Artikkelit aikajärjestyksessä

Suomen tulevaisuuteen investoidaan viime vuotta enemmän

Suomen kansantalous kasvoi valtionvarainministeriön suhdannekatsauksen mukaan viime vuonna 0,5 % kolmen taantumavuoden jälkeen. Kasvun lähteinä olivat viime vuoden alussa vienti ja kulutus ja loppuvuodesta eritoten investoinnit.  Ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa kuluvana vuonna 0,9 % edelliseen vuoteen verrattuna.

Tärkeitä havaintoja:

  • Maailmankaupan kasvu on vaatimatonta (3%)
  • Suomen tulevaisuuteen investoidaan tänä vuonna selvästi viime vuotta enemmän
  • Työllisten määrä kääntyy hienoiseen kasvuun (0,3%)
  • Julkinen talous tasapainottuu, mutta jää vielä hieman kenoon
Käyttäjän Norvestia kuva

Mitäpä jos Tiuri olikin oikeassa?

Kirjoitusvuorossa: Juha Kasanen

 

Viikonloppuna Tekniikka ja Talous -lehteä selatessani huomasin muistokirjoituksen Martti Tiurista. Opiskellessani TKK:ssa 1980-luvulla Martti Tiuri oli radioteknologian professori sähköosastolla. Toinen legendaarinen Martti, professori Martti Kaila, opetti lujuusoppia koneosastolla.  Martti Tiuri tuli suuren yleisön tuntemaksi lähinnä Kokoomuksen kansanedustajana 1983–2003, mutta ensisijaisesti hän oli ansioitunut tiedemies ja tutkija.     

Mielenkiintoni heräsi, kun huomasin muistokirjoituksesta, ettei Martti Tiuri uskonut ilmaston lämpenemisen olevan ihmisten aikaansaannosta. Tiuri uskoi, että ilmaston lämpötilat ovat vaihdelleet jo paljon ennen teollistumista ja ne johtuvat auringon aktiviteetin muutoksista. Varsinainen skeptikko siis, eikä hänen mielipiteensä olleet varmasti monien mieleen. Parissa Suomen Kuvalehdessä julkaistussa puheenvuorossa hän perusteli kantaansa selkeästi.

Tiuri ei ollut mielipiteineen yksin. Tiedeyhteisöstä löytyy monia muitakin skeptikkoja. Kuuntelin hiljattain PhD David Brownin lounasesitelmän ilmastonmuutoksesta. Pakko myöntää, että hänen argumentaationsa auringon toiminnan muutoksista ja niiden vaikutuksesta maapallon lämpötilaan oli hyvin vakuuttava. Asiahan on tietysti hyvin looginen, koska kaikki maapallon energia on lopulta peräisin auringosta. Brown on omien sanojensa mukaan luvannut osallistua milloin tahansa julkiseen väittelyyn kenen tahansa johtavan ilmastotutkijan kanssa, mutta halukkaita ei ole vielä ilmaantunut.

Mitäpä, jos Martti olikin oikeassa? Mitäpä, jos hiilidioksidin määrän kasvu ei olekaan ilmastonmuutosten syy? Mitäpä, jos tulevina vuosikymmeninä osoittautuu, että koko hössötys asian ympärillä ei pidäkään paikkaansa? Olisihan se aika surkuhupaisaa, ja sillä olisi tosiaankin vaikutusta aika moneen asiaan.

Seagate

Tutkin pintapuolisesti entisiä hyvin menneitä yrityksiä mitkä ovat jonkinlaisissa ongelmissa. Teknologiayritykset ovat tyypillisiä näitä yrityksiä, koska ne ovat tehneet loistavaa tulosta aiemmin ja markkinat ovat saattaneet kadota. Tutkin nyt Seagate nimistä kovalevyvalmistajaa. PC-tietokoneiden myynti laskee (Q1/2016-Q1/2015 pudotusta 9,6%) ja myynnin oletetaan laskevan ja flash-muistitkin hinnoiltaan lähestyvät niitä. Toki Seagate toimii myös noissa uusissa tallennustekniikoissa.

Seagaten kassavirta on 1,1 miljardia ja se maksaa osinkoja 750 miljoonaa, joten tuohon osinkoon nykyisellä kassavirralla sillä on varaa. Yrityksen osinkotuotto on yli 7% eli se tuottaa ’takalaitaa’ investointiin osinkojen maksumäärä on 68%. Yritys on korottanut osinkoaan vuodesta 2003 alkaen ainoana poikkeuksena vuosi 2009. Selkeästi yritys on halpa, mutta kuinka vakaa sen taloudellinen asema on? Liiketoiminta on siis supistumassa kilpailijoiden ja markkinoiden muuttumisen vuoksi. Sinänsä tallennusmäärät kasvavat eli markkina ei sinänsä ole supistumassa.

Yrityksen liikevaihto on laskenut kahdessa vuodessa 3,5 mrdsta 3,0 mrd (15%) ja EPS on pudonnut 55% ollen kuitenkin reilusti positiivinen. Mutta jos vauhti jatkuu luvut menevät negatiiviseksi. Osinkoa on kuitenkin koko ajan kasvatettu. Koko ajan tallennustilan laatuvaatimukset, nopeus ja luotettavuus kasvavat sekä tilan tarpeen variaatiot muuttuvat. Nyt tarvitaan paljon tilaa pilvessä ja mobiilissa sekä liikkuvaan kuvaan. Seagate on noissa mukana.

Jotenkin en saa yrityksen kasvusta otetta, vaikka tarina ja ennen kaikkea tarinasta pyydettävä hinta on uskottava ja houkutteleva. Haluan nähdä laskun pysähtymisen ennen ostolaidalle siirtymistä. Tutkin yritystä tarkemmin jos se kääntyy kasvuun.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Sijoitusilmasto suosii osakepainon kasvattamista

Pääjohtaja Erkki Liikasen esitys hallituksen kehysriihessä sisälsi keskeisen sijoittajia kiinnostavan viestin. Pitkän ajan (5...10v) inflaatio-odotukset ovat pudonneet erittäin alhaiselle tasolle (kuva oikealla).

