Hyppää pääsisältöön

Artikkelit aikajärjestyksessä

Asuntojen hinnat ovat kohtuullisia

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Asuntojen hinnat ovat maakuntakeskuksissa hieman laskeneet ja tämä on saanut monet pelkäämään isompaa korjausliikettä. Onko tälle perustetta?

Suurelle huolelle ei Suomen Pankin tilastojen perusteella näyttäisi olevan perustetta. Asuntojen hinnat ovat suhteessa palkkatasoon lähellä pitkän ajan keskiarvoa ja asuntojen vuokratuotot ovat nekin kohtuullisia.

Hinnat suhteessa rakennuskustannuksiin ovat sen sijaan reippaan puoleisia. Tämäkään ei ole saanut rakentajia liikkeelle, ja uudisrakentaminen on hiljaista. Syynä taitaa olla rakentajien varovaisuus. Rakentajat pelkäävät mahdollista hintojen laskua, ja että rakennetut asunnot jäävät myymättä. Epävarmuus hidastaa taloudellista toimeliaisuutta.

Asuntoinvestointi tarjoaa pitkäaikaista turvaa. Asuntokuplat eivät ole niin yleisiä eikä niin rajuja kuin osakekuplat, ja pitkän aikavälin tuotto voi silti olla hyvää. Viimeiset viisitoista vuotta ovat hyvä esimerkki. Asuntojen hinnat ovat nousseet tasaisesti ja varman näköisesti samalla kun osakkeiden reaalihinnat ovat tarjonneet heikkohermoista hirvittävän vuoristoradan ilman kunnon reaalituottoa.

Keskiarvo: 3.4 (7 arviota)

Är vi finländare skolade till medelmåtta?

Käyttäjän OSKLry kuva
Posted in

Det var ett tag sedan jag skrev en kolumn senast men det är hälsosamt att ta en paus i skapandet ibland också. Den senaste veckan har jag på allvar funderat på rubrikens frågeställning. Kan det faktiskt vara på det här viset? Några direkta svar har jag inte, eftersom ämnet är mycket komplext så idag tänker jag bara högt.

Det var framförallt en artikel på Taloussanomat som fick mig att fundera. Den behandlade inkomstklyftor och vad den 1% som förtjänar mest i Finland har för inkomster. Att komma med i det gänget kräver inte direkt allt för omöjliga ansträngningar. Beroende på familjesituation så krävdes det bruttoårsinkomster på ca 150-250.000e. Det låter lite, jag hade trott att nivån åtminstone hade varit 500.000e/år eller till och med ännu mera.

Keskiarvo: 2.6 (8 arviota)

Kiinteistönvälittäjän propagandaa

Käyttäjän J.Vahe kuva

Kiinteistövälityksellä menee ilmeisesti siksi huonosti, että OP-Pohjolan kiinteistönvälitysjohtaja Kenneth Sandberg on julkaissut melkoisen propagandapläjäyksen.

Kiinteistöjen arvoa ei kuulemma mitatakaan rahassa vaan tunteissa eikä omistusasujaa kiinnosta asunnon hinta.

Tekstin luettuani ensimmäinen puoli tuntia meni ankarassa nauramisessa ja seuraava puoli tuntia pc:n putsaamisessa naurun pyrskähdysten jäljiltä.

Ensinnäkin aion tarjota kesämökkini hyyskän OP-Pohjolan välitettäväksi miljoonan euron hinnasta paikkaan liittyvien muistojen takia, joita en tässä julkisesti rupea sen tarkemmin ”erittelemään”.

Keskiarvo: 3.8 (14 arviota)

"Pöxit" - tarkkana euron kriisimaiden lainakorkojen kanssa

Käyttäjän Henri Myllyniemi kuva

Tänä toukokuuna se sitten tapahtui: niin perinpohjainen "Pöxit" – tai pidemmin "pörssiexit". 2012 kevätkesällä salkkuun tuli tungettua kaikenlaista, ja pääosin valinnat olivat onnistuneita. Perinteisen sell in May and go away:n lisäksi viime perjantaina nähtiin euroalueen kriisimaiden valtiolainojen koroissa pomppua ylös. Maanantaina jatkettiin siitä, mihin perjantaina jäätiin. Italia +10 pinnaa, Portugali +13 pinnaa. Voittojen kotiuttamista voi vauhdittaa EKP:n kryptiset rahapolitiikan vihjeet jatkosta. Koronlasku tuskin on se hopealuoti, jolla tämä kriisi saadaan taltutettua.

Keskiarvo: 3.1 (7 arviota)

AAA-RGH!!! - lopettakaa luottoluokituksesta vouhottaminen

Posted in

Suomessa ollaan hirveän huolissaan korkeimman eli AAA-luottoluokituksemme putoamisesta; sillä perustellaan toimia jos toisia valtiontaloudessa. Toki AAA on hyvä asia rahoitusmenojen kannalta, mutta ei luokituksen laskeminen lainkaan dramaattinen juttu olisi, ellei kyse olisi todella reippaasta pudotuksesta. Semmoista eivät luokittajat ole vihjanneetkaan, mahdollisuutena on välähtänyt yhden pykälän pudotus velkaantumisen syventyessä.

