Hyppää pääsisältöön

Artikkelit aikajärjestyksessä

Paperisista asunto-osakekirjoista pyritään eroon

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

 Paperisista asunto-osakekirjoista luopumista ja sähköistä rekisteriä on pohdittu Suomessa jo kymmenisen vuotta, mutta hanke ei ole edennyt. Ympäristöministeriö tarttui asiaan viime vuonna ja selvitys asunto-osakkeiden sähköisestä rekisteristä valmistui ennen vappua. Finanssialan Keskusliitto (FK) oli työryhmän työssä mukana.

”Paperisessa asunto-osakekirjassa on kieltämättä hieman muinaisjäänteen piirteitä. Paperimuotoisten osakekirjojen siirtelyssä ja asuntojen tietojen kirjaamisessa pankkien vakuudenhallintajärjestelmiin kuluu aikaa. Sähköinen rekisteri nopeuttaisi näitä menettelyitä”, toteaa Finanssialan Keskusliiton lakimies Elina Kirvelä. Kirvelä oli FK:n edustajana ympäristöministeriön työryhmässä.

Keskiarvo: 4 (4 arviota)

Verkkokauppaliiketoiminta on saamassa ilmaa siipiensä alle

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Yritysohjelmistojen valmistaja SAP ja sähköisen kaupan ratkaisuja tarjoava suomalainen Smilehouse arvioivat, että suomalaiset b-to-b- (business to business) toimialan  yritykset investoivat lähivuosina noin 250 miljoonaa euroa verkkokauppojen rakentamiseen.

”Viimeaikainen verkkokaupoista käyty julkinen keskustelu on keskittynyt pääsääntöisesti vähittäiskaupan ja siten kuluttajille suunnattujen verkkokauppojen ympärille. Vähälle huomiolle on jäänyt se, että Suomessa b-to-b-yritykset tulevat tekemään tai niiden täytyy tehdä merkittäviä investointeja verkkokauppojen rakentamiseen lähivuosina säilyttääkseen kilpailukykynsä globaalissa kilpailussa”, sanoo Smilehousen johtava konsultti Jaakko Hallavo.

Keskiarvo: 4 (2 arviota)

Basf kemianala ja positiivinen muisti

Täällä puhuttiin, että hyvän ja markkinoita paremman sijoittajan hyvä ystävä on valikoiva muisti. Itse esittelen hyvän sijoitukseni eli kemianalan yrityksen Basfin. Aloitetaan lyhyen ajan osinkohisoriasta.

Vuodelta 2004 sait osakkeelta osinkoa 0,85. Vuonna 2004 osake maksoi noin 25 euroa ja kymmenen vuotta ostoksesi jälkeen olet saanut osinkoja jo 76% ostoksesi hinnasta ja nyt osakkeen osinkotuotto suhteessa ostohintaasi on 11%. Voit tietenkin myydä osakkeesi, jos niin haluat, saat siitä yli 80 euroa.  Todellisuudessa Basf maksoi tuona aikana enemmän osinkoja kuin käteisosinko kertoo. Vuonna 2004 osakkeiden lukumäärä oli 541 miljoonaa ja nyt osakkeita on 918 miljoonaa ja välissä on vuonna 2008 tehty osakkeen splitti 1:2. Mikäli olisit aina verottomasti ostanut osingoilla lisää osakkeita olisit saanut Basfilla vuotuista tuottoa 17,7%/vuosi.

Matematiikka on kummallista, kun osinko nousee trendinomaisesti lähes vuosittain, pitkään omistamalla alkaa saamaan todella hyvää tuottoa kymmenien vuosien omistukselle. Mikäli Basfin trendi jatkuu ja osinko kasvaa seuraavat kymmenen vuotta samaa tahtia eli 8%/vuosi niin vuodelta 2023 maksetaan osinkoa 5,9 euroa ja kokonaisosinko on jo 61 euroa 20 vuoden ajalta.

Keskiarvo: 3.3 (6 arviota)

Euron tulevaisuus

Käyttäjän mikko kuva

Olin Ajatuspaja Liberan tilaisuudessa "Euron tulevaisuus". Tilaisuudessa oli sellainen hullabaloo, että todennäköisesti kuulette asiasta lähipäivinä lisää eri tiedotusvälineistä. Raportoin tässä suoraan paikanpäältä Economicumista toivottavasti ensimmäisenä "toimittajana".

Tilaisuuden pihvi oli Euron tulevaisuutta käsittelevän kirjan julkistaminen. Julkistettavan kirjan oli kirjoittanut Liberasta riippumaton 12 henkinen työryhmä. Nähtyään kirjan Libera päätti sponsoroida teosta. Liberan aikaisemmat julkaisut ovat olleet korkeatasoisia. Niinpä, odotukseni olivat korkealla tämänkin tilaisuuden suhteen. Tälläkertaa jouduin kuitenkin pettymään. Kirjan tavoitteena oli olla "analyyttinen" katsaus euron tulevaisuuteen. Mielestäni tätä analyyttisyystavoitetta ei saavutettu. Sensijaan kirjassa oli asenteellista eurovastaisuutta. Ihmetyttää, että Libera naulitsi itsensä mukaan tälläiseen lähes uskonnolliseen euroskeptisyyden lietsontaan.

Keskiarvo: 3.9 (7 arviota)

Pisteet Jouko Karviselle

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

Stora Enson väistyvä CEO Jouko Karvinen on harjoittanut huomattavaa itsekritiikkiä etenkin paperisessa TE:ssä, vrt.

