Artikkelit aikajärjestyksessä

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Omat Rahat Katsaus:FED:n kyyhkyset kiihdyttävät jenkkiosakkeita - älä osta!

Salkkusivu jossa lisätietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta -11.5%,  alusta (27-05-2010) +72.9%

Yleistä

Positiivinen kuukausi, joskin nousua tuli vain ensimmäisenä viikkona. FED-iä tulkitaan markkinoilla tällä hetkellä niin että koronnostoja ei ole lähikuukausina tulossa. Taala onkin heikentynyt ja S&P500 noussut muita pääindeksejä enemmän. Tämä siitä huolimatta että jenkkiyritykset ovat jo valmiiksi muita korkeammin arvostettuja. Japanissa yritysten luottamusta kuvaava TANKAN-indeksi heikkeni ja inflaatio pysyy sitkeästi nollan tietämillä. 

Dollarin lisäksi myös brittipunta on heikentynyt huomattavasti. Sitä painaa Brexit-pelot. Kävi niin tai näin kansanäänestyksessä uskon suurempien pörssiyritysten pystyvän pidemmällä tähtäimellä melko hyvin virittämään koneistoaan uuden tilanteen mukaiseksi. Brexit saattaa siis olla huono uutinen Britannian taloudelle, mutta ei niinkän suuryrityksille, joilla suurella osalla on jo toimintaa useassa maassa. Markkinoilla inhotaan aina ennen kaikkea epävarmutta. Oli tulos niin tai näin, uskon vaikutusten jäävän alkupaniikkien jälkeen melko pieniksi ja lyhytaikaisiksi. Kohta voi siis olla hyvä aika ostaa brittiläisiä laatuyhtiöitä. Tähän pitää palata eriksen.

Myös Hongkongin pörssi oli hieman muita positiivisempi viime kuussa. Kiinassa alkaa olla nähtävissä talouden kahtiajakoa: Savupiipputeollisuus on vaikeuksissa, kun teknologiateollisuus ja palvelut kahittyvät hyvin. Tämä on minusta positiivinen merkki, juuri tämä on ainoa suunta jonka avulla Kiinassa vähitelleen päästään parempaan tasapainoon. Pois investointivetoisesta vientiteollisuudesta, tilalle kotimaista palvelua ja laadukkaampaa kulutustavaraa ja ruokaa.

 

Yksityiset vuokranantajat ovat vuokralaisystävällisiä

Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälä vaatii vuokrankorotuksille stoppia sekä vuokraustoimintaan joko sääntelyä tai veronkorotuksia Lännen Median lehdissä julkaistussa haastattelussa.

Keskustelussa korostuu suuret institutionaaliset vuokratoimijat ja asuntorahastot, joiden toimintamalleissa on parantamisen varaa. Pienet yksityiset, alhaisempaa vuokraa perivät vuokranantajat ovat vapaarahoitteisten vuokramarkkinoiden suurin toimijajoukko (60% vuokra-asunnoista), muistuttaa Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva. Heitä ei saa rangaista suurten institutionalisten vuokrayhtiöiden sydämettömyydestä.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

USA:n osakemarkkinoilta ei ole odotettavissa suuria voittoja

Monet USA:n markkinoita seuraavat sijoittajat ovat jo kohta vuoden verran odottaneet merkittävää, noin 30% korjausliikettä. Osasyy näkyy oikeanpuoeleisessa kuvassa. USA:n osakekurssit ovat nousseet vuosien 2000 ja 2007 tapaiseen huippuun, yritysten voitot ovat historiallisen hyviä ja osakkeet kalliita suhteessa tulostuottoon. Muuta suuntaa ei näyttäisi olevan kuin alas tai vaakasuoraan. Merkittävää korjausliikettä ei kuitenkaan ole tullut lukuun ottamatta alkuvuoden ja loppussyksyn 10% kuoppia.

Osakemarkkinoiden hermostuneisuutta mittaava VIX indeksi antaa hieman lisää ymmärrystä. VIX-indeksi lasketaan Chicagon johdannaispörssin osakeoptioiden hinnoista, ja se mittaa osakemarkkinoiden käsitystä siitä, miten paljon osakkeiden hinnat vaihtelevat seuraavan 30 päivän aikana. VIX indeksi on hyvä antamaan ostosignaaleja. Kun VIX nousee merkittävästi yli arvon 20, on aika ostaa osakkeita. Silloin markkinoilla on paniikki ja osakeostot on lähes poikkeuksetta kannattanut ajoittaa noihin hetkiin.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Martti Tiuri kuollut

Radiotekniikan emeritusprofessori Martti Tiuri kuoli pääsiäisenä 90 vuoden iässä. Hän oli aikoinaan aloittelemassa tv-toimintaa Suomessa ja tuli etenkin kuulentojen aikaan suurelle yleisölle tutuksi tv-esiintymisissään. Vuosina 1983 – 2003 hän oli eduskunnan jäsen ja viime vaiheessa sen iäkkäin edustaja.

