Hyppää pääsisältöön

Artikkelit aikajärjestyksessä

Pyhä Byrocraticus

Käyttäjän J.Vahe kuva

 

Piksu julkaisi uutisen kiinteistökaupan siirtymisestä paperittomuuteen. Melko tavalla epäilen järjestelmän toimivuutta, sillä byrokratia – kuten kaikki muutkin virukset - elää ja voi hyvin myös sähköisissä järjestelmissä, vrt. esim. sähköiset potilastietojärjestelmät.

Itse kirjoitin aiemmin lainhuudatuksesta. Nyt tiedän jo termin taustan. Siinä ärsytetään ihmistä niin paljon, että ainakin minä rupesin huutamaan.

Varsinais-Suomen maanmittarit käsittelivät hakemukseni kolmessa kuukaudessa ja kehtasivat veloittaa hitaasta työstään yli sata euroa.

Toimeen ryhdyttyäni päätin myös rekisteröidä vuonna 1988 perimäni tilan. Tampereelta soitettiin ja kerrottiin, että minun pitää toimittaa sinne kahdessa viikossa 1988 kuolleen isäni virkatodistukset.

Eräitä kummallisuuksia pyynnössä on:

- Virkatodistukset on jo kertaalleen toimitettu Rauman raastuvanoikeuteen, joka 1988 vahvisti lainvoimaisesti perukirjan.

Keskiarvo: 4.3 (8 arviota)

Talvivaara: mistä eduskunta löytää ylivertaisen viisaat asiantuntijansa?

Posted in

Yritän olla juuttumatta Talvivaaraan liiaksi, mutta se tuottaa näköjään väistämättä jatkuvasti kommentin arvoisia tilanteita, joten tartun niistä yhteen tuoreeseen (muitakin oli tarjolla, otin tämän tiiviyden vuoksi). Useat kansanedustajat sanovat olevansa mahdollisesti valmiit Talvivaaran rahoituksen jatkamiseen, mutta sen edellyttävän asiantuntijaraporttia, joka katsoo yrityksellä olevan edellytyksiä jatkaa toimintaansa. Kuulostaa hyvältä – mutta mistähän asiantuntijoista poliitikot puhuvat? Mistä ne kerätään?

Talvivaaran kaltaisen uutta teknologiaa käyttävän kaivosyhtiön asiantuntijat eivät ole jostain apteekin, yliopiston tai ministeriöiden luukusta löytyvä patenttipakkaus. Koska kyseessä on uusi teknologia, sen arvioimiseen kykeneviä ei löytyne jonoksi asti. Periaatteessa paras tieto on yrityksessä itsessään, mutta se ei ole toimintaa saanut kannattamaan. Toiseksi varmin tieto on samanlaista tekniikkaa käyttävillä kilpailijoilla. Tietääkseni ne eivät ole tehneet Talvivaarasta merkittäviä ostotarjouksia, joten vakavana asiantuntijalausuntona kiinnostuksen puutettakin voi pitää, etenkin jos tarjokkaita ei jatkossakaan ilmaannu. Jos yhtiön velkojatkaan eivät ole valmiit lisärahoitukseen, on sekin yhden asiantuntijasektorin tuomio. Rahoittajienhan on pitänyt perehtyä yhtiöön huolella, koska ovat sijoittaneet siihen toista miljardia.

Parasta kotimaista talousosaamista edustavat suuret sijoitusyhtiöt, koska he – siteeraan tässä Kaitsun mainiota korkomarkkinajuttua – ”laittavat omat, yrityksen tai eläkkeensaajien rahat likoon ennusteensa puolesta ja vastaavat omalla omaisuudellaan tai työpaikallaan onnistumisesta. He ovat tyypillisesti eläkevaroista huolehtivia talouden asiantuntijoita tai investointipankkien parhaita toimijoita taikka valtiovarainminiseriön huippuasiantuntijoita. Markkinoilla toimii sijoitusmaailman ehdoton eliitti.” Jonkinlaista osaamista olettaisi löytyvän Solidiumistakin, hallinnoihan se valtion – toistaiseksi vielä – mittavaa pörssiomaisuutta. Todella suuria pelureita ovat eläkerahastot, joiden talousasiantuntemuksen pitäisi olla maan huippua. Ja kuten tunnettua, eläkerahastot nostivat kytkintä hyvissä ajoin Talvivaarasta, todettuaan yhtiön vaikeudet liian suuriksi. Eivätkä ne ole haaskalle ilmestyneet, eli tarjoutuneet rahoittajiksi uuden osakeannin kautta – nythän yhtiön saisi pilkkahintaan. Solidiuminkin into on lopulta kuivunut.

Keskiarvo: 4.1 (7 arviota)

Korkomarkkinat ennustavat vakaata, inflaatiotonta talouskehitystä

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Oikea ymmärrys mahdollisesti käynnistyvän inflaation ajoittumisesta ja suuruudesta on tärkeää sekä säästäjille, yrittäjille että julkisesta taloudesta vastaaville. Mutta mitä arvelevat ne, joiden pitäisi asiasta tietää, korkomarkkinoiden päättäjät? 

Korkomarkkinat ovat itsevarman yksimielisiä. Inflaatio ei kännisty missään. Ei edes rahaa tolkuttomasti painavassa USA:ssa.

