Käyttäjän Pekka Valkonen blogi

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Parhaiden patentoivien yhtiöiden valinta välineenä Ocean Tomo 300 Patent Index

Siitä lähtien kun Anthony F. Breitzmanin väitöskirjaan perustuvassa patentissa US 6175824 osoitettiin patentointi koskevan tiedon käyttökelpoisuus osakevalintaan, on aiheesta syntynyt runsaasti tutkimusta. Tuore sellainen on Mauckin ja Pruittin työpaperi "The Valuation of Patents using Third-Party Data: The Ocean Tomo 300 Patent Index".

Tutkimuksen kohde OT 300 on NYSE:n (New York Stock Exchange) indeksituote tunnuksella ^OTPAT. Se on ollut markkinoilla vuodesta 2006. Indeksiin on valittu patentointiin perustuvin kriteerien kuusi parhaiten kriteerit täyttävää yritystä yhteensä 50:ltä erilaisesta osakeryhmästä (kuten “style and size groups” with the “highest patent maintenance value to book value ratio” and liquidity).

Mauckin ja Pruittin tutkimuksessa oli verrattu OT 300 indeksin yhtiöiden tuottoa samankokoisen ryhmään indeksiin kuulumattomiin yhtiöihin samoin kuin CRSP arvopainotettuun indeksiin. Tutkimuksen mukaan OT 300 indeksi päihitti sekä CRSP indeksin  (+6.90 %:lla) sekä vertailuryhmän (+3.72 %:lla) aikaväillä 2008 to 2013.

Myös sijoitusten riksin huomioivat sijoituksen riskiä ja tuotto mittaavat luvut Sharpe, Beta ja Treynorin alfa olivat parempia kuin vertailukohteilla.

Mielenkiintoinen on myös vertailu Cohen et al. (2013) saman tyyppiseen patentointia sekä tutkimus-  ja kehittämisinvestointeja sakevalinnan kriteerinä käyttämään tutkimukseen. Cohen et al valintakriteereillä oli saavutettu 11 % ylituotto.

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Raha ja onni

Paras lukemani sijoituskirja on Kari Narsin kirjoittama kirja Raha ja onni. Kirja perustuu uusimpiin filosofian, psykologian, sosiologian ja taloustieteen piirissä tehtyihin tutkimuksiin. Teoksessa Kari Nars esittää, että rahalla ja se määrällä on vähän tekemistä onnellisuuden kanssa. Erityisesti ihmiset kuvittelevat rahan merkitsevän enemmän kuin mitä onnellisuuden mittaukset kertovat.

Päivän Hesari kertoo samaa. Siinä kuvataan onnellisuustutkija, psykiatri Antti S. Mattila kertoo miten onnellisia ihmisiä yhdistävät jotkut yhteiset ominaisuudet.

Hesarin artikkelissa ne tiivistetty kahdeksaan piirteeseen, joiden avulla voi mitata omaa onnellisuuttaan. Näissä piirteissä on sellaisia tekijöitä kuten perhe, ystäväpiiri, auttaminen, kiitollisuus, elämän päämäärä ja vastaava piirteitä.

Artikkelin esittämien onnellisuuden piirteiden joukossa ei ollut ainoatakaan tuloihin tai omaisuuteen viittaavaa piirrettä. Kun lisäksi tiedetään, että epävarmuus vähentää onnellisuutta, nämä tekijät yhdessä voisivat selittää sen miksi moni sijoittaja luottaa rahastoihin tai muiden tekemiin sijoituspäätöksiin.

 

 

 

 

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Tuottaako tutkimuspanostus tulosta

Uutiskynnyksen Suomessakin ylittänyt selvitys kertoo, että T&K panostus ei tuokaan parempaa tulosta tai lisää kasvua.

Selvityksen ”The 2014 Global Innovation 1000” on tehnyt yhtiö nimeltä Strategy & (Formerly Booz & Company). Yhtiö on tehnyt jo kymmenen vuoden ajan vuosittaisen selvityksen maailman suurimmista tutkimukseen panostaneista yrityksistä. Nuo 1000 suurinta tutkijaa edustavat 647 biljoonalla dollarilla noin 40 % prosenttia maailman T&K panostuksesta.

Otsikkotasolla tulokset kertovat seuraavaa:

Globaalisti tutkimuspanostuksen kasvu on jatkunut mutta vauhti on hidastunut
Kasvu on suurempaa pienemmillä toimialoilla
Kiina kiihdyttää vauhtia innovaatioissa
Kuluneet 10 vuotta kasvua
Innovaation prioriteetit tulevat muuttumaan seuraavana 10 vuotena
Myös innovaatiossa vähemmän voi olla enemmän
Tärkeintä on kuinka käytät rahasi, ei määrä.

Tämän selvityksen mukaan kaksi viimeisintä otsikkoa tarkoittavat mm. että panostus T&K toimintaan ei korreloi yritysten taloudellisen menestyksen kanssa.

Tämä on päinvastainen tulos kuin mitä monet aikaisemmat referee julkaisut ovat kertoneet: Tutkimukseen sijoitetut rahat poikivat hyvää tuottoa.

Selitystä haettaessa raportissa huomio kiinnittyy toimialaeroihin: Innovatiivisissa yhtiöissä on enemmän IT ja internet yhtiöitä kun taas puolestaan tutkimuspanostajissa enemmän painoa on lääketeollisuudessa ja muilla perinteisemmillä aloilla. Tosin raportin metodologia-osuus kertoo, että toimialaerot olisi huomioitu suhteellisilla sijoilla.

