Artikkelit aikajärjestyksessä

Nordean ennusteen mukaan Suomi tarvitsee 15% kustannusleikkauksen

Suomella on suuria vaikeuksia täyttää eurojäsenyyden vaatimuksia. Nykyisen kaltaisissa muusta euroalueesta poikkeavissa talousongelmissa Suomen olisi kyettävä sisäiseen devalvaatioon, kun ulkoinen devalvaatio on jäänyt pois politiikkavalikoimasta. Suomen päätöksenteko taipuu kuitenkin uudistuksiin liian hitaasti ja liian vähän, joten talous jää tulevaisuudessakin jälkeen euroalueen kehityksestä.

- Yhteiskuntasopimus on jäämässä torsoksi. Siitä on turha odottaa viennin parantajaa tai luottamuksen palauttajaa ennusteajanjaksolla. Euroeroakaan ei kannata haikailla, koska pitkä eroprosessi toisi suunnatonta epävarmuutta. Parempi vaihtoehto on jatkaa uudistuksia eurojäsenenä vaikeuksista huolimatta, toteaa pääekonomisti Aki Kangasharju.

Euroalueen talous kasvaa Suomen Pankin mukaan ripeästi

Suomen Pankin talousennusteesta selviää, että maailmantalouden kasvu oli vuonna 2015 hitainta sitten finanssikriisivuoden 2009. Kasvun hidastuminen johtui nousevien talouksien vaikeuksista esimerkiksi Venäjän ja Brasilian talouksien ajauduttua syvään taantumaan. Vuosituhannen alussa kasvuihmeiksi nimetyistä ns. BRICS-maista (Brasialia, Venäjä, Intia, Kiina, Etelä-Afrikka) ainoastaan Intian näkymät eivät ole heikentyneet.

Maailmantalouden kasvunäkymissä ei ole lähivuosina nähtävissä voimakasta kohenemista. Suomen Pankin ennusteessa maailmantalouden kasvun odotetaan vuonna 2016 jäävän 2,8 prosenttiin, josta se ripeytyy 3,2 prosenttiin vuosina 2017–2018. Kasvun kiihtyminen kuvastaa taantumasta kärsivien nousevien talouksien toipumista.

Yhdysvaltoja ja EU22-aluetta koskevat ennusteet ovat aiempaa maltillisempia, mutta kasvu on niissä edelleen yli alueiden arvioidun potentiaalisen kasvuvauhdin. Yhdysvaltojen talouden odotetaan kasvavan runsaat 2 % lähivuosina. Kasvun kantavana voimana on yksityinen kulutus, jota tukee työllisyyden hyvä kehitys. Näkymiä varjostavat kansainvälisen kaupan hidastuminen, dollarin toteutuneen vahvistumisen vaikutukset vientiin sekä vaatimattomana pysyvä tuotannollisten investointien kasvu. EU22-alueella alhainen öljyn hinta ja rahapolitiikka tukevat kasvua. Talouden sisäiset perustekijät eivät ole muuttuneet, ja ne tukevat kasvua. Kasvu on lähivuosina aiempaa enemmän kotimaisen kysynnän varassa.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Pääsiäinen muistuttaa talouselmän perustasta - yhteisistä unelmista ja tarinoista

Vietämme pääsiäistä, kevään heräämisen juhlaa, jolloin juhlistamme sitä että noidat saavat taas talven aiheuttaman tiukan kurinalaisuuden jälkeen vapaasti lentää luudallaan aina tähtiin saakka. Pienet noidat saavat oppia kevään taikoja, virpoa onnellisuutta ihmisille ja oppia huolehtimaan pienistä heräävistä hennoista pääsiäistipusista.

Sijoittajan kannattaa kuunnella unelmia

Sijoittajalle tämä on muistutus siitä, mitä talous syvimmiltään on ja mistä se on kudottu. Koko talouselämä ja kaikki mitä hankimme ja jonka puolesta kamppailemme ovat lähes pelkkiä unelmia. Unelmilla on arvo, jota me sijoittajat mittaamme rahassa. Mutta vain ymmärtämällä unelmia ja toiveita ja niiden kehittymistä yhteiskunnassa voimme todella menestyä. Tämä pätee meihin sijoittajina aivan yhtä paljon kuin meihin ihmisinä. 

Maailma on tarinoiden ja mielikuvien kooste. Uskomalla hammaskeijuun, pahaan noitaa, isoon pahaan suteen ja kolmeen pieneen porsaaseen ja pääsiäisen noitiin saavutamme elämässämme paljon, enemmän kuin ilman noita kauniita kertomuksia. Tarinat muuttuvat kun ikää karttuu ja samalla me menetämme kykymme nähdä sen että kyseessä ovat sadut. Me uskomme työelämässä motivaatioon, tavoitteisiin ja tekemiseen ja kuvittelemme olevamme rationaalisia. Silti meissä elää edelleen tuo noita, joka pimeinä öinä lähtee lentoon ja saavuttaa kuun ja tähdet. Tuosta pienestä noidasta syntyy kaikki motivaatio ja hänen unelmansa ja edestottamuksensa ohjaavat meitä.