Korkomarkkinat ostavat ja myyvät valtioiden lainapapereita päivittäin. Jokainen valtiolle lainaa antava joutuu tekemään arvion inflaatiosta. Jos lainan antaja antaa valtiolle kahdeksi vuodeksi lainaa, niin tuon lainalle pitäisi saada ainakin inflaatiosuoja ja mielellään vielä pieni riskipreemio. Riskit kasvavat ajan mukana ja tuo riskipreemio on yleensä sitä suurempi mitä pidempi on laina-aika. Lainan antamisessa ei ole muuten mitään mieltä.

Valtioille annetaan tällä hetkellä kahdeksi vuodeksi lainaa alle puolen prosentin korolla ja kymmeneksi vuodeksikin lainaa annetaan selvästi alle 3 prosentin korolla. Korkomarkkinat eivät näyttäisi uskovan edes maltilliseen inflaatioon.  

 

Valtionlainojen korkokäyrä eri maissa (Lähde: Bloomberg)

Korkomarkkinoilla on muutakin sanottavaa. Ne antavat oman arvionsa mahdollisen tulevan taantuman syvyydestä ja vakavuudesta. Tässäkin asiassa ne ovat yksimielisiä. Maailma ei korkomarkkinoiden mukaan ole ajautumassa uuteen yrityksiä kaatavaan taantumaan, päinvastoin.

Keskiarvo: 4.3 (8 arviota)

Espanja ei hajota euroa

Posted in

Terveiset Espanjasta. Meno siellä ei näyttänyt niin pahalta kuin pelkäsin, tosin liikuin enimmäkseen vauraissa isoissa taajamissa. Talouskriisin silmiinpistävät merkit olivat myytävien asuntojen ja kauppaliikkeiden loppuunmyyntien suuri määrä. Toisaalta hotelleissa, ravintoloissa ja kulkuvälineissä riitti väkeä - tilastojen mukaan Espanja lyö tänä vuonna turistivierailujen ennätyksen. Eikä ihme: ilmasto on entisensä, hintataso eurooppalaisittain alhainen ja palveluiden taso hyvä.

Espanjakin sai taantuman poikki, vaikka kasvu on yhä vaatimatonta - mutta todellisuutta kuitenkin. Turismin ohella ja sitä kenties tärkeämpikin tekijä pudotuksen taittumisessa on vienti, joka vetää paremmin kuin vuosiin. Kauppatase on pitkästä aikaa plussalla, eikä kyse ole vain tuonnin vähenemisestä. Viennin osuus kansantuotteesta on lähes tuplaantunut kriisiä edeltävistä ajoista. Auto- ja koneteollisuus ovat erityisen vahvoilla.

Keskiarvo: 3.7 (7 arviota)

Sinne meni

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa Juha Kasanen

Sinne se nyt meni. Nokian yhtiökokous hyväksyi tiistaina Nokian hallituksen ehdotuksen puhelinliiketoiminnan myynnistä. Tässä tilanteessa päätös oli varmasti oikea. Mitään ei ollut enää tehtävissä. Ratkaisu oli oikea ja peli oli jo menetetty.

Nokian matkapuhelinliiketoiminnan taival on kuin katkeransuloinen Suomen ja Ruotsin jääkiekko-ottelu vuoden 2003 Helsingin MM- kisoissa. Pelin suvereeni hallinta ja ylivoimainen ja varmalta tuntuva 5-1 johtoasema kääntyi karvaaksi tappioksi. Molemmissa tapauksissa hyväolontunne valtasi kehon, kun peli näytti selvältä. Jokaisesta kiekosta taisteleminen unohtui hetkeksi ja kun vastoinkäymiset alkoivat, miehistö ja johto lamaantuivat. Kriittisillä hetkillä puristettiin mailaa ja tehtiin lisäksi pahoja töppäyksiä.

Apple vei pelin lopulta selvin numeroin. Apple vie pelin yhtä selvin numeroin myös johtajansa elämäkerran osalta. Kirja Steve Jobsista on rikas lukukokemus. Kirjassa on makua. Siinä on aidosti kuvattu Jobsin elämää rosoineen ja säröineen. Lisäksi siinä on kuvattu uskottavasti kriittisten päätösten syntymistä eri tilanteissa ja niitä ristiriitoja joita jokaisen suuryhtiön sisällä vallitsee.

Keskiarvo: 4.4 (8 arviota)

Sergion listan päivitys

Käyttäjän sergio kuva

 

http://www.piksu.net/sivu/sergion-lista

 

Nousussa:

 

Panostaja Oyj

Etteplan Oyj

Norvestia Plc

Technopolis Plc

Fiskars Corporation

KONE Corporation

 

Laskussa:

 

TeliaSonera AB

Metso Corporation

Kesko Corporation B

Pohjois-Karjalan Kirjapaino

Pohjola Bank A

 

Keskiarvo: 3.8 (4 arviota)

Inflaatio ja pörssi

Pörssikursseista puhutaan hurjasti ja puhe vain lisääntyy. Yleensä otetaan yksi suurre millä selitetään koko pörssiavaruus. Ei se toimi, pörssikursseihin vaikuttavat kaikki ja vielä vuorovaikuttaisesti ja yhdellä suureella ei voida käytännössä lainkaan selittää pörssin käyttäytymistä. Otetaan vaikka inflaatio tarkasteluun. 

