Artikkelit aikajärjestyksessä

Lopulta järkeä Solidiumiin

Olen arvostellut ahkerasti monilla forumeilla Solidiumin omistajapolitiikkaa, jossa valtion pörssiomaisuutta on käytetty teollisuus-, elinkeino- ja työllisyyspolitiikkaan myymällä parhaita omistuksia ja tumppaamalla rahat poliittisesti tarkoituksenmukaiseksi katsottuihin hankkeisiin, etenkin Talvivaaraan ja Outokumpuun. Poliitikot kun suuressa viisaudessaan päättivät luoda Suomeen kaivosklusterin, ja sinne upotettiin omat ja varastetut. Tavoitteessa ei sinänsä ollut vikaa, mutta näin siinä tuppaa valtion yritystoiminnassa käymään, kun poliittiset motiivit ajavat taloudellisten realiteettien edelle. Eikä se ole halpaa lystiä. Valtion osakesalkku on sulanut kuin voiköntti heinähelteessä, ja osinkotulot ropisevat samaa tahtia.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Omat Rahat Katsaus:Illat pimenevät , osakemarkkinoilla kaikki hyvin

Salkkusivu jossa lisätietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta -2.5% alusta (27-05-2010) +90.5%

Yleistä

Syyskuu oli pitkästä aikaa miellyttävän tapahtumaköyhä. Tavanomainen talouslehdistön taustakohina toki jatkui normaalisti, mutta mitään merkittävää ei tapahtunut. Toki Japanin keskuspankin Kuroda yritti uuttaa temppua - tuottokäyrän manipulointia. Yleisö ei taputtanut, eikä jenin vaihtokurssi juurikaan muuttunut.

Toinen ei-tapahtuma oli FED:n päätös pitää korkotaso entisellään. Varsinainen uutinen oli se että kolme avomarkkinakomitean jäsentä olisi halunnut korotta korkotasoa jo nyt.  Tätä pidetään lähes varmana merkkinä koronnostosta joulukuussa.

Suomi mukaan taloustieto-Pisaan – millaista menestystä voidaan odottaa?

Suomalaisille tuttu Pisa-tutkimus laajenee suomalaisnuorten osalta myös taloustaitojen alalle. Huipputulokset Pisa-tutkimuksessa ovat tuoneet Suomelle mainetta koulutuksen kärkimaana, mutta toistaiseksi Suomi ei ole ottanut osaa taloustaitoja mittaavaan osuuteen. Ylipäätään suomalaiset kansainvälisestä talousosaamisen tasosta ei ole tarkkaa tietoa.

 

Taloustaidot ovat yhä merkittävämmässä roolissa

Pisa-tutkimuksella halutaan talouden osalta mitata kuluttajien taloudellista lukutaitoa, eli niitä taitoja, joita tarvitaan jokapäiväisessä kotitalouksien arjessa. Taloudellisella lukutaidolla viitataan erityisesti kansalaisten kykyyn ymmärtää taloustermejä, hallita yksinkertainen talousmatematiikka sekä ymmärtää keskeiset talouden lainalaisuudet, kuten hajauttamisen tärkeys. Kyse on siis henkilökohtaisesta taloudesta (personal finance) erotuksena kansantaloudesta (economics).

 

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Turvamarginaali

Turvamarginaali on yksi tärkeimmistä sijoittamiseen liittyvistä käsitteistä. Sijoittajien käyttöön idean lanseerasi Warren Buffettin oppi-isä Benjamin Graham. Saat sen vähentämällä sijoituskohteen todellisen arvon markkinahinnasta. Turvamarginaali tarjoaa sinulle mahdollisuuden vähentää pääomanmenetystä tarjoamalla tilaa epätarkkuudelle, huonolle onnelle tai virheillesi. Tarvitset turvamarginaalia, koska arvonmääritys on epätarkkaa, tulevaisuus on epävarma ja teet virheitä.

