Hyppää pääsisältöön

Artikkelit aikajärjestyksessä

Bloombergin innovatiiviset maat listaus

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Uutistoimisto Bloomberg on listannut maat innovatiivisuuden mukaan. Suomi on sijalla yhdeksän ja listan kärjessä on Etelä-Korea, Ruotsi ja USA. Listauksen seitsemällä osa-alueella Suomella on kaksi kakkossijaa.

Bloombergin listaus perustuu seitsemään eri tekijään: Tutkimusintensiivisyys, tehdasteollisuuden tuotantokyky, tuottavuus, high-tech tiheys, kolmannen asteen koulutuksen tehokkuus, tutkijatiheys ja patentointiaktiivisuus.

Listauksen kärkikymmenikkö on:
1. Etelä-Korea
2. Ruotsi
3. USA
4. Japani
5. Saksa
6. Tanska
7. Singapore
8. Sveitsi
9. Suomi
10. Taiwan

Suomen sijoittuminen mittarin seitsemällä eri osatekijällä samoin kuin itse mittarin rakenne käy ilmi seuraavasta:

Keskiarvo: 3.4 (5 arviota)

Kansallismielisyyden nousu eurokriisin haitallisin seuraus

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

    Euroopan velkakriisin hoidon aiheuttama kansallismielisyyden nousu ja EU:n jäsenvaltioiden keskinäinen epäluottamus ovat haitallisin seuraus koko velkakriisistä, sanoo aihetta käsittelevän kirjan julkaissut akatemiaprofessori Kaarlo Tuori. Kriisistä on seurannut jotain hyvääkin: suomalaiset ovat huomanneet, että EU:lla on suora vaikutus heidän elämäänsä.

Keskiarvo: 3.6 (8 arviota)

Technopolis: Panokset tulee siirtää kasvuyrittäjyyteen

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

    Yksi keskeisimmistä ongelmista on heikentynyt kilpailukyky, joka vaikuttaa suomalaisten tuotteiden kansainväliseen kysyntään. Aiemmin paransimme tarpeen mukaan hintakilpailukykyämme devalvoimalla. Tuotantokustannusten laskeminen sisäisellä devalvaatiolla eli palkkoja alentamalla ei tunnu realistiselta vaihtoehdolta nyky-Suomessa.  Mielestäni keskeinen ratkaisu kilpailukykyongelmiin löytyy kasvuyrityksistä. Kasvavissa, innovatiivisissa yrityksissä luodaan uusia tuotteita, palveluita ja suhteellisesti enemmän uusia työpaikkoja kuin yrityksissä, joissa kasvua ei tavoitella. Näitä on paljon. Asian ydin on se, että meidän pitää lakata itkemästä menetetyn perinteisen teollisuuden perään ja siirtää panokset kasvuyrittäjyyteen.

Valtio käyttää liikaa rahaa perinteisten teollisuusyritysten saattohoitoon, kun kannusteet pitäisi suunnata kasvuyrityksiin, joihin Suomen seuraava nousukausi tulee perustumaan.

Keskiarvo: 4.3 (3 arviota)

Ahvenkukkoa pöytään – mutta mistä?

Posted in

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan uuden ruokasuosituksen mukaan kalaa pitäisi syödä pari kolme kertaa viikossa –mieluiten lajeja, joiden kalastus on ekologisesti kestävää. Ehdon täyttävät ennen kaikkea yleisimmät järvikalamme: hauki, ahven, kuha, made, lahnaa, muikku (ja särkikin, mutta kuka sitä syö kuin ehkä säilykkeenä). Mikäpä siinä, ahvenkukkoa ja savukuhaa saan aivan liian harvoin muualla kuin mökillä.

Ongelman ydin on järvikalan hinta. Kassilohta, silakkaa ja muikkua saa kohtuuhintaan, koska niitä kasvatetaan tai kalastetaan moderneilla tuotantomenetelmillä eli troolilla ja nuotalla. Se nostaa kalastajan työn tuottavuutta ja pitää kuluttajahinnat kurissa. Järvikalaa pyydetään ammattimaisestikin yhä perinteisellä verkolla, mikä on käsityövaltainen tuotantotapa. Mitä vähemmän tuotannossa voi hyödyntää automaatiota, sen korkeammaksi jäävät yksikkökustannukset. Se pitää järvikalan hinnan korkealla verrattuna muihin elintarpeisiin – kuten Adam Smith ennusti tarkkanäköisesti jo 1700-luvulla.

Keskiarvo: 4 (2 arviota)

Kansalaisyhteiskunta - byrokratia vai yritys?

