Artikkelit aikajärjestyksessä

Budjetin toimet työllisyystavoitteen saavuttamiseksi ovat riittämättömät

Valtiovarainministeriön budjettiehdotus ei Keskuskauppakamarin toimitusjohtajan Risto E. J. Penttilän mukaan sisällä riittäviä toimia, jotta hallituksen tavoite 72 prosentin työllisyysasteesta saavutettaisiin vaalikauden aikana.

Hallituksen tavoite työllisyysasteen nostamiseksi muiden Pohjoismaiden tasolle on oikea. “Rehellisesti on myönnettävä, että budjetti ei yksin voi ratkaista työllisyysongelmaa. Tarvitaan voimakkaita reformeja työmarkkinoille ja verotukseen. Hallituksen on aloitettava reformien valmistelu ensi vuoden puoliväliriiheä silmällä pitäen”, Penttilä toteaa.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Vuoden 2017 budjetti kertoo kyvystä pieniin uudistuksiin

Suomen Valtiota on syytetty siitä, että:

  • se ottaa jokaiselle vastasyntyneelle huomenlahjaksi velkaa 100'000€
  • se rankaisee työn tekemistä ja osaamista lähes eniten maailmassa (erilaisilla veroilla ja työntekijän ja työnantajan sivukuluilla yms.)
  • se palkitsee joutilaisuutta ja laiskuutta suurilla rahallisilla palkkioilla (erilaiset joutilaisuudesta maksettavat etuudet ovat Suomessa maailman korkeinta tasoa)
  • se ei tee tarpeellisia rakenteellisia muutoksia vaan mielummin pudottaa palkkoja (=kilpailukykysopimus)

Valtion budjetti suhteessa bruttokansantuoteeseen on pienentymässä

Syytökset ovat aiheellisia ja nykyinen budjetti vieläpä lisää velanottoa. Mutta haluan kuitenkin puolustaa nykyistä hallitusta. Pieniä rakenteellisia uudistuksia on tehty, ja budjetin kulupuolen loppusumma on laskussa kun sitä vertaa bruttokansantuotteeseen (vaikka euromääräinen menosumma kasvaa). Suunta on ollut melkein oikea.

Laskumarkkina jäi taakse ainakin Yhdysvalloissa

Niin vain saatiin laskumarkkina lopullisesti pulkkaan Yhdysvaltojen suurissa pörsseissä jo viime kuun puolella. SP500 ja Dow paukuttivat ennätykset, Nasdaq on aivan huulilla. Russelilla on vielä hiukan matkaa, mutta laskumarkkina on senkin osalta tulkintani mukaan silti ohi, koska se ohitti edellisen mt-välipiikkinsä viime syksyltä. Saattaa rytinä toki alkaa uudestaan, mutta siinä tapauksessa kyseessä on jo uusi markkinatrendi, koska tekniset taitepisteet määritellään entisten huippujen ja pohjien korkkaamisella.

Onnittelen nyt itseäni pörssin pohjaamisen arviostani, joka tuskin on kaukana epävirallisesta maailmanennätyksestä. Pistin sisään perusteellisen markkina-analyysin helmikuun 12. puolenpäivän aikaan:

http://www.piksu.net/artikkeli/pohjia-kolistellaan-oletan

Käyttäjän J.Vahe kuva

Huonosti menee, mutta menköön

Matti Vanhanen on nykyään kepun ryhmäjohtaja ja hänen sanotaan olevan Sipilän tärkeimpiä neuvonantajia. Ehkä kannattaisi hieman tutustua siihen, millainen mies on kyseessä.

Vuonna 2007 Vanhasella oli suuri ongelma. Valtiolta pursusi ylimääräistä rahaa korvista ulos 5 miljardin edestä ja Vanhasen piti pohtia, mihin senkin rahan saisi käytettyä. Nykyään ongelmat ovat hiukan toisenlaisia. Pelkästään valtiolla on velkaa 100 miljardia ja kunnilla vielä lisää. Vuoden 2007 jälkeen tuli Suomen valtiontaloudessa ratkaiseva käänne huonompaan suuntaan, jota tänä ja ensi vuonna jatketaan samalla pelillä.