Tällä on vaikutuksia sekä reaalitalouteen että pörssiosakkeisiin. Reaalitalouden kilpailukykyä ja julkista velkaa on vaikea korjata kun inflaatio on matalalla, mutta pörssiosakkeille alhainen inflaatio on sen sijaan mannaa. Pörssiosakkeiden nousut ajoittuvat alhaisen inflaation jaksoihin. 

Inflaatio-odotukset perustuvat sijoittajien näkemyksiin

Inflaatio-odotukset eivät ole kenenkään yksittäisen ihmisen arvioita vaan perustuvat inflaatio-swappeihin. Ne ovat siis sijoittajien omilla rahoillaan tekemien arvioiden keskiarvoja ja sellaisina ne ovat olleet yleensä niin luotettavia kuin mikään ennuste ylipäätään - rehellisiä arvoita tässä hetkessä. Rehellisyyden takaa se, että sijoittajilla ja investointipankeilla on näissä arvioissa "omat rahat kiinni".

Pörssiosakkeiden arvonnousut ajoittuvat matalan inflaation jaksoihin

Pörssiosakkeita pidetään joskus turvasatamana, jonka arvo säilyy kun rahan arvo heikkenee. Tämä kaunis ajatus perustuu siihen, että yrityksissä on kiinteää omaisuutta ja liiketoimintaa, jonka arvo säilyy riippumatta rahan arvosta. Ikävä kyllä tämä kaunis ajatus on vain illuusiota, joka ei kestä historiallista tarkastelua. Pitkän aikavälin kokemus osoittaa, että pörssiosakkeet yleensä laskevat silloin kun inflaatio käynnistyy (kuvassa oikealla suomen pörssi ja inflaatio).

Suomalaisten yritysten tulokset paranee ja liikevaihto supistuu

On kevät ja kohta on Q1/2016 tulosten aika. Tuloskausi käynnistyy vaisuissa merkeissä. Odotukset ovat USA:n osalta heikommat kuin moneen vuoteen.

Suomen yritysten tulokset ovat Nordean mukaan sen sijaan noin 5% nousussa huolimatta liikevaihtojen noin 2% laskusta.

Pari sanaa trendistä ja eurosta

Vähän tapahtumia markkinoilla kuluneella viikolla, mutta alaspäin kulkeva kp-trendi Euroopassa hiukan vahvistui. Saapa nähdä onko huhtikuu kuukausista julmin T.S.Elliotia siteeraten pörsseissäkin. Jos laskumarkkina on jatkuakseen reippaalla voimalla, niin kohta pudotuksen pitäisi kiihtyä ja entiset pohjat puhkaista. Pitkien indikaattorien perusteella en edelleenkään usko hurjaan rysäykseen, mutta edellisten pohjien testaaminen ainakin tuntuisi loogiselta kokemuksen nojalla. Jenkkipörsseissähän kp-taite on vasta käsissä, joten eiköhän tässä taas paniikkitunnelmiin päästä notkahduksen sielläkin syventyessä.

Toisaalta on muistettava, että nämä myräkät kohtelevat osakkeita hyvin eri tavoin. Omassa salkussani on aika tarkkaan puolet sellaisia osakkeita, jotka ovat tehneet viime kuukausina uusia huippuja tai ovat ainakin ihan niiden tuntumassa – siis alle 10 prosentin sisällä. Pitkäaikaisen sijoittajan on seurattava Warren Buffetin ohjetta: keskity yhtiöihin ja jätä makron vahtiminen vähemmälle. Parhaat yhtiöt eivät kysele vaikkapa keskuspankkien tekemisiä.

Kurssit heiluvat toki jokaisella osakkeella, mutta spekulatiivinen kauppa eli myyntien ja ostojen ajoittaminen on vaikeaa siihen harjaantuneellekin. Ja vekslatessa tulee kustannuksia, jotka nousevat piensijoittajan salkussa äkkiä tuskallisen suuriksi. Ja ne kustannukset on maksettava myös virheellisistä kaupoista.

Euro jumittui tasolle 1,13-1,14. Odotan yhä sen nykäisevän vähän alemmas ja sitten korkkaavan 1,15. Sen verran pitkään kp-trendi on valuutoissakin kestänyt, että jossain kohtaa pitäisi tulla taite toiseen suuntaan. Olen silti yhä sitä mieltä, että euron pitkä trendi on nouseva, joten en odota syviä kuoppia aikoihin. Syitä siihen perkasin viikko sitten, ja törmäsin juttuun, joka käy läpi täsmälleen samat perusteet.

Investoinnit kehittyviin maihin tapahtuvat 15v sykleissä

Maailmankaupan ja mailmantalouden kasvun hidastumisen syy selviää IMF:n tuoreesta raportista. Investoinnit kehittyvien maiden teollisuuteen ja talouteen ovat pudonneet dramaattisesti vuoden 2010 jälkeen ja tällä hetkellä teollisuusmaat vetävät rahaa ja investointeja pois. Nettomääräiset investoinnit kehittyviin maihin ovat negatiivisia. Kiinan syrjäseudut ja Venäjä jäävät vaille ulkomaisella teknologialla ja pääomalla rakennettavaa tuotantoa ja paljon kasvupotentiaalia jää sen seurauksena käyttämättä.

Osansa ovat saaneet myös osakesijoittajat. Portfoliosijoitukset kehittyviin maihin ovat osa tuota investointivirtaa ja myös ne ovat supistuneet. Ei ihme että kehittyvien maiden osakkeet ovat kehittyneet huonosti.

