Hyppää pääsisältöön
Yhteistyössä
Yrittäjälinja
Klaava.fi
 

 

Artikkelit aikajärjestyksessä

Pankkien tarjoamat hallintarekisteripalvelut mahdollistaisivat asunto-osakkeiden muuttamisen paperittomiksi

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Finanssiala on ajanut osakkeiden pankkien harjoittaman osakkeiden hallintarekisteröinnin sallimista. Oheisella videolla Finanssiala vertaa pankkien harjoittamaa hallintarekisteröintiä nykyiseen keskitettyyn järjestelmään.

Finanssialan mukaan hajautetusta järjestelmästä on hyötyä:

  • alemmat kustannukset
  • samanlainen järjestelmä kuin muualla Euroopassa

Finanssialan mukaan hajautettu järjestelmä ei mahdollistaisi arvopaperiomistusten ja kauppojen nykyistä helpompaa peittelyä.

Julkisuudessa esillä olleiden tietojen valossa ehdotettu lainsäädäntö laillistaisi myös ulkomaisten hallintarekistereiden (=pankkien) käytön. Nämä ulkomaiset rekisterit (välittäjäpankit) eivät ole avoimia Suomen viranomaisille ja julkisuudessa on esitetty pelko siitä, että tällöin merkittävien suomalaisten osakeomistukset pakenisivat ulkomaisiin rekistereihin, Suomen viranomaisten ulottumattomiin. Video ei käsittele tätä mahdollista ongelmaa.

Keskiarvo: 3.5 (4 arviota)

Epäriskiä

Tommi Taavila kirjoitti ansiokkaasti epäsymmetrisestä riskistä mikä on olennaista ja koska se on olennaista niin se on vaikeaa. Mikään olennainen ei ole helppoa.

Buffett aloitti 13 vuotiaana muuten työuransa Washington Postissa lehdenjakajana ja hänellä oli siihen omanlainen suhde.  Aina kun historiasta puhutaan tapahtumat pitää asettaa kontekstiinsa. Esimerkiksi vuonna 1972 Amerikassa oli nifty fifty boomi pörssissä. Nämä olivat suuryrityksiä joilla oli vahva brändi. Silloin ajateltiin, että niistä kannattaa maksaa mikä hinta tahansa. Tuo on sinänsä loogista.  Osakkeen oikea hinta on siitä saatavien kassavirtojen nykyarvo ja jos nuo kasvavat nopeammin kuin tuottovaatimus, niin niistä kannattaa maksaa aina niistä pyydetty hinta. Joskus osake tuottaa yli tuottovaatimuksen. DJIA indeksi on täynnä juuri näitä brändiyhtiöitä.

Keskiarvo: 3.7 (3 arviota)

Epäsymmetrinen riski

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Yksi tavalliset pulliaiset ja mestarisijoittajat heistä erottava asia on se miten riskiin suhtaudutaan. Suurin osa sijoittajista toimii liian usein ja tekee liian paljon päätöksiä. Mestarisijoittajat sen sijaan toimivat lähinnä vain silloin, kun mahdollisten riskien ja niillä saavutettavien tuottojen suhde on epäsymmetrinen. Toisin sanoen odotettavissa olevat tuotot ovat paljon suuremmat verrattuna mahdollisiin tappioihin. Otetaan tästä yksi esimerkki: Warren Buffett osti aikoinaan Washington Postin osakkeita pörssistä joka laski koko yrityksen hinnaksi 100 miljoonaa dollaria. Sijoituspäätöstä tehdessään hän oli laskenut yrityksen omistamien paikallistelevisioverkkojen ja lehden arvoksi 400 miljoonaa. Toisin sanoen, hän oli laskenut riski/tuottosuhteen olevan yhden suhde neljään. Tällä epäsymmetrisellä riskillä hän on tehnyt Berkshirelle monta miljardia vuosikymmenien saatossa.

 

Keskiarvo: 3.6 (7 arviota)

Aktiiviset sijoittajat oppivat vähitellen ennustamisen taitoa

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Tohtori Philip Tetlock julkaisi kirjassaan "Superforecasting" tutkimustuloksia sijoittajalle tärkeästä aiheesta, ennustamiskyvystä.

Hyvät ennustajat ovat tavallisia ihmisiä

Ihmiset eroavat toisistaan huomattavasti siinä miten hyvin he pystyvät ennustamaan tulevaa. Hyvän ennustamiskyvyn omaavat ovat usein aivan tavallisia ihmisiä, joiden elämänasenne tekee heistä profeettoja:

  • He ovat yleensä kohtuullisen älykkäitä, mutta eivät välttämättä mitään neroja. Älykkyys ei ole tärkeä ominaisuus.
  • Hyvät ennustajat kyseenalaistavat alati omia aiemmin tekemiään arvioita ja etsivät alati uusia tapoja nähdä asioita.
  • He eivät usko löytävänsä mitään pitävää ja kestävää maailmanselitystä. Heille maailma on loppujen lopuksi kokonaisuutena liian suuri pienen ihmisen ymmärrettäväksi. Siksi maailmaa voi ymmärtää vain paloittain ja hetkittäin ja pieni ihminen joutuu aina kerta toisensä jälkeen etsimään uutta näkemystä ja tietoa. 
  • Hyvät ennustajat tulevat hyvin toimeen tilastollisten tietojen kanssa ja rakastavat numeroita ja käyriä. Mutta he eivät yleensä silti luo itselleen pidempiaikaisia matemaattisia malleja joihin he fiksaantuisivat. 
  • Hyvät ennustajat etsivät kaiken aikaa uutta tietoa ja näkemystä. He lukevat paljon ja seuraavat maailmaa.

