Artikkelit aikajärjestyksessä

Käyttäjän J.Vahe kuva

Osakesäästäjien ”informaatiota”

Vuonna 2000 Osakesäästäjät tekivät sopimuksen, jossa Taloussanomat tuli liiton jäsenetulehdeksi. Sopimus merkitsi jäsenetuuden suurta kasvua. Aikaisemmin kuukausittain ilmestyneen Arvopaperin asemesta tilalle tuli viidesti viikossa ilmestyvä TalSa. Jäsentilauksen alennus oli 80 %. Lisäksi osakesäästäjät saivat lehdestä omaa tilaa. (Lähde: Kirsi Poikolainen: Omistajan oikeudella.)

Kun em. järjestely purkautui paperi-TalSan ilmestymisen loppumisen myötä vuoden 2007 päättyessä paperinen informaatio heikkeni selvästi. KL tulee jäsenetuna vain kerran viikossa. Sitä lehden johtava markkina-asema tekee!

KL:n viikottaisen numeron lisäksi osakesäästäjät saivat oman jäsenlehtensä nimeltään ”Viisas Raha”. Pitkäaikaisena osakesäästäjien jäsenenä olen jo kertaalleen antanut lehdestä sen toimitukselle palautetta aihekokonaisuudesta, jonka osalta en lehden asiantuntemuksen vähäisyyteen ollut tippaakaan ilahtunut.

Menneellä viikolla sain 17.2. käsiini numeron 1/2009, jossa yksi aukeama omistetaan mm. jääkiekkoilijalle. Konkreettisinta antia lehdessä on edustavinaan jo 2.2.2009 päivätty ”Osakepuntari”.

Ko. taulukossa on numero poikineen. Huomioni kiinnittyi osinkotuottoihin, jotka Metso Oyj:n osalta ilmoitettiin kiitettävän täsmällisesti 38,3 %:ksi. Aika monella firmalla päästiin jonnekin 15 %:n tuntumaan.

Seuraavalla sivulla taulukon laskentaperusteet selvitettiin: Osinkotuotto laskettiin edellisvuoden osingosta ja kurssista / 2.2.2009. Näin siis vielä senkin jälkeen, kun osinkojen selvistä supistuksista on jo pitkään tiedotettu pessimistiseen sävyyn! 

Tällainen taulukko herättää joukon ikäviä kysymyksiä. Kiinnostaako lehden sisältö yhtään ketään ko. lehden toimituksessa? Kiinnostavatko osakkeet ylipäänsä lehden tekijöitä yhtään sen enempää kuin esim. jääkiekko?

Entäpä lukijat? Jos joku ottaa tuollaiset luvut tosissaan, kyse on harhaanjohtavan informaation levittämisestä. Jos taasen a priori oletetaan lukijoitten ymmärtävän tuollaisten lukujen mahdottomuuden, herää kysymys koko taulukon hyödyllisyydestä.

Yksi asia on ainakin varma. Jos minä tässä ja nyt – tai vaikkapa keskiyöllä - ilmoittaisin saavani jostain firmasta 38 %:n osingot, Piksu Oy:n hallitus in corpore kääntyisi puoleeni tunnin sisällä kysellen sellaisen firman nimeä. Selitettyäni "persoonallisen" tavan verrata edellisvuoden osinkoja tämän vuoden kursseihin minut varmaankin uudelleenohjattaisiin loppusijoituspaikkaani värittämään Piksun sarjakuvien ruutuja. Tosin meillä ei ole sarjakuvia...

Laskuri ekologiselle selkärepulle

Suomalaisyritys One did it Oy on saanut julkisuutta mm. ympäristöalan yritystoimintaa esittelevässä Green:Net09-tapahtumassa San Franciscossa. Yhtiö on kehittänyt kohtuullisen järkevän tuntuisen laskurin ekologiselle selkärepulle.

Tuo ekologinen selkäreppu laskee ihmisen käyttämiä luonnonvaroja, niin uusitutuvia kuin uusiutumattomia kulutuksen pohjalta. Laskenta ja tulos on huomattavasti järkevämpi kuin toimittajien jutuissaan yleensä käyttämän hiilijalanjälkilaskuri, joka mittaa vain yhtä ulottuvuutta ihmisen ekologisesta vaikutuksesta.

One did it Oy ekologisen selkäreppu laskemisen perustana oleva tieto on peräisin Suomen luonnonsuojeluliiton ja saksalaisen Wuppertal Instituutin tutkimusta. Tuo Wuppertal Instituutti vaikuttaa järkevältä ja luotettavalta lähteeltä, päinvastoin kuin vaikkapa suomalainen ilmasto.org sivusto. Tässä jälkimmäisessähän tarkastellaan maailmaa kasvihuonekaasujen näkökulmasta, joka johtaa monesti ekologisesti kestämättömiin ratkaisuihin. Samoin sivustoilla on ollut virheitä, jotka ovat johtuneet ilmeisesti lähinnä kirjoittajien näkemyksistä eikä tosiasioista.

Tuon selkäreppulaskurin tuottaneen One did it Oy:n tarkoitus on rakentaa laskurin ympärille viihteellisellä tavalla kuluttajien tietoon ne olennaiset valinnat, jotka tekemällä voi vaikuttaa omalla elämäntyylillään eko-eettiseen kokonaiskuvaan.

Palstanpitäjä repun paino jäi alle reilun neljänneksin alle EU-keskiarvon, mutta painoa tuli kuitenkin liki 24 tonnia. Mukaan oli tosin laskettu työmatkat, joka vihreiden kansaedustajien ja EU-edustajien käytännön mukaan ei kuulu mukaan laskelmaan.

Tulos ja sen vertailu herättää mielenkiintoa selvittää ekologisen selkärepun koostumista tarkemmin, miten esimerkiksi meidän varsin vaatimattoman ruuan ekologinen rasitus olisi jopa yli EU-keskitason. Tämä innostaa jatkoselvityksiin ja siinä voi hyvinkin löytyä One did it Oy:lle mahdollisuuksia uusille liiketoiminnoille.

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

SAAB

Saab 96 oli ensimmäinen työsuhdeautoni. Totuin etuvetoisiin autoihin urani alkuaikoina ja kolmas autoni, takatuuppari Ford Taunus tuntui aikoinaan turvattomalta. Saab ja Volvo edustivat turvallisuutta. Niissä oli turvakaaret ja sivutörmäysesteet.

Saab on uransa päätepisteessä. Ruotsin valtio ei ole lupautunut GM:n etäpisteen pelastajaksi. Tietääkö tämä menoa sen aikaisille saabisteillekin? Pitäisikö varautua hautakiveen kirjoitettavan tekstin muotoiluun? En kuitenkaan suostu säveltämään omaa Hintriikan-surumarssia.

"Peltoniemen Hintrikin surumarssi" (myös "Peltoniemen Hintriikan surumarssi") on kaustislainen kansansävelmä. Tutuimpia sovituksia on Reino Helismaan sanoittama ja Tapio Rautavaaran laulama versio. Helismaan sanoituksesta ei kuitenkaan ole Kaustisella pidetty, koska siinä korostetaan liikaa köyhyyttä ja kurjuutta, vaikka Hintrikki oli ollut vauras talollinen. Lisäksi Hintriikin (mies) muuttuminen Hintriikaksi (nainen) ei myöskään ole ollut kaustislaisten mieleen. Hintrikki Peltoniemi (18541936) oli kaustislainen pelimanni, jonka mukaan kappale on saanut nimensä. Helsingin Sanomien kesällä 2006 järjestämässä lukijakilpailussa Helismaan sanoittama "Peltoniemen Hintriikan surumarssi" äänestettiin Suomen kaikkien aikojen synkimmäksi lauluksi.

