Hyppää pääsisältöön

Artikkelit aikajärjestyksessä

Joka kolmas suomalainen nainen työskentelee kunnan palveluksessa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Lokakuussa 2013 kunta-alalla (suorassa palvelussuhteessa kuntiin) työskenteli 432 000 palkansaajaa, joista 79% oli naisia. Henkilöstömäärä väheni 4 500 henkilöllä edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilöstömäärän väheneminen jatkui jo toista vuotta. KT Kuntatyönantajien ennusteen mukaan henkilöstömäärä jatkaa laskuaan lähivuosina. Vuonna 2015 kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa arvioidaan työskentelevän 428 000 henkilöä.

Keskiarvo: 4 (1 arvio)

Omat Rahat Katsaus: Kallis, Kalliimpi, Pörssi

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Salkkusivu jossa enemmän tietoja

 

Arvonmuutokset: Vuoden alusta +8.5%,  alusta (27-05-2010) +66.6% 

 

Yleistä:

Pörssikurssit ovat kaikesta huolimatta jatkaneet nousuaan S&P500:n noteeratessa jopa "all time high" - lukemia, kuten myös oma salkkuni. Nyt alkaa länsimaisten yritysten hintalaput vähitellen hirvittää. Vänteleepä näitä arvostustasoja miten tahansa "sticker shock" on melkoinen.

Muutamia havaintoja:

  • Venäjään Krimin kriisin aikana sijoittanut voi nyt todeta että "tämä arpa voittaa". Rupla on vahvistunut ja myös Moskovan pörssi on myös ollut nousujohteinen. Omat salkkusijoutukset löytyvät myös kuukauden nousijalistalta. Nyt taitaa kyllä jo olla myöhäistä hypätä junaan mukaan.
  • USA:n kansantuote jopa laski Q1/2014, mutta syypäänä pidetään kovaa talvikeliä. Sensijaan työllisyys näyttää vahvistuvan
  • Intiassa pörssikurssit ovat myös nousseet voimakkaasti jo ennen Modin odotettua vaalivoittoa. Tästä eteenpäin tilanne on vaikeampi - nyt pitää saadaa aikaan oikeita reformeja!
  • BNP Paribas on jenkkien syttäjän hampaissa. Pankin väitetään pesseen taaloja Kuuban, Iranin ja Sudanin puolesta. Tilanne on vaikeasti arvioitavissa sijoittajan kannalta. Jos pankki todetaan syylliseksi ovat rangaistukset paikallaan, mutta kuinka suuret? Onko oikea taso 1.1 miljardia joihin pankki varautui helmikuussa vai 10 miljardia kuten nyt arvaillaan? Ranskassa huudetaan konspiraatiosta jossa ulkomaiset pankit halutaan ajaa jenkkimarkkinoilta. Onko populistijohtaja Marine le Pen väitteessään oikeassa?

Alan vähitellen verrata menestystäni FTSE All-World indeksiin. Tämä noteerataan taaloissa, joten koska oma salkkuni on euroissa pitää vielä arvo muuntaa euroiksi. FTSE All-World  muutos vuoden alusta oli euroissa +4.0%, joten hieman paremmin on toistaiseksi mennyt.

Keskiarvo: 3.9 (10 arviota)

Markkinakatsaus

Totesin edellisessä markkinakatsauksessa olevamme markkinahaarukassa, joka saattaa päättyä monelta vuodelta tuttuun kesädroppiin. Näin ei ainakaan toistaiseksi ole käynyt, vaan useimmat indeksit karauttivat markkinahaarukan ylälaitaan, osa siitä ylikin. OMX muun muassa rikkoi rajana toimineen 7500 pistettä, samoin Dax 9800 pistettä. Ylälaita asetettiin jo vuodenvaihteessa, ja osa pörsseistä on yhä sen sisällä.

Nyt on tietysti kuuma kysymys, jatkavatko pörssit ylös vai sukeltavatko takaisin markkinahaarukkaan. Jos matka jatkuu ylemmäs, liikkeen pitäisi tällaisessa tilanteessa olla reipas, muuten kyseessä on fake brake eli valemurto, jonka paljastuessa takaisin tullaan yleensä reipasta kyytiä. Tämä väite perustuu kokemukseen.

Kuukausi nousua on jo takana, eivätkä nousuputket ole viime aikoina pidempään kestäneet, joten pakituksen mahdollisuus ei ole vähäinen. Toisaalta hyvin tunnettu ilmiö puolen vuoden keskipitkästä trendistä on suurin piirtein kasassa, sehän alkoi vuodenvaihteessa, ja sen perusteella parin kuukauden nousuputki ei yllättäisi. Sen indeksit vaativat, jos markkinahaarukka nyt hyvästellään selkeästi. Jos ensi viikolla tullaan reippaasti alas, niin liike kestänee sitten jonkun viikon ja haarukan alalaidan testaus olisi seuraava ilmeinen tilanne.

