Hyppää pääsisältöön

Artikkelit aikajärjestyksessä

Haagalaiset voivat hakea toimeentulotukea sähköisesti

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva
Posted in

Vaikka erilaiset komiteat ja mietinnöt kertovat, että Suomi on jäänyt jälkeen informaatio- ja viestintäteknologian soveltamisessa, Helsingin kaupungin sähköinen asiointi etenee. Otsikon mukaisesti nyt myös Haagalaiset voivat hakea toimeentulotukea sähköisesti.

Kovin monen moista tukea ja apua on satavilla sekä kuntalaisille että yrityksille ja järjestöille. Alaotsinko Kuntalaispalvelut alta löytyy 45 erilaista sähköisesti haettavissa olevaa palvelua mm. Nuorisotoimi, leiriavustuksen ennakkohakemus; Kulttuuritoimi, projektiavustushakemus (Helsinkiläiset taiteen ammattilaisryhmät ja yhteisöt voivat hakea avustusta produktioiden ja festivaalien tuottamiseen sekä kansainvälisiin vierailuihin.) tai Opetustoimi, iltapäivätoiminnan maksuvapauskompensaatioavustushakemus (Järjestöt ja muut yhteisöt voivat hakea perusopetuslain mukaisen iltapäivätoiminnan maksuvapautuskompensaatiota maksuhuojennusten takia menetetyistä asiakasmaksuista)

Keskiarvo: 2.7 (3 arviota)

Ilkka Niiniluoto on luotsannut yliopistolaitosta kohti sivistysyliopistomallia

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Kävin kuuntelemassa ystäväni ja Helsingin yliopiston entisen rehtorin ja kanslerin, filosofin ja matemaatikon Ilkka Niiniluodon jäähyväisluentoa. Hänen aikanaan Helsingin yliopisto ja yliopistolaitos ylipäätään on hyvin täyttänyt tehtävänsä tiedon ylimpänä vartijana ja tavoittelijana. Yliopistolaitos on tarjonnut meille suomalaisille korkeinta sivistystä ja tietoon perustuvaa ymmärrystä. Ilkka Niiniluodon yliopisto on ollut ennen kaikkea sivistysyliopisto ja tutkimuslaitos ja vasta toissijaisesti erilaisiin virkoihin ja lain määrittelemiin tehtäviin valmistava ammtillinen oppilaitos. Korkein päämäärä on ollut tieto itsessään.

Rajatut ammattipätevyysvaatimukset yhdistettynä laajaan perustietämykseen on kestävä ratkaisu

Ilkka Niiniluodon lähestymistapa on ollut yhteiskunnallemme siunaus. Ammattinimikkeet ja niihin liittyvät erittäin pitkät ja yksityiskohtaiset koulutusputket ovat osoittautuneet muuttuvassa maailmassa kansantaloutta jäykistäviksi kahleiksi. Arvokkaimmaksi asiaksi on osoittautunut sivistys ja pyrkimys tietoon ja hyvään toimintaan. Kohtuullisen rajatut ammattipätevyysvaatimukset yhdistettynä laajaan perustietämykseen on osoittautumassa kestäväksi ratkaisuksi. 

Keskiarvo: 3.7 (3 arviota)

Rakentaminen vähenee entisestään

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Viime vuonna toteutui pitkään enteilty käänne: korjausrakentamisen määrä ylitti uudisrakentamisen. Talonrakennustöiden aloitukset painuivat poikkeuksellisen alhaiselle tasolle, alle 31 miljoonaan kuutiometriin, eikä nousua ole luvassa kuluvana vuonna selviää Rakennusteollisuuden suhdannekatsauksesta. Korjausrakentaminen sen sijaan jatkaa tasaista kolmen prosentin vuosittaista kasvuaan.

Rakentamisen voluumi (Lähde: Rakennusteollisuuden suhdannekatsaus)

”Kun myös infrarakentaminen vähenee tänä vuonna, kokonaisuudessaan rakentamisen määrä supistuu prosentin edellisvuodesta. Odotettavissa kuitenkin on, että talouden virkoaminen nostaisi rakentamisen ensi vuonna kahden prosentin kasvuun kolmen heikon vuoden jälkeen”, Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen sanoo.

Keskiarvo: 4 (2 arviota)

Eurooppa kuroo umpeen USA:n patenttialan etumatkaa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Eurooppa kuroo umpeen USA:n patenttialan tehokkuuden etumatkaa kun EU:n yhtenäispatentti ja uusi patenttituomioistuin tulevat uudeksi vaihtoehdoksi Euroopassa. EU laajuisen yhtenäispatentin avulla eurooppalaiset valmistajat saavat välittömästi EU laajuisen suojan samalla tavoin kuin USA:ssa.

