Käyttäjän Janne Saarikko blogi

Törmäsin eilen mielenkiintoiseen uuteen MikroVC-konseptiin.

Tämän avoimen konseptin ideana on tuoda säästäjille mahdollisuus sijoittaa myös riskiyrityksiin pienemmillä summilla ja ilman yritysosaamista. Konsepti pyrkii rakentamaan mallin, jolla pyritään lisäämään venture capital -toiminnassa liikkuvaa rahaa ja mahdollistamaan useampien suomalaisten uusien menestystarinoiden syntyä. Homman nimi on korkeampi riski, suuremmat voitot. Yksittäisten sijoitusten koon on arvioitu sijoittuvan 500-10000Euroon.

Konseptin takana ovat Pekka Abrahamsson, Petteri Alahuhta ja Jussi Autere, mutta avoimena konseptina myös muilla on mahdollista lähteä mukaan.

Käykääpä katsomassa tarkemmin ja antamassa palautetta.

www.mikrovc.com

Nokia Corporation's Q1/2009 results gave surprisingly good results. Instead of the anticipated dramatic loss, Nokia result showed positive figures. This gave Nokia a nice 10% uphill in Helsinki Thursday afternoon.

Full press release:

http://www.nokia.com/results/Nokia_results2009Q1e.pdf

Quick figures:

http://www.nokia.com/about-nokia/financials/quarterly-and-annual-informa...

Highlights:

http://investors.nokia.com/phoenix.zhtml?c=107224&p=irol-newsArticle&ID=...

Russia is returning to the forefront of international politics. In addition, the country has again become Finland's most important trade partner. What is Finland doing?

The Government has today passed a Government Resolution on the first ever Russia Action Plan which, based on the Government Programme, establishes the guidelines for management of the Government's relations with Russia.

The Russia Action Plan has been prepared under the leadership of the Ministry for Foreign Affairs and in consultation with representatives of the Ministries, business and industry, and the research community.

The Action Plan is forward-looking and comprehensive, reflecting Finland's present evaluation of Russia's current development. It also gives Finland's assessment of the general trend of relations between EU and Russia, and between Finland and Russia, as well as Finland's goals. The Action Plan has the following priorities: 1) Finland's policy towards Russia; 2) expertise in Russian affairs; and 3) coordination of Finland's policy towards Russia.

The Government will regularly evaluate the Russia Action Plan and its realisation, and the Action Plan will be updated as needed on the basis of this. A Russia Forum, led by the Prime Minister, will be created to support the realisation of the Action Plan; preparatory work is done by the Ministry for Foreign Affairs. Representatives of government, business and industry, research and education, regions, and civil society organisation will be invited to participate in the work of the Forum, depending on the topic of discussion.

The Russia Action Plan, in Finnish and Swedish and later in English, is available on the website of the Ministry for Foreign Affairs at formin.finland.fi.

Fall in demand weakened Finnair's average prices

Finnair traffic decline in March by 8 per cent compared with March last year. A weakening of demand reduced the average price per passenger kilometre by more than 13 per cent in the first quarter of 2009. Business travel in particular has fallen sharply.

In these adverse economic conditions, Finnair must be ready to fight for customers and with demand being as it is, this has to be done with price. We have reacted to the fall in demand also by cutting capacity. This will take place mainly by reducing flight frequencies to our present destinations, says Finnair's SVP Communications Christer Haglund.

This year Finnair's scheduled passenger traffic capacity is expected to be a good six per cent less than in 2008.

Weakened demand is also evident in load factors. Finnair's load factor in all traffic fell in March by 3.4 percentage points and in scheduled passenger traffic by 4.8 percentage points.

Asian traffic declined in March by 15.5 per cent, due mainly to cuts in capacity. Capacity was reduced on Asian routes by 12 per cent.

European traffic declined by 12.5 per cent and capacity was cut by 3.2 per cent. The Europe traffic load factor fell by 6.5 percentage points compared with March last year.

Leisure Traffic grew in March by 6.1 per cent. The load factor, however, fell by 2.2 percentage points as capacity increased by 8.7 per cent.

Of Finnair's flights, 88.0 per cent arrived on schedule, which represents an improvement of 17.9 percentage points from last year. The scheduled passenger traffic punctuality percentage rose from March last year by 18.0 percentage points to 90.9 per cent.

Finnair traffic

Finnair traffic altogether decreased by 8.0%, measured in revenue passenger kilometres. Capacity decreased by 3.7%. Passenger load factor was 3.4 percentage points lower than year before, 72.9%. Number of passengers carried decreased by 10.2% and was 668 437.

Scheduled traffic

Scheduled traffic decreased by 14.0%, measured in revenue passenger kilometres. Capacity decreased by 8.0%. Passenger load factor was 4.8 percentage points lower than year before, 67.0%. Number of passengers carried decreased by 12.1% and was 544 332.

Scheduled international traffic, decreased by 14.1%, measured in revenue passenger kilometres. Capacity decreased by 8.0%. Passenger load factor was 4.8 percentage points lower than year before, 67.6%. Number of passengers carried decreased by 13.7% and was 381 890.

European scheduled traffic, decreased by 12.5%, measured in revenue passenger kilometres. Capacity decreased by 3.2%. Passenger load factor was 6.5 percentage points lower than year before, 60.4%. Number of passengers carried decreased by 13.4% and was 280 415.

North Atlantic scheduled traffic decreased by 9.2%, measured in revenue passenger kilometres. Capacity increased by 2.2%. Passenger load factor was 9.7 percentage points lower than year before, 77.4%. Number of passengers carried decreased by 9.2% and was 10 034.

Asian scheduled traffic decreased by 15.5%, measured in revenue passenger kilometres. Capacity decreased by 12.0%. Passenger load factor was 2.9 percentage points lower than year before, 71.8%. Number of passengers carried decreased by 15.1% and was 91 441.

Domestic scheduled traffic decreased by 13.4%, measured in revenue passenger kilometres. Capacity decreased by 7.0%. Passenger load factor was 4.5 percentage points lower than year before, 60.6%. Number of passengers carried decreased by 8.2% and was 162 442.

Leisure traffic

Leisure traffic increased by 6.1%, measured in revenue passenger kilometres. Capacity increased by 8.7%. Passenger load factor was 2.2 percentage points lower than year before, 87.4%. Number of passengers carried decreased by 0.5% and was 124 105.

Cargo

Cargo traffic decreased by 17.5% in terms of cargo tonnes carried.

Decrease in scheduled traffic was 17.2%. Cargo traffic decreased by 22.1% in Asian traffic, decreased by 7.2% in European traffic and decreased by 19.6% in North-Atlantic traffic.

Cargo traffic carried on chartered cargo flights decreased by 53.4%. The cargo load factor in the Asian traffic was 66.5% and in the North Atlantic traffic 60.8%.

