Hyppää pääsisältöön

Artikkelit aikajärjestyksessä

Puolueiden vaaliohjelmat

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Vaalit lähestyvät ja Suomi tarvitsee hyvät johtajat. Pätevä johto pystyy luovimaan vaikeissakin karikoissa ja tukemaan toisiaan. Olemme yritysmaailmassa oppineet, että hyvä liiketoimintasuunnitelma ei yleensä sellaisenaan toimi. Mutta hyvä liiketoimintasuunnitelma on eräs osoitus johdon pätevyydestä ja sen aikaansaaminen ja ohjelman kommunikoiminen omalle organisaatiolle on eräs mitta johtajuudesta, jota tehtävässä tarvitaan.

Tässä linkit puolueiden vaaliohjelmiin (puolueiden gallup kannatusjärjestyksessä) sekä kannatuslukujen kehitystä viime vuoden ajalta.

 

Keskiarvo: 4 (17 arviota)

Hyvä pörssiralli huonosta syystä?

Posted in

Mario Draghi tuli, elvytti ja voitti – ainakin hän on itse tätä mieltä jo tässä vaiheessa. Mutta markkinat ovat täsmälleen samaa mieltä, mitä ei toki voi pitää yllätyksenä ottaen huomioon keskuspankin valtionlainojen osto-ohjelman mittakaavan. Europörssien ralli on kuitenkin nostanut kovasti vastalauseita, huvittavaa tavallaan etenkin talouslehdissä. Valittajat huutavat pörssikuplaa, jonka romahtaminen tulee potkaisemaan liikkeelle uuden kriisin. Ajatus on, että rahavirta osakkeisiin ei nojaa reaalitaloudellisiin muutoksiin, joita pörssit heijastavat yleensä aika tehokkaasti. Arvostelijoiden mukaan setelielvytys ei siirry reaalitalouteen vaan pelkästään finanssimarkkinoille.

On tietysti totta, että keskuspankin rahapumppaus kiskoo korkotuotot nollaan ja allekin, ja poistaa hetkellisesti sijoittamiseen liittyviä riskejä, koska rahaa saa olemattomaan hintaan. Kun velkapaperit eivät tuota, ja varsinkaan valtionvelat, raha hakeutuu edes jonkinlaista tuottoa takaaviin kohteisiin. Etenkin hyvien osinko-osakkeiden hinnat karkaavat pilviin. Tällaisen markkinalogiikan oloissa kurssien nousu ei siis kerro välttämättä kohentuvasta reaalitaloudesta vaan sijoittajien riskihalukkuuden kasvusta. Yritysten tuloksista maksetaan osakemarkkinoilla vain aiempaa enemmän, koska muita mielekkäitä sijoituskohteita ei ole.

Keskiarvo: 3.9 (20 arviota)

Valtiovarainministeriön virkamiehiltä toiveita ensi vaalikaudelle

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Valtiovarainministeriön virkamiesjohto julkisti 19. maaliskuuta arvionsa talouspolitiikan keskeisistä haasteista ja tarvittavista politiikkatoimenpiteistä ensi vaalikaudella:

Keskiarvo: 4 (11 arviota)

Eduskuntavaalit

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa: Juha Kasanen

Oletteko huomanneet, että aikaa vaaleihin on enää noin kuukausi? Olen seurannut aika ihmeissäni eduskunnan ja hallituksen viimeaikaisia touhuja. Eräänlainen huipentuma oli se, kun hallitus äänesti viime viikolla nurin oman ehdotuksensa.

Kansanedustajien ja hallituksen jäsenien olisi reilua tunnustaa, että juuri päättynyt vaalikausi meni heidän osaltaan lähes kokonaan hukkaan ja vieläpä pyytää anteeksi äänestäjiltään kehnoa suoritustaan. Juuri mitään merkittäviä päätöksiä ei saatu aikaan. Kuten kaikki tietävät, Sote ja kuntauudistus menivät kiville, tosin ehkäpä aiheesta. Paljon puhuttu kestävyysvajesahti pulputtaa ja sakenee päivä päivältä.

Keskiarvo: 4.6 (17 arviota)

Pääpuolueiden puheenjohtajista useimmat tukevat toisiaan

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Pääpuolueiden puheenjohtajat keskustelivat Veronmaksajien veropäivillä talouspolitiikan yleislinjasta seuraavaksi 4 vuodeksi. Noin kolme neljästä puheenjohtajasta kykeni rakentamaan muiden ideoille tukien muiden hyviä havaintoja. (liitteen puolentoista tunnin video on ihan hyvä). 

