laajempi elpyminen edellyttäisi Suomen vahvojen inhimillisten pääomien tehokasta käyttöä, terveitä hallintorakenteita, tasapainoista julkisen talouden hoitoa ja yritystalouden integroitumista globaaleihin arvoketjuihin.

BKT Suomessa ja lähialueilla; Q1 2005=1 (Lähde: OECD)

Keskiarvo: 4.3 (7 arviota)

Ennakoimisen konkurssi

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

Kuvitellaanpa, että pörssianalyytikko analysoisi maataloutta. Toukokuussa näkymät ovat erittäin heikot, pelto on mustaa. Kesäkuussa alkaa jotain vihreätä näkyä, mutta kovin heikolta se näyttää. Heinäkuussa kasvua havaitaan, mutta vieläkin pitää seurata. Elokuussa saadaan lopullinen varmuus siitä, että kasvu on hyvällä mallilla. Nyt kannattaa holdata. Syyskuussa ilmat viilenevät, mutta sen arvellaan olevan tilapäistä, joten holdaaminen jatkuu.

Vaikka maataloutta paljon arvostellaankin, mielestäni on hyvä, että pörssianalyytikot eivät maatalouteen ainakaan vielä ole sekaantuneet. Vuoteen 2012 mennessä olin aina tarkkaan noteerannut kaikkien asiantuntijoitten mielipiteet ja sen jälkeen toiminut juuri päinvastoin aivan hyvin tuloksin.

Syistä, joita en rupea tässä sen enempää selittämään, joulukuussa 2012 olin pakotettu vastaanottamaan erään private pankin konsultointia. Rahoitusalaa on viime vuosina ahkeraan opiskeltu ja itselleni on ikää ja varsinkin harrastuksia kertynyt, joten ajattelin, ettei kaikki viisaus voi olla yhdessä kaljuuntuvassa päässä. Suhde rajoittui tosin pelkkään konsultointiin. Täydestä valtakirjasta kieltäydyin ehdottomasti.

Keskiarvo: 4.4 (5 arviota)

Euroopan teollisuuden odotukset jatkavat vähittäistä paranemistaan

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Saksalaisen IFO instituutin mittaama suhdannekello kiertää kellon lailla nelikenttää:
- Nousuvaiheessa (Upswing) odotukset ovat korkealla, mutta talous ei vielä kasva.
- Korkeasuhdanteessa (Boom) sekä odotukset että kasvu ovat voimakkaita.
- Laskusuhdanteessa (Downswing) odotukset ovat heikot, mutta talous kuitenkin vielä kasvaa
- Lama (Recession) vaiheessa sekä odotukset että kasvu ovat heikkoja

IFO instituutin mittaama suhdannetilanne (Lähde: IFO)

Teollisuuden kasvuodotukset ovat Euroopassa kohtuulliset, vienti kasvaa ja vaihtotase on positiivinen. Jotain pientä optimismia on siis ilmassa.

Teollisuuden korkeat odotukset näkyvät myös Euroalueen BKT:n vahvistumisena (ylempi käyrä alla olevassa kuvassa). Tämä herättää toiveita myös meillä. Suomi seurasi Euroaluetta vuoden 2011 nousukauteen ja niin voi tapahtua taas tälläkin kertaa. Euroalue saattaa vetää meitä taantumasta. 

BKT:n kasvu %:  Euroalueella/oikea pystyakseli    ja    Suomessa/vasen pystyakseli   (Lähde: TradingEconomics)

Keskiarvo: 4.8 (4 arviota)

Yhteiskunnan suurimmat rahavirrat, tulonsiirrot, pitää kohdentaa paremmin

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Hyvinvointiyhteiskuntamme näyttäytyy kansalaisille Kela:n kautta. Sieltä saamme eläkkeen, opintotuen, työmarkkinatuen, työttömän peruspäivärahan, sairauskorvaukset ja sotilasavustuksen. Hyvinvointiyhteiskuntamme tulonsiirrot (noin 21% /bkt) tapahtuvat Kelan kautta.  