Muutama markkinamurahdus

 

Sitkeä on nousu ollut – viime viikolla se vaikutti jo saaneen tarpeekseen ja suuntaavan alas, mutta sai vielä virtaa osaltaan Fedin sinänsä yllätyksettömästä passailusta. Ei nousun jatkuminen teknisessä mielessäkään silti yllätys ollut, sillä kuten viikkoja sitten - ja usein sitä ennenkin - sanoin, markkinat osaavat yllättää. Ja tässä tapauksessa juuri siten, että hurjan pudotuksen jälkeen kurssit nousevat hitaasti mutta varmasti kuin oraat keväisellä pellolla. Ja kokematon sijoittaja ihmettelee, mihin ne maailmanlopun tunnelmat katosivat kuin taikaiskusta, ilman että siihen on edes kunnon näkyvää syytä – paitsi keskuspankkien odotetut puuhat.

Toistan näkemykseni viime viikolta: pörsseissä alamme olla perimmäisten totuuksien äärellä. Keskipitkä nousu on lopuillaan – ainakin jos oletuksena on laskumarkkinan jatkuminen edes jonkin aikaa. Oskillaattorit alkavat olla yliostetussa pisteessä. Voi nousu siinäkin tapauksessa vielä muutaman viikon kestää, mutta itse aion joitakin pelipapereita ja pettymyksiä tiltata salkusta. Jos samaa suunnittelee, niin suositteleen tekemään sen hyvän sään aikana. Pudotusten iskiessä vauhti on reipas ja isoja liikkeitä tulee usein yön aikana. Holdaajallehan asialla ei ole väliä.

Toisaalta jos laskumarkkina on jo ohi, voi tämä kp-ralli kavuta ainakin vielä kuukauden ylös. Siinä tapauksessa edellisen kp-nousun n. 60 pistettä pitäisi ylittyä selvästi. Se ei tunnu tässä kohtaa todennäköiseltä, koska etenkään Euroopassa ei mikään näytä innostavan pörssejä vauhtiin. Oletus taalan heikentymisestä Fedin passaillessa kävisi ns. rationaalisesta fundasyystä. Pitkien indikaattorien perusteella pohjaan hakattu euro on kiskaisemassa reippaan ja mahdollisesti aika pitkäkestoisen rallin lähiaikoina. Vientiyhtiöille huonompi homma, kuluttajalle ja kotimarkkinayhtiöille mukava.

Yritysten luotonkysyntä ja investoinnit orastavassa kasvussa

Yritysten luotonkysyntä on pankinjohtajien arvioiden mukaan piristynyt selvästi vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä viimevuotisesta ja käyttötarkoitus on yhä useammin investointi uuteen tuotantoon selviää Finanssialan Keskusliiton tuoreesta pankkibarometristä.

”Yritysten luotonottohalukkuus investointeja varten on barometrikyselyn mukaan pitkästä aikaa vilkastumassa. Tämä on erittäin hyvä uutinen. Investoinnit ovat satsauksia tuotannon kasvuun tulevaisuudessa ja luovat pohjaa talouskasvulle”, Finanssialan Keskusliiton analyytikko Valtteri Vuorio toteaa.

Yritysten luotonkysynnän odotetaan kohdistuvan vuoden 2016 toisella neljänneksellä myös rahoituksen uudelleenjärjestelyihin sekä käyttöpääomatarpeisiin. Lisäksi yrityskauppoja ja –järjestelyjä varten otettujen luottojen kysynnän odotetaan jatkavan vahvistumistaan. Investointien kasvu on vielä vaatimatonta, mutta kasvua on kuitenkin jo hieman näkyvissä.

Pankkibarometrin vastaajien arvioiden mukaan yritysten keskeisimmistä rahoitusmuodoista julkisten toimijoiden, kuten Finnveran tai Tekesin, tarjoama rahoitus on edelleen selvässä kasvussa. Lisäksi markkinoilta hankitun rahoituksen odotetaan kasvavan vahvasti. Myös yrityksen tulorahoituksen, osakeantien ja pääomasijoitusten sekä pankkiluottojen arvioidaan olevan kasvussa.

Kansa haluaa uudistuksia ja on turhautunut hitauteen

Kilpailukykyremonteilla on vahva kansan tuki takana selviää EVA:n Arvo ja asennetutkimuksesta.

Kansa vaatii kilpailukyvyn kuntoon laittamista

Kansalaiset antavat vahvan tukensa maamme kilpailukyvyn kuntoon laittamiselle. 83 prosenttia suomalaisista pitää vientiteollisuuden kilpailukyvyn turvaamista ratkaisevan tärkeänä maamme työllisyyden ja hyvinvoinnin kannalta. Joka toisen mukaan kaikkien suomalaisten pitäisi nyt tinkiä omista eduistaan maamme kilpailukyvyn turvaamiseksi. Vain 29 prosenttia ei näe tarvetta eduista tinkimiselle.

Kansa haluaa itselleen oikeuden sopia paikallisesti oman työnantajan kanssa

Myös työmarkkinoiden uudistukset saavat kansalta voimakasta tukea. Suomalaisista 64 prosenttia katsoo, että työehtojen joustamattomuus estää maamme taloustilanteen kohenemista. Paikallista sopimista halutaan laajentaa: Esimerkiksi palkankorotuksista 44 prosenttia suomalaisista sopisi paikallistasolla, 27 prosenttia liitoissa ja 20 prosenttia valtakunnan tasolla.

Selkänoja talouden uudistuksille ei ole heikentynyt vaan vahvistunut. Pikemmin näkyvissä on selvää turhautumista päätöksenteon riitaisuuteen ja hitauteen, toteaa EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

FED hillitsee koronnosto-odotuksia - Taala heikkenee ja osakkeet vahvistuvat

FED:n Yellen laski eilen ennustettaan peruskoron nostoista 2016 puoleen prosenttiin. FED:n ennusteen ja markkinaodotusten välillä onkin ollut melkoinen kuilu, joka nyt on kurottu umpeen. Ennusteen muutos näkyikin selvästi eilen taalan heiketessä selvästi.

