Käyttäjän Pekka Valkonen blogi

Kumpi näkökanta on sijoittamisessa etevämpi simplismi vai höpsismi.

Ubiikkiyhteiskunnassa vallitsee systeemiäly ja simplismi on vallitseva arvo.
Jos ette usko minua, niin uskokaa Suomen eduskuntaa.

Elokuun jälkeen suomalaisten hedgerahastojen kärki vuoden alusta on vain hiukan muuttunut. Nyt kärkipaikalla on OP-Absoluuttinen Salkku, toisena Öhman Systematica ja kolmantena AJ Value Hedge.

Myös UB:n rahastot ovat säilyttäneet asemansa kärjen tuntumassa.

Kokonaisuutena kaikkien hedge rahastojen elokuun kurssikehitys oli hiukan plussalla 0,2 %, mutta vuoden alusta keskiarvossa ollaan miinuksella 1,7 %.

Miksi uusien yritysten lukumäärä pysyy samana USA:ssa, kertoo raportti jonka on julkaissut Kauffman Foundation. Sen mukaan yrityksiä on Yhdysvalloissa syntynyt viime vuosina noin 700'000 vuodessa ja sodan jälkeisenä aikana kasvu on vastannut lähinnä väestömäärän kasvua.
Miksi sitten paljon puhuttu USA:n dynaaminen talous ja yrittämisen mahdollisuudet ei aikaansaa merkittävää kasvua yritysmäärissä.

Julkaisu esittää lähinnä kaksi mahdollista selitystä: radikaalit muutokset talouteen aikaansaa pieni lukumäärä yrityksiä, sellaiset kuin Google. Toinen mahdollisuus on, että yritysdynamiikka (Schumpeterin luova tuho) hukkuu hälinään eli yleisemmin perustettavaan yritysjoukkoon: laki- ja kirjanpitoyrityksiin, kiinteistövälittäjiin, pikkukauppiaisiin, ja ravintoloihin.
Suomen yritysmäärät saattavat keroa toista tarinaa.

Olen jo aikaisemmin tuonut esille amerikkalaisen yksityissijoittajan Malcolm Williamsin COP strategian (Class Out Performance Investment Strategy). Hänen sijoitus strategiansa perustuu varsin tunnettuun pörssimaailman ilmiöön ms, momenum- ilmiöön. Kyseessä on yksittäisten yhtiöiden taipumus jatkaa menestystään ja indeksiään korkeampaa kurssikehitystä 3-12 kuukauden ajan. Momentun strategiassa yksikertaisesti katsotaan viimeisen 3-9 kuukauden aikana parhaiten menestyneet yhtiöt ja ostetaan niitä. Vastaavasti, jos harrastaa myös short-kauppaa myydään 3-9 kuukauden aikana huonoiten menestyneitä osakkeita.

Malcolm Williamsin sijoitustoiminta perustuu ETF-tuotteilla (engl. Exchange Traded Fund, eli pörssissä listatut rahasto-osuudet) toteutettuun momentum strategia. Hänen tuottohistoriansa on kunnioitettava 13,5 % vuodessa 20 vuoden aikana kun S&P 500 indeksi on tuottanut sinä aikana 7,4 %. Lisäksi tuoton vaihtelu oli 8,6 % kun se S&P 500 indeksillä vaihtelu oli 15,0 %.

Viimeisimmässä Williamsin sivujen päivityksessä 11 heinäkuuta ostosuositukseen saa vain bondit. Erityisesti huomiota kiinnittää omaisuusryhmä Emerging Markets Bond. Pikainen hakukone-etsintä nostaa esiin kaksi kehittyvien markkinoiden ETF:ää:

iShares JPMorgan USD Emer Mkt Bnd Fd ETF (Public, NYSE:EMB)  PowerShares Emerging Markets Sovere(ETF) (Public, NYSE:PCY) 

Näistä EMB on nyt salkussani.

Tässä taas alustavia tietoja suomalaisten hedge-rahastojen kehityksestä viime kuulta sekä vuoden alusta.

Luvut ovat alustavia eli viimeisen päivän ilmoitettuja. Se tarkoittaa, että harvemmin kuin päivittäin arvon ilmoittavien rahastojen luvut eivät ole oikeita.