Sijoitukset kehittyviin maihin ovat tapahtuneet pitkissä, noin viidentoista vuoden sykleissä kuten oheisesta IMF:n kuviosta havaitsemme ja nyt olemme erään syklin syvimmässä kuopassa. Näitä syklejä voidaan yrittää selittää vuoden 1980- luvun alkupuolen länsimaisella stagnaatiolla, 1990 luvun lamalla ja vuoden 2000 teknokriisillä, jotka kaikki asettuvat näiden syklien kuoppakohtiin ja jolloin tuottoa lähdettiin hakemaan kotimaata kauempaa. Mutta syyt voivat olla muitakin. Esimerkiksi niinkin epärationaaliset asiat kuten sijoittajapsykologia ja invetointeihin liittyvä muoti-ilmiö voivat antaa osaselityksen.

Raha

Raha ja pankkijärjestelmä on tullut yhä tärkeämmäksi, vaikka se nostattaa tunteita. Iseasiassa raha itsessään on vaikea määritellä. Jos se on vaihdon väline, niin onko vaihdon välineet rahaa? Voidaan sanoa, että perinteellinen raha on kolmessa eri olomuodossa:

  1. Käteisenä
  2. Keskuspankkien reserveinä
  3. Liikepankin rahana

Kaksi ensimmäistä ovat melko selviä, mutta tuo kolmas muoto aiheuttaa sekaannusta. Liikepankit eivät anna lainaa talletuksia vastaan vaan ne tekevät toisinpäin. Kun he lainaavat, niin he tekevät lainanottajalle talletuksen pankin tilille. Pankin ei tarvitse odottaa talletusta, se vain kirjoittaa tietokantaan luvun ja näin syntyy rahaa mikä on velkaa. Tarkemmin sanottuna systeemi on sellainen, että pankeilla jokin määrä omaa rahaa ja he voivat sitten kertoa sen luvun jollain kertoimella mitä lainailevat ulos. Itseasiassa tuokin on puutteellisesti sanottu. Esim. Englannissa finanssikriisin aikoihin pankeilla oli 1,25 puntaa reservejä satasta kohden ja ei tuo suhde muualla paljon parempi ollut. Nyttemmin olemme myös kuulleet sanan QE useaan kertaan, kun keskuspankit lisäävät pankkijärjestelmän rahoja satoja miljardeja, jotta pankeilla olisi mahdollisuus lainata enemmän.

Käyttäjän Marko Kaarto kuva

5 syytä miksi asuntosijoittaminen? Hanki sijoitusasunto.

5 syytä miksi asuntosijoittaminen? Hanki sijoitusasunto.

On useita hyviä syitä ryhtyä asuntosijoittajaksi. Asuntosijoittaminen ei sovi kaikille, mutta turhan usein se tyrmätään vain siksi, ettei osata verrata asuntosijoituksia muihin omaisuuslajeihin.

Korostettakoon jo tässä, etteivät asunnot välttämättä ole sen parempi tai huonompi omaisuuslaji kuin vaikkapa osakkeet. Kyseessä on kaksi erilaista omaisuuslajia, joissa voidaan käyttää täysin erilaisia strategioita ja jotka sopivat erilaisille sijoittajille. On ajanjaksoja, jolloin asuntosijoittajat pärjäävät keskimäärin paremmin kuin osakesijoittajat. Välillä tilanne on toisinpäin. Vertaan kuitenkin asuntoja osakkeisiin siksi, että tuon esille asuntojen hyviä puolia, ne kun yleisesti tunnetaan huonommin kuin osakkeiden hyvät puolet.

Hyviä syitä valita asuntosijoittaminen

1. Kohtuullisen vakaa hintakehitys

Asunnot ovat historiallisesti ajateltuna olleet kohtuullisen vakaa sijoituskohde. Asuntojen hintojen heilahtelu on ollut esimerkiksi osakemarkkinoita maltillisempaa. Asuntojen maine vakaana sijoituskohteena perustuu pitkälti asuntojen hyvään vakuusarvostukseen.

2. Velkavivun käyttäminen

Velkavivun käyttäminen tarkoittaa asuntosijoittamisen rahoittamista lainapääomalla. Oikeaoppisesti käytettynä velkavipu antaa asunnosta kohtuullisella riskillä sellaisen tuoton, joka osakkeista saatuna vaatisi jo runsaasti taitoa ja hyvää onnea. Lainarahan käyttö avaa monia mahdollisuuksia ja mahdollistaa suhteellisen maltillisella riskillä kaksinumeroisen oman pääoman tuoton.

3. Mahdollisuus edullisiin ostoihin

Käyttäjän J.Vahe kuva

Vähän uutta auringon alla

Andrew Mandemaker, Wikimedia commons

 

 

Vielä 1980-luvun lopussa pankit olivat paljon enemmän kansakunnan kaapin päällä kuin mitä ne nykyään ovat. Oli hyvin erikoinen tilanne, että pankit ryhtyivät puolustamaan omaa ja uhkaamaan toisen pankin asemaa jonkun Fryckmanin voimin. Pankit hassasivat omien osakkeittensa ostoon miljardeja, jotka lopulta tulivat veronmaksajien maksettavaksi pankkituen muodossa.

Silloisessa maailmassa ei tunnettu meilejä eikä hakkerointeja. Jäi selvittämättä, kuka oli Jerseyn saarille rekisteröidyn säätiön takana. Verottaja epäili Kulvikia, mutta verottaja hävisi KHO:ssa. Media toisteli ahkerasti sitä, että Jerseyn salaisuudet eivät aukene. Tilanne oli kuitenkin konstikkaampi.

KOP ei nimittäin välittänyt maksuja Jerseyn saarille, vaan se maksoi ne omasta pussistaan omalta firman tililtään. On aika erikoinen tilanne, ettei maksaja tiedä, kenelle maksaa. KOP kieltäytyi haastamasta asiasta Lassilaa oikeuteen pr-syihin vedoten, mutta asia oli vieläkin konstikkaampi.

