Artikkelit aikajärjestyksessä

Käyttäjän sergio kuva

Osakeseurantatyökalun päivitys

http://www.piksu.net/analyysit/sergion-lista

- lisää tuloksia 2016 päivitetty

- ranking-sivun sisältö muuttunut

- kaavoja ja ehtoja tarkistettu

- hoptiot tarkistettu

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kiinteä ryhmä synnytetään tunnistamalla jäsenten sitoutumistavat

Työryhmän Katri Otonkorpi-Lehtoranta, Minna Leinonen ja Tuula Heiskanen tutkimus "Sitoutuminen ja tiedon jakaminen tietointensiivisissä yrityksissä" havaitsee että ihmiset sitoutuvat yrityksensä tai yhteisönsä päämääriin eri mekanismeilla. Tapojen tunnistaminen auttaa löytämään kullekin optimaalisen ympäristön, jossa jokainen tuntee saavuttavansa niitä asioita joita hän työelämältään tavoittelee. 

Usein sitoudutaan tiimiin, tunteella

Tutkimuksessa tarkastellaan sitoutumisesta sekä kohteita että ulottuvuuksia. Tutkijat löytävät kahdeksan sitoutumistyyppiä. Tyypeissä sitoutumisen ulottuvuudet – tunneperäinen, normatiivinen ja jatkuvuus – sekä kohteet vaihtelevat.

Tyypittelyistä kolme liittyy tiimiin sitoutumiseen. Lähityöyhteisöön sitoutuneet arvostavat sujuvaa työntekoa, jolloin hyvä tiimi voi muodostua organisaation ulkopuolisista toimijoista. Moniulotteisesti tiimiin sitoutuneille on tärkeää sitoutua tiimiin. Usein työkaverit ovat heille ystäviä, joiden kanssa vietetään vapaa-aikaa.

Asiakkaisiin suuntautuneet tiimiin sitoutujat taas sitoutuvat tunneperäisesti tiimiin, mutta palkitsevinta heille on asiakastyö.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Vuokrat eivät enää nouse edes pääkaupunkiseudulla

Yksityisten mediaanineliövuokrien nousu on pääkaupunkiseudulla käytännössä pysähtynyt. Vuokrapyyntien hajonta on kuitenkin kasvanut. Tämä vahvistaa käsitystä tarjonnan lisääntymisestä vuokra-asuntomarkkinoilla. Vuokralaisilla on enemmän valinnanvaraa ja markkinat reagoivat tarjonnan lisäykseen. Näyttää myös siltä, että yksityiset vuokranantajat reagoivat joustavammin markkinatilanteen muutoksiin, sanoo Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva.

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Warren Buffettin määritelmä sijoittamisesta

Warren Buffettin käyttämä määritelmä sijoittamisesta löytyy mm. Berkshiren sijoittajakirjeistä vuodelta 2011. Se kuuluu seuraavasti:

 

Sijoittaminen tarkoittaa oman nykyisen ostovoiman siirtämistä muiden käyttöön, jotta voi todennäköisin syin odottaa saavansa suuremman ostovoiman tulevaisuudessa nimellisarvon noususta maksettujen verojen jälkeen.”

 

Määritelmän nojalla sijoittamisen riski Buffettista on harkittu todennäköisyys sille, että sijoitus aiheuttaa ostovoiman menetyksen sijoituskohteen suunnitellun pitoajanjakson aikana. Määritelmästä seuraa, että sijoitettavan pääoman ostovoiman pitää olla suurempi tulevaisuudessa kuin sen ostovoiman nykyarvo. Tulevaisuuden ostovoiman laskemiseksi sijoittajan pitää arvioida neljää asiaa:

 

1. Kuinka paljon yritys tuottaa sinulle rahaa sijoitusaikana?

2. Milloin sinä saat ne rahat?

3. Todennäköisyydet edellisille?

Käyttäjän J.Vahe kuva

Suom. mediayhtiöistä

Käänneyhtiöt lienevät kirjallisuudesta tuttu asia, mutta vähän on tuntunut, ettei niitä käytännössä tunnisteta, vaikka kävelisivät porstuassa vastaan keppi kummassakin kädessä.

