Skip to main content

Käyttäjän pekka blogi

Helmikuun hedgevoittaja kummajainen SEB Räntehedge Alpha

Käyttäjän pekka kuva
Helmikuussa suomalaisten hedgerahastojen keskimääräinen kurssikehitys oli niukasti plussalla lukemalla 0,14 %. Kurssikehityksen kärjessä oli SEB Räntehedge Alpha +4,3 %. Tästä rahastosta oli vaikea löytää lisätietoja suomeksi. Vaikutta siltä, että vaikka rahaston on rekisteröity Suomeen, sen markkinat ovat kuitenkin Ruotsissa. SEB Gyllenbergin muutoin suomenkielisessä erikoissijoitusrahastojen esitteessä oli tätä rahastosta ruotsinkielinen esitys.
Toisella sijalla on Öhman Systematica 1,4 % kuukausituotolla.  Systematice on noussut pikkuhiljaa varsin tasaportaisesti syyskuusta lähtien. Olisiko salkunhoitaja Sammy Pajalin viimeinkin löytänyt tyylinsä. Viime vuoden ja tammikuun hyvine pärjänneet UB:n View ja Wave olivat sijoilla 6 ja 7 lähes 1 % tuotolla helmikuulta.
Ja nyt esitettyyn sekä alla olevaan taulukkoon taas pätee huomautus, että tuotot ovat alustavia, esim Estlander & Partners Global XL tulee päivittymään ensi viikon alussa johonkin toiseen lukemaa.

Rahasto
helmikuu
SEB Räntehedge Alpha
4,29
%
Öhman Systematica
1,42
%
OKO-Equity Hedge A
1,25
%
FLF Absolute Return Currencies Acc
1,04
%
Aventum Pension
1,00
%
Eliksir K
0,98
%
UBView
0,91
%
UBWave
0,86
%
AJ Value Hedge
0,44
%
Nordea Fixed Income Hedge K
0,44
%
Danske Invest Neutral K
0,30
%
3C Edge K
0,12
%
OP-Absoluuttinen Salkku A
-0,11
%
Abacus
-0,36
%
SEB Optionsrätter Europafond
-0,41
%
eQ Active Hedge 1 K
-0,49
%
eQ Active Hedge 2 K
-0,49
%
OKO-Macro A
-0,52
%
Nordea European Equity Hedge
-0,53
%
Nordea Absoluuttisen Tuoton Salkku K
-0,73
%
ICECAPITAL Alternative Beta B
-1,01
%
Estlander & Partners Global XL A
-1,05
%
Contango Hyödyke
-4,15
%

Viime vuonna 36 % tuottanut UBView rahasto

Käyttäjän pekka kuva
UBView oli vuonna 2009 tuottoisin suomalaisista hedge-rahastoista 36,43 % tuotollaan. Tavallisen sijoittajan kannalta harmittavaa vain, että kyseinen rahasto on suunnattu instituutioille ja sen minimisijoitus on 100 000 EUR. Siitä huolimatta on mielenkiintoista katsoa millaisesta rahastosta on kyse.
UBView kuuluu rahastoluokittelussa ryhmään erikoissijoitusrahasto eli sillä on varsin vapaat kädet sijoituskohteiden valinnassa.
Rahaston esitteen mukaan sijoituspolitiikka on seuraava: Rahaston varat sijoitetaan maailmanlaajuisesti pääasiassa osakkeisiin, korkoinstrumentteihin, rahastoihin, raaka-aineisiin sekä erityyppisiin johdannaisiin. Painotukset pääomaluokkien välillä voivat vaihdella markkinanäkymistä riippuen. Sijoitusten pääpaino on kuitenkin osakemarkkinoilla. Osakesijoitusten pääpaino on puolestaan pohjoismaisilla osakemarkkinoilla. Rahasto on erikoissijoitusrahasto, jonka varojen hajautus voi olla pienempi kuin tavallisella sijoitusrahastolla
Rahaston painotukset eri pääomaluokkien välillä voivat vaihdella markkinanäkymistä riippuen. Pääpaino on kuitenkin osakemarkkinoilla. Rahasto voi ottaa sekä positiivisen että negatiivisen näkemyksen eri pääomaluokkiin. Rahaston nettosijoitusaste voi vaihdella -150 %:n ja +250 %:n välillä. Koska rahastolla on mahdollisuus normaalia pienempään hajautukseen, rahaston riskiprofiili on tavallista sijoitusrahastoa korkeampi. Rahastolla ei ole vertailuindeksiä.
UBViewin salkunhoitaja Jesse Aarnio vastasi Piksu Median tekemiin salkunhoitoa koskeviin kysymyksiin seuraavasti.
Piksu: Mistä vuoden 2009 hyvä tuotto oli pääasiassa peräisin, long vai short positiosta?
Jesse Aarnio: Viime vuoden tuotto oli peräisin pääasiassa longeista, ilman shortteja kokonaistuotto olisi ollut ehkä 5-10% enemmän.
Piksu: Viimeisimmän kuukausiraportin mukaan rahaston sijoitusaste on varsin maltillinen. Neljännes sijoituksista on varsin tavanomaisissa osakkeissa Sampo, Aktia, Nokia, S&P 500 ja suurista omistuksista vain Trigon Emerging Financials rahastossa on näkyvissä riskiä.
Onko rahastolla myös merkittäviä, sijoitusasteeseen vaikuttavia johdannaispositioita?
Jesse Aarnio: On mutta ne ovat mukana noissa luvuissa, jotka näkyvät kuukausiraportissa. Esim. Sammossa ja Nokiassa on osakkeiden lisäksi johdannaisia ja SP500 on puhtaasti johdannaisstrategia.
Piksu: Rahaston sijoitusten kokonaisriskiä kuvaava delta-luku saisi vaihdella sääntöjen mukaan välillä -150 %:sta +250 %:iin.
Paljonko tuo delta on vaihdellut vuoden mittaan?
Jesse Aarnio: Rahastossa ollaan oltu vuoden mittaan hieman shorttina ja melkein 100 %:sesti longina eli ei lähelläkään maksimeja. Nuo maksimirajoitukset ovat pääasiallisesti siltä varalta, että markkinoilla tulisi joku poikkeuksellinen erikoistilanne jota haluaisimme hyödyntää.
Piksu: Entä alkanut vuosi, millaisella näkemyksellä lähdette liikkeelle?
Jesse Aarnio: Tästä vuodesta tulee haastavampi vuosi kuin 2009 oli. Tavoitetuotto on ehkä 20-25%. Suojat ovat tärkeämpiä tänä vuonna.
UBView rahaston suurimmat sijoitukset olivat viimeisimmässä julkaistussa kuukausiraportissa:

Sampo Oyj
8,24 %
Trigon Emerging Financials Fund
7,56 %
Nokia Oyj
7,49 %
S&P 500
5,42 %
Aktia Oyj
5,29 %
Yhteensä
34,00 %

Rahaston tuotto on ollut vuodenvaihteen tilanteessa:

1 kk
3,9 %
3 kk
3,6 %
6 kk
12,4 %
12 kk
36,4 %

UBView rahaston tuotto vuoden 2009 alusta
Tuottoa suhteessa tuoton vaihteluun kuvaava Sharpen luku oli 3,3 kun vastaava volatiliteetti oli 10,6.
Rahaston merkintä- ja lunastuspalkkiot ovat 3 % suuntaansa, joten kovin lyhyeksi aikaa ei sijoitusta kannata tehdä. Kuluihin kuuluu vielä hallinnointipalkkio 1 % ja tuottosidonnainen palkkio, joka on 10 % referenssituoton (12 kk euriborkorko) ylityksestä
UB View rahastoon voi tehdä merkintöjä sanoin kuin lunastuksia kerran kuukaudessa, kuun vaihteessa. Rahasto kuuluu UB United Bankers konsernin rahastoyhtiön UB Omaisuudenhoito Oy:n rahastoperheeseen ja kuten alussa mainittu, minimisijoitus rahastoon on 100000 €.