Tiuri uskoi vahvasti siihen, että Suomen tulevaisuus ei ole maaseudussa eikä maataloudessa vaan tekniikan kehittämisessä. Poliitikkona hänessä oli kohtalainen annos professorin tietämystä ja itsetietoisuutta omista tiedoistaan, mikä arroganssi ei tehnyt hänestä suuren yleisön suosikkia. Tämä on usein suorapuheisten asiantuntijoiden ongelma.

Tiuri itsekin ymmärsi ongelmien perussyyn ja vaati esim. linkin haastattelussa sitä, että myös luonnontieteet laskettaisiin mukaan yleissivistykseen, jolloin perusasioista ei tarvitsisi kinastella.  

Euro on pitkässä nousutrendissä

 

Mielenkiintoinen markkinatilanne sikäli, että kp-taite näyttää Euroopassa tulleen aika selvästikin, mutta jenkkipörssit ovat kurkottaneet viime päiviin asti ylemmäs. SP500 ja Dow Jones ovat ällistyttävän lähellä rekordiaan viime keväältä ottaen huomioon, millainen paniikki velloi kaikkialla pari kuukautta sitten. Sopinee irvailla, että kyllä se ennustettu Big Crash iski – tosin päinvastaiseen suuntaan kuin konsensusennusteet julistivat.

Europörssien vaisuutta selittää ainakin euro, jonka arvioin pari viikkoa sitten olevan teknisen analyysini perusteella pitkässä nousutrendissä. Pidän kiinni näkemyksestä, ja vahvistunut euro onkin edelleen, mihin oli tietysti vaikutuksensa Yellenin kyyhkyspuheilla. Joka tapauksessa euron trendi on ollut nouseva jo jonkun aikaa, ja pitkien indikaattorien perusteella ralli voi kestää ja voimistua vielä pitkään, sahaillen toki edestakaisin.

Fundaperusteeksi tähän käy se, että Fedin kiristyvä linja on osoittautunut odotettua hitaammaksi, ja ehkä EKP:n elvytyskin jäi sittenkin alle odotusten. Voi takana olla muitakin syitä.

Suomi pääsee Palkansaajien mukaan 1,1% kasvuun

Suomen bkt kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia ja siten noin prosenttiyksikön hitaammin  kuin  euroalueen  bkt.   Tänä  vuonna  Suomen  bkt  kasvaa  1,1  prosenttia  ja  ensi  vuonna  1,3  prosenttia  selviää palkansaajajärjestöjä lähellä olevan Palkansaajien Tutkimuslaitoksen (PT) talousennusteesta.  Kilpailukykysopimus  alentaa  työvoimakustannuksia  tuntuvasti  jo  ensi  vuonna.  Odotukset  sopimuksen  työllisyysvaikutuksista  ovat  toiveikkaita. 

Videolla (26 min) julkistamistilaisuuden esitys.

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Treidaus ei sovi monille

Treidaus on aktiviteetti joka sopii ehkä yhdelle tuhannesta (tämä on arvioni, ei tieteellinen tosiasia). He ovat erityistapauksia joista tunnen henkilökohtaisesti yhden. Suurin osa paljon kauppaa tekevistä hyödyttää lähinnä verottajaa ja harvoja muita pelureita. Pelureista suurin osa tekee pidemmällä aikavälillä tappiota ja joutuu lopettamaan varojen puutteessa. En tiedä tarkasti kuinka moni joutuu jättämään leikin kesken, mutta pidemmällä aikavälillä arvioisin luvun olevan lähempänä sataa kuin viittäkymmentä prosenttia. Jotta ei menisi munkit ja pullat sekaisin niin tarkoitan niitä, jotka keskittyvät treidaamiseen. Tämä asia on pakko erottaa, koska suuri osa sijoittajista on loppujen lopuksi treidaajia tunteidenhallinnan vaikeuden vuoksi. Harvat keskittyvät sijoittamaan pitkällä tähtäimellä. Treidaajalla tarkoitan ihmistä joka keskittyy lähinnä miettimään enemmän osakkeiden hintoja kuin yritysten liiketoimintaa.

