Hyppää pääsisältöön

Artikkelit aikajärjestyksessä

Suomalaisyritysten Venäjän-strategioita

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

Vuodesta 2008 vuoteen 2012 Venäjä kiristi Suomen metsäteollisuutta puutullien korottamisella, jolla toivoi metsäteollisuuden investoivan Venäjälle. Vaikka ns. ”puusta katsoen” (sic!) ajatus olisi tuntunut luontevaltakin, metsäteollisuus torjui hankkeen paria pahaista sahaa lukuun ottamatta. Jotkut väittävät, että Suomen metsäteollisuuden viisaus asusti Ruotsissa. Kun Ruotsi ei investoinut Venäjälle, eivät investoineet suomalaisetkaan, vrt.

Tätä taustaa vasten TE:n taulukko yhdeksästä suomalaisesta pörssiyrityksestä, jotka ovat erittäin Venäjä-riippuvaisia, on karmeaa luettavaa. Voi olla, että kolmanneksen voitto-osuuden menetys ei vielä kuoliniskua merkitse, mutta paljon tylympi on Venäjän investointien taulukko. Jopa Stockmannilla se on 20 % ja YIT:llä sekä Nurminen Logisticsilla osuus on yli 90 %. Vaikka Fortumin prosenttiluku ei olekaan suurimmasta päästä, neljä miljardia euroa Venäjälle sijoitettuna tuo vahvasti mieleen toisen valtionyhtiön Soneran ”investoinnin” saksalaiseen ilmaan (UMTS).

Keskiarvo: 3.8 (8 arviota)

Finanssivalvonta varoittaa pankkien tarjoamien vaihtovelkakirjalainojen ehdoista

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Vaihtovelkakirja on laina, jonka osakeyhtiö ottaa sijoittajalta. Lainan ehdoissa sovitaan siitä, että sijoittajalla on laina-ajan päätyttyä oikeus vaihtaa laina yhtiön osakkeisiin ennalta määrätyn vaihtosuhteen mukaisesti.

Vaihtovelkakirja on kasvuyriysten suosiossa

Vaihtovelkakirjalainassa yhdistyy korkotuotto ja mahdollisuus joko lainapääoman palautukseen tai osakkeen arvonnousun hyödyntämiseen. Vaihtovelkakirjalaina on suosittu rahoitusmuoto esimerkiksi tilanteissa, joissa pääomasijoittajat rahoittavat kasvuvaiheessa olevaa yritystä. Lainaan sisältyvä mahdollisuus lainan vaihtamisesta myöhemmin osakkeiksi voi olla sijoittajan kannalta erittäin arvokas. Kasvuyrityksen ei tästä syystä yleensä tarvitse maksaa vaihtovelkakirjalainalle yhtä suurta korkoa kuin muulle lainalle.

Pankkien tarjoamien vaihtovelkakirjojen ehdot ovat viime aikoina kätkeneet petollisia vaaroja

Vaihtovelkakirjassa piilee joskus myös vaara. Vaihtovelkakirjan ehdot voivat yrityksen maksukyvyttömyystilanteessa velvoittaa lainan antajan vaihtamaan velkakirjat osakkeisiin. Tällöin yrityksen saama vaihtovelkakijrjalaina voidaan lukea yrityksen omaksi pääomaksi. Tätä ovat nyt muutamat vakavaraisuudeltaan horjuvat Eurooppalaiset pankit hyödyntäneet oman pääomansa vahvistamisessa.

Finanssivalvonta on nyt varoittanut suomalaisia sijoittajia tuotteista, joiden ehdot ovat sijoittajan kannalta hankalia. Lainanantaja joutuu yrityksen konkurssitilanteessa kantamaan osakkeenomistajan riskit eikä pääse hyödyntämään lainanantajille yleensä kuuluvaa ensisijaisuusasemaa suhteessa osakkeenomistajiin. 

Keskiarvo: 4.5 (2 arviota)

Aasialaisen kulttuurin osaamisen tärkeys nousee vientiyrityksissämme Eurooppalaisen rinnalle

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Se minne viemme tuotteitamme, määrää pitkällä aikavälillä monia asioita. Yrityksiin palkataan vientimaiden kielien taitajia, ja vientimaiden kulttuuria opiskellaan. Tämä on onnistuneen yritystoiminnan ehto. Asiakkaita on kuunneltava ja heidän tapojaan ja kulttuuriaan kannattaa kunnioittaa. Vain sillä tavoin voi menestyä. 

Suomen kulttuurisessa suuntautumisessa on historian kuluessa ollut monia vaiheita. Olimme 1800 luvun lopulla suuntauneita Venäjälle, itsenäisyyden aikana Eurooppaan, ja toisen maailmansodan jälkeen nousivat Englanti ja Efta maat tärkeimmiksi kauppakumppaneiksemme. Nyt olemme taas jälleen Eurooppalainen maa.

Mutta ensimmäiset enteet muutoksesta ovat ilmassa. Suuntaudumme jatkossa Euroopan ohella myös Aasiaan, jonka osuus viennistämme on ylittämässä Euroopan. Ohessa WTO:n tilastoihin perustuva kuva Suomen viennin jakaumasta eri alueille.