Aatos Erkko oli niin varakas mies, ettei hänen tarvinnut tal. realiteeteista paljoa perustaa. Ensin hän valitti ”yhtiönsä” noteeraamista silloisella meklarilistalla ilman hänen lupaansa, vaikka omistuspohja oli silloin jo siksi laaja, että kauppapaikka piti löytää. Myöhemmin hän valitti Sanoman vähäistä vaihtoa pörssilistalla, mikä varmaan johtui siitä, etteivät Erkot osakkeitaan myyneet.

Myös bisnekset viittasivat siihen, että kassassa oleva raha tuntui ongelmalta, josta päästiin eroon mm. ostamalla Hollannista oppikirjan tekijöitä olemattomin synergiaeduin.

Erkon jälkeen Sanoma lienee saanut jonkinlaisen isännän Antti Herlinistä, joka on virtaviivaistanut ja tehostanut yritystä. Tällöin jopa markkinat ovat huomanneet Sanomalla olevan kaksi media-alan suurinta brändiä Suomessa, nimittäin HS ja IS.

Käyttäjän Miika Härkönen kuva

Miten törkeä huolimattomuus määrittyy veroilmoitusta annettaessa?

Tämä on ensimmäinen kirjoitukseni sivustolle, joten aloitan pienellä esittelyllä. Olen veroasiantuntija Miika Härkönen. Johdan omaa osakeyhtiötäni veropalveluita tarjoavien yhtiöiden kirjavassa joukossa. Olen toiminut kuluneen kymmenen vuoden aikana erilaisissa verotustehtävissä. Näkökulmani käsiteltäviin ilmiöihin rakentuu siten vahvasti vero-oikeudellisen kontekstin kautta. Kiitän Piksun toimitusta siitä, että saan olla mukana kirjoittamassa kantojani ja oppimassa uutta. Tämä blogi on julkaistu aikaisemmin sivustollani www.taxfenix.fi.

 

Miten törkeä huolimattomuus määrittyy veroilmoitusta annettaessa?

Veroilmoitusten jättöpäivät lähenevät taas kovalla vauhdilla. En kirjoita tänään verotuksen sisällöllisistä asioista vaan haluan lähinnä muistuttaa kaikkia aiheen parissa toimivia huolellisuuden merkityksestä. Tuoreimmasta oikeuskäytännöstä voidaan vetää johtopäätös, että linja arvioitaessa veroilmoitusten virheellisyyksiä on ankara.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Valtio tukee toiminnallaan eniten Helsingin seutua

Valtion työpaikkojen sijoittumista alueille koskevan selvityksen perusteella valtion työpakkoja koskee kaksi merkittävää piirrettä:

  • Valtion suorien työpaikkojen määrä on vähentynyt vuosina 2010...2015 (työt tehdään nykyään enemmän tilaustyönä yrityksiltä; virkasuhteisia on vähemmän)
  • Valtio tukee toiminnallaan yhä voimakkaammin Helsingin seutua, jossa on suhteellisesti suurin osa valtion työpaikoista ja jonka osuus kasvaa.
Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kansa haluaa itse sopia työehdoista työnantajansa kanssa

65 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että työpaikoilla pitää voida sopia työehdoista toisin kuin työehtosopimuksessa lukee ja peräti 71 prosenttia on sitä mieltä että myös järjestäytymättömille työntekijöille pitäisi antaa oikeus sopimiseen.

Tieto käy ilmi Kantar TNS:n tekemästä Luottamuspuntari-tutkimuksesta.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Omat Rahat: Eurooppa ensin -"America first into chaos"

Eurostoxx 50 on alisuoritunut muihin indekseihin verrattuna (Kuvassa futuurien kurssit)

Pidän eurooppalaisia osakkeita ylipainossa muihin verrattuna. Miksi?

Venäjä antoi odotetun oppitunnin protektionismista

Protektionismin ilosanomaa pauhaavat nyt kaikki populistit. Donald Trumpin kovisteltua amerikkalaisia suuryhtiöitä perumaan muutamia tuotantojen ulkoistuksia hänen väitetään todistaneen sen myös toimivan. Jopa vientiriippuvaisessa Suomessa aate nostaa pitkän hiljaisuuden jälkeen päätään, kenenpä muun kuin oikeistopopulistien eli perussuomalaisten piirissä. Vasemmistossahan se on haudattu ajat sitten talouspoliittisen kokemuksen ja ymmärryksen myötä, vaikka vasemmiston perusäänestäjät eli työväestö protektionismin taakse perinteisesti on helpoin houkutella Trumpin retoriikalla.

