Artikkelit aikajärjestyksessä

Ihmettelen Nordea-hysteriaa

Markkinoiden reaktiot jaksavat yllättää. Nordean tulosta on kauhisteltu kuin suurtakin katastrofia. Osake on jymissyt alas liki kymmenen prosenttia parissa päivässä. Tänään tosin kylmä kyyti vaikuttaa pysähtyneen yleismarkkinan mukana.

Ihmettelen kovasti reaktiota ja varsinkin sen mittakaavaa. Nordean tulos jäi hitusen analyytikkoennusteista, mutta etenkin koko vuoden mitassa tulos oli edellisvuotta parempi. Keskeinen syy on ollut kustannuskuuri, joka ei tietysti voi jatkua määräänsä enempää. Korkotuotot pienenivät, mikä on toki pankkiliiketoiminnassa huolen aihe. Mutta matalan koron oloissa se on ymmärrettävää, ja Nordean liikevaihdosta iso osa tulee muista toiminnoista. Ne pärjäsivät hyvin, vaikka talouden oloja tuskin voi kehua kuin Ruotsissa.

Korkoympäristö ei tietysti ole hetkeen muuttumassa. Se luo joksikin aikaa pysyvää painetta korkotuottoihin. Toisaalta osakekurssiin oli jo hinnoiteltu osapuilleen kaikki mahdolliset uhkat. P/E on pudonnut jo kymmeneen, vaikka Nordea nosti osinkoaan, ja se on ylipäätään ollut hyvä osingonmaksaja vaikeissakin oloissa. Finanssikriisissä osinko putosi, mutta toipui äkkiä. Reaalinen osinko on jo hurjat seitsemän prosenttia.

Osinko on taas jo yli tuplasti suurempi kuin kymmenen vuotta sitten. Siitä tulee vuositasolle aika mukava kasvulukema. Markkinoiden perusteella Nordean vakaudessa on kuitenkin tapahtunut oleellinen heikennys. En usko tältä istumalta.

Käyttäjän Norvestia kuva

Tarkkuutta media, tarkkuutta

Kirjoitusvuorossa: Hannu Lehtilä

Nyt eletään kansakunnan talouden kannalta ratkaisevia aikoja. Moni asia on veitsen terällä; yhteiskuntasopimus/työmarkkinat, sote/maakuntahallinto ja pakolaispolitiikka/itäraja. Nyt jos koskaan vain tosiasioilla on ratkaiseva merkitys. Tästä seuraa, että medialta vaaditaan nyt tarkkuutta. Pois asenteen ja vastenmielisyyden tunteet. Nyt ei kaivata asioiden karnevalisointia, ei varsinkaan verovaroin ylläpidetyn Yleisradion ohjelmissa. – Tarkkuutta toimittajat, tarkkuutta.

J.K. Paasikiven patsaan mustaan graniittiin Paasikiven aukiolla, vastapäätä Mannerheimin ratsastajapatsasta, on hakattu sodanjälkeisen presidenttimme viesti jälkimaailmalle: ”Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen.”

Yksi mittari tarkkuutta vaativasta käsittelystä oli professoripohjaisen Talouspolitiikan arviointineuvoston raportin uutisointi. ”Täystyrmäys hallitukselle”. ”Armotonta kritiikkiä”. ”Ei ymmärrystä hallituksen talouspolitiikalle”. Tällaisilla otsikoilla raportin sanomaa uutisoitiin. Oli noloa katsoa tiistai-illan 26.1.2016 A-studiota, jossa talouden huippuammattilaiset – arviointineuvoston puheenjohtaja Roope Uusitalo ja kansanedustaja/taloustutkija Juhana Vartiainen (kok.) - yrittivät oikoa toimittajan sloganeja huomauttamalla, ”ettei raportissa niin sanota” ja heittämällä toimittajalle haasteen, ”että jos parempaan pystyt, niin tee”.  

Helsingin Sanomat oli otsikossaan neutraalimpi: ”Hallituksen linjaukset saavat sapiskaa”. Kauppalehti kertoi puolestaan seitsemän palstan otsikossaan: ”Leikkausten mitoitukselle tukea professoreilta”.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Työehtosopimusten yleissitovuus on ollut Suomen lain ja oikeusvaltion vastainen maan tapa

Miten Suomessa on päädytty vahvoihin ammattiliittoihin ja yleissitoviin työehtosopimuksiin? Historia on jännittävä. Elettiin sodan jälkeisiä vaaran vuosia vuonna 1946. Valvontakomissio oli Suomessa eikä Suomen siirtymistä rauhaan ollut vielä vahvistettu (vahvistus tuli vuonna 1947) ja Neuvostoliitolla oli oikeus miehitykseen ellei Suomi toteutettaisi ehtoja kuuliaisesti. Suomen edellinen hallitus oli syytettynä sotasyyllisyysoikeudenkäynneissä ja Stalinin Neuvostoliiton miehitystä estettiin kätkemällä aseita. Stalinille piti tehdä myönnytyksiä ja sosiaaliministeriksi valittiin Stalinin Neuvostollitossa 1920 luvulla koulutuksensa saanut punakenraali ja kommunisti Matti Janhunen.

Tässä tilanteessa syntyi, Neuvostoliiton sanelemana Matti Janhusen kynästä työehtosopimuslaki, joka on pääsisällöltään edelleen sama. (viimeisin versio: finlex). Tämän lain puitteissa työmarkkinoistamme tuli Neuvostoliiton mallin mukaisesti keskitetty ohjattu ja tällä tavalla vahvistettiin Stalinin uskoa siihen että Suomi voisi lansäädännön keinoin lähentyä Neuvostoliittoa ja sen toimintatapaa ilman että tätä maata tarvitsisi sen takia miehittää.

Mutta tässä ei ole kaikki - pahempaa oli tiedossa - työehtosopimuskäytäntö muodostui laittomaksi

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Ajatuksia osingoista

Yritykset alkavat julkaista tilinpäätöstietojaan huomenna keskiviikkona kotipörssissämme. Niiden yhteydessä julkaistaan myös hallituksien ehdotukset osingonmaksusta omistajille. Niistä päätetään yhtiökokouksien aikana. Erinäiset talousmediat keskittyvät lähinnä laskemaan vuosittaisia osinkotuottoprosentteja. Jopa monilta sijoitusammattilaisilta voi saada kuvan siitä, että mitä suurempi prosentti on kyseessä sitä parempi asia se on. Asia ei ole näin yksinkertainen, koska yksittäiset osingot eivät kerro kuinka hyvästä sijoituskohteesta on kyse. Tässä asiassa on vaikeaa muodostaa yhtä absoluuttista totuutta, koska yritykset ja osinkoja saavat sijoittajat ovat yksilöitä. Yritän muodostaa muutamia näkemyksiä, joita sinun tulee ottaa huomioon arvioidessasi hallitusten ehdotuksia osingonjaosta.

