Hyppää pääsisältöön

Artikkelit aikajärjestyksessä

Vuokranantajan oikeus päästä asuinhuoneistoon

Käyttäjän Niko Laukkonen kuva

Asuntosijoittajalle vuokraukseen sopivan asunnon etsiminen, ostopäätöksen tekeminen, rahoittaminen ja asunnon mahdollinen kunnostaminen on ollut kokonaisuudessaan iso hanke, jonka jälkeen huoneiston soisi pysyvän hyvässä kunnossa tulevien vuokralaistenkin käytössä. Joka kerta, kun asuntoa joudutaan huonon hoidon vuoksi kunnostamaan, merkitsee se asuntosijoittajalle vähintään päänvaivaa ja toisaalta rahanmenoa, jos vahinkoa ei saada katetuksi esimerkiksi vakuuksin tai muilla keinoin.

Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta antaa asuntosijoittajalle tiettyjä keinoja valvoa vuokra-asunnon kuntoa myös vuokrasuhteen aikana. Vuokralaisen on nimittäin huoneiston kunnon ja hoidon valvomista varten viivytyksettä sopivana aikana päästettävä vuokranantaja huoneistoon.

Keskiarvo: 3.8 (19 arviota)

Onko Kainuu Kaukana Kaikesta?

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva
Posted in

World's largest Angry Birds Activity Park in Vuokatti

Päinvastoin. On vain ollut niin paljon tekemistä, että kirjoittaminen Piksuun on jäänyt vähälle. Vuoden vaihteessa matkustelimme viisi viikkoa Meksikossa ja siellä tuli pohdittua, miksi ulkomaalaiset suuryritykset eivät investoi Suomeen. Mielikuvani Meksikosta muuttui matkan aikana myönteisemmäksi. Löysin sieltä dynamiikkaa ja uhoa, joka meiltä puuttuu. Ulkomaiset yritykset sijoittavat maahan, jossa on paljon osaavaa ja edullista työvoimaa. Mutta vielä tärkeämpää on, että syntyvälle uudelle tuotannolle löytyy tehtaan portin takaa markkinoita.

Meksiko on rikas ja köyhä: 120 miljoonan kansalaisen maassa on upporikkaita, ylempää keskiluokkaa, miljoonittain hyvin toimeentulevia, mutta myös kohtuuttoman paljon köyhiä ja vähäosaisia. Ostovoimaa ja kasvupotentiaalia on monin verroin enemmän kuin eläköityvässä Suomessa. Meksikon onni ja tragedia on tämän lisäksi pohjoinen rajanaapuri USA.

Keskiarvo: 3.8 (18 arviota)

IMF: Maailman potentiaalinen talouskasvu pienenee

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

IMF:n vasta julkaistu talouden väliraportti pureutuu maailmantalouden potentiaaliseen kasvuun. Siihen kasvuvauhtiin, johon päästään kun inflaatio on pientä eikä taloudessa ole epätasapainotekijöitä.

Potentiaalinen kasvu on viime vuosina tasaisesti laskenut ja on tällä hetkellä kehittyneissä maissa noin 1,5% / vuosi ja kehittyvissä maissa noin 6% / vuosi. Osakesijoittaja voi odottaa, jos kaikki menee hyvin, sijoituksiltaan hieman tätä suurempaa reaalista tuottoa, mutta todennäköisesti tuotto jää lähes tälle tasolle. 

Potentiaalinen talouskasvu (Lähde: IMF)

Keskiarvo: 4.9 (25 arviota)

Riskinhallinta: hajauttaminen hakkaa liiketoiminnan syvällisen ymmärryksen

Tunnetun sijoitussäännön mukaan kenenkään ei pitäisi ostaa yhtiötä, jonka liiketoimintaa ei ymmärrä selkeästi. Maksiimin ovat määritelleet monet sijoituskirjailijat Warren Buffetista alkaen. Samalla linjalla on Nordnetin osakestrategi Jukka Oksaharju, joka toteaa tuoreessa blogissaan ”Osakkeen kaksitoista ostokriteeriä” ensimmäisen kriteerin olevan pörssihtiön toiminnan ymmärrrettävyys omistajan silmin: ”Jotta sijoittajalla olisi mahdollisuus arvioida perustellusti yhtiön tulevaa voitonjakokykyä, on pörssiyhtiön harjoittaman liiketoiminnan oltava mahdollisimman ymmärrettävää tavallisen kansalaisen näkökulmasta. Riviosakkeenomistajan näkökulmasta saattaa olla viisasta rajata sijoitusuniversumi esimerkiksi tietyille toimialoille, joita sijoittaja kykenee mielestään ymmärtämään parhaiten. Tärkeintä ei ole ostokohteiden skaalan leveys tai koko, vaan sen oikeaoppinen rajaus.”

Keskiarvo: 4.9 (27 arviota)

Olen varastellut röyhkeästi 25 vuoden ajan

Käyttäjän Heikki Matias Luoma kuva
Posted in

Vuonna 1992 pääsin töihin amerikkalaisten omistamaan liikkeenjohdon konsultointifirmaan. En tiennyt konsultoinnista mitään. Olin siinä täysi nolla.

