Artikkelit aikajärjestyksessä

Sanavapaus murenee EU:ssa

Tämä aihe ei ole taloutta – mutkan kautta toki sitäkin -, mutta kirjoitan tästä silti Piksuun, koska olemme ajoittain reippaastikin ja moneen suuntaan kriittinen lehti, joten sananvapaus ja sen puolustaminen kuuluu meillekin. Ja tietysti sen pitäisi kuulua jokaisella vapaan yhteiskunnan jäsenelle, sikäli kun sen keskeisiä arvoja kannattaa. Ja taloudenkin kannalta on oleellista, että taloudellista ja yhteiskunnallista todellisuutta voidaan esitellä ja kommentoida vapaasti. Vapaa markkinatalous toimii kunnolla vain vapaassa yhteiskunnassa.

Suomi päätyi lehdistön vapautta mittaavassa indeksissä ylimmälle askelmalle. Se on hienoa, vaikka meilläkin sananvapauteen on kohdistunut viime aikoina uusia uhkia etenkin toimittajien uhkailun muodossa, kun informaatioteknologia tekee kusipäiden puskista huutelusta helppoa. Itse en ole ilmiöön koskaan törmännyt, enkä liki satakiloisena vanhana punttisalikettuna hevin hätkähdä junttien öykkäämistä nakkiputkan jonossakaan. Mutta ymmärrän kyllä esimerkiksi naistoimittajia, joiden mieleen ja työhön uhkailu vaikuttaa. Tästä syystä Ruotsin sijoitus indeksissä on pudonnut. Asiaan on puututtava kovalla kädellä oikeusjärjestelmän puolesta.

Muualla EU:ssa sananvapauden kaventumista on nähty korkeimmalla institutionaalisella tasolla. Unkarissa ja Puolassa mediaa pistetään ruotuun ihan avoimen fasistisessa hengessä. Hallitukseen kriittisesti suhtautuville lehdille ja toimittajille lyödään lappua luukulle lakisääteisesti tai omistajavallan kautta.

Talouskasvu on voimakkainta Intiassa, Kiinassa ja Afrikassa

IMF on julkaissut huhtikuussa päivitetyn talouskasvuennusteensa. (kuvassa oikealla ennusteen talouskasvu vuonna 2016)

Maailmantalous kasvaa IMF:n mukaan tänä vuonna 3,2% piristyäkseen ensi ja sitä seuraavina vuosina. Kasvun moottoreina toimivat edelleen kehittyvät maat, erityisesti Intia, Kiina ja Arikka.

Itäisen Euroalueen maat (Puola, Romania, Latvia, Turkki) ovat Ruotsin ohella Euroopan kasvumoottoreita. 

IMF:n ohjeet hallituksille sisältävät seuraavia ehdotuksia:

  • Hallitusten kannattaa aloittaa infraprojekteja siellä missä kannattavuuslaskelmat osoittavat niiden järkevyyden  
  • Rehellisen veroanalaisen työn tekemisestä maksettavat sakko- ja vero- luonteiset sanktiot ovat joissain maissa suurehkoja. Vero- / sotu- maksujen kiilaa kannattaa joissain tapauksissa kaventaa.
  • Työmarkkinoita kannattaa uudistaa
Käyttäjän Norvestia kuva

Läpinäkyvyyden ja avoimuuden aikakausi

Kirjoitusvuorossa: Mika Huhtamäki

Menneinä vuosikymmeninä Suomessa luottamuksen rakentamiseen riitti naapurin Penan sana, eikä muuta tarvittu. Penan sanalla pääsi pitkälle, vaikkakin aito läpinäkyvyys hallintoon tai yrityksiin oli lähinnä virkamiesten etuoikeus, johon tavallisen kansalaisen oli tyytyminen. Ja vaikka demokratia perustuu läpinäkyvyyteen, niin lakimääräisesti avoimen julkisen tiedon saaminen on ollut hidasta tai sitä pitää anoa oikeusteitse. Tässä kohtaa maailma ei ole vielä paljoakaan muuttunut.

Mutta tavat ovat muuttumassa asioiden mutkistuessa, eikä naapurin Penan sanaankaan voi enää sokeasti luottaa. Odotukset avoimuudesta ovat kasvaneet, ja sekä viranomaisilta että hallinnolta vaaditaan muutakin kuin päivittäisten asioiden hoitamista. Päätöksentekijöiltä odotetaan avoimuutta ja läpinäkyvyyttä ja tätä samaa odotetaan myös yrityksiltä. Yritysten toimintaa seurataankin entistä tarkemmin niin kansallisella kuin globaalilla tasolla, ja räikeät ylilyönnit tulevat varmasti noteeratuiksi. Fiksuimmat yritykset ovat myös huomanneet tämän, ja läpinäkyvyys on nousemassa kilpailueduksi. Kehitys on kuitenkin vasta alussa ja muutos ei ole kaikille kivutonta.

Läpinäkyvyyden vaatimusta ei voi vähätellä pienen aktivistiporukan huuteluksi, sillä Suomalaisen Työn Liiton tekemän selvityksen mukaan yritystoiminnassa suomalaisia ärsyttää eniten läpinäkyvyyden puute. Julkisesta mielipiteestä avoimuuden vaatimuksesta kertoo hyvin suhtautuminen niin vaalirahoitukseen, Panama papereihin kuin omistustietoja koskevaan hallintarekisteriuudistukseen ja Portugalin veropakolaisiin.

Kaikki eivät kuitenkaan koe kasvavaa avoimuuden vaatimusta hyvänä asiana ja läpinäkyvyys koetaan enemmän uhkana kuin mahdollisuutena. Samalla kuitenkin unohdetaan, että sosiaalisen median ja verkostojen maailmassa mikään ei säily piilossa loputtomiin.

Käyttäjän SEOSEON kuva

Kannattaako hakukoneoptimointi tehdä itse?

Kannattaako hakukoneoptimointi tehdä itse?

Harkitsetko oman yrityksesi verkkosivuston tai blogin hakukoneoptimoimista itse?

Jos harkitset, olet tekemässä oikein. Hakukoneoptimointi on kannattavaa aloittaa itse, koska silloin opit alkeet ja tiedät suunnilleen, mitä sinun tulee tietää ulkoistaessasi palvelut.

Itse teen hakukoneoptimointia työkseni ja tämä artikkeli on käytännössä kirjoitettu, jotta saamme taas muutamia uusia kävijöitä sivustollemme ja myös linkin sinne.

Hakukoneoptimointi opas 2016

Tarkoituksenani on kuitenkin tarjota myös jotain, mistä on oikeasti lukijalle hyötyä ja se onkin yksi todella tärkeä asia, mitä hakukoneoptimoinnissa tulee pitää mielessä. Google oppii päivä päivältä paremmaksi ja löytää hakijoille aina vain paremmin ja paremmin juuri ne artikkelit, mitkä ovat oikeasti hyödyllisiä.

