Artikkelit aikajärjestyksessä

Metsäteollisuuden markkinat vetävät

Suomen metsäteollistuotteiden markkinanäkymien odotetaan paranevan kuluvana vuonna. Selkeintä kasvu on kartongin, sellun ja sahatavaran viennissä, selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) metsäsektorin suhdannetiedotteesta.

Vaikka talouskasvu on maailmanmarkkinoilla vielä epätasaista, Suomen metsäteollisuuden kannalta tärkeissä maissa – Britanniassa, Saksassa, Ruotsissa ja Yhdysvalloissa – talouskasvun ennakoidaan pysyvän hyvänä. Lisäksi Kiinan talouskasvun painottuminen yksityiseen kulutukseen tuo myönteistä virettä eri metsäteollisuustuotteiden kysyntään.

Edunvalvontavaltuutuksella asiat hoituvat jos itse ei pysty

Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINE on julkaissut oppaan edunvalvonnasta. Oppaassa käsitellään taloudellisten asioiden hoitoon liittyviä kysymyksiä erityisesti pankki-, arvopaperi- ja vakuutusasiointiin liittyen. Opas kokoaa yhteen tietoa ja muistuttaa, että ennakoiminen vanhuuden ja toimintakyvyttömyyden varalta kannattaa tehdä ajoissa.  Edunvalvontavaltuutuksella henkilö voi itse etukäteen päättää miten hänen asioitaan hoidetaan sitten, kun hän itse ei enää siihen kykene.

Sääntely on tarpeellistakin - tapaus superbakteeri

Antibiooteille vastustuskykyisen superbakteerin löytyminen Yhdysvalloista on pelottava uutinen. On niitä löydetty ennenkin, mutta teollisuusmaihin ne ovat päätyneet ulkomailta matkustamisen kautta. Nyt pöpön alkuperää ei tiedetä, eli kyseessä vaikuttaa olevan sikäläinen kanta. Se tekee uutisesta dramaattisen.

Asiantuntijoiden mukaan varsinainen riski ei ole silti nopeasti leviävä pandemia, vaan superbakteerien pesiytyminen varsinkin sairaaloihin. Rutiiniksi muodostuneista kirurgisista operaatoista tulisi hengenvaarallisia komplikaatioiden vuoksi. Ja ylipäätään nyt jokseenkin harmittomista tulehduksista tulisi tappavia, jos muut lääkkeet eivät niihin tehoaisi.

Se romauttaisi terveydenhuollon vuosikymmeniä ajassa taaksepäin. Taantuminen olisi pahimpia koskaan koettuja. Elämänlaatu laskisi dramaattisesti, ja kansanterveydellisten menetysten kautta taloudellisetkin menetykset olisivat valtavat. Nykystandardeilla terveitä ja työkykyisiä ihmisiä kaatuisi hautaan tai kroonikoiksi aivan eri mitassa kuin nyt, ainakin pahimmassa tapauksessa. Kyse on siten sekä pehmeistä että kovista arvoista, jos kömpelö erottelu sallitaan.

Käyttäjän Jukka Kajan kuva

Joukkorahoitus tuo suorat kiinteistösijoitukset myös piensijoittajien ja säästäjien ulottuville

Joukkorahoitus on nousemassa vauhdilla perinteisten rahoitus- ja sijoitusmuotojen rinnalle nyt myös kiinteistöalalla. Maailmalla vakiintunut kiinteistöjen lainapohjainen joukkorahoitus on rantautunut viimeisten kuukausien aikana myös Suomeen.

Joukkorahoitus antaa mahdollisuuden rahoittaa suoraan mieluisia hankkeita portinvartijoiden ja ylimääräisten välikäsien ohi. Se tuo rahoitusmarkkinoille niin läpinäkyvyyttä kuin konkreettisuuttakin. Rahoittaja tietää tasan tarkkaan mihin säästönsä laittaa, mihin varat käytetään ja ketkä ovat hankkeen takana. Tällöin riskien arviointikin on helpompaa kasvottomiin kohteisiin verrattuna.

Erityisesti kiinteistöalalla joukkorahoitus murtaa vakiintuneita käytäntöjä. Aiemmin suorissa kiinteistökohteissa jo vähimmäissijoitukset ovat olleet tavallisten ihmisten ulottumattomissa. Joukkorahoituksen ominaispiirre on, että minimisijoitukset ovat usein maltillisia. Tällöin mahdollisuus matalariskisiin suoriin kiinteistösijoituksiin on laajemman joukon ulottuvilla.