Kela luokittelee ihmiset lakisääteisiin yhteiskuntaluokkiin: työttömiin, pitkäaikaistyöttömiin, opiskelijoihin, koululaisiin, työssäkäyviin,  eläkeläisiin ja lapsiperheisiin. Kullekin ryhmälle on tarjolla tämän kyseisen yhteiskuntaluokan tulonsiirtopalvelut.

Kunkin yhteiskuntaluokan tulonsiirtopalvelut on mietitty kyseistä kansalaisryhmää koskevana kokonaisuutena ja siksi ne toimivat omassa luokassaan melko hyvin. Mutta yhteiskuntaluokkien tulonsiiropalveluiden erot ovat monasti järjettömiä. Kokonaisuus ei toimi hyvin. Eikä ihme. Lakivalmistelu ja lait on tehty erikseen kutakin yhteiskuntaluokkaa varten ja eri aikana ja erilaisessa yhteiskunnassa.

Parempaan ja kannustavampaan järjestelmään päästään, jos tulonjakolainsäädännön pahimpia vinoumia korjataan niin, että esimerkiksi opintosuoritusten saavuttamisesta tulee rahallisesti kannustavaa ja passiivisuuteen liitettyjä rahallisia kannusteita varovasti vähennetään.  

Tulonsiirtopalveluiden lainsäädäntö on musertavan laaja

Tuolonsiirtopalveluista on säädetty seuraavissa laeissa:

Keskiarvo: 4.1 (7 arviota)

Suomen metsäteollisuutta kurittaa koveneva verotaakka ja markkinatilanne

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Talouden pitkä taantuma taittui loppuvuodesta, mutta kasvu jäi hitaaksi. Metsäteollisuuden tilanne jatkui haasteellisena päävientimarkkinoilla Euroopassa.

Metsäteollisuuden tuotantomäärät Suomessa (Lähde: Metsäteollisuus ry)

Suomalainen metsäteollisuus on menettänyt kilpailuasemia muun muassa korkean kustannusrakenteensa vuoksi, kun tuotanto- ja työvoimakustannukset ovat nousseet kilpailijamaita nopeammin. Kotimaassa teollisuudelle suunnatut lisärasitteet heikentävät entisestään vientivetoisen metsäteollisuuden kilpailukykyä tulevina vuosina.

Voimalaitosvero eli windfall-vero otetaan käyttöön vuonna 2014. Metsäteollisuuden merikuljetuksiin kohdentuva rikkidirektiivi tulee voimaan vuonna 2015. Syksyllä sovitut palkkaratkaisut eivät paranna lyhyellä aikavälillä alan kilpailukykyä eikä työehtosopimuksiin saatu metsäteollisuuden kipeästi tarvitsemia uudistuksia.

"Vientiteollisuutta tukevilla päätöksillä voimme vaikuttaa siihen, että suomalainen metsäteollisuus on kilpailukykyinen ja työllistää myös tulevaisuudessa. Hallituksen ei tule kevään kehysriihessä esittää teollisuudelle yhtään uusia verojen tai maksujen korotuksia", sanoo Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen.

Keskiarvo: 3 (5 arviota)

Niukkuus kasvuyrityksissä – hyvä vai paha?

Käyttäjän Norvestia kuva

Kirjoitusvuorossa J.T. Bergqvist

Useampikin amerikkalainen ja englantilainen kasvuyritysrahoittaja on ihmetellyt, miten on mahdollista, että Suomessa moni jo melko merkittäväänkin asiakastulovirtaan kiinni päässyt alkuvaiheen yritys on pystytty käynnistämään niin niukalla rahoituksella kuin meillä on tapana. Yli miljoonan tai jopa kymmenen miljoonan euron liikevaihtoon päässeistä yrityksistä moni on kaikkiaan saanut oman pääoman ehtoista rahoitusta vain muutamia satoja tuhansia euroja, jotkut jopa vain kymmeniä tuhansia.

Yhdysvalloissa aloittelevat yritykset esittelevät loistavaa ideaa, rakentavat nimivahvan perustiimin ja hakevat heti alkuun miljoonien sijoituksia joiltakin sadoista rahoittajaehdokkaista. Monet saavatkin hakemansa ja käynnistävät toimintansa intoa puhkuen vahvan kassansa turvin.

