Hyppää pääsisältöön

Artikkelit aikajärjestyksessä

Kansan luottamus instituutioihin ja poliittiseen koneistoon on länsimaissa heikkenemässä

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Viestintätoimisto Edelmanin 2015 Luottamusbarometri kertoo luottamuksen haihtuneen kaikkiin instituutioihin. Tutkimukseen osallistuneen yleisen väestön luottamus poliittisiin toimijoihin, liike-elämään, mediaan ja NGO:ihin oli alle 50 prosenttia 2/3:ssa tutkituista maista mukaan lukien USA, U.K. Saksa ja Japani.

”Luottamus kaikkiin instituutioihin on laskenut dramaattisesti vuoden 2014 odottamattomien tapahtumien johdosta” , kertoo Edelmanin toimitusjohtaja Richard Edelman.

Keskiarvo: 2.5 (2 arviota)

Yritysten välisten laskujen maksuajat lyhenevät nykyisestä 60 päivästä 30 päivään

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Lakia kaupallisten sopimusten maksuehdoista muutetaan siten, että maksuaika elinkeinonharjoittajien välisissä saatavissa saa ylittää 30 päivää vain, jos siitä on nimenomaisesti sovittu. Nykyisin aikaraja on 60 päivää.

— Tämä on erittäin tervetullut muutos. On hyvä, että esitys ehdittiin antaa jo nykyiselle eduskunnalle, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus sanoo.

Suomen Yrittäjät teki loppuvuodesta 2013 oikeusministeriölle aloitteen maksuehtolain muuttamisesta niin, että kaupallisten sopimusten maksuajat saisivat olla korkeintaan 30 päivää. Samoihin aikoihin eduskunnassa tehtiin suunnilleen saman sisältöinen lakialoite, jonka allekirjoitti yli sata kansanedustajaa.

Keskiarvo: 3.6 (5 arviota)

Ansiosidonnainen päiväraha pitää ulottaa kaikille yhtäläisin ehdoin

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo, kansanedustaja Elina Lepomäki, Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tuomas Pöysti, kansanedustaja Osmo Soininvaara ja VATT:in ylijohtaja Juhana Vartiainen ehdottavat tänään julkistamassaan keskustelupaperissa ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulottamista kaikille palkansaajille yhtäläisin ehdoin.

Ehdotuksen mukaan työttömyyskassan jäsenyys ei ole jatkossa kriteeri ansiosidonnaisen saamiselle eikä yrittäjyys palkkasuhteen rinnalla tai työttömänä heikennä palkkasuhteen työttömyysturvaa.

Ansioturva rahoitetaan nykyisin 95-prosenttisesti valtion budjetista ja lakisääteisistä työttömyysvakuutusmaksuista. Reformi nostaa maksuosuuden 100 prosenttiin ja siirtää etuuden hallinnoinnin työttömyyskassoilta suoraan julkisen vallan alle. Korotettu päiväraha ulotetaan koskemaan kaikkia työttömiä ensimmäisen 100 päivän ajalta. Jotta reformi on kustannusneutraali julkistaloudelle, lyhenee etuuden enimmäiskesto 400–500 päivästä 250 päivään.

Reformi tähtää korkeampaan työllisyysasteeseen, pienempään julkistalouden kestävyysvajeeseen ja kansalaisten yhdenvertaisuuteen lain edessä.

Keskiarvo: 3.3 (8 arviota)

Sanghain pörssi on viimeinkin avautumassa ulkomaisille sijoittajille

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Maailman kuudenneksi suurin osakepörssi, Kiinan Sanghain pörssi, on avautumassa ulkomaisille sijoittajille. Viime marraskuusta saakka ulkomaalaisille avoimen HongKong:n pörssin kautta on saanut ostaa noin 300 Sanghain pörssin osaketta. 

Tästä on iloa myös meille Suomalaisille. Kiina rahastot ovat aiemmin heijastelleet lähinnä HongKong:n ja NewYork:n pösseissä noteerattun muutaman mannerkiinalaisen yrityksen kehitystä. Mannerkiinaan on tällä hetkellä helpointa sijoittaa ETF rahastojen kautta. Esimerkiksi USA:ssa noteeratut ASHR (Deutche Bank) ja PEK (Market Vectors) rahastot seuraavat Sanghain indeksiä. Näitä saa muutaman Suomessa toimivan välittäjän kautta. 

Sanghaihin sijoittavien rahastojen kehitys suhteessa Sanghai indeksiin (Lähde: Yahoo)

Keskiarvo: 3.3 (4 arviota)

Stocka, Kesko, M-Board ja kadonneen aarteen metsästys

Käyttäjän J.Vahe kuva

Aloitetaanpa Stockmannista. Kului hirmuisen monta vuotta ennen kuin tavarataloa hallitsevat ruotsinkieliset säätiöt heräsivät 100-vuotisesta Ruususen unestaan. Kerrottiin että Stockmannissa ruvetaan oikein miettimään tulevaisuutta. Tässä vaiheessa toukokuussa 2014 pörssikurssi pomppasi (laskien myöhemmin) , vaikka tuloksesta ei ollut mitään tietoa. Väen vähentämisestä puhuttiin. Ilmeisesti Stockmanniin tuodaan jatkossa asiakkaille laatikoita trukilla ja oven eteen tulee kassalinja. Hiukan kalliita Stockan liikepaikat vain ovat tällaiseen halpahallikonseptiin.

Tarjoan jopa vaihtoehtoista strategiaa. Monet asiat, esim. ruoka eivät Stockmannilla ole ainakaan Turussa sen kalliimpia kuin muissakaan keskustan kaupoissa. Stockmann on onnistunut luomaan itselleen kalliin imagon lähettämällä joka loppuvuosi kaikkiin koteihin joulukuvaston, jonka etusivulla on Ratian pojan puulaatikoita á joku sata euroa kipale ja tyhjän punajuuripurkin näköisiä ”vaaseja” samaan hinataan. Kun lopettaisivat koko joulukuvaston lähettämisen, myynti saattaisi kasvaa.

