Artikkelit aikajärjestyksessä

Käyttäjän J.Vahe kuva

TJ Groupin pääomistajien tuomiosta

Pidän puhtaasti positiivisena sitä, että rahoituksen prof. Vesa Puttonen on aktivoitunut kommentoimaan maailman menoa. Toisaalta kommentointi myös synnyttää keskustelua.

Linkin artikkelissa Puttonen jossain mitassa peitellysti paljoksuu annettua tuomiota ja oudoksuu sen kovenemista eri oikeusasteissa. Tuomion kovenemista Puttonen pitää merkkinä asenteitten kovenemisesta, mitä ei saisi kohdistaa takautuvasti vuosien takaisiin asioihin.

Puttosen päättelyssä on kolme kyseenlaista kohtaa:

- Puhuttaessa yrittäjän asemasta Puttonen mielestäni erehtyy turhaan kärjistykseen. Ko. osakemyynnissä oli kyse nimenomaan pääoman ohjaamisesta ko. yrityksen ja sen toiminnan ohi pääomistajien taskuun.

- Ei vain 2000-luvulla, vaan monia vuosikymmeniä on päivitelty, miten vähän rikoksesta saatuun rahalliseen hyötyyn on kiinnitetty huomiota rangaistusta mitattaessa. Esim. rahan väärentäminen on ankarasti rangaistu rikos, vaikka sillä ei liene kukaan ainakaan Suomessa tavallista kuukausipalkkaa enempää onnistunut saamaan hyötyä.

- Eri oikeusasteet ovat antaneet ko. jutussa erilaisia tuomioita, mutta niistä ainakin tässä tapauksessa heijastuu mielestäni se, että ylemmät asteet ovat kiinnittäneet kasvavaa huomiota rikoksesta saadun hyödyn kokoon. Kolme HO:n tuomaria päätyi ankarampaan rangaistukseen kuin alioikeuden kaksi tuomaria. Vastaavasti KKO:n kaikki viisi oikeusneuvosta olivat HO:ta kovemmasta tuomiosta pääosin yksimielisiä. On mahdotonta kuvitella alioikeuden toimineen suuremmalla asiantuntemuksella kuin KKO.

 

http://www.arvopaperi.fi/kolumnit_blogit/article205775.ece

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

USA:n velan rakenteesta

Paljon on ihmetelty mitkä talouden sektorit USA:ssa oikein ovat velkaantuneet ja mikä on velan suhde talouden kantokykyyn verrattuna. Financial Times lehdessä oli asiaa sivuava kirjoitus ”Why Obama’s plan is still inadequate and incomplete” ja kirjoitus näytti kuvineen olevan vieläkin netistä saatavilla.
http://www.ft.com/cms/s/0/d7ff9856-e191-11dd-afa0-0000779fd2ac.html

 
Alla on siitä kuvaaja, josta näkyy valtion, kotitalouksien, rahoitussektorin ja muun elinkeinoelämän velan suhde bruttokansantuotteeseen.
 
 
 
 
Kuvasta ilmenee, että oikeastaan vain valtiovalta on ainoa maltillinen velkaantuja ja että pääsyyllinen velan kasvuun on pankit eikä niinkään paljon asuntolainaajat.
Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kulta on turva kun sodat raivoaa ja levottomuus leviää

Kulta on viimeinen turva silloin kun pankkeihin ei enää voi luottaa, raha uhkaa menettää arvonsa ja sota raivoaa.

Kullalle persoja sijoittajia on löytynyt muun muassa Intian maaseudulla, Lähi-idässä ja joistakin Afrikan maista. Siis alueilta, joilla pankkisektoriin ei luoteta tai sitä ei yksinkertaisesti ole. Kulta nousee silloin kun yhteiskuntarakenteet sortuvat, kun mihinkään ei voi luottaa.

Kultaa tarvitaan aika harvaan käyttöön. Kulta on korujen raaka-aine ja kiiltävät helyt jäävät monasti ostamatta kun lama painaa päälle - niin kuin nyt. Elektroniikkateollisuuden kulutus on taas melko vakaata.

Kullan hinta on laskenut miltei vuoden ja tähän lienee syynä ennen kaikkea korukullan huono menekki. Pankkisektoriin luotetaan edelleen laajalti - tämä menossa oleva turbulenssi ei ole aiheuttanut merkittävää turvautumista kultaan - luottamus yhteiskuntainfrastruktuuriin on sentään säilynyt.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Allokaatiosta ja "defensiivisistä" osakkeista

Suomalaisia pankkeja voi moittia monestakin asiasta, mutta tuskin puutteellisesta allokaation huomioon ottamisesta.

Esim. Sampo Pankki ja FIM pitävät lähtökohtana tasajakoa puolet osakkeisiin ja puolet korkoinstrumentteihin. Handelsbankenilla on ollut huomattavasti monimutkaisempi lähestymistapa. Jos sijoitushorisontti on vain pari, kolme vuotta ja riskitaso halutaan pitää alhaisena, sijoitukset on kohdennettu lähes kokonaan korkoinstrumentteihin. Vain pitkällä sijoitushorisontilla ja suuremmalla riskitasolla osakkeet tulevat olennaisesti mukaan. Edelleenkin on tietysti selvää, että ko. pääallokaatiot jakautuvat lukuisiin ala-allokaatioihin, siis esim. lyhyisiin ja pitkiin korkoihin.

En tiedä, missä mitassa esim. Handelsbankenin näkemyksiin on jo useamman vuoden vaikuttanut vaivihkainen epäily suhdannekäänteen lähestymisestä, mutta mikään pankeista ei tietääkseni ole ainakaan vielä suosituksissaan olennaisesti lisännyt osakkeiden painoa, vaikka monet julkisuudessa puhuvatkin “halvoista hinnoista”.

Pahasti pelkään, että käsitys pelkistä osakesijoituksista ja riskin jakamisesta vain stock pickingin avulla on esillä runsaimmin talousmediassa.

Eräs talousmedian edustaja livautti, että sijoituksia tehdään vuosiksi, mutta lehteä joka päivä. Siksi juuri talousmedia on erityisesti touhunnut esim. sellaisen käsitteen parissa kuin syklisten osakkeitten korvaamisella defensiivisillä.

Miten tämä on käytännössä onnistunut? Luontevia defensiivisiä osakkeita Helsingissä pitäisi olla sellaiset ruoan tuottajat kuin HKScan ja Atria ja mm. ruokaa myyvät Kesko ja Stockmann. Katsoessa ko. yritysten pörssinoteerauksia alkaa epäillä, että kyseessä on puolustuksen asemasta vetäytyminen! Firmat ovat nimittäin defensiivisiin kotimarkkinoihin keskittymisen asemesta laajentuneet ulkomaille, eivätkä ilman riskiprofiilin voimakasta kasvua. Epäilen tämän olevan monen “defensiivisen” firman paradoksi. Tuleen ei voi jäädä makaamaan, jolloin edessä on laajeneminen, mikä harvemmin tapahtuu riskittömästi.

Eräs perinteinen defensiivinen ala on lääketeollisuus. Se on kansainvälisesti paininut oikeusjuttujen parissa. Helsingistä ei paljon lääketeollisuutta löydy ja sillä ainukaisellakin on laiha portfolio kehitettäviä lääkkeitä ja pienen talon resurssit käytössään.

Kaiken kaikkiaan päädyn siihen, että omasta mielestäni erinomainen “defensiivinen sijoitus” on sellainen kuin pankkitalletus. Kovalla kiireellä ja touhulla hallitus ja oppositio yhdessä olivat nostamassa talletussuojan Suomessakin 50.000 euroon / henkilö / pankki. Siten tuli turvatuksi leskien, orpojen, sijoittajien, työtätekevien ja raskautettujen rovot - ja vähän muutkin!

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Obama presidentiksi ja kurssit nousuun

Taloudessa ja osakekursseissa seurataan tarkkaan tulevan USA:n presidentin toimia ennen virkaanastumista ja sen yhteydessä. Eräs mielenkiinnon kohteena oleva jakso on pörssipäivät virkaanastujaisten ympärillä.

Onko tämän ajanjakson aikana löydettävissä epätavallista tuottoa.

CXO Advisor selvitti Dow Jones (DJIA) kurssimuutokset 20 viimeisemmän presidentin virkaanastujaisten ympärillä eli viisi päivää ennen ja jälkeen tapahtuman.