Myös Suomessa on nähty useita tapauksia, joissa on kerätty meidän mittapuussamme tukeva osakasrahoitus, saatu lisäksi mahdollisesti Tekes-tukea tai -lainaa ja lähdetty näiden turvin isohkolla käyttöbudjetilla rakentamaan maailmanmenestystä.

Keskiarvo: 5 (9 arviota)

Kiinan wealth management product ongelmasta + muita Aasian kuulumisia.

Tammikuu alkoi Aasian markkinoilla yllätyksettömällä tammikuun rallilla, joka loppui lyhyeen kuun puolivälin jälkeen, kun Kiinan teollisuustuotannon PMI-luku oli karvas pettymys markkinaosapuolille. Lisäksi Fed:n toinen tukiaisten lyhentämispäätös kuun lopulla alkoi stressata markkinoita sen verran, että kehittyvät markkinat etunenässä korrektoivat rajusti. Etenkin Turkki, Argentiina ja Etelä-Afrikka saivat ison osan tästä myyntiaallosta.

Keskiarvo: 4.6 (5 arviota)

Sateensuojassa

Käyttäjän Henri Myllyniemi kuva
Posted in

Optimismi on karissut, ja perjantain Yhdysvaltojen julkaisemat ostopäällikköindeksit ovat karmeata katseltavaa. Lähivuosina ei vastaavanlaisia pudotuksia ole näkynyt. Uudet tilaukset eivät nekään antaneet aihetta riemuun. Kiinan varjopankkisektori ei ole enää niinkään kysymysmerkki ongelman suhteen, vaan kysymys on nyt siinä kuinka paha ongelma on. Kehittyvien markkinoiden kaaos ei ole helpottanut, ja mielialat ovat vaihtuneet täysin pois riskihalukkuudesta.

Positiiviset uutiset ovat vähissä. Ristiriitaisia tietoja tulee esimerkiksi Saksasta: vähittäiskauppa kompuroi, kun taas ostopäällikköindeksit lupaavat parempaa. Myös mieliala on korkealla, mutta onko se sitä kuinka kauan?

Pohjathan kyllä saavutetaan tälläkin kertaa, joten nyt on hyvä hetki olla sateensuojassa ja katsella milloin pudotus päättyy.

Keskiarvo: 3 (10 arviota)

Ensimmäiset joukkorahoituksen jälkimarkkinat luotu

Käyttäjän Lasse Mäkelä kuva

Ensimmäiset joukkorahoituksen jälkimarkkinat luotu – joukkosijoittajan asema kohenee

Joukkorahoituspalvelu Invesdor ja listaamattomien osakkeiden kaupankäyntiin erikoistunut Privanet Pankkiiriliike kehittivät maailman ensimmäiset osakepohjaisen joukkorahoituksen jälkimarkkinat.

Yhtenä osakepohjaisen joukkorahoituksen suurimpana haasteena on tavallisesti mainittu se, että jälkimarkkinoita joukkorahoituksen kautta merkityille listaamattomille osakkeille ei ole ollut. Kauppapaikan puuttumisen takia joukkorahoituksen kautta hankittujen osakkeiden myyminen on ollut vaikeaa, ja sijoittajan on käytännössä ollut mahdollista saada sijoituksilleen tuottoa vain kohdeyrityksen myymisen tai osinkojen kautta. Tämä rajoitus on usein nostanut kynnyksen kasvuyrityksiin sijoittamiselle korkeaksi.

Keskiarvo: 3.8 (4 arviota)

Rahalla ei tee mitään, jos rahalla ei tee mitään

Posted in

Ihmiset karttavat taloudellista riskiä, mutta ottavat valtavia riskejä muilla elämän alueilla. He saattavat ajaa autoa ilman turvavyötä tai pettää puolisoaan. Kun kyse on rahasta, suhde riskiin muuttuukin yhtäkkiä karttavaksi. Mitä koulutetumpi ihminen on, sitä todennäköisemmin hän on riskiä karttava.

Tavallisen pulliaisen taloudellinen asema yhteiskunnassa määrittyy pitkälti sillä, mitä hän pitää järkevänä ja mitä riskipitoisena. Alla on esimerkki kahdesta nuoresta aikuisesta A ja B, joilla on eri käsitykset siitä, mikä on järkevää ja mikä on vaarallista.