Demarien uusi käskyttäjä Rinne on puhunut elvytyksen puolesta, minkä on jo uumoiltu johtavan luottoluokituksen putoamiseen. En ole nähnyt Rinteen elvytysohjelmaa (josko sellaista on vielä olemassakaan), joten en siitä mitään osaa sanoa. Mutta lähtökohtaisesti olen elvytyksen kannalla tällaisessa tilanteessa, kun siihen on varaa ja se tehdään tarkoituksenmukaisesti. Tarvettahan on. (Elvyttää voi toki kalliisti ja tehottomastikin. Toisaalta Rinne ei pidä mm. yhteisöverotuksen laskua elvytyksenä ideologisista syistä, vaikka se selvästikin on vauhdittanut suuria investointeja viime kuukausina; perinteiselle telaketjudemarille se on vain oikeistolaista eli huonoa politiikkaa. No tätähän politiikka on.)

Keskiarvo: 4.2 (5 arviota)

Kalankasvattajat: onko nyt aika myydä?

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Suomalaisessa talousmediassa uutisoitiin viime viikolla lohen hinnan laskusta. Onko nyt siis aika myydä (pääasiassa norjalaisia) kalankasvattajia?

Oma tulkintani tilanteesta on että syytä suurempaan huoleen ei ole. Vierailu fishpool.eu sivustolla jossa voi tarkastella norjalaisen lohen spotti- ja futuuri-hintoja rauhoittaa mieltä.

Ensinnäkin spottihinnat ovat toki laskeneet alkuvuoden yli 50 nok ennätystasoilta. Mutta hinta ei ole yllättäen romhahtamassa. Se on nyt lähellä viime vuoden keskiarvoja - vuosi jolloin kalankasvattajat takoivat erinomaisia voittoja. Spottihinta on nyt lähellä 12-2014 futuurihintaa joka on keikkunut pitkään n. 39 nok:n tasolla. Kyseessä on siis hintapikki alkuvuoden aikana, joka on nyt palautunut kaikkien odottamalle tasolle. Pitkällä aikavälillä ei ole näkyvissä mitään kysynnän romahtamiseen viittaavaa. Alkuvuoden 2015 futuurihinnat ovat jopa hieman nuosseet viime aikoina n. 41 nok tasolle.

Keskiarvo: 4 (5 arviota)

Kunnallisten palveluiden valinnanvapaus toteutetuu palveluseteleillä

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Hallitus- ja oppositiopuolueiden yhdessä sopima sosiaali- ja terveydenhuollon perusratkaisu tarjoaa mahdollisuuden rakentaa yhteistyöhön pohjautuva Suomen malli, jossa sekä julkinen että yksityinen sektori tuottavat palveluita.

– Nyt sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämislakia uudistettaessa pitää varmistaa, että palveluita kehitetään käyttäjien ehdoilla – ei vanhojen rakenteiden puolustamisen näkökulmasta, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala sanoo.

Asiakkaalle vapaus valita. Siinä kiteytyy Kujalan mukaan uudistuksen tärkein kärki.

– Valinnanvapautta on toteutettu palvelusetelillä. Sen käyttö on viimeisen kolmen vuoden aikana kolminkertaistunut. Kansalaiset siis haluavat ja osaavat valita.

Keskiarvo: 4 (2 arviota)

Metsäteollisuuden vienti ja investoinnit kasvussa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä metsäteollisuuden vienti ja tuotanto osoittivat elpymisen merkkejä. Metsäteollisuudessa ilmoitettiin uusista investoinneista Suomeen.

"UPM:n ilmoitus Kymin sellutehtaan investoinnista käynnisti investointiuutisten sarjan. Huhtikuussa julkistetut Metsä Groupin Äänekosken ja Stora Enson Varkauden investointiuutiset vahvistavat sen, että alalla on voimakas halu uusiutua, kasvaa ja vahvistaa asemaansa biotalousmarkkinoilla", sanoo Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen.

Metsäteollisuuden tuotantomäärät (Lähde: Metsäteollisuus)

Keskiarvo: 4 (2 arviota)

Käteisellä kesään ja osingoilla ongelle

Käyttäjän Norvestia kuva

 Kirjoitusvuorossa Mika Huhtamäki

Kesä on tulossa ja osalla osingot polttelevat varmasti vielä taskunpohjalla. Osinkokevään lähestyessä loppua on aika miettiä, miten tästä eteenpäin. Tilanne on kutkuttava ja pitkään jatkunut nousu kannustaa helposti osakekaupoille, mutta vallitsevassa markkinatilanteessa kannattaa kuitenkin harkita parikin kertaa ennen kuin ryntää ostoksille.