 

Kurssimuutos oli tarkastelujakson keskimäärin 0,2 %. Nousupäiviä olivat kolmas ja neljäs päivä ennen virkaanastujaisia kun taas sitä lähempänä olevat päivät olivat laskupäiviä samoin kuin itse tapahtumapäivä.

Kurssimuutokset seuraavina päivinä eivät eronneet merkittävästi keskiarvosta.

 

Mutta mikä valitettavinta nykytilanteessa, ilmiö on ollut voimakkaampi silloin kun republikaani on astunut virkaan, kuten oheisesta kuvasta ilmenee.

 

 

http://www.cxoadvisory.com/blog/internal/blog1-09-09/

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

ETF:t pörssikurimuksen voittajia

 

 

 

 

Näyttää siltä, että pörssien ja omaisuusarvojen pudotuksesta parhaiten ovat pärjänneet ETF:t (exchange-traded fund). Mm. suurin EYF liikkeellelaskija iShares sai vuonna 2008 kaksinkertaisen määrän rahaa, 20 miljardia, edellisvuoteen verrattuna yksin Euroopassa. Globaalisti ETF sijoituksen vuoden lopussa olivat 325 miljardia.
Syyn kerrotaan oleva, että sijoittajat ovat siirtäneet rahoja tavanomaisista ja hedge rahastoista kustannustehokkaisiin ETF:iin.  Toinen siirtymä on ollut kehittyviltä markkinoilta rahamarkkinoille ja valtiolainoihin.
Eräs käyttökelpoinen lähde EFT:iin suomen kielellä on sivusto:
 
 
 
Käyttäjän Kai Nyman kuva

Internet:n sosiaalisen median palvelut ovat mielenkiintoinen sijoituskohde

Uusia sosiaalisen median internet palveluita ovat muun muassa:

  • Facebook,
  • MySpace
  • Blogger
  • WordPress
  • LiveJournal
  • TypePad
  • Orkut
  • Friendster
  • Twitter

Sijoittajan on hyvä huomata, että usein jokin tämän tyyppisistä täysin uusista palveluista nousee merkittäväksi taloudelliseksi menestykseksi - uudeksi Microsoftiksi. Nyt on menossa vaihe, jossa markkinat tekevät valintaa siitä mikä Internet:n uusista sosiaalisen median palveluista ja teknologioista nousee maailmanmenestykseen ja tuottaa sijoittajalle tulosta.

Google on yhden tämän tyyppisen palvelun, hakupalvelun, ympärille rakennettu yritys. On olemassa monia muitakin esimerkkejä sekä paikallisista että kansainvälisistä menestyksistä. Sijoittajan kannattaa olla tarkkana - olisi hyvä olla mukana sijoittajan ominaisuudessa sitten kun taloudellinen merkitys alkaa kasvaa.

 

Näistä uusista internetin trendeistä on käyty enemmän keskustelua muun muassa täällä:

Käyttäjän J.Vahe kuva

Sijoittamisen teoriaa ja käytäntöä, VI ja vihoviimeinen osa

Kahvinporoista ennustaminen

Minulla ei ole takanani päivääkään kaupallista koulutusta. Taloustiedettä olen sivuaineena opiskellut 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa. Sillä koulutuksella saattoi pätevöityä NL:n 5-vuotissuunitelman tuntijaksi, mutta eipä juuri sijoittajaksi. En muuten usko, että ko. aikana sijoittamista tutkittiin tai opiskeltiin juuri sen enempää Suomen kauppakorkeakouluissakaan.

Kouluttamattomuus ei ole ehkä hyve, mutta välttämättömyys se ainakin oli. Oli parempi aloittaa sijoittaminen 1970 eikä odottaa vuosikymmeniä alan koulutuksen järjestämistä Suomessa.

Kuitenkin on aiheellista kysyä, mitkä ovat olleet perusteeni kritisoida oppineita miehiä kirjoitussarjani aiemmissa osissa.

Lienee kohtuullista ajatella, että viimeinen rivikin tuo jonkun pätevyyden, sillä menestyksekkäät liiketoimet lienevät kauppakorkean opetuksen eräs tavoite.

Lopuksi lähestyn teorian ja käytännön suhdetta kahdella esimerkillä:

Esim. 1) 2000-luvun alkupuoliskolla ostin runsaasti Keskon osakkeita noin 10 euron hinnalla. Kun osake 2006 lähestyi 40 euroa, aloin tuntea kaikenlaista kutinaa. Pitäisikö voittoja kotiuttaa? Ottaen huomioon Keskon toimialan vähittäiskaupan yleisesti hitaat kasvunäkymät, rautakaupan suhdanneherkkyyden ja idän investointien epävarmuuden, pidin hintaa kovana.

Tämä sama prosessi toistui lähes kaikkien muittenkin osakeomistusteni osalta. Myin salkustani pois 80 % kevääseen 2007 mennessä - asia, jota ainakin välillisesti masinoin KL:n ja TalSa:n blogeissani kymmeniä kertoja.

Ratkaisuani en pidä millään tavalla älykkäänä. On pohtimisen arvoista, onko perusteiltaan kyse edes minkäänlaisesta varsinaisesta ajattelutoiminnasta. Selkäytimestä lähtevien vaistojen ja viettien avulla monet eläinlajit pystyvät periaatteessa aivan samaan: enempää en jaksa syödä. Laitan lopun ruuan piiloon, etteivät muut pääse saaliille.

Esim. 2) Oletetaan, että minulta pyydettäisiin sääennustetta. Aihe ei minua talvisin juurikaan kiinnosta. Pitäisin luontevimpana ratkaisuna “ennustaa”, että huomenna on samanlainen ilma kuin tänäänkin. Mahdollisuus virheeseen lienee tällä “menetelmällä” vähäisin.

Ilmatieteen laitos ei kuitenkaan toimi tällä periaatteella. Meteorologeilta päinvastoin edellytetään nimenomaan sitä, että he pystyvät varottamaan säätilan jyrkästä muutoksesta.

Miksi ihmeessä kansantaloustieteilijöiltä, analyytikoilta ja talousmedialta ei edellytetä samaa ja miksi ne eivät pysty parempaan? Vastaus jälkimmäiseen kysymykseen on mielestäni varsin ikävä.

Kohdassa 1) rajasin riskiä myymällä osakkeita. Ennustajaukot ja heidän näkemyksiään välittävä talousmedia eivät itse ole pahemmin sitoutuneet sijoittamiseen. Riski, jota he pelkäävät, on riski erottua joukosta. Juuri sen takia on turvallisinta olla ennustamatta mitään: huomenna on samanlainen sää kuin tänään!

Kaiken huipuksi nämä ovat peräti vanhoja pohdintoja. 1990-luvun alussa Koivisto kauhisteli BKT-ennustajien intoa pohtia prosentin kymmenyksiä, vaikka merkittävämpää olisi ollut ennustaa BKT:n laskevan eikä nousevan, kuten kaikki ennustukset kuuluivat.

IT-kuplan aikoihin PE =50 tuntui analyytikoista luontevalta luvulta ja 2007 alun ennusteitten mukaan kehittyvien kansantalouksien kysyntä takasi taloudellisen kasvun jatkumisen vielä useitten vuosien ajaksi.

Joko me tarvitsemme paljon parempia prognooseja tai sitten on parasta lopettaa nykyisenlaisten “ennusteiden” tuottaminen kokonaan. Eihän se tee muuta kuin sotkee esim. meikäläisen yksinkertaisen miehen yksinkertaisia ajatuksia irrelevanteilla detaljeilla.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Nyt julkaistava kvartaaliraportti tuo lisää huonoja tuloksia

USA:n teollisuustuotanto romahti ja bruttokansantuotte kääntyi alaspäin viime syksyn loppupuolella.

Nämä reaalitalouden ilmiöt tulevat nyt näkyviin tammikuun lopussa julkaistavissa kvartaaliraporteissa. Yritysten tulokset laskevat edelleen. Tilanne on samanlainen myös Euroopassa. On mielenkiintoista nähdä onko talouslama jo diskontanttu osakkeiden kursseihin vai laskeeko pörssiomaisuutemme edelleen.

USA:n kansantalous velkaantuu edelleen noin 700 miljardia vuodessa - ainakaan sieltä ei tule kulutuskysyntää maailmantaloutta piristämään. Kasvu nähdään muualla - sitten kun nähdään.