 

Markkinatilanne rohkaisee innovatiivisuuteen

Käyttäjän Norvestia kuva

Historiaa, urheilua ja politiikkaa

Kirjoitusvuorossa: Mika Huhtamäki

 

Kurssit heiluvat uutistulvan aallokossa, mutta mikä muuttuu? Ainakaan tulevaisuuden odotuksissa ei parin vuoden aikana ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kirjoittaessani tätä aloin muistella millä fiiliksillä liikuttiin vuosi, pari sitten. Pieni aikahyppy taaksepäin onnistuu helposti vanhojen blogijuttujen kautta ja palasinkin tätä kirjoittaessani kevään 2015 ja syksyn 2014 teksteihin, joissa peilailin myös kesän tunnelmia.

Viime keväänä mietitytti riittääkö rohkeus vai loppuuko usko. Sama kalvava epävarmuus on edelleen ajankohtainen ja tutut teemat kieppuvat uutisissa. Otsikoissa toistuvat yhä Kreikan ongelmat, alhainen öljyn hinta, Yhdysvaltojen korot ja epävarmuus tulevaa kohtaan. Samaan tapaan jatkuu epätoivoiset yritykset käynnistää inflaatio Euroopassa. Varsin tutut teemat puhuttavat edelleenkin.

Piksun tulosestimaatit on päivitetty Q1/2016 tiedoilla

Piksun analyysit osion estimaatit Suomen suurten ja keskisuurten yritysten tulosten kehittymisestä on päivitetty Q1/2016 osalta. Kuka arviot on tehnyt? Arvioita ei ole tehnyt kukaan henkilö vaan markkinat ovat itse tehneet ne. Piksun eps ennusteet ovat visualisointi siitä miten osakekohtaisen tuloksen tulee kehittyä, jotta nykyinen pörssikurssi on perusteltavissa.

Pörssipääomaan suhteutettu nettotulos kertoo, miten yritys tuotti osakkeenomistajalle 

Piksun EPS estimaattien ohella julkaistaan nyt myös se, miten hyvää tulostuottoa (nettotulos) yritys on viimeisten kahden vuoden aikana (kahdeksan edellistä kvartaalia) tuottanut osakkeenomistajalle. Tulos on suhteutettu pörssikurssiin.

Hyvää netttotulosta pörssiarvolle (30.5 pörssikurssin mukaiset tuotot) ovat tuottaneet seuraavat yritykset:

 Aspo 9,2%, Atria +13,6%, Cargotec 6,6%, Caverion 6,1%, Cirtycon 9,6%, Fiskars 39,1% (yrityskaupan takia suuri), HKScan 18,6%,  Metsäboard 8,2%,  Neste 6,7%, Nokia 6,7%,  Outokumpu 13%, Raisio 12,2%, Ramirent 5,0%, Sampo 7,3%, Sponda 15,5%, SRV 7,3%, StoraEnso 37,9%, UPM 8,6%, Vaisala 6,4%, VikingLine 16,9%, Wärtsilä 10,5%

Hyvä vai huono vertaislaina?

Vertaislaina on joukkorahoitusmuoto, joka tarjoaa mahdollisuuden rahan lainaamiseen ilman pankkeja, yksityishenkilöltä toiselle. Kuka tahansa voi hakea palvelusta lainaa tai ruveta sijoittajaksi palveluun eli tarjota lainaa toisille. Vertaislainasta eri peer2peer-lendingstä on tullut uusi vaihtoehto tarjoamille kulutusluotoille ja pikavipeille.

Vertaislaina on kulutusluottoa

Vertaislainapalveluissa lainanottajat voivat kilpailuttaa lainansa, ja hyväksyä sijoittajien tarjouksista parhaan. Jos lainanhakijan luottotiedot ovat kunnossa ja hakijalla on säännölliset tulot, voidaan hänelle tarjota lainaa edullisemmalla korolla, kuin mitä esimerkiksi pikalainayhtiöt tarjoavat. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että vertaislaina olisi se kaikista halvin vaihtoehto. Kun eri lainavaihtoehtoja vertailee keskenään, näkee, että vertaislainat ovat varteenotettava vaihtoehto kulutusluotoille, mutta eivät aina välttämättä edullisin. Vakuudetonta kulutusluottoa voi saada pankilta tai rahoitusyhtiöltä halvemmalla, jopa 5 prosentin korolla.

Miten vertaislainayritykset tienaavat?

Saksan ostopääliköt ovat optimistisia

Maailmankauppaa ja keski-Euroopan taloutta heijastelevan IFO indeksin odotukset ovat parantuneet jo kolmatta kuukautta peräjälkeen.