 

Olen välimallin mies, mutta pyrin pitkän tähtäimen sijoituksiin

 

Valtio voisi EVA analyysin mukaan keventää yritysomistustaan

Valtio voisi saada jopa 20 miljardin euron tulot yksityistämällä valtionyhtiöitä ja myymällä kaupallista toimintaa harjoittavia yhtiöitään. Suurin osa myyntituloista, yli 11 miljardia euroa, tulisi valtion omistuksista pörssiyhtiöissä, joilla ei enää ole strategista merkitystä todetaan EVA Analyysissa Laiska jättiläinen - Viisi syytä miksi valtion omistuksen keventäminen hyödyttäisi Suomea. Analyysin on kirjoittanut päätoimittaja emeritus Hannu Leinonen.

Leinonen käy analyysissa läpi valtionyhtiöitä, jotka olisi syytä myydä kokonaan tai osin.

- Valtio voisi luopua kokonaan esimerkiksi Sammon, Stora Enson ja Metson osakkeistaan sekä myydä noin puolet omistuksistaan Fortumissa, Nesteessä ja Finnairissa, hän listaa.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

YLE ajankohtaisohjelmat dominoivat poliittista mielipiteenmuodostusta

Suomalainen tiedonvälitys on poliittisten asiaohjelmien osalta yksipuolistunut. Noin 75 prosenttia kansasta saa näkemyksensä poliittisesti ajankohtaisista asioista YLE asiaohjelmien kautta. Näitä asiaohjelmia juontaa parikymmentä henkilöä, joiden näkemykset ohjaavat kysymyksenasettelua ja sitä ketä haastatellaan ja minkälaiseen valoon mikin näkemys asettuu.

MTV ei tuota poliittisia asiaohjelmia ja niinpä ainoa televisiotoimitus, jonka kautta poliittisia aiheita käsitellään on käytännössä YLE. Ja monopolilla on aina, hyvinkin toteutettuna, kääntöpuolensa. YLE on eduskunnan ohjauksessa ja sikäli sen tulisi edustaa kansan mielipidettä. Mutta se ei takaa oleellista. YLE ajankohtaisohjelmien toimituskunnasta, ohjelmasisällöstä ja sen tavasta tuoda erilaisia asioita esille vastaa kuitenkin yksi, samaan lounaspöytään sopiva organisaatio joka käytännössä ohjaa sen miten suomen kansa eri asioista ajattelee.

Tuo melko pieni organisaatio on tehnyt sinänsä hyvää työtä, mutta se on tehnyt myös virheitä. Vuosia oli tapana, että jos poliittinen koneisto tuottaa jonkin muutosehdotuksen niin YLE asiaohjelmat haasta tuota ehdotusta raivoisasti marssittaen esiin jos jonkinlaisia pienryhimiä, joiden etuja tällä muutoksella loukataan. Ei ihme että poliittinen päätöksenteoko on jumiutunut ja jotain aikaan saaneet poliitikot saavat huomata kannatuksensa murentuneen ja kansan kaikonneen heidän takaansa. Muutokset eivät sellaisessa ilmapiirissä etene.

Vertaislainayhdistys perustettu lobbaamaan alan etuja

Vertaislaina on henkilöltä henkilölle (tai yritykselle) välitetty laina, jonka välittää vertaislainayritys. Välitystoiminnasta maksetaan vertaislainayritykselle palkkio. Lainan riskit ja tuotot tulevat lainaajalle. Vertaislainaa hakevat usein sellaiset henkilöt tai yritykset, jotka eivät syystä tai toisesta saa pankkilainaa tai muuta rahoitusta.

Suomalaiset vertaislainayritykset, Fixura Ab Oy, Vertaislaina Oy ja Fellow Finance Oyj päättivät Helsingissä 22.3.2016 pitämässään kokouksessa perustaa Vertaislainayhdistys r.y:n. Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää vertaislainaamisen käytäntöjä, lisätä tietoisuutta vertaislainaamisesta sekä edistää vertaislainaamisen ympärillä käytävää yhteiskunnallista keskustelua.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Rikos ja rangaistus; syy, seuraus ja vastuu

Porvoon tuomiokirkko on isänmaamme historian tärkeimpiä rakennuksia

 

18-vuotias askolalainen Kalle Johan Ernesti Holm sytytti Porvoon tuomiokirkon katon tuleen 29. toukokuuta 2006. Järkevää syytä teolle ei tietenkään ollut. Taustalla oli ilmeisesti lähinnä humala ja jokin epämääräinen uskonnonvastaisuus.