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Laatuyhtiöistä ja laadun mittaamisesta

Kun palstalla on keskustelut aiheesta laatuyhtiön niin en malta olla nostamatta ensin esiin (erästä ) laadun määritelmää: Laatu on tuotteen tai palvelun kyky täyttää asiakkaan tarpeet ja odotukset. Osakepoiminnassa tämä varmaankin tarkoittaa aika suoraviivaisesti riskin ja tuoton kulkevan käsikädessä: Korkeaa tuottoa haluavan on siedettävä suurempia tuotonvaihteluja.

Itse ole pitkään harrastanut mittaamista, lähinnä teknologian tason mittaamista patenttien avulla, niin yhtä hyvin pörssiyhtiöiden laadukkuutta voisi pyrkiä mittaamaan sopivalla mittarilla.

Laatujärjestelmillä kuten TQM on todettu pitkällä aikavälillä yhteys osakkeiden tuottoon (esim.  Hendricks & Singhal)

Mutta samanlaisia yhteyksiä on monilla muillakin yritysten hyvyyden mittareilla. Patenttien lukumäärällä ja niiden laadulla on mm. todettu yhteys osaketuottoon kuten olen todennut mm. Piksu-kirjoittajien yhteisessä kirjassamme Rakkaudesta sijoittamiseen.

Nyt tuore suomalaistutkimus kertoo, että organisaatiopääoma, tutkimus- ja kehittämistoiminta ja patentointi vaikuttavat merkittävästi suomalaisyritysten markkina-arvoon.

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Voimakkaiden yhtiöiden kesyttämisestä ja talouden Nobel palkinnosta

Ruotsin tiedeakatemia otsikoi lehdistötiedotteensa ”The science of taming powerful firms” jakaessaan talouden Nobelin.

Palkinnon saajaa ja aihepiiriä esitellään mm. seuraavasti. Monilla toimialoilla markkinoita hallitsee pieni joukko yrityksiä tai yksittäinen monopoli. Tämä aiheuttaa epätoivottuja tuloksia yhteiskunnalle, jos markkinoita ei säädellä. Tämä on aihealue, jota Jean Tirole on tutkinut 80-luvun puolivälistä.

Erityisesti hän on tuonut esiin, että eri toimialoilla on eroja monopolistisessa kilpailussa ja että politiikan tekijöiden tulisi siksi laatia eri alueille erilaisia säädöksiä. Myös patentointi on ollut Jean Tirolen tutkimusaiheena ja jo Noble palkinnon virallisissa sivuilla olevassa lehdistötiedotteessa on mainittu patenttipoolit.

Talouden ja yhteiskuntatieteiden tietokanta SSRN eli Social Science Research Network tietokannasta löytyy 87 tutkimusjulkaisua, joissa Jean Tirole on mukana.

Näistä eniten ladattuja julkaisuja ovat:

1.   The Simple Economics of Open Source, tekijät Tirole, Jean & Lerner, Josh ladattu 1650 kertaa.

2.    Lapm: a Liquidity-Based Asset Pricing Model, tekijät Holmström, Bengt R & Tirole, Jean, ladattu 1537 kertaa.

3.    The Economics of Technology Sharing: Open Source and Beyond, Tirole, Jean & Lerner, Josh, ladattu 1416 kertaa.

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Vuoden 2025 vaikuttavat teknologiat

Tässä 10 vuonna 2025 merkittävintä uutta teknologiaa tai innovaatioaluetta Thomson Reutersin IP & Science yksikön mukaan.

 

Teleporttia eli kaukosiirtolaitetta testataan

Teleportti eli kaukosiirrin on laite, jolla voidaan siirtää materiaa paikasta toiseen pitkiäkin matkoja, hajottamalla aine osiinsa ja kokoamalla se päätepisteessä takaisin entiselleen. Higgsin hiukkasen löytymisen jälkeen tämä teknologia näyttää nyt mahdolliselta.

 

Aurinko on suurin energialähde

Vuonna 2025 aurinkoenergian tuotto-, varastointi- ja muuntoteknologiat ovat niin kehittyneitä ja tehokkaita, että siitä tulee pääasiallinen energianlähde planeetallamme.

 

Öljystä puupohjaisiin materiaaleihin

Luontopohjaiset nanokomponentit ja nanoselluloosa mahdollistavat täysin biohajoavan pakkauksen ja öljypohjaiset muovit tulevat häviämään monissa käyttökohteissa.

 

Lentokoneiden sähkökäyttö

Ilmakuljetukset siirtyvät sähkövoimalla toimiviksi kun entistä kevyemmät lentokonemateriaalit yhdistetään akkuteknologian kehitykseen.

 

Tyypin I diabetes on mahdollista välttää

Ihmisen perintöaineksen entistä tarkempi tuntemus ja mahdollisuudet säätää sitä pohjustavat mahdollisuuksia muuttaa sairauksia aiheuttavia geenejä ja siten pystytään estämään tiettyjen sairauksien syntymistä kuten tyypin I diabeteksen.

 

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Haagalaiset voivat hakea toimeentulotukea sähköisesti

Vaikka erilaiset komiteat ja mietinnöt kertovat, että Suomi on jäänyt jälkeen informaatio- ja viestintäteknologian soveltamisessa, Helsingin kaupungin sähköinen asiointi etenee. Otsikon mukaisesti nyt myös Haagalaiset voivat hakea toimeentulotukea sähköisesti.