Saksan ja keski-Euroopan talous kasvaa tämän indikaattorin perusteella ensi kesän ja syksyn aikana. Saksa tuottaa paljon samantyyppisiä vientiteollisuuden investointituotteita kuin Suomen konepajat ja IFO indeksi heijastelee siksi myös meidän vientiteollisuutemme ulkoisia kasvuedelletyksiä.

Pörssisijoittajan kannalta IFO indeksin piristyminen on hyvä asia. Ostopääliköiden odotusten nousu on ollut historiallisesti otollinen oston paikka.

IFO:n liikennevalot antavat suuntaa sijoittajille

IFO on julkaissut myös mittauksiin perustuvan todennäköisyysennusteen sille, supistuuko vai kasvaako talous. Tämäkin indikaattori on nyt vaihtunut vihreälle.

Oheisessa kuvassa on liikennevaloindikaattori ja Saksan pörssikurssien kehitystä kuvaava DAX indeksi. Liikennevaloindikaattorin vaihtuminen vihreälle (kuten nyt) on ollut usein otollisempi ajankohta osakesijoituksille kuin silloin kun liikennevalot vaihtuvat punaiselle (kuten ennen viime vuoden vaihdetta).

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suomalaiset perheet ovat OECD:n köyhimpiä

Suomalaiset ovat eräässä oleellisessa erilaisia kuin kaikki muut OECD kansalaiset. Olemme OECD:n mukaan toiseksi köyhimpiä, jos mittarina on omaisuuden määrä taloutta kohden. Jos henkilökohtaisen omaisuuden määrä suhteutetaan bruttokansantuotteeseen, niin köyhyytemme on aivan omaa luokkaansa. Samaan suhteelliseen varattomuuteen ylletään vain muutamassa maassa (Kuuba, Pohjois-Korea, Venezuela, ...).

Kotitalouksien keskimääräinen omaisuus (Lähde: OECD)

Olemme varakkaita jos julkisen sektorin omistukset otetaan huomioon

Väittämä kuulostaa todellisuuden vastaiselta omistavathan kotitaloudet usein asunnon ja kesämökin ja joillakin on pankissa hieman varallisuutta pahan päivän varalle. Väittämä on silti totta. Olemme nimittäin tilastojen mukaan sosialistimaa, jossa tuotantokoneisto on pääosin (noin 70%) julkisessa omistajaohjauksessa. Muualla on tapana, että kotitalouksilla on osakevarallisuutta ja muuta sijoitusvarallisuutta kun taas meillä tuota varallisuutta ei ole kuin nimeksi (poikkeuksena Piksun lukijat). Pärjäämme vertailussa ihan hyvin, jos kotitalouksien varallisuuteen lasketaan valtion, kuntien ja työeläkeyhtiöiden varat. Vaikka olemmekin keskimäärin maailman köyhimpiä niin olemme silti rikkaita - omistamme julkisen sektorin suuren omaisuuden. 

Talouskriisit ruokkivat ääriaineksia, mutta suunta ei ole automaattinen

Karvan päästä liippasi, että iloksemme ja kunniaksemme emme saaneet Eurooppaan ensimmäistä äärioikeistolaista valtiojohtajaa sitten toisen maailmansodan. Itävallan presidentti ei ole kummoisessa asemassa, mutta valinnan symbolinen merkitys olisi tietty ollut valtava. Ja on se voiton käyminen noin huulilla tyrmäävää itsessään.

Äärioikeiston nousu on karmeaa todellisuutta kautta Euroopan. Monelle hiipii mieleen, että eikö ihminen todella opi historiastaan mitään. Itävalta sentään koki Hitlerin miehityksen. Eikä Itävalta ainoa valistuneena ja maltillisena pidetty maa ole, jossa trendi on sama.

Äärioikeiston virta vahvistuu aina samaa kaavaa. Lama ja perinteisten valtapuolueiden korruptoitunut aseettomuus sen edessä ajavat äänestäjät tuoreisiin vaihtoehtoihin. Ääriaatteet tarjoavat helppoja vastauksia vaikeisiin kysymyksiin. Pakolaiskriisi ja terrorismin nousu ovat sinetöineet äärioikeiston menestyksen. 

Tästä olisi helppo vetää johtopäätös, että talousvaikeudet satavat aina väistämättä äärioikeiston laariin, ainakin olosuhteissa, jossa muukalaisviha tarjoutuu ahdistukselle vaivattomaksi kanavaksi. Onneksi mekanismi ei ole ihan niin yksinkertainen.

Työttömyysturvamme rasittaa työssäkäyviä ehkä eniten maailmassa

Suomessa on pohjoismaiden parhaimpiin kuuluva työttömyysturva työntekijää kohden ja työttömyysturvan kokonaiskulut ovat suuret.