Pääkohdat ja päälinjat:

Keskiarvo: 3.7 (12 arviota)

Kahdeksan askelta asuntopolitiikan uudistamiseksi

Käyttäjän Johannes Hidén kuva

Asumiseen liittyvää verotusta ja muuta asuntopolitiikkaa on käsitelty viime viikkoina mm. ympäristöministeriön työryhmän ehdotuksissa sekä kaupungin vuokra-asumiseen liittyvissä keskusteluissa. Tässä asuntopolitiikan uusimiseksi oma 8-kohtainen ehdotukseni, joka jakautuu verotuksen, sosiaalisen asuntotuotannon sekä rakentamisen sääntelyn teemoihin:

 

 

1. Varainsiirtovero pois

Varainsiirtovero rankaisee muuttamisesta omistusasuntojen välillä, mikä tekee siitä monella tapaa haitallisen veron. Vero nostaa työn perässä muuttamisen kynnystä, saa ihmiset asumaan liian pienissä tai liian suurissa asunnoissa veron välttämiseksi, aiheuttaa ylimääräistä taloudellista rasitusta muutenkin taloudellisesti vaikeissa elämän murrostilanteissa kuten eron sattuessa, sekä aiheuttaa tarpeeonta kikkailua mm. asuntojen omistussuhteiden määrittämisessä. Veron fiskaalinen merkitys ei myöskään ole niin suuri (puolen miljardin luokkaa vuodessa), etteikö se olisi korvattavissa muilla veroilla.

Keskiarvo: 4.5 (19 arviota)

Danske Bank: Maailmantalous kasvussa ja Euroalueellakin valoa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomen talous ei pääse tukevaan kasvuun vielä alkaneena vuonnakaan, ennustavat Danske Bankin ekonomistit tänään julkaistussa Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat –katsauksessaan. Kansantalouden kokonaistuotanto pysyy vielä ensi vuonnakin alempana kuin finanssikriisiä edeltäneessä suhdannehuipussa 2008. Ilman Venäjän kaupan hyytymistä Suomen talous olisi kasvanut jo 2014.

- Maailmantalouden positiivinen vire alkaa kuitenkin heijastua vähitellen myös Suomeen, mikä näkyy teollisuuden uusien tilauksien nousuna. Euron heikentyminen tukee Suomen vientiä tänä vuonna, ja nettovienti nostaa bruttokansantuotetta. Venäjän kaupan vaikutus vähenee vuonna 2016, summaa pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.

Keskiarvo: 4 (9 arviota)

Osakeindeksien kehityksessä on pitkiä maanosakohtaisia trendejä

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Trendit ovat pitkiä, jopa yli 5 vuoden mittaisia, kun tarkastellaan osakkeiden kehittymistä eri mantereilla. Oheisessa kuvassa 5 vuoden ja 6 kuukauden pörssi-indeksien kehitys eri mantereilla. Amerikkalaiset osakkeet ovat olleet kaikilla mittareilla ja kaikilla aikajaksoilla ylivoimaisia ja trendi jatkuu.  

Pörssi-indeksien 5 v ja 6 kk kehitys eri mantereilla (Lähde: Yahoo, hinnat dollareina)

Keskiarvo: 4.6 (12 arviota)

Helsingin Yliopisto on noussut maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Helsingin yliopisto on noussut sijoille yliopistojen mainekyselyssä maailman sadan parhaan yliopiston listalle. Se pääsi sijoille 81–90. Mainearvio perustuu arvostetun Times Higher Education -lehden enlanninkielisille asiantuntijoille tekemään mielipidekyselyyn. Kyselyssä vastaajia pyydetään nimeämään maailman parhaat yliopistot opetuksen ja tutkimuksen aloilta.

Rehtori Jukka Kola on erittäin tyytyväinen.
–Muiden kuin englanninkielisten yliopistojen on vaikea päästä tälle listalle. Sijoittuminen sadan parhaan joukkoon on tärkeää tulevankin menestyksen kannalta, sillä maineeltaan arvostettuihin yliopistoihin hakeutuu parhaita tutkijoita ja opiskelijoita.

Keskiarvo: 4 (8 arviota)

EU-armeija on tarpeen jo taloudellisista syistä

Posted in

Komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin vaatimus EU:n armeijasta on tervetullut avaus, jonka tekee ajankohtaiseksi Venäjän seikkailupolitiikka. Olen kirjoittanut aiheesta Piksuun – ja sitä ennen muualle - jo yli kaksi vuotta sitten:

http://www.piksu.net/artikkeli/kustannustehokkuus-ajaa-kohti-yhteist%C3%A4-eu-armeijaa

Minulla ei ole argumentteihini oleellista lisättävää, mutta muutamia detaljeja haluan tarkentaa ennen kaikkea taloudellisesta näkökulmasta näin talouslehdessä.