Perehdytysmenetelmä oli heitto veteen ja kriteerinä opi uimaan tai huku.

Opin uimaan. Onneksi.

Sitten aloin pitää työstä ja nyt olen sparrannut 25 vuoden ajan ellei piipahduksia firmojen johtotehtävissä lasketa.

Olen kaiken aikaa varastellut muilta. Olen varastanut ideoita. Olen ideavaras. Luen kirjoja, seuraan blogeja ja tilaan toisten uutiskirjeitä ja varastan niistä ideoita röyhkeästi ja käytän niitä muiden sparraamisessa.

Keskiarvo: 2.6 (28 arviota)

Markkinoiden maailmanpyörä

Käyttäjän Norvestia kuva

Kirjoitusvuorossa: Mika Huhtamäki

Markkinoilla mennään kuin sirkuksessa, kaikilla on mukavaa niin pitkään kuin esitys jatkuu. Seitsemän vuoden nousun jälkeen epäilys alkaa jo nousta pintaan ja rohkeimmat povaavat romahdusta. Arvailijoita riittää, sillä onhan markkinoiden käänne varmasti nyt lähempänä kuin vuosi sitten. Pelkkä pitkään jatkunut nousu ei kuitenkaan ole tae romahduksesta, siihen tarvitaan paremmat perustelut. Mutta miten pitkään sirkus voi vielä jatkua ja riittääkö vielä uusia katsojia vai alkaako katsomo jo tyhjentyä?

Tähän saakka suunta on ollut koilliseen ja pienet töyssyt ovat hetkellisesti hidastaneet menoa, suunta ei kuitenkaan ole muuttunut. Seitsemän vuotta on pitkä aika ja on selvää, että pitkään jatkuva kurssinousu lisää pelkoja markkinoiden romahduksesta. Samalla lietsotut pelot osaltaan hillitsevät mahdollista kuplaa. Tilanne on myös ollut historiallisesti erikoinen, lähes nollakorkojen jakso. Markkinoita ovatkin ohjanneet poikkeavat voimat; elvytys, alhaiset korot ja viimeisen vuoden aikana merkittävästi laskenut öljyn hinta.

Keskiarvo: 4.8 (25 arviota)

USA:n ostopäälikköindeksi lähestyy kriittistä 50 pisteen taantumarajaa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

USA:n ostopäälikköindeksi (ISM) kuvaa melko hyvin USA:n talouden kehitystä ja sillä on ennustearvoa pörssikursseihin niin USA:ssa kuin muuaallakin.

USA:n vientisektori kärsii vahvan dollarin aiheuttamista kysyntäongelmista ja tämä näkyy ostopäälikköindeksissä, joka on laskenut lähelle kriittisenä pidettyä 50 pisteen lukemaa. Pörssikurssien suuremmat korjausliikkeet ajoittuvat yleensä tilanteeseen, jossa ostopäälikköindeksi putoaa tuon kriittisen rajan alapuolelle. Näin kävi vuonna 2000 ja uudelleen vuoden 2007 lopussa. Ostopäälikköindeksi on nyt lähestymässä tuota kriittistä rajaa ja siksi on syytä valpastua seuraamaan tilannetta. USA:n teollisuuden ja pörssin sakkaaminen olisi haitallista pörssikursseille kaikkialla maailmassa.

USA:n ISM indeksi ja pörssikurssit (Lähde: Trading Economics)

Keskiarvo: 4.9 (22 arviota)

Normeista

Käyttäjän J.Vahe kuva

Vaalien alla on alettu Suomessa kritisoimaan liikoja määräyksiä. Kritisoijien kärjessä ovat olleet kansanedustajat, jotka lakeja vuosia ovat säätäneet.

Mielestäni US:n toimittaja Kammonen on useammassakin blogimerkinnässään (ja) onnistuneesti kyseenalaistanut määräysten vastustamisen. Ilman normeja on anarkia.

Sopiva esim. on niinikään US:ssa julkaistu uutinen, jonka lähteisiin liitteineen melko tarkasti perehdyin.

On helppo sanoa, että jokaisen pitäisi saada asua kodissaan niin kuin haluaa. Kun asunto tulee myyntiin, selvät kriteerit olisivat kuitenkin paljon parempia kuin kalliit oikeudenkäynnit kriteereiden puuttuessa.

Kyseessä ei ole mikään tuppukylä vaan Suomen toiseksi suurin kaupunki Espoo. Kyseessä ei liioin ole mikään erämökki vaan taloyhtiö. Siellä on asuttu vuosikausia ilman, että rakennuksille on edes tehty käyttöönottotarkastusta, jota ennen rakennusta ei saisi käyttää. Myös as.oy:n hallinto on hunningolla.

