Artikkelit aikajärjestyksessä

Raaka-aineiden hinnat jyrkässä laskussa

 

Raaka-aineiden hinnat ovat olleet vapaassa pudotuksessa ja suurimmat raaka-aineiden tuottajat supistavat investointibudjettejaan. 

Trendiin ei ole näköpiirissä muutosta. Raaka-aineiden hintojen lasku heijastelee tehdas- ja rakennus- teollisuuden heikkoa kysyntää. Hintojen lasku voi vaikuttaa Outotec:n kaltaisten suomalaisten yritysten kysyntään.  

Raaka-aineiden hintakäyrät:   Piksun raaka-aine sivut

Suomi on Suomen Pankin mukaan matkalla kohti katastrofia

Suomen ongelmat ovat pitkäaikaisia. Elpyminen käynnistyy vähitellen, mutta Suomi on vuonna 2016 yksi euroalueen heikoiten kasvavista talouksista. Vuoden 2008 jälkeen erityisen paljon ovat vähentyneet vienti ja vientialojen yritysten investoinnit. ”Suomen talouden näkymiä painavat teollisuuden rakennemuutos, heikentynyt kustannuskilpailukyky ja työikäisen väestön määrän supistuminen. Kehityksen kääntäminen on välttämätöntä ja vaatii määrätietoista toimintaa”, sanoi pääjohtaja Erkki Liikanen tänään Euro & talous -julkaisun tiedotustilaisuudessa. (Lisää tietoa: esityskalvot)

Suomessa työn hinta on noussut kauppakumppanimaiden keskiarvoon verrattuna nopeammin ja yritysten palkanmaksukyky kehittynyt heikommin erityisesti vuoden 2007 jälkeen. Vientialoilla tuotannon kannattavuus on huonontunut. ”Suomessa tarvitaan ratkaisuja, joiden avulla kustannuskilpailukyky paranee merkittävästi. Niin voidaan vahvistaa luottamusta ja kohentaa talouden kasvunäkymiä viennin ja investointien vahvistuessa, tähdensi pääjohtaja Liikanen.

Suomen julkisen talouden tila on heikko. Suhteessa bruttokansantuotteeseen julkisyhteisöjen alijäämä on syventynyt yli 3 prosenttiin ja julkisyhteisöjen velka kasvanut yli 60 prosenttiin. Ilman uusia päätöksiä velan kasvu jatkuu nopeana. ”Kun taloudessa on odotettavissa vahvaa talouskasvua pidemmän aikaa, julkisen velan kasvu on vähäisempi ongelma. Näin ei kuitenkaan ole. Lisävelkaantuminen siirtää sen hoitamisen nuorille, jotka joutuvat samaan aikaan vastaamaan terveys- ja hoivapalvelujen sekä myös eläkkeiden rahoituksesta niiltä osin, kuin eläkkeitä ei ole rahastoitu”, totesi pääjohtaja Erkki Liikanen.

Anssi Vanjoen mediatyörymä säilyttäisi Suomessa riippumatonta mediaa

Suomen media-alasta ja erityisesti uutistuotannosta on otettu valtion ohjaukseen erittäin merkittävä osuus. Tavallinen suomalainen katsoo nykyään enimmäkseen YLE:n suoraan tai epäsuoraan tuottamaa uutissisältöä ja YLE:n kilpailuetu muuhun mediaan nähden on ylivoimainen. 

Liikenne ja viestintäministeriön työryhmä (Anssi Vanjoki pj, Reetta Meriläinen, Kalle Isokallio, Mikael Jungner) sai hiljattain valmiiksi raporttinsa "Pätevät pärjäävät. Kotimaisia meidamarkkinoita arvioivan työryhmän raportti". Työryhmän raportti ruotiikin suurimmaksi osaksi sitä, miten suomessa saataisiin säilymään riippumatonta, vapaata mediakenttää. Raportista löytyy monia toimenpide-ehdotuksia, jotka purkaisivat tarpeetonta sääntelyä ja kilpailukyvyn esteitä.

Tiivistelmä työryhmän esittämistä toimenpiteistä, joilla tuetaan riippumattoman media-alan säilymistä:

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Omat Rahat Katsaus: Euroalueelle velkarahalla, jenkkeihin omalla

Salkkusivu jossa lisätietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta +18.1%,  alusta (27-05-2010) +98.8%

 

Yleistä:

Kaikki tuntuu edelleen pyörivän keskuspankkien ympärillä. Tekikö EKP liian vähän vai ei? Kuinka nopeasti FED lähtee korkojaan nostamaan? Kukaan ei enää tunnu epäilevän FED:n lähtevän kohta liikkeelle. Markkinareaktio Draghi:n puheeseen oli voimakkaan negatiivinen, mielestäni ylilyövä. Totuus on kuitenkin että korkotaso on euroopassa pitkään pakkasella ja jenkeissä lähdetään nostamaan, tämä painaa euroa heikkenemään taalaa vastaan. Nyt tuntuu rauhan taas palanneen maahan ja euroalueen pörssit nousevat.

Tämä tuntuu nyt olevan keskeisin positionti- maata, tai toimialaa tärkeämpi : Uskotko euron jatkavan heikkenemistään? Valuuttaliikkeet ovat ollet niin voimakkaita että ne tuntuvat jopa pörssi-indeksejä vahvemmin määrävän osakesalkun tuoton. Minä uskon edelleen euron heikkenemiseen. Tämä pönkittää europörssien indeksejä, mutta samalla euron arvo siis laskee. Euroalueelle kannattaa siis sijoittaa, mutta laina-euroilla. Sama koskee Japania. Jenkeissä kannatta pitää omaa rahaa.

Öljy ja monet raaka-aineet ovat laskeneet entisestään. Viimekuinen ostosuositus raaka-aineyhtiöille oli siis ainakin enenaikainen. Raaka-aineet ovat kuitenkin lähteneet ennen nousuus FED:n aloittaessa koronnostojaan. 

