Hyppää pääsisältöön

Artikkelit aikajärjestyksessä

Valtio-omistajuus muistuttaa skitsofreniaa: tapaus Altia

Posted in

Edellinen eduskunta siunasi jo valtion viinatehtaan Altian myymisen, mutta tämä hallitus tuskin sitä toteuttaa, koska keskusta vastusti hanketta jo oppositiossa. Altia on oivallinen esimerkki valtion tempoilevasta omistajapolitiikasta, joka muistuttaa skitsofreniaa tai ainakin vakavaa neuroosia, jossa ihmistä repivät voimakkaat sisäiset ristiriidat. Ne estävät johdonmukaisen toiminnan, mutta se on tietysti politiikalle ominaista ylipäänsä, koska yhteiskunnan sisäiset etu- ja arvoristiriidat muokkaavaat politiikkaa puolueiden kannatuksen heiluessa vaaleista toiseen. Niin demokratian pitää tietysti toimiakin, mutta omistajapolitiikassa se johtaa usein surkuhupaisaiseen veivaamiseen tavoitteiden heitellessä kuin karusellissa.

Altia pistettiin myyntilistalle, koska sen kannattavuus on heikko ja alkoholimarkkinoista on tullut kansainvälistymisen myötä vaikea ala. Jos omistaja ei saa yritystä tuottamaan, kannattaa se myydä, kun siitä vielä jotain saa. Paras vaihtoehto on saada toiminta kannattavaksi, mutta se ei välttämättä onnistu kuin omistajaa vaihtamalla, koska omistajuuskin vaatii osaamista. Jos se on syystä tai toisesta kadonnut vaikkapa olosuhteiden voimakkaaseen muutokseen kuten Altian tapauksessa, tosiasiat on paras tunnustaa.

Keskiarvo: 4 (7 arviota)

Suomalaiset peliyritykset kasvavat räjähdysmäisesti

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

    Suomalainen ohjelmisto- ja IT-palveluala kasvoi 20,6 % vuonna 2014. Kasvu oli pitkälti pienten ja keskisuurten sekä peliyritysten ansiota. Monet pörssiyritykset kamppailevat edelleen yrittäessään uudistua toimialan rakennemuutoksessa.

Toimiala kasvoi kokonaisuudessaan 20,6 %. Sen sisällä pelkästään peliala vastasi kahdesta kolmasosasta ohjelmistoalan kasvusta. Myös muiden ohjelmistoyritysten liikevaihto kasvoi seitsemän prosenttia, mikä on hieman enemmän kuin globaalien ohjelmistomarkkinoiden kasvu keskimäärin.

– Joukko ohjelmistoyrityksiä on hienosti onnistunut hyödyntämään digitaalisen jakelukanavan sekä IT:n kuluttajistumisen tuomat mahdollisuudet, Ohjelmistoyrityskartoituksen päätutkija Eetu Luoma Jyväskylän yliopistosta sanoo.

Digitaaliset palvelut tuovat menestystä, osaamista pitää uudistaa

Suurempien tietotekniikkayritysten liikevaihto laski 2,2 %, verrattuna edellisvuoteen. Liikevaihdon supistuminen vaikuttaa kuitenkin pysähtyneen, ja osa Helsingin pörssiin listatuista IT-palveluyrityksistä myös kasvatti liikevaihtoaan.

Keskiarvo: 4 (8 arviota)

Kokeile oletko intuitiivinen ajattelija vai järkiajattelija?

Käyttäjän Heikki Matias Luoma kuva
Posted in

Kesälomien alla pieni koe on paikallaan. Voit ilahduttaa sukua ja ystäviä  loman ajan ja ja työkavereita elokuuussa. Lisäksi voit tulla paremmaksi sijoittajaksi.

Koe alkaa.

Ota kynä ja paperia ja kirjoita vastaukset.

  • Pingismaila ja pallo maksavat yhteensä 1,10 €. Jos maila maksaa 1 €:n enemmän, paljonko maksaa pallo?

Jatketaan toisella kysymyksellä.

  • Vaatetehtaassa viisi konetta valmistaa viisi paitaa tasan viidessä minuutissa. Kuinka kauan kestää sadalta koneelta valmistaa sata paitaa?

Ja kolmas kysymys.

  • Lammessa kasvaa lumpeita. Joka päivä lumpeiden peittämä ala kaksinkertaistuu. Jos kestää 48 päivää, että lampi on täysin lumpeiden peitossa niin kuinka monta päivää kestää, että lampi on puoliksi lumpeiden peitossa?

Intuitiiviset vastaukset ovat kymmenen senttiä, sata minuuttia ja kaksikymmentäneljä päivää.

Ne ovat vääriä vastauksia.

Lue oikeat vastauksen ja mitä tulokset kertovat!

Klikkaa tähän!

Keskiarvo: 2.9 (9 arviota)

Palkansaajaa hemmotellaan 5% yrittäjää pienemmillä veroilla

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Työntekijän veroaste on tasan viisi prosenttiyksikköä matalampi kuin yrittäjän, jolla on sama tulotaso. Tähän tulokseen päädytään, kun otetaan huomioon ansio- ja pääomatuloista maksettavat verot sekä lakisääteiset vakuutusmaksut. Tulotasona on käytetty yrittäjien keskimääräisiä veronalaisia tuloja, jotka olivat 46 141 euroa vuonna 2013. Yrittäjän veroaste oli 33,8 prosenttia ja palkansaajan 28,8 prosenttia.

Työntekijän ja yrittäjän erilainen verokohtelu (Lähde:  Yrittäjän tulot ja verot selvitys)

Keskiarvo: 3.7 (6 arviota)

Luotonkysynnän piristyminen on merkki toiveikkuuden palaamisesta

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Finanssialan Keskusliiton tuoreen Pankkibarometrin mukaan pankinjohtajat arvioivat kotitalouksien luotonkysynnän olevan selvästi piristymässä. Luotonkysynnän arvioidaan olevan vilkkaampaa kuin vuosi sitten sekä kuluvalla että seuraavalla vuosineljänneksellä. Etenkin oman asunnon hankintaan ja peruskorjausta varten otettujen lainojen kysyntä on kasvussa.