Tuossa kuvassa on vaakaakselille piirretty inflaatio (kuluttajahintaindeksin muutos) sekä pystyakselille seuraavan vuoden tuotto USA:ssa. Aikajänteeksi laitoin 140 vuoden jakson, jotta saan tapahtumia tarpeeksi. Ilman mitään matemaattisia kommervenkkejä pelkästään kuvaa katsomalla voidaan sanoa, että pörssituotto ei riipu inflaatiosta. 

Nyt katsoin kuinka käy tulevan vuoden pörssituotolle mikäli inflaatio muuttuu johonkin suuntaan. Sekään ei vuoden aikajänteellä juuri antanut mitään viitettä tulevaisuuden pörssituotoista.

Keskiarvo: 2.6 (11 arviota)

Todella syvällistä sijoittamista

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

Vilkaisin hyvin hätäisesti nimim. Laimean Sillin merkintää jostain ihmeen 3D-firmasta. En edes lukenut merkintää kunnolla enkä taatusti käynyt firman kotisivuilla tai missään muuallakaan lisätietoa hakemassa. IPO:sta kurssi oli jo noussut yli 100 prossaa.

Sitten ostin ko. osaketta sellaisella summalla, joka hyvin soveltui tähän tekemääni syvälliseen analyysiin. Oston jälkeen kurssi laski, jonka olen havainnut lakisääteiseksi tapahtumaksi viimeisen 43 v aikana.

Unohdin merkittävän investointini, enkä käytä edes ko. välittäjää kovinkaan paljoa. Kului us. viikkoja ja huomasin syväanalyysini tuloksen kaksinkertaistaneen hintansa. Myin osan mutta pidin myös jotain, sillä saattaahan se vielä esim. 20-kertaistua.

Keskiarvo: 3.4 (14 arviota)

Tutustumismatka Ranskan sosiaaliturvajärjestelmän rahoituskuvioihin

Käyttäjän Henri Myllyniemi kuva

Kaikki varmastikin tietävät presidentti HollAAnden johtaman RanskAAn S&P:n luokitusluvut. Vilkaisin niitä perusteluja, ja sittenhän tässä on tullut jo hienoista vihjettä siitä, ettei Ranskan alkukesästä startannut ehkä yli-ikuinen talouskasvu kestänytkään ihan niin kauan kuin Hollande lupasi. Sotku on varmasti paljon suurempi kuin mitä tällainen rivikansalainen äkkiseltään keksii mainita. Päätin kuitenkin hieman vilkaista, mitä Ranskan sosiaaliturva, jota on mainostettu varsin avokätiseksi, oikein Ranskalle tarkoittaa. Aiemmin olen ehtinyt hieman perehtyä eurooppalaisen eläkejärjestelmän törmäämiseen varsinaiseen vuoreen.

Ranskan vuoden 2014 talousarvioissa kummittelee hassu 30 miljardin euron erä. Tämä on sosiaaliturvan alijäämä. Vaikka tämä ei tunnukaan Ranskan kokoisessa valtiossa isolta määrältä niin on se kuitenkin noin 1,5 prosenttia Ranskan bruttokansantuotteesta.

Keskiarvo: 3.4 (9 arviota)

Näyttötutkinto koulutus parantaa selvästi työpaikan tuottavuutta ja työntekijän palkkaa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Näyttötutkintojärjestelmällä on pyritty luomaan työelämälähtöinen koulutus, joka mahdollistaa ammatillisen tutkinnon suorittamisen työkokemuksella saavutetun osaamisen ja mahdollisen täydennyskoulutuksen pohjalta.

Näyttötutkintoja suorittaneiden työntekijöiden osuus yksityisen sektorin toimipaikoissa on yhteydessä toimipaikkojen korkeampaan tuottavuuteen. Tämä yhteys havaitaan erityisesti nykyisessä työpaikassaan näyttötutkintoja suorittaneiden osuuden ja tuottavuuden välillä. Tämä viittaa siihen, että näyttötutkinnon suorittamispaikan työnantaja hyötyy tutkinnosta enemmän kuin myöhemmät työnantajat. Myös näyttötutkinnon suorittaneiden työntekijöiden palkat nousevat.

   Nämä tulokset ilmenevät erikoistutkija Mari Kangasniemen kirjoittamasta Palkansaajien tutkimuslaitoksen raportista ”Näyttötutkintojen tuottavuus- ja palkkavaikutukset”. Työsuojelurahaston rahoittamassa tutkimuksessa on tarkasteltu henkilön suorittaman näyttötutkinnon vaikutusta hänen palkkaansa ja mitä yhteyksiä näyttötutkinnon suorittaneiden työntekijöiden osuudella henkilöstöstä on toimipaikkojen tuottavuuteen, jota mitataan liikevaihdolla työntekijää kohden.

Keskiarvo: 4 (1 arvio)

Talvivaara: surullista olla liian oikeassa

Posted in

Kenenkään haudalla riekkumista karsastan noin yleensä ottaen, ja vielä enemmän kun on kyse veronmaksajien pääomistamasta yhtiöstä ja sadoista työpaikoista. Ja olen tästä asiasta vatkuttanut jo monet kerrat, mutta senpä takia katson oikeudekseni siitä vielä muistuttaa: sanoin selvästi jo valtion Talvivaaran ostojen jälkeen, että kyseessä on iso riski, jota on vaikea perustella muulla kuin teollisuuspolitiikalla. Ja valtion rahapumppaus on taas kallis tapa edistää kansantaloutta, kun kyse on kannattavuudeltaan erittäin heikoksi osoittautuneesta yhtiöstä vahvasti syklisellä alalla, eikä yhtiö ollut pärjännyt edes hyvässä suhdanteessa. Mutta näin siinä tuppaa käymään, kun poliitikot ryhtyvät talouselämän insinööreiksi julkisella rahalla.

