Artikkelit aikajärjestyksessä

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Asuntojen vuokraaminen tuo vakaata tuloa

Asuntojen ja kiinteistöjen vuokraaminen tuo vakaata tuloa - noin 5-6% vuodessa. Tätä tulotasoa saavat muun muassa:

  • Sponda
  • Citycon
  • Technopolis
  • SSK Suomen Säästäjien kiinteistöt
  • Interavanti

Näiden yritysten kurssit ovat vaihdelleet sen mukaan kuinka paljon vuokraustoiminta tuottaa. Jos tiloja on helppo vuokrata ja yritykset eivät tahdo löytää kunnon toimitiloja niin vuokrat nousevat ja samassa suhteessa nousevat myös kiinteistösijoitusta harjoittavien yritysten kurssit. 

Omistusasuntojen hintalogiikka tuntuu olevan hieman erilainen. Jos korot laskevat niin ihmiset ostavat asuntoja ja ovat valmiita maksamaan hyvän hinnan. Silloin asuntojen hinnat nousevat. Ne eivät siis ole sidoksissa vuokratuottoon vaan päinvastoin; reaalinen vuokratuotto määräytyy enemmän asuntojen hintatason perusteella joka taas määrytyy korkotasosta.

Asuntojen vuokratuotot ovat pääkaupunkiseudulla keskimäärin 11€ /neliö/kk ja muualla maassa 8€ /neliö/kuukausi. Tarkempaa tilastotietoa löytyy tilastokeskukselta:  www.stat.fi/til/asvu/2008/03/asvu_2008_03_2008-11-07_tie_001.html

Mutta kannattaako nyt investoida kiinteistöihin ja asuntoihin ? Jos hyvä kohde löytyy niin kyllä. Mutta asuntosektori on yleensä vahvasti jälkisyklinen - asunnot ja kiinteistöt nousevat yleensä vasta pörssikurssien jälkeen. Pitkällä tähtäimellä asunnot kiinteistöt ja maa säilyttävät kuitenkin aina arvonsa - ne eivät yleensä häviä eivätkä tee konkurssia. Asunto on turvallinen sijoitus - ja siitä voi olla iloa.

Käyttäjän J.Vahe kuva

"Taloyhtiö ei saa lainaa",

on ihan mojova otsikko, vaikka tekstissä sitten lukisikin, ettei lainaa myönnetä yhdellä kertaa 5 vuotta pidemmäksi aikaa. Laina-ajan pidentämistä voinee kokeilla esim. parin vuoden kuluttua tilanteen vähän rauhoituttua rahamarkkinoilla.

Mutta on kuulemma verinen vääryys, ettei putkiremonttiin saa lainaa yksin tein 20 vuodeksi, kun putketkin kestävät pitempään.

Hmmmm. Ensinnäkin olisi hyvä huomata, että taloyhtiö remontoi vesijohtojensa lisäksi esim. kattoa, julkisivua, ikkunoita, hissiä, parvekkeita, sähköjohtoja, sadevesiviemäröintiä ja lämmitystä. Kuten tunnettua, turkulainen oma “pikku” spesialiteetti, on perustusten korjaaminen. Joskus kyllä epäilen, että puupaalutuksia on tehty saviperustalle muuallakin kuin Turussa.

Kaiken kaikkiaan on siis selvää, että taloyhtiöllä on iän myötä jatkuvaa remontin tarvetta, joten putkiremontin poismaksaminen silloin kun putket vielä kestävät, on kohtalaisen hyvä ajatus.

Sitten on vielä muistoja viime laman ajalta. Raumalla putkiremontti tehtiin eräässä talossa niin, että osakkaat saivat maksaa sen yhden vuoden aikana. Jos lainaa tarvittiin, se oli jokaisen osakkaan oma asia. Ko. talossa oli säästöpankilla enemmistö ja se siis oli säästöpankin hallinnoima.

Korkojen ollessa huipussaan Turussa oli puolestaan eräässä taloyhtiössä pakko tehdä putkiremonttia tulorahoituksella. As. oy:n 14 putkilinjaa oli tarkoitus uusia 7 vuodessa eli 1 putkilinja ½ vuodessa. Tällainen aikataulu kävi tietenkin tavattomasti asukkaitten hermoille ja korkojen laskiessa remontti saatettiin loppuun nopeassa aikataulussa.

Kaiken kaikkiaan olen vahvasti sitä mieltä, että a) talousmedian ei kannattaisi lietsoa turhaa pakokauhua ihan joka asiasta ja b) taloyhtiössä on syytä tiedostaa, että kaikille remonteille on olemassa vain yksi maksaja: taloyhtiön osakas.

 

http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2009/01/taloyhtioille_ei_irtoa_pankista_rahaa_480694.html

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Asuntohintojen käänne on kulman takana

Mutta minkä kulman ja mihin suuntaan hintakäänne on.

Sattui silmiin OECD:n parin vuoden takaisesta raportista kuva, jossa on mm. asuntojen hinnanlaskuja eri maissa verrattu inflaatiotasoon.

 

Recent house price developments: is this a global phenomenon?

Nykyisellä, matalalla inflaatiolla tai uhkaavalla deflaatiolla asuntojen hinnanlasku tulee kestämään kymmeniä vuosineljänneksiä, Englannissa taitaa nyt olla menossa vasta seitsemäs neljännes hintahuipusta.

 

Ja sitten miltä tilannen voisi näyttää Suomessa kun sitä verrataan kansainväliseen kehitykseen.

 

 

Kuvien lähteet

Recent house price developments: is this a global phenomenon?

by Mike KENNEDY

(Note, all figure shown come from Chapter III of

OECD Economic Outlook 78)

http://www.oecd.org/dataoecd/40/40/35818658.pdf

 

Hirvikärpänen 20.01.2009 21:49, AP areenalla

http://www.aijaa.com/v.php?i=3427383.jpg

 

Käyttäjän J.Peltomäki kuva

Osakkeiden arvostuksesta pitkällä aikavälillä

Osakkeiden arvostusta seuraavat sijoittajat ovat tällä hetkellä segmentoituneet jokseenkin kahteen kategoriaan:

 

(1) Lyhyenajan arvostusta seuraavat.

(2) Pitkänajan arvostusta seuraavat.

 

Lyhyenajan arvostustasojen kontribuutio sijoituspäätöksille on tässä laskumarkkinassa jo nähty. Onkin siis tärkeämpää keskittyä pohtimaan osakkeiden pitkänajan arvostuslukuja, jotka kertoivat jo pitkän aikaa markkinoiden olevan yliarvostettuja. Näistä esim. Pekka kirjoittaa (kts. Pekan blogi).

Luulen, että suuri pitkänajan arvostusta seuraavista sijoittajista todennäköisesti tällä hetkellä odottavat arvostuslukujen tippuvan pitkänajan keskiarvojen alapuolelle, jolloin olisi ostonpaikka.