Hävittyjen rahojen takaisin saaminen on vaikeaa. Tappioiden tullessa sinun pitää voittaa suurempi prosentuaalinen osuus kuin hävitessäsi. Kun häviät neljäsosan rahoistasi, joudut tehdä kolmasosan tuotot, jotta pääset omillesi. Kun häviät puolet rahoistasi, joudut tuplaamaan ne. Tappiot tulevat paljon nopeammin kuin tuotot. Muun muassa Warren Buffettin tärkein sääntö on älä koskaan häviä rahaa. Hänkin rikkoo tätä sääntöä välillä, mutta turvamarginaali vähentää hänen epäonnistumisiaan.

Käyttäjän Norvestia kuva

Japanin tauti

Kirjoitusvuorossa: Juha Kasanen

Mitä tapahtuu varallisuudelle maassa, jossa reaalikorko on negatiivinen? 1990-luvun pankkikriisistä kirjoitetun kirjan ”Minä Christopher Wegelius” mukaan SKOP:in entinen varatoimitusjohtaja Juhani Riikonen olisi esittänyt tämän kysymyksen Björn Wahlroosille 1980-luvun puolivälissä.

Kyse oli Japanista ja Nallen vastauksen mukaan matemaattisesti omaisuuden arvon pitäisi nousta äärettömäksi. Nyt tiedämme, että näin ei tapahtunut. Päinvastoin Nikkei-osakeindeksi on menestynyt huonosti jo yli 30 vuotta ja on edelleen yli 50 prosenttia matalammalla tasolla kuin vuonna 1990.

Japanin yhden vuoden korko on ollut alle prosentin tasolla yli 20 vuoden ajan, mutta tämäkään ei ole siivittänyt Japanin taloutta kunnolliseen kasvuun. Japanin BKT on kasvanut keskimäärin alle prosentin vauhtia viimeiset parikymmentä vuotta ja inflaatio on ollut sitkeästi nollan tuntumassa.

Digitaaliset alustat määräävät maan tulevan strategisen merkityksen

Digitaalisten alustojen kehitys ja käyttö korreloivat maan taloudellisen menestyksen ja tulevan merkityksen kanssa. Digitaalisuuden osaaviin kasvaviin maihin kannattaa sijoittaa. 

Digitaalisina perustettujen yritysten vanavedessä nyt myös pk-yritykset ja perinteiset toimialat ovat lähdössä hakemaan kasvua digitaalisilla alustoilla toimivilta markkinoilta. Tiedot käyvät ilmi Accenturen tuoreesta G20 maita koskevasta Five Ways To Win with Digital Platforms -tutkimusraportista.

Paperinen viranomaisposti korvataan sähköposteilla vuonna 2018

Kansalaisten viranomaisasioinnissa siirrytään paperikirjeiden sijaan käyttämään ensisijaisesti sähköistä postilaatikkoa vuodesta 2018 alkaen. Käytännössä tämä tarkoittanee, että kansalaisten on avattava itselleen oma viranomaisasioinnin digipostilaatikko ja seurattava sinne tulleita viranomaisviestejä ja asiakirjoja samalla tavalla kuin perinteistä postia.

Keskuspankkien elvyttävä rahapolitiikka suosii osakesijoituksia

Nordea: Finanssikriisin jälkeen keskuspankkiireita on tituleerattu sijoittajan parhaiksi kavereiksi. Viime viikon Japanin ja USA:n korkokokousten perusteella keskuspankkiirit ovat sitä myös jatkossa.

Elvyttävä rahapolitiikka jatkuu. Yhdysvaltain keskuspankki, FED, tulee ilmeisesti nostamaan korkoa vielä tänä vuonna, mutta samalla FED kuitenkin indikoi, että korkoja nostetaan ensi vuonna aiempaa arviota hitaampaa vauhtia.

Kohtuullisesti toimiva talous ja elvyttävä rahapolitiikka ovat sijoittajan kannalta hyvä yhdistelmä. Osakkeet ovat edelleenkin sijoituskohteena houkutteleva vaihtoehto.