Silmiinpistäviä piirteitä ovat:

- Aasian nousu Euroopan ohi tärkeimpänä vientialueena

- Venäjän ja sen talouskumppaneiden (Commonwealth of Independent States) vähäinen merkitys.

- Anglo-Amerikkalaisen maailman pieni ja supistuva osuus viennistämme, joka ei tällä hetkellä ole edes puolta Aasian taikka Europan merkityksestä

Keskiarvo: 4 (6 arviota)

Kimppakämppä ja vähän muutakin kimppakivaa

Käyttäjän J.Vahe kuva

Kiinteistöalalla minua jaksaa viileämmälläkin säällä ärsyttää eräs ilmiö. Varsinaisia uutisia kun alalla harvemmin on, alan toimijoitten pitää koettaa vääntää tyhjästä tiedotetta harva se viikko.

Vuokranantajat ovat tuputtaneet joka tuutista Piksussakin alla julkaistua ideaa isomman asunnon vuokraamisesta useammalle opiskelijalle.

Varmaan on niin, että isoakaan asuntoa ei kannata tyhjänä pitää, joten siinä mielessä neuvo vuokraamisesta on nyt yhtä ajankohtainen kuin vaikka 10 vuotta sitten. Juuri muuta kehuttavaa neuvossa ei sitten olekaan.

Olli Turunen ja Joonas Orava julkaisivat viime vuonna kirjan asuntosijoittamisesta, jota käsittääkseni on jossain mitassa tehty yhteistyössä Vuokranantajien kanssa. Ko. kirjassa sanotaan suorasukaisesti että mitä pienempi sijoitusasunto, sitä parempi. Jos haluaa saivarrella, en usko Helsingin ulkopuolella jonkun 17 neliön yksiön olevan ideaalinen kohde, mutta periaate on toki oikea. Yksiö tai enintään kaksio on sopiva sijoitusmuoto. Se antaa parhaan tuoton ja jakaa parhaiten riskiä, kun yhteen kohteeseen ei sitoudu liikaa pääomaa.

Keskiarvo: 5 (8 arviota)

Kimppakämpät kannattaa vuokrata yhteisellä vuokrasopimuksella

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kimppa-asuminen on yhä suositumpi asumismuoto suurissa kaupungeissa. Halvempi vuokra, tila ja sosiaalinen kommuunielämä houkuttavat etenkin nuoria ja opiskelijoita. Kimppa-asumisesta hyötyy myös vuokranantaja: Hyvällä paikalla olevasta kimppakämpästä voi saada hyvää ja varmaa vuokratuottoa, koska vuokranmaksajia on enemmän. Vallitsevassa markkinatilanteessa isojen asuntojen myynti ja vuokraus sakkaavat, joten juuri nyt on hyvä aika kokeilla kimppakämpän vuokrausta.

Yksi yhteinen vuokrasopimus on vuokrantajan kannalta paras vaihtoehto

Kimppakämpän vuokrasopimusmalli valitaan tapauskohtaisesti sen mukaan, millainen vuokralaiskokoonpano asuntoon on muuttamassa. Vuokranantajan kannalta ehdottoman suositeltavaa on tehdä yksi yhteinen vuokrasopimus kaikkien vuokrattavien tilojen osalta. Tällöin vuokralaisilla on yhteisvastuu esimerkiksi asunnon vuokrasta ja huolellisesta hoidosta.

Keskiarvo: 3.8 (8 arviota)

Kaiken takana on indeksi, mutta minkälainen

Käyttäjän J.Vahe kuva

TE uutisoi WSJ:iin viitaten, että suunnitellaan eräitten venäläisyhtiöitten (tai koko Venäjän) poistamista tietyistä indekseistä.

Jutussa annetaan ymmärtää, että tämäkin olisi jonkinlainen osoitus solidaarisuudesta Ukrainaa kohtaan. TE:n jutun lopussa kuitenkin todetaan, että sijoittaja pystyy tekemään päätöksiä ilman indeksejäkin (joitten rakenteella toki on vaikutuksensa indeksiin perustuviin sijoitustuotteisiin).

Minulle tulee kuitenkin mätäkuussa mieleen paljon mätäisempi selitys. Jos oletetaan lännen pakotteiden laskevan pakotteiden kohteeksi joutuneiden yritysten kurssia, ko. yhtiöiden poistaminen indeksistä tekee indeksistä ”kauniimman”, ts. yhtiöiden lasku eliminoituu.

Keskiarvo: 4.3 (7 arviota)

Omat Rahat katsaus: Kaikesta huolimatta yllättävän rauhallista

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Salkkusivu jossa enemmän tietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta +10.5%,  alusta (27-05-2010) +69.6%

 

Yleistä:

Eurooppalaiset osakkeet ovat olleet vastatuulessa heinäkussa. Viime viikon uutiset venäjän sanktioista, Argentinan valtionlainojen maksuhäiriöstä ja pankkien ongelmista, etunenässä Banco Espirito Santo ajoivat eritysisesti euroopan markkinoita alas. Pankit ovat erityisesti laskupaineissa onhan uutisoitu useita jenkkiviranomaisten niihin kohdistuvia sakkoja. Lisäksi odotellaan euroopassa pankkien stressitestien tuloksia - onko omaa pääomaa tarpeeksi? Myös jenkkimarkkinat reagoivat, mutta ilmaisesti juuri sopivan  hyvät USA:n työllisyysluvut saivat laskun loivenemaan. Luvut olivat hyvät, mutta ei niin hyvät että FED aikaistaisi koronnostoja. Vastapainona Hongkongin pörssi on noussut voimakkaasti ja saanut kiinni jenkkimarkkinat vuoden alusta laskien. Myös Japanin osakemarkkinat ovat pikemminkin nousseet kuin laskeneet. Suuri aasiapaino salkussani on pönkittänyt kurssikehitystä FTSE-mailmanindeksiä paremmaksi   FTSE All-World  muutos vuoden alusta oli euroissa +5,5%, Käytännössä jenkkimarkkinoilla on siinä erittäin suuri paino.

 

Keskiarvo: 3.9 (8 arviota)

Pohjoismaisia laatuyhtiöitä osa 6: Biogaia

Ruotsalainen Biogaia kuuluu monen silmissä luultavasti osastoon ”humpuukipulju”, koska tämän pienen lääkeyhtiön päätuote ovat probiootit, suomeksi sanottuna nieltävät vatsabakteerit. Biogaian oma kehitelmä on nimeltään Lactobasillus reuteri, joka on maallikon käsitykseni mukaan jonkun sortin maitohappobakteeri. Suomesta sitä saa pillereinä apteekeista Rela-tuotenimellä, purkki löytyy yleensä hyvin sijoitettuna asiointitiskiltä korvan juuresta – suhteet apteekkareihin näkyvät pelaavan. Samaa bakteeria on myös Rela-elintarvikkeissa, lähinnä erilaisissa juomissa kuten piimässä.

Lactobasillus reuteri on kehitetty vatsavaivoja vastaan. Minulla niitä on riittämiin, ja oman kokemukseni mukaan Rela-tuotteista on niihin apua. Yhtiön innokkain väite on, että ko. bakteeri poistaa tai ainakin helpottaa oleellisesti lasten koliikkivaivoja. Jos se pitää vähänkään paikkansa, kysyntä on varmasti valtavaa pitkällä tähtäimellä.

Keksin tämän yhtiön jo vuosia sitten, ja se on ollut loistava sijoitus. Siitä on tullut nopeasti paitsi kasvuyhtiö myös osinkokone, koska yhtiön katteet ovat messevät. Kasvuunkin on silti jäänyt kassaa riittämiin. Kasvuvauhti on hidastunut alun hurjista vuosista, mutta suunta on edelleen ylös.

Keskiarvo: 4 (5 arviota)

Mittaus

Minun piti analysoida tässä sarjassa erilaisia markkinoiden tuntemuksia kuvaavia mittareita, mutta olen ajautumassa yhä enemmän systeemien hyvyyden mittaukseen. Ei se mitään keskustelu ohjaa ajatuksia ja kirjoituksia ja juuri ennen lomamatkaani pieni keskustelu mittauksesta voi olla paikallaan.

Curve fitting tai itsensä erilainen harhauttaminen mittaamisessa on hyvin inhimillistä ja yleisempää kuin arvataankaan. Näppituntumalta sanoisin, että Internetin ihmeellisessä maailmassa luultavasti 90% mittaustuloksista on jollainlailla vääristyneitä tai jopa väärennettyjä. Se on ymmärrettävää, jokainen haluaa helppoa rahaa.

Keskiarvo: 4.4 (5 arviota)

Kaikilla tuoleilla ei voi istua yhtä aikaa

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

Suomen liittyessä EU:hun ulkoministerinä oli MTK:n pj Heikki Haavisto. Hän sanoi ääneen sen, mitä silloisissa vielä jälkisuomettuneissa oloissa yleensä vältettiin lausumasta julkisesti: Ratkaisun takana oli suuressa mitassa turvallisuuspolitiikka. Talouselämällä voi olla oma käsityksensä, mutta toisaalta EU-ratkaisua tuskin olisi voitu hyväksyä, jos kepun tupailloissa ei olisi painotettu turvallisuuspolitiikkaa.

Suomen eurokytkennän takana oli puolestaan Marko Karttusen väitöskirjan mukaan (Sauli) Niinistön ja Lipposen ajama periaate, että Suomen tulisi olla integraatiokehityksen kärjessä ja pyrkiä kaikkiin EU:n muodosteilla oleviin sisärenkaisiin, vrt. myös esim. Tässä ratkaisussa yhteisvaluutta ei ollut päämäärä, vaan poliittinen keino. Asia ilmenee pres. Niinistön hiljattain esittämästä arviosta, että ilman NATOakin apua tulisi, kun Kreikkaakin kerran on hjelpattu.

Keskiarvo: 4.6 (8 arviota)

Ohjelmisto-osaaminen, peliala, on Suomen tärkein kilpailuvaltti

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

   Teknologiateollisuuden liikevaihto oli tammi-huhtikuussa hieman pienempi kuin vuosi sitten samaan aikaan selviää teknologiateollisuuden tilanneraportista. Tilausten kasvu on pysähtynyt. Venäjän tilanne leikkaa jo teknologiateollisuuden vientiä. Suomen talous ei selviä ilman yksityisten investointien merkittävää lisäystä.

Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto Suomessa oli 65,2 miljardia euroa vuonna 2013. Tämän vuoden tammi-huhtikuussa liikevaihto oli hieman pienempi kuin vuosi sitten samaan aikaan. Liikevaihto väheni eniten metallien jalostuksessa sekä elektroniikkateollisuudessa. Tietotekniikka-alalla liikevaihto kasvoi pelialan siivittämänä 13 prosenttia.

Keskiarvo: 4 (3 arviota)

Sijoituskohteiden arvot ovat IMF:n mukaan maailmanlaajuisesti kohtuullisia

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

IMF on päivittänyt maailmantalouden näkymiä. IMF:n Oliver Blanchard:lla on erityinen viesti sijoittajille. Sijoituskohteiden hinnat ovat jossakin päin maailmaa olla paikallisesti yliarvostettuja, mutta sijoitusmarkkinoiden yleinen hintataso on terve, eikä uhkaa makrotaloudellista kehitystä. Koronnostojen aika on vasta myöhemmin, kun talouden muut tasapainotuskeinot on hyödynnetty. Emme kuitenkaan ole vielä siinä vaiheessa (,jossa koronnostoja pitäisi käyttää).

Talouden toipuminen on edelleen hentoa ja vaatii makrotaloudellista tukea (keskuspankkien erityisiä toimenpiteitä):

  • Globaali kasvu on IMF:n mukaan tänä vuonna 3,4%, jossa on 0,3% laskua edellisestä ennustesta. Heikentyneen kasvuennusteen taustalla on vuoden ensimmäisen kvartaalin aikana tulleet negatiiviset yllätykset (varstojen muutokset ja USA:n lomat). Loppuvuosi ja ensi vuosi tulevat jatkumaan IMF:n aiemman ennusteteen kaltaisella tavalla positiivisissa merkeissä.
  • Kasvuennustetta varjostavat öljyn hintatasoa uhkaavat geopoliittiset riskit, USA:n yllättävän korkeat pitkät korot ja yrityslainojen riskilisän kasvaminen.
Keskiarvo: 4 (2 arviota)

Keräilijä: Sijoittaja vai hamsteri?

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva
Posted in

Kirjoittajan klassikkokelloja 40- 60 luvulta (Angelus ja Omega)

 

Onko Keräilijä pelkkä hamsteri vai jopa sijoittaja? Monien keräilykohteiden hinnat ovat nousseet viime vuosien aikana selvästi - muun muassa klassikkoautot ja kellot. Voisiko siis keräilyä pitää jopa sijoittamisena? Kyllä ja ei.

Jos kysyntä (keräilyinnostus) kasvaa ja tarjonta on rajallinen siitä seuraa hintojen nousu. Aikahorisontin pitää kuitenkin olla pitkä, vuosia ellei vuosikymmeniä, jotta tuotto olisi merkittävä. Monet väittävät myös että tällaisten vaihtoehtoisten sijoitustavaroiden hinta ei korreloi perinteisten sijoitusinstrumenttien hintojen kanssa. Tämä on mahdollista, joskin vain harvoista (kuten viinistä) on käytettävissä jonkinlainen indeksi jota voi verrata esimerkiksi osakeindekseihin. Jotta suuriin tuottoihin pääsisi olisi pystyttävä arvaamaan mikä seuraavaksi lähtee nousuun. Oma mielipuiteeni on että keräily ei ole varsinaista sijoittamista, mutta jos oman harrastuksen ja silmänilon lisäksi seuraa arvonnousua, niin mikä sen parempaa. Muutamia havaintoja keräilystä yleensä:

Keskiarvo: 3.8 (5 arviota)

Palvelusektorin pitääkin kasvaa osa 2

Posted in

Teollisuusmaan käsitteeseen tuntuu sisältyvän ajatus, että teollisuuden osuus työpaikoista on suuri verrattuna toisiin sektoreihin. Näinhän ei yleensä ottaen ole rikkaissa maissa, vaan palvelut ovat ylivoimaisestikin suurin työllistäjä. Silti meillä elee edelleen ajatus, että emme me elä toistemme paitoja pesemällä. On siinä toki totuutensa, sillä ilman tehokasta teolllista tuotantoa meillä ei olisi varaa laajaan palvelusektoriin. Korkea tuottavuus sen mahdollistaa. Mutta korkea tuottavuus ei tarkoita, että työvoiman kysyntä kohdistuisi teollisuuteen.

Korkea tuottavuus perustuu kehittyneeseen automaatioon, joka merkitsee ihmistyön korvaamista koneilla. Adam Smith analysoi tuottavuuden kasvun dynamiikan jo 1700-luvulla. Automaation ansiosta tuotannon kasvuun tarvitaan aina suhteellisesti vähemmän ihmistyötä. Sille on sen sijaan tarvetta muulla. Teoriassa voimme kuvitella (utopioissa aikanaan yleisen haaveen) yhteiskunnan, jossa kaikki materiaalinen tuotanto tehdään koneilla. Sitä kohtihan olemme koko ajan matkanneet, joskaan tuskin sellaisenaan koskaan näemme. Mutta se on teknologisen kehityksen suuri trendi.