Henkilö A                                 Henkilö B
   1. Varma työpaikka                    1. Yhtiön rakentaminen
   2. Iso omistusasunto                  2. Useita sijoitusasuntoja
   3. Rahan säästäminen                3. Rahan sijoittaminen

Keskiarvo: 4 (24 arviota)

Digitalisointi on yhteiskunnan tärkein kasvumoottori

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Uudet digitaaliset markkinat ovat suurempia kasvun lähteitä kuin niiden syrjäyttämät perinteiset toimialat. Vuoteen 2018 mennessä pelkästään digitaalisten osto-, maksu- ja terveysmarkkinoiden yhteenlasketun arvon arvioidaan nousevan 5 900 miljardiin dollariin Yhdysvalloissa, 747 miljardiin euroon Saksassa ja 519 miljardiin puntaan Isossa-Britanniassa.

Suuri osa yhtiöistä aikoo hakea kasvua oman toimialasektorinsa ulkopuolelta digitaalisten teknologioiden avatessa uusia kasvumarkkinoita. Tämä ilmenee Accenturen Davos-foorumin yhteydessä toteuttamasta Remaking Customer Markets: Unlocking Growth with Digital -tutkimuksesta, johon haastateltiin 500:aa yritysjohtajaa 10 maassa.

Tutkimuksen mukaan suuryritysten johtajat pitävät digitaalisuuden aiheuttamaa toimialarajojen hämärtymistä merkittävimpänä muutoksena liiketoimintaympäristössä seuraavien viiden vuoden aikana.

  ”Suomessa muutos näkyy erityisesti kuluttajayrityksissä ja julkisella sektorilla. Digitaalisen liiketoiminnan kehittämisessä perinteisistä toimialoista pisimmällä ovat tietoliikenne ja media.” toteaa Frank Korsström, Accenturen toimitusjohtaja Suomessa ja Pohjoismaissa. ”Perinteiset toimialat kuten eläkevakuutus, kone- ja laitevalmistus sekä energia- ja prosessiteollisuus puolestaan keskittyvät operaatioiden digitalisointiin kustannustehokkuuden saavuttamiseksi kasvun sijaan.”

Keskiarvo: 4.7 (3 arviota)

Kiinteistösijoitusta Evlin tyyliin

Käyttäjän J.Vahe kuva

 

2005 Evli perusti ”kiinteistösijoitusrahaston” suomalaisille kohdealueena Baltian kiinteistöt. Kyseessä ei ollut lain tarkoittama sijoitusrahasto, vaan suljettu kiinteistöpääomarahasto. Rahastoa ei ole koskaan noteerattu julkisesti ja myöhemmin ilmenevistä syistä Evli on parhaansa mukaan pitänyt sen muutenkin poissa julkisuudesta. Sijoittajille luovutettu materiaali on ajoittain leimattu luottamukselliseksi liikesalaisuuteen vedoten.

Liikkeellelasku myöhästyi siinä mielessä, että Virosta ennätti jo tulla EU:n jäsen ja kiinteistöjen hinnat siten nousivat. Rahasto ei toteuttanut juuri mitään lupauksistaan, joista ensimmäinen liittyi jo toimialueeseen. Vajaa 90 % kiinteistöjen pinta-alasta (kaikkiaan vajaa 50.000 neliötä) sijaitsee nimittäin Virossa ja vain yksi kohde Liettuassa, joten koko Baltiasta on turha puhua.

Keskiarvo: 4.3 (14 arviota)

Omat Rahat Katsaus: Nyt istutaan rauhallisesti veneessä

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Salkkusivu jossa enemmän tietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta -1.9%,  alusta (27-05-2010) +50.6% 

 

Yleistä:

Pörsseissä oli tammikuussa rauhatonta, etenkin kehittyvillä markkinoilla. Tärkeimmät pörssi-indeksit ovat laskeneet 2 ..6 % vuoden alusta. Ironista kyllä euroalue on pärjännyt tässä suhteessa parhaiten: Eurostoxx50 laski vain 2%. Huonoja uutisia on ollut useampiakin. Kiinan talouskasvu takkuaa. FED jatkaa tukiostojen vähentämistä. Sijoittajat ovat kotiuttaneet n. 12 miljardia $ kasvumarkkina ETF:stä ja saaneet samalla näiden maiden pörssi-indeksit syöksykierteeseen. Japanin jeni on  turvasatamana vahvistunut, samoin vähemmässä määrin taala. Monien kasvumarkkinoiden valuutat ovat sensijaan heikentyneet voimakkaasti huolimatta maiden keskuspankkien koronnostoista. Näin on käynyt etenkin Turkissa ja Etelä-afrikassa.

