Artikkelit aikajärjestyksessä

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Pörssit ylireagoivat Brexitiin; ensi viikolla paniikki hellittää

Markkinat ennustivat perjantain paniikissa, että Suomen osakemarkkinat laskevat Brexitin seurauksena maanantaina yli 9%, kun laskentavaluuttana käytetään dollaria. Nyt on aika pitää pää kylmänä. Moinen markkinareaktio, vaikka toteutuisi, on ylireagointia, joka korjaantuu. Ei kannata panikoida.

Osakemarkkinoiden 5 päivän kehitys dollareissa arvostettuna (Lähdä: Yahoo finance)

Kun valuuttakurssimuutokset neutralisioidaan (kuten yllä olevassa kuvassa) niin pörssikurssit laskivat maailmalla yleisesti noin 4% ja Euroopassa noin 10%. Luottamus Eurooppaan horjui ja euron ja punnan kurssien heikkeneminen pahensivat vaikutusta. Paniikki oli käsinkosketeltava ja myös Suomen pörssi-indeksiä sai maailmalla yli 9% alennuksella kuten yllä olevasta kuvasta näkee (Suomen pörssi oli kiinni).

Käyttäjän J.Vahe kuva

Eurooppa ja saarivaltakunta

Euroopan reuna-alueilta löytyy kaikkea kummallista. Pohjoisessa on omat kummajaisensa, mutta erikoista on lännessäkin sijaitsevalla saarivaltakunnalla.

Ennen 1700-lukua Brittein saaret olivat niukasti kansoitetut. Lontoosta käsin ei Euroopan asioihin pystytty vaikuttamaan. Teollistuminen alkoi Englannissa ja teollistumisen sekä siirtomaitten luoman varallisuuden voimin Englanti alkoi vaikuttaa Euroopassa. On tosin hyvä huomata, että ennen 1900-lukua kovinkaan moni englantilainen ei Euroopassa sotinut. Maavoimat koottiin pääsääntöisesti saksalaisista, joskus hollantilaisista ja portugalilaisista ja niitten lojaalisuuden takasivat ylämaalaiset rykmentit.  

Saksan yhdistyminen 1800-luvulla tuhosi eurooppalaisen tasapainon eikä sitä tasapainoa ole oikein vieläkään löydetty. Ranska ei voinut ottaa Preussin asemaa Englannin liittolaisena, vaan Lontoo joutui lähettämään molempiin maailmansotiin englantilaisia joukkoja niin, että Sommen tappiot ensimmäisessä maailmansodassa muistetaan Brittein saarilla vieläkin.

Bitcoin osa 2: Ideologia äärioikeistosta, tuotantotapa teatterista

Bitcoinia ei voi ymmärtää, ellei ymmärrä sen taustalla olevaa poliittista ideologiaa. Toisin kuin monet kuvittelevat, bitcoin ei ole tekninen ratkaisu maksujärjestelmien käytännöllisiin ongelmiin, kuten maksuliikenteen hitauteen tai valuuttakurssien heiluntaan. Bitcoinin ideologia kumpuaa äärioikeistosta, jonka mukaan poliittinen valta tuhoaa rahan – ja vähän kaiken muunkin. Näiden huuhailijoiden iskulause on, että valtiovalta keskuspankkiensa kautta polttaa rahan ostovoiman työntämällä sitä liikenteeseen täysin holtittomasti ilman reaalivakuutta, koska rahan kultasidos on purettu. Out of thin air! Rahaa tehdään tyhjästä ilmasta!

Tähän rahapoliittiseen äärikonservatismiin törmää vähän kaikessa sijoituskirjallisuudessa ja sen tapaisissa yhteyksissä. Sen oire on kultafiksaatio: raha pitäisi sitoa kultaan kuten vanhaan hyvään aikaan ostovoiman turvaamiseksi. Perusteeksi esitellään, kuinka vakaasti valuuttojen ostovoima rapautuu pitkällä aikavälillä. Ja syylliseksi tähän väitetään fiat-rahaa, jonka sidos reaaliseen raaka-aineeseen eli kultaan on purettu.