Keskiarvo: 4.2 (6 arviota)

Antti Rinne antoi Suomelle merkittäviä uusia tavoitteita ja linjauksia

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Toivotamme kaikki lämpimästi menestystä uudelle aloittavalle valtiovarainministerille, Antti Rinteelle. Meidän kaikkien taloudellinen menestys riippuu osaksi valtionvarainministerimme Antti Rinteen menestyksestä. Olemme samassa veneessä.

Antti Rinne on tehtävän ottamisen jälkeen, uudessa roolissaan, antanut ykkösaamulle ensimmäisen haastattelun, jossa oli Suomelle merkittäviä uusia linjauksia ja sovitteleva sävy lupaa hyvää.

Antti Rinteen linjaukset Suomelle olivat selkeitä

  • Tärkein tavoite on työllisyyden parantaminen. Tämä tavoite on primaarinen ja sen eteen tehdään kaikki tarvittava.
  • Eläkejärjestelmää on voitava vähitellen parantaa kuitenkin niin ettei eläkeiän äkillinnen nostaminen samalla lisää työttömyyttä.
  • Indeksikorotukset (eläkerjärjestelmän ?) eivät ole pyhiä. Niistäkin voidaan tarvittaessa tinkiä.
  • Työttömyysturvan nykyiseen tasoon (ansisidonnaiset päivärahat?) voidaan puuttua, jos yhteiskunnallisessa keskustelussa päädytään siihen.
  • Suomen veroaste on maailman korkeimpia eikä sitä voi enää korottaa vahingoittamatta entisestään talouskasvua.
  • Kehysriihessä sovituista lapsiperheiden aseman heikennyksistä ja lapsilisän pinenenysten välttämättömyydestä pitää keskustella tulevissa mini hallitusneuvotteluissa.

Toimittaja kysyi lisäksi Antti Rinteeen suhtautumista valtion omaisuuden myymiseen ja myynnistä saatujen varojen käyttämisestä lisäelvytykseen. Antti Rinne kertoi yksilöimättä tarkemmin, että valtiolla on omaisuutta, josta luopuminen olisi varmasti täysin mahdollista.

Keskiarvo: 3.7 (6 arviota)

Kiina, Intia ja Pakistan

Posted in

Kauhean moni veikkailee, että Intiasta tulisi uusi Kiina. Ei tule, miten niin erilainen voisi muuttua niin samanlaiseksi. Intia ja Kiina täydentävät toisiaan ja tulevat lähentymään. Intialla on iso palvelusektori ja pieni teollisuus ja Kiinalla toisin päin.

Viime aikainen poliittinen paine on tosi johtuen lähinnä Kiinan tuesta Pakistanille. Pakistan on Intialle jo vuosikymmenten mittainen ongelma, mutta sen kanssa on jotenkin totuttu elämään. Dalai Lama tuntuu olevan jostain toisesta maailmasta ja vielä eri ajasta, mutta tilanne kokoajan kaivertaa. Itse asiassa Kiinalla ja Intialla ei ole ollut koskaan sovittua rajaa tai ainakaan sitä ei ole ollut vuoden 1949 jälkeen. Vuonna 1962 kahakka levisi sodaksi ja vuoteen 1987 he ammuskelivat toisiaan päivittäin. Vuorelta vuorelle on kiva räiskiä. Vuonna 1988 Rajiv Gandhi kävi Kiinassa vierailulla ja se oli jonkinlainen käännekohta. Nuo vuodet olivat myös Kiinan kehitykselle merkittäviä. Rajaselkkaus ei ole nyt yhtään lähmpänä ratkaisua kuin silloin 25 vuotta sitten. Mutta sen kanssa on opittu elämään ja selkkaus on ikäänkuin jäänyt paikoilleen. Jammussa ja Kashmirissa on poikkeustilanne.

http://global.finland.fi/public/default.aspx?contentid=40970

Keskiarvo: 4.5 (8 arviota)

Valuuttakatsaus: Minne menossa?

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Paljon seurattujen osakeindeksien lisäksi myös valuuttakurssimuutokset vaikuttavat ulkomaille sijoittavan tuottoihin. Mikä tilanne nyt on?

USD: Taala on epäilemättä tärkein yksittäinen valuutakurssi. Sen lisäksi että mailman sijoitusvarallisuudesta suurin osa on jenkeissä myös useampi muu valuutta on käytännössä sidottu taalaan, mm. hongkongin dollari. Taala on vastakkaisita odotuksista huolimatta pysynyt heikkona. Tämä on aiheuttanyt tappioita ja tuskaa monelle hegde-fundille jossa on ollut lyhyet positio taalaan. Aivan viime viikoilla näyttäisi siltä että taala on viimein alkanyt heiketä (laskeva käyrä ylläolevassa kuvajassa), mutta saamme vielä odottaa vahvistusta tähän.

GBP: Punta on vahvistunut lisäten punnassa noteerattujen osakkeiden tuottoa. En näe syytä miksi trendi ei jatkuisi, vähitellen odotellaan jo koronnostoa inflaation ja laukkaavien asuntohintojen hillitsemiseksi.