Hyvistä ennustajista tulee harvoin julkisuuden palvomia mediatähtiä. Heillä ei ole median rakastamaa yksinkertaistettua, helppoa mallia, joka antaisi vastauksia. He ovat asioita eri puolilta punnitsevia, mielipiteitään ajoittain muuttavia takinkääntäjiä, jotka eivät häpeä olla väärässä kaikessa, jonka he joskus ovat sanoneet. Heille uuden ja paremman totuuden etsiminen ja vanhojen näkemystensä virheellisyyden osoittaminen on kaikki kaikessa.

Keskiarvo: 4 (7 arviota)

Raha: Rengistä Isännäksi julkaistu

Käyttäjän Tommi Taavila kuva
Posted in

Moi kaikille!

 

 

Kirjani rahasta on vihdoin valmis. Olen tyytyväinen ja iloinen, että saan tarjota sinulle työni tulokset kirjan muodossa. Kirja on laaja kattaus kokonaisvaltaisen henkilökohtaisten raha-asioiden hoidon maailmaan.

 

Kirjan sisältö koostuu seuraavista luvuista:

  1. Johdanto

  2. Ajattelumallit: Kovat tieteet, psykologia, talous, muut, esimerkki malleista

  3. Psykologia: perustarpeet, rahan ja kuluttamisen psykologia

  4. Tulot: aktiiviset ja passiiviset tulot

  5. Kuluttaminen: maksutavat, säästäminen, tavara, asuminen, muu kulutus

    Keskiarvo: 2.7 (3 arviota)

Pysyvästi alhaiset raaka-aineiden hinnat tulevat aiheuttamaan tuottajamaille transitiokipuja

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

IMF:n pääjohtaja Christine Lagarde maailmantalouden tilasta:

  • Maailmantalous hidastuu ja ensi vuonnakin kasvun kiihtyminen on vaatimatonta. Euroopan ja Japanin kasvu on ilahduttavaa, samoin USA:n talouden vahvuus. Riski pidempiaikaiseen hitaaseen kasvuun on ilmeinen. 
  • Pohjois-Afrikan ja lähi-Idän poliittinen ja taloudellinen muutosprosessi on tuottanut jo tähän mennessä pakolaistulvan. Raaka-aineiden, ennen kaikkea öljyn, todennäköinen pidempiaikainen alhainen hinta luo vaaran sille, että öljyntuottajamaiden ja raaka-aineiden tuottajien (Venäjä, Latinalainen Amerikka) elintason sopeuttaminen aiheuttavat kitkaa ja lisää ongelmia voi olla tulossa.
  • USA:n tulevat koronnostot voivat huonosti hoidettuna tuottaa riskin maailmantalouden tasapainolle. Nämä koronnostot ovat kuitenkin merkki terveestä taloudesta ja korkeammat korot ovat hyväksi koko maailmantaloudelle.
  • Kiinan hidastuva talouskasvu on luonnollista ja Kiinan siirtyminen raaka-aineita nielevästä teollistuvasta yhteiskunnasta palveluihin keskittyväksi hyvinvointiyhteiskunnaksi on aiheuttanut raaka-aineiden hintojen pidempiaikaisen tai pysyvän laskun.  Kiinan välttämätön muutosprosessi johtaa stabiilimpaan ja hitaampaan kasvuun.
  • Monet kehittyvät maat ovat velkaantuneet dollareissa. USA:n koronnostot voivat vahvistaa dollarin arvoa ja aiheuttaa ongelmia dollareissa velkaantuneille kehittyville maille.
Keskiarvo: 3.3 (4 arviota)

Kestävyysvajeesta tuottavuusloikkaan

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa: Juha Kasanen

Kestävyysvaje, tuottavuusloikka, tehokkuuskurotus… Kaikki hienoja sanoja, jotka pyrkivät yhteiseen hyvään. Viimeaikaisessa keskustelussa on häirinnyt kuitenkin niiden näköalattomuus ja jämähtäneisyys. Ajatus siitä, että työtä mitataan kellolla, ja että työn tulos paranisi pelkästään työaikaa pidentämällä, ei ole tästä päivästä. Ajatus saattoi toimia vielä Charles Chaplinin Nykyaika-elokuvassa, missä onneton päähenkilö väänsi jakoavaimella mutteria liukuhihnan vieressä kiihtyvään tahtiin. Elokuva on kuitenkin jo vuodelta 1936 ja moni asia on muuttunut sen jälkeen.

Keskiarvo: 4.2 (12 arviota)

Venäjä varmisti sotilaallisen umpikujan Syyriassa

Posted in

Päivitän analyysin Syyriasta, koska se on pakolaistulvan ja kohta sodan eskaloitumisenkin riskin vuoksi jo iso varjo taloudellisestikin Euroopalle. Arvioin kolme viikkoa sitten näin: ”Jos EU ja länsimaat lähtisivät hallituksen kaatoon isolla sotakoneella, Venäjä varmasti kiiruhtaisi vanhan liittolaisensa tueksi entistä innokkaammin. Ainakin aluksi sota eskaloituisi, olisi sen lopputulos mikä tahansa.”