Oheisen käyrästön tiedot ovat peräisin Economist lehdestä (www.economist.com) ja muista taloudellisista lähteistä.

Muutoksia Ketkunperä hedgerahastoihin

Ketkunperä hedgerahastojen tuotot vuodelta 2008 olivat
Ketkunperä I tuotto -15,1 %
Ketkunperä II tuotto -18,2 %
Ketkunperä III tuotto +3,3 %

 
Koska rahastojen keskituotto/tappio -12,2133 % ylitti vain niukasti kaikkien suomalaisten hedge rahastojen keskituoton/tappion -12,98 % rahastoyhtiö on päättänyt lopettaa I ja II rahastot. Syynä ei suinkaan ole se, että rahastojen tuotolla kestää liian kauan saavuttaa edellinen korkein tuottotasonsa (high watermark) koska Ketkunperällä kiinnitettään huomio aivan muihin vesirajoihin.
 
Ohessa vielä rahastojen kehitykset vuoden 2008 aikana. Kukin kuvaaja alkaa nollatasolta perustamishetkellä. Rahastoissa oli siis momentum strategian mukaisesti 10 long ja 10 short osaketta pohjoismaiden suurista yhtiöistä. Eri salkuissa on ollut vaihtelevia määriä osakkeita Suomesta, Ruotsista ja Tanskasta.
 
Ketkunperä I tuotto perustamisesta 2,1 % ja viime vuodelta -15,1 %
 
 
Ketkunperä II tuotto perustamisesta -0,4 % ja viime vuodelta -18,2 %
 
Ketkunperä III tuotto perustamisesta -2,1 % ja viime vuodelta +3,3 %

 

Jatkossa Ketkunperä rahastoyhtiö tulee keskittymään raportoimaan vain onnistuneista toimista ja epäonnistumiset jätetään maksavien asiakkaiden huoleksi :)

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Kuten menee tammikuun samoin menee loppuvuosi

”As January goes, so goes the stock market for the rest of the year”, kertoo eräs osakemarkkinoiden anomalioista.

Mainio CXO Advisory on testannut tuoreeltaan miten sanonta pitää paikkansa. Sivuston testi kertoo, että sanonta pitää paikkansa. SP 500 indeksin tammikuun ja loppuvuoden (Pearsonin) korrelaatio on 0,24 eli tammikuun tuotto selittää 6 % loppuvuoden tuotosta.
Koko ajanjakson 1872-2008 aineisto jaettuna kolmeen jaksoon tuotti hiukan muita jaksoja suuremman korrelaation tuoreimmalle aineistolle 1972-2008.
 
Mutta sitten CXO Advisory testasi miten sanonta pätee muille kuukausille. Alla olevassa kuukaudessa on kunkin kuukauden SP 500 tuoton ja sitä seurravien 12 kuukauden tuottojen välinen korrelaatio.
As January goes, so goes the stock market for the rest of the year
 
Kuvasta näkee, että myös eräiden muiden kuukausien osaketuotto ennustaa yhtä hyvien seuraavan 11 kuukauden jakson tuottoa. Eli myös huhti-, touko-, elo-, marras- ja joululukuun tuotto ennustaa ”loppuvuoden” tuottoa.
 
Itse asiassa samaan lopputulokseen päätyy HKKK:n gardussaan Pauli Anttila (The other January effect – Outcome of an extensive data-snooping or a real anomaly, 2008) ja muokkaa tämän laajennetun tammikuuefektin muotoon ”As goes a month, so goes the subsequent 11 moths”.
 
Anttilan gradu alkaa toisella aiheeseen sopivalla lainauksella, jonka on sanonut Warren Buffett "I'd be a bum on the street with a tin cup if the markets were always efficient".
Käyttäjän Kalle Käyhkö kuva

Onko pitkissä koroissa jo kuplaa?

Osakkeet, raaka-aineet ja yritysten velkapaperit kärsivät tappioita viime vuonna. Valtioiden obligaatiot, joita on yleensä tarjolla pitkissä korkorahastoissa, pärjäsi sen sijaan erinomaisesti. Omassa salkussani Seligsonin Euro obligaatioiden osuus onkin ollut lähellä 50 prosenttia. Tämän vuoden alussa obligaatioiden tuotto koki takaiskuja ja pitkät korot nousuvat voimakkaasti. Taloussanomat uutisoikin valtioiden velkakierteestä.

Pitkiin korkoihin tuo kumminkin laskupainetta EKP:n korkopäätökset. On todennäköistä, että EKP laskee vielä ohjauskorkoaan ainakin kerran tai useamman kerran. Jotkut uskovat EKP:n seuraavan Yhdysvaltojen esimerkkiä, jolloin korko laskisi käytännössä lähes nollaan. Itse olen pessimistisempi tämän nolla korko-skenaarion toteutumisesta Euroopassa. Minun suunnitelmissa onkin pitää obligaatio sijoitukset ja myydä ne seuraavan EKP:n koron lasku päätöksen jälkeen.

Kassani tulee täyttymään rahasta ja alan valmistautua todenteolla osakkeiden ostoon. Minusta 100% osakepainoon siirtyminen ei ole ihan vielä ajankohtaista. Ehkä sen aika tulee jo kesällä 2009. Indeksiosakerahastoja ja kehittyviä markkinoiden rahastoja sen sijaan saatan ostaa jo ennen suoria osakesijoituksia.

Iso korkopaino oli onnistunut ratkaisu reilu vuosi sitten. Itse asiassa olisi pitänyt vahvemmin uskoa itseensä ja luopua osakkeista lähes kokonaan ja laittaa enemmän rahaa korkoihin. Untuvikko sijoittajalle kumminkin sallittaneen epävarmuutta sijoituksissa ensimmäisena vuonna.

 

Käyttäjän Kalle Käyhkö kuva

Suomen autokauppa käy kuumana! Nousua 36 prosenttia!

Uusien autojen rekisteröinti Suomessa ei osoita laman taantuman merkkiä. Joulukuussa 2008 rekisteröityyn 36 prosenttia enemmän autoja, mitä vuosi aikaisemmin samaan aikaan. Vuositasolla henkilöautojen rekisteröinti kasvoi 11,2 prosenttia. Viime vuonna muuttunut autoverotus alkaa todenteolla muuttaa Suomen autokantaa uudemmaksi. Talouslehti uutisoikin, että autokauppa selvisi viime vuonna säikähdyksellä. Iskeekö taantuma autokauppaan vasta tänä vuonna?

Lähde: Tilastokeskus

Käyttäjän sergio kuva

Sergion listan päivitys

Päivitin listan. Ei merkittäviä muutoksia edelliseen. Konecranes on parantanut koko ajan asemiaan listalla.

Käyttäjän Kalle Käyhkö kuva

USAn pankit eivät kerro mihin tuki-miljardit on käytetty

USA teki pankeille 700 miljardin dollarin TARP-elvytyspaketin. Tarkoituksena oli jakaa pankeille rahaa ilmaiseksi, jotta he alkaisivat taas lainata rahaa jenkkien kuluttajille. Nyt kun miljardit on jaettu, herää tietysti kysymys, miten rahat on käytetty. Associated Press kyseli 21 pankilta rahojen käytöstä, mutta vastauksia he eivät suostuneet antamaan. Pelkona onkin, että avustus miljardit ovatkin karanneet ulkomaille: Bank of American on lisännyt miljardeilla omistustaan Kiinalaisesta pankista.

Tämähän on kapitalismia parhaimmillaan! Miksi sijoittaa pankin rahoja Yhdysvaltoihin, koska niille saa paremman tuoton Kiinasta. Amerikkalainen veronmaksaja voi tietysti vastustaa vapaata kapitalismia ja voivotella, miksi he joutuvat maksumiehiksi pankkien ulkomaiden ostoksille. Elvytys miljardit tuskin loppuvat tähän, Obaman hallitus on luvannut uusia miljardeja jakoon! Saa nähdä valuuko tämäkin raha osittain kehittyville markkinoille.

Kehittyvillä markkinoilla on todennäköisesti oston paikka paljon aikaisemmin, mitä USA:ssa ja Euroopassa. Ilmaisia miljardeja on pumpattu Kiinalaisiin ja Venäläisiin yhtiöihin. Saa nähdä miten hyviä investointeja amerikkalaiset pankit onnistuivat tekemään ilmaisella rahalla. Ainakaan heidän ottama riski ei ole siihen nähden kovin suuri.