Ihmeen vähälle huomiolle on jäänyt se tosiasia, että protektionismin autuudesta on tuoretta näyttöä Venäjältä. Se vastasi lännen talouspakotteisiin elintarvikkeiden tuontikiellolla. Kreml uhosi hyötyvänsä, koska maan elintarviketeollisuus monipuolistuisi ja sen kilpailukyky paranisi. Työpaikkoja syntyisi ja kauppatase kohenisi. Perusteet eivät kuulostaneet sikäli aivan päättömiltä, että Venäjä todella tarvitsisi talouden monipuolistamista, ja elintarviketeollisuudelle olisi hyvät lähtökohdat maatalousmaassa.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Ostoja ja myyntejä on mahdollista ajoittaa likimain oikein

Keskipitkän ajan treidari haluaa ostaa silloin kun osakkeet ovat edullisia ja myydä silloin kun on paikallinen huippu. Mutta onko tämä mahdollista, mistä tietää että osakkeet ovat juuri nyt edullisia tai kalliita?

Erään työkalun tarjoaa CNN money tuottama Fear & Greed indeksi (kuva oikealla). Osakkeita kannattaa yleensä myydä silloin kun saavutetaan "Extreme Greed" taso ja yleensä kannattaa ostaa silloin kun ollaan "Extreme Fear" tasolla.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

WTO on kaupallisen globalisaation ydin

WTO (World Trade Organization) on globalisaation tärkein institutionaalinen selkäranka. WTO sopimuksiin ovat sitoutuneet kaikki maailman markkinataloudet. 

WTO sopimusten periaate nojaa reiluudessa. Kukin maa joutuu julkaisemaan tuontiin liittyvät vaatimuksensa, joiden pitää periaatteessa päteä samanlaisina kaikille maille. Mitään maata tai yritystä ei saa syrjiä. Kyse on siis oikeusyhteiskunnan perusperiaatteesta, yhdenvertaisuudesta, jota WTO maailmankaupan osalta valvoo.

Perusperiaateensa ohessa WTO on kyennyt tehokkaasti alentamaan maailmankaupan kuluja (tulleja, paperityötä, kaupan keinotekoisia esteitä,..).

Eilen 22.2.2017 tuli maailmanlaajuisesti voimaan Balilla neljä vuotta sitten sovittu uusi tullauksen byrokratian karsimista ja korruption ehkäisemistä vahvistava kauppasopimus.

Käyttäjän sergio kuva

Osakeseurantatyökalun päivitys

http://www.piksu.net/analyysit/sergion-lista

 

- 2016 tiedot melkein kaikki jo lopullisia,vain Berkshire Hathaway, BMW, Siili, Priceline ja Pohjois-Karjalan Kirjapaino vielä ennusteita

 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Yritykset maailmanlaajuisesti optimistisia tulevaisuudesta

Markkinauutisia Nordea / Antti Saari

  • makrotalouden kehitys ollut odotuksia parempaa
  • yritysten tulokset kasvussa
  • yritysten odotukset omasta tulevaisuudesta ovat parantuneet
  • talouspolitiikka on siirtynyt elvyttävään suuntaan joka johtaa lyhyellä tähtäyksellä parempaan kasvuun

Lisää tietoa: Nordea viikkoraportti

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomalaisista on tulossa kerrostalokansaa

Useat merkit viittaavat siihen, että asuntokaupan tahti kiihtyy ja kannattelee myös asuntorakentamista, todetaan Rakennusteollisuus RT:n asuntomarkkinoiden teemakatsauksessa. Tilastokeskuksen marraskuun alustavien tietojen perusteella Suomessa aloitettiin viime vuonna arviolta kaikkiaan 38 000 asunnon rakentaminen, joka on lukumääräisesti enemmän kuin koskaan aiemmin.