 

Osakkeiden tuotot muodostuvat pääasiassa sijoituskohteiden arvonnoususta ja niiden maksamista osingoista. Pidemmällä aikavälillä sijoittajan tuotoista on Helsingin pörssissä tullut kaksi kolmasosaa arvonnoususta ja yksi kolmasosa osingoista. (Oli vaikeaa löytää kunnollista lähdettä ainakaan googlaamalla, joten tämän tiedon saa korjata milloin tahansa.) Pidemmällä aikavälillä hyvien yritysten arvonnousu on seurausta paranevista tuloksista. Paranevat tulokset mahdollistavat myös osinkojen kasvattamisen. Yksittäiset osinkotuottoprosentit eivät kerro kuinka hyvin yritys on onnistunut parantamaan pidemmällä aikavälillä tulostaan. Sen sijaan osinkojen pitkän aikavälin kasvu voi siitä kertoa mikäli niitä ei ole maksettu velalla.

 

Yksittäisen yrityksen osingonmaksua miettiessäsi kysy itseltäsi seuraava kysymys:

 

Pystyykö yritys sijoittamaan ehdotetun osingon paremmin tuottavaan liiketoimintaan kuin mitä itse pystyt sen uudelleensijoittamalla ansaitsemaan, kun otat huomioon osinkoverot?

 

Käyttäjän J.Vahe kuva

Uhkia ja mahdollisuuksia

Länsimaat

Tammikuisen pörssilaskun aikana on valiteltu sitä, ettei EU:lla ja USA:lla ole varaa lisäelvytykseen. Tämä on varmaan totta, mutta johtaa kahteen lisäkysymykseen. Ensinnäkin, pitikö koko 2000-luvun talouspolitiikassa välttää sellaista normaalitilaa kuin pörssin laskua. Kun pientä laskua oli tarpeeksi lykätty, päästiin 2008 -2009 romahduksen.  Elvytyksen taustalla on ollut myös se ongelma, että USA:ssa vaalit ovat 2 v. välein ja EU:ssa niitä on aivan jatkuvasti. Edelleen voi pohtia elvytyksen mielekkyyttä EU:ssa. Kannattaako jäämies Ötzille antaa tekohengitystä?

Pääkaupunkiseutu on Euroopan vetovoimaisimpia alueita

Vastikään julkaistun raportin mukaan pääkaupunkiseutu on viimeisten vuosikymmenten aikana ollut Euroopan nopeimmin kasvavia kaupunkiseutuja. Helsingin kaupunki on Oslon ohella myös Pohjoismaiden vetovoimaisin kaupunki. Vetovoima johtuu pääasiassa työ- ja opiskeluperusteisista seikoista.  Maahanmuuton merkitys menestystekijänä on kasvanut parin viimeisen vuosikymmenen aikana. 

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Voimakas lasku ilman paniikkia

Vstoxx- eurooppalainen "pelkokerroin"

Eurostoxx50 indeksi

Kuten useat korjoittajat ovat jo todenneet mailman pörssit ovat laskeneet jo puoli vuotta. Lasku kiihtyi vuoden vaihteessa, saaden aikaan kaikkien aikojen huonoimman kolem ensimmäistä pörssiviikkoa.

Laskussa on kuitenkin jotakin poikkeavaa. Yleensä näin voimakkaissa laskuissa myös pörssin "pelkokertoimet" piikittävät voimakkaasti. Tällä kertaa mm. VIX ja VSTOXX ovat pysyneet kaukana esimerkiksi 2008 nähdyistä lukemista. VIX on jäänyt korkeimmillaan alle 28, kun vuonna 2008 käytiin lähes 60-tasolla. Myös eurooppalainen vastine VSTOXX on käyttäytynyt maltillisesti. Moni on tätä ihmetellyt. Yksi selitys on ollut että markkinatoimijat eivät ole oikein uskoneet näin voimakkaaseen laskuun. "Kohtaa kääntyy nousuun".

Laskuun ei ole myös mitään selkeätä syytä. Kiinan suuntaan on osoiteltu, mutta miten Kiinan kansantuotteen nousi vain 6.8% 7% sijasta antaa aiheen 10-20% pörssilaskuun? Raaka-aineet öljy etunenässä ovat laskeneet voimakkaasti. Sinänsä tämänkään ei pitäisi olla huono uutinen paitsi tuottajayhtiöille. Mutta täsät on syntynyt pessimistinen laskukierre jossa laskevat pörssikurssit laskevat raaka-aineita ja laskevat raaka-aineet laskevat pörssikursseja.

Jotkut ovat myös huomauttaneet että karhumarkkinat ilman finanssikriisiä eivät ennenkään ole osakesijoittavaa pitemmän päälle haitanneet. Sensijjan ne ovat olleet hyviä ostotilaisuuksia. 

Markkinalauma säikkyy taas väärää mörköä

Tästä ovat puhuneet jo minua arvovaltaisemmat satraapit, mutta toteanpa nyt sen minäkin kun olen aiemminkin aiheesta kirjoittanut – ja nuo arviot (linkki jutun lopussa) kutinsa pitävät aika lailla sellaisenaan edelleen. Eli: öljyn hinnan laskun ja osakemarkkinoiden syöksy yhtäaikaisuus on typerää sikäli, jos öljyn halventuminen on myyntipaniikin syy. Logiikassa on tolkkua vain siinä tapauksessa, että öljyn halventuminen on seurausta maailmantalouden rajusta heikentymisestä. Se voi jossain määrin olla syy, mutta enemmänkin on erinäisten markkinatahojen mukaan kyse kysynnän ja tarjonnan epäsuhdasta, joka on seurausta kasvaneesta tuotannosta ja öljysodasta.

Öljyn hinnan laskun on hyvä asia maailmantaloudelle. Se parantaa kuluttajien ostovoimaa, ja kuluttajiin lukeutuvat käytännössä kaikki sekä suoraan – etenkin autoilijat – että välillisesti logistiikkaketjujen ja lämmittämisen ja muun tuotannon kautta. Halpa öljy on ongelma vain tuottajille - ja toki myös heidän vientiasiakkailleen, mutta Suomellekin halpa öljy on Venäjän viennin vaikeutumisesta huolimatta etupäässä hyödyksi.