Samalla S&P500 nousi selvästi. Kerrankin markkinareaktiot tuntuvat siis järkeviltä. Minusta näyttää nyt siltä että paineet taalan vahvistumiseen on lopullisesti ohi. Riskejä laskee mielestäni se että ero virralisten ennustedien ja markkinaodotusten välillä ovat pienentyneet. 

EKP: Draghi on nyt käyttänyt QE-ruutinsa, samalla kun FED:n yellen jarruttelee koronnostoja. Tästä pitäisi seurata taalan hiekentyminen euroa vasten. Osakesijoittajan kannalta tämä merkinnee sitä että jenkki-indeksit saattavat jälleen lähteä nousuun, mutta taalan heikkeneminen syö eurosijoittajan tulosta. Heuikkenevä taala merkitsisi nimellisiä tulosparannuksia taaloissa noteeratuissa monikansallisissa yhtiöissä. Ulkomaiset tuotot näyttävät taaloissa entistä suuremmilta.

Ilmiöstä voi hyötyä sijoittamalla marginaalilla, eli lainarahalla taaloissa noteerattuihin indekseihin. Eli käytännössä lainataan taaloja joita sijoitetaan taalassa noteerattuihin tuotteisiin.

Samalla euroalueen painoa voi vähitellen vähentää.

Nille jotka verottajan pelossa haluavat pysyä eurooppalaisessa pörssissä noteeratussa instrumentissa on myös vaihtoehtoja. Eurexissa noteerataan mysö esimerkikkis MSCI-indeksifutuureja, jotka noteerataan taaloisa, mm. MSCI world indeksiä seuraava FMWO-futuuri.

 

Suomen pörssissä monta hyvää sijoituskohdetta

Piksun keräämien yritysten tulostietojen mukaan seuraavat suuret ja keskisuuret yritykset tuottavat tällä hetkellä sijoittajalle yli noin 5% tuottoa (osakekohtaista tulosta) kun arviointiperusteena on viimeisen kahden vuoden tulokset:   Aspo, Atria, Cargotec, Citycon, Kemira, Kesko, Metsäboard, Metso, Nokia, Nokian renkaat, Oriola, Ponsse, Ramirent, Sampo, Sponda, SRV, Stora Enso, Technopolis, Teliasonera, Tikkurila, UPM, Vaisala, VikigLine

Parhaat (yli 7% tuotto) ja vakaimmat tuloksentekijät on alleviivattu. Tuotto on laskettu 11.3.2016 pörssikurssien mukaiselle arvolle.

Viron presidentti Toomas Ilves ja maidemme välille rakentuva yhteys

Viron tasavallan presidentti Toomas Hendrik Ilves puhui Helsingin yliopistossa 14.3. Hän muisti maidemme välisestä kulttuurista ja historiallita yhteyttä ja viittasi siihen, että uhkakuvamme ovat yhtä, intressimme Euroopan unionin osana ovat yhtä, kansana olemme lähellä ja taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti olemme yhä lähempänä toisiamme. Myös taloudelliset intressimme ovat yhteisiä.  

Viron tasavallan presidentti Toomas Hendrik Ilves Helsingin yliopistossa 14.3.2007

Arvoisa Suomen tasavallan presidentti, herra kansleri, herra rehtori, hyvät naiset ja herrat,

Katselemista

Asioita voidaan katsoa lukemattomilla eri tavoilla. Beta on kerroin, mikä kertoo kuinka heiluva osakkeen kurssi on suhteessa markkinaan. Alpha taas kertoo ylituoton määrän. Koska eri sektorit elävät kovasti eri vauhtia, esimerkiksi monia aloja ei ollut lainkaan muutama kymmenen vuotta sitten, meidän pitänee olla tarkkana, kuinka valitsemme sektorit ja mihin vertaamme omaa osakettamme.

Vuonna 1900 Yhdysvaltojen pörssistä huomattavasti yli puolet koostui rautateistä. Vuonna 2015 enää rautateitä ei edes erikseen luokiteltu. Eli jos olisit ostanut vuonna 1900 koko USA:n rautatieliiketoiminnasta niin olisit omistanut tuolloin 60% Yhdysvaltojen pörssistä, mutta vuonna 2015 enää vain hyvin pienen osan siitä. Selkeästi tuo sektori on ollut huono omistaa tai ainakaan se ei ole paras mahdollinen. Tupakka on ollut tuona yli 100 vuoden aikana paras sektori, mutta voisin veikata, ettei se ole paras seuraavana 100 vuonna.