 

Jos suunnittelet hakukoneoptimoinnin tekemistä itse ja vieläpä yksin, ei kannata odottaa kuuta taivaalta. Fakta vain on se, että jos olet tekemässä kaiken oikein ja tavoitteenasi ovat kärkisijat, edes yhdellä paljon kilpailua omaavalla hakusanalla, tulee aikasi loppumaan lähes varmasti kesken. Miksi? Lue eteenpäin niin ymmärrät varmasti.

 

Hakukoneoptimoinnin kattaessa noin 200 kriteeriä, jo niiden tarkkailu vie aikaa. Kuitenkin tähän on olemassa erinomaisia työkaluja, kuten MOZ Pro, Majestic, AHREFS, Googlen omat työkalut ja kirjaimellisesti satoja muita. Jo oikeiden työkalujen löytäminen tulee viemään päiviä, viikkoja tai kuukausia.

 

Käyttäjän Marko Kaarto kuva

Tarjous- ja huutokauppakohteet asuntosijoittajan silmin

                                                                                                                                                                         
 

Välitysliikkeillä on tapana käyttää tarjouskauppaa. Tarjouskauppakohteiden ideana on saada kohteelle näkyvyyttä. Kun tarjouskauppakohteen lähtöhinta on esimerkiksi 15–20 % alle markkinahinnan, on helppo ymmärtää, että kohde saa klikkauksia.

Tarjouskaupan sääntöjen mukaan annettu tarjous on voimassa vähintään 48 tuntia, jotta muut asunnosta kiinnostuneet ehtivät mukaan tarjouskauppaan. Myyjän ei kuitenkaan ole pakko hyväksyä alhaista tarjousta, vaikka se ylittäisikin hänen asettamansa lähtöhinnan. Siispä se, että onnistut tekemään ainoan ja edullisen tarjouksen, ei vielä tarkoita kauppoja.

Muista tarjouskaupassa

Jokaiseen kohteeseen on rekisteröidyttävä erikseen. Kun mainio kohde tulee myyntiin, rekisteröidy sen seuraajaksi. Tee heti sellainen tarjous, jolla olet valmis ostamaan asunnon. Toimi nopeasti ja mielellään ennen kuin muut sijoittajat ehtivät kohteelle, seuraamaan kauppaa ja tekemään korotuksia.

Käyttäjän Toni Veikkolainen kuva

Postitoiminta muuttuu ja myös lain on muututtava

Hallitus on suunnitellut postitoiminnan joustavoittamista lakimuutoksella, jossa lupien vaatimisesta siirryttäisiin ilmoitusmenettelyyn. Siinä ei ole mitään yllättävää, että vasemmistopuolueiden edustajat ovat hyökänneet asiaa käsittelevässä valiokunnassa muutosesitystä vastaan. Valiokunta päätti kuitenkin enemmistön voimin tukea hallituksen esitystä muuttamattomana. Toki kermankuorinnasta on ehditty puhua, puhuttiinhan siitä jo silloinkin, kun Onnibussi oli tulossa ravisuttamaan Suomen joukkoliikennemarkkinoita. Perinteiset bussiyhtiöt ja pitkään monopolinsa varaan laskenut VR joutuivat tarkastamaan toimintamalliaan ja hinnoittelukin muuttui kuluttajien kannalta parempaan suuntaan.

Postilain muuttaminen ei mitä todennäköisimmin jää tähän. Tarkoitus on kajota myös yleispalveluvelvoitteeseen, johon nykyisin kuuluu lehtien ja kirjeiden viisipäiväinen jakelu kaikkialla Suomessa. Alueellisen tasapuolisuuden nimissä laadittu ja sinänsä kaunis velvoite ei valitettavasti ole nykyisen väestökehityksen jatkuessa kestävä. Suomessa lähinnä vain Helsingin seutu, etelän pikkukaupungit ja suuret maakuntakeskukset ovat muuttoliikkeessä saamapuolella, ja maakunnista Uusimaa on ollut viime vuosikymmeninä ylhäisessä yksinäisyydessään. Lisäksi kirje- ja lehtimuotoisen postin määrä on muutenkin laskenut, vaikka painetun median alennettu ALV-kanta ehkä hieman onkin vähentänyt siirtymää sähköisen median käyttöön. Kokonaan toinen juttu sitten onkin, kannattaako verotuksen suosia painettua mediaa vain työllisyyssyistä. Yhtä lailla voisi sanoa ympäristönäkökohtien perusteella, että sähköistä mediaa pitäisi suosia. Lakimuutoksen myötä toki vaikkapa painotalo voisi ilman raskasta lupamenettelyä hoitaa lehdenjakelua aivan kuten useat yritykset hoitavat nykyisin mainospostin jakelua.

United Technologies

Vertaan kahta suurta yhtiötä eli Konetta Otikseen. Otis on United Technologiesin yksi toimiala. Otiksen myynti vuosineljänneksessä on $3,1 mrd (vuonna 2015 lv. oli 9,2 mrd €) kun Koneella se on 1,7 mrd € (vuonna 2015 lv oli 8,6 mrd). Otis on reilusti suurempi kuin Kone ja sen liikevoittoprosentti oli 20% kun Koneella liikevoitto oli vain 14%. Eli Otis on suurempi ja kannattavampi. Otiksen myynti laski vuonna 2015 verrattuna vuoteen 2014 noin (7%) kun Kone onnistui kasvattamaan myyntiään 18%. Tämä käsittääkseni johtui pääosin erilaisesta maantieteellisestä jakaumasta.

UTX ei voi tutkia tutkimalla OTISta, koska vain pieni osa tuosta yrityksestä on hissien valmistusta.

United Technologies on mielenkiintoinen koska se julkaisee osarin tänään ja sen ympärillä on tapahtunut kaikenlaista. Honeywell oli ostamassa United Technologiesta $108 osakehintaan (nyt $104), mutta kauppa kariutui UTX:n ja viranomaisten vastustukseen. Honeywell on vähän UTX isompi ja kannattavampi. UTX on voinut vapauttaa pääomia käyttönsä ja se myös myi helikopteri Sikorskyn.

Ja sen on tarkoitus keventää kassaansa ostamalla massiivisen määrän osakkeita.

Yritys on kiihdyttänyt osakkeiden osto-ohjelmaansa jotta ”kurssi kirisi kiinni suuren eron osakkeen hinnan ja arvon välillä”, kuten toimari sanoi.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Tokmanni vs. Stockmann

Sanottakoon ensimmäiseksi, etten tässä aio käsitellä laajemmin Tokmannin ipoa. Julkisuudessa olleitten arvioitten mukaan nykyiset omistajat haluavat realisoida sijoitustaan koventuvassa kilpailutilanteessa, joten en pidä lähtökohtaisesti antia houkuttelevana.

Sen sijaan käsittelen sitä, miten otsikon kahden yrityksen tiet ovat kulkeneet kovin eri tahtiin. 