Kun kuuntelee EU-maiden johtajia ja keskustelua saa vaikutelman, että Eurooppa ei talouskurimuksensa keskellä voi kuin seurata alistuneesti Venäjän paluuta aggressiiviseksi suurvallaksi, jonka sotakoneiston edessä on kiskaistava hattu kouraan ja pillit pussiin. Suomessakin monien asenne on, että ainoa poliittinen ratkaisu tilanteessa on kaivaa Kekkonen haudasta ja palata urakalla suomettumiseen.

Ainakin EU:n tasolla tuhkassa rypeminen on järjetöntä. Jäsenmaat suttaavat asevoimiinsa reilusti päälle kaksi sataa miljardia vuodessa. Aktiivisotilaita löytyy puolitoista miljoonaa. Venäjän molemmat luvut jäävät reilusti alle puoleen, joskin EU-maat tuhlaavat resursseja päällekkäisiin järjestelmiin.

Keskiarvo: 4.3 (9 arviota)

LähiTapiola: Globaali suhdannenäkymä on prantunut

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

”Euroopan talouden näkymät ovat nyt lupaavammat kuin pitkään aikaan. Markkinoilla on orastavia merkkejä siitä, että keskuspankin massiivinen elvytys alkaa vihdoinkin purra.  Öljyn hinnan laskun ja Euroopan tilanteen paranemisen johdosta myös globaali suhdannenäkymä on nyt parempi kuin vielä puoli vuotta sitten”, sanoo LähiTapiola Varainhoidon ekonomisti Timo Vesala.

Keskiarvo: 3.3 (7 arviota)

Metsäkauppa käy vilkkaana selviää maanmittauslaitoksen v 2014 kauppahintatilastosta

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kiinteistökaupoissa käytettiin viime vuonna 8,1 miljardia euroa, mikä hipoo 2000-luvun huippuvuotta 2009 selviää maanmittauslaitoksen julkaisemasta vuoden 2914 kauppahintarekisteristä.

Metsämaan kauppa on käynyt selvästi aiempaa vilkkaampana. Viime vuosina myynnissä on myös ollut kooltaan hyvin suuria metsätiloja.

”Kainuussa metsätalousmaan kauppoihin käytetty rahamäärä on noin seitsemänkertainen viiden vuoden takaiseen verrattuna”, kertoo tilastoja koonnut Juhani Väänänen Maanmittauslaitoksesta.

Keskiarvo: 4 (5 arviota)

Suomen talous kasvaa jo ensi vuonna, jos maahan saadaan toimiva hallitus

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomen talous lähtee kuluvana vuonna nousuun, jos maahan saadaan rohkeisiin uudistuksiin pystyvä hallitus, lupaavat Nordean ekonomistit. Kilpailukykyä parantavat uudistukset palauttavat yritysten ja kotitalouksien luottamuksen sekä vauhdittavat vientiä, investointeja ja uusien työpaikkojen syntymistä. Taustatukea antavat Euroopan elpyminen sekä öljyn väliaikainen halpeneminen tänä vuonna.

Talouden alamäki on takana – nousu vaatii toimintakykyisen hallituksen
Nordean ekonomistit ovat nostaneet Suomen talouden kasvuennusteita lähivuosille. Vaikka kasvu käynnistyy kuluvana vuonna, kokonaistuotanto jää heikon lähtötason vuoksi viime vuoden tasolle. Vielä kuluvana vuonna heikko kotimainen kysyntä painaa talouskasvua saman verran kuin ulkomaankauppa ja halvempi öljy sitä vauhdittavat.

Ensi vuonna kasvu vauhdittuu 1,5 prosenttiin. Tämä kuitenkin edellyttää, että uusi hallitus aloittaa määrätietoiset talouden uudistukset. Jos niitä ei pian saada aikaan, luottamuksen puute siirtää investointeja ja talouskasvu jää ensi vuonnakin syntymättä. Lisäksi on pakko pienentää julkista alijäämää, joka ylittää EU:n alijäämäkriteerin (3 %) ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1996.

Keskiarvo: 4 (4 arviota)

Sijoitusstrategiat: Paheet vai Hyveet?

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Nathaniel Currier:The drunkards progress

Onko "paheyhtiöihin" sijoittajalla yhtä huono loppu kuin juopolla ylläolevassa opettavaisessa litografiassa?