UB United Bankers hedge-rahastot aloittivat tammikuussa vahvasti

Käyttäjän pekka kuva

Tietokoneen vaihtamisen johdosta kuukausikatsaukseni suomalaisten hedge-rahastojen kehitykseen on hiukan myöhässä. Tämä lista perustuu tiistain 2.2. kursseihin ja listaus on peräisin Investime ohjelmasta. Muutokset kuun vaihteesta eivät ollet suuria, pikemminkin päinvastoin sillä nyt mukaan on ehtinyt joitakin harvemmin päivittyviä rahastoja kuten Estlander & Partners Global XL A.

Molemmat UB United Bankers rahastot ovat aloittaneet vuoden vahvalla kehityksellä, UB Wave 4,5 % ja UB View 3,9 %.

Rahasto

1 kk

 

arvo/2.2.

UBWave

4,49

%

72,08

UBView

3,86

%

92,03

AJ Value Hedge

3,11

%

11,27

Nordea Fixed Income Hedge K

2,19

%

7,09

Öhman Systematica

1,46

%

101,38

SEB Räntehedge Alpha

1,42

%

10,69

OP-Absoluuttinen Salkku A

1,12

%

103,75

Abacus

0,59

%

27,69

eQ Active Hedge 1 K

0,57

%

11,15

eQ Active Hedge 2 K

0,52

%

11,11

Danske Invest Omega K

0,34

%

24,13

Danske Invest Neutral K

0,22

%

24,89

ICECAPITAL Alternative Beta B

0,14

%

106,17

Eufex Hedge

0,12

%

100,01

Nordea European Equity Hedge

-0,02

%

12,88

OKO-Alpha A

-0,05

%

100,50

Nordea Absoluuttisen Tuoton Salkku K

-0,28

%

10,13

Contango Hyödyke

-0,40

%

87,61

Eliksir K

-0,44

%

1,19

Aventum Pension

-0,68

%

124,29

OKO-Macro A

-0,93

%

17,13

3C Edge K

-2,08

%

143,59

FLF Absolute Return Currencies Acc

-3,64

%

45,29

OKO-Equity Hedge A

-4,56

%

99,52

Estlander & Partners Global XL A

-9,10

%

1 073,93

 

Kaikkien yllä listattujen rahastojen kuukausimuutoksen keskiarvo oli -0,08 %.

Positiivisilla tulosyllätyksillä negatiivinen kokonaisvaikutus

Käyttäjän pekka kuva
Posted in

Juuri sopivasti Nokian Q4 tuloksen julkistamispäivänä mainio CXO Advisory palsta esitteli tutkimuksen tulosyllätysten vaikutuksesta osakemarkkinoihin. Yksinkertaisesti hyvät tulokset ovat myrkkyä osakemarkkinoiden tuotolle.

Kirjoitus perustuu juuri ilmestyneesen tutkimukseen "Aggregate Market Reaction to Earnings Announcements", tekijöinä William Cready ja Umit Gurun. Tutkimuksen aineisto on NYSE ja AMEX osakkeet vuosilta 1973 – 2006.

Selityksenä on, että kokonaisuutena yhtiöiden hyvät tulokset ennakoivat koronnostoa, joka puolestaan johtaa osakkeiden kurssien laskuun. 

Muut pohjoismaiset hedge-rahastot pärjäsivät Suomea paremmin

Käyttäjän pekka kuva
Hedgehordic yhtiö ylläpitää pohjoismaista hedge-rahastoja koskevaa indeksiä The Nordic Hedge Fund Index (NHX).
Vuoden 2009 aikana indeksi nousi 14.86 %. Indeksi on nyt reilusti ylittänyt vuoden 2008 tappiollisen kauden, jolloin indeksi putosi 11.15 %. Vuosi 2007 oli täpärästi plussalla 2.83 % mutta sitä edeltävä vuodet olivat 7-8 % luokkaa plussalla.
Indeksi komponentit eri pohjoismaissa kehittyivät 2009 seuraavasti:
Suomi 5.01 %
Ruotsi 14.60 %
Norja 14.83 %
Tanska 20.14 %
Islannista indeksissä on yksi hedge-rahasto
 
Tällaista indekseistä täytyy muistaa, että niiden kattavuus ja edustavuus ei välttämättä ole kovin hyvä, joten ne eivät kuvaa kovin tarkasti rahastojen kurssikehitystä. Kuvaavaa on, että oma alustava laskelmani hedge-kehityksestä Suomessa vuodelta 2009 antoi reilusti paremman lukeman 10,6 %. Oma laskemani on varmasti enemmän suuntaa-antava kuin NHX koska mm. en painota rahastoja millään lailla. Lisäksi jotkut myöhemmin raportoivat rahastot olivat joulukuun lopussa laskeneet.
 
Ruotsalaisten hedge-rahastojen menestystä seuraava sennes hedgeblogg ei ole laittanut sivuilleen koko vuoden 2009 tuottolukuja. Luvat saisi varmaan blogin maksullisesta palvelusta.

Nordean Suomi 130/30 rahasto

Käyttäjän pekka kuva
Posted in
Eräs eritystyyppinsä erikoisrahastoissa on puolittainen long-short hedge, jota nimitetään 130/30-rahastoksi. Sen rakenne tavanomaisissa olosuhteissa on samanaikainen 130 % osakepaino ja 30 % osuus lyhyeksi myytyjä osakkeista. Rahastoluokittelussa nuo sijoitetaan usein osakerahastoihin eikä hedge-rahastoihin, sääntöjen kannalta kyse on erikoissijoitusrahastoista.
Tutkimusten mukaan näiden rahastojen tuotto on usein samaa suuruusluokkaa kuin puhtaiden osakerahastojen, mutta pienemmällä tuoton vaihtelulla.
Ainoa suomalainen alan edustaja on Nordea Suomi 130/30 rahasto, toki rahastolistoilla on muitakin EU-alueelle liikkeelle laskettuja 130/30-rahastoja joita saadaan myydä myös Suomessa.
Alla on Nordean esitteestä otettuna sen tuottokäyrä ja vertailu OMXH indeksiin puolentoista vuoden ajalta.
Nordea 130/30 rahasto
 
Rahaston salkunhoitaja ovat Hans Parhiala ja Janne Lähdesmäki. Vuoden 2009 menestytään he selvittävät seuraavasti: ”Rahasto-osuuden vertailuindeksiä parempaa kehitystä selittävät syklisten laatuyhtiöiden selvä ylipaino ja vuoden alun onnistuneet osakkeiden lyhyeksi myynnit. Rahaston nettosijoitusaste vaihteli vuoden kuluessa 90 – 115 % välillä.”
Alkaneen vuoden sijoituksiin viitattaan taas seuraavasti: ”Ylipainotamme salkussa maltillisesti arvostettuja vahvan kassavirran yhtiöitä, joiden arvioimme pystyvän selkeästi parantamaan tulostaan vuonna 2010.”
Rahaston merkintäpalkkio on 1,0 % (verkkopankissa 0,8 %), rahaston kiinteä hallinnointipalkkio on 1,5 %, lunastuspalkkio on 1 % ja tuottosidonnainen palkkio on 20 % OMXH Cap indeksin ylittävästä osasta. Rahastolle lasketaan arvo päivittäin ja merkintöjä ja lunastuksia voi myös tehdä päivittäin.
Kilpailijoita EU-markkinoilla samalla strategialla on mm. INVESCO Pan Eur 130/30 Eq A EUR, JPM Gl Select 130/30 A acc ja Robeco 130/30 European Equities D Acc.

Innovatiivisuudesta maailmalla patenttien valossa

Käyttäjän pekka kuva
Posted in

Kuten 16.1 kirjoituksessa mainitsin patenttivirastojen hakemusmäärät kertovat hyvin nopealla aikataululla meneillään olevista teknologiatrendeistä. Samoin patentointi kertoo kuinka paljon yrityksillä on varaa panostaa tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Tässä on esitetty joitain tietoja kehityssuunnista suurimmissa maissa tai oikeammin patenttivirastoissa.