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Naiset pörssiyritysten hallituksessa

Useampikin, myös Suomessa tehty tutkimus, on osoittanut, että yritykset joiden hallituksessa on tavanomaista enemmän naisjäseniä, ovat paremmin menestyviä.

EVA:n tutkimus ”Naisten johtamat yritykset ja kannattavuus” kertoo, että yritykset joiden hallituksessa vähintään puolet on naisia ovat selvästi kannattavampi 14,7 % vertailuryhmään 11,5 %.

Helsingin Sanomissa oli pari viikkoa sitten kirjoitus pörssiyhtiöiden hallitusten naisjäsenistä: ”Joka kymmenes pörssiyhtiö yhä vailla naista – hakukone kertoo pörssiyhtiöiden vallankäyttäjät”

Artikkeli tarjosi mahdollisuuden verrata kahden ryhmän – ilman naisjäseniä olevat ja 45-50 % naisjäseniä hallituksessa – välistä menestystä. Vertailu on tyyppiä nopea ja karkea, eikä tutkimus tai selvitys.

Artikkelin ryhmään n. 50 % naisedustus hallituksessa kuuluvat yhtiöt: Elisa, Finnair, Kemira, Neste, Nokian Renkaat, Aktia Pankki, Nordea Bank, Aspocomp Group, Oriola-KD,  Telia Company ja Tikkurila.

Suomalainen viljantuotanto kukoistaa

Suomen maatiloilta tänä vuonna ostettava viljamäärä (2000 miljoonaa kiloa) riittää täyttämään 8 miljoonan ihmisen koko vuoden kaloritarpeen (2500 Kcal/vrk) selviää Suomen Luonnonvarakeskuksen tilastoista. 

Teollisuuden ja kaupan varastoissa oli kesäkuun lopussa yhteensä 555 miljoonaa kiloa viljaa. Määrä on noin kolmanneksen enemmän kuin vuosi sitten ja suurin kahdeksaan vuoteen.

Käyttäjän Marko Kaarto kuva

Kuinka vähentää veroja asuntosijoittaja?

Otsikko on aika raflaava. Oikea termi olisi puhua asuntosijoittajan verosuunnittelusta. Verosuunnittelu on erittäin tärkeä osa kaikenlaista sijoittamista ja oikein käytettynä sillä voi saavuttaa huomattavia säästöjä verotuksessa. Verosuunnittelua on monenlaista, esimerkiksi vähentämällä oman asuntolainan korot verotuksessa teet verosuunnittelua. Tässä blogikirjoituksessa esitän muutamia konkreettisia ideoita kuinka voit tehdä verosuunnittelua ja säästää jopa useita tuhansia euroja verotuksessa.

Perheen asunnon sukupolvenvaihdos

Katri ja Ville ovat vuokralla 50m2 kerrostalokaksiossa.  Vuokraa huoneistosta he maksavat 750 € / kk. Perheenlisäyksen vuoksi tarkoituksena on etsiä suurempaa asuntoa.

Katrin eläkeläisvanhemmat asuvat omakotitalossa ja talon markkina-arvo on 250 000 €. Vanhempien mielestä nykyinen omakotitalo on liian suuri kahdelle henkilölle ja kaukana palveluista.

Ulkomaalaisomistuksen osuus on osakemarkkinan kuumemittari

Pörssin ulkomaalaisomistuksen osuus on hyvä indikaattori osakemarkkinoiden kuumentumisen tilasta.

Ulkomaalaisomistus pienenenee kun pörssi on alihinnoiteltu ja kohoaa kun osakkeet ovat kalliita. Yli 60% ulkomaalaisomistus on historiallisesti indikoinut ylihinnoittelua ja silloin on syytä olla osakesijoitusten suhteen varovainen.

Ulkomaalaisomistus on Suomen Pankin mukaan tällä hetkellä 51%. Tämän indikaattorin valossa näyttäisi siltä, että pörssissä on vielä nousuvaraa.