Japanin keskuspankki nostaa hieman lainansaajien maksamia pidempiä korkoja, mutta vain sen verran, että pankit pystyvät ylläpitämään terveen pankkitoiminnan tarvitsemaa korkokatetta. Japanin keskuspankkipolitiikka on tämänkin jälkeen elvyttävää.  

Lisää tietoa: Nordean viikkoraportti

Osake- ja asuntosijoittaminen kasvattavat suosiotaan

Finanssialan Keskusliiton (FK) tuoreen Pankkibarometrin mukaan pankinjohtajat arvioivat sekä yritysten että kotitalouksien luotonkysynnän olleen vuoden kolmannella neljänneksellä kasvussa viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Luotonkysynnän arvioidaan myös jatkuvan vuoden 2016 loppuun vilkkaampana kuin vuotta aiemmin.

Kotitalouksien luotonkysynnän odotetaan edelleen kohdistuvan etenkin oman asunnon hankintaan sekä asunnon remontointiin. Kotitalouksien sijoitustoimintaa varten otettavien lainojen kysynnän arvioidaan olevan aiempaa vilkkaampaa. Lyhennysvapaiden käytön uskotaan olevan edelleen hienoisessa kasvussa.

Hallitus monimutkaistaa verotusta pienellä porsaanreiällä

Hallitus esittää metsälahjavähennystä tilojen sukupolvenvaihdoksiin.

Tavoitteena on muun muassa kasvattaa metsätilakokoa, edistää yrittäjämäistä metsätaloutta ja lisätä puun tarjontaa.

Autonomisesti ohjautuva laivaliikenne toteutuu ennen maantieliikennettä

Tekesin Arktiset meret -ohjelman yhteyteen on perustettu autonomisen meriliikenteen ekosysteemihanke, jonka tavoite on luoda yhteinen kehitystiekartta autonomisen ja miehittämättömän meriliikenteen toteuttamiseksi.

Autonomisen meriliikenteen toteuttaminen on maantieliikenteen automatisointia helpompaa ja sen toteutuminen on realisitista.

Suomen yhteiskuntarakenne on poliittisen lobbauksen tulosta

FM Maiju Wuokon väitöstutkimus "Markkinatalouden etujoukot" kertoo Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) ja Teollisuuden keskusliiton (TKL) historiikin. Se pyrkii sanallisin aihetodistein osoittamaan EVA:n ja TKL:n toiminnan tuloksellisuuden kun ne pyrkivät siihen, että kansainvälinen kilpailukyky oli asetettava etusijalle, Suomen kansainvälinen identiteetti oli juurrutettava Länsi-Euroopan yhteyteen ja vapaan markkinatalouden asemaa oli vahvistettava. Tutkimus on kattava kuvaus yritysjohtajien kattojärjestöjen poliittisen vaikuttamisen jännittävistä tapahtumista ja käänteistä 1970, 1980 ja 1990 lukujen Suomessa.

Tutkimus ei mainitse sitä, että EVA ja TKL epäonnistuivat eräässä tavoitteessa, valtiovallan yhteiskunnallisen roolin rajoittamisessa. Tuon epäonnistumisen seurauksena nykyään noin 58% kansantuotteesta jaetaan julkisen sektorin kautta. Tutkimus ei myöskään mainitse että suuryritykset siirtyivät noiden vuosikymmenten aikana osin julkiseen omistajaohjaukseen (eläkeyhtiöt + valtio) ja suuryritysten johtajat siirtyivät samalla julkisen sektorin ohjaukseen.

Vapaakauppa vaatii aina poliittista säätöä

Brexit oli shokki EU:lle ja euromyönteisille briteille, mutta maineikasta Harvardin taloustieteen professoria Dani Rodrikia äänestys törkykampanjoineen ei yllättänyt. Hänen viisi vuotta sitten kirjoittamansa ja juuri suomennettu kirjansa Globalisaation paradoksi analysoi aihetta harvinaisen ajankohtaisesti, semmingin kun aihe on nousemassa tulenpalavaksi joka puolella EU:ssa ja muuallakin. Kirjan kustantaja on sisukas tamperelainen pienpaja Niin & Näin, jossa on mukana kavereitani, joten toivotan onnea kirjalle senkin takia.

