Artikkelit aikajärjestyksessä

Käyttäjän J.Vahe kuva

Verotiedot syynissä

Taasen on koittanut vuoden jaloin hetki, jolloin me kaikki katselemme silmät killissä lähimmäistemme tuloja. Julkisuuteen pääsevät tavalliset kuolevaiset 150.000 euron vuosituloilla ja vakijulkkikset miten pienillä tuloilla hyvänsä.

Koskaan en muista mistään lukeneeni sellaista näkemystä, että on hyvä jonkun valtion tulojakin kartuttaa.

Virallisten roskalehtien lisäksi myös HS:n taloustoimitus ansioitui revittelemällä keksijäksi kutsumansa Göran Sundholmin tuloilla.

Mielenkiinto kohdistuu siis tuloihin, mutta ei siihen, miten ne on hankittu. Kun työttömyydestä kaikki ovat kantavinaan huolta, juuri innovaatiothan kaikkein perustavalaatuisimpia työllistäjiä ovat. Voi olla, ettei Sundholm ole julkisuuteen aiemminkaan pyrkinyt, mutta toki taloustoimittajan sopisi uutisia myös itse etsiä aktiivisesti.

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Aviapoliksesta maailman ääriin tuhat kertaa viikossa

Viime viikolla Helsinki-Vantaa lentokentällä päähäni jysähti outo ajatus Piksu-palvelujen fiksusta suuntaamisesta. Luin uudesta viisi kertaa viikossa Helsinki – Soul yhteydestä, joka tuo Etelä-Korean kehittyvät markkinat lähemmäs Aviapoliksessa toimivia yrityksiä; helpottaa toki muuallakin toimivia - Eurooppaa myöden.

 
Eikä se ”pyhä jyssäys” siihen jäänyt. Kytkemme palvelutuotantomme entistä selvemmin konkreettisiin tieto-, tavara- ja rahavirtoihin.
 
Helsinki-Vantaan lentoasema on Suomen kansainvälinen päälentoasema, josta noin 30 reittilentoyhtiötä lentää 1 000 vuoroa viikossa Eurooppaan, Aasiaan ja Yhdysvaltoihin. Finnair avasi mainitsemani suoran reitin Souliin, Etelä-Koreaan 2. kesäkuuta 2008.

Uusi lentoreitti parantaa korealaisten yhteyksiä Eurooppaan. Toivomme tietenkin, että korealaiset näkevät parantuvien yhteyksien myötä myös yhteistyön mahdollisuudet innovatiivisten suomalaisyritysten kanssa. Korean kuluttajat vaurastuvat nopeasti, hyvinvointiin, vapaa-aikaan liittyvät tuotteet ja palvelut ovat entistä lupaavampia liiketoiminta-alueita.

  1. Tuhansien järvien maa
  2. Tilaa, suomalainen elämänmeno
  3. Kallion kaupunginosaa on brändätty kulttiyhteisöksi, jossa kannattaa piipahtaa
Oululaisella Mediracer Oy:llä on toimisto Aviapoliksessa eli Technopolis Oyj:n toimistokompleksissa; hyvin lähellä lentokenttää. Edullinen sijainti ja siihen liittyvät logistiset mahdollisuudet edistävät liiketoimintayhteyksiä Kaukoidässä toimivien Wellness-yhtiöiden kanssa. Suomella on Koreassa erittäin hyvä maine muun muassa ympäristöystävällisenä maana. Mutta mitä muuta meistä tiedetään? Tiedetäänkö kuitenkaan riittävästi?
 
  1. Nokialand
  2. Kännykkäland
  3. Tuhansien järvien maa
  4. Pieni mutta innovatiivinen
  5. Ei Euroopan laidalla Aasiasta katsottuna
Helsinki-Vantaa saa vastaparikseen Inchenonin lentokentän, joka on Etelä-Korean suurin, ja kuuluu maailman suurimpiin rahtikenttiin. Kaikki on valmiina, yhteydet toimivat, Soul on tullut lähemmäs meitä. Meidän tarvitsee vain tarttua tilaisuuteen, mutta emme pääse lähempään tuttavuuteen, jos innovaatioyrityksemme istuvat täällä tuppisuina. Jos me bloggaamme toisillemme talouslehdissä politiikan ja talouden kipupisteistä. Eikö yrityksillä olisi laajempaa käyttöä osaamisellemme?
 
Kuulin hiljattain esitelmän, jossa puhuttiin siirtymisestä ”vuoropuhelun aikaan”: Content was the King during Web 1.0 but now Conversation is the King! Puhummeko oikeista asioista ja oikeiden ihmisten kanssa? Suomi on vahvasti vientiriippuvainen maa ja siksi suuntaamme toimintamme minne Finnair ja muut meitä kuljettavat.
 
Yritän tarkoitushakuisesti kääntää katsettamme aivan toiseen suuntaan. Piksun markkinarako ehkä on keskustelussa. Korean suunnassa Inchenonin lentokentän vierestä ja läheisyydestä löytyy:
 
  1. Satamayhteyksiä Aasiaan
  2. Teknologiayhteistyön mahdollisuuksien hyödyntämisessä emme ole päässeet alkua pidemmälle
  3. Japani ja Korea ovat viesti- ja vientiputken toisessa päässä: Aasiassa on Finnairin verkoston vaikutuspiirissä vähintään 2 miljardia ihmistä ja kasvavia talouksia
Korean vienti Suomeen on kasvanut nopeasti viimeisen viiden vuoden aikana: viime vuonna sen arvo oli lähes 1,1 miljardia euroa. Suomen vienti Koreaan oli vuonna 2007 alle 600 miljoonaa euroa. Suomalaisilla yrityksillä on vielä paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia Koreassa, joka on maailman 10. suurin kansantalous.

"Suuret auto- ja elektroniikkavalmistajat, kuten Hyundai ja Samsung, ovat Suomen tuonnin kärjessä, mutta Koreasta tuodaan myös valmistavan teollisuuden tarvitsemia komponentteja ja materiaaleja. Monet merkittävät suomalaiset vientituotteet sisältävät yllättävän paljon korealaisia komponentteja," kertoo Aviapoliksen esite.

Valmistavan teollisuuden korkea osuus implikoi sitä, että maassa on myös joukoittain ihmisiä, jotka kärsivät rannekanavaoireyhtymästä. Suomessa on satoja tai tuhansia pk-yrityksitä, jotka tulevaisuudessa tarvitsevat sillanrakentajia ja businessverkottajia maailmanlaajuistumisen edistäjiksi.  

 
Pitäisikö meidän miettiä viestintätehtäväämme uusiksi? Kaizu totesi, että monet ulkomaalaiset yrityksetkin tarvitsisivat meitä? Olemmeko luomassa yritysten välistä deittipalvleua? Miten pystymme edistämään tätä päämäärää? Pääoma- ja riskisijoittajia kiinnostanee aina, millaiset mahdollisuudet kohdeyrityksillä on maailmalla.
 
Aviapolis on Suomen tärkein ulkomaanliikenteen solmukohta. Yhdistämällä sosiaalista mediaa, sijoitustoiminnan osaamista ja logistiikkaverkostojen palveluja pääsemme nopeasi käsiksi nopeasti kansainvälistyvään liiketoimintaan. Aviapolis on ehkä yksi niistä paalupaikoista, jonka valtaamiseen tähtäämme määrätietoisesti.
 

 

Käyttäjän Janne Saarikko kuva

Miten käy startup-yrityksille?

Mediassa tuodaan esille aina ajoittain startup-yrittäjiä, jotka jollakin nerokkaan hullulla idealla ovat keränneet suuret määrät rahoitusta, monesti sekä julkiselta että yksityiseltä puolelta. Osa näistä yrittäjistä on jopa onnistunut rahoituksen avulla tekemään merkittävän suurta ja kannattavaa liiketoimintaa tai sitten myyneet aikanaan liiketoiminnan jollekin jättiyritykselle tehden merkittävän tilin itselleen ja sijoittajille.

Koska iso osa näistä yrityksistä on liiketoimintamalliltaan tai toimintaympäristöltään joten normaalista ja oppikirjasta poikkeavia, monen mielestä kyseessä on nettikupla, internetkupla tai jokin muu vastaava, jolla ei ole mitään tekemistä oikean liiketoiminnan kanssa. Täytyy myöntää, että jotkut startup-yritysten ideat tuntuvat ansaintamalliltaan omituisilta, mutta isossa osassa on kyllä ihan selvää nerokkuutta hulluuden sijasta.

Nykyisesssä taloustilanteessa monet tahot ovat ilmoittaneet rahoituksen saamisen olevan moninkertaisesti vaikeampaa kuin aikaisemmin. Tämän takia myös startupeille kaavaillaan rankkoja aikoja.

Startup-yritykset mielletään kuitenkin monesti hassuja internet- ja mobiilikilkuttimia kuluttajille tekeviksi pajoiksi. Näiden menestys on kiinni kuluttajien ostokäyttäytymisestä ja aktiivisuudesta. 

Harvemmin puhutaan epäseksikkäästä B2B-startupmaailmasta, jossa rakennetaan erilaisia yritysten bisnestä tukevia ratkaisuja ja palveluja. Usein B2B-puolen ostomotiivina on liiketoiminnan parantaminen tai tehostaminen, joka on tiukassa taloudellisessa tilanteessa entistä tärkeämpää. Esimerkkeinä voitaisiin ottaa vaikka tekstiiliteollisuuden toiminnanohjauksen ja logistiikan parantaminen tai tierakentamisen maa-ainesmateriaalin järjesteleminen. Näihin molempiin löytyy Suomesta erittäin hyvät toimintaa merkittävästi parantavat nuorehkot yritykset.

Siksi uskonkin, että tässä tilanteessa B2B-puolella on suuria mahdollisuuksia myös sijoittajilla. Hyvät uudenlaiset kustannussäästöratkaisut sopivat sekä markkinajohtajan asemien säilyttämisen strategiaan ja haastajien ja seuraajien markkinaosuuksien valtaamisen strategiaan.

Jotta koko kirjoitus ei käsittelisi startup-yrittämistä pelkästään positiivisella "ne valtaa maailman"-paatoksella, loppukevennykseksi sopii Richter Scalesin mainio opetusvideo startup-yrittämisestä. Seuraa sanoja erityisen tarkasti...

 

 

Ekologinen jalanjälki pieneni kolmanneksen

Suomalaisen jalanjäljen suuruus on raportin mukaan nyt 5,2 hehtaaria –2,5 hehtaaria vähemmän kuin kaksi vuotta sitten.

Jalanjäljen laskijat huomasivat yllättäen, että ydinvoimaloiden piipuista ei tulekaan hiilidioksidia
Tämä tuore muutos paransi Suomen asemaa kuten muidenkin energiaa paljon ydinvoimalla tuottavien maiden jalanjäljen kokoa.
 
Ekologisessa jalanjäljessä Suomi on nyt sijalla 16 ja Ruotsi on sijalla 18. Asukasta kohden laskettu jalanjälki on suurin Arabiemiraateissa ja toiseksi suurin Yhdysvalloissa, seuraavina Kuwait, Tanska ja Australia.
 
Ekologisen jalanjäljen mittauksessa on joitain minulle hämäriä kohtia, josta eräs on metsän käyttö. Se muodostaa huomattavan osa Suomen ja Ruotsin jalanjäljestä ja perustuu ilmeisesti arvioon puun käytöstä. Puun käytössä ei sinänsä ole mitään epäekologista kunhan tilalle annetaan kasvaa uutta metsää. Tämä huomioidaan tuossa ekologisen jalanjäljen laskemisessa siten että lasketaan sekä luonnonvarojen kulutus että myöskin niiden uusiutuminen.
 