Nordea: Tuloskausi yllätti positiivisesti

Nordea: Kotimainen tuloskausi on pitkälti paketissa, ja sen saldo on myönteinen.

Valtaosa yhtiöistä on yltänyt odotuksiin, ja varsinkin kannattavuuden osalta on saatu odotettua parempia lukuja. Yli puolet yhtiöistä on onnistunut kasvattamaan tulostaan ja liikevaihtoaan viime vuoden tasosta.

Nordean viikkokatsaus kokonaisuudessaan

Osakkeista saa noin 3,9% tulostuottoa

Osakkeista saatava keskimääräinen tulostuotto (yritysten tulokset jaettuna pörssiarvolla) on viimeisen 150 vuoden aikana vaihdellut paljon maltillisemmin kuin osakkeiden hinnat. Syynä on se, että osakkeet usein hinnoitellaan pörssissä niin, että niistä saa hieman vastaavaa yrityslainaa parempaa tuottoa.

USA:n S&P500 osakkeet tuottavat pörssijoittajalle tällä hetkellä noin 3,9% tulostuottoa (oheinen kuva) ja tämä on vähän vastaaville yrityslainoille maksettavaa korkoa suurempi. Osakkeet ovat tällä kriteerillä oikein hinnoiteltuja. Mutta korot ovat matalalla eikä korkotasossa ole paljon varaa mennä enää alaspäin eikä myöskään osakkeissa pitäisi olla paljoa nousuvaraa.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Pienhiukkasten vähentämiseen kannattaa panostaa

Mikä saa minut kirjoittamaan ilmanlaadusta täällä Suomessa kaukana kaikista päästöistä? Syy on yksinktertainen. Todennäköisesti tuhansia suomalaisia kuolee tänäkin vuonna kehnon ilmanlaadun aiheuttamiin sairauksiin - moninkertaisesti liikennekuolemiin verrattuna.

Erityisenä huolena ovat dieselautojen ja huonon polton aiheuttamat pienhiukkaset. Ne sisältävät kaikkia mahdollisia orgaanisia yhdisteitä mitä maa päällään kantaa. Osa on supermyrkkyjä ja osa hyödyllisä, mutta paha on voitolla. Sattuma tekee harvoin hyvää työtä.

USA:n suurten kaupunkien ilmanlaatu oli 1970 luvulla huonoa ja tuon ajan kokemusten perusteella on olemassa pitkäaikaiseen seurantaan perustuvia arvioita siitä, miten pienhiukkaset lyhentävät kaduntallaajan elämää. Tulokset ovat häkellyttäviä. Los Angelesin, New Yorkin ja Chicagon asukkaat saavat nyt parantuneen ilmanlaadun takia noin 2 vuotta pidemmän elämän. Kun pienhiukkaspitoisuus laskee noin 10ug/m3 niin elinikä pitenee noin 0,6 vuodella näin väittää eräs luotettavan oloinen tutkimus

Mitä tämä tarkoittaa suomalaisen kannalta? No sitähän se tarkoittaa, että Mannerheimin tien asukki menettää noin vuoden elämästään Heinolaan tai Vaasaan nähden, jos ilmatieteenlaitoksen ilmanlaatuporttaalin antamiin vuosikeskiarvoihin on uskominen. Näyttäisi siltä, että voimme muutamalla yksinkertaisella toimenpiteellä välttää noin tuhat ennenaikaisia kuolemaa vuodessa:

  • nastattomien talvirenkaiden suosiminen vähentäisi katupölyä
  • dieselhenkilöautoja voisi hieman rangaista niistä haitoista, joita tuo kulkupeli aiheuttaa kanssaihmisille
  • puun polton tulisi tapahtua suurissa, usean megavatin laitoksissa, joissa päästöjä voidaan valvoa ja estää (pienpolttoa kaupunkialueilla tulisi välttää)
  • voisimme pyrkiä hieman harvempaan kaupunkirakenteeseen jolloin viheralueille jää tilaa eivätkä ihmiset asu niin lähellä suuria teitä ja päästölähteitä

Puukauppa piristyy ja kantohinnat kohoavat

Puukauppa käy ennätysvilkkaana ja puun hankintahinnat kohoavat taantuma-ajan tasoista selviää Luonnovarakeskuksen Luke:n keräämistä tilastoista

Tukkipuun kasvanut menekki johtuu rakennusteollisuuden piristymisestä ja kuitupuuta tarvitaan entistä enemmän nettikaupan ja elintarviketeollisuuden pakettien raaka-aineeksi. Hienopaperin ja sanomalehtipaperin kulutus laskee edelleen.