Tapaus on niin surullinen, ettei siitä viitsi enää ikävää kieltä käyttää, mutta silti: enkös minä sanonut. Jos minä olisin sattunut olemaan päättäjä, valtio olisi säästänyt satoja miljoonia. Toin asian esiin Piksussa jo aika reilu vuosi sitten:

http://www.piksu.net/artikkeli/miksi-kukaan-ei-%C3%A4l%C3%A4hd%C3%A4-sol...

Keskiarvo: 3.8 (9 arviota)

”Terve mies joutui teho-osastolle”

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

Harva lienee nähnyt tuollaista otsikkoa. Sitäkin yleisempiä ovat olleet otsikot siitä, miten terve yritys joutuu saneeraukseen tai konkurssiin. Pari kommenttia.

Ensinnäkin aivan vakavasti olen harkinnut pyytää Fivaa selvittämään kuinka paljon Talvivaara ja Perä ovat puhuneet perättömiä. Tuossa on yksi esim. ja kymmenen muuta on varastossa. ”Kaupallinen tuotanto aloitettiin alkuvuodesta 2009, ja vuosittainen nikkelin tuotantomäärä on noin 50 000 tonnia” lähde.

Toisekseen ihmettelen sitä hokemaa, jonka mukaan 1980-ja 1990-luvuilla kymmeniä tuhansia terveitä yrityksiä joutui konkurssiin.

Jo ennen teollisuutta Suomessa sanottiin: "Hullu mies Huittisista syö enemmän kuin tienaa.” Miten ihmeessä firma, jonka menot ovat tuloja suurempia, voisi olla terve?

Lopun sanon sillä varauksella, että olen jäävi kahdestakin syystä.

Ensinnäkin olen 20 ensimmäistä elinvuottani asunut Raumalla. Toisekseen kaksi raumalaista telakkayhtiötä on kolmessa korjaan neljässä tutkimusprojektissa maksanut minulle palkkaa ja palkkiota ehkä 7 ns. miestyövuoden verran.

Keskiarvo: 4.2 (16 arviota)

Uskallus puuttuu

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa Hannu Lehtilä

Jyrki Kataisen hallitus on kuuden puolueen keskenään ristiriitaisten intressien vanki. Eri suuntiin vetävien poliittisten mielihalujen summana on tilanne, jossa ei tapahdu mitään. Havaitaan kyllä mitä tapahtuu, mutta ei kyetä, eikä uskalleta lähteä hakemaan uusia ratkaisuja.

Tiedetään, että teollisuutemme elää suurta murroskautta. Puunjalostusteollisuus, laivanrakennus, metalli- ja kaivosteollisuus sekä teknologiateollisuus etsivät uusia ratkaisuja. Suomella olisi esimerkiksi arktista laivaosaamista, mutta Jäämerelle ei saisi mennä, kun vihreät sitä hallituksessa vastustavat.

Kokoomus taas katsoo kaikkia hankkeita – oli kyse sitten telakkateollisuuden auttamisesta tai Talvivaarasta – siten, että valtio voi mennä mukaan vain, jos muutakin, markkinaehtoista, rahaa löytyy. Tämä linja karkotti loistoristeilijätilauksen Ranskaan ja hiljensi Turun telakan. Nyt tämä sama veitsi on Talvivaaran kurkulla. Kokoomuslaisen elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren linja – yritystoiminta kuuluu yksityiselle rahalle, ei valtiolle tai kunnalle – on tietysti periaatteessa oikea, mutta sen puhdasoppinen noudattaminen murrosaikana voi tehdä pahaa jälkeä.

Keskiarvo: 4.9 (9 arviota)

World Money Show Lontoossa (2/2)

Käyttäjän mikko kuva

Kirjoitin eilen huomioitani Lontoon viimeviikkoisesta World Money Showsta. Tässä lupaamani jatko-osa.

David Fullerin vaisun luennon jälkeen oli vuorossa Jim Rogers. Hän kertoi perheestään ja maailmanympärimatkoistaan niin seikkaperäisesti, että aloin jo vilkuilla kelloa ja muiden salien ohjelmistoja. Kannatti kuitenkin jäädä kuuntelemaan Rogersia.

Kun Fuller puhui 50 vuoden aikajänteestä niin Rogers aloitti käsittelemällä 300 vuoden aikajännettä. Hänen mukaan Britannia oli 1800-luvulla maailman napa, 1900-luvulla USA ja 2000-luvulla maailman napa on Kiina. Rogers käsittelikin puheessaan paljon Kiinan taloutta. Rogersin mielestä sijoittajan kannattaa hyödyntää Kiinan nousu vaikka matkalla saattaa olla kuoppia. Rogers itse ei ainoastaan puhu asiasta vaan hän sanoi myös tankanneensa Kiinan valuuttaa Renminbiä.