Eli ei koskaan pitäisi puhua vain kulutuksesta vaan taseesta. Ja tuossa taseessa Suomi on kirkkaan vihreä, kuten blogimerkinnän 23. syyskuuta kuvasta näkyy, tai alkuperäisestä linkistä:
Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Puhdistaako Talousmyllerrys Yrityskenttää?

 

Näkyykö mörköjä? Pelkäätkö pimeää? Pitäisikö nyt puhua vai vaieta taantuman tulosta? Valtakunnallisen Yrittäjäpalkinnon saanut toimitusjohtaja Esa Halttunen, Veekmasin Oy:stä, kieltäytyy puhumasta lamasta. Muutkin palkitut tunnistavat jo talouden jäähtymisen merkit, mutta periksi ei anneta! Ideparkkeja eri puolille maata kaavaillut Toivo Sukari ihmetteli muutama viikko takaperin, että mihin ne rahamiehet yhtäkkiä maailmasta katosivat.
 
Onko tietoa rämäpäisistä sijoittajista, joilla on vielä uskoa tulevaisuuteen? Onko muillakin Buffetilla ylimääräistä tuohta sijoituksiin ja riskibisneksiin? Liekö tuosta Buffetistakaan apua, koska hän ei trendeistä ja riskeistä piittaa (dot.com ei): Warren rahoittaa vanhanaikaiselta tuntuvia bisneksiä ja pärjää ainakin paperilla hemmetin hyvin.
 
  • Sixten Korkmanin mielestä rahatalouden myllerrys on saatu hallintaan...

 

MITÄ MIELTÄ YRITTÄJÄT OVAT?

 
Valtakunnallisia yrittäjäpalkintoja on jaettu 40 vuotta. Yrittäjäpalkituiksi on tänä vuonna valittu liikeideoita, jotka valintaraadin mukaan kantavat yli vaikeiden aikojen. Nämä palkitut firmat lentävät viisaan raadin mielestä yli talousmaailman myllerryksen! Toivotaan, että näin käy.
 
Ketä nämä onnekkaavt ovat?
 
  1. Veekmas, Kitee
  2. Myllyn Paras, Hyvinkää
  3. Uutechnic, Uusikaupunki
  4. Sepa, Keitele

Uutisissa luetellaan juuri seiskauutisissa yritysten pitkää lomautuslistaa. Nyt tarvitaan keinoja myös reaaltalouden vastaiskuun. Suomi on pieni peluri, mutta onneksi voimme pelata mustaa pekkaa markkinarakoja etsien.

 
TARKKAILIN LENTOMATKUSTAJIA
 
Poikkesin eilen myöhään illalla Helsinki-Vantaa lentokentällä eli ihmisten ilmoilla Loviisan näkövinkkelistä katsottuna. Kelasin mielessäni, sateista tietä ajellessani, onko valtatie 7. jo nähtävissä talouden rattaiden hiljenemistä. Ja olihan sentään jotain: venäläisiä autorekkoja ei tullut mennessä vastaan, ja puolen yön jälkeinen rekkaliikenne kohti itää oli entistä hiljaisempaa.
 
Heikkoja reaalilaman signaaleja on vielä sangen vähän tarjolla. Olli oli ilmoista käsin tarkastellut kolmen suurkaupungin valomerta. Mexico Cityssä on 150 km yhtä valomerta ilmasta katsottuna. Pariisi tuntui paljon pienemmältä metropolilta. Helsinkiin tultaessa valoja näkyi ikkunasta enemmän vähän ennen laskeutumistelineiden pudotusta.
 
Energiaa säästettiin 70-luvun energiakriisin aikana katulamppuja sammuttamalla. Pääkaupunkiseudulla eli Suomen metropolissa lamppuja on yhä niin vähän, vähäisen populaation takia, että ilmasta katsottuna valomeren tulkinta voi johtaa harhaan. Pimeetä porukkaa, näinkö ulkomaalaiset ajattelevat meistä. He-he!
 
 
YRITTÄJILTÄ VAADITAAN POSITIIVISTA MIELENLAATUA
 
Yrittäjät ovat vielä luottavaisia. Moni ohittaa vielä puheet lamasta olankohautuksella. Finanssikriisi rajautuu vain amerikkalaiseen asuntotuotantoon, totesi erään vientiyrityksen edustaja pari viikkoa takaperin. ”Ei se vaikuta meidän toimintaan mitenkään”, hän kertoi ennen muuttoa projektihommiin ulkomaille kolmeksi vuodeksi.
 
Lentokentällä ihmiset ovat vielä leppoisan ja valoisan näköisiä.  Murheen murtamia pörssikeinottelijoita ja finanssikriisin uhreja en havainnut. Ryppyotsaisuus lisääntyy ilmeisesti vasta vuoden tai kahden kuluttua. Parkkipaikkoja oli toisaalta ulkomaan P-halleissa aikaisempaa enemmän. Olin toisin liikkeellä kello 23 – 24, mutta tällä kertaa ei tarvinnut ajaa ylätasanteelle asti.
 

KASSAVIRTA ON KUNINGAS
 
Kassavirrasta on pidettävä huolta. Pk-yrityksissä hyvä kassavaranto pitää lamamietteet loitolla, kun ei tarvitse poiketa varattoman pankkiirin puheilla.
 
Tilauskirjan paksuutta kannattaa katsella päivittäin. Tilausten peruuntuminen ja siirtyminen tuo lamapeikko lähemmäksi, mutta monilla menee tuossakin suhteessa vielä sangen hyvin.
 
Tippuuko tarjouskyselyjä entiseen tahtiin? Nyt on jo vakavamman pohdinnan tarvetta. Myllerrys on lisännyt varovaisuutta ja on pakko miettiä tulevaa tuote- ja palvelupakettia.
 
Kellä on varaa investointeihin? Pitääkö keskittyä kunnossapitoon ja tuottavuutta lisääviin ratkaisuihin? Missä ovat aloitusta odottavat vihreät niityt (Green fields?).
 
Public-Private kohteet ovat ehkä jatkossa houkuttelevia. Teollisuus vetää henkeä, rakentaminen hiipuu, YIT joutunee miettimään, mitä tekee tonttivarannolleen. Lähtekö Talvivaara onnekkaasti käyntiin? Pitäisikö rakentaa vuokra-asuntoja? Millaisia mahdollisuuksia tarjoaa hajautettu energiahuolto? Tässä vain muutamia kysymyksiä; aika on muuttunut. Harva näkee kolmea kuukautta kauemmaksi.
 
Mitä tapahtuu armon vuonna 2009? Kuinka pahaksi tämä taantuma äityy? Millaista siltaa itse kukin joutuu rakentamaan yli vaikean virran (Troubled Waters)?

 

Käyttäjän J.Vahe kuva

Treidausta vai holdausta

Lienee parasta selvittää heti kättelyssä tapani sijoittaa. Osakesijoittamisessa voidaan katsoa olevan esim. 2 lähestymistapaa, fundamenttianalyysiin perustuva pitkäaikainen sijoittaminen ja tekniseen analyysiin perustuva nopeatempoinen kaupankäynti. Muitakin jakotapoja, termejä (esim. aktiivinen ja passiivinen) ja alajakoja tunnetaan. Lisäksi eri menetelmiä sopii kaikin mokomin yhdistellä.

Fundamentaalisestikin hyvää firmaa kannattaa tietenkin ostaa mahdollisimman halvalla. Pidänkin pankkien sijoitus”neuvojien“ kysymystä sijoituksen pituudesta kummallisena. Pitkäaikaistakaan sijoitusta ei mitenkään kannata tehdä suhdannehuipulla.

En ole koskaan onnistunut omaksumaan kumpaakaan em pääsuuntausta puhdasoppisesti. Pidän elämänlaatuun kuuluvana tekijänä, että istun päätteen ääressä mahdollisimman vähän. Olen vitsaillut, että joskus kun ei ole mitään tekemistä, saatan pyöräyttää jonkun pienen erän Nokiaa ym. kuukauden tai viikon tähtäimellä, mutta ne ovat poikkeuksia.

Olen 39 vuotta harjoittanut sijoittamista, mutta koko ajan olen kuitenkin puuhastellut erilaisten projektien parissa, jotka vain sivuavat talouselämää. Jo tutkimustyö tekee päivätreidauksen mahdottomaksi. Monipuolisia virikkeitäkin pidän kuitenkin elämän rikkautena.

Varsinaisesta työstäni nykyään saamallani palkalla (trendi on ollut laskeva) ei sen sijaan todellakaan rikastuisi - tuskin näin iso mies pysyisi edes hengissä, joten sivutulot ovat paitsi hyödyllisiä, suorastaan välttämättömiä!

Fundamentteihin perustuvan sijoittamisen esikuvaksi on noussut Warren Buffett. Hänestä johdettua oppia jonkinlaisesta ikuisesta holdaamisesta en ole koskaan ymmärtänyt.

Oudoksun siis Buffettin esittämää näkemystä siitä, että osakkeita ei tarvitse myydä. Vielä valitettavampina pidän, että tätä ajatusta ovat muutkin tukeneet.

Buffetin kymmenien miljardien omaisuudesta seuraa kaksikin asiaa. Ensinnäkään, sillä omaisuudella ei tarvitse myydä ja toisekseen, sillä omaisuudella ei oikein voikaan myydä, koska myynti romahduttaisi markkinat.

Me tavalliset ihmiset ilman kymmeniä miljardeja olemme toisessa asemassa. Meillä tulee elämässämme vastaan asunnon osto, perheen perustaminen, kesämökin osto, yrityksen osto, mutta myös avioeroa, työttömyyttä, sairautta ja lopulta perinnönjaon suunnittelua. Kaikissa näissä tilanteissa myyminen on välttämätöntä.

Toisekseen, kun meillä tavallisilla kuolevaisilla on mahdollisuus myydä romahduttamatta markkinoita, meidän sopii mahdollisuuttamme hyödyntää sillä suhdannekäänteen yli nukkumisessa ei ole järkeä, ks. taulukko alla. Mikäli Buffettilla olisi mahdollisuus myydä, hänenkin olisi sopinut niin tehdä.

Jos omaa lähestymistapaani pitäisi jollain tavalla kuvata, se olisi varmaankin “suhdannesurffausta”.

Olen kokenut sijoittajaurallani neljä syvää laskukautta. Ensimmäisessä öljykriisistä lähinnä 1974 alkaneessa minut yllätettiin housut kintuissa ja sain selkääni niin peevelisti. Siihen tarvittiin isäukon apua, että alaikäinen keinottelija saatiin kuiville.

Kahdessa seuraavassa (1990-luvun alku ja it-kupla) käytin yhtä aikaa vyötä ja henskeleitä eli otin varman päälle, etteivät housut putoaisi nilkkoihin. Sama pätee nykyiseen tilanteeseen sillä varauksella, että lopputulos on tietenkin vielä toistaiseksi auki.

Metsänhoidon lopputavoite on kaadettu puu. Riistanhoidon tavoitteena on ammuttu riistaeläin. Karjanhoidon tavoite on teurastettu karja. Tällä taustalla olen vahvasti sitä mieltä, että sijoitus on loppuunsaatettu prosessi vasta myynnin jälkeen. Kurssien katselu ilman myyntiä vastaa kymmentä pyytä oksalla eikä yhtään pivossa.

Tältä pohjalta vastaan kysymykseen: enköhän minä ole treidari, suhdannetreidari. Ajallisesta horisontista on vain hyvä muistaa se, mitä sanoin KL:n blogin aivan ensimmäisessä merkinnässä 2 vuotta sitten: Sijoittamisessa ensimmäiset 15 vuotta olivat hankalimmat. Se on minun ajallinen perspektiivini.