Itse en tätä odota (tai sanotaanko en ole odottanut) ja olenkin maltillisesti jo sijoittanut. Pitkänajan arvostusluvut ovat toki arvokasta informaatiota, mutta ne ovat historiallisia ja täten on kysyttävä miten tilanne nykyhetkestä eroaa aikaisempiin kertoihin, jolloin pitkänajan arvostusluvut kävivät alhaalla.

Uskon, että tilanne on hyvin erilainen näihin aikaisempiin kertoihin. Syy on se, että osakesijoittamisesta on tullut median liikevaihtoa ruokkiva koko kansan sirkushuvi. Esim. 1930-luvulla ei osakesijoittamisesta voinut saada läheskään samanlaista kodinsohvalla koettavaa jännitystä puhumattakaan reaaliaikaisista pörssikursseista oman kotikoneen näytöllä. Osakesijoittaminen nähdään myös isänmaallisena ja hyvin eettisenä tekona riippumatta siitä, onko niiden ostamiselle oikeasti tarvetta.

Uskon vakaasti, että samanlaista "epähuomiota" osakesijoittamista kohtaan ei 2000-luvulla koeta, joka aikaisemmin johti pitkänajan arvostuslukujen alhaisiin arvoihin. Saattaa siis olla, että jos tästä vielä pörssitkurssit laskee se tehdään ennemminkin tulosten tahdissa, jolloin avostasot eivät paljoa tippuisi. Täytyy tietenkin muistaa sekin, että toisinkin voi käydä ja siksi on tärkeää sijoittaa maltilla.

Toinen asia, joka tulee muistaa on, että pitkänajan arvostusluvut kuvaavat USA:n tilannetta...

 

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Kuningas Freidman on kuollut , eläköön kuningas Keynes

Erilaiset talouskirjoittajat ovat kertoneet meille että vapaiden markkinoiden puolestapuhujan Milton Friedmanin opit ovat kuolleet. Sensijaan suosiossa on nyt John Maynard Keynes. Minusta tuntuu että herrojen suosiot seuraavat jokseenkin tarkkaan suhdannekäyriä.

Noususuhdanteessa valtion pitää äkkiä astua sivulle haittaamasta vapaiden markkinoiden toimivuutta jotta saadaan mahdollsimman voimakas kasvu. Silloin pitää kaikki sääntely purkaa ja veroja alentaa mahdollisimman alas. Voi sitä politikkoa joka silloin uskaltaa puhua valtionvelan lyhentämisestä ja jarrutella ylikuumenevaa taloutta verotuksen keinoin. Sellaisella ohjelmalla tuskin saa äänestäjien luottamusta. Mediassa ei näy sanoja asuntokupla, työttömyys, luottotappio. Kaikkien sankari on äkkirikastunut nörtti joka myi IT-firmansa kalliilla ulkomaalaisille.

Kun laskusuhdanne koittaa onkin taas äkkiä valtion tehtävä pitää taloutta pystyssä jotta työttömyys ei räjähtäisi käsiin. Veronmaksajan rahaa pitää kottikärryllä työntää joka rakoon ja mielellään lisäksi rangaista ahneita kapitalistejä jotka eivät voi tinkiä voitoistaan. Ulkomaalaiset sijoittajat lauletaan suohon, heillä kun ei ole mitään yhteiskuntavastuuta. Politikon pitää osoittaa jämeriä otteita, tukea sääntelyä ja isoja tukiohjelmia. Kaikkien rahat kun ei ole kenekään rahoja.

Pointti on että kummankaan herran - Friedmanin tai Keynesin - oppeja ei käytetä koko suhdannejakson yli.

Nyt tuetaan verovaroin yrityksiä jopa jenkeissä sensijaan että annettaisiin heikoimpien kaatua.

Jos vertaisi talouttaa autoon, niin talousoppi on kuin auton jousitus. Friedmanin autossa on jousitus kuin vanhassa jenkissä. Kuopan jälkeen auto heiluu vartin. Tasaisella tiellä meno on silkinpehmeää. Keynesin auto on superkova ralliauto. Pito on hyvä ja ylätyksetön mutta selkärankaan asti töksähtelevää.

Kansalaiset haluasivat jonkunlaisen aktiivijousituksen joka on pehmeää ja kasvua suosivaa noususuhdanteessa mutta voimakkaasti vaimentava kuopan kohdalla. Tällaista ikiliikkujaa ei taida olla olemassa. Jos laskusuhdanteessa elvyttää pitää rahat myös joskus saada takaisin, eli jarruttaa talouskasvua. Friedmanin ja Keynesin oppeja voi arvostella vain jos niitä noudatetaan useamman suhdannesyklin yli. Tällaista malttia ja aikaperspektiiviä ei yksityishenkilöillä eikä siis heidän valitsemillaan politikoilla usein ole.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Osakkeita säästöpossuja rikkomalla?

Olen aina arvostanut FT Erkki Sinkon tyyliä, hänen kasvollista sijoittamistaan ja erityisesti sitä, että hän on aina ollut valmis panemaan omaa persoonaansa peliin numerosarjojen jatkeeksi.

Nyt olen kuitenkin sitä mieltä, että toistuvat puheet säästöpossujen rikkomisesta eivät tarjoa parasta mahdollista esimerkkiä.

Olen itse KL:ssä sortunut kuvaamaan käsityksiäni vähän turhankin konstikkaitten vertauksien avulla.

Sanottakoon se nyt tässä lyhyesti, selvästi, yksiselitteisesti suomen kielellä. että mielestäni sijoittajan on joka tilanteessa pyrittävä varautumaan mahdollisemman moneen skenaarioon.

Pidän kahta vaihtoehtoa todennäköisenä: sekä sitä, että kurssit kääntyvät varsin nopeasti (esim. tänä vuonna) nousuun; että sitä vaihtoehtoa, että ne pysyvät alhaalla useita vuosia. Olen siis sekä ostanut osakkeita että varautunut pitämään ne esim. 15 vuotta omistuksessani.

En järin paljon usko siihen, että kurssit enää olennaisesti laskisivat, mutta myös siihen olen varautunut.

Aivan lopuksi en millään malta olla palaamatta allegoriaan Napoleonin reservien käytöstä. Käsittääkseni mieheltä ei yhdessäkään taistelussa reservit loppuneet. Ne eivät nimittäin loppuneet edes Waterloon taistelun iltana. Mutta kun Ranskan armeijan pääosa joutui pakokauhuun, reservejä käytettiin vain vetäytymisen turvaamiseen, sillä niitten käyttö hyökkäykseen olisi siinä tilanteessa ollut täysin hyödytöntä. Sijoittajan kielellä: ei pidä heittää hyvää rahaa huonon rahan perään huonoon kohteeseen, vaan on etsittävä rahoilleen parempi kohde

Käyttäjän Janne Saarikko kuva

Confido Capital: Gustavia Turkey Middle East -rahasto

Piksu kävi joulukuussa haastattelemassa Confido Capitalin Arto Leinosta, joka kertoi meille Gustavia Turkey Middle East -rahastosta ja siihen liittyvistä asioista.