Kotitalouksien sijoitushalukkuus on myös edelleen kasvussa. Osakkeet ja osakerahastot ovat suosituimmat sijoituskohteet ja vakuutussäästäminen ja asuntosijoittaminen kiinnostavat kotitalouksia. Talletusten suosio sijoituskohteena on hiipunut jo pidemmän aikaa.

”Matala korkotaso houkuttelee etsimään sijoitustuottoja talletuksia riskipitoisemmista tuotteista. Kotitaloudet sijoittavat nyt ahkerasti rahastoihin ja erilaisiin vakuutussäästötuotteisiin”, summaa analyytikko Elina Salminen Finanssialan Keskusliitosta.

Keskiarvo: 4 (4 arviota)

Verenpaine nollassa

Käyttäjän J.Vahe kuva

Aivan ensimmäiseksi haluaisin kiinnittää huomiota päästrategi Jussi Hyödyn linkissä olevaan kirjoitukseen ja kehottaisin lukemaan linkin tekstin pian, sillä Talentumilla on ikävä tapa arkistoida piiloon vanhempia tekstejä.

Olen ennenkin pitänyt Hyödyn tekstejä hyödyllisinä, mutta tällä kertaa minua ilahduttaa se, että hän on kirjoittanut aivan samoista asioista, jotka minua ovat jo kauan vaivanneet. Muotoilen kuitenkin käsitykseni itse ja haen perustelut muualta.

Joku lienee omaksunut käsityksen, että koron perinnän kielto uskonnollisista syistä Euroopassa keskiajalla tukahdutti taloudellisen kehityksen. Tällainen käsitys on tyypillinen tilanne, jossa syy ja seuraus menevät täysin sekaisin.  Keskiajalla ei nimittäin ollut juurikaan taloudellista kasvua, joten koron perinnällä ei ollut edellytyksiä. Tällä reaalitaloudelliselle tilanteelle vain haettiin perusteluita uskonnon opinkappaleista. Ja kun renessanssin aikoihin tilanne muuttui, korostakin tuli sallittu.

Keskiarvo: 4.6 (8 arviota)

Osakemarkkinoiden kesädroppi on jossain määrin säännöllinen ilmiö

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Piksu Toimitus kirjoitti maaliskuussa artikkelin Suomen pörssin keskimääräisestä kesädropista, joka on yleensä 4% suuruusluokkaa, kun osinkoja ei oteta huomioon. Mutta miten muualla?

Oheisessa kuvassa on S&P 500 indeksin keskimääräiset kuukausimuutokset viimeisten 60 vuoden ajalta. Kesädroppi-ilmiö näkyy myös S&P 500 indeksissä. Kesän lomakaudella kurssit kehittyvät heikosti.  Mutta kesädropin pahimmat hetket ajoittuvat maailmalla myöhempään, suurin pudotus on vasta syyskuussa. Viime vuosiin ajoittuneet lokakuun dropit näyttäisivät sen sijaan sattumalta ainakin kun tarkasteluperiodiksi otetaan viimeiset 60 vuotta. 

Keskiarvo: 4 (5 arviota)

Kaivopuiston keisarit

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa Juha Kasanen

Uuden tutkimuksen mukaan Kaivopuistossa asuvilla on enemmän pörssivarallisuutta kuin vaikkapa Purnujärvellä asuvilla. Tutkimus on tehty Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa. Tutkimustulos tuntuu niin itsestään selvältä, että ensimmäinen ajatus on, miksi tällaista asiaa pitää edes tutkia. Tiedämme, että Kaivopuistossa asunnot maksavat moninkertaisesti Purnujärveen verrattuna. Tästä voimme päätellä, että Kaivopuistossa asuvat ovat todennäköisesti varakkaampia kuin purnujärveläiset. On siis todennäköistä, että kaivopuistolaiset omistavat myös enemmän osakkeita kuin purnujärveläiset. Uskaltaisin jopa viedä ajatusketjua niin pitkälle, että Kaivopuistossa asuvat ajavat myös kalliimmilla autoilla.

Keskiarvo: 4.2 (25 arviota)

Grexit savuaa jo - ja saattaa kärähtääkin

Posted in

Arvioin toukokuun alussa Grexitin olevan lähempänä kuin koskaan, ja sitä se jo todella on. En tiedä mikä on sen todennäköisyys, mutta tuskin kaukana 50 prosentista. Median mukaan kreikkalaisten kirkas enemmistö haluaa pysyä eurossa, mutta Syriza ei välttämättä näe asiaa siten, vaikka itsekin olen niin etupäässä uskonut – kuten useimmat europäättäjätkin, oletan.

Euromaat laskevat sen varaan, että ilman uutta luottoerää ja EKP:n hätärahoitusta Kreikan valtio ja pankkijärjestelmä ajautuvat maksukyvyttömäksi, ja omaan valuuttaan paluu johtaisi liian raskaaseen talouskaaokseen. Syrizan kova peli tulkitaan bluffiksi. Kreikan hallitus taas laskee sen varaan, että sen lähtö tulee euromaille liian kalliiksi. Se jättäisi maksamatta muut kuin yksityisten sijoittajien omistamat velat, jolloin euromailta jäisi saamatta 160 miljardia. Valtiovarainministeri Varoufakis ynnäilee, että Grexit maksaisi kaikkiaan tuhat miljardia euromaille, kun mukaan lasketaan markkinapaniikista aiheutuneet kustannukset.