Teolliset valmistajat toimivat lähes poikkeuksetta vähintäänkin Euroopan laajuisilla markkinoilla ja tarvitsevat tuotteilleen patenttisuojan koko alueelle. Nyt tämä tulee helpommaksi.  

Suomi harkitsee osallistumista järjestelmään. Elinkeinoelämä on selvittänyt uudistuksen vaikutuksia suomalaisille yrityksille. Selvitys kertoo uudistuksen vaikutuksista yrityksiin ja yleisemmin aineettomien oikeuksien hyödyntämiseen Euroopassa, se antaa yrityksille myös kattavasti tietoja uudesta järjestelmästä ja siitä, miten sitä voi omassa toiminnassaan hyödyntää.

Keskiarvo: 4 (2 arviota)

Epätasa-arvo

Posted in

Erään pankkiirin siirrettyä kirjansa Ruotsiin ilmeisesti jotta perikunta ei joutuisi maksamaan perintöveroa minulle heräsi muutama ajatelma:

1. Mitä maailmassa tapahtuu jos pääomatulot kasvavat nopeammin kuin palkkatulot?

2. Mitä tapahtuu suvuille jos tuo ensimmäinen kysymys on totta ja perintöveroa ei ole

Laitan keskustelua herättämään linkin missä on erillaisia tulonjakoon liittyviä faktoja. 

http://topincomes.parisschoolofeconomics.eu/#Graphic:

 

Keskiarvo: 2 (3 arviota)

No Sex Please, We're British

Käyttäjän J.Vahe kuva

Kun 1989 silloinen OKO järjesti yleisöannin, merkitsin osakkeita ja myin ne pikaisesti pienellä ns. pikavoitolla. Alkaneessa pankkikriisissä huomioni kohdistui siihen tyylikkääseen tapaan, jolla konserni ongelmat minimoi, vaikka paikallisesti esim. Turussa niitä esiintyikin. Konsernin osalta kiitoksia voi jakaa vaikkapa Antti Tanskaselle ja Reijo Karhiselle. Ostin OKO:n osakkeita takaisin pitääkseni ne.

Kun olen nyt sattuneesta syystä joutunut tilannetta tarkastelemaan, olen lähinnä järkyttynyt ostohinnan alhaisuudesta. Päälle parista eurosta siinä puhutaan. Vuonna 2005 OKO osti Pohjola Yhtymän, jonka jälkeen konsernin nimikin muuttui Pohjola Pankiksi. Yhteenliittäminen ei sammakkoperspektiivistä katsoen sujunut ongelmitta. Kurssikäyrä on vakuuttavan näköinen ja nyt tämä salkkuni perusyhtiö on salkusta poistunut, koska yhtiö poistuu pörssistä kokonaan.

Keskiarvo: 4.3 (4 arviota)

“Hinta apatiasta julkisia asioita kohtaan on se, että joutuu pahojen miesten johdettavaksi.”

Posted in

On ällistyttävää, kuinka usein pitkäaikaisia trendejä selitetään hyvin viimeaikaisilla tapahtumilla. Syitä länsimaiden eroosioon haetaan hyvin läheltä: Verorahat valuvat etelän maiden tuhmuleille, rikkaat muuttavat naapurimaihin, ja valtiot sen kun velkaantuvat. 

Ymmärtääksemme Lännen tilanteen todellisen luonteen, johdatan lukijani huomion 1300-luvun islamilaiseen ajattelijaan nimeltä Ibn Khaldun. Olen suuressa kiitollisuudenvelassa Rabbi Sir Jonathan Sacksille, jonka ajatuksia sosiaalisista trendeistä minulla on ollut kunnia lukea. 

Me emme Lännessä tunne Ibn Khaldunia, vaikka meidän pitäisi. Hän oli yksi keskiajan todella suurista ajattelijoista. Häntä voitaneen kaikin perustein kutsua maailman ensimmäiseksi sosiologiksi. Vasta 300 vuotta myöhemmin Länsi tuotti vastaavan ajattelijan nimetä Giambattista Vico. Molemmat esittivät älykkäitä ajatuksia yhteiskuntien noususta ja tuhosta. Molemmat tiesivät sen, mitä valtaosa meistä unohtaa valtaosan aikaa: Suuret sivilisaatiot lopulta tuhoutuvat, ja syy siihen ei ole perimmiltään niinkään vahvemman vallan nousu kuin yhteiskunnan oma sisäinen rapautuminen.

Keskiarvo: 4.5 (18 arviota)

Eläkkeelle siirtyminen ei juurikaan vaikuta tulotasoon

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Eläkkeelle siirtyvän toimeentulo laskee työssäoloaikaan verrattuna melko vähän. Kymmenen ensimmäisen eläkevuoden aikana toimeentulo jää hitaasti jälkeen koko väestön kehityksestä, mutta reaalisesti se silti nousee.