Kuten yleensä on nyt ennen vuodenvaihdetta syytä siivota salkusta tappiolliset positiot verojen minimoimiseksi.

Indeksifutturit (Eurostoxx50 (FESXc1), SP500 (ESc1), Hangseng (HSIc1), FTSE (FFc1) ja Topix (JTIc1) . Lähde saxo bank

Suomalaisiin startup yrityksiin sijoitetaan 300M€ yksityistä sijoittajarahaa

Suomalainen piensijoittajaa pyydetään joskus mukaan rahoittamaan alkavaa yritystä. Tätä kutsutaan "venture" vaiheen sijoitukseksi. Kannattaako mennä mukaan? Paljon riippuu siitä minkälainen tiimi tuota yritystä on vetämässä. Kannattaa kysyä itseltään seuraavat kysymukset:

  • Onko tiimillä niin paljon sitoutumista ja innostusta, että laittavat omat rahat likoon asian puolesta ?
  • Onko tiimillä riittävät osaaminen ja yhdessä tekemisen meininki asian eteenpäin viemiseksi?
  • Onko tiimillä päämäränä tehdä onnistunutta yritystoimintaa (vai esimerkiksi hakea tekes ja sijoittajarahaa) ?

Seuraavaksi kannattaa kysyä sitä miten asiakkaat suhtautuvat yrityksen tuotteeseen:

  • Onko pilot asiakkaat olemassa ja ovatko asiakkaat innostuneita?

Mikä sitten on liiketoimintasuunnitelman merkitys? Sen avulla on helppo tutustua tiimiin. Hyvän näköinen liiketoimintasuunnitelma antaa luottamusta tiimin osaamiseen ja sen avulla on helppo keskustella tärkeistä asioista. Ei kannata kuitenkaan liikaa keskittyä liiketoimintasuunnitelman yksityiskohtiin. Yrityksen asiakkaat kuitenkin aikanaan ohjaavat hyvän tiimin tekemään oikeita asioita. Asiakastarpeen tarkkaa ymmärtämystä ei yleensä ole sijoittajilla eikä aina edes alkavan yrityksen johdolla. Se syntyy vasta asiakasta kuulemalla. 

Pääomasijoittamista Suomessa seuraa esimerkiksi Suomen pääomasijoitusyhdistys, jolta on ilmestynyt tilasto pääomasijoittaminen Suomessa Q3/2015 jonka mukaan alkuvaiheen yrityksiin virtaa yksityistä rahaa keskimäärin noin 300M€ / vuosi (alla kuva).  

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Henkilökohtainen itsenäisyytemme antaa meille voiman rakastaa

Itsenäisyytemme antaa meille voiman rakastaa ja olla läheistemme tukena. Vain itsenäisinä voimme olla voimakkaita, muiden itsenäisyyttä, erillisyyttä ja vapautta kunnioittavia.

Suomen valtion suvereenisuus, riippumattomuus on meidän oman itsenäisyytemme ja vapautemme symboli, josta valtiollisen vallan legitimiteetti viime kädessä versoaa. 

Tuo valtio on joillekin meistä sääntöjen asettaja, toiselle heikkojen tukija, kolmannelle kulttuurillisen yhteenkuuluvuuden vaalija ja neljännelle turvallisuuden takaaja. Kaikki erilaiset näkemykset ovat yhtä tosia. Valtio on jakamaton ja sillä on kaikki korkeimman suvereniteetin konnotaatiot - merkitykset. Valtio on saanut kaikki perheen, kansankodin funktiot ja sivumerkitykset. Laeilla on siunattu se, minkälaisena me valtion, korkeimman suvereniteetin, tunnetasolla haluamme kokea. 

Turha irvistellä Mario-sedän glögille

Litkuksi tuomitsivat markkinat Mario-sedän glögin, vaikka ei se hirveän paljon laimeampaa ollut kuin hän kuukausi sitten vihjasi. Ehkä vähän tuhdimpaa sekoitusta itsekin odotin lähinnä velkojen osto-ohjelman rahamäärien ja kohteiden kasvattamisen osalta, mutta muuten markkinoiden sukellus todistaa lähinnä hillittömäksi turvonneita odotuksia. Kuukauden ralli oli pudottanut pettymyksen kynnyksen matalaksi.

Saattaa olla, että Draghi olisi itsekin halunnut rämäkämpiä otteita, koska päätöksistä jouduttiin äänestämään. Se tietysti tarkoittaa, että lisäelvytykselle olisi ollut vielä vaikeampi raivata tukea, kun jo tämä paketti ei kaikille kelvannut. Draghin asemassa on varmasti kova paine saada päätösten taakse suuri enemmistö, vaikka minimikin riittää.

Draghi lupasi silti tehostaa toimia, jos nämä eivät tehoa. Jos näin ikävästi käy, Dragi taivutellee vastarannankiiskit lisäelvytyksen taakse.

Tästä on kaikesta seuraa ainakin se, että rahapolitiikka pysyy poikkeuksellisen löyhänä vielä ainakin pari vuotta. Velkaohjelma jatkuu ainakin 2017 kevääseen, ja tarpeen mukaan sen jälkeenkin kuten Draghi sanoi. Korkojen noususta ei varmasti keskustellakaan ennen kuin 2018. Osakesijoittajan on siten turha irvistellä. Euroalue elpyy pikku hiljaa, ja EKP lyö lisää höyryä tilanteen vaatiessa.