Täydennän tai uusin taulukkoa kunhan pääsen selvittämään noiden harvemmin päivittyvien tietoja, joiden joukossa on monet kaikkein mielenkiintoisimmat hedget

Oheisessa olevassa taulukossa on taas suomalaisten hedge-rahastojen tuottokehitys yhden kuukauden ajalta, vuoden alusta sekä myös osuuden arvo.

Tai ainakin yleisellä tasolla eurooppalaisia kiinnostaa tiede enemmän kuin urheilu.
21. kesäkuuta julkaistun Eurobarometri-tutkimuksen mukaan lähes 80 % eurooppalaisista on kiinnostunut tieteen saavutuksista ja tekniikan kehityksestä. Urheilusta kiinnostuneita oli tutkimuksen mukaan 65 %.
 Myös usko instituutioihin tieteen alalla oli vahva: Yli 70 % EU:n rahoittaman tutkimuksen merkityksen kasvavan ja 66 %:n mukaan viranomaisten olisi toimittava ponnekkaammin, jotta nuoret innostuisivat tieteestä.
Jotain jätettiin tutkijoidenkin vastuulle: 57 % on sitä mieltä, että tutkijoiden olisi tuotava työtään paremmin esille.

Kirjoittelin kuukausi sitten kehitysmaiden mikroluotoista. Tällä tarkoitetaan pienten rahasummien, muutamien satojen tai tuhansien, lainaamista kehitysmaiden köyhille, jotka perinteisten määritelmien mukaan eivät ole luottokelpoisia.

Kirjoituksessa oli mainittuna pari väylää osallistua tähän sijoitustoimintaan: Naisten Pankki  ja Kiva.org.

Tein silloin muutamia 25 dollari sijoituksia Kiva.org’in kautta ja jäin ihmettelemään miten ja milloin tuota minimaalista sijoitusta palautetaan.

Nyt Kiva.org tililleni oli tullut ensimmäinen pääomanpalautus viestillä ” A total of $2.08 has been repaid”. Eli rahan tuloa ei voi välttää.

eQ Pankin välitystoiminnan ja Nordnetin fuusion edettyä loppuun moni sijoittaja huomasi olevansa ilman hyvin toimivaa osakevälittäjää. eQ:n osakevälityksessä oli paitsi tuttuuden tuomaa viehätystä, myös joitain ylivoimaisia ja ainutlaatuisia piirteitä. Eräs tällainen piirre, jota itse olen arvostanut sekä eQ:n että Nordnetin asiakkaana, on ollut eQ:n veroraportit. Ne ovat olleet helppoja tulostaa ja liittää muuhun veroilmoitukseen. Samoin ne ovat aina suomalaisen verottaja vaatimusten mukaisia. Sen sijaan Nordnetin veroraportit eivät ole kertaakaan täyttäneet verottajan vaatimuksia ja olen suurella vaivalla joutunut tekemään lisäselvityksen Nordnetin osuudesta jo kolmena vuotena.

Nyt kuitenkin eQ:n vanha käyttöliittymä ja palvelut ovat edelleen käytettävissä Tapiola Pankissa ja paikallispankeissa.

Kokonaisuutena toukokuu oli murheellinen suomalaisille hedge-rahastoille. 19 rahaston keskimääräinen muutos oli -2,55 % ja sen mukana keskituotto vuoden alusta muuttui negatiiviseksi (-1,14 %).
Erityisen huonosti menestyivät Estlander & Partners Global XL A (-10,6%) ja 3C Edge K (-9,1%), jotka kumpikin ovat olleet pitkällä aikavälillä parhaimpia suomalaishedgejä. Samoin UB rahastoilla on edelleen ollut kristallipallo hukassa, alkuvuoden hieno menestys on nyt syöty.

Kuukauden valonpilkku on Öhman Systematica 4,4 % nousulla. Itse asiassa Systematican arvonkehitys on varsin houkutteleva tasaisuutensa johdosta, ei niinkään tuoton joka vuositasolla jää alle 5 %:n)

Suomalaisessa maahanmuutto- ja kehitysyhteistyökeskustelussa on paljolti keskitytty kepin tarjoamiseen, porkkanoita on harvassa. Tämän näkee kun käy vilkaisemassa vaikkapa Arvopaperi-lehden keskustelupalstaa, jossa vallitseva on maahamuttajiin vihamielinen suhtautuminen.

