Artikkelit aikajärjestyksessä

Kotimainen kysyntä ja varsinkin yksityinen kulutus on pääasiassa pitänyt Suomen taloutta pystyssä viimeiset kolme vuotta. Yritysverotuksen dynaamiset vaikutukset eivät toteudu niin kauan kuin ostovoima on unohdettu ja kysyntää ei ole. Suomella on kehittyneistä talouksista erityisesti varaa elvyttävään talouspolitiikkaan. Olemme yhä nettovelattomia.

Euroalueen ostopäälliköiden indeksin (PMI Composite) tänään julkaistujen maaliskuun indeksilukujen perusteella talouden taantuma näyttää syvenemisen merkkejä. Vaikka ensimmäisen neljänneksen negatiivinen talouskasvu euroalueella ei näytä olevan yhtä voimakasta kuin edeltävän vuoden viimeisellä neljänneksellä (-0,6%), ovat helmikuun ja maaliskuun indeksilukujen muutokset merkkejä taantuman syvenemisestä. Saksan kasvuvauhti on lähes pysähtynyt, ja Ranskassa on nähtävissä voimakasta syöksyä.

Kirjoitusvuorossa Hannu Lehtilä

Jos pörssiyhtiön tiedottaminen olisi yhtä epämääräistä ja surkeaa kuin hallituksen osinkoverotuksesta jakamat tiedotteet, asiaa puitaisiin raastuvassa.

Pari viikkoa sitten hallituksen kehysriihen tärkeistä veropäätöksistä saatiin odottaa tiedotetta useita tunteja, ja kun se tuli, siinä oli vain muuttama ylimalkainen luku. Hälyttävintä oli se, että tiedotteen olivat ”pusanneet” kasaan ministerien poliittisen avustajat päämiestensä hyväksymin luvuin, eivät valtiovarainministeriön ammattitaitoiset virkamiehet! Tämän jälkeen meni viikko, jonka aikana VM yritti laskea kehysriiheen viime metreillä tuodun, ja hyväksytyn, osinkoveromallin vaikutuksia. –Siinä vaiheessa jo palaneen käry oli tappaa. Nyt kiistellään siitä, mistä veromalli ministerien pöydälle oikein pulpahti. VM:n alkuperäisiä malleja se ei ollut.

Meidän tavallisten kuolevaisten täytynee tyytyä siihen, että lobbaajilla on muita parempi pääsy yhteisesti valitsemiemme päättäjien pakeille. Toisaalta lobbaajan kuulemisen on oltava ehdottomasti viimeinen raja. On syytä muistaa, että on pidetty skandaalimaisena jo sitä, jos europarlamentaarikko kirjoittaa tai puhuu tekstiä, joka on kopioitu etujärjestöltä.

Mikäli HS:n tiedot pitävät paikkansa siitä, että hallituksen kehysriihessä on ollut valmistelumateriaalina etujärjestöjen tekemiä laskelmia, olemme vähintäänkin tekemisissä poliittisen skandaalin kanssa ja ehkä jopa muunkin.

Perustuslain 68 § mukaan ”valtioneuvostossa on tarvittava määrä ministeriöitä. Kukin ministeriö vastaa toimialallaan valtioneuvostolle kuuluvien asioiden valmistelusta ja hallinnon asianmukaisesta toiminnasta.”

Ministeriöitten johtavat virkamiehet nimittää valtioneuvosto. He ovat julkisessa asemassa ja toimivat virkavastuulla.

On täysin kestämätön tilanne, että hallituksen esitystä olisi valmistellut yksityisen palveluksessa oleva nimetön lobbaaja, joka on tietysti vastuussa vain eturyhmälleen.

Hallituksen osinkoveroremontti on mittava ja on sen vuoksi ymmärrettävästi nostattanut vahvoja mielipiteitä suuntaan jos toiseenkin. Vaikka Jan Vapaavuori viikko sitten totesi, että "Hallitus ei tule muuttamaan kehysriihessä tekemiään päätöksiä. Piste.", nyt tuoreimpana käänteenä myös Jyrki Katainen on todennut, että suuromistajien veronkevennykseen puututaan. Vaikuttaa yleisesti ottaen siltä, että koko päätöksentekoprosessi olisi sujunut enemmän lobbari- kuin virkamiesvetoisesti, ja nyt pyritään siivoamaan pahimmat virhearviot.