Tästäkin antaa tietoa Credit Suisse Global Investment Returns Yearbook 2015. Mikä ensinnäkin on paheyhtiö? Yksi tunnettu määritelmä on: "Booze, Betting, Bombs and Butts". Eli Viina, vedonlyönti, aseet ja seksi. 

Yksinkertainen näkökanta on että eettiset sijoittajat välttävät sijoittamista paheyhtiöihin joiden kurssi siis on muita alhaisempi. Koska yhtiön muut omistajat ja johto välittävät pörssikurssista, tuntuuhan  se suoraan kukkarossa, painostetaan yhtiötä parantamaan tapansa. Ironista kylläkin tämä voi tehdä paheyhtiösijoituksesta erityisen tuottoisan. Jos arvostustaso on muita yhtiöitä alempi on kysessä nimittäin arvoyhtiö.

Keskiarvo: 4 (6 arviota)

Mihin puskuri asuntosijoittaja?

Käyttäjän Marko Kaarto kuva

Rahoituspuskureiden merkitystä eli oman talouden joustovaraa, ei voi vähätellä.

Asuntosijoittajan puskurin tulisi kasvaa ja elää asuntosalkun mukana.

Rahoituspuskuri

 

Puskurin koko olisi syytä olla noin 6-24 kuukauden kaikkia kuluja vastaava määrä. Riippuen tietysti asuntosalkun koosta,  kokonaiskassavirrasta ja velkavivusta.

Valistunut kehäkettu allekirjoittaa yllä olevan.

Kokemuksesta kuitenkin tiedän, että varsinkin aloittelevilla asuntosijoittajilla puskuri voi olla mitätön.

Puskuri antaa mielenrauhaa ja ennen kaikkea aikaa toimia, jos kauhuskenaario sattuu kohdalle: oma työpaikka irtisanotaan, vuokralainen täytyy häätää tai vuokralainen tuhoaa huoneiston syystä tai toisesta.

Tällä hetkellä, hankalassa taloustilanteessa, useat sijoittajat painiskelevat sen saman ongelman kanssa, että minne puskurivaroja kannattaisi sitoa?

Keskiarvo: 4.4 (16 arviota)

Kesädroppi on keskimäärin 4% suuruinen

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Sijoittajapiireissä puhutaan toisinaan ilmiöstä nimeltään kesädroppi - kurssien kesälomien aikana tapahtuva lasku. Mutta onko asiassa mitään perää ja onko kesädroppi vain mielikuvituksen tuotetta vai onko kysymyksessä vuodesta toiseen toistuva aito ilmiö?

Tutkin asiaa Suomen pörssin osalta. Kyllä kesädroppi on viimeisen runsaan kymmenen vuoden aikana ollut toistuva ilmiö ja kyllä sillä todellakin on merkitystä. Kurssit ovat keskimäärin korkeimmillaan helmi-maaliskuussa ja laskevat kesä-heinäkuuhun mennessä keskimäärin 4% noustakseen taas loppuvuodesta lähes kymmenen prosenttia. Kesädroppi vaikuttaisi aidolta ilmiöltä eikä se luultavasi ole pelkkää mielikuvaa. 

Pörssikurssien kehitys vuoden aikana; keskiarvo on punaisella (Lähde: Suomen pankki)

Keskiarvo: 4.4 (10 arviota)

On Suomen talouden etu, että uskonnollisia seurakuntia tuetaan tasapuolisesti

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Uskonto on meille tärkeää. Uskonto luo arvokkaat puitteet naimisiinmenoon, ristiäisiin ja hautajaisiin. Uskonnolliset yhteisöt ottavat myös huomaansa silloin, jos jäämme yksin ja usko antaa helpottavan luottamuksen silloin kun olemme sairaita.

Suomen viralliset valtionuskonnot, ev-Lut ja Ortodoksinen uskontokunta ovat olleet hyvästä syystä valtionhallinnon tukemassa erityisasemassa. Ne ovat olleet mukana luoneet Suomalaista yhtenäiskulttuuria ja yhtenäistä kansakuntaa.

Valtionhallinnon erityistuki näkyy verotusoikeutena ja taloudellisena tukena.