Saab teki sekä lentokoneita että autoja. Saabilla oli muutakin teollista toimintaa. Jääkö tästä ruotsalaisten ikonista velkojainkokouksen jälkeen mitään jäljelle? Ehkä osaaminen ei katoa minnekään.

En vuodata kyyneleitä Saabin tai GM:n puolesta. Autoteollisuuden pitää uusiutua ja pienellä Ruotsilla tuskin on varaa ylläpitää kahta konepajateollisuuden dinosaurusta.

Autoja tuotetaan Suomessakin. Saab-Valmet oli iso juttu aikoinaan. Tulevaisuudessa Uudessakaupungissa on tarkoitus valmistaa Fiskerin sähköautoja.

Sähköauton tulevaisuudesta en ennusta niitä en näitä. Toivoisin, että panostaisimme joukkoliikenteeseen, mutta kuluttajat ja päättäjät eivät välitä meikäläisten vanhakantaisista toiveista. Autotehtaiden tukipaketit mahdollistavat joukkoliikenteen supistamisen ja myönnän, etten olisi pystynyt tekemään työtäni ilman autoa ja / tai lentokonetta.

Internet on hieno apulainen, mutta edelleen kaupoista ja tilauksista on neuvoteltava kasvotusten (face to face): autosta luopuminen johtaisi lukuisten tilausten menettämiseen.

Auto on länsimaitten pyhä lehmä. Nyt, kun valmistusta lahdataan isolla kirveellä, uhkaamme myös kapitalismin keskeisintä symbolia. Pateettista, mutta totta, Saab saa mennä, mutta toivon edelleen, että kapitalismi toipuu.

Käyttäjän sergio kuva

Sergion listan päivitys

Cramo on hieman pudonnut listalla, Metso, Rautaruukki, Sampo ja Konecranes edelleen vahvoilla.

Osinkoarviot alkavat olla toteutuneita lähes kaikki. Uutena sarakkeena Ero% 2008/2007. Jos ero >=0, sitä voi pitää näissä oloissa varmaan jo erinomaisena saavutuksena. Osinko%:n ykkönen Panostaja ei ole aivan vertailukelpoinen, koska osinko on jo irronnut ja maksettukin. Osingoissa on mukana mahdollinen pääomanpalautus (esimerkiksi Citycon), mutta ei mahdollisesti luvattuja lisäosinkoja.

 

 

 

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Mummosijoittajan paluu

Ylen uutisten mukaan 2008 viimeisellä neljänneksellä yli 10000 uutta henkilöä avasi arvo-osuustilin. Tämä on melkoinen trendimurros, koska suora osakesäästäminen on ollut vastatuulessa jo kauan.

Tämä on hauska uutinen, koska jo suoraan osakesäästämiseen on viime aikoina liittynyt arvelluttava leima. Jos sijoitat suoraan osakkeisiin olet todennäköisesti peluri ja vähintäänkin veronkiertäjä - saammehan jatkuvasti lukea kuinka alhainen verotus on pääomatuloilla (tämähän ei pidä paikkaansa, mutta se on toisen messun aihe).

Toisin oli Homo Economicuksen nuoruudessa. Silloin jokaisella itseään arvostavalla mummolla piti olla piironginlaatikossa muutama pankkiosake. Eikä tämä suinkaan rajoittunut ns. parempiin piireihin. Myös Homo Economicuksen sijoittajaura alkoi mummon lahjoittamilla pankkiosakkeilla.

Osakesijoitus oli siihen aikaan arvostettu ja varteenotettava säästämisen muoto. Sijoitusfilosofiana oli vallallaan ns mummomenetelmä - eli osta ja unohda. Osakkeita ostettiin harvakseltaan, lähinnä anneissa (muistaako joku niitä). Sijoitukset tehtiin aina omilla rahoilla , ei lainarahalla. Tavoite oli usein jättää hyvä perintö, eli osakkeita ei myyty koskaan. Kerran vuodessa (jos muistettiin) käytiin leikkaamassa pankin tiskillä osinkokuponkeja.

Uusien ihmisten osakesijoittaminen on minusta sen merkki että vanhat hyvät ajat saattavat ola palaamassa. Korot ovat jälleen laskussa, eikä erilaisilta sijoitustileiltä saa kovin kummoista tuottoa. Monille ihmisille on tullut harvinaisen selväksi että ns. asiantuntijat (sijoitusrahastot) ole juuri tavallista ihmistä viisaampia. Rahastaa he kyllä osaavat. Ehkä suora osakesijoitus ei sittenkään ole niin vaikeaa ja vaarallista?

Kukaan ei tiedä koska pörssikurssit kääntyvät nousuun. Ja entisaikojen mummojen tapaan päivittäisistä kurssimuutoksista ei juuri kannatakaan välittää. Sensijaan minä ja ilmeisesti moni muu on sitä mieltä että esim. Nokian osake on nyt taatusti 60% parempi ostos kuin vuosi sitten.

Eteenpäin sanoi mummo lumessa! Myös Homo Economicus on taas aloittanut osakeostot. Aloittanut, koska viime vuoden puolella käteinen oli (onneksi) vähissä - verottaja kun vaati omansa 2007-vuoden muhkeista voitoista :)

Käyttäjän J.Vahe kuva

Isännöinti - vientituote?

 

Suomalaisen asunto-osakeyhtiön tapainen järjestelmä on tuntematon esim. Baltiassa ja Puolassa - kuten se on monessa muussakin maassa.

Tilanne ei ole mitenkään kehuttava. Kerrostalon katon vuotaminen on ensisijaisesti ylimmässä kerroksessa asuvan murhe, mutta jos hän ei siitä huolehdi, "murhe" alkaa levitä muihinkin asuntoihin ja talon rakenteisiin. Edelleenkin olisi tietysti positiivista, jos vesijohdot ja kosteitten tilojen vesieristys olisivat kunnossa koko talossa.

Sosialismin ihmeisiin kuuluneet kerrostalot lienevät suurelta osin menetettyä kantaa, mutta ko. maihin tehdyille uudisrakennuksille halutaan laadukkaampaa kunnossapitoa.

Suomalainen Realia Group osti 2007 em. maissa toimivan yrityksen Ober-Hausin, jonka liikevaihto oli ostohetkellä 15 milj. euroa.

Koska yhtiön toimialueella asuu 10-kertainen määrä ihmisiä Suomeen verrattuna, Realia Group pyrkii kasvattamaan merkittävästi osuuttaan markkina-alueella, joka on potentiaalisesti suuri.

Suhdannetaantuman lisäksi kasvunäkymiä varjostaa alan fragmentoituneisuus. Lisäksi pullonkaulana on puuttuva lainsäädäntö. Asunto-osakeyhtiön tapaisen järjestelmän luomista ei paikallisessa lainsäädännössä edellytetä. Lainsäädäntöä tosin kehitetään ja on mahdollista, että "asukkaiden yhteisöstä" tulisi edes jossain mitassa täkäläistä taloyhtiötä vastaava organisaatio.

Joka tapauksessa suomalaista isännöintiä pidetään vientituotteena ja kaikista 4 maasta on ollut väkeä Suomessa koulutettavana. Isännöinnin asemesta Ober-Haus käyttää termiä property management.

Periaatteessa on mukavaa, että teollisuustuotteiden lisäksi suomalaiset pyrkivät etsimään vientikohteita myös palvelusektorilla, vieläpä ilman suuria investointeja.

Kirjoitus perustuu mm. Realia Groupin johdon haastatteluun.

Käyttäjän Kalle Käyhkö kuva

Kullan hinta raketoi! Kuplaa vai ei?

Kuvan lähde: http://www.bullionvault.com

Dollarin nousu on saanut kullan arvon raketoimaan euroissa ja jeneissä. Kulta on nyt hinnaltaan seitsemän kuukauden huipussa! 1000 dollarin unssihinta lähestyy, kun kullan hinta heiluu jo 971 dollarissa.