Keskiarvo: 4 (12 arviota)

Julkisten menojen sopeutus tarkoittaa juustohöylää; kaikki joutuvat säästämään

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Valtion nettovelanotto on vuonna 2015 noin 4,4 Mrd€ huolimatta siitä, että veroaste on jo viritetty niin ettei kansalaisilta ole viime vuosina enää enempää irti saanut. Talouskasvu on tyrehtynyt tähän veroasteeseen ja tapaamme verottaa. Seuraava eduskunta pääsee sopeuttamaan julkista taloutta.

Sopeutustarve on poliitikkojen julkisuudessa esittämien arvioiden mukaan suurin piirtein 3,5 Mrd€ luokkaa vuositasolla. Tätä ei ole syytä epäillä. Kokonaissumma on varmasti tuota luokkaa. Mutta helppoja keinoja on vähän. Kehitysapumme on 0,5% bruttokansantuotteesta ja sen puolittamisen avulla saavutetaan 400 M€ vuosittaiset säästöt. Ansiosidonnaisen päivärahan porrastuksella säästetään noin 20% ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan liittyvistä kuluista, yhteensä 200 M€. Näiden toimien jälkeen jää vielä 2,9 Mrd€ katettavaksi muilla kipeämmillä keinoilla.

Valtion menot vuonna 2015 (Lähde: http://valtionbudjetti.fi/ )

Suomen julkisten menojen rakenne ei ole erityisen vääristynyt. Suuriin rakenteellisiin remontteihin on vaarallista ryhtyä silloin, kun pitää tehdä nopeita säästöjä. Juustohöylä toimii parhaiten, kun kyseessä on verrattain hyvin hoidettu budjettitalous. Kaikesta pitää säästää.

Kaikkien sosiaalisten tulonsiirtojen indeksikorotuksista joudutaan luopumaan

Valtion budjetista suuri osa liittyy sosiaalisiin tulonsiirtoihin. Eikä siinä kaikki. Työnantajan ja työntekijän sosiaaliturvamaksut ovat piiloverotusta ja ne virtaavat valtion ja verotuksen ohi. Ne vaikuttavat työntekijän todelliseen veroasteeseen yhtä paljon kuin valtion koko budjetti.

Keskiarvo: 3.3 (4 arviota)

Omat rahat: Heikkenevän euron varjossa

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Viime viikoa dominoi valuuttamyllerrys. Sveitsin keskuspankki päästi frangin kellumaan josta seurasi voimakas vahvistuminen, hetkittäin jopa 30% edestä euroa vastaan. Kurssit muutuivat niin nopeasti että joillekin valuutta-välittäjille jotka itse toimivat vastapuolina jäi musta pekka käteen. Asiakastilejä ei saatu suljettua eikä toimiksannoista tulleita poistioita saatu siirrettyä markkinoille tarpeeksi nopeasti jolloin synti valtavia tappioita. Pari pienempää välittäjää ovat joutuneet selvitystilan ja asiakaat ihmettelvät miten heidän rahoilleen käy. Kun valuuttakurssi muuttuu yllätäen vartissa 30% ja asiakkailla on positioita 50x vivulla ovat reagointimahdollisuudet pieniä.

Sveitsin frangin ja taalan eurokurssit.

 

Keskiarvo: 3.8 (16 arviota)

Sote-uudistus ja kansanedustajien tutkintovaatimus

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa: Juha Kasanen

Kansanedustajan työ on todella vaativaa: täytyisi olla eri alojen asiantuntija ja ymmärtää mielellään myös päätöstensä seuraukset. Muuten päätökset ja lakialoitteet voivat olla todella kehnoja. Näinhän kävi mm. jokin aika sitten listaamattomien yritysten verotusta koskevassa päätöksessä, joka jouduttiin kiireellä parsimaan kokoon sen jälkeen kun tehdyn päätöksen seuraukset alkoivat valjeta.

Sote-uudistusta seuratessa ei ole tiennyt pitäisikö itkeä vai nauraa. Päätöksenteon tueksi olisi tarvittu laajaa ymmärrystä mm. kuntasektorista, sairaaloista, potilastyön käytännöstä, yksityisen terveydenhoidon osuudesta koko terveydenhuollon kannalta jne. Lähtöoletuksiin kuului, että soten piti säästää kokonaiskustannuksia ja parantaa kansalaisten terveydenhoitoa. Jossain vaiheessa tavoitteet hämärtyivät. Enää ei juuri yksikään kansanedustaja tunnu ymmärtävän, mitä on päätetty. Kukaan ei ainakaan pysty selkeästi selittämään, mitä kaikki maksaa ja kuinka päätökset laitetaan täytäntöön. Valitettavasti eivät edes lääkärit, joita päätökset ensisijaisesti koskevat.  

Keskiarvo: 3.9 (9 arviota)

Deflaatio tulee, onko EKP valmis?

Euroalue vajosi lopulta jo nimelliseenkin deflaatioon eli hintatason yleiseen laskuun. Dramaattinen uutinen se ei varsinaisesti ole, koska inflaatio on matanut jo pitkään alle prosentissa. Lowflation (mikä olisi sopiva käännös? – laitan hatusta mataflaatio) vaikuttaa käytännössä samoin kuin lievä deflaatio, muutaman prosentin kymmenysten erot nollan tuntumassa eivät ole ratkaisevia. Aivan kuten säätilassa ei ole suurta eroa, onko keli miinus vai plus yksi aste – veden jäätymispisteen takia säässä ero on jopa suurempi.