Nousevien markkinoiden taika pitänee vielä hetken ja salkun keventämistä tuskin kukaan voi vielä varmuudella suositella. Pidempää nousua seuraa kuitenkin aina lasku, joko lyhyempänä korjausliikkeenä tai pidempikestoisena laskujaksona. Indeksien kertoma on selvää luettavaa; sekä DAX että S&P 500 ovat jatkaneet tasaista nousuaan jo lähes viisi vuotta, OMXH:n seuraillessa samaa kehitystä hieman suuremmilla heittelyillä. Pidempiaikaisen nousutrendin lisäksi viimeisten kuukausien aikana on nähty myös normaalia rivakampi vaihe, joka enteilisi ainakin pienempää korjausliikettä alaspäin. Tämä korjausliike voisi ajoittua tulevalle kesälle, lisäksi Venäjän ja Ukrainan välinen kireä tilanne voi laukaista yllätyksellisiä ja erittäin nopeitakin markkinaliikkeitä.

Keskiarvo: 4.5 (2 arviota)

Julkinen talous ja velkaantuminen

Julkisyhteisöillä on paljon velkaa, mutta onneksi velkojen vastapuolella on myös omaisuutta. 

Keskiarvo: 4.7 (3 arviota)

Kaikki ei ole euron syytä

Käyttäjän Jouko Marttila kuva
Posted in

Paluuta markkaan tarjotaan lääkkeeksi taantuvalle taloudelle. Euroeroa on yhtä vaikea perustella kuin eurostoliiton hyötyjä.

Professori Vesa Kanniaisen toimittama ja asiantuntijaryhmän kirjoittama Euron tulevaisuus - Suomen vaihtoehdot ehdottaa Suomelle eroamista eurosta yhtenä helppona keinona saada talous taas raiteilleen. Kirjoittajat pitävät yhteisvaluuttaa virheenä, joka on tuottanut euroalueen kansalaisille kymmenen prosentin hyvinvointitappiot. Kanniainen päättelee, että omalla valuutalla Suomi olisi välttynyt menetyksiltä, joten olisi parempi palata markka-aikaan.

Miten hyvinvointitappiot ovat syntyneet, sitä kirjassa ei avata muuten kuin toteamalla, että euroalueen talouskasvu on jäänyt kymmenen prosenttia jälkeen siitä, mitä se olisi voinut olla ilman finanssikriisiä. Olisiko Eurooppa välttynyt finanssikriisin vaikutuksilta ilman euroa, vai olisivatko vaikutukset olleet jopa nykyistä pahemmat, jos kaikki olisivat jatkaneet omilla valuutoillaan, sitä on vaikea todentaa. Toisaalta kirjan arviot valuuttajärjestelmän vaihtamisen kustannuksista ja riskeistä vaikuttavat tupakkiaskin kanteen tehdyiltä laskelmilta.

Keskiarvo: 4.3 (7 arviota)

Euroalueen kilpailukykyerot kutistuvat

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Vaihtotase kertoo yksityinen sektorin, julkinen sektorin ja yritysten talouksien yhteenlasketun tasapainon - sen kuinka paljon kyseinen maa kokonaisuudessaan velkaantuu taikka vaurastuu.

Positiivinen vaihtotase korreloi pörssikurssien nousun kanssa

Vaihtotase korreloi jossain määrin myös pörssikurssien kanssa. Vaurastuvassa ja teollistuvassa maassa on positiivinen vaihtotase ja melko usein myös pörssikurssit nousevat ja valuutan arvo vahvistuu. Kehittyneiden maiden, USA:n ja Euroalueen vaihtotaseet ovat vuodesta  2008 alkaen vahvistuneet, teollisuus piristynyt ja pörssikurssit vahvistuneet suhteessa kehittyviin maihin. USA ja Euroalue ovat olleet sijoittajalle hyviä valintoja. 

Vaihtotaseen tasapaino kehittyvissä ja kehittyneissä maissa (Lähde: IMF)

Keskiarvo: 4.2 (5 arviota)

Teknologiateollisuuden tilaukset lisääntyneet – uhkana Venäjän taantuma

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

    Tammikuussa raportoitu ja kevään aikana jatkunut tarjouspyyntöjen määrän lisääntyminen on merkinnyt myös uusien tilausten kasvua. Venäjän taantuman paheneminen vaikuttaisi merkittävästi vientiin. Suomen palveluviennin kasvu edellyttää teollisuuden menestymistä Suomessa. Teknologiateollisuuden positiivinen kehitys on jatkunut alkuvuoden aikana.

"Näyttää siltä, että tammikuussa raportoitu yritysten saamien tarjouspyyntöjen lisääntyminen on merkinnyt uusien tilausten kasvua", Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen sanoo.

Keskiarvo: 4.8 (4 arviota)

Poliittisesta vastuusta

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

Marko Karttusen väitöskirjan mukaan Suomen vei EMUun hyvin pieni joukko poliitikkoja ja virkamiehiä. Omasta mielestäni Suomen vei euroon tasan kaksi poliitikkoa, Lipponen ja Niinistö. Lipponen lienee eläkkeellä ja Niinistö valittiin suurella ääntenenemmistöllä presidentiksi. Niinistö on vielä myöhemminkin aliarvioinut euron ”valuvikoja” artikkelissaan Antti Satulin muistokirjassa "Marginaalista ytimeen: Suomi Euroopan unionissa 1989-2003", Tammi.