Ei pörssi hinnoittele tulevia kassavirtoja muuten kuin kauppakorkean oppikirjoissa. Pörssi hinnoittelee epävarmuutta ja se hinnoittelee aikaisempaa romahdusta tai entistä hintojen epävarmuutta ei tulevaa romahdusta eikä tulevaa hintojen heiluntaa. Tämän näkee, kun katsoo vaikka VIX indeksin arvoja, niin se ennustaa hienosti menneisyyttä ja se ei ennusta tulevaisuutta sattumaa paremmalla todennäköisyydellä, vaikka se antaa paljon desimaaleja. Nyt S&P 500 indeksi on 2009 pistettä ja VIX indeksi on 16,9, eli kuukauden päästä S&P 500 indeksi on 1910 – 2107 välissä 68% todennäköisyydellä. Ei tämäkään ole näin matemaattista. Katsoin 6570 pörssipäivän aikana ja 75,8% tapahtumista jäi tuohon väliin. Tämä johtuu luonnollisesti siitä, että option asettaja haluaa tuottoa eli todellisuudessa noin 10% liian usein tapahtumat jäävät tuohon väliin. Vakuutusyhtiö haluaa korvausta.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Pääomatulojen verotuksesta

TV:n MOT käsitteli otsikon aihetta viikko sitten. Itse varsinainen TV-ohjelma oli puuduttava luettelo kevään osinkojen määristä. Jos osinkojen määriä haluaa käsitellä, pitäisi todeta Suomen talouselämän olevan hyvin pääomavaltaista. Se johtuu kemiallisen metsäteollisuuden yleisyydestä ja maamme korkeasta elintasosta. Jotta korkeita palkkoja voitaisiin maksaa, työn tuottavuuden pitää olla korkea ja siihen tarvitaan pääomia. Jotta niitä saataisiin, pitää maksaa osinkoa.

Ainoa mielenkiintoinen lause ohjelmassa oli Kim Lindströmin toteamus, että on epäoikeudenmukaista, miten piensijoittajat maksavat 30 %:n veroa ja suuromistajat eivät juuri mitään. Virke jäi ohjelmassa lähinnä roikkumaan ilmaan.

Ohjelman verkkosivut ovat paljon selkeämmät. Veroja osingoista siis todella maksavat lähinnä vain piensijoittajat. 8 mrd:n osingoista maksetaan veroja vain alle 400 miljoonaa. En ala tässä säädöksiä luettelemaan, mutta pohdin, miksi tällaiseen tulokseen on päästy.

FK Piia-Noora Kaupin johdolla on kok:lle kuiskutellut, miten pankeilla ei ole varaa maksaa rahastoistaan veroja. Edelleen verovapaus on hyödyllinen kapitalisaatiosopimuksille. Näin tuetaan finanssialaa, joka varmaan kaikkien tuen tarvitseekin.

Perheyritysten tj Matti Vanhanen puolestaan selvitti aikoinaan hallitukselle, miten yrittäjyyttä pitää tukea. Yrittäjiksi lasketaan esim. Antti Herlin. Hiukan erikoista on jo se, että verovapaus koskee myös holding-yhtiötä, joka minun mielestäni ei ole mikään varsinainen yrittäjä. Lobbauksissa on varmaan puhuttu monenlaisista pienyrittäjistä, mutta hyvin nämä edut pätevät Antti Herliniinkin. Edut pätevät myös listaamattomiin yrityksiin, joitten lista on tuossa. Niitä kun ostaa, on siis yrittäjä.

Verta, alennusta ja epätoivoa

Pörssissä pyritään ostamaan halvalla ja sitten myymään kalliilla tai ainakin nauttimaan omistuksien tuottamista korkeista osingoista. Tämä ei ole mitenkään nerokasta vaan itsestään selvää. Sen jälkeen, kun osakkeiden omistus meni bittiavaruuteen, itse omistuksesta saatava tyydytys on varsin pientä. Toista se oli silloin joskus, kun omisti kauniita osakepapereita. Niitä nyt katseli aivan ilokseen, vaikkei niistä(kään) välttämättä ollut isoa sen enempää kuin tapeteista seinissä.

Joku kanssa ajatteli, että silloin kun veri virtaa kadulla, niin on oston aika. Onneksi tuo on yleensä kuitenkin vain vertauskuvallista ja veri tarkoittaa epätoivoa ei autopommien aiheuttamaa tuhoa. Epätoivo tarkoittaa tilaa missä unohdetaan kaikki ja homman annetaan vastustelematta ajautua entistä huonommaksi. Kun hyväksyn tuon ensimmäisen kappaleen, niin tuollaisesta tilanteesta kannattanee hakea indikaattoreita. Yksi sellainen indikaattori voi olla, kun markkina ei reagoi enää edes uusiin huonoihin uutisiin. Ne jotka omistavat ovat sulkeneet silmänsä ja parhaassa tapauksessa jotkut ajattelevat, että ostetaan kun ei tullut tuota huonompaa uutista, vaikka odotettiin täydellistä katastrofia. Nyt olemme tuon tyyppisessä tilanteessa. Kuuluisa vastarannansijoittaja Jim Rogers kertoi joskus, että kun osake reagoi hyvin vaimeasti pahoihin uutisiin, niin silloin on syytä alkaa katsoa syitä osakkeen nousulle. Jospa tällöin on kaikki pahat uutiset jo ladattu osakkeiden hintoihin ja koska hinnat liikkuvat aina johonkin suuntaan ja ne eivät enää liiku alaspäin, niin silloin ne alkavat kasvaa. Tämä on varsinkin tilanne, kun lasku ja romahdus ei ole tapahtunut yritysten tuloksien heikennettyä vaan ympäristön huononnuttua finanssipolitiikan tai politiikan vuoksi. Ollaanko nyt tässä tilanteessa?

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Stopparilla voi vakuuttaa sijoituksensa kurssilaskua vastaan

Jotkin osaavat yksityissijoittajat käyttävät niin sanottuja "stoppareita".  Mitä nämä ovat ja miten niitä käytetään?