Vaikeuksiin kuuluvat öljyalan konkurssit ja niiden tuottamat luottotappiot rahoittajille, mutta tämä ei ole kaksinen murhe Euroopassa ja varsinkaan Suomessa. Yhdysvalloissa liuskeöljytuottajien osalta tilanne on toinen, mutta tänne asti siitä aiheutuvat hankaluudet ovat niin välillisiä, että sen murehtiminen osoittaa suhteellisuudentajun puutetta. Jos sikäläisille pankeille kasaantuu luottotappiota, niin sen takia on turha tuskailla täkäläisten yritysten ja osakkeiden kanssa.

Käyttäjän Marko Kaarto kuva

Osta, remontoi ja myy. Kuinka flipataan asuntosijoittaja?

Flippaamisella on mahdollista kasvattaa omia pääomia nopeammin.

Flippaaminen vaatii erityistä osaamista. Flippaamisen ideana on ostaa remontoitava asunto mahdollisimman edullisesti, tehdä tarvittaessa järkevä remontti ja myydä asunto nopeasti eteenpäin luonnollisesti ostohintaa ja kuluja kovemmalla hinnalla.

Asuntosijoittamisessa (flippaamisessakin) tuotot tehdään pääosin jo ostettaessa. Jotta asunto päästään myymään ostohintaa korkeammalla hinnalla remontoinnin jälkeen, on hankintahinnan täytynyt olla järkevä. Väärään hintaan ostettua sijoitusta on vaikea pelastaa edes viimeisen päälle fiksusti toteutetulla remontilla.

Asuntoja on mahdollista ostaa reilustikin alle markkinahintojen. Parhaat ostokset tehdään systemaattisella seurannalla. Myös suhteet kokeneisiin kiinteistövälittäjiin ja muihin alalla toimiviin tahoihin näyttelevät tärkeää roolia. Ostot kannattaa mahdollisesti myös keskittää tilanteisiin, joissa muut eivät osta, eli esimerkiksi taantuman tai laman aikaan. Myös useamman asunnon ostaminen samanaikaisesti laskee neliöhintaa.

Toimiva strategia osta, remontoi ja myy -strategiaan.

1. Asunto ostetaan oppilaitosten läheisyydestä, enintään 1-3 kilometrin säteeltä.

2. Asunto pyritään ostamaan ja remontoimaan kesä-heinäkuussa.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Venäjältä pyrkii kesänä noin 100'000 vainottua Suomeen ja edelleen Eurooppaan

Sotaa ja vainoa pakenevat hädänalaiset ihmiset aktivoituvat taas ensi kesänä yrittämään Eurooppaan, mutta valtatie, Balkanin reitti, on piikkilangoitettu. Reitti Venäjän kautta tullee kiinnostavaksi ja tämän reitin päätepisteessä häämöttää Suomen, Norjan, Baltian ja Puolan rajat. Näistä parhaimpana näyttäytyy Suomi, jolla on hyvä maine vainottujen Syyrialaisten, Afganistanilaisten ja Irakilaiseten sotaa pakenevien auttamisessa. Yhteensä noin 100'000 ihmistä saattaa keäsällä kolkutella itärajamme rajanylityspaikkojen porteilla.  (oikealla eurostat:n kuva kuukausittaisista pakolaismääristä)

Pakolaisia tulee Suomen lain mukaan suojella ja auttaa Suomessa ja Suomeen

Toisin kuin julkisuudessa on annettu ymmärtää, Suomen rikoslaki sallii ja kehoittaa hädänalaisten paperittomien pakolaisten auttamisen Suomeen, jos auttajalla on hyvä syy uskoa, että autettavat pakenevat sotaa ja vainoa. Paperittomien, sotaa pakenevien auttaminen Suomeen on rikoslakimme mukaan hyväksyttävää ja pakolaisasetuksemme mukaan jopa suotavaa.

Pakolainen on määritelty YK:n genevessä 1951 tekemään pakolaisten oikeusasemaa koskevaan sopimukseen. Tämä sopimus on 1968 hyväksytty osaksi  Suomen lakikokoelmaa. Tämän mukaan pakolainen on henkilö, joka on joutunut jättämään kotinsa ja kotimaansa, koska hänellä on perusteltu syy pelätä joutuvansa vainotuksi rotunsa, kansallisuutensa, uskontonsa, yhteiskuntaryhmänsä tai poliittisen mielipiteensä perusteella. Pakolainen ei saa suojelua omassa kotimaassaan ja tarvitsee kansainvälistä suojelua oman maansa ulkopuolella.

Käyttäjän Norvestia kuva

Kasvuyritysten vauhdikas vuosi ja Norvestian uusi strategia

Kirjoitusvuorossa: Juha Mikkola

Vuosi 2015 oli Norvestian noteeraamattomille kasvuyrityksille erityisen vahva vuosi. Arvonnousua syntyi vuoden aikana yli 100 prosenttia, josta Coronaria Hoitoketjun osuus oli merkittävin. Myös muiden kasvuyritysten osalta vuosi oli hyvä. 

Norvestian markkinasalkku pärjäsi myös hyvin, joten kokonaisuudessaan vuosi 2015 oli yhtiölle vahva vuosi. Syksyllä Norvestialle linjattiin uusi sijoitusstrategia, jossa on tavoitteena allokoida noin 100 miljoonaa euroa kasvuyrityksiin seuraavan kolmen vuoden aikana. Tällä hetkellä kasvuyritysten käypä arvo on noin 34 miljoonaa euroa, joten uusia sijoitusmahdollisuuksia etsitään koko ajan.

Kasvuyritysten kehittäminen on noussut Norvestian strategiassa keskeiseen asemaan. Olemme aktiivinen omistaja ja hallitustyöskentelyn kautta olemme mukana linjaamassa yhtiöiden kasvupolkuja ja operatiivisia askeleita tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteenamme on kasvattaa kohteiden sijoituskokoa siten, että voisimme tehdä joitakin merkittävän kokoisia vähemmistösijoituksia jopa 10 miljoonan kokoluokassa. Tällä hetkellä tyypillinen sijoituksemme on 2-5 miljoonaa euroa per yritys.

Onnistumisen kulmakivenä on jatkossakin kolme asiaa:

1) Haluamme sijoittajaa yrityksiin, joiden omistajat ja johto haluavat kasvattaa toimintaa merkittävästi. Meille ei riitä 5-10 prosentin tasainen kasvu, vaan haemme nopeita kasvajia ja yrittäjiä, joiden ambitiotaso on korkealla.