Rakentavaa sijoituspalstalla olisi nostaa esiin mahdollisuudet sijoitustoiminnalla nostaa kehittyvää maailmaa jaloilleen. Eräs jokaisen käytettävissä oleva keino on mikrolainat.

Huhtikuun hedge rahastojen katsauksessa tuottokärjessä vuoden alusta on AJ Value Hedge 8,5 % tuotollaan. Menestys huhtikuussa ei perustunut niinkään omaan kehitykseen, vaan lähimpien kilpailijoiden UB rahastojen putoamiseen kuukaudessa.
Kuukauden laskijoita olivat UB:n lisäksi Nordean ja OP:n rahastot
Nordea Absoluuttisen Tuoton Salkku K (-2,12 %/kk) ja Nordea Fixed Income Hedge K (-3,73 %/kk sekä OKO-Macro A (-1,71 %/kk), OKO-Equity Hedge A (-4,82 %/kk).

Huhtikuun 12 laskijan ja 9 nousijan keskituotto oli -0,17 %.

Kuukauden nousuyllättäjä oli Estlander & Partners Global XL, A-sarjan kuukausimuutos 4,8 % nosti vuoden kokonaistuotto 2 % plussalle.
 

BrandZ yhtiö julkisti listansa maailman 100 arvokkaimmasta brandista. 

Tämän vuoden listan kärjessä olivat seuraavat kymmenen yhtiötä.

Arvokkaimmat globaalit brandit 2010

”Sell inMay” on eräs tunnettu kalenterianomalia, jonka mukaan osakkeiden tuotto välillä 1. toukokuulta – 31. lokakuuta on negatiivinen. Strategialla on vaihtoehtoisia nimiä: Ruotsalaisessa perunastrategiassa osakkeet myydään perunan istutukseen ja ostetaan takaisin kun perunat ovat nostettavissa. USA:ssa nimitys on Hallowen strategia koska osakkeiden takaisinosto tapahtuu Hallowen pyhän tienoilla.

Arvopaperi lehden verkkoversio on lainannut aiheesta englantilaista riippumattomaksi osakehistorioitsijaksi tituleerattua David Schwartzin kirjoitusta Financial Timesissa. David Schwartz on myös tunnettu kirjastaan ”Schwartz Stock Market Handbook: Guide for Private Investors on Best Times to Buy /Sell”

Schwartz esittää kirjoituksissaan, että aikaisemmin tuottoisa ”Sell inMay” ei ole tuottanut viime vuosikymmenellä. Tällöin kesäkuukausina osakkeet nousivat 70 % ajasta kun taas aikaisemmin tuottoisampina talvikuukausien osakkeet nousivat vain 60 % ajasta.

Ja selitys on se tavanomainen: Kun anomalia tulee tunnetuksi, entistä useampi sijoittaja alkaa hyödyntämään sitä jolloin anomalia häviää.

Sattumoisin samana päivänä CXO Advisroy sivusto esittelee Grimbacher et al tutkimuksen An Anatomy of Calendar Effects. Tämän 24.4.2010 julkaistun tutkimuksen johtopäätös on toinen. Sen yhteenveto CXO Advisory sivuilla kertoo, että eri kalenterianomaliat yhdistävä tutkimus tukee näkemystä, että  Halloween ilmiö ja kuunvaihteen nousu (TOM = Turn of The Month) ovat toimiva kalenterianomalioita.

Ohessa sivuston kuva eri kalenterianomalioiden tuotoista.

Kuvassa: No Effect = ei mitään kalenterianomalia päivää, 33 % pörssipäivistä
Halloween effect: Marraskuusta huhtikuuhun
January effect: Tammikuun kurssikehitys
Turn-of-the-month effect: Päivästä ennen kuun vaihdetta kuukauden neljänteen päivään.
Holiday effect: Pörssipäivä, joka edeltää USA:n juhlapyhiä (New Year’s Day, Presidents’ Day, Good Friday, Memorial Day, July Fourth, Labor Day, Thanksgiving or Christmas)
Weekend effect: Perjantain kurssikehitys

Monet anomaliat ovat pitkäkestoisia ja säilyvät vaikka tulevat hyvin tunnetuksi. Eräs tunnetuin on arvostrategia, jota Piksu sivuilla selkeästi edustaa Taurus Capital. Toinen historiallisesti vanha, vuodesta 1942, ja voimissaan oleva tuottava strategia on momentum eli tuoton jatkuvuus.
Miksi nämä säilyttävät edelleen tuottonsa. Anomaliaan on syynä joku verotukseen, rahastojen käyttäytymiseen tai sijoittajapsykologiaan liittyvä seikka joka pysyy edelleen.

