Artikkelit aikajärjestyksessä

Osakkeet ovat talouslukujen perusteella edelleen järkevä valinta

Nordean päästrategi, Lippo Suominen, luottaa edelleen osakkeisiin.

Mikäli maailmantalouden ja tuloksien kasvu jatkuu nykyisellä tasollaan ovat osakkeet nykyisellään edelleen järkevä sijoituskohde. Korkomarkkinoilta ei näyttäisi olevan merkittäviä tuottoja tarjolla.

Sijoittajan kannattaa kuitenkin seurata uhkaako raaka-aineiden hinnan lasku taikka Kiinan heikkenevät näkymät koko maailmantalouden kasvua. Keskuspankkien koronnostojen vaikutus talouteen näyttäisi olevan vähäinen, mutta tilanteen kehittymistä täytyy seurata.

Käyttäjän Johannes Hidén kuva

Luovutustappiot vähennyskelpoisiksi kaikista pääomatuloista

Juuri alkaneen vuoden eli vuoden 2016 verotuksesta lähtien luovutustappiot ovat vähennyskelpoisia kaikista pääomatuloista, kun vähennyskelpoisuus on aiemmin koskenut vain luovutusvoittoja (kts. esim. https://www.veronmaksajat.fi/Palkka-ja-elake/verotus-2016/ tai Henkilöasiakkaan vero-opas 2016 ).

 

Muutos tekee verotuksesta oikeudenmukaisempaa kahdellakin tapaa. Se estää tilanteet, joissa verovelvollinen joutuu maksamaan veroa sijoituksista, jotka ovat todellisuudessa tappiollisia (kts. esim. Osingot aidosti samalle linjalle luovutusvoittojen kanssa). Se myös nostaa tavallisen piensijoittajan tasaveroisempaan asemaan suhteessa varakkaaseen sijoittajaan, jolla on holdingyhtiön, kapitalisaatiosopimuksen tai muiden sijoitusinstrumenttien kautta paremmat mahdollisuudet välttää ylimääräisiä veroja ennen rahojen varsinaista tulouttamista omaan käyttöön. Samalla se eliminoi järjestelmän kierteet -juttusarjani "kierteet" 17 ja 18

 

Riskit piilevät siellä, missä niitä vähiten odottaisi

On mielenkiintoista tehdä havaintoja siitä, kuinka eri alojen ammatilaiset käsittävät termin 'riski' niin monilla eri tavoilla. Joillakin aloilla riskien hallinta keskittyy ainoastaan epätodennäköisiin, mutta vaikutuksiltaan suuriin riskeihin, eli niin sanottuihin 'mustiin joutseniin'. Toisilla aloilla taas riskien hallinta keskittyy todennäköisiin, mutta vaikutuksiltaan pienempiin riskeihin.

 

Maanpuolustus on hyvä esimerkki alasta, jossa riskienhallinta keskittyy mustiin joutseniin. Maanpuolustuksen ammattilaiset varautuvat vain ja ainoastaan aseellisen hyökkäyksen uhkaan, jonka todennäköisyys on hyvin pieni. Suurin osa armeijan työntekijöistä ei joudu koko työuransa aikana käyttämään ammattitaitoaan tositilanteissa, mutta kaikki ymmärtävät, että tämä ei tarkoita sitä, että heidän työnsä olisi ollut hukkaan heitettyä. Joskus sodat voivat toden totta syttyä ja silloin on syytä olla varautunut hyvissä ajoin etukäteen.

 

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Omat Rahat Katsaus: Hyvät, Pahat ja Rumat 2015

Salkkusivu jossa lisätietoja

Arvonmuutokset: Vuodessa +16.1%,  alusta (27-05-2010) +95.4%

 

Vuosi 2015

Salkun tuotto 2015 oli kohtuullisen hyvä: 16.08%. Tuotosta 4.2% oli osinkoja ja 3.6% johdannaisista. Kevällä oltiin jopa korkeammissa lukemissa, mutta Kiinan pörssipaniikki laski toisen vuosipuoliskon negatiiviseksi.

Painavista pörssi-indekseistä S&P 500 jäi vuositasolla ensimmäistä kertaa 2008 kriisinvuoden jälkeen lievästi pakkasen puolelle. Myös Hangseng ja FTSE100 jäivät miinukselle. Parhaiten pärjäsivät Eurostoxx50 +4.6%, ja Topix + 10.5%.

Indeksifutturit (Eurostoxx50 (FESXc1), SP500 (ESc1), Hangseng (HSIc1), FTSE (FFc1) ja Topix (JTIc1) . Lähde saxo bank

Valuuttojen liikkeet ovat olleet keskeisiä sijoitusten tuotolle. Koko mailman pörssiosakkeita kuvaava FTSE world tuottoindeksi on taalamääräisenä kehittynyt -1.65% , mutta euromääräisenä +9.55%. Johdannaisista riisuttuna oman salkun +12.4% tuotto on hieman euromääräistä FTSE world indeksiä korkeampi.