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Paranna sijoitusmenestystäsi löytämällä oma tapa sijoittaa ottamalla avuksi huippusijoittajien menetelmiä

Nykypäivänä sinun on helppo löytää huippusijoittajien omistukset internetin ihmeellisestä maailmasta. Sinun ei tarvitse käyttää montaa minuuttia tai klikata monta kertaa hiiren nappulaa löytääksesi haluamasi tiedot. Hakukoneet toimivat tehokkaasti. Lisäksi huippusijoittajista on saatavilla kymmeniä eri kirjoja kohtuuhintaan, joissa käydään läpi heidän tapojaan tehdä rahaa. Tärkein kysymys ei ole se kuinka löytää tietoa vaan miten hyötyä tiedoista? Kysymykseen ei ole yksinkertaista vastausta. Jokainen on yksilö, joten jokaisen pitää löytää vastauksensa. Itselleni tulee mieleen pari näkökulmaa asiasta. Kirjoitus on lyhyt näkemys niistä.

 

Taloyhtiö voi kieltää haitalliseksi koetun parveketupakoinnin

Huoneistoja sekä huoneistoparvekkeita ja -pihoja koskevat uudet tupakointikieltosäännökset tulevat voimaan vuoden 2017 alusta. Taloyhtiöt voivat yhtiökokouksen enemmistöpäätöksellä hakea kunnalta tupakointikiellon huoneistoparvekkeille ja -pihoille, jos savu voi kulkeutua naapuriin.  Isännöintiliitto ja Kiinteistöliitto muistuttavat, että häiritsevän tupakoitsijan kanssa kannattaa aina ensin yrittää päästä sopuisaan neuvotteluratkaisuun, vasta sitten on järeämpien keinojen aika.

Brexit äänestyksen tulos ei Nordean mukaan aiheuta paniikkia

Mahdollinen Brexit ei olisi Nordean mukaan maailmanloppu. Osakkeet tulisivat ensireaktiona alas ja Euron arvo alentuisi. Mutta kurssit voisivat ensi säikähdyksen jälkeen palautua jopa entiselleen. 

Mahdollinen jääminen EU jäseneksi sen sijaan vahvistaisi kursseja, mutta perusongelmat: EU sisäiset jännitteet ja EU skeptisyys jäisivät. Lyhyen tähtämien vaikutukset olisivat kuitenkin positiivisia.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Työntekijälle jää noin 25%-30% arvonlisästä

Funktionaalinen tulonjako kertoo työntekijäkorvausten osuuden yrityksen arvonlisäyksestä (Suomessa noin 55%).

Työntekijäkorvaukset eivät ole työntekijälle jäävä osuus. Siitä täytyy vielä vähentää erilaiset yhteiskunnalle kuuluvat erät kuten työnantajan sosiaaliturvamaksut ja sivukulut, työntekijän sosiaaliturvamaksut, palkkavero ja työntekijän ostoksistaan maksama alv. Kun nämä vähennykset on tehty jää työntekijälle käytettäväksi suurin piirtein 25...30% hänen työllään aikaansaadusta arvonlisäyksestä.

Pekka Sauramon paperissa Tulopolitiikka, funktionaalinen tulonjako ja palkkamaltti Suomessa vuosina 1962-2014 on tutkittu funktionaalista tulonjakoa ja siihen vaikuttaneita tekijöitä. Yritysten maksamat bruttokulut työntekijöistä (työntekijäkorvaukset) ovat vaihdelleet suuresti:

  1. 1990 luvulla työntekijäkorvaukset laskivat siitä syystä että työntekijöiden määrä laski suurtyöttömyyden takia
  2. Lasku kuitenkin jatkui vielä pitkälle 2000 luvulle. Syynä oli toisaalta maailmanlaajuisesti omistetun Nokia yrityksen liikevoittojen tuloutuminen Suomen yrittäjätuloksi, mutta myös maltilliset palkkaratkaisut joista on kiittäminen tuon ajan päättäjiä. Pekka Sauramon paperi ruotii tuota päätösprosessia ja erityisesti ammattiyhdistysliikkeen roolia onnistuneiden ratkaisujen aikaansaamisessa.
  3. Työntekijäkorvaukset ovat nyt palautuneet noin 55% tasolle, mutta tällä hetkellä vaikuttaa oikea yhteiskunnallinen ilmiö - kasvava yksinyrittäjien ja pienyrittäjien joukko. Pienyirttäjät tulouttavat osan työtuloista yrittäjätuloina (osinkoina) ja palkkatulojen osuus pienenee.

Tapio Korhosen kirja kuvaa rahoitusmarkkinoiden toiminnan

Uudessa Tapio Korhosen kirjoittamassa Rahoitus- ja valuuttamarkkinoiden tulkintaa -julkaisussa (256 sivua) esitellään käytännönläheisesti rahoitus- ja valuuttamarkkinoiden perustoimintojen luonne ja toiminta.

Lähtökohta on kokonaistaloudellinen ja se sisältää kansantajuisen ja perusteellisen kuvauksen kansantalouden käyttäytymisestä. Kyse on selkeästi asiantuntijan tekemästä tekstistä, jossa tieto itse ja sen välittäminen on ollut kirjoittajalle primäärinen arvo.  

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Suomalaiset sijoittajat hakevat tuottoa ulkomailta

Dankse Bankin sijoittajabarometrin mukaan suomalaiset sijoittajat pitävät kehittyviä markkinoita kiinnostavimpina markkinoina. Seuraavina ovat Mailman- ja Euroopan markkinat. Kotimaan osakemarkkinat ovat vasta neljännellä sijalla. Tässä suhteessa suomalaiset ovat huomattavasti muita pohjoismaalaisia kansainvälisempiä. Muissa pohjoismaissa kotimaan markkinoita pidetään kiinnostavimpinä.

Osasyy eroon löytynee osakesijoittamisen levinneisyydestä. Suomessa melko harva, mutta valistunut, sijoittaa suoraan osakkeisiin. Hajauttamionen eri markkinoille on valistuneelle sijoittajalle itsestäänselvää.

Tilanne voi tosin olla muuttumassa. Nuoret suhtautuvat osaesäästämiseen positiivisemmin. Ehkä uudet applikaatiot joiden avulla kauppaa voi käydä entistä helpommin ovat osaltaan poistamassa ennakkoluuloja.

Suomen missio on kansainvälisen oikeuden edistäminen

Hallituksen vasta julkaistu ulko- ja turvallisuuspoliitinen selonteko nostaa Suomen tärkeimmäksi ulkoiseksi missioksi kansainvälisen oikeuden edistämisen. Valtioiden, yritysten ja ihmisten toimintaa sääntelee kansainvälinen oikeus ja sille rakentuvat yhteisesti sovitut säännöt, oikeudet ja velvollisuudet.

Suomen arvot, demokratia, luotettava hallinto ja toimivat instituutiot luovat pohjan vakaudelle ja sisäiselle turvallisuudelle ja hyvinvoinnille, jota kestävä taloudellinen kasvu tukee. Turvallinen ja luottamukseen perustuva yhteiskunta on tärkeä osa uskottavaa ja menestyksellistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Julkishallinto on resurssien siirtoa

Valtiovarainministeriön menokartoitus esittelee, mil­lai­sia etuuk­sia, pal­ve­lu­ja ja toi­min­to­ja Suo­mes­sa ra­hoi­te­taan val­ti­on va­roin joko ko­ko­naan tai osit­tain.

Menokartoituksesta selviää, että julkishallintomme on pääosin erilaista sosiaaliturvaa (sosiaaliturva, eläkkeet,..). Oheisesta kuvasta puuttuu suurin erä, eläkkeet (noin 32Mrd€).