  • kirkon jäsenet maksavat kirkollisveroa ev-Lut tai ortodoksiselle seurakunnalle keskimäärin 1,4% tuloistaan
  • yritysten maksamasta yhteisöverosta noin 2,3% ohjautuu suoraan näille kahdelle uskontokunnalle (muille uskontokunnille ei makseta)

Valtionhallinnon erityistuki tietyille uskontokunnille on perusteltavissa siinä tapauksessa, jos yhtenäinen uskonto auttaa meitä kaikkia kansakuntana. Yhtenäisen uskonnon siunauksellisuus on kuitenkin epävarmaa kun asiaa tarkastelee historiallisesta perspektiivistä:

Keskiarvo: 2.2 (11 arviota)

Tekes keskittyy tukemaan pk- yritysten tuotekehitystä

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Innovaatiorahoituskeskus Tekes on Suomen valtion virasto, jonka kautta kanavoituu merkittävä osa yritystuista. Tekes rahoittaa yritysten, yliopistojen ja korkeakoulujen sekä tutkimusyksikköjen kehitysprojekteja. Tekesin vuosibudjetti on noin 500 miljoonaa euroa (noin 1% Suomen valtion budjetista), josta kaksi kolmasosaa käytetään yritysten tuotekehityksen tukemiseen. 

Innovatiiviset ratkaisut tuovat apua maailmanlaajuisiin ongelmiin ja parantavat ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua. Kun vienti kasvaa, syntyy uusia työpaikkoja. Suomen talouden moottori ovat kilpailukyiset tuotteet ja palvelut, joilla on kysyntää maailmalla.

Tekesin ja Team Finlandin tavoitteena on vaikuttaa siihen, että pk-yritysten vienti kaksinkertaistuu vuoteen 2020 mennessä”, Tekesin pääjohtaja Pekka Soini sanoo.

(Team Finlandin muodostavat työ- ja elinkeinoministeriö, ulkoasiainministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä näiden ohjauksessa olevat julkisrahoitteiset organisaatiot).

Keskiarvo: 4 (5 arviota)

Eläkevakuutusyhtiöt ja laitokset hallinnoivat merkittävintä omaisuuttamme

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Työeläkevaroja on lähes 173 miljardia selviää Tela:n kokoamista tilastoista.

Työeläkevarojen kehitys (Lähde: Tela:n sijoitustilastot)

Suomalaisten työeläkevarojen määrä kasvoi viime vuoden aikana yli 10 miljardilla eurolla. Työeläkevakuuttajien yhteenlaskettu sijoitusvarallisuus oli 172,5 miljardia euroa vuoden 2014 lopussa (Suomen pörssin markkina-arvo oli vuoden 2014 lopussa 167 miljardia). Koko työeläkealan sijoitusten keskituotto oli 7,4 prosenttia (nimellinen tuotto), ilmenee Työeläkevakuuttajat Telan tilastoanalyysistä.

Keskiarvo: 4 (5 arviota)

EU tuskailee vielä Putinin faniklubin kanssa

Posted in

Venäjän yhä synkempi lähihistoria sai loogista jatkoa, kun Vladimir Putinin kärkevä arvostelija, edellisen presidentin Boris Jeltsinin luottomies Boris Nemtsov murhattiin Kremlin edessä. Olivat murhaajat motiiveineen ketä tahansa, teloituksesta ei ole vaikea löytää syvää symboliikkaa: hallituksen vastustajat lahdataan liki rituaalisesti vallan portilla kansan edessä. Pelote on varmasti tehokas.

Venäjällä poliittiset murhat selviävät harvoin, joten teloittajat tuskin löytyvät. Tutkintatekniseltä kannalta se on järjenvastaista, koska Nemtsov oli turvallisuuselinten jatkuvassa valvonnassa. Silti viranomaiset eivät voi kuin esittää hurjia teorioita murhaajista.

Yhtä erikoinen sattuma on, että kaikki Kremlin ympäristön valvontakamerat olivat huollossa murhan aikaan. Moisen toimenpiteen kuvittelisi tehtävän vaiheittain, kun kyse on äärimmäisen tarkasti vartioidusta alueesta.

Samaan sarjaan kuuluu Putinin ilmoitus, että hän ottaa johtoonsa murhan tutkimukset. Oikeusvaltiossa rikostutkinta ei todellakaan ole yhdenkään poliitikon työsarkaa, varsinkaan heidän kärkkäiden arvostelijoidensa murhan. Ilmoituksella Putin painottaa asemaansa itsevaltiaana, jolla on kyky puuttua kaikkeen.

Keskiarvo: 4.7 (12 arviota)

Lisätty todellisuus on tulevaisuuden Internet

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa: Mika Huhtamäki

Kävellessäsi Roomassa kadulla seuraat ilmaan piirtyviä opasteita kohti Colosseumia. Väkijoukon takaa vanha areena paljastuu alkuperäisessä komeudessaan, viirit heiluvat ja katsomossa antiikin muoti näkyy koko kirjossaan kun hurraavat väkijoukot kannustavat areenalle astuvia taistelijoita. Upeaa, tämä kaikki näyttäisi olevan mahdollista ainakin Microsoftin ja Googlen tulevaisuudensuunnitelmissa lisätystä todellisuudesta (augmented reality).