Olen siinä käsityksessä, että jos firman toimiva johto maksaa ei-kenellekään 100 miljoonaa, siinä loukataan osakkeenomistajan etua. Jokainen osakkeenomistaja, siis esim. Suomen valtio tai valtionyhtiö olisi voinut haastaa Lassilan oikeuteen. Tällöin olisi nähty, eikö Lassila todellakaan tiennyt maksun vastaanottajaa vai valehteliko hän. Näin ei kuitenkaan tapahtunut vaan päinvastoin valtionyhtiöistä esim. Enso osallistui ns. kansallisantiin.

Minua on aina vaivannut se, että lain kirjain muuttuu paljon hitaammin kuin se, miten lakeja tulkitaan. Jotenkin ainakin toivon, että nykyään vastaavassa tilanteessa toimittaisiin toisella tavalla.

Maailmantaloudessa on tapahtunut käänne parempaan

Maailmantaloudessa on tapahtunut suhdannekäänne parempaan. Sekä USA:n teollisuuden ostopäälikköindeksi (ISM manufacturing) että Saksan IFO indeksi ovat vuoden laskutrendin jälkeen kääntyneet kohti parempia aikoja. Näiden indikaattoreiden antamaa viestiä tukee vuoden alussa alkanut raaka-aineiden hintojen ja kysynnän hento elpyminen.

USA:n taloudessa selvä käänne

USA:n teollisuuden ostopäälikköindeksi ehti jo käväistä alle 50 lukemassa, joka merkitsee vientiteollisuuden supistumista ja ennakoi monasti pörssilaskua ja talouden jonkinasteista taantumaa. Ei ihme että pörssi on ollut hermostunut. Nyt voimme kuitenkin USA:n reaalitalouden osalta huokaista helpotuksesta. Uudet tilaukset, tuotanto, tilauskanta ja vienti ovat kaikki kasvussa. Varastot ovat pienentyneet, joka indikoi hyvää menekkiä.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Omat Rahat Katsaus:FED:n kyyhkyset kiihdyttävät jenkkiosakkeita - älä osta!

Salkkusivu jossa lisätietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta -11.5%,  alusta (27-05-2010) +72.9%

Yleistä

Positiivinen kuukausi, joskin nousua tuli vain ensimmäisenä viikkona. FED-iä tulkitaan markkinoilla tällä hetkellä niin että koronnostoja ei ole lähikuukausina tulossa. Taala onkin heikentynyt ja S&P500 noussut muita pääindeksejä enemmän. Tämä siitä huolimatta että jenkkiyritykset ovat jo valmiiksi muita korkeammin arvostettuja. Japanissa yritysten luottamusta kuvaava TANKAN-indeksi heikkeni ja inflaatio pysyy sitkeästi nollan tietämillä. 

Dollarin lisäksi myös brittipunta on heikentynyt huomattavasti. Sitä painaa Brexit-pelot. Kävi niin tai näin kansanäänestyksessä uskon suurempien pörssiyritysten pystyvän pidemmällä tähtäimellä melko hyvin virittämään koneistoaan uuden tilanteen mukaiseksi. Brexit saattaa siis olla huono uutinen Britannian taloudelle, mutta ei niinkän suuryrityksille, joilla suurella osalla on jo toimintaa useassa maassa. Markkinoilla inhotaan aina ennen kaikkea epävarmutta. Oli tulos niin tai näin, uskon vaikutusten jäävän alkupaniikkien jälkeen melko pieniksi ja lyhytaikaisiksi. Kohta voi siis olla hyvä aika ostaa brittiläisiä laatuyhtiöitä. Tähän pitää palata eriksen.

Myös Hongkongin pörssi oli hieman muita positiivisempi viime kuussa. Kiinassa alkaa olla nähtävissä talouden kahtiajakoa: Savupiipputeollisuus on vaikeuksissa, kun teknologiateollisuus ja palvelut kahittyvät hyvin. Tämä on minusta positiivinen merkki, juuri tämä on ainoa suunta jonka avulla Kiinassa vähitelleen päästään parempaan tasapainoon. Pois investointivetoisesta vientiteollisuudesta, tilalle kotimaista palvelua ja laadukkaampaa kulutustavaraa ja ruokaa.

 

Yksityiset vuokranantajat ovat vuokralaisystävällisiä

Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälä vaatii vuokrankorotuksille stoppia sekä vuokraustoimintaan joko sääntelyä tai veronkorotuksia Lännen Median lehdissä julkaistussa haastattelussa.

Keskustelussa korostuu suuret institutionaaliset vuokratoimijat ja asuntorahastot, joiden toimintamalleissa on parantamisen varaa. Pienet yksityiset, alhaisempaa vuokraa perivät vuokranantajat ovat vapaarahoitteisten vuokramarkkinoiden suurin toimijajoukko (60% vuokra-asunnoista), muistuttaa Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva. Heitä ei saa rangaista suurten institutionalisten vuokrayhtiöiden sydämettömyydestä.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

USA:n osakemarkkinoilta ei ole odotettavissa suuria voittoja

Monet USA:n markkinoita seuraavat sijoittajat ovat jo kohta vuoden verran odottaneet merkittävää, noin 30% korjausliikettä. Osasyy näkyy oikeanpuoeleisessa kuvassa. USA:n osakekurssit ovat nousseet vuosien 2000 ja 2007 tapaiseen huippuun, yritysten voitot ovat historiallisen hyviä ja osakkeet kalliita suhteessa tulostuottoon. Muuta suuntaa ei näyttäisi olevan kuin alas tai vaakasuoraan. Merkittävää korjausliikettä ei kuitenkaan ole tullut lukuun ottamatta alkuvuoden ja loppussyksyn 10% kuoppia.