Julkisuudessa on runsaasti voivoteltu Holmin asemaa. Nuorelle miehelle lyötiin 6 vuotta vankeutta ja 4 miljoonaa euroa vahingonkorvauksia. On tietysti totta, että Suomea ei järkevästi rakennetta sillekään, että 18-vuotiaalta viedään ulosottovelkojen takia motivaatiota käydä töissä. Toisaalta on mahdotonta ymmärtää, ettei yksilöllä olisi vastuuta teoistaan. Pitäisikö kaikilla 18-vuotiailla olla oikeus tuottaa miljoonavahinkoja?

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Omat Rahat: Kalankasvattajissa potentiaalia?

Bakkafrostin kalankasvatuslaitos Färsaarilla.

Lohen hinta on ollut viime aikoina nousussa viime vuoden pohjamudista. Laajat tautiepidemiat ovat haitanneet Chilen kalankasvatusta. Toinen suuri kasvattajavaltio Norja hyötyy tietenkin tilanteesta

Viime viikolla Fish pool indeksi oli 61 NOK kun viime vuonna pitkään pysyttiin 40 NOK tienoilla. Myös Pidemmät futuurihinnat ovat olleet nousussa. Tämä tietenkin sataa norjalaisten kalankasvatusyritysten laariin. 

Ongelma on tietenkin se että tämä ei ole mikään salaisuus. Yritysten pörssikurssit ovat olleet jo pitkään kasvussa.

 

Käyttäjän J.Vahe kuva

Rothschildien alku

Kun kommenteissa hiljattain viitattiin ko. sukuun, laitan kovaleffillä valmiina olleen oheisen tekstin pääsiäislukemistoksi.

Ko. pankkiirisuvun vaiheisiin liittyy aina tarina siitä, miten he saivat 1815 tietoonsa Waterloon taistelun tuloksen ennen muita ja hyödynsivät tietoa.

En sulje pois sitä mahdollisuutta, että finanssimarkkinat olisivat tuolloinkin voineet arvioida väärin sotilaspoliittista tilannetta, mutta juuri muuta merkittävää en tarinassa näe.

Yleisesti nimittäin katsotaan Napoleonin satapäiväisen keisarikunnan olleen alusta asti täysin tuhoon tuomitun hankkeen. Järkevimmät Napoleonin marsalkoista eivät enää häneen liittyneet.

Käyttäjän Toni Veikkolainen kuva

Vakuutuspohjaisessa sijoittamisessa on ongelmansa

Suomalaiset tiedotusvälineet ovat nykyisen hallituksen aikana pitäneet tuon tuostakin esillä vakuutuskuoriin liittyviä asioita. Vähemmän puhutaan kapitalisaatiosopimuksista, jotka lasketaan juridisessa mielessä vakuutusten piiriin, vaikka niissä ei olekaan varsinaista edunsaajaa säästö- ja sijoitushenkivakuutuksista poiketen. Käytännössä vakuutuspohjaisten sijoitustuotteiden alle voi sijoittaa joustavasti hyvinkin monenlaista omaisuutta osakkeista aina obligaatioihin saakka.

Kp-taitteelta haisee

Olen jo muutaman viikon pitänyt ilmeisenä, että kp-trendi on kääntymässä, ja tietysti mitä pidemmälle mennään sen varmempaa se on. Nyt taite vaikuttaa ainakin Euroopassa jo tapahtuneen, vaikka en ylettömästi yllättyisi vielä lyhyestä ripeästä rallistakaan. Viikko-oskillaattorit ovat kuitenkin jo laskussa, joten taite ei ilman ihmettä ainakaan kaukana ole. Möin jo omia pelipapereitani pois, ja ajoitus vaikuttaa osuneen.

Jos aikoo spekuloida arvopapereilla niin ajoitus on elintärkeää, muutama viikko on markkinoilla yleensä jo ikuisuus. Nyt en tietenkään puhu holdauksesta, jota itse valtaosin harrastan. Mutta on ajoituksella siinäkin toki merkitystä. Kuten Warren Buffet sanoo: ole pelokas kun muut ovat ahneita, ja ahne kun muut pelokkaita. Sijoittaminen vaatii kylmäpäisyyttä ja omaa arvostelukykyä. Jos näitä ”tunnelmien rauhoittumisia” odottaa ostoksille mennäkseen, niin maksaa tarpeettomasti, ja aktiivisessa kaupassa ottaa turpaansa raikkaasti.