Hyvät:

  • Uskallus käyttää vivutusta lisäsi tuottoa, mutta myös volatiliteettiä. Covered-call toimi vuositasolla hyvin, joskin alkuvuotena pelkkä pitkä positio Eurostoxx50-futuureissa olisi tuottanut huomattavasti paremmin. Jälkiviisaus on helpointa lajia. Uutta vuotta ajatellen uskon että Covered-call positio eurostoxx50:ssä on jopa parempi valinta kuin 2015, koska se tuottaa myös indeksin pysyessä muuttumattomana.
  • Muutamat vanhat luotto-osakkeet jatkoivat nousuaan: Corticeira Amorim (+96%), Bakkafrost (+56%), Nolato (+45%), Tallinna Kaubamaja (+32%), Axa (+32%) 

Huonot:

Vapaarahoitteisista asunnoista saa hyvää vuokratuottoa

Vapaarahoitteisten asuntojen vuokratuotot ovat kehittyneet 2010 luvulla asuntosijoittajan kannalta ilahduttavaan suuntaan. Vuokratuotot ovat nousseet yli kaksi kertaa nopeammin kuin kuluttajahinnat.

Vanhojen asuntojen hinnat ovat sen sijaan kehittyneet huonosti suhteessa elinkustannuksiin. Hinnat ovat nousseet vain vajaat 5% kun sen sijaan elinkustannusindeksi on noussut samassa ajassa 8%. Asuntojen hintakehityksessä on suuria alueellisia eroja ja pääkaupunkiseudun ja suurimpien maakuntapääkaupunkien kehitys on ollut tyydyttävää. (Kuva oikealla perustuu tilastokeskuksen materiaalii)

Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva tähdentää, että vuokratason nousu johtuu lähinnä institutionaalisten vuokranantajien toiminnasta. Suuret institutionaaliset vuokranantajat ovat nostaneet kuluneen vuoden aikana vuokria yksityisiä vuokranantajia enemmän. Yksityiset vuokranantajat toimivat siten eräänlaisena puskurina kustannusten nousun ja vuokralaisen välissä.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Taloyhtiöitten alaovien lukitus

Tku Ursininkatu 2.1.2016

 

Asun nykyään talossa, jonka hallitus, is. ja huoltomies viis veisaavat otsikon aiheesta. Sama peli on jatkunut 20 vuotta. Turussa Ursininkadulla sattunut tulipalo osui lähelle ja kaiken lisäksi kortteliin, jossa aiemmin asuin.

Ullakot harvoin syttyvät itsekseen tuleen.

 

Suomen tasavallan presidentin Uuden Vuoden puhe 2016

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön mukaan Suomella ja Ruotsilla on yhdessä merkittävä mahdollisuus edistää Pohjois-Euroopan turvallisuutta. Presidentti Niinistö käsitteli uudenvuodenpuheessaan 1.1.2016 turvallisuutta, taloutta ja maahanmuuttoa.

”Suomi ja Ruotsi ovat Naton erityiskumppaneita. Harjoitamme keskenämme tiivistyvää sotilaallista yhteistyötä, joka sujuu hyvin ja jota molemmissa maissa arvostetaan”, presidentti sanoi.

”Olemme molemmat myös sotilasliittoon kuulumattomia maita. Yhdessä meillä on vahvat yhteydet niin länteen kuin itään, ja tämä nostaa meidät Ruotsin kanssa erityisasemaan. Se taas luo mahdollisuudet merkittävään työhön Pohjois-Euroopan turvallisuuden ja vakauden edistämiseksi.”

Haisevaa touhua Finnaviassa

Olen asiassa lehtitietojen varassa, mutta niiden mukaan valtionyhtiö Finnavian kohutut johdannaiskaupat raskaine tappioineen ovat kyllä käsittämätöntä touhua. Tai ainakin posketonta urheilua omistajien eli meidän kaikkien rahoilla. Kyseessä kun eivät olleet yhtiöiden normaalit suojaustoimet omaan liiketoimintaan liittyvissä markkinainstrumenteissa kuten raaka-aine-, korko- tai valuuttajohdannaisissa. Niitähän lukemattomat yhtiöt käyttävät suojaamaan monenlaisia toimintojaan samalla tavalla kuin sijoittajat käyttävät johdannaisia osakesalkkunsa suojana äkillisten pudotusten varalla.

Tuollainen vakuuttaminenkin on vaikeaa ja riskialtista puuhaa, koska väärin mitoitetut ja räätälöidyt suojaukset, kenties jopa väärillä johdannaisilla, voivat käydä kalliiksi. Toisaalta niiden käyttö on lähtökohtaisesti perusteltua, jos liiketoiminta on riippuvainen jostakin herkästi heiluvasta hyödykkeestä kuten öljystä. Mutta Finnaviassa johto näyttää vain yksinkertaisesti pelanneen pörssissä johdannaisilla, jotka eivät mitenkään sen liiketoimintaan liity.

Olen itse tehnyt samaa aika laillakin aikanaan - omilla rahoillani-, joten tiedän yhtä jos toista touhun riskeistä, ja ne ovat isot. Enkä keksi hätäisesti yhtään järjellistä syytä, miksi valtionyhtiön johdolle pitäisi suvaita oikeus uhkapelaamiseen, kun se ei millään tavalla kuulu sen ydintoimintoihin.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kaiken saa kun luottaa ja uskoo

Hyvät Uuden Vuoden lupaukset ovat ne, jotka toteutuvat ja pitävät ja jotka muuttavat elämää. 

Kannattaa tehdä sellaisia lupauksia, joihin pystyy ja jotka ovat realistisia. Oikein mitoitetut lupaukset ovat palkitsevia ja ne osoittavat elämänhallintaa ja omakuvan realistista eheyttä. Tämä koskee myös sijoittamista.