Lisätietoa tästä rahastosta osoitteen www.confidocapital.com kautta.

 

Käyttäjän J.Vahe kuva

Ihanaa, Vanhanen, ihanaa

Keskellä noususuhdannetta vuonna 2004 Vanhasen I hallitus saattoi voimaan 40 % korotuksen osinkojen verotukseen.

Nyt pitäisi Vanhasen mielestä osakkaiden olla maltillisia ja nostaa osingot vasta hyvinä aikoina, muutoin työntekijät eivät suostu matalaan palkkaratkaisuun.

Pari realiteettia: työntekijäpuoli ottaa, minkä saa. Työnantaja irtisanoo, minkä voi. Ja osakkaiden kannattaa ihmeessä siirtää / myydä omistuksensa ulkomaille. Ehkä osinkojen verotusta alennetaan sitten, kun kukaan ei enää maksa osingoista veroa Suomeen?

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Joko se taloustaantuma loppui

Turun Sanomien haastattelussa Sammon konsernijohtaja Björn Wahlroos ennustaa, ettei taloustaantuma kestä kovinkaan kauaa.

Tässä otteita haastattelusta:

- Taloudellisesti on vaikea perustella, miksi tällainen laskusuhdanne, taantuma tai lama voisi olla erityisen pitkä. Yhdysvaltojen taloudesta saamme toivottavasti ensimmäiset myönteiset merkit jo ensi kesänä. Bruttokansantuotteen lasku pysähtyy siellä, ja kolmas vuosineljännes on parempi.

Wahlroosin mukaan myönteisen kehityksen voi lukea myös pankkien välisten luottomarkkinoiden palautumisesta lähes entiselleen, pääomamarkkinoiden käynnistymisestä ja osakekurssien laskun pysähtymisestä.

http://www.turunsanomat.fi/talous/?ts=1,3:1004:0:0,4:4:0:1:2009-01-17,104:4:587828,1:0:0:0:0:0:

 

Myös Financial Times kertoo luottamarkkinoiden paluusta entiselleen.

Life returns to short-term lending market

By Paul J Davies

Published: January 10 2009 02:00 | Last updated: January 10 2009 02:00

The markets for low-cost, short-term debt that have been battered by the credit crunch have started the new year with signs of improving health following central bank actions to support the flow of cash to companies.

http://www.ft.com/cms/s/0/423f186c-dedc-11dd-9464-000077b07658.html

 

Artikkelin kuvassa tilanne näkyy tällaisena.

Commercial papers outstanding

 

 

Itse en ole läheskään yhtä optimistinen.

Piksussa on jo aikaisemmin esitetty finanssimaailman kuumemittarina TED spread (difference 3-month LIBOR and the interest rate on 3-month U.S. Treasury bills).

http://www.bloomberg.com/apps/cbuilder?ticker1=.TEDSP%3AIND

 

Tuo korkoero näyttää palaneen 1 %:n tasolle kun katsoo vuoden kuvaajaa. Mutta ennen kesää 2007 oltiin paljon alemmalla tasolla ja jo silloin edessä olevista ongelmista puhuttiin.

 

 

Osakkeiden arvostuksen suhteen on syytä muistaa että pitkällä aikavälillä palaudutaan keskiarvoon.

Osakekursseista on ohessa kuva, jossa on esitettynä P/E-suhteen suhteellinen muutos pidemmältä aikaväliltä. Kun kerran jokaisessa kuplan jälkeisessä tilanteessa mennään pitkälle alle keskiarvon – jo keskiarvon määritelmän perusteella – niin miksi sitten nyt käännyttäisiin muita syklejä aikaisemmin.

 

 

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Mitä tekee Obama?

Sain tänään sähköpostia Amerikasta. New York Times kirjoittaa näin: "Americans are confident Barack Obama can turn the economy around but are prepared to give him years to do so, according to the latest Times/CBS News poll."

Uskollahan ne isotkin laivat seilaavat. Monet ovat sitä mieltä, että American talouselämän dynamiikka ratkaisee ongelman. Onhan kriiseistä selvitty aikaisemminkin.

Suomessa pääministeri ryhtyy superelvyttäjäksi kymmenien miljardien paketilla. Sillä pannaan tiet ja siltarummut kuntoon. Kansalle luvataan hyvää oikein olan takaa.

Mistä rahat otetaan? Onko Vanhasella luotollinen shekkitili valmiina? Miten ja milloin rahat maksetaan takaisin?

Ensin pitää selvittää kuntien rahoituskriisi, joka ilman muuta syvenee ennen vuoden loppuun ja lienee pahimmillaan vuonna 2010.

Verotuksen kiristäminenkään ei tuo toimivaa rahoitusratkaisua, koska eihän meitä veronmaksajia kohta ole töissä nimeksikään.

Laman syvyys on tunnustettu, nyt pitäisi löytää jostain ne taskut (deep pockets), joista elvytysrahat otetaan.

Obamalla ja Vanhasella on sama ongelma. Obaman etuna on tuoreus, nuoruus ja rohkeus. Kaikupohjan tarjoaa amerikkalainen unelma. Vanhanen on ollut pitkään virassa, kaikki eivät usko kepulaisen aluepolitiikan paluuseen ja sen toimivuuteen.

Toisaalta, yhdessähän nämä talouselämän sotkut on tähänkin asti selvitetty. Ennen EU-jäsenyyttä ja euroa meillä oli D-kortti. Se ajoi saman asian. Yritysten ongelmat levitettiin kansalaisten maksettaviksi.

Onko muuta tietä? Yritystoiminnan elvyttäminen saa talouden rattaat pyörimään. Jos ulkomailta ei tule tilauksia riittävästi, on viisasta, jopa yhteiskuntarauhan näkökulmasta, tarttua lapioon ja parantaa kuoppaisia teitä. Nopeita ratayhteyksiä Pietariin ja pohjoiseen en vastusta.

Obama säästää muutaman taalan, kun Guantanamon vankila suljetaan, sotilaat vedetään Irakista ja sotahaukkoja siirretään Washingtonissa syrjään, mutta samalla on löydettävä töitä hermonsa menettäneille veteraaneille. Onneksi sentään on Afganistan, jonne pataljoonia voinee lähettää hermoja lepuuttelemaan.

Entä Gaza? Kauanko kestää, ennen kuin se on tuhannen päreinä?

Voi meitä ihmisraukkoja, mihin kaikkeen yllämme. Terrorismin vastaisesta sodasta tuli Bushin keppihevonen. Millä avainsanalla Barack Obama saa talouden rattaat pyörimään? Onko hänestä pelastajaksi?

Kuka valitaan pienen Suomen messiaaksi? Ketä pelastaa meitsit?