Keskiarvo: 4.8 (27 arviota)

Valtionvarainministeriön kevään katsaus kertoo talouspolitiikkamme tuloksista

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Valtiovarainministeriön kevään 2015 katsauksen mukaan Suomen kansantalous on johdettu erittäin vaikeaan tilanteeseen. Talouspolitiikkamme on johtanut siihen, että taloutemme on jo pidemmän aikaa supistunut eikä nopeaa käännettä merkittävästi parempaan talouskehitykseen ole valtionvarainministeriön mukaan odotettavissa.

Tässä poimintoja katsauksen pääkohdista:

Ulkoiset tekijät ovat suotuisia

Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden taloudet ovat kehittyneet suotuisasti. Myös euroalueella maltillinen talouskasvu on käynnistynyt, joskin alueen sisällä on suuria eroja kasvuvauhdeissa. Euroopan keskuspankkijärjestelmän rahapolitiikka kokonaisuudessaan luo hyvät edellytykset taloudelliselle aktiviteetille. Lyhyet korot pysyvät hyvin alhaisena ja kolmen kuukauden euriborin vuosikeskiarvoksi vuodelle 2017 ennustetaan 0,2 %.

Suomen talouskasvu on talouspolitiikkamme seurauksena heikkoa

Vuonna 2015 Suomen BKT:n ennustetaan Suomen nykyisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa kasvavan vain 0,5 %. Vienti lisääntyy 1,5 % ja vastaavasti tuonti lisääntyy vain prosentin johtuen heikosta kotimaisesta kysynnästä. Yksityinen kulutus kasvaa tänä vuonna 0,5 %. Yksityiset investoinnit laskevat prosentin johtuen lähinnä rakennusinvestointien heikosta kehityksestä.

Taloutemme ja erityisesti vientimme kasvu on tehtyjen toimenpiteiden ansiosta jo vuosien ajan kuulunut maailman kehnoimpiin eikä tilanteelle odoteta nopeaa muutosta.

Suomen hyvinvointiyhteiskunnan palveluista nauttii yhä useampi

Työttömyysaste nousee tehtyjen toimenpiteiden seurauksena Euroopan nopeimmin ja tänä vuonna  saavutetaan 8,8 prosentin taso. Joka kymmenes työikäinen on nauttii yksinomaan hyvinvointiyhteiskunnan tarjoamista palveluista. Työllisten määrä tosin hieman nousee, mutta se johtuu suurimmalta osin ikääntyneen väestön työn tarjonnan lisääntymisestä.

Keskiarvo: 4 (22 arviota)

Omat Rahat Katsaus :Nyt myydään viimeisetkin jenkkiosakkeet

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Salkkusivu jossa lisätietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta +21.4%,  alusta (27-05-2010) +104.4%

 

Yleistä:

Vuoden tähtäimellä tärkeimpiä osakeindeksejä tarkasteltaessa näemme että SP500 on jo taantunut joukon huonoimmaksi 10.7% nousulla, kun Tokio päihittää muut 28% nousulla. SP500 on itse asiassa käytännössä pysynyt paikallaan puoli vuotta. Pidemmällä ajanjaksolla SP500 on toki vielä muita indeksejä edellä. Jenkkisijoittaja ei varmaankaan ole nyt kovin hyvällä tuulella, sillä tuottoa ei ole osakemarkkinoilla saanut oikein mistään. Kotimaiset osakkeet junnaavat paikallaan ja ulkomaisten osakesijoitusten tuottoa on syönyt taalan vahvistuminen. Jenkkien maaliskuun kehnohko työllisyystilasto taisi kuitenkin lopullisesti taittaa taalan vahvistumisen, joten nyt voimme odottaa vakaata tai heikkenevää taalaa. Nyt on aika myydä pois viimeisetkin jenkkiosakkeet, mutta vastapainoksi voi ottaa taaloissa noteerattuja futuureja, joissa ei taalan kurssi vaikuta - esimerkiski MSCI World indeksiä. Japani, Eurooppa ja varsinkin Hongkong on päinvastoin pärjännyt melko hyvin viime kuukauden.

Indeksifutturit (Eurostoxx50 (FESXc1), SP500 (ESc1), Hangseng (HSIc1) ja Topix (JTIc1) . Lähde saxo bank

Keskiarvo: 4 (25 arviota)