Mitä vakuuksiin tulee, seuraava sitaatti on suoraan hevosen eli silloisen valtiovarainministerin Jyrki Kataisen suusta:

”Irlannille ja Portugalille annettujen takauksien yhteissumma on 1,9 miljardia. Lisää vastuita ei voi tulla, koska emme jatkossa edes harkitse lainatakuiden myöntämistä ilman täysimääräisiä vakuuksia… …On oikeastaan turha puhua isommista teoreettisista miljardimääristä, koska täysimittaiset vakuudet rajaavat vastuumme tuonne alle kahden miljardin. Se kaksi miljardia on oikeastaan ainoa luku, joka tavallisen suomalaisen kannattaa muistaa”

Keskiarvo: 3.8 (14 arviota)

Sote-uudistukset – mahdollisuus sijoitustoiminnalle?

Käyttäjän Norvestia kuva

Kirjoitusvuorossa Juha Mikkola

 

On tärkeää, että sote-uudistuksia tehdään, vaikka kukaan meistä ei pysty vielä sanomaan, kuinka hyvin ne tulevat onnistumaan. Varmaa on kuitenkin se, että mikäli nykymeno jatkuisi, pienet kunnat tekisivät konkursseja. Alle 10.000 asukaan kunnissa sote-menot voivat olla lähes 80 % kaikista kunnan menoista ja sote-kulujen keskimääräinen kasvuvauhti on 7 % vuodessa. Samalla pienten kuntien verokertymä pysyy tasaisena tai jopa pienenee. Valtionvarainministeriö on laskenut, että mikäli mitään säästöjä ei tehdä, kunnallisveron pitäisi olla keskimäärin 27 % viiden vuoden kuluttua. Muutamia vuosia sitten 18 %:in kunnallisveroa pidettiin korkeana.

Jäykät rakenteet, huono johtaminen ja valtava byrokratia ovat johtaneet siihen, että kuntasektori ei ole kiinnostava työnantaja ammattitaitoisille ihmisille. Yksityiset terveys- ja palveluyritykset ovat tulleet tarjoamaan kilpailevia ratkaisuja, joilta kunnat ovat voineet ostaa sote-tarpeita palveluina. Tämän edellytyksenä on ollut se, että sopimukset ovat pitkäkestoisia, jotta myös yksityinen toimija tai yritys pystyy suunnitelmallisesti investoimaan palvelun laatuun ja varmistamaan, että palvelu tehdään normien mukaisesti.

Keskiarvo: 4 (5 arviota)

Venäjä maksaa nyt uhkapelistään

Posted in

Vladimir Putin yllätti ilmoituksella, että hän vastustaa Itä-Ukrainan venäläismielisten kaavailemaa itsenäisyysäänestystä, ja kannattaa Ukrainan presidentinvaaleja. Koska Putinia ei tunneta odottamattomien u-käännösten johtajana, on aloite tulkittu peliksi, jolla Putin pelaa aikaa ja parempia neuvotteluasemia. Jos taas takaa löytyy aito säikähdys, syy on ilmeinen: länsimaiden talouspakotteet purevat.

Pakotteita on hiljakseen lisätty etenkin Yhdysvaltojen vaatimuksesta. Putinin lähipiirin lisäksi ne ulottuvat jo pariin kymmeneen venäläisyritykseen. Arvostelijoiden mielestä pakotteet ovat yhä muodollisia, koska ne eivät iske suoraan Venäjän talouden ytimeen eli energiavientiin ja rahalaitoksiin. Paperilla siltä näyttääkin - mutta pakotteiden todellinen vaikutus on suurempi, koska ne luovat pelkoa kaikkea liiketoimintaa kohtaan Venäjällä. Epävarmuus on taloudelle myrkkyä.

Keskiarvo: 3.3 (7 arviota)

Russell 2000 vilkuttaa varoitusvaloa

Käyttäjän Matias Savolainen kuva

USA:n osakemarkkioiden nousukausi on kestänyt reilun puoli vuosikymmentä. Sinä aikana vanhat haavat ehtivät umpeutua ja uudet sijoittajat ovat kokeneet lähes yksinomaan indeksien voittokulkua. Trendit jaksavat jatkua pidempään kuin useimmat uskovat ja käännös yllättää transsiin vaipuneet tulevaisuudenuskoiset sijoittajat kerta toisensa jälkeen. Hörppäilen neljättä mukillista kahvia ja pyörittelen markkinoiden tilaa arvailevia ajatuksia päässäni. 

 

 

Keskiarvo: 4.1 (7 arviota)

Paperisista asunto-osakekirjoista pyritään eroon

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

 Paperisista asunto-osakekirjoista luopumista ja sähköistä rekisteriä on pohdittu Suomessa jo kymmenisen vuotta, mutta hanke ei ole edennyt. Ympäristöministeriö tarttui asiaan viime vuonna ja selvitys asunto-osakkeiden sähköisestä rekisteristä valmistui ennen vappua. Finanssialan Keskusliitto (FK) oli työryhmän työssä mukana.