Kovin monen moista tukea ja apua on satavilla sekä kuntalaisille että yrityksille ja järjestöille. Alaotsinko Kuntalaispalvelut alta löytyy 45 erilaista sähköisesti haettavissa olevaa palvelua mm. Nuorisotoimi, leiriavustuksen ennakkohakemus; Kulttuuritoimi, projektiavustushakemus (Helsinkiläiset taiteen ammattilaisryhmät ja yhteisöt voivat hakea avustusta produktioiden ja festivaalien tuottamiseen sekä kansainvälisiin vierailuihin.) tai Opetustoimi, iltapäivätoiminnan maksuvapauskompensaatioavustushakemus (Järjestöt ja muut yhteisöt voivat hakea perusopetuslain mukaisen iltapäivätoiminnan maksuvapautuskompensaatiota maksuhuojennusten takia menetetyistä asiakasmaksuista)

Ja avustusotsikko ”Kaupunginhallitus, yleisavustushakemus (Kaupunginhallitus myöntää avustuksia vuosittain sellaisille järjestöille joiden toiminta ei kuulu minkään lautakunnan toimialaan)” kertoo, että lautakunnilla on koko joukko rahaa jaettavana muutenkin kuin sähköisen haun kautta.

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Myös kansainvälinen patentointi alamäessä Suomessa

Kirjoitin alkuvuodesta blogimerkinnän kotimaisen patentoinnin supistumisesta Suomessa. Kirjoituksen tiivistelmä sanoo: Suomeen jätettyjen patenttihakemusten lukumäärä pieneni, samoin myönnettyjen patenttien. Patentointi Suomen ulkopuolella vaikuttaa kasvaneen edelleen.

Nyt monikansalliset patenttivirastot EPO (European Patent Office) ja WIPO (World Intellectual Property Organization) ovat julkistaneet vuoden 2013 alustavat tilastolukunsa. Myös niiden sanoma kertoo, että suomalaisten patentointiaktiivisuus on vähintäänkin suhteellisesti laskenut.

Suomalaisten PCT-hakemusmäärät (WIPO:n hallinnoimat kansanväliset patentinhakemukset) romahtivat 9,6 % jääden 2103 hakemukseen. Ruotsalaisten hakemusmäärät puolestaan kasvoivat kun taas muissa Suomen vertailumaissa hakemusmäärät vähenivät myös Tanskassa, Norjassa ja Itävallassa.

Suurimmat PCT-patenttihakemusten jättäjät Pohjoismaissa olivat Ericsson, Nokia ja Nokia Siemens Networks. Kaikkien näiden hakemusmäärät olivat kasvussa vuodesta 2012, mutta rankin listauksessa kykeni nousemaan vain Ericsson (9. sija v.2013) ja Nokia Siemens Networks (37. sija). Nokia hakemusmäärän kasvu 807 ei riittänyt vaan rankinsija putosi 18:sta 20:een.

Alla kuvassa näiden kolmen yhtiön PCT-hakemusmäärät neljän viime vuoden aikana.

Nokia, Ericsson, NSN PCT patenttihakemukset

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Bloombergin innovatiiviset maat listaus

Uutistoimisto Bloomberg on listannut maat innovatiivisuuden mukaan. Suomi on sijalla yhdeksän ja listan kärjessä on Etelä-Korea, Ruotsi ja USA. Listauksen seitsemällä osa-alueella Suomella on kaksi kakkossijaa.

Bloombergin listaus perustuu seitsemään eri tekijään: Tutkimusintensiivisyys, tehdasteollisuuden tuotantokyky, tuottavuus, high-tech tiheys, kolmannen asteen koulutuksen tehokkuus, tutkijatiheys ja patentointiaktiivisuus.

Listauksen kärkikymmenikkö on:
1. Etelä-Korea
2. Ruotsi
3. USA
4. Japani
5. Saksa
6. Tanska
7. Singapore
8. Sveitsi
9. Suomi
10. Taiwan

Suomen sijoittuminen mittarin seitsemällä eri osatekijällä samoin kuin itse mittarin rakenne käy ilmi seuraavasta:

Tutkimusintensiivisyys: maan tutkimus ja kehittämispanos per bruttokansantuote (BKT). Suomen sijoitus toisena.
Tutkijoiden tiheys: tutkija per tutkimuspanostus. Suomi toisena taas.
Kolmannen asteen koulutuksen tehokkuus: mittaa useammalla tavalla korkeakoulutetun väestön ja työvoiman osuutta. Suomen sija viisi.
Tuottavuus: BKT per työntekijä. Suomi sijalla 12.
Patentointiaktiivisuus:  patentteja per tutkimuspanos ja osuus maailman patenteista. Suomi 15.
Tehdasteollisuuden tuotantokyky: tehdasteollisuuden tuotanto per BKT ja osuus maailman tuotannosta. Suomi sijalla 21.
High-tech tiheys:  high-tech yritysten osuus listatuista yrityksistä. Kärjessä USA, Suomi sijalla 32.

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Teollisuus- ja tekijänoikeuksilla suuri vaikutus EU-talouteen

Tuoreen tutkimuksen mukaan huomattava osa EU:n työpaikoista, BKT:sta ja viennistä on peräisin toimialoista, joissa teollisuus- ja tekijänoikeuksilla on suuri merkitys.

Tutkimuksen Intellectual Property Rights intensive industries: contribution to economic performance and employment in Europe ovat tehneet Euroopan patenttiviraston (EPO) ja EU:n tavaramerkkivirasto (OHIM) eli viralliselta nimeltään sisämarkkinoiden harmonisointivirasto. Tutkimuksessa arvioidaan teollis- ja tekijänoikeuksien merkitystä EU:n taloudelle. Tärkeimpiä teollis- ja tekijänoikeuksia ovat patentit, tavaramerkit, mallit, tekijänoikeudet ja maantieteelliset merkinnät.

Tämän tutkimuksen keskeisenä päätelmänä on, että teollis- ja tekijänoikeusvaltaiset toimialat tuottavat noin 39 prosenttia EU:n kaikesta taloudellisesta toiminnasta (arvo noin 4,7 biljoonaa euroa vuodessa) ja luovat suoraan noin 26 prosenttia EU:n kaikista työpaikoista (56 miljoonaa työpaikkaa). Lisäksi 9 prosenttia EU:n työpaikoista on välillisesti kytköksissä näihin aloihin.