Rodrik ei sinänsä paljoa EU:ta käsittele, vaan vapaakauppaa yleensä, mutta teesit ja todistusaineisto istuvat hyvin EU:hun ja siten kansalaiskeskustelun materiaaliksi Suomessa. Rodrikin keskeinen teema on, että brexitin kaltaiset sisäpoliittiset vastareaktiot ovat tavallisia kansainväliselle vapaakaupalle. Sen nykyinen aalto on jo kolmas, ensimmäinen koettiin jo 1900-luvun alussa. Mikään uusi asia ei globalisaatio ole, toisin kuin usein kuvitellaan.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Oravan nousu ja lasku

 

Välillisiin kiinteistösijoituksiin en ole tuon jälkeen koskenut edes pitkällä tikulla enkä aio koskea jatkossakaan.

Käsittääkseni pankkeja on 2000-luvun kasvavasti ärsyttänyt se, että ihmiset ovat menestyneet suorilla kiinteistösijoituksilla ilman, että pankit ovat päässeet kostuttamaan nokkaansa (ilmaisu on Mario Puzon mukaan mafian tapa sanoa, että osa tuloista kuuluu heille). 

Ratkaisuna tähän pankkien ongelmaan ovat olleet REIT:t. Näitä aikaansaannoksia esim. TE mainosti 2011 aivan poskettomasti: Taaleritehtaan REIT antaa mahdollisuuden kiinteistösijoitukseen ilman 100.000 euron pääomaa, mikä muka suoriin sijoituksiin tarvitaan. No, tuolloin yksiöitä sai monesta paikasta selvästi halvemmalla ja Taaleritehtaan asiakkuus taitaa alkaa noin 300.000:sta.

Positiivinen luottorekisteri on kuluttajan eduksi

Positiivinen luottorekisteri eli Comprehensive Credit Reporting (CCR) on ollut viimeaikoina esillä eri medioissa suomalaisten kasvavien velkaongelmien takia. Suomen Asiakastiedon mukaan maksuhäiriöisten henkilöiden määrä nousi uuteen ennätyslukemaan heinäkuussa, jolloin 372 800 henkilöllä oli luottotietorekisterissä maksuhäiriömerkintä.

Positiivinen luottorekisteri avuksi ehkäisemään ylivelkaantumista

Luotonantajia on kritisoitu siitä, että lainanhakuprosessissa lainanhakijoita arvioidaan vain minimivaatimusten perusteella. Luotottajilta onkin penätty vastuullisuutta tarkastella asiakkaiden lainapyyntöjä tarkemmin. Kuitenkaan ilman kaikkia hakijan luottotietoja kokoavaa rekisteriä on luotonantajien vaikeaa puuttua ongelmiin tarpeeksi ajoissa. Lainanantajalla olisi oltava mahdollisuus tehdä realistinen ja reaaliaikainen arvio asiakkaan maksukyvystä, jotta ylivelkaantuneelle kuluttajalle ei enää myönnetäisi uusia lainoja.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

"Profit from China" on Kiina sijoittamisen perusteos

Ystäväni Jukku Blomberg on suomalainen Kiina sijoittamisen asiantuntija, jonka kirja "Profit from China" osoittautui minulle suuriarvoiseksi sanan varsinaisessa mielessä.

Kirja on selkeästi kirjoitettu, sisältää paljon tietoa ja etenee lukijan kannalta mielyttävällä tavalla. Sitä on kiva lukea. Parasta antia on kuitenkin sisältö, joka johdattaa lukijan Kiina sijoittamisen saloihin tavalla, joka herättää aidon osaamisen tunteen.

Kirjan tietopuolinen anti lähtee liikkeelle toimialojen keskinäisestä asemasta ja kertoo konkreettisesti mielenkiintoisia alueita kuten viihde, koulutus, liikenne ja telekommunikaatio. Anti ei jää yleiselle tasolle vaan kirjaan on valittu monia esimerkkiyrityksiä (NetEase, Sohu, Weibo, Momo, China Distance Education, Ctrip.com.......) näiltä kasvavilta toimialoilta.