Stoppari on vakuutus kurssilaskua vastaan

Stoppari (stopp loss) on perusmuodossaan myyntitoimeksianto, joka laitetaan aktiivisena odottamaan siltä varalta, jos kurssi lähtee äkilliseen laskuun. Jos lasku käynnistyy niin stoppari myy osakkeet ennen kuin ehtii syntyä isompaa tappiota. Se on siis vakuutus kurssilaskua vastaan. Stoppariksi kutsutaan joskus myös ostotoimeksiantoa, joka laitetaan odottamaan siltä varalta että jonkin aliarvostetun osakkeen arvo lähtee nousuun. Tällöin nousuun päästään mukaan vaikka menetetäänkin hieman nousun alusta.

Stoppari on edullinen vakuutus, mutta se maksaa kuitenkin jotain

Tämä kuulostaa hyvältä - stoppareilla voidaan suojautua suurempaa laskua vastaan asettamalla stopparit (myyntitoimeksiannot) odottamaan nykyisen kurssitason alapuolelle. Mutta stopparien antamalla suojalla on hintansa. Monasti käy niin, että kurssi heilahtaa alaspäin aivan satunnaisista syistä ja silloin stoppari laukeaa ja osakkeet menevät myyntiin halpaan hintaan. Stopparista joudutaan tällöin maksamaan välityspalkkio ja lisäksi syntyy kurssitappioita. Sellaista sattuu.

Stoppareita  kannattaa käyttää kun riskit kasvavat suuriksi

Stoppareiden antaman vakuutuksen piilevät kulut ovat sen verran merkittäviä, että sijoittajan voi olla hyvä käyttää stoppareita harkiten ja vain tietyissä tilanteissa. Stopparit ovat järkeviä seuraavissa tilanteissa:

Investoinnit Suomeen lähtivät 2% kasvuun

Suomen taloudesta on vihdoinkin positiivista kerrottavaa. Yksityisen sektorin investoinnit kasvoivat edellisestä neljänneksestä 2,1% selviää tilastokeskuksen tuoreista Q4/2015 talousluvuista. Yksityiset ihmiset ja yrittäjät ovat jo viime vuoden viimeisellä kvartaalilla alkaneet luottaa siihen, että Suomen tilanteeseen aletaan tarttua ja että asiat alkavat mennä parempaan suuntaan. Yhteiskuntasopimuksen kohtalosta ei silloin vielä ollut kenelläkään varmuutta ja investointien piristyminen on perustunut enemmän odotuksiin kuin tosiasioihin. Yhteiskuntasopimuksen positiiviset vaikutukset näkyvät vasta ensi kesän investointiluvuissa. On mukavaa että tätä maata taas rakennetaan.

Bruttokansantuotteen kasvu seuraa viiveellä investointeja

Bruttokansantuotteen kasvu edellisestä kvartaalista oli vaivaiset 0,1%, mutta edellisen vuoden vastaavasta kvartaalista kasvua oli jo mukavat 0,4%.   Bruttokansantuotteen ja sitä seuraavaa työllisyyden kasvua saammekin odottaa tovin. Investoinnit johtavat tuotannon käynnistymiseen vasta viiveellä. Rakennusteollisuudessa tämä viive on lyhyt kun taas esimerkiksi tehdasteollisuuden viive voi olla pari vuotta ja jopa pidempi (tapaus Olkiluoto 3).

Viikon markkinamutinat

Ei käy kateeksi Mario Draghia. Teki hän sitä tai tätä, markkinat suuttuvat. No, olivat odotuksetkin viritetty taas tappiin, ja tuumaustauon jälkeen kuuri maistuu tänään jo ensisuutuntumaa paremmalta. Minun mielestäni EKP kyllä teki vähintään sen mitä odotettiin, mieluummin ylikin laajentamalla velkakirjojen osto-ohjelmansa yritysluottoihin. Taisi korkoennuste ensi hätään kiukuttaa kuten Lars totesi. 

Kaikkiaan markkinat ovat kulkeneet aika tarkkaan sitä rataa kuin olen kuukauden ennustanut todennäköiseksi. Pörssiralli on kestänyt kuukauden ja Eurostoxx melkein jo puhkaisi 350 pistettä. Voi sen tehdä vieläkin, mutta aktiivista kauppaa tekevän on tässä kohtaa syytä varautua jo trendin kääntymiseen toiseen suuntaan – siis aivan teknisin perustein.

http://www.marketwatch.com/investing/index/sxxp/charts?symb=XX%3ASXXP&co...

Öljy on melkein puhkaissut ennakoimani 40 taalaa ja voi sen hyvin vielä tehdä. Odotan niin, sen verran huulilla jo hinta pyörii. Poksahtanee muutaman päivän sisään jos niikseen. Markkinoilla on tapana korkkailla nuo tasaluvut. Paras ralli lienee silti takana ja trendi taittunee kohtapuoleen alas, mutta en hämmästyisi, vaikka 40 taalaa ylittyisi reippaastikin ennen taitetta.