Mutta mitä tavoitteita hyvällä osinkoverotuksella tulisi olla? Katsotaanpa.

Asuntosijoittajat ry on aika ajoin kirjoittanut Piksuunkin. Aiemmin ko. yhdistys piti Pyhäjokea mielenkiintoisena kohteena suunnitellun ydinvoimalan takia. On ehkä jälkiviisasta sanoa, että nyt sopii epäillä, tuleeko Pyhäjoelle mitään polkupyörän dynamoa suurempaa laitosta, mutta jo omana aikanaan hyvin oli tiedossa Pyhäjoen asukasluku, 3000 henkilöä. Paljonkohan siellä konkreettisesti on asuntoja myynnissä? Ydinvoimalan vakinaiset työntekijät rakentavat itselleen ok-taloja ja rakennusaikainen työvoima ei kauan asuntomarkkinoita elvytä. Riippuvuus yhdestä työnantajasta on huono asia.

Otan vertailukohdaksi 40.000 asukkaan Rauman, jolla on varsin monipuolinen elinkeinorakenne ja amk:n lisäksi yliopiston yksikkö.

USA:n osakemarkkinat ovat naureskelleet pitkään minun epäilyksilleni nousun kestävyydestä. Tällä hetkellä nojailen taaksepäin työtuolissani ja maiskuttelen viimeisiä pääsiäismuniani samalla kun katselen S&P 500 sekä Russell 3000 indeksien 20 päivän uusille pohjille valuneiden osakkeiden määrän kasvua.  S&P 500 indeksiä seuraava SPY ei ole vielä liikkunut kovinkaan suurieleisesti vaan on pikemminkin ilkikurisesti viime päivät hiipinyt kohti historiallisia huippuja vaikka samanaikaisesti valuvien osakkeiden seurakunta on kasvanut päivä päivältä. Vaikka toistaiseksi nousevan trendin rakenne on varsin mallikkaasti kasassa, ovat vaaranmerkit selvästi kuultavissa. Rakenteellinen rapautuminen tekee nousevaa trendiä seuraavien osakkeiden löytämisen päivä päivältä vaikeammaksi ja yhä useammat shorttiherkut tulevat tarjolle päivän menuun.

Suomi on maailman ammatillisesti järjestäytynein maa selviää "Worker participation EU" ja "Nationmaster.com" kokoamista tilastosta. Muut pohjoismaat kuuluvat kanssamme samaan, korkean järjestäytymisasteen ryhmään. 

Työvoiman ammatillinen järjestäytyminen (Lähteet: Worker participation EU, Nationmaster.com, Findikaattori)

Tulopoliittiset neuvottelut, joissa elinkeinoelämän ja työntekijöiden järjestöt päättävät tärkeistä yhteiskunnalisista asioista, ovat ainutlaatuinen pohjoismainen ilmiö. Ne kuuluvat vain meidän yhteiskuntaamme.

Työsuhteita koskevat ehdot sovitaan muualla lainsäädäntöteitse tai paikallisesti sopimalla 

Asiat hoidetaan toki muuallakin, mutta eri mekanismein. Työlosuhteita koskeva päätöksenteko on pohjoismaiden ulkopuolella hajautettu:

• Poliittinen koneisto ja virkamieskunta käyttävät suurempaa lainsäädäntövaltaa
• Työnantajan ja työntekijän välistä sopimista käytetään enemmän ja laajemmin
• Kaupalliset vakuutusyhtiöt huolehtivat osasta ansiosidonnaisen työttömyysvakuutuksen tyyppisistä turvaverkoista
• Palkkaus ja sen perusteet ovat joissain maissa avoimempia, joka varmentaa oikeudenmukaisuutta (esim. USA:ssa palkan suuruus ei ole samalla tavalla henkilökohtaisen intimiteetin alainen asia; työnantaja saattaa julkaista palkkauksen ja sen perusteet)

Salkkusivu jossa enemmän tietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta +8,4%,  alusta (27-05-2010) +42.7% 