 

 OMXHelsinki (aikaisempi HEX-yleisindeksi)

   Kk/v                                                                           indeksin pisteluku

1./ 72

148
10./73 351
10./78 177
12./82 355
4./89 2039
9./92 576
3./00 17092
3./03 5101
4./06 9526
6./06 8415

 

 

 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Pankit harhauttavat asiakkaitaan termillä "sijoitusneuvonta" - kun tarkoitus ei ole neuvoa vaan myydä

Miten pyöritetään menestyvää sijoitusrahastobusinestä?

Pankkiiriliikkeellä, joka myy sijoitusrahastoja (omia ja muiden) systeemi pyörii suurin piirtein seuraavasti:

  • Valitaan hyvä portfolio myyttäviä tuotteita. Portfolioon pyritään saamaan kattava joukko sellaisia rahastotyyppejä joita asiakas ymmärtää.
  • Jokaisen rahaston pitää olla helposti sijoittajille myytävissä oleva yksinkertainen tuote.
  • Asiakkaalle tarjotaan mahdollisuus valita rahastojen välillä niin, että vastuu sijoituksen menestykestä siirtyy asiakkaalle (ja asiakas myös ymmärtää tämän)
  • Asiakkaalle myydään luotettavuuden tuntua, turvallisuuden tuntua ja selkeitä sijoitustuotteita

Sijoitusrahastojen myynnissä ei pyritä siihen että asiakas saisi parhaan tuoton vaan siihen että asiakas tuntee olonsa turvalliseksi ja saa yksinkertaisia selkeitä ja tuttuja tuotteita.  Sijoittajille rahastot tarjoavat luotettavuuden ja turvallisuuden tunnetta ja  konkreettisia etuja kuten hajautusta, mahdollisuuden päästä käsiksi ulkomaisiin osakkeisiin tai kokonaisiin toimialoihin.

Minusta sijoitusrahastoja parjataan osittain turhaan.  Sijoitusrahastojen pyörittäminen on eräs kannattavimpia busineksiä maailmassa. Sijoittajat ovat valmiit maksamaan rahastoille premiota ja niinpä rahastobusiness ei voi olla muuta kuin arvokasta lisäarvoa.

Pankkien ei tulisi antaa perusteettomasti käyttää termiä "sijoitusneuvonta"

Valistusta tarvitaan -  kansalaiset maksavat monasti liikaa. Mutta ei voi vaatia että rahastoja myyvät pankit alkaisivat antaa asiallisia sijoitusneuvoja - ei autokauppiastakaan voi vaatia ohjaamaan asiakasta edullisen auton ostoon tai peräti suosittelemaan uudesta autosta pidättäytymistä.  Mutta voisi toki vaatia että pankit eivät kutsu toimintaa sijoitusneuvonnaksi - ei autokauppiaskaan kutsu toimintaansa puolueettomaksi autokaupan konsultaatioksi.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Asuntojen hinnat: hosumatta paras

Talousmedialla on monta pulmaa eessä. Joka päivä pitäisi vääntää otsikko, vaikka pörssit eivät valitettavasti ole viikonloppuisin auki.

Lukemani mukaan asuntojen hinnat laskevat kuin Keskon osake ja vuokrat kohoavat kuin bensan hinta… Jaa, mutta se bensanhan hintahan onkin nyt laskenut…

Sitten eräitä viittauksia ns. reaalitalouteen:

- USA:ssa on kahkottu asuntokuplasta ja sittemmin hintojen romahduksesta vuosikausia. Sikäläinen kiinnelainojen suhde BKT:hen on lähes kaksinkertainen verrattuna asuntolainakannan suhteeseen Suomen BKT:stä. Kupla on siis USA:ssa.

- käsittääkseni USA:n ongelmana on ollut myös merkillinen “aluekehittäminen”. Keskellä autiomaata on pykätty kämppää kuin viimeistä päivää, vaikka alueella ei ole kehittynyt mitkään muut kuin asuntojen hinnat. Asuntoja ovat ostaneet niin maksukyvyttömät omaan käyttöön kuin spekulantit vailla mitään käyttötarvetta.

- katsotaanpas vähän tilannetta Suomessa. Helsinkiläinen media unohtaa 24 h/vrk:ssa sen, että Helsingissä asuu vain 10 % suomalaisista. Pk-seudulla asuu ehkä 20 %, mutta käsittääkseni “kupla” taitaa olla varsin littana eräissä Vantaan lähiöissä.

- ennen kuin lähtee tukka putkella ostamaan muka sikahalpoja yksiöitä, joita voi sitten vuokrata muka tähtitieteellisin hinnoin, eräitä varauksia. 1990-luvun alussa sain odottaa asuntojen hintojen laskua vuosikausia vesi kielellä. Silloin se edellytti vuosien odottamisen lisäksi ennätysmäärän konkursseja, ennätysmäärän työttömyyttä ja korot, joissa vain taivas oli rajana.

Kun väestön ikärakenteen ja koulutuksen vinoutuman takia peruskorjaukset lienevät jatkossakin kalliita ja korjausten tarve puolestaan asuntojen ikärakenteen takia suuri, en suoralta kädeltä vannoisi asuntosijoittamisen korkeaa tuottoa näillä hinnoilla. Ja tulee sieltä Rautaruukistakin osinkoa!

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Uuden nousun rakentajat ovat ruohonjuuritason puurtajia ja innovaattoreita

 

En marssita uutta taloutta uuden nousun vauhdittajaksi, mutta näen, että nyt vuorossa on nousun rakentaminen ruohonjuuritasolta. Suuryritykset joutuvat keskittymään kustannus- ja tehokkuusjahtiin ja selviytymisestrategioitten rakentamiseen. Tämä tarkoitta työpaikkojen menetyksiä. Tulemme näkemään konkursseja, irtisanomisia ja lomautuksia.
 
Muutos tehdään nyt yksilötasolla.
 
UPM ilmoittaa tänään suurista muutoksista sahateollisuudessa. Päätös koskee tuhatta henkilöä. UPM kuuluu metsäteollisuutemme parhaimmistoon, mutta metsäjätti joutuu keskittymään pääomaintensiivisen taloutensa kurissa pitämiseen ja näinä aikoina se ei tarkoita uusia työpaikkoja.
 
Tällä kertaa muutos tulee alhaalta.
 
Viime lamasta noustiin vientiteollisuuden voimalla. Tällä kertaa uutta Nokiaa ei ole tarjolla; jos on, en tunnista sen nimeä. Mobiilijätti joutuu keskittymään oman pakettinsa kasassa pitämiseen.
 
Tämän kriisin ratkaisut tehdään autotalleissa ja studioissa. Pienet "home-based businesses" eli kotibisnekset ovat mukana laajentamassa yrityspohjaamme. Meidän on löydettävä nämä uudet toimijat. Moni näistä lienee sosiaalisissa verkostoissa yhtä ”koditon” kuin tänne hakeutuvat ”kodittomat talousblogaajat”.

Kaivataanko suuryrityskeskeisessä Suomessa pk-yritysten turvakoteja?
 
Innovaattoreita ja osaajia löytyy maastamme, mutta he eivät välttämättä saa uutta tuotetta tai palvelua laajojen kansankerrosten tietoisuuteen omatoimisesti. Yrittäjät eivät ole kaikki tietäviä ja osaavia, heillä ei välttämättä ole aikaa blogaamiseen, sosiaalisessa mediassa hengaamiseen, mutta uusia asiakassuhteita ja kumppanuuksia pitäisi rakentaa.
 
Mistä löytyvät uusien keksintöjen ja vinnovaatioiden rahoittajat?
 
Pystymmekö auttamaan? Ei enää välttämättä ilmaiseksi, mutta pientä korvausta vastaan. Voisimmeko hyödyntää joukkovoimaa, joukkoälyä, parveilua ja muita sosiaalisen verkottumisen keinoja uusien menestyjien tunnetuksitekemiseksi?
 
Mitä muita hyödyllisiä palveluja pystymme tarjoamaan?
 
Mitä mieltä olette? Olisiko pienten ruohonjuuriyritysten ja Piksun liitossa järkeä? Pystyisimmekö yhdessä tuottamaan nopeammin lisäarvoa asiakkaillemme?
 
Etsin uutta tarkoitusta toiminnallemme. Moni meistä on blogannut ilomielin ilmaiseksi vuosia. Olisiko talousblogaamisesta enemmän hyötyä, jos sitä tehtäisiin maksu vastaan? Muuttuisiko kirjoittaminen tarkemmaksi ja tarkoitushakuisemmaksi?
 
Parempaa palvelua maksua vastaan!
 
Koen, että ”ilmainen” kirjoittaminen palvelee minän (itseni / ajatusteni) esilletuomista, mutta hyödyttääkö se kansantalouttamme. Jos onnistumme kaupallistamaan Herran Pieksut -palvelun, tuomme uutta vauhtia niin pienten kuin suurten yritysten markkinaviestintään.
 
Pystymmekö Pieksuilla vaimentamaan laman vaikutuksia?
 
  1. Ottakaamme uusi haaste, pannaan hösseliksi uuden nousun rakentajina.
     
  2. Kysykäämme: tarvitseeko isänmaa meitä? Mitä voimme tehdä BKT:n hyväksi?  

PS: Metso Oyj ilmoitti 2 720 henkilön lomauttamisesta kolmella paikkakunnalla.
 

  1. Mitä seuraavaksi? Miten saamme liikettä niveliin?
     
  2. Olemmeko oikealla asialla?
     
  3. Tässä hyviä ohjeita tulevaisuuden varalta
     
  4. Hangon satamaan tulvia kalliita autoja vapaasatamaan!

Lisäys 29.10.2008 kello 08:16: "Metso Paperin osalta yhtiö neuvottelee lomautuksista Järvenpäässä, Jyväskylässä ja Tampereella koko henkilöstön, eli 2720 hengen kanssa. Lomautustarpeen on yhtiön mukaan aiheuttanut tilapäinen töiden väheneminen."

 

Käyttäjän J.Vahe kuva

Nimimerkin loppu ja esittäytyminen ml. kirjoittajan taloudelliset intressit

 

 

 

Kaikki loppuu aikanaan. Kun KL:n blogit alkoivat, kukaan ei tiennyt, millaiseksi ympäristö muodostuu. Ympäristö osoittautui sekä miellyttäväksi että toimivaksi.

Kuitenkin katsoin jo kauan sitten, että pari vuotta samaa formaattia saa riittää. Viimeisen vuoden ajan tekeleeni oli yleensä luetuin KL:n toimituksen ulkopuolinen blogi. Oli paras lähteä itse eikä odottaa häätöä.

Teen harvoin mitään impulsiivista. Piksun perustajat Kaitsu ja Pekka ovat tuttuja vuosien takaa ja Piksu oli merkittävin linkittäjä blogiini. Tuskin tulen Piksuun pysyvästi, sillä maailmassakaan ei ole mitään pysyvää. Pari vuotta tuntuu sopivalta ajalta. Onhan sitä siinäkin.

Tasavertaisuuden ja reiluuden takia on erittäin korkea aika esittäytyä - tosin sillä varauksella, ettei nimimerkki Vanhanaikainen kertonut yksityisasioistaan, enkä kerro minäkään. On väärin sanoa, että itsestäni antamani kuva olisi ollut vain subjektiivinen. Se on ollut myös täysin yksipuolinen, olen kertonut vain sen, mitä olen halunnut. Lopusta olen vaiennut ja näin jatkuu. Sanomattakin pitäisi olla selvää, että sellaiseen ratkaisuun minulla tietysti on täysi oikeus.