Verohallitus julkaisi 29.3. tiedotteen Arvopaperien luovutusvoittojen verotus.  Siinä kerrotaan arvopaperien ja arvo-osuuksien luovutukseen liittyvistä tuloverokysymyksistä.
 

Vaikka tiedote oli julkaistu hyvissä ajoin ennen aprillipäivää, se sisälsi uskomattomalta kuulostavan ikävän yllätyksen CFD kauppoja tehneille yksityishenkilöille ( CFD = Contracts for difference, sopimus (osakkeiden) hintaeroista).
 

Tiedote kertoo otsikon "vakioidut optiot ja termiinit" jälkeen tulevassa kappaleessa "Muut johdannaissopimukset" seuraavaa:
”Muihin johdannaissopimuksiin kuin vakioituihin optioihin ja termiineihin (tai niitä vastaaviin Euroopan talousalueella säännellyllä markkinalla kaupankäynnin ja selvityksen kohteena oleviin johdannaissopimuksiin) ei sovelleta luovutusvoiton verotusta koskevia säännöksiä. Muusta johdannaissopimuksesta saatu voitto on veronalaista pääomatuloa, mutta tappio tai menetys ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen. Tällaisia muita johdannaissopimuksia ovat esimerkiksi erilaiset OTC-johdannaiset, joiden kohde-etuutena voi olla arvopaperi, korko, valuutta tai hyödyke, CFD-tuotteet (hinnanerosopimukset) sekä Euroopan talousalueen ulkopuolisella markkinalla kaupankäynnin ja selvityksen kohteena olevat johdannaissopimukset.”

Verotusohje hämmästyttää siitä syystä, että taustalla oleva keskusverolautakunnan päätös (KVL:2009/80) vireillä olevasta jutusta ei ole lainvoimainen.
Tuossa päätöksessähän oli CFD-sopimuksesta aiheutunutta tappiota ei pidetty osake- tai johdannaiskauppojen luovutustappioon rinnastettavana tappiona. Eli yksityishenkilön CFD voitot ovat verotettavaa tuloa, mutta tappiot eivät ole voitosta vähennettävissä.

No onneksi vielä ei ollut kyseessä päätös, jota kaikkien asianosaisten on noudatettava, lukuun ottamatta KHO:n presidenttiä.
 

Hedge rahastojen tuottotietojen saaminen kohtuullisen luotettavana tuntuu todella vaikealta. Nyt tehdessäni maaliskuun ja ensimmäisen vuosi neljänneksen tuottoraporttia suomalaisista hedgeistä ole törmännyt taas kerran eri lähteistä saadun tiedon poikkeavuuteen.
Helmikuussa kärkeen nostamani SEB Räntehedge Alpha on rahastoyhtiön omien tietojen mukaan tuotoltaan vain tavanomainen: Rahaston tuotto kolmen ensimmäisen kuukauden aikana oli -0,64 ja osuuden arvo oli 109,04 (aloittanut 2006 arvolla 100).
Avenir yhtiölle oli myös tarjolla erilaisia tuottolukuja aina 11 %:iin asti, yhtiön omat sivut kertovat puolestaan: Maaliskuu +1,5 % (arvio) Vuoden alusta +3,6 % (arvio)

Vähimmällä pääsen kun kerään tiedot yhdestä lähteestä ja tarkistan niistä vain suurimmat poikkeamat. Eli edelleenkin päälähteeni on Navigo Brahe yhtiön Investime ohjelmasta saatavat kuukausituotot. Ohjelman etuna on, että siinä saa paitsi pohjoismaista osakkeista, myös suomalaisista rahastoista raportteja tuottokehityksestä haluamillaan kuukausiväleillä.

Joten tässä on hedge-rahastojen tuottokehitys yhden ja kolmen kuukauden ajalta sekä myös osuuden arvo 1.4. rahastot on järjestetty kolmen kuukauden tuoton mukaisen järjestykseen.