En tiedä ovatko minun, sijoittajan, Uuden Vuoden lupaukseni realistisia, mutta tässä näitä:

Osakevalintaa

En uskalla sanoa olevani varma osakemarkkinoiden kehityksestä ainakaan vuoden tähtäimellä. Mutta yhden asian tiedän, hyvät yritykset ovat järkevä sijoituskohde. Tulen jatkossakin tekemään niinsanottua osakepoimintaa. Valitsen piksun EPS estimaattien ja liikevaihdon kehityksen perusteella aliarvostettuja osakkeita ja pitäydyn niissä. Ne tuottivat minulle viimekin vuonna hyvän tilin ja menestyvien yritysten pörssiarvo ei huononakaan aikana laske kohtuuttomasti. 

Hyvin tuottavia korkosijoituksia

Seuraan korkomarkkinoiden kehittymistä ja siirrän hieman pääomaa hyvin tuottaviin korkopapereihin. Kulunut vuosi oli korkosijoittajan painajainen. Hyvää tuottoa ei saanut mistään ja USA:n korkeatuottoisten yrityslainojen tuotto nousi alkuvuoden 6% tasolta nykyiseen 8,5% tuottoon. Uskon, että tuleva vuosi on parempi ja uskallan sijoittaa hieman myös näihin korkeatuottoisiin yrityslainoihin huolimatta siitä että USA:n talous voi kääntyä huonompaan suuntaan. Onhan 8% tuotto sentään kohtuullinen. Piksun ETF sivulta löytyvä HYG yrityslaina ETF voisi olla sopiva instrumentti.

Uskon Euroon

Kiintoisa pikkutieto YIT:sta

En tavallisesti ole hirveän kiinnostunut ulkopuolisista pörssivihjeistä tai sen kaltaisesta tiedosta kuin erityisistä syistä, joiden reunaehdot aika harvoin täyttyvät. Vielä harvemmin tunnen tarvetta niiden levittelyyn, koska toisen ja kolmannen käden tiedoista harvoin mitään hyvää seuraa. Jos huonosti käy vihjeen kanssa, saat lunta tupaasi huolimatta vilpittömästä motiivista.

Laitan tähän nyt kuitenkin ruohonjuuritason tiedonmurusen vastuuvapauslauseketta korostaen. Kysyin viikko sitten tutulta kirvesmieheltä halukkuutta pienen kotiurakan hoitamiseen, koska hän oli valitellut muutaman viime vuoden aikana joutuneensa lomautetuksi tasaisin väliajoin urakoiden puutteessa. Hän on ollut vuosia töissä YIT:llä täällä Tampereella. Nyt hän kehui työtilannettaan hyväksi pitkästä aikaa, ja pomojen lupailleen sen näkyvässä tulevaisuudessa sellaisena pysyvän. Koska urakoista ei nyt ollut pulaa, eivät keikkahommat kiinnostaneet.

Sijoittajan kannattaa suhtautua kuten sanoin tällaiseen informaatioon varovasti, koska yhtiöiden tuloskunto riippuu monista tekijöistä, ja YIT on kansainvälinen toimija. Tiedon todenperäisyyttä en sinänsä epäile, koska kyseinen kaveri on sen verran tuttu että tuskin minulle valehtelisi.

YIT on minulle pitkältä ajalta tuttu yhtiö kuten varmaan kaikille Piksun lukijoille. Se on ollut alamäessä monta vuotta suhdanteen kyntäessä Suomessa ja sittemmin Venäjälläkin, joten aikansa loistoyhtiö ja osinkokone on pudonnut minun salkustani pois. Potentiaalisestihan se on kuitenkin sama hyvä yhtiö kuin ennenkin, joten suhdanteen kohentuessa se olisi kiintoisa ostokohde, kun P/B ja P/S-luvutkin ovat valuneet harvinaisen alas.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Asuntojen hinnat romahtaneet vai nousseet?

Tunnetulla taloussivustolla uutisoitiin äskettäin: "Vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat laskivat jyrkästi Helsingissä". Tämä on sekä totta että harhaa. Suuren lukijamäärän saamiseksi kannattaa toki kirjoittaa katastrofiotsikko.

Alla tilastokeskusken data johon uutinen perustunee:

Vanhojen osakehuoneistojen velattomat neliöhinnat, marraskuu 2015

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Huippusijoittajilla on yhteisiä piirteitä

Huippusijoittajia on monenlaisia, kuten ihmisiäkin. Heillä on monia yhteneväisiä piirteitä. Tässä kirjoituksessa käyn joitakin läpi. Kaikkia on vaikea luetteloida, mutta tässä kirjoituksessa on niistä muutamia. Listaa saa lisätä kommentoimalla kirjoitusta. Hirveän syvällisesti asiaan ei voi mennä, koska kirjoituksesta tulisi liian pitkä. Lisäksi huomauttaisin ettei kyse ole tieteellisestä tutkimuksesta vaan havainnoistani mm. seuraavien sijoittajien, kuten Warren Buffettin, Charlie Mungerin, Ray Dalion, Carl Icahnin ja monen muun huippusijoittajan haastatteluista ja heidän kirjoittamista tai heistä tehdyistä kirjoista. Huippusijoittajien sijoituksia ei tule kopioida, mutta heidän ajattelumallejaan voi käyttää hyväkseen valiten niistä itselleen parhaiten sopivat mallit.