Kulut rasittavat työttömyysturvan todellista maksajaa, työssä käyvää työntekijää, yli kaksi kertaa enemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa tai Norjassa ja kulut ovat kasvussa. Suurempi rasitus työntekijöille aiheutuu kahdesta asiasta, lähes kaksi kertaa Ruotsia kalliimmasta työttömyysturvasta työntekijää kohden ja toisaalta myös suuremmasta työttömyydestä. Tiedot  käyvät  ilmi  Palkansaajien  tutkimuslaitoksen  tutkija  Matti  Karin tekemästä  katsauksesta työttömyysturvaetuuksien vaikutusta työmarkkinakäyttäytymiseen.

Ansiosidonnaiset päivärahat ovat suurien kulujen syy

Suurin syy kulutasoon ovat ansiosidonnaiset päivärahat, jotka muodostavat lähes 2/3 työttömyysturvan kuluista.

Työttömyydestä  poistumisen  todennäköisyys nousee  silloin,  kun  ansiosidonnainen etuuskausi  päättyy  tai  on päättymäisillään.  Empiirisessä  tutkimuskirjallisuudessa  
havaitaan tällöin tyypillisesti piikki työttömyydestä poistumisessa. Osa tästä johtuu siirtymisistä työvoiman ulkopuolelle.

Lähitapiola pitää yrityslainat ylipainossa ja osakkeet alipainossa

Maailmantalous kasvaa tänä vuonna ennusteiden mukaan hieman yli 3 prosenttia, mikä on samaa luokkaa kuin viime vuonna. Teollisuusmaissa kasvu jatkuu vakaana, mutta aiempaa hitaampana. Tällainen riskiä karttava toimintaympäristö suosii yrityslainasijoittajaa, sanoo ekonomisti Timo Vesala LähiTapiolasta.

Käyttäjän Toni Veikkolainen kuva

Puhelin-Windowsin päivät on luettu?

Ei ehtinyt Microsoftin edellisestä yt-neuvottelukierroksesta kulua vuottakaan, kun seuraavan petaaminen oli pitkällä. Yhtiön tämänpäiväisen ilmoituksen mukaan Microsoft Mobile Oy:n toiminta loppuu ja samalla Tampereelle ei jää yhtiön työpaikkoja lainkaan. Tuotekehitystoimintaa jää vielä Espooseen, mutta puhelimia siellä ei suunnitella. Ilmeisesti Nokia-brändin lisensointi kiinalaisille, ja joidenkin uusien tuotteiden, kuten Hololensin, suunnittelu vaatii henkilöstöresursseja myös Suomessa. Joka tapauksessa vaikuttaa tällä hetkellä, että yhtiön suunnittelemista vajaasta 2000 irtisanomisesta noin kolme neljäsosaa kohdistuu Suomeen.

Käyttäjän sergio kuva

Tuotot 1-3-5 vuotta

Poimin uusimmasta Arvopaperi-lehdestä sellaiset yhtiöt, joiden tuotto on positiivinen ajoilla 1,3 ja 5 vuotta. Kysymys on kokonaistuotosta, jossa osingot ovat mukana. Sitten laitoin yhtiöt järjestykseen 5 vuoden tuoton perusteella.

Lisäksi sijoitin oikealle joitakin tunnuslukuja 10 vuoden keskiarvoina, PE, ROE ja Osinko%. Jos näistä vielä valitsee ne, joissa kaikki kolme tunnuslukua täyttävät taulukossa ylhäällä olevat kriteerit, jäävät jäljelle:

Huhtamäki Oyj

Neste Corporation

Elisa Corporation

Etteplan Oyj

Nokian Tyres Plc

Orion Corporation B

Ponsse Oyj

 

Kaikki erinomaisia firmoja ja ilokseni voin todeta, että nämä kaikki firmat ovat myös salkussani. Joukossa myös analyytikkojen inhokit Elisa ja Orion:-).

Valitettavasti kaikki yhtiöt eivät ole mukana seurannoissani, niiden tietoja minulla ei ole ja siksi niissä lukee PUUTTUU.

Alla olevasta linkistä löytyy koko seurantataulukko:

Käyttäjän Norvestia kuva

Terveisiä Piilaaksosta

Kirjoitusvuorossa: Juha Mikkola

 

Kävin visiitillä Kalifornian Piilaaksossa ja tapasin siellä sijoittajia, yrittäjiä ja IT-alan vaikuttajia. Minulla oli tapaamisia ehkä 20 ihmisen kanssa, joista vain kaksi oli syntyperäisiä amerikkalaisia. Entinen Oraclen johtoryhmän jäsen, nykyinen pääomasijoittaja George tuli Kaliforniaan Libanonista vuonna 1991. Ericssonin teknologiajohtaja Doukakis tuli Kreikasta, IBM:n design-johtaja Pierre oli ranskalainen. Kukaan tapaamistani ihmisistä ei kysynyt, miksi minä suomalaisena olen siellä. Piilaakso on suomalaiselle mukava paikka, koska siellä ”olet heti osa porukkaa”.