Keskiarvo: 5 (6 arviota)

EU lainsäädäntöprosessin demokratiavaje on näennäistä

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola

Piksu:n vierailulla Europarlamenttiin kävimme parlamentaarikkomme Eija-Riitta Korhola johdolla ja parlamentin tiedottajan Mari Tuominen avustuksella keskustelua:

  • EU lainsäädäntöprosessista (ja siinä mahdollisesti piilevästä demokratiavajeesta)
  • ympäristöasioiden hoidosta EU:ssa (Eija-Riitta Korhola on EU parlamentin keskeisiä vaikuttajia tällä alueella)
  • ja asian sivusta keskustelimme myös toiveestamme, että kohtuullinen osuus (40 %...?) Suomen tuotantoelämästä jätettäisiin yksityiseen, vapaan valintatalouden piiriin kuuluvaan omistajaohjaukseen (valtio, kunnat, solidium ja työmarkkinajärjestöt hallitsevat tällä hetkellä luultavasi runsasta puolta tuotantokoneistostamme)
Keskiarvo: 4.7 (7 arviota)

World Money Show Lontoossa (1/2)

Käyttäjän mikko kuva
Posted in

Kai Nyman ehti jo kertoa havaintojaan Lontoon World Money Show tapahtumasta. Tässä omia täydentäviä havaintojani muutamista valikoiduista World Money Show esityksistä.

En juuri perusta teknisestä analyysistä, joten John Bollingerin esitys hänen nimeään kantavista Bollinger nauhoista ei minua liiemmin sytyttänyt. Bollingerin tarina oli kuitenkin mielenkiintoinen: hän kertoi räveltäneensä aluksi pikku työkalua omaan käyttöönsä ja oli itsekin aivan äimänkäkenä kun niistä tuli lopulta maailmanlaajuisesti käytetty ja tunnettu työkalu ja Bollingerin nimeä kantava käsite. Nobel-palkintokin osui melko lähelle, mutta ei sentään Bollinger nauhoille.

Bollingerin jälkeen kovaääninen Peter Schiff nousi estradille maalaamaan piruja seinille. Hänen visionsa edessäolevasta kehityksestä vastasi jonkinlaista tämän tapahtuman konsensuskäsitystä, mutta Schiff esitti asian kärjistetymmin kuin muut: edessä on USAn velkakriisin kärjistyminen maksukyvyttömyyteen tai merkittävään inflaatioon. Jälkimmäistä hän piti todennäköisempänä, kuten useimmat muutkin. Näissä rytinöissä sijoittajat kärsivät.

Keskiarvo: 4.4 (5 arviota)

The World Money Show on Anglo-Amerikkalaisen sijoitusmaailman ykköstapahtumia

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kai, Sergio, Mikko, Aarno, Kari, Jukka ja Mika edustivat Piksua Lontoossa järjestetyssä "The World MoneyShow" tapahtumassa.

Tilaisuus kokosi suuren joukon Anglo-Amerikkalaisen sijoitusmaailman ja erityisesti Lontoon City:n merkittäviä tekijöitä yhteen keskustelemaan ja kuuntelemaan viimeisimmistä trendeistä ja pääomaliikkeistä. Paikalla oli paljon sijoitualan ammattilaisia ja merkittäviä sijoittajia, mutta siitä huolimatta panimme merkille, että suomalaisen sijoitusosaamisen taso on korkeaa. Voi hyvällä syyllä sanoa, että Suomen yksityisellä sijoitussektorilla osataan allokoida yhteiskuntamme arvokkaita pääomia tehokkaasti niiden tekijöiden haltuun, jotka osaavat tuottaa lisäarvoa yhteiskunnalle. Yksityisen sektorin sijoitusosaamisen taso on Suomessa korkeaa, jos sitä vertaa mihin tahansa Euroopan maahan (Saksa, Englanti, Ruotsi), jonka sijoitussektoriin Piksu on käynyt tutustumassa. Noin 30%...40% suomalaisesta tuotantokoneistosta on vielä yksityisessä omistuksessa (pörssin-, rahastojen- tai pörssin ulkopuolisten sijoitusten kautta) ja tuota osuutta hoidetaan hyvin.

Anglo-Amerikkalaisen sijoitusalan kärkinimet olivat monista asioista yhtä mieltä:

Keskiarvo: 4.6 (5 arviota)

Monenlaisia ”laatuyhtiöitä”

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

Nordnetin meklarin Jukka Oksaharjun kirja Hajauta tai hajoa vuodelta 2013 käynnistyy peruskurssilla Markowitzista, Sharpesta, Grahamista ja Buffettista. Esille tulevat melko luonnolliset kriteerit valita sijoituskohde. Isolla yrityksellä on etunsa niin hinnoitteluvoimassa kuin tunnettavuudessa ja siten brändeissä.

Sivulla 86 luetellaan kiinteistösijoittajan moninaisia riskejä. Mainitaan mm. se, että on ”perittävä vuokraa vuokralaiselta, jos hän ei maksa itse”. Talvivaaran osakkailla ei onneksi ole tällaista taakkaa kannettavanaan.

Peruskurssia seuraa mielenkiintoinen ”case”-luettelo, jossa tuodaan esille hyödyllisiä näkökohtia siitä, miten monen kulutustavarafirman markkinat ovat tällä hetkellä etupäässä Euroopassa ja Amerikassa Afrikan ja etenkin Aasian ollessa vasta kasvavia markkina-alueita.