Toinen merkittävä tulos on, että palkat teollis- ja tekijänoikeusvaltaisilla toimialoilla ovat 40 % paremmat kuin muilla aloilla. Suurin ero 69 % oli tekijänoikeuksia intensiivisesti käyttävillä aloilla, seuraavana 64 % patentteja intensiivisesti käyttävillä aloilla.

Erityisen suuri merkitys teollis- ja tekijänoikeusvaltaisilla toimialoilla on ulkomaankauppaan. 90 % EU:n viennistä ja 88 % tuonnista on peräisin palkat teollis- ja tekijänoikeusvaltaisilta toimialoilta.

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Osakurssien vaihtelut aiheuttavat aivoinfarkteja

 

Kiinalaistutkijat ovat selvittäneet osakekurssien volatiliteetin ja aivoinfarktien välistä suhdetta Sanghaissa vuosina 2006-2008. Tuloksena on, että Shanghain osakeindeksin (Shanghai Stock Exchange, SSE) sekä nousu että lasku lisäsi kuolleisuutta. Tuloksissa on myös numeroarvo kuolleisuuden kasvulle:  100 indeksipisteen nousu kursseissa aikaansaa 3.22% kasvun kuolleisuudessa.

Päteekö sama kuolemanriskin kasvu myös yksitäiseen osakkeeseen, arvailujeni mukaan pätee. Eli taas löytyy yksi syy välttää korkean volatiliteetin osakkeita.

Sama asia löytyy epäsuorasti myös Kari Narsin mainiosta kirjasta Raha ja onni: Epävarmuus vähentää onnea.

Tässä vielä pieni laskuharjoitus siitä mitä kurssivaihtelu maksaa: Otetaan kolme kuvitteellista kurssikehitystä, joiden kaikkien keskituotto on 5 % vuodessa, mutta tuotto vaihtelee kolmena vuotena niin että vuosituotot ovat:
tapaus A: 5 %,  5% ja 5 %
tapaus B: 15 %, -10 % ja 10 %
tapaus C: 30 %, -25 % ja 10 %

Mikä on mielikuva kolmen vuoden tuotosta ja paljonko Excel sanoo.

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Patentointi sisältää arvokasta yritystietoa

Joskus aikaisemmin on ollut puhetta yritysten patentoinnin vaikutuksesta niiden pörssikurssiin, josta ääriesimerkki on kyseistä ilmiötä hyödyntävä patentti ”Method and apparatus for choosing a stock portfolio, based on patent indicators

Nyt USA:n markkinoilta on tehty tuore tutkimus, jonka mukaan yrityslainojen korkoprosentti voi riippua tulossa olevasta patentista. Tutkimuksen kohteena on R&D intensiivisen teollisuuden hakeminen yrityslainojen korkospredi – spredi eli ero lainakoron ja vertailukoron välillä. Ja tutkimuksen tapahtumahorisontti on välillä USA:n viraston ilmoitus asiakkaalle patentin olevan hyväksyttävissä, Notica of Allowance, ja patentin virallinen myöntämisaika.

Tutkimuksen johtopäätösten mukaan lainahakijan tiedossa oleva patentin myöntöpäätös alensi yrityslainan sprediä. Erityisen suuri vaikutus oli korkeampiriskisillä yhtiöillä.

Aiheesta lisää Patenttihaukka blogissani.

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Teknologinen kehitys on edelleen hidastumassa

Itse kullakin sukupolvella on taipumus katsella maailmaa oman ainutlaatuinen elämänsä valossa ja sen seurauksen kuvitella, että juuri me elämme maailman murroksessa.

Minun lisäkseni mm. Paul Krugman näyttää epäilevä, että muutosvauhti on hidastumassa.

Toinen vastaava artikkeli Forbes-lehdessä kertoo havainnollisesti millaisia suuria mullistuksia on aiemmin tapahtunut.

Oheisessa on kuva, jolla on alun perin pyritty todistelemaan muutoksen kiihtymistä.

 

Minulle kuva kertoo, että kuluttajatuotteiden (auto, radio, internet) markkinoille leviäminen on ollut nopeampaa kuin investointituotteiden (rautatie, sähkö).

Meidän harhamme tulee siitä, että katsomme vain kuluttajatuotteita emmekä näe maailmaa todellisuudessa mullistavia investointi-innovaatiota.  Tuohon New York Times lehdessä 2008 julkaistuun kuvaan ei ole löydetty yhtään investointialueen innovaatiota lähivuosikymmeniltä.

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Hedgerahastojen syksy

Pitkästä aikaa innostuin päivittämään hedgerahastojen seurantani. Tässä taas alustavat tiedon kuun vaihteen tilanteen mukaan.

Seuraamieni rahastojen keskimääräinen tuotto vuoden alusta oli +3,3 % vaikka lokakuu meni miinukselle 1,3 %.

Tuottolista kärjessä on OP-Absoluuttinen Salkku A, VISIO EM Multi Strategy A ja Danske Invest Neutral K. Lokakussa yli prosentin tuottoon pääsivät vain Danske Invest Neutral K ja Nordea 1 - Multi-Asset BP ja ylipäätään plussalle näiden lisäksi vain UB Pension ja OP-Absoluuttinen Salkku A.

Tässä vielä taulukkona seuraamani hedget vuoden alusta ja lokakuulta ajalta.