Terveydenhuolto (17Mrd€), koulutus (13 Mrd€), puolustus (3Mrd€) ja poliisitoimi (3Mrd€) ovat julkisen sektorin tärkeimmät lisäarvopalvelut.

Useimmat julkisen sektorin menot ovat resurssien siirtoja aktiivisilta ja osaavilta (yrityksiltä ja ihmisiltä) vähemmän aktiivisille ja vähemmän osaaville (yrityksille ja ihmisille).

Asunto kauniissa talossa säilyttää arvonsa

Suurin osa suomalaisten varallisuudesta on kiinni omassa asunnossa. Hyvällä suunnittelulla ja kauniilla rakentamisella varmistuu, että sijoitus säilyttää arvonsa.

Trendit vaikuttavat asuntojen kysyntään tulevien vuosikymmenten aikana:

  • kerrostaloasumisen arvostus kasvaa
  • yhteisölliset asumisratkaisut yleistyvät
  • ekologinen rakentaminen on suosittua

Suomi kiri 17 vuoden tauon jälkeen uudelleen maailman ICT johtoon

Suomi kirkastaa viimevuotisen hopeansa kullaksi digitaalisuuden astetta mittaavassa Digibarometri 2016 -vertailussa. Suomen jälkeen tulevat muut Pohjoismaat järjestyksessä Norja, Tanska ja Ruotsi. Kehitys Suomessa on ollut nopeaa, mutta toisaalta digitaalinen disruptio ravistelee maatamme poikkeuksellisen voimakkaasti.

Nyt kolmatta kertaa tehdyssä Digibarometrissa Suomen asema paranee jälleen pykälällä. Vuonna 2014 vaikutti siltä, että monet digin uudet ilmiöt olivat yllättäneet pääjoukon suomalaisista toimijoista. Myöhäisen heräämisen jälkeen seurannut kehitys on ollut nopeaa.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Yritystuet vahingoittavat työntekijää ja yhteiskuntaa

Monet aktiivisista ystävistäni ovat perustaneet yrityksiä, joiden eräs tarkoitus on nostaa yhteiskunnalta yritystukea ja tehdä sitten konkurssi kun rahat on loppu. Olen vakuuttunut siitä, että kaikenlaiset toimintaa ohjaavat tuet ovat pääsääntöisesti vahingollisia ja yritystuet erityisesti. 

Mihin yritystukea voi saada? No kaikkeen. Yritystukia ja verohelpotuksia on kymmeniä eikä kukaan tiedä tarkkaa summaa, joka niiden kautta jaetaan (2...4,5 Mrd€/vuosi, riippuen laskentatavasta). Rahaa jakavia tahoja ovat muun muassa (tässä on vain se osa jonka helposti löysin):

  • ELY keskukset (Investointituki, PK- yritysten kehittämistuki, pienyritystuki, kansainvälistymistuki, energiatuki, kuljetustuki, toimintaympäristötuki, palkkatuki, työllisyysperusteinen investointituki, )
  • Maa ja metsätalousministeriö (Koulutus ja tiedonvälitys, neuvonta, maatalouden ja elintarvikejalostuksen investointituki, maatilojen aloittamisavustus sekä maseudun yritysten perustaminen, palveluiden ja kylien kehittäminen, ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, luonnonhaittakorvaukset, eläinten hyvinvointi, elinkeinojen kehittäminen yhteistyöhankkeilla, leader)
  • Liikenne ja viestintäministeriö (Tuki kauppa-aluksille, varustamoiden ympäristöinvestointituki, lehdistötuki,..)
  • Tekes (tutkimus kehitys ja innovaatioavustus, neuvonta ja konsultointipalvelut, vientiyrityksen rahoitus, organisaation kehitys vientitoimintaan,....)
  • Finnvera (Lainat, takaukset, pääomasijoitukset, vienninrahoituspalvelut)
  • Finnpro (erlaiset kasvuohjelmat matkailu ja vientiyritysten tukemiseksi)
  • Aloitusrahasto Vera Oy (pääomasijoituksia aloittaviin yrityksiin)
  • Euroopan Unionin rakennerahasto (kehittämishankkeet ja investointituet erityisesti itä- ja pohjois- Suomen yrityksille)
  • Valtiovarainministeriö (Energiaverotukea kasvihuoneille ja paljon energiaa kuluttaville, syöttötariffi, alv alennukset, kotitalousvähennykset, ...)