 

 

 

 

 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Finnair pärjää kansainvälisessä kilpailussa

Finnair:n liikennekilometrit ovat kasvaneet 10% luokkaa ja matkustajamääräkin 2,3% viimeisen vuoden aikana. Tämä on vallitsevassa tilanteessa hyvä tulos. Polttoaineen hinta on nyt laskenut ja niinpä Finnair on henkilövähennyksistä huolimatta edelleen ihan kiintoisa yritys.

Lentoliikenteen määrä on jo pitkään kasvanut muuta kansantaloutta nopeampaa vauhtia ja Finnair on pystynyt ottamaan oman osuutensa kasvusta.

Lisää tietoa:  finnairgroup

Alla ote Finnair:n lentoliikennesuoritteista (newsclient.omxgroup.com/cdsPublic/viewDisclosure.action): 

Käyttäjän Janne Saarikko kuva

Nyt se Fruugo tulee - Ollila ja Siilasmaa innolla mukana

Mediassa paljon kohuttu "Suomen suurin startup-yritys" Fruugo on vihdoinkin julkaisemassa omaa palveluaan.

Reutersin keskiviikkona julkaiseman, Tarmo Virkin tekemän haastattelun mukaan Fruugo tulee julkiseksi tammikuussa osalle käyttäjiä Suomessa. Helmikuussa seuraa Ruotsi ja huhtikuussa on tarkoitus tehdä palvelu saataville laajemmin. Fruugon taustalla toimivat Nokian entinen pääjohtaja Jorma Ollila ja F-Securen perustaja Risto Siilasmaa, jotka ovat sijoittaneet merkittäviä summia rahaa yritykseen.

Mitä Fruugo tekee?

Fruugon hallituksen puheenjohtaja Siilasmaan mukaan "Rakennamme eurooppalaista markkinapaikkaa, jossa kaikki kauppiaat löytävät asiakkaat ja asiakkaat löytävät kauppiaat."

Fruugossa tulevat yhdistymään haulla ja hintavertailulla vahvistettu online-kuluttajamyynti ja sosiaalisen median verkostot, jolloin eurooppalaiset kuluttajat voivat etsiä parhaimmat tuotteet ja hinnat maasta riippumatta.

Fruugolla on alkuvaiheessa tuotetarjontaa 30 tuotemerkin voimalla, ja sopimuksia on olemassa lisäksi noin sadan muun toimijan kanssa. Ensimmäisessä vaiheessa merkeistä mukana ovat mm. Lego, L'Oreal, IBM, Nokia, Adidas, Lacoste ja Nike.

Voiko tällainen onnistua?

Fruugon mukaan kohdemarkkinan arvo on 60 miljardia euroa - puolet Euroopan nettikaupan viime vuoden luvuista. Tähän kuuluvat kaikki "laatikossa myytävät tuotteet" poislukien ruoka ja lääkkeet.

Mielestäni Fruugo tarjoaa ennennäkemättömiä mahdollisuuksia kaikille osapuolille. Kuluttajille se helpottaa tuotteiden löytämistä ja hintavertailua, ja lisäksi poistaa erityisesti ulkomailta tehtyjen nettiostoksiin liittyviä riskejä. Kauppialle Fruugon kaltainen palvelu tuo kanavan omien tuotteiden myyntiä varten, helpottaa ja tukee ulkomaille myytyjen tuotteiden myynti- ja toimitusprosessia. Jos Fruugo tuo kummallekin osapuolelle turvallisen tavan ostaa, myydä ja maksaa yhdistettynä toimivaan logistiikkaan ja byrokratian vähenemiseen, on kyseessä eurooppalaisen kaupankäynnin mullistava ilmiö.

Minä nostan hattua Fruugolle, ehkä Suomen seuraavalle Nokialle.

Aikaisemmin aiheesta:

http://janne.blogit.kauppalehti.fi/2008/11/26/tekes-fruugo-kauppalehti/

 

Käyttäjän J.Vahe kuva

TJ Groupin pääomistajien tuomiosta

Pidän puhtaasti positiivisena sitä, että rahoituksen prof. Vesa Puttonen on aktivoitunut kommentoimaan maailman menoa. Toisaalta kommentointi myös synnyttää keskustelua.

Linkin artikkelissa Puttonen jossain mitassa peitellysti paljoksuu annettua tuomiota ja oudoksuu sen kovenemista eri oikeusasteissa. Tuomion kovenemista Puttonen pitää merkkinä asenteitten kovenemisesta, mitä ei saisi kohdistaa takautuvasti vuosien takaisiin asioihin.

Puttosen päättelyssä on kolme kyseenlaista kohtaa:

- Puhuttaessa yrittäjän asemasta Puttonen mielestäni erehtyy turhaan kärjistykseen. Ko. osakemyynnissä oli kyse nimenomaan pääoman ohjaamisesta ko. yrityksen ja sen toiminnan ohi pääomistajien taskuun.

- Ei vain 2000-luvulla, vaan monia vuosikymmeniä on päivitelty, miten vähän rikoksesta saatuun rahalliseen hyötyyn on kiinnitetty huomiota rangaistusta mitattaessa. Esim. rahan väärentäminen on ankarasti rangaistu rikos, vaikka sillä ei liene kukaan ainakaan Suomessa tavallista kuukausipalkkaa enempää onnistunut saamaan hyötyä.

- Eri oikeusasteet ovat antaneet ko. jutussa erilaisia tuomioita, mutta niistä ainakin tässä tapauksessa heijastuu mielestäni se, että ylemmät asteet ovat kiinnittäneet kasvavaa huomiota rikoksesta saadun hyödyn kokoon. Kolme HO:n tuomaria päätyi ankarampaan rangaistukseen kuin alioikeuden kaksi tuomaria. Vastaavasti KKO:n kaikki viisi oikeusneuvosta olivat HO:ta kovemmasta tuomiosta pääosin yksimielisiä. On mahdotonta kuvitella alioikeuden toimineen suuremmalla asiantuntemuksella kuin KKO.

 

http://www.arvopaperi.fi/kolumnit_blogit/article205775.ece

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

USA:n velan rakenteesta

Paljon on ihmetelty mitkä talouden sektorit USA:ssa oikein ovat velkaantuneet ja mikä on velan suhde talouden kantokykyyn verrattuna. Financial Times lehdessä oli asiaa sivuava kirjoitus ”Why Obama’s plan is still inadequate and incomplete” ja kirjoitus näytti kuvineen olevan vieläkin netistä saatavilla.
http://www.ft.com/cms/s/0/d7ff9856-e191-11dd-afa0-0000779fd2ac.html

 
Alla on siitä kuvaaja, josta näkyy valtion, kotitalouksien, rahoitussektorin ja muun elinkeinoelämän velan suhde bruttokansantuotteeseen.
 