Suomalaiset osakkeet ovat pärjänneet laskussa parhaiten

Globaali karhumarkkina on kestänyt vajaan vuoden ja voittajat ja häviäjät alkavat erottua. Suomen pörssi on ollut ehdotonta parhaimmistoa - kurssimme ovat laskeneet viime toukokuusta vajaat 10%. USA ja Japani ovat laskeneet runsaat kymmenen prosenttia, Saksa parikymmentä ja peränpitäjinä Venäjä ja Kiina, joiden osakesäästäjät ovat joutuneet kokemaan omaisuuden puoliintumisen. 

Pörssikurssien dollarimääräinen kehitys (Lähde: Google Finance)

Euromääräinen kehitys on ollut sijoittajaystävällisempää. Mutta euromääräsistä kehitystä seuraamalla saa väärän kuvan. Vain noin viisitoista prosenttia (ei tarkka luku) maailman osakekaupasta käydään Euroissa ja muut valuutat, erityisesti dollari, ovat tärkeämpiä.

Karhumarkkinat päättyvät tänä vuonna

Kaikkia luonnollisesti askarruttaa kysymys siitä, milloin karhumarkkinat päättyvät ja päästään taas aggressiivisen viriiliin härkämarkkinaan? Tähän on monta mahdollista tarkastelutapaa.

  • Karhumarkkinat ovat yleensä lyhyitä - alle puolitoista vuotta. Jos tähän sääntöön on luottaminen, niin viimeistään loppuvuosi on jo parempi. 
  • Pörssikurssien kehitys ennustaa joskus puolen vuoden ennakolla realitaloutta. Mikään maailmantalouden suuri tekijä ei, USA:n teollisuustuotannon heikkenemistä ja öljyntuottajamaiden mahdollista epävakaantumista lukuun ottamatta ole erityisen huolestuttavassa tilanteessa. Syntyykö näistä riskeistä kriisi vuoden 2016 aikana? Ehkä. Ainakin pörssikurssit ennakoivat sellaista. 
  • Pörssistä saa yleensä kohtuullista tulostuottoa suhteessa korkoihin ja kiinteistöihin. Tällä hetkellä pörssin tulostuotto on monissa maissa erittäin hyvää. Kuvassa 4.1.2016 kurssien perusteella lasketut tulostuotot eri pörsseille. Kurssilasku on tämän jälkeen edelleen parantanut tuottoja (pienellä sijoituksella pääsee nyt kiinni hyvin tuottavaan sijoitukseen). Tulostuotosta ei, ehkä USA:n ja Italian osakkeita lukuun ottamatta, löydy syytä osakelaskulle.
Käyttäjän Toni Veikkolainen kuva

Harvinaiset maametallit kasvava tekijä raaka-ainepuolella

Raaka-ainepuolella ei tällä hetkellä mene erityisen lujaa sen paremmin Suomessa kuin maailmallakaan. Talvivaaran kaivos ei osoittautunut kaupallisesti kannattavaksi, geofysikaalisia konsulttipalveluita tarjoava Suomen Malmi Oy ajautui konkurssiin joulukuussa, ja teräksen hinnan laskulla on ollut osansa Outokummun osakkeen alamäessä. Esimerkkejä voisi luetella vaikka kuinka paljon.

Alan nykyisistä ongelmista huolimatta on epätodennäköistä, että pitkällä aikavälillä tarve raaka-aineiden hyödyntämiseen vähenisi. Kilpailu resursseista kiihtyy luultavimmin erityisesti pohjoisilla leveysasteilla, joiden ilmasto muuttunee louhinnan, porauksen ja yleisen infrarakentamisen kannalta suotuisammaksi.

Vaikka Suomella ei Norjasta ja Venäjästä poiketen ole suoraa pääsyä pohjoisten merialueiden öljy- ja kaasuvaroihin, eurooppalaisessa mittakaavassa raaka-ainevaramme ovat varsin runsaat. Lähes kauttaaltaan kiteinen, vanha kallioperä ja runsas paljastumien määrä helpottaa niiden tutkimista taloudellisen potentiaalin kannalta. GTK on kartoittanut koko Suomen alueen magneettisilla, radiometrisillä, gravimetrisillä ym. menetelmillä, ja suuri osa tästä datasta ja sen pohjalta syntyneistä tutkimusraporteista on vapaasti saatavilla Hakku-palvelun kautta. Tämän hetken tärkeimpiin tutkimuskohteisiin alalla kuuluu harvinaisten maametallien (REE, rare earth elements) hyödyntäminen, sillä niitä tarvitaan yhä enemmän arkipäiväisissä tekniikan sovelluksissa (magneetit, katalysaattorit, laserit, röntgenkuvauslaitteet jne.), vaikka niiden kauppavolyymit ovatkin vielä pieniä.

Treidaminen tuntuu helpolta

Treidaaminen tuntuu helpolta ja netti sekä lehdistö on täynnä systeemejä, jotka tuottavat jollekin muulle kuin sen systeemin käyttäjälle. Valtaosa systeemeistä ei tuotollaan eroa sattumasta. Nyt esimerkiksi S&P 500 indeksi on laskenut yli 10% lokaalista huipustaan ja se on lienee merkki laskun alkamisesta? Ei se sitä ainakaan ole ollut sitä historiassa. Mikäli olet aukaissut short-position silloin kun S&P 500 indeksi on laskenut yli 10% viimeisen 100 päivän aikana ja suljet sen silloin kun S&P 500 indeksi on laskenut vähemmän kuin 10% viimeisen 100 päivän aikana niin olet hävinnyt rahaa, vaikka olisit treidannut ilman mitään kuluja. 

Vuodesta 1970 kun olisit aloittanut tämän systeemin niin olisit tehnyt 117 kauppaa joista vain 13 on ollut voitollisia. Voitollisia treideja olisit omistanut 60 päivää ja tappiollisia treideja vain 8 päivää. Eli nuo todella isot muutamat laskut olisit onnistunut rahastamaan, mutta olisit pikkuhiljaa kuitenkin hävinnyt rahasi. 

Tässä kuvassa olen aina shortannut S&P 500 sadalla rahalla edellä mainituilla ehdoilla ja tulos on ollut varsin heikko. 