Tavan soisi yleistyvän. Hyvä on muistaa, että SKOP:n Wegelius ja KOP:n Lassila koppavasti kieltäytyivät koskaan tunnustamasta mitään virheitä tapahtuneenkaan. Pankkien hävittyä pörssilistalta epäonnistumisia ei edelleenkään analysoitu, vaan ko. miehet turvautuivat katkeraan saivarteluun. On valitettu, ettei media ole pystynyt jotain asiaa täsmälleen oikein kertomaan ja unohdettu, että median epätarkkuuden takana on ollut kyseisten herrojen oma puutteellinen ja sekava tiedottaminen.

Virheitten tunnustaminen on ensimmäinen askel sillä tiellä, jossa epäonnistumisia analysoitaisiin, niistä otettaisiin opiksi ja osattaisiin niitä jatkossa välttää, mikä koituisi koko talouselämän eduksi periaatteella ”En mää täsä syylissi kaipa yhtikäs. Konekivääri ja Lahtist mää kaipasi.”

Keskiarvo: 4.8 (5 arviota)

Kova luottamus - vaiko epätoivoinen pakkorako?

Käyttäjän Henri Myllyniemi kuva

Viimeisen lähemmäs kahden vuoden aikana osake- tai korkosijoittaja on päässyt erityisesti Euroopassa helpolla. Hyvin harvassa ovat kohteet, joiden ostaminen ei ole kannattanut tuona aikana. Laskin kotimaisen salkun arvonmuutoksen — ml. osingot ja luovutukset — hiljattain viimeisen 24 kuukauden ajalta. Tulos oli mykistävä +47,7 prosenttia. Tämä siis aikakautena, jolloin maamme on taonnut bkt-mittariin kahden peräkkäisen vuoden osalta miinusmerkkiset lukemat ruutuun. Ja kun katson eriteltynä listaa niin siellä on hyviä sattumia joukossa, mutta toki myös lähiajan riskipapereiksi laskemiani kohteita, joiden uskon kuitenkin kääntyvän myöhemmin. Mutta nyt ne jälkimmäiset näyttäytyvät nätisti punaisella. Ilman tällaisia liikkeitä kahden vuoden luvut olisivat vieläkin pökerryttävämpiä.

Tarkastelujaksoon valintaan vaikutti myös se, että toukokuussa 2012 katsoin hintatason olevan kohdillaan, ja olin enemmän ostolaidalla. Olen joutunut harmikseni tekemään pieniä liikkeitä, milloin mistäkin syystä. Täysin manipuloimaton lukema ei siis ole. Mutta ilman tällaisia "peukalointejakin" talouden fundamenteilla on ollut hyvin vähän tekemistä lopputuloksen kanssa.

Keskiarvo: 3.1 (7 arviota)

Sergion listan päivitys

Käyttäjän sergio kuva

http://www.piksu.net/sivu/sergion-lista

 

Nousussa:

Nokian Tyres Plc

Elisa Corporation

Nordea Bank AB FDR

Panostaja Oyj

Lassila & Tikanoja Plc

Aspo Plc

Fiskars Corporation

Konecranes Plc

 

Laskussa:

Norvestia Plc

ABB Ltd

Vacon Plc

Orion Corporation B

Sandvik AB

Teleste Corporation

 

 

 

Keskiarvo: 3.5 (2 arviota)

Vakuutusyhtiöillä kelpo tulosvuosi

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Vakuutusyhtiöiden tulosvuosi 2013 jatkui edellisvuoden tapaan vankassa kasvussa. Liikevoitot ja kokonaistulokset olivat hyviä. Myös yhtiöiden vakavaraisuus säilyi vahvana. Sijoitusmarkkinoilla vuosi oli kasvuaikaa. Vakuutusyhtiöille se näkyi hyvinä tuottoina eritoten osakesijoituksista. Sen sijaan heikko työllisyystilanne kutisti maksutulon kehitystä työeläkevakuutuksessa selviää Finanssialan keskusliiton julkaisemasta  Vakuutusyhtiöt Suomessa 2013 tutkimuksesta.

Vahinko ja henkivakuutuksen markkinaosuudet (Lähde: Finanssialan keskusliitto)

Keskiarvo: 4 (1 arvio)

Pitkä viive kirjoittamisen suhteen

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva
Posted in

Edellisestä kirjoituksesta on kulunut monen monta kuukautta. Lumet ovat lähteneet Kainuusta ja järvikin lainehtii vaapaana. Olen hakenut itselleni uusia kirjoittamisen teemoja ja aiheita.

Kirjoitin aikoinaan blogeissani ahkerasti Nokiasta, Metsäteollisuudesta ja Sotkamoon muuton jälkeen myös kaivosteollisuudesta. Olenkohan pahanilman lintu, kun kaikki kiinnostavat kohteet ovat joko myyneet osia liiketoiminnoistaan tai ovat niin henkitoreissaan, ettei sydänvalvontayksikössä kehtaa yskästääkään.

No, eivät ne minun syytä ole, mutta itsetuntoa uhkunut teknosuomi ruoskii itseään minkä ehtii ja etsii ilmeisesti aidosti uutta alkua useille taantuville toimialoille.

Metsäteollisuuden "biotalousuutiset" menevät läpi, vaikka kyseessä on "letter of intent" -tyyppisiä lausahduksia, että "teemme investointipäätöksen vuoden kuluttua, jos saamme rahat kasaan ja jos markkinat näyttävät käppyröille nousua".

Talvivaara teki 2013 yli 700 000 000 miljardin euron tappion (rakkaat ystävät, kirjoittajan inflaatiovaraus ennakoi 1930-luvun paluuta), silti rutiköyhä yhtiö jatkaa toimintaansa. Ministerit ovat ihmeissään ja piensijoittajat tankkaavat kaivosjättiä numeroista piittaamatta.