Käyttäjän Thomas Taussi kuva
Posted in

Jokaisella on käsitys byrokratiasta ja sen määritelmästä. Poliitisesti termi juontaa Ranskan vallankumousta edeltävään aikaan, kun taas yhteiskuntatieteellisen perustan byrokratialle loi saksalainen sosiologi Max Weber. Itävaltalainen taloustieteilijä Ludwig von Mises puolestaan esitteli kirjassaan Bureaucracy (1944) logiikan, jonka mukaan yhteiskunnassa toimivat organisaatiot voidaan luokitella joko byrokratioiksi tai yksityisyrityksiksi. Olennainen kriteeri oli markkinoilla ilmenevien voittojen ja tappioiden soveltaminen johdon päätöksenteossa. Yksityisyrityksen toiminta riippuu selkeästi toiminnan kannattavuudesta, eli markkinoilla toteutuvista voitoista ja tappioista. Sijoittajat ja lainanantajat ovatkin kiinnostuneita yleisistä, keskenään vertailukelpoisista liiketoiminnan avainluvuista. Sen sijaan byrokratiat mittaavat tavoitteiden saavuttamista viime kädessä muilla kriteereillä, jos mittaavat ylipäätään. Erityisesti byrokraattisten organisaatioiden rahoitus ei ole suoraan kytköksissä menestykseen markkinoilla.

 

Keskiarvo: 3.8 (9 arviota)

EVA: Verotusta on kehitetty talouskasvua hidastavaan suuntaan

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Veroja on kiristetty tällä hallituskaudella 5,2 miljardilla eurolla. Tänä vuonna valtion verotus kiristyy 810 miljoonaa euroa, kunnalliset verot 500 miljoonaa euroa ja veronluonteiset sosiaalivakuutusmaksut 450 miljoonaa euroa. Tehokkaan verojärjestelmän näkökulmasta veronkiristysten painopiste on ollut talouskasvua hidastavaa.

Näin kertoo tänään julkaistu EVA AnalyysiKruunu ottaa omansa – Viisi havaintoa kiristyvästä verotuksesta”. Analyysin on kirjoittanut tutkija Hannu Kaseva.

Yksityisen sektorin veropohjan ja julkisyhteisöjen menojen kehitys (Lähde: EVA Analyysi)

Tehokkaan verotuksen periaatteet unohdettiin, kun julkiset vajeet repsahtivat ennätyssuuriksi. Olemme kasvua hidastavien verojen korotuskierteessä, mikä pitkittää kansantalouden toipumista. Veronkorotukset ovat olleet niin mittavia, että tilanteemme muistuttaa 1990-luvun lamavuosia, analyysi arvioi.

Keskiarvo: 3.8 (4 arviota)

Indeksien porinaa, S&P 500

Käyttäjän Matias Savolainen kuva

Osakemarkkinat taisivat saada saman ripulin, kuin minkä muksuni toivat tarhasta kotiin. Ruudullani oleva S&P 500 sukelsi reippaimmillaan lähes neljä prosenttia huipuistaan. Maailmanmittakaavassa tätä ei kovin suurena liikkeenä vielä voida pitää, kun vyön alla on kuukausien riemukas rallattelu. S&P päätyi eilisen kaupankäynnin aikana tukitasolle samalla kun indeksin yksittäisten osakkeiden mielialoja kuvaava 20 päivän NHNL-indeksi sukelsi tasolle, jolta useimmiten löydetään pomppuun ainekset, varsinkin kun hinta sattuu samalla olemaan tukitason tuntumassa. Syvälle myydylle indeksille on luontaista ponnahtaa kohti yläpuolen vastustasoa, ja tuskin kovin heikko veikkaus on tälläkään kertaa arvailla näin tapahtuvaksi.

Keskiarvo: 4.1 (9 arviota)

Inhorealismia Björn Wahlroosista

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

Kun arvioin Jorma Ollilan muistelmia, viittasin siihen, että vaikutusvaltaisenkin henkilön mahdollisuudet ratkaista itsestään syntyvä jälkikuva ovat vähäiset. Oikeastaan ajattelin Mannerheimin ja Kekkosen tapaisia henkilöitä, mutta aivan sattumalta tulin lukeneeksi Tuomo Pietiläisen päätoimittaman ja 25 journalismin opiskelijan tuottaman kirjan Wahlroo$, Epävirallinen elämäkerta, 2013.