Keskiarvo: 4 (6 arviota)

Heilunta ja pelko

Systeemien vertailu on vaikeaa. joskus systeemi on hyvä vaikka se ajan myötä tuottaisi tappiota. Todellisuudessa vain yhden systeemin hyvyyttä ei voi arvioida luotettavasti vaan tässäkin pitää arvioida kokonaisuutta. Jos systeemi tuottaa kokonaisuutena tappiota, mutta se tuottaa paljon silloin kun muut portfolion systeemit tekevät tappiota, tätä useasti kannattaa treidata. Se laskee suurinta mahdollista tappiota ja mahdollistaa suuremman vivun käytön ja tällöin jäät voitolle. Systeemitreidauksessa aivan samoin kuin osakesijoittamisessa on hyvä käyttää hajautuksen antama ilmainen lounas hyväksi. En kauheasti kerro kuinka konkreettisesti voidaan vertailla systeemejä, vaan miksi systeemien vertailu on vaikeaa. Suurin syy menee henkisten syiden vuoksi.

Keskiarvo: 4 (4 arviota)

Perinteelliset pankit ajautuvat vaikeuksiin,

Ikea pyrkii tekemään saman kuin se teki sisustuspuolelle, eli pistämään niin hurjan kulukurin, että muut kuolevat ympäriltä. Ikano pankki houkuttelee opettamaan säästämään Flappy bird pelillä, jolla mennään luxuskallisbrändien ympärillä ja niitä vältellen eletään kohti vaurautta. 

http://www.taloussanomat.fi/rahoitus/2014/07/25/ikea-miljardoorin-pankki...

Peli perustuu koukuttavaan Flappy Bird peliin. Ylipäätään perinteelliset pankit ovat ongelmissa kun kauppakeskusten pankit ovat aloittaneet valloittamaan markkinoita. Tästä ei ole enää kauhea matka, että kauppakeskukset lanseeravat oman rahan. S-pankki on yksi trendi, mutta kannattaa seurata myös muita toimioita suurella mielenkiinnolla. 

http://ikanobank.fi/

Keskiarvo: 2.6 (5 arviota)

Edullisinta metsämaata saa Etelä-Pohjanmaalta

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Metsäsijoituksen pitkän aikavälin tuottoon vaikuttaa eniten maapohjasta maksettu hinta. Maapohjalla on ilmaston takia erilainen metsätaloudellinen arvo eri puolilla Suomea. Tunturipaljakasta ei kannata maksaa samaa kuin nopeakasvuisesta etelän metsästä.

Kasvukauden pituus vaikuttaa metsän kasvuun

Metsätaloudellinen arvo korreloi Suomessa erittäin hyvin kasvukauden pituuden kanssa. Metsää kasvaa siellä, missä kasvukauden pituus ylittää 115 vuorokautta. Kun paikkakunnan keskimääräisestä kasvukaudesta vähentää 115 saa suhdeluvun, joka kuvaa alueen vuosittaista metsänkasvua (ilmatieteen laitoksen kaasvukausikartan perusteella laadittu metsän vuosittaista kasvua kuvaava kuva vasemmalla).

Maapohjasta kannattaa oheisen kartan mukaan maksaa Oulu - Kajaani - Lieksa linjan tasalla suurin piirtein puolet siitä mitä aivan parhaimmilla paikoilla. Ero on hätkähdyttävä. Metsä näyttää pikaisesti katsoen samalta Iisalmessa ja Raaseporissa, mutta silti vuosittaisessa kasvussa on merkittävä ero. 

Keskiarvo: 4.3 (4 arviota)

Suomalaisen omakuva on ahkera, rehellinen, oikeudenmukainen ja itsekäs oman edun tavoittelija

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

EVA:n tutkimuspäälikön Ilkka Haaviston kokoamasta "Arvo- ja asennetutkimuksesta" selviää, että suomalaiset määrittelevät itsensä työkeskeisiksi. Jopa 84 prosenttia kansasta pitää suomalaisia ahkerina ja 77 prosenttia työtä arvostavina.

Eniten työtä arvostavat yli 55-vuotiaat, mutta myös nuorten sukupolvien asenteet ovat hyvin työkeskeisiä. Suuria eroja ikäluokkien välillä ei ole.

Yhteistyöhenkisyys ei nouse suomalaisten piirteissä keskeiseksi, vaikka konsensuksella on pitkät perinteet maassamme. Vain 43 prosenttia kansasta pitää yhteistyöhenkisyyttä suomalaisille ominaisena.

Vielä harvempi määrittelee anteliaisuuden ja hyväntekeväisyyden suomalaisten piirteeksi. Ahneuskin on suomalaisille anteliaisuutta tyypillisempää.

Ahkeruuden lisäksi suomalaisten omakuvaan kuuluvat rehellisyys, isänmaallisuus ja oikeudenmukaisuus. Myös sisua ja kateutta pidetään suomalaisille ominaisina.

Keskiarvo: 4 (3 arviota)

Venäjä: Ei Krimin kriisin toisintoa

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Sijoittajan kannalta venäjän pörssi- ja valuutta-kurssit ovat reagoineet melko vaimeasti matkustajakoneen alasampumiseen Itä-Ukrainassa.

ruplan eurokurssi. Lähde saxo bank.