Tyly tuomio hallituksista

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa: Hannu Lehtilä

Suomen huonoimmat hallitukset on nyt listattu. Raati on arvovaltainen, eikä sen asiantuntemusta voi kiistää. Vihreiden talousguru Osmo Soininvaara sen ensimmäisenä sanoi julki kirjassaan ”Jäähyväiset eduskunnalle”: tämän vaalikaudet hallitukset ovat Suomen historian huonoimmat. Sitten sekä Euroopan että Suomen talouden läpikotaisin tunteva professori Sixten Korkman myönsi, että Soininvaara on oikeassa. Itse hän oli eduskunnan viime päivien sekoiluun asti pitänyt Harri Holkerin sinipunahallitusta (1987-91) huonoimpana. Lopullisen niitin hallitussurkeudelle antoi legendaarinen ex-valtiosihteeri Raimo Sailas. Hän on nähnyt hallitukset lähietäisyydeltä 1970 -luvulta lähtien. Martti Miettusen hätätilahallitus (1976-77) piti Sailaksen listalla kärkipaikkaa ihan viimeiseen asti. Mutta kun hallitus vaalikauden lopuksi äänesti eduskunnassa omia esityksiään vastaan, oli asia selvä - uusi pohjanoteeraus oli syntynyt. Samaan henkeen kirjoitti edellisessä blogissaan (19.3.2015) myös Norvestian toimitusjohtaja, KTL ja DI, Juha Kasanen. Hänen perustelunsa ovat vedenpitävät.

Keskiarvo: 4.8 (44 arviota)

Kulta on yliarvostettu sijoituskohde

Maailma on täynnä sijoittajia, jotka pitävät kultaa jumalaisen varmana omistuskohteena. Yhden sanonnan mukaan käteinen on kuningas, mutta kulta ikuista. Sinänsä hauska lohkaisu viittaa Warren Buffettin tunnettuun sijoitusstrategiaan, jossa yritysten vahvat kassavirrat takaavat sijoitusten tuoton. Buffet tunnettaan myös kriittisestä asenteestaan kultaa kohtaan, mikä on sijoittajapiireissä poikkeuksellista.

Kullan nimiin vannovat sijoittajat ovat tavallisesti samoja, jotka pitävät paperirahaa pirun keksintönä, koska se inflatoituu keskuspankkien lapioidessa seteleitä ja digirahaa maailmaan. Saman logiikan mukaan kullan hinta porskuttaa alati koilliseen kiihtyvällä tempolla.

Kulta ei kuitenkaan ole sen kummempi hyödyke kuin mikään muukaan. Harvinaisena alkuaineena sen tarjonta on toki rajallinen huolimatta kaivosteollisuuden kehityksestä, mutta hinnoittelu perustuu yhtä lailla tarjonnan ja kysynnän lakeihin siinä kuin muiden raaka-aineiden ja minkä tahansa tuotteen. Kullalla on käyttöarvonsa niin teollisuuden kuin korujen raaka-aineena, mutta harvinaisuus ja hyvät käyttöominaisuudet noissa tehtävissä eivät sinänsä merkitse, että sillä olisi rajoittamaton ja markkinasentimenttejä kaihtava kysyntä.

Keskiarvo: 3 (21 arviota)

Finanssivalvonta kehoittaa meitä varautumaan mahdolliseen pörssiromahdukseen

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Finanssivalvonnan tänään julkaisemien joulukuun lopun tietojen mukaan Suomen pankki- ja vakuutussektorien vakavaraisuus on kokonaisuutena tarkastellen hyvä. Vakavaraisuus vahvistui useimmilla sektoreilla.

− Korkoympäristö on kuitenkin sekä pankkien että vakuutusyhtiöiden kannalta entistä haastavampi, johtaja Anneli Tuominen muistuttaa. – Tässä tilanteessa finanssisektorin toimijoiden on huolehdittava siitä, että tuottoja ei haeta liiallisella riskinotolla. Myös arvopaperien mahdollisen yliarvostuksen purkautumiseen on varauduttava.

Esitysmateriaali: Valvottavien taloudellinen tila ja riskit.pdf


Arvopaperien yliarvostuksen synty ja syy, korkojen lasku (Lähde: Valvottavien taloudellinen tila)

Keskiarvo: 3.9 (22 arviota)

Sijoittajan riskit ovat LähiTapiolan mukaan Yhdysvalloissa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Euroopan ja maailman talouden näkymät ovat paremmat kuin pitkään aikaan. Positiivisia uutisia varjostavat kuitenkin riskit, joita on poikkeuksellisen paljon. Odottamattomin riskitekijä vuodelle 2015 on USA:n talous. Riskit suhdanteen heikkenemisestä ovat siirtymässä Euroopasta Yhdysvaltoihin, sanoo pääekonomisti Jari Järvinen LähiTapiola Varainhoidosta.

”Alkuvuoden talousdata Yhdysvalloista on ollut merkillepantavan heikkoa. On mahdollista, että maa ohitti suhdannehuipun viime vuoden jälkipuoliskolla. Riskit suhdanteen heikkenemisestä ovat siirtymässä Euroopasta Yhdysvaltoihin”, Jari Järvinen sanoo.

Keskiarvo: 4 (20 arviota)

Osavuotiskatsaukset voi ladata piksun "Markkinat" tietokannasta

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Piksun ylävalikon kohtaan "Markkinat" on lisätty alakohta "Osavuotiskatsaukset", jonne päivittyvät suurten ja keskisuurten yritysten:

  • osavuotiskatsaukset
  • osavuotiskatsauksiin liittyvät esitykset

 

Keskiarvo: 4.9 (32 arviota)

Indeksifutuurit ja valuuttariski

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Valuuttakurssit ovat viimeisen vuoden aikan muuttuneet merkittävästi, eikä sijoittajan kannata unohtaa valuuttakurssien vaikutus sijoitustuottoon. Marginaalilla tehtävät osakeindeksifutuureilla voi mielestäni tässä olla merkittävä rooli.