Pietiläinen näkee paljon vaivaa selittääkseen, että kyseessä on tutkiva journalismi. Mielestäni on täysin kiistatonta, että kyse on suurelta osin aiheeltaan kehnosti rajatusta juoruilusta – tosin huolella 35 sivun verran dokumentoidusta - jonka arvioiminen olisi kyseenalaista ilman erästä syytä. Björn Wahlroosin (jatkossa BW) asema on antanut hänen lausunnoilleen painoarvoa, jota niitten substanssi ei ansaitsisi. Esimerkiksi käy vaikkapa viittaus yksinhuoltajatukeen, joka lienee suuruudeltaan peräti n. 50 euroa kuukaudessa. Millä taustalla näitä möläyksiä sitten on annettu?

Keskiarvo: 4.1 (14 arviota)

Vesivahinko Prkl...

Käyttäjän Marko Kaarto kuva


 

Olin mökillä viettämässä hymyilevää kesäviikonloppua, kun satuin vilkaisemaan sähköpostini. Hakuvahti oli löytänyt kriteereihini sopivan sijoitusasunnon. Vastaavanlaisia ilmoituksia tosin tulee minulle lähes päivittäin hakuvahtien ja luottokiinteistövälittäjieni kautta, mutta tämä kohde kiinnitti huomioni, koska se olinoin 20% markkinahintaa edullisempi. Useimmiten edulliseen hintaan on aina syynsä. Viime aikoina ostoni vapailta markkinoilta on yksittäisten asuntojen osalta ollut pienehköä, markkina on selvästi haastava.

Keskiarvo: 3.7 (9 arviota)

Ilmastomuutoksesta Suomen maataloudelle menestystä ja kehitystarpeita

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Ilmastonmuutos ja globaalit markkinat tuovat maatalouteen nopeita muutoksia Euroopan koilliskulmalla. Eräiden kansainvälisten tutkimusten mukaan ilmastonmuutos lisäisi merkittävästi maataloustuotantoa ja peltoalaa Pohjois-Euroopassa, myös Suomessa.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n professori Heikki Lehtonen suhtautuu arvioihin kriittisesti, sillä ne ovat koskeneet enemmän tuotantomahdollisuuksia kuin sen rajoitteita.

Keskiarvo: 4.7 (3 arviota)

Sosiaali- ja eläke- politiikka pidettävä kansallisen päätöksenteon piirissä

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Eläketurvasta ja muusta sosiaalipolitiikasta on Euroopan unionissa tähän saakka päätetty pääosin jäsenvaltioissa. EU:n talouskoordinaatio ulottuu kuitenkin yhä vahvemmin myös sosiaaliturvan alueelle. Samalla sosiaalipolitiikkaa halutaan nivoa aiempaa tiiviimmin myös talous- ja rahaliiton uudistamiseen ja vakauttamiseen.

  Eläketurvaa koskeva päätöksenteko täytyy pitää kansallisissa käsissä. Työeläkkeissä on kyse jo liki 1,5 miljoonan suomalaisen toimeentulon perustasta. Työeläkejärjestelmää ja työeläkevakuuttajia koskevaa lainsäädäntöä on siksi kehitettävä omista lähtökohdistamme käsin myös tulevaisuudessa, sanoo Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes.

Keskiarvo: 4 (1 arvio)

Arhinmäen Solidium-kanta on vanhojen virheiden toistoa

Posted in

Solidiumista on lopulta noussut keskustelu julkisen vallan huipulla. Kun itse kirjoitin ensimmäiset kommenttini liki pari vuotta sitten, ei aihe kiinnostanut ketään, vaikka yhtiö teki satojen miljoonien kauppoja. Ne sivuttiin pikku-uutisina, eikä yksikään poliitikko eväänsä heilauttanut. Nyt jo usea ministeri on ottanut reippaasti kantaa aivan eri tavoittein. Rkp:n pj Haglund haluaa purkaa Solidiumin ja myydä kaikki valtion pörssiosakkeet. Tähän otin kantaa jo aiemmin Piksussa reilu kuukausi sitten, mutta lyhyesti: miksi valtion pitäisi myydä hyvin tuottavaa omaisuuttaan? Vain siksi, että omistukset tuottavat päänsärkyä päättäjille? Todella sankarillista.

Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki ei myisi omistuksia, vaan purkaisi Solidiumin ja siirtäisi omistukset omistajaohjauksesta vastaavan ministerin hallintaan, samalla tietysti koko hallituksen ja eduskunnan valvontaan ja hallitusneuvottelujen kohteeksi. Arhinmäki on ärsyyntynyt Rautaruukin myynnistä SSAB:lle. Hänestä tällaiset kaupat eivät saa toteutua ilman poliittista siunausta. Arhinmäen ajatus selvästi on, että sankarilliset vasemmistopoliitikot estäisivät yhtiöiden myymisen ja puolustaisivat niiden työpaikkoja henkeen ja vereen. Nyt vastuuttomat ja tunteettomat porvarivirkamiehet polkevat isänmaata ja työväkeä kasvottoman kapitalismin kuuliaisina juoksupoikina.