Tästä ei kaikesta päätellen muodostu toisintoa alkuvuoden ostotilaisuudelle. Miksiköhän näin? Oma tulkintani on että katastrofaalinen alasampuminen nähdään ei kriisin eskaloitumisena vaan lopun alkuna:

Keskiarvo: 4 (2 arviota)

Suomen Yrittäjät ajaa palveluseteleillä toteutettavaa kansalaisten vapautta

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Suomen Yrittäjät vaatii, että tulevaisuudessa kunnat ja kuntayhtymät pitää velvoittaa käyttämään palveluseteliä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Näin turvataan parhaiten lähipalvelut koko Suomessa.

Meneillään olevassa sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksessa Suomeen perustetaan viisi sote-aluetta, joilla on vastuu palveluiden järjestämisestä. Suomen Yrittäjien mukaan tuottamisvastuu ollaan nyt sitomassa liian vahvasti kunnan tai kuntayhtymän omaan tuotantoon.

- Suomi uhkaa liukua julkisen palveluntuotannon monopolimaaksi. Siksi sote-alueiden vastuuseen pitää lisätä velvollisuus kehittää palvelumarkkinoita niin, että monopolia ei synny. Kuntalaisen pitää voida valita, missä hoidattaa hampaansa tai kuka käy hoitamassa kotona asuvaa vanhusta, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala linjasi.

Kujala puhui asiasta SuomiAreena-tapahtumassa Porissa torstaina.

Keskiarvo: 3.5 (4 arviota)

Pohjoismaisia laatuyhtiöitä osa 5: Elekta

Elekta on ruotsalainen terveydenhuoltolan yritys, joka on noussut pienestä firmasta keskikokoiseksi nopeasti, ja kerää kotimaassaan jo jatkuvasti sijoittajilta laajan huomion, vaikka täällä se on huonosti tunnettu olettaakseni. Elekta kehittää innovatiivisia ratkaisuja syövän ja aivosairauksien hoitoon. Joka vuosi noin miljoona potilasta saa hoitoa Elektan tuotteilla, ja luku on kasvussa. Yhtiö kehittää muun muassa sädehoitoja ja hoidossa käytettyjä ohjelmistoja.

Tarkemmin en hoitoja tunne, kun minulle ei ole lääketieteellistä koulutusta, mutta yhtiö toimii jo kautta maailman, ja on kasvanut tasaisen varmasti - takavuosina kiivaastikin, joskin nyt vauhti on eräin osin laantunut. Onko kyse suhdanneluonteisesta jarrutuksesta vai jostain oleellisemmasta, aika näyttää. Minulle tämä osake on kuitenkin ollut niin tuottoisa, että suhtaudun yhtiöön yhä luottavasti.

Keskiarvo: 3.7 (3 arviota)

Provenienssi kertoo taideteoksen historian

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Taide- tai antiikki- esineen arvo muodostuu itse esineen ohella myös esineen historian tuntemisesta. 

Videolla Pauliina-Laitinen Laiho kertoo taideteoksen provenienssin eli historiadokumentin tekemisestä ja sen merkityksestä.

 

Keskiarvo: 4 (2 arviota)

Suomi on hoiva- ja palvelu- yhteiskunta

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen, ETLAn, julkaisema analyysi "Kuka suomessa kasvaa?" antaa terävän, mutta huolestuttavan kuvan 2000 luvun rakennemuutoksesta:

Suomesta on tullut hoivayhteiskunta. Työllisyys on Suomessa kasvanut eniten koulutuksessa sekä sosiaali ja terveyspalveluissa. Kaikkien yksityisten palveluiden työllisyys on kymmenen viime vuoden aikana kasvanut yhteensä 143 000 henkilötyövuodella.

Teollinen toiminta hiipuu. Teollisuudessa työllisyys on supistunut kaikilla toimialoilla yhteensä 60 000 henkilötyövuodella vuodesta 2002. Arviolta puolet teollisuustyön supistumisesta selittyy sillä, että yritykset ovat ulkoistaneet palvelutoimintojaan palveluyrityksille.

Koko tehdasteollisuuden tuotannollinen pääomakanta on supistunut. Metsäteollisuudessa supistuminen on ollut niin voimakasta, että kolmen suuren metsäyhtiön keväällä julkistamat investoinnit korvaavat alle puolet alan kymmenessä vuodessa tapahtuneesta pääomakannan supistumisesta. Suomen teollinen pohja on murenemassa. Tehdasteollisuuden bruttokansantuoteosuus on laskenut yli 25 prosentista alle 15 prosenttiin 2000-luvulla.

Suuryritykset vähentävät työvoimaa, mutta Suomi on edelleen suuryritysvaltainen maa. Työllisyys on yrityskentässä hyvin keskittynyttä – 130 suurinta yritystä työllistää yhtä paljon kuin 300 000 pienintä yritystä. Työllisyyden nettokasvu tapahtuu kuitenkin pienissä ja nuorissa yrityksissä.

Vientiyrityskentässä on vain vähän ylemmän keskisarjan yrityksiä. Kymmenen suurinta vientiyritystä vastaa kolmasosasta viennistä ja sata suurinta kahdesta kolmasosasta. Tuhat suurinta vientiyritystä vastaa jo 90 prosentista koko tavaraviennistä.