 

Alan vähitellen verrata menestystäni FTSE All-World indeksiin. Tämä noteerataan taaloissa, joten koska oma salkkuni on euroiss apitää vielä arvo muuntaa euroiksi. Tammikuun muutos oli euroissa -2.25%, joten hieman paremmin meni smiley (pelkkää kohinaa....)

 

Keskiarvo: 4.2 (6 arviota)

Markkinakatsaus

Pörssit ovat ropisseet alas tukka putkella aika tarkkaan kuukauden, tosin vähän markkinapaikasta riippuen. Useimmissa kuitenkin droppi alkoi jo heti tammikuun alussa, joten kuukausi on pulkassa. Korjausliikkeitä tulee ja menee enemmän tai vähemmän säännöllisesti, joten mitään kummempaa tähänkään ei välttämättä liity. Niiauksen syyksi on päätelty Fedin QE:n kaventaminen, ja näin varmaan onkin jossain määrin, koska dollari on vahvistunut ja muut valuutat ottaneet lukua, varsinkin kehittyvien markkinoiden. Tosin niiden valuutat ovat – vaikkapa otsikoita eniten kerännyt Turkin liira – tulleet pulkkaa jo pidempään. Toki Fedin kaventaminenkin on ollut pidempään tiedossa, ja seuraukset sinänsä ovat odotetut. Ylivahva eurokin on lopulta menettänyt suosiotaan sukeltaen lopulta alle 1,35 taalan, ja indikaattorien perusteella pudotus jatkuu vielä jonkun matkaa.

Mutta onko kyseessä tavallinen korjaus vai jotain radikaalimpaa - eli pidemmän nallemarkkinan lähtölaukaus? Tai ainakin yhä kesken oleva raskas korjausliike, vastaava kuin Nikkei koki syksyllä pudotessaan 20 prosenttia yhtä putkea? Mahdoton tietää varmaksi. Ainakin droppi on ollut syvempi kuin aikoihin, mm. Dax on kiskaissut alas korkeimmillaan eli perjantaina jo 700 pistettä huipuista. Näin rankkaa droppia ei ole koettu aikoihin, joten se pistää mietteliääksi.

Keskiarvo: 4.3 (6 arviota)

Ulos toimistosta

Käyttäjän sergio kuva
Posted in

 

Kirja käsittelee tärkeää suomalaisten yritysten perusongelmaa: tuoteideoita kyllä löytyy vaikka kuinka paljon, mutta kaupallistaminen ontuu.

Kirjassa painotetaan tuotteen pikaisen testaamisen tärkeyttä prototyyppien yms. avulla. On tärkeää saada asiakas mukaan kehittämisprosessiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tästä on helppo olla samaa mieltä.

Kirja on ilmeisesti suunnattu teknologiayrittäjille ja esimerkit tulevat myös enimmäkseen tästä maailmasta. Esimerkit ovat pääosin hyviä, esimerkiksi  IBM:n puheentunnistustoiminnon testaus ja Itella Ipost. Myös Applen ratkaisu kännykkäkameran hitausongelmaan on mielenkiintoinen ja luova.

Numeromiehenä olisin kaivannut enemmän numeerista aineistoa budjeteista, kaupallistamisen kustannusten arviointia jne.

Jonkin verran olisin kaivannut myös tietoa näiden ideoiden soveltamisesta palveluiden tuotteistamiseen.

Perusyrittäjille teksti saattaa olla liian monimutkaista. En usko, että he jaksavat kovin paljon paneutua asiaan tämän kirjan avustuksella. Heille voisi ehkä tarjota kirjan pohjalta koulutusta.