Keskiarvo: 4 (5 arviota)

Suomi seminaareilla nousuun…

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa Hannu Lehtilä

Juuri kun olimme taloudessa tuudittautumassa turvalliseen seminaarikevääseen, ravisti reaalitalous meidät hereille. Rautaruukki ja ruotsalainen SSAB panevat hynttyyt yhteen ja nousevat sarjaa ylemmäksi. Kilpailukyky teräskentillä kasvaa ainakin Euroopassa, toivottavasti edes vähän myös globaaleilla markkinoilla. Rautaruukin kurssi ampaisi pörssissä yli 30 prosentin nousuun.

Tämän kirjoittaja ajoi uutispommipäivänä, 22.1.2014, Helsingistä Tornioon Pohjoisen Foorumin työmarkkinaseminaariin ja pakosta kuunteli tarkkaan autoradiosta median raportointia. Jako oli selvä: tuleeko irtisanomisia ja kuinka paljon, sekä maaotteluhenkinen näkökulma häviöstä Ruotsille.

Ministeri, kaupunginjohtaja ja pörssianalyytikko näkivät asiassa positiivisia puolia. Voimien yhdistämisessä tässä maailman tilanteessa on järkeä, muuten Rautaruukin olisi voinut käydä huonosti. Nähtiin, että tämä on kestävämpi ratkaisu. Tätä mieltä oli myös pörssi. Ja minä.

Keskiarvo: 4 (6 arviota)

S&P 500, OMXH25 ja repullinen kultakaivososakkeita

Käyttäjän Matias Savolainen kuva

Vuoden ensimmäinen kuukausi alkaa käymään vähiin ennen kuin loppuu. Tänä vuonna otsikoissa ei ole revitelty tamiikuurallilla, eikä kovin moni sitä isoon ääneen kyllä tainnut odottaakaan. Tunnelmat ovat olleet enemmältikin varovaiset ja odottavaiset. USA:n S&P 500 on seikkaillut alkuvuoden kapeassa kanavassa välillä testaillen huipun vastustasoa ja toisinaan nuuskimalla alapuolen tukitasoa.  Pidempään kestäessään tällaiset poikittaisliikkeet ovat omiaan antamaan vauhtia suureenkin liikkeeseen, kun kuviosta murtaudutaan ulos. Nyt tietenkin pitäisi olla kova kaveri ja osata arvata, että kumpaan suuntaan liike syntyy. Olisiko kenelläkään lainata kolikkoa, niin voitaisiin kysyä siltä vähän neuvoa?

Keskiarvo: 4.3 (12 arviota)

Euro-QE:tä pukkaa?

Käyttäjän Henri Myllyniemi kuva

Euroalueen pankkien välillä lyhytaikaisen rahan hinta on nytkähdellyt hiljalleen ylemmäs. Toisaalta EKP taistelee myös deflaatiovaaraa vastaan, vaikka Mario Draghi onkin halunnut pitää deflaatiokeskustelut syrjässä. Jos kyseessä ei ole "täällä ei ole mitään nähtävää" -tyylinen harhautus niin silloin EKP on aikeissa toimia. Viime vuoden loppupuolella alhainen inflaatio nytkähti inauksen ylöspäin edellisen korkolaskun seurauksena, mutta on taas ollut vajoamaan päin. Korkotyökalu on kuitenkin käytetty kohta loppuun. Periaatteessa korkotasoa voisi ajatella leikattavan vielä nollan tuntumaan, mutta mitä sen jälkeen jos toimi ei riitäkään?

Keskiarvo: 3.4 (5 arviota)

Ristiriitaisia näkemyksiä metsänhoidosta

Käyttäjän J.Vahe kuva

Tehometsänhoidon lopputulos. Non, je ne regrette rien.

 

Käytetyt lähteet: OP-Pohjola ryhmän maa- ja metsälehti 5/2013 (lyh. OP); Metsänhoitoyhdistys Länsimetsän jäsenlehti 2/2013 (lyh. MHY); Metsälaki

 

Vuosisatojen ajan suomalaisia metsiä on vähäisessä määrin kaadettu ns. harsinnalla eli kaatamalla metsän suurimmat puut. Näin meneteltiin etenkin laivanrakennuksessa ja jossain mitassa myös rakennusten lattioitten osalta. Metsäteollisuuden syntymisen jälkeen 1850-luvun puolivälistä seuraavat sata vuotta laajamittainen ja järjestelmällinen harsinta oli erittäin yleinen hakkuumuoto.