Suomalaisuus on trendikästä ja haluttua

Suomalaisuus on vuoden 1997 jälkeen ollut trendikästä ja suomalaiseksi on haluttu tulla ja oppia. Tällä hetkellä noin 8000..9000 haluaa vuosittain samaistua meihin ja ottaa Suomen kansalaisuuden. Ero aiempaan on silminpistävä. Ennen vuotta 1997 vain noin 1000 henkilöä vuodessa halusi tulla suomalaiseksi.

Suurin suomalaiseksi haluavien virta tulee tilastokeskuksen mukaan naapurimaastamme Venäjältä ja venäjää äidinkielenään puhuvien määrä on kasvanut jo 72000 henkilöön. Toinen suuri vähemmistökielemme on viro, jota puhuu äidinkielenään 42000 suomalaista. Kumpaakaan ryhmää ei juurikaan havaitse katukuvassa - monet heistä puhuvat suomea ja heidän lapsensa ovat lähinnä supisuomalaisia.

Pikainen markkinakatsaus

Arvioin kuukausi sitten markkinatilannetta näin (http://www.piksu.net/artikkeli/keskipitk%C3%A4-notkahdus-taisi-alkaa): ”Lyhyellä tähtäimellä odotan kursien sukeltavan lähiaikoina reippaamman korjauksen. Keskipitkä trendi on tulkintani mukaan jo kääntynyt, vaikka hyvän nousun päälle taite voi viedä aikansa. Mutta kun kurssit eivät pääse ylemmäs, putoava trendi kiihtyy äkkiä alas – ja media ja analyysit turpoavat taas huolista ja pirunmaalaajista. Järjen ääntä sieltä on aika turha hakea... Jos kp-trendi on taittunut, sen pohja kopsahtanee jonnekin syys-lokakuun vaihteeseen. Kp-notkahdus on yleensä 5-10 prosentin luokkaa. Esimerkiksi SP500 pudonnee siinä tapauksessa 2100 pisteen tietämiin, luultavasti allekin. Kyttäämäni osakkeet ovat nyt ainakin sen verran raikkaasti hinnoiteltuja, etten jo fundapohjalta niihin nyt koskisi, mutta eiköhän sieltä kohta tavara halpene ostokelpoiseksi.”

Suomen talous kasvaa kituliaasti

Suomen talous kasvaa valtionvarainministeriön taloudellisen katsauksen mukaan tänä vuonna 1,1 prosenttia. Myös seuraavina vuosina talouskasvu jää yhden prosentin tuntumaan.

Vaikka tuotannon hintakilpailukyky kohenee ja työttömyys laskee vähitellen, kokonaistuotannon kasvu on kovin hidasta ja julkinen talous pysyy selvästi alijäämäisenä.

Turun telakka ja Talvivaara todistavat valtion intervention reunaehdot

 

Olen käsitellyt usein valtion omistajapolitiikkaa, yleensä kriittisesti. Turun telakasta kirjoitin vajaat neljä vuotta sitten (http://www.piksu.net/artikkeli/terve-elinkeino-ei-kaipaa-tukea), kun se oli kaatumassa valtion syliin, ja sitä monesta suunnasta vaadittiinkin telakkateollisuuden pelastamiseksi. Näin tapahtui. Suhtauduin hankkeeseen epäilevästi, koska merkit olivat huonot – samalla tavalla kuin Talvivaarassa.

Turun suhteen olin onneksi väärässä – tosin totesin tuolloinkin, että jos kustannustehokas tuotanto onnistuu, niin miksei Suomessakin voi yhä rakentaa laivoja. Tai kaivaa nikkeliä, sen puoleen.