 

 

Va

 

1 kk

 

OP-Absoluuttinen Salkku A

11,63

%

0,34

%

VISIO EM Multi Strategy A

8,87

%

-0,35

%

Danske Invest Neutral K

7,54

%

1,08

%

UB Pension

7,13

%

0,48

%

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Yritysten T&K-menot nousseet

Tilastokeskuksen 31.10. julkistetun ”Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2011” mukaan T&K menot ovat kasvaneet maltillisesti Suomessa. Tämä menojen kasvu tapahtui lähes yksinomaan yrityssektorilla.

Kokonaisuudessa T&K-toimintaan käytettiin vuonna 2011 kaikkiaan 7’160 miljoonaa euroa.  Menot kasvoivat 190 miljoonalla eurolla vuodesta 2010. Sektoreittani menot olivat yritykset 5’047 miljoonaa, julkinen sektori 684 miljoonaa ja korkeakoulut 1’432 miljoonaa.

 

Kuvassa T&K menot eri sektoreilla vv. 2005-2011.

 

Tilastokeskus Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2011

Yrityssektorin T&K menojen kasvusta, 193 miljoonaa euroa, suuri osa selittyy tutkimuksen ja kehittämisen toimialan yritysten menojen noususta 130 miljoonalla eurolla. Toiseksi eniten kasvua oli koneiden ja laitteiden valmistuksessa, 50 miljoonaa euroa. Vaikka elektroniikkateollisuuden t&k-panostukset vähenivät 50 miljoonalla eurolla. Silti elektroniikkateollisuus oli selvästi suurin t&k:ta toimiala kun sen osuus yritysten T&K menoista oli 55 %.

Tilastokeskuksen raportissa arvioidaan kuluvan vuoden T&K panostuksesta laskevan 100 miljoonaa euroa yritysten antamiin tietoihin perustuen.

T&k-menojen hienoisesta kasvusta huolimatta niiden BKT-osuus pieneni ja oli 3,78 prosenttia vuonna 2011. Luku on edelleen kansainvälistä kärkeä yhdessä Israelin 4,4 %, Ruotsin 3,4 %, Japanin 3,3 %, Etelä-Korean 3,7 % ja Tanskan 3,1 % kanssa.

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Tuottaako brandiosakkeet

Sijoittajakerho ToTo:n kokouksessa esitin nykyiseen taloustilanteeseen sopivaksi kohteeksi globaaleja brandiyhtiöitä. Nyt on aika perustella esitykseni.

Yksittäisen brandiyhriön menestyksen sijaan brandiyhtiöihin sijoittava rahasto tarjoaa oikotien tutkia onko brandi-sijoittaminen ollut tuottavaa lähivuosina. Nopea tiedonhaku Internetistä nosti esiin kaksi valmista rahastoa, jotka sijoittavat globaaleihin brandeihin, Suomesta Seligsonin Global Top 25 Brands Fund ja maailmalta Morgan Stanleyn Global Brands Fund.

Seligsonin Global Top 25 on pärjännyt hyvin verrattuina muihin osakkeisiin ja vertailuindeksiinsä kuten alla olevasta kuvasta näkyy.

Seligsonin Global Top 25 Brands

Seligsonin Global Top 25 rahaston suurimmat omistukset ovat olleet tuoreimman neljännesvuosikatsauksen mukaan: McDonald's, Coca-Cola, Walt Disney, Unilever ja BMW. Nämä viisi yhtiötä kattavat 33 % rahaston sijoituksista.

 

Toinen globaali brandeihin sijoittava rahasto Morgan Stanleyn Global Brands Fund on myös pärjännyt hyvin verrattuna SP 500 indeksiin:

Morgan Stanleyn Global Brands Fund

 

Arvostettuihin brandeihin sijoittamista tukee myös  Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa valmistunut Pro Gradu –tutkielma.  Siinä Virva Vesanen on tutkinut vuosittain ilmestyvälle Interbrandin Global Top 100 Brands –rankinglistalla olevien yhtiöiden pörssimenetystä.

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Hedge-rahasto takavarikoi armeijan laivan

Kuvassa näkyvä komea purjealus on Argentiinan laivaston omaisuutta.

Nyt hedge-rahasto Elliott Capital Management on onnistunut takavarikoimaan aluksen Ghanassa, Rahasto on vuosia käynyt oikeutta Argentiinan valtioon kanssa vuoden 2001 valtion velkakirjojen kohtalosta.

Rahasto on saanut itselleen myönteisen päätöksen USA:n ja Englannin oikeusistuimista. Pitkäaikaisen seurannan tuloksena rahasto tavoitti Argentiina armeijan koululaivan Ghanassa, maassa joka toteutti mainittujen tuomioistuimen takavarikointipäätöksen.

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Hanki itsellesi muhkea eläke

Otsikko on Helsingin Sanomien kirjoituksesta 5.8. Työelämä sivuilla. Kirjoituksessa kuvaillaan työeläkejärjestelmämme eläkekarttumaa ja järjestelmään sisältyvää superkarttumaa.

Kirjoituksessa esitetään kuvitteellinen 1994 syntynyt Pera ja hänelle kuvataan auvoisia eläkepäivä jos Pera jaksaa tehdä täitä 68 vuotiaaksi. Kirjoitus kertoo, että Pera saisi eläkettä 1632 euroa kuukaudessa, jos hän jää eläkkeelle jo heti 63 vuotiaana. Mutta jos työn sankari Pera jatkaa vielä viisi vuotta eläkejärjestelmän superkarttuma tuottaa hänelle 506 euroa lisää eli reilun 2138 euron eläkkeen.

Kirjoitus vihjaa, että Peran saa vallan muhkean tuoton kun jatkaa töissä 68 vuotiaaksi.

Kannattako? Luodessaan superkarttuman ovat vakuutusmatemaatikot tienneet mitä tekevät eivätkä rakentaneet Osku Pajamäen kuvittelemaa ”ahneen sukupolven” eläkepommia.