Keskiarvo: 3.9 (10 arviota)

Asuntokaupan voluumi laskenut 13%

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Asuntokauppa hyytyi viime vuonna merkittävästi, kun taloudellinen epävarmuus ja tiukentuneet pankkien lainaehdot jarruttivat ostointoa. Poikkeuksellisen huonosta vuodesta huolimatta vanhojen asuntojen hinnat ovat pysyneet vakaina ja myyntiajat maltillisina. Myymättä jääneiden asuntojen suman odotetaan purkautuvan kevään aikana.

   Viime vuonna asuntoja myytiin reilut 13 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Siitä huolimatta vanhojen asuntojen hinnat pitivät pintansa. Rivitalojen myyntihinnat pysyttelivät tasaisina pitkin vuotta, ja kerrostalohuoneistojen hinnat jopa nousivat keskimäärin kolme prosenttia, kertoo SKV Kiinteistönvälitys Oy:n toimitusjohtaja Mikko Parikka.

Keskiarvo: 2.3 (3 arviota)

Liian suuri julkinen sektori uhkaa maamme tulevaisuutta

Posted in

Massojen taipumus on se, että ne laman tullen sysäävät vastuun oman talouden ongelmistaan niille, jotka ovat vallan kahvassa. Mielipideosastot täyttyvät kirjoituksista, mitä valtion pitäisi tehdä. Sekä elinkeinoelämä että työntekijät vaativat tukia ja syyttävät valtiota.

Vastuu sekä oman että julkisen talouden epätasapainosta nojaa yksinomaan näiden samojen ihmismassojen harteilla, koska heillä ja vain heillä on tarpeelliset keinot hoitaa maansa talous kuntoon (perheensä raha-asioista puhumattakaan). Passiivisuuttaan ja apaattisuutaan ihmismassat tekevät mahdolliseksi taloudelliset katastrofit, joista he itse kärsivät enemmän kuin kukaan muu.

Minun kysymyksen onkin siten: Miksi apaattisuutta ja passiivisuutta esiintyy niin paljon? Miksi välinpitämättömyys ja neuvottomuus? Miksi ne, jotka voisivat toimia, eivät toimi?

Keskiarvo: 4.2 (15 arviota)

Matriisiorganisaatio on oikein käytettynä vahva ja hyvä työkalu

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Moni organisaatio pohtii kysymystä organisoituako matriisi- vaiko tuotelinja- organisaation tapaan.  Tunnen molemmat tavat erittäin hyvin ja siksi tässä lyhyt kuvaus molemmista ja niiden hyvistä ja huonoista puolista.

Kummallekin tavalle on yhteistä, että tuotelinjat (tai liiketoimintayksiköt) vastaavat asiakkaille tuotettavista tuotteista ja palveluista. Yritykselle perustetaan tuotelinja vähintäänkin jokaista erillistä asiakasryhmää (esim. kuluttajat, yritykset) varten. Joskus samaa asiakasryhmää varten perustetaan useita tuotelinjoja. Tämä on tarpeen, jos yrityksellä on niin erilaisia tuotesegmenttejä (kännykät ja tabletit), että ne ansaitsevat oman tuotelinjansa. 

Erot näkyvät sisäisessä tavassa toimia ja organisoitua.

Matriisiorganisaatio

Matriisiorganisaatiossa tietotaitoalueet ja palvelufunktiot on toteutettu niin, että tietyn tietotaitoalueen henkilöt ovat mukana sekä jonkin tuotelinjan organisaatiossa että kyseisen tietotaitoalueen organisaatiossa. He raportoivat kahteen suuntaan. Tästä matriisorganisaatio saa nimensä.

Matriisiorganisaation toiminta on hyvin hallittua. Tuotelinjojen on etukäteen sovittava kompetenssialueiden vetäjien kanssa resursseista ja kilpailtava muiden tuotelinjojen kanssa parhaista teikijöistä. Kaikkien on loppujen lopuksi yhdessä sovittava asioista ja toiminnalle on ominaista suunnitelmallisuus, ennustettavuus, luotettavuus ja vahva keskinäinen kontrolli.  Nämä ovat kaikki arvoja, jotka ovat tärkeitä esimerkiksi rahoitusalalla. Jorma Ollila kehuikin kopioineensa matriisiorganisaation nuoruutensa työpaikasta Citibank, jossa tämä tapa toimi hyvin.