Moni jää vaille ansaitsemaansa työttömyysturvaa

Palkansaajien tutkimuslaitos on julkistanut  Terhi Maczulskij:n tutkimuksen järjestäytymisasteesta ja työttömyyskassoista.

Ammatillinen järjestäytymisaste on laskenut Suomessa viimeisen kahden vuosikymmenen aikana 70% tasolle. Samaan aikaan rinnalle on syntynyt ammattiliitoista riippumattomat työttömyyskassat joihin kuuluu nyt noin 15% työvoimasta. 

Kaikenkaikkiaan työttömyyskassoihin kuuluvien osuus on pysynyt melko muuttumattomana viimeisen 20 vuoden aikana, ollen noin 85 prosenttia.

Terhi Maczulskij:n tutkimuksen mukaan 50–80 prosenttia kokonaan työttömyyskassan ulkopuolelle jäävistä täyttäisi kuitenkin ansiopäivärahan työssäolovaatimuksen. Raportissa selvitetään, mitkä palkansaajaryhmät jättäytyvät vapaaehtoisen ansiosidonnaisen työttömyysvakuutuksen piirin ulkopuolelle ja miksi. Tutkimuksen mukaan riskiä kaihtavat liittyvät herkimmin työttömyysturvan piiriin. Työttömyysturvan ulkopuolelle jättäytyvät ovat usein epätyypillisissä työtehtävissä toimivia pienipalkkaisia nuoria miehiä, joilla on yleensä korkea riski jäädä työttömäksi. Tämä ryhmä ei käyttäydy rationaalisesti huolimatta siitä, että ansiosidonnaisen päiväraha on suhteellisesti korkein juuri heidän tapaisilla matalapalkka-aloilla. 

Käyttäjän J.Vahe kuva

Osingoista

Osingot ovat suurelta osin Suomessa jaettu tältä vuodelta. Seuraaviin osinkoihin on pääsääntöisesti aikaa pitkälti.

Toden sanoakseni, minusta osingot ovat jokseenkin joutavanpäiväinen asia – vaikkeivät siis jokapäiväisiä olekaan. Jos joku ei ole huomannut, viimeisen vajaan vuoden aikana moni osake on päivässä heilunut ylös alas enemmän kuin vuotuisen osinkoprosentin verran. Oikeastaan esim. Aasiassa kokonaiset pörssi-indeksit ovat heiluneet aika tavalla.

Kun siis osingot ovat melko joutavia asioita, miksi niistä niin valtavan paljon puhutaan?

Vastaus:

-Talousmedia ja pankit pyrkivät tuottamaan jokainen arkipäivä jotain markkinahälinää, jota on kiva täydentää luvuilla. Sellaiset pohdinnat, jotka kohdistuvat tulevaisuuteen, ovat vaativia tehdä ja siten epäkiitollisia, että ennuste lähes varmasti menee ainakin hiukan pieleen. Toisaalta menneisyyteen katsomisesta ei ole tulevaisuuteen kannalta juurikaan apua. Toivoisin tätä käsitystäni kunnioitettavan, koska olen sentään kirjoittanut kymmenkunta kirjaa historian alalta.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Lähdeveroa voisi soveltaa satunnaisiin pieniin palkkatuloihin

Lähdevero on tulon maksajan maksama tasavero, joka ei periaatteessa riipu tulonsaajasta. Lähdeverotus on siis progressiivisen henkilöverotuksen vastakohta.

Lähdeveroa käytetään Suomessa lähinnä seuraavissa tapauksissa:

Ulkomaisten osinkojen lähdevero vaikuttaa sijoituspäätöksiin

Ulkomaisista osingoista on lähdevaltiossa maksettu lähdeveroa, jonka Suomen verottaja huomioi. Ylimääräistä veroa ei tule ja kaikki menee monasti automaattisesti oikein. Jos ulkomainen lähdevero on Suomen ja kyseisen valtion verosopimuksen mukainen, vähentää Suomen valtio ulkomaille maksetun summan Suomen osinkoverosta (30% tai 34%) ja sijoittaja maksaa vain puuttuvan osan verotuksessaan.