Eläkkeiden kasvattamista vaativa kansalaisaloite eduskuntaan

Eläkkeiden kasvattamista vaatinutta kansalaisaloitetta on tukenut yli 82'000 kansalaista ja se tulee eduskunnan käsittelyyn viimeistään ensi syksynä. 

Työeläkevakuuttajia edustavan Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes on blogissaan huolestunut siitä, että meillä ei kerta kaikkiaan ole varaa antaa aivan kaikkea yhdelle sukupolvelle. Nyt työssä oleville nuorillekin olisi hyvä jättää edes pieni eläke. Suvi-Anne Siimes kiinnittää huomiota siihen, että vuonna 2017 voimaan astuva eläkeuudistuksemme on eläkeläisiä kohtaan antelias. Kaikkien muiden tulotasoa joudutaan tulevina vuosina leikkaamaan, mutta eläkeläiset säilyttävät tulotasonsa. Jo maksussa olevia eläkkeitä ja kertyneitä eläkeoikeuksia ei leikata myöskään ensi vuoden alussa. 

Poliittisesti riskialttiit maat antavat sijoittajalle hyvän tulostuoton

Kreikkalaiset osakkeet ovat alennysmyynnissä ainakin jos katsoo yritysten tuloksia suhteessa pörssikursseihin. Pörssiarvolle saa siellä noin 17% tulostuottoa.

Yleisesti osakkeille saa piksun maaindeksivertailun mukaan noin 7% tulostuottoa, joka on hyvää tasoa, jos sitä vertaa valtionlainojen korkoihin. Jopa velaksi voi kannattaa ostaa osakkeita.

Poliittiset riskit ovat vahvasti hinnoissa

Sijoittajat pelkäävät poliittista riskiä ja vähänkään poliittisesti epävakailta alueilta saa edullisia osakkeita. Näitä ovat Kreikka, Venäjä, Turkki, Egypti ja Kiina, joiden kaikkien tulostuotto on runsaat kymmenen prosenttia. Osa peloista on aiheellisia. Poliittinen riski voi toteutuessaan tehdä todella pahaa jälkeä. Suomen osakemarkkinoiden tuotto on tässä vertailussa keskimääräistä tasoa. Osakkeistamme saa saman suuruista yli 6% tulostuottoa kuin saksalaisista osakkeista. USA näyttää kalliilta. Tuotto on 5,5% tasoa - samaa suuruusluokkaa kuin paikallisten yrityslainojen nimellistuotto. USA:n osakemarkkinat ovatkin tämän mukaan aika lailla oikeaan arvoonsa hinnoiteltuja eikä hinnoittelu kestä talouden kasvuvauhdin hidastumista.

Keskimääräinen eläke on 1613€

Suurimmat keskimääräiset kokonaiseläkkeet maksettiin Uudellamaalla Kauniaisissa, pienimmät Etelä-Pohjanmaalla Isojoella. Suomen eläkeläisvaltaisimmat maakunnat sijaitsevat Itä-Suomessa. Vähiten työkyvyttömyyseläkeläisiä on Ahvenanmaalla.

Keskimääräinen kokonaiseläke oli viime vuonna 1 613 euroa kuukaudessa. Miehet saavat keskimäärin suurempia eläkkeitä kuin naiset. Miesten keskieläke vuonna 2015 oli 1 829 euroa kuukaudessa, naisten 1 434 euroa. Naisten eläke oli keskimäärin 78 prosenttia miesten eläkkeestä. (Video:  Mikä on keskieläke? )

Tiedot kuvaavat vuoden 2015 lopun tilannetta ja perustuvat Eläketurvakeskuksen ja Kelan yhteistilastoon.

Nordean ennusteen mukaan Suomi tarvitsee 15% kustannusleikkauksen

Suomella on suuria vaikeuksia täyttää eurojäsenyyden vaatimuksia. Nykyisen kaltaisissa muusta euroalueesta poikkeavissa talousongelmissa Suomen olisi kyettävä sisäiseen devalvaatioon, kun ulkoinen devalvaatio on jäänyt pois politiikkavalikoimasta. Suomen päätöksenteko taipuu kuitenkin uudistuksiin liian hitaasti ja liian vähän, joten talous jää tulevaisuudessakin jälkeen euroalueen kehityksestä.

- Yhteiskuntasopimus on jäämässä torsoksi. Siitä on turha odottaa viennin parantajaa tai luottamuksen palauttajaa ennusteajanjaksolla. Euroeroakaan ei kannata haikailla, koska pitkä eroprosessi toisi suunnatonta epävarmuutta. Parempi vaihtoehto on jatkaa uudistuksia eurojäsenenä vaikeuksista huolimatta, toteaa pääekonomisti Aki Kangasharju.