Microsoft yllätti julkaisemalla tammikuussa ensimmäisenä suurena yhtiönä kuluttajille suunnatut lisätyn todellisuuden lasit, tuotenimeltään HoloLens. Vaikka julkistaminen tapahtuikin yllättäen, niin viitteitä lisätyn todellisuuden tuotteista oli löydettävissä jo kesällä 2012 vuodetusta Xbox-konseptisuunnitelmasta.

Keskiarvo: 4 (8 arviota)

Kuluttajat uskovat asuntomarkkinoiden jyrkkään kahtiajakautumiseen

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Neljä viidestä suomalaisesta kokee asuntomarkkinoiden jakautuneen voimakkaasti kahtia: paikkakuntiin, joissa edullisetkaan asunnot eivät mene kaupaksi ja alueisiin, joissa kärsitään asuntopulasta korkeista hinnoista huolimatta. Ensiasunnosta haaveilevista nuorista kolmannes lykkää ostamista taloudellisen tilanteen vuoksi.

Tuoreen LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus -kyselytutkimuksen mukaan kaksi kolmesta vastaajasta uskoo asuntojen arvon nousuun pääkaupunkiseudulla, kun Pohjois- ja Itä-Suomessa tähän luottaa vain kolmannes. Neljä viidestä suomalaisesta kokeekin asuntomarkkinoiden jakautuneen kahtia.

- Viimeisen viiden vuoden aikana talouden rakennemuutos on kohdellut pääkaupunkiseutua ja muuta Suomea eri tavalla. Ostovoimainen, nuori, työikäinen väestö on siirtynyt etelän kasvukeskuksiin, jolloin pääkaupunkiseudun asuntojen kysyntä on kasvanut, ekonomisti Timo Vesala LähiTapiolasta arvioi.

Keskiarvo: 4 (6 arviota)

Bisnesenkelit sijoittavat kiihtyvällä vauhdilla uutta pääomaa kasvuyrityksiin

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Finnish Business Angels Network ry (FiBAN) ja Suomen pääomasijoitusyhdistys ry (FVCA) ovat keränneet vuoden 2014 tilastoja yksityissijoittajien ja pääomasijoitusyhtiöiden tekemistä sijoituksista kasvuyrityksiin Suomessa.

Suomalaisiin kasvuyrityksiin tehtyjen sijoitusten kokonaissumma oli 206 M€ vuonna 2014, joista kotimaisia pääomasijoituksia 73 M€, ulkomaisia suoria sijoituksia 89 M€, kotimaisten bisnesenkeleiden sijoituksia 33 M€ sekä muita sijoituksia 11 M€. Edellisvuoden ennätykselliseen kokonaissummaan 279 M€ vaikutti vahvasti Supercellin 100 M€ rahoituskierros.

  • Ennätysmäärä yrityksiä sai kasvurahoitusta FiBANin ja FVCAn jäseniltä
  • Yksityisen rahoituksen saatavuus ei ole esteenä kasvuhakuisten, innovatiivisten yritysten kasvulle.
  • Kasvurahoituksen kenttä on Suomessa myös laadullisesti hyvässä kehityksessä.
FVCA:n tilastot löydät täältä

Yksityiset kasvuyrityssijoitukset vahvassa kasvussa

Yksityiset bisnesenkelit sijoittivat ennätykselliset 21 M€ 238:aan yritykseen. FiBANin keräämän sijoitussumman lisäksi bisnesenkelit sijoittivat 12 M€ yhdessä Finnveran kanssa, eli todettuja bisnesenkelisijoituksia oli yhteensä yli 33 M€ vuonna 2014. FiBANin verkosto ja sen kautta sijoitettava pääoma ovat suurimpia Euroopassa. Mediaanisijoitus oli 25.000 € kuten edellisenä vuonna. Keskimäärin bisnesenkeli teki 1,6 uutta sijoitusta vuonna 2014.  

Keskiarvo: 4 (8 arviota)

Suom. metsäteollisuudesta

Käyttäjän J.Vahe kuva

Olen vaihtanut M-Boardin A:t B-osakkeiksi kuten aiemmin kirjoitin. Viime viikolla myin UPM:t ja olen ostanut Stora Ensoa.

Metsäteollisuus ei ole ollut analyytikkojen suosikki. Esim. UPM:lle OP on antanut viimeisen vuoden ajan myy-suosituksen, mikä kurssia katsoen on ollut huono neuvo, vaikka aivan helppoa yhtiöitten arvioiminen ei olekaan.