”Paperisessa asunto-osakekirjassa on kieltämättä hieman muinaisjäänteen piirteitä. Paperimuotoisten osakekirjojen siirtelyssä ja asuntojen tietojen kirjaamisessa pankkien vakuudenhallintajärjestelmiin kuluu aikaa. Sähköinen rekisteri nopeuttaisi näitä menettelyitä”, toteaa Finanssialan Keskusliiton lakimies Elina Kirvelä. Kirvelä oli FK:n edustajana ympäristöministeriön työryhmässä.

Keskiarvo: 4 (4 arviota)

Verkkokauppaliiketoiminta on saamassa ilmaa siipiensä alle

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Yritysohjelmistojen valmistaja SAP ja sähköisen kaupan ratkaisuja tarjoava suomalainen Smilehouse arvioivat, että suomalaiset b-to-b- (business to business) toimialan  yritykset investoivat lähivuosina noin 250 miljoonaa euroa verkkokauppojen rakentamiseen.

”Viimeaikainen verkkokaupoista käyty julkinen keskustelu on keskittynyt pääsääntöisesti vähittäiskaupan ja siten kuluttajille suunnattujen verkkokauppojen ympärille. Vähälle huomiolle on jäänyt se, että Suomessa b-to-b-yritykset tulevat tekemään tai niiden täytyy tehdä merkittäviä investointeja verkkokauppojen rakentamiseen lähivuosina säilyttääkseen kilpailukykynsä globaalissa kilpailussa”, sanoo Smilehousen johtava konsultti Jaakko Hallavo.

Keskiarvo: 4 (2 arviota)

Basf kemianala ja positiivinen muisti

Täällä puhuttiin, että hyvän ja markkinoita paremman sijoittajan hyvä ystävä on valikoiva muisti. Itse esittelen hyvän sijoitukseni eli kemianalan yrityksen Basfin. Aloitetaan lyhyen ajan osinkohisoriasta.

Vuodelta 2004 sait osakkeelta osinkoa 0,85. Vuonna 2004 osake maksoi noin 25 euroa ja kymmenen vuotta ostoksesi jälkeen olet saanut osinkoja jo 76% ostoksesi hinnasta ja nyt osakkeen osinkotuotto suhteessa ostohintaasi on 11%. Voit tietenkin myydä osakkeesi, jos niin haluat, saat siitä yli 80 euroa.  Todellisuudessa Basf maksoi tuona aikana enemmän osinkoja kuin käteisosinko kertoo. Vuonna 2004 osakkeiden lukumäärä oli 541 miljoonaa ja nyt osakkeita on 918 miljoonaa ja välissä on vuonna 2008 tehty osakkeen splitti 1:2. Mikäli olisit aina verottomasti ostanut osingoilla lisää osakkeita olisit saanut Basfilla vuotuista tuottoa 17,7%/vuosi.

Matematiikka on kummallista, kun osinko nousee trendinomaisesti lähes vuosittain, pitkään omistamalla alkaa saamaan todella hyvää tuottoa kymmenien vuosien omistukselle. Mikäli Basfin trendi jatkuu ja osinko kasvaa seuraavat kymmenen vuotta samaa tahtia eli 8%/vuosi niin vuodelta 2023 maksetaan osinkoa 5,9 euroa ja kokonaisosinko on jo 61 euroa 20 vuoden ajalta.

Keskiarvo: 3.3 (6 arviota)

Euron tulevaisuus

Käyttäjän mikko kuva

Olin Ajatuspaja Liberan tilaisuudessa "Euron tulevaisuus". Tilaisuudessa oli sellainen hullabaloo, että todennäköisesti kuulette asiasta lähipäivinä lisää eri tiedotusvälineistä. Raportoin tässä suoraan paikanpäältä Economicumista toivottavasti ensimmäisenä "toimittajana".

Tilaisuuden pihvi oli Euron tulevaisuutta käsittelevän kirjan julkistaminen. Julkistettavan kirjan oli kirjoittanut Liberasta riippumaton 12 henkinen työryhmä. Nähtyään kirjan Libera päätti sponsoroida teosta. Liberan aikaisemmat julkaisut ovat olleet korkeatasoisia. Niinpä, odotukseni olivat korkealla tämänkin tilaisuuden suhteen. Tälläkertaa jouduin kuitenkin pettymään. Kirjan tavoitteena oli olla "analyyttinen" katsaus euron tulevaisuuteen. Mielestäni tätä analyyttisyystavoitetta ei saavutettu. Sensijaan kirjassa oli asenteellista eurovastaisuutta. Ihmetyttää, että Libera naulitsi itsensä mukaan tälläiseen lähes uskonnolliseen euroskeptisyyden lietsontaan.

Keskiarvo: 3.9 (7 arviota)

Pisteet Jouko Karviselle

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

Stora Enson väistyvä CEO Jouko Karvinen on harjoittanut huomattavaa itsekritiikkiä etenkin paperisessa TE:ssä, vrt.