EKP:n päätökset nostavat osakkeiden ja tuottavien kohteiden arvoja

EKP:n maaliskuun päätökset keventävät rahan saatavuutta ja käynnistävät seuraavan vuoden aikana inflaatiota (liitteenä Mario Draghi:n noin tunnin mittainen tiedotustilaisuus). Sijoittajan kannalta tämä tarkoittaa sitä, että Euroalueen vaatimattomaan kasvuun voi luottaa, korkopapereiden tuotto pysyy heikkona ja tuottavien sijoituskohteiden (osakkeet, metsä, vuokra-asunnot...) arvot pysyvät hyvällä tasolla tai nousevat. (Piksu toimituksen huomio)

Päätökset lyhyesti:

  • EKP ostaa markkinoilta velkakirjoja jatkossa 80Mrd€/kk edellisen 60Mrd€/kk sijaan (tämä lisää rahan määrää ja tarjontaa markkinoilla)
  • EKP ostaa jatkossa myös yritysten velkakirjoja (aiemmin EKP osti vain valtionlainoja)
  • korkotasoa laskettiin 0,05% ja EKP:n mukaan korkotaso tulee pysymään alhaisena vielä erittäin pitkään, paljon pidempään kuin lainapapereiden osto-ohjelma
  • Korkotasoa ei luultavasti enää lasketa merkittävästi lisää (negatiiviset korot ovat toimineet, mutta on rajansa johon asti voidaan mennä)
Käyttäjän Norvestia kuva

Suomi nousuun ikään tai sukupuoleen katsomatta

Kirjoitusvuorossa: Hannu Lehtilä

 

Edellä kirjoitettu kuulostaa kömpelöltä vaalilauseelta. Sitä se onkin, mutta katsotaan, mitä se tässä taloudellispoliittisessa tilanteessa pitää sisällään, varsinkin kun aktiivipalkansaajia koskeva yhteiskuntasopimus alkaa olla valmis.

Kauppalehden (9.3.2016) Heikki Haapavaara kävi moikkaamassa Keskuskauppakamarin, KKK:n, toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilää, ja mitä hän havaitsikaan; KKK:n käytävillä vilahteli hänen vanhoja, eläkkeellä olevia tuttujaan, kuten Finavian ex-johtaja Samuli Haapalaa ja ex-suurlähettiläs Jaakko LaajavaaJohnny Åkerholm ei ollut paikalla, mutta tämäkin ex-huippuvirkamies tekee töitä KKK:lle. Hän seuraa kansainvälistä talouspolitiikkaa. Haapavaara hämmästeli ”ukkeliväkeä”, mutta Penttilälle ei asia ollut uusi eikä ihmeellinen. Idea syntyi, kun parivaljakko Alf Rehn - Risto E. J. Penttilä teki nelisen vuotta sitten kirjaa Suunnaton Suomi (Otava 2012). Havainto oli yksinkertainen; työmarkkinoilta vapautuu suuri joukko huippuasiantuntijoita, käyttämätöntä voimavaraa. Åbo Akademin johtamisen ja organisaatioiden professori Alf Rehn on jalostanut nyttemmin tämän löydöksen koskemaan koko eläkkeelle jäänyttä sukupolvea; heillä on varallisuutta, kun asuntovelat on maksettu ja lapset kasvatettu. Heissä on yksi taloudellisen nousun pilari. – Rehn on suosittu luennoitsija ja mukaansa tempaava kaveri.

Kiinteistökauppa käy kiihtyvään tahtiin

Maanmittauslaitos on julkaissut viime vuoden kiinteistökauppojen hintatilastot.

Keskimääräiset hinnat ovat olleet:

  • omakotitalot: 160'000....260'000 €    (kalleinta Uudellamaalla)
  • peltohehtaari:  6000...12'000 €/ha     (kalleinta länsirannikolla akselilla: Varsinais-Suomi...Pohjanmaa)
  • metsähehtaari: 2000...4500 €/ha      ( kalleinta Etelä-Karjala...Satakunta akselin eteläpuolella)

Sijoituspalveluyritykset kasvavat ja palkkaavat väkeä

Sijoituspalveluyritykset ovat koko taantuman ajan olleet Suomen eniten kasvanut toimiala.  Asiakkailta saadut palkkiotuotot (kuva oikealla) ja voitot ovat lähes kaksinkertaistuneet vuodesta 2009 selviää tilastokeskuksen tiedoista.

Sijoituspalveluyritykset ovat palkanneet uutta väkeä

Sijoituspalveluyritykset ovat merkittäviä työllistäjiä ja niinpä niiden suurin menoerä ovat hallintokulut, joita kertyi vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä 50 miljoonaa euroa, mikä on 18 miljoonaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Hallintokuluista henkilöstökulut olivat 28 miljoonaa euroa. Kasvu tarkoittaa sitä, että meillä on tänä vuonna noin 20% enemmän asiakaspalvelijoita ja myyjiä sijoituspalveluyhtiöissä kuin viime vuonna. 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Amerikkalaisella menee hyvin, mutta USA:n vientiteollisuus supistuu

USA:n talouden heikentynyt tila on ollut omalta osaltaan alkutalven pörssilaskun takana. Mutta mikä siellä on niin heikkoa?

Tavallinen amerikkalainen löytää työtä ja palkkakin on nousussa

Tavallinen amerikkalainen tuntee olonsa hyväksi. Työttömyysaste on painunut 5% tuntumaan, joka kertoo käytännössä täystyöllisyydestä. Kaikki halukkaat löytävät jotakin työtä. Joillekin kestää hieman aikaa löytää itseään tyydyttävä työpaikka ja jotkut haluavat pitää pienen tauon ja siitä tuo 5% työttömyysaste, mutta työtä kuitenkin löytyy. 

Ja palkatkin ovat jo mukavassa nousussa. Työnantajat kilpailevat työvoimasta ja nostavat kiihtyvällä vauhdilla palkkoja. Tämäkin kertoo osaltaan siitä, että tavallisen amerikkalaisen on hyvä olla ja elää. Ei ihme että kuluttajien luottamus tulevaisuuteen on vahvaa ja noussut jo monta vuotta peräjälkeen. Optimismi, ja usko kehitykseen ja vaikutusmahdollisuuksiin on vahvaa. 