USA:n hakemusluvuista on käytettävissä vasta puolivuositilasto tai oikeastaan se on syksyllä (Sept. 30) päättyvän tilivuoden 2009 tilasto. Sen mukaan amerikkalaiset jättivät 264,197 patenttihakemusta kertomusvuotena 2009 kun edellisen vuoden luvut olivat 256,887, joten kasvua hakemusmäärässä oli 2,8 %

USA:n virastoon jätettyjen hakemusten kokonaismäärä putosi lukuun 485,500 edellisvuoden ennätyksestä 496,886. Tämä siis johtui ulkomaisten hakemusten määrän laskusta. Ilmiö oli oletettu koska on tyypillistä talouden laskukausille, että hakemuksia jätetään vähemmän ulkomaille.

Kiinalaiset jatkavat patentoinnissakin voimakkaasti eteenpäin. Jo vuoden 2009 ensimmäisen puoliskon luvut osoittivat kovaa 31.3 %:n nousua. raportoidussa kokonaishakemusmäärässä 426,000 on mukana patentit, hyödyllisyysmallit ja mallioikeudet. Omat laskelmani 11 kuukauden hakemusluvuiksi antavat 266'843, josta kotimaisten hakijoiden jättämiä 189'608 ja ulkomaisten 77'235.

Euroopan patenttivirastosta (EPO) käytettävissäni on vain 10 ensimmäisen kuukauden luvut. ne kertovat kokonaishakemusmäärän pudonneen 8,3 %. EPO hakemusten jättämiseen on useampi väylä ja yhtä hakemuslukua ei voi siten antaa. EPO jäsenmaista tulleiden ensihakemusten määrä putosi 8-9 % ja USA:sta ja Japanista tulleiden hakemusten määrä putosi 13-27 %.

Yhteenvetona Kiinan ylivoima tulee esiin myös uuden teknologian kehittäjänä, vanha Eurooppa on väsynyt ja jää jälkeen, mutta USA:ssa on edelleen jäljellä jotain luomisvoimastaan. 

Vuoden 2009 trendit patenttien perusteella

Käyttäjän pekka kuva

Suurin osa tilastoaineistoa valmistuu varsin hitaasti, Tilastokeskuksella tyypillisesti kestää vuoden valmistella kattavia tilastoesityksiä ja tuoreempana on olemassa vain epävarmoja ennakkotilastoja. 

Patenttivirastojen hakemustietokannat puolestaan tarjoavat tuoretta, ajankohtaista tietoa meneillään olevista teknologiatrendeistä ja myös yritysten tilasta. Kun patentit ovat eräs välituote tutkimus- ja kehittämistoiminnasta, ne kertovat myös kuinka paljon yrityksillä on varaa panostaa tulevan tekniikan kehittämiseen.
 
Kuitenkin patenttitilastojen käyttäminen vaatii oman asiantuntemuksensa: Esimerkiksi vuosittain myönnettyjen patenttien lukumäärä kertoo useimmiten enemmän patenttiviraston sisäisen toiminnan tehokkuudesta kuin muutoksista hakijayritysten toiminnassa. Jätetyt patenttihakemukset puolestaan on nopea, selkeä indikaattori yritysten mielenkiinnosta eri teknologoihin ja ylipäätään tuotekehitykseen.
 
Pohjoismaissa julkistetaan jo patentin jättämisvaiheessa sitä koskevat otsikkotiedot ja tämä tarjoaa hyvän mahdollisuuden seurata alan aktiviteettia.
 
Suomalaisten patentinhakijoiden Suomeen jättämät patenttihakemukset ovat kasvaneet lähes yhtäjaksoisesti vuoteen 2000 saakka. Siitä alkaneelle hakemusmäärän pienenemiselle on kaksi syytä. IT-kuplan puhkeamisen yhteydessä siihen mennessä suurin patentinhakija Nokia rajoitti T&K panostustaan. Myös muiden IT-sektorin yritysten patentointi supistui. Toisena syynä on ollut patenttihakemusten jättäminen ensimmäisenä Euroopan patenttivirastoon tai USA:han, jolloin kotimaahan jätettyjen hakemusten määrä on pienentynyt
 
Erittäin mielenkiintoinen on hakemusmäärän kääntyminen pienoiseen nousuun viime vuonna.
Kotimaiset hakijat jättivät Suomeen vuonna 2009 yhteensä 1805 hakemusta kun vuotta aikaisemmin määrä oli 1799.
 
Kotimaisten hakijoiden patenttihakemukset vuosina 1980-2009
 
Samaa käännettä ei ole näkyvissä Ruotsissa eikä Tanskassa. Hakemusmäärät vähenivät 7 % Ruotsissa viime vuoden 2855 hakemuksesta tämän vuoden 2651:een. Vastaavasti Tanskassa hakemukset vähenivät yli 10 %: 1831 (vuonna 2008) ja 1623 (vuonna 2008).
 
Suomaisten tekeminen hakemusten kääntyminen nousuun ilmenee myös kuukausitilastosta. Hakemusmäärät vaihtelevat voimakkaasti kuukausittain, muuta vertaamalla edelliseen vuoteen voi nähdä käänne.
 
Kuvassa on esitetty suomalaisten hakijoiden kuukausittain tekemät patenttihakemukset kuukausittain vuosina 2008 ja 2009.
 
Kotimaiset patenttihakemukset kuukausittain 2008 ja 2009
 
Kuvan perusteella vaikuttaa siltä, että käänne hakemusta kasvuun ajoittuu ehkä kesällä 2009.
 
Yhteenvetona Suomessa on ensimmäisenä pohjoismaana jo alkanut schumpeteriläinen yritysten luova tuho, jossa vanhat uudistusmaiskyvyttömät yritykset häviävät ja tilalle tulee innovatiivisia uusia yrityksiä, mutta eri toimialoille.
 
 
 

UBView tuotti parhaiten hedge-rahastoista vuonna 2009

Käyttäjän pekka kuva

Läheskään kaikki suomalaiset hedge-rahastot eivät ole saaneet vielä valmiiksi joulukuun ja koko vuoden 2009 arvolaskentaa. Silti vaikuttaa selvästä, että parhaan tuoton vuodelta 2009 tarjosi United Bankers konsernin UB View rahasto, tuotto oli liki 37 %.

Olen taas listannut alustavat tiedot suomalaisten hedge-rahastojen tuotosta ja listassa on nyt koko vuoden tuotto. Suurin osa luvuista on lopullisia, mutta ainakin joissain on vanhempaa tai alustavaa tietoa: Avenir alustava arvio, Estlander & Partners 14.12. arvo, eQ Active Hedge arvosta ei löydy kunnon tietoa.
 

Arvopaperi
30.12.2009
% 1 vuosi
UBView
88.61
36.62
AJ Value Hedge
10.93
30.12
UBWave
68.98
29.03
Nordea Fixed Income Hedge K
6.94
25.03
OP-Absoluuttinen Salkku A
102.60
23.69
ICECAPITAL Alternative Beta B
106.02
20.22
Nordea Absoluuttisen Tuoton Salkku K
10.15
13.38
eQ Active Hedge 1 K
11.09
11.46
OKO-Equity Hedge A
104.28
11.29
Aventum Pension
125.13
10.52
Estlander & Partners Global XL A
1 181.46
10.01
Abacus
27.53
9.69
Nordea European Equity Hedge
12.88
9.29
Eliksir K
1.19
5.07
3C Edge K
146.64
4.94
Danske Invest Omega K
24.05
4.91
OKO-Alpha A
100.55
3.68
SEB Räntehedge Alpha
10.54
3.45
OKO-Macro A
17.29
3.35
Danske Invest Neutral K
24.83
3.01
FLF Absolute Return Currencies Acc
47.00
-7.46
Eufex Hedge
99.89
-7.68
Contango Hyödyke
87.96
-8.88

 
Tuottojen keskiarvo oli 10,6 %.
 
Kerään tietoni pääasiassa Investime ohjelmalla. Olen verrannut mm. Kauppalehdessä olevaan Morningstar ja Arvopaperi-lehden rahastolistauksiin ja niissä on kummassakin epämääräisyyttä ja vaihtelua päivityksissä. Ilmeisesti ainoa kohtuullisen luotettava tieto löytyy käymällä läpi itse rahastoyhtiöiden sivuja ja päivityksiä.