NOK: Norjan kruunu oli vuodenvaihteen tienoilla erittäin heikkona, mutta on sen jälkeen vahvistunut selvästi

SEK: Ruotsin kruunu on hieman heikentynyt viime aikoina syöden ruotsin kruunuissa noteerattujen osakkeiden tuottoa. Kruunu on harvoja valuuttoja joka on viime kuukausian hekentynyt euroa vastaan. Lievää ylipainoa siis

 

Keskiarvo: 3.5 (8 arviota)

Professori Hoppen Suomen vierailu

Käyttäjän Thomas Taussi kuva
Posted in

Johtava itävaltalaisen koulukunnan taloustieteilijä Hans-Hermann Hoppe vieraili Suomessa toukokuun alussa. Suomalaisen yleisön pääkohtia olivat 8.5. Aalto-yliopiston Chydenian tiloissa pidetty luento valtiovallasta ja rahasta sekä 9.5. Uuden ylioppilastalon tiloissa pidetty luento libertaarista ulkopolitiikasta. Molempien tapahtumien jälkeen osallistuin Hoppen illallisseurueeseen, ja minulle tarjoutui silloin tällöin mahdollisuuksia keskustella hänen kanssaan myös vähemmän hektisessä ympäristössä. Nuo kolme päivää olivat todella tapahtumarikkaita ja mieleenpainuvia. Niistä riittäisi enemmänkin kerrottavaa, mutta tähän blogitekstiin olen pyrkinyt kokoamaan pintapuolisesti olennaiset Hoppen esille tuomat ajatukset.

 

 

Money and State

Keskiarvo: 4.6 (14 arviota)

Kansainvälinen talous vahvistuu Aktian mukaan merkittävästi

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Maailmantalouden kasvu vahvistui Aktian julkaiseman taloudellisen katsauksen mukaan viime vuoden jälkipuoliskolla (oheisessa kuvassa on bkt:n määrä eri maissa; lähde:Aktian taloudellinen katsaus). Erityisesti Yhdysvalloissa kasvu nopeutui, ja myös Euroopassa näkymät kohenivat yleisesti.

Myönteinen talouskehitys näkyi myös markkinoilla. Osakeindeksit nousivat kehittyneillä markkinoilla vahvasti ja riskilisät kaventuivat selvästi. Euroalueen valtioiden velkakriisi pysyi hallinnassa, ja korkoerot euromaiden välillä kaventuivat merkittävästi.

Suomen yhteiskuntarakenne estää talouskasvun

Suomen talouden rakennekriisi on Aktian mukaan osoittautunut huomattavasti odotettua voimakkaammaksi ja pidemmäksi. Alkuvuoden aikana Suomen taloudessa ei ole tapahtunut käännettä parempaan. Tänä vuonna Suomen BKT:n ennustetaan supistuvan 0,3 %. Vuoden alkupuoliskolla talous on vielä supistunut, mutta toisella vuosipuoliskolla kansainvälisen kaupan nopeutuminen lisää myös Suomen vientiä.

Keskiarvo: 2.8 (4 arviota)

Eurooppa takalukkoon?

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa: Hannu Lehtilä

 

EU-vaalit on pidetty, mutta uutta suuntaa ei Eurooppa niistä saanut. Päinvastoin näyttää siltä, että sisällöllinen uudistuminen meni Euroopan tasolla takalukkoon. Maakohtaisia järistyksiä tapahtui Ranskassa ja Britanniassa, ja Suomessakin demarien katastrofi voi räjäyttää hallituksen. Mutta isoon linjaan ei tullut muutoksia; markkinoihin tulos ei vaikuttanut. Pientä nousua tapahtuu ihan talouden omilla eväillä.                    

Ensimmäinen lukko on eurooppalaisten suurten puolueryhmien ylivarovaisuus. Toinen lukko tuli ääriliikkeiden ja EU-kriittisten voimien etenemisen pelosta. Vähän kuin Suomessa viime eduskuntavaalien jälkeen, kun Soini-pelko oli suurimmillaan. Esimakua saatiin tiistaina 27.5.2014 Brysselissä, jossa EU-johtajat pitivät huippukokoustaan. Tv-kuvissa Ranskan sosialistipresidentti François Hollande oli suunniltaan maansa äärioikeiston noustua suurimmaksi voittajaksi. Ja varmasti Euroopan tasoinen vaikutus on Britannian tuloksella, missä EU:sta irtautumista vaativa itsenäisyyspuolue voitti vaalit. Molemmissa maissa EU-politiikkaa tehdään nyt ja vastaisuudessa vain kotimaan politiikkaa varten! EU jää takavasemmalle.

Keskiarvo: 3.2 (5 arviota)

S&P 500, Russell 2000 ja osakkeiden takaisinostot

Käyttäjän Matias Savolainen kuva

Viime viikolla mietimme osakemarkkinoiden sisäistä terveydentilaa ja sitä kuinka uusien huippujen saavuttaminen vaatisi vahvaa osallistumista teknologiasektorilta sekä pienemmiltä yhtiöiltä. Eilen S&P 500 kipusi uusiin kaikkien aikojen ennätyslukemiin ja sai liikkeelle vahvaa tukea laajalta rintamalta. 