Mataflaatio tai deflaatio, kaukana ollaan joka tapauksessa EKP:n ja yleensä teollisuusmaiden keskuspankkien vajaan kahden prosentin inflaatiotavoitteesta. Silti aika usein kuulee väitteen, ettei deflaatio ole oikea ongelma toisin kuin inflaatio. Tämä talouskonservatiivien vaalima ajatus lähtee kategorisesti siitä, että rahan arvon vahvistuminen on hyvä asia, sen heikentyminen huono. Tälle koulukunnalle ominaista on syyttää keskuspankkeja ja hallituksia systemaattisesti huonosta talouspolitiikasta, mikä heidän mukaansa tarkoittaa aina samaa kuin tuhlaus ja varallisuuden tuhoaminen. Sama porukkaa yleensä haikailee valuuttojen sitomista takaisin kultaan. Tätä koulukuntaa tiettyyn mittaa edustavat saksalaiset liki kauttaaltaan poliittisesta suuntautumisestaan riippumatta.

Keskiarvo: 4.4 (5 arviota)

Raha ja onni

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva
Posted in

Paras lukemani sijoituskirja on Kari Narsin kirjoittama kirja Raha ja onni. Kirja perustuu uusimpiin filosofian, psykologian, sosiologian ja taloustieteen piirissä tehtyihin tutkimuksiin. Teoksessa Kari Nars esittää, että rahalla ja se määrällä on vähän tekemistä onnellisuuden kanssa. Erityisesti ihmiset kuvittelevat rahan merkitsevän enemmän kuin mitä onnellisuuden mittaukset kertovat.

Päivän Hesari kertoo samaa. Siinä kuvataan onnellisuustutkija, psykiatri Antti S. Mattila kertoo miten onnellisia ihmisiä yhdistävät jotkut yhteiset ominaisuudet.

Keskiarvo: 3.3 (4 arviota)

Saksan suhdannekello rohkaisee osakeostoksiin

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Saksalaisen IFO instituutin mittaama suhdannekello visualisoi Saksan, keski-Euroopan ja maailmankaupan makrotaloudellisen suhdannetilannetta.  Yleensä suhdanne kiertää kellon lailla nelikenttää:
- Nousuvaiheessa (Upswing) odotukset ovat korkealla, mutta talous ei vielä kasva.
- Korkeasuhdanteessa (Boom) sekä odotukset että kasvu ovat voimakkaita.
- Laskusuhdanteessa (Downswing) odotukset ovat heikot, mutta talous kuitenkin vielä kasvaa
- Lama (Recession) vaiheessa sekä odotukset että kasvu ovat heikkoja

Nyt on aika ostaa osakkeita

Kellon vaihe määrää yleensä otollisen hetken osakesijoituksille. Osakkeita kannatta ostaa silloin, kun tullaan alapuoliskosta (downswing, recession) yläpuoliskoon (Upswing, Boom) ja osakkeista kannattaa luopua, kun siirrytään yläpuoliskosta alapuoliskoon. Saksan suhdannekello on juuri nyt siirtymässä yläpuoliskoon ja indikoi hyvää hetkeä osakesijoituksille.

Keskiarvo: 4 (8 arviota)

Eläkkeensaajat vastustaa työntekijän osuuden turvaamista eläkeläisten kustannuksella

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomalainen sosiaaliturva (eläkkeet 26 Mrd€, työttömyyden tukeminen noin 2,7 Mrd€,..) muodostavat merkittävimmän osan siitä 60% veroluonteisten kulujen asteesta, joka suomalaista työntekijää rasittaa.  

ETLA on esittänyt dokumentissaaan "eväitä uudelle hallitukselle", että sosiaalisten tulonsiirtojen indeksitarkistukset voisi eduskuntavaalien jälkeen jäädyttää neljäksi vuodeksi. Työntekijät voisivat tällöin pitää 40% tekemänsä työn lisäarvosta. Työntekijöiden noin 40% osuutta ei ETLA:n mallissa tarvitsisi veronkorotuksilla supistaa. Välttämättömät säästöt tehtäisiin menopuolelta. Työntekijän osuuden turvaamista ja sosiaalisten tulonsiirtojen korotuksista pidättäytymistä on kannattanut myös kauppa- ja teollisuusministeri Jan Vapaavuori.

Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry vastustaa jyrkästi

Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry vastustaa jyrkästi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLAn esittämää ajatusta siitä, että sosiaaliturvan indeksitarkistukset voisi eduskuntavaalien jälkeen jäädyttää neljäksi vuodeksi.

- Suomea ei todellakaan nosteta suosta sillä, että ostovoima tapetaan tyystin muun muassa maamme pienituloisimmilta eläkkeensaajilta, toteaa Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n puheenjohtaja Matti Hellsten. Yksityisen sektorin työeläkeindeksin jäädyttämisellä ei ole vaikutusta valtiontalouteen mitenkään muuten kuin heikentävästi työeläkettä saavien ostovoiman ja verotulojemme vähetessä. ETLAn paperissaan tekemä esitys, että ”juustohöylä” voidaan ongelmitta ulottaa myös maassamme maksettaviin eläke-etuuksiin, on pöyristyttävä. Se kuvaa myös ETLAn totaalista vieraantumista maamme pienituloisten arjesta.

Keskiarvo: 3.6 (5 arviota)

Suomalaiset innostuivat rahastosijoittamisesta, uutta pääomaa 83% viimevuotista enemmän

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Finanssalan keskusliitto on julkaissut vuotta 2014 luotaavan markkinakatsauksen. Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin viime vuonna nettomääräisesti lähes 8,6 miljardia euroa uutta pääomaa. Se on peräti 83 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Lisäksi rahastojen yhteenlaskettu arvo nousi positiivisen markkinakehityksen myötä noin 5,2 miljardilla eurolla. Joulukuun lopussa rahastojen yhteenlaskettu pääoma nousi kaikkien aikojen ennätykseen, 85,1 miljardiin euroon.

Suomalainen rahastoliiketoiminta supistui

Vuonna 2014 nähtiin pohjoismaisten rahastojen sulautumisia, joiden vaikutuksesta Suomeen rekisteröity rahastopääoma supistui. Suomen Pankin marraskuun lopun tilastojen mukaan ruotsalaisten osuus Suomen rahastopääomasta oli noin 16 prosenttia.