Danske/Sampo rahastojen sulautuminen

Käyttäjän pekka kuva

Paljon on puhuttu rahastojen arvonkehityksen kuvaamisen “tilastovirheestä” survival biasista, jossa tappiolliset tai huonosti tuottavat rahastot lopetetaan kun taas hyvin tuottavat säilyvät tuottolistoilla.

Nyt vuodenvaihteessa oli Sampo Rahastoyhtiö Oy ilmoitus kahdeksan rahaston sulautumisesta. Päätin kokeeksi laskea onko sulautumisen kautta poistuvien rahastojen tuotto ollut merkittävästi huonompi kuin jäljelle jäävien rahastojen. Rahastojen kurssikehityksen otin Piksu keskusteluissa esillä olleesta Rahasäiliö palvelusta.
 
Alla taulukossa on sulautuvat rahastot, vastaanottavat rahastot, niiden tuotto viimeiseltä 12 kuukaudelta sekä kunkin rahastoparin tuoton ero.
 

Sulautuva rahasto
 
Tuottojen ero
Vastaanottava rahasto
Tuotto (%)
 
Danske I. Baltic K
17.93 %
 
DanskeI. Baltic Equity K/1000
27.26 %
-9.33 %
Danske I. Biotech+ K
27.99 %
 
Danske I. MediLife K/1000
15.00 %
12.99 %
Danske I. Global K
41.63 %
 
Sampo Kompassi Os K/1000
41.36 %
0.27 %
DanskeI. Global Selection K
31.20 %
 
Danske I. Global Performers K
28.76 %
2.44 %
Danske Invest Omega
4.91 %
 
Danske Invest Neutral
3.01 %
1.90 %
Sampo Tavoite 2010 K/1000
12.24 %
 
Sampo Kompassi Ko K/1000
11.39 %
0.85 %
Sampo Likvidi K
6.13 %
 
Danske I. Euro Korko K
1.53 %
4.60 %
Danske I. Ukraina K/1000
100.58 %
 
Danske I. Russia K/1000
133.46 %
-32.88 %

 
Suurin tuottoero -32 % on sulautuvassa Danske Invest Ukraina rahastossa, mutta toiseenkin suuntaan löytyy merkittävä ero +13 % Danske Invest Baltic rahastossa. Näiden kahdeksan rahaston erojen keskiarvo on vain -2,4 %. Tuo luku on merkittävästi pienempi kuin erojen keskihajonta.
 
Johtopäätöksenä on, että tässä tapauksessa ei ilmeisestikään ole kysymys heikommin tuottaneiden rahastojen sulauttamisesta paremmin tuottaviin.

Verkkomedia talouden ammattilaisten tiedonlähteenä

Käyttäjän pekka kuva

Markku Hurmeranta, Taloussanomien entinen uutispäätoimittaja, on edennyt väitöskirjaksi tähtäävässä tutkimuksessa. Tutkimusaiheesta oli päivän Helsingin Sanomissa hänen kirjoituksensa ”Verkkomedia on yhä tärkeämpi taloustiedon lähde”.

Kirjoituksen pohjana oleva 120 sivuinen Talousmedia ja valkokaulustyöläiset -tutkimusraporttia löytyy myös Tampereen yliopiston nettisivuilta.
 
Tutkimuksen kohderyhmää edusti pääosin Ekonomiliiton jäsenkunta. Kyselyssä vastaajia pyydettiin valitsemaan kolme tärkeintä taloustiedon lähdettään.
Ykkössijalla oli edelleen talouslehdet (34 % vastaajista) mutta jo toisen oli verkkomedia (27 %), kolmantena yleissanomalehdet (23 %). Neljänneksi tärkeimmäksi taloustiedon lähteekseen vastaajat nimesivät television (13 %). Talousuutistoimistot sijoittuivat viidenneksi (3 %) , ja radio jäi viimeiseksi (1 %).
 
Alla on kuva näistä kolmesta merkittävimmästä taloustiedon lähteestä.
 
Verkkomediat ovat ohittaneet perinteiset talouslehdet taloustiedon lähteenä
 
 
Verkkomediasta tärkeimpänä taloustiedon lähteenä vielä eri ikäryhmiä koskeva havainto. Se ei ole pelkästään nuorimpien media. Kaikissa kolmessa alle 50 vuotiaiden ikäryhmässä verkkomedia oli tärkein tiedonlähde (50, 46, 48 %) ja vasta yli 50 vuotiaiden verkkomedia putosi kakkossijalle (26 %).
 
Myös kysymyksen ”Seuraatteko talousasioita pelkästään verkkomedian kautta?” vastauksissa oli mielenkiintoisia jakaumia. Nimittäin johtotasolla kuusi prosenttia ilmoitti menettelevänsä näin kun koko aineistosta osuus oli vain kaksi prosenttia. Ja ikäryhmistä suurinta vastaajaryhmää edusti 41-50 vuotiaat.
 
Raportista löytyy paljo muutakin mielenkiintoista kuten lista viidestä tärkeimmästä talousmediasta ja tietoa sosiaalisen median käytöstä.
 

Aktiivinen osakepoiminta ei ole vilkasta kaupankäyntiä

Käyttäjän pekka kuva

Eräällä toisella keskustelupalstalla, sillä "johtavalla sijoituspalstalla", näytti olleen keskustelua aktiivisesta osakepoiminnasta. Virikkeenä on ollut marraskuun Arvopaperi-lehdessä ollut Karo Hämäläisen kirjoitus ”Tutkimus paljasti menestysreseptin: aktiivinen osakepoiminta, passiivinen ajoitus Ekholmin "menestysreseptin"”.

Tapansa mukaan palstan kirjoittajat ovat sitten hutkineet Anders Ekholmia ja hänen menestyksekkääksi sanomaa sijoitusmenettelyä. Ja tapansa mukaan AP Areenan kirjoittajat eivät ole lukeneet edes kyseessä olevaa artikkelia puhumattakaan sen pohjana olevasta tutkimuksesta. Tutkimuksen tyrmäämiseen riitti otsikossa oleva sana aktiivinen, joka on palstan sanailussa samaistettu runsaaseen kaupankäyntiin osakkeilla.
Kuitenkin jo Arvopaperi-lehden kirjoituksesta käy ilmi, että kyseessä on jotain aivan muuta kuin runsas kaupankäynti. Se on jopa mainittu artikkelin väliotsikossa ”Aktiivinen osakevalinta ei vaadi veivausta”.
 
Hankenin rahoituksen dosentin Anders Ekholmin tutkimus määrittelee aktiivisuuden salkun koostumuksen poikkeamisena indeksistä. Tutkimus “Residual Return Analysis – A New Methodology for Detecting Activity and Explaining Performance of Portfolio Managers” on myös saatavilla SSRN-verkkopalvelusta.
Merkittävää uutta tutkimuksessa on tulos, jonka mukaan osakepoiminta-aktiivisuuden ja markkina-ajoitusaktiivisuuden vaikutukset ovat vastakkaisia. Tämän johdosta aikaisemmissa aktiivisuutta koskevissa tutkimuksissa on indeksistä poikkeamisella saatu varsin pientä tuottoa. Kun Ekholm yhdisti korkean osakkeiden valintaan kohdistuvan aktiivisuuden ja matalan osakkeiden ajoitukseen kohdistuvan valinnan hän päätyi yli 5 % ylituottoon.
Mielenkiintoista on, että tuota samaa aktiivisuus-käsitettä (poikkeaminen indeksistä) on maailmalla tutkinut myös suomalainen Antti Petäjistö. Hänestä on ollut mm. Talouselämä-lehdessä kirjoitus.

Ricardo, Schumpeter vai Malthus?

Käyttäjän pekka kuva

Charles Gave on kirjoittanut mainion esityksen kuinka sijoittaminen tapahtuisi kolmella eri tavalla luottamalla kansantalouden klassikoihin Ricardo, Schumpeter ja Malthus.