Kaksi kolmasosaa kunnanhallituksista on jo ottanut tämän vuoden talousarvion avaamisen esille tiukentuneen taloustilanteen vuoksi, ilmenee Kuntaliiton kyselystä. Muutostarpeen määrittelyt ja valmistelu on aloitettu joka viidennessä kunnassa.
Kuntaliitto teki helmikuussa 2009 kuntien taloutta selvittävän kyselyn, johon vastasi 170 kuntaa. Niiden osuus kaikkien kuntien väestöstä on 71 % ja kuntien lukumäärästä 51 %.
Kuntaliiton kyselyllä pyrittiin muodostamaan kokonaiskäsitys siitä, miten taloustilanteen heikentyminen näkyy kuntien talousarvioissa ja rahoituksen saatavuudessa ja hinnassa.

Taloustilanne näkyy uusissa verotuloarvioissa ja menoissa

Kuntien arviot verotulojen kehityksestä olivat helmikuussa kääntyneet olennaisesti synkemmiksi kuin vuoden 2009 talousarviota laadittaessa viime syksynä. Tuolloin verotulojen arvioitiin kasvavan reilut 2 prosenttia vuoden 2008 tasosta. Vain kolmen kuukauden kuluttua kunnat arvioivat, että kasvun sijaan verotulot laskevat lähes viisi prosenttia.
Koko maan tasolla tämä merkitsisi noin 850 miljoonaa euroa alhaisempia verotuloja kuin talousarvioissa. Tämä vastaa kuntataloudessa yhden veroprosenttiyksikön verotuottoa.
Kunnat aikovat pienentää kuluvan vuoden toimintamenojen kasvun ennakoidusta 4,7 prosentista 4 prosenttiin. Investointeja supistetaan 2 prosenttia talousarvioista, mutta viime vuoden toteutumaan verrattuna ne kasvaisivat helmikuussa tehdyn arvion mukaan 6 prosenttia tänä vuonna.

Rahan saatavuus hyvällä tasolla vaikka lainojen määrä ja hinta nousevat

Kunnat joutuvat myös turvautumaan lainarahaan ennakoitua enemmän. Pitkäaikaisia lainoja otettaneen yli 5 prosenttia enemmän kuin talousarvioita tehtäessä arvioitiin. Pitkäaikaisen rahoituksen hinta oli noussut yli puolessa vastanneista kunnista. Viime vuoden toteutumaan verrattuna kuntien lainanoton arvioidaan tänä vuonna kaksinkertaistuvan, minkä johdosta myös kuntien lainakannan kasvu kiihtyy.
Ulkopuolisen rahoituksen saatavuutta ei kunnissa vielä helmikuussa pidetty vaikeana. Enemmistö kunnista ei katsonut tarpeellisiksi ryhtyä erityistoimiin lainarahoituksen, rahamarkkinasijoitusten tai maksuvalmiuden varmistamiseksi.

Kuntien rahoitusomaisuuden arvo alentui viime vuonna

Kunnat joutuivat viime vuonna kirjaamaan niin luotto- ja takaustappioita kuin arvonalennuksiakin osakkeista, osuuksista ja muista arvopapereista. Koko kuntakenttään suhteutettuna rahoitusomaisuuden arvonalennukset viime vuodelta ovat noin 200 miljoonaa euroa.
Kysely on tarkoitus tehdä uudelleen kuluvan vuoden syksyllä. Silloin selviää, kuinka moni kunta on tehnyt konkreettisia muutoksia tämän vuoden talousarvioihin ja minkälaisia ne ovat. Samalla selviää, kuinka kuntasektorin rahoituksen saatavuus ja hinta on kehittynyt.

EU:n päästökauppaan kuuluvien suomalaisten laitosten yhteispäästömäärä viime vuonna oli 36,2 miljoona tonnia hiilidioksidia. Laitoksille ilmaiseksi jaetut päästöoikeudet riittivät kattamaan nämä päästöt. Ylimääräisiä päästöoikeuksia laitoksille jäi 0,4 miljoonalle päästötonnille. Teollisuustuotannon supistuminen vaikutti erityisesti teollisuuden päästöihin.

EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluville yrityksille jaettiin päästöoikeuksia viime vuonna 36,5 miljoonalle päästötonnille. Yritysten tuli ilmoittaa maaliskuun 31. päivään mennessä laitoksen hiilidioksidipäästöt päästökaupparekisteriin. Ylimääräiset, käyttämättä jääneet päästöoikeudet laitokset voivat myydä tai säästää seuraaville vuosille.

Ylimääräisiä päästöoikeuksia jäi yrityksille erityisesti massa- ja paperiteollisuudessa, terästeollisuudessa sekä sementin ja kalkin tuotannossa ylimäärän olleessa yhteensä noin 1,8 miljoonaa päästöoikeutta. Päästökauppasektorin päästöjä vähensivät teollisuustuotannon supistumisen lisäksi hiililauhteen korvautuminen vesivoimalla ja lämmin sää.

Energiantuotannossa ja öljynjalostuksessa päästöoikeudet eivät riittäneet syntyneisiin päästöihin, vajeen ollessa noin 1,4 miljoonaa päästöoikeutta.

Ns. Kioto-päästökauppakausi 2008 - 2012 alkoi viime vuonna. Laitoskohtaiset tiedot vuodelle 2008 myönnetyistä päästöoikeuksista, päästöistä sekä niiden erotuksesta löytyvät osoitteesta: www.emvi.fi/files/paastooikeustase2008.pdf

Yrityskohtaisesti tarkasteluna tiedot löytyvät osoitteesta: www.emvi.fi/files/paastooikeustase_toiminnanharjoittajat2008.pdf

EY:n komissio julkaisee EU-laajuiset päästötiedot osoitteessa http://ec.europa.eu/environment/climat/emission/citl_en.htm

Referaatti Kuntaliiton toimitusjohtaja Risto Parjanteen puheesta Keski-Suomen maakuntapäivillä Jyväskylässä 1.4.2009