Eläkeläisten toimeentulon kehitys ensimmäisten kymmenen eläkevuoden aikana (Lähde: kirjoitus YTP:ssä)

Eläketurvakeskuksen ekonomisti Juha Rantalan tutkimus ”Eläkeläisten toimeentulon kehitys ensimmäisten eläkevuosien aikana” julkaistiin Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä. Tutkimuksessa selvitettiin vuonna 1999 eläkkeelle siirtyneiden toimeentuloa vuosina 1997–2008. Vastaavaa seurantaa toimeentulon kehityksestä ei aiemmin ole tehty.

Keskiarvo: 4 (2 arviota)

Seadrill, osinkoyhtiöiden kuninkaallinen

Posted in

Turvallisuushakuisen sijoittajan valinta ovat hyvät osinkoyhtiöt, joita on edelleen tarjolla runsain mitoin. Ja varsinkin kun useimpien vaihtoehtoisten sijoituskohteiden tuotto on surkea. Kun Euroopassa rahapolitiikka on vain löyhentymässä, hyvät osingonmaksajat ovat arvossaan.

Hyvät osinkopaperit ovat etenkin hyvin pitkäaikaisten omistajien eli holdaajien luonnollinen valinta, heitähän ei kurssien liike kiinnosta, ainoastaan osinkovirta. Markkinoita ja talouden trendejä tarkemmin seuraamattomalle se onkin järkevä tapa sijoittaa. Osinkosijoittaminenkaan ei toki ole taikasauva, jolla pääsisi eroon sijoittamisen perimmäisestä luonteesta eli riskeistä ja vaihtelevista tuotoista. Aiemmat osingot eivät ole tae tulevista, mutta vahvan osinkohistorian omaavat yhtiöt ovat pitkässä juoksussa enimmäkseen turvallisia sijoituksia. Suhdanteita nekään eivät yleensä pakene, mutta historian perusteella voi ynnäillä aika pitkälle, millaisia riskejä kukin yhtiö sisältää milläkin aikavälillä.

Keskiarvo: 4.5 (4 arviota)

Bingo!

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa Juha Kasanen

Suomalainen lottoporukka voitti yli 50 miljoonan euron pääpalkinnon. Mahtava juttu, ja lehtitietojen mukaan voitto meni vielä oikeaan osoitteeseen - lomautusuhan alaisena työskenteleville metallimiehille.   

Lottovoiton uutisoinnissa on mukavaa se, että kaikki ovat iloisia voittajien puolesta eikä kukaan kyseenalaista heidän oikeuttaan voittoon, josta ei tarvitse edes maksaa veroja. Eikö ole aika merkillinen ilmiö?

Joka syksy lehdet pullistelevat verotietoja. Jotkut ovat saaneet yritysmyynnillä tai kovalla työllä haalittua kasaan murto-osan lottovoittajien potista ja maksaneet siitä vielä tuhdisti veroa. Yrittäjät ovat itsensä lisäksi yleensä työllistäneet kymmeniä ihmisiä. Kirjoittelun sävy on kuitenkin tavallisesti negatiivista. Muistatteko vielä kuinka Nokian optiomiljonäärejä riepoteltiin? Ovatko lottovoittajat oikeutetummin ansainneet euronsa kuin Nokian insinöörit? Ovatko asiat nyt paremmin, kun Nokia jakaa ympärilleen niukkuutta eikä lisää optiomiljonäärejä enää tule?  

Mistä tämä kaikki kertoo? Onko meillä suomalaisilla joku asennevamma? Saako suomalainen vaurastua ainoastaan lottoamalla tai ajamalla kilpa-autoa? Pitäisikö työnteon ja yrittämisen arvostusta jotenkin kohentaa? Voisikohan se vaikuttaa meidän kaikkien hyvinvointiin?  

Keskiarvo: 4.6 (11 arviota)

Vi***maiset remonttimiehet

Käyttäjän Marko Kaarto kuva

Tarkkana remonttiyritysten kanssa!

Matkan varrella olen huomannut, kuinka remonttimiehiä todellakin löytyy joka junaan. Kovin usein olen joutunut pettymään huonon työn jälkeen, aikataulujen kusahtamiseen ja ylimääräisten keksittyjen tuntien laskutukseen.

Valitettavasti olen ollut myös tilanteessa, jossa olen jälleenmyynyt asunnon, jonka remontti on ollut kesken kaupantekohetkellä. Remontin valmistuttua onkin selvinnyt, että työn jälki on ala-arvoista. Tällainen sovitusta poikkeaminen ja suoranainen välinpitämättömyys aiheuttaa tietenkin turhaa päänvaivaa ja ylimääräistä säätämistä kaikille osapuolille. Ja on pirun turhauttavaa.