Ricardo koulukunta: Suhteellisen edun laki on peräisin Recardolta. Kunkin kansakunnan kannattaa erikoistua sellaiselle alueelle, jolla sillä on suhteellista etua. Tämän kolukunnan sijoitus kohdistuu nykyään kehittyville markkinoille.
Schumpeter koulukunta: Yrittäjyys, keksinnöt ja läpimurtoteknologiat olivat Schumpeterin tuottavuuden lähde. Niinpä tämän koulukunnan sijoittaja panotta teknologiaa, kasvu- ja terveydenhoidon osakkeita.
Malthus koulukunta: Koska maapallon väestö kasvaa nopeammin kuin hyödyketuotanto, tulee ennen pitkää pula perushyödykkeistä. Sijoituskohteena ovat tällä koulukunnalla hyödykkeet (öljy, metallit, vilja) ja kulta. He ovat osakkeiden suhteen myös B&H sijoittajia.
 
Charles Gaven mukaan kannattaa rakentaa salkku yhdistämällä kahta koulukuntaa.  Yhteensopivia ajatuskulkuja edustaa Ricardo ja Malthus, samoin Ricardo ja Schumpeter. Sen sijaan yhdistelmässä Schumpeter ja Malthus ei ole mitään järkeä, ne ovat toisensa poissulkevia.

Marraskuun paras hedge-rahasto oli AJ Value Hedge

Käyttäjän pekka kuva

Tässä taas alustava tulos suomalaisten hedge-rahastojen kehityksestä. Nämä alustavat tiedot ovat korrekteja vain niillä rahastoilla, joille saadaan päivittäin arvo.

Jotkut hedge rahastot, esim. 3C Edge, Avenir, OK:n hedget,  eQ Active Hedge laskevat arvon harvemmin kuin päivittäin ja se julkistetaan yleensä vasta 2-4 päivää kuunvaihteen jälkeen. Näiltä osin taulukko ei ole ajan tasalla

 

Tässä taulukossa on varsinaiset hedge-rahastot ja rahaston arvo 30.11, muutos marraskuussa ja vuoden alusta. Järjestys taulukossa on marraskuun menestyksen mukainen.

 

 

Arvo

Muutos%

Muutos%

Rahasto

30.11.2009

Marrsakuu

 Vuoden alusta

AJ Value Hedge

10.76

2.38

28.10

Nordea European Equity Hedge

12.71

1.36

7.77

ICECAPITAL Alternative Beta B

105.07

1.32

19.14

3C Edge K

144.03

1.23

3.07

UBView

85.29

1.15

31.50

Eliksir K

1.20

0.88

5.91

OKO-Equity Hedge A

104.11

0.80

11.11

OP-Absoluuttinen Salkku A

102.07

0.75

23.05

OKO-Macro A

17.44

0.63

4.24

Contango Hyödyke

94.05

0.55

-2.57

Danske Invest Neutral K

24.84

0.19

3.05

Abacus

27.49

0.16

9.53

Danske Invest Omega K

24.13

0.09

5.27

Aventum Pension

123.47

0.03

9.05

eQ Active Hedge 1 K

10.94

0.00

9.91

FLF Absolute Return Currencies Acc

47.76

-0.21

-5.97

OKO-Alpha A

99.97

-0.25

3.08

Eufex Hedge

100.71

-0.47

-6.92

SEB Räntehedge Alpha

10.62

-1.15

4.21

Nordea Absoluuttisen Tuoton Salkku K

10.11

-1.15

12.93

UBWave

67.07

-1.73

25.46

Estlander & Partners Global XL A

1 158.45

-3.76

7.86

Nordea Fixed Income Hedge K

6.88

-8.83

23.99

                 keskiarvot

 

-0.26

10.12

 

Käy kauppaa osakkeilla - ei provisioita

Käyttäjän pekka kuva

ja päälle vielä kuu taivaalta. Uuden sijoitusmarkkinoille tulevan yrityksen Plus500 mainokset lupaavat paljon.

Suomenkieliset nettisivut lupaavat kaupankäyntimahdollisuuden osakkeilla, indekseillä, hyödykkeillä ja valuutoilla. Mukana on kehittyneet työkalut tekniseen analyysiin, kauppoja on mahdollista tehdä korkealla vipuvaikutuksella - jopa 1:200 ja voit aloittaa 100 eurolla. Maksaminen kätevästi luottokortilla tai pankkisiirtona, sivun alalaidassa on vakuudeksi Nordean logo.
 
"Tämä satu ei tule milloinkaan olemaan totta" - "Ole viisas ja säästäväinen" 
Tämä satu ei tule olemaan koskaan totta
Kuva ja yllämainittu teksti on vanhan säästöpankkirakennuksen seinällä Düsseldorffin vanhassa kaupungissa.
 
 
PLUS500 nettisivuilla näyttää olevan valittavissa 24 eri kielivaihtoehtoa, mukana suomen lisäksi jopa viro, kiina, venäjä ja arabia. Ulkomaiseksi yrittäjäksi sivujen suomen kieli on yllättävän hyvää.
 
Mistä siiten on kyse, ilmeisesti CFD kaupankäynnistä eli Contract For Difference kaupoista. Siinä ei käydä ollenkaan varsinaista osakekauppaa pörssissä vaan kaupataan sopimuksia kurssimuutoksia. Kaupankäynti ei ole mullistavaa eikä outoa, Suomessa United Bankers tarjoaa mahdollisuuden samaa ja E*Trade on tarjonnut samaa jo pidempään.
 
CFD kaupassa korostuu luottamus välittäjää ja usko siihen ettei välittäjä tee konkurssia tai karkaa saamiensa rahojen kanssa. Välittäjällä ei ole säilytyksessä kaupankäynnin kohteena oleva arvopapereita vaan pelkkiä bittejä eri osapuolilta.
 
E-mail kysely Plus500 palvelusta ei tuottanut mitään tietoa taustalla olevasta yhtiöstä ainoastaan sen, että se olisi Englannissa. Mailiin vastasi George asiakaspalvelusta.
 
Palvelun verkkotunnusten (domain nimien) rekisteröinti kertoo jo jotain taustasta. Verkkotunnusten tietokantojen perusteella PLUS500 verkkotunnuksia eri maissa on varannut seuraava henkilö:
Hedge Haber,
MeVideoCY LTD
Prodromou Court, 54 Sittika Hanoum Str.
Larnaca, 6051
Cyprus
 
Mielenkiintoinen nimi etunimi Hedge ja sukunimi Haber. Verkkotunnuksia on tuon PLUS500.COM lisäksi ilmeisesti parikymmentä. Verkkotunnuksia on varattu suurimpiin Euroopan maihin jo kesällä 2007, lisää kesästä 2007 alkaen ja viimeisiä aivan äsken (Unkari).
Seuraavaksi voisi kaupparekistereistä selvittää tuota MeVideoCY LTD:tä, jos vielä haluaa lisätietoa yrityksen taustoista.
 
Ruotsin Finansinspektionen sivuilla on jo tammikuusta ollut varoitus tästä palvelusta. Joillain sijoituspalstoilla, ainakin Saksassa, on tästä välittäjästä käyty keskustelua. Google hakua PLUSS500 yhdessä fraud tai warning sanan kanssa tuottaa kymmenen, kaksikymmentätuhatta tulosta.
 
Voiko tuohon sanoa muuta kuin kyseisen sivujen mukaan "Käy kauppaa osakkeilla, indekseillä, hyödykkeillä ja valuutoilla" ja lisätä siihen, mutta käytä luotettavaa välittäjää.

Jatkoa EVAn talouden skenaarioille

Käyttäjän pekka kuva
Posted in

Sijoitusmessujen kupeessa pidettiin keskiviikkona 11.11. tilaisuus, jossa esiteltiin EVA:n globaalien talousskenaarioiden jatkokehitystä. Keväällä julkistetuissa skenaariotyössä esitettiin neljä vaihtoehtoista tulevaisuutta talouskehitykselle.

Skenaariossa "Länsi luo nahkansa" länsimaat nousevat nopeasti talouskriisistä Yhdysvaltojen johdolla. Vuonna 2020 maailmanjärjestys toimii etenkin Yhdysvaltojen ja Euroopan johdolla, muttei enää lännen ehdoilla.