Salkkutapahtumat:

Maaliskuussa salkun osakkeet saivat käytännössä olla rauhassa. Ainoa poikkeus oli Diebold joka myytiin pois koska arvostustaso yli 20 p/e luvulla oli mielestäni kovin korkea. Käytössä on nyt covered call koko salkun arvosta, eli olen myynyt call-optioita Eurostoxx 50 ja S&P500:lle. Sopimuskurssin näille valitsen n. 3% yli päivänkurssin ja juoksuajan n. kuukauden. Tämä on vielä melko maltillinen "laskuvarjo" jossa käytännössä mahdollisuus yli 3% kurssinousulle kuukaudessa on myyty.

Valtionvarainministeriön taloudellinen katsaus on ilmestynyt. Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan tänä vuonna 0,4 prosenttia. Ennuste pitää sisällään suhdannekäänteen parempaan päin.

• Asuinrakennusinvestointien ennustetaan laskevan kolme prosenttia ja kone- ja laiteinvestointien prosentin verran.
• Yksityisen kulutuksen kasvua rajoittaa reaaliansioiden hidas nousuvauhti. Ansiotason arvioidaan nousevan vajaat 2½ prosenttia ja inflaatio pysyy hieman yli kahdessa prosentissa.
• Teollisuudessa rakennemuutos jatkuu ja osittain sen seurauksena teollisuuden osuus kansantaloudessa supistuu edelleen.
• Työttömyys kääntyi viime vuoden kesän jälkeen nousuun ja kuluvan vuoden työttömyysasteeksi ennustetaan 8,2 prosenttia.

Vuoden 2014 kasvuksi valtionvarainministeriö ennustaa 1,6 %.

Suomen vienti ja maailmankauppa (Lähde: Valtionvarainministeriö)

Ministereiltä ei voi odottaa liikoja. Valtioneuvoston yhteenlaskettu sijoituskokemus on mitätöntä. Asian voi tarkistaa valtioneuvoston kirjelmästä eduskunnalle. Ainoat ministerit joilla edes jollakin lailla merkittävät suorat osakeomistukset ovat RKP:n Carl Haglund ja Anna-Maja Henriksson sekä Kokoomuksen Jari Koskinen.

Näin ollen on ymmärrettävää että kokonaisuuden hahmotus on heikkoa, ja jää asiantuntujoiden varaan. Tärkemmäksi kuin kansantalouden edistäminen muodostuu raflaavien one-linereiden metsästys : " Ei enää verottomia osinkoja." Asiantuntuijat lienevät lähinnä pankkimailmasta tai lähellä EK:ta. Piensijoittajan etuja ei ajaa kukaan.

Uutisia vastaanottaessa joko audiovastaanotinulokkeiden kautta tai parin pallukan tappisolujen suosiollisella avustuksella on se hyvä puoli, että niistä sopii itse tehdä aivan omat johtopäätökset. Tämän menetelmän tehokkuus toki tiedetään ja sopivia manipulointikikkoja käytetään surutta. Tiedon pimittäminen on näistä keinoista kenties kaikkein yksinkertaisin, ja siksi ehkä yleisin. Tätä vastaan on sitten "jouduttu kehittämään" spekulointi, jossa matemaattisen yhtälön ratkaisumallissa tuntematon tekijä siirtyy toisaalle. Joudumme tekemään loogisesti kestäviä päätelmiä kaikesta ilmenneestä saadaksemme selville, mitkä tekijät ovat alunperin johtaneet tällaisiin lopputulemiin.