Keskiarvo: 4.6 (10 arviota)

Maailmantalouden kasvuvire heijastuu vähitellen Suomeen

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Maailmantalouden nousu vauhdittuu Danske Bankin suhdannekatsauksen mukaan heikon alkuvuoden jälkeen. USA toimii globaalin kasvun moottorina, mutta myös euroalue, Kiina ja Japani kasvavat. Kasvua ruokkivat alhainen öljyn hinta, finanssipolitiikan tasapainottuminen, kevyt rahapolitiikka ja rahoitusolojen kohentuminen.

Euroalueella toipumista vauhdittaa selvästi heikentynyt euron arvo, joka tukee vientisektoria. Keskeisin kasvun lähde on kuitenkin yksityinen kulutus. Työllisyys kohentuu ja inflaation vauhdittuu vähitellen. Patoutunut investointikysyntä purkautuu hitaasti. Kreikka pysyy riskinä.

Kokonaistuotannon kasvu (Lähde: Danske Bank:n suhdannekatsaus)

Suomi irtautuu vähitellen taantumasta; kokonaistuotanto jää alle vuoden 2008 tason

Maailmantalouden myönteinen kehitys heijastuu Suomeen ja talous irtautuu taantumasta, mutta ei pääse tukevaan kasvuun vielä 2015-2016, ennustavat Danske Bankin ekonomistit tuoreessa suhdannekatsauksessaan. Haasteita talousnäkymille aiheuttavat nouseva työttömyys, investointien vähäisyys ja julkisen sektorin säästöt. Vankempi talouskasvu vaatii hallituksen suunnittelemien uudistusten, kuten esimerkiksi soten ja yhteiskuntasopimuksen, onnistumista.

Keskiarvo: 4.3 (4 arviota)

Suomen taantumalle ei nopeaa loppua; suhdanteet maailmalla heikkenevät

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kolmoistaantumalle ei näy nopeaa loppua. Suomen uudella hallituksella onkin edessään iso savotta talouden elvyttämiseksi. Hallitusohjelman kärkihankkeiden varaan lasketaan nyt paljon.

LähiTapiolan tekemän suhdannekatsauksen mukaan maailmantalouden kasvu hidastui alkuvuonna ja teollisuusmaiden suhdanteiden ennustetaan heikkenevän myös loppuvuonna. Kokonaisuudessaan tästä vuodesta on tulossa odotettua heikompi.

– Suhdanneluonteista elpymistä ei tapahdu, koska Suomen ongelmat ovat pitkälti rakenteellisia. Talouden pitkän aikavälin kasvua rajoittaa se, että maamme on ylivelkaantunut, kilpailukyky on heikko, tuotantorakenne yksipuolinen ja väestö ikääntyy, summaa LähiTapiolan pääekonomisti Jari Järvinen syitä pitkään jatkuneeseen taantumaan.

Finanssikriisin jälkeinen kasvu on ollut hidasta myös muissa teollisuusmaissa. Korot ovat alhaalla ja työttömyysluvut ylhäällä.

– Normaalisti Suomi elpyisi taantumasta teollisuusmaiden etujoukoissa, mutta nyt olemme valitettavasti pudonneet kelkasta, Järvinen sanoo.

Hallitusohjelma lupaa kasvupotentiaalia

Suomen vastavalitulla hallituksella on edessään kova työ talouden elvyttämiseksi. Jari Järvinen näkee kuitenkin hallitusohjelmassa monia kasvun, kilpailukyvyn ja työllisyyden kannalta positiivisia asioita.

– Hallitusohjelman kärkihankkeisiin kuuluu muun muassa osaamisen ja koulutuksen sekä digitalisaation edistäminen. Lisäksi luvataan parantaa pienten ja keskisuurten yritysten rahoitusta. Toteutuessaan nämä toimet ovat omiaan vahvistamaan Suomen talouden pitkän aikavälin kasvupotentiaalia, Järvinen sanoo.

Keskiarvo: 4.3 (4 arviota)

Pörssiyhtiömme ovat työmarkkinajärjestöjen harjoittamassa omistajaohjauksessa

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Jos pitäisi valita viimeisen sadan vuoden ajalta talouteemme eniten vaikuttanut laulu, niin se olisi varmaan oheinen Kristiina Halkolan vuonna 1969 esittämä laulu 20 perheestä.

Tämä laulun taustalla vaikuttanut ajattelutapa johti siihen, että suomalainen tuotantokoneisto siirrettiin tärkeimmiltä osiltaan työmarkkinajärjestöjen, valtion, kuntien ja säätiöiden harjoittamaan omistajaohjaukseen. Siirto tapahtui nostamalla yksityisomistajien verotusta ja antamalla verohelpotuksia säätiöille ja työmarkkinajärjestöjen hallitsemille eläkevakuutusyhtiöille ja aika hoiti loput. Tuotantokoneiston yksityisomistus on tänä päivänä siedettävän pientä verrattuna muuhun pääomaan.

Yhdeksän suurimman pörssiryrityksen neljä suurinta omistajaa (esimerkki siitä mikä on meille tyypillistä)

Laulu 20 perheestä sisältää ajankohtaisen uudistusehdotuksen

Kristiina Halkolan laulu kannattaa kuunnella tarkoin - siinä on edelleen pätevä viesti meille tämän päivän suomalaisille.  Laulussa vaaditaan eduskunnalle tuota omistajavaltaa, kun taas vallitseva tilanne on toinen. Suurimmat pääomat, eläkevarat (180Mrd€) on työeläkelaissa määrätty työmarkkinajärjestöjen harjoittaman omistajaohjauksen piiriin.

Keskiarvo: 4.5 (6 arviota)

Omat Rahat: Etelä-Afrikkaa lisää salkuun

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Valuuttojen keskinäinen tasaipaino on viime aikoina muuttunut merkittävästi. Euro ei ole enää selkeästi heikko. Etenkin Etelä-afrikan Randi ja Jeni ovat selkeästi aikaisempaa halvempia kuin ennen.