Kuntatalous pitkään vaikeuksissa

Kuntien taloustilanne heikkenee nopeasti ja vaikeudet jatkuvat vielä pitkään. Jyväskylässä keskiviikkona puhunut Kuntaliiton toimitusjohtaja Risto Parjanne odottaa sekä valtiolta että kunnilta pikaisia toimia ja myös pitkäjänteistä toiminnan tehostamista ja normien purkua, jotta peruspalvelut saadaan turvattua.
- Ennusteen mukaan kuntien vuosikate heikkenee tänä vuonna noin 600 miljoonaa euroa viime vuoden tilinpäätöstasosta. Hallituksen kehysriihipäätökset parantavat tilannetta, mutta kuntatalous jää alijäämäiseksi.
- Vaikka kunnat jatkavat säästö- ja tehostamistoimia, ensi vuodesta uhkaa tulla vielä vaikeampi. Peruspalveluohjelman mukaan kuntien taloutta uhkaa ensi vuonna edelleen 600 miljoonan euron suuruinen heikentymä tästä vuodesta, Parjanne sanoi Keski-Suomen maakuntatilaisuudessa.
- Kuntaliitto on odottanut valtiolta selkeätä viestiä, että eri ministeriöt eivät tässä tilanteessa lisää kuntien taakkaa uusilla tehtävillä. Kehysriihessään hallitus jo viittasikin tämänsuuntaiseen pidättäytymiseen, ja yhteiset normien purkutalkoot ovat nyt alkaneet.
Parjanteen mukaan palvelujen menokehitystä ovat kiihdyttäneet paitsi palkkaratkaisut ja kustannusten nousu, myös lisääntyneet tehtävät ja palvelutasonormit. Normien läpi käyminen on välttämätöntä, vaikkakin poliittisesti vaikeata.
- Valtion kehyspäätösten jälkeenkin kuntatalouteen uhkaa tänä vuonna syntyä runsaan 1,5 miljardin rahoitusvaje. Tätä ei ole mahdollista kattaa ilman merkittäviä toimenpiteitä. Toiminnan tehostamisen lisäksi tarvitaan lisärahoitusta palveluihin valtion lisäbudjetin kautta.
- Ei ole mahdollista jäädä odottamaan maltillisen palkkaratkaisun syntymistä tai tuottavuusohjelman vaikutuksia, vaan valtion on otettava heti oma vastuunsa kansalaisten peruspalveluista. Vain kaikkia keinoja yhdistämällä romahdusmainen tulojen vähennys voidaan korjata.

Korkotason lasku on hieman piristänyt kotitalouksien luotonkysyntää vuodenvaihteen jälkeen. Kiinnostus sijoitusasunnon hankintaan on myös elpymässä. Finanssialan Keskusliiton teettämässä kyselyssä pankinjohtajat kuitenkin arvioivat pidemmällä aikavälillä luotonkysynnän vähenevän vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Henkilöasiakkaista vastaavista pankinjohtajista kahdeksan kymmenestä odottaa luotonkysynnän vähenevän vuoden aikajänteellä. Toisaalta korkotason lasku on aivan viime aikoina piristänyt tilannetta vuodenvaihteen hiljaisemman jakson jälkeen.
Helmi-maaliskuussa tehdyssä kyselyssä kahdeksan kymmenestä pankinjohtajasta arvioi sekä kotitalouksien että yritysasiakkaiden luotonkysynnän supistuvan kaikilla tulevilla arviointijaksoilla. Asiakkaat myös pohtivat sopivinta ajankohtaa, jolloin osakemarkkinoille kannattaa palata.

Ensiasunnon ja sijoitusasuntojen ostajat liikkeellä

Pankinjohtajien arvioiden mukaan asuntomarkkinoilla ovat nyt liikkeellä erityisesti ensiasunnon ja sijoitusasuntojen ostajat. Sijoittajat ovat aloittaneet vuokra-asuntojen ostamisen vuosien tauon jälkeen. Myös perheasuntoihin on haettu luottoja vuodenvaihdetta enemmän.

Kotitaloudet tallettavat ja sijoittavat osakkeisiin sekä rahastoihin

Kuusi kymmenestä pankinjohtajasta arvioi talletusten suosion kasvavan lähitulevaisuudessa. Samalla osakkeet ja osakerahastot ovat palaamassa kotitalouksien suosioon.
Ensimmäistä kertaa syksyn 2007 jälkeen useampi pankinjohtaja uskoo osakkeiden suosion kasvuun kuin suosion laskuun. Kasvua odottaa 42 prosenttia vastaajista, kun laskua odottaa 20 prosenttia vastaajista.

Yritysten luotonkysyntä supistuu

Lähes kahdeksan kymmenestä yrityspankinjohtajasta ennakoi yritysten luotonkysynnän supistuvan. Vain yksi kymmenestä arvioi kysynnän kasvavan. Takana on kuitenkin viime vuoden poikkeuksellisen vahva luotonannon kasvu pankeista yrityksille.

Pankkibarometriraportti ja kuvat löytyvät Finanssialan Keskusliiton kotisivulta www.fkl.fi

Tapiola aloittaa private banking -toiminnan

Tapiola aloittaa private banking -toiminnan huhtikuun alussa. Käytännössä Tapiola Private tarkoittaa varakkaiden yksityisasiakkaiden varallisuudenhoitoa erilaisia sijoitusinstrumentteja käyttäen. Palvelu on rakennettu yhteistyössä asiakkaiden kanssa, joten sen asiakaslupaukset poikkeavat alan perinteistä. Esimerkiksi valtakirjavarainhoidossa asiakkailta ei peritä lainkaan varainhoidon palkkioita, ellei asetettuja tavoitteita saavuteta. Lisäksi hinnoittelu on yksinkertaistettu asiakkaille kiinteiksi kuukausiveloituksiksi.
Tapiola Privaten tarkoituksena on kasvattaa kaikkien Tapiola-ryhmän yhtiöiden liiketoimintaa. Tapiola-ryhmän kannalta palvelussa tuodaan sijoitusosaamisemme entistä paremmin asiakkaidemme käyttöön. Sijoitusosaamisen lisäksi asiakkaat saavat käyttöönsä kaikki muutkin ryhmän palvelut, kuten vakuutus- ja rahoitusratkaisut , Tapiola Varainhoidon toimitusjohtaja Tom Liljeström sanoo.
Tapiola tarjoaa Private -palvelunsa asiakkaille, joille on kertynyt sijoitettavaa varallisuutta enemmän kuin 100 000 euroa. Asiakkaiksi tavoitellaan erityisesti yrittäjiä, metsänomistajia ja varakkaita eläkeläisiä.
Liljeströmin mukaan markkinatilanne on tällä hetkellä Tapiola Privaten kannalta erinomainen, sillä monet varainhoitajien asiakkaista eivät ole tyytyväisiä saamaansa palveluun, vaan kaipaavat vaihtoehtoa. Uskomme, että palveluillemme on vahva tilaus. Juuri nyt on oikea aika aloittaa , hän sanoo.