 

Oppii virheistä

 

Vain valehtelijat eivät häviä koskaan rahaa. Kaikki sijoittajat tekevät virheitä jossain vaiheessa. Poikkeuksia ei ole. Monet huippusijoittajat ovat hävinneet suurimman osan rahojaan sijoitusuransa aikana. Joitakin poikkeuksia on. Virheitä voi olla monenlaisia. Yksi laittaa kaikki rahansa yhteen osakkeeseen ja häviää. Toinen laittaa rahansa kohteeseen, jota ei ymmärrä kunnolla ja kolmas unohtaa riittävän turvamarginaalin ostaessaan osaketta liian kovalla hinnalla arvonmäärityksensä jälkeen. Huippusijoittaja yrittää ymmärtää miksi teki virheen ja mikä se oli. Hän oppii myös muiden virheistä. Huippusijoittaja hyväksyy virheensä ajoissa eikä häviä kaikkia rahojaan todisteiden ollessa häntä vastaan.

 

Tietää rajoituksensa

 

Suurituloiset asuvat Espoossa

Korkein keskitulo suurimmista kaupungeista vuoden 2014 lopussa oli Espoossa (39 151 €). Viimeisen neljän vuoden aikana (2010-2014) keskitulo on noussut eniten Kuopiossa, Helsingissä ja Espoossa, yli 3000 euroa. Muissa suurissa kaupungeissa keskitulon kasvu jäi keskiarvoa (2946 euroa) pienemmäksi. Lahdessa kasvua oli 2454 euroa neljän vuoden aikana.

Keskitulon heikompaa kasvua kasvukeskuksissa selittää osaltaan opiskelijoiden suuri määrä ja ulkomaalaistaustaisen väestönosan kasvu. Esimerkiksi Vantaalla keskitulo on kasvanut vertailukaupungeista vähiten vuosina 2010-2014, 2277 euroa.

Keskitulot suurissa kaupungeissa (Lähde: Lahden kaupunki)

Lisää tietoa:  Keskitulot

Loppuvuoden työllisyyskehitys oli alkuvuotta valoisampi

Eläkevakuutusyhtiö Eteran julkaisema suhdanneindeksi piristyi lokakuussa. Viime kuukausina työntekijämäärät ovat kehittyneet alkuvuotta positiivisemmin.

”Näyttää siltä, että piristymisen merkkejä on ilmassa. Viime kuukaudet ovat olleet positiivisempia kuin alkuvuosi, ja Eteran suhdanneindeksi lähestyy nollatasoa”, Eteran varatoimitusjohtaja Timo Hietanen sanoo.

Teknologiateollisuus haluaisi tukea hyvää menestystä palkkakannustimilla

Teknologiateollisuus selvitti syksyn 2015 palkantarkistusten toteutumista yrityksissä. Tulokset osoittavat, että keskitetty työllisyys- ja kasvusopimus ei ole edistänyt paikallista sopimista vaan johti takapakkiin teknologiateollisuudessa. Yritykset haluaisivat käyttää palkkapolitiikkaa aktiivisemmin hyvää suoritusta tukemaan, mutta tämä ei ole toteutunut.

Teknologiateollisuuden kolmivuotisten työehtosopimusten mukaan palkkojen tarkistaminen toteutetaan  ensisijaisesti yrityksen omista lähtökohdista käsin, paikallisesti. Näin palkat vastaavat yrityksen tilannetta ja tarpeita ja samalla voidaan kehittää tuottavuutta. Mallin tavoitteena on myös tukea palkkauksen kannustavuutta ja oikeudenmukaisuutta.

Paikallinen sopiminen ei etene käytännössä

Teknologiateollisuuden syksyn 2015 palkantarkistusten toteutusta koskevan kyselyn tulokset näyttävät paikallisen sopimisen ottaneen takapakkia erityisesti teollisuuden työntekijöiden osalta. Paikallisen ratkaisun saavutti palkantarkistuksen ajankohdan tai toteutustavan osalta vain vähän yli 10 % henkilöstöstä. Luku on selvästi heikoin työllisyys- ja kasvusopimuksen kolmesta palkantarkistuskierroksesta.

- Selvitys osoittaa, että keskitetyt palkkaratkaisut ovat murentaneet sekä yritysten että työntekijöiden mahdollisuutta sopia asioista paikallisesti yritysten ja henkilöstön omien tarpeiden mukaan, Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen pahoittelee. Näin ollen myös monessa teknologiateollisuuden yrityksessä päädyttiin yleiskorotuksiin paikallisten palkkaratkaisujen sijasta.

Helsingin pörssi nousi osingot huomioiden yli 10% vuonna 2015

Pörssivuosi oli Nordea katsauksen mukaan hyvä, OMXHEX nousi osingot huomioiden runsaat 10%.

Turvasatama tyyppiset osakesektorit sektorit, kuten päivittäistavarat ja terveydenhuolto, pärjäsivät maailmalla parhaiten kun taas sykliset ja erityisesti kaivosteollisuuteen sidoksissa olevat pärjäsivät heikommin.

Helsingin pörssin tähtiä olivat muun muassa halvasta energiasta hyötynyt Finnair ja monet Euron heikentyvästä arvosta hyötyneet. 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Meissä elävä lapsen sielu motivoi meidät yrittämään yhä uudelleen

Jouluna juhlimme meissä elävää pientä lapsosta - pientä helmeä sisässämme. Hän antaa meille voiman elää ja motivaation. Hänen vuoksensa me sijoitamme, teemme työtämme, yritämme ja elämme. Meidän sielumme, pieni lapsen sielu, on aina utelias, iloinen, nöyrä ja vähään tyytyväinen. Hän on kaikkea sitä, minkä me joskus arjessa unohdamme - meidän oma puhtain henkemme. Jouluna on hyvä hiljentyä kunnioittamaan suurinta sisässämme - pientä lapsen mieltä. 