Suomen talous lähdössä ennakoitua nopeampaan kasvuun

Suomen taloudessa on LähiTapiolan suhdannekatsauksen mukaan tapahtunut käänne parempaan. Kasvu oli vuoden 2015 viimeisellä neljännellä ja vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä selvästi ennakoitua nopeampaa. Tämän ansiosta LähiTapiola nosti vuoden 2016 kasvuennusteensa 1,2 prosenttiin . Myös työttömyys on kääntynyt laskuun odotettua aiemmin. ”Kilpailukykysopimus vahvistaa talousluottamusta, mutta työllistämisen ja investointien rakenteellisia esteitä ei sen avulla vielä merkittävästi helpoteta. Myös ulkomaankaupan näkymä on edelleen heikko. Odotamme viennin kuitenkin elpyvän maltillisesti vuonna 2017”, sanoo ekonomisti Timo Vesala LähiTapiolasta.

Tuottoja kannattaa Nordean mukaan metsästää osakkeista

Laskeeko FED tämänviikkoisessa kokouksessa kokouksessaan ohjauskorkoja? Nordean sijoitusstrategi Ville Korhosen mukaan ei. USA:n taloudesta on saatu hieman odotuksia heikompia talouslukuja ja työllisyydessäkin on FED:n mukaan parantamisen varaa. Korkojen mahdolliseen nostamiseen palataan Nordean mukaan syksyllä.

Korkopapereista on alkuvuonna, korkojen edelleen laskiessa, saanut sijoitusmarkkinoiden parasta tuottoa.

Tuottoja kannattaa jartkossa metsästää osakkeista. Korkopapereiden aika alkaa tältä osin olla ohi ja korkopaperit soveltuvat enemmänkin salkun tasapainottamiseen kuin tuottovetureiksi.

Lisää tietoa: Nordean viikkoraportti

Helsingin pörssiin tullut 25 uutta yritystä

Vuosina 2014–2016 Helsingin pörssilistoille tuli 25 uutta yritystä. Näistä 14 (56%) oli pääomasijoittajataustaisia yhtiöitä.

Pääomasijoittajat keräävät pääomasijoitusrahastoihin varoja sijoittajilta, kuten esimerkiksi työeläkevakuutusyhtiöiltä, ja sijoittavat varat kasvuyrityksiin. Keskimäärin sijoitusjakso kestää 3–6 vuotta, mutta voi olla pidempikin.  Pyrkimyksenä on kasvattaa sijoituksen arvoa sijoituskauden aikana. Pääomasijoittaja ei usein vaadi osinkotuottoa, vaan tähtää tuoton realisointiin vasta irtautumisen eli exitin yhteydessä.

Työnantaja vastasi 1960 saakka työntekijöiden vanhuudenturvasta

Tuoreessa VTM Jussi Vauhkosen poliittisen historian alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessa selvitetään työnantajan elatusvelvollisuuden pitkä historia. Elatusvelvollisuus merkitsi työnantajan velvollisuutta huolehtia työntekijänsä ja hänen perheensä toimeentulosta sen jälkeen, kun tämä ei ollut työhön kykenevä. Elatusvelvollisuudesta säädettiin 1739 ja 1805. Työnantajan elatusvelvollisuus muodosti sukulaisten, seurakunnan ja pitäjän vaivaishoidon (1852 asetus) ohella vanhuudenturvan aina 1960 luvun alkuun saakka. Säädös eli 1960 luvulla syntyneen eläketurvan rinnalla aina vuoteen 1982, jolloin elatusvelvollisuus poistettiin lainsäädännöstä.