Asuntotuotanto on painottunut vahvasti pieniin kerrostaloasuntoihin ja kasvukeskuksiin. Kerrostaloasuntojen rakentamismäärä kokonaisuudessaan lähestyy tasoa, jolla oltiin viimeksi 1970-luvun maaltamuuton aikaan. Suomalaisista on tulossa sosiaalisessa mediassa seikkailevia kerrostaloihmisiä.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Uusi rahasto tuottaa, jos turvapaikanhakijat työllistyvät

Turvapaikanhakijoiden työllistämistä edistävään sijoitusrahastoon on kerätty 3,4 miljoonaa euroa. Sijoittajina olivat muun muassa SOK, Tradeka-Yhtiöt, Sitra, Suomen Ortodoksinen Kirkko sekä yksityissijoittaja Tom Tukiainen.

Hanke tähtää vähintään 2000 oleskeluluvan saaneen maahanmuuttajan työllistymiseen kolmessa vuodessa. Onnistuessaan hanke tuo valtiolle 28 miljoonan euron säästöt. Hankkeen sijoittajat saavat onnistumisesta kohtuullisen korvauksen.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Crister Gardell ostaa monialayrityksiä ja paloittelee ne järkevästi

Kävimme tutustumassa Ruotsin Nordnet live konferenssiin. Konferenssin parasta antia oli yleisötapaaminen sijoittajan Crister Gardell kanssa. (ohessa haastattelu tilaisuudesta 20min/ruotsiksi).

Christer Gardell ostaa enemmistöosuuksia sellaisista yriyksistä kuten Volvo, Metso, ABB, Lindex, Ericsson, (?),.... Hän sijoittaa kuhunkin salkussaan olevaan noin kymmeneen yritykseen muutaman miljardia euroa. Hänen liiketoimintansa on yksinkertaista:

  • sijoituskohteet ovat usein tulosvaroituksen tehneitä huonosti toimivia monialayriyksiä, joiden hallitus ja johtoryhmä eivät  yrityksen monialaisuuden vuoksi tuota lisäarvoa vaan päätöksenteon kankeutta
  • hän tunnistaa erilliset riippumattomat liiketoimintayksiköt, yhtiöittää ne ja myy edelleen joko pörssiin tai pääomasijoittajille tai toimivalle johdolle
  • erillisinä yrityksinä näiden liiketoimintayksikköjen toimiva johto ja hallitus kykenevät keskittymään liiketoimintaan ja strategiaan ja tämän seurauksena tulos paranee ja siksi osat ovat arvokkaampia erillisinä
Käyttäjän J.Vahe kuva

Sukanvarren ylistys

Toimittaja Hannu Lehtilä kirjoitti melko perinteisen tekstin siitä, miten rahaa makuutetaan pankkitileillä. Lehtilän mukaan talletussumma on vajaa 20.000 euroa / asukas. Minulla summa on selvästi suurempi.

Ensinnäkin on tietysti hyvä huomata, että kun pankit panevat ottolainauksesta saamansa varat kiertoon, haitta kansantaloudelle on kyseenalainen.

Paljon olennaisempia ovat kuitenkin ne yksityistalouteen liittyvät varaukset, joita tässä teen:

- Finanssikriisin aallonpohjassa osakesäästäjien kunniapj., prof Leppiniemi piti talletustiliä osakesalkun "piristyksenä". Ilmaisu oli aika erikoinen, koska juuri silloin osakkeita todella olisi kannattanut ostaa.

Käyttäjän sergio kuva

Osakeseurantatyökalun päivitys

http://www.piksu.net/analyysit/sergion-lista

- tuloksia 2016 päivitetty

- tulosennusteet 2017 ja 2018 päivitetty

- koska suurin osa tuloksista 2016 jo tullut, muutin 2016 tolppien värit jo toteutuneiden väreihin

 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomi luottaa jatkossa omiin aseisiin ja puolustusvoimiin

Vastavalmistunut puolustuspoliittinen selonteko sisältää tärkeimmät puolustuspoliittiset linjauksemme. Pitkällä aikavälillä on oleellista se, mihin uhkiin varaudutaan:

  • Sotilaallista voimankäyttöä Suomea vastaan tai sillä uhkaamista ei voida sulkea pois. Kriisien ennakkovaroitusaika on lyhentynyt, kynnys voimankäyttöön on alentunut ja samalla yhteiskunnan haavoittuvuus on lisääntynyt.
  • Sotilaallinen toiminta Itämeren alueella on lisääntynyt ja konflikti Itämeren alueella vaikuttaisi Suomen turvallisuuteen. Mahdollisen kriisin aikana ilmatilan ja merialueen vapaa käyttö Itämeren alueella on kyseenalaistunut. Meriliikenteen häirintä sekä Suomen läntisten meriyhteyksien katkaiseminen vaikuttaisivat koko yhteiskuntaan.
  • Sodan kuvan monipuolistuttua Suomeen kriisiaikana kohdistuva keinovalikoima olisi laaja. Se sisältäisi sotilaallisia ja ei-sotilaallisia keinoja. Suomen puolustaminen edellyttää kykyä toimia maa-, meri-, ilma- ja kyber- toimintaympäristöissä. Toimintaympäristön asettamat vaatimukset korostavat mm. tiedustelukykyä, eri hallinnonalojen valmiutta toimia nopeasti kehittyvissä tilanteissa, kykyä suojautua kauaskantoisten asejärjestelmien vaikutuksilta ja kyberpuolustuskykyä.

Puolustuspoliittinen selonteko ei lähde siitä että pelkällä liittoutumalla voisimme turvata maamme koskemattomuuden. Se ei edes mainitse niitä turvatakuita joita EU alueen maat, Suomi mukaan lukien, ovat esimerkiksi Lissabonin sopimuksessa antaneet toisilleen. Noita takuita eivät arvosta muutkaan, ei esimerkiksi Ruotsi. Edes Nato maat ole täysin varmoja keskinäisestä puolustuksesta. Avun saaminen riippuu tilanteesta. Ainoa johon voi luottaa, on oma tahto puolustautua. Puolustuspoliittinen selonteko lähteekin siitä, että puolustuskykyä oleellisesti parannetaan ja antaa siihen keinoja sekä maa-, meri-, kyber-, että ilmavoimien osalta.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Työvoiman ulkopuolella elävät "vapaaherrat" lisääntyvät

Työelämän ulkopuolella on pysyvästi yhä suurempi määrä miehiä selviää, julkaistavasta EVA Analyysistä: "Kadonneet työmiehet". Tilanne on erityisen huolestuttava Suomessa ja Yhdysvalloissa, joissa nuorten miesten työttömyys on kasvanut erityisen nopeasti.

Heikko kilpailukyky on molemmissa maissa vähentänyt vientiteollisuuden työpaikkoja ja toisaalta parantunut sosiaaliturva ja hyvin toimiva julkinen sektori ovat luoneet vaihtoehdon työlle. Näiden seurauksena myös arvostukset muuttuvat. Ei tarvitse olla työihminen menestyäkseen kaveripiirissä, somessa ja naisten keskuudessa. Vähemmälläkin itse tienatulla rahalla pärjää ja pääsee mukaan kuvioihin.

Käyttäjän Norvestia kuva

”Sukanvarsisäästöt” töihin

Kirjoitusvuorossa: Hannu Lehtilä

Tässä on mennyt jo kohta pari vuotta, kun pääministeri Juha Sipilä lupasi panna valtionyhtiöiden taseet töihin. Fiksu ajatus ja näppärä ilmaisu, mutta hankalasti mitattavissa. Paljon selkeämpiä lukuja tulee valtion jättiomaisuuden osinkotuloista. Niitähän olemme viime viikkoina lukeneet samalla kun laskeskelemme omia pikku osinkotulojamme. – Ja niistäkin pitää vielä maksaa kovat verot!

Mutta jos valtio olla möllöttää tyytyväisenä passiivisen omistussäkkinsä kyljessä, niin vielä laiskempaa on meno yksityispuolella. Viimeisten laskelmien mukaan käyttö- ja talletustileillä makaa kotitalouksien rahaa noin 80 miljardia euroa, käytännössä nolla korolla. – Kyllä 0,13 prosentin koron juuri ja juuri tilillänsä huomaa, mutta tarkkana saa olla!

Jotain tarttis tehrä, sanoo turkulainen. Määräaikaistileille maksetaan sentään vajaan 1 prosentin korkoa, mutta kotitalouksia ne eivät oikein kiinnosta. Rakastetaan sukanvarsirahaa, on se sitten pankissa tai kotona kenkälaatikossa. Ja täytyy tunnustaa, että onhan se mukavaa ajatella ostavansa ”heti tuon ja tuon” ilman mitään ennakkojärjestelyjä. – Mutta tyhmäähän se on!