Jouluna on hyvä myös katsoa taapäin ja tehdä tiliä itselleen siitä mitä tuli saavutettua:

  • pystyinkö vuoden aikana tukemaan lähimpiäni, työtovereitani ja muita sijoittajia sillä tavalla kuin olisin halunnut
  • saavutinko työssäni, sijoittajana, sen mitä tavoittelin ja pystyinkö tarjomaan hyviä tuotteita tekeville ja työllistäville yrityksille riittävän rahallisen selkänojan

Joulurauhaa Shakespearen siivellä!

Laitan Piksun lukijoille ja tekijöille jouluterveiset juhlan luonteeseen hiukan erikoisen asian innoittamana. Pyhinä tulee ensi-iltaan laadukas brittidraama Shakespearen klassikosta Macbeth pääroolissaan häikäisevä ja monipuolinen näyttelijä Michael Fassbender. Shakespearen kuningastragedioista Macbeth on brutaalein ja psykologisesti tyrmäävin – ja varmasti ajankohtainen, sillä joka tason macbetheja riehuu nyt etenkin Lähi-idässä joka nurkalla.

                  Macbethan on sotapäällikkö, joka murhaa kuninkaansa ja kaappaa vallan. Hänestä kuoriutuu armoton tyranni, joka vallanhimon, sisäisten harhojen ja todellisten vihollisten juovuttamana murhaa jokaisen salaliittolaiseksi epäilemänsä iästä ja sukupuolesta riippumatta. Julmuuteensa Macbeth lopulta itsekin kaatuu, kun omatkin saavat tarpeekseen sortajasta.

                  Kuten aina Shakespearen näytelmissä, vallanhimo on myrkyistä pahin. Sen ryöstäytyminen kumpuaa yksinvaltaisesta järjestelmästä. Yksinvaltiuden houkutus kiihdyttää piittaamatonta vallanhimoa ja narsismia. Mitä täydellisempi valta, sen täydellisempi turmelus.

Garmin

Katselin tässä hieman Garmin nimistä yritystä ja siitä tuli mieleen ensin mieleen GPS ja ei se väärin ole.

Yrityksen markkinaosuudet eri segmenteissä on ollut jo vuosia varsin paikoillaan. Ei näy mitään suurta nousua.GPS yksin ei riitä enää mihinkään vaan siihen pitää lisätä paljon muuta toimintaa. 

Yritys on selkeästi alisuoriutunut kesästä 2014 alkaen niin koko teknologiasektorille ja myös S&P 500 indeksiä vastaan. Yrityksen arvostustaso on laskenut, koska luullaan puhelinten syövän tuon liiketoiminnan Analyytikoiden konsensus vuodelle 2016 Garminin EPSiksi on 4,17 mikä antaa P/E luvuksi alle 9. Garminin USAn ulkoista tulosta painaa vahva ja edelleen vahvistuva dollari. EPS on ollut noin kolme viimevuosina. Yritys on antanut viimeaikoina tulosvaroituksia ja sen näkee kurssista.

Tuossa kuvassa tummalla sinisellä on arvioitu EPS, vaalealla sinisellä toteutunut ja viivalla yllätysprosentti. Yritys on alisuoriutunut viimeaikoina. yritys selittelee ongelmiaan heikentyvillä valuuttakursseilla suhteessa dollariin, mutta noissa on selittelyn makua, vaikka tottahan se on. Kun yritys alisuoriutuu tarpeeksi kauan ja sijoittajat ovat polttaneet siinä rahansa, niin odotuksia ei paljo onnistumiseen ladata. 

Paikkatiedon hallinta, minkä tekijä Garmin on, tulee yhä tärkeämmäksi. Näin on vaikka perinteelliselle GPS laitteelle on tullut ilmaisia korvaajia puhelimiin.

Terveydenhuoltoalan yritykset ovat menossa pois muodista

Eri teollisuudenalojen tulostuottojen erot ovat venähtäneet suuriksi kuten oheisesta Unisolver Ltd:n kokoamista piksu sektori-indeksien tunnusluvuista voimme havaita (taulukko oikealla). Parhaimman teollisuudenalan yritykset tekevät sijoittajalle keskimäärin lähes 8% tulostuottoa kun taas huonoin teollisuudenala, terveydenhuolto, tuottaa vajaata 5% tuottoa.

Tulostuottojen pitkän ajan kertymä loppujen lopuksi määrää sen, mitä sijoittaja pitkällä aikavälillä saa. Siksi tätä lukua on hyvä seurata.

Tulostuottojen eroille löytyy toisinaan hyviä syitä, mutta taulukosta löytyy myös markkinoiden tekemiä virhearvioita (?):

  • Materials (materiaalit ja kaivosyritykset) tekevät hyvää tulosta koska niiden osakkeet on pörssissä hinnoiteltu niin halvoiksi että pienikin tulos riittää nostamaan niiden osakekohtaisen tuloksen lähes 7% tasolle. 
  • Terveydenhuoltoalan yritykset on taas hinnoiteltu pörssissä niin kalliiksi että tulostuotto jää kituliaaseen 4,8% tasolle. Edes väestön vanheneminen ei seltä näin suurta yliarvostusta.
  • Pankit ja rahoitus (financials) on hinnoiteltu viime finanssikriisin jäljiltä niin halvoiksi, että ne tekevät huikeaa 7,5% tuottoa osakkeenomistajille.