Näinhän siinä sitten kävi saman tien, vaikka kyse ei ollut varsinaisesti lännen aktivoitumisesta, vaan Syyrian hallituksen horjuvasta sotilaallisesta asemasta. Venäjä toimittaa kahteen uuteen tukikohtaan ainakin pari tuhatta sotilasta ja Venäjän parasta ilmasotakalustoa. Ensimmäiset ilmaiskut kapinallisten asemiin se teki samoin tein – eikä se todellakaan iskenyt Isistä kuten Kremlin propaganda väittää.

Ei tietenkään, koska Venäjä varmistaa, että Bashar al-Assadin hallinto pysyy pystyssä. Isis ei ole sen akuutti uhka.

Keskiarvo: 3.7 (7 arviota)

Lomaraha ei ole harmiton rakenne

Käyttäjän Johannes Hidén kuva
Posted in

Hallitus on aikeissa viedä lomarahat osaksi lainsäädäntöä, mikä potentiaalisesti voisi tuoda lomarahat myös työpaikoille, joissa sitä ei ennestään ole ollut. Ilmeisesti tämän olisi kuitenkin tarkoitus onnistua niin, ettei työpaikkojen palkkakustannukset kasvaisi. Pohjimmiltaanhan lomaraha on vain yksi, hieman outo osa palkkaa, eikä se sellaisenaan juuri vaikuta työnantajan tai työntekijän asemaan. Kokonaisuudessaan uskoisin sen kuitenkin olevan suomalaiselle yhteiskunnalle haitallinen käytäntö.

Minnekäs seuraavat lomarahat? Unkariin?

(20.7.2013)

Keskiarvo: 3.2 (6 arviota)

ETLA ennustaa Suomen taloudelle vähittäistä elpymistä

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

ETLA:n mukaan Suomen kokonaistuotanto kasvaa 0.2 prosentilla vuonna 2015 ja 1 prosentilla vuonna 2016. Kasvun toteutuminen edellyttää kilpailukyvyn kohenemista ja vientimarkkinoiden elpymistä odotetusti.

  • Yhdysvaltojen talous kasvaa yhä ripeästi, euroalueen varovainen elpyminen jatkuu,Kiinan kasvu hidastuu
  • Suomen viennin määrä vähenee prosentin vuonna 2015, vuodelle 2016 odotetaan noin 2.5 prosentin kasvua
  • Ostovoima lisääntyy hitaasti, joten yksityinen kulutus kasvaa vain 0.7 prosenttia vuonna 2015 ja 0.4 prosenttia vuonna 2016
  • Heikon kysynnän vuoksi investoinnit supistuvat yhä pari prosenttia vuonna 2015, mutta kääntyvät vuonna 2016 vajaan 3 prosentin kasvuun, kun kysyntä elpyy
  • Työttömyysaste kohoaa 9.6 prosenttiin vuonna 2015, vuonna 2016 se laskee vain 9.5 prosenttiin
  • Suomen kuluttajahinnat alenevat 0.1 prosenttia tänä vuonna öljyn hinnan laskun myötä, ensi vuonna inflaatio kohoaa 0.7 prosenttiin
  • Julkisen talouden tasapainottuminen on hidasta sopeutustoimista huolimatta
Keskiarvo: 2.5 (4 arviota)

Öljyntuottajamaat rahoittavat elintasoaan myymällä osakkeita

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Mistä johtuu tämä pörssikurssien hermoilu? Kiinan talouden heikkoutta syytetään tilanteesta. Mutta on olemassa toinen, vähemmän julkisuutta saanut tekijä, öljyntuottajamaiden valtiontalous.

Öljyntuottajamaat ovat hyvinä aikoina kasvattaneet julkista kulutusta ja hyvinvointia ja nyt tähän hyvinvointitasoon ei ole enää varaa. Kulutusta ei ole kuitenkaan vielä supistettu pienentyneiden öljytulojen edellyttämälle tasolle. Vajetta on katettu hyvinä aikoina kootuista valtiollisista rahastoista. Näistä rahastoista on ensin myyty lainapapereita ja nyttemmin ilmeisesti myös osakkeita. Markkinoille tulvivat myyntimääräykset tulevat öljyntuottajamaiden rahastoista. Siksi pörssikurssit ovat sitkeästi alamaissa.   

Keskiarvo: 4 (7 arviota)

Hallitus tarjoilee pakkopalkankorotuksia

Käyttäjän Johannes Hidén kuva

Hallitus on nyt ehdottanut, että sunnuntailisien ja ylityökorvausten leikkaamisen sijasta leikataankin lomarahaa 30%:lla. Ihan hyvä siinä mielessä, että osuuhan se nyt tasaisemmin eri aloille, eikä kiristä erityisesti muutenkin matalapalkkaisten alojen tulotasoa. Mutta en voi lakata ihmettelemästä Sipilän hallituksen järkeilyä asiaan liittyen.

Viikko sitten ihmettelin vielä, miten voi olla niin, että työehtosopimuksista löytyviin sunnuntailisiin ja ylityökorvauksiin voi puuttua pakottavalla lainsäädännöllä, mutta samaa ei voisi jostain kumman syystä tehdä lomarahoille. Miksi se, että jotakin asiaa ei löydy lainsäädännöstä entuudestaan, olisi este sille, ettei siitä voisi jatkossa lailla säätää? 