Euroalueen talous kasvaa Suomen Pankin mukaan ripeästi

Suomen Pankin talousennusteesta selviää, että maailmantalouden kasvu oli vuonna 2015 hitainta sitten finanssikriisivuoden 2009. Kasvun hidastuminen johtui nousevien talouksien vaikeuksista esimerkiksi Venäjän ja Brasilian talouksien ajauduttua syvään taantumaan. Vuosituhannen alussa kasvuihmeiksi nimetyistä ns. BRICS-maista (Brasialia, Venäjä, Intia, Kiina, Etelä-Afrikka) ainoastaan Intian näkymät eivät ole heikentyneet.

Maailmantalouden kasvunäkymissä ei ole lähivuosina nähtävissä voimakasta kohenemista. Suomen Pankin ennusteessa maailmantalouden kasvun odotetaan vuonna 2016 jäävän 2,8 prosenttiin, josta se ripeytyy 3,2 prosenttiin vuosina 2017–2018. Kasvun kiihtyminen kuvastaa taantumasta kärsivien nousevien talouksien toipumista.

Yhdysvaltoja ja EU22-aluetta koskevat ennusteet ovat aiempaa maltillisempia, mutta kasvu on niissä edelleen yli alueiden arvioidun potentiaalisen kasvuvauhdin. Yhdysvaltojen talouden odotetaan kasvavan runsaat 2 % lähivuosina. Kasvun kantavana voimana on yksityinen kulutus, jota tukee työllisyyden hyvä kehitys. Näkymiä varjostavat kansainvälisen kaupan hidastuminen, dollarin toteutuneen vahvistumisen vaikutukset vientiin sekä vaatimattomana pysyvä tuotannollisten investointien kasvu. EU22-alueella alhainen öljyn hinta ja rahapolitiikka tukevat kasvua. Talouden sisäiset perustekijät eivät ole muuttuneet, ja ne tukevat kasvua. Kasvu on lähivuosina aiempaa enemmän kotimaisen kysynnän varassa.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Pääsiäinen muistuttaa talouselmän perustasta - yhteisistä unelmista ja tarinoista

Vietämme pääsiäistä, kevään heräämisen juhlaa, jolloin juhlistamme sitä että noidat saavat taas talven aiheuttaman tiukan kurinalaisuuden jälkeen vapaasti lentää luudallaan aina tähtiin saakka. Pienet noidat saavat oppia kevään taikoja, virpoa onnellisuutta ihmisille ja oppia huolehtimaan pienistä heräävistä hennoista pääsiäistipusista.

Sijoittajan kannattaa kuunnella unelmia

Sijoittajalle tämä on muistutus siitä, mitä talous syvimmiltään on ja mistä se on kudottu. Koko talouselämä ja kaikki mitä hankimme ja jonka puolesta kamppailemme ovat lähes pelkkiä unelmia. Unelmilla on arvo, jota me sijoittajat mittaamme rahassa. Mutta vain ymmärtämällä unelmia ja toiveita ja niiden kehittymistä yhteiskunnassa voimme todella menestyä. Tämä pätee meihin sijoittajina aivan yhtä paljon kuin meihin ihmisinä. 

Muutama markkinamurahdus

 

Sitkeä on nousu ollut – viime viikolla se vaikutti jo saaneen tarpeekseen ja suuntaavan alas, mutta sai vielä virtaa osaltaan Fedin sinänsä yllätyksettömästä passailusta. Ei nousun jatkuminen teknisessä mielessäkään silti yllätys ollut, sillä kuten viikkoja sitten - ja usein sitä ennenkin - sanoin, markkinat osaavat yllättää. Ja tässä tapauksessa juuri siten, että hurjan pudotuksen jälkeen kurssit nousevat hitaasti mutta varmasti kuin oraat keväisellä pellolla. Ja kokematon sijoittaja ihmettelee, mihin ne maailmanlopun tunnelmat katosivat kuin taikaiskusta, ilman että siihen on edes kunnon näkyvää syytä – paitsi keskuspankkien odotetut puuhat.

Yritysten luotonkysyntä ja investoinnit orastavassa kasvussa

Yritysten luotonkysyntä on pankinjohtajien arvioiden mukaan piristynyt selvästi vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä viimevuotisesta ja käyttötarkoitus on yhä useammin investointi uuteen tuotantoon selviää Finanssialan Keskusliiton tuoreesta pankkibarometristä.