Sektoreihin sijoittamalla ei ole kuitenkaan helppoa tehdä suuria voittoja. Ali- ja yli- arvostusten havaitseminen on kohtuu helppoa, mutta sen arvaaminen, milloin virheellinen arvostus purkautuu onkin sitten jo paljon vaikeampaa. Trendit ovat pitkiä ja verkkaisia ja erilaiset muoti-ilmiöt kestävät useita vuosia.

Käyttäjän Norvestia kuva

Krooninen häiriö

Kirjoitusvuorossa: Mika Huhtamäki

Asumme euroalueen kalleimmassa maassa, jossa kolme neljästä 18–34 -vuotiaasta ei pidä nykytaantumaa enää normaalina talouden vaihteluna. Lisäksi nuoret uskovat olevansa köyhempiä kuin heidän vanhempansa samanikäisinä. Pelottava asennemuutos, etenkin kun takana on koko itsenäisyyden ajan jatkunut tasainen vaurastumisen historia. Miten tähän on oikein tultu?

Suomen menestystarina lähti liikkeelle sotien jälkeisellä nopealla teollistumisella, joka vei meidät myös lähemmäs länsieurooppalaista elintasoa. Kasvua auttoi osaltaan nationalismi, valtioiden rajojen ohjatessa kilpailua, investointeja ja kysyntää. Suomi mukautui hyvin teolliseen kehitykseen, joka näkyi yhteiskunnan vaurastumisena ja julkisen sektorin maltillisena kasvuna. Julkisen sektorin koko saavuttikin eurooppalaisen tason vasta 80-luvulla.

Teollisen kasvun loppuvaiheen kasvuloikka perustui oman aikansa disruptioon eli murroskohtaan. Muutoksen ajurina toimivat matkapuhelimet, langattomat verkot ja globalisaation tarjoamat uudet mahdollisuudet. Suomen historian massiivisin tuottavuusloikka nojasikin globaalisti järjestettyyn tehokkaaseen tuotantoon, vientiin ja lopulta myös markkinajohtajuuteen. Tämä kasvatti roimasti työn laskennallista tuottavuutta ja nopean kasvun siivittämänä Suomen julkisen sektorin koko saavutti Ruotsin tason. Lisäksi 2000-luvun vaihteessa suomalaisten elintaso ylitti ensimmäistä kertaa keskimääräisen länsieurooppalaisen elintason.

Kaikki populistit on veistetty samasta puusta

Analysoin viime viikolla Etelä-Amerikassa valtaa pitäneiden vasemmistopopulistien talouspoliittisia virheitä. Jatkan aiheesta, koska radikaalit populistit jylläävät Euroopassakin, tosin etupäässä oikeistolaiset. Ranskassa suurimmaksi puolueeksi nousi oikeiston Kansallinen rintama, Puolassa Laki ja oikeus. Unkarin sukulaispuolue Fidesz on muuttanut jo liki yksipuoluejärjestelmäksi, ja samaa ajaa Turkin AKP jopa sota välineenään. Maltillisuuden mallimaana pidetyssä Ruotsissakin ruotsidemokraatit pomppii gallupkärjessä.

On vasemmistopopulisteillakin tosin imua. Kreikassa Syriza on voittanut kahdet vaalit, Espanjassa pari vuotta vanha aatesisar Podemos on kiskaissut perinteisten suurpuolueiden rinnalle.

Äärioikeistoa ja –vasemmistoa – jotka ovat luonteeltaan käytännössä aina populisteja - pidetään aatteellisina vastakohtina, mutta ne ovat saman kolikon kääntöpuolia. Niiden maailmankuva on lopulta hyvin yhtenevä. Molempien tavoitteena on keskusjohtoinen ja autoritaarinen valtio, jossa he itse nousevat valtaan ja pitävät sen keinoja kaihtamatta. Demokratia ei ole heille arvo vaan pakollinen väline tavoitteensa ajamiseen. Demokratia lentää mäelle heti kun eväät riittävät, kuten Unkari ja Turkki osoittavat.

Ääripopulistit haluavat alistaa kansalaisten poliittiset ja taloudelliset oikeudet vahvan ja erehtymättömän johdon määrittelemälle yhteiselle hyvälle. Heidän silmissään kaikki kansalaiset ovat hätääntyneitä ja holhouksen alaisia lapsia, joiden paimentamiseen tarvitaan Vapahtaja, heidän ikioma poikkeusyksilönsä.

Syksyn notkahdus on väliaikainen, maailmantalous jatkaa ensi vuonna kasvuaan

Tämän vuoden loppupuolen notkahdus jää väliaikaiseksi ja maailmantalous jatkaa Handelsbanken:n talousennusteen mukaan ensi vuonna kasvuaan.  Euroalueen investointien laskusuhdanne päättyy ensi vuonna. Suomen tilanteen parantumisesta ei ole vielä juurikaan merkkejä.

Suomen talouden pitkä musta lista

Päättyvästä vuodesta näyttää tulevan jo neljäs perättäinen vuosi, jolloin Suomen BKT on lähestulkoon kasvuttomassa tilassa. Arvioimme, että Suomen bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna vain hienoisesti, 0,2 prosenttia (syyskuu 2015 ennuste -0.2 %). Ensi vuonna ennustamme kokonaistuotannon kasvavan prosentin verran (1,0 %) ja vuoden 2017 kasvun odotamme yltävän 1,2 prosenttiin (1,2 %).