 
 
 
Kuvasta ilmenee, että oikeastaan vain valtiovalta on ainoa maltillinen velkaantuja ja että pääsyyllinen velan kasvuun on pankit eikä niinkään paljon asuntolainaajat.
Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kulta on turva kun sodat raivoaa ja levottomuus leviää

Kulta on viimeinen turva silloin kun pankkeihin ei enää voi luottaa, raha uhkaa menettää arvonsa ja sota raivoaa.

Kullalle persoja sijoittajia on löytynyt muun muassa Intian maaseudulla, Lähi-idässä ja joistakin Afrikan maista. Siis alueilta, joilla pankkisektoriin ei luoteta tai sitä ei yksinkertaisesti ole. Kulta nousee silloin kun yhteiskuntarakenteet sortuvat, kun mihinkään ei voi luottaa.

Kultaa tarvitaan aika harvaan käyttöön. Kulta on korujen raaka-aine ja kiiltävät helyt jäävät monasti ostamatta kun lama painaa päälle - niin kuin nyt. Elektroniikkateollisuuden kulutus on taas melko vakaata.

Kullan hinta on laskenut miltei vuoden ja tähän lienee syynä ennen kaikkea korukullan huono menekki. Pankkisektoriin luotetaan edelleen laajalti - tämä menossa oleva turbulenssi ei ole aiheuttanut merkittävää turvautumista kultaan - luottamus yhteiskuntainfrastruktuuriin on sentään säilynyt.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Allokaatiosta ja "defensiivisistä" osakkeista

Suomalaisia pankkeja voi moittia monestakin asiasta, mutta tuskin puutteellisesta allokaation huomioon ottamisesta.

Esim. Sampo Pankki ja FIM pitävät lähtökohtana tasajakoa puolet osakkeisiin ja puolet korkoinstrumentteihin. Handelsbankenilla on ollut huomattavasti monimutkaisempi lähestymistapa. Jos sijoitushorisontti on vain pari, kolme vuotta ja riskitaso halutaan pitää alhaisena, sijoitukset on kohdennettu lähes kokonaan korkoinstrumentteihin. Vain pitkällä sijoitushorisontilla ja suuremmalla riskitasolla osakkeet tulevat olennaisesti mukaan. Edelleenkin on tietysti selvää, että ko. pääallokaatiot jakautuvat lukuisiin ala-allokaatioihin, siis esim. lyhyisiin ja pitkiin korkoihin.

En tiedä, missä mitassa esim. Handelsbankenin näkemyksiin on jo useamman vuoden vaikuttanut vaivihkainen epäily suhdannekäänteen lähestymisestä, mutta mikään pankeista ei tietääkseni ole ainakaan vielä suosituksissaan olennaisesti lisännyt osakkeiden painoa, vaikka monet julkisuudessa puhuvatkin “halvoista hinnoista”.

Pahasti pelkään, että käsitys pelkistä osakesijoituksista ja riskin jakamisesta vain stock pickingin avulla on esillä runsaimmin talousmediassa.

Eräs talousmedian edustaja livautti, että sijoituksia tehdään vuosiksi, mutta lehteä joka päivä. Siksi juuri talousmedia on erityisesti touhunnut esim. sellaisen käsitteen parissa kuin syklisten osakkeitten korvaamisella defensiivisillä.

Miten tämä on käytännössä onnistunut? Luontevia defensiivisiä osakkeita Helsingissä pitäisi olla sellaiset ruoan tuottajat kuin HKScan ja Atria ja mm. ruokaa myyvät Kesko ja Stockmann. Katsoessa ko. yritysten pörssinoteerauksia alkaa epäillä, että kyseessä on puolustuksen asemasta vetäytyminen! Firmat ovat nimittäin defensiivisiin kotimarkkinoihin keskittymisen asemesta laajentuneet ulkomaille, eivätkä ilman riskiprofiilin voimakasta kasvua. Epäilen tämän olevan monen “defensiivisen” firman paradoksi. Tuleen ei voi jäädä makaamaan, jolloin edessä on laajeneminen, mikä harvemmin tapahtuu riskittömästi.

Eräs perinteinen defensiivinen ala on lääketeollisuus. Se on kansainvälisesti paininut oikeusjuttujen parissa. Helsingistä ei paljon lääketeollisuutta löydy ja sillä ainukaisellakin on laiha portfolio kehitettäviä lääkkeitä ja pienen talon resurssit käytössään.

Kaiken kaikkiaan päädyn siihen, että omasta mielestäni erinomainen “defensiivinen sijoitus” on sellainen kuin pankkitalletus. Kovalla kiireellä ja touhulla hallitus ja oppositio yhdessä olivat nostamassa talletussuojan Suomessakin 50.000 euroon / henkilö / pankki. Siten tuli turvatuksi leskien, orpojen, sijoittajien, työtätekevien ja raskautettujen rovot - ja vähän muutkin!

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Obama presidentiksi ja kurssit nousuun

Taloudessa ja osakekursseissa seurataan tarkkaan tulevan USA:n presidentin toimia ennen virkaanastumista ja sen yhteydessä. Eräs mielenkiinnon kohteena oleva jakso on pörssipäivät virkaanastujaisten ympärillä.

Onko tämän ajanjakson aikana löydettävissä epätavallista tuottoa.

CXO Advisor selvitti Dow Jones (DJIA) kurssimuutokset 20 viimeisemmän presidentin virkaanastujaisten ympärillä eli viisi päivää ennen ja jälkeen tapahtuman.

 

Kurssimuutos oli tarkastelujakson keskimäärin 0,2 %. Nousupäiviä olivat kolmas ja neljäs päivä ennen virkaanastujaisia kun taas sitä lähempänä olevat päivät olivat laskupäiviä samoin kuin itse tapahtumapäivä.

Kurssimuutokset seuraavina päivinä eivät eronneet merkittävästi keskiarvosta.

 

Mutta mikä valitettavinta nykytilanteessa, ilmiö on ollut voimakkaampi silloin kun republikaani on astunut virkaan, kuten oheisesta kuvasta ilmenee.