Erikoinen on tosin alaluku 3.3. Case: Hennes & Mauritz. Luvun alussa on kaavio H&M:n hallintomallista, mutta koko kaaviota seuraavassa luvussa ei yhtiöstä mainita yhtään ainutta sanaa.

Keskiarvo: 4 (14 arviota)

Käytä valtaasi Nokian omistaja

Käyttäjän OSKLry kuva

Helsingin pörssissä on eletty loistavia aikoja. Viimeisten kolmen kuukauden ajan OMXH25 – indeksin19 %:n tuotolla kotopörssimme hakkaa kaikki maailman merkittävimmät osakemarkkinat. Lähimmäksi pääsee rahoituskriisistä toipuvan Espanjan pörssi 15 %:n tuotollaan. Talous nousee syvästä kuopasta ja osakemarkkinat ovat tämän jo ennakoineet.

En näe mitään syytä, miksei kehitys voisi jatkua samansuuntaisena, joskaan ei ehkä yhtä nopeana tästä eteenpäinkin. Huolimatta kovasta noususta Helsingin pörssin osakkeita ei vieläkään voi pitää kalliina, mutta eivät ne enää kovin halpojakaan ole. Pariltakymmeneltä yhtiöltä on odotettavissa ensi keväänä yli viiden prosentin osinkotuotot.

Nokian mielenkiintoiseksi ennakoitu ylimääräinen yhtiökokous pidetään 19.11.2013 Helsingin Jäähallissa. Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on 7.11.2013 merkittynä yhtiön osakasluetteloon. Yhtiökokoukseen tulee ilmoittautua viimeistään 12.11 klo 16.00 mennessä.

Keskiarvo: 4.7 (3 arviota)

Kaupan tasapaino

Maailma näyttää taloudellisesti katsoen taas paremmalta kuin moneen vuoteen. Euro–alue on ponnistanut pois lamasta hitaaseen kasvuun, mutta kasvuun kuitenkin. Vuosi tai kaksi sitten moni ennusti euro–alueeen romahdusta, nyt ne ennustajat ovat vaienneet. Tuhon ennustajat olivat väärässä, vaikka lähes kaikki nämä kieltävät väärässä olleensa. Jopa Espanja ja Portugalikin ovat kasvussa ja Euro-alueen murhelapsi Kreikkakin ennustaa ensi vuonna pääsevänsä kasvuun.

Markkinat uskovat Euro-alueen selviämiseen, josta merkkinä on korkoerojen tasoittuminen eri maiden välillä. Kun katsotaan tuota Bloombergilta ottamaani taulukkoa ja katsotaan, tuota "1 year"–saraketta niin huomataa, että korkean korkojen maiden korot ovat laskeneet ja matalan korkojen maiden korot ovat nousseet. Tämä on selkeä merkki luottamuksen kasvusta Euroopassa.

Keskiarvo: 2.2 (6 arviota)

Rakenteellisen työttömyyden hupiluvut

Käyttäjän Henri Myllyniemi kuva

Euroopan komission raportti työmarkkinoiden kehittymisestä Euroopan Unionin alueella vuonna 2013 sisältää analyysiosassaan verraten uusia laskentamalleja rakenteellisen ja suhdanteista johtuvan työttömyyden selvittämiseksi. Tämä lienee tarpeen, sillä aiemmalla laskentamallilla Irlannin tuotantokapasiteetti olisi ylittänyt jo sadan prosentin rajan. Uusilla laskemilla saattaa olla myös vaikutusta siihen, miten talouskurin kanssa toimitaan.

Komissio toteaa raportissaan, että 2008-09 aikana alkanut talouskriisi ja monen eurooppalaisen maan hurja julkinen velkaantuminen on sittenkin vaikuttanut työttömyyslukuihin. Komissio on aiemmin ollut huolissaan ns. rakenteellisesta työttömyydestä, ja pitänyt sitä kokonaistyöttömyyden merkittävänä syynä. Tällaisen torjuntaan on siten lähdetty penäämällä rakenteellisia uudistuksia. Suhdanteista johtuva työttömyys, eli pitkäaikaisen taantuman vaikutus, on sen sijaan ollut aiemmin kuriositeetin painoarvossa.

Keskiarvo: 4.3 (6 arviota)

Talvivaaran veteen piirretty viiva

Käyttäjän J.Vahe kuva

”Valtio ei ole mikään tukiautomaatti”, sanoi ministeri Vapaavuori Rauman telakasta.

Toisaalta Suomen valtio on aivan varmasti ollut tukiautomaatti esim. Kreikan ja eräitten muiden euromaitten kansantaloudelle ja mm. Turun telakalle. Jo alkeellisin poliittinen horoskoopintulkinta osoittaa, että myös Talvivaaran osalta ko. automaatti löytyy.

Jos joku löytää tästä kaikesta logiikan, kuulisin mielelläni perustelut.

Muistin virkistämiseksi kehotan lukemaan Talvivaaran omilta sivuilta kuvauksen: Outokumpu totesi Talvivaaran esiintymän pitoisuudeltaan köyhäksi ja kas kummaa, kasaliuotuksen ympäristölle hankalaksi. Nikkelin hintakäyrään voi tutustua tuossa.

Keskiarvo: 4.1 (13 arviota)

Kannattaako voitot kotiuttaa?