Omassa salkussani randi paino on alhainen, joten nyt on sopiva hetki katsastella uusia sijoituksia. Ainoa salkusta löytyvä yhtiö tällä hetkellä on huonekalikauppias Lewis Group.

Aloitan tavaomaiseen tapaani FT:n erinomaisesta osakescreeneristä josta valitsen edullisia yhtiöitä (p/e<15, p/cf<12). Aölla muutamia kiinnostavia:

Keskiarvo: 3.8 (8 arviota)

Piksun eps ennusteet auttavat oikeiden sijoituskohteiden valinnassa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Piksun analyysit osiossa on ennusteet Suomen suurten ja keskisuurten yritysten tulosten kehittymisestä. Herää kysymys: kuka ennusteet on tehnyt? Ennusteita ei ole tehnyt kukaan henkilö vaan markkinat. Piksun eps ennusteet ovat visualisointi siitä miten osakekohtaisen tuloksen tulee kehittyä, jotta nykyinen pörssikurssi on perusteltavissa.

Piksun eps ennusteet ovat yksinkertaisia ja helposti ymmärrettäviä

Jos piksun eps ennusteessa yrityksen osakekohtainen tulos (eps) näyttää laskevan, niin kyseessä on potentiaalinen ostokohde. Jos olet sitä mieltä, että kyseisen yrityksen tulos ei tule lähivuosina laskemaan niin paljon kuin piksun eps ennuste näyttää, niin silloin osaketta kannattaa ostaa. Markkinat ovat silloin todennäköisesti aliarvostaneet kyseisen osakkeen.

Oheisen kuvan Citycon on potentiaalinen ostokohde. Osakkeen osakekohtaisen tuloksen tulee laskea noin 20% jotta Citycon:n nykyinen pörssikurssi on perusteltavissa. On luonnollisesti sinun tehtäväsi sijoittajana arvioida tuleeko Citycon:n osakekohtainen tulos laskemaan näin paljon ja tehdä päätöksesi sen perusteella. 

Jos piksun eps ennusteessa yrityksen tulos näyttää nousevan ripeässä tahdissa ja olet sitä mieltä että tuo on epärealistista niin osake on silloin todennäköisesti hinnaltaan yliarvostettu. Sitä kannattaa silloin myydä tai ainakaan tuota osaketta ei kannata ostaa.

Oheisen kuvan Alma Media on potentiaalinen myyntikohde. Osakekohtaisen tuloksen tulee lähivuosina kasvaa noin 70%, jotta nykyinen pörssikurssi olisi perusteltavissa. Onko tämä realistista? Tähän kysymykseen tulee sinun vastata. Jos olet sitä mieltä ettei ole realistista niin sitten kannattaa pysyä erossa Alman osakkeesta. 

Keskiarvo: 4.3 (18 arviota)

Merkantilismi on huono ideologia bioenergiassakin

Posted in

Palaan vielä aiemmin käsittelemääni biotalouteen, joka on keskustan talouspolitiikan lempilapsi ao. jutussa kuvatuista syistä - jotka ovat sinänsä tyypillisiä kaikille puolueille, oman väkensä etujärjestöjähän ne ovat ideologisen sälänsä takana. Eikä siinä mitään, näin se demokratia ja ylipäänsä maailma toimii, itse kukin sen mukana. Mutta hurskastelevaa retoriikkaa täytyy vähän potkia.

Keskusta haluaa nostaa oleellisesti energiatuotannon omavaraisuutta bioenergiaa lisäämällä. Tavoitetta se puolustaa työllisyysvaikutuksella: tehdään itse ja saadaan työpaikat, jotka muuten valuvat rajojen taakse. Kuka tämmöistä kehtaa vastustaa tämmöisenä aikana? Käytännössä kepun bioenergia tarkoittaa nimenomaan kasvuperäisiä polttoaineita, joita saa maasta ja metsästä - eikä esimerkiksi aurinkoenergiaa, koska tavoitteena on saada työtä ja tuloja maaseudun kepulaisillle.

Keskiarvo: 4.1 (8 arviota)

Prosenttiliike. NYT.

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa: Hannu Lehtilä

Ei ole mikään enää niin kuin ennen. 1970–80-luvuilla eläneet maailmanparantajat perustivat ns. prosenttiliikkeen auttamaan kehitysmaiden köyhiä. Liike kannatti Suomen kehitysavun nostamista YK:n suositusten mukaisesti 0,7 %:iin bruttokansantuotteesta. Nimi tuli varsinaisesti siitä, että liike lupasi lahjoittaa omasta palkastaan kehitysyhteistyöhön yhden prosentin suuruisen summan. – Se oli ihanteellista toimintaa.

Nyt tämän uuden prosenttiliikkeen keulakuvat – EK:n hallituksen puheenjohtaja Matti Alahuhta, Finanssialan keskusliiton hallituksen puheenjohtaja Reijo Karhinen sekä Koneen ja Sanoman hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin – lupaavat neljän vuoden aikana leikata tuloistaan viisi prosenttia yhteiskunnalliseen hyvään. Tämä on samalla kehotus myös muille 16 000 yritysjohtajalle. Vastaavasta on jo puhuttu aikaisemmin muun eliitin piirissä: pääministeri Juha Sipilän johdolla ministerit ovat valmiita leikkaamaan palkkojaan, piispat samoin. – Ihanteellista toimintaa tämäkin.

Keskiarvo: 4 (23 arviota)

Suomen talous kasvaa lähivuosina muuta euroaluetta hitaammin

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

​Suomen talouden näkymät ovat Suomen Pankin kesäkuun talouskatsauksen mukaan säilyneet vaimeina hyvin pitkään. Heikentynyt kansainvälinen suhdanne, väestön ikääntyminen ja tuottavuuden vaatimaton kehitys ovat pitäneet Suomen talouden tilanteen epäsuotuisana. Talous alkaa vähitellen kasvaa, kun vientimarkkinat piristyvät ja erittäin kevyt rahapolitiikka tukee talouden elpymistä.