Käyttäjän Marko Kaarto kuva

Vuokrasopimus ja kuinka valita oikea vuokralainen?

Vuokralaisen valinta on yksinkertaista, kun pitää kiinni muutamasta tärkeästä kriteeristä.

                                                                 Vuokrasopimus ja kuinka valita oikea vuokralainenj

Tarkasta aina vuokralaisen luottotiedot.

Tarkasta myös, että henkilö on oikeustoimikelpoinen, eli ei holhouksenalainen. Holhoukseen piiriin kuuluva henkilö ei voi itse allekirjoittaa vuokrasopimusta.

Voit tarkastaa sekä luottotiedot että oikeustoimikelpoisuuden näppärästi Suomen Vuokranantajat ry:n jäsenenä yhdistyksen kotisivujen kautta tai Omatieto.fi -palvelusta.

Vinkki: Voit pyytää vuokralaisehdokasta tilaamaan luottotiedot itse ja välttyä näin kustannuksilta. Kun vuokralainen tilaa itse luottotietonsa, on tilaaminen myös edullisempaa.

Suomalaisia johtoryhmiä ja hallituksia vaihdetaan ahkerasti paremmiksi

Keskuskauppakamarin selvityksen mukaan johtajien vaihtuvuus pörssiyhtiöissä on varsin suurta.

Toimitusjohtajan työsuhde kestää keskimäärin vajaat viisi vuotta, ja johtoryhmän jäsenten keskimääräinen palvelusaika on 4,2 vuotta. Näin ollen johtoryhmistä vaihtuu vuosittain lähes neljännes.

Suomessa hallituspaikat eivät juurikaan kasaudu samoille henkilöille, sillä samalla henkilöllä on keskimäärin 1,1 hallituspaikkaa suomalaisissa pörssiyhtiöissä.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Työllisyys kasvaa USA:ssa

Perjantaina julkaistu USA:n työllisyystilasto kertoo vahvasta taloudesta. Työllisiä oli 242000 enemmän helmikuussa kuin tammikuussa. Työttömyysaste ei muuttunut tammikuun 4.9%. Sensijaan työvoiman ulkopuolella olevien määrä laski.Voimme ainakin hetkeksi unohtaa puheet USA:n mahdollisesta laskusuhdanteesta. Työllisiä oli 59.8%, mikä on 0.5% syyskuuta korkemapi luku.Vähemmän positiivista oli kuitnekin keskimääräisen tuntiansion kolmella sentillä (25.35$). Myös keskimääräiset työtunnit laskivat 0.2h/viikossa.

Piksu sivuston teknologiaa pävitetään

Piksu sivuston teknologiaa päivitetään 4...7.3 välisenä aikana. Sivuston toiminta saattaa olla normaalista poikkeavaa. Pahoittelemme häiriöitä. Kysymyksiin vastaa: toimitus@piksu.fi

Viikon markkinakommentit

Tulee erilaisten analyysien ja ennusteiden kanssa laitettua pöytään kerran jos toisen kunnon turskaakin, mutta viime viikkojen markkina-arvioni ovat kyllä menneet putkeen. Kukaanhan ei markkinoista, taloudesta tai monesta muustakaan asiasta varmaksi mitään tiedä. Sijoittajakin pelaa todennäköisyyksillä, oli puhe yksittäisistä yhtiöistä, osakkeista, pörsseistä, koroista, talouskasvusta tai päläpäläpälä. Mutta jokaisella alueella kokemuksella ja näkemyksellä voi pärjätä keskivertoa paremmin, ja viime viikoilla oletukseni ovat kyllä osuneet.

Kuten pidin ilmeisenä, pörssit ovat nousseet tasaisen varmasti jo kolme viikkoa nykäisten vain lyhyitä ja nopeita korjausliikkeitä. Kuukauden takaisesta raivoisasta paniikista ja volatiliteetista ei ole hajuakaan. Valtavirran mediakin heräilee uuteen todellisuuteen:

http://www.marketwatch.com/story/doom-and-gloom-marc-faber-thinks-stocks-are-poised-for-short-term-rally-2016-03-02?dist=countdown

Surkuhupaisaa tietysti on, että sijoittajaguru Faber puhuu isossa talouslehdessä rallin odotuksista, kun se on paahtanut jo viikkoja, ja paras pala trendistä alkaa luultavasti olla takana. Mutta tällaisen potaskan kanssa joudut tekemisiin valtamedian kanssa varsinkin kun kyse on markkinoiden liikkeistä – niitä repostellaan jälkijunassa tavalla, jonka arvo aktiiviselle sijoittajalle on plus miinus nolla tai mieluummin miinuksen puolella.

Odotan edelleen kurssien jatkavan ylös jonkin aikaa, EuroStoxx600 kurkkaa laskelmissani 360-370 pisteen korville, sitten katsotaan tilanne uudestaan. Jossain kohtaa trendi kääntyy alas, mutta markkinoille on ominaista yllättää juuri siten, että ilmeinen ei ole ilmeistä. Kuukausi sitten tuntui väistämättömältä, että laskumarkkina ei voi olla jatkumatta, ja voi niinkin käydä, mutta en ole siitä mitenkään vakuuttunut.