Keskiarvo: 4.6 (7 arviota)

On mahdollista ennustaa pörssin pitkän aikavälin tuottoa

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Hussman Funds on blogissaan poiminut mielenkiintoisia tutkimustuloksia USA:n pörssin tuotosta ja sen ennustamisesta. Hussman funds on löytänyt seitsemän tapaa ennustaa pörssin (S&P 500 indeksin) tuotto seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi ja nämä ennusteet toimivat yllättävän hyvin. Oheisessa kuvassa on näiden seitsemän tavan ennuste pörssin tuotolle seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi ja samaan kuvaan on asetettu myös toteutunut tuotto. Käyrät ovat päälekkäin ja ennusteet ovat ainakin menneisyydessä toimineet hyvin.

Seitsemän tapaa ennustaa pörssin tuotto seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi ja toteutunut tuotto (Lähde: John P Hussman)

Tällä hetkellä ennusteet näyttäisivät olevan yksimielisiä siitä, että USA:n S&P 500 indeksi tulee antamaan noin 2,5% vuosituottoa seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Keskiarvo: 4.8 (6 arviota)

Ei mitään veroja?

Käyttäjän J.Vahe kuva

Joka kymmenennestä tukista on maksettu veroa

Björn Wahlroosin kirjautuminen Ruotsiin näyttää aloittaneen jälleen vaatimukset perintöveron alentamisesta tai poistamisesta, joitten vaatimusten uskon jatkuvan. Koska itse maksoin perintöveroa viimeksi viime kuussa, lienen sopiva henkilö asiaa kommentoimaan:

-Pienehköistä perinnöistä ei mene veroa. Huomatkaa puoliso- ja alaikäisvähennykset.

-Veroprosentit ovat ainakin minun mielestäni alhaisia.

-Useimmat perintöveron maksajat lienevät keski-ikäisiä ihmisiä, joitten ainakin pitäisi tulla omillaan toimeen. Jos heilläkään ei muka ole mahdollisuuksia veroja maksaa, kuka niitä sitten ylipäänsä pystyy maksamaan?

Keskiarvo: 3.9 (16 arviota)

Rahastosijoittajat siirsivät alkuvunna pääomia osakkeista korkoinstrumentteihin

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Suomalaiset rahastosijoittajat siirsivät alkuvuonna pääomia osakesijoituksista korkosijoituksiin selviää finanssialan keskusliiton julkaisemasta markkinakatsauksesta.

Nettomerkinnät rahastotyypeittäin (Tietojen lähde: Finanssiala)

Keskiarvo: 4 (1 arvio)

Rahansiirto ja selvitys

Tase mielessä pankkitalletukset ovat vastattavaa. Kun talletat rahaa pankkiin annat velkaa pankille. Ei siellä kölli missään sitä sinun talletusta, annat pankille velkaa talletuksesi verran. Englanniksi talletus on pankille credit, mikä tarkoittaa juuri velkaa. Aivan vastaava tapahtuu kun ylität tilisi, sinä tulet silloin pankille velalliseksi. 

 

Keskiarvo: 3 (3 arviota)

Teknologiasta palveluun

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa Juha Mikkola

Onnistuakseen sijoittajan pitäisi pystyä analysoimaan tulevia trendejä ja markkinamuutoksia. Norvestian teollisuussijoitussalkku koostuu yrityksistä, joita olemme aktiivisesti kehittämässä ja jotka voisivat olla jonkun teollisen ostajan tai sijoittajan mielestä hyvin mielenkiintoisia seuraavan 3-5 vuoden kuluttua. Aina ei ole helppoa arvioida tulevaisuutta viiden vuoden päähän, varsinkaan toimialoilla, jotka ovat muuttumassa nopeasti. Vuosien varrella olen tehnyt kymmeniä pääomasijoituksia, joskus jopa yrityksiin, joilla on vain hyvä idea eikä lainkaan liikevaihtoa. Välillä on tullut onnistumisia, mutta pettymyksiäkin on ollut matkan varrella – ei kuitenkaan koskaan siksi, että olisin epäonnistunut teknologiavalinnassa tai sen läpimurron ennakoinnissa vaan siksi, että olen olettanut markkinan muuttuvan nopeammin kuin mitä on todellisuudessa tapahtunut.

Keskiarvo: 4 (4 arviota)

Vaikenevan kansan kuiskauksia

Käyttäjän J.Vahe kuva

1980-luvun alussa Suomessa ei kukaan puhunut julkisesti siitä, että virassa ollut tasavallan presidentti Urho Kaleva Kekkonen olisi jollain tavalla iäkäs. USA:n silloinen juuri valittu presidentti Ronald Reagan kylläkin oli täysin ikäloppu vanhuudenhöperö kehäraakki.