Suomi kasvaa jatkossa muuta euroaluetta hitaammin

Suomen Pankin ennusteessa Suomen talous kasvaa vuonna 2015 vielä hyvin hitaasti, 0,2 %. Suomi ei pääse seuraavinakaan vuosina muun euroalueen kasvuvauhtiin. Vuonna 2016 kasvu on 1,2 %, ja vuonna 2017 se on 1,3 %. Talouskasvu voi jäädä tätäkin heikommaksi, jos maailmantalous kohenisi odotettua hitaammin. Kotimaiset riskit liittyvät talouspolitiikan onnistumiseen. Suomen rakenteellisiin ongelmiin ei ole nopeaa ratkaisua, joten kasvu jää pidemmäksi aikaa vähäiseksi.

Suomen elintasoa määräävä vientiteollisuus on vähentänyt työvoimaa vuodesta 2009 lähtien

Suomen vienti on menettänyt markkinaosuuksiaan vuodesta 2009 lähtien. Kilpailukyky on heikentynyt samalla kun metsäteollisuus sekä sähkö- ja elektroniikkateollisuus ovat olleet vaikeuksissa. Uusia vientialoja ja yrityksiä syntyy hitaasti. Vientialojen merkitys Suomen työllisyyden kannalta onkin pienentynyt. Tuottavuus kohenee kokonaisuudessaan lähivuosina vain vähän. Maltilliset palkankorotukset kuitenkin pysäyttävät kustannuskilpailukyvyn heikkenemisen muihin euroalueen maihin verrattuna.

Vientiteollisuudesta vuoden 2009 jälkeen tähän mennessä hävinneet työpaikat (Lähde: Suomen Pankki)

Keskiarvo: 3.9 (8 arviota)

Elämme poikkeusaikaa: Pörssi laskee kun korot nousevat

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Korkotason kohoaminen on aiheuttanut pörssikurssien kesädropin.  Korkojen nousu on houkutellut rahaa pörssistä korkoinstrumentteihin ja pörssikurssit ovat laskeneet. 

Saksan korot ja pörssikurssit vuodesta 2005 alkaen (Lähde: Trading Economics)

Yleensä pörssin nousee samaan aikaan pitkien korkojen nousun kanssa

Voisi luulla että on yleinen sääntö että pörssit laskevat, kun korot nousevat. Näin ei kuitenkaan ole.  Yleinen laki on ollut jo vuosikymmeniä päinvastainen. Nousevat pitkät korot ajoittuvat samaan aikaan pörssinousun kanssa.

Tähän lakiin on olemassa selitys. Sijoitusvarallisuus virtaa hyvinä aikoina voittoa tekeviin yrityksiin. Velkarahaa hakevat joutuvat silloin maksamaan suurempaa korkoa houkutellakseen sijoittajia korkopaperien pariin. Ja silloin korot nousevat samaa tahtia talouden piristymisen kanssa.

Keskiarvo: 3.3 (10 arviota)

Työmarkkinajärjestöjen ohjauksessa olevat työeläkeyhtiöt ovat tuottoisia

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Ammattiliittojen ja elinkeinoelämän keskusliiton ohjauksessa olevien työeläkehytiöiden työeläkevarat ovat nousseet kolmessa vuodessa 69 prosentista 85 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Samaan ajanjaksoon on ajoittunut myös se, että työeläkevaroista on alettu ottaa eläkkeisiin enemmän kuin työssä olevien eläkemaksuista rahastoidaan.

Koko työeläkealan sijoituksille saatiin 7,4 prosentin tuotto vuonna 2014. Korkosijoitukset tuottivat 4,4 ja kiinteistösijoitukset 5,4 prosenttia. Muut sijoitukset, joista suurin osa oli noteerattuja osakkeita, tuottivat 10,7 prosenttia. Yksityisten alojen sijoitusten keskituotto oli 6,8 ja julkisten alojen sijoitusten 8,5 prosenttia.

Oheisen kuvan kahdeksastatoista vuodesta viisi on matalien tuottojen vuosia. (Kuva: Työeläke-lehden tilinpäätösliitteestä)

Sijoitusvarojen markkina-arvo oli 172,5 miljardia euroa vuoden 2014 lopussa. Korkosijoituksia oli 71,0 miljardia (41,2 prosenttia), kiinteistösijoituksia 17,1 miljardia (9,9 prosenttia) ja muita sijoituksia 84,4 miljardia (48,9 prosenttia).

Korkosijoituksissa suurin sijoitusluokka oli julkisyhteisöjen ja yritysten joukkovelkakirjat, joita oli 58,9 miljardia. Niiden osuus oli 34,2 prosenttia kaikista varoista. Muissa sijoituksissa noteeratut sijoitukset olivat samansuuruinen sijoitusluokka.

Yksityisten alojen työeläkevakuuttajilla oli sijoitusvaroja 110,3 ja julkisten alojen työeläkevakuuttajilla 62,2 miljardia euroa vuoden 2014 lopussa.

Keskiarvo: 4 (2 arviota)

Kummallakin puolisolla pitäisi olla eron sattuessa oikeus omaan omaisuuteensa

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Avioliittolaki (Finlex: Avioliittolaki) on kirjoitettu vuonna 1929 ja sitä on korjattu merkittävästi vuonna 1987. Mutta se perustuu edelleen siihen ajatukseen, että avioliitto solmitaan täältä ikuisuuteen. Tämän päivän nuorten liittoja ei kuitenkaan solmita ikuisuus mielessä. Nuoret haluaisivat liitolla osoittaa haluavansa elää yhdessä tässä ja nyt - tässä hetkessä. Avioliittolaki ei taivu tämän tyyppiseen ajatteluun. Se vaatii avioliitolta liikaa.