Tehdään vertailulaskelma kahden samanikäisen ja jutun 3000 kuukaudessa ansaitsevan Peran ja Maran eläketuoton välillä. Pera jatkaa Helsingin Sanomien toimittajan viitoittamalla tiellä 68 vuotiaaksi saadakseen 2138 euron eläkkeen. Mara sen sijaan jää eläkkeelle heti 63 vuotiaana vaatimattomalla 1632 euron kuukausieläkkeellä.

Alla on kuvaaja kummankin henkilön eläkekertymästä iän mukana.

Hanki itsellesi muhkea eläke - Helsingin Sanomissa 2012

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Hedge-rahastojen ensimmäinen vuosipuolisko

Vaika ensimmäinen vuosipuoliko tuli täyteen käytän katsauksessani heinä-elokuun vaiheessa julkistettuja lukuja, joissa osa rahastoista ei ole vielä päivittynyt.

Kesäkuussa seuraamani hedget laskivat keskimäärin 0,9 % ja vuodenalusta ollaan hiukan 1,2 % plussalla. Onko tuotto huono samaan aikaan kun luotettavimmista valtionlainoista saa nollakorkoa.

Kesäkuun pärjääjät olivat OP-Absoluuttinen 1,2 %,  AJ Value Hedge1,1 % ja UB Pension 0,5   %. Kaiken lisäksi tämä kuukauden kärkikolmikko on 4,3-4,8 % plussalla puolen vuoden ajalta. Kuukauden menettäjiä olivat UB View, Estlander & Partners Freedom A ja Estlander & Partners Global XL A.

Ohessa on kuvaajat viiden vuoden kurssikehityksestä seurannassa olevista rahastoista, siis ne joista on viiden vuoden tiedot. Kuvaajia on selvyyden vuoksi kaksi, plussalla ja miinuksella olevat rahastot.

Tässä kuvassa on plussalla olevat rahastot.

Hedge-rahastojen menestys 2012 alkuvuodesta

Viiden vuoden kurssikehityksestä plussalla ovat Estlander & Partners Global XL A 9,3 %, Danske Invest Neutral K 8,9 %, OP-Absoluuttinen Salkku A 8,4 %, eQ Active Hedge 1 K       5,6 %, UB Pension 4,4 % ja AJ Value Hedge 2,49 %.

Toisessa kuvassa huonommin menestyneet hedget. Toki tulee muistaa, että kuluneen viiden vuoden aikana OMXH-indeksi on pudonnut 11500:sta 5000:een, joten näiden hedge-rahastojen menestymättömyys on suhteellista.

Hedge-rahastojen menestys 2012 alkuvuodesta

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Suomi nousi INSEADin listoilla

INSEAD on eräs kansainvälisten innovaatioindeksien ylläpitäjistä. Vuoden 2012 indeksin valmistelussa oli mukana WIPO, jonka sivuilta löytyy aiheesta aineistoa.

Kuvassa on listauksen kärkikolmikot eri maanosissa.

Global Innovation Index 2012

Indeksin kärkikolmikko säilyi entisellään: Sveitsi, Ruotsi ja Singapore ja Suomi nousi yhdellä pykälällä neljänneksi.

Innovaatioindeksin 10 kärki nyt ja edellisenä vuotena.

1. Switzerland
2. Sweden
3. Singapore
4. Finland (2011 sijalla 5)
5. United Kingdom (2011 sijalla 10)
6. Netherlands ((2011 sijalla 9)
7. Denmark (2011 sijalla 6)
8. Hong Kong (China) (2011 sijalla 4)
9. Ireland (2011 alle top 10)
10. United States of America (2011 sijalla 7)

Listauksen pohjana on innovaatiotoiminnan tulosten vertaaminen panoksiin. Panososuudessa on instituutiot, inhimillinen pääoma, infrastruktuuri, markkinoiden rakenne, ja liiketoimintamahdollisuudet. Tulospuolella on puolestaan tiedon & teknologian tuotokset ja luovan toiminnan tulokset.

 

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Neljäs verkkotunnushakija yllätti

Neljä suomalaista haki uutta verkkotunnusta eli domain nimeä: Nokia, Helsinki, Kone ja Phenomena Group Oy.

Maailman verkkotunnuksia hallinnoiva ICANN on vapauttamassa lisää verkkotunnuksia. Nyt maatunnusten (esim. FI, SE, DE) ja geneeristen tunnusten (COM, ORG,NET) lisäksi haettavana olivat yleiset, mitä tahansa yritysnimiä tai sanoja sisältävät tunnukset.

Domainen hakemisintoa on rajoittanut niiden korkea hinta, jo hakemuksen jättäminen maksoi 180’000 dollaria. Lisäksi hakijan tulee varautua käytännössä yhtä suuriin hallinnointimaksuihin. Kun vielä yhtiön sisäiset kulut tekevät arvattavasti saman verran, kokonaiskulut ovat puolen miljoonan dollarin tienoilla.

Hakemuksia tuli 1900 keväällä päättyneeseen määräaikaan. Suosituimpia nimiä yritti monia hakija.

Alla lista suosituimmista haun kohteista

1                    app               13

2                    home, inc    11

3                    art                 10

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Kun suunta muuttuu hedget näyttävät kyntensä

Tällä kertaa pikainen ja epävirallinen katsaus suomalaisiin hedgerahastoihin.

Jo viime kuussa seurannassa olevat hedget olivat tuottaneet keskimäärin (3%) saman verran kuin Helsingin OMX indeksit (OMXH 2,68 % ja Cap 3,56 %). Osakkeille alakuloisena Toukokuussa tuottoihin tuli selvä ero. Seurannassa olevat 13 hedgerahastoa ovat tuottaneet vuoden alusta  +1,6 % kun osakeindeksi  ovat tappiolla OMXH -9,4 % ja Cap -8,7 %).