 

 

Russell 2000 indeksi löysi vahvan tuen aikaisemmin tunnistamaltamme tasolta ja positiivisen divergenssin saattelemalla lähti vahvaan nousuun. Tukitason valemurto ja ponnistus ylöspäin helposti lannistavat sinnikkäästi shorttina olleet ja positioista luopuminen tuottaa heliumia nousulle. Teknologiasektori osallistui nousuun murtautumalla vastustasonsa yläpuolelle. 

 

Keskiarvo: 4 (6 arviota)

Nordnet tai Odin vetää välistä

Käyttäjän jounikjuntunen kuva

Verrattuna moneen muuhun markkinaan, pörssi on edelleen suhteellisen läpinäkyvä markkinapaikka vaikka osa kaupankäynnistä on siirtynyt piiloon ja robottikauppa on tuonut omat ongelmansa. Hinta muodostuu kysynnän ja tarjonnan mukaan useiden ostajien ja myyjien kesken. Kun teet toimeksiannon esim. osakkeen myynnistä nykyisin, näet että toimeksianto on markkinalla ja voit seurata toisten tekemiä tarjouksia ja kaupan syntymistä. Luottamus siihen että kauppa syntyy suhteellisen oikeudenmukaisella markkinaperiaatteella on suuri. Internet on nimenomaan lisännyt luottamusta, koska tietoa prosessin eri vaiheesta voidaan tarjota realiaikaisesti pienillekin asiakkaille.

Monet meistä muistaa hyvin ajan ennen internetiä, jolloin pörssikauppaa käytiin puhelimen ja sanomalehden välityksellä. Toimeksiannot olivat muotoa päivän hintaan. Kaupankäyjän täytyi luottaa siihen että meklari toteuttaa toimeksiannon kutakuinkin järkevään hintaan. Joka tapauksessa kauppa tapahtui piilossa ja reagointi markkinan muutoksiin oli mahdotonta. Väittäisinkin että kun markkinaprosessin osia piilotetaan, luottamuksen vaatimus kasvaa.

Keskiarvo: 4.1 (7 arviota)

Suomalaiset syövät yhden pyydystetyn kala- tai riista- aterian viikossa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Vapaa-ajankalastus on suomalaisten tärkein toiminnallinen luontoharrastus. Maamme väestöstä noin 40 % eli runsaat kaksi miljoonaa henkeä osallistuu kalastustapahtumaan vähintään kerran vuodessa. Toisena tulee metsästys, johon osallistuu aktiivisesti noin kolme sataa tuhatta suomalaista. Pyyntikulttuuri on meillä verissä.

Viime aikoina vapaa-ajankalastus ja metsästys ovat muuttuneet kotitarvehankinnasta virkistyksen suuntaan.

Vapaa-ajankalastajien vuotuinen kokonaissaalis on noin 50 miljoonaa kiloa, josta lähes puolet pyydetään verkoilla. (kuvassa onkija; lähde WikimediaCommons) Määrällisesti tärkeimmät vapaa-ajankalastajien saalislajit ovat ahven, hauki ja särki. Metsästyksen saalismäärät ovat hirvieläinten suuresta koosta johtuen samaa suuruusluokkaa. Saaliiden kappalemäärät ovat pienempiä. Karkeasti ottaen keskimääräinen suomalainen syö voden aikana parikymmentä kiloa itse pyydettyä kalaa tai lihaa. Tämä tarkoittaa viikottaista itse pyydettyä riista- tai kala- ateriaa. Taloudellinen merkitys on huomattava.

Keskiarvo: 2.5 (2 arviota)

Kuluttajien vahvistuva luottamus ennakoi pörssiarvojen nousua

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kuluttajien kasvava luottamus tulevaan ennakoi pörssiarvojen nousua.

Kuluttaja tietää ja tuntee talouden tilan konkreettisesti päivittäin. Sentimentti on tarttuvaa ja tavallisen kuluttajan fiilikset heijastuvat nopeasti myös pörssikursseihin. Siksi sijoittajan kannattaa seurata kuluttajien sentimentin kehittymistä. Sijoitussalkun osakepainoa kannattaa korostaa, jos kuluttajien luottamus paranee ja vähentää, jos kuluttajien luottamus on laskevassa trendissä.

Euroalueen kuluttajien luottamus verrattuna Euroalueen osakeindeksiin (Lähde: TradingEconomics)

Euroalueen talous on lähtenyt paranemaan ja myös kuluttajien luottamus on kasvussa. Positiivinen vire ei koske pelkästään Euroaluetta. Myös USA ja paikoin jopa kauko-Itä tukee trendiä. Suurten talouksien, Euroalueen, USA:n ja kauko-Idän suhdannekierrot olivat vielä jokin aika sitten poissa synkronista. USA:n taloudessa oli positiivinen vire samaan aikaan kun Euroalue kitui taantumassa. Mutta suhdanteilla on tendenssi synkronoitua. Yhden alueen hyvä kehitys tukee muita ja nyt näyttäisi olevan tapahtumassa jonkinasteista samanvaiheistumista. Positiivinen vire leviää.