Tapiola Private rakennettiin asiakkaita kuuntelemalla

Tapiola rakensi palveluaan asiakkaita kuunnellen. Yhtiö tutki perusteellisesti varallisuudenhoidon kansainvälisiä käytäntöjä, verkkokeskusteluja ja lehtikirjoituksia. Lisäksi aiheesta tehtiin kaksi omaa selvitystä. Tapiolan asiakkaista palvelua olivat kehittämässä varakkaat yrittäjät, metsänomistajat ja varakkaat eläkeläiset.
Selvityksissä kiteytyi kymmenen asiaa, joihin asiakkaat toivoivat parannuksia: Varainhoitajan vastuu, viestinnän ja raportoinnin selkokielisyys, myynnin palkkiorakenteet, varainhoitajien puitteiden turha loistokkuus, hinnoittelun läpinäkyvyys, asiakasosaaminen, turhat lisäpalvelut, yhteydenpidon puute, oma näkemys sijoittamiseen ja asiakkaiden kuuntelu palvelujen kehittämisessä kertoo palvelun kehittämisestä vastannut myynti- ja markkinointijohtaja Tommi Elomaa. Päätimme, että teemme parannusehdotuksista vahvuuksiamme. Siksi olemme pistäneet uusiksi mm. palkkamallimme, hinnoittelumallimme, raportit ja lisäpalvelut , sanoo Elomaa. Tavoitteena on muuttaa asiakkaiden käsitykset Private Bankingista. Tapamme tehdä varallisuuden hoitoa ei varmaankaan puhuttele kaikkia. Haluamme kuitenkin, että ne asiakkaat jotka kokevat tapamme toimia mielenkiintoiseksi suorastaan rakastuvat meihin.

Asiakas ei maksa palkkioita, jos Tapiola ei onnistu

Yksi uuden palvelun erottelevista tekijöistä on, ettei asiakas maksa varainhoidon palkkiota, mikäli Tapiola ei ole kyennyt tuottamaan lisäarvoa sijoitukselle. Käytännössä asiakas maksaa palkkion vain tuottavasta varainhoidosta. Jos asiakkaan salkun arvo laskee, palkkio puolittuu. Mikäli sijoitukset taas häviävät vertailuindeksille, palkkio puolittuu myös tässä tapauksessa. Ja jos molemmat toteutuvat, varainhoidosta ei peritä palkkiota lainkaan. Asiakas maksaa täyden varainhoitopalkkion Tapiolalle vain, jos sijoitukset sekä tuottavat voittoa että ylittävät vertailuindeksin. Tämä on täysin uutta koko kilpailijakentässä , Liljeström sanoo. Hinnoittelu on tehty yksinkertaiseksi luomalla kolme palvelumallia, joilla on selkeät kuukausihinnat.
Palvelun läpinäkyvyyden lisäämiseksi Tapiola Varainhoidossa on laskettu ja julkaistu ns. TKA-luvut omassa hoidossa olevista osakerahastoista. TKA-luku kertoo rahaston kokonaiskulut eli kaikki rahastopääomasta veloitettavat kulut, mukaan lukien hallinnointipalkkio ja kaupankäyntikulut, prosenttilukuna keskimääräisestä pääomasta tarkasteltuna. TKA-luku ei sisällä rahaston maksettavaksi koituvien lähdeverojen kustannuksia.

Tämän lisäksi täytyy muistaa, että Tapiola Varainhoidon palkkiot ovat muutenkin erittäin maltilliset , Liljeström sanoo.

Vuonna 2008 tehtiin 67 800 kiinteistökauppaa. Kauppojen määrä putosi 9 prosenttia verrattuna vastaavaan ajanjaksoon vuonna 2007. Kiinteistökauppaan käytetty rahamäärä kääntyi 12 vuoden nousujakson jälkeen laskuun. Kiinteistökauppoihin käytettiin 7,1 miljardia euroa, joka on 13 prosenttia pienempi kuin edellisenä vuonna. Rahamäärä on vuoden 2005 tasoa.

Venäläiset ostivat Suomesta viime vuonna 780 kiinteistöä, joihin he käyttivät 100 miljoonaa euroa. Suosituimpia alueita olivat Etelä-Karjala ja Etelä-Savo, joista hankittiin yhteensä 500 kiinteistöä. Omakotitalokauppojen määrä laski, hinnat heittelehtivät Pientalojen kauppoja tehtiin vuonna 2008 yhteensä 15 125. Kauppojen määrä laski 15 % kolmen huippuvuoden jälkeen, jolloin kauppoja tehtiin noin 17 000 kunakin vuonna. Hinnat laskivat keskimäärin prosentin sekä kaava-alueilla että haja-asutusalueilla. Omakotikiinteistön keskihinta kaava-alueilla oli Espoossa 415 000 € (laskua 1 %), Helsingissä 355 000 € (+2 %), Vantaalla 265 000 € (-5 %), Tampereella 234 000 € (+2%), Kuopiossa 192 500 € (-13 %) ja Oulussa 210 000 € (+ 14 %). Mainitut hinnat ovat mediaanihintoja.

Omakotitalotonttien hinnat selkeässä laskussa Vuonna 2008 pientalotontteja myytiin 7 940 kappaletta, mikä on 20 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna ja kolmanneksen vähemmän kuin vuonna 2005. Yksityisten myymien tonttien neliöhinnat laskivat 15 prosenttia asemakaava-alueilla ja prosentin haja-asutusalueella.

Helsingissä yksityisten myymien kaavatonttien keskihinta sitovan tonttijaon asemakaava-alueilla oli 870 euroa per kerrosneliömetri (laskua 12 %), Espoossa 767 €/k-m2 (-13 %), Vantaalla 527 €/k-m2 (-5 %) ja Oulussa 313 €/k-m2 (-7 %). Lomamökkien hinnat nousivat edelleen Vuonna 2008 tehtiin 15 200 loma-asumiseen liittyvää kiinteistökauppaa, mikä on kaksi prosenttia vähemmän kuin vuonna 2007. Omalla rannalla sijaitsevan rakennetun lomakiinteistön keskihinta nousi kaava-alueella 10 prosenttia ja maksoi keskimäärin 121 000 euroa. Kaava-alueen ulkopuolella omarantainen lomamökki maksoi keskimäärin 82 500 euroa (+4 %) ja kuivan maan mökki 37 500 euroa (+1 %).

Kalleimmat maakunnat olivat Uusimaa, jossa rantakaavamökin hinta oli keskimäärin 175 500 euroa ja Itä-Uusimaa, jossa rantaan rajoittuva haja-asutusalueen mökki maksoi keskimäärin 205 000 euroa. Rantatonttikauppa hiljeni, hintataso ennallaan Omarantainen rakentamaton tontti alueella, jolla on ranta-asemakaava, maksoi keskimäärin 25 000 euroa, kauppojen määrä (709 kpl) laski 23 prosenttia. Hintataso pysyi samana edellisvuoteen verrattuna.

Ranta-asemakaava-alueilla kalleimmat tonttikaupat tehtiin Uudellamaalla keskihintaan 197 000 euroa. Haja-asutusalueella rantatontteja myytiin 19 prosenttia vähemmän (1 540 kpl) kuin vuonna 2007, ja keskihinta nousi 3 prosenttia. Kaava-alueen ulkopuolinen rantarakennuspaikka maksoi keskimäärin 26 900 euroa, kallein hintataso oli Uudellamaalla 120 000 euroa.