 

 

http://www.cxoadvisory.com/blog/internal/blog1-09-09/

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

ETF:t pörssikurimuksen voittajia

 

 

 

 

Näyttää siltä, että pörssien ja omaisuusarvojen pudotuksesta parhaiten ovat pärjänneet ETF:t (exchange-traded fund). Mm. suurin EYF liikkeellelaskija iShares sai vuonna 2008 kaksinkertaisen määrän rahaa, 20 miljardia, edellisvuoteen verrattuna yksin Euroopassa. Globaalisti ETF sijoituksen vuoden lopussa olivat 325 miljardia.
Syyn kerrotaan oleva, että sijoittajat ovat siirtäneet rahoja tavanomaisista ja hedge rahastoista kustannustehokkaisiin ETF:iin.  Toinen siirtymä on ollut kehittyviltä markkinoilta rahamarkkinoille ja valtiolainoihin.
Eräs käyttökelpoinen lähde EFT:iin suomen kielellä on sivusto:
 
 
 
Käyttäjän Kai Nyman kuva

Internet:n sosiaalisen median palvelut ovat mielenkiintoinen sijoituskohde

Uusia sosiaalisen median internet palveluita ovat muun muassa:

  • Facebook,
  • MySpace
  • Blogger
  • WordPress
  • LiveJournal
  • TypePad
  • Orkut
  • Friendster
  • Twitter

Sijoittajan on hyvä huomata, että usein jokin tämän tyyppisistä täysin uusista palveluista nousee merkittäväksi taloudelliseksi menestykseksi - uudeksi Microsoftiksi. Nyt on menossa vaihe, jossa markkinat tekevät valintaa siitä mikä Internet:n uusista sosiaalisen median palveluista ja teknologioista nousee maailmanmenestykseen ja tuottaa sijoittajalle tulosta.

Google on yhden tämän tyyppisen palvelun, hakupalvelun, ympärille rakennettu yritys. On olemassa monia muitakin esimerkkejä sekä paikallisista että kansainvälisistä menestyksistä. Sijoittajan kannattaa olla tarkkana - olisi hyvä olla mukana sijoittajan ominaisuudessa sitten kun taloudellinen merkitys alkaa kasvaa.

 

Näistä uusista internetin trendeistä on käyty enemmän keskustelua muun muassa täällä:

Käyttäjän J.Vahe kuva

Sijoittamisen teoriaa ja käytäntöä, VI ja vihoviimeinen osa

Kahvinporoista ennustaminen

Minulla ei ole takanani päivääkään kaupallista koulutusta. Taloustiedettä olen sivuaineena opiskellut 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa. Sillä koulutuksella saattoi pätevöityä NL:n 5-vuotissuunitelman tuntijaksi, mutta eipä juuri sijoittajaksi. En muuten usko, että ko. aikana sijoittamista tutkittiin tai opiskeltiin juuri sen enempää Suomen kauppakorkeakouluissakaan.

Kouluttamattomuus ei ole ehkä hyve, mutta välttämättömyys se ainakin oli. Oli parempi aloittaa sijoittaminen 1970 eikä odottaa vuosikymmeniä alan koulutuksen järjestämistä Suomessa.

Kuitenkin on aiheellista kysyä, mitkä ovat olleet perusteeni kritisoida oppineita miehiä kirjoitussarjani aiemmissa osissa.

Lienee kohtuullista ajatella, että viimeinen rivikin tuo jonkun pätevyyden, sillä menestyksekkäät liiketoimet lienevät kauppakorkean opetuksen eräs tavoite.

Lopuksi lähestyn teorian ja käytännön suhdetta kahdella esimerkillä:

Esim. 1) 2000-luvun alkupuoliskolla ostin runsaasti Keskon osakkeita noin 10 euron hinnalla. Kun osake 2006 lähestyi 40 euroa, aloin tuntea kaikenlaista kutinaa. Pitäisikö voittoja kotiuttaa? Ottaen huomioon Keskon toimialan vähittäiskaupan yleisesti hitaat kasvunäkymät, rautakaupan suhdanneherkkyyden ja idän investointien epävarmuuden, pidin hintaa kovana.

Tämä sama prosessi toistui lähes kaikkien muittenkin osakeomistusteni osalta. Myin salkustani pois 80 % kevääseen 2007 mennessä - asia, jota ainakin välillisesti masinoin KL:n ja TalSa:n blogeissani kymmeniä kertoja.

Ratkaisuani en pidä millään tavalla älykkäänä. On pohtimisen arvoista, onko perusteiltaan kyse edes minkäänlaisesta varsinaisesta ajattelutoiminnasta. Selkäytimestä lähtevien vaistojen ja viettien avulla monet eläinlajit pystyvät periaatteessa aivan samaan: enempää en jaksa syödä. Laitan lopun ruuan piiloon, etteivät muut pääse saaliille.

Esim. 2) Oletetaan, että minulta pyydettäisiin sääennustetta. Aihe ei minua talvisin juurikaan kiinnosta. Pitäisin luontevimpana ratkaisuna “ennustaa”, että huomenna on samanlainen ilma kuin tänäänkin. Mahdollisuus virheeseen lienee tällä “menetelmällä” vähäisin.

Ilmatieteen laitos ei kuitenkaan toimi tällä periaatteella. Meteorologeilta päinvastoin edellytetään nimenomaan sitä, että he pystyvät varottamaan säätilan jyrkästä muutoksesta.

Miksi ihmeessä kansantaloustieteilijöiltä, analyytikoilta ja talousmedialta ei edellytetä samaa ja miksi ne eivät pysty parempaan? Vastaus jälkimmäiseen kysymykseen on mielestäni varsin ikävä.

Kohdassa 1) rajasin riskiä myymällä osakkeita. Ennustajaukot ja heidän näkemyksiään välittävä talousmedia eivät itse ole pahemmin sitoutuneet sijoittamiseen. Riski, jota he pelkäävät, on riski erottua joukosta. Juuri sen takia on turvallisinta olla ennustamatta mitään: huomenna on samanlainen sää kuin tänään!

Kaiken huipuksi nämä ovat peräti vanhoja pohdintoja. 1990-luvun alussa Koivisto kauhisteli BKT-ennustajien intoa pohtia prosentin kymmenyksiä, vaikka merkittävämpää olisi ollut ennustaa BKT:n laskevan eikä nousevan, kuten kaikki ennustukset kuuluivat.

IT-kuplan aikoihin PE =50 tuntui analyytikoista luontevalta luvulta ja 2007 alun ennusteitten mukaan kehittyvien kansantalouksien kysyntä takasi taloudellisen kasvun jatkumisen vielä useitten vuosien ajaksi.

Joko me tarvitsemme paljon parempia prognooseja tai sitten on parasta lopettaa nykyisenlaisten “ennusteiden” tuottaminen kokonaan. Eihän se tee muuta kuin sotkee esim. meikäläisen yksinkertaisen miehen yksinkertaisia ajatuksia irrelevanteilla detaljeilla.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Nyt julkaistava kvartaaliraportti tuo lisää huonoja tuloksia

USA:n teollisuustuotanto romahti ja bruttokansantuotte kääntyi alaspäin viime syksyn loppupuolella.

Nämä reaalitalouden ilmiöt tulevat nyt näkyviin tammikuun lopussa julkaistavissa kvartaaliraporteissa. Yritysten tulokset laskevat edelleen. Tilanne on samanlainen myös Euroopassa. On mielenkiintoista nähdä onko talouslama jo diskontanttu osakkeiden kursseihin vai laskeeko pörssiomaisuutemme edelleen.

USA:n kansantalous velkaantuu edelleen noin 700 miljardia vuodessa - ainakaan sieltä ei tule kulutuskysyntää maailmantaloutta piristämään. Kasvu nähdään muualla - sitten kun nähdään.