Tokmanni syntyi 1990-luvun alussa paikalliseksi halpahalliksi, jonka nimi lienee alun perin tarkoitettu jonkinlaiseksi vitsiksi, jota Stockmann ei tosin ymmärtänyt, vaan turhaan käräjöi asiasta oikeudessa.

Kuten tunnettua, Stockmannilla on jo pitkään mennyt huonosti ja Tokmanni on kasvanut kaikin tavoin. Yhtiöitten liikevaihdot ja oletetut markkina-arvot ovat nyt lähellä toisiaan.

Tokmannin antiesitteessä s. 7 on graafinen esitys asiakaskyselystä.  Tietysti tämä on Tokmannin näkemys asiasta, mutta toisaalta se esiintyy melko tarkasti säädellyssä julkaisussa, jota Fiva valvoo. Hintamielikuvissa Stockmann koetaan kalleimmaksi ja Lidl halvimmaksi. Tokmanni, Prisma ja Citymarket sijoittuvat välimaastoon. Stockmannin tuotevalikoima tuskin on yhtä laaja kuin se mielikuvissa on, sillä tuotevalikoimaa on supistettu jyrkästi.

Kaikkein eniten ihmettelen kuitenkin Stockmannin melko avointa pyrkimystä luoda itsestään kalliin kaupan mielikuva. Linkissä on epämukavan näköisiä tuoleja yhtä epämukaviin hintoihin.

Toki Stockmannilla lienee hienoja brändejä valikoimassaan. Niitten kysyntä on kuitenkin heikko Venäjän kaupan tyrehtymisen takia. Aivan erityisesti ihmettelen sisustukseen liittyvän ylihintaisen roinan hankkimista tuotevalikoimaan.

Käyttäjän Heikki Matias Luoma kuva

Osakesijoittamisen antamia opetuksia yritystoimintaan

Osakesijoittamista ja yritystoimintaa harjoittavat ovat ihmisiä ja kuten kaikki ihmiset, osakesijoittajat ja yrittäjät käyttäytyvät ja toimivat kuten muutkin ihmiset. Siksi molemmilla on paljon yhteistä, koska molemmat ovat inhimillistä toimintaa.

Valitsen ensimmäiseksi esimerkiksi osakeanalyysin. On tahoja, jotka analysoivat osakkeita. Ne antavat osakkeille myynti- ja ostosuosituksia ja tavoitehintoja. Analyysin tekijät ovat yrityksen ulkopuolisia tahoja.

Vastaavia ulkopuolisia tahoja yritystoiminnassa ovat konsultit, jotka analysoivat yrityksen toimintaa ja esittävät parannusehdotuksia yrityksen johdolle.

Älä tartu putoavaan puukkoon!

Se on monen osakesijoittajan tuntema ohje, joka suosittelee olemaan ostamatta osaketta, jonka arvo putoaa nopeasti.

Yritystoiminnassa on peukalosääntö älä pane hyvää rahaa huonon päälle. Sillä halutaan sanoa, ettei huonoksi osoittautuneeseen sijoitukseen, projektiin tai muuhun vastaavaan pidä lisätä rahavaroja. Esimerkiksi Boston Consulting Groupin eläintarha kehoittaa olemaan sijoittamatta resursseja koiriin.

Leikkaa tappiot nopeasti.

Osakesijoittajan ohje kehoittaa asettamaan osakkeille tason, jonka alle mennessä osake on myytävä. Yritystoiminnassa sitä vastaa, että projekti, tuote, osasto tai muu vastaava lopetetaan nopeasti kun osoittautuu, että se on kannattamaton. Esimerkkinä vaikkapa The Lean Start-upissa kuvatut tuotteiden nopeat lopettamiset ja Supercellin tapa tappaa peli nopeasti ellei se ole menestys.

Tappioiden nopean leikkaamisen peilikuva on antaa tuottojen virrata. Se on sitä, että arvoaan kasvattavan osakkeen omistajan pysytään myymättä osaketta liian nopeasti. Sama yritystoiminnassa merkitsee, että menestyvää tuotetta, markkina-aluetta, projektia jne pidetään yllä ja parannetaan entistä paremmaksi.

Vastus ja tuki.

Riskiyrityslainojen korkojen lasku tukee pörssinousua

Yrityslainojen korot ovat paras indikaattori siitä mitä mieltä sijoittajat ovat talouden tilasta. Koroissa yhdistyy sijoittajien arvio konkurssien todennäköisyydestä lähivuosina. Vaikeina aikoina suurimmassa vaarassa ovat taloudellisesti heikohokot, niinsanotut B- luokan riskiyritykset ( Merrill Lynch luokitus), joiden luottokorot kertoo mahdollisen taantuman todennäköisyydestä ja syvyydestä.

Oheisessa kuvassa on USA:n B-luokan yrityslainojen (sininen käyrä / vasen asteikko) korot samaassa kuvassa pörssikurssien (S&P 500/ oikea asteikko) kanssa (Lähde: Federal Reserve Bank of st Louis). 

Taloudessa on tapahtunut käänne parempaan

Käyristä voi havaita muun muassa seuraavaa:

  • B- luokan yrityslainojen korkojen nousu yli 8% tason kielii laman todennäköisyyden kasvusta  ja pörssikurssit alakavat laskea. Yrityslainojen korot ylittivät viime vuoden vaihteessa tuon kriittisen tason ja taantuman todennäköisyys oli merkittävä.
  • Korko on pudonnut kevään aikana lähelle 7% tasoa, joka kertoo USA:n taloudessa tapahtuneesta käänteestä. Alkuvuonna kaavailtua konkurssiaaltoa ei tule ja vaara on ohi ja pörssikurssit ovat palautuneet.

Hiukan hämmentynyttä markkinapähkäilyä

Markkinoiden tulkitseminen ja ennustaminen ei ole mahdotonta, päinvastoin joissakin ääritilanteissa se on yllättävänkin helppoa, mutta markkinat osaavat kyllä yllättääkin jonkin verrran niiden liikkeitä ymmärtävänkin. Pörssien kp-taite näytti etenkin Euroopassa ilmeiseltä jo maaliskuun alussa kuukauden vilkkaan ralliin jälkeen. Tuolloin näytti minullekin ilmeiseltä, että laskumarkkina jatkuu ja kohta testataan edellinen välipohja helmikuulta. Tuolloinhan yleinen tunnelma markkinoilla ja analyyseissa oli ”hanki säilykkeitä ja tussareita kellariin, maailmanloppu on ovella”.

http://www.marketwatch.com/investing/index/sxxp/charts?symb=XX%3ASXXP&co...