Osakemarkkinoiden hermostuneisuutta mittaava VIX indeksi antaa hieman lisää ymmärrystä. VIX-indeksi lasketaan Chicagon johdannaispörssin osakeoptioiden hinnoista, ja se mittaa osakemarkkinoiden käsitystä siitä, miten paljon osakkeiden hinnat vaihtelevat seuraavan 30 päivän aikana. VIX indeksi on hyvä antamaan ostosignaaleja. Kun VIX nousee merkittävästi yli arvon 20, on aika ostaa osakkeita. Silloin markkinoilla on paniikki ja osakeostot on lähes poikkeuksetta kannattanut ajoittaa noihin hetkiin.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Martti Tiuri kuollut

Radiotekniikan emeritusprofessori Martti Tiuri kuoli pääsiäisenä 90 vuoden iässä. Hän oli aikoinaan aloittelemassa tv-toimintaa Suomessa ja tuli etenkin kuulentojen aikaan suurelle yleisölle tutuksi tv-esiintymisissään. Vuosina 1983 – 2003 hän oli eduskunnan jäsen ja viime vaiheessa sen iäkkäin edustaja.

Tiuri uskoi vahvasti siihen, että Suomen tulevaisuus ei ole maaseudussa eikä maataloudessa vaan tekniikan kehittämisessä. Poliitikkona hänessä oli kohtalainen annos professorin tietämystä ja itsetietoisuutta omista tiedoistaan, mikä arroganssi ei tehnyt hänestä suuren yleisön suosikkia. Tämä on usein suorapuheisten asiantuntijoiden ongelma.

Tiuri itsekin ymmärsi ongelmien perussyyn ja vaati esim. linkin haastattelussa sitä, että myös luonnontieteet laskettaisiin mukaan yleissivistykseen, jolloin perusasioista ei tarvitsisi kinastella.  

Euro on pitkässä nousutrendissä

 

Mielenkiintoinen markkinatilanne sikäli, että kp-taite näyttää Euroopassa tulleen aika selvästikin, mutta jenkkipörssit ovat kurkottaneet viime päiviin asti ylemmäs. SP500 ja Dow Jones ovat ällistyttävän lähellä rekordiaan viime keväältä ottaen huomioon, millainen paniikki velloi kaikkialla pari kuukautta sitten. Sopinee irvailla, että kyllä se ennustettu Big Crash iski – tosin päinvastaiseen suuntaan kuin konsensusennusteet julistivat.

Europörssien vaisuutta selittää ainakin euro, jonka arvioin pari viikkoa sitten olevan teknisen analyysini perusteella pitkässä nousutrendissä. Pidän kiinni näkemyksestä, ja vahvistunut euro onkin edelleen, mihin oli tietysti vaikutuksensa Yellenin kyyhkyspuheilla. Joka tapauksessa euron trendi on ollut nouseva jo jonkun aikaa, ja pitkien indikaattorien perusteella ralli voi kestää ja voimistua vielä pitkään, sahaillen toki edestakaisin.

Fundaperusteeksi tähän käy se, että Fedin kiristyvä linja on osoittautunut odotettua hitaammaksi, ja ehkä EKP:n elvytyskin jäi sittenkin alle odotusten. Voi takana olla muitakin syitä.

Valuuttojen suhteen olen oppinut sen, että en kuvittele tietäväni niiden liikkeistä oikeastaan mitään muuten kuin teknisen analyysin perusteella. Osaan mielestäni jotensakin relevantisti ynnäillä osakkeiden hinnoittelua, mutta valuuttojen oikeasta tai väärästä hinnasta en osaa sanoa käytännössä mitään. Siitä huolimatta teen jonkin verran valuuttakauppaa, ja osumia on kohtalaisen hyvin - ihan puhtaasti teknisin perustein ja ajoituksin.

Enkä toisaalta tiedäkään, mitkä kaikki tekijät valuuttojen liikkeisiin vaikuttavat – enkä olettaakseni ole tässä radikaalisti eri asemassa kuin muut. Kun valuuttaeksperttien makroanalyyseja lukee, niin syitä liikkeisiin tuntuu olevan noin miljoona. Etkä koskaan voi tietää, mitkä niistä ovat oleellisempia kuin toiset – etkä varsinkaan sitä, millaisia odotuksia on leivottu kursseihin.

Suomi pääsee Palkansaajien mukaan 1,1% kasvuun

Suomen bkt kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia ja siten noin prosenttiyksikön hitaammin  kuin  euroalueen  bkt.   Tänä  vuonna  Suomen  bkt  kasvaa  1,1  prosenttia  ja  ensi  vuonna  1,3  prosenttia  selviää palkansaajajärjestöjä lähellä olevan Palkansaajien Tutkimuslaitoksen (PT) talousennusteesta.  Kilpailukykysopimus  alentaa  työvoimakustannuksia  tuntuvasti  jo  ensi  vuonna.  Odotukset  sopimuksen  työllisyysvaikutuksista  ovat  toiveikkaita. 

Videolla (26 min) julkistamistilaisuuden esitys.

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Treidaus ei sovi monille

Treidaus on aktiviteetti joka sopii ehkä yhdelle tuhannesta (tämä on arvioni, ei tieteellinen tosiasia). He ovat erityistapauksia joista tunnen henkilökohtaisesti yhden. Suurin osa paljon kauppaa tekevistä hyödyttää lähinnä verottajaa ja harvoja muita pelureita. Pelureista suurin osa tekee pidemmällä aikavälillä tappiota ja joutuu lopettamaan varojen puutteessa. En tiedä tarkasti kuinka moni joutuu jättämään leikin kesken, mutta pidemmällä aikavälillä arvioisin luvun olevan lähempänä sataa kuin viittäkymmentä prosenttia. Jotta ei menisi munkit ja pullat sekaisin niin tarkoitan niitä, jotka keskittyvät treidaamiseen. Tämä asia on pakko erottaa, koska suuri osa sijoittajista on loppujen lopuksi treidaajia tunteidenhallinnan vaikeuden vuoksi. Harvat keskittyvät sijoittamaan pitkällä tähtäimellä. Treidaajalla tarkoitan ihmistä joka keskittyy lähinnä miettimään enemmän osakkeiden hintoja kuin yritysten liiketoimintaa.