Näistä kahdesta samantapaisesta valtiollisesta interventioista on saatu kaksi täysin vastakkaista tulosta. Turkuun virtaa tilauksia ja telakan ostanut Meyer investoi sinne. Työtilanne näyttää hyvältä alihankkijoita myöten. Pari vuotta sitten tätä oli vaikea uskoa, semmingin kun telakkateollisuutta ohjaava maailmantalouden suhdanne ei ole edelleenkään ruusuinen.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Menestyvän organisaation johto ja työntekijät ovat samasta puusta

Menestyvissä organisaatioissa on eräs yhteinen piirre. Johtajaksi valikoituvat ne, joiden persoonallisuus muistuttaa hyvän työntekijän ideaalia:

  • Huippuyliopistojen professoreiksi ja johtajiksi valitaan introvertit asiantuntijapersoonat, jotka tuottavat parasta tutkimusta
  • Ammattikorkeakoulujen opetustehtävissä menestyvät hyvät ulospäinsuuntautuneet, ekstrovertit asiantuntijat, jotka haluavat osoittaa asiantuntemustaan
  • Armejan organisaatiossa menestyät parhaiten auktoriteettihakuiset persoonat, jotka osaavat toteuttaa asetettua tavoitetta ja vaativat tottelevaisuutta myös muilta
  • Osuustoiminnallisia ja monen omistamia yrityksiä ja kerhoja perustavat persoonat, joille on tärkeää yhdessä tekeminen niin, että kaikki ovat mukana
  • Konsulttiyrityksiä johtaa monasti extrovertti asiantuntija
  • Pelialan yrityksissä tarvitaan introverttia luovuutta

Tästä on seurauksensa. Ylipoistojen tiedekuntien johtoa syytetään usein huonosta henkilöstöjohtamisesta, ammattikorkeakoulujen opettajia itsekorostuksesta joka ehkäisee oppilaiden omahtoisen toiminnan, armejan johtoa syytetään luovuuden kitkemisestä ja pelialan yritysjohtoa syytetään siitä, etteivät he osaa organisoida myyntiä.

Kaikki syytökset ovat aiheellisia ja ikuisia. Niitä ei voi kokonaan korjata ilman, että organisaation toiminta tuhoutuu. Jos professorit valitaan henkilöjohtamiseen liittyvien kykyjen perusteella, niin jonkin ajan kuluttua koko organisaatio koostuu sosiaalisesti taitavista. Ja jos armejan johtoon valitaan henkilöitä, jotka ovat erityisen kunnostautuneita luovan diversiteetin hyväksymisessä, niin muutaman vuosikymmenen kuluttua armeja koostuu vaikeasti ohjattavista itsenäisistä taiteilijoista. Niin siinä vaan käy, että organisaatio tapaa muuttua johtajansa kaltaiseksi. Ja tulokset ovat sen mukaisia.

PK yritysten suhdanneodotukset parantuneet merkittävästi

Pienten ja keskisuurten yritysten odotukset tulevasta ovat parantuneet: 43 prosenttia niistä arvioi suhdanteiden paranevan seuraavan vuoden aikana. Vain noin joka kymmenes pelkää suhdanteiden heikkenevän. Entistä useampi yritys haluaa kasvaa, eli uutta työtä on odotettavissa.

Kehittyvien maiden osakkeet ovat vuoden hittituote

Kehittyneiden maiden osakkeet ovat vuodesta 2011 alkaen tuottaneet noin 60% voiton, kun taas kehittyviin maihin sijoittaneet ovat saaneet nähdä omaisuutensa kutistuvan puoleen. Ero on häkellyttävä.

Tilanne on muuttumassa. Kehittyvät maat ovat alkuvuoden aikana tuottaneet noin 10% kehittyneitä paremmin. Tämä voi tarkoittaa käännettä.

Osakemarkkinoiden trendit ovat yleensä pitkäikäisiä, sijoitusmuodit ovat vuosien mittaisia. Ne käynnistyvät yleensä aitojen makrotaloudellisten tekijöiden aikaansaamina ja jatkuvat sitten omalla painollaan pitkiä aikoja.