Mielenkiintoiseksi kullan nousussa tekee se, että se on ainoa raaka-aine, joka on noussut viime aikoina. Samaan aikaan, kun kullan hinta tekee uusia ennätyksiä, raportoitaan muiden raaka-aineiden kuuden vuoden pohjahintoja. Historiallisesti kultaa ollaan ostettu, kun pelätään realitaloudessa inflaatiota ja varaudutaan rahan arvon romahtamiseen. Mutta missä on se inflaatio, mitä vastaan kultaa ostetaan? Onko euro, jeni tai dollari romahtamassa?

Seeking Alpha-sivusto on ollut täynnä kultaa ylistäviä artikkeleita jo kauan. Kaikki tuntuvat olevan nyt samaa mieltä, että kulta on oikea turvasatama. Amerikan ja muun maailman talouden pelastusohjelmien uskotaan saavaan aikaan inflaation. Jotkut 'expertit' ennustavat jopa hyperinflaatiota, niin että sadan dollarin seteli kelpaa pian enää vain takapuolen pyyhkimiseen.

Minun on vaikea uskoa, että kullan hinta edelleen jatkaisi nousuaan ilman suurempaa korjausliikettä tai jopa kullan hinnan romahdusta. Uskon mielummin kullan kuplahintaan niin kauan, kuin emme näe inflaatiota. Minusta on lähes naurettavaa verrata tämän hetkistä talouskriisiä 70-lukuun, jolloin inflaatio oli kaksilukuinen. Nyt tulemme pikemminkin näkemään lyhyen deflaation, jonka jälkeen inflaato nostaa taas päätään - jos talouskone taas lähtee käyntiin.

Kukin sijoittaa oman suunnitelman mukaan.

Jos uskot, että kullasta on (taas) tulossa maailman toinen reservivaluutta ja talouselvytys saa aikaan massiivisen hyperinflaation - osta kultaa!

Kasteri on kuitenkin varovainen kullan kanssa ja haistaa mahdollisen kuplan puhkeamisen.

Kuvan lähde: Goldprice.org

Tilasto on jo muutaman vuoden vanha, uusin hintahan on jo mennyt katosta läpi. Käyrä näyttää kuitenkin huomattavasti 80-luvun alun kullan hinan käyrää. Toki 70-luvulla vakavan inflaation vuoksi kullan hinta jopa kuusinkertaistui. Mutta nyt meille ei ole inflaatiota, joten miksi kulta vain nousee?!?

Dollarihintainen 10-vuoden graafi näyttää hyvin tämän tilanteen. Muistatteko vielä, miten kävi öljyn hinnalle? Kun oltiin 160 dollarissa, alettiin puhua 200-300 dollarin rajasta. Nytkin kullan hehkutus on niin kovaa, että eiköhän tuolta tulla rytinällä alas seuraavina kuukausina.

Lähde: Oilenergy.com

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Uskoni Pieniin Asioihin Kasvaa

Juttelin tänään avoimen lähdekoodin hyödyntämisestä suuryrityksen tuotekehityksessä. Rupattelimme niitä näitä, tuhansien ihmisten irtisanomisista ja laman vaikutuksista myyntiin, tuotekehitykseen, tutkimustoimintaan ja tulevaisuuden visioihin.

Yhtäkkiä puhe kääntyi avoimeen innovaatiotoimintaan ja mitä kaikkea open sourcaminen mahdollistaa oikein oivallettuna ja toteutettuna.

Hups! ajattelin. Tämäpä yllätys. Kuvittelmissani näin, että pienet yritykset olisivat olleet taipuvaisempia uuteen ajatteluun. En pudonnut tuolilta, muta tulin yllätetyksi. Työelämä tarjoaa yhä, lamasta huolimatta, yllättäviä haasteita.

Analysoimme tykämme yllättvän käänteen jälkeen keskustelun antia. Löysimme ainakin omiin tarpeisiimme rationaalisen selityksen. Yritysten tuotekehityskustannukset ovat nousseet pilviin. Kansainvälisten toimitusten ylläpitäminen maksaa maltaita. Suomalaisten osaajien lennättäminen maailman ääriin on poskettoman tehotonta osaamisen hyödyntämistä.

  • matkakustannukset
  • asiantuntijat lentkoneissa ja hotelleissa
  • tehokasta ongelmanratkaisuaikaa kohteissa olemattoman vähän
  • suunnatonta energiantuhalusta, kun asiat voidaan hoitaa toisin
  • ihmiset väsyvät, ihmissuhteet eivät kestä, terveys menee...

 

Tulevaisuuden kehitys- ja palvelukonseptit joudutaan organisoimaan avoimen lähdekoodin periaatteiden pohjalta tai muuten rahat loppuvat rikkaimmiltakin yrityksiltä.

  1. osaamisen jakelutoiminnat uusitaan
  2. ongelmanratkaisu ei onnistuu jopa paremmin etäältä
  3. prosessien ja systeemien teknologiaa kehittämällä etähoito helpottuu

Ongelmana on, miten homma hoidetaan ja ennen sitä, miten se organisoidaan. Näen sieluni silmillä tuhansia yrityksiä, jotka tarvitsevat muutosstrategian Enterprise 1.0:sta Yritys 2.0!

  • Uusi johtamismalli
  • Uudet työkalut
  • Yrityskulttuurin kehittäminen

 

Helposti sanottu, haavet eivät maksa mitään, mutta näissä avoimissa talkoissa "command control" -ajan johtamismallit eivät enää toimi. Millaisia ajatuksia tämä herättää teissä?

  • Millaisia lääkkeitä tarjoaisitte?
  • Miten organisoisitte avoimen ongelmaratkaisun tilanteet?
  • Miksi suuryritykset ovat vasta nyt etsimässä uusia toimintamalleja?

 

 

 

Ristiriitaista tietoa öljynetsinnästä

Nyt kun öljynjalostuksen yksityiset suuryhtiöt BP, Royal Dutch Shell PLC, ExxonMobil ja Total ovat julkistaneet viimeisen neljänneksen tulokset, on markkinoilla ristiriitaista tietoa alan investointien tulevaisuudesta.
Neljännestuloksensa 12.2. julkistanut Total ilmoitti jatkavansa vuonna 2009 investointiohjelmaansa entisellä tasolla ($18 b) huolimatta siitä, että viimeisen neljänneksen tulos oli 7,7 % pienempi kuin edellisenä vuotena.
Samanlaisen ilmoituksen investointien jatkumisesta entisellä tasolla ovat antaneet myös muut suuret eli BP, Royal Dutch Shell PLC, ExxonMobil.
Tämä tietäisi hyvää esimerkiksi Norjan pörssille, jossa on koko joukko erilaisia merenkulusta ja öljynetsinnästä riippuvaisia yhtiöitä.
Norjan pörssin indeksiin on XACT Derivat Bull, http://www.euroinvestor.co.uk/Stock/ShowStockInfo.Aspx?StockId=698163
 
Tosin muitakin arvioita alan investoinneita on esitetty.
Oil and gas news worldwide sivusto kertoo, että englantilaisen kyselyn mukaan finanssikriisi tulee vaikuttamaan alan investointeihin sekä määrällisesti että rakenteellisesti.
 

 

 

Käyttäjän J.Vahe kuva

"Maailmanloppu 3 tunnin päässä",

 

otsikoi TE. Otsikko ei ole pelkkää suomalaista liioittelua, sillä USA:n edustajainhuoneen jäsen

Paul E. Kanjorski on nostanut omaa poliittista profiiliaan lausumalla mm. seuraavaa: "It would have been the end of our political system and our economic systems as we know it."

Lausumat ja otsikot ovat loogista jatkoa jo viime syksystä asti tarjotulle tuuballe siitä, miten maailma muka kävi viime syksynä jonkun kuilun partaalla.