Oheisen käyrästön tiedot ovat peräisin Economist lehdestä (www.economist.com) ja muista taloudellisista lähteistä.

Muutoksia Ketkunperä hedgerahastoihin

Ketkunperä hedgerahastojen tuotot vuodelta 2008 olivat
Ketkunperä I tuotto -15,1 %
Ketkunperä II tuotto -18,2 %
Ketkunperä III tuotto +3,3 %

 
Koska rahastojen keskituotto/tappio -12,2133 % ylitti vain niukasti kaikkien suomalaisten hedge rahastojen keskituoton/tappion -12,98 % rahastoyhtiö on päättänyt lopettaa I ja II rahastot. Syynä ei suinkaan ole se, että rahastojen tuotolla kestää liian kauan saavuttaa edellinen korkein tuottotasonsa (high watermark) koska Ketkunperällä kiinnitettään huomio aivan muihin vesirajoihin.
 
Ohessa vielä rahastojen kehitykset vuoden 2008 aikana. Kukin kuvaaja alkaa nollatasolta perustamishetkellä. Rahastoissa oli siis momentum strategian mukaisesti 10 long ja 10 short osaketta pohjoismaiden suurista yhtiöistä. Eri salkuissa on ollut vaihtelevia määriä osakkeita Suomesta, Ruotsista ja Tanskasta.
 
Ketkunperä I tuotto perustamisesta 2,1 % ja viime vuodelta -15,1 %
 
 
Ketkunperä II tuotto perustamisesta -0,4 % ja viime vuodelta -18,2 %
 
Ketkunperä III tuotto perustamisesta -2,1 % ja viime vuodelta +3,3 %

 

Jatkossa Ketkunperä rahastoyhtiö tulee keskittymään raportoimaan vain onnistuneista toimista ja epäonnistumiset jätetään maksavien asiakkaiden huoleksi :)

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Kuten menee tammikuun samoin menee loppuvuosi

”As January goes, so goes the stock market for the rest of the year”, kertoo eräs osakemarkkinoiden anomalioista.

Mainio CXO Advisory on testannut tuoreeltaan miten sanonta pitää paikkansa. Sivuston testi kertoo, että sanonta pitää paikkansa. SP 500 indeksin tammikuun ja loppuvuoden (Pearsonin) korrelaatio on 0,24 eli tammikuun tuotto selittää 6 % loppuvuoden tuotosta.
Koko ajanjakson 1872-2008 aineisto jaettuna kolmeen jaksoon tuotti hiukan muita jaksoja suuremman korrelaation tuoreimmalle aineistolle 1972-2008.
 
Mutta sitten CXO Advisory testasi miten sanonta pätee muille kuukausille. Alla olevassa kuukaudessa on kunkin kuukauden SP 500 tuoton ja sitä seurravien 12 kuukauden tuottojen välinen korrelaatio.
As January goes, so goes the stock market for the rest of the year
 
Kuvasta näkee, että myös eräiden muiden kuukausien osaketuotto ennustaa yhtä hyvien seuraavan 11 kuukauden jakson tuottoa. Eli myös huhti-, touko-, elo-, marras- ja joululukuun tuotto ennustaa ”loppuvuoden” tuottoa.
 
Itse asiassa samaan lopputulokseen päätyy HKKK:n gardussaan Pauli Anttila (The other January effect – Outcome of an extensive data-snooping or a real anomaly, 2008) ja muokkaa tämän laajennetun tammikuuefektin muotoon ”As goes a month, so goes the subsequent 11 moths”.
 
Anttilan gradu alkaa toisella aiheeseen sopivalla lainauksella, jonka on sanonut Warren Buffett "I'd be a bum on the street with a tin cup if the markets were always efficient".
Käyttäjän Kalle Käyhkö kuva

Onko pitkissä koroissa jo kuplaa?

Osakkeet, raaka-aineet ja yritysten velkapaperit kärsivät tappioita viime vuonna. Valtioiden obligaatiot, joita on yleensä tarjolla pitkissä korkorahastoissa, pärjäsi sen sijaan erinomaisesti. Omassa salkussani Seligsonin Euro obligaatioiden osuus onkin ollut lähellä 50 prosenttia. Tämän vuoden alussa obligaatioiden tuotto koki takaiskuja ja pitkät korot nousuvat voimakkaasti. Taloussanomat uutisoikin valtioiden velkakierteestä.

Pitkiin korkoihin tuo kumminkin laskupainetta EKP:n korkopäätökset. On todennäköistä, että EKP laskee vielä ohjauskorkoaan ainakin kerran tai useamman kerran. Jotkut uskovat EKP:n seuraavan Yhdysvaltojen esimerkkiä, jolloin korko laskisi käytännössä lähes nollaan. Itse olen pessimistisempi tämän nolla korko-skenaarion toteutumisesta Euroopassa. Minun suunnitelmissa onkin pitää obligaatio sijoitukset ja myydä ne seuraavan EKP:n koron lasku päätöksen jälkeen.

Kassani tulee täyttymään rahasta ja alan valmistautua todenteolla osakkeiden ostoon. Minusta 100% osakepainoon siirtyminen ei ole ihan vielä ajankohtaista. Ehkä sen aika tulee jo kesällä 2009. Indeksiosakerahastoja ja kehittyviä markkinoiden rahastoja sen sijaan saatan ostaa jo ennen suoria osakesijoituksia.

Iso korkopaino oli onnistunut ratkaisu reilu vuosi sitten. Itse asiassa olisi pitänyt vahvemmin uskoa itseensä ja luopua osakkeista lähes kokonaan ja laittaa enemmän rahaa korkoihin. Untuvikko sijoittajalle kumminkin sallittaneen epävarmuutta sijoituksissa ensimmäisena vuonna.

 

Käyttäjän Kalle Käyhkö kuva

Suomen autokauppa käy kuumana! Nousua 36 prosenttia!

Uusien autojen rekisteröinti Suomessa ei osoita laman taantuman merkkiä. Joulukuussa 2008 rekisteröityyn 36 prosenttia enemmän autoja, mitä vuosi aikaisemmin samaan aikaan. Vuositasolla henkilöautojen rekisteröinti kasvoi 11,2 prosenttia. Viime vuonna muuttunut autoverotus alkaa todenteolla muuttaa Suomen autokantaa uudemmaksi. Talouslehti uutisoikin, että autokauppa selvisi viime vuonna säikähdyksellä. Iskeekö taantuma autokauppaan vasta tänä vuonna?

Lähde: Tilastokeskus

Käyttäjän sergio kuva

Sergion listan päivitys

Päivitin listan. Ei merkittäviä muutoksia edelliseen. Konecranes on parantanut koko ajan asemiaan listalla.