Petyin hiukan markkinan hyytymiseen noin varhaisessa vaiheessa – joka varsin epätavalliseen tapaan ei kuitenkaan tapahtunut suurissa jenkkipörsseissä, vaan ne jatkoivat tasaista naputusta ylös. Oletin kokemuksen nojalla, että Eurooppa kulkee vain edellä ja USA perässä – kuten aika usein käy -, ja kohta jenkkipörssitkin niiaavat. Siinä tapauksessa oli ilmeistä, että laskumarkkina jatkuisi ainakin jonkin aikaa, joskaa ei välttämättä oleellisesti syvemmälle – kuten olen jatkuvasti sanonut pitkien indikaattorien perusteella. Ne eivät viitanneet isoon rysäykseen vaan päinvastoin hiipuvaan laskevaan trendiin.

Käyttäjän Norvestia kuva

Johtajuudesta - Sipilän kello käy

Kirjoitusvuorossa: Hannu Lehtilä

Juha Sipilän vaimo on antanut miehelleen lomaviikkoa kohden yhden ns. autotallipäivän. Autotallissaan Sipilä on värkännyt muun muassa kellotaulun, joka kertoo Suomen henkisen tilan. Kello 12 on huuma, kello 15 ylimielisyys, kello 18 apatia ja kello 9 luovuus. Nyt Sipilän kello näyttää Suomelle seitsemän, eli apatiasta on lähdetty nousuun. – Apatiassa elimmekin 7-8 vuotta.

Sipilä toi mukanaan myös uuden tavan johtaa. Strategiat, kärkihankkeet ja aikataulutus olivatkin yhtäkkiä politiikan arkipäivää. Kulman takana hänelle vähän naureskeltiin, ettei ”politiikkaa voi noin johtaa”; ”yritysjohtaja tulee politiikan ulkopuolelta ja osoittaa tällä menolla vain ammattitaidottomuuttaan”. – Tämä lausuttiin unohtamalla, että Suomea olivat nämä ammattipoliitikot johtaneet koko taantuman ajan ilman suuntaa tai tahtoa. Aika kului ”taitavien poliittisten vetojen” harrastamiseen.

Sipilälle tulee kohta vuosi täyteen pääministerinä ja lehdet ovat täynnä välitilinpäätöksiä. Helsingin Sanomat teki 21.4.2016 aika perusteellisen harjauksen, se kannattaa lukea.

Toinen mielenkiintoinen puheenvuoro tuli sekin politiikan ulkopuolelta. OP Pohjolan pääjohtaja Reijo Karhinen oli 16.4.2016 TV-1:n Ykkösaamun vieraana. Viisasta ja pohdittua puhetta. Hänkin patisti Suomea liikkeelle ja töihin. Vanha sukupolvi pitää kynsin hampain kiinni vallastaan yrityksissä, eikä uskalla lähteä innovoimaan ja investoimaan. – Nyt pitäisi antaa tilaa nuorille ja ennakkoluulottomille ihmisille. Slush –tapahtumasta Karhinen (61-v) oli innoissaan. Erityisesti hän peräänkuulutti johtajuutta.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Alhainen syntyvyys ratkaistavissa halvalla ja nopeasti

Syntyvyys laskee Suomessa hälyyttävästi. Osa tekijöistä on sellaisia, joihin on vaikea nopeasti vaikuttaa kuten:

  • ylipitkät koulutusajat (kouluttautumisen pitäisi jatkua läpi elämän, kerralla on turha yrittää valmista kun maailma muuttuu kuitenkin koko ajan)
  • liian tiheä kaupunkirakenne keskusta-alueilla ja turhan tiukat rakentamismääräykset (lapsia syntyy yleensä sinne missä on tilaa)
  • nuorten pätkätyöt, työttömyys ja tukevien kaverien puute

Mutta alhainen syntyvyys voidaan silti tarvittaessa korjata nopeasti. Perheet tarvitsevat paremman rahallisen palkkion ja kannustimen lasten hankkimiseen eikä tuon kannustimen tarvitse olla edes suuri. Nykyinen järjestelmä rankaisee lasten hankkimista ja siihen pitäisi saada muutos ainakin ensimmäisten vuosien ajaksi.

Yhteiskunnassamme tuetaan rahallisesti jos jonkinlaisia asioita (työttömyyttä, lomailua, urheilukilpailuja, viihdettä, harrastuksia, vanhenemista, hyvätuloisuutta, pienituloisuutta, yrityksiä, vientiä, veronkiertoa, asumista, ....) niin paljon, että julkisen sektorin budjetin koko on tällä hetkellä 58% bruttokansantuotteesta. Suuri osa tuista on joutavia ja vahingollisia, mutta lapsiperheet ansaitsisivat palkkion siitä, että hankkivat lapsia. Tämä on yksi harvoista tukimuodoista, josta yhteiskunta oikeasti hyötyisi. Alhainen syntyvyys on ratkaistavissa pienellä muutoksella.

Alhainen syntyvyys on ratkaistavissa Kela-lakien muutoksella

Oheinen laskelma on tehty kuvan nuoren äidin kannalta. Siinä kerrotaan miten hänen 2000€ kuukausiansiot pienenevät sen jälkeen kun lapsi on syntynyt kutistuakseen olemattomaksi jo vajaan vuoden kuluttua lapsen syntymästä. Perheeseen kuuluu normaalituloinen isä, jota ei näy kuvassa. Koska isä on normaalituloinen niin äidin tulot kehittyvät kuvan osoittamalla tavalla (suurin piirtein).

Alhainen syntyvyys olisi ratkaistavissa seuraavasti:

  • äidin tulojen tulisi oheisessa laskelmassa nousta tasolle 2100€ noin kymmenen kuukauden ajaksi (välitön palkkio koetaan aina parhaimmaksi)
  • kymmenen kuukauden jälkeen tulot voisivat vähitellen pudota hoitovapaan tasolle; tämä kehottaisi hellävaraisesti hakeutumaan työelämään tai opiskelun pariin

Coca-Cola

Buffetin toinen iso sijoitus IBM antoi osarinsa, mikä oli pettymys ja markkinan toivomaa käännettä ei vielä tullut. Se oli ikävää sillä IBM on kehittävä yritys, päinvastoin kuin Coca-Cola. 

Nyt illalla tulee antamaan toinen firma (mikä tekee sokeroitua ja värjättyä vettä) tuloksensa eli Coka-Cola. En tykkää tuollaisesta roskasta mitä Cokis tai McDonalds edustavat, mutta maailmassa tykätään roskasta joten useasti on kannattavaa ostaa roskafirmoja.

Factset kertoo, että markkinoiden odotus on 44 senttiä/osake ensimmäiseltä neljännekseltä. Cokis on ylisuoriutunut tänä vuonna markkinoilla, joten oikeasti uskotaan hyvään tulokseen. Aiemmin sanottiin, että yritykset pyrkivät tahallaan sentillä analyysien ylitykseen. Viimeisellä neljänneksellä kokis sai 0,28 epsiä kun vuosi sitten se oli 0.38.  