Keskiarvo: 3.5 (4 arviota)

Ukraina

Posted in

Ukrainan tilanne on sekaisin ja se on ollut sitä jo vähintään 20 vuotta. Kyse ei ole pelkästään Venäjän ilkeydestä tai hyväntahtoisuudesta vaan ukrainalaiset eivät vain tule toimeen omillaan. Heillä ei ole siihen lähitulevaisuudessa mahdollisuuksia, mutta toivottavasti tulevaisuudessa, vaikka vaikeaa siihen on uskoa.

IMF on luvannut Ukrainalle rahaa peräti 17 miljardia kahdessa vuodessa. Se on paljon rahaa, mutta nyt aluksi rahaa annetaan vain 3,2 miljardia, jos annetaan. Onhan muutkin luvanneet apuaan kuten EU, Kanada ja Japani noin 15 miljardia, mutta heillä on omia ehtojaan, jotka ovat sidottu uudistuksiin kuten kaasun hintaan. Ukrainan hallituksella ei ole juurikaan voimia tehdä mitään.

Venäjä maksoi sopimuksen mukaan Sevastopolin sotilastukikohdasta vuokraa Ukrainalle 526,5 miljoonaa vuodessa ja tämän lisäksi vielä vuokraa 97,75 miljoonaa oikeudesta käyttää vettä ja radiotaajuuksia. Nyt on kuulemma vesi katkaistu Krimiltä eli eiköhän maksutkin ole lopetettu. Summat tuntuvat joistakin pieniltä, mutta köyhästä ne tuntuvat suurelta. Ukrainan budjetti on 56 miljardia ja se on ollut miinuksella jo vuosia. Edellisellä kerralla Ukraina ei selvinnyt IMF:än ehdoista ja rahaa ei tullut luvatunmukaisesti. Viimeksi Ukraina halusi IMF:ltä rahaa vuosina vuosina 2008 ja 2010 jolloin viimeksi käännyttiin lännen puoleen.

Keskiarvo: 3.7 (3 arviota)

Markkinakatsaus

Keväisin osakemarkkinat tekevät usein reippaan dropin, ja sellaisen tuoksu on aika vahvasti ilmassa jälleen – osassa pörsseissä loiva lasku on joka tapauksessa jo päällä. Syveneekö liike kunnon roiskaukseksi, mene tiedä, mutta merkkejä sen puolesta ei ole vaikea löytää, vaikka mihinkään varmuuteen ei voi tuudittautua.

Moni pörssi on tahkonnut kapeassa markkinahaarukassa viime kuukaudet, OMX välillä 7000 – 75000, Dax välillä 9000 – 9700. Daxissa jokainen ralli on pysähtynyt aina hiukan alemmas kuin edellinen; viimeisin niistä sai hädin tuskin korkattua 9600. Se on luonut piikkien päälle loivasti laskevan trendilinjan, joka alkoi vuodenvaihteessa, ja jota on rakennettu jo neljän rallin voimin.

Vastaavia kuvioita löytyy monesta pörssistä. Ja yhteistä niille on, että usea pitkä indikaattori on vahvassa laskussa. Se ei automaattisesti tarkoita, että markkinahaarukasta syöksytään alaspäin liikkeen päätteeksi. Suunta voi olla ylöspäinkin – mutta aika varmaa on, että kumpaan suuntaan liike nytkähtääkin lopulta, se tekee sen aika rajusti. Markkinahaarukat ovat luonteeltaan sellaisia, että kun karsseri päättyy eli kurssit pääsevät kopista, ne tekevät sen voimalla.

Keskiarvo: 3.9 (9 arviota)

Omat Rahat Katsaus: Nyt kannattaa sijoittaa kasvumarkkinoille

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Salkkusivu jossa enemmän tietoja

rvonmuutokset: Vuoden alusta +3.7%,  alusta (27-05-2010) +59,2% 

 

Yleistä:

Taloudesta on saatu kuukauden aikana pääsäntöisesti positiivisa uutisia.

  • USA:ssa työpaikat lisääntyivät 288-tuhannella huhtikuussa ja työttömyysaste on laskenut 6.3%. Tosin työvoiman ulkopuolelle on jättäytynyt melko iso osa työllisyysasteen ollessa 62.8%. Itse asiassa USA on työllisten määrässä lähellä kaikkien aikojen ennätysmäärää. Inflaatio loistaa poissaolollaan ja talous on hitaassa mutta selvässä kasvussa
  • Euroopassakin talous näyttää vähitellen kääntyvän kasvuun. Markit:n kokoama ostopäälliköiden indeksi kohosi arvoon 53.4 (53), selkeästi yli kasvua indikoivan 50:n rajan. Kasvua indikoidaan nyt jopa Kreikkaan. Inflaatio pysyy sitkeän alhaisena 0.7%, mutta ECB tuskin tekee mitään repäisevää, onhan talous kasvuraiteella ja osunee 1.2% ennustettuun arvoon.
  • Kiinan talous ohittanee USA:n ostovoimakorjatuissa luvuissa jo tänä vuonna. Mailmanpankin valuuttojen ostovoimaa vertaileva tutkimus (jossa vertailuvuosi 2011) parantaa Yanin ostovoimaa niin paljon että Kiianan ostovoimakorjattu kansantuote jäi vain 13% USA:sta jälkeen vuonna 2011. Tästä seuraa että Kiina on todennäköisesti jo tänä vuonna mailman suurin talous. Uutista ei Kiinassa otettu hyvin vastaan. Siitähän saattaa seurata suurempi vastuu mailmantalouden tilasta. Tosiahan on että Kiianalinen on keskimäärin vielä köyhä jenkkiin verrattuna.