Käyttäjän Kalle Käyhkö kuva

Sijoittajaguru Marc Faber uskoo pitkään taantumaan

Bloomberg haastatteli sijoittajakonkari Marc Faberia. Marc esiintyy varmasti ja rohkenee myös antaa omia ennustuksiaan tulevaisuudesta.

Marchin mielestä osakemarkkinat olivat ylimyytyjä lokakuussa 2008, mutta sen sijaan nyt alkaa olla merkkejä jo yliostoistosta. Hän ennustaakin, että osakemarkkinoilla tullaan näkemään korjausliike keväällä 2009, ehkä jo helmikuussa. Hän arvioi osakkeiden lähtevän korjauksen jälkeen taas nousuun, mutta on pessimistinen pidemmästä noususta. Marc odottaakin uutta syvempää korjausliikettä ehkä kesällä 2009. Taantumasta voi tulla häneen mukaansa vaikea ja pitkä, markkinat elpyisivät ehkä viiden vuoden kuluttua.

Mitä sitten ostaa tällä hetkellä, jos uskaltaa ostaa ja mitä pitää välttää?

Marc Faber pitää kullan hintaa korkeana. Verrattuna halventuneisiin raaka-aine tuottajien osakkeisiin, kulta on 30-vuoden hintakuplassa. Monet raaka-aine tuottajat sen sijaan näyttävät arvostukseensa nähden edullisilta. Kaivosteollisuus voikin olla hyvä sijoituskohde.

Marc Faber uskoo, että kehittyvät markkinoilla on myös hyviä ostokohteita. Monien maiden pörssit ovat ottaneet vuosia takapakkia ja tällä hetkellä saattaa olla hyvä hetki lisätä osuuksia näissä. Hän itse mainitsi ostavansa esim. Venäjän markkinan ETF-arvopaperia. Eli kehittyvien markkinoiden rahastot tai ETF-osuuksia kannattaa harkita.

Käyttäjän Risto Valtonen kuva

Basic Competitive Requirement vs. Competitive Advantage

Tarkoitukseni oli tällä erää kirjoittaa luottamuksen ja kohtuullisuuden välttämättömyydestä markkinatalouden toimimiselle, mutta viime aikojen mielenkiintoiset uutiset yritysmaailmasta, tapaukset Marimekko ja HKScan muuttivat suuntaani. Nimettyihin tapauksiin on syytä ottaa kantaa, koska ne ovat erinomaisia esimerkkejä liiketalouden prosessien siiloutumisesta tosiolevaan ja mielikuviin. Kaikkihan me elämme näissä kahdessa, ellei useammassakin, sfäärissä, mutta nyt tuntuu olevan tilanne markkinoilla, jossa ei osata erottaa kumpi vie ja kumpi vikisee.

Saarioinen onnistui hyvin kamppanjallaan "Minun äiti tekee teidänkin äitien ruuat" ja brändi hyppäsi saman tien kaikkien meidän kuluttajien tietoisuuteen. Suhteellisen lisäaineettomat valmisruuat lisäsivät markkinaosuuttaan. HK:n hallitus tietenkin päätti ryhtyä vastaiskuun brändiritari Seikun johdolla. Haettiin erilaistumista mm. Via-brändillä, idealla "gourmetta joka kotiin".

Nyt tiedämme, että HK:n perusongelmat piilivät ihan reaalisessa arvoketjussa ja siihen liittyvässä kustannustasossa. Eli puhumme "esperantoa" käyttäen Basic Competitive Requirement:stä (BCR), asioista joiden tulee olla kunnossa, jotta liiketoiminnalla olisi edellytykset menestyä. Tällä alueella yleensä vaikuttavat toimialakohtaiset luonnonlait, joita ei voi muuttaa. Se, että BCR:t ovat kohdallaan, ei välttämättä merkitse, että liiketoiminta olisi menestyksellistä, vaan yleensä vaaditaan myös niin sanottuja Competitive Advantageja (CA), joilla luodaan se meidän yritykselle ja brändille tunnusomainen identiteetti. Tässä sfäärissä haemme sitä erilaistumista kilpailijoistamme.

Ihmettelen suuresti, että HK:n hallitus valitsi toimitusjohtajaksi CA-ekspertti Seikun BCR-ekspertin sijaan. Toivottavasti valinta nyt Seikun mentyä kohdistuu niin sanottuun elintarviketeollisuusmieheen/naiseen, jolla on reaaliset arvoketjuprosessit hallinnassa. Kun BCR-alusta on kunnossa on aika CA-ekspertille!

Taisi käydä vähän samalla tavalla Marimekossa, sillä erolla, että johtajaksi valittiin henkilö ei niinkään brändiosaajaa, vaan vieläkin kauempaa, eli rahoituksesta!

Toivottavasti läsnäoleva taantuma ja tuleva lama saavat yritysmaailman, ennen kaikkea hallitukset, takaisin raiteilleen ymmärtämään yrityskohtaiset BCR:t ja CA:t ja ennen kaikkea, missä vika piilee, jos menestystä ei tule. Vian vastuullisella korjaajalla olisi syytä olla kokemusta ja näkemystä kyseiseltä alueelta. Emmehän mekään mene hammaslääkärille jos sydän on epätahdissa.

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Pelastaako Israel maailmantalouden?

Esitän tosihölmön kysymyksen. Venäjä vetää kaasuhanat kiinni Ukrainassa. Israelin hyökkäys Gazaan nosti öljyn $50 per tynnyri. Kriisit muuttavat maailmantalouden suuntaa.

Puutin näytti tyytväiseltä telkkarissa.

Sotkamon K-kaupassa oli tänään iltapäivällä enemmän venäläisiä kuin kotimaan kansalaisia. Öljyn ja kaasun korkea hinta takaa matkailijoiden paluun tammikuussa 2010.

Britanniassa mitattiin - 10 C pakkasia. Italiassa elohopa laski - 25 C ja muutama sikäläinen paleltui kuoliaaksi. Kovat pakkaset eli luonnonvoimat pelaavat euroja venäläisten pussiin.

Autoteollisuuden pelastaminen, mikäli se onnistuu sijoitetuilla miljardeilla, vei kärjen talouslamalta. Auto on länsimaiden pyhä lehmä, ennen ostoskeskuksia syntynyttä peltilehmäteollisuutta ei vielä päästetty konkurssiin.

Kauppiaille käy köpelösti. Ainakin Amerikassa ja Britanniassa suljetaan maineikkaita kauppaketjuja. USA:ssa myymälökato on huomattava. Tätä tautia ei vielä ole tullut Suomeen, mutta kaikki aikananaan, eihän tänne pitänyt tulla lamaa ollenkaan.

Vientiteollisuutemme yskii, kemiantoellisuus kaipaa pienempiä palkkoja, työntekijäjärjestöt sanvat, "Njietu!"

Israelin Gaza-operaatio nostaa öljyn hintaa. Silti amerikkalaiset pitävät operaatiota tärkeänä. Miksi? Eikä tämä piikki ehdi näkymään tankilla?

Kiinassa on suljettu kymmeniätuhansia tehtaita. Miksi emme lähetä sinne rakennemuutosrahaa? Kiinalaisten hyvinvointi ja yhteiskunnan vakaus saattaa merkitä meille enemmän kuin oman mallivaltion talousvetorun tasaisen varma köhiminen.

Voin vakuuttaa, että intialaiset tekevät tuloaan. Saan päivittäin yhteydenottoja Intista. Tänään minulle tarjottiin SEO:ta eli Search Engine Optimointia. Mitä muuta? Eräs sikäläinen konsulttiyhtiöt selvittää, miten talouskriisin kaatamien kauppojen varastot ja tarvikkeet voitaisiin kierrättää parhaalla mahdollisella hinnalla?

Barack Obama astuu kohta virkaansa. Olen jo ehtinyt unohtaa, että USA:lla on presidentti. Ensin ajattelen, että Bushin jälkeen, kuka tahansa voi tehdä paremman työn, mutta Obaman tehtävää en kadehdi. Hänen tukkansa harmaantui presidenttivaalien aikana. Jääkö Barackin päähän ainuttakaan hiusta, kun hän yrittää saadaa kapitalismin mallivaltiota raiteilleen?