Kirjaa voi suositella erityisesti uusille teknologiayrittäjille. Uskon, että näillä periaatteilla heidän mahdollisuutensa onnistua hankkeissa paranevat huomattavasti.

Keskiarvo: 4.5 (4 arviota)

Voi näitä meidän poliitikkojamme

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa Juha Kasanen

Kun pitäisi tehdä kipeitä päätöksiä ja menoleikkauksia, halutaan lakaista koko juttu maton alle ja siirtää päätökset seuraavalle poliitikkosukupolvelle. Suomen valtion tulot ja menot ovat todella pahasti epätasapainossa, mutta vastuuta sysätään koko ajan muualle. 

Vielä niinkin äskettäin kuin 2008 valtiosektorin tulot ja menot olivat jokseenkin tasapainossa. Sen jälkeen menot ovat kasvaneet yli 25 prosenttia ja tulot vain 7 prosenttia. Kaikki ymmärtävät, että näin ei voi jatkua.

Kansainväliset suhdanteet eivät meitä pelasta tai ainakaan niiden varaan ei voi laskea mitään. Veronkorotusten tie on nyt käytetty, koska veroja nostamalla hyydytetään kokonaan veronmaksajien ostovoima. Jäljelle jää vain menojen supistaminen ja se on nyt politiikkojen tehtävä.

Valtion menot olivat vuonna 2008 noin 44 miljardia ja tälle vuodelle arvio on noin 55 miljardia. Kasvu on ihan posketon eikä me nyt niin huonosti eletty silloinkaan. http://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Julkinen-talous/Valtion-tulot-ja-menot/

Keskiarvo: 4 (11 arviota)

Lähtikö suuri raha liikkeelle? - Osa 2

Käyttäjän Henri Myllyniemi kuva

Aiemmin kirjoitin suuren rahan odotustilasta. Financial Timesin aamuinen lukukierros tuo kaksi osapuilleen päinvastaista uutista. Toinen tukee teoriaa siitä, että Euroopan markkinat piristyisivät, sillä kehittyvien markkinoiden viime päivien sekasorto olisi ohjaamassa pääomavirrat Eurooppaan. Tämä tietäisi hyvää eurooppalaisosakkeille. Toisaalta taas toinen uutinen kertoisi, että suuri on kaunista. No, ellei nyt kaunista niin ainakin tuotto-odotukset olisivat sijoittajille kohdallaan. Kaipa sekin nyt riittää? wink

Euroopan viime päivien lasku on kyllä selitettävissä. Itsekin jo pähkäilin aivan vakavissani, että myyn nyt kaiken pois Euroopasta. Ja jos en löydä Yhdysvalloista mitään niin sitten pysyttelen sateensuojassa. Päätöksen tekeminen vaatii uuden harkintakierroksen. Jotkut eivät vain jääneet pähkäilemään, vaan myivät ensin ja tekevät suuremman pohdinnan vasta sitten.

Keskiarvo: 1.6 (8 arviota)

Bloombergin innovatiiviset maat listaus

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Uutistoimisto Bloomberg on listannut maat innovatiivisuuden mukaan. Suomi on sijalla yhdeksän ja listan kärjessä on Etelä-Korea, Ruotsi ja USA. Listauksen seitsemällä osa-alueella Suomella on kaksi kakkossijaa.

Bloombergin listaus perustuu seitsemään eri tekijään: Tutkimusintensiivisyys, tehdasteollisuuden tuotantokyky, tuottavuus, high-tech tiheys, kolmannen asteen koulutuksen tehokkuus, tutkijatiheys ja patentointiaktiivisuus.

Listauksen kärkikymmenikkö on:
1. Etelä-Korea
2. Ruotsi
3. USA
4. Japani
5. Saksa
6. Tanska
7. Singapore
8. Sveitsi
9. Suomi
10. Taiwan

Suomen sijoittuminen mittarin seitsemällä eri osatekijällä samoin kuin itse mittarin rakenne käy ilmi seuraavasta:

Keskiarvo: 3.4 (5 arviota)

Kansallismielisyyden nousu eurokriisin haitallisin seuraus

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

    Euroopan velkakriisin hoidon aiheuttama kansallismielisyyden nousu ja EU:n jäsenvaltioiden keskinäinen epäluottamus ovat haitallisin seuraus koko velkakriisistä, sanoo aihetta käsittelevän kirjan julkaissut akatemiaprofessori Kaarlo Tuori. Kriisistä on seurannut jotain hyvääkin: suomalaiset ovat huomanneet, että EU:lla on suora vaikutus heidän elämäänsä.