Näin ainakin USA:n markkinoilla. Kuten tiedetään moniin juhlapyhiin liittyi kalenterianomalia eli muutama pörssipäivä ennen tai jälkeen juhlapyhää tuottaa keskimäärin paremmin kuin muina aikoina. Näin näyttää olevan pääsisäsenkin yhteydessä CXO Advisory sivujen selvityksen mukaan.

Alla on sivuston kuva SP 500 indeksin kehityksestä ajalta neljä päivää (E-4) ennen pääsisäistä aikaan viisi päivää pääsiäisen jälkeen (E+5). Kurssikehitys on esitetty kahtena ajanjaksona, joista varhaisempi on 1950-1989 (vihreä) ja uudempi 1990-2009 (oranssi).

Kuva kertoo, että ennen pääsisäistä kurssit nousevat, etenkin pääsiäisviikon alkupuolella. Mutta joukossa on myös laskupäiviä, pääsisäisen jälkeinen ensimmäinen kaupankäyntipäivä (E+1) ja tuoreemmalla ajanjaksolla kaksi päivää ennen pääsisästä (E-2).

Toki kurssimuutokset ovat tilastollinen todennäköisyys ja suurimmillaan 0,5 % luokka, joten omaiskuuksi ei pääsiäispuku tuo. Mutta jos on vaihtamassa salkun osakkeita, saa sen tehtyä kaupankäyntikuluitta ja ehkä pientä voitollakin ajoittamalla ostot laskupäiviin ja myynnit nousupäiviin.
 

Pitäisikö minun lopettaa hedge rahastoista kirjoittamien.

Tällainen ajatus tuli kun huomasin Ozikin ja Sadka tutkimuksen ”Does Recognition Explain The Media-Coverage Discount? Contrary Evidence From Hedge Funds".
He olivat tutkineet hedge rahastoja koskevien uutisten ja vastaavien rahastojen menestystä uutisten julkaisemisen jälkeen. Aineisto oli Google Newsista amerikkalaista hedge rahastoista vuosilta 1999-2008 .
Kun rahastosta oli julkaistu uutinen, sen menestyi seuraavana kuukautena keskimäärin 0,3 % muita huonommin. Erityisen paljon huonommin menestyivät ääripäiden rahastot (aikaisemmat hyvät ja huonot) sekä pienet rahastot.

Alla olevassa kuvassa on esitetty näiden uutisten kohteena olleiden rahastojen suhteellinen menetys 24 kuukauden ajalta.

Kuvassa olevien USA:n 427 long-short rahaston alisuoriutumien jatkui 18 kuukautta uutisen julkaisemisesta.
 

Tietokoneen vaihtamisen johdosta kuukausikatsaukseni suomalaisten hedge-rahastojen kehitykseen on hiukan myöhässä. Tämä lista perustuu tiistain 2.2. kursseihin ja listaus on peräisin Investime ohjelmasta. Muutokset kuun vaihteesta eivät ollet suuria, pikemminkin päinvastoin sillä nyt mukaan on ehtinyt joitakin harvemmin päivittyviä rahastoja kuten Estlander & Partners Global XL A.

Molemmat UB United Bankers rahastot ovat aloittaneet vuoden vahvalla kehityksellä, UB Wave 4,5 % ja UB View 3,9 %.

Kaikkien yllä listattujen rahastojen kuukausimuutoksen keskiarvo oli -0,08 %.

Juuri sopivasti Nokian Q4 tuloksen julkistamispäivänä mainio CXO Advisory palsta esitteli tutkimuksen tulosyllätysten vaikutuksesta osakemarkkinoihin. Yksinkertaisesti hyvät tulokset ovat myrkkyä osakemarkkinoiden tuotolle.

Kirjoitus perustuu juuri ilmestyneesen tutkimukseen "Aggregate Market Reaction to Earnings Announcements", tekijöinä William Cready ja Umit Gurun. Tutkimuksen aineisto on NYSE ja AMEX osakkeet vuosilta 1973 – 2006.

Selityksenä on, että kokonaisuutena yhtiöiden hyvät tulokset ennakoivat koronnostoa, joka puolestaan johtaa osakkeiden kurssien laskuun. 