Käyttäjän Norvestia kuva

Ei panikoida, vaikka neuvottelupöytä vaihtui ”kivien kääntelyksi”

Kirjoitusvuorossa: Hannu Lehtilä

Niin se vaan on, että piensijoittajankin täytyy olla tarkkana mitä maailmalla tai Frankfurtissa tapahtuu. Torstaina 3.12.2015 Marion Draghin johtama EKP ei tehnyt markkinoiden odottamia päätöksiä, minkä seurauksena pörssit sukelsivat roimasti. Päivää aiemmin, 2.12., Suomen oma pelastuspaketti – yhteiskuntasopimus – karahti kiville jo neljännen kerran, mutta Helsingin kurssit seurasivatkin muuta Eurooppaa iloisessa nousussa. – Vanhasta muistista ajateltiin, että kotimaan repaleinen tilanne ja lakkoherkkyyden kasvaminen näkyisi markkinoilla. Mutta ei, tästä ei ollut mitään merkkiä!

Vanha totuus on, ettei politiikka ole matematiikka. Mutta vielä vähemmän sitä on työmarkkinapolitiikka, vaikka siellä ihan täsmällisiä lukuja käytetäänkin. Neljäskään kierros yhteiskuntasopimusneuvotteluissa ei tuottanut tulosta, mikä on koko työmarkkinajärjestelmälle nolo juttu. Tai niin kuin Juhani Salonius, valtakunnansovittelija emeritus, sanoi: ”Petyin, kun työmarkkinajärjestelmä ei kykene korjaamaan tekemiään virheitä”. Tällä hän ilmeisesti tarkoittaa muutaman vuoden takaisia ylisuuria palkankorotuksia Suomessa, samaan aikaan kun jo muualla Euroopassa vedettiin korotushihnat kiinni!

Mario Draghi lupsi, että keskuspankki jatkaa kevyttä rahapolitiikkaa pitkälle tulevaisuuteen

Euroopan Keskuspankin pääjohtaja Mario Draghi kertoi, että saavuttaakseen keskipitkällä aikavälillä lähes 2% inflaatiotason Euroopan keskuspankki on tämänpäiväisessä kokouksessaan tehnyt seuraavat rahamarkkinoiden kevennykset:

  • Euroopan Keskuspankki (ECB / EKP) jatkaa, 60Mrd€/kk, osto-ohjelmaa ainakin maaliskuulle 2017 ja keventää tällä tavalla raha-markkinoita edelleen. Ohjelmaan kelpuutetaan jatkossa myös paikallishallintojen lainapaperit. 
  • Lyhyen keskuspankkirahan hinta pidetään nykyisellä 0,05% ... 0,3% tasolla. Keskuspankkitalletusten korkoa lasketaan -0,3% tasolle.

Inflaatio kiihtyy vuoteen 2017 mennessä 1,6% tasolle

Kaikista toimista huolimatta on olemassa kohtuullinen riski, että inflaatiotavoitetta ei saavuteta. Euroopan keskuspankki uskoo kuitenkin, että sen keskeinen tavoite, inflaatio, kiihtyy tämän vuoden 0,1% tasosta ensi vuonna 1,0% ja vuonna 2017 jo 1,6% tasolle.

Euroalueen talouskasvu piristyy 1,7% vauhtiin

Euroalueen talouskasvu on viimeisten kvartaalien aikana ollut 0,3...0,4%/kvartaali tasolla. Uskomme että talouden piristyminen jatkuu tämän vuoden viimeisen kvartaalin aikana ja ensi vuoden talouskasvu tulisi olemaan 1,5% ja vuonna 2016 jo 1,7%.

Kasvua tukevat nyt tehtävät ja aiemmin tehdyt investointeja tukevat rahamarkkinoiden kevennykset, valtioissa tehdyt rakenteelliset muutokset sekä kulutuskysyntää tukeva alhainen öljyn hinta. Euroalueen talouskasvunäkymiä painavat kehittyvien maiden laimentunut kulutuskysyntä ja maailmantalouden heikko kasvu sekä joidenkin maiden hitaus tarttua rakenteellisiin uudistuksiin.

Käyttäjän Toni Veikkolainen kuva

Veronpalautukset poistuvat ja hyvä niin

Huomenna on jälleen se päivä, kun verottaja hyvittää edellisenä vuonna liikaa maksetut verot takaisin yli 3 miljoonalle suomalaiselle. Itsekin kuulun palautusten saajien joukkoon. Mitäpä sitä valittamaan, eivätkö joululahjarahat kelpaa? Ja eikö ole vain hyvä asia, että raha siirtyy kulutukseen juuri joulumyyntien aikaan?

Todellisuudessa minulle tänäkin vuonna maksettava veronpalautus on lainaa, jonka valtio ja kaupunki ovat minulta ottaneet 0,5 %:n vuosikorolla käyttöönsä. Verottajan kaavailemassa reaaliaikaisessa verotusjärjestelmässä tätä ei tapahtuisi, vaan minulla olisi kuukausitasolla veroteknisesti lähes oikea määrä rahaa käytössäni. Raha, joka nykyjärjestelmässä makaa verottajan hoivissa, palautuu kulutukseen ja ohjautuu sijoituksiin tehokkaasti, tasaisesti pitkin vuotta. Myös julkisyhteisöjen talouden kannalta vakaampi kassavirta olisi hyvä asia. Joulumyyntiin menevä rahamäärä saattaisi ehkä väliaikaisesti laskea, mutta ylipäätään rahan kierto olisi nopeampaa. Tällä tuskin on negatiivisiakaan vaikutuksia kansantalouden kannalta. Toisaalta päästään myös eroon siitä pienestä nykyjärjestelmän ongelmasta, että osa veronpalautuksista jää joka vuosi nostamatta, kun palautuksiin oikeutetut eivät tietojaan ilmoita eikä niitä Verohallintokaan onnistu kaivamaan esiin. Viime vuonna summa oli parin miljoonan euron luokkaa.