Keskiarvo: 3 (5 arviota)

Intia voi palata kovaan kasvuun hallituksen vaihtuessa

Intia koki melkoisen vallankumouksen, kun Narendra Modin johtama kansanpuolue sai suoran enemmistön parlamenttiin. Perinteisesti maata hallinnut kongressipuolue romahti totaalisesti.

Intiaa on vaivanut jo pitkään vakava korruptio ja huono hallinto. Manmohan Singhin markkinauudistukset piiskasivat Intian vahvaan kasvuun 1990-luvun alusta asti, ja Intiasta odotettiin Kiinan kaltaista talousveturia. Mutta viime vuosina hänen perintönsä on hukattu. Intiaa on vaivannut korkea inflaatio, työttömyys, heikko kasvu, tuhlaileva julkinen sektori ja moni muu asia. Modi lupasi muuttaa kaiken tämän, ja sanoma vetosi äänestäjiin. Materiaalisten olojen kohentaminen on nyt intialaisia yhdistävä aate. Onnistuessaan kansanpuolue voi hallita pitkään.

Modilla on vahvat näytöt nimenomaan taloudessa. Hänen johdollaan Gujaratin osavaltion talous on kasvanut kymmenen prosenttia vuodessa koko vuosituhannen. Gujarat on Intian teollisuuden ja viennin tärkeimpiä keskittymiä, vaikka väkimäärältään osavaltio on keskikokoinen. Yrittäjänäkin köyhiin oloihin syntynyt Modi menestyi.             

Keskiarvo: 3.3 (3 arviota)

Rinnakkaiset osakesarjat takaisin!

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Vieraileva kirjoittaja: J.T. Bergqvist

 

Saimme jälleen pari kuukautta sitten kuulla suomalaisen pörssiyhtiön myyntihuhuista ulkomaiselle ostajalle. Tällä kertaa kyse oli Metsosta. Ja edellisellä kerralla Wärtsilästä. Ja huhumylly jatkuu, vaikkei yhtiöiden haluttaisikaan olevan kaupan.

Pörssillähän on kolme tehtävää: toimia yrityksen oman pääomarahoituksen hankintapaikkana, toimia osakkeen kauppapaikkana ja antaa ainakin teoriassa osviittaa yrityksen markkina-arvosta. Yrityksen osakkaaksi pyrkivä suuri yleisö tai ammattimaiset sijoittajat arvioivat osakkeen tuottopotentiaalia yhtiön tulevaisuuden näkymien, markkinoiden houkuttelevuuden sekä yrityksen johdon ja muun toimintakyvyn perusteella. Ja aina, kun myyjän näkemys tulevaisuudesta on pessimistisempi kuin ostajan, syntyvät edellytykset osakekaupalle molempien osapuolten oikeaksi kokemalla hinnalla.

Keskiarvo: 3.4 (9 arviota)

Suomi noudatti sopimaansa EU vakaussopimusta vuonna 2013

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Suomi on noudattanut Euroopan vakaus- ja kasvusopimusta vuonna 2013. Kuluvan vuoden kehitykseen tulee kuitenkin kiinnittää huomiota toteaa Valtiontalouden Tassrkastusvirasto lausunnossaan.

Jos talouskasvu on ennustettua heikompaa, voidaan vuonna 2015 joutua toteamaan, että vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osaa rikottiin vuonna 2014. Tämä voi johtaa Euroopan komission varoitukseen sekä tarpeeseen toteuttaa korjaavia toimia. Suomen on hyvä varautua jo nyt siihen, että vaatimus finanssipolitiikan mitoituksen ja julkisten menojen kurinalaisuudesta lisääntyy. Lähivuosina julkiset menot eivät saa reaalisesti juuri kasvaa tai menojen lisäykset on katettava lisätuloilla.

Keskiarvo: 2.5 (2 arviota)

Asuntojen hinnat ovat kohtuullisia

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Asuntojen hinnat ovat maakuntakeskuksissa hieman laskeneet ja tämä on saanut monet pelkäämään isompaa korjausliikettä. Onko tälle perustetta?

Suurelle huolelle ei Suomen Pankin tilastojen perusteella näyttäisi olevan perustetta. Asuntojen hinnat ovat suhteessa palkkatasoon lähellä pitkän ajan keskiarvoa ja asuntojen vuokratuotot ovat nekin kohtuullisia.

Hinnat suhteessa rakennuskustannuksiin ovat sen sijaan reippaan puoleisia. Tämäkään ei ole saanut rakentajia liikkeelle, ja uudisrakentaminen on hiljaista. Syynä taitaa olla rakentajien varovaisuus. Rakentajat pelkäävät mahdollista hintojen laskua, ja että rakennetut asunnot jäävät myymättä. Epävarmuus hidastaa taloudellista toimeliaisuutta.