Pitkän koron rahastot olivat suomalaisten suosiossa

Vuonna 2014 eniten uutta pääomaa keräsivät pitkän koron rahastot, joihin sijoitettiin vuoden aikana nettomääräisesti 4,6 miljardia euroa. Huolimatta matalista lähtötasoista pitkät korot jatkoivat laskuaan vuo¬den aikana, mikä näkyi positiivisena arvonmuutoksena pitkän koron rahastoissa. Yhdistelmärahasoihin sijoitettiin vuoden aikana 2,6 miljardia euroa ja osakerahastoihin 1,1 miljardia euroa. Osakerahastojen arvo nousi vuoden aikana jopa 2,9 miljardilla eurolla osakekurssien voimakkaan nousun siivittämänä.

milj. EUR
Nettomerkinnät, tammi-joulukuu 2014
Pääoma 31.12.2014
Osakerahastot
1 124
31 664
Yhdistelmärahastot
2 571
12 790
Pitkän koron rahastot
4 622
26 433
Lyhyen koron rahastot
7
12 440
Vaihtoehtoiset rahastot
229
1 733
Yhteensä
8 553
85 060
Keskiarvo: 4 (2 arviota)

Palkaansaajat ei lämpene palkanalennuksille

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Deflaatiokierre uhkaa Suomeakin?  Suomi ja koko euroalue on Palkansaajien tutkimuslaitoksen mukaan jyrkänteen reunalla. Pari askelta vielä niin, ollaan tilanteessa, jossa hintojen aleneminen tarttuu palkkoihin ja sitten taas takaisin hintoihin. Deflaatiossa kuluttajat ja investoijat lykkäävät päätöksiään, kun hintojen odotetaan yhä alenevan. Näin kysyntä supistuisi ja talous taantuisi uudelleen.

Euroalueella kuluttajahinnat olivat joulukuussa jo 0,2 prosenttia vuoden 2013 joulukuun tason alapuolella. Ilman energiaa kuluttajahinnat olivat vielä 0,6 prosenttia edellisvuotista korkeammalla. Suomen inflaatio oli marraskuussa vielä noin prosentin vauhdissa, mutta se on vajoamassa joulukuussa selvästi tätä hitaammaksi. Tässä tilanteessa palkkojen, sosiaalietuuksien ja eläkkeiden täydellinen jäädyttäminen ja jopa alentaminen on haitallista.

Keskiarvo: 4 (3 arviota)

Pohjoismaisia laatuyhtiöitä osa 12: Intrum Justitia

Posted in

Ruotsalainen perintä- ja luotonhallintayhtiö Intrum Justitia on monelle suomalaiselle tuttu, koska se toimii laajasti meilläkin. Yhtiön palveluvalikoimaan kuuluvat luottosuositukset, laskutus- ja reskontrapalvelu, maksumuistutukset ja perintä sekä luottotappiosaatavien perintä ja saatavien osto. Repertoaari on laaja ja ilmeisen toimiva, sen verran hyvin yhtiö kasvaa, näinäkin hankalina aikoina.

Toisaalta voi olla, että juuri tällä liiketoimintamallilla suhdanteet heiluttavat suhteellisen vähän. Kun ajat ovat huonot, luotto-ongelmia kasaantuu ja asiakkaita virtaa sen vuoksi. Hyvinä aikoina samoja ongelmia on vähemmän, mutta asiakaskunta lisääntyy talouskasvun kautta. Intrum vaikuttaa vähän kuin suutarilta: hyvinä aikoina porukka ostaa tilpehööriä ja huonona korjuuttaa vermeitään. Kassavirta säilyy suhdanteista riippumatta, kunhan suutari ymmärtää tarjota aina oikeaa tuotepalettia. On Intrumin liikevaihdossa ja tuloksessa toki heilahduksia, mutta ne ovat vaatimattomia verrattuna vaikka sykliseen teollisuuteen.

Alan kilpailutilanteesta en osaa sanoa mitään painokelpoista, mutta hyvin näyttää jo parissa kymmenessä maassa toimiva yhtiö pärjänneen. Se on monessa niistä markkinajohtaja.

Keskiarvo: 3.4 (11 arviota)

Piksun maaindeksivertailu: Singapore on tämän vuoden potentiaalisin nousijaehdokas

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Maantieteellisten alueiden osakkeet tuottivat heterogeenisesti vuonna 2014 (alla piksun maaindeksivertailun tuottama taulukko viimeisen vuoden kurssimuutoksista).  Painopisteensä oikein valinnut sijoittaja saattoi nauttia hyvää tuottoa. 

Stabiloituvat, talouttaan tasapainoisesti hoitavat, pärjäsivät parhaiten

Parhaiten tuottivat sijoitukset Intiaan. Nousua tuli peräti 46%. Öljyä tuovana maana Intia hyötyi öljyn hinnan alennuksesta, mutta tämä ei ollut syynä alkuvuoteen ajoittuneeseen reippaaseen nousuun. Syynä oli uskon palautuminen maassa harjoitettuun talouspolitiikkaan. Talouden ennustetaan (OECD ja IMF) kasvavan jatkossakin yli 6% vauhdilla, inflaatio on talttunut ja korkojen odotetaan laskevan. Julkisen talouden ja vaihtotaseen vajeet ovat pienempiä kuin BKT:n kaavuvauhti ja työvoima on nuorta. Poliittinen tilanne vaikuttaa stabiililta.

Hyvin tuottaneisiin maihin lukeutuu myös muita kehittyviä talouksia kuten Thaimaa, Filippiinit, Indonesia, Turkki ja Kiina mutta myös yllättäjä, kasvuaan loppuvuonna merkittävästi parantanut USA.

Poliittiset riskit ja raaka-aineiden hinnanlaskut aiheuttivat merkittävimmät laskut

Merkittävimmät osakekurssien pudotukset koettiin siellä, missä poliittiset riskit realisoituivat kuten Venäjällä (-50%) ja Kreikassa (-41%). Toisen ryhmän muodostavat raaka-aineiden tuottajat kuten Brasilia (-25%), Chile (-13%) ja Venäjä.