Toivotaan parasta, mutta vuoden 2009 uutiset eivät vielä ole tulleet Piksun Newsdeskiin. Kovia aikoja, mutta keksitään jotain uutta. Entisillä keinoilla maailma ei pelastu.

Steven Jobsin laihtumiselle on löytynyt selity. Syy on hormooneissa. Mistäköhän  niitä hormooneja saa? Laihduttaminen on edelleen maailman luokan bisnestä.

Huomenna ajamme pohjoisesta etelään, toivottavasti säät suosivat satunnaisia matkailjoita.

Hymyillään, kun tavataan!

Hyvää tätä vuotta!

 

 

 

 

 

Käyttäjän Kalle Käyhkö kuva

Amerikkalaiset liitonjohtajat ottivat 100,000+ dollaria vuodessa hiuksenleikkuuseen ja kaljaan

Miltä tuntuisi työ autotehtaalla Amerikan malliin:

4:30 aamuyöllä laskutat ylitöitä, kun nukut kotona

6:23 lähdet töihin

11:43 päätät lähteä töistä, kellokortin edelleen laskuttaen

11:48 ostat sixpackin kaljaa ja menet kotiin, kellokortin käyden aina iltaan 18:00 saakka

Amerikkalainen Rescue 4 tv-kanava paljasti kahden liitonjohtajan laskuttavan ylityökorvauksia, vaikka he istuivat kotona. Sopimuksen mukaan he saavat olla poissa työpaikalta vain liiton asioita hoitaessaan.

Toivottavasti käytäntö ei ole yleisempää USA:n autovalmistajilla. Mikäli on, niin autovalmistajat olisivat varmasti joutuneet vaikeuksiin.

Mielenkiintoinen yksityiskohta videossa:

10-vuoden aikana poissa työpaikalta on 1/3 autovalmistajien työntekijöistä, mutta vain 2/100 ulkomaisesta työntekijästä.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Eettinen sijoittaminen tuottaa hyvin

Korkeita eettisiä päämääriä tavoittelevat yritykset tunnistetaan yleensä siitä, että niiden julkisessa viestissä kerrotaan selvästi arvopäämääristä kuten: vastuu ympäristöstä, oikeudenmukaisuus, laatu, henkilöstön kehitysmahdollisuudet, yhteiskuntavastuu, asiakastyytyväisyys, inhimillisyys, palvelu, ilmaisunvapaus,....

Monissa tutkimuksissa on todettu, että eettisistä arvoista viestivien yritysten osakkeet menestyvät yleensä hyvin - eettinen sijoittaminen on keskimäärin kannattavaa.

Yrityksen primäärinen päämäärä ja arvo on tuottaa osekkeenomistajalleen etua. Muita arvoja ei saa asettaa osakkeenomistajan edun edelle ellei yhtiöjärjestyksessä muuta todeta. Näin vaatii laki, mutta asia ei ole näin yksioikoinen. Yrityksen henkilökunnalla on muita tärkeitä arvoja, joiden takia he ovat työssä. Henkilökunta haluaa toimia yrityksessä, joka tuottaa yhteiskunnalle arvoa, he haluavat kehittyä yhteisön osana ja he haluavat työnteon tuomaa sosiaalista vuorovaikutusta ja heille palkka ei ole itseisarvo vaan he haluavat rahaa tukeakseen lähimpiä ja rakkaimpia.

Arvokeskustelun tuloksena syntyvät sellaiset arvot, jotka parhaalla mahdollisella tavalla edistävät sekä henkilökunnan,  yrityksen että asiakkaan päämääriä. Tuo keskustelu luo yrityksen henkilökuntaan motivaation - työntekijöiden henkilökohtaiset päämääränsä otetaan huomioon yrityksen toiminnassa - yritys on myös heitä varten. Ei ihme että arvopäämääriä vaalivat yritykset menestyvät - niissä on hauska työskennellä. 

Seuraavista tunnusmerkeistä tunnistaa arvokeskustelua osaavan hyvän sijoituskohteen:

  • yritys käy säännönmukaisesti henkilöstönsä kanssa keskustelua arvopäämääristä
  • keskustelun tuloksena syntyvä eettinen koodi julkaistaan yrityksen arvoina
  • arvokeskusteluun ei kuluteta yrityksessä kohtuuttomasti aikaa

 

Yrityksen arvoja ja arvokeskustelua ovat käistelleet muun muassa:

Käyttäjän J.Vahe kuva

Sijoittamisen teoriaa ja käytäntöä, osa V

Professori ja sijoittamisen aloittaminen

Osakesäästäjien uusi puheenjohtaja prof. Timo Rothovius on KL:ssä antanut neuvoja osakesijoittamisen aloittamisesta (linkki kirjoitukseni lopussa)

Suoria osakesijoituksia ei neuvon mukaan voisi tehdä 5000 euroa pienemmällä summalla, koska yhden sijoituksen minimikoko on kulujen takia 500 euroa ja allokaatioon tarvitaan 10 osaketta.

Ja sitten kritiikkini: Kuinka monella on 10 auton allokaatio siltä varalta että yksi auto hajoaa?

Ja sitten omat neuvoni:

Sijoitusrahastoa / ETF:ää mielestäni tulee alussa käyttää ulkomaisissa sijoituksissa, joissa vaikeutena ovat sittenkin valuutan kurssinmuutokset. Rahastoa voi käyttää kotimaisissa sijoituksissa erityisesti jos uskoo kurssien voimakkaaseen nousuun. Silloinhan kulut jäävät tuottoon nähden pieniksi.

Sijoitusrahastoa voi edelleenkin käyttää opiskelutarkoituksessa jos todella seuraa rahaston salkun muutoksia. Opetustarkoitukseen parhaimpana pidän tätä rahastoa salkunhoitajan vuorovaikutteisuuden takia. Ovelinta on kysyä, miksi rahastossa ei ole jotain firmaa! Itse rahastoa en pidä muita kummempana.

http://www.seligson.fi/phoebus/blogi/

Edelleenkin allokaatiosta minulla on kovin erilainen näkemys. Miljoonaa euroa ei pidä pläjäyttää yhteen firmaan eikä edes 10 firmaan yhtä aikaa.

Entä jos rahaa onkin vain 500 euroa? 500 euroa ei ole mikään pakko jakaa eri firmoihin.

Ostetaan ensi hätään yhtä osaketta tutusta firmasta. Nordea, Pohjola Pankki tai Kesko lienevät tutuimpia firmoja, koska niissä asioidaan usein. Lisäksi pidän niitä aivan järkevinä sijoituskohteina. Tuskin ne konkkaan menevät ja ko. kursseistakin lienee jo suurimmat ilmat puhallettu pois. Kun myöhemmin löytyy toiset 500 euroa, saadaan aikaan myös ajallista hajauttamista.

Kun on yhtä osakelajia ostettu, sen jälkeen alan opiskelu saattaa alkaa tuntua kiinnostavammalta. Loppua sijoittamisen opiskelussa ei ole, kuten harvemmin on millään muullakaan alalla.

Mielestäni sijoittaminen olisi syytä aloittaa nimenomaan vähin erin. Ajallinen hajauttaminen on vähintään yhtä tärkeää kuin sijoittaminen eri yrityksiin. Vain ajan myötä kurssivaihtelut tulevat koetuiksi.

 

http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2008/11/16416&ext=rss&request_ahaa_info=true

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Salkku vuoden 2008 alkuun

Tuskallisena sijoitusvuotena 2008 mallisalkkuni on jäänyt päivittämättä kahdesta syystä: Omat sijoitukseni kulkivat paljolti toista rataa kuin mitä kirjoitin keväällä (toukokuu 4, 2008) ja mallisalkussa oli kohteita, joihin ei löytynyt kätevää seurantaa. Osakepainoni vuoden lopussa taisi olla alle 10 % eikä mallisalkkuun keväällä jääneessä 50 %:ssa.

Sinänsä salkun perusrakenne on ihan kelvollinen, onhan sen taustana hajauttaminen osakkeiden lisäksi myös muihin kohteisiin. Myös korkea osakepaino mallisalkussa on paikallaan, koska sen avulla voi seurata kykyään osakepoimintaan.
 