Pelto- ja metsäkauppojen määrä laskenut, hinnat nousseet Peltokauppa on hiljentynyt edelleen: Kauppoja tehtiin 14 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana, eli yhteensä 554 kappaletta. Pellon hinta on noussut koko maassa 12 prosenttia verrattuna vuoteen 2007. Koko maan keskihinta vuonna 2008 oli 7 000 euroa hehtaarilta. Kalleinta pelto oli Varsinais-Suomen maakunnassa, 9 980 euroa hehtaarilta. Matalin keskihinta oli Lapin maakunnassa, jossa hehtaarihinta oli 1 800 euroa.

Vuonna 2008 tehtiin 2 650 yli kahden hehtaarin metsäkauppoja. Tämä on yhdeksän prosenttia vähemmän, kuin edellisenä vuonna. Metsän keskihinta koko maassa oli 2 120 euroa hehtaarilta. Vuodesta 2007 nousua on kuusi prosenttia. Kalleinta metsämaa oli Uudenmaan maakunnassa, 4 520 euroa hehtaarilta, ja halvinta Lapissa, jossa hehtaari maksoi 720 euroa. Tässä tiedotteessa mainitut hinnat ovat mediaanihintoja.

Tiedot perustuvat Maanmittauslaitoksen ylläpitämään kiinteistöjen kauppahintatilastoon. Tilasto verkossa: Koko tilastojulkaisu löytyy Maanmittauslaitoksen verkkosivuilta osoitteesta www.maanmittauslaitos.fi

Handelsbanken Suomi ja Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia laajentavat yhteistyötään kokeilemalla toimintaa samoissa toimitiloissa Vantaan kauppakeskus Jumbossa. Fennia avaa oman toimipisteensä Handelsbankenin Aviapoliksen konttoriin keskiviikkona 1.4.2009.

"Saman katon alla alkava yhteiselomme on kokeiluluonteinen ja sovittu alustavasti 2 vuodeksi. Uudella konseptilla haetaan tiiviimpää käytännön yhteistyötä ja asiakkaidemme palvelun parantamista - asiakkaan edut ja tarpeet huomioiden," kertoo pankinjohtaja Jaakko Hara Handelsbankenin Vantaan Aviapolis- konttorista. "Mikäli malli toimii ja kokemukset ovat myönteisiä, voidaan näin täydentää molempien yhtiöiden palveluverkostoja muuallakin Suomessa niissä paikoissa, missä vain toisella kumppanilla on konttori," toteaa puolestaan Fennian Suur-Helsingin yksityistalousalueen aluejohtaja Aija Tiilikainen.

Handelsbanken Suomi ja Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia aloittivat yhteistyön pankki- ja vakuutuspalvelujen tarjonnassa vuonna 2007. Yhteistyö perustuu erityisesti paikallisten konttoreiden väliseen yhteistyöhön. Kahden vuoden kokemukset yhteistyöstä ovat hyviä ja asiakaspalaute on ollut myönteistä. Yhteistyösopimus tuo etuja molempien yhtiöiden asiakkaille, jotka keskittävät vakuutuksensa ja pankkipalvelunsa Fenniaan ja Handelsbankeniin.

Yhteistyön kautta Fennian ja Handelsbankenin asiakkaille tarjotaan mahdollisuus edullisiin ja kokonaisvaltaisiin pankki- ja vakuutusratkaisuihin. Tavoitteena ei kuitenkaan ole rakentaa finanssitavarataloa, vaan yhteistyötä kehitetään kahden itsenäisesti toimivan yhtiön kesken.

Taloudellisen taantuman välittömät vaikutukset näkyvät metsäteollisuuden tuotannon supistuksina ja puumarkkinoiden hiljentymisenä. Yritykset irtisanovat tai lomauttavat työvoimaa sekä metsäteollisuusyrityksissä että puunkorjuuyrityksissä. Metsänomistajien saamat kantorahatulot pudonnevat noin puoleen edelliseen vuoteen verrattuna. Tältä näyttää lähitulevaisuus MTK:n toiminnanjohtaja Antti Sahin mukaan. Sahi puhui Metsänomistajaliitto Etelä-Suomen vuosikokouksessa Hollolassa 30.3.2009.

Taloustaantuma merkitsee metsäteollisuuden rakenteen muuttumista maailmanlaajuisesti. Maailman suurimmat paperinvalmistajat ovat suurissa vaikeuksissa. Toistaiseksi avoin kysymys on, kuinka paljon paperiteollisuuden kapasiteettia todellisuudessa suljetaan taantuman aikana. Ei vain Suomessa vaan koko maailmassa. Tällä on suuri merkitys siihen, kuinka nopeasti paperimarkkinat toipuvat nousukauden alkaessa. Valitettavaa on, että rakennemuutos tarkoittaa käytännössä lähinnä tuotannon supistamista ja omistusjärjestelyjä. Lyhyellä aikavälillä merkittävien uusien tuotteiden saamista markkinoille ei ole näköpiirissä. On myös ilmeistä, että sahateollisuustuotanto piristyy nopeammin kuin paperiteollisuuden tuotanto.

Yritysten tekemät päätökset osoittavat, että markkinavoimat ohjaavat kehitystä eikä poliittisesti ole keinoja, joilla yritysten ratkaisuihin suurestikaan voidaan vaikuttaa. Siksi tällä hetkellä pakosta tehtävät päätökset muuttavat metsäteollisuuden toimintatapoja pysyvästi. Puuvirrat monipuolistuvat ja muuttuvat markkinatilanteen mukaan. Metsäteollisuuden halu sitoa metsänomistajia pitkäjänteiseen sopimusyhteistyöhön näyttää vain kasvavan.

Kotimaisen puun hinnat ovat laskeneet nopeasti. Metsäteollisuus käyttää tällä hetkellä kuitenkin huomattavat määrät varastoissa olevaa aiemmin tuotua ja kotimaista puuta huomattavasti kalliimpaa tuontipuuta. Tilastojen mukaan tämänhetkiset Suomen ja Ruotsin kuitupuun hinnat ovat suunnilleen samalla tasolla. Ruotsissa tukkien hinnat taas eivät ole toipuneet muutaman vuoden takaisten myrskytuhojen aiheuttamasta hinnanlaskusta.

Muutokset edellyttävät myös metsänomistajilta sopeutumista. Markkinatilanteet muuttuvat nopeasti, jolloin metsänomistajien on pystyttävä tarjoamaan markkinoille sellaista puuta, jolla on todellista kysyntää. Viimeistään tämä aika osoittaa, että puukauppa on osa markkinataloutta eikä metsäpolitiikkaa. Kun puuta ei teollisuudessa paljoa käytetä eikä sitä kysytä, metsänomistajia on turha maanitella puukaupoille.