Tässä taas alustavat tulokset, joista ainakin Estlanderin Freedom on toukokuun lopullisissa luvuissa kirmannut lukemaan +3,84 %.

 

 

Vuoden alusta

toukokuu

OP-Absoluuttinen Salkku A

5,65

%

1,38

%

UB Wave

5,43

%

-2,66

%

Danske Invest Neutral K

3,58

%

-0,07

%

AJ Value Hedge

3,53

%

-5,53

%

UB Pension

3,31

%

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Valo joka näkyy tunnelin päässä on

vastaan tuleva juna.

Okunin laki kuvaa työttömyyden ja bruttokansantuotteen (bkt) suhdetta. Jo vuonna 1962 Arthur Okun osoitti, että työttömyyden ja kansantalouden kasvun välillä on vahva yhteys. Kolmen prosentin kasvu bkt:ssa merkitsee työttömyyden alenemista yhdellä prosentilla.

Ja mitä merkitsee toisin työttömyyden vaikutus BKT-kasvuun, hirvittää EU:n nykyiset työttömyysluvut.

Lisäksi meillä on tuoretta näyttöä Pohjois-Afrikasta miten nuorisotyöttömyys ajaa mellakoihin ja vallankumouksiin.

Hyvä grafiikka nuorisotyöttömyydestä löytyy Hesarista.

Samaan aikaan EU:n elimissä jatkuu tyhjän puhuminen, virallissivuilta ”Tavoitteena työllistävä elpyminen - 19/04/2012

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Hedgerahastojen huhtikuu

Huhtikuun kurssipudotus OMXH osakkeissa näkyy hedge- rahastojen tuotoissa. Kun OMXH indeksit laskivat yli 6 % pystyivät seuraamani hedget keskimäärin miltei nollatulokseen, miinusta tuli vain 0,38 %. Keskimäärin tulos vuoden alusta on plussalla 3,0 % eli samaa luokaa kuin osakeindeksit (OMXH 2,68 % ja Cap 3,56 %).

Kuukauden nousijoita olivat OP-Absoluuttinen Salkku, UB View ja UB Wave. Lisäksi Estlander & Partners Freedom A oli 0,14 % plussalla näissä alustavissa luvuissa, mutta on oletettavaa että se trendinseuraajana nousee vielä kunhan saavat kuukauden viralliset luvut laskettua.

Vuoden alusta kärjessä jatkaa AJ Value Hedge (9,4%) ja toisena UB Wave (8,7%).

Taas nämä tuottoluvut ovat alustavia, koska joukossa on rahastoja, joiden arvoa ei anneta päivittäin tai arvonmääritys kestää.

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Taitoa vai tuuria

Vastaani on sattunut muutama tuore tutkimus siitä kuinka eri sijoittajaryhmät pystyvät ennustamaan tulevaa kurssikehitystä tai onko heidän sijoitusvalintansa tuottavia.

”Ei taitoa vaan pikemminkin tuuria – analyysi yksityisten sijoittajien tuotosta” on otsikoitu Frankfurtin yliopiston tukijoiden Hackethal, Meyer, Schmoltzi, & Stammschulte tuore työpaperi. Siinä oli tutkittu 8600 saksalaisen sijoitan tuottoja aikavälillä 2005-2010.

Tutkimuksen mukaan keskimääräinen sijoittaja keskimääräisellä riskitasolla aikaansai 7,5 % tuottotappion verrattuna indeksituottoon. Tai laskettuna kaupankäyntikulujen jälkeen tappio oli 8,5 %. Laskelmista käy ilmi, että vain 9 % yksityisistä sijoittajista kykeni aikaansaamaan ylituottoa omilla sijoituspäätöksillään.

Kaiken kaikkiaan saksalaiset yksityisajoittajat keskimäärin alisuoriutuvat markkinoihin verrattuna.

Entä miten hyviä ammattilaiset ovat ennustamaan kurssikehitystä.  Tästä kertoo CXO Advisory sivusto esittelemä tutkimus: Aron Verss ”On the Forecasting Quality of Professionals”. Tutkimuksessa on selvitetty kuinka hyvin eri ammattilaisryhmät (akateemiset tutkijat, pankkiammattilaiset, investointipankkiirit, virkamiehet ja rahoitusalan toimijat ulkopuoliset toimijat) onnistuivat ennustamaan S&P indeksin tulevaa suuntaa.

Tulosten mukaan kuuden kuukauden päähän ulottuvassa ennusteessa parhaiten pärjäsivät akateemiset tutkijat, ja pankkiammattilaiset (commercial bank = ”kivijalkapankki”). Investointipankkiirit olivat puolestaan alisuoriutujia.

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Haluatko tuotoksi 1 dollarin vain 100 dollaria?

Tukijakolmikko Malcolm Baker, Brendan Bradley & Jeffrey Wurgler osoittaa opettavaisessa julkaisussaan ”Benchmarks as Limits to Arbitrage: Understanding the Low-Volatility Anomaly” volatiliteetin merkityksen tuotolle.

Yksi dollari investoituna vuonna 1968 kaikkien korkeimman volatiliteetin osakkeisiin olisi arvoltaan 17 senttiä. Vastakohtana matalimman volatiliteetin osakkeisiin sijoitettuna sijoituksen arvo olisi 59,55 dollaria vuonna 2008.
 

Understanding the Low-Volatility Anomaly

 

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Tekijänoikeus- ja teollisoikeusalat merkittävä osa taloutta

USA:n kauppaministeriö julkisti selvityksen, jonka mukaan tekijänoikeuksia ja teollisoikeuksia toiminnassaan hyödyntävät toimialat vastaavat merkittävästä osasta kansantaloutta. Niiden osuus on 40 miljoonaan työpaikkaa ja 34,8 % maan bruttokansantuotteesta.