Kahta asiaa painotan. Sijoittajakokemusta minulla on. Olen aloittanut oma-aloitteisen osakesijoittamisen alaikäisenä vuonna 1970 lapsilisärahoilla, jotka vanhempani antoivat käyttööni. Ratkaisut olivat alusta asti omiani, sillä vanhemmillani ei ollut osakkeita. Asian voi periaatteessa todistaakin.

Toisesta puolesta työelämääni olen blogissani lähinnä vaiennut. Olen tietokirjailija, kirjoittanut 10 kirjaa Suomen talous- ym. historiasta ja osallistunut toiseen kymmeneen kirjaprojektiin muutoin kuin kirjan yksinomaisena kirjoittajana.

Blogin kirjoittajaksi on merkitty sukunimeni ja etunimestäni alkukirjain. On valitettavaa, että vanha ja tuttu nimimerkki muuttui varsin epäilyttävän oloiseksi sukunimeksi. En voi mitään, että tuon nimisen miehen kanssa äitini avioitui. Minulta ei kysytty mitään.

Taloudelliset intressini on pääpiirteissään esitelty linkissä http://vanhanaikainen.blogit.kauppalehti.fi/2008/02/02/kirjoittajan-tal-intressit/ 

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Kansallisen Kapitalismin Korjaamo Tarvitaan

Terveisiä sienimetsästä. Kaunis ilma ja runsas suppilovahveroiden tarjonta lupaa lisäsärvintä kansainvälisen kapitalismin rusikoimaan tavaratarjontaan. Metsässä kulkiessa saa myös tuntuman reaalitodellisuuteen. Osakemarkkinoiden huimasta huojunnasta huolimatta jalkojen alla on tukevaa maastoa.

 

NOURIEL ROUBINI

 
New Yorkin yliopiston talousprofessori Nouriel Roubini, joka vuonna 2006 ennusti mitä tuleman piti vuonna 2006, puhui tällä viikolla Lontoossa: ”Sadat hedgerahastot kaatuvat ja viranomaisten täytyy ehkä sulkea finanssimarkkinat viikoksi tai muutamiksi, kun kriisi pakottaa sijoittajat myymään osakkeet.”
 
Kirjoitin aiheesta 25. helmikuuta tässä blogissa. Lainaan ydinviestin.
 
 
Heijastuksia Amerikasta

Arvostettu talousprofessori Nouriel Roubini ennakoi todella synkkiä aikoja. Tiivistin HS:n artikkelin 12. vaiheeseen.

  1. Pahin asuntomarkkinoiden romahdus Yhdysvaltain historiassa on ensimmäinen askel alaspäin vievällä kahdentoista portaan tikkailla, joiden päässä odottaa kasvavalla todennäköisyydellä rahoitus- ja talouskatastrofi. Se kestää ainakin puolitoista vuotta ja keskuspankin mahdollisuudet estää sen toteutuminen ovat enää vähäiset. Asuntojen hinnat laskevat huippuarvoista jopa 20–30 %.
  2. Toinen askel asuntoluottomarkkinoiden sulaminen, joka on sitä tuhoisampi mitä alemmas asuntojen hinnat painuvat. Subprimet nousevat suuremmaksi kuin arvioitu 300 miljardia dollaria.
  3. Näemme luottotappioiden leviämisen muuhun, huonoilla vakuuksilla annettuun luototukseen, kuten auto ja luottokorttilainoihin.
  4. Neljännessä vaiheessa joukkovelkakirjoja vakuuttaneiden yritysten luottokelpoisuus huonontuu, mistä koituu pankeille ainakin 150 miljardin dollarin lisärasitus.
  5. Toimitilamarkkinat hapantuvat.
  6. Suuri valtakunnallinen pankki kaatuu.
  7. Kirjataan jättitappioita velalla vivutetuista yrityskaupoista.
  8. Yritysten konkurssit alkavat. Iso osa Amerikan yrityksistä on taseeltaan vahvoja, mutta eivät kaikki. Konkurssiaalto lisää tappioita valtavilla luottovakuutusten vaihto- eli CDS-markkinoilla.
  9. Kaatuvat ne finanssijärjestelmän osat, jotka eivät ole keskuspankkirahoituksen ulottuvilla.
  10. Osakkeiden hinnat romahtavat.
  11. Tappiot, pääoman puute, konkurssit ja omaisuuden myynti alihintaan muodostavat itseään ruokkivan kierteen.
  12. Ollaan pohjalla!

REAALITALOUDEN ALAMÄKI
Reaalitalouden alamäki kiihtyy, kun kokonaistuotannon kasvu pysähtyy vähintään kahden. vuosineljänneksen ajaksi. Professori Roubinin mukaan keskuspankilla on rajalliset mahdollisuudet estää kehitystä.

Kiinnittäkää turvavyöt, kun alamäki alkaa, pitäkää hatunreuhkasta kiinni molemmin käsin. Olemme nyt matkalla alaspäin, emme suinkaan ole saavuttaneet pohjaa; alamäkeä riittää. Silti on viisasta aloittaa oman yrityksen, paikallisen ja kansallisen kapitalismin korjaustoimet aikailematta. Ei finanssikriisi maailmanloppuun johda. Elämä maapallolla jatkuu, mutta bisneksen pelisäännöt muuttuvat.

 
Syksyisessä sienimetsässä tajuaa luonnon kiertokulun kautta, että elämä ja kuolema etenevät rinta rinnan. Nyt on viisasta keskittyä myös uuden luomiseen. Toisaalta kaikki entinen ei mene romuksi: If it ain't broken, don't fix it!
 
 
EI VAIN ASUNTOTUOTANTO
 
BMO Capitalin pääekonomisti Sherry Cooper toteaa: ”Kyseessä ei todellakaan ole pelkkä USA:n asuntotaantuma, vaan täysimittainen kulutuksen hyytyminen. Yksityinen kulutus synnyttää 72 prosenttia USA:n taloudesta, on kulutuksen hidastumisella laajoja vaikutuksia. Finanssikriisi hidastaa kasvua jyrkästi ympäri maailmaa. Osakemarkkinat vain peilaavat tätä tosiseikkaa, Cooper sanoo.”
 
USA:ssa vähittäiskauppa vajoaa, teollisuustuotanto hyytyy ja työttömyysaste nousee. Kulutuksen heikkeneminen näkyy monella suunnalla:
 
1.      Laivakuljetukset,
2.      asuntorakentaminen,
3.      autokauppa,
4.      teollisuus,
5.      rekkaliikenne,
6.       teknologiateollisuus ja
7.      ravintolat ovat kaikki heikoilla
 
 
UUTTA PUTKEEN
 
Vanhan tilalle nousee kekseliäisyyden rihmastosta uutta liiketoimintaa. Ihmiset ovat idearikkaita, tulemme näkemään uudenlaisia selviytymisstrategioita, tuote- ja palveluinnovaatioita. Moni suuryritys jatkaa ikihongan tavoin elämäänsä. Kaiken kaatavaa karvasta kalkkia tämäkään kriisi ei tule tuottamaan.
 
Talouden ekosysteemi korjaa itse itseään. Amerikasta kerrotaan, että asuntojen hinnat halpenevat edelleen, mutta kauppa on piristynyt useilla alueilla. Raakaöljyn hinta laski 3,69 dollaria 64,15 dollariin; vasta heinäkuussa se maksoi lähes 150 dollaria. Tällä viikolla öljyn hinta on laskenut yli 10 prosenttia, kertoo Kauppalehti. Kesällä öljytynnyristä joutui maksamaan 150 dollaria.
 
 
NOPEAST KASVANEET TALOUDET
 
Finanssikriisi on levittänyt lonkeronsa ympäri maailmaa, joten tähän saakka nopeasti kasvaneet taloudetkin jäähtyvät. Reaalitalouden aluskasvillisuus tulee uudistumaan. Globalisaatio joutuu kovaan puristukseen, koska jokainen kansakunta keskittyy omien ongelmiensa korjaamiseen. Siinä on haastetta kyllikseen Suomen vientivetoiselle kansantaloudelle.
 
Kansainvälinen kapitalismi joutuu ja joutaa korjaamolle. Systeemin valuvian korjaamiseen ryhtymisen edellytyksenä on, että ongelmat tunnustetaan.  Järjestelmän kunnostaminen tulee viemään oletettua ja toivottua pidemmän ajan, koska remonttireiskat joutuvat sukkuloimaan kriisipesäkkeisiin eri puolille maailmaa. Mutta kriisissä on myös mahdollisuus. Uskon uusien ideoiden ja liiketoimintamallien läpimurtoon.
 
Pääomaintensiivisen toiminnan tilalle tulee uutta, osaamiseen perustuvaa, entistä keveämpää taloudellista toimintaa. Teollisuus tarvitsee edelleen tuottavuutta parantavia ratkaisuja. Tässä laskusuunnan esimerkkejä suurimmasta päästä:
 
  1. General Motors laski 2,5 prosenttia 5,95 dollariin,
  2. Caterpillar 3,6 prosenttia 34,08 dollariin ja
  3. General Electric 5,2 prosenttia 17,83 dollariin.
 
TEKNOLOGIATEOLLISUUS
 
Teknologiayhtiöistä esimerkiksi Texas Instruments, Yahoo, Apple ja Microsoft kertoivat tällä viikolla epävarmoista näkymistä. Kaikki korkean teknologian yritykset eivät välttämättä joudu ahdinkoon. Heilahduksia tulee, mutta kyllä elämä jatkuu.
 
  1. Maybe you couldn’t help but notice that the markets all around the world continue to swing wildly just before dropping.
  2. You are also probably acutely aware that many people are in dire fear of losing everything they’ve worked so hard and so long to save…
  3. In the middle of an economic crisis, LinkedIn has sealed a new round of funding for $22.7 million from SAP Ventures, Goldman Sachs, and McGraw-Hill, according to the Wall Street Journal. This round of funding includes cash from strategic partners and not just venture companies. ...

Olisi mielenkiintoista keskustella suomalaisten selviytjyjista ja uusista tulokkaista.

 

 

 

 

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

UPM-Kymmene Oyj uusi suuromistaja

UPM-Kymmene Oyj   Suurimmat osakkeenomistajat
-tiedote 24.10.2008 klo 17.00    
Arvopaperimarkkinalain 2. luvun 9 §:n mukaisesti ilmoitamme seuraavat tiedot:  
Norjan Pankin (Norges Bank, Central Bank of Norway, organization number 937 884
117) omistus UPM-Kymmene Oyj:stä on 22. lokakuuta tehdyn osakekaupan jälkeen 5 
prosenttia.                                                                    
UPM:n saaman tiedon mukaan Norjan Pankin omistus on 26 067 273 osaketta, mikä on
5,01 prosenttia UPM:n osakepääomasta ja äänimäärästä.

Mikä tämä omistaja sitten on. Näyttää olevan The Government Pension Fund, aikaisemmalta nimeltään the Petroleum Fund.
Sen markkina-arvo näyttää olleen kesäkuussa NOK 1992 billion. Vaikka alkuvuoden totot ovat olleet negatiivisia, kokonaistuotto -1.9 %, josta osaketuotto -1.6 % niin lisää rahaa on laitettu rahastoon NOK 91 billion.

Ohessa on kymmenen viime vuoden tuottokäyrä.

The Government Pension Fund in Norway

Kuvaaja ja lisää tietoa rahastosta löytyy linkistä
http://www.norges-bank.no/templates/article____41397.aspx

 

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

USA:n vaalit ja osakkeet

Confirmation bias, vahvistusharha (taipumus etsiä omaa käsitystä tukevia näkökohtia) voisi luonnehtia sijoituspalstojen suhdetta USA:n presidentinvaaliin. Palstoilla haukutaan demokraattien ehdokkaita ja toivotaan menestystä republikaaneille.