Kaikki ei mene kuitenkaan aina oikein ja silloin ulkomaisesta osingosta joutuu joskus maksamaan veroa kahdesti, korkean lähdeveron ulkomaille ja osinkoveron Suomeen.  Erityisen onneton on tilanne silloin, jos käyttää ulkomailla (esim. Ruotsissa) toimivaa välittäjää, joka ostaa ulkomaiset osakkeet pankin yhteiseen salkkuun, josta asiakkaalla on omistusosuus (asiakas ei mistään huomaa tätä järjestelyä). Tällöin lähdemassa ei tiedetä, osakkeiden todellista omistajaa eikä hänen todellista kotimaataan ja lähdevero peritään maksimisuuruisena ja sijoittajan kärsimä verokuorma kasvaa. Tilanteen voi oikaista tekemällä anomuksen lähdeveron perineeseen maahan, mutta pienten osinkojen (esim alle 5'000€ osinkoa / osakelaji) yhteydessä ei kannata vaivautua - liian iso vaiva.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Suomessa riittää ideoita ja luovuutta

Kävin perjantaina katsastamassa Aallon Product Development Project - kurssin tuotokset. Kyseessähän on projekti jossa opiskelijoista koostuva projektitiimi saa yritys-sponsorilta tuotekehitysprojekti-toimeksiannon. Lopputuloksena on toimintaprototyyppi tai demo. Osa opiskelijoista j(ja sponsoreista) ovat toki ulkomaalaisia, mutta olen silti vaikuttunut suomalaisesta kekseliäisyydestä joka tulee esiin tässä n. 20 projektin tuloksissa. Alla muutama omista suosikeistani:

Venezuela on umpikujassa

Olen kirjoittanut aiheesta aiemminkin, mutta palaan asiaan, koska Venezuela on ajautumassa täyteen kaaokseen ja siitä vallankaappaukseen, matalan asteen sisällissotaan tai ties mihin. Toisaalta Venezuelassa harjoitettu talouspolitiikka on malliesimerkki yhden sen lajin täydellisestä umpikujasta. Sellaisena siitä on syytä ottaa oppia muidenkin, etenkin kun populistit typerine talousoppeineen jyräävät länsimaissakin vähän joka nurkalla tyrkyttäen yhtä järjettömiä vastauksia vaikeisiin kysymyksiin kuin Venezuelaa hallitseva sosialistipuolue. Tämä koskee niin vasemmisto- kuin oikeistopopulisteja, jotka tarkemmassa analyysissa ovatkin yleensä toistensa kääntöpuolet vähän joka asiassa.

Taloudessa heitä kiehtovat erilaiset komentomallit. Niiden varassa Venezuela rakensi Hugo Chavezin johdolla omintakeista sosialismia laajoilla kansallistamisilla, sääntelyllä ja verotuksella. Talous on romahtanut loppuvaiheen itäblokin tapaan. Enempää julkinen kuin yksityinen sektori eivät toimi.

Käyttäjän sergio kuva

Sergion listan päivitys

http://www.piksu.net/analyysit/sergion-lista

Going up:

  • ABB Ltd
  • Bank of Åland A
  • Etteplan Oyj
  • Hennes & Mauritz AB, H & M ser. B
  • Keskisuomalainen Oyj A
  • KONE Corporation
  • Konecranes Plc

Going down:

  • Aspo Plc
  • Citycon Oyj
  • Elisa Corporation
  • Finnair Oyj
  • Metso Corporation
  • Nordea Bank AB (publ) FDR
  • Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oyj
  • Vaisala Corporation A

 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Britannian EU eron vaikutukset olisivat pieniä

Britannia äänestää EU erosta (Brexit) juhannuksena 23.6 ja äänestyksestä tulee täpärä. Kannattajia ja vastustajia on kutakuinkin yhtä paljon. Economist lehden mukaan kannattajien ja vastustajien suhde on 40% vastaan 41%. Siis todella täpärä tilanne.

Eron siunauksellisuutta argumentoidaan äänestäjille kahdella perusteella:

Kehityskeskustelut ovat kiinteä henkilöstöjohtamisen osa

Kirjoittaja Juha Vaara toimii MPS Career Oy:ssä New Business Development Managerin ja konsultin tehtävissä.

Kehityskeskusteluja käydään kaikkialla ja ne kuuluvat yhtä luotettavasti organisaation vuodenkiertoon kuin pikkujoulut ja kehittymispäivätkin. Niinpä viime kesänä nousikin pintaan kiinnostava uutinen, kun Accenture ilmoitti maailmanlaajuisesti luopuvansa kehityskeskusteluista. Muutamia kehityskeskusteluista luopuneita yrityksiä oli ollut jo aiemminkin, mm. Adobe. Ovatko kehityskeskustelut siis katoamassa organisaatioista ja mitä niiden tilalle on mahdollisesti tulossa? Tämän kysymyksen äärellä kokosimme tällä viikolla asiakkaidemme edustajia ja omia konsulttejamme jakamaan ajatuksiaan. Tässä on muutamia poimintoja esiin nousseista teemoista sekä seassa omia pohdintojani.