Itse toivon kaikkea pahaa roskaruokavalmistajille. Olen idealisti ja hyvän ruoan ystävä. Toivon maailman oppivan ja olematta juomatta tuollaista litkua.

Hintakilpailu toimii takseissakin – yhdellä ehdolla

 

Toivottavasti ette kyllästy tiuhaan kommentointiin, mutta jatkan monopolien arvostelua ja analyysia Anne Bernerin esityksen osuessa samaan saumaan. Vaikka kyse ei ole suoranaisesta monopolista, on taksibisnes lupamenettelyn vuoksi niin suljettu sektori, että sen avaaminen kilpailulle on hyvä tavoite markkinatalouden ja asiakkaiden näkökulmasta – vaikka ilmeisesti ei toteudu tällä hallituskaudella. Perussuomalaiset kun tuputtavat monopolien suojelemiseksi samoja onttoja syitä millä niitä aina puolustetaan erityisintressiryhmien nimissä. Kuten Juha totesi, taksiautoilijat ovat perussuomalaisille niin kiitollisia äänestäjiä, että puolueen voi rinnastaa taksimonopolin omistajiin.

Kuten Onnibussin tulosta joukkoliikennemarkkinoille näemme, kilpailu on leikannut nopeasti hintoja muiltakin toimijoilta. Vuosikymmenien monopoliaseman tuudittaman horroksen jälkeen myös VR on joutunut kilpailemaan hinnoilla, vaikka se väitti aina puristaneensa hinnat mahdollisimman alas. Jokainen taloudesta jotain ymmärtävä tiesi, ettei se voi pitää paikkaansa, vaan on tyypillistä monopolipropagandaa. Onnibussi todisti sen.

Sen vuoksi Bernerin uudistukseen kuuluva hinnoittelun vapauttaminen on looginen osa uudistusta, koska sitten toteutuukin. Taksiyrittäjien lisääntyminen tuottaisi kilpailua ja innovaatioita. Se olisi asiakkaan etu.

Yhteen nyanssiin puutun Bernerin ehdotuksessa. Kilpailu tehostaa toimijoita ja pitää hinnoittelun kurissa, kyllä – jos se todella toimii. Hintakilpailu ei kuitenkaan toimi millä tahansa reunaehdoilla. Oleellista on, että asiakkaat voivat vertailla hintoja ennen ostopäätöstä. Kaikessa muussakin kaupassa ja palveluissa hintojen on oltava selkeästi asiakkaan nähtävissä. Vaatimus on erityisen tärkeä palvelussa, jossa autoon hypänneen kiireisen asiakkaan neuvotteluasema on kohtuuttoman huono.

Yhdysvallat ja Kiina sopivat maailman sotilaspoliittiset jakolinjat

Ruotsin valtion rahoittama kansainvälinen rauhantutkimusinstituutti SIPRI (Stockholm International Peace Research Institute) on julkaissut vuoden 2015 asevarustautumista luotaavan raporttinsa.

Maailman tilanne on viimeisen viiden vuoden aikana parantunut. Varustelubudjetit ovat kasvaneet 1% edellisestä vuodesta, mutta suhteellinen osuus bruttokansantuotteesta on laskenut jo viidettä vuotta peräkkäin. Tässä suhteessa maailma on kulkenut kohti rauhaa.

Yhdysvallat ja Kiina muodostavat asevoimien duopolin, joka takaa maailmanrauhaa

Yhdysvalltojen ja Kiinan puolustusbudjetit dominoivat. USA:n puolustusbudjetti on 36% ja Kiinan 13% maailman puolustusmenoista ja Kiinan osuus kasvaa vahvasti.  Yhdessä nämä kaksi muodostavat jo nyt puolet maailman puolustusmenoista ja näiden suurvaltojen haastamaton dominanssi toimii tällä hetkellä maailmanrauhan takeena. 

USA ja Neuvostoliitto jakoivat maailman sotilaallispoliittisiin etupiireihinsä vuosien 1943...1990 välisenä aikana. Jatkossa jakolinjoista sovitaan USA:n ja Kiinan välillä.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Kiinnostavia brittiyhtiöitä

Heikenneen punnan myötä kiinnostukseni brittiyhtiöihin on virinnyt. Osasyy punnan heikkenemiseen on Brexit-pelko. Itse en kyitenkaan pidä Brexitiä kovin todennäköisenä. Lisäksi kansainvälisesti toimivalle yritykselle todennäköisesti ei aiheudu kovin suurtta haittaa brittierosta.

Tapani mukaan aloitaan hakemalla joukon yityksiä joilla on:

  • P/E alle 15
  • P/CF (hinta/kassavirta) alle 10
  • Maksavat osinkoa vähintään 2%
  • EPS on kasvanut vähintään 4% vuosivauhtia keskimäärin viimeisen viiden vuoden aikana.

Alla listaus muutamista ehdot täyttävistä yhtiöistä, joista on tiputettu pois mm pankit ja venäläiset Lontoossa listatut yhtiöt.

 

Pelibisnes kaivoi Kallasvuosta monopolisosialistin

On aina yhtä surkuhuvittavaa nähdä ihmislajin pohjaton kyky opportunismiin. Ja vieläpä sellaisessakin tilanteessa, jossa siihen ei järjen mukaan pitäisi olla voimakkaita palkintoja. Kuten Nokian entisen johtajan Olli-Pekka Kallasvuon kohdalla, kun hän markkinoi valtiollisten Veikkauksen, RAY:n ja Fintoton yhdistämistä ja pitämistä monopoliasemassa.

Kallasvuo on jostain syystä ottanut selvittääkseen ratkaisua eli käytännössä toimiakseen sen puolustajana. Hän perustelee tehtävän vastaanottamista isänmaallisuudella. Onhan se tietysti valtiollisten monopolien puolustamiseen likipitäen ainoa mahdollisuus ihmiselle, joka on tehnyt moisen uran yksityisellä sektorilla ja oletettavasti pitänyt vapaata markkinataloutta tuossa asemassa hyvänä asiana.

Toki monopolit ovat mukava tapa pyörittää taloutta muiden kuin asiakkaiden kannalta, sikäli kun ne tuottavat voittoa. Ja peliyhtiöille se ei todellakaan ole ongelma, kun kysyntä on pysyvää ja suhdanneriippumatonta maailman tappiin. Lottopallojen pyörittäminen olemattomalla palautusprosentilla ei neroutta vaadi, joten tehottomankin yhtiön on helppo leipoa rahaa.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Sipilän hallituksen ongelmista

Vuoden 2000 perustuslaissa hallituksen muodostamista muutettiin olennaisesti. Nykyisten säädösten mukaan (62 §) hallituksen on viivytyksettä annettava ohjelmansa tiedoksi eduskunnalle. Tämä käytäntö formalisoi sen 1970-luvulta jatkuneen kehityksen, että tarkemmilla hallitusohjelmilla oli saatu aikaan pitkäikäisempiä hallituksia.