Alkavasta vuodesta 2009 odotan hyvin volatiilia enkä usko osakkeiden päätyvän vuoden aikana kovin korkealle tasolle. Kurssivaihteluista hyötyviä sijoituskohteita on valmiina varsin vähän, mutta aikani ja taitoni eivät riitä lyhyeen kaupankäyntiin. Mahdollisena valmiina volatiilisuudesta hyötyvänä sijoituskohteena tulee mieleen ne hedge-rahastot, jotka ovat menestyneet hyvin viimeisen 1,5 vuoden ajan. Lisäksi mielenkiintoinen lisä sijoituksiin tulee olemaan Hedgehog-pääomalainat. Kyseessä on pieni suomalainen yhtiö, joka tekee tuottonsa teknisellä kaupankäynnillä USA:n markkinoilla.
 
Vuoden alusta lähdetään liikkeelle seuraavalla salkun perusrakenteella:
30 % pohjoismaisiin osakkeisiin, pääasiassa Helsinkiin
10 % muihin osakkeisiin
20 % hedgerahastoihin
20 % muihin vaihtoehtoisiin kohteisiin
20 % rahamarkkinarahastoon.
 
Tuon 40 % osakepaino jää nyt tarkemmin määrittelemättä, tarkoitus on rakentaa jostain valmiista tiedonlähteestä helposti valittava salkku. Lähinnä tulee mieleen Taurus Capital ja Piksun omat mallisalkun pohjat Sergion lista ja Timon lista. Ehkä saan niistä yhdessä aikaiseksi Piksu indeksin.
 
Osakeosuuteen seurannan aloitukseen valitsen OMXH Cap indeksi 30 % ja SP500 indeksin 10 %.
SP500 siitä syystä, että olen esittänyt USA:n pärjäävän parhaiten turbulenteissa oloissa.
Hedgerahastot ovat 3C Edge ja Helios Euro, kumpikin 10 %
Muut vaihtoehtoiset kohteet: Hedgehog LF ja Hedgehog RapidFire, kumpikin 10 %
Rahamarkkinarahastona luotan Seligsoniin.
Käyttäjän Kalle Käyhkö kuva

Felicitas-salkkuni katsaus 12/08

Vaikka en ole viime kuukausina raportoinut Felicitas-salkkuni menestystä, olen tietenkin pitänyt itse kirjaa päivä tasolla. Tammikuun 2009 ensimmäisen päivän osakeralli nosti salkkuni arvoa. Tällä hetkellä 3.1. 2009 arvo on lievästi pakkasella -7,25 prosenttia. Jälkiviisaudella varustettuna, lähdin muutamaa päivää liian aikaisin myymään vipusijoituksen Xact Bear ja muunsin varat osakkeisiin (Rautaruukki ja Wärtsilä). Mutta tuskin muutaman prosentin menetys harmittaa enää viiden vuoden kuluttua. Toiseksi täydellinen ajoitus onnistuu vain hyvällä tuurilla. Ja kuka sen tietää, tuleeko myöhemmin uusi hintaromahdus ja pääsen lisämään salkkuuni vielä halvempia yhtiöitä.

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Mitä mainonnalle tulee tapahtumaan taantumassa

Joko internet tulee ja tappaa lehdet, radion, television kuten on vuosia puhuttu. Lyhty vastaus on: Internetmainonta tulee mutta ei tapa ketään.

 

Oheisesta Zenith Optimedian tuottamasta arviosta eri mainontavälineiden nykyisestä ja tulevasta kehityksestä käy ilmi, että internet mainonta on viimeinkin kasvanut riittävän suureksi, jotta sen muutoksilla on vaikutusta mainonnan kentän kokonaisuuteen.

 

Global advertising expenditure by medium

 

Alla vielä sama prosenttiosuuksina.

 

Global advertising expenditure by medium (%)

 

 

2007

2008

2009

2010

2011

Newspapers

27.1

25.4

23.8

22.3

21.2

Magazines

12

11.5

11.2

10.7

10.4

Television

37.3

38

38.3

38.5

38.5

Radio

8

7.6

7.1

6.9

6.7

Cinema

0.5

0.5

0.5

0.6

0.6

Outdoor

6.5

6.7

6.9

7

7.1

Internet

8.6

10.3

12.1

13.9

15.6

 

Lukujen perusteella internet tulee lisäämään osuuttaan ja menettäjinä ovat lehdet ja radio. Aikakausilehtimainonta menettää hivenen osuuttaan, vaikka alan kokonaismyynnin kuitenkin arvellaan kasvavan.

 

Mainittakoon, että luvut ovat peräisin 8 joulukuutta päivätystä raportista ja siinä on vuoden 2009 lukuja pienennetty taantuman varoille. Sen johdosta Pohjois-Amerikan ja Euroopan kasvuluvut ovat 1 %, Aasian ja Itä-Euroopan luvut 1,5-3 % ja Etelä-Amerikan ja muun maailman 15 %.

 

Taantuman on arvioitu kasvattavan TV-mainontaa ja internet mainontaa kun taas muuta välineet tulevat kärsimään. Toinen vaikutus on toimialapuolella, menettäjinä ovat autoala ja kiinteistöt kun taas mainontaa lisäävät halvemmat kuluttajatuotteet, mm. kosmetiikka, lääkkeet ja kulutuselektroniikka.

Näiden siirtymien johdosta - ja samaa ovat osoittaneet kokemukset edellisistä taantumista – mainonnan kokonaismäärä tulisi olemaan taantumavuotena 2009 samalla tasolla kuin edellisenä vuotena.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Metallituotteet, koneet ja palveluvienti ovat Suomen kilpailukykyisimmät toimialat

Suomalaisen tekemisen ja työn menestystä maailmalla ovat siivittäneet metallituotteiden ja koneiden valmistus sekä palveluvienti.

Pettymyksiä ovat vuoden 2000 jälkeen tuottaneet elektroniikkateollisuus ja metsäteollisuus. Näistä metsäteollisuuden onneton taival on ollut ymmärrettävää. Hieno- ja paino- paperien kysyntä ei enää kasva; uudet näyttöteknologiat ja internet korvaavat painettua sanaa. Elektroniikkateollisuuden kurja menestys on ollut sitäkin kirvelevämpää kun julkinen valta on tukenut elektroniikkateollisuutta suuntaamalla koulutusta huipputeknologian suuntaan. Tulos on ollut surkea. Elektroniikkateollisuuden työpaikat ovat vähentyneet ja vientitulot kehittyneet huonosti.

Tämän tyyppiset trendit ovat yleensä pitkäkestoisia ja niinpä sijoittajan kannattaa Suomessa sijoittaa nimenomaan koneteollisuutteen, palveluvientiin, ohjelmistovientiin ja muihin sellaisiin toimialoihin jotka ovat viimeisen viiden vuoden aikana kehittyneet parhaiten.

Oheinen graafi kertoo Suomen vientiteollisuuden sektoreiden kehittymisestä. Graafin on koonnut Tekes. Tiedot ovat peräisin Tilastokeskukselta, Suomen Pankilta ja Tullihallitukselta.

Lisää tarkentavaa tietoa on Tekes:n sivuilla:  www.tekes.fi/TilastotJaVaikutukset/KansantalousJaElinkeinoelama.htm

Käyttäjän Kalle Käyhkö kuva

Kehittyvät maat myyvät pakon edessä dollari-varantojaan

Latinalainen Amerikka muistaa edelleen hyvin 1980-luvun alun luottokriisin. 1960- ja 70-luvulla näille kasvaville valtioille kuten Brasilia, Argentiina ja Meksiko lainattiin huikeita summia lähinnä dollareissa. Kun mailman talous vaipui taantumaan 1970- ja 80-luvulla ja öljynhinta raketoi, useille kehittyville maille tämä yhdistelmä oli liikaa. Öljynviejä maat investoivat dollarinsa kansainvälisille pankkiireille, jotka taas lainasivat rahat Latinalaiseen Amerikkaan. Kun korot Amerikassa ja Euroopassa nousivat, nämä ulkomaanvaluutoissa velkaantuneet maat olivat vaikeuksissa lainojen kanssa. Edelleenkin useat Etelä-Amerikan maat ovat veloissaan Yhdysvalloille.