Bitcoin osa 1: Vain rosvot sitä tarvitsevat

En ole rahan tai rahapolitiikan ekspertti, mutta aihe on kiinnostanut minua aina, ja aika lailla olen siitä lukenut ja pohtinut. Siksi perkaan sitä perusteellisesti, kun bitcoin tyrkyttäytyy luontevaksi ja ajankohtaiseksi pontimeksi. Jaan jutun, muuten se turpoaisi kohtuuttomasti. Ensimmäisessä osassa käsittelen keinovaluuttojen teknistä puolta.

Kemiläiset voivat huokaista helpotuksesta. He olivat tehdä raskaan virheinvestoinnin, kun keinovaluutta bitcoinin tuottamiseen erikoistunut tietotekniikkayhtiö KnCMiner hamusi kaupunkiin kolmea jättimäistä tietokonesalia. Työttömyyden riivaaman kaupungin päättäjät hytkyivät innosta. Kymmenien miljoonien hanke olisi vaatinut Kemiltä suuren infrainvestoinnin, johon he olivat selvästi valmiit miettimättä bitcoinin olemusta ja tulevaisuutta.

He välttivät miinan pelkällä tuurilla, sillä Ruotsissa useita saleja pyörittänyt KnCMiner teki juuri konkurssin. Se ei yllätä. Raskaan sarjan taloustieteilijät ovat tuominneet bitcoinin joutavaksi muodiksi. Olen samaa mieltä. Aiemmat keinovaluutat ovat kaatuneet tarpeettomuuteensa ja kustannuksiinsa. Siihen kaatuu vielä bitcoinkin.

Suomen Pankki: Maamme tulevaisuuteen aletaan taas investoida

Suomen Pankin talousennusteen mukaan taloutemme kasvaa vuosina 2016–2018 noin prosentin vuodessa ja investoinnit lisääntyvät pitkästä aikaa. Viennin pysyessä vaimeana kasvu on kuitenkin kotimaisen kysynnän varassa. Inflaatio jää hitaaksi koko ennustejaksolla.

Kuluttajat luottavat tulevaisuuteen ja elävät täysillä

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Kilpailu on alentanut osakkeiden välityspalkkioita

Kilpailu osakesijoittajista on kovaa. Aikaisemmin suomalaisille suurpankeille oli tunnusomaista että välityspalkkiot olivaat melko korkeita, varsinkin ulkomaisilla kauppapaikoilla. Prosentuaaliset palkkiot saattoivat näyttää kohtuullisilta, mutta käytännössä ratkaisivat useimmiten minimivälityspalkkiot. Muistan tuskailleeni Nordean Tallinnan pörssissä veloittaman 40€ minimipalkkion kanssa.

Suorat osakekaupat tuntuivat olevan lähinnä välttämätön paha jota piti tarjota muodon vuoksi, vaikka oikea tavoite oli myydä sijoitusrahastoja joista pankki sai jatkuvaa tulovirtaa.

Mutta mailma on muuttunut. Kilpailuun ryhtyivät Nordnet ja muut välittäjät jotka houkuttelivat aktiivisijoittajia edullisilla välityspalkkioilla. ETF-tuotteet taas söivät sijoitusrahastojen lounaan. Jotakin oli tehtävä.

Käyttäjän Norvestia kuva

Kannattaisiko katseet kääntää jo Venäjän markkinoille!

Kirjoitusvuorossa: Hannu Lehtilä

Media antaa kriisikeskeisyydessään Euroopan Venäjä-suhteista varsin yksioikoisen kuvan. Mustat uutisotsikot painottuvat sotaharjoituksiin ja kenraalien lausuntoihin. Ne on tietysti hyvä uutisoida, mutta jotenkin median ”maailmankuvaan” ei sovi nyt nähdä mitä poliittisella puolella todella tapahtuu. – Putin on mediassa edelleen pahuuden synonyymi ja belsebuubi, ja sillä hyvä!