”Yritysten luotonottohalukkuus investointeja varten on barometrikyselyn mukaan pitkästä aikaa vilkastumassa. Tämä on erittäin hyvä uutinen. Investoinnit ovat satsauksia tuotannon kasvuun tulevaisuudessa ja luovat pohjaa talouskasvulle”, Finanssialan Keskusliiton analyytikko Valtteri Vuorio toteaa.

Yritysten luotonkysynnän odotetaan kohdistuvan vuoden 2016 toisella neljänneksellä myös rahoituksen uudelleenjärjestelyihin sekä käyttöpääomatarpeisiin. Lisäksi yrityskauppoja ja –järjestelyjä varten otettujen luottojen kysynnän odotetaan jatkavan vahvistumistaan. Investointien kasvu on vielä vaatimatonta, mutta kasvua on kuitenkin jo hieman näkyvissä.

Pankkibarometrin vastaajien arvioiden mukaan yritysten keskeisimmistä rahoitusmuodoista julkisten toimijoiden, kuten Finnveran tai Tekesin, tarjoama rahoitus on edelleen selvässä kasvussa. Lisäksi markkinoilta hankitun rahoituksen odotetaan kasvavan vahvasti. Myös yrityksen tulorahoituksen, osakeantien ja pääomasijoitusten sekä pankkiluottojen arvioidaan olevan kasvussa.

Kansa haluaa uudistuksia ja on turhautunut hitauteen

Kilpailukykyremonteilla on vahva kansan tuki takana selviää EVA:n Arvo ja asennetutkimuksesta.

Kansa vaatii kilpailukyvyn kuntoon laittamista

Kansalaiset antavat vahvan tukensa maamme kilpailukyvyn kuntoon laittamiselle. 83 prosenttia suomalaisista pitää vientiteollisuuden kilpailukyvyn turvaamista ratkaisevan tärkeänä maamme työllisyyden ja hyvinvoinnin kannalta. Joka toisen mukaan kaikkien suomalaisten pitäisi nyt tinkiä omista eduistaan maamme kilpailukyvyn turvaamiseksi. Vain 29 prosenttia ei näe tarvetta eduista tinkimiselle.

Kansa haluaa itselleen oikeuden sopia paikallisesti oman työnantajan kanssa

Myös työmarkkinoiden uudistukset saavat kansalta voimakasta tukea. Suomalaisista 64 prosenttia katsoo, että työehtojen joustamattomuus estää maamme taloustilanteen kohenemista. Paikallista sopimista halutaan laajentaa: Esimerkiksi palkankorotuksista 44 prosenttia suomalaisista sopisi paikallistasolla, 27 prosenttia liitoissa ja 20 prosenttia valtakunnan tasolla.

Selkänoja talouden uudistuksille ei ole heikentynyt vaan vahvistunut. Pikemmin näkyvissä on selvää turhautumista päätöksenteon riitaisuuteen ja hitauteen, toteaa EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

FED hillitsee koronnosto-odotuksia - Taala heikkenee ja osakkeet vahvistuvat

FED:n Yellen laski eilen ennustettaan peruskoron nostoista 2016 puoleen prosenttiin. FED:n ennusteen ja markkinaodotusten välillä onkin ollut melkoinen kuilu, joka nyt on kurottu umpeen. Ennusteen muutos näkyikin selvästi eilen taalan heiketessä selvästi.

Samalla S&P500 nousi selvästi. Kerrankin markkinareaktiot tuntuvat siis järkeviltä. Minusta näyttää nyt siltä että paineet taalan vahvistumiseen on lopullisesti ohi. Riskejä laskee mielestäni se että ero virralisten ennustedien ja markkinaodotusten välillä ovat pienentyneet. 

EKP: Draghi on nyt käyttänyt QE-ruutinsa, samalla kun FED:n yellen jarruttelee koronnostoja. Tästä pitäisi seurata taalan hiekentyminen euroa vasten. Osakesijoittajan kannalta tämä merkinnee sitä että jenkki-indeksit saattavat jälleen lähteä nousuun, mutta taalan heikkeneminen syö eurosijoittajan tulosta. Heuikkenevä taala merkitsisi nimellisiä tulosparannuksia taaloissa noteeratuissa monikansallisissa yhtiöissä. Ulkomaiset tuotot näyttävät taaloissa entistä suuremmilta.