Huomasin mielenkiinnolla uutisen Bloombergin sivulla. Kehittyvät maat (mm. Brasilia, Argentiina, Venäjä ja Meksiko) suunittelevat myyvänsä suuria määriä dollari sijoituksiaan ja vähentävät näin dollari-valuutan osuutta reservirahoistaan. Nämä maat ovat hyvin riippuvaisia raaka-aineiden myynnistä ja hintojen romahdus on aiheuttanut suuria lovia valtioiden budjeteihin.Esim. Kolumbialla on tällä hetkellä 71 prosenttia reservistään pesoina, kun vuonna 2001 osuus oli 48 prosenttia. 80 prosenttia Meksikon varannoista oli pesoina vuonna 2007, varannot ovat nousseet seitsemässä vuodessa 55 prosentista. Venäjä on käyttänyt neljänneksen 598 miljardin dollarivarannoistaan viimeisen viiden kuukauden aikana estämään ruplan kurssinlasku. Kaiken kaikkiaan kehittyvät markkinat ovat kuitenkin paremmassa asemassa tänään, mitä ne olivat 1980-luvun alussa.

Onko dollarin asema edelleen taattu tulevaisuudessa, vaikka sen asema maailmaan (ainoana) reservivaluuttana onkin horjunut? Pravda jopa on kirjoittanut dollarin väistämättömästä häviöstä reservivaluuttana. Harmillista kyllä, en löytänyt vielä uusia vuoden 2008 tilastoja. Saamme ilmeisesti odotella näitä vielä ensi vuoteen. Tässä kumminkin hieman vanhempaa tilastoa reservivaluutoista:

Lähde: Wikipedia

Ainakaan vuonna 2007 dollarin asemaa ei suuresti vielä uhattu. Näemmekö tulevaisuudessa yhä useamman öljymaan siirtyvän euroihin, jeniin tai miksei ruplaan? Miksi myydä raaka-aineet yhdessä valuutassa, jonka arvo on pomppinut markkinoilla ja viimeisimmät vuodet ollut laskussa. Dollari on pudonnut jeniin nähden eniten yli kahteen kymmeneen vuoteen!

Lähde: INO Equities Stocks Indexes (US DOLLAR INDEX (NYBOT:DX))

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Helsingin pörssin toimialat 2008

Katselin hiukan kuinka Helsingin pörssin toimialat olivat kehittyneet vuoden 2008 aikana. Ohessa on kolme kuvaa päätoimialojen suhteellisesta kehityksestä verrattuna OMXH Cap indeksiin.

Keskiarvoa paremmat toimialat
 
Näistä ”menestyneistä” toimialoista vain rahoitus on menestynyt koko vuoden keskiarvoa paremmin. Muiden alojen, perusteollisuus, päivittäistavarat, teknologia ja tietoliikennepalvelut, kiriminen on alkanut vasta kesä-heinäkuulta.
 
Keskiarvoa huonommat toimialat
 
 
Näistä toimialoista IT on poikkeus ja sen kehitys taitaa vastata Nokian kurssia. Kulutustavaroiden ja teollisuustuotteiden kehitys on paljolti peilikuva ”menestyneistä” toimialoista.
 
 
Lopuksi yhden yhtiön toimialat: Yhdyskuntapalvelut eli Fortum kuuluu noihin menettäjiin samoin energia eli Neste Oil. Hyvin on mennyt terveydenhoidolla eli Orioneilla.
 
 
 
Vastaako nämä sitten tavanomaista toimialojen suhdannekiertoa, vaikea kysymys koska oikeastaan Helsingin osakkeita on liian vähän luotettavan kuvan saamiseksi.
Mutta ainakin rahoitus, terveydenhuolto, päivittäistavarat ja tietoliikennepalvelut keskiarvoa parempina vastaavat suhdannekuvaa.
Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Kovan luokan bisnestä vuonna 2009

Pimeät voimat jylläävät mediamaailmassa. Pink Floydin "The Dark Side of the Moon" taustoittaa hyvin tämän hetken taloustunnelmia, mutta yritän poiketa "putoaa kuin kivi" -journalismin yleishengestä.

Itä-Suomessa kaiken pitäisi viimeistään nyt olla päin helvettiä. Väki vähenee ja vanhenee, menestysyrityksiä on tilastojen valossa vähemmän kuin muualla. Kainuussa leivän isä Kajaani Oy eli UPM Oyj vetää töpselin viimeisestä paperikoneesta, mutta hups-heijaa, täällä matkailulla menee paremmin kuin koskaan, Tihisenniemen tiloihin on UPM:n toimesta saatu pikavauhdilla uutta tehtävää. Talvivaaran kaivos aloittaa toimintaansa matalilla markkinahinnoilla, mutta raaka-aineiden alennusmyynti ei jatku ikuisesti.

Kerään havaintoja arjesta. Sähköä saa edelleen ja Fortum on monopolisoinut hinnat korkeiksi. Energia-ala näyttää pysyvän pystyssä edelleen. Bensiiniä saa kohta alle eurolla per litra ja tukee ainakin lyheyllä tähtäyksellä sekä matkailua että bisneskruisailua.

Markettien liitereissä on yhä tavaraa. Kahviloissa riittää väkeä ja juttu lentää. Tapasin äsken yt-neuvotteluista tulleen nuoren insinöörin, joka ei ollut aiheesta moksiskaan. Lähtivät tästä hetki sitten Katinkultaan tennistä pelaamaan. Nuoret uskovat yhä huomiseen, maailmanlopun tunnelmista ei ole puhettakaan.

En tarjoa kuuta taivaalta, mutta näen monen muun tavoin, että mahdollisuus menestykseen on yhä olemassa. Tarjolla on kolhiintuneita yrityksiä, osakkeiden arvot ovat senttikategoriassa, mutta niissä on usein terveitä osia, jotka osaavien ihmisten käsissä muuttuvat huomisen menestystarinoiksi.

Emme ole menettäneet luomisvoimaamme. Yhteiskuntamme toimii edelleen moitteettomasti. Tekninen ja henkinen infrastruktuuri on kunnossa. Nuoret osaajat ovat paremmin koulutettuja kuin koskaan. Maahamme syntyy Ruotsin tavoin naisten perustamia yrityksiä, jossa työn tekijät ja omistajat ovat tyytyväisempiä kuin miesten pystyyn panemissa lafkoissa. Ehkä menestyvät miehet eivät kestä kipua, vaivaa ja arkaea yhtä hyvin kuin muijainnovaattorit.

Naiset ovat tarkempia, ottavat vähemmän riskejä, mutta pystyvät tekemään monia asioita samanaikaisesti tiukalla otteella ja taloudellisesti. Heille kaaoksen hallinta on arjessa opittua ja jatkuvaa käytäntöä. Naiset ymmärtävät ihmiseksi kasvamisen vaiheet konkreettisemmin: pienestä alkuitiöstä itsenäisyyten asti. Lasten kasvattaminen, ruokkiminen ja kaidalla tiellä pitäminen on prosessina yhtä vaativa kuin sellun tekeminen tai kakkosnelosen sahaaminen.

Siinä rinnalla on vielä ikuinen lapsi, junttiklubilainen, josta tarkemmin täällä.

Miniläppäreiden myynnistä povataan myyntimenestystä vuodelle 2009. Yahoo ennakoi nettitelkkarin läpimurtoa. Cisco tuo markkinoille langattoman musiikkivempaimen. Amerikkalaisilla on taantumasta huolimatta huikeat määrät riihikuivaa tuohta taskussa. Markkinoiden myllääminen johtaa uusien valtarakenteiden syntyyn, mutta uskon vakaasti siihen, että emme jää ikiajoiksi kuun pimeälle puolelle.

Talouden mekanismit tempaavat meidät kohta uudelle kiertoradalle. Kyllästymme taantumaan ja vipuvoimaa uudelle kasvulle voi tällä hetkellä hakea henkisestä pääomasta. Perustakaamme yhdessä hiivatin iso talouselämän korjaamo. Koneet, ihmiset ja aivot huoltoon ja kohta pyörät pyörivät ja bitit sihisevät sähköisellä nopeudella uutta ideaa ja hyvinvointia.

Mistä kulmasta suomalaisten pitäisi aloittaa? Nokia nousi tuhkasta edellisen laman aikana. Listatkaamme tusina nousijoita, jotka ampaisevat reaalitaloutemme uudelle kiertoradalle.

  1. Senttiosakkeiden romuraudoista rallikelpoisia yrityksiä
  2. Talouden Taantumakorjaamosta menestystarinoita
  3. Piksumpaa penninvenytystä tuottavuuden parantamiseksi
  4. ...
  5. ...
  6. ...
  7. jne

Hyvää Uutta Vuotta 2009!