Euroalueen, Suomen ja Japanin osakemarkkinoita painoivat heikon talouskasvun ohella Euron ja Jenin arvojen aleneminen. Euroopassa ja Japanissa on kohtuullisen toimivat sisäiset osakemarkkinat ja valuutan arvonalennus näkyi dollarimääräisten hintojen laskuna, joita oheinen taulukko heijastaa.

Piksun maaindeksivertailu pyrkii löytämään tämän vuoden menestyjät

Piksu:n maaindeksianalyysi arvioi alkaneen vuoden nousupotentiaaleja sen perusteella miten maat pärjäävät vertailussa, jossa huomioidaan BKT:n kasvu, osakemarkkinoiden arvostustaso (P/E, P/B, P/S, P/Cfl), korruptio, valuutan arvostustaso ja vaihtotase. Parhaiksi tässä vertailussa nousee kaakkois-Aasian maita kuten Singapore, Korea ja Kiina sekä Euroopasta Turkki. Kriisimaa Venäjä nousee myös varsin korkealle tässä vertailussa, jossa ei ole otettu huomioon varsinaista poliittista riskiä.

Keskiarvo: 3.5 (8 arviota)

Omat rahat: Rohkean valinnat

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva
Posted in

Botticelli: Rohkeus

Pari maata on viime aikoina ollut erityisesti sijoittajien epäsuosiossa: Venäjä ja Kreikka. Rohkealle sijoitajalle saattaa tällaisissa tilanteissa löytyä sijoitustilaisuuksia. Mitä vaihtoehtoja löytyy? Venäjään voisi hyvällä syyllä sijoittaa ETF:n kautta, onhan koko pörssin arvostus hyvin alhainen ja Gazprom Lukoilin kanssa ovat indeksissä hyvin painavia. Jos kuitenkin haluaa sijoittaa suoraan osakkeisiin (joka taitaa olla ainakin Kreikan kohdalla järkevämpää) alla on muutama vaihtoehto:

Keskiarvo: 3.8 (10 arviota)

Value Averaging -strategian käyttöönotto

Yleistä

Value Averaging (myöhemmin VA)-strategiassa sijoittaja määrittää etukäteen salkun arvonnousun halutulla tarkasteluvälillä. Tavoite voi olla esimerkiksi 100 euron kuukausisijoitus + 1 %:n kuukausikorko jo sijoitetulle pääomalle. Mikäli tavoite saavutetaan markkinoiden nousun seurauksena, ei uutta rahaa sijoiteta osakkeisiin. Mikäli markkinat taas laskevat, pitää osakkeisiin sijoittaa niin paljon, että ennalta määrätty arvonnousu saavutetaan. Siten VA-strategia pakottaa sijoittajan haalimaan osakkeita laskumarkkinoiden aikaan ja vähentämään sijoitustahtia ja jopa luopumaan osakkeista nousuaikoina.

Keskiarvo: 3.6 (5 arviota)

Megatrendit

Käyttäjän Tommi Taavila kuva
Posted in

Pitkän ajanjakson yleistä kehityssuuntaa voidaan kutsua trendiksi. Yksittäistä ilmiötä tai ilmiöiden joukkoa voidaan kutsua megatrendiksi silloin, kun niiden vaikutus on maailmanlaajuinen ja omaa pitkän aikavälin. Megatrendeistä puhuttaessa puhutaan yleisesti useista vuosikymmenistä. Kun puhutaan pitkän aikavälin sijoituksista niin silloin on pakko ottaa myös megatrendit huomioon, koska ne vaikuttavat pidemmän aikavälin tuottoihin. Megatrendit eivät pelkästään paranna sijoitusten tuottoja vaan ne myös huonontavat niitä. Tämä on tietysti tapauskohtaista, joten jokaista sijoitusta pitää tarkastella erikseen mikäli haluaa ottaa megatrendit huomioon. Megatrendit voivat toimia päällekkäin vahvistaen tai heikentäen toista megatrendiä. Megatrendejä on monia ja riippuen ihmisestä, monet saattavat kutsua niitä eri nimillä. Tässä kirjoituksessa esittelemäni megatrendit ovat enemmän tai vähemmän itse määriteltyjä, joten toisilla ihmisillä voi olla omat näkemyksensä. Tämän vuoksi toivon, että saamme keskustelua aikaiseksi.

 

Terveys

Keskiarvo: 3.3 (4 arviota)

Suomalaiset suuret rakennusyhtiöt kuralla?

Käyttäjän Marko Kaarto kuva

Suomalaisten suurten rakennusliikkeiden kurssit saa mietteliääksi.

Jos katsotaan Suomen toiseksi suurimman rakennusliikkeen YIT:n kuvaajaa, ei tarvitse olla kovinkaan perillä graafeista ymmärtääkseen, että missä mennään.

YIT
YIT (Kilkkaamalla suurenee)

Viimeiset 12 kuukauden sisällä YIT:een kurssi on taipunut noin -55%. YIT:n liikevaihto oli vuoden 2013 tilikaudella noin 1,9 miljardia euroa joista noin 25% kohdistui venäjän markkinoille.

Vaikka YIT:n kurssi onkin ollut voimakkaassa laskevassa kanavassa on sen tunnusluvut kuitenkin mielstäni vähintäänkin kohtuulliset, kun ajatellaan sijoittajan näkökulmaa. Lisäksi downsideriski on pienehkö.

 

Keskiarvo: 3.9 (12 arviota)

Vieläkö nousua jäljellä – mitä SP 500 indeksin graafit ja talouden fundamentit kertovat ?

Käyttäjän Kari Laakso kuva

Johdanto

 

TTC:n (Technical Traders Club) joulukuun kuukausikokouksessa 1.12.2014 piti Tomi Salo, Osakesäästäjien Keskuslitto ry, esityksen ”Vieläkö nousua jäljellä mitä SP 500 indeksin graafit ja talouden fundamentit kertovat ?”
 