Keskiarvo: 4.1 (7 arviota)

Liikesalatun tiedon puute ei ole kansalaisten ja median vika

Posted in

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori kirjoitti hyvin argumentoidun blogin valtion ja yritystoiminnan suhteesta. Aiheen tekstiin on antanut STX Finland, jota Helsingin Sanomat oli käsitellyt taas laajasti. En ole ao juttua nähnyt, mutta Vapaavuoren teksti on siitä riippumatta hyvä (http://www.vapaavuori.net/index.php?p=1_3&nid=259 ). Yksi kohta tekstissä on kuitenkin sellainen, jota julkisessa keskustelussa on kritisoitu ällistyttävän vähän, siis aiemminkin. Vapaavuori toteaa, että:

Keskiarvo: 3.7 (3 arviota)

Rahamarkkinat ja rahapelit kulkevat käsi kädessä

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Tämä artikkeli sisältää maksettua sisältöä.

Osakemarkkinat ja niiden ymmärtäminen on taito, joka vaatii harjoittelua. Tämä tilastojen ja todennäköisyyksien ymmärtäminen on kuitenkin taito, jolle löytyy muitakin käyttökohteita. Merkittävimpänä näistä on rahapelit, joissa pätevät samat lainalaisuudet. Kyky arvioida tilanteen kehitystä, mahdollisia skenaarioita ja todennäköisyyksiä eri mahdollisuuksille ovat tärkeitä avainasioita niin rahamarkkinoilla, kuin rahapeleissä.

Rahapeleissä kaksi tapaa pelata, joko hitaasti ja varmasti tai nopeasti isoja voittoja hakien. Tässä vaikuttaa oma mieltymys ja tapa toimia, mutta molemmat ovat hyviä keinoja. Hitaasti edetessä kerätään tasaista voittoa, joka kassan kertyessä alkaa tuottaa nopeammin. Suomessa hitaan pelaamisen tapaa on menestyksekkäästi käyttänyt Jens Kyllönen, joka on pokerilla onnistunut tienaamaan miljoonia euroja ja on yksi suomen rikkaimmista alle 30-vuotiaista.

Keskiarvo: 3.2 (10 arviota)

Jorma Ollilan kepeät muistot

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

 

Jorma Ollila - Harri Saukkomaa: Mahdoton menestys. Otava, Keuruu 2013.

Ollilan muistelmat on Piksussa arvioitu jo kertaalleen, mutta käsittelen muistelmakirjallisuuden alaa hiukan yleisemmällä tasolla.

Aiempina vuosikymmeninä oli tapana, että muistelmat kirjoitettiin vasta aktiivisen työelämän päätyttyä, kun oli riittävästi aikaa kirjan kirjoittamiseen. Urheilijat ja muut julkkikset ovat tosin viime vuosina kirjoituttaneet toimittajilla keveitä muisteluja, mutta Ollilan tasoisen henkilön ratkaisu on erikoinen. Hän aloitti muistelmien kirjoittamisen jo 2000-luvun alussa, vaikka oli tiukasti kiinni Nokiassa ja monissa muissakin tehtävissä.

Kaikkien muistelmien ongelmana ovat ne vuodet, jolloin henkilö on ollut merkittävässä asemassa. Perusteluja ja puolusteluja omille ratkaisuille riittää. Itse pidän muistelmissa yleensä parhaana osana aikaa ennen julkisuutta. Vähemmän tunnetut muistelijan lapsuuskodin arvot, opintojen antamat vaikutteet ja työvuosien alussa tehdyt valinnat pystytään tavallisesti kertomaan ilman suurempia selittelyjä ja ne tuovat usein arvokasta taustatietoa muuten tunnetusta henkilöstä. Juuri näistä taustoista jokainen ihmisen keski-iässä ponnistaa siihen asemaan, johon lopulta päätyy.

Keskiarvo: 4.8 (4 arviota)

Huoltosuhde on tärkeä, ei eläkeikä

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva
Posted in

Kyllästymiseen asti on puhuttu siitä miten eläkeikää pitäisi nostaa väestön vanhetessa. Perisuomalaiseen tapaan ryhdymme toimeen hyökkämällä kepin kanssa oiretta vastaan. Sensijaan pitäisi miettiä syitä ja keinoja  - porkkanoita - joiden avulla juurisyitä korjataan. Allaoleva OECD:n dataan perustuva graafi osoittaa että vaikka virallinen eläkeikä ei suuresti vaihtele eri maissa on toteutunut keskimääräinen eläkeikä jotakin aivan muuta.