Asuntoinvestointi tarjoaa pitkäaikaista turvaa. Asuntokuplat eivät ole niin yleisiä eikä niin rajuja kuin osakekuplat, ja pitkän aikavälin tuotto voi silti olla hyvää. Viimeiset viisitoista vuotta ovat hyvä esimerkki. Asuntojen hinnat ovat nousseet tasaisesti ja varman näköisesti samalla kun osakkeiden reaalihinnat ovat tarjonneet heikkohermoista hirvittävän vuoristoradan ilman kunnon reaalituottoa.

Keskiarvo: 3.1 (8 arviota)

Är vi finländare skolade till medelmåtta?

Käyttäjän OSKLry kuva
Posted in

Det var ett tag sedan jag skrev en kolumn senast men det är hälsosamt att ta en paus i skapandet ibland också. Den senaste veckan har jag på allvar funderat på rubrikens frågeställning. Kan det faktiskt vara på det här viset? Några direkta svar har jag inte, eftersom ämnet är mycket komplext så idag tänker jag bara högt.

Det var framförallt en artikel på Taloussanomat som fick mig att fundera. Den behandlade inkomstklyftor och vad den 1% som förtjänar mest i Finland har för inkomster. Att komma med i det gänget kräver inte direkt allt för omöjliga ansträngningar. Beroende på familjesituation så krävdes det bruttoårsinkomster på ca 150-250.000e. Det låter lite, jag hade trott att nivån åtminstone hade varit 500.000e/år eller till och med ännu mera.

Keskiarvo: 2.6 (8 arviota)

Kiinteistönvälittäjän propagandaa

Käyttäjän J.Vahe kuva

Kiinteistövälityksellä menee ilmeisesti siksi huonosti, että OP-Pohjolan kiinteistönvälitysjohtaja Kenneth Sandberg on julkaissut melkoisen propagandapläjäyksen.

Kiinteistöjen arvoa ei kuulemma mitatakaan rahassa vaan tunteissa eikä omistusasujaa kiinnosta asunnon hinta.

Tekstin luettuani ensimmäinen puoli tuntia meni ankarassa nauramisessa ja seuraava puoli tuntia pc:n putsaamisessa naurun pyrskähdysten jäljiltä.

Ensinnäkin aion tarjota kesämökkini hyyskän OP-Pohjolan välitettäväksi miljoonan euron hinnasta paikkaan liittyvien muistojen takia, joita en tässä julkisesti rupea sen tarkemmin ”erittelemään”.

Keskiarvo: 3.6 (15 arviota)

"Pöxit" - tarkkana euron kriisimaiden lainakorkojen kanssa

Käyttäjän Henri Myllyniemi kuva

Tänä toukokuuna se sitten tapahtui: niin perinpohjainen "Pöxit" – tai pidemmin "pörssiexit". 2012 kevätkesällä salkkuun tuli tungettua kaikenlaista, ja pääosin valinnat olivat onnistuneita. Perinteisen sell in May and go away:n lisäksi viime perjantaina nähtiin euroalueen kriisimaiden valtiolainojen koroissa pomppua ylös. Maanantaina jatkettiin siitä, mihin perjantaina jäätiin. Italia +10 pinnaa, Portugali +13 pinnaa. Voittojen kotiuttamista voi vauhdittaa EKP:n kryptiset rahapolitiikan vihjeet jatkosta. Koronlasku tuskin on se hopealuoti, jolla tämä kriisi saadaan taltutettua.

Keskiarvo: 2.9 (8 arviota)

AAA-RGH!!! - lopettakaa luottoluokituksesta vouhottaminen

Posted in

Suomessa ollaan hirveän huolissaan korkeimman eli AAA-luottoluokituksemme putoamisesta; sillä perustellaan toimia jos toisia valtiontaloudessa. Toki AAA on hyvä asia rahoitusmenojen kannalta, mutta ei luokituksen laskeminen lainkaan dramaattinen juttu olisi, ellei kyse olisi todella reippaasta pudotuksesta. Semmoista eivät luokittajat ole vihjanneetkaan, mahdollisuutena on välähtänyt yhden pykälän pudotus velkaantumisen syventyessä.

Demarien uusi käskyttäjä Rinne on puhunut elvytyksen puolesta, minkä on jo uumoiltu johtavan luottoluokituksen putoamiseen. En ole nähnyt Rinteen elvytysohjelmaa (josko sellaista on vielä olemassakaan), joten en siitä mitään osaa sanoa. Mutta lähtökohtaisesti olen elvytyksen kannalla tällaisessa tilanteessa, kun siihen on varaa ja se tehdään tarkoituksenmukaisesti. Tarvettahan on. (Elvyttää voi toki kalliisti ja tehottomastikin. Toisaalta Rinne ei pidä mm. yhteisöverotuksen laskua elvytyksenä ideologisista syistä, vaikka se selvästikin on vauhdittanut suuria investointeja viime kuukausina; perinteiselle telaketjudemarille se on vain oikeistolaista eli huonoa politiikkaa. No tätähän politiikka on.)