Keskiarvo: 3.6 (8 arviota)

Technopolis: Panokset tulee siirtää kasvuyrittäjyyteen

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

    Yksi keskeisimmistä ongelmista on heikentynyt kilpailukyky, joka vaikuttaa suomalaisten tuotteiden kansainväliseen kysyntään. Aiemmin paransimme tarpeen mukaan hintakilpailukykyämme devalvoimalla. Tuotantokustannusten laskeminen sisäisellä devalvaatiolla eli palkkoja alentamalla ei tunnu realistiselta vaihtoehdolta nyky-Suomessa.  Mielestäni keskeinen ratkaisu kilpailukykyongelmiin löytyy kasvuyrityksistä. Kasvavissa, innovatiivisissa yrityksissä luodaan uusia tuotteita, palveluita ja suhteellisesti enemmän uusia työpaikkoja kuin yrityksissä, joissa kasvua ei tavoitella. Näitä on paljon. Asian ydin on se, että meidän pitää lakata itkemästä menetetyn perinteisen teollisuuden perään ja siirtää panokset kasvuyrittäjyyteen.

Valtio käyttää liikaa rahaa perinteisten teollisuusyritysten saattohoitoon, kun kannusteet pitäisi suunnata kasvuyrityksiin, joihin Suomen seuraava nousukausi tulee perustumaan.

Keskiarvo: 4.3 (3 arviota)

Ahvenkukkoa pöytään – mutta mistä?

Posted in

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan uuden ruokasuosituksen mukaan kalaa pitäisi syödä pari kolme kertaa viikossa –mieluiten lajeja, joiden kalastus on ekologisesti kestävää. Ehdon täyttävät ennen kaikkea yleisimmät järvikalamme: hauki, ahven, kuha, made, lahnaa, muikku (ja särkikin, mutta kuka sitä syö kuin ehkä säilykkeenä). Mikäpä siinä, ahvenkukkoa ja savukuhaa saan aivan liian harvoin muualla kuin mökillä.

Ongelman ydin on järvikalan hinta. Kassilohta, silakkaa ja muikkua saa kohtuuhintaan, koska niitä kasvatetaan tai kalastetaan moderneilla tuotantomenetelmillä eli troolilla ja nuotalla. Se nostaa kalastajan työn tuottavuutta ja pitää kuluttajahinnat kurissa. Järvikalaa pyydetään ammattimaisestikin yhä perinteisellä verkolla, mikä on käsityövaltainen tuotantotapa. Mitä vähemmän tuotannossa voi hyödyntää automaatiota, sen korkeammaksi jäävät yksikkökustannukset. Se pitää järvikalan hinnan korkealla verrattuna muihin elintarpeisiin – kuten Adam Smith ennusti tarkkanäköisesti jo 1700-luvulla.

Keskiarvo: 4 (2 arviota)

Kansalaisyhteiskunta - byrokratia vai yritys?

Käyttäjän Thomas Taussi kuva
Posted in

Jokaisella on käsitys byrokratiasta ja sen määritelmästä. Poliitisesti termi juontaa Ranskan vallankumousta edeltävään aikaan, kun taas yhteiskuntatieteellisen perustan byrokratialle loi saksalainen sosiologi Max Weber. Itävaltalainen taloustieteilijä Ludwig von Mises puolestaan esitteli kirjassaan Bureaucracy (1944) logiikan, jonka mukaan yhteiskunnassa toimivat organisaatiot voidaan luokitella joko byrokratioiksi tai yksityisyrityksiksi. Olennainen kriteeri oli markkinoilla ilmenevien voittojen ja tappioiden soveltaminen johdon päätöksenteossa. Yksityisyrityksen toiminta riippuu selkeästi toiminnan kannattavuudesta, eli markkinoilla toteutuvista voitoista ja tappioista. Sijoittajat ja lainanantajat ovatkin kiinnostuneita yleisistä, keskenään vertailukelpoisista liiketoiminnan avainluvuista. Sen sijaan byrokratiat mittaavat tavoitteiden saavuttamista viime kädessä muilla kriteereillä, jos mittaavat ylipäätään. Erityisesti byrokraattisten organisaatioiden rahoitus ei ole suoraan kytköksissä menestykseen markkinoilla.