Johtajia tosin aina löytyy, mutta rahan kanssa rupeaa olemaan tiukempaa. Kymmenisen kilometriä Raumalta pohjoiseen sijaitsee Eurajoen Olkiluodon ydinvoimala-alue, jota hallitsee TVO. Kerronpa eräitä asioita, jotka ovat peräisin suoraan Rauman hevosmiesten tietotoimistosta:

-Jo syksyllä 2012 Rauman vuokranantajapiireissä oudoksuttiin vahvasti OL 3:n työntekijämäärän vähenemistä. Vuotta myöhemmin asian oli havainnut jo Helsingin mediatkin. Merkillepantavaa on, että tästä työntekijätilanteesta TVO ja Areva keskustelevat lähinnä median kautta. Muita puheväyliä ei ilmeisesti ole. Vaikuttaako hyvältä? Hurjimman väitteen mukaan Areva ei itsekään uskoisi projektiinsa, vaan on ns. heittämässä säätösauvat nurkkaan. Realistisemman huhun mukaan Areva kiristäisi TVO:a vaihtoehdolla, että jos TVO ylipäänsä haluaa OL 3:n joskus valmiiksi, sen on tingittävä huomattavasti korvausvaatimuksistaan.

Keskiarvo: 4.6 (7 arviota)

Sääntelyn magiaa

Käyttäjän Henri Myllyniemi kuva

Euroalueen velkakriisi on siirtynyt kaikkien otsikoiden ohitse keskittymään deflaatioon tai sen tuomiin uhkakuviin. Siitä huolimatta on nopeallakin vilkaisulla nähtävissä se, etttei useimpien euromaiden velkavuoret ole juurikaan sulaneet, pikemminkin on tapahtunut täysin toisin. Mutta miksei velkavuorista enää juurikaan puhuta? Ovatko rakenteelliset uudistukset kaikki kaikessa? Mitä pankkiunioni ratkaisee? Kaikkiin kysymyksiin ei ole vastauksia, mutta moni aprikoimani asia johtaa katseet kohti sääntelyä. Mutta millä tavoin?

Valtamedian pauhe kävi vielä pari vuotta sitten täysillä esitellen euromaiden alijäämiä, velkaisuuslukuja ja valtiolainojen spreadeja Saksan bundeihin. Esillä olivat myös luottoriskijohdannaisten hinnat. Kaikki nämä painuivat unholaan, kun löytyi uusi uutiskohde: deflaatiouhka.

Keskiarvo: 3.2 (6 arviota)

Suomella saattaa olla muutama kohtuullinen vuosi jäljellä

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Maailman ja Euroopan talous elää tällä hetkellä nousukautta. Länsimaiden teollinen kilpailukyky on hyvällä tasolla ja teollisuustuotannon kasvu on saavuttamassa kehittyvien maiden kasvulukuja (alla graafi). Nyt on ollut aika sijoittaa kehittyneisiin maihin ja monet länsimaihin, USA:n ja jopa Suomen markkinoille sijoittaneet ovatkin huomanneet sijoitustensa arvon kasvaneen merkittävästi.

Maailman teollisuustuotanto

Mutta nyt monet investointipankit kehoittavat yksityispankkiensa asiakkaita alipainottamaan Suomea ja finanssialan keskusliitto varoittelee jäensenpankkejaan Suomea uhkaavasta nousevasta konkurssiaallosta. Miksi näin?

Syy on yksinkertainen. Suomen talous on huonossa tilassa, jopa kuolemanspiraalissa, eikä muutosta parempaan näy. Valtiovarainministeriö ennustaa tälle vuodelle puolen prosentin kasvua, joka sekin saattaa kovenevan verotuksen oloissa jäädä saavuttamatta. Mitä tapahtuukaan sitten kun menossa oleva länsimaisten talouksien nousukausi päättyy? Seurauksena voi hyvinkin olla finanssialan keskusliiton pelkäämä konkurssiaalto.

Keskiarvo: 4.2 (9 arviota)

Salamannopea, varma ja riskitön tapa rikastua pörssissä

Käyttäjän Ari Hakkarainen kuva

Ihmisen kekseliäisyys on hämmästyttävää. Kun keksijänä on pörssidiileri, tuloksena voi olla paljon rahaa. Rahoitusalasta aiemminkin kirjoittanut Michael Lewis kertoo kirjassaan Flash Boys – A Wall Street Revolt uudesta Yhdysvalloissa toimivasta liiketoimintamallista, jossa ei kovin helposti voi epäonnistua. Se perustuu välistävetoon, missä käytetään hyväksi osakekauppatapahtumien millisekuntien viivettä. Toiminta on ainakin toistaiseksi laillista.