Alan vähitellen verrata menestystäni FTSE All-World indeksiin. Tämä noteerataan taaloissa, joten koska oma salkkuni on euroissa pitää vielä arvo muuntaa euroiksi. FTSE All-World  muutos vuoden alusta oli euroissa +0.55%, joten hieman paremmin on toistaiseksi mennyt.

Strategia:

Talous kasvaa kehittineissä maissa - hitaasti. Osakkeiden arvostustaso tuntuu kuitenkin korkealta. Esimerkiksi Ishares core SP500 ETF:n (IVV) p/e-suhde on 22 eikä eurooppakaan tunnu sen halvemmalta.. Monien kehittyvien maiden indeksit ovat jääneet jälkeen länsimaista. Kasvun on vähitellen valuttava myös kehittyviin markkinoihin minkä odotan nostavan näitä "jälkeenjääneitä indeksejä" länsimaita nopaemmin. Koska pidän edelleen euroa käsittämättömän yliarvostettuna alipainotan euroissa noteerattuja osakkeita - mitä tanhansa muuta, mutta pois euroista! Euron aikanaa heiketessä saa muissa valutoissa sijoittanut ylituottoa. Hyvä vaihtoehto sille joka ei halua tai voi suoraan käydä näillä markkinoilla kauppa voi olla kehittyvien markkinoiden tae Kiinan ETF (IEMG ,FCHI).

 

Keskiarvo: 3.9 (8 arviota)

Työehtosopimusten yleissitovuus on oikeusvaltion vastaista, mutta silti järkevää

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Työehtosopimuksen yleissitovuus tarkoittaa sitä, että työsopimuslain mukaan myös järjestäytymättömän työnantajan on noudatettava työehtosopimuksen  määräyksiä.

Suomen Yrittäjät on aika-ajoin toivonut, että yleissitovuutta heikennettäisiin ja nyt myös Tekniikan Akateemiset ruoti asiaa jäsenlehtensä pääkirjoituksessa. Yleissitovuus on sekä työnantaja- että työntekijäjärjestöjen etujen mukaista. Tällä varmistetaan, että työmarkkinajärjestöjen välisillä yleissitovilla työsopimuksilla voidaan sopia kaikkien palkoista ja työehdoista. Työmarkkinajärjestöistä tulee tämän säädöksen seurauksena yhteiskunnallisia ja valtiollisia päättäjiä. Yleissitovuus on korporatiivisen yhteiskuntajärjestyksemme kulmakivi.

Yleissitovuus on oikeusvaltion periaatteiden vastaista

Yleissitovuus lienee nykyisessä muodossaan hyvien oikeusperiaatteiden vastainen. Siinä yksityisille järjestöille annetaan sopimusoikeutta yli kaikkien näihin järjestöön kuulumattomien toimijoiden. Tämä on sopimusoikeuden periaatteiden vastaista. 

Työehtosopimuksella voidaan sopia järjestäytyneille työnantajille tiettyjä mahdollisuuksia ohittaa lainpykäliä. Näitä mahdollisuuksia ei ole järjestäytymättömillä työnantajilla. Tämä loukkaa yhdenvertaisuutta lain edessä.  Suomen yrittäjät on tehnyt asiasta jo vuonna 2006 Euroopan Neuvostolle kantelun, joka ei kuitenkaan ole johtanut muutoksiin. 

Käytännön syyt puoltavat yleissitovuuden säilyttämistä

Yleissitovuus rikkoo oikeusvaltion periaatteita, mutta tätä täytyy katsoa läpi sormien. Käytännön edut puoltavat yleissitovuuden säilyttämistä:

Keskiarvo: 3.6 (7 arviota)

Taksimiesten tietotoimisto

Käyttäjän Norvestia kuva

Kirjoitusvuorossa Juha Kasanen

 

Kenellekään ei ole enää uutinen, että Suomen talous kyntää syvällä. Pääministerikin on saanut jo suossa tarpomisesta tarpeekseen ja on ilmoittanut lyövänsä hanskat tiskiin kesällä. Suomen vuonna 2008 alkanut kriisi alkaa jo kohta olla krooninen.

Osa Suomen talouden ongelmista tulee ulkoa annettuina ja liittyvät koko maailman heikkoon talouskasvuun. Näiden lisäksi on koko joukko itse aiheutettuja sössimisiä. Yksi ilmeinen virheratkaisu oli vuodenvaihteessa voimaan tullut edustuskulujen verovähennysoikeuden muutos. Uuden käytännön mukaan edustuskuluja ei saa vähentää enää yritysten tuloslaskelmassa kuluina, vaan ne vähennetään vasta verojen maksun jälkeen suoraan tuloksesta.

Keskiarvo: 3 (11 arviota)

Suomen väestö ylittää parin vuoden päästä 5,5 miljoonan rajan

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Suomi koetaan edelleen houkuttelevaksi maaksi asua ja tehdä töitä. Tilastokeskuksen / findikaattorin mukaan ulkomailta muutti Suomeen vuoden 2013 aikana 31 940 henkeä. Määrä on 660 edellisvuotta suurempi ja suurin luku itsenäisyyden aikana. Nettomaahanmuuttoa kertyi yhteensä 18 050 henkeä.