Tavan soisi yleistyvän. Hyvä on muistaa, että SKOP:n Wegelius ja KOP:n Lassila koppavasti kieltäytyivät koskaan tunnustamasta mitään virheitä tapahtuneenkaan. Pankkien hävittyä pörssilistalta epäonnistumisia ei edelleenkään analysoitu, vaan ko. miehet turvautuivat katkeraan saivarteluun. On valitettu, ettei media ole pystynyt jotain asiaa täsmälleen oikein kertomaan ja unohdettu, että median epätarkkuuden takana on ollut kyseisten herrojen oma puutteellinen ja sekava tiedottaminen.

Virheitten tunnustaminen on ensimmäinen askel sillä tiellä, jossa epäonnistumisia analysoitaisiin, niistä otettaisiin opiksi ja osattaisiin niitä jatkossa välttää, mikä koituisi koko talouselämän eduksi periaatteella ”En mää täsä syylissi kaipa yhtikäs. Konekivääri ja Lahtist mää kaipasi.”

Keskiarvo: 4.8 (5 arviota)

Kova luottamus - vaiko epätoivoinen pakkorako?

Käyttäjän Henri Myllyniemi kuva

Viimeisen lähemmäs kahden vuoden aikana osake- tai korkosijoittaja on päässyt erityisesti Euroopassa helpolla. Hyvin harvassa ovat kohteet, joiden ostaminen ei ole kannattanut tuona aikana. Laskin kotimaisen salkun arvonmuutoksen — ml. osingot ja luovutukset — hiljattain viimeisen 24 kuukauden ajalta. Tulos oli mykistävä +47,7 prosenttia. Tämä siis aikakautena, jolloin maamme on taonnut bkt-mittariin kahden peräkkäisen vuoden osalta miinusmerkkiset lukemat ruutuun. Ja kun katson eriteltynä listaa niin siellä on hyviä sattumia joukossa, mutta toki myös lähiajan riskipapereiksi laskemiani kohteita, joiden uskon kuitenkin kääntyvän myöhemmin. Mutta nyt ne jälkimmäiset näyttäytyvät nätisti punaisella. Ilman tällaisia liikkeitä kahden vuoden luvut olisivat vieläkin pökerryttävämpiä.

Tarkastelujaksoon valintaan vaikutti myös se, että toukokuussa 2012 katsoin hintatason olevan kohdillaan, ja olin enemmän ostolaidalla. Olen joutunut harmikseni tekemään pieniä liikkeitä, milloin mistäkin syystä. Täysin manipuloimaton lukema ei siis ole. Mutta ilman tällaisia "peukalointejakin" talouden fundamenteilla on ollut hyvin vähän tekemistä lopputuloksen kanssa.

Keskiarvo: 3.1 (7 arviota)

Sergion listan päivitys

Käyttäjän sergio kuva

http://www.piksu.net/sivu/sergion-lista

 

Nousussa:

Nokian Tyres Plc

Elisa Corporation

Nordea Bank AB FDR

Panostaja Oyj

Lassila & Tikanoja Plc

Aspo Plc

Fiskars Corporation

Konecranes Plc

 

Laskussa:

Norvestia Plc

ABB Ltd

Vacon Plc

Orion Corporation B

Sandvik AB

Teleste Corporation

 

 

 

Keskiarvo: 3.5 (2 arviota)

Vakuutusyhtiöillä kelpo tulosvuosi

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Vakuutusyhtiöiden tulosvuosi 2013 jatkui edellisvuoden tapaan vankassa kasvussa. Liikevoitot ja kokonaistulokset olivat hyviä. Myös yhtiöiden vakavaraisuus säilyi vahvana. Sijoitusmarkkinoilla vuosi oli kasvuaikaa. Vakuutusyhtiöille se näkyi hyvinä tuottoina eritoten osakesijoituksista. Sen sijaan heikko työllisyystilanne kutisti maksutulon kehitystä työeläkevakuutuksessa selviää Finanssialan keskusliiton julkaisemasta  Vakuutusyhtiöt Suomessa 2013 tutkimuksesta.

Vahinko ja henkivakuutuksen markkinaosuudet (Lähde: Finanssialan keskusliitto)

Keskiarvo: 4 (1 arvio)

Pitkä viive kirjoittamisen suhteen

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva
Posted in

Edellisestä kirjoituksesta on kulunut monen monta kuukautta. Lumet ovat lähteneet Kainuusta ja järvikin lainehtii vaapaana. Olen hakenut itselleni uusia kirjoittamisen teemoja ja aiheita.

Kirjoitin aikoinaan blogeissani ahkerasti Nokiasta, Metsäteollisuudesta ja Sotkamoon muuton jälkeen myös kaivosteollisuudesta. Olenkohan pahanilman lintu, kun kaikki kiinnostavat kohteet ovat joko myyneet osia liiketoiminnoistaan tai ovat niin henkitoreissaan, ettei sydänvalvontayksikössä kehtaa yskästääkään.

No, eivät ne minun syytä ole, mutta itsetuntoa uhkunut teknosuomi ruoskii itseään minkä ehtii ja etsii ilmeisesti aidosti uutta alkua useille taantuville toimialoille.