Helge

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Käyttäjän Kalle Käyhkö kuva

Olemmeko menossa uudelle 70-luvulle?

En ole ekonomisti, mutta työskentelen sijoitus- ja pankkialalla. Oppini taloudesta perustuvat pelkästään lukemaani kirjallisuuteen, blogeihin, muiden ihmisten mielipiteisiin sekä uutisiin. Perustan omat vähäiset olettamukseni omaan järkeeni ja usein olen epävarma olettamuksissani. Pyrin silti etsimään mahdollisia taloudellisia skenaarioita, joilla on vaikutusta omiin sijoituksiini. Ikä ja kokemus on oppia, enkä niinkään anna suurta arvoa kaikenmaailman matemaattisille kaavoille tai ekonomistien ennustuksille tulevaisuudesta. Ihmiset luovat talouden ja ihmisten toimintaa on melkein mahdotonta ennakoida. Toki osa taloudesta on ennakoitavissa, koska ihmiset eivät ole muuttuneet niin paljoa vuosikymmenien tai satojen aikoina. Kuten olen aina kertonut en osaa ennustaa, enkä usko että kukaan ihminen pystyykään siihen. Eli jokainen poimikoon olettamansa oikeat ja väärät olettamukseni oman suodattimen läpi.

Olettamukseni seuraavan 20 vuoden tapahtumista

  1. Yhdysvaltojen ja dollarin romahdus
  2. Euron nousu valtavaluutaksi
  3. Venäjän, Kiinan ja Brasilian nousu
  4. Raaka-aine-buumin osa 2

On todennäköistä, että kaikki tämä tapahtuu jopa nopeammin seuraavan 10-vuoden aikana. Mutta lisäsin suosiolla 10-vuotta lisää arviooni. Tapahtumat eivät ole missään järjestyksessä ja onkin todennäköistä että, toinen raaka-aine buumi odottaa ja muutaman vuoden päässä. Dollarin ja Yhdysvaltojen talouden tuho on jo ollut käynnissä koko 2000-luvun ajan.

1. Yhdysvaltojen ja dollarin romahdus

Yhdysvalloilla on maailman suurin armeija ja sillä on arvioiden mukaan yli 1000 sotilastukikohtaa ympäri maailmaa. Maailman ainoaa supervaltaa voisi pitää nykyaikaisena imperiumina, jolla on suuri vaikutusvalta mailman talouteen ja politiikkaan. Maailman valloitus ei kuitenkaan tule sujumaan ongelmitta, koska todellisuudessa Yhdysvallat on liian heikko pitääkseen valtaa kauaa. Kaiken lisäksi se on viimeiset vuosikymmenet paisutellut olemattomia muskeleitaan velkarahalla. Onko todellista sotilaallista mahtia se, että pommittaa 3. maailman valtioita kuten Panamaa, Serbiaa tai Irakia?

Nykyinen luottokriisi on holtittoman luotottamisen syytä. Rahaa ei synny tyhjästä, vaan keskuspankit joko painavat sitä lisää tai sitten rahaa lainataan muualta. Rahan lisäys luo inflaatiota ja nopea inflaatio johtaa väistämättä taloudellisiin kupliin. Nämä kuplat sitten näkyvät talouden nopeana kasvuna, asuntojen, osakkeiden ja yleisen hintatason nousuna. Luottokupla syntyy, kun lainarahaa on annettu liika ja tämä on juuri se varsinainen syy luottokriisiin. Hyvinä aikoina lainoja ja luottokortteja myydään sellaisille, joilla ei oikeasti ole kykyä maksaa lainojaan takaisin. Juuri nämä huolimattomat ja ahneat luotottajat ovat kaatuilleet viime aikoina.

Yhdysvaltojen keskuspankki FED on luonut hädissään avustupaketteja velkaantuneille pankeille. Keskuspankki on myös pudottanut ohjauskorkonsa nollaan kannustaakseen pankkeja taas lainaamaan rahaa. Lukuunottamatta vuotta 1934 Amerikan keskuspankki FED ei ole koskaan luonut (painanut) rahaa yhtä paljon, mitä vuonna 2008. Rahan painamisella FED yrittää pakottaa pankit taas lainaamaan rahaa, joka taas toisi meidän kutsuman kasvun ja inflaation. Tällä hetkellä pankit ovat käyttäneet saamansa rahan omien taseidensa parantamiseen. 2008 Q4 tulos pankeilla tuleekin olemaan varmasti jonkin verran parempi juuri tästä syystä. Pankkien lainahanat todennäköisesti avautuvat vasta ensi vuonna tai vuonna 2010. FED kuitenkin luo niin paljon rahaa, että vaikka Amerikka ja maailma kärsisi hetkellisesti  deflaatiosta, on vaikea uskoa tämän johtavan pitkään Japanin kaltaiseen deflaatiokierteeseen. Elvytykset ovat olleet massiivisia, nopeita ja ennen kaikkea maailmanlaajuisia. Toisin kuin 1930-luvulla, rahaa on alettu painamaan välittömästi - kiitos nopeutuneen tiedonkulun ja Amerikkalaisten nopean reagoinnin vuoksi.

Entä lantin toinen puoli? Rahan massiivinen lisäys tuo jossain vaiheessa inflaation...

Minusta nyt kannattaa varautua seuraavaan tulevaan superkuplaan. Mikäli FEDin ja muun maailman talousruiskeet alkavat purra ja pankit alkavat taas lainaamaan rahaa, tulee noususta todella nopeaa. Osakkeet ja raaka-aineet tulevat nousemaan räjähdysmäisesti, kiitos lähes ilmaisen lainarahan. Mikäli rahaa painetaankin liiaksi ja matala korko edesauttaa tätä, voi tämä johtaa pahimmillaan vakavaan ja nopeaan inflaation nousuun. 70-luvun korkea inflaatio aiheutui juuri öljyn hinnannoususta, joka sai myös muut raaka-aineet nousuun. Osakemarkkinat laskivat ja sijoittajat pakenivat sen sijaan obligaatioihin ja raaka-aineisiin. Kullan hinta siis tulee todennäköisesti edelleen nousemaan, mutta eurooppalaisen sijoittajan silmin pitää huomioida myös dollarin arvo.

Kauppalehti USD/EUR

Hetkellisen dollarirallin jälkeen dollarin arvo on nopeasti heikentynyt euroa vastaan. Ennustan, että Yhdysvaltojen laina- ja rahanpainaminen heikentää edelleen dollaria. Raaka-aineet hinnoitellaan dollareissa, joten amerikkalaiset villiintyvät raaka-aineisiin sijoittamisesta. Öljyn ja kullan uusi nousu saattaa siis taas olla edessä muutaman vuoden sisällä. Eurooppalaisten silmin liikkeet ovat kuitenkin hieman rauhallisempia, kiitos meidän vakaamman valuutan. Koska sitten dollari todella romahtaa? En tiedä. Ehkä se vain heikkenee entisestään, kun yhä useammat valtiot alkavat vaihtamaan omia dollari reservivaluuttojaan euroihin, jeneihin ja yuaniin.

Dollarin haltijat valtioittain

Seuratkaa Kiinan ja Japanin keskuspankkien liikkeitä! Mikäli nämä alkavat myymään omia dollareitaan (US bonds), niin dollari tulee romahtamaan. Tai ehkä Kiina ja Japani ostavat yhä useamman amerikkalaisen yhtiön ja Yhdysvaltojen omaisuus valuu ulkomaille.

Olen viime aikoina yrittänyt lukea lisää, mitkä vaikuttavat valuuttojen, öljyn ja kullan hintoihin. Lisää voi lukea esim. täältä: http://seekingalpha.com/article/112588-the-dollar-oil-surprise-what-does-2009-hold

Iltalukemisena on paksuhko teos (928 sivua): The Prize : The Epic Quest for Oil, Money & Power, suosittelen Hardcover versiota, koska omani paperback-version sivut irtosivat samantien. Mikäli olet kiinnostunut öljyn historiasta on teos mitä mainioin! Olen vasta kirjan alkupuoliskossa 1900-luvun alussa, jolloin Britannian taistelulaivat vaihtoivat hiilen öljyyn. Historian tunteminen tuo varmasti uusia ajatuksia, kuinka öljystä on tullut tärkeimpiä strategisia raaka-aineita.

Palaan muihin aiheisiin myöhemmin...

Sivut

Tilaa syöte RSS - blogit