Suomen väestönkasvu kautta historian (Lähde: Tilastokeskus); vuoden 1811 alueliitosten vaikutus poistettu

Suomen kestävyysvaje, työtä tekevien suhteellisen osuuden lasku, johtuu väestötilastojen valossa työntekoon, tulonsiirtoihin, sosiaaliturvaan ja eläkeikään liittyvien vanhojen asenteiden vahvasta ankkuroitumisesta lainsäädäntöön ja asenteisiin. Suomeen virtaa ulkomailta osaavaa ja taitavaa työvoimaa ja väestö kasvaa tämän virran ansiosta ripeää vauhtia ylittäen parin vuoden päästä jo 5,5 miljoonan rajan. 

Keskiarvo: 3 (2 arviota)

Asuntolainoja otetaan vähemmän ja takaisinmaksuajat ovat lyhyempiä

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomalaisten ottamien suurten asuntolainojen kasvu on taittunut ja keskimääräinen asuntolainan takaisinmaksuaika on hieman lyhentynyt. Lainanottajat ovat varautuneet hyvin korkojen nousuun lisäämällä säästämistä. Nämä tiedot selviävät Finanssialan Keskusliiton Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat -tutkimuksesta, johon haastateltiin 2 400 15–74-vuotiasta henkilöä helmikuussa 2014.

Asuntolainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika (Lähde: Luotonkäyttö ja maksutavat tutkimus)

Keskiarvo: 4 (1 arvio)

Lontoon kuulumisia

Käyttäjän sergio kuva

Astra Zeneca yhtiökokous

 

Astra Zenecan yhtiökokous järjestettiin Lontoossa Lancaster  London-hotellissa torstaina 24.4.

 

Suomalaiseen kokouskäytäntöön verrattuna huomasin muutamia eroja.

 

  1. Koko hallitus istui edessä kasvot yleisöön päin korokkeella, hyvä ratkaisu mielestäni
  2. Osanottajat olivat hyvin aktiivisia tekemään kysymyksiä, myös vaikeita ja kriittisiä
  3. Joka päätöksestä järjestettiin äänestys lomaketta rastittamalla, tämä oli erikoinen ratkaisu, enkä jaksanut jäädä odottamaan lopputuloksia, ne kylläkin löytyvät nyt netistä:

 

http://www.astrazeneca.com/Investors/Shareholder-information/Annual-General-Meeting

 

Master Investor

 

 

Keskiarvo: 4 (5 arviota)

Nykymuotoinen lehdistö kuolee

Posted in

Yhdysvalloissa, maassa jota meidänkin yrityselämämme seuraa viiveellä, The Newspaper Association of America (NAA) on raportoinut kolmen kuukauden välein jäsenyritysten mainosmyyntiä ja se on nyt laskenut 26 peräkkäistä neljännestä. Tämä on tarkoittaa yli kuuden vuoden jatkuvan laskua liikevaihdossa. Nyt emme voi enää seurata tuota liikevaihdon kehitystä yhtä intensiivisesti, koska järjestö päätti harventaa liikevaihdon kehityksestä tiedottamisen tapahtuvaksi kerran vuodessa. On kuulemma liian tuskaista tiedottaa jatkuvasta laskusta, uskon sen. Liikevaihdon pudotus on 6%-7% vuodessa, mikä on nopeaa. Pudotus on ollut niin hurjaa, että realisesti mainonta on pudonnut yli 70% vuosituhannen vaihteesta ja nyt se on jopa pienempää realisesti kuin vuonna 1950 jolloin tilastoa alettiin pitämään. Digitaalisuus on täydellisesti epäonnistunut, mainonta on karannut lehtiyhtiöiltä. Tämä kehitys on vielä alussa ja lehdet tulevat nykymuodossaan katoamaan. Toistan vielä, printtilehdistön mainosrahat ovat viidessä vuodessa menneet puoleen ja monelle mainokset ovat päätulonlähde. Tutkiva- analysoiva journalismi on  ainoa syy lukea lehteä ja sen tuottaminen on kallista. Se on niin kallista, että lehdillä ei ole varaa tehdä sitä.

Keskiarvo: 4.3 (8 arviota)

Liittoutumattomattomuus ei ole itseisarvo; turvallisuus syntyy yhteistyöstä

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Sotilasliitot ovat puolustusbudjettien kutistumisesta ja kauppasuhteiden syvenemisestä huolimatta edelleen tärkeä osa maailman turvallisuusjärjestelyä. Sotilasliitot luovat olemassaolollaan vakautta ja turvallisuutta. 

     

Suomen rajanaapurien puolustusliitot Nato ja CSTO (Lähde: Wikimedia Commons)

Suomi on edelleen kahden sotilasliiton välissä, vaikka onkin vahvasti kallellaan kohti Natoa.

Venäjä johtaa "Collective Security Treaty Organization" (CSTO) nimistä sotilasliittoa, joka pyrkii kehittämään jäsenmaidensa yhteistä puolustusta ja kieltää niiltä keskinäisen aggression. Tämä liitto pystyy parhaimmillaan vähentämään keski-Aasian valtioiden keskinäistä aggressiota ja rauhoittamaan aluetta ja luomaan keskinäistä luottamusta. Se on siksi arvokas osa maailman turvallisuusjärjestelyä ihan samalla tavoin kuin Nato.

Suomelle Venäjä (/CSTO) ei muodosta uhkaa eikä myöskään Venäjälle ole uhkaa Suomesta. Molemminpuoleiset taloudelliset suhteet ovat kummallekin liian arvokkaita. Ja on molempien, ja ennen kaikkea Suomen etu että maidemme välit pysyvät hyvinä ja luottamuksellisina.