Minua puolestaan on syksystä asti ällistyttänyt se suhteellisuudentajun täydellinen puuttuminen, mikä näistä lausunnoista heijastuu.

Perspektiiviä ja vertailukohtaa saadaksemme muistuttaisin, että esim. New Yorkin ja Helsingin pörssit olivat pääsääntöisesti toiminnassa molempien maailmansotien aikana.

Kuriositeettina voi mainita, että sisällissodan raivotessa maassamme vuonna 1918 Helsingin pörssin reaalinen vaihto oli suurempi kuin kertaakaan seuraavien yli 50 vuoden aikana.

Kuriositeettina voi myös mainita, että Kuuban kriisin aikaan 1962 mm. NL:n sukellusveneen päällikkö antoi tiettävästi konkreettisen käskyn laukaista välittömästi ydinase USA:n laivasto-osastoa kohti.

Käskyn täytäntöönpano edellytti kuitenkin parin muun stressistä suunnilleen yhtä sekopäisen upseerin vahvistusta, joista ainakin toiselta vahvistus jäi puuttumaan.

Jos mennään talouden puolelle, yleisessä tiedossa ei taida olla, ettei 1930-luvun alussa valtioilla yleensä ollut mitään talouspolitiikkaa. Sellaista ei katsottu tarvittavan ja julkisen sektorin puuttumista talouteen pidettiin suorastaan sopimattomana. Liioin ei ollut julkisia resursseja tai lainsäädännöllisiä valmiuksia tehdä nopeasti juuri mitään.

Nykyään julkisen sektorin reagoimista talouden kehitykseen pidetään itsestään selvänä. Niin USA:n kuin EU:n julkisen sektorin resurssit ovat 1930-lukuun nähden moninkertaiset ja lainsäädännöllinen valmius korkealla.

Esim. Suomessa lienee viime sodista periytynyt ja edellisessä pankkikriisissä päivitetty paketti taloudellisia valmiuslakeja, jotka voidaan toimittaa eduskunnan käsittelyyn yhdellä "lähetä"-napin painalluksella.

Edelleenkin USA:n presidentillä on suuret valtuudet antaa nimissään esim. executive orders -nimisiä asetuksia, joilla on vaikutettu kaikkiin hallinnonaloihin, vaikka turvallisuuspoliittiset määräykset ovatkin tunnetuimpia.

Epäilemättä tiukemmat otteet edellyttäisivät jotain poliittista turpajumppaa ja joku ministeri voisi hätäpäissään ehdottaa vaikkapa opposition riisumista alasti, mutta lukuisa joukko konkreettisia keinoja reagoida kriisiin on siis olemassa.

Pörssi voitaisiin esim. sulkea (mitä Venäjällä jo harjoiteltiinkin). Pääomaliikkeille voitaisiin määrätä rajoituksia ja jopa varsinaista säätelytaloutta voitaisiin ottaa käyttöön ja vielä senkään jälkeen yhtä ainoatakaan laukausta ei olisi ammuttu! Olisimme hengissä seuraavana päivänä, mikä syksyn 1962 eräinä aamuina saattoi ollakin epävarmaa.

Kuuban kriisistä

http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/index.php?id=1205  

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Rahoitusjärjestelmän kriisin kestosta

USA:n osakekurssien pohjat näyttää olleen 20 marraskuuta (SP500 oli 752.44) vaikka OMXH näyttää löytäneen oman pohjansa 20.1.2009 (toistaiseksi). Joko rahoitusjärjestelmästä alkunsa saanut kriisi on ohi ja osakekurssit aloittavat jatkuvan nousunsa kohti uusia huippuja?

Asiasta voi olla toista mieltä, etenkin kun tarkastelee Kenneth Rogoffin ja Carmen Reinhartin jo vuodenvaihteessa ilmestynyttä tutkimusta "The Aftermath of Financial Crises" maailman finanssikriisien kestosta ja laadusta.
Kirjoituksen pääsanoma on, että finanssikriisit eroavat muista suhdannekäänteistä ja ne ovat pidempiä ja syvempiä. Usein niihin liittyy seuraavia piirteitä:
1) Omaisuusarvot romahtavat, keksiarvona asunnoissa -36 % kuuden vuoden ajaksi, osakkeet -56 % 3.4 vuoden ajaksi.
2) Työttömyys kasvaa keskimäärin 7 prosenttiyksikköä taantumassa ja syvän työttömyyden kesto on neljä vuotta. Tuotanto leikkaantuu yli 9 % ja kestää noin kaksi vuotta.
3) Valtiovelan määrä kasvaa keskimäärin 86%. Tähän suurin syy on verotulojen romahtaminen samaan aikaan kun valtiot investoivat elvytystarkoituksin.
 
Kuvassa on esimerkkejä pankki- ja asuntokriisiin aikaisesta osakehintojen laskusta ja kestosta, vasemmalla hintojen pudotus huipulta pohjille keskimäärin 56 % ja oikealla taantuman kesto vuosissa keskimäärin 3,4 vuotta.
 
Past and Ongoing Real Equity Price Cycles and Banking Crises 
 
Kuvasta on hyvä huomata, että taantuman pituus on esitetty vuosina eikä kuukausissa kuten suhdannetaantumat yleensä esitetään, esim. USA:n suhdannesyklien 1945-2001 (10 kpl.) taantumien keskimääräinen kesto on ollut 10 kuukautta.
 
 
Tässä toisessa kuvassa on taantuman vaikutuksesta asuntohintoihin, vasemmalla asuntohintojen pudotus huipulta pohjille (keskiarvo 36 %) ja oikealla taantuman kesto vuosissa (6 vuotta).
Past and Ongoing Real House Price Cycles and Banking Crises 
 
 
Ja inflaation vaikutuksesta asuntojen hinnanlaskuun voi katsoa kuvaa kirjoituksesta Asuntohintojen käänne on kulman takana
 
Lisää järisyttäviä kuvia finanssipohjaisen taantuman syvistä vaikutuksista löytyy itse julkaisusta:
Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Taloutta stimuloivat paketit

Presidentti Barack Obama on ollut duunissa vajaan kuukauden ja kovan uurastuksen tuloksena on maailman historian suurin talouden stimulointiin tarkoitettu paketti, jonka hintalapussa on $787 billion eli eurooppalaisittain miljardeja.

Vääntöä uudella presidentillä on riittänyt, kun republikaanit ovat vastustaneet pakettia yksissä tuumin. Yksikään republikaaniedustaja ei livennyt vastaan hangoittelevien rintamasta.

Peukut pystyyn! Toivotaan, että maailman suurin kansantalous saa "paketista" voimaa ja talouden pyörät lähtevät pyörimään edes hiukan kiivaammalla tahdilla. USA:n myönteinen esimerkki tulee todennäköisesti valumaan myös Eurooppaan. Muutoksen aikaansaamisessa psykologisilla tekijöillä on tutkijoidenkin mukaan erittäin suuri merkitys. Rahaa maailmassa on, koska muutenhan pakettien rakentaminen ei onnistuisi, mutta raha ei liiku, jolleivät kohteiden tuotot lähde nousuun.

Kuuntelin tällä viikolla Finlandia-talossa Bradleyn yliopiston proffan puhetta, Tekes-seminaarissa, stimulointipaketin tarpeellisuudesta. Puolet rahasta on tarkoitus käyttää ennen syyskuun loppua ja loput vuoden 2010 syyskuun loppuun mennessä. Hän myös lohdutti kuulijoita tiedolla, että lamat käynnistyvät usein finanssikriiseistä ja tämä ei jää viimeiseksi. Joten, pitäkää huolta lompakoistanne.