Kehittyvien maiden parantuneeseen suosioon vaikuttaneita tekijöitä ovat muun muassa:

  • raaka-aineiden vuoden alusta alkaen jatkunut hinnannousu on parantanut monen kehittyvän maan tilannetta
  • joissakin kehittyvissä maissa on nähtävissä orastavaa käännettä kohti parempaa
  • USA:ssa noteeratut kehttyneiden maiden osakkeet ovat kalliita

Jatkuuko tämä trendi vielä pitkään? Väestörakenteeltaan terveet kehittyvät maat tulevat luultavasti pärjäämään mainiosti. Väestörakenne ja yhteiskunnan systemaattisuus (selvät, yksinkertaiset säännöt ja vähän korruptiota) ratkaisevat tulevan kehityksen.

Kuvan lähde: Google finance

Huolellinen rahankäyttö on periytyvä arvo

Oletko suunnitelmallinen vai huoleton rahankäyttäjä? Se näyttää riippuvan paljolti vanhempiesi talouskäyttäytymisestä. Omalla esimerkillä ja myönteisellä tavalla puhua raha-asioista voi vaikuttaa oman jälkikasvun talouskäyttäytymiseen. LähiTapiola ja Marttaliitto pyysivät suomalaisia arvioimaan omaa, vanhempiensa ja lastensa talouskäyttäytymistä. 80 prosenttia niistä, jotka arvioivat vanhempansa suunnitelmallisiksi, arvioivat itsensäkin suunnitelmalliseksi rahankäyttäjäksi.

Suomessa ei sallita rikastumista - siksi ei ole kasvua

Yritykset eivät kasva, koska ei riskinotto ei ole yrittäjälle hyvä vaihtoehto. Riskien välttämiseen ovat vaikuttaneet hankala taloustilanne, heikentyneet markkinanäkymät, resurssien puute ja ennenkaikka se, ettei yrittäjä saa henkilökohtaista etua mahdollisesta onnistumisesta. Tekesin Innovaatiotoiminnan pullonkaulat -selvitys avaa syitä yritysten innovaatiotoiminnan panostuksien vähenemiseen.

”Meillä on väärä setti, mitä viedään. Palveluita pitäisi viedä, mutta tavaraa viedään. Miten sitten herätetään kasvuhalu, niin kannustimet tulisi saada paremmiksi. Suomessa ei sallita rikastumista ja pääomien kasaantumista, joten riskinotto ei ole houkuttelevaa”, toteaa Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju Tekesin järjestämässä Kasvu-tapahtumassa keskiviikkona.

Mayn hallitus ähisee puun ja kuoren välissä

Tyhmiä nuo englantilaiset, totesin brexitin jälkeen – koska he kuvittelevat voivansa syödä ja säästää kakun. Se ei varmasti onnistu, siitä pitävät huolen EU-maat omien intressiensä vuoksi. Eikä kyse ole vain heistä, vaan kaikista Britannialle tärkeistä taloudellisista toimijoista.

Pääministeri Theresa May totesi G-20 –maiden kokouksen viisastamana, että Britannia ei muuta radikaalisti siirtolaisjärjestelmäänsä, joka antaa etusijan EU-kansalaisille suhteessa muualta saapuviin. Kommentti raivostutti tietenkin brexitin kannattajat, jotka uhkaavat kostaa petoksen parlamenttivaaleissa. May itse ei tosin brexitiä ajanut, joskin tiukempaa siirtolaispolitiikkaa kylläkin, ja jotain sellaista hän edelleen lupaa. Mutta sävy on muuttunut paljon vähemmän uhmakkaaksi, kun routa alkaa jo poltella porsaan varpaita.

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Onko vaurastuminen vain kuvitelma

Helsingin Sanomat kirjoittaa 3.9. kuluttajahintojen laskeneen vuosina 1995-2015. Silti vanhoina hyvinä aikoina monia asia oli saavutettavissa suhteellisesti vähemmällä työllä.