Keskiarvo: 4.7 (3 arviota)

Imperiumi hakee vastaiskua

Posted in

Venäjän voimapolitiikka pakottaa Euroopan muokkaamaan energiapalettiaan. EU saa kolmasosan kaasustaan Venäjältä, ja puolet tuosta määrästä kulkee Ukrainan kautta. Moni EU-maa on syvästi riippuvainen venäläisestä kaasusta, mikä heikentää EU:n energiaturvallisuutta ja Venäjä-politiikan yhtenäisyyttä. Tähän on tulossa pysyvä muutos, ellei Venäjä reivaa nopeasti voimapolitiikkaansa. Se olisi pieni ihme.

Puolan pääministeri Donald Tusk ehdotti sanomalehti Financial Timesissa ratkaisuksi EU:n energiaunionia. Sen ytimenä olisi ostokartelli: EU toimisi Venäjän suuntaan yhtenäisenä kaasuasiakkaana. Komissio neuvottelisi hinnat ja toimitusehdot kaikkien maiden puolesta. Venäjä ei voisi pompotella yksittäisiä maita poliittisin perustein kuten nyt. Venäjä on ylipäänsä pyrkinyt ohittamaan EU:n kaikissa asioissa suosimalla kahdenvälisiä suhteita. Hajota ja hallitse –strategia on toiminut varsin hyvin. Venäjä-suhteiden kannalta Tuskin ehdotus on perusteltu, ja se voi saada näissä oloissa kannatusta, vaikka näin suuren vallan luovuttaminen komissiolle on ison väännön takana. Jotain tällaista voi silti olla tulossa.

Keskiarvo: 3.6 (5 arviota)

Perinteellinen taksi on kuin ääni menneisyydestä

Posted in

Ihmettelen Suomen Taksi-monopolia. Kun kävelen tienposkea, niin autot ajelevat liki tyhjillään kuka minnekkin. Moni varmasti ottaisi mielellään kyytiläisen joko pientä korvausta vastaan tai jopa ilmaiseksi. Maailmalla on palveluita jotka iskevät tämän palvelun ja toimivat hienosti. Joku saa extraa ja osa taas jopa ammatin, joka tapauksessa autot ja ihmiset kohtaavat ja voivat auttaa toisiaan. Esimerkiksi Lyft (www.lyft.me) palvelussa vaatimuksena on vähintään 23 vuoden ikä ja pitää omistaa uudehko auto (vuosimalli 2000 tai uudempi) mikä on hyvässä kunnossa sekä älypuhelimen. Sovellus ladataan puhelimeen jossa voit myös arvostella kuljettajan joten äkkiä sana leviää mikäli kuljettaja ei ole luotettava päinvastoin kuin nykyiset taksikuljettajat.  Nämä palvelut purkavat hyvin taksijonoja sekä mahdollistavat tarvetta luopua omasta autosta.

Maksut tapahtuvat palvelun kautta ja kuljettajalle ei makseta suoraan mitään. Näin ollen matka on turvallisempi niin kuljettajalle kuin matkustajallekin. Uber palvelu on tämäntapaisten palveluiden markkinajohtaja ja noita on kaipailtu Suomeenkin (http://www.hs.fi/sunnuntai/a1380945930056), tarvetta ainakin olisi. Tämä on malli mikä tulee lyömään itsensä lävitse kun vaan taksi-mafia saadaan Suomesta purettua. http://nyt.fi/a1305812137945

Keskiarvo: 4 (5 arviota)

Pääministeri Jan Vapaavuori?

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa Hannu Lehtilä

Kokoomus on Suomen bisnesmäisimmin johdettu puolue. Vaikka sen säännöt perustuvat muiden puolueiden tapaan yhdistyslakiin, muu toiminta onkin sitten jo kuin suoraan bisneselämästä lainattua. Ja itse asiassa se onkin sitä. Puheenjohtaja Jyrki Kataisen aisapariksi vuonna 2004 valittu puoluesihteeri Harri Jaskari kehitti palkitsemiseen, optioihin ja tulospalkkioihin nojaavan mallin USA:ssa vietetyn opintomatkan tuloksena. Eikä aikaakaan kun kannustusjärjestelmä nälkäisine paikallisjohtajineen sai uinuvien kansallisseurojen vedet liikkeelle, ja tulosta ynnä vaalivoittoja syntyi. Harri Jaskari joutui jättämään yksityiselämänsä sotkujen takia puoluesihteerin työt parin vuoden jälkeen, mutta loistokopin nappasi Taru Tujunen, joka jatkoi siitä mihin Jaskari jäi. – Nyt kokoomus on maan suurin puolue, sillä on pääministerin paikka ja presidenttinäkin oma mies, kokoomuksen entinen puheenjohtaja Sauli Niinistö.

Keskiarvo: 3.9 (9 arviota)

Intia on maaindeksien kovin nousija

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Maakohtaisiin indekseihin sijoittaminen on pitkäjänteistä työtä. Trendit ovat selkeitä, pitkiä ja kestävät tyypillisesti vuoden tai pari. Japani pärjäsi viime vuoden kevääseen saakka hyvin ja kääntyi sitten vaakasuoraan liikkeeseen. USA:n ja Saksan pari vuotta kestänyt muita voimakkaampi nousutrendi näyttäisi sekin olevan taittumassa.

Uutena merkittävänä tulokkaana on Intia, jonka nousu näyttäisi olevan kestävää.

Oleellisia seurattavia tekijöitä ovat poliittiset riskit sekä osakemarkkinoiden yleiset arvostustasot. Intia, Venäjä, Italia ja Kreikka ovat erilaisilla arvostustasomittareilla edullisia markkinoita. Kaikilla on taloudellisia ongelmia ja osakkeiden edullinen arvostustaso heijastelee sijoittajien arviota kohonneesta riskitasosta. 