Kun futuurisopimus esimerkiksi Eurostoxx 50:stä ostetaan tai myydään sitä varten ikäänkuin otetaan laina samassa valuutassa jossa sopimus tehdään. Eurexissa noteraatulle eurostoxx50-futuurille laina tulee euroissa, Chicago Mercatile Exchangessa noteeratulle SP500-futuurille taaloissa. Tällöin valuuttakurssin muutos ei vaikuta tuottoon, ainoastaan kurssi-indeksin muutos. Alla näemme esimerkinomaisesti jenkkisijoittajan näkökulman sijoituksesta Eurostoxx50:een kahdella eri tavalla: Taaloissa noteeratun ETF:n (FEZ) kautta tai Eurex-futuurikaupan kautta.

FESXc1 näyttää euroissa noteerattujen Eurostoxx50-futuurien kallistuneen vuodessa 18%. Sijoitus ei sisällä valuuttariskiä. Jos sijoittaja sensijaan osti taaloissa noteeratun FEZ ETF:n hän on samassa ajassa hävinnyt 5% taalan vahvistuessa.

Kyseisen maan valuuttakursin heiketessä on kannatavampaa sijoittaa futuurien kautta, kun taas valuuttakurssin vahvistuessa on kannattavampaa sijoittaa suoraan osakkeisiin tai ETF:ään joka on noteerattu euroissa, eli valuuttariski mukana.

Keskiarvo: 4.8 (24 arviota)

Kapitalisaatiosopimus on vakuutusyhtiön verotehokas sijoituskuori

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Markkinoille on tullut sijoitustuotteita nimeltään "kapitalisaatiosopimus". Mitä on hyvä tietää näistä tuotteista?

Kapitalisatiosopimukset ovat vakuutusyhtiöiden tuotteita

Kyseessä on aina vakuutusyhtiön sijoitustuote, josta määrätään vakuutussopimuslaissa. Tämä takaa tietyn sijoittajaturvan. Tuote on laissa määritelty, sen markkinoinnista on säädökset ja lisäksi vakuutusyhtiöt ovat Finanssivalvonnan seuraamia ja valvomia. Näiltä osin asiat ovat kunnossa ja sijoittaja voi nukkua yönsä rauhassa.

Kapitalisaatiosopimus on juridisesti vakuutus, jossa ei ole vakuutettua henkilöä taikka omaisuutta.

Kapitalisaatiosopimukset tarjoavat veroedun

Lainsäätäjä tarjoaa sekä pankeille että vakuutusyhtiöille mahdollisuuden tarjota "verokuoria" joiden sisällä voi tehdä kauppaa ja nostaa osinkoja ilman veroseuraamuksia. Verot maksetaan vasta kun voitot nostetaan ulos kuoren sisältä. Kapitalisaatiosopimus on siis vakuutusyhtiöiden käyttämä nimitys verokuorelle.

Sopimusta solmittaessa kannattaa myös kysyä vaikutuksista perintöveroon. Lainsäätäjä on säätänyt vakuutuslainsäädäntöön erilaisia mahdollisuuksia perintöveron välttämiseen, jos asiakas käyttää vakuutusyhtiöiden tuotteita. Nämä mahdollisuudet kannattaa selvittää tuotetta myyvän henkilön kanssa etukäteen.

Keskiarvo: 4.9 (21 arviota)

Taittavan toimittajan pieni riemu on talouskasvun ydintä

Posted in

Kollega ihasteli pari päivää sitten, kuinka vaivatonta ja nopeaa lehden taittamisesta on tullut. Jutun pistää lehteen kymmenessä minuutissa, ja sen voi tehdä etätyönä mistä tahansa. Tämän on mahdollistanut teknologian kehitys. Muistan ajan, jolloin lehden sivut koottiin kuin palapeli liimaamalla ne leikkeistä. Sitten palapeli oli kuvattava - ja vasta sitten se painettiin. Aikaa ja vaivaa paloi.

Talouskeskusteluissa unohtuu usein, mistä talouskasvussa on viime kädessä kyse. Siihen vaikuttavat lyhyellä aikavälillä toki monet tekijät, kuten väestönkasvu, velkaantumisen määrä, valuuttakurssin muutokset etc etc. Poliittiset ratkaisut ovat tärkeitä kaikilla aikaväleillä. Mutta kaikkien näiden tekijöiden pysyvät vaikutukset ovat merkittäviä vain siltä osin, miten ne vaikuttavat tuottavuuteen - koska siihen kaikki talouskasvu pitkässä juoksussa perustuu.