Yhdysvaltain uuteen presidenttiin Barack Obamaan kohdistuu paljon odotuksia. Vaikka julkisuudessa esillä ovat enimmäkseen talouskriisin elvytystoimet ja ulkopolitiikka, myös tutkimus ja teknologia ovat keskeisiä teemoja Obaman työlistalla.

USA:n julkiset panostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen tulevat kasvamaan. Erityisesti nuoria halutaan innostaa matemaattisten aineiden ja luonnontieteiden opiskeluun. Satsaukset pitkäjänteisempään tutkimustyöhön avaavat lupaavia yhteistyömahdollisuuksia eurooppalaisille tutkimusryhmille.

”Keskeinen syy muutokseen on meneillään oleva talouskriisi. Se pakottaa miettimään keinoja kestävän talouskasvun saavuttamiseen. Uusi presidentti on hyvin vahvasti korostanut innovaatiotoiminnan roolia etsittäessä keinoja ulos taloustaantumasta”, Peter Westerstråhle Tekeksestä kertoo.

USA:n tutkimuspiireissä ja ajatushautomoissa eli think tankeissä on jo vuosien ajan oltu huolissaan maan jäämisestä jälkeen kansainvälisessä innovaatiokilpailussa.

Tekeksen Peter Westerstråhlen mukaan Obaman hallinnon linjaukset osoittavat merkkejä siirtymisestä selvästi aiempaa laaja-alaisempaan innovaatiopolitiikkaan. Laaja-alainen innovaatiopolitiikka on myös Suomen kansallisen innovaatiostrategian kulmakiviä, ja suomalaisten tekemät linjaukset saattavat hyvinkin kiinnostaa Obaman kabinettia.

Erityisen kuumeisesti USA:ssa haetaan tällä hetkellä vastauksia energiakysymyksiin ja terveydenhuollon ongelmiin.

Amerikkalaiset ovat havaintojeni mukaan myös kiinnostuneita suomalaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta, sosiaali- ja terveyshuollon tehokkaasta organisoinnista. Ehkä maassamme on paljon hiljaista osaamista, jota emme ole vielä osanneet parhaalla tavalla hyödyntää kaupallisesti.

”Obaman tavoitteena on lisätä teknologisten ratkaisujen käyttöönottoa julkisen sektorin toiminnan tehostamiseksi, läpinäkyvyyden lisäämiseksi ja kansalaisten osallistumismahdollisuuksien parantamiseksi. Tällä alueella suomalaisilla on näyttöjä ja osaamista, jolle on nyt vahvaa kysyntää Amerikassa”, Westerstråhle arvioi.

Lama alkoi Amerikasta, siellä remonttimiehet tekevät parhaansa, että talouden rattaisiin saataisiin uutta vauhtia. Nalle Wahlroosin tavoin arvioin, että kesällä kaikki on toisin.

 

 

 

 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suomi on maailman toiseksi liiketoimintaystävällisin maa

Economist on todennäköisesti maailman vaikutusvaltaisin talousalan viikkolehti - sitä lukevat talousalan vaikuttjat laajalti ympäri maailmaa.

"Business Environment" on eräs Economist lehden ylläpitämistä kuuluisista indikaattoreista. Se pyrkii heijastelemaan yhteiskunnan liiketoimintaystävällisyyttä - kuinka helppoa on aloittaa ja pyörittää liiketoimintaa, miten koulutettua työvoimaa on saatavilla ja miten hyvin yhteiskunnan liiketoimintaa palvelevat funktiot toimivat.

Tämä indeksi on vahvasti sidoksissa siihen miten hyvin kyseinen maa tulee jatkossa tuottamaan innovativisia uusia yrityksiä ja miten dynaamisesta yhteiskunnasta liiketoiminnan kannalta on kyse.

Käyttäjän Kalle Käyhkö kuva

Untuvikko sijoittaja kasvattaa sulat!

Perustaessani Kasterin Untuvikko sijoittaja-blogin 15.7. 2007, harmittelin että osakkeiden hinnat olivat korkeita. Jälkiviisaana voin todeta, ettei lukemani sijoituskirjallisuus mennyt hukkaan. Ostin kyllä osakkeita, mutta luovuin ostoksista nopeasti, kun osakemarkkinat kylmenivät. Kun sijoituskohteet osakkeissa heikkenivät etsin tuottoa raaka-aineista ja korkomarkkinoista. Onneksi omat rahani olivat niin pieniä, etten raaka-aineisiin sijoittanut euroakaan (laskin ETF-papereiden olevan liian kalliita kulurakenteeltaan pikku summilla). Korkorahastoihin sen sijaan sijoitin suuren osan rahoistani ja niistä olenkin saanut mukavasti tuottoa. Nyt Untuvikko sijoittaja voi karistaa osan höyhenpeitteestään ja kasvattaa tilalle uusia sulkia. Osana sulkien kasvatusta haluan tehdä Piksun blogilleni uuden logon.

 

Kasterin blogi

Haluan logon kertovan, mitä sijoittaminen vaatii aloittelijalta... Vasemmalla alhaalla olen minä pienen pääoman kanssa. Suuret pelurit pelaavat isolla panoksella, mutta minä tiedän että ajan kanssa minustakin kasvaa iso tekijä. Untuvikon ei ole syytä ottaa suuria riskejä, vaikka pari sulkaa onkin ansainnut takalistoonsa.

Sijoittamisen maailmaan ei kannata lähteä liian röyhkeästi ja pelkkä kullan kilto silmissä. Ensimmäiset vuodet tulevat usein karuja vuosia ja tärkeitä oppimisen kannalta. Oikea sijoittaja on nöyrä, varovainen ja varsinkin kärsivällinen. Itse pidän sijoittamista enemmänkin säästämisen yhtenä osa-alueena, jossa aika tekee tehtäväänsä. Mikäli uusi sijoittaja hätiköi, kokeneemmat kotkat riistävät pian tuotot. Kärsivällisyydellä ja oppimalla hyödyntämään oikeita ajankohtia astua markkinoille, tekee todellista tulosta sijoituksissa.

Lisään lähiaikoina oman markkinakatsauksen ja listaan, mihin minusta nyt kannattaisi sijoittaa. Onko jo aika napata isot setelit, jotka leijailevat markkinoilla? Osakkeita? Jatkuuko obligaatioiden korkea tuotto? Miten öljyn hinta ja muut raaka-aineet markkinoilla? Kasteri ei tiedä, mutta kerron omat suunnitelmani vuodelle 2009. Tulevaisuutta en osaa ennustaa, mutta olen varma, että markkinoilla voi lähivuosina tehdä suuria tuloksia. 100% tuotto? Hyvin mahdollista!

Pari riviä minusta...

Olen 32-vuotias, itse oppinut amatööri "sijoittaja". Sijoitus-termejä olen oppinut lukemalla kirjoja, mutta en ole ammattimainen sijoittaja tai kouluja käynyt meklari. En yritä blogissani todistaa olevani markkinoita parempi sijoittaja. Ensi sijassa pidän blogia itselleni. Olen ollut ja tulen olemaan blogissani ennen kaikkea rehellinen. Kerron onnistumiset ja väärät sijoitukset vailla tunnon tuskia - uskon että kasvan näin paremmaksi sijoittajaksi. Voin kehittyvä vain olemalla itselleni rehellinen.

Minulla on oma yritys, jonka toimialana on mm. vakuutus- ja sijoitusala. Sijoitusvarallisuuteni summaa en paljasta, mutta Felicitas-salkkuni sisällön olen jo paljastanut. Tänään salkkuni on -4,45% tappiolla. Salkkuni on koottu keväällä 2008. Korkorahastoja on noin 40% ja osakkeita (rahastot + suorat sijoitukset) on noin 60%. Osakkeiden osuus on tänä vuonna kasvanut ja tulee todennäköisesti kasvamaan entisestään.