Käyttäjän Norvestia kuva

Idean Oy ja yrityskulttuuri

Kirjoitusvuorossa: Juha Mikkola

Olemme tänään 16.2. tiedottaneet, että myymme omistuksemme loistavasta sijoituskohteestamme Ideanista ranskalaiselle Capgeminille. Ideanin tarina on ainutlaatuinen – se on ainoa Suomessa perustettu palveluliiketoimintaan erikoistunut design-yritys, joka on tehnyt läpimurtonsa USA:ssa.

Omistuksemme Ideanissa oli liian lyhytaikainen. Ei sen takia, että emme olisi saaneet siitä hyvää tuottoa, päinvastoin – saimme siitä suorastaan erinomaisen tuoton, mutta jään itse aidosti kaipaamaan Ideanin porukkaa, Risto Lähdesmäkeä ja hänen tiimiään. Firmoja voidaan johtaa monella tavalla, mutta koskaan en ole tavannut ketään, joka välittää omasta tiimistään niin paljon kuin perustaja ja toimitusjohtaja Risto.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Trumpista ja hänen hallinnostaan

Olen ällistyneenä seurannut, miten pientalonpoikapuolueen perilliset persut ovat omineet miljardööri Trumpin itselleen eräänlaiseksi Amerikan Timo Soiniksi. Linkissä on ed. Laura Huhtasaaren – Satakunnan lahja ihmiskunnalle – kirjoitus, jossa jo otsikko tyrmistyttää.

Vähintäänkin eilisten uutisten jälkeen ei tarvitse enää epäillä Trumpin hallinnon täysin katastrofaalista luonnetta.USA:n presidentin turvallisuusneuvonantajan viran ovat eräät aiemmat haltijat – esim. Kissinger  - luoneet erääksi koko maailman vaikutusvaltaisimmaksi tehtäväksi. Tuossa tehtävässähän on mahdollista toimia USA:n yleensä keskenään kilpailevien ulko- ja puolustusministerien välisenä erotuomarina, minkä lisäksi matka turvallisuusneuvonantajan työhuoneesta Oval Officeen on fyysisesti ja henkisesti kovin paljon lyhyempi kuin esim. Pentagonista.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Moraalittomin perustein kannettuja veroja on mahdollista vähentää

Osa veroista koetaan epäaoikeudenmukaisiksi. Ne antavat rangaistuksen hyvistä asioista joita teemme:

  • tuloverolla rankaistaan työn tekemistä
  • arvonlisäverolla rankaistaan siitä arvonlisästä, jonka yritykset tekevät yhteiskuntamme hyväksi

Merkittävä osa veroista koetaan maksuiksi, joilla on parempi oikeutus:

  • tavaroista ja palvelusta maksetuilla muilla veroilla ohjataan kuluttajia puhtaampaan ja ympäsistöystävällisempään elämään
  • pakolliset sosiaaliturvamaksut ovat sitä varten, että niillä maksetaan eläkkeet, työttömyysturva ja työtapaturmien kulut
  • omaisuusveroihin kuuluvalla kiinteistöverolla kustannetaan tieinfrastruktuurin ylläpitoa sekä maakunnan palveluita
  • kunnallisvero mielletään jatkossa yhä enemmän paikallisen kulttuurin ja varhaiskasvatuksen ja päivähoidon edistämiseksi

Yleisesti ottaen ne verot ja veroluonteiset maksut, jotka maksetaan jostain tietystä hyvästä syystä, mielletään hyväksyttävämmiksi kuin esimerkiksi työn teosta määrättyjä verosanktioita. Hyvästä syystä maksettavia veroja on tällä hetkellä yli kolmannes kakista veroista ja niiden osuutta voi hyvin lisätä samalla kun työn teon yleistä rangaistavuutta piennetään.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Listaamattomien yritysten osinkoverotus kiristymässä

Petteri Orpon asettama yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmä esittää osinkoverojärjestelmää muutettavaksi siten, että listaamattomien yritysten osinkoverotusta muutetaan lähemmäs listattujen verotusta.