Taloussivujen alareunoista on kuitenkin löytynyt pikku-uutisia, että esimerkiksi EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker matkustaa Pietarin talousfoorumiin ja tapaa siellä Venäjän korkeinta johtoa. Myös jenkit keskustelevat venäläisten kanssa ja kehottavat muitakin tekemään niin.

Meidän ulkoministerimme Timo Soini vieraili juuri pari päivää Moskovassa, eikä kollega Sergei Lavrovin kanssa varmastikaan puhuttu yhdentekeviä. EU:n Venäjä-pakotteet tulevat kesällä jatkoharkintaan. Kyse on taloudesta, joka on tärkeä asia sekä Euroopassa että Venäjällä. – Krimin anastusta ei pidä unohtaa, mutta ei sitä mykkäkoulullakaan korjata. Sen Venäjä on osoittanut.

Rakentamisessa buumi - rakennusyritykset tekevät rahaa

Rakennusteollisuus RT:n kesäkuisen asuntotuotantokyselyn mukaan asuntorakentamisen kasvu jatkuu tänä vuonna.

RT:n asuntotuottajat arvioivat aloittavansa tänä vuonna reilun 14 000 asunnon rakennustyöt, joka on tähänastisen kyselyhistorian suurin määrä. Ennätyskorkeaa asuntojen tuotantomäärää selittää ennen kaikkea tuotannon kerrostalovaltaistuminen ja asuntokoon pienentyminen. Asunnoista reilut 65 prosenttia on vapaarahoitteisia omistusasuntoja ja loput vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja.

Saksan kielen merkitys kasvaa - osaajista pulaa

Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin kyselyn perusteella Suomessa toimivilla Saksalaisilla yrityksillä on huutava pula saksan kieltä osaavasta työvoimasta – lähes puolet tarvitsee saksaa puhuvia työntekijöitä.

"Kyselyn tulokset osoittavat, että yhdenkään hyvin saksan kieltä osaavan suomalaisen ei tarvitse jäädä työttömäksi", toteaa Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin toimitusjohtaja Dagmar Ossenbrink. Kielitaidon tärkeys on tiedostettu myös Saksalais-Suomalaisessa Kauppakamarissa, jossa 25 kaksikielistä työntekijää auttaa suomalaisia yrityksiä Saksan markkinoille.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Nordean tarjonta

Satuin vilkaisemaan Nordean päivittäistä / viikoittaista uutiskirjettä, jonka saa ilmaiseksi kuka vain. Kirjeessä on toki paljon muutakin mielenkiintoista, esim. kommentaari uutisista ja suomalainen sekä pohjoismainen osakelista suosituksineen. Keskityn kuitenkin ulkomaiseen mallisalkkuun, joka nimestään Global 30 huolimatta näyttää olevan keskittynyt EU:hun ja USA:an.

Salkku on mielestäni kokoelma jyviä ja akanoita, joten sitä on syytä arvioida omatoimisesti kuten kaikkea muutakin sijoitusneuvontaa.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Omat Rahat Katsaus: Brexit - entä sitten?

Salkkusivu jossa lisätietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta -8.4%,  alusta (27-05-2010) +79.1%

Yleistä

Jälleen kohtuullisen rauhallinen kuukausi josta saldo jäi lievästi plussalle. Viime päivinä näimme melko heikon työllisyysraportin jenkistä, jossa todettiin työpaikkojen lisääntyneen toukokuussa vain 38.000:lla samalla kuin edellistä arvioita rukattiin alaspäin. Samalla kuitenkin työttömyysaste laski 0.3% eli 4.7% tasolle. Työttömyysastetta tuntuu heiluttelavn etällä hetkellä enemmän työvoiman koko kuin työllisten määrä. Heikosta raprtista seurasi heti taalan heikkeneminen, koska FED:n arvellaan siirtävän koronnostojaan kauemmas tulevaisuuteen. Lopulta vaikutus pörsikursseihin jäi vaatimattomaksi - heikko talouskasvu painaa, mutta matalat korot pönkittävät kursseja. jenkkejä kiusaavat myös heikko tuottavuuskasvu - Conference board uskoo tuottavuuden jopa laskevan 0.2% tänä vuonna. 