Kuten 16.1 kirjoituksessa mainitsin patenttivirastojen hakemusmäärät kertovat hyvin nopealla aikataululla meneillään olevista teknologiatrendeistä. Samoin patentointi kertoo kuinka paljon yrityksillä on varaa panostaa tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Tässä on esitetty joitain tietoja kehityssuunnista suurimmissa maissa tai oikeammin patenttivirastoissa.

USA:n hakemusluvuista on käytettävissä vasta puolivuositilasto tai oikeastaan se on syksyllä (Sept. 30) päättyvän tilivuoden 2009 tilasto. Sen mukaan amerikkalaiset jättivät 264,197 patenttihakemusta kertomusvuotena 2009 kun edellisen vuoden luvut olivat 256,887, joten kasvua hakemusmäärässä oli 2,8 %

USA:n virastoon jätettyjen hakemusten kokonaismäärä putosi lukuun 485,500 edellisvuoden ennätyksestä 496,886. Tämä siis johtui ulkomaisten hakemusten määrän laskusta. Ilmiö oli oletettu koska on tyypillistä talouden laskukausille, että hakemuksia jätetään vähemmän ulkomaille.

Kiinalaiset jatkavat patentoinnissakin voimakkaasti eteenpäin. Jo vuoden 2009 ensimmäisen puoliskon luvut osoittivat kovaa 31.3 %:n nousua. raportoidussa kokonaishakemusmäärässä 426,000 on mukana patentit, hyödyllisyysmallit ja mallioikeudet. Omat laskelmani 11 kuukauden hakemusluvuiksi antavat 266'843, josta kotimaisten hakijoiden jättämiä 189'608 ja ulkomaisten 77'235.

Euroopan patenttivirastosta (EPO) käytettävissäni on vain 10 ensimmäisen kuukauden luvut. ne kertovat kokonaishakemusmäärän pudonneen 8,3 %. EPO hakemusten jättämiseen on useampi väylä ja yhtä hakemuslukua ei voi siten antaa. EPO jäsenmaista tulleiden ensihakemusten määrä putosi 8-9 % ja USA:sta ja Japanista tulleiden hakemusten määrä putosi 13-27 %.

Yhteenvetona Kiinan ylivoima tulee esiin myös uuden teknologian kehittäjänä, vanha Eurooppa on väsynyt ja jää jälkeen, mutta USA:ssa on edelleen jäljellä jotain luomisvoimastaan. 

Suurin osa tilastoaineistoa valmistuu varsin hitaasti, Tilastokeskuksella tyypillisesti kestää vuoden valmistella kattavia tilastoesityksiä ja tuoreempana on olemassa vain epävarmoja ennakkotilastoja. 

Läheskään kaikki suomalaiset hedge-rahastot eivät ole saaneet vielä valmiiksi joulukuun ja koko vuoden 2009 arvolaskentaa. Silti vaikuttaa selvästä, että parhaan tuoton vuodelta 2009 tarjosi United Bankers konsernin UB View rahasto, tuotto oli liki 37 %.

Paljon on puhuttu rahastojen arvonkehityksen kuvaamisen “tilastovirheestä” survival biasista, jossa tappiolliset tai huonosti tuottavat rahastot lopetetaan kun taas hyvin tuottavat säilyvät tuottolistoilla.

Markku Hurmeranta, Taloussanomien entinen uutispäätoimittaja, on edennyt väitöskirjaksi tähtäävässä tutkimuksessa. Tutkimusaiheesta oli päivän Helsingin Sanomissa hänen kirjoituksensa ”Verkkomedia on yhä tärkeämpi taloustiedon lähde”.

Eräällä toisella keskustelupalstalla, sillä "johtavalla sijoituspalstalla", näytti olleen keskustelua aktiivisesta osakepoiminnasta. Virikkeenä on ollut marraskuun Arvopaperi-lehdessä ollut Karo Hämäläisen kirjoitus ”Tutkimus paljasti menestysreseptin: aktiivinen osakepoiminta, passiivinen ajoitus Ekholmin "menestysreseptin"”.

Charles Gave on kirjoittanut mainion esityksen kuinka sijoittaminen tapahtuisi kolmella eri tavalla luottamalla kansantalouden klassikoihin Ricardo, Schumpeter ja Malthus.