Metsäteollisuuden "biotalousuutiset" menevät läpi, vaikka kyseessä on "letter of intent" -tyyppisiä lausahduksia, että "teemme investointipäätöksen vuoden kuluttua, jos saamme rahat kasaan ja jos markkinat näyttävät käppyröille nousua".

Talvivaara teki 2013 yli 700 000 000 miljardin euron tappion (rakkaat ystävät, kirjoittajan inflaatiovaraus ennakoi 1930-luvun paluuta), silti rutiköyhä yhtiö jatkaa toimintaansa. Ministerit ovat ihmeissään ja piensijoittajat tankkaavat kaivosjättiä numeroista piittaamatta.

Keskiarvo: 3.5 (4 arviota)

Ukraina

Posted in

Ukrainan tilanne on sekaisin ja se on ollut sitä jo vähintään 20 vuotta. Kyse ei ole pelkästään Venäjän ilkeydestä tai hyväntahtoisuudesta vaan ukrainalaiset eivät vain tule toimeen omillaan. Heillä ei ole siihen lähitulevaisuudessa mahdollisuuksia, mutta toivottavasti tulevaisuudessa, vaikka vaikeaa siihen on uskoa.

IMF on luvannut Ukrainalle rahaa peräti 17 miljardia kahdessa vuodessa. Se on paljon rahaa, mutta nyt aluksi rahaa annetaan vain 3,2 miljardia, jos annetaan. Onhan muutkin luvanneet apuaan kuten EU, Kanada ja Japani noin 15 miljardia, mutta heillä on omia ehtojaan, jotka ovat sidottu uudistuksiin kuten kaasun hintaan. Ukrainan hallituksella ei ole juurikaan voimia tehdä mitään.

Venäjä maksoi sopimuksen mukaan Sevastopolin sotilastukikohdasta vuokraa Ukrainalle 526,5 miljoonaa vuodessa ja tämän lisäksi vielä vuokraa 97,75 miljoonaa oikeudesta käyttää vettä ja radiotaajuuksia. Nyt on kuulemma vesi katkaistu Krimiltä eli eiköhän maksutkin ole lopetettu. Summat tuntuvat joistakin pieniltä, mutta köyhästä ne tuntuvat suurelta. Ukrainan budjetti on 56 miljardia ja se on ollut miinuksella jo vuosia. Edellisellä kerralla Ukraina ei selvinnyt IMF:än ehdoista ja rahaa ei tullut luvatunmukaisesti. Viimeksi Ukraina halusi IMF:ltä rahaa vuosina vuosina 2008 ja 2010 jolloin viimeksi käännyttiin lännen puoleen.

Keskiarvo: 3.7 (3 arviota)

Markkinakatsaus

Keväisin osakemarkkinat tekevät usein reippaan dropin, ja sellaisen tuoksu on aika vahvasti ilmassa jälleen – osassa pörsseissä loiva lasku on joka tapauksessa jo päällä. Syveneekö liike kunnon roiskaukseksi, mene tiedä, mutta merkkejä sen puolesta ei ole vaikea löytää, vaikka mihinkään varmuuteen ei voi tuudittautua.

Moni pörssi on tahkonnut kapeassa markkinahaarukassa viime kuukaudet, OMX välillä 7000 – 75000, Dax välillä 9000 – 9700. Daxissa jokainen ralli on pysähtynyt aina hiukan alemmas kuin edellinen; viimeisin niistä sai hädin tuskin korkattua 9600. Se on luonut piikkien päälle loivasti laskevan trendilinjan, joka alkoi vuodenvaihteessa, ja jota on rakennettu jo neljän rallin voimin.

Vastaavia kuvioita löytyy monesta pörssistä. Ja yhteistä niille on, että usea pitkä indikaattori on vahvassa laskussa. Se ei automaattisesti tarkoita, että markkinahaarukasta syöksytään alaspäin liikkeen päätteeksi. Suunta voi olla ylöspäinkin – mutta aika varmaa on, että kumpaan suuntaan liike nytkähtääkin lopulta, se tekee sen aika rajusti. Markkinahaarukat ovat luonteeltaan sellaisia, että kun karsseri päättyy eli kurssit pääsevät kopista, ne tekevät sen voimalla.

Keskiarvo: 3.9 (9 arviota)

Omat Rahat Katsaus: Nyt kannattaa sijoittaa kasvumarkkinoille

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Salkkusivu jossa enemmän tietoja

rvonmuutokset: Vuoden alusta +3.7%,  alusta (27-05-2010) +59,2% 

 

Yleistä:

Taloudesta on saatu kuukauden aikana pääsäntöisesti positiivisa uutisia.