Keskiarvo: 3.7 (9 arviota)

Sektoreiden taikaa

Voidaan sanoa varsin varmasti, että se mihin omaisuusluokkiin rahansa laittaa tulee ratkaisemaan menestyksesi sellaisilla aikajänteillä missä sattuman osuus on pieni. Yksittäisillä osakepoiminnoilla ei juuri ole väliä. Koska olen osakkeista kiinnostunut katsoin miten eri toimialat kehittyvät ajan myötä.

 

Kolme parasta sektoria ovat softa, terveydenhuolto ja kemikaali. Mutta kun tuottoakin pitää verrata heiluntaan tai suurimpaan mahdolliseen tappioon ja arvioida mikä on tämän hetkinen hinta asia menee vähän hankalammaksi. Piirsin noista sektoreista epäselvän kuvion missä aina nykyistä arvoa on verrattu edellisen 200 päivän aikana esiintyvään korkeimpaan arvoon. Mikäli juuri nyt saavutetaan 200 päivän maksimiarvo niin kuvio antaa arvon 0.

Tätä kuviota kutsutaan drawdown kuvioksi ja se kuvastaa maksimitappiota mikäli olisit ostanut viimeisen 200 päivän aikana osakkeen mahdollisimman huonoon aikaan. Mikäli olisit sijoittanut vuonna 2007 finanssisektoriin 1000 sinulla olisi vuonna 2009 rahaa enää 400.

Keskiarvo: 4.3 (8 arviota)

Mr Marketin arvaamaton sielunelämä

Warren Buffetin kuuluisimpiin mottoihin kuuluu markkinoiden liikkeiden määrittely maanisdepressiivistä neuroosia eli nykykielellä kaksisuuntaista mielialahäiriötä potevaksi kauppamieheksi. Ajoittain hän on ylimaallisen innokkaalla ja optimistisella tuulella, jolloin hän tyrkyttää arvopapereitaan silmittömän korkeaan hintaan. Toisinaan hän vajoaa armottomaan masennukseen ja pessimismiin, jolloin samat paperit saa häneltä huomattavasti halvemmalla.

Satiirinen kuvaus ei anna ihan oikeaa kuvaa Mr Marketin toilailuista, koska eivät markkinat aivan tehottomatkaan ole. Pitkän aikavälin hintaliikkeet tuppaavat heijastelemaan aika hyvin talouden ja yksittäisten yhtiöiden kehitystä, mutta silti Buffetin lohkaisussa on perää: markkinoiden liikkeissä on paljon psykologiaa, jota on jälkikäteen vaikea selittää muuksi kuin puutteellisen markkinatiedon voimistamaksi laumakäyttäytymiseksi.

Keskiarvo: 4.2 (12 arviota)

IFO suhdannekello kehoittaa vahvistamaan osakepainoa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Viime toukokuun IFO suhdannekelloa käsittelevä artikkeli kehoitti vähentämään osakepainoa. Nyt tilanne on muuttunut. Suhdannekello on taas varovaisen optimistinen.

Saksalaisen IFO instituutin mittaama suhdannekello visualisoi Saksan ja keski-Euroopan makrotaloudellisen tilanteen. Yleensä suhdannetilanne kiertää kellon lailla nelikenttää:
- Nousuvaiheessa (Upswing) odotukset ovat korkealla, mutta talous ei vielä kasva.
- Korkeasuhdanteessa (Boom) sekä odotukset että kasvu ovat voimakkaita.
- Laskusuhdanteessa (Downswing) odotukset ovat heikot, mutta talous kuitenkin vielä kasvaa
- Lama (Recession) vaiheessa sekä odotukset että kasvu ovat heikkoja


 
Suhdannekello lähti keväällä laskuun kohti "downswing" (laskusuhdanne) vaihetta ja lähestyi jo kriittistä klo 3 iltapäivällä vaihetta, jolloin osakkeiden hinnat yleensä lähtevät laskuun. Suhdannekello nuoleskeli loppukeväästä ja kesällä tuota kriittistä rajaa ja kääntyi syksyn tullen yllättäen uudelleen kohti "boom" (korkeasuhdanne) vaihetta. Tämä on yleensä ostosignaali osakemarkkinoille.

Keskiarvo: 4 (8 arviota)

Murjotun muotokuva

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa: Hannu Lehtilä

Nyt kun merkitsevä aallonkorkeus pohjoisella Itämerellä alkaa olla neljä metriä, eikä kaamoksen alkamiseenkaan ole enää kuin pari kuukautta, on syytä katsoa missä taloustilanteessa piensijoittaja tuikkukynttilänsä sytyttää.

Suomalaisten osakesäästäjien suosima Outokumpu teki ”talvivaarat”. Yhdessä päivässä meni 25 % ja vajaassa neljässä vuodessa 90 %. Kun Mika Seitovirta tuli yhtiön johtoon 2011 osakekurssi oli noin 30 euroa, nyt alle 3 euroa. – On vaikea panna paremmaksi!

Toinen kansanosake, Talvivaara, on edelleen nollan arvoinen. Nyt koko kaivostoiminnan kohtalo on Vaasan hallinto-oikeuden käsissä; jos Terrafame ei saa vesiongelmaansa kunnon juoksutuslupaa, kaatuu koko yritys. – Siinä menee sekä veronmaksajien että piensijoittajien rahat lopullisesti!