HS artikkelissa oli vertailtu paljonko vuoden 1995 ja 2015 päivän keskipalkalla saisi erilaisia kulutushyödykkeitä. Mm. banaaneja, maitoa ja tiskiharjoja saisi 2015 päiväpalkalla noin 30 – 50 % enemmän kuin kaksikymmentä vuotta aikaisemmin. Samoin kestokulutushyödykkeitä (TV, matkapuhelin, kulmasohva) saisi vähemmillä työtunneilla nyt kuin 20 vuotta sitten.

Toisaalta monet tutkimukset kertovat, että viime vuosikymmenien talouskasvusta ovat hyötyneet lähinnä rikkain 1 % sekä kehitysmaiden keskiluokka (mm. Stiglitz: The Great Divide).

Lukiessani McNeill & McNeillin kirjaa ”Verkottunut ihmiskunta” törmäsin (sivulla 438) seuraavaan tietoon amerikkalaisten ostovoimasta reilut 100 vuotta sitten: ”Henry Fordin tehtaan työntekijä pystyi ostamaan kahden kuukauden palkalla itselle T-mallin Fordin”. 

Työllistämistuet eivät toimi - liikaa byrokratiaa

Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokas ei usko valtion tukiin perustuvaan työllistämiseen. "Työpaikat syntyvät, jos ovat syntyäkseen, etupäässä pieniin yrityksiin. Tukien hakeminen ja niistä raportointi on liian raskasta yrittäjälle, jonka päähuoli on kerätä tulosta viivan alle", kirjoittaa Suokas tuoreessa blogissaan.

Hallitus on sormi suussa. Työttömät pitäisi saada töihin, mutta työpaikkoja ei ole. Ratkaisua haetaan työttömien kyttäämisestä ja etujen leikkaamisesta. Tällä syntyy uusia työpaikkoja kuitenkin vain kyttääjille.

Kyösti Suokas kertoo kokemuksistaan seuraavasti "Menin ensimmäistä kertaa rakennustyömaalle 15-vuotiaana. Työkavereina oli muiden ohella juoppoja, jotka kävivät töissä selvinä kausinaan. Jos mestarin olisi pitänyt ennen palkkausta seurustella viranomaisten kanssa ja täyttää tukihakemuksia, ainakin minä ja Aperita-miehet olisimme jääneet työmaan ulkopuolelle."

Mainonta suuntautuu mainostajien omiin medioihin

Monen mollivoittoisen vuoden jälkeen mainonnassa näkyy selvä käänne ylöspäin ja mainosbudjetti on nyt 3,7% keskimääräisestä liikevaihdosta. Mainostajien Liiton jäsenyritysten aikeita kuvaavan Mainosbarometrin saldoluku on 36, kun se vielä tammikuussa oli -4. Kasvavat panostukset suunnataan ennen kaikkea verkkoon ja mainostajien omiin medioihin (sähköpostikirjet,...). Kysyntänäkymätkin koetaan valoisina. Suomalaiset yritykset keskittyvät vahvasti kotimarkkinoihin. Verkkokaupan osuus myynnistä on valtaosalla vaatimaton.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Eläkkeelle jo synnytyslaitoksesta?

Pakinoitsija Seppo Ahti alias Bisquit irvisteli aikoinaan intoa väitellä yhä nuorempana. Hänen pakinassaan nuorin väitteli jo sikiönä kohdusta käsin ultraäänen avulla. Otsikon olen siis tavallaan lainannut sieltä.

2007 aikoihin Sonera Plazalla piti blogia henkilö, joka pyrki eläkkeelle muistaakseni 30-vuotiaana. Ajoitus oli sellainen, että epäilen tämän henkilön häipyneen ns. takavasemmalle, jos ilmaisu sallitaan.

Nyt on jälleen näemmä ilmaantunut pari reipasta nuorta miestä, joilla on samantapainen tavoite. Onhan se tietysti hienoa, että väestön ikärakenteen vanhetessa nuorilla miehillä on noin jaloja päämääriä. Eräitä varauksia haluaisin kuitenkin esittää:

-Tuotto on mielestäni ainakin joskus ylimitoitettu. Muistelen jollain olleen tavoitteena 12 %:n tuotto.

Sivut

Tilaa syöte RSS - blogit