Aktiivinen puukauppa on merkki talouden elpymisestä ja orastavasta optimismista.

Pankkisektorin osakkeet ovat olleet jo viisi vuotta aliarvostettuja

Toimialasijoittaja pyrkii etsimään aliarvostettuja tai suhdannekuopassa olevia liiketoiminta-alueita, sijoittaa niihin ja odottelee kunnes aliarvostus purkautuu ja siirtyy sitten taas uuteen toimialaan. 

Juuri tällä hetkellä näitä aliarvostettuja toimialoja näyttäisivät tulostuoton perusteella olevan "Transportation" (liikenne) ja "Financials" (rahoitus).

Yliarvostettuja näyttäisivät tulostuoton perusteella olevan "Energy" (energia), "Consumer staples" (kulutustuotteet) sekä "Health care" (terveydenhuolto).

Järjestys on lähes sama, jos kriteeriksi otetaan yrityksen tasevarallisuus osaketta kohden (price to book).

Kesä on tuottanut sijoittajalle hyvää satoa

Kesä ollut sijoittajalle aurinkoinen. Kaikki sijoituslajit ovat tuottaneet mukavasti.

Huolestuttavia uutisia ja pörssiheiluntaa on tiedossa syksyksi. Mutta rahaa kertyy sijoittajien nollakorkoisille tileille. Huonot uutiset menevät ja tulevat, mutta ei maailma niihin kaadu ja loppujen lopuksi osakkeet ovat sittenkin eräs tuottavimman oloisista kohteista, johon raha loppujen lopuksi hakeutuu. Riskit ovat kuitenkin korkealla ja Nordea pitää suositussalkussaan osakket peruspainossa. 

USA:n presidentinvaalit rytmittävät pörssinousuja

Vaikuttavatko USA:n presidentinvaalit pörssikursseihin maailmanlaajuisesti?

Kyllä vaikuttavat ja vieläpä merkittävästi. Oheisessa kuvassa on amerikkalaisen "DJ Industrial Average" indeksin keskimääräinen kurssimuutos vaalivuonna ja varsinaisten virkavuosien aikana (Tilasto on koottu vuosilta 1833...2013).

Vaalivuonna epävarmuus kasvaa, mutta kurssinousu on ripeää, keskimäärin 6%. Mutta sitten seuraa pudotus. Vaalivuotta seuraavina vuosina USA:n pörssi antaa keskimäärin laihaa tuottuoa. Tulos paranee vaalikauden loppua kohden ja kurssinousu on viimeisenä varsinaisena virkavuotena huikeat 11%.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Omat Rahat Katsaus: Joka kuuseen Kuroda se katajaan kapsahtaa

Salkkusivu jossa lisätietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta -5.0% alusta (27-05-2010) +85.6%

Yleistä

Heinäkuu oli salkun kannalta hyvä, nousua 5.3%. Päällimmäisinä ajatuksina jälleen valuutat ja niiden vaikutukset osakkeisiin:

  • Japanissa keskuspankin viimeisimmän kokouksen päätöksiä pidettiin riittämättöminä. Pääjohtaja Kurodalta odotettiin voimakkaampaa elvytystä, ehkä jopa helikopterirahaa. Jeni vahvistuikin ja kävi jo 102  jeniä/USD tasolla. Samalla Topix painua jälleen alemmas. Vuodessa Topix on heikentynyt 19.9% samalla kun jeni on vanvistunut euroa vastaan 16.3%. Eli eurosijoittaja on nähnyt vain lievää laskua. Mutta lisää rahaa saataa olla luvassa ensi kuussa, mikä voi vihdoin taittaa jenin vahvuustrendin..Inflaatiosta samoin kuin palkkojen noususta ei ole tietoakaan. Tämä näkyisi samalla osakekurssien nousuna. Tässä tilanteessa suorat osakeomistukset kanattaisi vaihtaa futuureihin jolloin pääsisi suoraan hyötymään indeksin muutoksista ilman valuuttakurssin vaimentavaa vaikutusta.
  • Brittipunta on vuositasolla hiekentynyt 19.9% euroa vastaan. Suuryritysten FTSE100-indeksi on Brexit-kohusta huolimatta itse asiassa 0.6% vuodentakaista tasoa korkeammalla. Eurosijoittajan mielestä on toki kertynyt pitkä miinus. 
  • Salkkuvaluutoista myös Etelä-Afrikan Randi on nyt vahvistumistrendissä, toistakymmentä prosenttia kahdessa kuukaudessa euroa vastaan, tosin erittäin heikolta tasolta, onhan kurssi vieläkin 11% vuodentakaista heikompi. Tässä tapauksessa on osakkeiden ostaminen aheikon valuutan aiakan toiminut hyvin, kurssit eivät ole ainakaan laskeneet.
  • Taala ei enää ole vahvistumistrendissä, vaihtokurssi euroa vastaan on pysynyt monta kuukauttaa muutaman prosentin ikkunassa. Viimeisimmän BKT-tilaston mukaan 2016 ensimmäisen vuosipuoliskon annualisoitu kasvuvauhti oli vain 1%, selvästi odotuksia hitaampi. Todennäköisyys peruskoronnostolle tänä vuonna on enää 37%. Myös investoinnit ovat hidastuneet, joten ainoastaan kuluttajat pönkittävät nyt kasvua. Pörsisstä on etsitty alhaisten korkojen innoittamina etenkin tuotto-osakkeita Telekom- ja energia-sektoreilta.

 

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Kriisivaihe alkanut pitkissä sykleissä?

Amerikkalaisten sosiolokien William Straussin ja Neil Howen mukaan kyse on noin ihmisiän kestävistä sykleistä, jotka voidaan jakaa neljään eri osaan. Käyn lyhyesti läpi eri ajat. Huomioitavaa Howen ja Straussin mukaan on se että aikakaudet esiintyvät samassa järjestyksessä vaikka poikkeuksia on ollutkin. Syklit voivat poiketa maittain, mutta länsimaat kulkevat pitkälti samaan tahtiin. Lähteenä olen käyttänyt Straussin ja Howen kirjaa The fourth turning:

 

https://www.amazon.com/Fourth-Turning-American-Prophecy-Rendezvous/dp/07...

 

Howe ja Strauss kutsuvat eri aikakausia eri nimillä ja he kutsuvat näitä neljää eri aikakautta käännöksiksi. Olen yrittänyt kääntää näitä nimityksiä Suomeksi, mutta koska kyseessä ei ole mitenkään yksiselitteiset asiat niin käännökseni saattavat olla surkeita, mutta yrittäkää kestää.

 

  1. Aikakausi on huippu (High). Instituutiot vahvistuvat ja yksilöllisyys heikentyy. Aikakautena uusi hallinto vahvistuu ja vanhat hajoavat. Edellinen huippu länsimaissa oli toisen maailmansodan jälkeiset noin pari vuosikymmentä länsimaissa.

  2. Aikakausi on herätys (Awakening) Herätys on hengellisen heräämisen aika. Tämä aikakausi oli länsimaissa 60-luvun puolestavälistä 80-luvun alkuun

  3. Aikakausi on purkautuminen (Unraveling). Masentunut aikakausi. Yksilöllisyys vahvistuu ja insituutioiden rooli heikentyy. Tämä aikakausi alkoi 80-luvun alussa ja mitä ilmeisemmin loppui finanssikriisiin vuosille 2007-2009.