Myy-suositukset perustuvat painopaperin arvioituun kulutukseen, mikä taasen on vain yksi metsäteollisuuden tuotteista. Muut ovat pehmopaperi, kartonki (niitä edeltävä puolijaloste sellu) ja sahatavara. Sellu on erityisen markkinaherkkä kuten toki kaikki ko. tuotteet, mutta vain painopaperiin kohdistuu oletettu pysyvä laskeva kysyntä eikä sekään lasku ole nopeaa. 60-vuotiaat ja sitä vanhemmat ovat vahva ikäryhmä ja suurelta osin tottuneet painotuotteisiin. Metsäteollisuuden tuotteiden kysynnälle ei tule koskaan tapahtumaan mitään sellaista kuin Nokian älypuhelimille – ja tuskin niittenkään kysyntä olisi romahtanut niin nopeasti ilman Elopin haukkuja.  

Keskiarvo: 4.9 (9 arviota)

Omat rahat: Vuosisadan inhotuin kurssiralli

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Salkkusivu jossa lisätietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta +17.2%,  alusta (27-05-2010) +97.3%

 

Yleistä:

Viime viikkoina useampi indeksi on käynyt "all time high"-tasolla. Kovimmat nousut on tosin nähty euroopassa ja japanissa jossa keskupankin massiiviset tukiostot pönkittävät osakekursseja. Vuoden jaksollatarkasteltaessa Topix-indeksi onkin nousssut kaikkein voimakkaimmin, 25%. Jenkkipörssien kovin nousu tuntuu olevan takanapäin, mikä tuntuu järkevältä. Vahva taalaa nakertaa tuloksia ja odotettavissa oleva peruskoron nosto vähentää osakkeiden houkuttelevuutta. Nyt onkin vastakkainasettelu USA vastaan muu mailma harvinaisen selvä - jenkit ovat tiukentamassa rahapolitiikkaa samalla kuin lähes kaikki muut löysäävät. Jopa Kiinan keskuspankki on laskenut peruskorkoa jo kahdesti hidastuvan inflaation ja hidastuvan kasvun takia.

Kurssit ovat ponkaisseet mielestäni nyt jo hieman liian nopeasti ylöspäin. Tästä voi helposti seurata rekyyli pienimmän huonon uutisen takia (Kreikka, Ukraina, ....). Monet muut ovat tästä samaa mieltä. Puhutaan jopa vuosisadan inhotuimmasta kurssirallista. Osittain tämä rauhoittaa mieltä. Tilanne olisi vielä pahempi jos kaikki innoissaan puhuisivat jatkuvasta noususta.

Myös oma salkku on menestynyt hyvin ja nyt ollaan jo hyvin lähellä tilannetta että viidessä vuodessa on sijoitetut rahat tuplattu.

Uskon edelleen että eurooppalaiset vientiyritykset ovat parempi valinta kuin jenkkiosakkeet, joten kasvatan edelleen euroalueen painoa nykyisestä 25%.

 

Keskiarvo: 4 (8 arviota)

TT:n lista Q4 2014

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

TT:n lista Q414 on valmis kaikkien seuraamieni yritysten tulosten tultua julkaistuksi. Olen käynyt niiden numerot läpi ja tällä perusteella olen saanut listan aikaiseksi. Tämä lista ei sisällä sijoitussuosituksia eikä minkäänlaista laadullista analyysia vaan perustuu ainoastaan yritysten ilmoittamiin eri tunnuslukuihin ja tulostietoihin viimeisen viiden vuoden ajalta.

 

Listan tulkitsemiseen on hyvin yksinkertaiset ohjeet. Mitä enemmän pisteitä sitä parempi todennäköisyys on hyviin tuottoihin pitkällä tähtäimellä. Mainittakoon vielä sen verran, että maksimipisteet ovat +3.0 ja minimipisteet -3.0 Suluista löytyvät luvut edellisestä listasta. Mainittakoon vielä lukijoille, että minulla eivät riitä rahkeet kaikkien kotipörssissämme listattujen yritysten seuraamiseen ja siksi osa yrityksistä on poissa listalta. Myös vähän aikaa sitten jakautuneet yritykset kuten Metso, NSN ja YIT ovat poissa listoilta, koska en ole saanut yhteneväisiä lukuja jakautumista edeltäviltä vuosilta etsittyä. Lisäyrityksiä listalle mukaan saa ehdottaa, mutta en lupaa mitään. Pyrin kyllä pikkuhiljaa lisäämään yrityksiä listalle.