Oheisessa taulukkoon on järjestetty maat osakkeiden price/sales (P/S) mukaiseen järjestykseen. Sales eli yritysten yhteen laskettu liikevaihto on maaindeksejä tarkasteltaessa melko lailla suhdanneriippumaton tekijä. Liikevaihdon arvostus kertoo maaindeksien kohdalla paljon siitä miten paljon sijoittajat luottavat kyseisen maan yrityksiin, politiikkaan ja talouteen.  

Maaindeksien tunnusluvut (Lähde: Piksu maaindeksivertailu)

Keskiarvo: 4.8 (4 arviota)

Maailmantalous jatkaa IMF:n mukaan tervehtymistään; Suomi viiden huonoimman talouden joukkossa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Maailmantalouden kasvu on IMF:n tuoreen talouskatsauksen (IMF World Economic Outlook) mukaan lähtenyt käyntiin ja riskit ovat pienentyneet. Maailmantalous kasvaa tänä vuonna jo 3,6% vauhtia. Kehittyneiden maiden taloudet kasvavat ennusteen mukaan 2,25% ja kehittyvät tänä vuonna jo noin 5% kasvuvauhdilla.

Kasvu ei kuitenkaan ole vielä tavoittanut kaikkia maita. Vuoden 2014 kasvun suhteen huonoimmassa kunnossa olevat taloudet ovat Libya, Suomi, Venezuela, Päiväntasajan Guinea ja Kroatia. Maamme kuuluu valitettavasti tähän joukkoon. 

IMF:n maailmantalouden kasvuennuste (Lähde IMF World Economic Outlook)

Keskiarvo: 3.6 (11 arviota)

Sijoitusvakuutukset auttavat harvoja, mutta vahingoittavat yhteiskuntaa

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Säästö ja sijoitusvakuutukset tarjoavat sijoittajalle monia etuja:

  • Vakuutuksen tuottoa verotetaan vasta vakuutusajan lopussa ja pääoman voi nostaa jo aiemmin ilman mitään veroseuraamuksia
  • Edunsaaja voi olla kuka tahansa ja tällä voidaan ohittaa esimerkiksi perintöverolakia
  • Eläkevakuutus on lähiomaisille kuolemantapauksessa perintöverovapaata tuloa aina 35'000€ saakka
  • Vakuutukseen sijoitettuja omaisuuseriä voidaan siirrellä eri sijoituskohteiden välillä ilman että siitä syntyy veroseuraamuksia. Verot lankeavat vasta vakuutusajan lopussa tai kun tuottoja nostetaan

Yksittäiselle säästäjälle sijoitusvakuutus voi olla oivallinen veronvälttelykeino, kunhan löytää kohtuuhintaisen vakuutustuotteen, joka antaa hyvät mahdollisuudet käyttää vakuutuskuoren sisällä erilaisia sijoitusmuotoja. (lisää tietoa: finanssivalvonta)

Yhteiskunnalle lain mukaiset tuotteet ovat puhtaasti vahingollisia:

  • Monet pankit ja vakuutusyhtiöt markkinoivat näitä tuotteita keinona kiertää veroja. Se että ihmiset ja palveluntarjoajat keskittyvät avoimesti kiertämään veroja on vahingollista yleiselle moraalille.
  • Näiden "veronkiertotuotteiden" ympärille rakentuu paljon liiketoimintaa ja työpaikkoja. Tämä on muusta poissa. Sen sijaan että finanssiala rakentaisi hyviä rahastotuotteita ja niiden kautta kansainvälistä kilpailukykyä ne panostavat parhaita resursseja veronkiertotuotteiden suunnitteluun ja markkinointiin. Näillä Suomi spesifisillä tuotteilla ei luoda finanssialan kansainvälistä kilpailukyä. 
  • Veronkiertotuotteet haittaavat salakavalasti myös säästäjiä. Sen sijaan että säästäjät keskittyisivät etisimään hyviä yrityksiä tai hyviä yrityksiä rahoittavia rahastoja he keskittyvät epäolennaiseen - kompleksisen ja sairaan verolainsäädännön porsaanreikien ymmärtämiseen. 
Keskiarvo: 3.8 (17 arviota)

Roudasta rospuuttoon

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa Mika Huhtamäki

Tilastojen valossa Suomen talous on ollut syöksykierteessä 2010 alkaen, jolloin kauppatase putosi kohti nollaa. Viimevuosina kauppataseen tunnusväri onkin ollut huutavan punainen, talouden näkymien yhä synketessä. Ja nyt ilmassa on jo itseään toistava negatiivisuuden kierre, jonka korjaamiseen vaadittavia rohkeita toimenpiteitä ei vielä uskalleta ääneen lausua.

Kansantalouden luvut näyttävät huolestuttavilta, kyseessä ei ole enää pieni kevätflunssa, vaan yhä paheneva krooninen tauti. Lisäksi näyttää siltä, että nousu uuteen kukoistukseen ei tapahdu hetkessä, vaan joidenkin arvioiden mukaan saatamme kohdata kadotetun vuosikymmenen. Kyseessä ei välttämättä ole enää arvio, sillä tämä näkyy jo kotimarkkinoilla toimivien yritysten päätöksissä. Suomen markkinoihin keskittyvät yhtiöt ovat näkyneet uutisissa laskeneen myynnin ja irtisanomisia koskevien uutisten valossa. Samalla jopa peruspositiiviset kiinteistövälittäjät ovat muuttaneet äänensävyä, enää juuri kukaan ei puhu asuntojen hintojen jatkuvasta arvonnoususta, vaan hintatason vakiintumisesta ja kauppamäärien laskusta.