Markkina-analyysi

 

Osakemarkkinoiden huippua ovat edeltäneet:

 

  • korkea öljyn hinta, mikä ei ole nyt toteutunut. Brent – öljyn barrelihinta oli esityksen aikoihin 72 USD ja voi tästä vielä laskea jopa noin 30 USD tasoille asti,

  • kiihtyvä inflaatio, mikä ei ole toteutunut. USA:n inflaatiolukemat olivat noin 1,7 %/v. syyskuussa 2014. Euroalueen inflaatio oli noin 0,4 %/v. lokakuussa 2014. Ja energian hinnanlasku oli silloin – 1,8 %. Suomen inflaatio oli 1,3 %/v. syyskuussa 2014.

    Keskiarvo: 3.5 (10 arviota)

Omat Rahat Katsaus:Hyvät, pahat ja rumat 2014

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Salkkusivu jossa enemmän tietoja

Arvonmuutokset: 2014 +9.7%,  alusta (27-05-2010) +70.2%

 

Yleistä:

Pieni katsaus vuoden 2014 onnistumisista ja mokista on paikallaan näin uuden vuoden aluksi. Sijoitussalkun tuotto oli 2014 9.7% - parempi kuin HEX mutta huoimattavasti heikompi kuin euroissa laskettu FTSE world-indeksi joka tuotti yli 16%. Korkea tuotto FTSE-worldissä oli teitenkin suurimmaksi osaksi peräisin jenkeistä jossa SP500-indeksi nousi n 12%. Euroissa tarkasteltuna tuottoa lisää euron voimakas heikkeneminen vuoden loppua kohti. Mailmaindeksissä jenkeillä on 51% paino...ja suomella 0.3%

Aloitetaan onnistumisista:

  • Covered-call positioit tuottivat n. 3% lisätuoton. Toki volatiliteettikin kasvoi, mikä näkyy voimakkaina laskupiikeinä tuottokäyrässä, mutta kunhan näihin on riittävästi varautunut strategia kannatti. Varsinkin ajallisesti pisimmän eurostoxx50 futuurin pitäminen toi lisätuottoa. Epälikvidistä paperista saa ylituottoa, mutta laskun aikana siitä ei järkevällä hinnalla pääse eroon (josta syystä sitä ylituyottoa saa)
  • Osingot tuottivat n 3.5% tuoton, tasaista virtaa pitkin vuotta
  • Muutama kultamuna salkussa (Bakkafrost +94%), Agro-Kansho (+56%), Colex Holdings (+51%), Huaneng power (+42%), Intel (+42%) tuottivat hyvin suuren osan tuotosta. Melko tuntemattomia (Inteliä lukuunottamatta). Täätlä löytyy piensijoittajan mahdollisuus - löytää piniä kaloja jotka eivät indekseissä paina eikäö suuria poikia kiinnosta.
  • Pieni paino euromääräisissä osakkeissa nosti tuottoa.

Ja mokat:

  • Satsaus halvoilta vaikuttaviin raaka-ainemarkkinoihin sidonnaisiin osakkeisiin osoittautui täysin vääräksi. Aussit Fortescue ja Maxitrans sekä Eteläafrikkalainen Eqstra holdings romahtivat loppuvuodesta. Samaan kategoriaan voi kai laskea Talvivaaran velkakirjankin (arvoton). Kaikki mikä näyttää halvalta ei sitä ole. Joskus osake on halpa syystä. Tosin ei moni muukaan nähnyt näin voimakasta öljyn ja rautamalmin hintaromahdusta etukäteen.
  • Ylipaino eurossa liian aikaisin. Strategia ylipainottaa 100 päivän liukuvaan keskiarvoon nähden halpoja valuuttoja johti liaan nopeana poistumiseen taaloista (joskin ei verottajan pelossa onneksi hongkongista) vähensi tuottoa. Ehkä pitäisi suhtautua pitkiin trendeihin (jota itsekin euron kohdalla odotin) toisella tavalla? En siis toiminut järkevästi vaikka itsekin odotin trendimäistä euron heikkenemistä.
  • Vaikka lopputulos oli kohtalainen oli covered-call positioiden hallinta voimakkaan laskupiikin aikana hermoaraastavaa. Nyt on kohtalainne strategia joll apitäisi hermot pysyä ehjinä: Kurssin pudotessa 5% ostokurssian alle suljetaan optioposioit (voitollisina) ja neutraloidaan tilanne ottamalla vastaava lyhyt positio ajallisesti lähempään futuurisarjaan.

 

Keskiarvo: 3.4 (5 arviota)

Mitä kassavirtalaskelma kertoo ja miten rahavirtalaskelmaa luetaan

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Tulos- ja tase- tietojen yhteydessä yritykset raportoivat myös kassavirran (rahavirran) ja sijoittajan on hyvä ymmärtää kassavirtalaskelman peruskäsitteet. Yrityksen kassavirta (rahavirta) on yksinkertainen käsite. Se kertoo paljonko yrityksen tilille on tullut lisää rahaa tai paljonko rahavarat ovat vähentyneet. Rahavirta esitetään yleensä kolmessa osassa: liiketoiminnan rahavirta, rahoituksen rahavirta ja investointien rahavirta. (ohessa kuvitteellisen esimerkkiyrityksen rahavirtalaskelma).

Yritys Oy:n rahavarojen muutos Määrä (€) Yhteensä (€)

Liiketoiminnan rahavirta

  +15
  Myynti +35
  Materiaalit -10
  Työ -10

Rahavirta rahoitustoiminnasta

  +30
  Otetut lainat +40
  Takaisinmaksetut lainat -5
  Osingonjako -5

Investointien rahavirta

  -10
  Uusia koneita -10

Rahavarojen muutos

  +35

Liiketoiminnan rahavirta kertoo liiketoiminnan kannattavuuden

Liiketoiminnan rahavirta on hyödyllinen tieto. Se kertoo paljonko liiketoiminta on tuottanut rahaa yrityksen kassaan. Liiketoiminnan rahavirta lasketaan siten, että myynnistä vähennetään hankitut materiaalit, työ ja liiketoiminnan muut juoksevat kulut. Tätä liiketoiminnan rahavirtaa yritys voi sitten käyttää investointeihin, osingonmaksuun ja lainojen takaisinmaksuihin. Liiketoiminnan rahavirran tulisi aina olla posittiivinen luku.