  4. Aikakausi on Kriisi(Crisis). joka on ehkä nyt menossa ja jatkuu jonnekin 2020-luvulle. Edellinen kriisi koettiin 1929-vuoden pörssiromahduksesta toisen maailmansodan loppuun kestäneellä ajanjaksolla.

Kannattaa hyödyntää suuria ETF rahastoyhtiöitä

Pörssinoteeratuissa ETF rahastoissa on pääomaa tällä hetkellä noin 2800 Mrd$ (v 2015) ja määrä kasvaa kaiken aikaa. Summa on yli kymmenkertainen Suomen pörssin kokoon tai Suomen bruttokansantuotteeseen verrattuna. 

Markkinoita dominoi muutama suuri toimija (oikealla suurimpien rahastoyhtiöiden markkinaosuudet). Kymmenen suurinta rahastoyhtiötä hallitsee yli 85% kaikista maailman ETF rahastopääomista ja suurin, BlackRock (tuotenimellä iShares) hallitsee 38% kaikista maailman ETF rahastopääomista.

Myös vaihto on keskittynyt. Noin 80% etf rahastoilla käytävästä kaupasta tapahtuu USA:ssa.

Suurimpien yksittäisten rahastojen koko lähestyy Suomen pörssin markkina-arvon luokkaa.

Käyttäjän Toni Veikkolainen kuva

Hieman Anttilasta ja kivijalkakaupasta

Kaukaisella 1990-luvun alkupuoliskolla minulla oli vanhempien kanssa tapana käydä ostoksilla Keravalla. Siellä oli iso Maximarket ja sitä vastapäätä kilpailevan ketjun Anttila. Molemmat isot kaksikerroksiset liikkeet tuntuivat pursuavan runsautta, etenkin kun vertasi Järvenpään surkeaan kauppatarjontaan.

Nyt 20 vuotta myöhemmin tilanne on aivan toisenlainen. Maximarketin tilalla on Prisma, ja Anttilan liiketila on ammottanut tyhjyyttään jo kaksi vuotta. Kohta tyhjiä Anttiloita nähdään muuallakin, kun sopulilauma ostaa liikkeet tyhjiksi. Itse liityin lauman jatkoksi vasta eilisillalla, kun kuljin toimistolta kotiin Helsingin Citycenterin Anttilan kautta. Jonot olivat hieman normaalia pidempiä, mutta monissa uutisissa mainitusta kaaoksesta ei ollut tietoakaan. Melko vähän tuotteita oli myynnissä suuresti mainostetuilla 80 %:n alennuksilla, mikä kyllä on konkurssipesän velkojien kannalta ihan järkevääkin. Isoimpien velkojien joukossa on mm. Posti (käytännössä valtio), joten kyse on välillisesti myös meidän yhteisistä rahoista. Ei muutenkin matalalla katteella myytyjä televisioita ja muuta elektroniikkaa lähes ilmaiseksi luovuteta.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Taantuma voi lymytä parin vuoden päässä

Merkittävät, USA:n ja EU alueen samanaikaiset taantumat ovat seuranneet toisiaan suurin piirtein kymmenen vuoden välein ja olemme tälläkin hetkellä mahdollisesti lähestymässä sellaista. Edellisestä, vuoden 2008 taantumasta on kohta kymmenen vuotta ja on aika havahtua ajoittamaan seuraavaa.

Tämän hetken tietojen perusteella seuraava merkittävä taantuma voi hyvin ajoittua valtionvarainministeriön ja Jarno Lönqvistin arvion mukaisesti parin vuoden päähän. (ohessa FRED:n kuva USA:n taantumista ja kuluttajien luottamuksesta)

 

Suomalaisuuden arvostus ja säilyminen on kytköksissä talouskasvuun

EVAn vuoden 2016 Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan 80 prosenttia suomalaisista kokee, että on onni ja etuoikeus saada olla suomalainen. EVA:n tutkimuspäälikkö Ilkka Haaviston mukaan suomalaisuuden arvostus on kytköksissä talouskasvuun. EVA on seurannut suomalaisuuden arvostuksen muutoksia vuodesta 1984.