Vaikka perinteisellä teollisuuspuulla ei tällä hetkellä paljoakaan ole kysyntää, metsänomistajien ei ole silti syytä heittäytyä liian passiivisiksi. Metsänhoitotyöt varmistavat metsien kestävän käytön tulevaisuuteen. Metsäenergian kysyntä kasvaa koko ajan, mikä mahdollistaa myös hoidon tarpeessa olevien nuorten metsien kunnostuksen. Energia- ja ilmastopoliittiset päätökset merkitsevät metsäenergian kysynnän edelleen kasvua.

In its session on 12 March 2009, the Government approved a decision-in-principle on the action plan for the reduction of the administrative burden on businesses for 2009-2012 by 25 per cent over the 2006 level by the end of 2012.

Reducing the administrative burden will primarily benefit small and medium-sized enterprises (SMEs), which make up the overwhelming majority of enterprises: in 2006, a total of 99.8 per cent of all enterprises in Finland were SMEs.

This reduction goal is targeted at national legislation and official procedures alongside the obligations of supranational legislation, the implementation of which allows national flexibility. The national action plan focuses on measures that de facto, and from the perspective of practical business, alleviate the administrative burdens of enterprises, thus enhancing their productivity and improving their competitiveness.

The action plan contains seven priorities: 1) taxation, 2) statistics, 3) agricultural subsidisation procedures, 4) food safety and quality, 5) employers' reporting obligations, 6) financial reporting legislation and 7) environmental permit procedures. The development of electronic communication for businesses is the horizontal priority of the action plan.

Lightening the bureaucracy related to business activities will not, however, endanger the realisation of legislative objectives. The administrative burden will be eased by simplifying the reporting obligations stipulated by the existing legislation and by developing communication with the authorities, particularly electronic communication. An additional objective is to ensure that the legislation under preparation does not create any unnecessarily heavy, new administrative obligations for businesses.

The initial quantitative level of administrative burden in Finland can be roughly estimated as 2 per cent of the gross national product, i.e., in relation to the GNP of 2007, some 3.6 billion euros. This covers the burden caused by EU legislation and national legislation. The national action plan is linked to the EU Action Plan aimed at reducing the administrative burden caused by EU legislation by 25 per cent by 2012.

Implementation of the action plan and the need for supplementing and updating it will be monitored by the steering group for reducing the administrative burden on businesses, appointed by the Ministry of Employment and the Economy.

(Source: Ministry of Employment and the Economy Press Release)

Teollisuuden Voiman (TVO) rakennuttama Suomen uusin ydinvoimala Olkiluoto3 on ollut jo pitkään median kynsissä, eikä suotta. OL3:n pääurakoitsija, Areva-Siemens on ranskalaisen valtion pörssiyhtiö Arevan ja saksalaisen Siemensin konsortio.

OL3 on maailman ensimmäinen uuden sukupolven EPR-laitos, josta Areva kaavailee uutta hittituotetta erityisesti itäisen Euroopan ja Aasian markkinoille. EPR-laitoksia ei ole rakennettu koskaan aikaisemmin. Suomen kokemusten perusteella Areva toivoi ilmeisesti saavansa jonkin monesta Kiinan ydinvoimaprojektista, mutta kauppoja näyttää mennen sivu suun.

Tämänhetkinen tilanne Olkiluodossa näyttää siltä, että alunperin 3 miljardn euron hintainen avaimet-käteen-projekti näyttää paisuneen budjetiltaan jo yli 4,5 miljardiin. Areva-Siemens-konsortio on tehnyt TVO:lle 1 miljardin vaateen turvatarkastusten myöhästymisestä ja TVO taas konsortiolle 2,4 miljardin vaateen myöhästymisestä. Kustannuksien puolesta tämänhetkisillä tiedoilla voidaan puhua joko 50% budjetin ylityksestä tai TVO:n vaateesta, joka on 80% alkuperäisestä "avaimet-käteen"-budjetista.

Aikataulut on toinen merkittävä seikka. Alunperin laitoksen piti olla valmis vuonna 2009. Tämänhetkinen arvio on vuonna 2012, 38 kuukautta myöhässä. Todellista valmistumisaikataulua ei tiedä kukaan, itse kuvittelen aikataulun myöhästyvän lisää, ainakin tällä pelillä.

Missä vika?

Itse asiassa suurin osa ongelmista johtuu aivan muualta kuin median julkistamista hitsausvirheistä. Monesta lähteestä keräämistäni tiedoista näyttää siltä, että vika ei suinkaan ole laitetoimituksissa vaan projektinjohdossa ja erityisesti rakentamisen osa-alueella. Siemensin toimittamat laitteet ovat ilmeisen hyvin aikataulussaan, sen myöhästymiset näyttäisivät johtuvan lähinnä siitä, että laitteita ei ole voitu toimittaa, koska alta tai ympäriltä on puuttunut rakennus.

Käsittääkseni ongelmat johtuvat normaalista huonosti hoidetusta rakentamisen projektinhallinnasta, monikulttuurisuuden aiheuttamista kommunikaatioeroista ja -vaikeuksista sekä rakentamisen osan väheksymisestä. Kun kyseessä on näin suuri hanke, suuri korttitalo luhistuu alta helpommin.

Jos tämän luokan projektia hallitaan kuin kesämökin rakentamista, tulee ongelmia. Jos tuoreita ranskalaisinsinöörejä lähetetään pomottamaan kokeneita, mutta konservatiivisia suomailaisalihankkijoija, joiden työntekijät on haalittu Puolasta, Ukrainasta ja Venäjältä, tulee ongelmia. Jos projekti väheksyy rakentamisen osuutta, jonka arvo on vain 15% kokonaiskustannuksista, mutta aiheuttaa 85% ongelmista, tulee ongelmia. Tässä  sitä sitten onkin ainekset megaluokan soppaan, jossa käy kaikille huonosti.

Ja jos epäilykseni ongelmista pitävät paikkaansa, niitä tulee vielä lisää. En ole kuullut ensimmäistäkään viestiä tilanteen parantumisesta, lukuunottamatta vuoden 2008 pientä aikataulun kirimistä. Tämä aikataulun kiriminen on luultavasti saavutettu isolla rahalla, joka lisää suhteellisesti kokonaiskustannusta vielä lisää.

Laajeneva soppa

Projekti on nyt menossa välimiesoikeuteen, ja riidasta tulee vielä iso. Perustelen tässä hieman eri osapuolien taustoja.

Areva on Ranskan valtion omistuksessa oleva pörssiyhtiö, josta odotetaan yhtä Ranskalaisen liiketoiminnan kansainvälistä menestyjää. Potentiaali energiarakentamisessa on valtaisa, ja siksi yhtiötä seurataan tarkasti Ranskassa. Arevalla on ollut viime aikoina erilaisia ongelmia, josta ranskalainen media on ottanut onkeensa. Jos Arevan EPR-tuote ei saa jalansijaa kansainvälisillä markkinoilla, on ongelma vieläkin suurempi. Poliittisten ja julkisuuspaineiden vuoksi Areva ei voi myöntää helposti olevansa väärässä ja epäonnistuneensa tulevaisuuden kannalta merkittävässä pilottiprojektissa.