 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Muutamat valuutat 50% aliarvostettuja - sijoittajalla tilaisuus

Vientiteollisuuden menestykseen vaikuttaa oleellisesti valuutan ali tai yliarvostus. Tätä ali- tai yli- arvostusta mittaa hyvin Economist lehden keräämä BigMac indeksi. Tarina kertoo että indeksi muodostettiin alkujaan siten, että economist lehden toimittaja soitti välittäjille eri maissa ja kysyi mitä hampurilainen siellä maksaa. Tänä päivänä indeksi muodostetaan laajemmasta ostoskorista, joka sisältää universaalisti kaikkialla maailmassa saatavilla olevia tuotteita.

Tällä hetkellä (4.9.2009 tieto) Euro on noin 25% yliarvostettu ja taas Kaukoidän ja Venäjän valuutat ovat vahvasti aliarvostettuja. Tilanteessa on jotain hyvin luonnollista. Euroon luotetaan dollaria stabiilimpana valuuttana, jolle saa vielä dollaria paremman koronkin. Lisäksi euroalueen kasvunäkymät nähdään yleisesti ainakin yhtä hyvinä kuin USA:n. En kuitenkaan pysty täysin tyhjentävästi ymmärtämään miksi kaukoitä ei vedä rahaa puoleensa - miksi kaukoidän valuutat ovat näin pahasti aliarvostettuja. Osa selityksestä liittyy varmasti poliittisiin riskeihin, osa selittyy vahvan Euron kaltaisen valuutan puuttumisella ja merkitystä on myös valtioiden (keskuspankkien) valuuttainterventiopolitiikalla. Mutta tyhjentävää ja riittävää selitystä en pysty antamaan.

Sijoittajan kannalta tilanne on kuitenkin selkeä. Sinne kannattaa sijoittaa missä valuutat ovat aliarvostettuja:

  • vahvalla valuutalla on helppo ostaa heikon valuutan maista arvokasta omaisuutta (saa halvalla)
  • heikon valuutan maiden vientiteollisuudet menestyvät ja siellä kasvukin on parasta ja osakekurssit nousevat
  • sijoittaja korjaa kurssimuutoksen tuottona jos jossakin vaiheessa valuuttojen epäsuhta korjaantuu

Maantieteellisille alueille ja eri maihin on helpoin sijoittaa ETF rahastojen kautta. Niitä löytyy muun muassa Piksu:n FundPlace avulla: www.piksu.net/fundplace_5

Valuuttojen yli- / ali- arvostukset Economist mukaan:

Käyttäjän J.Vahe kuva

Finnairin turvallisuus

USA:n Helsingistä poistuva suurlähettiläs toisti läksiäissanoinaan vanhan totuuden: Suomessa on teknistä taitamista, jota ei osata markkinoinnissa riittävästi hyödyntää. Näkemys tuskin ketään yllätti, mutta todisti puoluelinjan diplomaatinkin jotain Suomesta oppineen.

Finnairista on minulle kerrottu, ettei turvallisuudella ole sopivaa brassailla, koska se olisi vahingoniloa muitten onnettomuuksilla. En lausumaa ymmärrä, sillä eihän kysymys noilla liikennemäärillä ole mistään tuurista, vaan eroista turvallisuuskulttuurissa. Miksi Finnair ei saisi olla saavutuksistaan ylpeä? Se voisi tarjota muille lentoyhtiöille tavoitteen parantaa lentoliikenteen yleistä turvallisuutta, jolloin hyötyjinä olisivat kaikki matkustajat.  

Tilastot ovat kovia: Finnair on Euroopan turvallisin lentoyhtiö.

Linkki

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Sarkozy protektinismimiinaan

Ranska on aikaisemminkin kunnostautunut euroopan protektionistisimpana maana. Kukaan siis tuskin yllättyi kuullessaan uutisen Ranskan hallituksen asettamista ehdoista autoteollisuuden tukipaketille. Sen lisäksi että työntekijöille ei saisi antaa potkuja pitäisi myös suosia kotimaisia tehtaita ulkomaisten kustannuksella. Tässä seoksessa on kaksi silmille räjähtävää ainesosaa:

  1. Ne potentiaaliset "ulkomaiset" tehtaat ovat myös EU:n aluella. Tästä on ärähtänyt sekä Tsekin presidentti Mirek Topolanek, jonka massa sijaitsee niitä ranskalaisen autoteollisuuden "ulkomaisia" tehtaita, että Ruotsin Anders Borg, joka pelkää että Ranskan autoteollisuus saa ansaitsematonta kilpailuetua verrattuna muihin EU:n aluella sijaitseviin autotehtaisiin. On kyseenalaista ovatko tällaiset "kotimaisuusehdot" laillisia EU:n sisällä. Täällähän pitäisi vallita avoimet markkinat, eli Ruotsalaisen autotehtaan pitäisi olla samassa asemassa Ranskalaisen kanssa. Jos moinen kotimaisuusehto osoittautuisikin lailliseksi, niin ainakin se osoittaa erittäin huonoa makua. Tästä seuraa vain välien kiristymistä EU-maiden välillä juuri nyt kun pitäisi puhaltaa yhteen hiileen laman torjumiseksi.
  2. Onko edes järkevää vaatia irtisanomisista luopumista? Entä jos kysyntä on alhaalla pitkään? Silloin Ranskan autoteollisuuden kriisiä on vain lykätty. Silloin myös korjaustarve on  entistä suurempana edessä tilanteessa jossa kilpailevat tehtaat jo ovat saneerannet kustannuksensa kestävälle tasolle. Tuki erilaisilla työllistämisvaatimuksilla hyöystettynä saattaakin olla kuolinisku koko teollisuudelle. Renault, Peugeot ja Citroen ovat kohta samassa tilassa kuin Alitalia. Ammattiyhdistysten panttivankina ja kannatuslukujaan pelkäävien politikkojen hyyssäämänä firma ajautuu niin huonoon tilaan että kukaan ei siihen halua koskea edes hohtimilla.

On tietenkin ymmärrettävää että politikot haluavat osoittaa kansalle että tilanne on hallinassa. Seurauksia pitää kuitenkin miettiä myös pidemmällä tähtäimellä.

Käyttäjän J.Peltomäki kuva

Triple A USA

Arkistoitu 12.2.2011

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Päivitys Taurus Capital-listastaan

Kirjoitin viimeksi joulukuu 2. päivänä Taurus Capitalin listaamista arvo-osakkeista.

 

Tässä päivitys listauksen kärkiyhtiöitä.

 

Helsinki osakkeet

Outotec  Oyj 

Nordic Aluminium Oyj

Raute Oyj

Konecranes Oyj

Ixonos Oyj

Comptel Oyj

Alandsbanken Abp (B-share)

Martela Oyj

PKC Group Oyj

Poyry Oyj

 

 

Yritysluokitus: Large Cap

Osake

Pörssi

StatoilHydro ASA

OSL

Outotec Oyj

HEL

Dampskibsselskabet NORDEN A/S

CPH

JM AB

STO

Aker Solutions ASA

OSL

SSAB Svenskt Stal AB

STO

Konecranes Oyj

HEL

Lindab International AB

STO

Hexagon AB

STO

FLSmidth & Co. A/S

CPH

 

 

Kaikki pohjoismaiset

Osake

Pörssi

Yritysluokitus

Acta Holding ASA

OSL

Small Cap

Blom ASA

OSL

Small Cap

StatoilHydro ASA

OSL

Large Cap

Outotec Oyj

HEL

Large Cap

Cision AB

STO

Mid Cap

Proffice AB

STO

Small Cap

Dampskibsselskabet NORDEN A/S

CPH

Large Cap

Norman ASA

OSL

Small Cap

Nordic Aluminium Oyj

HEL

Small Cap

TGS-NOPEC Geophysical Company ASA

OSL

Mid Cap

 

 

Taurus Capital:

http://www.taurus-capital.fi/

Käyttäjän J.Vahe kuva

Asuntojen hintojen vedätystä?