 

Olen välimallin mies, mutta pyrin pitkän tähtäimen sijoituksiin

 

Itsekin kuulun porukkaan, vaikka haluaisin pystyä psyykkaamaan itseni toisenlaiseen sijoittamiseen. Pitkäikäisin sijoitukseni taitaa tällä hetkellä olla PKC jota olen omistanut noin neljä ja puoli vuotta. Alkuperäisestäkin sijoituksesta minulla on jäljellä kolmasosa, joten sekin sijoitus on pienentynyt. Toivottavasti pystyn jatkossa keskittymään ensisijaisesti osakkeiden ostamiseen. Uskoisin pikkuhiljaa kehittyväni, mutta saa nähdä miten tulee käymään. Ihminen on tunteidensa orja. Tämä tosiasia on pakko myöntää, koska ilman sen hyväksymistä tulee hetkiä jolloin otan turpiini vaarallisesti. Jos joku luulee olevansa poikkeus niin on lähes sadan prosentin varmuudella väärässä.

 

Valtio voisi EVA analyysin mukaan keventää yritysomistustaan

Valtio voisi saada jopa 20 miljardin euron tulot yksityistämällä valtionyhtiöitä ja myymällä kaupallista toimintaa harjoittavia yhtiöitään. Suurin osa myyntituloista, yli 11 miljardia euroa, tulisi valtion omistuksista pörssiyhtiöissä, joilla ei enää ole strategista merkitystä todetaan EVA Analyysissa Laiska jättiläinen - Viisi syytä miksi valtion omistuksen keventäminen hyödyttäisi Suomea. Analyysin on kirjoittanut päätoimittaja emeritus Hannu Leinonen.

Leinonen käy analyysissa läpi valtionyhtiöitä, jotka olisi syytä myydä kokonaan tai osin.

- Valtio voisi luopua kokonaan esimerkiksi Sammon, Stora Enson ja Metson osakkeistaan sekä myydä noin puolet omistuksistaan Fortumissa, Nesteessä ja Finnairissa, hän listaa.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

YLE ajankohtaisohjelmat dominoivat poliittista mielipiteenmuodostusta

Suomalainen tiedonvälitys on poliittisten asiaohjelmien osalta yksipuolistunut. Noin 75 prosenttia kansasta saa näkemyksensä poliittisesti ajankohtaisista asioista YLE asiaohjelmien kautta. Näitä asiaohjelmia juontaa parikymmentä henkilöä, joiden näkemykset ohjaavat kysymyksenasettelua ja sitä ketä haastatellaan ja minkälaiseen valoon mikin näkemys asettuu.

MTV ei tuota poliittisia asiaohjelmia ja niinpä ainoa televisiotoimitus, jonka kautta poliittisia aiheita käsitellään on käytännössä YLE. Ja monopolilla on aina, hyvinkin toteutettuna, kääntöpuolensa. YLE on eduskunnan ohjauksessa ja sikäli sen tulisi edustaa kansan mielipidettä. Mutta se ei takaa oleellista. YLE ajankohtaisohjelmien toimituskunnasta, ohjelmasisällöstä ja sen tavasta tuoda erilaisia asioita esille vastaa kuitenkin yksi, samaan lounaspöytään sopiva organisaatio joka käytännössä ohjaa sen miten suomen kansa eri asioista ajattelee.

Tuo melko pieni organisaatio on tehnyt sinänsä hyvää työtä, mutta se on tehnyt myös virheitä. Vuosia oli tapana, että jos poliittinen koneisto tuottaa jonkin muutosehdotuksen niin YLE asiaohjelmat haasta tuota ehdotusta raivoisasti marssittaen esiin jos jonkinlaisia pienryhimiä, joiden etuja tällä muutoksella loukataan. Ei ihme että poliittinen päätöksenteoko on jumiutunut ja jotain aikaan saaneet poliitikot saavat huomata kannatuksensa murentuneen ja kansan kaikonneen heidän takaansa. Muutokset eivät sellaisessa ilmapiirissä etene.

Vertaislainayhdistys perustettu lobbaamaan alan etuja

Vertaislaina on henkilöltä henkilölle (tai yritykselle) välitetty laina, jonka välittää vertaislainayritys. Välitystoiminnasta maksetaan vertaislainayritykselle palkkio. Lainan riskit ja tuotot tulevat lainaajalle. Vertaislainaa hakevat usein sellaiset henkilöt tai yritykset, jotka eivät syystä tai toisesta saa pankkilainaa tai muuta rahoitusta.

Suomalaiset vertaislainayritykset, Fixura Ab Oy, Vertaislaina Oy ja Fellow Finance Oyj päättivät Helsingissä 22.3.2016 pitämässään kokouksessa perustaa Vertaislainayhdistys r.y:n. Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää vertaislainaamisen käytäntöjä, lisätä tietoisuutta vertaislainaamisesta sekä edistää vertaislainaamisen ympärillä käytävää yhteiskunnallista keskustelua.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Rikos ja rangaistus; syy, seuraus ja vastuu

Porvoon tuomiokirkko on isänmaamme historian tärkeimpiä rakennuksia

 

18-vuotias askolalainen Kalle Johan Ernesti Holm sytytti Porvoon tuomiokirkon katon tuleen 29. toukokuuta 2006. Järkevää syytä teolle ei tietenkään ollut. Taustalla oli ilmeisesti lähinnä humala ja jokin epämääräinen uskonnonvastaisuus.

Julkisuudessa on runsaasti voivoteltu Holmin asemaa. Nuorelle miehelle lyötiin 6 vuotta vankeutta ja 4 miljoonaa euroa vahingonkorvauksia. On tietysti totta, että Suomea ei järkevästi rakennetta sillekään, että 18-vuotiaalta viedään ulosottovelkojen takia motivaatiota käydä töissä. Toisaalta on mahdotonta ymmärtää, ettei yksilöllä olisi vastuuta teoistaan. Pitäisikö kaikilla 18-vuotiailla olla oikeus tuottaa miljoonavahinkoja?