Uusia yrityksiä perustetaan verkkaiseen tahtiin ja niinpä uusien yritysten osuus yrityskannastamme on kilpailijamaitamme pienempi. Monet perustettavista yrityksistä jää yhden hengen kokoisiksi yksinyrityksiksi. Kilpailijamaissamme yritykset lähtevät todennäköisemmin kasvamaan ja kasvattamaan työllisyyttä.

Uusien yritysten osuus yrityksistä (Lähde: EVA/Kuka Suomessa kasvaa?)

Keskiarvo: 4.7 (3 arviota)

Saksan Ifo indeksi on kääntynyt yllättävään laskuun

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Saksan ifo indeksillä (Ifo Business Climate) on ennustevoimaa. Se ennakoi monasti Saksan, keski-Euroopan ja jopa kauko-Idän pörssien kehitystä. IFO indeksin käänne on ennakoinut pörssinousuja muun muassa vuosina 2009 ja 2012 ja se on pystynyt ennakoimaan myös vuosien 2007 ja 2011 laskukäänteet. Oheisessa kuvassa on verrattu Ifo-indeksiä Saksan pörssin kehitykseen.

Saksan pörssin kehitys verrattuna Ifo- indeksiin (Lähteet: Ifo, Google)

Saksan Ifo- indeksin alkuvuoden lasku on merkittävä

Vuonna 2012 alkanutta nousukautta kesti IFO indeksin mukaan puolitoista vuotta, mutta IFO indeksi on nyt alkuvuodesta kääntynyt laskuun.  Tämä on tyypillinen nousukauden kesto. Maailmantalous ei ole kuitenkaan syöksymässä lamaan, varmaankin päinvastoin. Mutta jotkin kasvuennusteet saattavat olla liian optimistisia ja pörssikurssien kehitykseen voi tulla tasaantumisvaihe tai jopa peräti pieni korjausliike.

Keskiarvo: 4 (4 arviota)

Tukkipuusta maksetaan tällä hetkellä jopa 59€ kiintokuutiometriltä

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset ostivat tammi-kesäkuussa yksityismetsistä 16,9 miljoonaa kuutiota puuta, mikä oli neljä prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kesällä kannattaa tarkastaa metsien hakkuu- ja hoitotarpeet. Puukauppa kävi alkuvuonna edellisvuosia pirteämmin, mutta tahti tasoittui kesäkuussa. Tukkien ostomäärä oli 7,6 ja kuitupuun 8,6 miljoonaa kuutiota.

Kantohinnoissa ei suuria muutoksia

Kesäkuussa tukkien hinnat pysyivät vakaina, sen sijaan kuitupuiden hinnat laskivat 1-2 prosenttia toukokuuhun verrattuna. Mänty- ja kuusitukista maksettiin keskimäärin 55–56 euroa kuutiolta, mutta hinta vaihteli alueittain ja hakkuutavoittain 43 ja 59 euron välillä. Koivutukin keskihinta oli 42 euroa kuutiolta ja vaihteli vastaavasti 34 ja 44 euron välillä. Kuitupuiden keskihinta oli 16–17 euroa kuutiolta ja vaihteli 13 ja 19 euron välillä.

Keskiarvo: 3.5 (2 arviota)

Palvelusektorin pitääkin kasvaa osa 1

Posted in

Minun on pitänyt jo hyvä aikaa kirjoittaa kommentaari palvelusektorin tulevaisuudesta, ja sain siihen nyt hyvän kimmokkeen Piksun toimituksen jutusta ”Ohjelmistoteollisuus on Suomen nopeimmin kasvava vientisektori”, julkaistu 27.6. Ainakin julkisen keskustelun perusteellahan Suomessa murehditaan enemmän teollisuuden kuin palvelualan työpaikkoja. Asenne on nurinkurinen, sillä kaksi kolmesta suomalaisesta tienaa elantonsa palvelusektorilla. Suhde on sama kaikissa rikkaissa teollisuusmaissa, myös Saksan ja Japanin kaltaisissa vientimahdeissa. Taustalla on ajatus, että emme me elä toistemme paitoja pesemällä – vaikka palvelut ovat yhtä oleellinen osa tuotantoa ja elämänlaatua kuin muut sektorit.

Jaan juttuni kahteen osaan, koska muuten se leviäisi liikaa. Ensimmäisenä käsittelen palvelujen roolia teollisuuden osana, koska siihen tiivistyy keskeisesti käynnissä oleva voimakas tuotantotapojen murros – jota vanhaa maailmaa haikailevat eivät riittävästi tunnista tai tunnusta. Ja sen vuoksi tuppaavat vähättelemään palvelusektorin merkitystä.