Suurin ongelma on se, että "kumpaisellakin puolisolla on eron sattuessa avio-oikeus toisen omaisuuteen"

Käytännössä eniten harmia, rahanmenoa ja lakimiesten työtä tuottaa pykälä, jossa sanotaan: "Kumpaisellakin puolisolla on avio-oikeus toisen omaisuuteen." Tämä pykälä tarkoittaa sitä, että avioeron sattuessa omaisuus pääsääntöisesti jaetaan tasan puolisoiden kesken.

Tämä minun mielestäni vanhentunut pykälä aiheuttaa uskomattoman määrän työtä ja päänvaivaa:

  • Puolisot joutuvat keskustelemaan siitä, kierretäänkö tämä pykälä keskinäisellä sopimuksella - avioehdolla. Useimmiten tuo avioehto kannattaisi tehdä, mutta rakastumisen sokaisemana se jää yleensä tekemättä.  Ja sitten sen tekemisestä joudutaan keskustelemaan jälkikäteen avioliiton aikana.
  • Lahjoja antavat sedät, tädit ja vanhemmat joutuvat kirjaamaan lahjakirjaan ehdon siitä, ettei aviopulisolla ole eron sattuessa oikeutta lahjaksi saatuun omaisuuteen. Tästä aiheutuu ylimääräinen käynti lakimiehellä.
  • Vanhemmat ja sukulaiset joutuvat tämän pykälän takia tekemään muutoin tarpeettoman testamentin, jolla määrätään että eron sattuessa puolisolla ei ole oikeutta perittyyn omaisuuteen. 
Keskiarvo: 4.3 (8 arviota)

Putosi kuin eno veneestä

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa: Juha Kasanen

Ei kai Suomelle ole nyt vaan käymässä kuten veneilevälle enolle. Ruotsi sulkee kannattamattomia ydinvoimaloita, koska ydinvoimalla tuotettu sähkö ei heidän laskelmiensa perusteella ole kilpailukykyistä. Saudi-Arabia satsaa huomattavasti aurinko- ja tuulivoimaan ja kansainvälinen energiajärjestö IEA on ennustanut, että aurinkoenergiasta tulee tärkein sähköntuotannon lähde vuoteen 2050 mennessä.

Kehitys on aika luonnollista. Lopulta lähes kaikki maailman energia on tavalla tai toisella auringosta lähtöisin. On vain ajan kysymys, milloin aurinkoenergiaa hyödyntävä tekniikka kehittyy niin pitkälle, että se on taloudellisesi kilpailukykyistä. Näyttäisi siltä, että tuo aika on pian käsillä. Aurinkokennojen hinnat ovat romahtaneet ja akkutekniikka paranee koko ajan. Tästä osoituksena on parhaillaan meneillä oleva testi lentää maailman ympäri pelkästään aurinkoenergiaa hyödyntävällä lentokoneella. 

Keskiarvo: 4.5 (8 arviota)

Osakekupla viimeisen päälle - Kiinassa

Posted in

Lars ehti tehdä jo mainion ja varsin perusteellisen arvion Kiinan pörssikuplasta, mutta otan esiin siitä silti pari asiaa. Pörssikuplasta on riittänyt mekkalaa länsimaissa, mutta Kiinassa se on niin totista totta, että sitä kannattaa seurata jokaisen sijoittajan jo puhtaasti oppimisen tarpeesta, vaikka ei olisi lanttiakaan rahaa kiinalaisissa osakkeissa - kuten minulla ei ole.

Kiina on rahaelvyttänyt hiipuvaa talouttaan kuten on tehty länsimaissakin, ja samantapaisin joskin paljon dramaattisemmin seurauksin: osakemarkkinat ovat ylikuumentuneet rankasti. Shanghain pääindeksi on noussut vuodessa 150 prosenttia. Koko markkinan P/E-luku ei ole vielä kuin jonkun matkaa päälle 20 Economist-lehden mukaan, mutta lukemaa laskee pankkiosakkeiden edelleen matala arvostus, ja niiden painoarvo indeksissä on suuri. Keskimääräisen osakkeen P/E-luku taas on päälle 70, ja uusien teknoyhtiöiden kohdalla pitkälle päälle sata. Teknoyhtiöiden kysyntä on niin tolkuton, että monet yhtiöt ovat nimenneet itsensä ja toimialansa uudelleen luodakseen mielikuvan teknoyhtiöstä. Hyvin kuulemma kelpaa ostajille.

Keskiarvo: 3.8 (8 arviota)

3 ideaa pk-yrityksen johtoryhmän työskentelyyn

Käyttäjän Heikki Matias Luoma kuva
Posted in

Kun yritys oli muutaman hengen kokoinen, kaikki istuivat samassa työtilassa ja asiat hoidettiin ruudun yli huikkaamalla. Silloin oli mikroyrityksen johtoryhmä paikalla ja samalla se oli koko henkilöstön kokous.

Muutamia työntekijöitä lisää ja yrityksen työntekijöiden tehtävät eriytyvät enemmän ja enemmän toisistaan. Kaikki eivät tee, eivätkä pysty tekemään kaikkea, eikä jokaista koske kaikkien muiden asiat.

Se mikä toimi kun yritys oli pieni, ei enää toimi kunnolla. Yhä useampi henkilö jakaa vastuita. Vastuun jakaminen luo tarpeen yhteistoimintaan.