– Aina, kun talous on sukeltanut, on myös suomalaisuuden arvostus hiipunut, Haavisto kertoo.

Tulevaisuudenuskomme on vahvistunut

Nyt 31 prosenttia suomalaisista arvelee, että asiat ovat viiden vuoden päästä paremmin kuin nykyään. Viisi vuotta sitten, vuonna 2011, lukema oli vain 15 prosenttia. Myös suhtautuminen yhteiskunnallisiin uudistuksiin on myönteistä: 69 prosenttia pitää niitä välttämättöminä.

Suomen kesät ovat kaksi tai kolme viikkoa pidempiä

Lämpimiä kesäpäiviä on Suomessa kaksi tai kolme viikkoa pidempään kuin 1800 luvun niin sanotulla pienellä jääkaudella. Muutos on suurin pohjois-Suomessa, missä kesän lämpö hellii meitä kaksi kuukautta. Myös etelä-Suomen kesä on nykyään varmempi, pidempi ja parempi.

Keskikesän lämpötilat eivät sen sijaan ole kovinkaan paljon kohonneet. Merkittävin muutos on nimenomaan sydänkesän pidentyminen.

Tiedot selviävät ilmatieteen laitoksen kesätilastoista.

Euroskeptikkojen veri punnitaan nyt

Sen verran vielä brexitistä, että vaikka se on monella tavalla katastrofi EU:lle ja uskoakseni vielä enemmän briteille ehkä nationalistien naiiveimmat tunnetarpeet poislukien, on siinä yksi hyvä puoli kaikkien kannalta. EU:ssa pysymistä puoltanut pääministeri Theresa May nimitti brexit-leirin tähtikaartin unionista irtoamisesta vastaaviksi ministereiksi, vaikka he itsekään tuskin uskoivat urakkaan pääsevänsä – josko sitä miten vakavissaan edes hinkusivat. Niin tai näin, he saavat testata poppoonsa ja samalla kaikkien euroskeptikkojen väitteen, että jokainen maa pärjää paremmin unionin ulkopuolella. EU:stahan ei heidän mukaansa olen kuin riesaa. Missä EU siellä ongelma, runoilee Timo Soinikin.

Brexitistit tuhahtivat integraation kannattajien väitteelle investointien hiipumisesta epävarmuuden ja rajoitusten vuoksi. Britannia on houkutellut niitä tarjotessaan löyhästi säännellyt työmarkkinat ja pääsyn EU:n yhteismarkkinoille. Jos, niin investointien hiipuminen toteutunee nopeasti, joten kauaa ei tarvitse tuloksia odottaa.

Brexit:n vaikutukset maailmantalouteen ovat vähäisiä

Brexit:n vaikutukset maailmantalouteen ovat IMF:n ennusteen mukaan vähäiset.

Brexit:n negatiivinen vaikutus vuonna 2017 on IMF:n mukaan noin 0,1% ja maailman talouskasvuksi muodostunee IMF:n mukaan noin 3,4%.

Vaikutukset ovat suurimmat Englannissa ja Euroopassa, mutta edes Englanti ei IMF:n mukaan putoa taantumaan. Talouskasvu on sielläkin IMF:n mukaan edelleen 1,3%.  (Piksu toimitus: Englannin kasvuennusteeseen kannattaa suhtautua varauksella)

Olympialaiset nostavat järjestäjämaan osakekursseja

Olympialaiset ja muut suuret tapahtumat vaikuttavat merkittävästi järjestäjämaan pörssikursseihin. Tähän päätelmään on tultu tutkimuksessa "The impact of Mega-Sporting Events on Stock Markets".

Järjestäjämaan osakekurssit nousevat olympilalaisia edeltävän vuoden aikana keskimäärin 32%. Positiivinen vaikuts katoaa olympialaisten jälkeen ja pörssikurssit pääsääntöisesti laskevat.