 

Keskiarvo: 3.8 (9 arviota)

EVA: Verotusta on kehitetty talouskasvua hidastavaan suuntaan

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Veroja on kiristetty tällä hallituskaudella 5,2 miljardilla eurolla. Tänä vuonna valtion verotus kiristyy 810 miljoonaa euroa, kunnalliset verot 500 miljoonaa euroa ja veronluonteiset sosiaalivakuutusmaksut 450 miljoonaa euroa. Tehokkaan verojärjestelmän näkökulmasta veronkiristysten painopiste on ollut talouskasvua hidastavaa.

Näin kertoo tänään julkaistu EVA AnalyysiKruunu ottaa omansa – Viisi havaintoa kiristyvästä verotuksesta”. Analyysin on kirjoittanut tutkija Hannu Kaseva.

Yksityisen sektorin veropohjan ja julkisyhteisöjen menojen kehitys (Lähde: EVA Analyysi)

Tehokkaan verotuksen periaatteet unohdettiin, kun julkiset vajeet repsahtivat ennätyssuuriksi. Olemme kasvua hidastavien verojen korotuskierteessä, mikä pitkittää kansantalouden toipumista. Veronkorotukset ovat olleet niin mittavia, että tilanteemme muistuttaa 1990-luvun lamavuosia, analyysi arvioi.

Keskiarvo: 3.8 (4 arviota)

Indeksien porinaa, S&P 500

Käyttäjän Matias Savolainen kuva

Osakemarkkinat taisivat saada saman ripulin, kuin minkä muksuni toivat tarhasta kotiin. Ruudullani oleva S&P 500 sukelsi reippaimmillaan lähes neljä prosenttia huipuistaan. Maailmanmittakaavassa tätä ei kovin suurena liikkeenä vielä voida pitää, kun vyön alla on kuukausien riemukas rallattelu. S&P päätyi eilisen kaupankäynnin aikana tukitasolle samalla kun indeksin yksittäisten osakkeiden mielialoja kuvaava 20 päivän NHNL-indeksi sukelsi tasolle, jolta useimmiten löydetään pomppuun ainekset, varsinkin kun hinta sattuu samalla olemaan tukitason tuntumassa. Syvälle myydylle indeksille on luontaista ponnahtaa kohti yläpuolen vastustasoa, ja tuskin kovin heikko veikkaus on tälläkään kertaa arvailla näin tapahtuvaksi.

Keskiarvo: 4.1 (9 arviota)

Inhorealismia Björn Wahlroosista

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

Kun arvioin Jorma Ollilan muistelmia, viittasin siihen, että vaikutusvaltaisenkin henkilön mahdollisuudet ratkaista itsestään syntyvä jälkikuva ovat vähäiset. Oikeastaan ajattelin Mannerheimin ja Kekkosen tapaisia henkilöitä, mutta aivan sattumalta tulin lukeneeksi Tuomo Pietiläisen päätoimittaman ja 25 journalismin opiskelijan tuottaman kirjan Wahlroo$, Epävirallinen elämäkerta, 2013.

Pietiläinen näkee paljon vaivaa selittääkseen, että kyseessä on tutkiva journalismi. Mielestäni on täysin kiistatonta, että kyse on suurelta osin aiheeltaan kehnosti rajatusta juoruilusta – tosin huolella 35 sivun verran dokumentoidusta - jonka arvioiminen olisi kyseenalaista ilman erästä syytä. Björn Wahlroosin (jatkossa BW) asema on antanut hänen lausunnoilleen painoarvoa, jota niitten substanssi ei ansaitsisi. Esimerkiksi käy vaikkapa viittaus yksinhuoltajatukeen, joka lienee suuruudeltaan peräti n. 50 euroa kuukaudessa. Millä taustalla näitä möläyksiä sitten on annettu?

Keskiarvo: 4.1 (14 arviota)
Julkaise syötteitä