Rahoituksen rahavirta kertoo paljonko uutta lainaa yritys on ottanut

Rahoituksen rahavirta on toinen mielenkiintoinen tieto. Posittivinen rahoituksen rahavirta kertoo yleensä, että yritys on ottanut paljon uutta velkaa, joka on virrannut yrityksen tilille. Negatiivinen rahoituksen rahavirta taas kertoo että yrityksen kassasta on virrannut rahaa lainojen takaisinmaksuun ja osinkoihin. Negatiivinen rahoituksen rahavirta on sijoittajan kannalta ihan hyvä juttu. Tulovirta on silloin riittänyt osinkoihin ja velkojen kuoletuksiin.

Investointien rahavirta kertoo investoinneista yrityksen tulevaisuuteen ja kasvuun

Investointien rahavirta on yleensä negatiivinen luku. Se kertoo paljonko yrityksen kassasta on kulunut rahaa investointeihin. Tulevaisuuteen investoivan kasvualan yrityksen kannattaa ylläpitää suurta negatiivista investointien kassavirtaa. Jos taas yritys toimii kypsällä, kovasti kilpailuilla markkinalla, niin voi olla järkevää lykätä investointeja tuonnemmaksi ja investointien kassavirta jää silloin pieneksi.

Keskiarvo: 4.3 (16 arviota)

Avaako Kreikka eurokriisin uudestaan?

Posted in

Kreikan pääministerin Antonis Samarasin uhkapeli epäonnistui ja kreikkalaiset marssivat ennenaikaisiin vaaleihin tammikuun lopussa. Tällä hetkellä näyttä siltä, että äärivasemmistolainen Syriza voittaa vaalit. Jos marginaali on tarpeeksi iso, nousee se hallituksen vetäjäksi. Voisiko se johtaa eurokriisin uuteen roihahdukseen?

Syrizan lausunnot ovat maltillistuneet aseman vahvistuessa, mutta edelleen se ajaa niin rajuja julkisten menojen lisäyksiä, että Kreikka ei selviäisi niistä millään ilman ulkopuolisen rahoituksen mittavaa kasvua. Sitä Syriza tulee vaatimaan euromailta ja yksityisiltä luotottajilta. Financial Timesissa siteeratut sijoittajat, joita Syrizan johto oli tavannut, luonnehtivat linjaa katastrofaaliseksi. Siinä voi olla poliittista antipatiaa aimo annos, mutta nopeallakin silmäyksellä näkee, että Syriza kasvattaisi budjettivajeen takaisin hallitsemattomalle tasolle. Elvyttävä vaikutus ei varmasti riittäisi kattamaan menoja, semmingin kun Syrizaa ei valtion tulojen lisääminen näytä kiinnostavan.

Keskiarvo: 4 (6 arviota)

Presidentti Sauli Niinistön Uuden Vuoden puhe

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Kansalaiset,

kulunut vuosi on jättänyt meille paljon hyviä muistoja, mutta myös sellaisia, joita edes aika ei välttämättä kultaa. Mielissämme on nyt kolme suurta kysymystä: turvallisuus, talous ja ympäristö.

Näimme, ettei Eurooppa ollutkaan rauhan tyyssija. Sen osoitti Ukrainan konflikti ja Venäjän toiminta siinä. Opimme myös, ettei talous korjaannukaan pelkästään aina vaan odottelemalla sitä seuraavaa kasvukautta. Ja meitä kylmäsi, kun luimme ilmastonmuutoksesta aiheutuvan lämpenemisen tuntuvan erityisesti juuri täällä Suomessa.

Olemme siis siirtyneet hienosäätöjen ajasta jälleen peruskysymysten ääreen. Sen mukaisesti meidän on toimintamme ja tavoitteemme asetettava.

Ukrainan katastrofi, jo tuhansia ihmisuhreja vaatinut, on tuonut meidät ajassa takaisin – sodan ja rauhan kysymykseen. Sota ei olekaan vain uutisia kaukomailta, nyt se on todellisuutta Euroopassa.

Keskiarvo: 4.4 (5 arviota)

Öljy

Posted in

Öljyn hintaa on tapana arvioida näin vuoden alussa. Optioista laskettuna öljyn implisiittinen volatiliteetti on hyvin korkea, yli 40%. Tämä tarkoittaa, että markkinat pitävät öljyn hintaa epävarmana. Öljystä laskettu samanlainen heiluntaindeksi kuin VIX näyttää tältä.

Tämä volatiliteettiarvohan tarkoittaa sitä, että markkinoiden mielestä öljynhinta on 50% todennäköisyydellä kuukauden päästä haarukassa +-11%. Tämä on aito ennuste ja se ei ole harhainen, koska tämä on laskettu suoraan oikealla rahalla tehdyistä kaupoista. Erilaisten instituutioiden (kuten OPEC, EIA,...) tekemillä ennusteilla voi olla jokin agenda taustalla mihin suuntaan haluttaisiin ohjata öljyn hintaa.

Perinteellisesti on sanottu, että energiankulutus korreloi kansantuotteen kasvun kanssa, mutta aivan viimeaikoina tuo kytkentä ei ole aivan selvä.

Yllä olevassa kuvassa näemme aivan viime vuosina kehityksen, että energiankulutus ja kansantuotteen kasvu ovat irtaantuneet toisistaan. Mikäli tämä kehitys jatkuu, se tulee aiheuttamaan suuren muutoksen energiapolitiikassa.

Keskiarvo: 3 (7 arviota)

Omat Rahat: Sijoitusstrategiat vuodelle 2015 - pitkä trendi jatkuu

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Kuvassa Euron taalakurssin, Öljyn (LCOc1) ja kuparin (HGc1) muutokset vuoden 2014 aikana.