Työkansa haluaa itselleen oikeuksia sopia paikallisesti

Työkansa haluaa itselleen lisää oikeuksia paikalliseen sopimiseen - ennakkotieto EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta.

Työläiset haluavat sopia laajasti työehdoista paikallisella tasolla. Enemmistö työkansasta haluaisi itselleen oikeuden sopia omalla työpaikallaan kannustinpalkkioista, työaikajärjestelyistä ja mahdollisesta palkan alentamisesta poikkeustilanteessa.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Valtamedian vastaisku

Joukko päätoimittajia on antanut julkilausuman ja koululaisia on valistettu siitä, millaista on ihka oikea media ja miten sen voi erottaa kaikenlaisista epämääräisistä nettijulkaisuista.

Päätoimittajat puhuvat merkityksellisestä journalismista. IS on Suomen suurin verkko- ja toiseksi suurin printtimedia. Ko. ”laatulehti” on julkaisut kymmeniä, ellei satoja kirjoituksia Matti Nykäsen yksityiselämästä, jotka varmaan kaikki täyttävät merkityksellisyyden kriteerin?

Koululaisille suunnatussa tietopläjäyksessä selostetaan, että valtamediaan ja yliopistoihin tukee luottaa. On vain hyvä muistaa, että vuosikymmeniä Suomessa vaiettiin NL:n kaikista ongelmista, joita USA:n osalta kyllä kaivettiin esille ällätikun kanssa. Edelleenkin HY:n prof. Jeja-Pekka Roos julkaisi ”tutkimuksen” NL:n sosiaalipolitiikasta, jossa lähteinä käytettiin mm. Marxin kirjoja. Siis Marx tiesi jo yli puoli vuosisataa ennen NL:n syntyä, millaista sos.politiikkaa siellä tullaan harjoittamaan.

Suomen Yrittäjät pitää kilpailukykysopimusta riittämättömänä

Yhteiskuntasopimusneuvottelujen tulos on karua luettavaa Suomen työllisyydestä huolehtineille pienyrittäjille (Suomen Yrittäjien yrityksissä työskentelee 650'000 työntekijää ja se on ainoa työntekijämääräänsä merkittävästi kasvattanut sektori). Paikallista sopimista koskevat kirjaukset jäävät kauas hallituksen 17.2. asettamasta tavoitteesta: sopiminen työajoista, palkoista, palkan lisistä ja muista korvauksista.

– Jos tämä neuvottelutulos toteutetaan, korporatismi voittaa ja demokratia ja työllisyys häviävät, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus lataa.

Yhteiskuntasopimustekstissä on esiteltynä 2,5...3% kilpailukykyparannus

Merkittävä osa työmarkkinajärjestöistä on saanut 29.2 aikaan yhteiskuntasopimuksen (kilpailukykysopimus) sopimustekstin, jonka pääkohdat ovat:

  • Työnantajien sosiaaliturvamaksua alennetaan (0,94 prosenttiyksikköä vuodelle 2017; 1,00 prosenttiyksikköä vuodelle 2018; 1,04 prosenttiyksikköä vuodelle 2019; 0,58 prosenttiyksikköä vuodesta 2020 eteenpäin pysyvästi)
  • Työnantajan keskimääräistä työttömyysvakuutusmaksua alennetaan 0,85 prosenttiyksikköä ja samalla määrällä nostetaan palkansaajan työttömyysvakuutusmaksua.
  • Vuosittaista työaikaa pidennetään keskimäärin 24 tunnilla
  • Julkisen sektorin (valtion, kunnan, kirkon, Kelan, Kevan ja Suomen Pankin) lomarahoja vähennetään 30 prosentilla
  • Poistetaan järjestäytymättömiä yrityksiä koskenut kielto tehdä paikallisia sopimuksia.
  • Työeläkemaksua siirretään työntekijöiden maksettavaksi (0,20 prosenttiyksikköä vuonna 2017; 0,20 prosenttiyksikköä vuonna 2018; 0,40 prosenttiyksikköä vuonna 2019; 0,40 prosenttiyksikköä vuonna 2020)
  • Paikallista; yrityskohtaista sopimista edistetään muodossa, jossa sitä saa käyttää vain jos työnantaja joutuu taloudellisiin vaikeuksiin, jotka johtaisivat työvoiman vähentämiseen.

Suomen kilpailukyky paranee näillä toimilla noin 2,5...3%, kun samalla toteutuu palkankorotusten 0-ratkaisu. Sopimuteksti odottaa vielä liittojen hyväksyntää.  

Sopimustekstin ovat neuvotelleet pääosa palkansaajien kattojärjestöistä ja merkittävä osa työnantajajärjestöistä. Noin 650'000 työntekijää työllistävät "Pienyrittäjät" eivät ole sopimustekstin takana.

Nordea kehoittaa pienentämään osakepainoa

Kiinan epävarmat ja laskevat talousluvut ja raaka-aineiden laskevat hinnat aiheuttivat viime syksynä markkinahermoilua.

Uusia huolia on alkanut kasautua talven aikana. Teollisuusmaiden (USA, Euroalua ja Japani) talousluvut ovat olleet heikkoja ja markkinahermoilu on laajentunut ja saanut vankkoja makrotalouteen perustuvia syitä tuekseen.

Nordea näkee edelleen valoa tunnelin päässä, mutta kaukana on tuo valo tai tunnelin pää. Nordea kehoittaa sijoittajia pienentämään osakepainonsa neutraaliksi.

Sivut

Tilaa syöte RSS - blogit