 

Haluan vain varoittaa liian varmoista mielipiteistä pörssin suunnasta. Pörssi on luultavasti vuoden päästä jossain muissa lukemissa kuin nyt, mutta sitä ei voi juuri millään varmuudella sanoa, että onko se korkeammalla tai matalammalla kuin nyt. Mikäli olisit aina aukaissut short-position edellä mainitulla ehdolla ja sulkenut sen 50 pörssipäivän jälkeen niin tuotto olisi seuraava (taas aina ostettu 100 rahalla).

Long-positiossakin on hurjasti riskiä, koska lasku saattaa olla kovakin. Eli en anna mitään vihjettä, en muuta kuin olkaa varovaisia.

Teknologiset kehitykset toimivat yhteiskunnallisten megatrendien moottoereina ja käynnistäjinä

Sitra on julkaissut yhteiskuntaan ja erityisesti tulevaisuuteemme vaikuttavan megatrendilistan vuodelle 2016. Yhteiskunnan muutostrendien moottorina toimivat teknologiset muutokset, jotka muuttavat tapaamme kokea ja elää.

Seuraavassa muutamia tärkeitä yhteiskunnallisia muutoksia generoivia teknologisia trendejä:

  • Virtualisoituminen ja datan digitalisaatio. Virtuaalitodellisuuden myötä voimme kokea olevamme paikoissa, joita laitteen läpi katsellaan. Esimerkiksi matkustaminen ja kulttuurikokemukset tulevat mahdollisiksi ilman, että on siirryttävä fyysisesti.
  • Keinoäly. Tietokoneet pystyvät yhä paremmin tunnistamaan asioita, esineitä ja muotoja sekä arvioimaan tilanteita ja tekemään päätöksiä näiden arvioiden perusteella.
  • Kaiken instrumentointi. Modernit laboratoriotekniikat, kuten verinäytteet, bakteerija virustestaaminen sekä rikostutkinaan liittyvä tekniikka voidaan myydä myös halvalla kuluttajille.
  • Robotisaatio. Tulevaisuudessa itseajavat autot, saumattomasti toimiva liikenne ja automatisoidut satamat, rahtikeskukset ja miehittämättömät lennokit (engl. drones) muuttavat dramaattisesti liikenteen toteuttamista.
  • Nanomateriaalit. Grafiini on lähes kaksi kertaa vahvempaa kuin teräs, sähköisesti ja optisesti aktiivinen aine, joka koostuu pelkästä hiilestä.
  • Bioteknologia ja farmakologia. Uusia biologisia tuotteita voidaan käyttää vastaamaan ruuantuotannon haasteisiin yhä tiiviimmäksi käyvällä planeetalla.
  • Energiateknologia siirtyy kohti aurinkoenergiaa
  • Digitaaliset joukkoalustat  Ennennäkemätön tiedon demokratisoituminen ja läpinäkyvyyden lisääntyminen on käynnistynyt sosiaalisen median.

Etuoikeutetut joukot riskeeraavat oman tuhoutumisensa ennemmin kuin luopuvat eduistaan

YLE Puheessa ma 18.1.2016 Jari Sarasvuo puhui otsikolla “Suomen luova luokka ei enää ole luova, vaan ainostaan hallitseva”. Puheenvuoro oli erittäin hyvä. Olen etäisenä mutta kiinnostuneena historian ja markkinoiden tarkkaijana pohtinut tähän liittyvää teemaa jo useita vuosia.

Miksi historia on täynnä luhistuneiden sivilisaatioiden raunioita, jotka tuntuvat kielivän vääjäämättömästä lopputuloksesta, että kuolema on kaiken kohtalo? Onko opittavissa mitään säännönmukaisuuksia nousun ja tuhon sykleistä, jotka voisivat auttaa meitä ennustamaan oman sivlisaatiomme tulevaisuutta? 

Kansakuntien kohtalo ei tietenkään tapahtu deterministisesti. Historia toistaa itseään, mutta vain otsikkotasolla. On järkevää ajatella, että tulevaisuudessa aiemman historian tapaan uusia sivilisaatioita syntyy ja joitakin vanhoja jää ajan hampaisiin. Kaikki historioitsijat ovat yhtä mieltä siitä, että sivilisaatiot alkavat, nousevat, raputuvat ja häviävät - tai jäävät kitumaan kituliaina aiemman vaurauden kuivuneisiin puroihin. 

Mikä määrittelee sen, kykeneekö sivilisaatio vastaamaan sen tielle tulleeseen kriittiseen uhkaan? Avainasemassa tuntuu olevan se, kykeneekö yhteiskunnan luova luokka järkevästi ja tehokkaasti vastaamaan uuteen tilanteeseen (mikä on miltei älykkyyden määritelmä). Kun sivilisaatio vastaa onnistuneesti haasteeseen (kuten Yhdysvallat 1900-luvulla) eikä voitto ulosmittaa voittajaa (kuten Englannin 1945), haasteen voittaminen vahvistaa yhteiskuntaa ja tekee siitä entistä kyvykkäämmän vastaamaan tuleviin haasteisiin.

Soini se vasta EU-sekatavarakauppias onkin

Ulkoministeri Soini tölväisi "plokissaan" EU-komissiota, koska se haluaa puuttua Puolan tuoreen oikeistopopulistisen hallituksen toimiin median ja oikeuslaitoksen itsenäisyyden rajoittamiseksi. Komissio toteuttaisi nyt ensimmäisen kerran toissa vuonna sovittua oikeusvaltiomekanismia, joka mahdollistaa komission viime kädessä antaa rangaistuksia EU:n perusarvoihin kuuluvan oikeusvaltioperiaatteen rikkomuksista.

EU on ollut hyvin tarkka jäsenyyttä hakevien maiden suhteen keskeisistä periaatteistaan, mutta jäseneksi hyväksyttyjen maiden kontrolli on ollut heikkoa, pahimpana tapauksena Unkari. Syitä voi luetella paljonkin, osaltaan poliittisia, mutta eipä ole ollut EU:lla oikein välineitäkään.

Soini on aiemmin arvostellut EU:ta ruokakaupaksi, josta jokainen jäsenmaa noukkii haluamansa. Brittejä on arvosteltu tästä erityisesti muissa jäsenmaissa, myös Suomessa, ja ihan syystä. Tästä olen sinänsä Soinin kanssa samaa mieltä - ei mikään järjestelmä voi toimia tällä pohjalla.