Lisäksi kiinnittäisin huomiota siihen, että suomalaisilla on käsittämättömän suuri musta aukko kaikkeen humalatilaan liittyvään. Tekijät itsekin ovat valmiita leuhkimaan kaikilla mahdollisilla humalassa töppäilyillä pois lukien enintään sukurutsaus. Muut ihmiset sympatisoivat perässä. Viina on viisasten juoma ja kaikenlaisten Holmien olisi parasta pysyä pulloruokinnasta kaukana.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Omat Rahat: Kalankasvattajissa potentiaalia?

Bakkafrostin kalankasvatuslaitos Färsaarilla.

Lohen hinta on ollut viime aikoina nousussa viime vuoden pohjamudista. Laajat tautiepidemiat ovat haitanneet Chilen kalankasvatusta. Toinen suuri kasvattajavaltio Norja hyötyy tietenkin tilanteesta

Viime viikolla Fish pool indeksi oli 61 NOK kun viime vuonna pitkään pysyttiin 40 NOK tienoilla. Myös Pidemmät futuurihinnat ovat olleet nousussa. Tämä tietenkin sataa norjalaisten kalankasvatusyritysten laariin. 

Ongelma on tietenkin se että tämä ei ole mikään salaisuus. Yritysten pörssikurssit ovat olleet jo pitkään kasvussa.

 

Käyttäjän J.Vahe kuva

Rothschildien alku

Kun kommenteissa hiljattain viitattiin ko. sukuun, laitan kovaleffillä valmiina olleen oheisen tekstin pääsiäislukemistoksi.

Ko. pankkiirisuvun vaiheisiin liittyy aina tarina siitä, miten he saivat 1815 tietoonsa Waterloon taistelun tuloksen ennen muita ja hyödynsivät tietoa.

En sulje pois sitä mahdollisuutta, että finanssimarkkinat olisivat tuolloinkin voineet arvioida väärin sotilaspoliittista tilannetta, mutta juuri muuta merkittävää en tarinassa näe.

Yleisesti nimittäin katsotaan Napoleonin satapäiväisen keisarikunnan olleen alusta asti täysin tuhoon tuomitun hankkeen. Järkevimmät Napoleonin marsalkoista eivät enää häneen liittyneet.

On myös erittäin helppo spekuloida silläkin vaihtoehdolla, että Napoleon olisi lyönyt Wellingtonin Waterloossa. Tällöin jopa Wellingtonilla olisi ollut lähempänä Englannin kanaalin rannikkoa lisäjoukkoja, jäljellä olisi ollut Preussin armeija ja paikalle olisivat rientäneet Itävallan ja Venäjän armeijat. (Juuri näiden viime mainittujen takia Napoleon niin kovaa kiirettä pitikin, ettei saanut omaa armeijaansa kunnolla edes kokoon.) Lähteet: esim. Chandler ja ko. kartasto

Näin ollen tarina Waterloosta on vain hyvä esimerkki anglosaksisen populaarikulttuurin liian suuresta vaikutuksesta.

Käyttäjän Toni Veikkolainen kuva

Vakuutuspohjaisessa sijoittamisessa on ongelmansa

Suomalaiset tiedotusvälineet ovat nykyisen hallituksen aikana pitäneet tuon tuostakin esillä vakuutuskuoriin liittyviä asioita. Vähemmän puhutaan kapitalisaatiosopimuksista, jotka lasketaan juridisessa mielessä vakuutusten piiriin, vaikka niissä ei olekaan varsinaista edunsaajaa säästö- ja sijoitushenkivakuutuksista poiketen. Käytännössä vakuutuspohjaisten sijoitustuotteiden alle voi sijoittaa joustavasti hyvinkin monenlaista omaisuutta osakkeista aina obligaatioihin saakka.

Vakuutuspohjaista sijoitustoimintaa on arvosteltu siitä, että verot maksetaan vasta kun tuotot otetaan ulos. Toki näinhän tilanne on myös kasvuosuuksiin perustuvissa rahastoissa, jotka eivät jaa osinkosidonnaista tuottoa vaan sijoittavat mahdolliset tuotot uudelleen. Tiedot rahastojen ostoista ja myynneistä kuitenkin välittyvät verottajalle, ja pääomaverotuksessa on mahdollisuus tasata voittoja tappioilla vuosien mittaan. Sijoittajan pitää kuitenkin seurata tilannetta, jotta tappiot eivät pääse vanhenemaan verotuksessa. Toki tappioiden vanhenemiseen liittyvät säännöt pätevät pitkälti osakkeisiinkin, mutta niistä osingot maksetaan ulos sijoittajan mielihaluista riippumatta, ja verotusta pystyy säätelemään lähinnä ajoittamalla oikein osto- ja myyntitapahtumia, joita toki verotetaan ankarammin kuin pörssilistattujen yhtiöiden osinkotuottoa.

Kp-taitteelta haisee

Olen jo muutaman viikon pitänyt ilmeisenä, että kp-trendi on kääntymässä, ja tietysti mitä pidemmälle mennään sen varmempaa se on. Nyt taite vaikuttaa ainakin Euroopassa jo tapahtuneen, vaikka en ylettömästi yllättyisi vielä lyhyestä ripeästä rallistakaan. Viikko-oskillaattorit ovat kuitenkin jo laskussa, joten taite ei ilman ihmettä ainakaan kaukana ole. Möin jo omia pelipapereitani pois, ja ajoitus vaikuttaa osuneen.

Jos aikoo spekuloida arvopapereilla niin ajoitus on elintärkeää, muutama viikko on markkinoilla yleensä jo ikuisuus. Nyt en tietenkään puhu holdauksesta, jota itse valtaosin harrastan. Mutta on ajoituksella siinäkin toki merkitystä. Kuten Warren Buffet sanoo: ole pelokas kun muut ovat ahneita, ja ahne kun muut pelokkaita. Sijoittaminen vaatii kylmäpäisyyttä ja omaa arvostelukykyä. Jos näitä ”tunnelmien rauhoittumisia” odottaa ostoksille mennäkseen, niin maksaa tarpeettomasti, ja aktiivisessa kaupassa ottaa turpaansa raikkaasti.