Käyttäjän Norvestia kuva

Kirjoitusvuorossa Mika Huhtamäki

Pitkäaikainen sijoittaja joutuu välillä miettimään myös salkun painotusta, toimialajakaumaa ja mahdollisesti muutoksia osakkeiden ja korkosijoitusten väillä. Lähestulkoon kaikki hyvät sijoituskäytännöt tukevat salkun ajoittaista uudelleenpainottamista omalle riskitasolle sopivaksi. Periaatteessa sijoittajan salkunhuolto on kuin siirtäisi rahaa vasemmasta housuntaskusta oikeaan, raha vaihtaa paikkaa, mutta ei siirry kulutukseen. Verottaja muistaa kuitenkin jokaisesta voitollisesta siirrosta ja verotus vaikuttaakin väistämättä sijoituspäätöksiin.

Rahastosijoittajan etu osakkeisiin nähden onkin ilmeinen, sillä siinä missä allokaatiomuutokset itse hoidetussa salkussa syövät useimmiten osan pääomasta verojen muodossa, niin rahaston sisällä vastaavat liikkeet eivät syö pääomaa. Esimerkiksi ETF-muotoisiin indeksirahastoihin sijoittaneille yksittäisten osakkeiden painoarvon vuoksi tapahtuvia korjauksia ei tule, joten piilevä verovelka realisoituu ainoastaan rahastoa myytäessä.

Keskiarvo: 4.1 (12 arviota)

Turkuun on syntynyt puolet Suomen lääketeollisuudesta ja diagnostiikkayrityksistä; kiitos Turun Yliopiston

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Turun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta nousi muutamassa vuosikymmenessä maailman johtavien lääketieteellisen tutkimuksen kehittäjien joukkoon ja pitää asemansa yhä. Yksi syy on alkuvaiheen yhteistyösuunnan valinta: Turku valitsi yhteistyösuunnaksi Yhdysvallat.

Turkulaisen lääketieteellisen tutkimuksen erityisenä vahvuutena on ollut sen yhteys alan teollisuuteen. Turku on koko sotien jälkeisen ajan ollut suomalaisen lääketeollisuuden tärkeä keskus.

Vuonna 2013 Turkuun keskittyy noin puolet Suomen lääketeollisuudesta sekä lääkekehitys- ja diagnostiikkayrityksistä.

Keskiarvo: 4 (3 arviota)

Onko hyvinvointivaltio saavuttanut kliimaksinsa ??

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

  Eurooppalaista sosiaalista mallia on joskus verrattu kimalaiseen. Sen ei aerodynamiikan lakien mukaan pitäisi kyetä lentämään, mutta niin se vain pörrää. Samaa on sanottu hyvinvointiyhteiskunnastamme. Rajansa kaikessa. Tuo raja on nyt lähellä – ehkä jopa ylitetty.

Kehosta on tullut liian pöhöttynyt johtuen ylimitoitetusta tulonjakopolitiikasta, siivet ovat liian pienet huoltosuhteen heikentyessä ja siitepölyäkin eli velkaa tuleville sukupolville on kertynyt reilusti. Tähän kun lisätään vielä se, että pesässä huudetaan ”hunajata, hunajata, hunajata mulle”, niin ei ole helppoa tällä ötökällä.

Elävässä luonnossa tapahtuu ihmeitä joka päivä – yhteiskunnassa ei. Hyvinvointimalli ei lahoa vahingossa. Poliitikot, jotka ovat äänekkäimmin ylpeilleet upealla eurooppalaisella sosiaalisella mallillamme, ovat olleet hiljaa, kun on tullut aika rakentaa mallille uutta kestävämpää taloudellista pohjaa.

Globaali kasvu ei ole palautunut kriisiä edeltäneelle uralle. Pari viikkoa sitten julkistettu IMF:n World Economic Outlook näyttää ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2008, ettei ainoastaan globaalin BKT:n taso, vaan myös kasvukäyrän – vai pitäisikö paremminkin sanoa kasvun palautumiskäyrän – kulmakerroin on muuttunut. IMF ennustaa, että vuonna 2018 olemme  globaalisti 4 prosenttia jäljessä kriisiä edeltäneestä tasosta.

Olisi väärä johtopäätös todeta, että nimenomaan vuonna 2007 käynnistynyt globaali finanssikriisi on syönyt EU:n kasvun eväät. Suurten euromaiden nopea velkaantuminen johtuu osittain kyseisten maiden pankkisektorien riskien kaatumisesta kotivaltioidensa syliin. Mutta tämä oli todellisuutta vain osassa Eurooppaa. Kasvu on tyrehtynyt paljon perustavampaa laatua olevaan ongelmaan: eurooppalaisten julkisten talouksien massiiviseen velkaantumiseen 1970-luvulta lähtien.

On kummallista, että taakka on kasvanut ikään kuin huomaamatta.  Luvut ovat olleet koko ajan kaikkien nähtävillä.

Keskiarvo: 2.8 (12 arviota)

Kiinteistökaupan teko yksinkertaistui ja siirtyi nettiin

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kuva: Antero Aaltonen

Kaupanteko siirtyy verkkoon myös kiinteistöasioissa. Aiemmin paperilla hoidetut asiakirjat omakotitalojen, kesämökkien tai tonttien kauppoihin liittyen voi jatkossa hoitaa verkossa Maanmittauslaitoksen Kiinteistökaupan verkkopalvelussa. Palvelu avattiin marraskuun ensimmäisenä päivänä.