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Ajattele itse

Niin yksinkertainen lause ja silti vaikea toteutettava. Useat uskovat järkevyyteensä enemmän kuin pitäisi. Tai oikeastaan lähes kaikki. Kuulun itsekin tähän ryhmään. Pelkkä asian tiedostaminen helpottaa puutteidensa ymmärtämistä. Elämme maailmassa, jossa tiedonsaantimme on räjähdysmäisessä kasvussa. Mitä nopeammin tietomäärät kasvavat sitä nopeammin illuusiomme ymmärtämisestä myös kasvavat. Todellisuudessa vain tiedonmäärä kasvaa, sen ymmärtäminen ja hallitseminen vähenee. Meillä on rajallinen määrä aivokapasiteettia käytössä. Hukkaamme sitä koko ajan enemmän.

 

Tässä kirjoituksessa mietin mitä tämä tarkoittaa sijoittamisen kannalta. Keskityn sijoittamiseen, koska asiaa on pakko rajata. Sijoittamisella tarkoitan useamman vuoden tähtäintä. Osittain samat asiat varmasti sopivat myös niin lyhytaikaiseen vedonlyöntiin kursseista kuin muuhunkin elämään. Olen vuosia aiemmin yrittänyt harjoittaa lyhyempiaikaista kaupankäyntiä. Sain turpiini, mutta en onneksi pahemmin. Menetelmäni oli lähinnä arvaamista. En tiedä omia kokemuksiani enempää lyhyen tähtäimen kaupankäynnistä. Joku palstaa seuraava voi varmasti valaista muita paremmin näistä asioista.

 

Pitkän aikavälin kaupankäynnissä suurin osa saamastamme tiedosta on kohinaa, jota ei pitäisi noteerata. Meidän tulee välttää turhaa tietoa, koska kaikki saamamme tieto vaikuttaa meihin ainakin alitajuisesti. Teemme 2000-10000 päätöstä joka päivä. Suurimmalla osalla niistä ei ole merkitystä. Suurin osa päätöksistä tehdään alitajuisesti. Teemme sijoituspäätöksiä paljon harvemmin. Tästä huolimatta jokainen tiedonjyvänen vaikuttaa meihin ja osa niistä vaikuttaa sijoituspäätöksiimme.

 

Käyttäjän Norvestia kuva

Pariisin ilmastokokous

Kirjoitusvuorossa: Juha Kasanen

Pariisin ilmastotalkoot alkavat tänään. Toivoisin, että kaikilla osallistujilla olisi käytössään BP:n tilastokirja maailman energian käytöstä viime vuodelta. Tilastot ovat mielenkiintoista luettavaa. Jo äkkivilkaisulla huomaa, mistä on kyse. Kivihiili ja öljy ovat maailman energialähteet. Ne vastaavat runsaasta 60 prosentista maailman kokonaisenergiasta. Kun tähän lisätään vielä maakaasu päästään jo yli 85 prosenttiin. Uusiutuvan energia osuus maailman kokonaisenergian tuotannosta oli runsaat 2 prosenttia vuonna 2014.

Kiina ja USA käyttävät maailman energiasta noin 40 prosenttia. Kun tähän otetaan mukaan Venäjä ja Intia päästään prosenteissa jo yli viidenkymmenen. Nämä neljä maata käyttävät energiaa siis enemmän kuin muu maailma yhteensä.

Maailman kivihiilestä poltetaan puolet Kiinassa, 12 prosenttia USA:ssa ja 8 prosenttia Venäjällä. Muulle maailmalle jää noin 30 prosenttia.

Näistä luvuista nähdään, mitkä valtavat talkoot maailmalla on edessään, jos nykyistä kehityssuuntaa halutaan muuttaa. Suunta ei muutu ilman Kiinan ja USA:n voimakasta muutosta. Ilmastokokouksen muut osanottajat ovat pikkupelureita.

Tämä koskee erityisesti Suomea. Suomen energiankulutuksella ei ole juuri mitään merkitystä maailman kokonaistilanteen kannalta. Tilastojen mukaan Suomi käytti vuonna 2014 maailman kokonaisenergiasta 0,2 prosenttia ja hiilestä 0,02 prosenttia. Vaikka muuttaisimme energiatuotantomme sataprosenttisesti uusiutuvaksi energiaksi, ei se valitettavasti muuttaisi maailman kokonaiskuvaa.

Piksun tulosestimaatit näyttävät minkälainen tuloskehitys perustelisi nykyisen pörssikurssin

Piksun analyysit osion estimaatit osakekohtaisten tulosten kehittymisestä (earnings per share eli "eps") on päivitetty Q3/2015 osalta. Estimaatit kuvaavat sellaisen tuloskehityksen, joka perustelee nykyisen osakekurssin. Tekniikka on nimeltään käänteinen arvonmääritys, jossa tulevat voitot diskontataan piksun tapauksessa 4,5% korolla tähän päivään.  

Piksun tulosestimaatteja on helppo ymmärtää: 

  • Jos piksun eps estimaatissa yrityksen osakekohtainen tulos (eps) näyttää laskevan, niin kyseessä on potentiaalinen ostokohde. Laskevakin tuloskehitys perustelee silloin nykyisen kurssihinnan.  
  • Jos taas piksun eps estimaatissa yrityksen tulos näyttää nousevan ripeässä tahdissa niin osake on silloin todennäköisesti hinnaltaan yliarvostettu. Tuloskehityksen pitäisi silloin olla vahvasti nousevaa, jotta se perustelisi nykyisen kurssihinnan. 

Ohessa on esimerkki Alma Median eps estimaatista. Estimaatti kertoo sen, että Alma Median osakekohtainen tulos voi hiljalleen laskea ja silti nykyinen kurssitaso on perusteltavissa. Kyseessä on siis potentiaalinen ostokohde. 