Keskiarvo: 4.6 (15 arviota)

VIX indeksi kulkemassa kohti osakemarkkinoiden elpymishetkeä

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Piksu Toimitus kirjoitti 28.8 artikkelin jonka sisältönä oli se, että nyt on ostajan markkinat osakemarkkinoilla. Silloin oltiin aika lailla syvimmässä kohdassa. Sen jälkeen on Nordean pääekonomia Lippo Suomista siteeraava piksu artikkeli antoi saman suuntaisen viestin. Nyt on varmaan minun vuoroni kertoa sama asia - nyt on ostajan markkinat osaketoreilla. 

Syitä siihen, miksi uskon osakehintojen elpymiseen ovat seuraavat:

  1. Korkotaso on matala, keskuspankkikorot nuolevat nollaa (ohessa Suomen Pankin kuva) ja muutama keskuspankki (Intia, Kiina) on jopa edelleen laskemassa korkoa.
  2. Osakkeita kannattaa ostaa vaikka velaksi. Velan korko on yhden prosentin tuntumassa kun taas jo pelkkä osinko ylittää velan koron. Osakkeet ovat suhteessa halpoja. 
  3. Maailmantalous kasvaa edelleen 3% vuosivauhtia. USA:n kasvu on runsaan kahden prosentin tietämillä ja Euroalueen kasvu on hitaasti heräämässä pitkästä unestaan.
  4. Raaka-aineiden hinnoissakin näyttäisi olevan pohja saavutettu ja hinnat ovat sinkkiä lukuunottamatta vahvistuneet jo kuukauden ajan. Raaka-aineiden ylituotanto on seurausta muutaman vuoden takaisista ylioptimistisista kaivosprojekteista. Nyt tuollekin kapasiteetille alkaa vähitellen löytyä osittaista käyttöä.
Keskiarvo: 4.5 (11 arviota)

Piksun analyysit osiossa voi seurata pääomaisuuluokkien keskinäistä kehitystä

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Piksun "anlyysit" - osiossa voi nyt seurata pääomaisuusluokkien keskinäistä kehitystä. Vertailuun voi ottaa 5v, 2v, 1v, 6kk, 3kk, 1kk tai 1vk periodin.

Pääomaisuusluokiksi on valittu USA:ssa noteerattavat:

  • globaali osakeindeksi (ACWI), kehittyvien markkinoiden osakeindeksi (IEMG)
  • USA:n valtionvelkakirjat (IEF), globaalit laadukkaat yritysvelkakirjat (PICB), roskalainat (JNK)
  • kiinteistömarkkinat (VNQ)
  • teollisuusmetallit ((JJM), viljat (JJG), karja (COW), Brent öljy (BNO), CRB hyödykeindeksikori (CRBQ)
  • fyysinen kulta (GLD), fyysinen hopea (SLV)

Lisää tietoa on analyysit osion "omaisuuluokat" sivulla: http://www.piksu.net/analyysit/p%C3%A4%C3%A4omaisuusluokat

Oheisessa kuvassa on viimeisen vuoden kehitys:

Sivu on muodostettu Unisolver Ltd:n portfolionhallintaohjelmiston avulla.

Keskiarvo: 4.6 (7 arviota)

Sodankäynti

Posted in

Sodankäynti voidaan jakaa kolmeen jaksoon ennen vuotta 1830, sekä vuosien 1830-2020 väliseen aikaan ja vuoden 2020 jälkeiseen aikaan. Tätä ensimmäistä vuotta en valinnut tuoksi vedenjakajaksi siksi, että Kaivannon kanava syntyi vaan tätä ennen sotajoukot käyttivät toisistaan riippumattomia ja irrallaan olevia asejärjestelmiä. Vaikka jotkut asejärjestelmät tuota ennenkin tarvitsivat kymmeniä tai jopa satoja ihmisiä ne olivat kuitenkin irrallisia. Tuolloin sotajoukot ja aseistukset alkoivat kommunikoimaan keskenään ja yhteistoiminta nousi uusiin mittasuhteisiin. Venäläiset eivät tuolloinkaan olleet jäljessä juurikaan länttä ja heillä oli telelinjat Pietarista Kronstadiin ja Varsovaan ja jopa Berliiniin.  Tämä kommunikoinnin kehittyminen yhdessä rautateiden synnyn kanssa kehittivät sotajoukkojen tehokkuuden uuteen asteeseen. Krimin sodassa käytettiin jo laajasti rautateiden ja kommunnikointivälineitä yhdessä. Tällöin oli jo taantumuksellisille selvää, että tuo mullistaa sodankäynnin ja valtapolitiikan, vaikka tuolla Krimin sodassa sählättiinkin paljon. Viimeistään rautateiden merkitys havaittiin kun Italiaan siirrettiin 250 000 miestä vuonna 1859. Suomessakin tsaari rakensi rataverkon lähinnä armeijan käyttöön.