Siksi on surkuhupaisaa, että Soinin Puola-näkemyksellään puolustaa juuri tällaista rusinat pullasta –menettelyä. Soinin mielestä komission ei pidä puuttua vaaleilla valitun itsenäisen maan hallituksen päätöksiin. Näkemys ei sikäli tietenkään yllätä, perussuomalaiset vastustavat kaikkea EU:n kontrollia liittovaltiokehityksenä, ja Puolaa hallitsee nyt aatetoveri. Mutta Soini ei perustellut kantaansa sillä, että EU pitäisi purkaa, ja Puolan pitäisi johtaa kapinaa. Soinin mukaan puolalaisilla pitää olla oikeus polkea EU:n perussopimuksia ja niiden kontrollia, koska he ovat itsenäinen vapaa kansa.

Verizon – konservatiivisen sijoittajan täsmäase

Jenkkiosakkeet eivät ole tällä haavaa pörssivihjaajien suosiossa, ja onhan siellä nyt selvästi yritysten kannalta suhdanne mennyt huonompaan suuntaan pitkän joskin loivan nousukauden päätteeksi. Indeksit ovat rytisseet siihen mittaan, että saattaa olla jo kyse laskumarkkinasta – siinä tapauksessa siitä on jo kyllä mukava osa takanapäin. Itse tosin uskon, että ainakin jokunen kuukausi taas mennään ylöspäin, koska laskua on sen verran pulkassa, eikä keskipitkä laskutrendi tavallisesti kauemmin kestä. (Teknisten ongelmien vuoksi laitan jutun uudestaan.)

Rahapolitiikan kiristyminen tässä tilanteessa ei sekään puolla jenkkiosakkeiden hankintaa yleensä ottaen. Mutta kyllä sieltäkin poikkeuksia löytyy, kuten aina ja kaikkialta melkein tilanteessa kuin tilanteessa. Jos haluaa pitää alueellisen hajautuksen pysyvän tarpeeksi laajana, on amerikkalaisiakin osakkeita hyvä olla salkussa sameissakin näkymissä. Vahvana pysynevä dollari on yksi peruste.

Yksi yhtiö, joka ei tunnu pahemmin horjuvan huonossakaan suhdanteessa, on Dow Jonesiin kuuluva telejätti Verizon. En tunne yhtiötä saati sen moninaisia markkinahaasteita kuin hyvin pinnallisesti, mutta jokainen teleyhtiöitä omistanut tietää suurin piirtein, mistä niissä on kyse. Verizon on vain tavallista isompi ja monipuolisempi liiketoiminnoiltaan. Liikevaihdoltaan se on kymmenkertainen Teliasoneraan verrattuna ja liki satakertainen Elisaan. Koko vaikeuttaa liiketoiminnan arvioimista, toisaalta se antaa nähdäkseni suojaa yhtiön tulevaisuudelle.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Maailman maiden välinen keskinäinen työnjako on lakannut kasvamasta

Hollantilaisen taloudellisen tutkimuslaitoksen CPB:n tuottama world trade monitoring tilasto kertoo, että maailmankaupan kasvunopeus on hidastunut (kuva oikealla).

Maailman maiden välinen integraatio on lakannut kasvamasta

Maailmankaupan voluumi on lahjomaton indikaattori maailman maiden keskinäisestä vuorovaikutuksesta ja keskinäisen työnjaon tasosta. Jos keskinäinen työnjako ja yhteistoiminnan taso kasvavat, niin maailmankauppa kasvaa silloin bruttokansantuotetta nopeammin. Niin tapahtuikin aina vuoteen 2010 saakka, mutta sitten tuli muutos. Tuon muutoksen jälkeen maailmankaupan taso on kasvanut samaa tahtia bruttokansantuotteen kanssa. Keskinäinen vuorovaikutuksemme ja yhteen integroitumisemme on nyt pysähtynyt ainakin tavaratuotannon osalta.

Asuntovälityksen keskimääräinen palkkio on 4,16% asunnon hinnasta

Kiinteistönvälittäjien palveluistaan pyytämät hinnat laskivat Asuntomyynti.fi tekemän Q4/2015 välityspalkkiovertailun mukaan Suomessa vuoden 2015 aikana.

Asunto-osakkeiden keskiarvopalkkio on 4,16% sisältäen arvonlisäveron. Edullisinta asunto-osakkeen välityspalvelua saa tällä hetkellä Kuopiossa, jossa paikalliset välitysyritykset pyytävät asunto-osakkeiden välityksestä keskimäärin 3,60%. Kalleinta asunto-osakkeiden välitys sen sijaan on Lappeenrannassa, jossa esim. kerrostaloasunnon välityksestä pyydetään vastaavasti 4,49%.

Guantanamon keskitysleirillä on virunut ihmisiä ilman oikeutta jo 14 vuotta

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International muistuttaa, että Yhdysvaltojen Guantánamon keskitysleiri on edelleen toiminnassa. Ensimmäiset ihmiset siirrettiin Kuubassa sijaitsevalle leirille 14 vuotta sitten, tammikuussa 2002.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Henri Elon uudesta kirjasta

Viittaan Kai Nymanin yleisarvosteluun. Silmäilin kirjaa sen ilmestyessä. Kun Elo viittasi UB:n bondiin ja siinä yhteydessä kirjaansa (ks. alempaa), luin kirjaa uudestaan ja huolellisemmin parista kohtaa.

Aiheen rajaus

Varmaan jokaiselle kirjalle tekisi hyvää ilmoittaa yksioikoisesti aiherajaus ilman kummempia selittelyjä. Elo on toiminut Alma Median analyytikkona ja pörssiosakkeet ovat hänelle tutuimpia. Tästä välttämättömyydestä on kuitenkin tehty hyve käsittelemällä sijoittamista kiinteistöihin ja strukturoituihin bondeihin negatiivisemmin kuin olisi sopivaa.

Kiinteistösijoittaminen

Tätä aihetta Elo kutsuu tuskaiseksi ja riskiseksi. Työtä on paljon ja vuokratulot usein epävarmoja. Asuntojen hinnatkaan eivät aina nouse. Metsäpalstaan sijoittamisesta mainitaan rämpiminen.

Kuten olen aiemmin sanonut, tekemistäni n. 20 myöhemmin realisoidusta suorasta asuntosijoituksesta joka ainoa on tuottanut myyntivoittoa. Kuukausia ilman vuokratuottoa on ollut promillen murto-osia. Jos pari vuokralaista maksaa 20 v. vuokraa säännöllisesti, yhteensä pari vuokratonta kuukautta kahdesta muusta asunnosta muuttuvat käytännössä merkityksettömiksi. Vuokrasaatavia voi periä oikeusteitse (jos vuokratakuu ei riitä), mikä ei osinkoja maksamattomalta yhtiöltä onnistu. 