 

27.02.15 11.11.14

Keskiarvo: 4 (8 arviota)

Kuluttajien luottamus piristää pörssikursseja

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Euroalueen kuluttajat luottava Euroopan komission kokoamaan luttamustilaston mukaan tulevaisuuteen. Muutos on selkeä. Luottamus notkahti viime syksynä, mutta nyt trendi on selvästi kohti parempia aikoja. 

Suomen pörssikurssit ja kuluttajien luottamukset Suomessa ja Euroalueella (Lähde: Suomen Pankki/ komissio)

Suomen pörssikurssit (punainen käyrä) seurailevat melko tarkkaan Euroopan kuluttajien luottamusta (tumman sininen käyrä) ja kuluttajien luottamus onkin sijoittajan ehkä kaikkein tärkein makrotaloudellinen tunnusluku. Osakkeissa kannattaa pysyä niin kauan kuin kuluttajien luottamus paranee - kuten juuri tällä hetkellä.

Keskiarvo: 4 (5 arviota)

LähiTapiola suuntaa sijoitustoimintaansa takaisin Suomeen

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

LähiTapiola-ryhmä on kääntänyt sijoitustoiminnan painopistettä ulkomaisista sijoituskohteista Suomeen ja panostaa aiempaa enemmän kotimaisen kasvun vauhdittamiseen tarjoamalla yrityksille monipuolista rahoitusta, tekemällä pääomasijoituksia kasvuyrityksiin ja investoimalla rakentamiseen.

Koko LähiTapiola-ryhmän sijoitusvarallisuuden arvo on noin 7,5 miljardia euroa, josta hieman yli 20 prosenttia on sijoitettu suomalaisiin yrityksiin ja kiinteistöihin. LähiTapiola Vahinkovakuutuksen sijoitusvarallisuuden arvo on noin 3,6 miljardia euroa, jonka sijoitusallokaatiossa rahoituksen osuutta on lähivuosina tavoitteena nostaa 5 prosentista 15 prosenttiin.

Keskiarvo: 4 (4 arviota)

Otso Kirveskari voittanut lukiolaisten talousguru kilpailun

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Otso Kirveskari Kuninkaantien lukiosta on voittanut lukiolaisten vuoden 2015 Talousguru-kilpailun. Kilpailun toiseksi tuli Touko Hakahuhta Järvenpään lukiosta ja kolmanneksi tuli Miki Toivonen Kauniaisten lukiosta. Helsingissä 25.-26.2.2015 pidettyyn loppukilpailuun valittiin 10 alkukilpailussa parhaiten menestynyttä opiskelijaa. Alkukilpailussa oli mukana yli 1700 oppilasta 116 lukiosta. Jo 18. kerran järjestetyn kilpailun tavoitteena on edistää lukiolaisten talousosaamista.

Keskiarvo: 4.7 (6 arviota)

Netflix oli pettymys ainakin kuluttajan näkökulmasta

Posted in

Liityin kuukauden ilmaiseksi koejaksoksi maailman suurimpaan elokuvien nettivuokraamoon Netflixiin, jolla on yli 50 miljoonaa asiakasta kymmenissä maissa, pääosin kuitenkin Yhdysvalloissa. Viiden miljardin euron liikevaihdolla kasvuyhtiö painii jo samassa sarjassa kuin suurimmat suomalaiset teollisuusyritykset. Netflix tuottaa jo omia televisiosarjojaan. Se on ison mittakaavan mediatalo.

Netflix kiinnosti minua ennen kaikkea kuluttajana, mutta hiukan myös sijoittajana, koska tällaiset edulliset päivittäispalvelut ovat ehdottomasti mieleeni. Olen myös yksinkertaisesti toivonut tällaista palvelua jo pitkään, koska videovuokraamojen tarjonta on kapeaa, ja tällä toimintamallilla kustannukset ovat painettavissa mataliksi.

Olen ollut Netflixin kaltaisen musiikin nettipalvelun Spotifyn todella tyytyväinen asiakas. Sen valtava tarjonta sisältää vaikkapa Sibeliusta niin lukemattomina levytyksinä, ettei niitä jaksa edes laskea. Tarjonta on yhtä ylipursuavaa musiikin kaikilla alueilla. Supisuomalaistakin tarjontaa on ällistyttävä määrä. Vaikkapa kevyeltä puolelta Kari Peitsamon poskettoman laajasta tuotannosta löytyy ilmeisesti suurin osa ellei kaikki, koska nimikkeitä on tolkuttomasti.

Keskiarvo: 4.1 (9 arviota)

 

 

Julkaise syötteitä