 

Erityisen paljon huomiota kannataa mielestäni kiinnittää japaniin, joka on korkealle kehittynyt maa jossa on varsin hyvät eläke-etuudet ja korkea elintaso. Keskimääräinen eläköitymisikä on 69.1 vaikka virallinen eläkeikä on 65 vuotta. Japani on myös maa jossa väestön vanheneminen on näkynyt ehkä voimakkaimpana teollistuneista maista, onhan jo 25% väestöstä yli 65 vuotiaita (Suomessa n. 18%).

Keskiarvo: 4.7 (10 arviota)

Valtioneuvostolle ehdotetaan määräävää valtaa kaupunkiseutujen kuntaliitoksissa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

  Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä on hyväksynyt lakiluonnoksen valtioneuvoston toimivallan laajentamisesta ja puoltanut esityksen lähettämistä lausunnolle.  Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2014.

Esityksessä valtioneuvostolle ehdotetaan laajennettua toimivaltaa päättää kuntien yhdistymisestä viime kädessä vastoin kunnanvaltuustojen tahtoa. Menettely koskisi kaupunkiseutuja, joiden työssäkäyntialueella on vähintään 100 000 asukasta. Säännöstä ei kuitenkaan sovellettaisi Helsingin työssäkäyntialueella, jossa on parhaillaan käynnissä metropolihallintolain valmistelu.

Keskiarvo: 4 (1 arvio)

Lähes joka kymmenennellä on maksuhäiriömerkintä

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

     8,3 prosentilla suomalaisista aikuisista on maksuhäiriömerkintöjä. Valtaosalla heistä ongelmat ovat akuutteja, sillä viimeisin häiriö on rekisteröity vuoden sisällä.

Maksuhäiriöiset kuluttajat (Lähde: Asiakastieto)

Keskiarvo: 3.5 (2 arviota)

Turkki syöksykierteessä

Posted in

Turkki rämpii vakavimmassa kriisissä kymmeneen vuoteen, kun tuon ajan maata hallinnut maltillisesti islamistinen AK-puolue kouristelee korruptiovyyhdessä ja sisäisissä riidoissa. Jo kymmeniä hallituksen sisäpiiriin kuuluneita on pidätetty, ja usea ministeri on jättänyt paikkansa. Myrsky horjuttaa liki itsevaltiaan asemaan noussutta pääministeri Recep Tayyip Erdoğania. Vastaiskuna hallitus on erottanut jo pari tuhatta poliisia ja tutkijaa sekä puolueen jäseniä. Oikeuslaitoksen puhdistusta Erdoğan ajaa peräti perustuslain muutosta myöten. Sotku on paljastanut, kuinka kaukana oikeusvaltiosta Turkki yhä on.

Taustalla on AKP:n omalaatuinen valtataistelu toisen islamistisen järjestön Hizmetin kanssa. Liike tunnetaan huonosti ulkomailla, koska Hizmet ei ole edes virallinen kansalaisjärjestö, vaan löyhä aatteellinen verkosto. Sillä on Turkissa merkittävä asema, vaikka se ei sitä avoimesti tunnusta. Liikkeelle on vähän vaikea keksiä vertauskohtaa länsimaista. Ehkä joillain Pohjanmaan lakeuksien uskonnollisilla liikkeillä on paikallisella tasolla vastaava asema.

Keskiarvo: 4 (3 arviota)

Taustapeilin kertomaa

Käyttäjän Norvestia kuva

Kirjoitusvuorossa Mika Huhtamäki

Taas on yksi sijoitusvuosi vierähtänyt ja on aika katsoa taustapeilistä rakkaiden naapureiden Suomen ja Ruotsin sijoitusmaaottelua. Salkut rakennettiin alun perin syksyllä 2011 (Perintönä pala Suomea - 18.11.2011), jonka jälkeen tilannetta on seurailtu noin kerran vuodessa. Salkkujen yhtiöt on koottu löyhästi samankaltaisista suomalaista ja ruotsalaisista yhtiöistä ja valinnoissa painotettiin myös kansallisia piirteitä. Tähän saakka salkkujen kehitystä vertailtaessa on noussut esiin Suomen ja Ruotsin erot sekä kilpailukyvyssä että taloutta koskevissa poliittisissa päätöksissä (Kadonneen kilpailukyvyn metsästys - 31.1.2013). Yhtiöiden arvonkehityksen lisäksi pinnalle on noussut myös rahapolitiikan vaikutukset, jossa itsenäisellä kruunun tiellä jatkavan Ruotsin päätökset ja eurossa roikkuvan Suomen linjaukset vaikuttavat osaltaan talouden kehitykseen (Kruunun viemää - 29.2.2012).