Todellisuus on toinen, sillä USA:n pörssit ovat tuottaneet huomattavasti paremmin demokraattipresidentin aikana kuin republikaanin.
Ohessa NYT:ssä ollut kuva joka kertoo tilanteesta viimeisen 80 vuoden aikana kun kumpikin puolue on hallinnut suunnilleen yhtä pitkään. SP500 indeksiin sijoitettu 10000 dollaria olisi demokraattien aikana kasvanut 300,671 dollariksi kun taas republikaanien aikana kasvu olisi ollut lähes olematon ja rahaa olisi 11,733 dollaria tai jos poikkeuksellinen 30-luvun lama eli Hooverin kausi poistetaan niin 51,211 dollariksi.

 

Tätä varsin tunnettua ilmiötä mielenkiintoisempi ja sijoittamisessa käyttökelpoisempi olisi tieto onko USA:ssa vallitsevalla puolueella vaikutusta eri toimialojen osakkeiden menestykseen.

Kuten tuosta presidentin puolueesta myös toimialojen menestyksestä on olemassa uskomuksia. esim. viime vaalien alla uskottiin, että republikaanien voitosta hyötyisi energia-ala, hyödykkeet ja lääkeaineet kun taas demokraattien voitosta hyötyisi vaihtoehtoiset energiat, asuminen ja vähittäiskauppa.
Tutkimus USA:n toimialoista vuosina 1926-2006 ei tue näitäkään ennakkoluuloja. Alustavissa tuloksissa toimialojen menestyksen välillä näytti olevan riippuvuutta valtapuolueeseen, mutta tavanomaisten markkinoihin liittyvien korjausten (yrityskoko ja B/M-suhde) jälkeen tuloksista katosi tilastollinen merkittävyys.

Kun Piksussa on toimialojen yhteydessä puhuttu, että USA:n vaalit muodostaisivat jonkinlaisen riskin lääketeollisuuden ostamiselle, niin tämä huoli vaikuttaa tarpeettomalta. Tai oikeastaan se voisi tarjota ylimääräisen ansaintamahdollisuuden, koska yleinen uskomus näyttää olevan alan alisuoriutuminen ja demokraattien voitto.

Jeffrey S. Stangl and Ben Jacobsen, Political Cycles in US Industry Returns
http://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=1106023
 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Japanin (ja muiden maiden) teollisuustuotanto sukeltaa

Alla olevassa kuviossa on Economist lehden ja muiden lähteiden antamaa kuvaa Japanin reaalitaloudesta.

Japanin reaalitalous heijastelee maailmankaupan ja talouden jyrkkää hiljentymistä sykysyn 2008 aikana. Teollisesti valmistettujen tuotteiden kysyntä ei kasva - pikemminkin heikkenee ja Japanin vientiteollisuudesta riippuvainen talous tulee kärsii tilanteesta. Tilanne on hyvin samanlainen muissakin maissa. Vienti ei vedä.

Useimmissa maissa on lainan saanti pankista edelleen mahdollista eikä korkotaso ole noussut kohtuuttomaksi. Ainoa syy tähän jyrkkään hiljenemiseen täytyy olla median luomalla sopuliefektillä. Kuluttajat uskovat kun media sanoo että lama on tulossa ja siihen uskoo myös teollisuus - ja niin se sitten tulee. Maailma on globalisoitunut myös mediahypen osalta. Englanninkielistä hapatusta kuunnellaan yhtä-aikaisesti ympäri maailmaa, sitä toistellaan kansallisessa lehdistössä, tunnelmat ja odotukset siirtyvät nopeasti maasta toiseen ja niin maaailmantalous synkronoituu yhteen  - ja niin lamakin koetaan samanaikaisena kaikkialla. 

Tarkempaa analyysia alla olevasta Japanin taloutta esittävästä kuviosta:

  • bruttokansantuotteen kasvu (oranssi käyrä, vasen asteikko) on lähellä nollaa ja laskussa
  • teollisuustuotanto (punainen käyrä, vasen asteikko) on viime vikkojen aikana sukeltanut. Tämä sama teollisuustuotannon (ja maailmankaupan) jurkkä putoaminen on havaittavissa monissa muissakin maissa.  Se ennakoi yleensä bruttokansantuotteen kasvun hiljenemistä.
  • voimakkaasti positiiviset vaihtotase ja kauppatase (violetti ja sininen pilkullinen käyrä, oikea asetikko) ovat alkaneet maailmanlaajuisen kysynnän heiketessä pienenemään
  • inflaatio (keltainen käyrä) on korkeammalla kuin korkotaso (sininen käyrä). Talous on tällä hetkellä siis elevyttävää.

 

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Mitä talousblogaajat voisivat oppia suosituilta muotiblogaajilta?

 

Mitä talousblogaajat voisivat oppia suuren suosion saaneilta muotiblogaajilta? Kajaanilainen 19-vuotias tyttönen purkaa garderoobinsa ja mielensä sisältöä ”Colour Me” blogissaan, joka vetää lukijoita ja kommentaattoreita puoleensa.
 
Olen kirjoittanut hänestä pari postausta aikaisemmin toisaalla, kuten hänen ruotsalaisista kanssasisaristaan. Naapurissa [Ruotsissa] muutamat muotiblogaajat vetävät 200 000 lukijaa viikossa sivulleen. Pidän kuitenkin enemmän kainuulaisen kansalaisjournalistin, neiti Valtasen tyylistä, koska hän hankkii ilmeisesti suurimman osan luomuksistaan kippareilta ja alennusmyynneistä. Ruotsalaiset toimivat ymmärtääkseni vaatehuoneiden sponssaamina mannekiineina. Mutta hyviä ovat hekin ja heidän kyvylle houkutella lukijoita sivuilleen pidän tietenkin arvossa.
 
  • Colour me: Juulia Valtanen, 19 v.
  • Hän kuvaa itseään digikameralla huoneessaan (persoonallisia kuvia ja postauksia)
  • Vaatteet Juulia ostaa kirppareilta ja ALE-tiskeiltä
  • Colour me blogilla oli maaliskuussa 2008 1 500 lukijaa päivittäin
 
Näin Hesarin artikkelissa kerrottiin Valtasen toiminnasta: "Sivustoaan varten Valtanen suunnittelee asukokonaisuuksia kaupoista ja kirpputoreilta löytämistään vaatteista. Sitten hän kuvaa vaatteet itsensä päällä ja kertoo jotain omasta päivästään."
 
Uutuutena havaitsin: ”Colour me! :n sivublogina toimiva huutokauppapuoti, tervetuloa ostoksille!”
 
Hän on onnistuneest brändännyt tyylinsä ja nuorten naisen tyylitietoisuutensa. Eikö tässä olisi oiva vieraileva blogaaja myös Piksun sivuille? Miehiseen joukkoon kaivataan myös naisnäkökulmaa. Enkä neiti Valtasen puhutteleva kieli ja herttainen kuvakerrontakin piristäisi asiallista talousjournalismia.
 
Alla pieni tyylinäyte Juulia Valtasen blogista. Pystyisimmekö kertomaan osakesäästämisestä ja talousasioista yhtä keveästi ja persoonallisesti? Mitä mieltä olette?
 
18. lokakuuta 2008 venkoilua
 
Hah, hirveä löysäilylauantai! Sängynpohja piti minut uneen köytettynä aamuyhteentoista, jonka jälkeen sain raahattua ahterini taas niinkin pitkälle, kuin olkkarin sohvalle salkkareiden uusintoja tapittamaan.
 
Parin tunnin intensiivisen salkkarianalysoinnin jälkeen keräilin lattialla lojuneet vaatteet ylleni ja tein päivän urotyön vieraillessani kierrarilla valomerkkiin saakka, ja kotiuduin viittäkymmentä senttiä köyhempänä. (Tulos alempana! Helge: käykää sivulla katsomassa.) Texmex-padan vaivalla pyöräytettyäni tsekkailimme uusimman Dexterin, jonka jälkeen sitten simahdin mukaville parin tunnin päiväunille, ja loppuilta on sitten mennyt lämpimässä symbioosissa jääkaapin, olkkarin sohvan ja telkkarin kanssa. Nohei, jos sitä huomenna riipasis vaikka lenkille!
 
Niin, se 50 senttiä! Mulla on verkkokalvoja säätelemässä joku ihme filtterisysteemi: Kun saan jämähdytettyä takaraivooni jonkin tietyn pakkosaada -jutun, niin en enää muuta näekään. Edellisen sinappivaihteen tilalle on jumittanut nyt sähkönsinisyys, eikä siinä sitten kuolaillessa mitään väriä kummempaa suostu tajuamaan. Kattokaa nyt, eikö ole mahtavan värinen kiiltävä...

 

Käyttäjän Janne Saarikko kuva

Sarasvuo toivottaa laman tervetulleeksi?

Trainer's House (kavereiden kesken leikkimielisesti Lenkkarien Talo) julkisti tappiollisen osavuosikatsauksen, jonka yhteydessä toimitusjohtaja Jari Sarasvuo ilmoitti yhtiön pysyvät alkuperäisessä tulosennusteessaan ja toivotti laman tervetulleeksi. Asiasta kirjoitti mm. Kauppalehti.

Sarasvuo on kyllä todella itsevarma, jos hän aikoo nostaa tuloksen ennustetulle tasolla. Q4 aikana pitäisi kiriä miljoonan verran liikevoittoa. No, tätähän voi vain spekuloida, mutta hurjalta urakalta se kyllä tuntuu...

Enemmän kiinnittäisin kuitenkin huomiota tuohon lamanaikaiseen tervetulotoivotukseen.

Sarasvuo käytti mielestäni taustalla vanhaa oppia siitä, kuinka laskusuhdanteen aikana vahvat pärjäävät paremmin, hyvät keräävät markkinaosuuksia ja uusille ajatuksille ja toimintamalleille avautuu mahdollisuuksia markkinajohtajien keskittyessä säästämiseen, leikkaamiseen ja selviytymiseen.

Olen täysin samaa mieltä Sarasvuon kanssa siitä, että laskusuhdanne on mahdollisuus. Toinen asia on taas se, onko Trainer's House sellainen yritys, jonka tuotteet ja palvelut sopivat oikeasti tähän vahvojen, hyvien, uusia toimintamalleja luovien yritysten joukkoon.

Trainer's Housen sivustolta:

"Tehtävämme on auttaa asiakkaitamme kasvamaan. Filosofiamme mukaan kasvu perustuu lähtökohtaisesti neljään bisneskriittiseen päämäärään osana Kasvusysteemiä:

CLARITY – ACCESS – SUCCESS – PROCESS"
 

Jep, ja tuota samaa on lupaillut yhdenmiehen yritykseni jo vuodesta 2006. Ja lupailee vieläkin. Joskus jopa toteuttaakin.

Kun taas katsoo yrityksen tuotteita valmennuksen, markkinoinnin ja johtamisjärjestelmien osalta, ei sieltä löydy muuta kuin BLARP, joka hieman erottuu joukosta.

Kysynkin siis: Mitä oikeasti uniikkia kilpailuetua Trainer's House tarjoaa asiakkailleen? Mikä on niin mullistavaa, että siihen kannattaa satsata laskusuhdanteen alla? Mikä erottaa kohta halvalla palveluitaan myyvistä mainostoimistoista, nettitaloista ja valmennusyrityksistä?

Minä en sitä kilpailuetua löydä.