Keskiarvo: 3 (7 arviota)

FED:n päätöksestä pitää korot matalana hyötyvät pääomia tarvitsevat kehittyvät maat

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Nordean analyysi FED:n päätöksestä olla nostamatta keskuspankkikorkoa:

  • FED reagoi maailmantalouden heikentyneisiin kasvunäkymiin ja Kiinan heikentyneisiin kasvunäkymiin
  • Koronnoston ajankohtaa siirrettiin eteenpäin, FED ei enää indikoinut että koronnosto tulee välttämättä tänä vuonna
  • Päätöksestä hyötyvät pääomia tarvitsevat kehittyvät maat, erityisesti Intia, jonka talouskasvu on ollut vahvaa ja investoinnit kasvussa
Keskiarvo: 4 (3 arviota)

Finanssiala haluaa tukea pakolaisina tulevien kotiutumista helpottamalla pankkitilin avaamista

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Finanssiala haluaa löytää pikaisia ratkaisuja, millä tavoin virallisia henkilöllisyysasiakirjoja vailla olevien, eli niin sanottujen paperittomien turvapaikanhakijoiden päivittäisten raha-asioiden hoitamista voitaisiin joustavoittaa. Nykyinen rahanpesusääntely kieltää pankkia avaamasta tiliä, ellei asiakkaan henkilöllisyyttä voida luotettavasti varmistaa

Finanssialan Keskusliitto (FK) on ehdottanut keskusteluja Finanssivalvonnan, valtiovarainministeriön ja sisäasiainministeriön hallinnonalojen kesken.

”Jos ennakoidut hakijamäärät toteutuvat ja myönteisen päätöksen saavien osuus säilyy ennallaan, vuositasolla puhutaan useista tuhansista uusista Suomeen pysyväisluonteisesti asettuvista paperittomista henkilöistä”, FK:n johtava asiantuntija Mika Linna toteaa.

Keskiarvo: 2.6 (5 arviota)

Julkinen palvelukoneisto optimoi eduskunnan hyväksyntää

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Valtiontalouden tarkastusviraston vuosiraportti palaa kerta toisensa jälkeen siihen miten sisäinen tarkastus ja esimiestoiminta saataisiin paremmaksi.

Valtionhallinnon keskitetty ohjaus poikkeaa menestyvän yritystoiminnan reseptistä. Menestyvä yritys miettii kaiken aikaa sitä, miten asiakkaan kokemus saadaan hyväksi.  Tämä on oleellinen yritys- ja julkisen- sektorin välinen ero. Julkinen sektori optimoi eduskunnan hyväksyntää ja taas hyvin menestyvä yksityinen yritys optimoi yksittäisen asiakkaan kokemusta.

Valtiontalouden tarkastusvirasto nostaa Suomen julkiselle sektorille tärkeiksi kehitettäviksi teemoiksi:

  • valtion kykyä toimeenpanna uudistuksia täytyy parantaa, valtionhallinto tarvitsee määrätietoista johtajuutta
  • syrjäytymisen estäminen on ensisijaisen tärkeää, nuorille ja uusille suomalaisille (maahanmuuttaneille) tarvitaan henkilökohtaiset matalan kynnyksen palvelut
  • digitalisaatio on tärkein tekijä valtionhallinnon tuottavuuden parantamisessa
Keskiarvo: 4 (2 arviota)

Poliittinen hospodipospodi kukoistaa

Posted in

Politiikkaa kuorruttaa aina surkuhupainen retoriikka eli oman tuotteen markkinointi tosiasioista viis veisaten. Vaikeina aikoina tämä äänestäjille suunnattu hospodipospodi yltyy näköjään omiin mittoihinsa. Syy on kai se, että mitä vaikeampaa poliitikkojen on keksiä todellisia ratkaisuja, sitä epätoivoisemmin suu suoltaa näennäissellaisia.

Hallituksen kärkihospodipospodi on tuottavuusloikka. Tämä muistaakseni Juha Sipilän masinoima iskusana antaa ymmärtää, että tuottavuuden kehittäminen onnistuu poliittisilla päätöksillä, kun siihen vain kaikki lähtevät mukaan talvisodan hengessä.

Tuottavuuden kasvu on sinänsä kaiken kestävän talouskasvun perusta, ja tuottavuuden merkitystä on toki hyvä korostaa. Mutta kuten Björn Wahlroos pari päivää sitten tylyyn tapaansa kuittasi, tuottavuuden kehitys ei ole poliitikkojen käsissä – ainakaan ensisijaisesti. Wahlroos muistutti tuottavuuden kasvavan investoinneilla kaikilla mahdollisilla sektoreilla, eivätkä investoinnit ole poliitikkojen käsissä ainakaan suoranaisesti.

Tietysti jos ja kun sisäinen devalvaatio nyt muodossa tai toisessa toteutuu, voi kustannusten lasku houkutella investointeja, joista on puute. Varmuuttahan tästä ei sinänsä ole, mutta toki investointien hyötylaskelmissa kustannustaso on oleellinen tekijä.

Keskiarvo: 3.1 (10 arviota)

Tilapäistä hulluutta

Käyttäjän Norvestia kuva

Kirjoitusvuorossa: Mika Huhtamäki

Warren Buffett tunnetaan hyvin sijoittajana, jolla on pitkäaikainen näkemys sekä vahvat näytöt näkemyksensä tueksi. Samainen herra tunnetaan lähes yhtä hyvin ikimuistoisista ja nasevista kiteytyksistään. ”Temporary insanity” - tilapäistä hulluutta - oli Warrenin eräskin kommentti, kun hän myönsi avoimesti omatkin virheensä arvioidessaan sijoituksia lentoyhtiöihin. Vaikkakin kehitys lentoyhtiöiden kohdalta on ollut hetkittäin tuottoisaa, niin kyseessä on kuitenkin raskaasti säädelty ja kilpailtu toimiala, jossa useat sijoittajat ovat polttaneet näppinsä. Mutta Warrenin viisaudessa on kuitenkin myös toinen puoli, joka näkyy myös Berkshire Hathawayn sijoituksista.