Flash Boys, kirjan kansikuva

Michael Lewis pääsi sisälle Flash Boys –kirjan aiheena olevaan High-Frequency Trading (HFT) –maailmaan Royal Bank of Canada (RBC) –pankissa työskennelleen Brad Katsuyaman avulla. Katsuyama oli jo muutaman vuoden ihmetellyt miksi pörssikurssit vaihtelivat voimakkaasti – hänelle epäedullisesti - juuri silloin kun pankki oli tekemässä suuria myynti- tai ostotoimeksiantoja. Hän ryhtyi penkomaan asiaa, ja pääsi oikeille jäljille kiinalaisen ohjelmoijan avulla.

Keskiarvo: 4.5 (13 arviota)

QE liipasimella, sormi tärisee jo

Posted in

EKP:n torstain kokousta odotettiin tavallista suuremmalla mielenkiinnolla, sillä inflaatio oli painunut euroalueella reippaasti alle prosenttiin, kun tavoite on kahden tuntumassa. Jotkut maat ovat jo käyneet deflaation puolella, isoista maista Espanja. EKP tulkitsee tilanteen tilapäiseksi, mutta hirveän vakuuttavalta ei Draghi vaikuttanut sitä julistaessaan lehdistötilaisuudessa.

Monelta suunnalta on vaadittu EKP:nkin ottavan käyttöön Quantative Easingin eli setelirahoituksen. Niin on tehnyt mm. IMF. Eikä EKP:kaan kiellä poikkeustoimien mahdollisuutta, johon on nyt poliittisestikin paljon enemmän tilaa Saksan asennemuutoksen myötä. Deflaatiota pidetään inflaatiota vaarallisempana ja vaikeammin hoidettavana tautina, koska ohjauskorko ei voi painua alle nollan. Siellä se jo melkein on.

Keskiarvo: 4.3 (9 arviota)

Finanssivalonta varoittaa Suomen taloudesta aiheutuvista kasvavista luotto- ja pankki- riskeistä

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Finanssivalvonnan tänään julkaisemien vuoden 2013 lopun tietojen mukaan Suomen pankki- ja vakuutussektorien vakavaraisuus ja  kannattavuus ovat säilyneet kohtuullisen hyvänä huolimatta Suomen reaalitalouden heikosta kehityksestä.

  – Toimintaympäristön riskit ovat merkittävät, johtaja Anneli Tuominen muistuttaa. – Suomen talouden näkymät ovat epävarmat, mikä kasvattaa finanssisektorin herkkyyttä negatiivisille muutoksille. Riittävien pääomapuskureiden ylläpito onkin finanssimarkkinoiden vakauden ja luottamuksen kannalta keskeistä, johtaja Tuominen korostaa. Heikkona jatkuva taloustilanne edellyttää etenkin pankeilta asiakaskunnan taloudellisen tilanteen tarkkaa seurantaa sekä toimivaa ja riittävää riskienhallintaa.

Keskiarvo: 4 (2 arviota)

Allokaatio

En tiedä olenko tyypillinen sijoittaja, mutta kaukomaille siirrän ja olen siirtänyt omia sijoituksiani. Suomessa sijoituksissani on enää muutama prosentti. Suurimmat suomisijoitukseni ovat Huhtamäki, Lassila&Tikanoja, Tikkurila, Okmetic sekä Sampo. Tikkurilaa katselen pitäisikö myydä vai ostaa lisää tai olla tekemättä mitään. Okmetic on ollut pettymys, mutta markkinoiden kiinnostusta odottelen. Huhtamäkeen olen ollut tyytyväinen.

Jos olen tyypillinen sijoittaja niin kehitys on huolestuttavaa. Nyt esim. aloin sijoittamaan Afrikkaan, koska maailman kymmenen nopeimmin kasvavasta maasta siellä on kuusi. Luonnonvaroja siellä on paljon joista on todella paljon löytymättä, joten positiivisia voi tulla. Afrikassa on isoja pankkeja, jotka voivat nousta nopeasti. Manner vaatii investointeja joista omansa saa finanssisektori. Toinen hienoasia on, että se manner ei aivan heti ole muuttumassa vanhainkodinomaiseksi alueeksi, jossa suurin meteli olisi kävelykeppien kolina kivilattiaa vasten. Kohta luovun noista vasta avatuista venäjäsijoituksista. Niitä ei kauan uskalla pitää ja niiden tarina on lyhytaikainen. Ajoitus niiden kanssa on ollut liki täydellinen. Joskus käy onni ja vielä harvemmin hyväonni. 