  • USA:ssa työpaikat lisääntyivät 288-tuhannella huhtikuussa ja työttömyysaste on laskenut 6.3%. Tosin työvoiman ulkopuolelle on jättäytynyt melko iso osa työllisyysasteen ollessa 62.8%. Itse asiassa USA on työllisten määrässä lähellä kaikkien aikojen ennätysmäärää. Inflaatio loistaa poissaolollaan ja talous on hitaassa mutta selvässä kasvussa
  • Euroopassakin talous näyttää vähitellen kääntyvän kasvuun. Markit:n kokoama ostopäälliköiden indeksi kohosi arvoon 53.4 (53), selkeästi yli kasvua indikoivan 50:n rajan. Kasvua indikoidaan nyt jopa Kreikkaan. Inflaatio pysyy sitkeän alhaisena 0.7%, mutta ECB tuskin tekee mitään repäisevää, onhan talous kasvuraiteella ja osunee 1.2% ennustettuun arvoon.
  • Kiinan talous ohittanee USA:n ostovoimakorjatuissa luvuissa jo tänä vuonna. Mailmanpankin valuuttojen ostovoimaa vertaileva tutkimus (jossa vertailuvuosi 2011) parantaa Yanin ostovoimaa niin paljon että Kiianan ostovoimakorjattu kansantuote jäi vain 13% USA:sta jälkeen vuonna 2011. Tästä seuraa että Kiina on todennäköisesti jo tänä vuonna mailman suurin talous. Uutista ei Kiinassa otettu hyvin vastaan. Siitähän saattaa seurata suurempi vastuu mailmantalouden tilasta. Tosiahan on että Kiianalinen on keskimäärin vielä köyhä jenkkiin verrattuna.

Alan vähitellen verrata menestystäni FTSE All-World indeksiin. Tämä noteerataan taaloissa, joten koska oma salkkuni on euroissa pitää vielä arvo muuntaa euroiksi. FTSE All-World  muutos vuoden alusta oli euroissa +0.55%, joten hieman paremmin on toistaiseksi mennyt.

Strategia:

Talous kasvaa kehittineissä maissa - hitaasti. Osakkeiden arvostustaso tuntuu kuitenkin korkealta. Esimerkiksi Ishares core SP500 ETF:n (IVV) p/e-suhde on 22 eikä eurooppakaan tunnu sen halvemmalta.. Monien kehittyvien maiden indeksit ovat jääneet jälkeen länsimaista. Kasvun on vähitellen valuttava myös kehittyviin markkinoihin minkä odotan nostavan näitä "jälkeenjääneitä indeksejä" länsimaita nopaemmin. Koska pidän edelleen euroa käsittämättömän yliarvostettuna alipainotan euroissa noteerattuja osakkeita - mitä tanhansa muuta, mutta pois euroista! Euron aikanaa heiketessä saa muissa valutoissa sijoittanut ylituottoa. Hyvä vaihtoehto sille joka ei halua tai voi suoraan käydä näillä markkinoilla kauppa voi olla kehittyvien markkinoiden tae Kiinan ETF (IEMG ,FCHI).

 

Keskiarvo: 3.9 (8 arviota)

Työehtosopimusten yleissitovuus on oikeusvaltion vastaista, mutta silti järkevää

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Työehtosopimuksen yleissitovuus tarkoittaa sitä, että työsopimuslain mukaan myös järjestäytymättömän työnantajan on noudatettava työehtosopimuksen  määräyksiä.

Suomen Yrittäjät on aika-ajoin toivonut, että yleissitovuutta heikennettäisiin ja nyt myös Tekniikan Akateemiset ruoti asiaa jäsenlehtensä pääkirjoituksessa. Yleissitovuus on sekä työnantaja- että työntekijäjärjestöjen etujen mukaista. Tällä varmistetaan, että työmarkkinajärjestöjen välisillä yleissitovilla työsopimuksilla voidaan sopia kaikkien palkoista ja työehdoista. Työmarkkinajärjestöistä tulee tämän säädöksen seurauksena yhteiskunnallisia ja valtiollisia päättäjiä. Yleissitovuus on korporatiivisen yhteiskuntajärjestyksemme kulmakivi.

Yleissitovuus on oikeusvaltion periaatteiden vastaista

Yleissitovuus lienee nykyisessä muodossaan hyvien oikeusperiaatteiden vastainen. Siinä yksityisille järjestöille annetaan sopimusoikeutta yli kaikkien näihin järjestöön kuulumattomien toimijoiden. Tämä on sopimusoikeuden periaatteiden vastaista. 

Työehtosopimuksella voidaan sopia järjestäytyneille työnantajille tiettyjä mahdollisuuksia ohittaa lainpykäliä. Näitä mahdollisuuksia ei ole järjestäytymättömillä työnantajilla. Tämä loukkaa yhdenvertaisuutta lain edessä.  Suomen yrittäjät on tehnyt asiasta jo vuonna 2006 Euroopan Neuvostolle kantelun, joka ei kuitenkaan ole johtanut muutoksiin. 

Käytännön syyt puoltavat yleissitovuuden säilyttämistä

Yleissitovuus rikkoo oikeusvaltion periaatteita, mutta tätä täytyy katsoa läpi sormien. Käytännön edut puoltavat yleissitovuuden säilyttämistä:

Keskiarvo: 3.6 (7 arviota)
Julkaise syötteitä