Sain jokunen viikko sitten kunnian tavata menestyneen, lentoyhtiöihin erikoistuneen ruotsalaisen konkarin, joka auttoi ymmärtämään entistä syvemmin alan toimintaa ja myös Warrenin viisautta. Kyseinen herra on ollut mukana rakentamassa useampaakin lentoyhtiötä ja tietää vallan hyvin alan pelisäännöt ja pullonkaulat. Esitin Warrenin näkemyksen lentoyhtiöistä ja niihin sijoittamisesta ja kysyin miten hän asian näkee. Vastaus yllätti ja opetti ajattelemaan asioita uudesta näkökulmasta, myös muilla hankaliksi koetuilla toimialoilla.

Keskiarvo: 3.8 (10 arviota)

Elintasomme ei laske vaikka euromääräiset palkat pienenevät

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Hallitus on esittänyt, että sunnuntai- ja ylityö- lisiä pienennetään ja että lomapäiviä ja sairauspäiviä muutetaan palkattomiksi. Tämä tarkoittaa noin 2%...4% palkan pienennystä ja joillekin ryhmille jopa tätä enemmän. Mutta paljonko elintaso laskee?

Kotimaisten tavaroiden ja palveluiden hinnat laskevat

Elintaso ei muodostu pelkästään käteen jäävistä euroista, vaan myös siitä, mitä euroilla saa. Palkanalennuksen jälkeen euroilla saa enemmän kuin ennen - samasta rahasta tulee ostovoimaisempaa. Tällä taianomaisella tosiasialla on hyvä peruste. Samalla kun palkat laskevat, laskee myös ostamiemme kotimaisten tavaroiden ja palveluiden hinnat.

Palkka-alea kompensoiva ostovoiman kasvu realisoituu parissa vuodessa

Parturiliikkeen palvelut halpenevat melko nopeasti ja pidempiä tuotantoketjuja hyödyntävien palveluiden hinnat (esim elintarvikkeet) laskevat vasta sitten kun kustannusvaikutus on ehtinyt edetä koko tuotantoketjuun. Tähän kuluu aikaa esimerkiksi elintarviketuotantoketjussa noin vuosi siitä, kun palkka-ale astuu voimaan. Kestää kuitenkin keskimäärin parisen vuotta ennen kuin palkka-alea kompensoiva ostovoiman lisäys on kokonaan edennyt tuotteiden hintohin. Niin pitkään on työläisen kärvisteltävä pienemmällä elintasolla.

Keskiarvo: 3.8 (8 arviota)

Sentimentin aistiminen voi olla rahanarvoista työtä

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kumpi seuraa paremmin Suomen pörssin kehitystä, kuluttajien vaiko teollisuuden luottamus? Ja onko Suomen luottamusluvuilla merkitystä? Piksu selvitti asian laskemalla. Tulokset olivat yllättäviä:

  • Suomen luottamusluvut selittivät paremmin Suomen pörssiä kuin Euroalueen luvut. Suomen paikallisilla sentimenteillä on vahva vaikus paikalliseen pörssiimme. 
  • Teollisuuden luottamus selitti hieman paremmin pörssin kehitystä kuin kuluttajien luottamus.

Laskimme näistä luvuista (euroalueen ja suomen teollisuuden ja kuluttajien luottamusluvut) luottamusindeksin, joka seuraa Suomen pörssin markkina-arvoa mahdollisimman hyvin ja tulokset ovat oheisessa kuvassa.

Luottamuslukujen kehityksestä on vaikea tehdä varmoja ennusteita siitä miten pörssikurssit kehittyvät. Luottamusluvut käyttäytyvät tähän tarkoitukseen liian hermostuneesti. Mutta jotain on kuitenkin mahdollista sanoa:

Keskiarvo: 4.1 (11 arviota)

Pääministeri Juha Sipilän puhe 16.9.2015

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Puheessaan kansalaisille Pääministeri Juha Sipilä kertoo niistä kipeistä, mutta välttämättömistä toimista joita joudumme yhdessä tekemään.

Olemme vaikeiden aikojen edessä ja joudumme tekemään vaikeita päätöksiä.

 

Keskiarvo: 3.3 (8 arviota)

IMF ehdottaa Suomelle toimivia työmarkkinoita

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

IMF:n näkemys Suomen taloudesta on toivorikas.

Suomen taloudellinen tilanne

  • Suomen talous on taantunut kolme vuotta. IMF syyttää ulkoisia tekijöitä - ei Suomen omia ratkaisuja.
  • Toipuminen tulee todennäköisesti olemaan hidasta. IMF ennustaa tälle vuodelle 0,4% kasvua ja ensi vuodelle noin 0,9% kasvua. Pitkän ajan kasvunäkymät ovat heikot (runsas prosentti) ellei nykyisten toimien lisäksi saada aikaan uusia rakenteellisia uudistuksia. 
  • Ulkoiset riskit ja valtiontalouden välttämätön tasapainotus voivat vaarantaa heikonkin tulevan kasvun.
  • Hallituksen säästöohjelma on lupaava, mutta se tarvitsisi tuekseen työmarkkinauudistuksen, joka palauttaa työmarkkinoiden (työn kysyntä/tarjonta markkinat) toiminnan.