Sipilän hallitusta muodostettaessa tästä käytännöstä tingittiin. Sipilän hallitus antoi aiempaa suurpiirteisemmän hallitusohjelman. Tämä ratkaisu on selkeä esimerkki siitä, että kahdella puolueella oli oppositiokausi takanaan ja pääministerillä ilmeisen luja usko siihen, että valtiota johdetaan samalla tavalla kuin pk-yritystä.

Alla on ote ko. ohjelmasta. Kuten huomaatte, siinä ei varsinaisesti mainita kuinka monta taksilupaa Suomeen myönnetään seuraavan neljän vuoden aikana.

" -  Perataan säädökset, jotka eniten haittaavat kansalaisten arkea, yritystoimintaa, maataloutta, investointeja, rakentamista, tervettä kilpailua ja vapaaehtoistoimintaa. [Boldaus JV]

 – Välittömästi ryhdytään purkamaan kansalaisia ja yritystoimintaa haittaavia alempiasteisia normeja, määräyksiä ja ohjeita.

– Sujuvoitetaan lupa- ja valitusprosessit ja annetaan niitä koskeva palvelulupaus"

Toisaalta on mielestäni kiistatonta, että min. Bernerin toimet taksilupien osalta ovat sopusoinnussa hallitusohjelman hengen kanssa.

Toisaalta en vähääkään epäile, että taksikuskit ovat siksi kiitollista äänestäjäkuntaa persuille, joten Bernerin suunnitelmiin tulee ns. kenraalipaussi. Hallituksen arvovaltaa – sitä mitä on jäljellä – ei lisää Bernerin ilmoitus, että hänellä oli toimilleen Sipilän tuki.

Alhainen öljyn hinta painaa pörssikursseja lyhyellä aikavälillä

Öljyn hinnalla ja pörssikursseilla on viime aikoina nähty olevan vahvistuvaa kohtalonyhteyttä. Kun öljyn hinta laskee niin osakekurssit tulevat perässä kuten tapahtui viime vuoden kesällä ja uudelleen taas syksyllä. OPEC järjestön eilisessä kokouksessa ei saatu sopimusta tuotannonrajoituksista ja nyt monet pelkäävät öljyn hinnan ja pörssien laskua.

Öljyn hinta ja USA:n S&P 500 pörssi-indeksi (Lähde: FRED)

Nouseva öljyn hinta:

  • heijastelee vilkastuvaa kysyntää ja taloudellista aktiviteettia
  • vakauttaa maailman poliittista tilannetta
  • helpottaa vaikeuksiin joutuneiden tuottajayritysten tilannetta (vähemmän konkursseja ja tappioita sijoittajille)
Käyttäjän Marko Kaarto kuva

Sijoitusasunto. Syyt 6 - 8 miksi asuntosijoittaminen?

Edellisessä blogissa esittelin viisi syytä miksi hankkia sijoitusasunto.
Nyt kerron muutaman lisää. Eli, tässä tulee syyt 6 - 8, miksi asuntosijoittaminen. Hanki sijoitusasunto.

6. LAINAA HELPOMPI SAADA ASUNTOSIJOITUKSIIN

Pankki lainaa rahaa asuntosijoituksiin, jos pankin vaatimat ehdot täyttyvät. On huomattavasti helpompaa saada lainaa asuntosijoituksiin kuin muihin sijoitusmuotoihin. Oletko koskaan kuullut pankista, joka mielellään lainaisi rahaa kullan, biotekniikkaosakerahaston osuuksien, keräilykorttien tai postimerkkien ostamiseen? Pääosin niihin ei haluta lainata rahaa. Sen sijaan pankit mainostavat asuntolainoja. Itse asiassa pankit kilpailevat niillä. Pankkien bisnes on lainata rahaa. Ne eivät tietenkään lainaa kaikille, mutta ammattimaisia asuntosijoittajia lainoitetaan yleisesti ottaen mielellään.

Pankin perimä korko heijastaa riskiä, joka lainaan liittyy. Suuremmasta riskistä pankki perii korkeampaa korkoa. Pienempiriskisen lainan korko on pienempi. Jos kuluttaja ottaa luottoa vaikkapa huonekalujen ostamiseen, on pankin perimä korko suhteellisen korkea. Vastaavasti yrityksille pankit lainaavat pienemmällä korolla, koska riski on pienempi. Asuntosijoittaja saa lainan vieläkin edullisemmin, koska
oikein tehdyssä asuntosijoituksessa riski on sitäkin pienempi.

Kiinan talousmurros etenee ilmeisen hyvin

Lars asiasta jo kirjoitti muutama viikko sitten, mutta palaan aiheeseen, koska se niin suuresti sijoittajia ja yleensä taloutta seuraavia ihmisiä huolettaa. Kiina käy läpi murrosta vientiin ja raskaaseen teollisuuteen keskittyneestä taloudesta kohti jälkiteollista yhteiskuntaa, jossa palvelut kattavat suurimman osan tuotannosta ja työpaikoista. Tämä muutos on väistämätön ja sinänsä tarpeellinen, kuten se on ollut kaikilla nykyisillä kehittyneillä talouksilla.

Muutos herättää pelkoa maailmantalouden veturin rajusta jarrutuksesta, ja varmaan osittain pelko on aiheellista. Raaka-aineiden ja raskaiden investointien kysyntä on heikentynyt, mistä monet niihin keskittyneet kehittyvät taloudet ovat kärsineet rajusti – Brasiliassa tuskailee pahinta taantumaa oliko sataan vuoteen. Raskaita investointituotteita tuottavat yhtiöt etenkin metalli- ja energiateollisuudessa ovat vaikeuksissa Suomessa ja muualla.

Se on kuitenkin vain kortin yksi puoli. Maaliskuun lopussa tuli tietoja, joiden mukaan yritysten tulosten perusteella murros etenee Kiinassa hyvin. Perinteisellä raskaalla ja valmistavalla teollisuudella menee huonosti, mutta muiden voitot kasvavat nopeinta tahtia kahteen vuoteen. Ajureina toimivat palvelu- ja kuluttajasektorit. Teknologia, mainostajat ja ruokateollisuus kohensivat tulostaan toistakymmentä prosenttia Q1:llä. Talouden painopiste siirtyy.

Muutos muokkaa Kiinan roolia maailmantaloudessa, mutta tuskin se sitä vähentää. Monia vientimaita hyödyttäneiden raskaiden investointien ja raaka-aineiden suurkulutuksen tilalle syntyy monialaista uutta kysyntää. Raivoisa kasvu jää taakse, mutta eiköhän se pysyy kehittyneitä talouksia korkeampana vielä pitkään, koska Kiina on vielä kaukana kehittyneestä taloudesta.