 

P.S. Tämä on ensimmäinen tänne Piksuun kirjoittamani blogikirjoitukseni. Kaikki palaute, myös perusteltu kriittinen on erittäin tervetullutta. Mottoni näissä asioissa on "Olen oikeassa kunnes toisin todistetaan". Tervetuloa argumentoimaan... :)

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Pelko pois Rosemarie, siirrytään kadun aurinkoiselle puolelle

Saksassa pettyneet piensijoittajat uhkaavat liittoutua vaatiakseen korvauksia pankeilta, jotka varmoilla sijoitussuosituksilla johdattivat tuhansia hyväuskoisia totaaliseen menetykseen. Esimerkkinä on mainittu Lehman Brothers. Sijoitusneuvojat markkinoivat Lehmanin velkapapereita ”täysin riskittöminä” ja lupasivat viiden prosentin takuuvarmaa korkoa sijoitetulle pääomalle.

 
Piensijoittajat ihmettelevät nyt, miten vähän suurpankit tiesivät maineikkaan finanssi-instituution vaikeuksista.  Finanssikriisin alkumetreillä maineikas Lehman Brothers ajautui konkurssiin. Sinne menivät mm kymmenien tuhansien saksalaisten rahat kuin Kankkulan kaivoon. Kuka tietää suomalaisten menetyksistä? Muutamilta kunnilta on mennyt miljoona poikineen.
 
Tänä aamuna kerrottiin Aasian pörssien uudesta sukelluksesta, jota vauhditti Wall Streetin eilinen voimakas lasku. Uudella mantereella raaka-ainesektorin osakkeet putosivat erittäin voimakkaasti. Tämä ennakoi reaalitalouden hiljenemisestä. Aamulla kerrottiin, että Venäjälle menevien autorallin volyymi on muutamassa viikossa puolittunut. Rahoituskustannusten nousu hillitsee myös venäläisten ostohaluja.
 
Globaalista taantumasta ennustetaan ainakin yhtä syvää kuin 1991 ja 2001. Bongasin Kauppalehden keskustelupalstalta 26.9.2008 päivätyn alavireisen viestin.
 
”Maamme luottokelpoisuus on alamaissa. työttömyys lisääntyy rajusti, vienti romahtaa maailmantalouden vuoksi. Kansalaisten ostovoima hiipuu samalla kun isot lainat kaatuvat niskaan. Puoli vuotta eteenpäin niin lama on pahempi kuin 90-luvulla”, totesi nimimerkki jakutski reilu kuukausi takaperin ykskantaan.
 
Kaikki keskustelijat eivät kuitenkaan tarttuneet jakutskin synkkään ennustukseen. Hallitusherrat ovat ehdottaneet, ettei nyt pidä panikoitua. Suomen lähtökohdat ovat paljon paremmat kuin 1991. On hyvä muistaa, että selvisimme dot.com kuplasta pienin vaurioin.
 
Pitäisikö tässä tilanteessa tarkastella, miten vuosista 1991 ja 2001 lopulta selvittiin? Olisiko nyt tarpeen kehitellä selviytymisstrategioita ja toimintamalleja, joilla mennään yli synkän virran.
 
  1. Tosiasioiden tunnustaminen: turbulenssi jatkuu, finanssijärjestelmän ei asetu tasaiseen menoon pitkään aikaan
  2. Miten omasta taloudesta ja salkusta pidetään huolta? Pelko pois, ei syytä paniikkiin!
  3. Talouselämän pyörät pyörivät yhä, kaupoista saa ruokaa, liikenne toimii VR:n ongelmista huolimatta moitteettomasti
  4. Nokia teki kelvollisen tuloksen, Applen liikevaihto ja voitto kasvoi, Google pärjää mainiosti, Rautaruukki petrasi, Fortum tahkoaa rahaa.
 
Brittiläinen Financial Times -lehti väittää verkkosivuillaan, että Suomella ja Belgialla oli viime viikolla vaikeuksia löytää velkapapereilleen ostajia. Tämä väite osoittautui kuitenkin ankaksi. Kriisiaikoina nopea tiedottaminen tuottaa myös ylilyöntejä. Kaikki huonot uutiset eivät ole tosia, mutta kestänee useita vuosia ennen kuin joudumme totuttelemaan hyvien uutisten tulvaan.
 
  1. Shokkivaihe: ongelman kieltäminen, ei ole totta, ei koske minua / meitä
  2. Kriisitietoisuuden kasvu: sopeutuminen uuteen tilanteeseen
  3. Tosiasioiden tunnustaminen: näin on, mutta elämä jatkuu
  4. Uuden toimintamallin hahmottaminen: luovan toiminnan vaihe
  5. Voimien kerääminen, kumppanuus, yhteisvoimin kohti uutta
  6. Määrätietoisen toiminnan vaihe: noustaan surkeuden suosta
 
Tokion pörssissä kurssit romahtivat eilen alimmilleen viiteen vuoteen.  Samanlainen romahdus nähtiin Wall Streetillä. Sijoittajiin on tarttumassa pelko, että maailman johtavat maat ovat ajautumassa pitkään ja tuskalliseen taantumaan. Nikkei-indeksi sukelsi edelleen tänään seitsemän prosenttia. Syynä on nyt vahvistuva dollari. Mihin suuntaan käppyrät kääntyvät tänään - meillä ja muualla?
 
Uskonlahkoilla on ollut tapana aika ajoin ennustella maailmanloppua. Tähän asti sitäkään ei ole tullut. Kuunnelkaa Pelko pois, pelko pois Rosemarie... laulaun alkutahteja. Eiköhän tämä tästä vielä iloksi muutu. Ihmisten käsissähän talouden nousut ja laskut ovat. Eivät nämä mitään luonnonvoimia ole.
 
PS:
 
Toivotan eilen Helsingissä kokoontuneet "yhdeksän suomalaista samuraita" keskustelemaan maailman menosta KK-Net(work) sosiaalisen median sivustolle. Sama kutsu myös Piksun lukijoille ja käyttäjille. Voimme pohtia podcasteja, webcasteja, tapaamistemme suoravideointeja, Jaikun, Twitterin, Friendfeedin, Facebookin ja muiden kaveerausalustojen hyödyntämistä. Sähköisellä nopeudella toimivat tulevaisuuden tekjiät syövät hitaat. Ymmärsin, että Piksu tahtoo houkutella taloudesta ja sijoittamisesta kiinnostuneita vuoropuheluun. Tarjolla on moniammatillista ajatustenvaihtoa, mutta ei neuvontaa. Kukaan meistä ei tiedä hölkäsenpöläystä maailmanlopun tulosta. Kriiseistäkin selvitään yhteistuumin ja päättäväisesti. Patenttilääkkeitä ei ole, mutta avoin vuorovaiktus auttaa yli vaikeiden aikojen.
 
Moi
Helge
 
 
 
 
 

 

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Karhut jotka eivät suostu häipymään

Mitä jos olemme tuollaisen 20-30 vuotta kestävän pörssikurssien tasanteen alkupäässä. Samanlaisen kun on ollut vuosina 1906-21, 1929-42 ja 1966-82.
Wall Street Journalissa on ollut havainnollinen kuva siitä missä ehkä nyt ollaan.

 

Kuva löytyy myös:
http://online.wsj.com/public/resources/documents/info-enlargePic07.html?project=imageShell07&bigImage=WSJ_finch.gif&h=576&w=791&title=WSJ.COM&thePubDate=20080826
 

Päivitys vanhoihin hedgeihin

Ketkunperän hedge-rahastojen päivitys on jäänyt. Syynä on ollut, ettei uutta menestyvää rahastoa ole saatu aikaiseksi. Päästrategia rahastoissa on ollut luottan osakkeiden kurssien jatkava lyhyellä aikavälillä entistä rataansa; hyvien yhtiöiden menestyvän keskimääräistä paremmin ja huonojen keskiarvoa huonommin. Mutta kun tiedetään, että pidemmällä aikavälillä suhteissa tapahtuu käänne, pitäisi uusia rahastoja saada perustettua vähintään puolen vuoden välein.
Toisaalta uusien rahastojen kanssa ei ole ollut kiirettä kun vanhojen menestys näytti jatkuneen.
Nyt kuitenkin pää on tullut vetävään käteen ja vanhat rahastot Ketkunperä I ja II ovat kääntyneet yhtä huonoiksi kuin muutkin suomalaiset hedgerahastot.

Vanhin rahasto Ketkunperä I (Aprillipäivän hedge) oli perustettu aprillipäivänä 2007. Alla en tuotto kuviona. Rahastossa on 10 pohjoismaista osaketta ostettuna ja sama määrä myytynä. Eri värit ja valuutat tarkoittavat osakkeiden alkuperämaita, ei suinkaan valuuttaa.

Seuraava rahasto Ketkunperä II (Independente Day Hedege) on perustettu heinäkuussa 2007 ja tuotto vastaavana kuviona:

Aikaisemmin raportoimaton on syyskuussa perustettu rahasto. Se ei koskaan kääntynyt samanlaiseen tuottoon kuin aiemmat rahastot ja todellisuudessa rahasto olisi lopetettu alkuunsa. Nyt kun se on ollut olemassa reilun vuoden, on mielenkiintosiat nähdä, että se on kuitenkin pitänyt kohtuullisesti pintansa. Kurssikehitys reilussa vuodessa on ollut -6%. Ja mikä mielenkiintoista, se on kestänyt syyskuun ja lokakuun alun romahduksen merkittävän hyvin.

Ketkunperä III (Musta syyskuu) rahaston kehitys.

Näiden kurssikehityksen laskenta perustuu eQ-pankin seurantasalkkuihin. Siitä juontaa juurensa myöskin noiden eri valuutoissa olevien osakkeiden näkyminen erikseen. Neljäs salkku perustuu ruotsalaiseen bors24.se sivustoon, joka on osoittautunut sopimattomaksi arvonlaskentaan. Luvuista näkee kuitenkin, että sen kehitys on ollut kaikkein huonoin ja rahasto olisi lopetettu alkumetreillä.

 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Maailmantalouden kasvu on pitkällä aikavälillä noususussa

 

Tässä karhumarkkinoiden kurimuksen keskellä poimin iloksenne IMF:n raportista oheiset kuvat maailmantalouden kasvusta ja ennusteet siitä miten kasvu tulee kehittymään.

Kuten kuvista on helppo havaita:

  • maailmantalous on kasvu-uralla ja kasvu on nopeutumassa
  • nyt käynnissä oleva kehittyvien talouksien stagnaatio on vain pieni paikallinen häiriö vakaassa kehitystrendissä; vastaavia on nähty ennenkin
  • taloudellisen kasvun painopiste on 1990 luvun aikana siirtynyt kaakkois-Aasiaan

Tarkempaa tietoa ja muita hyviä ennusteita löytyy IMF:n kvartaalikatsauksesta: www.imf.org/external/pubs/ft/weo/2008/02/pdf/text.pdf

IMF on tällä hetkellä luultavasti vaikutusvaltaisin talousalan tietoa tuottavista instituutioista. Sen raporttien osuvuus on ollut hyvää luokkaa ja sen antamia linjoja seurataan tiiviisti suurimmissakin keskuspankeissa. IMF on mahdollisesti juuri tällä hetkellä vaikutusvaltaisempi kuin OECD.

Tuosta yllä olevasta maailman BKT:n kasvua kuvaavasta käyrästä on todettava seuraavaa: Joidenkin tutkimuslaitosten mukaan maailmantalouden kasvu on kiihtynyt 1800 luvun alun runsaasta prosentista 1900 luvun alun pariin prosenttiin ja nyt ollaan neljän prosentin tasolla. BKT:n kasvu on siis IMF:n kuvan esittämääkin pidemmällä ajalla ollut trendinomaisesti kasvavaa.