Palkkatulojen verotusta esitetään kevennettäväksi niin, että palkkatulojen verotus ei enää olisi missään tuloluokassa paljon raskaampaa kuin osinkojen verotus. Toteutuisi tulolähteestä riippumattomampi neutraali verotus ja sen seurauksena veronkierto vähenisi luonnollisella tavalla. 

Muutos johtaisi kuitenkin siihen että listaamattomien yritysten verotus kiristyy. Keveämmin verotettua osinkoa voisi jakaa enää 4 % yrityksen omasta pääomasta (ennen 8%).  Tähän rajaan asti pääomatulona verotettavan osinkotulon veronalaisuusaste korotettaisiin 40 %:iin ja 150 000 euron raja poistettaisiin.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomen veneteollisuus kasvaa ja vienti vetää

Venevienti Ruotsiin kasvoi vuonna 2016 lähes 60 miljoonaan euroon ja samalla Ruotsi nousi Suomen ykkösvientimarkkinaksi. Koko toimialan tuotteiden ja palvelujen kotimainen euromääräinen myynti nousi 2 % ja kokonaisliikevaihto kasvoi 3 %.

Finnboatin jäsenkunnan – mm. venevalmistajien, telakoiden ja alan kaupan – kokonaisliikevaihto (alv 0 %, valmistus- ja maahantuontihinnoin laskettuna) oli 518milj. euroa vuonna 2016. Toimiala työllisti Suomessa noin 3500 henkeä.

Käyttäjän Risto Valtonen kuva

Tuottoa yritysostoista: Okmetic, PKC ja Comptel

Viimeisen 9 kuukauden aikana olen kolmesti ollut myönteisessä ”pakkotilanteessa”  myydä omistamiani  pörssiosakkeita. Yhtiöt, joiden osakkeita nämä ”pakkomyynnit” koskivat, olivat Okmetic, PKC ja nyt viimeisimpänä Comptel.

Huhtikuun alussa (taisi olla jopa aprillipäivä!) viime vuonna kiinalainen National Silicon Industry Group julkisti ostotarjouksen piikiekkoyhtiö Okmetic:sta. Hintapreemio päivän kurssiin oli n. 30%. Olin sijoittanut Okmetic:iin edellisvuoden syksyllä, kun silloinen toimitusjohtaja Seikku oli saanut yrityksen hyvään taloudelliseen kuntoon, tiesin yrityksessä olevan nopeasti kasvavan anturimarkkinan teknologiaosaamista ja ymmärsin yhtiön resurssien pienuuden maailmanlaajuisen markkinan valloittamisen suhteen. Ostotarjouksen myötä sain lyhytaikaiselle sijoitukselleni ihan hyvän tuoton.

Käyttäjän sergio kuva

Osakeseurantatyökalun päivitys

http://www.piksu.net/analyysit/sergion-lista

- uutena yhtiönä Gilead Sciences

- uutena tunnuslukuna Equity per Share Sales-välilehdellä

- tuloksia 2016 lisätty

 

 

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Suomalaisten patentoinnista vuonna 2016

Suomen patenttivirastoissa hakemusmäärä vuonna 2016 pieneni edelleen. Nyt myös patentoinnin kasvu ulkomailla näyttää pysähtyneen. Näyttää siltä, että Suomen pienentynyt tutkimus- ja kehityspanostus heijastuu myös patentointiin.

Suomen patenttiviraston (PRH) patenttihakemusmäärät ovat pudonneet vuosituhannen vaihteesta ja jatkoivat pudotusta. Vuonna 2016 jätettyjen kotimaisten hakijoiden hakemusmäärä oli 1260 ja pudotusta edellisvuoteen oli 2,5 %. Viimeisen kymmenen vuoden aikana hakemusmäärä on pudonnut keskimäärin 3,5 % vuodessa. Kotimaisten patenttihakemusten ennätysvuotena 2000 hakemuksia jätettiin 2579.

Myös viraston saamat kansainväliset patenttihakemukset (PCT) ovat jatkaneen pienentymistä ja PRH vastaanotti vuonna 2016 PCT hakemuksia 969. Luku on vuosituhannen pienin sitten pankkikriisin aikaansaaman vuoden 2008 ennätyspienen hakemusmäärän 943.

Sivut

Tilaa syöte RSS - blogit