Keskiarvo: 4.3 (6 arviota)

Rengistä Isännäksi kirjassa monia pienyritysvaltaista yhteiskuntaa edistäviä ehdotuksia

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Kaija Kautto-Koivulan ja Marita Huhtaniemen kirja Rengistä Isännäksi julkaistiin jo vuonna 2006 ja siinä on edelleen paljon ajankohtaista tematiikkaa ja sellaisia aihealueita, joita mielellään nostaisin keskusteluun ja joiden edistämisestä olisi hyötyä tulevaisuudellemme. 

Kirja ennakoi jo vuonna 2006, että suuryritysvaltainen korporatiivinen Suomi tulisi kokemaan yrityskulttuurista johtuvan haaksirikon, ja että käynnistyisi prosessin, joka johtaisi meidät rakentamaan yhteiskunnalliset palvelut tukemaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä niin, että pienten yritysten innovatiiviset ja dynaamiset verkostot tuottavat uutta kasvua. Tämä kaikki on tapahtunut.

Kirja käsittelee lisäksi niitä toimenpiteitä, joita yhteiskunnassa pitäsi tehdä, jotta tämä muutosprosessi voisi tapahtua mahdollisimman kivuttomasti ja tehokkaasti ja sitä miten Suomi voisi noilla muutoksilla saavuttaa merkittävän kilpailuaseman ja onnellisemman yhteiskunnan. Tämä muutosprosessi on yhteiskunnassamme selkeästi kesken, emmekä ole ehtineet käydä keskustelua siitä, mitä muutoksia pitäisi tehdä ja missä aikatalussa. "Rengistä isännäksi" kirja antaa tähän keskusteluun monia tuoreita lähtökohtia.

Keskiarvo: 4.1 (8 arviota)

Indonesian uutisia: makroa, vaaleja ja korruptiotilastoja.

Indonesian rupia oli joulukuun aikana taas kerran Aasian heikoin valuutta, kun laskua kertyi -4,47 % euroa ja -3,42 % dollaria vastaan. Vaikka joulukuu oli hyvin heikko pääomamarkkinoilla, viimeisimmät kauppataseluvut indikoivat, että pahin saattaa olla ohitse: marraskuun kauppatase oli kymmenisen kertaa parempi kuin odotukset (777mUSD vs. 75mUSD odotukset). Joulukuun inflaatio oli taas odotuksien mukainen. Näin ollen emme usko, että keskuspankki nostaa enää korkoja, ellei makrodata huonone huomattavasti tai rupia jatka heikkenemistään Fed:in elvytyksen vähentämisen seurauksena. Parhaillaan rupian lasku on hieman tasoittunut vuoden 2013 lopulta, mutta on vaikea sanoa mikä on suunta lyhyellä tähtäimellä (1-5kk).

Keskiarvo: 3.4 (5 arviota)

Lähtikö suuri raha liikkeelle?

Käyttäjän Henri Myllyniemi kuva

Viimeaikaiset pääomamarkkinauutiset Euroopasta ovat olleet pääosin hyvin positiivisia. Paria yksittäistapausta lukuunottamatta pankkien kohdalta kuuluu hyvää, toimeliaisuus tuntuu olevan lisääntymässä, usko tulevaan palautumassa ja pari vuotta sitten ankarimman pyörteen keskellä olleet valtiot käyvät nyt kilvan tekemässä kaikkien aikojen ennätyksiä joukkovelkakirjaemissioillaan. Oliko tämä nyt tässä?

Vuoden 2008 myllerryksen jälkeen ns. suuri raha on kaiken lisäksi pysytellyt vielä sivummalla. Iso raha on peljästynyt - ja luvalla sanoen aivan aiheesta. Se on lisäksi saanut toistuvia muistutuksia milloin euroalueelta yhä uusien sotkujen muodossa, milloin kehittyvien markkinoiden kaaoksena Yhdysvaltain "kaventelupuheiden" - ja nyt myös toimien - vuoksi.

Fedin kaventelut ovat ennakoineet dollarin vahvistumista, ja se puolestaan tietäisi hyvää eurolle. Viime aikaiset yltiöpositiiviset uutiset Euroopasta ei ehkä johdukaan täysin hyvien eurooppalaisuutisten avittamana; vaan siitä, että Eurooppa ei ole enää täysin ylenkatsottu kohde. Kehittyviltä markkinoilta voi imu kadota ja kanavoitua takaisin Eurooppaan.

Keskiarvo: 3 (9 arviota)
Julkaise syötteitä