Kirjoitusvuorossa Mika Huhtamäki

En voi olla osaltani kommentoimatta hallituksen kehysriihen päätöksiä, vaikka aihetta on jo paljon ja ansiokkaasti käsiteltykin. Mielestäni kehysriihen päätökset ja tuloksena syntynyt linjaus kertoo entistä epävarmemmasta politiikasta. Vaikka joukossa on myös hyviä linjauksia, niin poukkoilevat päätökset eivät luo vahvaa uskoa tulevaisuutta ajatellen. Sen lisäksi, että piensijoittajien osinkoverotus nousee merkittävästi, niin arvaamaton päätöksenteko rokottaa myös toista kautta. Vaikka yhteisövero laskee, niin epävarmuus päätösten pitävyydestä lisää kurssiheiluntaa, heikentää arvostustasoja ja vähentää ulkomaalaisten sijoittajien kiinnostusta. Sijoittajien epävarmuudesta myös Suomen Pankin maksutasetilasto, jonka mukaan suorat sijoitukset ulkomailta Suomeen jatkoivat aikaisemmin alkanutta laskua, vaikka kiinnostus joukkovelkakirjoihin kasvoi. Tästä voidaan todeta, että valtio ja isot yhtiöt saavat lainarahoitusta, mutta uuden liiketoiminnan riskirahoittajia ei ulkomailta enää entisissä määrin löydy.

Hallitus ei pidä tärkeänä sitä, että suomalaiset kotitaloudet omistaisivat suomalaisia pörssiyrityksiä. Verouudistus takaa sen, että Helsingin pörssissä noteerattavat yritykset näyttävät liukuvan ulkomaisten suursijoittajien ja kotimaisten kasvottomien instituutioiden kuten rahastojen ja eläkeyhtiöiden omistukseen. On palattu siihen, että osinkotuottoja verotetaan kahteen kertaan. Ensin veron maksaa osinkoa maksava yritys ja sitten veron maksaa samasta tuloksesta osinkoa saava yksityishenkilö. Näin kokonaisverorasitus yrityksen jakamasta osingosta heti ensimmäisestä eurosta alkaen nousee 44 – 45,6 %:iin, mikä on varsin paljon, kun kyseessä ovat riskisijoitukset. Näin korkeaan veroprosenttiin pääsee 130.000 euron vuosittaisilla ansiotuloilla.

Verouudistuksesta tekee erityisen kummallisen se, että samaan aikaan, kun osakkeita omistavia kotitalouksia rangaistaan, palkitaan varakkaista varakkaimpia eli vanhojen, paljon nettovarallisuutta vuosikymmenien aikana keränneiden listaamattomien yhtiöiden osakkeenomistajia lähes olemattomalla verokannalla. Hyvin meneviä listaamattomia yrityksiä ei jatkossa kannata enää viedä pörssiin. Nostaahan pörssilistaus omistajien veroja merkittävästi. Siksi Helsingin pörssille ei kovin ruusuista tulevaisuutta voi ennustaa.

Veckans Äffärer lehden lokakuun 2012 numerossa 40 oli tilastoituna kaikki Ruotsalaiset miljardöörit (SEK) vuodelta 2011 suuruusjärjestyksessä rikkaimmasta köyhimpään sisältäen omaisuuden arvioidun arvon ja asuinpaikan.

Miljardöörejä oli 108 henkilöä, joista 41:n kotipaikka oli Ruotsin ulkopuolella.

Miljardöörien yhteenlaskettu omaisuuden arvo oli 1 168 MSEK, josta ulkomailla asuvien osuus oli 668 MSEK eli 57 % miljardöörien omaisuudesta.

Pääasiallinen syy ilmiöön on Ruotsin menneisyydessä soveltama ankara pääomatuloihin kohdistunut verotus myös varallisuus ja perintöveron muodossa. Ruotsi on nyttemmin luopunut varallisuus- ja perintöverosta, mutta vahinko on tapahtunut, eikä kerran ulkomaille siirtynyt varallisuus palaa Ruotsiin.

Tilaston perusteella ei valitettavasti voi laskea Ruotsin veromenetyksiä, jotta voisi vertailla veropakolaisuudesta Ruotsille aiheutuneita veromenetyksiä suhteessa siihen verokertymään, joka on aikaansaatu muita maita ankarammalla pääomaan kohdistuneella verotuksella.

Nyt Suomi pyrkinee lisäämään veropakolaisuutta uudella osinkojen verotuksella.