Siemens on maailmalla tunnettu laitetoimittaja, jolla on ollut mahdollisuus saada merkittävää asemaa yhdessä Arevan kanssa. Tällä viikolla Siemens irroittautui Areva NP -konsortiosta, koska koki liiketaloudellisen liikkumavaransa olevan rajoitettu. Ja tottahan tämä on, sillä jos olet näkyvä vähemmistöosakas projektissa, jolta menee maine, se vaikuttaa myös omaan maineeseesi. Vaikka Siemens painotti tiedotteessaan yhteistyön Arevan kanssa menneen hyvin, mutta eipäs kuitenkaan puolustellut OL3-projektin hyvyyttä. En usko Siemensillä olevan kovin suurta intressiä Olkiluodon tilanteen paikkaamiseen omaan piikkiinsä, jos he eivät ole olleet ongelmallinen osapuoli.

TVO on kovilla Suomessa. Projekti on poliittisesti herkkä ja myös taloudellisesti hankala. Ydinvoimalle on oma vastustuksensa, mutta hankalan tilanteesta tekee merkittävästi ylittynyt budjetti, vaikka päätökset on aikoinaan tehty kiinteällä hinnalla. Tässäkin projektissa on yksi rakennusalan sopimusmallien ongelma, jossa päättäjille näytetään kiinteähintaista sopimusta vaikka lisäkustannuksien syntyminen on mahdollista. TVO ei voi vain kiltisti ottaa näitä lisäkustannuksia, koska niillä on suuri polittiinen ja taloudellinen merkitys.

Politiikan merkitys on tässä kohtaa myös merkittävä. Suomessa eivät ydinvoiman puolustajat eivätkä vastustajat voi ottaa budjetin ylityksiä kevyesti.

Ja sitten vielä

Tämänhetkisissä summissa on puhuttu vasta rakentamisen kustannuksista. Jos tähän pottiin lisätään vielä menetetyn tuotantokapasiteetin hinta ainakin 38 kuukauden ajalta. Kyseessä on 1600 MW:n laitos, jonka 38 kuukauden aikana tuottama energia on arvoltaan hintaan 0,02 euroa/kWh aika tarkkaan 880 miljoonaa euroa. Vaihtoehtoisen energian ostaminen muualta maksaa jo nyt merkittävästi enemmän ja lähivuosina kaikkien merkkien mukaan vielä sitäkin enemmän.

Jos laitoksen kokonaiskustannus taas vaikka tuplaantuu, nousee laitoksen takaisinmaksuaika merkittävästi. Tästä ei ole laskelmia, mutta tuon tuotantokapasiteetin mukaan takaisinmaksuaikaan voi helpostikin tulla kymmenkunta vuotta lisää.

Linkkejä eri lähteisiin:

http://www.tvo.fi/www/page/ol3projekti/

http://www.areva-np.com/scripts/info/publigen/content/templates/show.asp...

http://www.siemens.fi/portal.nsf/all/77096FB9441A73C3C225754B00324F9B

http://www.hs.fi/talous/artikkeli/TVO+haluaa+24+miljardin+euron+korvauks...

Piksu kävi joulukuussa haastattelemassa Confido Capitalin Arto Leinosta, joka kertoi meille Gustavia Turkey Middle East -rahastosta ja siihen liittyvistä asioista.

Lisätietoa tästä rahastosta osoitteen www.confidocapital.com kautta.

Mediassa paljon kohuttu "Suomen suurin startup-yritys" Fruugo on vihdoinkin julkaisemassa omaa palveluaan.

Reutersin keskiviikkona julkaiseman, Tarmo Virkin tekemän haastattelun mukaan Fruugo tulee julkiseksi tammikuussa osalle käyttäjiä Suomessa. Helmikuussa seuraa Ruotsi ja huhtikuussa on tarkoitus tehdä palvelu saataville laajemmin. Fruugon taustalla toimivat Nokian entinen pääjohtaja Jorma Ollila ja F-Securen perustaja Risto Siilasmaa, jotka ovat sijoittaneet merkittäviä summia rahaa yritykseen.

Mitä Fruugo tekee?

Fruugon hallituksen puheenjohtaja Siilasmaan mukaan "Rakennamme eurooppalaista markkinapaikkaa, jossa kaikki kauppiaat löytävät asiakkaat ja asiakkaat löytävät kauppiaat."

Fruugossa tulevat yhdistymään haulla ja hintavertailulla vahvistettu online-kuluttajamyynti ja sosiaalisen median verkostot, jolloin eurooppalaiset kuluttajat voivat etsiä parhaimmat tuotteet ja hinnat maasta riippumatta.

Fruugolla on alkuvaiheessa tuotetarjontaa 30 tuotemerkin voimalla, ja sopimuksia on olemassa lisäksi noin sadan muun toimijan kanssa. Ensimmäisessä vaiheessa merkeistä mukana ovat mm. Lego, L'Oreal, IBM, Nokia, Adidas, Lacoste ja Nike.

Voiko tällainen onnistua?

Fruugon mukaan kohdemarkkinan arvo on 60 miljardia euroa - puolet Euroopan nettikaupan viime vuoden luvuista. Tähän kuuluvat kaikki "laatikossa myytävät tuotteet" poislukien ruoka ja lääkkeet.

Mielestäni Fruugo tarjoaa ennennäkemättömiä mahdollisuuksia kaikille osapuolille. Kuluttajille se helpottaa tuotteiden löytämistä ja hintavertailua, ja lisäksi poistaa erityisesti ulkomailta tehtyjen nettiostoksiin liittyviä riskejä. Kauppialle Fruugon kaltainen palvelu tuo kanavan omien tuotteiden myyntiä varten, helpottaa ja tukee ulkomaille myytyjen tuotteiden myynti- ja toimitusprosessia. Jos Fruugo tuo kummallekin osapuolelle turvallisen tavan ostaa, myydä ja maksaa yhdistettynä toimivaan logistiikkaan ja byrokratian vähenemiseen, on kyseessä eurooppalaisen kaupankäynnin mullistava ilmiö.

Minä nostan hattua Fruugolle, ehkä Suomen seuraavalle Nokialle.

Aikaisemmin aiheesta:

http://janne.blogit.kauppalehti.fi/2008/11/26/tekes-fruugo-kauppalehti/

Piksu.net kävi haastattelemassa pitkään Lähi-Idässä vaikuttanutta Stephen Austenia. Stephen on toiminut vuosia Dubaissa pankkiirina ja on nykyään ensimmäisen Iraniin sijoittavan ulkomaisen rahastoyhtiön toimitusjohtaja.