Käyttäjän Kalle Käyhkö kuva

USAn pankit eivät kerro mihin tuki-miljardit on käytetty

USA teki pankeille 700 miljardin dollarin TARP-elvytyspaketin. Tarkoituksena oli jakaa pankeille rahaa ilmaiseksi, jotta he alkaisivat taas lainata rahaa jenkkien kuluttajille. Nyt kun miljardit on jaettu, herää tietysti kysymys, miten rahat on käytetty. Associated Press kyseli 21 pankilta rahojen käytöstä, mutta vastauksia he eivät suostuneet antamaan. Pelkona onkin, että avustus miljardit ovatkin karanneet ulkomaille: Bank of American on lisännyt miljardeilla omistustaan Kiinalaisesta pankista.

Tämähän on kapitalismia parhaimmillaan! Miksi sijoittaa pankin rahoja Yhdysvaltoihin, koska niille saa paremman tuoton Kiinasta. Amerikkalainen veronmaksaja voi tietysti vastustaa vapaata kapitalismia ja voivotella, miksi he joutuvat maksumiehiksi pankkien ulkomaiden ostoksille. Elvytys miljardit tuskin loppuvat tähän, Obaman hallitus on luvannut uusia miljardeja jakoon! Saa nähdä valuuko tämäkin raha osittain kehittyville markkinoille.

Kehittyvillä markkinoilla on todennäköisesti oston paikka paljon aikaisemmin, mitä USA:ssa ja Euroopassa. Ilmaisia miljardeja on pumpattu Kiinalaisiin ja Venäläisiin yhtiöihin. Saa nähdä miten hyviä investointeja amerikkalaiset pankit onnistuivat tekemään ilmaisella rahalla. Ainakaan heidän ottama riski ei ole siihen nähden kovin suuri.

Käyttäjän Kalle Käyhkö kuva

Sijoittajaguru Marc Faber uskoo pitkään taantumaan

Bloomberg haastatteli sijoittajakonkari Marc Faberia. Marc esiintyy varmasti ja rohkenee myös antaa omia ennustuksiaan tulevaisuudesta.

Marchin mielestä osakemarkkinat olivat ylimyytyjä lokakuussa 2008, mutta sen sijaan nyt alkaa olla merkkejä jo yliostoistosta. Hän ennustaakin, että osakemarkkinoilla tullaan näkemään korjausliike keväällä 2009, ehkä jo helmikuussa. Hän arvioi osakkeiden lähtevän korjauksen jälkeen taas nousuun, mutta on pessimistinen pidemmästä noususta. Marc odottaakin uutta syvempää korjausliikettä ehkä kesällä 2009. Taantumasta voi tulla häneen mukaansa vaikea ja pitkä, markkinat elpyisivät ehkä viiden vuoden kuluttua.

Mitä sitten ostaa tällä hetkellä, jos uskaltaa ostaa ja mitä pitää välttää?

Marc Faber pitää kullan hintaa korkeana. Verrattuna halventuneisiin raaka-aine tuottajien osakkeisiin, kulta on 30-vuoden hintakuplassa. Monet raaka-aine tuottajat sen sijaan näyttävät arvostukseensa nähden edullisilta. Kaivosteollisuus voikin olla hyvä sijoituskohde.

Marc Faber uskoo, että kehittyvät markkinoilla on myös hyviä ostokohteita. Monien maiden pörssit ovat ottaneet vuosia takapakkia ja tällä hetkellä saattaa olla hyvä hetki lisätä osuuksia näissä. Hän itse mainitsi ostavansa esim. Venäjän markkinan ETF-arvopaperia. Eli kehittyvien markkinoiden rahastot tai ETF-osuuksia kannattaa harkita.

Käyttäjän Risto Valtonen kuva

Basic Competitive Requirement vs. Competitive Advantage

Tarkoitukseni oli tällä erää kirjoittaa luottamuksen ja kohtuullisuuden välttämättömyydestä markkinatalouden toimimiselle, mutta viime aikojen mielenkiintoiset uutiset yritysmaailmasta, tapaukset Marimekko ja HKScan muuttivat suuntaani. Nimettyihin tapauksiin on syytä ottaa kantaa, koska ne ovat erinomaisia esimerkkejä liiketalouden prosessien siiloutumisesta tosiolevaan ja mielikuviin. Kaikkihan me elämme näissä kahdessa, ellei useammassakin, sfäärissä, mutta nyt tuntuu olevan tilanne markkinoilla, jossa ei osata erottaa kumpi vie ja kumpi vikisee.

Saarioinen onnistui hyvin kamppanjallaan "Minun äiti tekee teidänkin äitien ruuat" ja brändi hyppäsi saman tien kaikkien meidän kuluttajien tietoisuuteen. Suhteellisen lisäaineettomat valmisruuat lisäsivät markkinaosuuttaan. HK:n hallitus tietenkin päätti ryhtyä vastaiskuun brändiritari Seikun johdolla. Haettiin erilaistumista mm. Via-brändillä, idealla "gourmetta joka kotiin".

Nyt tiedämme, että HK:n perusongelmat piilivät ihan reaalisessa arvoketjussa ja siihen liittyvässä kustannustasossa. Eli puhumme "esperantoa" käyttäen Basic Competitive Requirement:stä (BCR), asioista joiden tulee olla kunnossa, jotta liiketoiminnalla olisi edellytykset menestyä. Tällä alueella yleensä vaikuttavat toimialakohtaiset luonnonlait, joita ei voi muuttaa. Se, että BCR:t ovat kohdallaan, ei välttämättä merkitse, että liiketoiminta olisi menestyksellistä, vaan yleensä vaaditaan myös niin sanottuja Competitive Advantageja (CA), joilla luodaan se meidän yritykselle ja brändille tunnusomainen identiteetti. Tässä sfäärissä haemme sitä erilaistumista kilpailijoistamme.

Ihmettelen suuresti, että HK:n hallitus valitsi toimitusjohtajaksi CA-ekspertti Seikun BCR-ekspertin sijaan. Toivottavasti valinta nyt Seikun mentyä kohdistuu niin sanottuun elintarviketeollisuusmieheen/naiseen, jolla on reaaliset arvoketjuprosessit hallinnassa. Kun BCR-alusta on kunnossa on aika CA-ekspertille!

Taisi käydä vähän samalla tavalla Marimekossa, sillä erolla, että johtajaksi valittiin henkilö ei niinkään brändiosaajaa, vaan vieläkin kauempaa, eli rahoituksesta!

Toivottavasti läsnäoleva taantuma ja tuleva lama saavat yritysmaailman, ennen kaikkea hallitukset, takaisin raiteilleen ymmärtämään yrityskohtaiset BCR:t ja CA:t ja ennen kaikkea, missä vika piilee, jos menestystä ei tule. Vian vastuullisella korjaajalla olisi syytä olla kokemusta ja näkemystä kyseiseltä alueelta. Emmehän mekään mene hammaslääkärille jos sydän on epätahdissa.

Sivut

Tilaa syöte RSS - blogit