Suomen pörssissä monta hyvää sijoituskohdetta

Piksun keräämien yritysten tulostietojen mukaan seuraavat suuret ja keskisuuret yritykset tuottavat tällä hetkellä sijoittajalle yli noin 5% tuottoa (osakekohtaista tulosta) kun arviointiperusteena on viimeisen kahden vuoden tulokset:   Aspo, Atria, Cargotec, Citycon, Kemira, Kesko, Metsäboard, Metso, Nokia, Nokian renkaat, Oriola, Ponsse, Ramirent, Sampo, Sponda, SRV, Stora Enso, Technopolis, Teliasonera, Tikkurila, UPM, Vaisala, VikigLine

Parhaat (yli 7% tuotto) ja vakaimmat tuloksentekijät on alleviivattu. Tuotto on laskettu 11.3.2016 pörssikurssien mukaiselle arvolle.

Viron presidentti Toomas Ilves ja maidemme välille rakentuva yhteys

Viron tasavallan presidentti Toomas Hendrik Ilves puhui Helsingin yliopistossa 14.3. Hän muisti maidemme välisestä kulttuurista ja historiallita yhteyttä ja viittasi siihen, että uhkakuvamme ovat yhtä, intressimme Euroopan unionin osana ovat yhtä, kansana olemme lähellä ja taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti olemme yhä lähempänä toisiamme. Myös taloudelliset intressimme ovat yhteisiä.  

Viron tasavallan presidentti Toomas Hendrik Ilves Helsingin yliopistossa 14.3.2007

Arvoisa Suomen tasavallan presidentti, herra kansleri, herra rehtori, hyvät naiset ja herrat,

Katselemista

Asioita voidaan katsoa lukemattomilla eri tavoilla. Beta on kerroin, mikä kertoo kuinka heiluva osakkeen kurssi on suhteessa markkinaan. Alpha taas kertoo ylituoton määrän. Koska eri sektorit elävät kovasti eri vauhtia, esimerkiksi monia aloja ei ollut lainkaan muutama kymmenen vuotta sitten, meidän pitänee olla tarkkana, kuinka valitsemme sektorit ja mihin vertaamme omaa osakettamme.

Vuonna 1900 Yhdysvaltojen pörssistä huomattavasti yli puolet koostui rautateistä. Vuonna 2015 enää rautateitä ei edes erikseen luokiteltu. Eli jos olisit ostanut vuonna 1900 koko USA:n rautatieliiketoiminnasta niin olisit omistanut tuolloin 60% Yhdysvaltojen pörssistä, mutta vuonna 2015 enää vain hyvin pienen osan siitä. Selkeästi tuo sektori on ollut huono omistaa tai ainakaan se ei ole paras mahdollinen. Tupakka on ollut tuona yli 100 vuoden aikana paras sektori, mutta voisin veikata, ettei se ole paras seuraavana 100 vuonna.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Pääomatulojen verotuksesta

TV:n MOT käsitteli otsikon aihetta viikko sitten. Itse varsinainen TV-ohjelma oli puuduttava luettelo kevään osinkojen määristä. Jos osinkojen määriä haluaa käsitellä, pitäisi todeta Suomen talouselämän olevan hyvin pääomavaltaista. Se johtuu kemiallisen metsäteollisuuden yleisyydestä ja maamme korkeasta elintasosta. Jotta korkeita palkkoja voitaisiin maksaa, työn tuottavuuden pitää olla korkea ja siihen tarvitaan pääomia. Jotta niitä saataisiin, pitää maksaa osinkoa.

Ainoa mielenkiintoinen lause ohjelmassa oli Kim Lindströmin toteamus, että on epäoikeudenmukaista, miten piensijoittajat maksavat 30 %:n veroa ja suuromistajat eivät juuri mitään. Virke jäi ohjelmassa lähinnä roikkumaan ilmaan.

Ohjelman verkkosivut ovat paljon selkeämmät. Veroja osingoista siis todella maksavat lähinnä vain piensijoittajat. 8 mrd:n osingoista maksetaan veroja vain alle 400 miljoonaa. En ala tässä säädöksiä luettelemaan, mutta pohdin, miksi tällaiseen tulokseen on päästy.

Verta, alennusta ja epätoivoa

Pörssissä pyritään ostamaan halvalla ja sitten myymään kalliilla tai ainakin nauttimaan omistuksien tuottamista korkeista osingoista. Tämä ei ole mitenkään nerokasta vaan itsestään selvää. Sen jälkeen, kun osakkeiden omistus meni bittiavaruuteen, itse omistuksesta saatava tyydytys on varsin pientä. Toista se oli silloin joskus, kun omisti kauniita osakepapereita. Niitä nyt katseli aivan ilokseen, vaikkei niistä(kään) välttämättä ollut isoa sen enempää kuin tapeteista seinissä.

Sivut

Tilaa syöte RSS - blogit