Ari Neuvonen
Osakesäästäjien Keskusliitton hallituksen jäsen

Raha on keskuspankin antama velkapaperi. Sillä on arvoa, koska luotamme keskuspankin kykyyn pitävän sillä jotain arvoa. Kukaan ei kuitenkaan rajoita velkapapereiden laskemisen määrää muuten kuin välillisesti. Keskuspankki ei uskalla rajattomasti laskea rahaa liikkeelle, koska raha menettää luottamuksen. Normaali raha, keskuspankkiraha on kuin menneestä maailmasta. On myös paljon uutsia, että rahan säilyttäminen menisi verolle. Jos raha menettää luottamuksen niin uusia keksitään ja niitä on jo keksitty.

Finlands regering har kommit överens om ramarna för statsfinanserna under perioden 2014-17. I den finns det en hel del goda saker som strävar efter att möjliggöra sysselsättning och tillväxt. Dock har regeringen, antagligen i misstag och av okunskap, lyckats klämma in ett kardinalmisstag av häpnadsväckande storlek. Dividenderna från börsbolag beskattas numera till 100%.

Samfundsskatten sänks till 20% och av den 80% som blir kvar ska ägarna ännu beskattas med 30%. Det betyder att aktieägarens beskattningsgrad blir 44%. Tidigare var det 40,3%. En skärpning med ca 10% med andra ord. Samtidigt tog man bort skattelättnadstaket från olistade bolag vilket leder till att förmögna icke listade bolag som skulle kunna börslista sig under inga omständigheter ska göra det. Det vore de facto helidiotiskt av dem att börslista sig ur ägarens synvinkel.

Den finska börsens svanesång har visserligen redan börjat för några år sedan då dividenderna börjades delbeskattas och börslistan blir därför allt kortare efter hand. På det här viset får man i alla fall inte nylistningar.

Pääomatulojen osalta tehtiin perinteinen ratkaisu, josta Suomessa on jo pitkät ja kunniakkaat perinteet.

Lasten ja varhaisteinien suosima loru päivänkakkaroineen ihastusten kohteiden tunnearvauksista tulee ensimmäisenä mieleen, kun euroalueella pohditaan voittaako vai häviääkö Euroopasta markkinatalous tyystin. Asialistallani oli niinikään jo aiemmin esilletuotu euroryhmän pj Djisselbloemin soutaminen ja huopaaminen kriisin ratkaisutoimissa. Herra Ikonen käsitteli asian kuitenkin selkeästi minua paremmin, joten säästytte yksinkertaisten aivojeni tuotannolta siltä osin. Jäljellä on kuitenkin euroalueen eheys, niin strategisessa kuin yhteiskunnallisessa mielessä.

Kuudentoista maan yhteisvaluutta

Kyproksen velkapaketin syntymisen jälkeen euroryhmän presidentti Jeroen Dijsselbloem totesi kv-medialle, että samaa mallia käytetään jatkossakin, eli sijoittajavastuuta toteutetaan laajasti toisin kuin euroalueen aiemmissa pankkikriiseissä. Hänen mukaansa lähtökohta on, että Euroopan vakausmekanismin varoja ei tarvitse käyttää pankkien pääomittamiseen, vaan sijoittajien – niin omistajien kuin luotottajien - on pidettävä huolta pankkiensa kunnosta hyvissä ajoin. Riskitason noustessa myös vakavaraisuutta ja lainarahan hintaa on nostettava. Tavoite on, että veronmaksajat eivät kanna rahoituksen riskejä. Dijsselbloemin lausunnossa on tietysti mieltä niin moraaliselta kuin ekonomiselta kannalta – tiettyyn mittaan. Ja vain siihen.

Olen usein kritisoinut metsäteollisuuden kantoja, mutta nyt kerrankin olen Suuren ja Mahtavan Tahon kanssa samaa mieltä. Lieneekö oire vanhenemisesta?

Linkissä olevaan metsäteollisuuden protestiin yo-kirjoituksista lisäisin oikeastaan aika moniakin asioita:

- Kun 1800-luvun puolivälissä Suomeenkin alettiin kaavailla sellaista hirvitystä kuin höyrysahaa, pelättiin ensimmäiseksi metsien loppuvan maasta kokonaan. Tämä kysymys metsien loppumisesta on aikojen saatossa vaivannut Suomea yhtä paljon kuin Obelixin koiraa Idefixiä, joten väittäisin tässä maassa kiinnitetyn asiaan riittävästi huomiota. Että siinä sitä kestävää kehitystä.