 

 

 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kilpailyhteiskunta on väärä nimi kapitalistiselle markkinataloudelle

Monasti näkee tuskastelua siitä miten meidän raaka kilpailuyhteiskuntamme vie kaiken inhimillisyyden työn tekemisestä ja alistaa ihmiset petomaiseen keskinäiseen kilpailuun.

Termi kilpailuhyteiskunta pitäisi korvata asiakaslähtöisellä yhteiskunnalla

Käsitys kilpailuyhteiskunnasta on minusta väärä ja perustuu virheelliseen tulkintaan. Itse koko sana kilpailuyhteiskunta johtaa yhteiskunnallista keskustelua ja yksittäisiä ihmisiä harhaan. Paremmin kuvaava nimi olisi asiakaslähtöinen yhteiskunta. Mutta mikä on perustelu näin paljon tavanomaisesta poikkeavalle termille?

Kun pienet yrittäjät kuten esimerkiksi parturikampaamot kilpailevat ei kyseessä useinkaan ole keskinäinen kilpailu vaan parturikampaamo pärjää parhaiten, jos keskittyy miettimään sitä miten parhaiten palvelee ja mielyttää asiakkaitaan. Sama koskee kokemukseni mukaan myös suurempia yrityksiä - asiakkaiden ja kuluttajien tarpeisiin keskittyvät yritykset pärjäävät.

Keskinäiseen kilpailuun fokusoiminen johtaa harhaan - pois tärkeimmästä - asiakkaan tarpeen miettimisestä. Yritykset, jotka keskittyvät liiketoimintastrategiassaan keskinäiseen kilpailuun tulevat kopioineeksi kilpailijoiden toimintatapoja, ajautuvat vahingossa tekemään päälekkäisiä asioita ja tuelevat luoneeksi keskinäisen kilpailun mentaliteettiä myös yrityksen sisälle - ihmisten välille. Ja tämä johtaa ennen pitkään huonoon tuloskuntoon.

Asiakkaan tarvetta miettivät liiketoimintastrategiat sen sijaan johtavat siihen, että innovatiivisesti ratkaistaan asiakkaan ongelmia - keksitään uusia tuotteita ja tarpeita - löydetään uusia asiakkaaseen vetoavia mielikuvia. Tämä johtaa innovatiiviseen yritykseen - ja myös sisäinen, työntekijöiden välinen kilpailu vähenee ja syntyy tukeva ilmapiiri, joka kannustaa yhteistyöhön. Myös yrityksen työntekijöillä on tämän tyyppisessä yhteisössä mahdollisuus keskittyä keksimään uusia tapoja olla hyödyksi yritykselle ja kolleegoille - sen sijaan että työntekijät kilpailisivat keskenään siitä kuka suorittaa olemassa olevat tehtävät tehokkaimmin.

Asiakaslähtöisen yhteiskunnan syntymistä voi ja tulee lainsäädännöllisesti edistää

Tähän asiakaslähtöiseen ajattelutapaan perustuu nykyisen talousliberaalin yhteiskuntarakenteemme ylivoimainen kilpailukyky - ei keskinäiseen kilpailuun. Asiakaslähtöisen yhteiskunnan syntymistä kannattaa lainsäädännöllisesti edistää. Tässä tavoitteessa onnistuminen on todennäköisesti kaikkein tärkein tekijä kun rakennetaan globaalisti merkittävää asemaa Suomelle ja suomalaiselle tekeimiselle. 

Seuraavat toimenpiteet auttavat asiakaslähtöisen yhteiskunnan syntymistä:
  • kilpailulainsäädäntö, joka tehokkaasti estää määrävän markkina-aseman syntymistä (terveydenhuollon-, päivähoidon-, koulutuksen- ja vankeinhoidon- monopolistisia rakenteita voi erittäin mainiosti vähentää)
  • yksinkertainen ja selkeä sopimusoikeus sekä tehokas ja nopea oikeuslaitos
  • lainsäädäntö, joka estää omistuksen liikaa keskittymistä (valtio ja eläkevakuutuslaitokset ovat joissakin tapauksissa erittäin suuria omistajia joiden ylivahvaa asemaa on lainsäädännöllisesti tuettu - voidaan hyvin harkita voisiko omistajavallan hajautusta lisätä)

 

Monia muita merkittäviä yhteiskunnallisia asioita on esillä Nina Suomalaisen blogissa:   suomalainen.blogit.kauppalehti.fi/2007/03/page/3/
Käyttäjän Kai Nyman kuva

Euroalueen talouspolitiikka on hoidettu hyvin - yhteiskuntarakennetta pitäisi muuttaa dynaamisemmaksi

Kuten oheisesta eri lähteistä (Economist, OECD,...) kootuista käyrästöistä voi nähdä:

  • Euroalueen teollisuustuotanto (punainen käyrä) on sukeltanut ja tällä hetkellä teollisuustuotanto supistuu
  • BKT kasvaa parin prosentin vauhtia (oranssi käyrä)
  • Korkotaso (sininen käyrä) on viiden prosentin luokkaa ja inflaatio (keltainen käyrä) on runsas kolme prosenttia; rahalle saa siis tervettä parin prosentin reaalikorkoa
  • Vaihtotase ja kauppatase (sininen ja violetti käyrä) ovat jo pitkään olleet jokseenkin tasapainossa

Makrotalouden näkökulmasta Eurooppa on hoitanut tallouspolitiikkaa kohtuullisesti. Vaikka tulossa oleva globaali talouden hidastuminen rasittaa teollisuutta, on vaihtotase, korkotaso ja inflaatio hallinnassa - euroopan talous kasvaa todennäköisesti jatkossakin tämän alueen dynamiikalle tyyplilliseen vaatimattomaan tapaan. Dynamiikkaa voi parantaa lainsäädännöllisin keinoin, vaikuttamalla yhteiskuntarakenteeseen.

 

USA:n taloudenpito näyttää Euroaluetta heikommalta:

  • inflaatio (keltainen) ylittää korkotason (sininen käyrä) ja  rahalle saa niinmuodoin negatiivista reaalikorkoa. Tilanne on epäterve.
  • teollisuustuotanto (punainen) on USA:ssa suketltanut samalla tavoin kuin Euroopassa ja bruttokansantuote (oranssi) kasvaa nihkeät pari prosenttia vuodessa
  • kauppatase ja  vaihtotase ovat surkeata luokkaa vaikka vaihtotaseessa onkin piristymisen merkkejä  - maa velkaantuu edelleen kovaa vauhtia

 

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF katsaus, lokakuussa

World Economic Outlook (WEO), Financial Stress, Downturns, and Recoveries, October 2008
http://www.imf.org/external/pubs/ft/weo/2008/02/pdf/text.pdf

Helsingin Sanomien taloustoimitus sai siitä irti suunilleen seuraavaa: Talouskasvun ennustetaan jatkuvan Suomessa, muuta bruttokansantuotteen kasvu kuitenkin hidastuu 1,6 prosenttiin.

Maailman lehdistössä raporttia on luettu hiukan enemmän ja jossain oli löydetty oheinen taulukko:

Talouskasvu eräissä maissa

http://www.imf.org/external/pubs/ft/survey/so/2008/RES100808A-1.gif

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Miten Euroopassa on mennyt

Tuli hiukan katseltua kuinka naapurimaissa ja muualla Euroopassa on pörssikurssit menneet. Nordnetistä löytyi koko joukolle maaindeksejä kurssihistoria 1, 3, 6, 12 kuukauden ja vuoden alusta.
Oheisessa kuvassa on ko. kurssipudotukset maittain, jotka on järjestetty vuoden alusta tilanteen mukaan.

Maaindeksejä Euroopassa

Johtopäätökset: Minua ainakin hämmästyttää Espanjan ja Ranskan hyvä menestys.
Tarkastelin kuviota myös toisin päin järjestettynä ja se osoittaa samaa kuin sosiaalipolitiikka – huono-osaisuus on periytyvää.

Maiden järjestys ei muutu merkittävästi eri ajanjaksoilla.
 

 

Indeksit ja maat 


Nimi Maa
Spain IBEX 35 Espanja
Paris. CAC40 Ranska
OMX Copenhagen 20 Tanska
Frankfurt. DAX 30 Saksa
OMXS30 Ruotsi
Brussels BEL 20 Belgia
OMX Helsinki 25 Suomi
OSEBX Norja
DJ Russia 10 Venäjä
Käyttäjän Kai Nyman kuva

Sijoitukset USA:n osakkeisiin on ollut turvasatama

 

Tässä taas raporttia siitä miten valuuttakurssikorjatut indeksit eri markkina-alueilla ovat pärjänneet viimeisen kolmen kuukauden aikana.

Oheisesta kuviosta näkee että:

Hesarin toimitus liikenteen synneistä

Lauantaisen 4.10. Helsingin Sanomien matkailutoimitus oli tullut synnintuntoon kirjoitettuaan sitä ennen vuosikausia matkoista eksoottisiin matkakohteisiin. Nyt toimitus oli pyytänyt joukkoa asiantuntijoita asettamaan matkustustavat ekologisuusjärjestykseen tai tarkemmin paremmuusjärjestykseen ilmastomuutoksen, hengitysilman, vesistön ja melusaasteiden suhteen.

Toimituksen valitseman raadin lopputulos oli parhaasta huonoimpaan:
1. Polkupyörä
2. Sähköjuna
3. Bussi
4. Dieseljuna
5. Matkailuauto
6. Moottoripyörä
7. Henkilöauto
8. Autolautta
9. Pikalaiva
10. Lentokone.
 
Polkupyörän ekologisuus nimenomaan hiilidioksidipäästöjen (CO2) suhteen on helppo kyseenalaistaa mainiolla ruotsalaisperäisellä laskelmalla:
Henkilöauto 4,8 km vastaa 0,9 kg CO2
Polkupyörä 4,8 km = 180 kcal = 100 pihvi = 3,6 kg CO2
Eli polkupyöräilijä aikaansaa nelinkertaisen CO2 päästön henkilöautoon verrattuna.
 
Mutta entä sitten muiden kulkuneuvojen paremmuusjärjestys. Kaikki kulkuvälineet täytyy valmistaa ja useimmat niistä vaativat jonkinlaisen väylän kulkemiseensa ja väylän rakentaminen kuluttaa rajallisia ja uusiutumattomia luonnonvaroja.
Ympäristöministeriön FIN-MIPS Liikenne-hankkeessa on tutkittu luonnonvarojen kulutusta Suomen liikenteessä.
 
Eräs sen kokonaisjohtopäätöksistä on, että jokainen Suomen sisäisessä henkilöliikenteessä kuljettu kilometri kuluttaa keskimäärin reilun kilon uusiutumattomia luonnonvaroja. Eli matkustamisessa on muitakin ympäristöhaittoja kuin CO2-päästöt.
 
Mutta eri kulkuneuvojen vaatimat uusiutumattomat luonnonvarat ovatkin varsin erilaisia verrattuna HS:n matkatoimituksen valintoihin ja ylipäätään erilaisia kuin mitä tavanomaisesti eko-keskustellussa nostetaan esiin.
 
Tässä uusiutumattomien luonnonvarojen kulutus eri kulkuneuvoilla kotimaan liikenteessä.
 