IMF ehdottaa seuraavia toimia

  • Palkasta pitää päättää työpaikalla työnantajajan ja työntekijän (työntekijöiden) välisissä neuvotteluissa. Tällöin palkkaus ottaa huomioon kyseisen yrityksen ja työntekijöiden henkilökohtaisen tilanteen.
  • Ruhtinaallista työttömyyskorvausaikaa (ansiosidonnainen työttömyysturva) on lyhennettävä. Saatuja säästöjä voidaan ohjata esimerkiksi aktiivisen työllistämisen tukemiseen. 
  • Kohtuuhintaisia asuntoja ja asumista on saatava aikaan. Työvoiman liikkuvuutta estää kohtuuttomaksi paisuneet (rakennus ja ) asumiskustannukset. 
  • Tutkimusta ja kehitystä kannattaa tukea tälle toiminnalle suunnatuilla verohelpotuksilla.
  • Julkisen sektorin tuottavuutta olisi hyvä parantaa rakenneuudistuksilla (sote). Näiden uudistusten tuloksellisuutta on syytä mitata ja monitoroida erittäin tarkasti.
Keskiarvo: 3.8 (6 arviota)

Clas Ohlson yhtiökokous

Käyttäjän sergio kuva

Clas Ohlson yhtiökokous, Insjön, 12.9.2015

 

Clas Ohlsonin yhtiökokous on Ruotsin suurin, osanottajia n. 1700. Paikkana on Clas Ohlsonin jakelukeskus Taalainmaalla Insjössä, mistä yritys on myös kotoisin.

Clas Ohlson aloitti vuonna 1918 postimyyntiyrityksenä, samalta vuodelta on myös ensimmäinen luettelo. Luetteloita on julkaistu joka vuosi ja Insjössä olevassa Clas Ohlsonin museossa nämä ovat kaikki nähtävillä. Kävin museossa perjantaina iltapäivällä.

Tällä hetkellä firmalla on 200 myymälää. Maat, jossa yhtiö toimii ovat Ruotsi, Norja, Suomi, Englanti ja Dubai. Saksaan Hampurin alueelle tulee pian 3 myymälää..

Menin yhtiökokoukseen lauantaina n. klo 10. Meidät vastaanotti kansallispukuihin pukeutunut viuluyhtye. Aluksi meille tarjoiltiin kahvi ja leivos. Jakelukeskuksessa oli myös näyttelyalue, jossa esiteltiin firman eri tuotteita.

Yhtiökokous alkoi klo 11. Aluksi filmi, jossa näytettiin myymälän nro 200 avajaisia Karlstadissa ym. Normaalien rutiinien jälkeen oli mielenkiintoinen toimitusjohtaja Klas Balkowin katsaus. Siinäkin nähtiin parikin videoesitystä, esimerkiksi Dubain myymälän avajaisista.

Keskiarvo: 4.2 (6 arviota)

Suomalaiset yritykset tulevat menestymään kansantalouttamme paremmin

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Hallituksen toimet vaikuttavat Suomen talouden ohella myös suomalaisten yritysten pitkän aikavälin pörssi- ja tulos- kehitykseen, mutta miten?

Hallitus teki minkä lupasi ja mitä piti

Ensinnäkin on todettava, että hallitus teki rohkeasti sen minkä lupasi, ilmoitti toimista, jotka parantavat yksityisen sektorin pitkän aikavälin kustannuskilpailukykyä noin 5%. Ohessa Juha Sipilän esittelemä laskelma asiasta.

Teollisuustuotannostamme on vuoden 2010 jälkeen siirtynyt ulkomaille noin 10% kokonaisvoluumista. Vauhti on ollut tasaista noin 1,5% vuosivauhtia. Tuotantoa on siirretty ulkomaille sitä vauhtia kuin se järkevästi ottaen on mahdollista. Miksi tämä ei ole näkynyt pörssikursseissa? Asia on hyvin yksinkertaista. Suomalaiset yritykset ovat siirtäneet toimintaansa ulkomaille kärsimättä itse asiasta kovinkaan paljon. Suomen menestyksellä ei tässä mielessä ole ollut niin suurta merkitystä sijoittajille ja yrityksille kuin äkkisiltään voisi ajatella. 

Sama kehitys jatkuu. Hallituksen toimet ovat järkeviä, mutta ne alkavat vaikuttaa vasta parin vuoden päästä. Siihen mennessä voi hyvällä syyllä olettaa vientiteollisuutemme kutistuneen edelleen noin 3% verran.

Ongelmana on, etteivät yritykset rakenna tuotantoaan Suomeen vaan ulkomaille

Maamme velkaantumisvauhti (vaihtotaseen vaje) ei ole kohtuuton, jos lasketaan yhteen julkinen sektori, kuluttajat ja valtio. Onglemanamme on ollut se, että julkinen sektori ottaa velkaa julkiseen kulutukseen ja yritykset taas purkavat investointeja  eivätkä siis ainakaan velkaannu - päinvastoin. Vinoutuminen on ennen kaikkea Suomen sisäistä. Nyt tehdyillä toimilla parannetaan nimenomaan yksityisen sektorin työllistämisedellytyksiä ja koitetaan houkutella teollisuutta investoimaan.

Keskiarvo: 3.5 (11 arviota)

 

 

Julkaise syötteitä