Keskiarvo: 3.3 (4 arviota)

VIX ja markkinoiden odotus

Tämä on toinen osa kirjoitussarjastani jossa käyn markkinoiden mielialaa lävitse. Ensimmäinen osa on täällä

Jatkan vielä VIXin pohtimista ja nyt treidaamisen kautta. Yritän löytää suurta viisautta markkinoiden suunnasta tavaamalla optiomarkkinoiden liikkeitä. VIXiin tutustuessani olen niin heiluntaa täynnä, että parempi mennä vielä kummallisempaan ilmiöön. Olen sitä mieltä, että volatiliteettiodotuksen kasvu edellyttää suurempaa oletustuottoa. Markkinoiden keskipitkää tuottoa on vaikea arvioida joten tyydyn lyhyeen tuottoon. Testaan miten käy jos VIX ylittää 10 päivän keskiarvon yli 20%:lla aukaisen long-position. Testasin millainen tuottojakauma syntyy S&P500 indeksiin jos aukaisen tuollaista ylitystä seuraavana päivänä ja pidän sitä viisi päivää. 

Alhaalle piirsin VIX-indeksin ja yläosaan S&P 500 indeksin. Vihreät nuolet piirsin kuvioon silloin kun aukaisen position ja punaisen kun se suljetaan. 

Keskiarvo: 4 (5 arviota)

Jokowista tulossa Indonesian uusi presidentti

Posted in

 

Indonesiassa pidettiin presidentinvaalit 9. heinäkuuta. Joko Widodo (Jokowi) on epävirallisten tulosten mukaan voittaja 52 – 53 % äänimäärällä, kun taas Prabowo Subianto on saanut noin 47 % äänistä. Näiden tulosten ei uskota enää muuttuvan paljoakaan, sillä epävirallisten laskentojen virhemarginaali on ollut esim. huhtikuun parlamenttivaaleissa alle prosentin luokkaa. Äänestysprosentti on ollut yli 70 %. Viralliset tulokset saadaan 21. – 22. heinäkuuta.

Jokowin voitto on myös Indonesian voitto. Jokowi on hyvin reformihakuinen, puhdas kansanmies, jolla ei linkityksiä Suharton aikakauden poliittisiin tai business-kiemuroihin.

Jokowin voittoa voi luonnehtia maan historian tärkeimmäksi tapahtumaksi sitten Indonesian itsenäistymisen toisen maailmansodan jälkeen ja Suharton aikakauden lopun 1990-luvun lopulla.

Juuso Mykkänen, JOM-rahastojen salkunhoitaja

Keskiarvo: 3.5 (4 arviota)

Rakennusalan uutuudet

Käyttäjän J.Vahe kuva

Kesäkuumalla on saatu jutun juurta vesijohtoputkissa käytettävästä PEX-muovista. Hiukan hämmentävää on lukea google-hakua    ”PEX tubes” sanalla. Ongelmia on ollut lähes yhtä kauan kuin muovia on käytetty, vaikka terveydellisiä haittoja ei ole pystyttykään näyttämään toteen. Vedessä ei Suomen lain mukaan saisi kuitenkaan olla makuhaittoja, kuten tuon kirjoituksen linkeissä mainitaan. Kaliforniassa asiasta väännettiin kättä lähes kymmenen vuotta.

PEX-putkista on nyt lausuttu niitten korvaamisen olevan kallista sekä esitetty havainto, että rakennusmateriaalia pitäisi kokeilla ennen käyttöön ottoa. Nerokas havainto!

Kerronpa pari muuta esimerkkiä. Aikoinaan pitkälti vastasin pienen taloyhtiön hallinnosta. Katto piti uusia. Varmin tapa olisi ollut asennuttaa maalaamaton kattopelti ja maalata se vuoden päästä. Yksikkökustannukset autonosturin käyttämisestä perättäisinä vuosina pienessä yhtiössä olivat suuret, mutta siihen päädyttiin.

Keskiarvo: 4.2 (9 arviota)

Korkotaso pysyy vielä pitkään erittäin matalana

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Korkotason kehitys on monelle säästäjälle ja myös velalliselle tärkeä tieto. Korkokehitys määrää sen, kannattaako rahoja makuuttaa tilillä ja uskaltaako ottaa asuntolainaa. Alhaiset korot tukevat kiinteistöjen, osakkeiden, asuntojen ja muun kiinteän omaisuuden positiivista arvonkehitystä.

Parhaan käsityksen tulevasta korkokehityksestä saa, kun katsoo, mitä markkinat ovat asiasta mieltä. Niinsanottu korkokäyrä (vasemmalla Suomen Pankin julkaisema) kertoo sen, millä tavoin korkomarkkinoiden toimijat, vakuutusyhtiöt, suursijoittajat, korkorahastot ja investointipankit näkevät tilanteen.

Euroalueen tuottokäyrä on juuri tällä hetkellä loiva ja loiventunut viime keväästä vielä merkittävästi lisää (aivan niin kuin piksussa ennakoitiin). Pidempikestoisista valtionlainoista maksetaan markkinoilla yhä matalampia korkoja. Esimerkiksi kolmen vuoden lainoista maksetaan vain noin 0,3% korkoa. Tämä tarkoittaa sitä, että markkinat uskovat korkotason pysyvän vielä pitkään erittäin matalalla. Korkoinstrumenteista ei saa tuottoa ja lainaa saa edullisesti. Rahoja ei tämän tyyppisessä tilanteessa kannata makuuttaa pankkitilillä taikka korkorahastossa. Rahoille kannattaa keksiä tuottavampaa käyttöä.

Keskiarvo: 4 (4 arviota)
Julkaise syötteitä