Kun kehityskeskusteluja ollaan muokkaamassa tai niistä jopa luovutaan, niin kannattaa muistaa, että niissä saattaa olla, hieman organisaatiosta riippuen toki, myös monia hyviä ja toimivia asioita. Keskustelussa nousi esiin, että osin kehityskeskustelut voivat toimia hyvinkin, riippuen ehkä toki paljon esimiehen valmiuksista ja organisaation kulttuurista. Kehityskeskustelussa esimies ja työntekijä kohtaavat rauhallisessa ja valmistellussa tilanteessa, jossa on mahdollista keskustella menneestä, suunnitella tulevaa sekä antaa ja saada palautetta. Selkeä muttei liian raskas malli sekä sopiva koulutus ovat oivia apuja esimiehelle keskusteluihin. Silti jokin tuntuu monissa organisaatioissa tökkivän, sillä kuten kollegani sanoi: ”keharit ovat puudutusta”. Kovin moni tuntuu jakavan tämän ajatuksen.

Toimitusjohtajien palkat laskivat edellisestä vuodesta

Suomalaisten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien palkkiot laskivat hieman edellisestä vuodesta, ilmenee Keskuskauppakamarin tuoreesta selvityksestä. Tulospalkkioita maksettiin useammin, mutta palkkiot jäivät keskimäärin selvästi edellisvuotta pienemmiksi. Osakepalkkioissa on havaittavissa nousua, mutta edellisen vuoden huippua ei yksikään yhtiöistä saavuttanut. Selvitystä varten tarkasteltiin vuoden 2015 tiedot kaikilta suomalaisilta pörssiyhtiöiltä.

Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien kiinteät vuosipalkat laskivat keskimäärin 0,3 prosenttia. Kaikkien pörssiyhtiöidemme osalta keskiarvo vuonna 2015 oli 421 000 euroa, kun edellisenä vuonna keskiarvo oli 422 500 euroa.

Toimitusjohtajan kiinteä palkka laski 36 yhtiössä ja nousi 65 yhtiössä. Laskua tapahtui etenkin keskisuurissa pörssiyhtiöissä. Pienissä pörssiyhtiöissä kiinteät vuosipalkat keskimäärin nousivat.

”Yhtenä syynä pienten pörssiyhtiöiden nousseisiin palkkakustannuksiin voidaan pitää vuonna 2015 tapahtuneita lukuisia toimitusjohtajavaihdoksia”, toteaa Keskuskauppakamarin lakimies Antti Turunen. ”Toimitusjohtajan vaihdoksen yhteydessä yhtiö on usein tilanteessa, jossa irtisanomisajalta maksetaan palkkaa sekä vanhalle että uudelle tai sijaistavalle toimitusjohtajalle, mikä heijastuu raportoituihin palkkioihin”, hän selventää.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Talvivaaran tuomiopäivä

Julkisuudessa on jo ennätetty arvioida alioikeuden antamia tuomioita. Lähes aina minua oudoksuttaa rangaistusten ja muitten tal. seuraamusten valtava kuilu.

Syyttäjä vaati tuomituille henkilöille ja konkurssipesälle yhteisvastuullisesti miljoonien konfiskaatiota. Alioikeus kohdisti maksut vain konkurssipesälle, jonka osalta on varmaan täysin yhdentekevää, ovatko menetykset miljoonia, miljardeja vai biljoonia. Kun konfiskaatiot pannaan kaikkien muitten velkojen päälle, rahaa riittää enintään juristeille.

Minun on mahdotonta ymmärtää, että Talvivaara yhtiönä olisi tehnyt jotain sellaista, jonka takana ei olisi ollut Perä, vaikkei hän kaiken aikaa ollutkaan tj:na. Edelleen Perä on niitä harvoja henkilöitä, jotka Talvivaarasta ovat hyötyneet.

Näillä perusteilla on mielestäni yhdentekevää, montako kymppitonnia Perälle tuli sakkoja. Yhteisvastuulliset miljoonakonfiskaatiot olisivat jossain tuntuneetkin.