Tuottavuuden kasvu voi toteutua dramaattisina loikkina, joita ovat pääosin teknologiset mullistukset, merkittävimpänä niistä höyryvoima ja polttomoottori. Mutta valtaosin tuottavuus kasvaa pienin mutta yhtä tärkein askelin – kuten lehden taittamisen tehostumisena. Siitä ei irtoa suuria otsikkoja tai kuumia poliittisia debatteja, mutta tätä tietä talous kasvaa pikku hiljaa – vastoin pessimistien heikkoon ymmärrykseen perustuvia argumentteja.

Keskiarvo: 4 (24 arviota)

Nollakorkoinen "uusi talous"

Käyttäjän jounikjuntunen kuva

Nettikuplan aikaan vuosituhannen vaihteessa puhuttiin uudesta taloudesta. Vanhat lait eivät pitäneet enää paikkansa ja aivan uudenlaiset arvostuskertoimet näin ollen olivat perusteltuja. Kunnes pian eivät enää olleet, ja vanha talous palasi. Jokaisella ajalla on kuitenkin omat erityisyytensä ja ne vaikuttavat kuplien syntyy ja kestoon.

Tämän vuosikymmenen (väliaikainen) uusi talous on luotu halvalle rahalle ja keskupankkijohtoisen rahapolitiikan päälle. Uuden normaalin perusominaisuus on nollakorko. Osakkeet vaihtoehtoina muuttuvat kiinnostavaksi jo pelkästään osinkotuoton valossa. Nykyinen osinkotuottotaso, ottamatta kantaa edes vaihtoehtoisiin omaisuusluokkiin, on erittäin korkea.  Osinkotuotot ovat kutakuinkin kaksinkertaiset 90-lukuun nähden. Tällä perusteella nollakorkomaailmassa osinkotuotot voisivat olla mielestäni paljon nykyistä alemmat ja siis kääntäen kurssit korkeammat. 

Keskiarvo: 4 (22 arviota)

Pk-yrityksen pahin nettivirhe

Käyttäjän Heikki Matias Luoma kuva
Posted in

On sanottu, että pienikin yritys voi olla netissä saman arvoinen kuin suuri yritys. Teoriassa se pitänee paikkansa.

Käytännössä monet pk-yritykset hukkaavat mahdollisuuksiaan myydä ja markkinoida yhden varsin yksinkertaisen asian vuoksi.

Niillä on liian vähän sisältöä.

On yrityksiä, joiden sivut koostuvat lähes vain ranskalaisista viivoista eli bullit pointseista. Juuri muuta ei ehkä sivuilla olekaan.

Tuo on tietenkin ääripäätä, mutta yrityksen kokoa voi netissä arvioida jo pelkästään sivustolla olevan sisällön määrästä.

Keskiarvo: 4 (23 arviota)

Palkansaajien verokuorma ei ole palkansaajien mukaan liiallinen

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Palkansaajat: Tarve tasapainottaa julkinen talous on nousemassa tärkeimmäksi lähiajan tavoitteeksi. Suurin riski näissä pyrkimyksissä on liiallinen äkkijarrutus. Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennusteessa arvioidaan, että julkiset menot – mukaan lukien sosiaalimenot – kasvavat ensi vuonna reaalisesti 0,7 prosenttia. Julkiset kulutusmenot kasvaisivat vain 0,1 prosenttia. Kokonaisveroasteen arvioimme nousevan vuoden 2015 44,2 prosentista 44,4 prosenttiin vuonna 2016. Oletettu kireähkö finanssipolitiikka ja talouskasvun voimistuminen painaisivat julkisen talouden alijäämän tänä vuonna 2,8 prosenttiin suhteessa bkt:en viime vuoden 3,4 prosentista. Ensi vuonna alijäämän bkt-suhde alenisi 2,2 prosenttiin.

Keskiarvo: 4.9 (22 arviota)

Vaihtotase mittaa kulttuurialueiden taloudellisten valtasuhteiden muutosta

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Uutiset ovat täynnä kirjoituksia poliittisesta ja sotilaallisesta vallasta ja sen käytöstä. Vähemmän puhutaan taloudellisesta vallasta.

Taloudellinen valta syntyy omistuksesta tai velkasuhteesta. Muutoksia kulttuurialueiden välisissä taloudellisissa valtasuhteissa on helppo mitata. Mittari ei ole pelkästään bruttokansantuote, vaan ennen kaikkea vaihtotase. Vaihtotase mittaa ulkomaista kokonaisvelkaantumista/vaurastumista, joka on yhteenlasku julkisen sektorin, yritysten ja kotitalouksien ulkomaisten velkojen- , talletuksien- ja omistusten lisäyksistä. Se on taloudellisen vallan kasvun/vähenemisen mittari. 

Taloudellinen valta on monasti näkymätöntä, hidasta vallankäyttöä, jossa velallinen tai omistettu taho huomaamattaan kuuntelee isäntäänsä. Vallankäyttäjä tekee myös tiedostamattomia valintoja, jotka ohjaavat siihen että omistettuun yritykseen tulee omistajan kulttuuria ja ajattelutapaa tukevia henkilöitä. Yritysten pääkonttorit ja johtamistapa ovat usein vähitellen, vuosien kuluessa, valuneet kohti omistajan kotimaata.