Aalto yliopisto on maailman yritysjohdon huippuvalmentaja

Aalto University Executive Education (Aalto EE) on nyt maailman 45. paras liikkeenjohdon valmentaja tuhansien instituutioiden joukossa. Maailman arvostetuimmassa, Financial Times -lehden vuosittaisessa globaalissa vertailussa Aalto EE on edelleen ainut suomalainen toimija viidenkymmenen parhaan joukossa. Pohjoismaiden parhainta oli asiakkaiden arvion mukaan avointen ohjelmien uusien taitojen oppiminen ja niiden soveltaminen omaan työhön sekä uudenlainen ajattelu.

Metsäteollisuuden markkinat vetävät

Suomen metsäteollistuotteiden markkinanäkymien odotetaan paranevan kuluvana vuonna. Selkeintä kasvu on kartongin, sellun ja sahatavaran viennissä, selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) metsäsektorin suhdannetiedotteesta.

Vaikka talouskasvu on maailmanmarkkinoilla vielä epätasaista, Suomen metsäteollisuuden kannalta tärkeissä maissa – Britanniassa, Saksassa, Ruotsissa ja Yhdysvalloissa – talouskasvun ennakoidaan pysyvän hyvänä. Lisäksi Kiinan talouskasvun painottuminen yksityiseen kulutukseen tuo myönteistä virettä eri metsäteollisuustuotteiden kysyntään.

Edunvalvontavaltuutuksella asiat hoituvat jos itse ei pysty

Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINE on julkaissut oppaan edunvalvonnasta. Oppaassa käsitellään taloudellisten asioiden hoitoon liittyviä kysymyksiä erityisesti pankki-, arvopaperi- ja vakuutusasiointiin liittyen. Opas kokoaa yhteen tietoa ja muistuttaa, että ennakoiminen vanhuuden ja toimintakyvyttömyyden varalta kannattaa tehdä ajoissa.  Edunvalvontavaltuutuksella henkilö voi itse etukäteen päättää miten hänen asioitaan hoidetaan sitten, kun hän itse ei enää siihen kykene.

Sääntely on tarpeellistakin - tapaus superbakteeri

Antibiooteille vastustuskykyisen superbakteerin löytyminen Yhdysvalloista on pelottava uutinen. On niitä löydetty ennenkin, mutta teollisuusmaihin ne ovat päätyneet ulkomailta matkustamisen kautta. Nyt pöpön alkuperää ei tiedetä, eli kyseessä vaikuttaa olevan sikäläinen kanta. Se tekee uutisesta dramaattisen.

Asiantuntijoiden mukaan varsinainen riski ei ole silti nopeasti leviävä pandemia, vaan superbakteerien pesiytyminen varsinkin sairaaloihin. Rutiiniksi muodostuneista kirurgisista operaatoista tulisi hengenvaarallisia komplikaatioiden vuoksi. Ja ylipäätään nyt jokseenkin harmittomista tulehduksista tulisi tappavia, jos muut lääkkeet eivät niihin tehoaisi.

Se romauttaisi terveydenhuollon vuosikymmeniä ajassa taaksepäin. Taantuminen olisi pahimpia koskaan koettuja. Elämänlaatu laskisi dramaattisesti, ja kansanterveydellisten menetysten kautta taloudellisetkin menetykset olisivat valtavat. Nykystandardeilla terveitä ja työkykyisiä ihmisiä kaatuisi hautaan tai kroonikoiksi aivan eri mitassa kuin nyt, ainakin pahimmassa tapauksessa. Kyse on siten sekä pehmeistä että kovista arvoista, jos kömpelö erottelu sallitaan.

Sivut

Tilaa syöte RSS - blogit