Keskiarvo: 4.2 (5 arviota)

Kalankasvattajat: onko nyt aika myydä?

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Suomalaisessa talousmediassa uutisoitiin viime viikolla lohen hinnan laskusta. Onko nyt siis aika myydä (pääasiassa norjalaisia) kalankasvattajia?

Oma tulkintani tilanteesta on että syytä suurempaan huoleen ei ole. Vierailu fishpool.eu sivustolla jossa voi tarkastella norjalaisen lohen spotti- ja futuuri-hintoja rauhoittaa mieltä.

Ensinnäkin spottihinnat ovat toki laskeneet alkuvuoden yli 50 nok ennätystasoilta. Mutta hinta ei ole yllättäen romhahtamassa. Se on nyt lähellä viime vuoden keskiarvoja - vuosi jolloin kalankasvattajat takoivat erinomaisia voittoja. Spottihinta on nyt lähellä 12-2014 futuurihintaa joka on keikkunut pitkään n. 39 nok:n tasolla. Kyseessä on siis hintapikki alkuvuoden aikana, joka on nyt palautunut kaikkien odottamalle tasolle. Pitkällä aikavälillä ei ole näkyvissä mitään kysynnän romahtamiseen viittaavaa. Alkuvuoden 2015 futuurihinnat ovat jopa hieman nuosseet viime aikoina n. 41 nok tasolle.

Keskiarvo: 3.5 (6 arviota)

Kunnallisten palveluiden valinnanvapaus toteutetuu palveluseteleillä

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Hallitus- ja oppositiopuolueiden yhdessä sopima sosiaali- ja terveydenhuollon perusratkaisu tarjoaa mahdollisuuden rakentaa yhteistyöhön pohjautuva Suomen malli, jossa sekä julkinen että yksityinen sektori tuottavat palveluita.

– Nyt sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämislakia uudistettaessa pitää varmistaa, että palveluita kehitetään käyttäjien ehdoilla – ei vanhojen rakenteiden puolustamisen näkökulmasta, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala sanoo.

Asiakkaalle vapaus valita. Siinä kiteytyy Kujalan mukaan uudistuksen tärkein kärki.

– Valinnanvapautta on toteutettu palvelusetelillä. Sen käyttö on viimeisen kolmen vuoden aikana kolminkertaistunut. Kansalaiset siis haluavat ja osaavat valita.

Keskiarvo: 4 (2 arviota)

Metsäteollisuuden vienti ja investoinnit kasvussa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä metsäteollisuuden vienti ja tuotanto osoittivat elpymisen merkkejä. Metsäteollisuudessa ilmoitettiin uusista investoinneista Suomeen.

"UPM:n ilmoitus Kymin sellutehtaan investoinnista käynnisti investointiuutisten sarjan. Huhtikuussa julkistetut Metsä Groupin Äänekosken ja Stora Enson Varkauden investointiuutiset vahvistavat sen, että alalla on voimakas halu uusiutua, kasvaa ja vahvistaa asemaansa biotalousmarkkinoilla", sanoo Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen.

Metsäteollisuuden tuotantomäärät (Lähde: Metsäteollisuus)

Keskiarvo: 3 (3 arviota)

Käteisellä kesään ja osingoilla ongelle

Käyttäjän Norvestia kuva

 Kirjoitusvuorossa Mika Huhtamäki

Kesä on tulossa ja osalla osingot polttelevat varmasti vielä taskunpohjalla. Osinkokevään lähestyessä loppua on aika miettiä, miten tästä eteenpäin. Tilanne on kutkuttava ja pitkään jatkunut nousu kannustaa helposti osakekaupoille, mutta vallitsevassa markkinatilanteessa kannattaa kuitenkin harkita parikin kertaa ennen kuin ryntää ostoksille.

Nousevien markkinoiden taika pitänee vielä hetken ja salkun keventämistä tuskin kukaan voi vielä varmuudella suositella. Pidempää nousua seuraa kuitenkin aina lasku, joko lyhyempänä korjausliikkeenä tai pidempikestoisena laskujaksona. Indeksien kertoma on selvää luettavaa; sekä DAX että S&P 500 ovat jatkaneet tasaista nousuaan jo lähes viisi vuotta, OMXH:n seuraillessa samaa kehitystä hieman suuremmilla heittelyillä. Pidempiaikaisen nousutrendin lisäksi viimeisten kuukausien aikana on nähty myös normaalia rivakampi vaihe, joka enteilisi ainakin pienempää korjausliikettä alaspäin. Tämä korjausliike voisi ajoittua tulevalle kesälle, lisäksi Venäjän ja Ukrainan välinen kireä tilanne voi laukaista yllätyksellisiä ja erittäin nopeitakin markkinaliikkeitä.

Keskiarvo: 3.3 (3 arviota)

Julkinen talous ja velkaantuminen

Julkisyhteisöillä on paljon velkaa, mutta onneksi velkojen vastapuolella on myös omaisuutta. 