Keskiarvo: 3.9 (9 arviota)

Sipilän elvytysvisio on ylenpalttinen ja ristiriitainen

Posted in

Keskustan puheenjohtajan Juha Sipilä hinkuaa pääministeriksi hurjilla lupauksilla, jotka tuovat mieleen Veikko Vennamon – hän kun uhosi aikanaan poistavansa Suomesta työttömyyden olikohan puolessa vuodessa. Pikkupuolueesta hallitukseen hurjalla vaalivoitolla loikannut SMP ei kyennyt lupausta lunastamaan. Ja aika lailla utopistisilta kuulostavat Sipilänkin yhtä hurjat visiot, vaikkakin perustaltaan hiukan realistisimmilta.

Sipilä on puhunut jo pitkään valtion omaisuuden myynnistä startup-yritysten rahoittamiseksi. Aiemmin hän on puhunut mm. bioteknologiarahastosta, jonka kautta valtio kanavoisi myyntiomaisuutta työpaikkojen luomiseen. Viime puheissa sektorien määrä on kasvanut, mutta rahoitusmalli pysynyt samana. Keskustalaiset käyttävät eufemismia ”valtion ei-strategisen omaisuuden muuttaminen toiseen muotoon”.

Keskiarvo: 4.6 (10 arviota)

Haagalaiset voivat hakea toimeentulotukea sähköisesti

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva
Posted in

Vaikka erilaiset komiteat ja mietinnöt kertovat, että Suomi on jäänyt jälkeen informaatio- ja viestintäteknologian soveltamisessa, Helsingin kaupungin sähköinen asiointi etenee. Otsikon mukaisesti nyt myös Haagalaiset voivat hakea toimeentulotukea sähköisesti.

Kovin monen moista tukea ja apua on satavilla sekä kuntalaisille että yrityksille ja järjestöille. Alaotsinko Kuntalaispalvelut alta löytyy 45 erilaista sähköisesti haettavissa olevaa palvelua mm. Nuorisotoimi, leiriavustuksen ennakkohakemus; Kulttuuritoimi, projektiavustushakemus (Helsinkiläiset taiteen ammattilaisryhmät ja yhteisöt voivat hakea avustusta produktioiden ja festivaalien tuottamiseen sekä kansainvälisiin vierailuihin.) tai Opetustoimi, iltapäivätoiminnan maksuvapauskompensaatioavustushakemus (Järjestöt ja muut yhteisöt voivat hakea perusopetuslain mukaisen iltapäivätoiminnan maksuvapautuskompensaatiota maksuhuojennusten takia menetetyistä asiakasmaksuista)

Keskiarvo: 2.7 (3 arviota)

Ilkka Niiniluoto on luotsannut yliopistolaitosta kohti sivistysyliopistomallia

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Kävin kuuntelemassa ystäväni ja Helsingin yliopiston entisen rehtorin ja kanslerin, filosofin ja matemaatikon Ilkka Niiniluodon jäähyväisluentoa. Hänen aikanaan Helsingin yliopisto ja yliopistolaitos ylipäätään on hyvin täyttänyt tehtävänsä tiedon ylimpänä vartijana ja tavoittelijana. Yliopistolaitos on tarjonnut meille suomalaisille korkeinta sivistystä ja tietoon perustuvaa ymmärrystä. Ilkka Niiniluodon yliopisto on ollut ennen kaikkea sivistysyliopisto ja tutkimuslaitos ja vasta toissijaisesti erilaisiin virkoihin ja lain määrittelemiin tehtäviin valmistava ammtillinen oppilaitos. Korkein päämäärä on ollut tieto itsessään.

Rajatut ammattipätevyysvaatimukset yhdistettynä laajaan perustietämykseen on kestävä ratkaisu

Ilkka Niiniluodon lähestymistapa on ollut yhteiskunnallemme siunaus. Ammattinimikkeet ja niihin liittyvät erittäin pitkät ja yksityiskohtaiset koulutusputket ovat osoittautuneet muuttuvassa maailmassa kansantaloutta jäykistäviksi kahleiksi. Arvokkaimmaksi asiaksi on osoittautunut sivistys ja pyrkimys tietoon ja hyvään toimintaan. Kohtuullisen rajatut ammattipätevyysvaatimukset yhdistettynä laajaan perustietämykseen on osoittautumassa kestäväksi ratkaisuksi. 

Keskiarvo: 3.7 (3 arviota)

Rakentaminen vähenee entisestään

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Viime vuonna toteutui pitkään enteilty käänne: korjausrakentamisen määrä ylitti uudisrakentamisen. Talonrakennustöiden aloitukset painuivat poikkeuksellisen alhaiselle tasolle, alle 31 miljoonaan kuutiometriin, eikä nousua ole luvassa kuluvana vuonna selviää Rakennusteollisuuden suhdannekatsauksesta. Korjausrakentaminen sen sijaan jatkaa tasaista kolmen prosentin vuosittaista kasvuaan.

Rakentamisen voluumi (Lähde: Rakennusteollisuuden suhdannekatsaus)

”Kun myös infrarakentaminen vähenee tänä vuonna, kokonaisuudessaan rakentamisen määrä supistuu prosentin edellisvuodesta. Odotettavissa kuitenkin on, että talouden virkoaminen nostaisi rakentamisen ensi vuonna kahden prosentin kasvuun kolmen heikon vuoden jälkeen”, Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen sanoo.

Keskiarvo: 4 (2 arviota)
Julkaise syötteitä