Keskiarvo: 2.5 (4 arviota)

Omat Rahat Katsaus: Kiinassa kuplii

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Salkkusivu jossa lisätietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta +26%,  alusta (27-05-2010) +112.2%

 

Yleistä:

Kuukausi on jälleen ollut mielenkiintoinen. Kiina on jälleen ollut keskeinen. Talouskasvu ja sentimentti eivät ole kovin vahvoja. Silti mannerkiinan pörssit ovat nousseet voimakkaasti muutaman yskähdyksen saatelemana. Nousua ajaa etenkin uusien piensijoittajien ryntäys pörssiin pikavoittojen toivossa, usein lainarahaa käyttämällä. Viime viikolla avattiin yli neljä miljoonaa uuttaa arvo-osuustiliä. Ilmeisesti tällä trendillä on valtion hiljainen tuki koska valtiollinen media julkaisee artikkeleita joissa puolustellaan korkeita arvostustasoja. Vaihtoehdot ovatkin vähissä koska kiinteistömarkkina on jäähtynyt ja pankkitalletuksista saa entistä alhaisemmat korot. Hongkongin pörssi on päässyt nauttimaan laimeammasta versiosta, pääseehän mannerkiinalaiset ostamaan myös HK:n pörssin osakkeita rajoitetusti. Vireillä lienee suurempikin avaus ja ulkomaisten sijoitusten mahdollistaminen myös esim. USA:ssa. Miten silloin riittää virtaa Shanghaissa ja Shenzenissä? Kaupankäynti on hurjalla tasolla - toukokuussa Shanghain ja Shenzenin pörssien vaihto oli kymmenkertainen New Yorkiin verrattuna!

Arvostustasot teknologiayrityksissä onkin jo tukevasti irtaantunut maakosketuksesta. Äärimmilleen pingoittuneen kuplan merkit ovat mitä ilmeisimmät enkä itse koske mannerkiinalaisiin osakkeisiin. Suuri kysymys on pystyykö Kiinan komentotalous hallitsemaan tilannetta paremmin kuin vapaammat länsimaat?

Toistaseksi näyttää siltä että arvaukseni euron kääntymisestä nousuun on pitänyt paikkansa. Ken tietää mitä Kreikkalaiset voivat vielä saada aikaan. Sensijaan Japanissa pörssi on rallattanut iloisesti ylöspäin indeksilukemiin joita ei ole nähty vuosikymmeniin. Iloa hillitsee se että jeni on laskenut, joten ulkomaalaiset sijoittajat eivät ole päässeet suorilla osakeomistuksilla nauttimaan noususta. Kumma kyllä mitään kovin selkeitä merkkejä talouden virkistymisestä ei ole: Inflaatio pysyy sitkeästi lähellä nollaa eivätkä palkat nouse vaikka työttömyys on laskussa meikäläisittäin toiveunitasolle 3.3%. Ehkä pörssi osaa jälleen kerran ennakoida nousua paremmin kuin tilastoluvut?

 

Keskiarvo: 4 (10 arviota)

Inflaation kiihtyminen on merkki talouden tervehtymisestä ja edeltää pörssilaskua

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Energian hinnnan laskun aiheuttama väliaikainen deflaatio on nyt Euroalueella taitettu ja käännetty Europan keskuspankin toimilla 0,3% inflaatioksi (toukokuun lukema). Inflaatio olisi ilman energian vaikutusta jo 1% tasolla. Kehitys on erittäin tervettä. Joutilas raha alkaa etsiytyä inflaatiolta suojattuihin tuottaviin kohteisiin. 

Inflaation nousu yli 2% tason tarkoittaa yleensä pörssilaskua

Inflaatio on sijoittajan kannalta tärkeä indikaattori. Inflaation nousu yli keskuspankin määrittelemän 2% tason on viimeisten viidentoista vuoden aikana aina tarkoittanut sitä, että pörssikurssit lähtevät laskuun. Tähän on yksinkertaiset syyt. Keskuspankki lopettaa silloin keveän rahapolitiikan. Rahasta tulee niukkuushyödyke ja korkotaso nousee. Raha pakenee osakkeista korkoinstrumentteihin.

Inflaatio Euroalueella (Lähde: EKP)

Keskiarvo: 4 (7 arviota)

Väitös: Suomalaisten startupp yritysten kehno kasvu johtuu julkisen sektorin sekavuudesta ja koordinoimattomuudesta

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Filosofian maisteri Sakari Sipolan tuoreen väitöskirjan (väitöstöstilaisuus Oulun Yliopistossa 5.6.2015) aiheena ovat Suomalaiset startupp yritykset. Väitöskirjan lähtökohtana on tosiasia, että olemme monessa rankingissa maailman kärkitasoa, kun mitataan esimerkiksi innovatiivisuutta, kilpailukykyä tai koulutusta. Lisäksi julkiset investoinnit yrittäjyyden edistämiseksi ovat merkittäviä, mutta lopputulokset maailmalla menestyvien startuppien muodossa ovat heikot.

Tähän etsitään väitöskirjassa ratkaisua käymällä läpi koko startup-teollisuuden historia ja haastattelemalla eri toimijoita Suomessa, Israelissa ja Piilaaksossa.

Suomen heikon menestyksen kohdalla kysymys ei ole niinkään potentiaalisten innovaatioiden määrästä, vaan startup-teollisuuden heikommasta kyvystä viedä innovaatiot menestyväksi liiketoiminnaksi kansainvälisillä markkinoilla. Tämä tilanne on vallinnut pitkään ja sitä on ylläpitänyt suureksi kasvanut startup-teollisuuden toimintaan vaikuttava julkisten toimijoiden joukko. Kyse ei ole vain yksittäisistä yrityksistä vaan koko startup-teollisuudesta ja siitä, miten hyvät ideat saadaan jalostettua voittaviksi yrityksiksi.

Keskiarvo: 4.5 (6 arviota)

Aktia pankin mukaan kestää vuosia ennen kuin Suomen talous saadaan kuntoon

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Aktia pankki maalailee kesäkuun 2015 talouskatsauksessaan pitkää, useiden vuosien viivettä, ennen kuin tervehdyttävät toimet alkavat näkyä työntekijöiden ja yritysten taloudessa ja menestyksessä.

Maailmantalous kasvaa ja Euroopan talouskasvu nopeutuu

Maailmantalouden kasvun odotetaan pysyvän kuluvana vuonna viime vuosien vauhdissa. Ensi vuonna globaalikasvun ennustetaan vauhdittuvan lähelle pitkän aikavälin keskimääräistä kasvuvauhtia. Kehittyneiden talouksien osuus maailman kasvusta kasvaa edelleen, kun erityisesti Euroopassa talouskasvu nopeutuu.