Uusiutumattomien luonnonvarojen kulutus eri kulkuneuvoilla Suomessa
 
Kuvasta nähdään, että juna nousee yhtä syntiseksi kulkuneuvoksi kuin henkilöauto suhteessa uusiutumattomiin luonnonvaroihin. Tämä näkyy käytännössä myös helposti ja selkeästi kun katselee Suomen vilkkainta henkilöratapihaa, Helsinkiä. Ratapihalla on valtavat alueet pelkkää tyhjää kiskoa ja pengerrystä satunnaisen junan kulkiessa joskus muutoin lähes autiolla kiskoverkostolla.
Toisaalta HS:n toimituksen listalla syntisimmiksi joutuneet laivat ja lentokoneet kuluttavat hyvin vähän uusiutumattomia luonnonvaroja: Kerran liikkeelle lähdettyään lentokone ei tarvitse kiskoja eikä laiva tarvitse satamasta lähdettyään tietä kulkeakseen.
 
Nämä tavanomaista käsitystä vastaan olevat tulokset ovat varmaan osasyy miksi tämä muutoin ansiokas ja mielenkiintoinen tutkimus on vaiettu julkisuudessa varsin tarkkaan. Tässä vielä taulukkona Henkilöliikenteen MIPS luvut (material input per unit service, elinkaarenaikainen luonnonvarojen kulutus suhteessa hyötyyn)
 

 
 
 
Liikenneväline
Uusiutumattomat
Vesi
Ilma
Pyörä
0.38
12.1
0.02
Linja-auto
0.32
3.2
0.06
Metro
0.29
29.4
0.04
Juna
1.2
29
0.04
Henkilöauto
1.44
14.5
0.14
Lentoliikenne
0.56
26.6
0.28
Raitiovaunu
0.66
48.1
0.07
Pakettiauto
2.16
22.7
0.28

 

FIN-MIPS Liikenne - liikenteen ekotehokkuustutkimus
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=178552&lan=fi

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Energia-alasta

Vaikka Piksussa näyttää olevan varsinainen energia-alan bolginpitäjä, nimittäin tuo Töpselisähköä, en malta olla esittämättä kuvaa energia-alaa kehittävistä yhtiöistä. Kun ottaa huomioon millaista keskustelua energia-alan ympärillä käydään ja mitä mielenkiintoista kurssikehitystä esim. Fortumilla ja Neste Oililla on ollut niin alaan on pakko kiinnittää huomiota.

Edustan energia-alan suhteen sellaista käsitystä, että ei kannata sijoittaa kiihkeimmän kasvun ja samalla kovimman spekulaation kohteena oleviin osakkeisiin. Sen sijaan on syytä kiinnittää huomiota energiaklusteriin kuuluviin muihin yhtiöihin.
Nyt on selvästi nähtävissä, että energia-alaan kohdistuu valtavia uusituspaineita johtuen kulutuksen kasvusta, energiavarojen niukkuudesta, kasvihuoneilmiöstä ja poliittisista toimijoista
Tässä tarpeiden ja käytettävissä olevien keinojen ristiaallokossa on yritysryhmä, joka tulee väistämättä kasvamaan ja se on energia-alan suunnittelutoimistot. Pohjoismaisen pörssilistoilla on kolme suurta alan toimijaa Pöyry Oyj, SWECO AB ja ÅF AB (ex. Ångpanneföreningen).
 
Oheisessa kuvassa on esitetty näiden yhtiöiden kurssikehitys verrattuna OMX Nordic indeksiin ja mukana on myös Helsingin osakekursseja kuvaava Xact OMXH-25 indeksisosuus.
 
Energia engineering yhtiöiden kurssikehitys verrattuna OMX Nordic indeksiin
 
 
ÅF:n suhteen kurssikäyrä näyttää kuvassa lähtevän kesken vuotta, mutta vaikuttaa siltä että vuoden kurssikehityksen lopputulos kuitenkin olisi oikea. Olisiko epäjatkuvuuden syynä nimenmuutos.
Vaikka kaikkien yhtiöiden kurssit ovat alempana kuin vuosi sitten en ovat kaikki päihittäneet näyttävästi pohjoismaisen indeksin.
 
Uskon, että alalla tarvitaan kehittäjiä ja suunnittelijoita jatkossakin, julkinen valta tulee koko ajan tekemään uusia ja keskenään ristiriitaisia päätöksiä, joiden vaikutuksia sitten varsinaiset energiayhtiöt lasketuttavat näillä suunnittelijoilla.
Käyttäjän Kai Nyman kuva

Uusi tukijalka Suomen viennille !!!

Suomen kaltaisen kohtuullisen pienen kulttuurialueen kannattaa erikoistua maailmanlaajuisessa työnjaossa muutamille hyvin paikalliseen kulttuuriin sopiville vientiteollisuuden tuotantosektoreille. Erikoistumalla voidaan hyödyntää paikallisen kulttuurin parhaita voimavaroja ja luoda omaa vahvaa identiteettiä sekä talouden että kulttuurin alueelle. Samalla tavalla kuin yksilön kannattaa valita roolinsa talouselämässä kannattaa myös eheän, identiteetistään huolta pitävän kulttuurialueen valita oma roolinsa globaalissa taloudessa. Tekemällä tietoisia valintoja voimme saavuttaa paljon.

Meidän kiistattomia vahvuuksiamme ovat:

  • maailman eräs vähiten korruptoitunut ja hyvin järjestynyt ennustettavalla tavalla toimiva yhteiskunta
  • maailman parasta luokkaa oleva koululaitos
  • kohtuullisen demokraattinen ja yksilöt huomioon ottava tapa toimia yrityksissä ja yhteiskunnassa

Vientiteollisuutemme tuotantorakenne on kehittynyt asteittain ja nyt meidän vahvimpia vientisektoreitamme ovat elektroniikka, laitteisiin sulautetut ohjelmistot, metalli, metsäteollisuus ja perusteollisuus.  Suomessa on tehty monia suppamman menestyksen saaneita yrityksiä laajentua uusille osa-alueille. Turun ympäristössä panostettiin 80- ja 90- luvuilla bioteknologiaan ja lääketieteelliseen tutkimukseen. Bioteknologian kehitys oli toiveista huolimatta maailmanlaajuisesti vaatimatonta eikä pysähtyneillä markkinoilla ollut helppo saavuttaa läpimurtoa.  Samoin kävi orastavan ohjelmistoteollisuuden. Suomalaiset ohjelmistotuottajat ovat 90- ja 00- luvuilla menestyneet suhteellisesti ottaen ihan hyvin, mutta kun ohjelmistoteollisuuden voluumi on kansainvälisesti ollut pysähdyksissä niin myös meidän menestyksemme on ollut vain kohtuullista luokkaa.

Mistä siis uusi tukijalka suomelle - sellainen joka parhaiten sopii meidän luonteellemme ja vahvuuksiimme ???

Yritysrakenteemme on viime aikoina muuttunut olelleellisesti. Suomalainen ajattelutapa oli vielä Nokia:n syntyessä melko lailla kollektiivinen ja arvon tuottaminen keskittyi muutamiin suuriin yrityksiin. Nyt tilanne on toinen. Pörssissä on lukuisia menestyviä pieniä teknologiayrityksiä ja uusia syntyy kaiken aikaa. Vielä 90- luvun alussa suomalaisella insinöörillä oli käytännössä vain vähän vaihtoehtoja jos halusi menestyvän vientiteollisuuden piiriin - nyt dynaamisia, innovativiisia ja nuorekkaita yrityksiä on paljon.

Toinen muutos on tapahtunut suhtautumisessa työllä tuotettavaan arvoon. Vielä 80- luvulla työllä tuotettava arvo perustui toiminnan tehokkuuteen, täsmällisyyteen ja tekniseen osaamiseen. Nyt yhteiskunnassa arvostetaan mielikuvilla ja kulttuurilla tuotettavia arvoja enemmän kuin aiemmin. Mutta silti emme ole pärjänneet mediateollisuudessa - meitä rasittaa kielialueemme pienuus. Suomalainen viihde ja kulttuurituotteet eivät mene sellaisenaan kaupaksi - kielimuuri asettaa meidät heikompaan kilpailuasemaan. Meidän tulee hyödyntää vahvaa kulttuuripohjaamme jollakin muulla tavalla.

Internet tellisuuteen kannattaa panostaa - se ei mene hukkaan

Minä uskon että meidän kannattaa nykyisessä tilanteessamme panostaa sellaisille alueille joilla vahva assosiatiivinen kulttuurillinen osaaminen yhdistyy teknologiaan. Sellaisille alueille joilla erityisesti visuaalisen impression hallitseminen on tärkeätä. Peliteollisuus on eräs alue joka täyttää nämä ehdot - harmi vaan että kyseinen sektori kasvu on maailmanlaajuisesti melko vaatimatonta luokkaa. Mutta joka tapauksessa eläminen ja kokeminen on siirtymässä nettiaikaan - internettiin. Uskon että panostamalla laajasti internet sisältöteollisuuteen saavutamme osaamista juuri sillä alueelle jolla on merkittävää potentiaalia. Internet teollisuus ei ole teknologiaa - se on ennen kaikkea mielikuva ja kokemusteollisuutta. Sen hallitsemiseen tarvitaan sekä taiteellista otetta että teknologiaa yhdistettynä tavalla joka sopii meidän identiteettiimme.

Uskon että internetin kokemusmaailman tuottaminen on meidän tulevaisuuden alamme.

 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suomen sijoitussektorin toimintaa voisi tehostaa

Yritysten lainarahoitus toimii

Pankit huolehtivat omasta osuudestaan yleensä melko hyvin. Menestyvät, vakavaraiset yritykset saavat kohtuuhintaista lainoitusta. Tämä näkyy muun muassa siitä että:

  • pankkien luottotappiot ovat pysyneet kohtuullisina
  • luottokannan kasvu on ollut kohtuu tasaista ja kasvun nopeus on ollut aika hyvin linjassa kokonaistalouden kasvun kanssa (ei ole ollut suurta epäsuhtaa rahan tarjonnan ja yritysten kasvumahdollisuuksien välillä)

 

Oman pääoman muotoisen rahoituksen tarjonta ontuu

Oman pääoman muotoisen rahoituksen saatavuus sen sijaan ei ole toiminut täydellisesti - suomalainen sijoitussektori toimii ontuen.Yritysten mahdollisuus hakea oman pääoman muotoista rahoitusta on suorassa suhteessa pörssikursseihin ja nämä taas ovat Suomessa vaihdelleet enemmän kuin joillakin suurilla markkinoilla. Toisinaan oman pääoman muotoista rahoitusta saa halvalla ja toisinaan taas osakeantien järjestäminen on mieletöntä. Tämä kielii jossain määrin kehittymättöämästä ja toimimattomasta sijoitussektorista. Toimimattomuus johtuu mielestäni muun muassa:

  • eläkevakuutusrahoja hoidetaan poukkoilevasti ja varsin pieni osa varoista pidetään osakkeissa, tasaista oman pääoman tarjontaa ei synny vakaista eläkevaroista
  • Suomessa ei ole riittävän laajaa ja hyvin toimivaa investointipankkisektoria. Investointipankkisektorin tehtävä on muun muassa ottaa rahamarkkinoilta lainaa ja sijoittaa se yrityksiin oman pääoman muotoisina osakesijoituksina. Tämä sektori Suomesta pitkälti puuttuu. Vaikka tämän sektorin kyseenalainen toiminta USA:ssa onkin ollut tärkeä tekijä aiheuttamassa nykyistä pankkikriisiä, on hyvin hoidettu investointipankkisektori silti toimivan talouden eräs tärkeä tukijalka. 
  • suomalainen media on joskus sensaatiohakuista, hakee räikeitä otsikoita ja pelästyttää sijoittajat kun taloudella menee heikosti ja taas saa sijoittajat liiankin optimistisiksi silloin kun on nousukausi

 

Sivut

Tilaa syöte RSS - blogit