Kun puhutaan rahaongelmista, mieleen tulee helposti pikivipit, kulutusluotot, päivästä toiseen selviäminen ja se, ettei rahaa tahdo riittää kunnolla elämisen perustarpeisiin kuten asumiseen ja ruokaan. Monesti ajatellaan, että rahaongelmat liittyvät tuloihin. Jos vain olisi hieman enemmän rahaa, rahaongelmani olisivat poissa, pohditaan ja askel suuntautuu päättäväisesti kohti lottokioskia. Rahaongelmat eivät ole kuitenkaan pääosin tulokysymys vaan rahankäyttökysymys. Tulotasosta riippumatta löytyy runsaasti ihmisiä, jotka säännöllisesti kuluttavat enemmän kuin ansaitsevat ja hankkivat elintasohyödykkeet sekä asunnot kovalla velkavivulla. Useimmilla ihmisillä maksuvaikeudet ovat parin saamatta jääneen palkan päässä eli jos duunit ja tulot loppuvat tai laskevat, vaikeudet alkavat.

Hallitus on poistamassa listattujen yritysten osinkojen 30-prosenttisen verovapauden vuoden 2014 alusta lähtien. Tämän seurauksena osinkojen verotus nousee noin 43 prosenttia, mikä on suhteellisesti valtava muutos. Kuten Lars Stormbom totesi kirjoituksessaan, pankit voivat olla tässä kuitenkin voittajia. Syy on siinä, että rahastoissa osinkojen verotuksesta ei tarvitse kantaa huolta, mikä voimistaa pankkien kauppaamien rahastojen suhteellista houkuttelevuutta. Voittajia ovat myös ulkomaiset sijoittajat, jotka saavat hyödyn yhteisöveron tuntuvasta 18 prosentin laskusta joutumatta kärsimään osinkoveron noususta. Tavallisen suomalaisen osakesijoittajan asemaa muutos heikentää yhteisöveron laskemisesta huolimatta.

Kuva: Auringonpimennys - Luc Viatour / www.Lucnix.be

Onko aurinkopanelien valmistajien erämaavaelluslähenemässä loppuaan? Kiinalainen mailman suurin panelivalmistaja Suntech jätti konkurssihakemuksen Wuxi:n kaupungissa toimivalle valmistavalle yksikölleen. Omaa kiinnostavuutensa asiana lisää se että tästä muodostuu ensimmäinen kunollinen testitapaus kiinalaiselle konkurssilainsäädännölle., koska tämänkokoisia tapauksia ei aiemmin ole käsitelty.

Toinen mielenkiintoinen kysymys on, onko aurinkopaneliteollisuus vähitellen tervehtymässä. Uusituva energia , kuten aurinkosähkö ja tuulisähkö ovat käyttätyneet klassisen hypekäyrän mukaan. Ensin alkuinnostut - tämä ratkaisee mailman ongelmat. Sen jälkeen yli-investoinnit kun kaikki ryntäävät sijoittamaan uuteen ihmeeseen. Tästä seuraa yli-kapasiteetti ja romahdus. Vähitellen alkaa oikea soveltamisvaihe kun teknologia on vähitellen kehittynyt taloudellisesti kannattavalle tasolle.

     Yrittäjän veroaste on 4,8 prosenttiyksikköä korkeampi kuin palkansaajan, jolla on sama tulotaso. Tähän tulokseen päädytään, kun otetaan huomioon ansio- ja pääomatuloista maksettavat verot sekä lakisääteiset vakuutusmaksut. Tulotasona on käytetty yrittäjien keskimääräisiä veronalaisia tuloja, jotka olivat 45 061 euroa vuonna 2011.

Tällä tulotasolla yrittäjän veroaste oli 33,0 prosenttia ja palkansaajan 28,2 prosenttia.

   - Lopputulokseen vaikuttavat muun muassa tulojen rakenne ja erot sosiaaliturvamaksuissa, ekonomisti Petri Malinen Suomen Yrittäjistä sanoo.