”Suomessa julkisen velan määrä kasvaa, kun taas verrokkimaat jo toipuvat vuoden 2008 kriisin aiheuttamista tuotannonmenetyksistä. Suomen talouden sentimentti on syystäkin pessimistinen etenkin, kun tilanteen parantumisesta ei juurikaan saada merkkejä”, arvioi Handelsbanken Suomen pääekonomisti Tiina Helenius.

USA:n keskuspankin, FED:n koronnosto oli odotettu ja luottamusta herättävä

USA:n keskuspankki, FED, on päättänyt nostaa USA:n keskuspankkikorkoa 0,25% niin että korko on jatkossa 0,5%.

Päätös oli odotettu ja välitön markkinareaktio oli vähäinen. Dollarin arvo tuskin liikahti eilisestä (0,25% muutos) ja pörissikurssit hieman vahvistuivat.

Ohessa FED:n pääjohtajan Janet Yellen:n lyhyt lehdistötilaisuus (1,37 min, englanniksi).

FED kertoo tiedotteessaan, että:

  • FED:n tavoitteena on maksimaalinen vakaus työllisyyden ja inflaation suhteen
  • talouden uskotaan jatkavan kasvuaan ja työllisyyden jatkavan paranemistaan tämän vaatimattoman koronnoston jälkeenkin
  • inflaatio on edelleen alhaalla, mutta sen odotetaan nousevan yli 2% tason, kun energian ja raaka-aineiden hintojen laskun vaikutus häviää

Lisää tietoa:  Lehdistötiedote ,   Muu materiaali

 

Maailmantalous on LähiTapiolan mukaan hidastumassa ja Suomella menee muita huonommin

Maailmantalouden kasvu hidastui LähiTapiolan suhdannekatsauksen mukaan loppuvuodesta 2015 ja OECD:n ennakoivan suhdanneindikaattorin mukaan hidastuminen jatkuu edelleen ensi vuoden alkupuolella. Sekä teollisuusmaiden että kehittyvien talouksien näkymät ovat heikkenemässä. 

Poikkeuksen muodostaa Euroalue, jonka talous irtautui taantumasta vuoden 2013 toisella neljänneksellä ja suhdannekyselyt ennakoivat talouden elpymisen jatkuvan.

Suomi ei pääse vielä mukaan Euroopan kasvuun

LähiTapiola ennustaa työttömyyden kasvavan vielä ensi vuonna kilpailukyvyn ja julkisen sektorin tuottavuuden parantamisen vuoksi. Talouden hitaan elpymisen myötä työttömyys kääntyy loivaan laskuun vuoden 2017 lopussa. ”Kireä ja monimutkainen verotus, joustamattomat työmarkkinat sekä erilaiset kannustinloukut rajoittavat yhä enemmän investointeja sekä työpaikkojen syntymistä”, sanoo ekonomisti Timo Vesala. Suomen talous kasvaa ensi vuonna 0,5 prosenttia ja vuonna 2017 prosentin verran. Maahanmuutolla voisi olla parhaimmillaan 0,1-0,2 prosentin positiivinen vaikutus lyhyen aikavälin talouskasvuun, Vesala arvioi.

Suomalaisilla Pohjoismaiden huonoin talouslukutaito

Suomalaiset ymmärtävät suhteellisen hyvin talousasioita, kun vertailukohtana on koko maailma. Maailmanpankin tekemän globaalin Financial Litearacy around the world -tutkimuksen mukaan keskimäärin vain kolmasosa kaikista ihmisistä on talouslukutaitoisia.

Tutkimuksessa kysyttiin korkoihin, inflaatioon, riskin hajauttamiseen ja korkoa korolle periaatteeseen liittyviä kysymyksiä. Vuonna 2014 tehtyä tutkimusta varten haastateltiin yhteensä yli 150 000 yli 15-vuotiasta henkilöä yli 140 maasta. Tutkimustulokset paljastivat, että eri maiden ja demografisten ryhmien välillä on suuria eroja: naisilta, köyhiltä ja vähemmän koulutetuilta puuttui talousosaamista, myös kehittyneiden rahoitusmarkkinoiden maissa. Henkilöt, jotka käyttivät pankkipalveluita ja omistivat pankkitilejä sekä luottokortin, taas olivat tietoisempia talousasioista tulotasosta riippumatta.

Suomalaiset olivat maailman kymmenenneksi talouslukutaitoisin kansa, meistä keskimäärin 63 prosentilla on hyvä talouslukutaito. Määrä on kuitenkin huomattavasti pienempi kuin muissa Pohjoismaissa.

Erot huomattavia sukupuolten, ikäryhmien sekä tulo- ja koulutustasojen välillä, myös Suomessa

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Omat rahat: Etelä-afrikka mylleryksessä

Randi on heikentynyt voimakkaasti viime päivinä

Etelä-Afrikan markkinat ovat olleet viime päivinä mylleryksessä. Talous on ollut jo jonkin aikaa heikossa vedossa, kaivannaisteollisuuden kärvistellessä heikkojen raaka-ainehintojen paineen alaisena. Viime viikolla presidentti Jacob Zuma päätti erottaa arvostetun keskuspankkijohatjan Nhlanhla Nenen ja nimittää hänen paikalleen tuntemattoman parlamentaarikon "joka paremmin kuntellee kansan ääntä". Toisin sanoen keventää tiukkaa rahapoliiikkaa.

Tämä oli kuitenkin selvä virhe: Randi romahti ja Johannesburgin pankki-indeksi laski 19%. Maanantaina olikin sitten korjauksen aika: Jälleen uusi keskuspankkijohtaja, mutta tällä kertaa uusvanha. Edellinen johtaja Pravin Gordan palaa ohjaksiin.