Nordea pitää osakkeet ylipainossa ensi vuoteen mentäessä

Lippo Suominen / Nordea päästrategi: 

  • osakkeet tuottaneet hyvin tänä vuonna
  • euron heikkeneminen on parantanut Euroalueen ulkopuolisten osakkeiden tuottoja
  • ensi vuonna talous ja yritysten tulokset kasvavat edelleen kohtuullisesti
  • korot tuottavat heikosti ja Nordea pitää osakkeet ylipainossa ensi vuoteen mentäessä

Ensi vuoden puheenaiheita tulevat luultavasti olemaan:

  • geopolitiikka ja siinä erityisesti öljyntuottajamaiden talouostilanne
  • Kiinan talouskasvun heikkeneminen
Käyttäjän J.Vahe kuva

Tuurilla ne isotkin laivat seilaa?

Vahelinesin lippulaiva neitsytmatkalla?

Aiemmassa merkinnässäni implisiittisesti viittasin siihen, että käteisvarani ovat epätavallisen pienet. Osakkeiden myynti marraskuun lopussa ei pääsääntöisesti ole hyvä ajatus.

Kuitenkin kun 27.11. Kiinan pörssit laskivat n. 7 %, tein itselleni melko poikkeuksellisen ratkaisun ja panin ennen klo 10 ehkä kolmanneksen osakkeistani myyntiin ed. päivän viime kursseihin. Hesassa kurssit laskivat aluksi ja lähinnä vain yksi kauppa toteutui M-Boardista. Klo 10.20 aloin ällistellä DAX:n laskun loppua ja peruutin loput toimarit.

Nyt olen siis lähes vailla M-Boardia eikä luonto anna periksi ostaa samaa osaketta takaisin kalliimmalla hinnalla. Se on Inderestä lukuun ottamatta kovin suositeltu etenkin viimeisen CMD:n jälkeen.

Välttämättömyydestä oli pakko tehdä hyve ja aloin katsella vaihtoehtoja. Ilmeisin oli ruotsalainen vastine BillerudKorsnäs (M-Boardia halvempi). Lisäksi esim. Stora Enson (M-Boardia halvempi) kartonkituotanto on lähes yhtä suuri, minkä lisäksi Storalla on laaja muu tuotevalikoima.

M-Boardin hyvyys ja huonous on siinä, että se on yhden tuotteen varassa. Kartongin valmistusta lisätään tällä hetkellä ja alan parhaitten perinteiden mukaan viimeiset investoinnit pannaan varmaan suoraan seisomaan kysynnän laskiessa. Näin on ennenkin tehty.

Kartonki on pakkaajien materiaalia, joten olisiko syytä katsoa ravintoketjussa ylöspäin. Huhtamäki on kallis, pankin viiden verrokin joukossa kallein, joten katselin verrokkeja.

Jäikö Draghin kaappiin glögiä ja pipareita?

Ensi torstaina on taas EKP:n kokous, jossa se odotusten ja aika pitkälle menevien lupaustenkin mukaan vauhdittaa deflaation vastaista ohjelmaansa. Ihme on, jos näin ei tapahdu, koska mikään ei viittaa inflaation kiihtymiseen. Euroalueen varovainen toipuminen on tilastojen mukaan kyllä edelleen käynnissä, ja suhdannekello nousuvireessä kuten Kai raportoi. Mutta mitään niin dramaattista niissä ei ole tapahtunut, että EKP peruuttaisi aikeensa.

Tietysti esimerkiksi euron kurssi notkahti reippaasti jo viime kokouksen jälkeen. Se virkistää hiukan inflaatiota ja vientiä, mutta tuskin tuo vielä EKP:lle riittää – semmingin kun lupaustensa torppaaminen kiskaisisi euron taas nousuun. Kyllä Frankfurtin iso konttori markkinoiden päälle ymmärtää.

Eli ilman ihmettä rahaelvytys kiihtyy. Luultavasti valtionvelkojen osto-ohjelman rahamäärä kasvaa, ja sen pidentämisestäkin kenties ilmoitetaan. Keskuspankin talletuskorko painettaneen yhä enemmän miinukselle. Ja kenties muutakin väkevänpuolta pukin kontissa hölskyy – Draghi ei ole ollut pienten mukien mies.

Toimien teho voi olla kyseenalainen, kuten on vajaan vuoden aikana nähty. Rahaelvytyksessä on ongelmansa, mutta eipä tumppujen nostaminen deflaation edessäkään viisasta olisi. Jotain EKP:n täytyy yrittää.  Sen puutteesta Draghia ei ainakaan voi syyttää.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suhdanteissa varovaista valon pilkahdusta

Suhdannetilanteesta on positiivista kerrottavaa. Hidastumista kohti kääntyneet Saksan, Euroalueen, USA:n ostopäälikköindikaattorit ovat marraskuun aikana osoittaneet varovaista kääntymistä parempaan. Selvä hidastuminen on ainakin väliaikaisesti päättynyt.

Suhdannekierto on heikentynyt ja nopeutunut

Suhdannekello on ollut sijoittajan eräs parhaista ystävistä. Se on osoittanut milloin on aika panostaa osakkeisiin ja milloin taas korkoinstrumentit ovat parempi valinta. Tilanne on vuoden 2011 jälkeen muuttunut merkittävästi. Suhdannekäänteet ovat tulleet nopeammiksi ja heikommiksi. Vuoden 2009 pitkät ja vahvat suhdannemainingit ovat poissa ja tilalla on pientä, nopeaa ja vaatimatonta aaltoilua. Suhdannekello on alkanut antaa sijoittajalle yhä epätarkempia lukemia (ohessa Saksan suhdannetilannetta mittaava ifo- kello, jonka käyrä on mennyt sykkyrälle) eikä menestyvä sijoittaja voi enää perustaa työtään yksinomaan suhdanteen seuraamiseen. Menestykseen tarvitaan nyt hienojakoisempaa tietotaitoa.  