Suomen tulevaisuuteen investoidaan viime vuotta enemmän

Suomen kansantalous kasvoi valtionvarainministeriön suhdannekatsauksen mukaan viime vuonna 0,5 % kolmen taantumavuoden jälkeen. Kasvun lähteinä olivat viime vuoden alussa vienti ja kulutus ja loppuvuodesta eritoten investoinnit.  Ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa kuluvana vuonna 0,9 % edelliseen vuoteen verrattuna.

Tärkeitä havaintoja:

  • Maailmankaupan kasvu on vaatimatonta (3%)
  • Suomen tulevaisuuteen investoidaan tänä vuonna selvästi viime vuotta enemmän
  • Työllisten määrä kääntyy hienoiseen kasvuun (0,3%)
  • Julkinen talous tasapainottuu, mutta jää vielä hieman kenoon
Käyttäjän Norvestia kuva

Mitäpä jos Tiuri olikin oikeassa?

Kirjoitusvuorossa: Juha Kasanen

 

Viikonloppuna Tekniikka ja Talous -lehteä selatessani huomasin muistokirjoituksen Martti Tiurista. Opiskellessani TKK:ssa 1980-luvulla Martti Tiuri oli radioteknologian professori sähköosastolla. Toinen legendaarinen Martti, professori Martti Kaila, opetti lujuusoppia koneosastolla.  Martti Tiuri tuli suuren yleisön tuntemaksi lähinnä Kokoomuksen kansanedustajana 1983–2003, mutta ensisijaisesti hän oli ansioitunut tiedemies ja tutkija.     

Mielenkiintoni heräsi, kun huomasin muistokirjoituksesta, ettei Martti Tiuri uskonut ilmaston lämpenemisen olevan ihmisten aikaansaannosta. Tiuri uskoi, että ilmaston lämpötilat ovat vaihdelleet jo paljon ennen teollistumista ja ne johtuvat auringon aktiviteetin muutoksista. Varsinainen skeptikko siis, eikä hänen mielipiteensä olleet varmasti monien mieleen. Parissa Suomen Kuvalehdessä julkaistussa puheenvuorossa hän perusteli kantaansa selkeästi.

Tiuri ei ollut mielipiteineen yksin. Tiedeyhteisöstä löytyy monia muitakin skeptikkoja. Kuuntelin hiljattain PhD David Brownin lounasesitelmän ilmastonmuutoksesta. Pakko myöntää, että hänen argumentaationsa auringon toiminnan muutoksista ja niiden vaikutuksesta maapallon lämpötilaan oli hyvin vakuuttava. Asiahan on tietysti hyvin looginen, koska kaikki maapallon energia on lopulta peräisin auringosta. Brown on omien sanojensa mukaan luvannut osallistua milloin tahansa julkiseen väittelyyn kenen tahansa johtavan ilmastotutkijan kanssa, mutta halukkaita ei ole vielä ilmaantunut.

Mitäpä, jos Martti olikin oikeassa? Mitäpä, jos hiilidioksidin määrän kasvu ei olekaan ilmastonmuutosten syy? Mitäpä, jos tulevina vuosikymmeninä osoittautuu, että koko hössötys asian ympärillä ei pidäkään paikkaansa? Olisihan se aika surkuhupaisaa, ja sillä olisi tosiaankin vaikutusta aika moneen asiaan.

Seagate

Tutkin pintapuolisesti entisiä hyvin menneitä yrityksiä mitkä ovat jonkinlaisissa ongelmissa. Teknologiayritykset ovat tyypillisiä näitä yrityksiä, koska ne ovat tehneet loistavaa tulosta aiemmin ja markkinat ovat saattaneet kadota. Tutkin nyt Seagate nimistä kovalevyvalmistajaa. PC-tietokoneiden myynti laskee (Q1/2016-Q1/2015 pudotusta 9,6%) ja myynnin oletetaan laskevan ja flash-muistitkin hinnoiltaan lähestyvät niitä. Toki Seagate toimii myös noissa uusissa tallennustekniikoissa.

Seagaten kassavirta on 1,1 miljardia ja se maksaa osinkoja 750 miljoonaa, joten tuohon osinkoon nykyisellä kassavirralla sillä on varaa. Yrityksen osinkotuotto on yli 7% eli se tuottaa ’takalaitaa’ investointiin osinkojen maksumäärä on 68%. Yritys on korottanut osinkoaan vuodesta 2003 alkaen ainoana poikkeuksena vuosi 2009. Selkeästi yritys on halpa, mutta kuinka vakaa sen taloudellinen asema on? Liiketoiminta on siis supistumassa kilpailijoiden ja markkinoiden muuttumisen vuoksi. Sinänsä tallennusmäärät kasvavat eli markkina ei sinänsä ole supistumassa.

Yrityksen liikevaihto on laskenut kahdessa vuodessa 3,5 mrdsta 3,0 mrd (15%) ja EPS on pudonnut 55% ollen kuitenkin reilusti positiivinen. Mutta jos vauhti jatkuu luvut menevät negatiiviseksi. Osinkoa on kuitenkin koko ajan kasvatettu. Koko ajan tallennustilan laatuvaatimukset, nopeus ja luotettavuus kasvavat sekä tilan tarpeen variaatiot muuttuvat. Nyt tarvitaan paljon tilaa pilvessä ja mobiilissa sekä liikkuvaan kuvaan. Seagate on noissa mukana.

Jotenkin en saa yrityksen kasvusta otetta, vaikka tarina ja ennen kaikkea tarinasta pyydettävä hinta on uskottava ja houkutteleva. Haluan nähdä laskun pysähtymisen ennen ostolaidalle siirtymistä. Tutkin yritystä tarkemmin jos se kääntyy kasvuun.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Sijoitusilmasto suosii osakepainon kasvattamista

Pääjohtaja Erkki Liikasen esitys hallituksen kehysriihessä sisälsi keskeisen sijoittajia kiinnostavan viestin. Pitkän ajan (5...10v) inflaatio-odotukset ovat pudonneet erittäin alhaiselle tasolle (kuva oikealla).

Tällä on vaikutuksia sekä reaalitalouteen että pörssiosakkeisiin. Reaalitalouden kilpailukykyä ja julkista velkaa on vaikea korjata kun inflaatio on matalalla, mutta pörssiosakkeille alhainen inflaatio on sen sijaan mannaa. Pörssiosakkeiden nousut ajoittuvat alhaisen inflaation jaksoihin. 

Inflaatio-odotukset perustuvat sijoittajien näkemyksiin

Inflaatio-odotukset eivät ole kenenkään yksittäisen ihmisen arvioita vaan perustuvat inflaatio-swappeihin. Ne ovat siis sijoittajien omilla rahoillaan tekemien arvioiden keskiarvoja ja sellaisina ne ovat olleet yleensä niin luotettavia kuin mikään ennuste ylipäätään - rehellisiä arvoita tässä hetkessä. Rehellisyyden takaa se, että sijoittajilla ja investointipankeilla on näissä arvioissa "omat rahat kiinni".