Kirjan Länsimaiden perikato kirjoittaja Oswald Spengler on muutenkin pessimisti, mutta erityisen synkkä on hänen arvionsa siitä, että ihmiset eivät opi menneisyydestä mitään, vaan jokainen sukupolvi toistaa edellisen virheet.

Ei 1990-luvun alusta niin kauaa aikaa ole kulunut, etteikö jollain oikein pitkäikäisellä ihmisellä siitä vielä joitain hämäriä muistikuvia olisi.

Ilmeisesti on kuitenkin katsottu paremmaksi, että keltanokkatoimittajat kokevat kaiken tähän nykyiseen suhdannekäänteeseen liittyvän uutena ja outona. Tuleehan siitä kieltämättä freesi näkökulma.

Vuoden 2009 alusta TalSa on yhä kiihtyvällä vauhdilla vedättänyt asuntojen hintoja alaspäin. En tiedä, miten hyvin tällainen vedättäminen tiedotusvälineelle sopii, mutta ainakin tosiasioitten hahmottamisessa on paljon toivomisen varaa.  

 

Lopun linkissä nuori toimittaja ihmettelee, miksi asuntojen hintapyynnöt eivät ole laskeneet siinä tahdissa kuin Sanomatalosta on käskytetty. Selitys löytyy seuraavista asioista: niin institutionaalinen kuin yksityinenkin sijoittaja on valmis myymään pörssiosakkeita laskeviin hintoihin, jos tuotto ja kurssiodotukset ovat huonoja.

Kukaan ei sen sijaan pane omaa asuntoaan vapaaehtoisesti alennusmyyntiin. Yhtä vähän pankeilla on haluja kerätä vakuuksina olevia kiinteistöjä haltuunsa muuten kuin viimeisenä keinona. Edelleenkään sijoitusasuntojen omistajilla ei myyntiaikeita ole vuokrien päinvastoin noustessa.

Vaikka vuosien negatiivinen talouskehitys johtaisikin voimakkaaseen hintojen laskuun asuntomarkkinoilla, prosessi edellyttää todellakin vuosia. Niin se edellytti Suomessa 1990-luvun alussa ja niin se on edellyttänyt USA:ssakin, jossa asuntojen hintakuplasta on puhuttu ainakin viimeiset viisi vuotta.

Tässä ovat realiteetit, vaikka talousmedia tarvitsisikin joka viikko uuden jymyuutisen asuntomarkkinoilta. Lisäksi uutisen ideoijina mahdollisesti olleille kiinteistönvälittäjille varmasti kelpaisi kaupan piristyminen hintojenlaskun myötä.

Linkki

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Mauldin kriisin jatkumisesta

Yksi Mauldinin alaotsikoista viikkokirjeessä 6.2.2009 on ”Those Wild and Crazy Analysts”

Nuo villit ja mielettömät analyytikot otsikon alla hän esittää lukuja S&P 500 indeksin arvoidusta tuotosta.

Tässä ensimmäisessä kuvassa esitetään miten vuoden 2008 osinkoennustetta oan laskettu ajan kuluessa.

 

 S&P 500 Earnings estimate for 2008

 

Analyytikkojen tämän hetken ennuste $29.57 tarkoittaa S&P 500 viimeisen lukeman perusteella P/E (price to earnings) suhdetta 29.4. Huomaa Mauldinin ironinen esitys yhden desimaalin tarkkuudella.

 

Vastaavat tuottoarviot vuodelta 2009 ennusteiden alasajoineen on toisessa taulukossa.

 

 S&P 500 Earnings estiamates for 2009

 

Mitä näiden analyysiennusteiden toteutuminen tarkoittaisi: Mikäli kesäkuun ensimmäinen päivä S&P 500 olisi samalla tasolla kuin perjantaina listassa alimpana esitetyn osinkoarvion mukainen P/E suhde olisi 36.4.

 

Kumpi luvuista joustaa?

Nyt kelpasi muovikassi kun oli Tekes varoilla tutkittu

Missä viipyy Johanna Sumuvuoren seuraava kirjallinen kysymys eduskunnassa koskien tällä kertaa kangaskassien kieltämistä ekologisesti tuhoisina. Tämä vihreä kansanedustaja oli tietämään tehnyt väärän kysymyksen 431/2008 vp Kertakäyttökassien käytön vähentämisestä.
http://www.sumuvuori.net/ek_kk_kertakayttokassit.html

 

Kysymyksen olisi kuulunut kohdistua luonnonvaroja rohmuavaan puuvillakassiin. Ostoskassien luonnonvarojen kulutus yhtä kassia kohden on tuoreen tutkimuksen mukaan:

Uusiutumaton energia kangaskassi 21 MJ, muovikassi 1,3 MJ ja paperikassi 1 MJ; vedenkulutus kangaskassi 4500 litraa, muovikassi 0,12 litraa ja paperikassi 1,1 litraa sekä maankäyttö kangaskassi 0,8 m2 vuodessa muovikassi 0,0009 m2 vuodessa ja paperikassi 0,001 m2 vuodessa.

 

Ostoskassien muut ympäristövaikutukset yhtä kassia kohden

Taulukko: Ostoskassien muut ympäristövaikutukset kuin ilmastonmuutosvaikutus yhtä kassia kohden. Käytetty jätehuoltoskenaario kuvaa nykytilannetta.

 

Hiilidioksiditaseen suhteen tilanne on yhtä lohduton kangaskassin tappioksi: Kokonaisvaikutus g CO2 ekv./kassia kohden on kangaskassilla 1100-3160 g, muovikassilla 15-48 g ja paperikassilla 14-51 g.

Alla olevassa taulukossa esitetään yhden kassin elinkaaren aikana muodostuvat kasvihuonekaasupäästöt (lähde: Suomen ympäristökeskus).

 

Nämä tulokset piti tutkituttaa TEKES rahoilla lappeenrannan teknillisessä yliopistossa, jotta saatiin valtamediaa ja kuluttajajärjestöille kelpaava tulos. Nyt muovikassin ekologinen paremmuus kelpasi, esimerkkiotsikoin.

 

Kuluttaja.fi - Muovikassi - ekologinen valinta

http://www.kuluttaja.fi/Page/c0a8053b-d17d-47f7-8d8a-dbf8e3fd746d.aspx

 

Kaupan kassalla kannattaa valita kierrätysmuovia

http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Kaupan+kassalla+kannattaa+valita+kierrätysmuovia/1135243082805

 

Tulokset eivät olleet yllätys muovi- ja pakkausteollisuudelle, joka jo vuosikymmen sitten päätyi vastaaviin tuloksiin omissa elinkaarianalyyseissään: Muovikassi on valmistukseltaan ekologisin, mutta kuluttajakäyttäytyminen ratkaisee kokonaisuuden.

 

Ympäristökeskuksen sivuilta löytyy itse tutkimus

http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=97581&lan=fi

Hyvä yhteenveto löytyy Suominen yhtiön sivuilta:

http://www.suominen.fi/optikassi-tutkimus

 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suomen metsäteollisuus edelleen kovaa luokkaa maailmalla

Metsäsektoria on parjattu maailmanlopun alaksi. Hienopaperin kulutus laskee ja rakentaminenkin hiipuu.