Douglas North on kuollut

Nobelisti Douglas  North kuoli 95 vuoden iässä 23.11.2015. Ei hän oikeasti Nobelisti ollut, koska taloustieteen Nobel ei ole Nobel lainkaan, mutta kuitenkin hieno ja viisas mies. Ei hän oikein ollut taloustieteilijäkään, vaikka hän saikin taloustieteen Nobelin. North oli oikeastaan historioitsija enemmän kuin taloustieteilijä ja vielä hyvin ajankohtainen tutkija juuri nyt. Hän painotti instituutioiden tärkeyttä taloudellisen kasvun veturina. Tämä on tärkeää aina muistaa kun katsomme meidän sivistysvihamielisiä hallituksiamme. Eihän hallitus tuota tiedä, koska heillä ei ole sivistystä.

North kirjoitti vuonna 1968 artikkelin missä hän tutki maailman laivaliikennettä vuosina 1600-1850 (yksi maailman siteeratuimmista artikkeli). Hän osoitti kovan tilastotieteellisen osaamisen avulla, että  laivaliikenteen tuottavuuden kasvu johtui tuona aikana lähinnä institutionaalisista asioista enemmän kuin teknologian kehittymisestä. Kasvu johtui kansainvälisenkaupan kasvusta ja merirosvouksen vähenemisestä, mikä laski vakuutuskustannuksia. Taloustieteilijät uskovat (luulevat), että markkinoilla on väliä ei instituutiolla, mutta North osoitti upeasti, että instituutiolla on väliä. Coasen on tunnetumpi osapuoli transaktiokustannuksien vuoksi, mutta toimivat instituutiot mahdollistavat matalat transaktiokustannukset. Kunnioittaakseni suurmiestä laitan yhden kuvan hänen kirjastaan Understanding the Process of Economic Change.

Valvontaa

Volkswagenin huijausohjelma on kuin Snowdenin paljastukset USAn tiedostelupalvelusta, mutta nyt kyse onkin suuryritysten (ohjelmisto)huijauksista. Autossa on miljoonia ohjelmistorivejä ja sen tekoälytoimintoja on hyvin vaikea testata. Nyt  Ohjelmistoon voidaan laittaa vaikka minkälaisia rakenteita ja anturivasteita, että milloin se tupruttelee tai tekee jotain muuta jolloin verotuksella ohjaus ja autotestit eivät pidä paikkaansa.

Tämä sama ongelma on monilla muillakin aloilla. Kuka pystyy tarkastamaan vaikka pankkitilin koron tai vaikka sen saatko pörssistä juuri oikeat osakkeet. Eli saatko tarjouskirjasta sen halvimman osakkeen vai ostaako pankkiiriliike halvimman osakkeen ja myys sinulle sen sentin voitolla.  Kuka myöskään voi ja pystyy tarkastamaan onko rahaston lunastushinta NAVin mukainen vai säädelläänkö sitä asiakkaan mukaan?  Ronald Reagan sanoi venäläisistä, että luota mutta tarkista, mutta tätähän ei voida käytännössä tarkistaa.

Jollain lailla  maailmaan pitäisi saada avoin tarkastusmahdollisuus ja mittausdata pitäisi saada kaikesta vapaasti tietokoneiden käsiteltäväksi. Tämä loisi jollainlailla valvonnan mahdollisuuden ja Foucaultimaisen tarkastusmahdollisuuden.  Muuten olemme vailla valvontaa pelkästään uskossa, että yritykset toivat rehellisesti. Ei se toimi.

Mitä mieltä olette?

HR ihmiset näkevät vuorovaikutustaidot yrityksensä tärkeimpänä asiana

Markkinointi-instituutti selvitti Esimies & Henkilöstö 2015 -tapahtuman kävijöiltä, mitkä ovat henkilöstöhallinnon ihmisten mielestä organisaatioiden tärkeimmät kehityskohteet. Vastauksissa tärkeimmiksi nostettiin vuorovaikutukseen ja viestintään sekä johtamiseen liittyvät haasteet. Kyselyyn vastasi yhteensä 373 henkeä, joista suurin osa toimi HR- tai esimiestehtävissä.

Vuorovaikutus ja viestintä valittiin tärkeimmäksi kehityskohteeksi

Kyselyyn osallistujia pyydettiin valitsemaan, mitä kahta asiaa heidän omassa organisaatiossaan tulisi ensisijaisesti kehittää. 373 vastaajasta 47 % valitsi kahden tärkeimmän joukkoon vuorovaikutuksen ja viestinnän ja 38 % henkilöstön osaamisen ja tuottavuuden.

Vuoden 2017 eläkeuudistus vaikuttaa yrittäjän eläkekertymään enemmän kuin työntekijän

Eduskunnan viime perjantaina hyväksymä eläkeuudistus tuo monia muutoksia eläkkeisiin. Eläkeuudistus tulee voimaan vuoden 2017 alusta. Erityisesti yrittäjien kannattaa olla tarkkana.

Moni yrittäjä on parantanut eläkkeensä määrää korottamalla YEL-työtulonsa oikealle tasolle vasta työuran loppuvuosina. Nykyinen yli 63-vuotiaiden 4,5 % superkarttuma poistuu ilman siirtymäaikaa vuonna 2017. Kun superkarttuma poistuu, ei eläkkeen parantaminen työuran loppuvuosina onnistu yhtä hyvin kuin nykyisin. Tämä muutos koskettaa yrittäjiä keskimäärin enemmän kuin työntekijöitä.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Omat Rahat: Pitääkö sijoittajan suojautua euron heikkenemistä vastaan?

Osakesijoittajat miettivät usein pitääkö vieraan valuutan heikkenemistä vastaan suojautua.

Euroopan ja USA:n keskuspankkien välillä on hyvin suuri strategia-ero. FED on vähitellen korottamassa peruskorkoa, vahvin veikkaus on tällä hetkellä joulukuun kokous. EKP:tä sensijaan odotetaan uusia elvytystoimia. Eli paine euron arvon alaenemiseen taalaa vastaan on melkoinen. Toki taala on jo vahvistunut merkittävästi, joten jotkut argumentoivat että odotukset on jo hinnoiteltu.