Vaivalloisuudesta: voi olla, että analyytikon työstä kuukausipalkkaa saanut mies pitää pörssiyhtiöihin perehtymistä helppona. Minusta se ei sitä ole, koska kyllä yhtiöiden tuotteiden kilpailukykyynkin pitäisi perehtyä, mikä ei useimmissa b to b –tapauksissa ole helppoa tai edes kunnolla mahdollista. Mitkähän ovat esim. Cargotecin laitteiden edut kilpailijoihin nähden? Siihen nähden asunnot jokainen tietysti tuntee hyvin.

Maailmantalouden kasvu jatkunee 3% tuntumassa

Maailmantalouden kasvu piristyy maailmanpankin kasvuennusteen mukaan nykyisestä 2,4% vauhdista noin 2,9% lukemaan. 

Vuoden 2015 iloiset yllätykset tulivat Euroopasta ja USA:sta joiden talouskasvu parani ja pettymykset taas olivat seurausta monien kehittyvien maiden heikkoudesta. Kehitystä jarruttivat raaka-aineiden hintojen lasku, maailmankaupan laiska kehitys ja rahoitusjärjestelmän volatiliteetti. Vuoden 2016 kasvu nojaa Euroopan ja USA:n talousalueiden pirteyteen, raaka-aineiden hintojen vakautumiseen ja Kiinan vähittäiseen siirtymiseen kohti palveluvetoista talousmallia.

Kehittyvien maiden välillä on entistä suurempia eroja. Raaka-aineista riippuva Latinalainen Amerikka ja Venäjä kamppailevat nollakasvun tuntumassa kun etelä-Aasian talous (Intia) on samaan aikaan reippaassa 7,5% kasvussa. Kehittyvien maiden talouskasvu on pienentynyt nyt jo kolmatta vuotta peräkkäin. Trendi on huolestuttava eikä lupaa hyvää.

Suurimmat riskit liittyvät maailmanpankin mukaan mahdollisiin edelleen jatkuviin pettymyksiin kehittyvien maiden talouskasvussa, USA:n keskuspankin koronnostojen vaikutuksiin ja arvaamattomiin geopoliittisiin kriiseihin.

Käyttäjän Marko Kaarto kuva

Asuntosijoituksen vakuusarvo ja tuoton muodostus

Asuntosijoituksen vakuusarvo ja tuoton muodostus on syytä ymmärtää, jotta voi toimia ammattimaisemmin sijoitustantereella. Vakuusarvoa säännöllisesti seuraamalla on mahdollista lainoittaa seuravaa sijotiusasunto, kun tarvittava oma pääoma on taas kasassa.

PERUSESIMERKKI VAKUUSARVO

Eteesi avautuu mielenkiintoinen sijoitusmahdollisuus. Asunto maksaa 70 000 euroa. Pankin silmissä asunnon vakuusarvo on 70 % asunnon hinnasta, joten tarvitset asunnon hankintaan vähintään 30% eli 0,3 x 70 000 = 21 000 euroa omaa rahaa tai muuta hyväksyttävää vakuutta. Pankki lainoittaa puuttuvan 49 000 euroa.

Sinulla ei ole irtorahaa, mutta sitten keksit, että olet maksanut nykyisen asuntosi / sijoitusasuntosi velattomaksi. Arvioitat asunnon ja sen mukaan kohteen markkinahinta on 120 000 euroa, joten käyttämätöntä vakuusarvoa on 70% eli 0,7 x 120 000 = 84 000 euroa. Asuntosi vakuusarvo kattaa 21 000 euron vajeen moninkertaisesti, etkä välttämättä tarvitse lainkaan käteistä rahaa kyseisen asunnon ostamiseen. Itse asiassa voit ostaa niitä useampia.

ESIMERKKI ASUNTOSIJOITUKSEN TUOTON MUODOSTUS

 Ostit Tampereelta keskustan läheisyydessä sijaitsevasta lähiöstä sijoitusasunnon viisi vuotta sitten 60 000 eurolla. Koska asunnon sijainti on hyvä, olet välttynyt tyhjiltä kuukausilta.

Tarvitsemme todellisia talousindikaattoreita

Lueskellessani talousuutisia tuntuu, että nuo uutiset ja niiden lähteet eivät ole tästä maailmasta. Nykyiset talousluvut eivät oikein kerro mistään mitään tai ne kertovat yhtä paljon kuin Playboy-lehti kertoo avioelämästä. Lehdistössä ja miksei myös akateemisessa kirjallisuudessa pohditaan paljon BKT:n ominaisuuksia, mutta huomattavasti vähemmän mietitään, että mitä nämä luvut oikeasti kertovat. Asioiden pintaa syvällisempi ymmärtäminen on harvinaista ja sitä se on ollut aina sekä tulee aina olemaan harvinaista.

Maailmamme on mukamas täsmällisten numeroiden kuvaama, mutta ei se ole. Ja nämä monet luvut ovat hyvinkin tuoreita ja monia niitä ei ollut edes olemassa muutama kymmenen vuotta sitten ja ainakaan niitä ei ollut olemassa sata vuotta sitten. Vuonna 2013 Yhdysvaltojen kansantuote kasvoi yhdessä yössä 471 miljardia, mikä on kaksi kertaa koko Suomen kansantuote. Siis Yhdysvaltojen kansantuote kasvoi yhdessä yössä 2,9 %. Mitä Yhdysvaltalaisille tapahtui näin dramaattisesta vaurastumisesta? Luulisi, että pörssi olisi pomppinut aivan onnessaan, koska yritykset toimivat kansantaloudessa ja saavat siitä osansa. Mikäli kansantuote onkin oletettua suurempi, niin yrityksille ja omistajille jää enemmän joten yritysten arvostustason pitäisi nousta. 

Muutos ei kursseissa ollut mitenkään erikoinen ja paraniko ihmisten kyky maksaa laskut ja lainat? Edelleen heillä oli yhtä paljon tai vähän rahaa ja rahan ostovoimakaan ei heilahtanut yhtään mihinkään.

Lääketehtaat (GSK)

Lääketehtaiden potentiaalia on vaikea arvioida. Firman tuottoisimmat lääkkeet tuottavat vuosittain miljardeja ja ei ole ihme, että näiden tulevien lääkkeiden ympärillä on hirveästi kohinaa ja hypetysta. Suomessakin aina säännöllisesti löydetään parannuslääke syöpää, alzheimeriin, alkoholismiin ja vitutukseen. Tästä huolimatta nämäkin sairaudet tuntuvat esiintyvän varsin laajasti joukossamme ja niiden katoaminen tuntuu ainakin liioittelulta.