Päätin lopettaa pari kuukautta kestäneen kahvittoman jaksoni ja surautin pannullisen kahvia aamukuuden iloksi ja napsautin näytöt päälle. USA:n osakeindeksit ovat jatkaneet vahvaa kulkuaan. Näyttäisi siltä, että USA:n keskuspankin muodollinen $85mrd kuukausiraha tukee osakemarkkinoita huomattavasti paremmin kuin asunnonostajien lainansaantia tai yritystoiminnan rahoitusta. Tarkoittaisiko tämä sitä, että tulevat kuukaudet rakentuisivat päättäväisestä noususta ja ei niin kovin ikävistä laskuista vai voisiko kuvaan olla kirjoitettu jokin muu sanoma? Ainakin tähän asti trendiä vastaan taistelusta on saanut vain mustan silmän ja punaisen nenän.

Hallituksen kaavailemat osinkoverotuksen muutokset suosivat jälleen rahastosijoituksia suorien osakesijoitusten kustannuksella. Osingot tullevat kokonaisuudessaan verotuksen piiriin. Rahastojen kautta sijoittavat välittävät verot niin kauan kuin sijoitukset pysyvät rahastossa. Näin osingot saavat rauhassa kasvaa korkoa korolle ilman verottajan väliintuloa.

Virkamiehet ja poliitikot ovat varmaankin kuulleet sijoitusasiantuntijoita valmistelun aikana. Kristallipalloa ei tarvita arvatakseen ovatko nämä asiantuntijat ollet pankkien ja sijoitusyhtiöiden palveluksessa.

Muutos edistää kasvotonta omistamista jossa sijoitukset ohjautuvat rahastoihin ja ETF:iin jossa sijoittajan ja yrityksen välillä on salkunhaltija. Onko tämä järkevää?

Mitä tapahtui pienten osinkojen verovapaudelle? Suomessa tarvitaan kansankapitalismia. Osinkoverotuksen kiristys ei tätä edistä.

Minkä kokoinen lottopotti sinun pitäisi saada, jotta olisit valmis lopettamaan työsi? LähiTapiola kysyi tätä suomalaisilta ja sai vastaukseksi yllättävän suuren summan.

  Reilu neljännes työssäkäyvistä suomalaisista lopettaisi työt kokonaan, jos se olisi taloudellisesti mahdollista. Summa, jolla tämä oltaisiin valmiita tekemään, on huikea 1,5 miljoonaa euroa, paljastaa LähiTapiolan tuore kyselytutkimus. Tapiola Pankin toimitusjohtajan Marja Pajulahden mukaan tämä kertoo suomalaisten turvallisuushakuisuudesta.

     Omakotitalojen ja omakotitalotonttien kaupankäynti jatkaa laskuaan. Omakotitalotonttien kysyntä laski 12 prosenttia viime vuodesta. Vaikka kiinteistökauppoja tehtiin viime vuonna 6 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2011, käytettiin rahaa kauppoihin sama 8,1 miljardia euroa kuin vuonna 2011.

Tiedot ilmenevät Maanmittauslaitoksen kiinteistöjen kauppahintatilastosta, johon on koottu vuoden 2012 tiedot kiinteistöjen kauppahintarekisteristä.

Tilastoja koonnut Juhani Väänänen Maanmittauslaitoksesta kertoo omakotitalojen kaupankäynnin hienoisesta ja tonttikauppojen rajusta laskusta.

http://www.piksu.net/sivu/sergion-lista

Nousussa:

• Nordea Bank AB FDR
• Panostaja Oyj
• ABB Ltd
• Teleste Corporation
• Hennes & Mauritz B
• Ponsse Oyj 1
• Uponor Oyj
• Kesla Oyj A
• YIT Corporation
• Exel Composites Plc
• Stockmann Plc B
• Vacon Plc
• Lassila & Tikanoja Plc

Laskussa:

• TeliaSonera AB
• AstraZeneca PLC
• Orion Corporation B
• Etteplan Oyj
• Citycon Oyj
• Keskisuomalainen Oyj A
• Elisa Corporation
• Fiskars Corporation
• Vaisala Corporation A
• Alma Media Corporation
• Ilkka-Yhtymä Oyj 2
• Sandvik AB