Taloudellinen valta tulee näkyväksi silloin, kun omistettu taho on erityisen uppiniskainen kuten esimerkiksi Kreikan tapauksessa tai kun velallisen ahdinko kasvaa sietämättömäksi.

Valta johtaa syvällekäypiin muutoksiin kulttuurien välisissä voimasuhteissa. Vallankäyttäjän kulttuuria kunnioitetaan ja ihaillaan. Vahvaan samaistutaan, häneen luotetaan ja hänen tuotteitaan ostetaan. Niistä saa premium hintaa - sitä lisäarvostusta, josta meidänkin laadukkaiksi euroopplaisiksi luokitellut vientituoetteemme ovat hyötyneet.

Keskiarvo: 3.9 (25 arviota)

EVA analyysissä kiteytyvät yliopistojärjestelmän oleelliset kehitystarpeet

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

EVA:n julkistamassa Innovaatioiden perusta murenee -analyysissä Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan dekaani Arto Mustajoki ja Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri kiteyttävät osuvasti ne toimenpiteet, jotka tarvittaessa nostaisivat Suomen yliopistojärjestelmän laadun hyvälle tasolle.

  • Yliopistojen toimintaa on tehostettava puolittamalla opetus- ja tutkimusyksiköiden määrä nykyisestä 272 yksiköstä alle 140 yksikköön.
  • Kandidaatti- ja maisteritason koulutukset on erotettava aidosti toisistaan niin, että maisterin tutkintoja annetaan vain osassa yliopistoja. Automaattinen opiskeluoikeus maisteriopintoihin asti tulisi kyseenalaistaa.
  • Yliopistojen ainevalikoiman uudistumista on nopeutettava höllentämällä oppituolijärjestelmää niin, että vapautuvan professuurin alaa voidaan joustavasti muuttaa.
  • Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen työnjako on tarkennettava. Mallia voidaan ottaa taideteolliselta alalta, jossa jotkin ammattikorkeakoulututkinnot antavat hyvän pohjan maisteriopintoihin.
  • Koulutuksen yhteyttä työelämään on parannettava tuomalla yliopistojen rahanjakomalliin kannustin työllistyneistä tutkinnon suorittajista.
  • Yliopistojen tutkimuksen laatua on nostettava lisäämällä rahanjakomalliin tarkempia huippujulkaisujen viittausindeksejä ja alakohtaisia asiantuntija-arviointeja.
  • Yliopistojen koulutuksessa ja tutkimuksessa on kansallisesti valittava avoimesti ne strategiset alat, joilla jotka ovat tärkeitä 10–15 vuoden kuluttua. Opetusministeriön rahanjakomallissa strategisen rahoituksen tuloksia pitää pystyä myös mittaamaan.
Keskiarvo: 4.8 (17 arviota)

Puolueiden vaaliohjelmat

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Vaalit lähestyvät ja Suomi tarvitsee hyvät johtajat. Pätevä johto pystyy luovimaan vaikeissakin karikoissa ja tukemaan toisiaan. Olemme yritysmaailmassa oppineet, että hyvä liiketoimintasuunnitelma ei yleensä sellaisenaan toimi. Mutta hyvä liiketoimintasuunnitelma on eräs osoitus johdon pätevyydestä ja sen aikaansaaminen ja ohjelman kommunikoiminen omalle organisaatiolle on eräs mitta johtajuudesta, jota tehtävässä tarvitaan.

Tässä linkit puolueiden vaaliohjelmiin (puolueiden gallup kannatusjärjestyksessä) sekä kannatuslukujen kehitystä viime vuoden ajalta.

 

Keskiarvo: 4 (17 arviota)

Hyvä pörssiralli huonosta syystä?

Posted in

Mario Draghi tuli, elvytti ja voitti – ainakin hän on itse tätä mieltä jo tässä vaiheessa. Mutta markkinat ovat täsmälleen samaa mieltä, mitä ei toki voi pitää yllätyksenä ottaen huomioon keskuspankin valtionlainojen osto-ohjelman mittakaavan. Europörssien ralli on kuitenkin nostanut kovasti vastalauseita, huvittavaa tavallaan etenkin talouslehdissä. Valittajat huutavat pörssikuplaa, jonka romahtaminen tulee potkaisemaan liikkeelle uuden kriisin. Ajatus on, että rahavirta osakkeisiin ei nojaa reaalitaloudellisiin muutoksiin, joita pörssit heijastavat yleensä aika tehokkaasti. Arvostelijoiden mukaan setelielvytys ei siirry reaalitalouteen vaan pelkästään finanssimarkkinoille.