Harvemmin mietitään pitääkö oman kotivaluutan - meidän tapauksessa euron-  heikkenemistä vastaan suojatua. Euron heikkeneminenhän tapahtuu ikäänkuin salakavalasti, huomaamatta. Jos muu salkkuvaluutta heikkenee se näkyy suoraan tiliotteessa salkun arvon laskuna. Koska salkun arvo yleensä meillä määräytyy euroissa euron arvonmuutokset eivät sensijaan euro-arvoisissa instrumenteissa näy. Salkun arvo muissa valuutoissa tai vaikkapa kullassa sensijaan laskee. Mielestäni on siis vähintään yhtä relevanttia suojautua euron arvon laskua vastaan kuin esimerkiksi taalan , jenin tai punnan. Miksi ajatella salkun arvoa vain euroissa?

Suojautumiskeinoja on useita:

Käyttäjän Marko Kaarto kuva

Asuntosijoittajan tämän päivän strategioita

Suomen suosituin piensijoittajien asuntosijoitustrategia on sijoittaa kasvukeskusten ydinkeskustoihin / erinomaisen sijainnin pienehköihin asuntoihin. Strategia on kuitenkin käynyt Suomessa jo niin suosituksi, että jopa ammattimaisten piensijoittajien on nykyään erittäin haastavaa löytää hyviä sijoituskohteita. Kannattaa siis miettiä vaihtoehtoisia, vähemmän kilpailtuja strategioita. 

Tässä muutama vaihtoehtoinen strategia.

1. Myyjän ja kiinteistönvälittäjien hinnoitteluvirheet

Asuntosijoittajan yksi tärkeimmistä tehtävistä on löytää kokemattomien kiinteistönvälittäjien tai yksityisten myyjien hinnoitteluvirheitä. Ostajalle edullisia virheitä voidaan tehdä esimerkiksi taloyhtiön perusparannusremonttien laskelmien suhteen. Asuntoon on vaikkapa saatettu hinnoitella tuleva putkiremontti esimerkiksi 500€ / m2 , mutta soitto isännöitsijälle paljastaakin, että putkiremontissa sekä käyttövesiputket että viemärit tullaan tekemään uusilla korjausmenetelmillä, jolloin remontin kokonaishinta on vain 250€ / m2. Tämä tarkoittaa 40m2:n asunnon remonttikustannukseen jo huomattavaa heittoa. 

2. Suurempien asuntojen soluttaminen

Spekulointi on vaikea laji

Vieläkö muistatte Kiinan? Se on se iso maa Aasiassa, jonka talouden romahduksen tai ainakin hurjan hiipumisen piti ajaa maailmantalous ties millaiseen syöksykierteeseen. Tai se oli ainakin konsensusanalyysi vielä pari kuukautta sitten. Sitä toitottivat niin isot finanssitalot kuin talousmedia. Ja kyllähän Kiinasta joitakin ikäviäkin lukuja on tullut, mutta kuten olen aiheesta kirjoittaessani aina sanonut, Kiinan kykyä hoitaa talousongelmiaan vähätellään muualla maailmassa ja varsinkin länsimaissa. Ehkä se on kateutta, ehkä ideologista inhoa, ehkä vain uhoa – ja talousmedian osalta myös tarvetta repiä kirkuvia otsikkoja.

Koska Kiina on edelleen monella tavalla suljettu ja salaperäinen valtio, on siitä tietysti helppo solkata mielikuvia ja silkkaa katulegendaa joka lähtöön. Totesin kuitenkin itse jo blogissani jo kesällä eli 28.7. aiheenaan Kiinan pörssiromahdus seuraavasti: ”Kai tuollaisella rysäyksellä haittansa silti on, mutta itse en usko rajuun jarrutukseen ennen kuin siitä on todisteita. Pörsseissä Kiinan takia täälläkin toki hermoillaan, mutta siihen riittää aina syitä, joista vain osalla on todella merkitystä.”

Juuri näin kävi tälläkin kertaa. Markkinat säikähtivät elokuussa raskaasti, kun Kiina devalvoi valuuttansa vauhdittaakseen hiipuvaa vientiään ja kasvuaan. Ahdistus helpotti Kiinan keskuspankin laskettua ohjauskorkoaan. Kun Kiinan tuoreet taloustilastotkin olivat pelättyä paremmat, maailman pörssit kiskaisivat ylös jo perinteeksi muodostuneesta syyskuopastaan.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Tämänkertainen terrorismin aalto on osin Euroopan omaa syytä

Terrorismi on taas kerran osa eurooppalaista ja suomalaista todellisuutta. Terrorismi syntyy tappavasta väkivallasta ja epäoikeudenmukaisuuden äärimmäisestä kokemuksesta ja tämänkertainen terrorismin aalto on osittain omaa syytämme.

Terrorismi sikiää pommeista

Mistä terroristit tulevat? Useimmat heistä ovat Eurooppalaisia.  Mutta heillä on juuret lähi-Idän niillä alueilla, joilla USA ja Euroopan maat ovat olleet sotilaallisesti aktiivisia. Minne USA, Englanti, Venäjä ja Ranska kylvävät pommeja, sieltä nousee terrorismin käärme, joka luikertelee Eurooppaan. Terrorismi ei luikertele Kiinaan taikka Japaniin, vaan ennen kaikkea niihin maihin, jotka kylvävät kuolemaa.

Terrorismi kulkee maasta pakenevien mukana kuin tartuntatati. Terrorismin tartunta on niiden mielessä, jotka sitä pakenevat. Levottomuutta ja sotilaallista väkivaltaa pakenevilla on paikallisia pommituksissa kuolleita ystäviä ja rakkaita. Heidän muistonsa tuo terrorismin Eurooppaan. Rakkaiden muisto huutaa hyvitystä, joka saa ilmiasunsa joskus vasta toisen polven maahanmuuttajissa.