Keskiarvo: 3.8 (6 arviota)

Työeläkkeet ja työeläkemaksut ovat nyt yhtä suuria ja tasapainossa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Viime vuonna suomalaisten eläkkeiden rahoituksessa tapahtui merkittävä käänne, kun yksityisalojen palkansaajien eli työntekijän eläkelain (TyEL) mukaiset eläkemenot olivat ensimmäistä kertaa suuremmat kuin eläkemaksuina kerätyt tulot. Erotus katettiin työeläkesijoitusten tuotoilla. Julkisaloilla sama käänne on edessä arviolta vuonna 2017.

   -  Työeläkevarojen sijoittamisella on jatkossa entistä tärkeämpi rooli eläkkeiden rahoittamisessa. Sijoitustuottojen osuus rahoituksesta tulee kasvamaan seuraavat vuosikymmenet, huomauttaa Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes.

Keskiarvo: 4 (3 arviota)

Huippuyhtiöt

Käyttäjän sergio kuva

Päivitin seurantani huippuyhtiöistä. Kysymys on yhtiöistä, jotka ovat kasvattaneet osinkoaan eniten pitkällä aikavälillä. Otin tähän mukaan vain seurannassani olevat suomalaiset yhtiöt.

Erityisen kiinnostavia ovat sellaiset, joissa osingon kasvuvauhti ylittää kurssin kasvuvauhdin.

http://sinisaariconsulting.com/huippuyhtiot.pdf

 

Keskiarvo: 3.8 (4 arviota)

Pankkienkriisien hoitopuskuri kerätään valtiontaloudesta erilliseen rahastoon

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Valtiovarainministeriön asettama työryhmä on tänään 27.3.2014 luovuttanut vastaavalle ministeri Jan Vapaavuorelle ehdotuksensa lainsäädäntömuutoksista, joilla tehostetaan rahoitusmarkkinakriiseihin varautumista.

Työryhmä ehdottaa uuden valtiontalouden ulkopuolisen rahaston perustamista. Rahastoon kerättäisiin vakausmaksut ja talletuspankkien kartuttamat talletussuojamaksut. Talletussuoja säilyy jatkossakin kansallisena, mutta vakausmaksuja siirrettäisiin eteenpäin pankkiunionimaiden yhteiseen kriisinratkaisurahastoon. Työryhmä esittää, että pankkiveroina valtion budjettiin rahastoidut varat siirrettäisiin uuteen rahastoon ja otettaisiin vuodesta 2015 alkaen huomioon talletuspankeilta kerättävien vakausmaksujen vähennyksenä samassa suhteessa kuin ne ovat maksaneet pankkiveroa.

   - Työryhmä on tehnyt perusteellista ja asiantuntevaa työtä lyhyellä aikataululla. Tavoitteeni on, että hallituksen esitys voitaisiin antaa eduskunnalle heti syysistuntokauden alkaessa, jotta lainsäädäntö voisi tulla voimaan suunnitellusti ensi vuoden alusta lukien, sanoo ministeri Jan Vapaavuori.

Keskiarvo: 3.3 (4 arviota)

Hajautus vähentää suurten menetysten riskiä

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Hajautus vähentää suurten menetysten riskiä ja siksi jokaisen sijoittajan kannattaisi aina hajauttaa useampaan kohteeseen.  Mutta miten moneen erilliseen kohteeseen pitää hajauttaa?

Alla oleva graafi antaa yksinkertaisen käytännön vastauksen. Puolet hajautushyödystä saadaan jo neljällä instrumentillä, jos sijoitetun pääoman jakaa tasaisesti kaikkiin näihin osake- tai sijoituslajeihin. Tämä tarkoittaa sitä, että salkun volatiliteetti putoaa parhaimmillaan puoleen, jos käyttää neljää osakelajia. Kuudellatoista instrumentilla volatiliteetti voi pudota jopa neljäsosaan. Suurempaan hajautukseen ei yleensä tarvitse edetä. Lisähyötyjä on vaikea saada ilman satoja eri sijoitusinstrumentteja ja muut tekijät alkavat tämän jälkeen syödä hajautuksen hyödyn. Useimmille ammattisijoittajillekin riittää hajautus noin 5...16 erilliseen instrumenttiin.    

Osakelajien lukumäärän vaikutus volatiliteettiin

Hajautuksessa kannattaa kuitenkin olla huolellinen. Hajauttamisen edut menettää, jos sijoittaa samantyyppisiin instrumentteihin kuten esimerkiksi saman toimialan yrityksiin. Parhaaseen tulokseen pääsee, jos pystyy jakamaan sijoituksensa tasaisesti erilaisiin kohteisiin kuten kiinteistöihin, korkosijoituksiin, raaka-aineisiin ja osakkeisiin. Ja osakkeiden osalta kannattaa hajauttaa maantieteellisesti ja myös erilaisiin toimialoihin.