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Ennustuksia vuosille 2016-2020

Tulevaisuuden ennustaminen on vaikea laji. Keskityn lähinnä talousasioihin, mutta ennustukset sivuavat myös muita asioita, koska kaikki liittyy kaikkeen. Keskityn seuraavaan viiteen vuoteen, koska pitkälle tulevaisuuteen on vaikea ennustaa. Hyvin lyhyen aikavälin ennustukset ovat myös vaikeita niissä asioissa, joihin tulen keskittymään. Ennen kuin menet lukemaan ennustuksia niin todettakoon, että ne ovat henkilökohtaisia näkemyksiäni. Älä usko niitä saatikka toimi niiden mukaan.

 

Suomi 2016-2020

 

Ensin taustatietoa näkemyksistäni. Opiskellessani noin 8-10 vuotta sitten pohdimme opiskelukavereideni kanssa maamme tulevaisuutta ja näkemyksemme oli se ettei tänne jää juuri minkäänlaista vientiteollisuutta jäljelle, jos ei lasketa mukaan Koneen kaltaisia isoja ja laadukkaita yrityksiä. Teollisuuden vähenemisen lisäksi oletimme hyvinvointijärjestelmän kustannusten kasvavan merkittävästi. Puhun kirjoituksessa vain näkemyksistäni, joten kavereitani ei pidä sekoittaa sen enempää tähän. Olen ollut kutakuinkin väärässä teollisuudesta tähän asti, koska muutos on tapahtunut paljon pienemmässä mittakaavassa kuin kuvittelin. Toisin sanoen, Suomella menee tänäkin päivänä paremmin kuin kuvittelin.

 

Toivottavasti jääkiekko indikoi koko kulttuurin murrosta

Onnea ja kiitos junnuleijonille!

Järjestivätpä nuoret miehet huikeaa urheiluviihdettä. Se mikä minua – kuten varmaan vähän jokaista turnausta seurannutta – tässä upeassa voitossa erityisesti viehättää on tapa, jolla joukkue venyi ottelusta toiseen tappioasemassa. Se on aika poikkeuksellista suomalaisessa urheilussa. Varsinkin kun on kasvanut vielä siinä sukupolvessa, jonka muistoissa suomalainen joukkue aina räpeltää ratkaisevalla hetkellä ja luovuttaa jo ilmassa roikkuneen voiton, yleensä ruotsalaisille. Siltä vaikutti tässäkin finaalissa kuusi sekuntia ennen kolmatta summeria. Mutta vielä kerran pojat kokosivat uskomattomasti itsensä.

Yhdestä urheilujoukkueesta ei ehkä kannata vetää hirveän syväluotaavia johtopäätöksiä laajempaan kontekstiin, mutta toiveikkaasti teen sen silti. Suomalaisillehan on ollut surullisen tyypillistä puristaa mailaa kovassa paineessa tilanteessa, jossa pitäisi kyetä rentoon ja itsevarmaan suoritukseen. Sisu, josta me olemme sinänsä oikeutetusti ylpeitä, ei ole sama asia. Sisu on vimmaista venymistä ylivoimaisen vastuksen edessä. Sisu on ainaisessa alakynnessä rimpuilevan viivytystaistelua hampaat irvessää ja kynnet veressä. Sisukkaan sisäinen kokemus itsestä on jatkuva tappiolle jääminen, jota hän ei kuitenkaan hyväksy.

Sisun voimalla suomalaiset urheilujoukkueet tavallisesti rutistavat kunniakkaita tappioita itseään paremmista vastustajista. Sisusta ei kuitenkaan ole apua tilanteessa, jossa voittaminen olisi omien kykyjen puolesta luontevaa ja odotettuakin. Tällaisessa tilanteessa suomalaiset tuppaavat hermoilemaan itsensä ulos.

Sattumakauppaa kuukausittain

Tammikuu 2016 alkoi pörssissä synkeissä merkeissä, pitäisikö meidän olla jotenkin kauhuissaan tästä? Vastaan rehellisesti, minulla ei ole mitään tietoa, mutta pörssi on täynnä numeromaagikkoja joiden ennustekyky on jopa horoskooppitietäjiä heikompi. Tiedättekö, että Englannissa vuosina 1984-1999 tammikuu oli vuoden paras kuukausi? Mutta sitten vuonna 2000 tapahtui jotain ja tammikuu onkin ollut vuoden heikoin kuukausi (tuotto -2,2 %). Ei edellinenkään tuotto mistään muusta johtunut kuin sattumasta ja ei tuo vuoden 2000 jälkeinen tuotto johdu muusta kuin sattumasta.  Nykytietokoneiden aikana on näppärää laskea keskiarvoja ja Vichet Sum on totta vie laskenut. Kuulemma tammikuu on ollut 70 markkinalla toiseksi vahvin kuukausi ja 16 markkinalla vahvin. Jos tammikuu olisi tapa ennustaa loppuvuotta, niin johan tämä osakkeitten ostelu ja myyminen olisi helppoa.

Piirsin tuohon 25 S&P 500 indeksin tuottokäyrää ja tuosta näemme, että ennustelu kuukauden mukaan on sattumakauppaa. 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Vuoden alkaessa kannattaa tehdä henkilökohtainen sijoitussuunnitelma

Aurinko on etelä-Suomen loppiaisen aikaan 10% korkeammalla kuin talvipäivänseisauksessa ja valoa on jo miltei 20% enemmän. Viimeisetkin palaavat nyt joulutauolta töidensä pariin.

Sijoittajista markkinoille palaavata ensin yksityissijoittajat. Institutionaaliset sijoittajat tekevät ensin suunnitelmia, analysoivat tilannetta ja tekevät sitten päätöksiä ja palaavat oikeasti markkinoille vasta viikon tai parin kuluttua, jolloin markkinat saavat lopullisen suuntansa. 

Myös yksityissijoittajan kannattaa tehdä vuoden alussa suunnitelma, johon kuuluu:

  1. Oman salkun tilanneanalyysi
  2. Markkinoiden ja maailmantalouden tilanteen arvio (riskit ja trendit)
  3. Instrumentit ja omaisuusluokat, joista aikoo saada tuottoa
  4. Varautuminen riskeihin

Sivut

Tilaa syöte RSS - blogit