Toista kuukautta ralli on joillakin markkinoilla kestänyt kuten markkinan pohjassa pidin ilmeisenä. Markkinoiden mekanismit kuten kp-trendien kesto eivät oleellisesti muutu olkoot olot mitkä tahansa. Markkinapaniikeissa se vain unohtuu ällistyttävän monilta ammattilaisiltakin, vaikka heidän jos kenen se pitäisi tietää.

Aika onnistuneina pidän ennusteitani. Eurostoxx nuolaisi 350 pistettä, öljy puhkaisi 40 taalaa, eikä kupari jäänyt kauas 2,4 taalasta.

EKP ei saanut kursseja nousuun, vaikka ohjelma oli odotettua tuhdimpi. Joka tapauksessa tämäkin tapaus todistaa, että makropoliittisia päätöksiä ei pidä jäädä odottamaan, vaan ne on ennakoitava. Kun päätökset tulevat, on ne jo hinnoiteltu markkinoille sikäli kun ne eivät sisällä suuria yllätyksiä.

Sama pätee yleensä makrouutisiin. Viime viikollahan saatiin euroalueelta myönteisiä uutisia, kun ostopäälliköiden mielialat olivat kohentuneet.

Eläkkeiden kasvattamista vaativa kansalaisaloite eduskuntaan

Eläkkeiden kasvattamista vaatinutta kansalaisaloitetta on tukenut yli 82'000 kansalaista ja se tulee eduskunnan käsittelyyn viimeistään ensi syksynä. 

Työeläkevakuuttajia edustavan Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes on blogissaan huolestunut siitä, että meillä ei kerta kaikkiaan ole varaa antaa aivan kaikkea yhdelle sukupolvelle. Nyt työssä oleville nuorillekin olisi hyvä jättää edes pieni eläke. Suvi-Anne Siimes kiinnittää huomiota siihen, että vuonna 2017 voimaan astuva eläkeuudistuksemme on eläkeläisiä kohtaan antelias. Kaikkien muiden tulotasoa joudutaan tulevina vuosina leikkaamaan, mutta eläkeläiset säilyttävät tulotasonsa. Jo maksussa olevia eläkkeitä ja kertyneitä eläkeoikeuksia ei leikata myöskään ensi vuoden alussa. 

Poliittisesti riskialttiit maat antavat sijoittajalle hyvän tulostuoton

Kreikkalaiset osakkeet ovat alennysmyynnissä ainakin jos katsoo yritysten tuloksia suhteessa pörssikursseihin. Pörssiarvolle saa siellä noin 17% tulostuottoa.

Yleisesti osakkeille saa piksun maaindeksivertailun mukaan noin 7% tulostuottoa, joka on hyvää tasoa, jos sitä vertaa valtionlainojen korkoihin. Jopa velaksi voi kannattaa ostaa osakkeita.

Poliittiset riskit ovat vahvasti hinnoissa

Sijoittajat pelkäävät poliittista riskiä ja vähänkään poliittisesti epävakailta alueilta saa edullisia osakkeita. Näitä ovat Kreikka, Venäjä, Turkki, Egypti ja Kiina, joiden kaikkien tulostuotto on runsaat kymmenen prosenttia. Osa peloista on aiheellisia. Poliittinen riski voi toteutuessaan tehdä todella pahaa jälkeä. Suomen osakemarkkinoiden tuotto on tässä vertailussa keskimääräistä tasoa. Osakkeistamme saa saman suuruista yli 6% tulostuottoa kuin saksalaisista osakkeista. USA näyttää kalliilta. Tuotto on 5,5% tasoa - samaa suuruusluokkaa kuin paikallisten yrityslainojen nimellistuotto. USA:n osakemarkkinat ovatkin tämän mukaan aika lailla oikeaan arvoonsa hinnoiteltuja eikä hinnoittelu kestä talouden kasvuvauhdin hidastumista.

Keskimääräinen eläke on 1613€

Suurimmat keskimääräiset kokonaiseläkkeet maksettiin Uudellamaalla Kauniaisissa, pienimmät Etelä-Pohjanmaalla Isojoella. Suomen eläkeläisvaltaisimmat maakunnat sijaitsevat Itä-Suomessa. Vähiten työkyvyttömyyseläkeläisiä on Ahvenanmaalla.

Keskimääräinen kokonaiseläke oli viime vuonna 1 613 euroa kuukaudessa. Miehet saavat keskimäärin suurempia eläkkeitä kuin naiset. Miesten keskieläke vuonna 2015 oli 1 829 euroa kuukaudessa, naisten 1 434 euroa. Naisten eläke oli keskimäärin 78 prosenttia miesten eläkkeestä. (Video:  Mikä on keskieläke? )

Tiedot kuvaavat vuoden 2015 lopun tilannetta ja perustuvat Eläketurvakeskuksen ja Kelan yhteistilastoon.

Nordean ennusteen mukaan Suomi tarvitsee 15% kustannusleikkauksen

Suomella on suuria vaikeuksia täyttää eurojäsenyyden vaatimuksia. Nykyisen kaltaisissa muusta euroalueesta poikkeavissa talousongelmissa Suomen olisi kyettävä sisäiseen devalvaatioon, kun ulkoinen devalvaatio on jäänyt pois politiikkavalikoimasta. Suomen päätöksenteko taipuu kuitenkin uudistuksiin liian hitaasti ja liian vähän, joten talous jää tulevaisuudessakin jälkeen euroalueen kehityksestä.

- Yhteiskuntasopimus on jäämässä torsoksi. Siitä on turha odottaa viennin parantajaa tai luottamuksen palauttajaa ennusteajanjaksolla. Euroeroakaan ei kannata haikailla, koska pitkä eroprosessi toisi suunnatonta epävarmuutta. Parempi vaihtoehto on jatkaa uudistuksia eurojäsenenä vaikeuksista huolimatta, toteaa pääekonomisti Aki Kangasharju.

Sivut

Tilaa syöte RSS - blogit