Indonesian positiivinen kierre

Indonesian positiivinen kierre

 

Olemme tuoneet esille lähiaikoina paljolti positiivisia asioita Indonesian tilanteesta. Maassa onkin nähdäksemme menossa suhteellisen voimakas positiivinen kierre, jonka drivereina ovat seuraavat toisiinsa liittyvät seikat:

 

Käyttäjän Norvestia kuva

Äly hoi, älä jätä!

Kirjoitusvuorossa: Juha Kasanen

 

Viime aikojen uutiset eivät ole todellakaan olleet hauskaa luettavaa. Brexit tuli yllätyksenä vähän jokaiselle. Eihän siinä näin pitänyt käydä. Mikä sotku, ja sen setviminen on vasta alkamassa. Turkin vallankaappaus-yrityksestä ei myöskään puutu omituisia piirteitä. Ihan kuin koko juttu olisi masinoitu tilauksesta. Niin tai näin, on erittäin huolestuttavaa, että Euroopan rajamailla demokratia heiluu näin pahasti. Venäjän sotkeutuminen laajamittaisesti dopingtestien manipulointiin on jo melkein huvittavaa. Meidän hiihtosankarimme olivat todellakin amatöörejä näihin veijareihin verrattuna.

Päivän hölmöin uutinen löytyy kuitenkin päivän Hesarista. 69-vuotias henkilö, joka vastaa kaikkein muiden veturinkuljettajien koulutuksesta, ajoi höyryveturi Ukko-Pekkaa viime viikolla yhden päivän ajan. Tämän seurauksena yhtiöltä poistettiin lupa operoida veturia eikä Ukko-Pekka pääse liikenteeseen, koska Suomessa yli 68-vuotiaat eivät saa ajaa höyryveturia.

Suomalaiset ovat mökkikansaa

Suomalaisen Työn Liiton tutkimuksen mukaan kolme neljästä suomalaisesta vietti vähintään yhden vuorokauden mökillä viime vuoden aikana.

Keskimäärin vuoteen mahtui 17 mökkivuorokautta ja eniten niitä oli Helsinki-Uusimaa -suuralueella asuvilla. Noin kolmannes suomalaisista mökkeilee lähinnä vain kesäkuukausina ja eniten mökillä viihtyivät yli 65-vuotiaat. Neljännes mökkeilijöistä uskoo kuitenkin lisäävänsä mökillä vietettyä aikaa.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Osta Nintendoa: No ei!

Nintendon pörssikurssi on ampaissut

Talousmediassa lietsotaan nyt nintendo-hypeä: Mistä sitä saa ostaa? Itse en menisi tuohon ralliin enää mukaan. Kun Matti Meikäläisille neuvotaan miten jotakin tiettyä osaketta tai muuta sijoituskohdetta voi ostaa on korkea aika vetäytyä.

Pokemon Go voi olla loistava peli jolla saa yhdistelemällä paikkainformaatiota käyttävään mainontaan ehkä aikaan kassavirtaakin. On väläytelty että kituva kivijalkakauppa voisi tilata Pokemonin omiin tiloihinsa, jolloin kävijämäärä nousisi - ehkä samalla Pokemonin lisäksi tarttuu ostoksiakin mukaan. Joku voi siis tehdä sievoisen summan rahaa. 

Käyttäjän J.Vahe kuva

Muistutus

Prof. Valtaoja julkaisi taannoin kirjoituksen, josta moni suuttui. 2014 yli puoli miljoonaa ihmistä kuoli väkivaltaisesti ja heistä vain ani harva oli ranskalainen. Jopa Nizzan jälkeen tämä on syytä muistaa.

Toisaalta 15.7. ilmestyi tietoja sotilasvallankaappauksesta, joka olisi käynnissä Turkissa. Vuoteen 2009 asti silloinen laajentumiskomissaari ja nykyinen ministeri Olli Rehn ajoi kuin käärmettä pyssyyn Turkin liittymistä EU:hun. Laajentuminen oli Rehnin tehtävä, mutta ehkä hänen olisi pitänyt miettiä myös, ketä otetaan ja minne.

Sivut

Tilaa syöte RSS - blogit