On tietysti totta, että keskuspankin rahapumppaus kiskoo korkotuotot nollaan ja allekin, ja poistaa hetkellisesti sijoittamiseen liittyviä riskejä, koska rahaa saa olemattomaan hintaan. Kun velkapaperit eivät tuota, ja varsinkaan valtionvelat, raha hakeutuu edes jonkinlaista tuottoa takaaviin kohteisiin. Etenkin hyvien osinko-osakkeiden hinnat karkaavat pilviin. Tällaisen markkinalogiikan oloissa kurssien nousu ei siis kerro välttämättä kohentuvasta reaalitaloudesta vaan sijoittajien riskihalukkuuden kasvusta. Yritysten tuloksista maksetaan osakemarkkinoilla vain aiempaa enemmän, koska muita mielekkäitä sijoituskohteita ei ole.

Keskiarvo: 3.9 (20 arviota)

Valtiovarainministeriön virkamiehiltä toiveita ensi vaalikaudelle

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Valtiovarainministeriön virkamiesjohto julkisti 19. maaliskuuta arvionsa talouspolitiikan keskeisistä haasteista ja tarvittavista politiikkatoimenpiteistä ensi vaalikaudella:

Keskiarvo: 4 (11 arviota)

Eduskuntavaalit

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa: Juha Kasanen

Oletteko huomanneet, että aikaa vaaleihin on enää noin kuukausi? Olen seurannut aika ihmeissäni eduskunnan ja hallituksen viimeaikaisia touhuja. Eräänlainen huipentuma oli se, kun hallitus äänesti viime viikolla nurin oman ehdotuksensa.

Kansanedustajien ja hallituksen jäsenien olisi reilua tunnustaa, että juuri päättynyt vaalikausi meni heidän osaltaan lähes kokonaan hukkaan ja vieläpä pyytää anteeksi äänestäjiltään kehnoa suoritustaan. Juuri mitään merkittäviä päätöksiä ei saatu aikaan. Kuten kaikki tietävät, Sote ja kuntauudistus menivät kiville, tosin ehkäpä aiheesta. Paljon puhuttu kestävyysvajesahti pulputtaa ja sakenee päivä päivältä.

Keskiarvo: 4.6 (17 arviota)

Pääpuolueiden puheenjohtajista useimmat tukevat toisiaan

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Pääpuolueiden puheenjohtajat keskustelivat Veronmaksajien veropäivillä talouspolitiikan yleislinjasta seuraavaksi 4 vuodeksi. Noin kolme neljästä puheenjohtajasta kykeni rakentamaan muiden ideoille tukien muiden hyviä havaintoja. (liitteen puolentoista tunnin video on ihan hyvä). 

Pääkohdat ja päälinjat:

Keskiarvo: 3.7 (12 arviota)

Kahdeksan askelta asuntopolitiikan uudistamiseksi

Käyttäjän Johannes Hidén kuva

Asumiseen liittyvää verotusta ja muuta asuntopolitiikkaa on käsitelty viime viikkoina mm. ympäristöministeriön työryhmän ehdotuksissa sekä kaupungin vuokra-asumiseen liittyvissä keskusteluissa. Tässä asuntopolitiikan uusimiseksi oma 8-kohtainen ehdotukseni, joka jakautuu verotuksen, sosiaalisen asuntotuotannon sekä rakentamisen sääntelyn teemoihin:

 

 

1. Varainsiirtovero pois

Varainsiirtovero rankaisee muuttamisesta omistusasuntojen välillä, mikä tekee siitä monella tapaa haitallisen veron. Vero nostaa työn perässä muuttamisen kynnystä, saa ihmiset asumaan liian pienissä tai liian suurissa asunnoissa veron välttämiseksi, aiheuttaa ylimääräistä taloudellista rasitusta muutenkin taloudellisesti vaikeissa elämän murrostilanteissa kuten eron sattuessa, sekä aiheuttaa tarpeeonta kikkailua mm. asuntojen omistussuhteiden määrittämisessä. Veron fiskaalinen merkitys ei myöskään ole niin suuri (puolen miljardin luokkaa vuodessa), etteikö se olisi korvattavissa muilla veroilla.

Keskiarvo: 4.5 (19 arviota)

Danske Bank: Maailmantalous kasvussa ja Euroalueellakin valoa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomen talous ei pääse tukevaan kasvuun vielä alkaneena vuonnakaan, ennustavat Danske Bankin ekonomistit tänään julkaistussa Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat –katsauksessaan. Kansantalouden kokonaistuotanto pysyy vielä ensi vuonnakin alempana kuin finanssikriisiä edeltäneessä suhdannehuipussa 2008. Ilman Venäjän kaupan hyytymistä Suomen talous olisi kasvanut jo 2014.

- Maailmantalouden positiivinen vire alkaa kuitenkin heijastua vähitellen myös Suomeen, mikä näkyy teollisuuden uusien tilauksien nousuna. Euron heikentyminen tukee Suomen vientiä tänä vuonna, ja nettovienti nostaa bruttokansantuotetta. Venäjän kaupan vaikutus vähenee vuonna 2016, summaa pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.

Keskiarvo: 4 (9 arviota)

 

 

Julkaise syötteitä