Onko nyt siis tilaisuus napata halpoja etelä-afrikkalaisia osakkeita vai onko poliittinen riski liian suuri? Presidentti Zuma ei ole osoittanut kovin hyvää markkinatalouden ymmärrystä, joten odottamattomia käänteitä voi vielä tulla. Selkeitä vientiyrityksiä jotka eivät ole raaka-aine riippuvaisia on melko vähän. Indeksikin on Pankki- ja kaivos-painotteinen, joten ETF ei ole kovin hyvä idea.

Jos pystyy ostamaan osakkeita etelä-afrikasta suoraan on alla pari ideaa:

Euron arvo on tullut pohjiinsa

Euron arvo on jo vuoden verran matanut 1,05$ ja 1.15$ välimaastossa ilman että arvo olisi enää juurikaan pudonnut. Laskeeko euron arvo vielä pariteettiin dollarin kanssa vai kääntyykö Euron arvo kohti vahvistumista? Erään vastauksen antavat makrotalouden lait. Niiden mukaan Euro ei enää merkittävästi heikkene nykyisestään. 

Mitä nämä makrotalouden lainalaisuudet sitten tarkalleen sanovat? Lainalaisuus on varsin yksinkertainen. Kun valuutta heikkenee niin vientiteollisuus alkaa vetää ja maa alkaa vaurastua.

Juuri niin on käynyt. Euro heikkeni vuodesta 2008 alkaen ja sen seurauksena Euroalueen vientiteollisuus on piristynyt ja tänä päivänä vaihtotaseylijäämämme on jo lähes 4% bruttokansantuotteestamme. Me (Euroalue) rikastumme kovaa vauhtia ja omistuksemme ulkomaiden (USA, Kiina,...) tuotantokneistosta kasvaa kovaa vauhtia  (Euroopan keskuspankin tuottama kuva oikealla).

Tilanne käy luonnollisesti jossain vaiheessa kestämättömäksi niiden kannalta, jotka nyt lainaavat rahaa Euroalueelta. Lainanhoitokulut kasvavat ja loppujen lopuksi velkaantuvien maiden yritysten ja yksityisten on pakko kiristää vyötä, vähentää lainanottoa ja kulutusta. Talouskasvu hidastuu ja rahaa ei huolita enää lainaksi ellei korko ole matala. Sijoittajien raha pakenee ja näiden velkaantuneiden maiden valuutat heikkenevät järkevälle tasolle. Tätä nuo makrotalouden lait tarkoittavat. Vaihtotaseen epätasapainon on pakko tasoittua.

Euroalueen ylijäämä on jo nyt merkittävä ja se kasvaa nykysellä Euron vaihtosuuhteella koko ajan. Olemme halpatuotantoaluetta, jonka tuotanto kasvaa kovaa vauhtia. Nykyinen Euron arvo riittää vallan hyvin pitämään yllä tätä trendiä. Olisi vaikea kuvitella mikä saisi sijoittajat kiihdyttämään tätä trendiä entisestään kun nykyinenkin Euron arvo on pitkällä aikavälillä kestämättömän alhainen ja korjausliike ylöspäin tulee joka tapauksessa jossain vaiheessa.    

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Maapallo on satelliittimittausten mukaan vihertymässä ja autiomaat kutistumassa

Maapallo on lisääntyneen hiilidioksidin aiheuttaman "lannoitusvaikutuksen" ja osin myös lisääntyneen sadannan vuoksi vihertymässä. Tämä näkyy satelliittitietojen perusteella erityisesti autiomaiden kutistumisena ja vihertymisenä. Savannien leviäminen kohti pohjoista on esimerkiksi Saharan autiomaan kohdalla selvää. Muitakin muutoksia näkyy. Läntisen Australian arot, Nevadan autiomaa, Kalaharin aavikko ja länsi-Intia ja Pakistan vihertävät tänä päivänä aivan toisella tavalla kuin vielä muutamia kymmeniä vuosia sitten. Maapallosta on tulossa yhtä vihreä kuin jääkauden sulamisen jälkeisenä lämpimänä kautena.

Maailman vihertyminen vuodesta 1982 vuoteen 2010 (Lähde: CSIRO Australia )

Meidän suomalaisten olosuhteet ovat oleellisesti parantuneet jo nyt. Metsä kasvaa kymmeniä prosentteja paremmin ja kesät ovat lämmenneet ja pidentyneet. Kukapa osaisi kuvitella millainen viime kesä olisi ollut, jos lämpötila olisi ollut asteen pari kylmempi. Sellainen oli kuitenkin tyypillinen 1800- luvun lopun kesä.

Miksi minä käsittelen tätä asiaa, kun Ilmatieteen laitoksen tulisi tuottaa meille tosiasioiden tasapuoliseen punnintaan perustuvaa tietoa? Niin pitäisi, mutta Ilmatieteen laitos ei toimi tehtäviensä tasalla. Ilmatieteen laitos tuottaa yksipuolisia näkemyksiä eikä punnittua tieteellistä tietoa. Ohessa Ilmatieteen laitoksen tuottama video, josta jokainen voi itse nähdä. Toivoisi, että Helsingin yliopisto aktivoituisi tuottamaan punnittua tietoa, mutta hekin ovat olleet viime aikoina hiljaa.

Tässä muutamia todennäköisiä vaikutuksia Suomelle:

Sivut

Tilaa syöte RSS - blogit