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

TT:n lista Q1 2016

TT:n lista Q116 on valmis. Lista ei sisällä sijoitussuosituksia eikä minkäänlaista laadullista analyysia vaan perustuu vain yritysten ilmoittamiin eri tunnuslukuihin ja tulostietoihin viimeisen viiden vuoden ajalta. Suurimmat painoarvot ovat osakekohtaisen tuloksen kasvulla, oman pääoman tuotolla, osinkotuotolla ja vertaan myös E/P-lukua nykyiseen korkotasoon. Pienimmät painoarvot ovat P/B-luvulla, markkina-arvolla, omavaraisuusasteella ja sillä kuinka monta vuotta peräkkäin yritys on maksanut osinkoa.

 

Marx kuoli, kuoliko myös kapitalismi?

Suomen työn tuottavuuden kasvusta on turha puhua, sitä ei ole ollut enää muutamaan vuoteen. Työn tuottavuuden kasvu on ollut myös surkeaa USA:ssa, vaikka sitä on pidetty jonkinlaisena finanssikriisin jälkeisen ajan menestyksenä. Tuottavuuden kasvu on ollut viiden vuoden jaksolla heikointa USA:ssa sitten vuoden 1982. Teknologinen kehitys on kuulemma tuottavuuden kasvun päätekijä ja teknologia kuulemma kehittyy nopeammin kuin koskaan. Taitaa Robert Solow pyöriä tuolissaan varsin epätietoisena.

Öljyn hinta on määrännyt sijoitusmarkkinoiden suuntaa

Öljyn hinnan kehitys on viimeisen vuoden aikana vaikuttanut merkittävästi sijoitusmarkkinoihin.

Oheisessa FRED:n tuottamassa kuvassa on hyvätuottoisten yrityslainojen (BB- luokka) korko ja öljyn hinta (WTI- luokka).  Öljyn hinnan putoaminen alle 45$ tason aiheutti paniikin. Öljyyn sidoksissa olevien yritysten konkursseja pelättiin ja hyvätuottoisten yrityslainojen korko nousi 4,5% tasolta 7% huipputuottoon. Öljy-yhtiöt joutuivat maksamaan vielä paljon tätäkin suurempia lainakorkoja ja tilanne oli joidenkin velkaantuneiden liuskeöljy-yhtiöiden osalta ajautumassa katastrofiin.

Pörssikurssit reagoivat 7% korkotasoon rajusti. Pörssikurssit putosivat maailmanlaajuiseen kuoppaan helmikuun alussa kun öljyn hinta oli alimmillaan ja korkotaso korkeimmillaan.

Öljyn hinnan helmikuusta alkanut tapahtunut toipuminen toi tervetulleen helpotuksen. WTI laatuisen öljyn hinta on tällä hetkellä jo 45$/barreli ja hyvänlaatuisesta Brent laadusta (pohjanmeren laatu) maksetaan jo 50$ barrelihintoja. Tällä on ollut vaikutusta sekä yrityslainoihin että pörssikursseihin. Pörssit ovat toipuneet ja korot laskeneet lähes normitasolle. Öljyn hinta ei ole enää sijoitusmarkkinoiden kehitystä määräävä tekijä vaan eräs hyödyke, jolla on nyt järkevä hinta. Nyt täytyy keskittyä arvioimaan muita asioita kuten yritysten toimintaa ja maailmantalouden tasapainoon vaikuttavia muita tekijöitä. 

Käyttäjän Norvestia kuva

Tuulen tupa

Kirjoitusvuorossa: Juha Kasanen

Suuri tanskalainen merelle tuulivoimaloita rakentava yhtiö valmistelee parhaillaan listautumisantia. Yhtiön ajatuksena on rakentaa tuulivoimalapuistoja mm. Englannin rannikolle. Tuulivoiman tuottajille on Englannissa luvattu miltei 200 euron sähkön hinta megawattitunnilta lähivuosiksi, ja vielä kymmenen vuoden päästäkin takuuhinta, joka on yli 100 euroa megawattitunnilta. Sähkön markkinahinta tällä hetkellä on pari kymppiä megawattitunnilta. Tuulivoimalla tuotetun sähkön todelliset kustannukset analyytikon mukaan ovat noin 100 euroa megawattitunnilta.

Eikö ole aika erikoinen yhtälö? Tuulivoimalla tuotettua sähköä tuetaan tässä tapauksessa noin 180 euroa megawattitunnilta, siis yli viisi kertaa nykyistä markkinahintaa enemmän. Erotuksen maksaa kuluttajat verojen muodossa. Listautuvan yhtiön bisnesidea perustuu lähes pelkästään veronmaksajien tukeen. Tuulivoimaloilla on samanlainen bisnesidea myös Euroopan muissa kolkissa. 

Sivut

Tilaa syöte RSS - blogit