Skenaariossa "Kiinalaista kapitalismia" Aasia elpyy talouskriisistä Kiinan johdolla, länsimaita nopeammin. Vuonna 2020 talouden painopiste on siirtymässä Aasiaan ja Lähi-idän vauraisiin OPEC-maihin.

Skenaariossa "Blokkien taisto" talouskriisi johtaa maailmanlaajuiseen syvään taantumaan. Taloudellinen nationalismi ja valtiokapitalismin nousu johtavat eri talousalueiden väliseen taistoon. Maailma toipuu hitaasti taantumasta.

Skenaariossa "Stimulus ja romahdus" maailma sukeltaa pitkän alhaisen talouskasvun aikaan. Elvytysyritysten epäonnistuttua globaali talousjärjestelmä romahtaa ja vuoteen 2020 mennessä maailma on ajautunut tuuliajolle ilman selkeää johtajaa.

 

Nyt, puoli vuotta julkistuksen jälkeen järjestettiin Capful Oy:n toimesta mielenkiintoinen jatkotilaisuus, jossa esiteltiin merkkejä näiden skenaarioiden toteutumisesta sekä skenaarioiden käyttäjien kokemuksia.

Capful Oy:n Arto Kaunosen esitys oli ”EVAn globaalit skenaariot - tilannetulkintaa ja merkkejä”.

Tilaisuudessa kuultiin myös EVA:n johtajan Risto E. J. Penttilän puheenvuoro ”Edessä iso remontti - katse talouskriisin jälkeiseen Suomeen”

Työ- ja elinkeinoministeriön Antti Joensuu esittelin EVA-skenaarioiden fokusointia TEM-konserniin.

PRT-Foresin toimitusjohtaja Risto Mätäsaho kuvasi EVA skenaarioiden hyödyntämistä perheyrityksen johtamisen apuna

 

Tilaisuuden esitykset olivat sijoittajan kannalta mielenkiintoisia. Yhtenä esimerkkinä oheinen kuva Capful Oy:n Arto Kaunosen esityksestä skenaariosta "Kiinalaista kapitalismia".

Kuvassa on vaaka-akselilla suurimpien maiden sekä kolmen suuren blokin BKT:n määrä, jonka suuruutta kuvaa myös ympyrän koko. Pystyakselilla on vuosittainen BKT:n kasvu.

 

Eri talouksien BKTn määrä ja kasvu, lähde capful

 

Kuva osoittaa minusta väistämättä, että BRIC maiden ja jopa yksin Kiinan osuus maailman BKT:sta on jo riittävän suuri, jotta nämä maat voivat toimia maailmantalouden kasvun veturina, päinvastoin kuin johtavat länsimaiset lehdet useimmiten väittävät.

 

EVAn skenaariot olivat jo ilmestyessään esillä myös Piksu sivuilla. Nyt Piksu Media on aloittanut tuon EVA työn pohjalta oman skenaariotyönsä. Työskentelyn tuloksena on tehty neljä skenaariosta sijoittajan markkinoiden kehittymisestä ja tuloksia esitellään jossain vaiheessa laajemmin sijoittajille.

Lokakuun hedge-rahastoissa Icecapital vahva

Käyttäjän pekka kuva

Alla olevaan taulukkoon on kerätty eri lähteistä suomalaisten hedge-rahastojen tuottoja lokakuulta ja vuoden alusta. Pääosa luvuista, eli joka päivä arvonsa ilmoittavat ovat Investime-ohjelmasta.

Harvemmin kuin päivittäin arvonsa laskevien tiedot on kerätty joko Morningstar- tai kyseisen rahastoyhtiön sivuilta. Vaikeimmin päivitettävä oli Avenir, en tuoreita lukuja en löytänyt yhtiön sivuilta ja ne piti hake emoyhtiön Brummer & Partner sivuilta.
 
Tässä taulukossa on varsinaiset hedge-rahastot ja rahaston arvo 30.10, muutos lokakuussa ja vuoden alusta. Järjestys taulukossa on lokakuun menetyksen mukainen.
 
Rahasto arvo/30.10.2009 lokakuu   vuoden alusta
Avenir 1 669,21 1,68 % 8,31 %
Contango Hyödyke 93.60 2.74 % -3.04 %
ICECAPITAL Alternative Beta B 103.76 2.41 % 17.66 %
OKO-Equity Hedge A 103.17 2.40 % 10.11 %
Estlander & Partners Global XL A 1190.28 1.96 % 7.15 %
Nordea Absoluuttisen Tuoton Salkku K 10.27 1.00 % 14.64 %
Eufex Hedge 101.24 0.99 % -6.43 %
Abacus 27.46 0.76 % 9.44 %
AJ Value Hedge 10.70 0.56 % 27.38 %
Danske Invest Omega K 24.10 0.25 % 5.15 %
OKO-Alpha A 100.15 0.05 % 3.34 %
eQ Active Hedge 1 K 10.97 0.04 % 10.25 %
Eliksir K 1.20 0.01 % 5.53 %
OKO-Macro A 17.34 -0.12 % 3.65 %
Aventum Pension 123.01 -0.33 % 8.65 %
Danske Invest Neutral K 24.79 -0.49 % 2.82 %
Nordea Fixed Income Hedge K 7.65 -0.69 % 37.69 %
Nordea European Equity Hedge 12.58 -1.24 % 6.74 %
3C Edge K 142.28 -1.30 % 1.82 %
UBWave 66.78 -1.50 % 24.92 %
OP-Absoluuttinen Salkku A 101.31 -1.88 % 21.47 %
UBView 83.19 -2.60 % 28.26 %
SEB Räntehedge Alpha 10.72 -2.73 % 5.23 %
FLF Absolute Return Currencies Acc 48.01 -2.81 % -5.47 %
Keskiarvot   -0.11 % 10.30 %

 

Taulukon mukaan vain hiukan yli puolet suomalaisista hedge-rahastoista ylsi positiiviseen kehitykseen lokakuulta. Kaikkien rahastojen lokakuun keskituotto oli -0,1 %, mutta vuoden alusta keskituotto on 10,3 %.
Lokakuun parhaaseen kehitykseen ylsi Icecapital Alternative Beta B, 2,4 % tuottoa ja vuoden alusta 17,7 %. (Listan ykkönen Contango Hyödyke ei ehkä ole puhtaaksiviljelty hedge-rahasto).
Vuoden alusta kehitystä johtaa Nordean Fixed Income Hedge 37,7 % nousulla. Tosin tämä sama rahasto menetti vuoden 2008 syksyllä puolet arvostaan, joten osuuden nykyarvo 727,53 ei ole lähelläkään absoluutista tuottoa aloitusarvosta 1000 aloituspäivästä 22.11.2004.
Samoja ongelmia on muiden vuoden alusta kärjessä olevien rahastojen kanssa. Ensimmäinen kurssikehitykseltä hedgen näköinen on Avenir, kurssikehitys lokakuussa 1,68 % ja vuoden alusta 8,31 %.

 

Sijoitusten valinta ja perinnöllisyys

Käyttäjän pekka kuva

Paitsi älykkyys niin myös muut perintötekijät määräävät paljolti sijoittajien käyttäytymistä. Pohjoismaiset henkilörekisterit mahdollistavat monenlaiset tutkimukset. Niinpä ruotsalaisten kaksosten sijoittamisesta on tehty tutkimus, jossa on pyritty erittelemään sijoituskäyttäytymisen perinnöllinen osuus ja ulkoa määrätty osuus.

Tutkimuksen tekijöiden Barnea, Cronqvist, ja Siegely mukaan 45 % sijoitusten vaihtelusta, kuten osallistumisesta, allokaatiosta osakkeisiin ja riskistä määräytyy perityistä lähtökohdista.
Kotiympäristö määrää myös varsin paljon nuorten sijoittajien käyttäytymistä, mutta tämä vaikutus katoaa iän ja oman kokemuksen mukana.
 