Keskiarvo: 3.8 (4 arviota)

Kaikki ei ole euron syytä

Käyttäjän Jouko Marttila kuva
Posted in

Paluuta markkaan tarjotaan lääkkeeksi taantuvalle taloudelle. Euroeroa on yhtä vaikea perustella kuin eurostoliiton hyötyjä.

Professori Vesa Kanniaisen toimittama ja asiantuntijaryhmän kirjoittama Euron tulevaisuus - Suomen vaihtoehdot ehdottaa Suomelle eroamista eurosta yhtenä helppona keinona saada talous taas raiteilleen. Kirjoittajat pitävät yhteisvaluuttaa virheenä, joka on tuottanut euroalueen kansalaisille kymmenen prosentin hyvinvointitappiot. Kanniainen päättelee, että omalla valuutalla Suomi olisi välttynyt menetyksiltä, joten olisi parempi palata markka-aikaan.

Miten hyvinvointitappiot ovat syntyneet, sitä kirjassa ei avata muuten kuin toteamalla, että euroalueen talouskasvu on jäänyt kymmenen prosenttia jälkeen siitä, mitä se olisi voinut olla ilman finanssikriisiä. Olisiko Eurooppa välttynyt finanssikriisin vaikutuksilta ilman euroa, vai olisivatko vaikutukset olleet jopa nykyistä pahemmat, jos kaikki olisivat jatkaneet omilla valuutoillaan, sitä on vaikea todentaa. Toisaalta kirjan arviot valuuttajärjestelmän vaihtamisen kustannuksista ja riskeistä vaikuttavat tupakkiaskin kanteen tehdyiltä laskelmilta.

Keskiarvo: 4.3 (7 arviota)

Euroalueen kilpailukykyerot kutistuvat

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Vaihtotase kertoo yksityinen sektorin, julkinen sektorin ja yritysten talouksien yhteenlasketun tasapainon - sen kuinka paljon kyseinen maa kokonaisuudessaan velkaantuu taikka vaurastuu.

Positiivinen vaihtotase korreloi pörssikurssien nousun kanssa

Vaihtotase korreloi jossain määrin myös pörssikurssien kanssa. Vaurastuvassa ja teollistuvassa maassa on positiivinen vaihtotase ja melko usein myös pörssikurssit nousevat ja valuutan arvo vahvistuu. Kehittyneiden maiden, USA:n ja Euroalueen vaihtotaseet ovat vuodesta  2008 alkaen vahvistuneet, teollisuus piristynyt ja pörssikurssit vahvistuneet suhteessa kehittyviin maihin. USA ja Euroalue ovat olleet sijoittajalle hyviä valintoja. 

Vaihtotaseen tasapaino kehittyvissä ja kehittyneissä maissa (Lähde: IMF)

Keskiarvo: 4.2 (5 arviota)

Teknologiateollisuuden tilaukset lisääntyneet – uhkana Venäjän taantuma

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

    Tammikuussa raportoitu ja kevään aikana jatkunut tarjouspyyntöjen määrän lisääntyminen on merkinnyt myös uusien tilausten kasvua. Venäjän taantuman paheneminen vaikuttaisi merkittävästi vientiin. Suomen palveluviennin kasvu edellyttää teollisuuden menestymistä Suomessa. Teknologiateollisuuden positiivinen kehitys on jatkunut alkuvuoden aikana.

"Näyttää siltä, että tammikuussa raportoitu yritysten saamien tarjouspyyntöjen lisääntyminen on merkinnyt uusien tilausten kasvua", Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen sanoo.

Keskiarvo: 4.8 (4 arviota)

Poliittisesta vastuusta

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

Marko Karttusen väitöskirjan mukaan Suomen vei EMUun hyvin pieni joukko poliitikkoja ja virkamiehiä. Omasta mielestäni Suomen vei euroon tasan kaksi poliitikkoa, Lipponen ja Niinistö. Lipponen lienee eläkkeellä ja Niinistö valittiin suurella ääntenenemmistöllä presidentiksi. Niinistö on vielä myöhemminkin aliarvioinut euron ”valuvikoja” artikkelissaan Antti Satulin muistokirjassa "Marginaalista ytimeen: Suomi Euroopan unionissa 1989-2003", Tammi.

Mitä vakuuksiin tulee, seuraava sitaatti on suoraan hevosen eli silloisen valtiovarainministerin Jyrki Kataisen suusta:

”Irlannille ja Portugalille annettujen takauksien yhteissumma on 1,9 miljardia. Lisää vastuita ei voi tulla, koska emme jatkossa edes harkitse lainatakuiden myöntämistä ilman täysimääräisiä vakuuksia… …On oikeastaan turha puhua isommista teoreettisista miljardimääristä, koska täysimittaiset vakuudet rajaavat vastuumme tuonne alle kahden miljardin. Se kaksi miljardia on oikeastaan ainoa luku, joka tavallisen suomalaisen kannattaa muistaa”

Keskiarvo: 3.6 (15 arviota)
Julkaise syötteitä