Stephenin kanssa puhuimme mm. Iranin polittiisesta tilanteesta, sijoitusriskeistä, luototusmarkkinoista ja muista yleisesti Iraniin liittyvistä talousasioista. Erityisen mielenkiintoisen tästä tekee maailmanlaajuinen finanssikriisi, joka ei juurikaan näyttäisi koskettavan Irania.

Lisätietoja Iran taloudesta voi alkaa etsimään esimerkiksi Stephenin oman yrityksen, First Persia Equity Fundin sivuilta.

Aikaisemmasta poiketen video lähtee toistamaan vasta sitä napsauttamalla.

Piksun tiimi kävi Sijoitus 2008 -messuilla tekemässä joukon haastatteluja sijoittajan näkökulmasta mielenkiintoisista asioista ja yrityksistä. Ensimmäisenä näistä julkaistaan Ruotsin kautta Suomeen rantautunut Superfund.

Haasteltavana on Superfundissa Suomesta vastaava Ina Hovi, joka kertoo tarkemmin Superfundin toimintaperiaatteista.

Lisää videomateriaalia on tulossa lähiaikoina.

Mediassa tuodaan esille aina ajoittain startup-yrittäjiä, jotka jollakin nerokkaan hullulla idealla ovat keränneet suuret määrät rahoitusta, monesti sekä julkiselta että yksityiseltä puolelta. Osa näistä yrittäjistä on jopa onnistunut rahoituksen avulla tekemään merkittävän suurta ja kannattavaa liiketoimintaa tai sitten myyneet aikanaan liiketoiminnan jollekin jättiyritykselle tehden merkittävän tilin itselleen ja sijoittajille.

Koska iso osa näistä yrityksistä on liiketoimintamalliltaan tai toimintaympäristöltään joten normaalista ja oppikirjasta poikkeavia, monen mielestä kyseessä on nettikupla, internetkupla tai jokin muu vastaava, jolla ei ole mitään tekemistä oikean liiketoiminnan kanssa. Täytyy myöntää, että jotkut startup-yritysten ideat tuntuvat ansaintamalliltaan omituisilta, mutta isossa osassa on kyllä ihan selvää nerokkuutta hulluuden sijasta.

Nykyisesssä taloustilanteessa monet tahot ovat ilmoittaneet rahoituksen saamisen olevan moninkertaisesti vaikeampaa kuin aikaisemmin. Tämän takia myös startupeille kaavaillaan rankkoja aikoja.

Startup-yritykset mielletään kuitenkin monesti hassuja internet- ja mobiilikilkuttimia kuluttajille tekeviksi pajoiksi. Näiden menestys on kiinni kuluttajien ostokäyttäytymisestä ja aktiivisuudesta. 

Harvemmin puhutaan epäseksikkäästä B2B-startupmaailmasta, jossa rakennetaan erilaisia yritysten bisnestä tukevia ratkaisuja ja palveluja. Usein B2B-puolen ostomotiivina on liiketoiminnan parantaminen tai tehostaminen, joka on tiukassa taloudellisessa tilanteessa entistä tärkeämpää. Esimerkkeinä voitaisiin ottaa vaikka tekstiiliteollisuuden toiminnanohjauksen ja logistiikan parantaminen tai tierakentamisen maa-ainesmateriaalin järjesteleminen. Näihin molempiin löytyy Suomesta erittäin hyvät toimintaa merkittävästi parantavat nuorehkot yritykset.

Siksi uskonkin, että tässä tilanteessa B2B-puolella on suuria mahdollisuuksia myös sijoittajilla. Hyvät uudenlaiset kustannussäästöratkaisut sopivat sekä markkinajohtajan asemien säilyttämisen strategiaan ja haastajien ja seuraajien markkinaosuuksien valtaamisen strategiaan.

Jotta koko kirjoitus ei käsittelisi startup-yrittämistä pelkästään positiivisella "ne valtaa maailman"-paatoksella, loppukevennykseksi sopii Richter Scalesin mainio opetusvideo startup-yrittämisestä. Seuraa sanoja erityisen tarkasti...

Trainer's House (kavereiden kesken leikkimielisesti Lenkkarien Talo) julkisti tappiollisen osavuosikatsauksen, jonka yhteydessä toimitusjohtaja Jari Sarasvuo ilmoitti yhtiön pysyvät alkuperäisessä tulosennusteessaan ja toivotti laman tervetulleeksi. Asiasta kirjoitti mm. Kauppalehti.

Sarasvuo on kyllä todella itsevarma, jos hän aikoo nostaa tuloksen ennustetulle tasolla. Q4 aikana pitäisi kiriä miljoonan verran liikevoittoa. No, tätähän voi vain spekuloida, mutta hurjalta urakalta se kyllä tuntuu...

Enemmän kiinnittäisin kuitenkin huomiota tuohon lamanaikaiseen tervetulotoivotukseen.

Sarasvuo käytti mielestäni taustalla vanhaa oppia siitä, kuinka laskusuhdanteen aikana vahvat pärjäävät paremmin, hyvät keräävät markkinaosuuksia ja uusille ajatuksille ja toimintamalleille avautuu mahdollisuuksia markkinajohtajien keskittyessä säästämiseen, leikkaamiseen ja selviytymiseen.

Olen täysin samaa mieltä Sarasvuon kanssa siitä, että laskusuhdanne on mahdollisuus. Toinen asia on taas se, onko Trainer's House sellainen yritys, jonka tuotteet ja palvelut sopivat oikeasti tähän vahvojen, hyvien, uusia toimintamalleja luovien yritysten joukkoon.

Trainer's Housen sivustolta:

"Tehtävämme on auttaa asiakkaitamme kasvamaan. Filosofiamme mukaan kasvu perustuu lähtökohtaisesti neljään bisneskriittiseen päämäärään osana Kasvusysteemiä:

CLARITY – ACCESS – SUCCESS – PROCESS"
 

Jep, ja tuota samaa on lupaillut yhdenmiehen yritykseni jo vuodesta 2006. Ja lupailee vieläkin. Joskus jopa toteuttaakin.

Kun taas katsoo yrityksen tuotteita valmennuksen, markkinoinnin ja johtamisjärjestelmien osalta, ei sieltä löydy muuta kuin BLARP, joka hieman erottuu joukosta.

Kysynkin siis: Mitä oikeasti uniikkia kilpailuetua Trainer's House tarjoaa asiakkailleen? Mikä on niin mullistavaa, että siihen kannattaa satsata laskusuhdanteen alla? Mikä erottaa kohta halvalla palveluitaan myyvistä mainostoimistoista, nettitaloista ja valmennusyrityksistä?

Minä en sitä kilpailuetua löydä.

P.S. Tämä on ensimmäinen tänne Piksuun kirjoittamani blogikirjoitukseni. Kaikki palaute, myös perusteltu kriittinen on erittäin tervetullutta. Mottoni näissä asioissa on "Olen oikeassa kunnes toisin todistetaan". Tervetuloa argumentoimaan... :)