Terroristeja ei tule kaikkialta missä väkivallan laki hallitsee. Terroristeja ei tule Sudanista, Kongosta, Jemenistä, Somaliasta eikä Ruandasta vaikka sielläkin on tapettu miljoonittain ihmisiä. Terrorismi löytää oikean kohteen - sen joka pommin on pudottanut. Eurooppa on ollut mukana pudottamassa pommeja ja siksi saamme tuta tekojemme seurauksia. 

Käyttäjän sergio kuva

Sergion listan päivitys

http://www.piksu.net/analyysit/sergion-lista

 

Nousussa:                                   Laskussa:

                            

TeliaSonera AB                            Nordea Bank AB (publ) FDR

KONE Corporation                        Fortum Corporation

Ramirent Plc                               Technopolis Plc

Bank of Åland Plc A                     ABB Ltd

Metso Corporation                       Atlas Copco AB ser. B

Vaisala Corporation A                  Nokian Tyres Plc

Neste Corporation                       Teleste Corporation

                                                  Finnair Oyj

Käyttäjän Norvestia kuva

Käynnistysvaikeuksia

Kirjoitusvuorossa: Mika Huhtamäki

Startupit ovat kuuma peruna, josta uutisoidaan Slushin aikana mediassa näkyvästi. 2000-luvun kuluessa onkin ollut ilo seurata, miten mielipiteissä tavoite urasta vakaan suuryrityksen palkkalistoilla on vähitellen saanut rinnalleen myös vaihtoehdon startup- maailmasta ja rohkeasta innovoinnista. Onneksi näin, tätä Suomi tarvitsee. Glamourista huolimatta startup-yrittäjän arki on paljon muutakin kuin pari päivää Slushissa median ykköspuheenaiheena. Onnistuminen edellyttää venymistä ilman työaikoihin tuijottamista tai työehtosopimuksen minimipalkkaan tukeutumista. Rakkaus lajiin, uuden luominen sekä ydinjoukon ryhmähenki ovat vahvoja voimia vallankumousta rakennettaessa.

Startup-yrittäjä on monesti perinteisen sijoittajan vastakohta. Siinä, missä sijoittaja hajauttaa ajallisesti ja toimialoittain, niin aloittavilla startup- yrittäjillä kaikki munat ovat usein yhdessä korissa. Lisäksi yrityksen toiminta on äärimmäisen keskittynyttä yhden idean ympärille.

Yrityksen riskirahoittajille startup-yritys on kuitenkin vain yksi portfolion kymmenistä sijoituksista. Rahoittajan ja startup-yrittäjän riskiprofiili onkin tässä kohtaa erilainen. Jossain tapauksissa voi jopa olla niin, että yrittäjäriskin näkökulmasta toimintaa kannattaisi laventaa kattamaan useampia liiketoimintoja, mutta riskirahoittajan näkökulmasta keskittyminen on parempi vaihtoehto, koska hajautus tapahtuu portfolioyhtiöitten välillä.

Käyttäjän piksu kuva

Turku Science Park on esimerkillisen hyvin menestynyt liiketoimintapuisto

Turku Science Park Oy:n vuonna 1989 toimintansa aloittaneesta yrityspuistosta maailmalle ponnistaneet yritykset työllistävät tällä hetkellä noin 700 henkilöä, tekivät viime vuonna noin 78 miljoonan euron liikevaihdon. 

Turku Science Park Oy:n yrityshautomossa on toimintansa käynnistänyt yhteensä 210 yritystä. Niistä itsenäisenä yhtiönä toimii edelleen runsas puolet, noin 110 yritystä.  Tarkastelun ulkopuolelle jäi noin 15 sellaista yritystä, jotka ovat fuusioituneet tai myyneet liiketoimintansa osaksi toista yritystä.

Virheellisen laskun reklamointi estää aiheettoman maksuhäiriömerkinnän

Joka toinen suomalainen jättää vuosittain ainakin yhden laskun maksamatta ja noin 8% meistä saa luottotietomerkinnän. 

Videolla S- pankki antaa ohjeita mitä pitää tehdä, jos on saanut maksuhäiriömerkinnän. Myös virheellisiä merkintöjä tulee esimerkiksi virheellisten laskujen seurauksena, ja sellaisen saaneen kannattaa toimia ja selvittää asia.  

Merkintä on voimassa niin kauan kunnes asia on hoidettu. Merkintä ei siis itsestään vanhene ja poistu rekisteristä.  Jos aiheellisen velan maksaa niin merkintä muuttuu hoidetuksi ja poistuu rekisteristä kokonaan kahdessa vuodessa. 

Merkintä vaikuttaa moniin asioihin, asunnon saantiin, luottokorttien saamiseen ja lainojen saamiseen. Aiheettomat laskut ja kannattaakin reklamoida heti laskun lähettäjälle. Reklamointi estää virheellisen maksuhäiriömerkinnän syntymisen.

Rakennemuutokset auttavat, Euroalueen talouskasvu kiihtyy

Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen eduskunnan talousvaliokunnalle: Vetovuoro kansainvälisessä talouskasvussa on vaihtunut. Viime aikoina talouskasvu on hidastunut nousevissa talouksissa, mutta kiihtynyt vähitellen puolestaan kehittyneissä talouksissa. Euroalueenkin talouskasvun ennustetaan vuonna 2015 nopeutuvan edellisvuotisesta. Keventynyt rahapolitiikka on osaltaan tukenut euroalueen kasvua. Kun maiden väliset erot rahapolitiikan välittymisessä ovat kaventuneet, yritysten rahoituksen kustannukset ovat pienentyneet ja saatavuus parantunut kaikkialla euroalueella. Kasvua ovat tukeneet myös euron heikkeneminen ja öljyn hinnan lasku.

Sivut

Tilaa syöte RSS - blogit