Tutkimus eroihin identtisten ja ei-identtisten kaksosten välillä sekä siihen ovatko he kasvaneet samassa kodissa. Kuvassa on esitetty kolme sijoitustoiminnan muuttujaa markkinoihin osallistuminen, osakkeiden osuus sijoituksista sekä sijoitusten volatiliteetti eri kaksosryhmissä: identtiset kaksoset, ei-identtiset kaksoset (kaikki), ei-identtiset kaksoset (sama sukupuoli), ei-identtiset kaksoset (eri sukupuoli) sekä vertailuryhmä.
 
Barnea, Cronqvist, Siegely  What Determines Investor Behavior 
 
Kuvan mukaan kaikissa sijoitustoiminnan muuttujissa identtisten kaksosten sijoitukset olivat huomattavasti yhtenevämmät kuin ei-identtisten.

Aikasarjoja taloudesta ja muusta kehityksestä Suomessa

Käyttäjän pekka kuva
Posted in

Verovaroilla tuotettuja tilastoja on koottu yhdelle Findikaattori nettisivustolle ja toki tämänkin sivun tekemiseen on kulunut samaa julkista rahaa.
Lopputulos on kiinnostava, noin 100 talouden ja muun elämisen tilastosarjaa yhdessä paikassa. Kukin aikasarja sisältää lyhyen kuvauksen mistä tilastossa on kyse sekä linkit tilaston tuottajaan.

Kukin indikaattori aukeaa kuvaajana, mutta sivun nappia painamalla saa sen taulukkomuotoon joko näytölle tai omalle tietokoneelle.
Lisäksi sivulla on linkkejä vastaaviin kansainvälisiin tilastoihin.
 
Tässä esimerkki kuvaajasta alaotsikosta Teollisuuden suhdanteet:
 
 Teollisuuden suhdanteet 1995-2009, Tilastokeskus
 
 
Talous otsikon alle on koottu seuraavat aikasarjat:
o    BKT asukasta kohti
o    Inflaatio
o    Julkinen velka ja alijäämä
o    Julkiset kokonaismenot
o    Kansantalouden suhdanteet
o    Konkurssit
o    Pienet ja keskisuuret yritykset
o    Taloudellinen kasvu (BKT)
o    Teollisuuden suhdanteet
o    Toimialoittainen kehitys
o    Tuonti ja vienti
o    Työ- ja pääomatulojen suhde
o    Ulkomaankauppa kansantaloudessa
o    Verotus
 
Lisäksi muiden otsikoiden alta löytyy talouteen liittyviä tilastoja:
o    Energian kokonaiskulutus
o    Tutkimus- ja kehittämistoiminta
o    Kotitalouksien tulot
o    Kotitalouksien velkaantuneisuus
o    Työlliset toimialoittain
o    Tieliikenteen tavarankuljetukset
 
Lisäksi sivusto lupaa, että kunkin indikaattorin uusimmat tiedot päivittyvät palveluun välittömästi tiedontuottajan julkaistua ne.
 
Talouselämä ei ole tainnut sivuja vielä löytää, sen perusteella että edellisen viikon katsotuin tilastosarja oli levämäärän kehitys Suomen merialueilla.

USA:n terveysuudistuksen hyötyjistä

Käyttäjän pekka kuva

Päivän uutisten mukaan USA:n presidentti Obaman vaalien alla lupaama terveysuudistus on edennyt Yhdysvaltain senaatin valtiovarainvaliokunnassa. Lakkiesityksen 1555 puolelle saatiin myös yksi republikaani ja esitys hyväksyttiin äänin 14-9.

 

Jos nyt hyväksytyn lakiesitys etenee laiksi asti, tulisi 94 prosenttia amerikkalaisista kuulumaan sairausvakuutuksen piiriin kun kattavuus nyt on 83 prosenttia. Lain kustannukset 10 vuodessa olisi kongressin budjettiviraston mukaan 829 miljardia dollaria eli 560 miljardia euroa.

Sijoitusmaailmassa on paljon puhuttu, että lääketeollisuus tulee kärsimään Obaman terveysuudistusten mukana. Itse olen esittänyt, että tämä yksioikoinen väite ei välttämättä pidä paikkaansa. Aiheutuuko pääosa USA:n korkeista terveydenhoitokuluista lääkkeistä vai sairaala- ja lääkärikuluista. Minulla on sellainen käsitys, että lääkkeiden jakamien sairaille on huomattavasti halvempaa kuin muut hoitotoimenpiteet. Näinhän väitetään suomaisen vanhustenhoidonkin säästävän: lääkkeitä vanhuksille henkilökunnan työpanoksen sijaan tai psykiatriset potilaat pois sairaaloista lääkkeiden varassa kotiin.

Onko tilanne erilainen USA:ssa, viitteitä ainakin joidenkin lääkkeiden myynnin lisääntymistä antoi eräs Yahoo.finance sivuilla vastaan tullut mainos. Se kehottaa keräämään Anti-Obama Care Portfolion, jonka takana näyttää olevan Wealth Daily sijoituskirje Baltimoresta. Se lupaa loistavia tuottoja valitulla kolmella lääketehtaan osakkeella.

Kuinka löytää oikeat lääkkeet, ensin hiukan pelottelua: Laki 1555 luo kansallisen Alzheimer's projektin. Ja kuten teidät Alzheimer-taudin diagnoosit kasvavat kuin epidemia, 1,217 amerikkalaista päivässä, 8,518 viikossa ja 444,205 vuodessa!

Ratkaisu on Anti-ObamaCare Portfolio ja ilmaisen e-mailin tilaaminen mainoksen osoitteesta.

Yhteenvetona myös suomalaiselle sijoittajalle: USA:n presidentti Obaman terveysuudistus on lääketeollisuudelle paitsi uhka myös mahdollisuus. On vain löydettävä oikeat kohteet.

Syyskuu hedge rahastot

Käyttäjän pekka kuva

Tässä taas alustava tulos suomalaisten hedge-rahastojen kehityksestä. Nämä alustavat tiedot ovat korrekteja vain niillä rahastoilla, joille saadaan päivittäin arvo.

Jotkut hedge rahastot, esim. 3C Edge, Avenir, OK:n hedget,  eQ Active Hedge laskevat arvon harvemmin kuin päivittäin ja se julkistetaan yleensä vasta 2-4 päivää kuunvaihteen jälkeen.Näiltä osin taulukko ei ole ajan tasalla
  
Tässä taulukossa on varsinaiset hedge-rahastot ja rahaston arvo 30.9, muutos syyskuussa ja vuoden alusta. Järjestys taulukossa on syyskuun menetyksen mukainen.
 

 
arvo 30.9.2009
syyskuu %
vuoden alusta %
Nordea Fixed Income Hedge K
7.69
4.40
38.47
UBWave
68.21
4.22
27.59
OP-Absoluuttinen Salkku A
100.51
3.98
21.17
AJ Value Hedge
10.61
3.41
26.31
3C Edge K
145.25
2.98
3.94
Abacus
27.19
2.77
8.35
UBView
85.48
2.68
31.79
Nordea Absoluuttisen Tuoton Salkku K
10.14
2.65
13.23
FLF Absolute Return Currencies Acc
49.29
2.62
-2.95
Eufex Hedge
100.25
1.69
-7.34
Nordea European Equity Hedge
12.74
1.39
8.05
OKO-Alpha A
100.12
0.46
3.24
Aventum Pension
123.36
0.34
8.96
Danske Invest Omega K
23.95
0.14
4.49
Danske Invest Neutral K
24.84
0.11
3.03
eQ Active Hedge 1 K
10.85
0.07
9.04
OKO-Macro A
17.34
0.06
3.65
ICECAPITAL Alternative Beta B
100.63
-0.06
14.11
OKO-Equity Hedge A
100.31
-0.36
7.05
Eliksir K
1.20
-0.49
5.46
SEB Räntehedge Alpha
11.01
-1.22
8.03

 

Aasiassa hyvät talousnäkymät

Käyttäjän pekka kuva

Aasian kehityspankki (ADB, Asian Development Bank) julkistamassa puolivuosittaisessa talouskatsauksessa uskotaan Aasian olevan vastustuskykyisempi talouskriisille kuin mitä on oletettu. Järjestö on nostanut kehittyvän Aasian kasvuksi 3,9 % vuonna 2009 kun maaliskuinen luku oli vielä 3,4 %.