Yksi perussääntö sijoittamisessa on ettei pidä tapella pitkään jatkunutta trendiä vastaan. Kyseessä oleva kurssi voi olla mielestäsi miten järjetön tahansa, mutta markkinoilla on taipumus jatkaa järjettömyyksiään melko pitkään. Jonakin päivänä useita kuukausia jatkunut trendi tietenkin taituu, mutta todennäköisyys että se tapahtuisi juuri nyt kun olet tekemässä sijoituspäätöksiä on pieni.

Mitä tällaisia trendejä on tällä hetkellä näkyvissä?

1. Euro heikkenee taalaa vastaan. 2014 aikana euro on hiekentynyt yli 11% taalaa vastaan. Eurooppalaiset vientiyritykset tai euroissa tuloksensa raportoivat kansainväliset yhtiöt voivat tästä hyötyä. Heikkeneminen lähti kunnolla vauhtiin vasta kesän jälkeen vaikka sitä on odotettu jo kauan. Fiksuimmatkaan hedgerahastonhoitajat eivät nähtävästi osuneet ajoituksessa vaikka ajurit euron taala kurssille olivat hyvin tiedossa.

Keskiarvo: 3.6 (7 arviota)

Suomi on kehitysavun antamisen mallimaa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Suomi sijoittuu kolmanneksi kehitysmaita tukevien politiikkatoimien kansainvälisessä vertailussa (Commitment to Development Index, CDI). Sijoitus nousi edellisvuodesta kahdella pykälällä. Suomi saa kiitosta etenkin vastuullisista investoinneista kehitysmaihin ja rahoitustoiminnan avoimuuden edistämisestä. Myös kehitysavun laatua ja teknologian kehittämistä koskevat sijoitukset paranivat.

Keskiarvo: 4 (2 arviota)

Omat Rahat: Sijoitusstrategiat vuodelle 2015 - volatiliteetti nousee

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

SP500 (VIX) ja Eurostoxx (FVSC1) volatiliteettiindeksit 

Perinteinen "osta ja unohda" strategia on toiminut melko hyvin muutaman viime vuoden aikana - varsinkin jos hajauttanut myös ulkomaille. Ensi vuodelle odotan tälle strategialle aikaisempaa huonompaa menestystä. Ensi vuodelle pitää miettiä vaihtoehtoisia strategioita.

Viime aikoina olemme nähneet pari kurssikorjauksen yritystä joihin liittyivät tyypilliseen tapaan volatiliteettiindeksin nousu.

Ennustan että 2015 näemme huomattavasti enemmän epävarmuutta ja volatiliteettiä markkinoilla. Näiden ns "pelkoindeksien" arvot ovat minusta edelleen yllättävän matalat. Indeksit kuvaavat osto- ja myyntioptioiden hintaa joten toisin sanoen optioit ovat olleet melko halpoja. Uusi trendi on ollut että myös piensijoittajat ovat ottaneet näkemystä näihjinb indekseihin, joko suoraan ostamalla tai myymällä optioita tai aina niin suosittujen ETN:instrumenttien kautta (esimerkiksi SVXY jolla voi shortata VIX-indeksiä). Moni on ehkä kyllästynytmaksamaan korkeaa hintaa ostaessaan suojaa kurssilaskua vastaan ja huomannut yleensä hävinnensä kaupassa?

Keskiarvo: 4.2 (5 arviota)

Keskustelua Ahvenanmaan demilitarisoinnin lieventämisestä pitäisi käydä sopivin argumentein

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Suomen Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak kirjoitti HS:ssa / 29.12., että koska Venäjä kehuu kyvyillään syviin iskuihin, se voisi vallata Ahvenanmaata. Salonius-Pasternak:n mukaan ottamalla käyttöön vain vaikkapa pari Ahvenanmaan saarta Venäjä voisi nykyisillä asejärjestelmillä kontrolloida Itämeren ilmatilaa. Näin se pystyisi rajoittamaan tehokkaasti esimerkiksi Helsingin ja Tukholman välistä ilmaliikennettä.

Puhe Venäjän mahdollisesta iskusta Ahvenanmaalle on populistista harhaanjohtamista

Tämän tyyppinen kirjoittelu on mielestäni populistista ja tarkoitushakuista. Venäjä on konventionaalisten aseiden osalta Ranskan, Brasilian taikka Intian kokoinen keskisuuri sotilasmahti, jonka konventionaaliset sotavoimat eivät riitä haastamaan Ukrainaa, Valkovenäjää, Kazakstania taikka Georgiaa kummempia naapureita. Sillä on valvottavanaan ja puolustettavanaan 15'000 km epävakaata rajaseutua, jotka sitovat sen voimia eikä Ahvenanmaan osittaiselle miehittämiselle olisi minkäänlaista poliittista järkeä. Suomen Ulkopoliittisen instituutin ajattelu ei ole tässä asiassa harkittua.

Puhe Ahvenanmaan miehityksestä lienee kohdennettu sisäpoliittisiin tarkoitusperiin. Tarkoitus on pehmentää ilmapiiriä myötämielisemmäksi ajatellen Ahvenanmaan demilitarisoinnin mahdollista lieventämistä. Minusta on hyvä käydä tätä keskustelua ja olisi mielestäni Ahvenanmaan edun mukaista, että demilitarisointia supistetaan,  mutta keskustelua kannattaisi käydä sopivammilla argumenteilla.

Venäjä käyttää ulkoista uhkaa vastaan taktisia ydinaseita

Juha Vahe on ottanut kirjoituksessaan Ovatko palovakuutukset turhia ? esille mahdollisuuden, että Venäjä käyttää, kriisin sattuessa, taktisia ydinaseitaan jollakin harvaan asutulla maaperällä, joka ei kuulu varsinaisiin sotilasliittoihin, ja jolla ei ole kunnollisia turvatakuita. Tällä Venäjä osoittaisi, että se on tosissaan ja että tämän pidemmälle ei kannata tulla.

Keskiarvo: 3 (7 arviota)

 

 

Julkaise syötteitä