Raportin pohjaksi luokiteltiin 313 toimialaa sellaisiin, jotka ovat välittömästi ja välillisesti riippuvaisia aineettomista oikeuksista (IP = Intellectual property). Näitä toimialoja oli 75 ja ne työllistivät välittömästi 27 miljoonaa henkiä ja välillisesti 13 miljoonaa.

Merkittävistä IP intensiivisistä toimialoista hyödynsi tavaramerkkejä 60 toimialaa ja näillä aloilla oli työllisiä 23 miljoonaa. Patentteja hyödynsi 26 toimialaa ja 4 miljoonan työpaikkaa ja tekijänoikeuksia hyödyntäviä toimialoja oli 13 ja työntekijöitä aloilla 5 miljoonaa.

Keskipalkat IP intensiivisillä toimialoilla oivat 42 % korkeammat ($1,156 viikossa) kuin keskipalkat ($815 viikossa). Myös koulutustaso näillä aloilla oli korkeampi.

IP intensiivisillä toimialoilla on merkittävä vaikutus ulkomaankauppaan, kokonaisuudessa 775 $-billion joka vastaa 61 % ulkomaankaupasta.

Oheisesta julkaisun kuvasta 5 näkyy rinnakkain IP intensiivisten alojen osuus BKT:sta ja sen vieressä osuus työllisistä. Kuvassa on patentti-intensiivisten, tavaramerkki-intensiivisten ja tekijänoikeus-intensiivisten alojen BKT- ja työvoimaosuus pylväät sekä vertailu kaikkien IP- intensiivisten ja kaikkien ei-IP- intensiivisten alojen välillä.

 Industries in Focus

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Hedgerahastojen ensimmäinen neljännes

Maaliskuussa taittunut kurssinousu näkyi myös seuraamissani hedgerahastoissa, kurssimuutos oli keskimäärin -0,9 %. Vuoden alusta ollaan sentään plussalla 3,5 %.

Maaliskuussa parhaaseen tuottoon ylsi UB Pension (0,7%) ja Danske Invest Neutral (0,6%).

Vuoden alusta kärjessä ovat AJ Value Hedge (10,6%), UB Wave (7,9%), VISIO Allocator (6,0%) ja Estlander & Partners Global XL (4,6%).

Nämä maaliskuun tuottoluvut ovat taas alustavia, koska joukossa on rahastoja, joiden arvoa ei anneta päivittäin tai arvonmääritys kestää.

 

Hedgerahasto

3 kk

 

1 kk

 

30.3.2012

AJ Value Hedge

10,59

%

-0,57

%

12,22

UB Wave

7,86

%

-1,24

%

58,85

VISIO Allocator

6,01

%

-1,00

%

117,53

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Mitä maakaasulle on tapahtunut

Kaksi USA:n maakaasuhintoja seuraavaa EFT:ää on lähtenyt kulkemaan eri suuntiin helmikuun alusta.

UNG (United States Natural Gas Fund) vs. GAZ  (iPath Dow Jones UBS Natural Gas)

UNG (United States Natural Gas Fund) jatkaa trendin mukaista matkaa alas, mutta toinen GAZ  (iPath Dow Jones UBS Natural Gas) on kääntänyt suuntansa ylös. Onko USA:n kaasuputkinen risteysasemassa Henry Hubissa joku ruuhka.

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Pohjoismaat ovat edelleen EU:n innovaatiotilaston kärjessä

Pohjoismaat keikkuvat edelleen EU:n innovaatiotilaston kärjessä: Vuoden 2011 kärjen järjestys on nyt Ruotsi, Tanska, Saksa ja Suomi. Kaiken lisäksi Suomi on nimetty kärkinelikon kasvujohtajaksi, vaikka Saksa onkin kiilannut Suomen ohi kolmossijalle viime vuodesta. Selitys on, että kasvujohtajuus tulee viiden vuoden kasvun keskiarvosta. Herää kuitenkin kysymys, kertooko se samalla trendin muutoksesta.

Tässä innovaatiotilastossa on kyse Innovaatiounionin Tulostaulusta (The Innovation Union Scoreboard). Ja tuo Innovaatiounioni on uusi mantra EU:n kunnianhimoiselle tavoitteelle vuodelle 2020. Sen edeltäjä oli tuo suurisuuntainen hanke, Lissabonin strategia eli ”EU vuonna 2010 maailman kilpailukykyisin talous”.

Tuo innovatiivisuuden mittari koostuu 24 eri tekijästä kolmessa ryhmässä. Nämä ryhmät ovat: toimintaedellytykset, yritystoiminta ja tulokset.

Ryhmistä toimintaedellytyksiin kuuluvat mm. tohtorin tutkinnot, koulutustaso, tiedejulkaisut, riskipääoma tms. Yritystoiminta ryhmään puolestaan kuuluu mm. yritysten investoinnit, tutkimusmenot% BKT: sta, innovatiiviset PK-yritykset, PCT-patenttihakemukset ja EU-tavaramerkit. Tuloksiin kuuluu sellaisia tekijöitä kuten Uusia innovaatiota kehittäneiden PK-yritysten osuus, tietointensiivisten yritysten osuus viennistä ja lisenssitulot ulkomailta.

Alla on kuva, jossa on pystyakselilla EU maan nykyinen sijoitus innovaatioindeksillä ja vaaka-akselilla puolestaan indeksiaseman muutos viidessä vuodessa.

Sivut

Tilaa syöte RSS - Käyttäjän Pekka Valkonen blogi