Kiinteistökaupan verkkopalvelun kautta voi muun muassa valtuuttaa toisen toimimaan puolestaan, tehdä kaupan esisopimuksen ja laatia kauppa- tai lahjakirjan sekä tehdä kiinnityshakemukset, sähköisten panttikirjojen siirtohakemuksia ja panttikirjan haltijanmuutosilmoituksen.

Palvelun käyttö vähentää paperisotaa, sillä aikaisemmin näitä asioita on hoidettu paperilla. Tarpeelliset asiakirjat on siis hoidettu kuntoon ja toimitettu Maanmittauslaitokselle joko postitse tai käymällä paikan päällä.

Keskiarvo: 4.7 (6 arviota)

Omat Rahat Katsaus: Ei uutisia, osakemarkkinoilla kaikki hyvin

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Salkkusivu jossa enemmän tietoja

Punaista lokakuuta ei nähty. Länsimaiden pörssi-indeksien arvoja näytettiin sittenkin mustilla numeroilla suurimman osan ajasta.

Arvonmuutokset: Vuoden alusta +15.8%,  alusta (27-05-2010) +52.3% 

 

Yleistä:

Menneelle kuukaudelle tunnusomaista on ollut Eurooppalaisten ja Jenkki-indeksien nousu, joka seurasi helpotuksesta kun kongressi ei ajanutkaan talousjyrkänteen yli. Taala heikkeni voimakkaasto euroa vastaan osittain kumoen jenkkiosakkeiden nousun vaikutuksen salkussa. Kuun lopussa kuitenkin alettiin odottaa/pelätä EKP:n alentavan vielä ohjauskorkoja jolloin euro pulestaan kääntyi voimakkaaseen laskuun.  Hongkong ja Japani sensijaan ovat polkeneet paikallaan.

 

Keskiarvo: 4.1 (10 arviota)

Pikamarkkinakatsaus

Pörssien lainakattosopimuksesta alkanut ralli (tarkkaan ottaen se alkoi jo vähän ennen sitä, merkittävää treidauksen kannalta: markkinat veikkasivat tuloksen oikein etukäteen - ellei joku peräti tiennyt…) näyttäisi hiipuvan. Päivätason DMI on saapunut asemaan, jota jokseenkin aina seuraa lasku lyhyen ajan sisään. Päiväoskillaattorit ovat jos laskussa, ja kymmenen päivän SMA:n alle putoaminen on monessa pörssissä aivan huulilla – Daxissa se on vähän alle 9000 pisteessä. Daily MACD on noussut tasolle, josta korjausliikkeet tapaavat alkaa. Dollari on vahvistunut nopeasti ja reippaasti, mikä yleensä liittyy pörssien laskuun (Dollarin nousu alkoi myöhemmin kuin jokin aika sitten ounastelin – no, tämän takia spekulaatio ei ole helppoa). Kun trendit ovat viime aikoina jääneet alle kuukauden mittaisiksi, taite on senkin vuoksi ilmeinen.

SP 500 on noussut reilut sata pojoa, mitä enemmän se harvoin jatkaa ilman korjausliikettä alas. Nikkei on ollut jo viikon laskussa. Se ei ole leading market, mutta aika hyvin Nikkein liikkeet kulkevat trendien näkökulmasta muun maailman mukana.

Keskiarvo: 3.9 (9 arviota)

Pankkiunionin pettäminen kävisi kalliiksi

Posted in

Henri jo käsitteli jo laajasti ja ansiokkaasti stressitestejä, jotka EKP aloittaa löytääkseen euroalueen vakavaraisuudeltaan liian heikot pankit. Jatkan hieman sen ehdoista ja seurauksista, sillä pankkiunionin keskeisiä tavoitteitahan on horjuvien pankkien ja talousongelmaisten valtioiden napanuoran katkaiseminen.

Kuka pääomittaa pankit? Jos pankilla on liikaa roskalainoja ja liian vähän pääomaa, ei sillä ole resursseja täyttää tehtäväänsä kansantaloudessa: kanavoida pääomia yrityksille ja kuluttajille. Se vain kituu lyhytaikaisen rahoituksen varassa ja toimii talouskasvun tulppana. Kyse on todella isosta asiasta. Japani jätti 1980-luvun suuren pankkikriisinsä siivoamatta paljolti politiikan ja talouselämän törkyisten ristisiitosten vuoksi, eikä se ole toipunut leväperäisyydestään täysin koskaan. Heikosta talouskasvusta ovat kärsineet etenkin nuoret, joiden asema horjuvilla työmarkkinoilla on pysynyt heikkona. Japanissa puhutaan kadotetuista sukupolvista.

Keskiarvo: 3.3 (4 arviota)

Apulaiskaupunginjohtaja haluaa lisää hitas-tuotantoa kalliille alueille.

Käyttäjän Johannes Hidén kuva

Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä haluaisi Helsingin Sanomien (1.11.) mukaan jatkossa hitas-asuntojen tuotantoa enemmän kalliille alueille, kun taas siellä, "missä hintaero verrattuna säätelemättömiin asuntoihin on pieni, kannattaisi luovuttaa tontteja vapaarahoitteisille asuntoyhtiöille". Mikähän lie tarkalleen ottaen järkeily tämän ajatuksen taustalla?

Keskiarvo: 3.7 (3 arviota)
Julkaise syötteitä