Pörssiosakkeiden arvonnousut ajoittuvat matalan inflaation jaksoihin

Pörssiosakkeita pidetään joskus turvasatamana, jonka arvo säilyy kun rahan arvo heikkenee. Tämä kaunis ajatus perustuu siihen, että yrityksissä on kiinteää omaisuutta ja liiketoimintaa, jonka arvo säilyy riippumatta rahan arvosta. Ikävä kyllä tämä kaunis ajatus on vain illuusiota, joka ei kestä historiallista tarkastelua. Pitkän aikavälin kokemus osoittaa, että pörssiosakkeet yleensä laskevat silloin kun inflaatio käynnistyy (kuvassa oikealla suomen pörssi ja inflaatio).

Suomalaisten yritysten tulokset paranee ja liikevaihto supistuu

On kevät ja kohta on Q1/2016 tulosten aika. Tuloskausi käynnistyy vaisuissa merkeissä. Odotukset ovat USA:n osalta heikommat kuin moneen vuoteen.

Suomen yritysten tulokset ovat Nordean mukaan sen sijaan noin 5% nousussa huolimatta liikevaihtojen noin 2% laskusta.

Pari sanaa trendistä ja eurosta

Vähän tapahtumia markkinoilla kuluneella viikolla, mutta alaspäin kulkeva kp-trendi Euroopassa hiukan vahvistui. Saapa nähdä onko huhtikuu kuukausista julmin T.S.Elliotia siteeraten pörsseissäkin. Jos laskumarkkina on jatkuakseen reippaalla voimalla, niin kohta pudotuksen pitäisi kiihtyä ja entiset pohjat puhkaista. Pitkien indikaattorien perusteella en edelleenkään usko hurjaan rysäykseen, mutta edellisten pohjien testaaminen ainakin tuntuisi loogiselta kokemuksen nojalla. Jenkkipörsseissähän kp-taite on vasta käsissä, joten eiköhän tässä taas paniikkitunnelmiin päästä notkahduksen sielläkin syventyessä.

Toisaalta on muistettava, että nämä myräkät kohtelevat osakkeita hyvin eri tavoin. Omassa salkussani on aika tarkkaan puolet sellaisia osakkeita, jotka ovat tehneet viime kuukausina uusia huippuja tai ovat ainakin ihan niiden tuntumassa – siis alle 10 prosentin sisällä. Pitkäaikaisen sijoittajan on seurattava Warren Buffetin ohjetta: keskity yhtiöihin ja jätä makron vahtiminen vähemmälle. Parhaat yhtiöt eivät kysele vaikkapa keskuspankkien tekemisiä.

Kurssit heiluvat toki jokaisella osakkeella, mutta spekulatiivinen kauppa eli myyntien ja ostojen ajoittaminen on vaikeaa siihen harjaantuneellekin. Ja vekslatessa tulee kustannuksia, jotka nousevat piensijoittajan salkussa äkkiä tuskallisen suuriksi. Ja ne kustannukset on maksettava myös virheellisistä kaupoista.

Euro jumittui tasolle 1,13-1,14. Odotan yhä sen nykäisevän vähän alemmas ja sitten korkkaavan 1,15. Sen verran pitkään kp-trendi on valuutoissakin kestänyt, että jossain kohtaa pitäisi tulla taite toiseen suuntaan. Olen silti yhä sitä mieltä, että euron pitkä trendi on nouseva, joten en odota syviä kuoppia aikoihin. Syitä siihen perkasin viikko sitten, ja törmäsin juttuun, joka käy läpi täsmälleen samat perusteet.

Investoinnit kehittyviin maihin tapahtuvat 15v sykleissä

Maailmankaupan ja mailmantalouden kasvun hidastumisen syy selviää IMF:n tuoreesta raportista. Investoinnit kehittyvien maiden teollisuuteen ja talouteen ovat pudonneet dramaattisesti vuoden 2010 jälkeen ja tällä hetkellä teollisuusmaat vetävät rahaa ja investointeja pois. Nettomääräiset investoinnit kehittyviin maihin ovat negatiivisia. Kiinan syrjäseudut ja Venäjä jäävät vaille ulkomaisella teknologialla ja pääomalla rakennettavaa tuotantoa ja paljon kasvupotentiaalia jää sen seurauksena käyttämättä.

Osansa ovat saaneet myös osakesijoittajat. Portfoliosijoitukset kehittyviin maihin ovat osa tuota investointivirtaa ja myös ne ovat supistuneet. Ei ihme että kehittyvien maiden osakkeet ovat kehittyneet huonosti.

Sijoitukset kehittyviin maihin ovat tapahtuneet pitkissä, noin viidentoista vuoden sykleissä kuten oheisesta IMF:n kuviosta havaitsemme ja nyt olemme erään syklin syvimmässä kuopassa. Näitä syklejä voidaan yrittää selittää vuoden 1980- luvun alkupuolen länsimaisella stagnaatiolla, 1990 luvun lamalla ja vuoden 2000 teknokriisillä, jotka kaikki asettuvat näiden syklien kuoppakohtiin ja jolloin tuottoa lähdettiin hakemaan kotimaata kauempaa. Mutta syyt voivat olla muitakin. Esimerkiksi niinkin epärationaaliset asiat kuten sijoittajapsykologia ja invetointeihin liittyvä muoti-ilmiö voivat antaa osaselityksen.

Raha

Raha ja pankkijärjestelmä on tullut yhä tärkeämmäksi, vaikka se nostattaa tunteita. Iseasiassa raha itsessään on vaikea määritellä. Jos se on vaihdon väline, niin onko vaihdon välineet rahaa? Voidaan sanoa, että perinteellinen raha on kolmessa eri olomuodossa:

  1. Käteisenä
  2. Keskuspankkien reserveinä
  3. Liikepankin rahana

Kaksi ensimmäistä ovat melko selviä, mutta tuo kolmas muoto aiheuttaa sekaannusta. Liikepankit eivät anna lainaa talletuksia vastaan vaan ne tekevät toisinpäin. Kun he lainaavat, niin he tekevät lainanottajalle talletuksen pankin tilille. Pankin ei tarvitse odottaa talletusta, se vain kirjoittaa tietokantaan luvun ja näin syntyy rahaa mikä on velkaa. Tarkemmin sanottuna systeemi on sellainen, että pankeilla jokin määrä omaa rahaa ja he voivat sitten kertoa sen luvun jollain kertoimella mitä lainailevat ulos. Itseasiassa tuokin on puutteellisesti sanottu. Esim. Englannissa finanssikriisin aikoihin pankeilla oli 1,25 puntaa reservejä satasta kohden ja ei tuo suhde muualla paljon parempi ollut. Nyttemmin olemme myös kuulleet sanan QE useaan kertaan, kun keskuspankit lisäävät pankkijärjestelmän rahoja satoja miljardeja, jotta pankeilla olisi mahdollisuus lainata enemmän.

Sivut

Tilaa syöte RSS - blogit