Keskiarvo: 4.3 (3 arviota)

Toimittaja on aina oikeassa?

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

Arvosteltavan kirjan tiedot

Taloustieteen emeritusprofessori Jouko Ylä-Liedenpohja julkaisi jo 2009 talousjournalismia kritisoivan kirjan, josta media on ymmärrettävästi visusti vaiennut.

Ko. kirjan rakenteen ongelmana on hajanaisuus, sillä se on kokoelma professorin medialle lähettämiä ja osittain julkaisematta jääneitä moitteita. 

Kirjan alussa on eräänlainen johdanto, jossa hän selvittää käsitystensä taustaa. Taloustieteilijä ajattelee ex ante, ennen taloudellisten toimijoitten päätöksiä, kun hän analysoi esim. julkishallinnon toimia. Miten toimet vaikuttavat tehtäviin valintoihin? Tal. käyttäytyminen on valintojen tulosta. Siksi taloustiede selittää havaintojaan toimijoiden kannusteiden avulla.

Ylä-Liedenpohja valittaa toimittajien soittelevan asiantuntijoille pyytäen välitöntä arviota johonkin julkishallinnon päätökseen. Professori kertoo vastanneensa toimittajalle, että ratkaisu ei ole asiantuntijoitten ex tempore  –vastauksissa vaan tutkimuksen tekemisessä aiheesta. Ymmärrettävästi vastaus ei toimittajaa miellyttänyt ja Ylä-Liedenpohjan vastausta ei julkaistu.

Keskiarvo: 4.8 (8 arviota)

Omat Rahat: Sijoituksia Venäjälle?

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Salkkusivu jossa enemmän tietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta +1.9%,  alusta (27-05-2010) +56,4% 

 

Yleistä:

Pahimmat markkina reaktiot Krimin selkkaukseen tuntuvat nyt olevan takana ja jopa ruplan kurssi on hieman kohentunut. Myös Muuten tuntuut siltä että valuutoissa on tapahtumassa vähitellen murros. Alkaako nyt euron odotettu heikkeneminen vihdoinkin? Euroopan keskuspankilta odotetaan nyt heikon kasvun ja olemattoman inflaation takia uusia konkreettisia toimia jolla lisätään rahan määrää.

Covered call - positiot Eurostoxx50:ssa ovat tuottaneet hyvin, Kurssin noustua vain vähän viime vuoden lopun tasosta myydyt call-optiot raukesivat arvottomina, eli myynnistä saatu raha oli kokonaan voittoa. Hieman ihmetyttää myös sitkeä kurssiero kesäkuun Eurostoxx50-futuurissa (3100) vs. indeksin arvo (perjantaina 3172). Tämä ero on yleensä hyvin pieni. Odotetaanko sittenkin voimakasta laskua? Jos tämä ei toteudu saa futuurilla nyt hyvän yli 2% tuoton kolmessa kuukaudessa jo muuttumattomilla kursseilla.

Alan vähitellen verrata menestystäni FTSE All-World indeksiin. Tämä noteerataan taaloissa, joten koska oma salkkuni on euroissa pitää vielä arvo muuntaa euroiksi. FTSE All-World  muutos vuoden alusta oli euroissa -0.23%, joten hieman paremmin meni smiley (pelkkää kohinaa....)

Keskiarvo: 4 (7 arviota)

LähiTapiola: Yli puolet suomalaisista on sitä mieltä, että pääkaupunkiseudulla on asuntojen hintakupla

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
  • Yli puolet suomalaisista on sitä mieltä, että pääkaupunkiseudulla on asuntojen hintakupla.
  • Ihmiset myös kokevat ostovoimansa heikentyneen ja työllisyystilanne nähdään aiempaa pessimistisempänä
  • Ihmiset kokevat Suomen ja oman taloustilanteensa nyt hyvin kaksijakoisesti. Noin kolmannes suomalaisista uskoo Suomen kasvuun, mutta lähes sama määrä uskoo talouden supistumiseen.
  • Myös usko omaan työllisyyteen on heikentynyt viime syksyyn verrattuna. ”Ihmisillä tuntuu olevan aika samanlainen käsitys kuin meilläkin. Uskomme, että työttömyys tulee vielä lisääntymään, tällä hetkellä kenenkään työpaikka ei ole turvassa. Uskon, että monet joutuvat kouluttautumaan uudelle alalle tai harkitsemaan muita vaihtoehtoja”, LähiTapiolan pääekonomisti Jari Järvinen sanoo.
  • Tulokset käyvät ilmi LähiTapiolan Arjen katsaus -tutkimuksesta.

 

 

Keskiarvo: 4.5 (2 arviota)
Julkaise syötteitä