Voimme minun mielestäni kuitenkin olla ylpeitä suomalaisen metsäsektorin suoriutumisesta:

  • maailman suurimmat metsäsektorin yritykset löytyvät USA:sta ja Suomesta (kymmenen suurimman joukkoon mahtuu toki yksi Ruotsalainen ja yksi Japanilainen yritys)
  • suomalainen metsäsektori on jo vuosia (kaikesta kurjuudesta huolimatta) pärjännyt paremmin kuin amerikkalaiset kilpailijansa
  • suomalaista metsää on osattu vaalia ja siitä on kaiken kaikkiaan saatu merkittävä määrä hyvinvointia Suomelle. Kuitu ja rakennuspuuta on maailmalla runsaasit tarjolla - monet Venäjän, Kanadan ja Itä-euroopan alueet ovat huonosti hyödynnettyjä; Suomi on tässä joukossa enemmän poikkeus kuin sääntö.

Metsäsektoriin sijoittavan ei siis välttämättä kannata hajauttaa ainakaan pohjois-amerikkaan vaikka amerikkalaisten kilpailijoiden osakkeita onkin helppo ostaa monien välittäjien kautta.  Amerikassa rakentaminen on kokonaan pysähdyksissä ja paperin kulutus laskee Eurooppaa voimakkaammin ja niinpä paikallinen metsäsektori on luonnollisesti aivan surkeassa jamassa.

Metsäalan yritykset eivät kenties enää vuole vihreää kultaa - paperin kulutus länsimaissa laskee ja paperitehtaita ei ole mieltä rakentaa. Paperiteollisuus on tullut vaiheeseen jota kutsutaan lypsylehmä vaiheeksi - olemassaolevia tehtaita kannattaa ajaa niin kauan kuin niiden operatiivinen toiminta tuottaa positiivista kassavirtaa. Tehtaisiin sijoitetulle pääomalle ei kenties saa enää kunnon korkoa - mutta monia tehtaita kannattaa pyörittää niin kauan kuin sidotulle pääomalle saa edes jotain pientä vastiketta. 

Kannattaa kuitenkin seurata metsäsektoria - joissakin Suomalaisissa metsäyrityksissä osataan toimia tässäkin vaikeassa tilanteessa. 

Liikevaihdolla laskien suurimmat metsäsektorin yritykset maailmalla:    (Lähde ja lisää tietoa: Metsateollisuus ry: tietopalvelut)

Käyttäjän sergio kuva

Sergion listan päivitys

Cramo on nyt noussut yksin kärkeen. Tulosta ei ole vielä tullut ja vielä ihmeellisempää on, että tulosvaroitustakaan ei ole vielä tullut! Lindströmit jo sanoivat ostaneensa sitä lisää. Tulosvaroituksen olisi pitänyt jo tulla, joten lupausten mukainen hyvä tulos lienee tulossa.

Positiivisia yllätyksiä listan yhtiöistä ovat antaneet ainakin Konecranes (jonka noususta listalla muuten taisin mainita edellisen päivityksen yhteydessä), Fortum, Kone, Panostaja ja Tekla.

Pettymyksiä ovat tuoneet esimerkiksi Capman, Norvestia, Neste Oil ja Kesko.

 

Käyttäjän J.Vahe kuva

Uudenlaista isännöintiä

Globalisaatio, eurooppalainen yhteistyö ja jopa kansallisen tason suuret yritysketjut ovat monien hampaissa. Olisi kuulemma parempi, että asialla olisi oman kylän tyttö tai poika, joka tuntisi kaikki jo valmiiksi perhetaustansa takia.

On vain niin, että käsitykseni isännöinnistä on aivan päinvastainen. Isännöitsijäksi valitaan joko halvin tai sitten pj:n koulu-, seura- ym. kaveri.

Kun isännöitsijä laistaa tehtävistään, palautteen antaminen tuntuu usein olevan työlästä. Tiedän tapauksia, joissa putki on jäänyt päälle kuukausiksi ja melko huomattavana saavutuksena voi pitää esim. taloyhtiön arkiston ml. osakasluettelon hukkaamista.

Osakasluettelo on nimittäin se ensisijainen dokumentti, osakekirjojahan saa jokainen tulostettua niin paljon kuin haluaa. Pienempiä summia lainaillaan ja isommistakin summista sovitaan ajoittain ilman julkisuutta. Asuntojen arvot nimittäin laskisivat, jos paljastuisi, miten tyhmiä ihmisiä hallituksessa on.

Kaiken tämän jälkeen voin sanoa olleeni pelkästään tyytyväinen Realia Groupin isännöintiin. Kyseessähän on jopa kansainvälinen (eurooppalainen) toiminta, mutta jo näin kansallisissa puitteissa ison talon vakiintuneet käytännöt, standardit ja työnjaot ovat osoittautuneet jänteviksi ja tehokkaiksi.

Ko. linkissä on täysin sattumanvaraisesti valittu taloyhtiö, jonka suljetuille sivuille ei ole pääsyä. Erityisen hyvänä pidän monenlaisten sääntöjen ja neuvojen ml. huoneiston siivoamista koskevien ohjeitten laittamista nettiin. Netti on se paikka, josta nuoret neuvojen tarvitsijat asioita tarkistavat, ei suinkaan siitä erilaisten tuherrusten täyttämästä kellastuneesta paperista, mikä alakerrassa on (= talon järjestyssäännöt).

Kuten nettisivujen sisällöstä näkee, mitään ei ole jätetty sattuman varaan. Jos vettä vuotaa jatkuvasti lattialle, asiaan pitää reagoida heti eikä viikon päästä. On selvää, että asiasta on ilmoitettu, joten oikeusaputoimiston avustajan on turha muuta väittää.

 

http://www.majakka.fi/default.aspx?id=1048478&pid=146478

 

 

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Tuotto, ahneus ja etiikka

Viime aikoina on kirjoitettu melko paljon ahneudesta, etiikasta ja markkinasäännöstelystä. Minusta Reutersin kolumnisti James Saft ilmaisi asian hyvin blogissaan:

Regulation means less leverage, less socialization of risk and privitisation of reward. And yes, I do understand that more regulation and less leverage imply lower growth, but also lower volatility in growth, which we can all agree is expensive.

Olemme eri sijoituksia vertaillessamme tottuneet käyttämään volatiliteettiä riskin mittarina. Yksi riskitason huomioonottava mittari on Sharpen luku, jonka avulla voi vertailla eri riskitason sijoituksia toisiinsa. Suuresta ahneudesta ja matalasta sääntelyn tasosta seuraa iso riskinotto koko mailmantalouden tasolla. Korkea riskitaso tuo pitkällä tähtäimellä korkeamman tuoton, mutta myös rajummat vaihtelut taloussuhdanteisiin. Tasainen kasvu on arvokkaampi yhteiskunnalle kuin keskimäärin yhtä nopea mutta nopeasti heilahteleva kasvu, aivan samalla tavoin kuin sijoittajalle.

Talousalueen on siis valittava riskitasonsa. Kuinka paljon volatiliteettiä/vaihtelua siedämme? Jos sietokynnys on matala meidän on syytä muistaa että tästä seuraava voimakas sääntely ja valvonta myös rajoittavat kasvunopeutta. Emme voi odottaa pankkitalletuksen turvallisuutta ja samalla saada osakesijoituksen keskimääräistä tuottoa.

Toinen ääripää täsät on jenkeissä valloilla ollut markkinaliberalismi joka on tuottanut kasvua mutta myös suuria kuplia ja romahduksia. Toisessa ääripäässä lienee jo edesmennyt neuvostoliittu viisivuotissuunnitelmineen joka tuotti tasaisesti nollakasvua.

Näiden välistä löytyy monenlaista kompromissia erilaisista ahneus- ja riskitasoista. Yhteiskunnat voivat asettaa tiettyjä kasvuodotuksia ja sen jälkeen yrittää maksimoida tuottonsa, ts yrittää maksimoida sharpen luvun.

Olisi kiinnostavaa nähdä analyysi eri talousalueiden kasvun vaihtelusta verrattuna keskimääräiseen kasvuun. Mikä on Suomen sharpen luku?

Sivut

Tilaa syöte RSS - blogit