Euroalueen ennustetaan yltävän kotitalouksien kulutuksen vetämänä jo tänä vuonna 1,5 prosentin kasvuun. Vuonna 2016 kasvun odotetaan leviävän myös yritysten investointeihin. Ennustettu 1,8 prosentin kasvu ylittää jo selvästi euroalueen trendikasvun.

Korkoinstrumenttien tuotot pysyvät pieninä vielä ensi vuonnakin

EKP:n neuvosto päätti tammikuussa aloittaa jättimäisen arvopaperien osto-ohjelman, jossa suurin osa ostoista kohdistuu euroalueen valtionlainoihin. "Arvioimme eurojärjestelmän jatkavan osto-ohjelmaansa vähintään aiemmin ilmoitettuun takarajaan, eli syyskuuhun 2016 saakka. Ohjauskoron ensimmäiset nostot ovat ajankohtaisia aikaisintaan vuonna 2017. Euriborkorot tulevat pysymään lähellä nykytasoaan koko kuluvan ja ensi vuoden", sanoi Aktian pääekonomisti Anssi Rantala tänään julkistaessaan Aktian Taloudellisen katsauksen.

Keskiarvo: 4 (3 arviota)

Suomen startup yrityksille Euroopan parasta tukea pääomasijoittajilta

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomen Pääomasijoitusyhdistys: Suomalaiset yritykset keräsivät pääomasijoituksia yhteensä ennätykselliset 466 miljoonaa euroa vuoden 2015 ensimmäisellä kvartaalilla. Viime vuonna ennätystasolle nousseet sijoitukset alkuvaiheen yrityksiin ottivat nyt kuitenkin hengähdystauon ja jäivät kvartaalitasolla ensimmäistä kertaa alle 20 miljoonan euron yli kahteen vuoteen. Sijoituksia tehtiin 15 miljoonalla eurolla, mikä oli puolet edellisen vuoden vastaavasta ajanjaksosta.

Vuonna 2014 ennätysmäärä suomalaisia alkuvaiheen yrityksiä sai pääomasijoituksen ja sijoitukset bruttokansantuotteeseen suhteutettuna olivat Suomessa Euroopan toiseksi korkeimmalla tasolla, heti Ruotsin jälkeen.

Sijoitukset alkuvaiheen startup yrityksiin maittain (Lähde: Suomen pääomasijoitusyhdistys)

Keskiarvo: 4 (2 arviota)

Onneksi olkoon uudelle hallitukselle ja parasta menestystä

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Onneksi olkoon uudellen hallitukselle ja parasta menestystä.

Ja kiitokset siitä, että hallitusneuvottelut ovat sujuneet mallikkaasti ja olette saaneet aikaan ohjelman, joka on rohkea ja vähintäänkin oikean suuntainen ja todennäköisesti myös suhteellisen oikein mitoitettu. Ja kiitokset siitä, että olette varanneet itsellenne vapauden ohjata tulevaa kehitystä sen mukaan miten ympäristömme muuttuu.

Suomi voi olla teistä ylpeä. Mikään ei paranna meidän yhteenkuuluvaisuuttamme ja yhteistä identiteettiämme paremmin kuin hyvä hallinto ja hallitus.

   

Juha Sipilän hallitus:

 Pääministeri      Juha Sipilä (kesk)       

  Elinkeinoministeri    Olli Rehn (kesk) 

 Liikenne- ja viestintäministeri     Anne Berner (kesk) 

 Maatalous- ja ympäristöministeri     Kimmo Tiilikainen (kesk) 

 Kunta- ja uudistusministeri     Anu Vehviläinen (kesk) 

 Perhe- ja hyvinvointiministeri (jaettu salkku)  Juha Rehula (kesk)   ja Annika Saarikko (kesk) 


 Ulkoasiainministeri     Timo Soini (ps)  

 Oikeus- ja työministeri     Jari Lindström (ps)  

 Puolustusministeri     Jussi Niinistö (ps)  

 Sosiaali- ja terveysministeri     Hanna Mäntylä (ps) 


 Valtiovarainministeri     Alexander Stubb (kok)  

 Opetus- ja kulttuuriministeri     Sanni Grahn-Laasonen (kok) 

 Sisäministeri     Petteri Orpo (kok) 

 Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri     Lenita Toivakka (kok)  

Keskiarvo: 3 (5 arviota)

Reaalitaloudessa kupla on kaukana

Posted in

Keskustelu osakekuplasta kohisee, vaikka Euroopan pörsseissä koettiin jo reipas korjausliike. Pelkästään finanssimarkkinoiden oireilla osakekuplaa voi toki perustella senkin jälkeen. Arvostuskertoimet ovat korkeat, pörssilistautumiset kiihtyvät ja sijoittajien varovaisuus on olematonta. Nämä ovat tyypillisiä pörssiromahdusta edeltäviä piirteitä; en tosin täysin osta näkemystä toivottoman korkeista arvostuskertoimista, mutta siitä tarkemmin tuonnempana.

Kuplaväitteen kuva muuttuu oleellisesti, kun tökkäämme luuppimme reaalitalouteen. Osakekupla ja pörssiromahdus seuraavat normaalisti pitkää noususuhdannetta, joka on ajanut ylös inflaation ja korkotason. Noususuhdanteen lopussa yrityksiä vaivaa työvoimapula ja hyödykkeiden hinnat huitelevat taivaissa. Yleinen ilmapiiri ja ennusteet ovat yhä positiivisia. Hyvin on mennyt niin pitkään, että tällä kertaa kaikki on taas toisin – laskusuhdannetta ei tule. Väitettä perustellaan kirjavilla teorioilla. Näin oli 2007, muun muassa.

Keskiarvo: 4 (16 arviota)

 

 

Julkaise syötteitä