Syyksi myönteisen kehitykseen sanoo järjestön pääekonomisti Jong-Wha Lee olevan valtiovallan toimet, terveen pankkijärjestelmän ja viennistä riippumattoman kasvun.

 

Kiina on toki Aasian kasvun tähti, tässä joitain sitä kuvaavia lukuja:

Kiinan pankkien lainaus lähes kaksinkertaistu $1.08 trillion (7.37 trillion yuan) vuoden alkupuoliskolla.

Kiinteät investoinnit kasvoivat 33.5% vuoden alkupuoliskolla ollen $1.34 trillion (9.132 trillion yuan).

Kiinan vähittäismyynti kasvosi 15 % ollen $859.6 billion (5.87 trillion yuan).

 

Aasian kehityspankin pääekonomisti Jong-Wha Lee kertookin, että Aasian osuus maailmantalouden kasvusta tulee olemaan 75 %.

 

Oheisessa kuvassa on raportista neljän suuren talousalueen (kehittyvän Aasian, Eurooppa, USA ja Japani) kasvuluvut 2007-2010.

 

 GDB Growth, Asia, Europe, USA; Japan, ref Asian Development Outlook 2009 Update

 

 

Uutisten pohjana ollut raportti on

Asian Development Outlook 2009 Update: Broadening Openness for a Resilient Asia, Publication Date: September 2009.

Paul Krugman väärällä foorumilla

Käyttäjän pekka kuva

Ainakin välillä tuntui siltä kun professori Krugman puhui Sitran käynnistämässä Suomen elinvoiman lähteet kehitysohjelmassa. Krugmanin esityksen ”Globaalin taloustaantuman syyt ja seuraukset”, alku oli tuttua, taattua tekstiä taantuman syistä: Osakemarkkinoiden hintakupla, USA:n asuntomarkkinoiden hintakupla, varjopankkitoiminta, kuluttajien velkaantuminen ja vilahti puheessa FED:n entinen pääjohtajakin.

Eräänä mittarina taantuma etenemiselle esitettiin Piksun talouskatsauksesta tuttu JPMorgan global PMI.
 
Elvyttämiskeinoista keskuspankin tavanomainen suhdannease, korkokanta, ei ole käytettävissä valmiiksi matalan korkokannan johdosta. Elvyttävä korko olisi jotain miinus viiden prosentin luokkaa mikä tietenkin on mahdottomuus. Jäljelle jää keynesläisen politiikan välineet, valtion interventio markkinoille ja elvytys julkisin varoin.
Sen toimimisesta on oheinen tilaisuudessa esitetty kuva. Kuvassa on vaaka-akselilla valtion suuntaama elvytysraha suhteessa kansantuotteeseen ja pystyakselilla vuoden toisen neljänneksen kasvuennuste.
 
Keynesian policies work, Professor Paul Krugman in Helsinki
Krugmanin mukaan keynesläinen elvyttävä politiikka on ollut tehokasta.
 
Miksi sitten vaikutti siltä, että Krugman oli väärällä foorumilla. Itse Sitran kehitysohjelmassa ”Suomen elinvoiman lähteet” pinnalla on muut asiat kuin mistä Krugman puhui. Tilaisuuden alussa Sitran yliasiamies Mikko Kosonen kuulutti esiin muutoskykyä, edelläkävijä-asemaa, maailmanlaajuista kehityslaboratoriota, strategiaa ja ketteryyttä.
Sama muutoksen vaatimus nousi esiin Myös Sari Baldaufin esityksessä, joka sisälsi kasvudynamiikkaa, energiaa, ideoita, kasvua ja kilpailukykyä.
 
Krugman puolestaan puhui yhteiskunnan tuen ja sosiaalisten verkkojen tarpeesta taantumasta toivuttaessa. Erityisesti siitä syystä, että työllisyys huononee vielä pitkää sen jälkeen kun talous on jo kääntynyt kasvuun.
 
Tämä työllisyystilanteen jälkijättöisyys oli esityksen lopussa, erittäin mielenkiintoisessa osassa, jossa Krugman esitti talouden toipumisen uhkia.
Työllisyystilanteesta Krugman esitti St. Louisin FED:in kuvaajaa siviilityöpaikkojen suhteesta koko väestöön. Kuvaajasta näkee, että työllisyys heikkenee vielä pitkään laman jälkeen.
Toinen toipumisen uhka on kriisin alkusyy. Kun talouden taantuma on lähtenyt liikkeelle finanssikriisistä, taantuman kesto huomattavasti suurempi verrattuna muista syistä liikkeelle lähteneisiin kriiseihin. Tästäkin on ollut Piksu palstalla puhetta aiemmin.
Kolmas uhka toipumiselle on vientivetoisuuden puuttuminen. Useimmissa maissa talouden toipuminen on lähtenyt liikkeelle vientivetoisesti. Nyt tätä mahdollisuutta ei ole kun kriisi on globaali. Vastaava globaali kriisi oli 30-luvulla ja toipuminen siitä alkoi vasta suurella projektilla nimeltä toinen maailmansota.
Tällainen vientipohjainen ongelma on erityisen hankala maille, joilla viennin osuus BKT:sta on suuri.
 
Oman osansa uhista sai yhteisvaluutta euro. Krugman esitti monissa kohdin pienen kansantalouden ratkaisuksi devalvaatiota, mutta Suomelle yhteisvaluutan jäsenenä se ei ole mahdollinen. Yhteisvaluutan ongelmana on, että siltä puuttuu yhteinen politiikka. Tämä on johtanut palkkavääristymiin euro-maiden välillä ja ne tulisi korjata sisäisellä devalvaatiolla.
 
Erityisesti osakesijoittaja kannattaa talouden toipumisessa tarkkailla varastojen tasoa, niiden lasku voi johtaa W-taantumaan kuten oli lähellä käydä IT-kuplan yhteydessä vuoden 2002 neljännellä kvartaalilla.
Toinen seuraamisen kohde sijoittajalle on maailmankauppa, tuleeko sen hyytyminen jatkumaan kuten 30-luvulla kävi. Vaikka maailmankauppa on rakenteeltaan toisenlainen kuin silloin, on kaupassa nyt paljon kestokulutushyödykkeitä, jotka ovat suhdanneherkkiä.
 
Ratkaisukeinoina taantumaan Krugman näki julkisen kysynnän kasvattamisen, inflaatiota hän ei kokenut ongelmaksi. Erityisesti julkisessa kysynnässä hän nosti ympäristöinvestointien mahdollisuuden kasvihuonekaasujen vähentämiseksi.
Myös eurooppalaisten ja erityisesti pienten valtioiden yhteiskunnalliset turvaverkot ovat merkittävä etu taantumassa, verrattuna USA:han.
 
Kaikesta vääräoppisuudesta huolimatta Sitran tilaisuuden arvovaltainen kuulijakunta taputti professori Krugmanin esityksen lopuksi.
 

Ovatko osakesijoittajat älykkäitä

Käyttäjän pekka kuva

Juhani Linnainmaa väitteli vuonna 2003 päiväkauppaa tekevistä sijoittajista ja sijoittajien rationaalisuudesta. Hän vaikutaa nykyään University of Chicagossa ja on nyt tehnyt mielenkiintoisen tutkimuksen älykkyydestä ja osakesijoittamisesta yhdessä HKKK:n Matti Keloharjun ja UCLA:n Mark Grinblattin kanssa.

Tutkimuksen aineisto on peräisin Suomesta pääosin kolmesta lähteestä: puolustusvoiminen älykkyystestistä, Suomen verotiedoista ja arvo-osuusrekisteristä.
Tulosten mukaan älykkyys ja osakkeiden omistus kasvavat monotonisesti. Tutkimuksessa on myös tarkistettu, ettei tulosta selitä mikään tavanomainen taustalla vaikuttava tekijä kuten varakkuus, sukupuoli, tulot tms.
Odotettavissa oleva tulos, joka myös ilmeni tutkimuksesta, on että osakeomistus kasvoi varallisuuden mukana.
 
 
Alla olevassa kuvassa on suhteellinen osakeomistus kuvattu näiden kahden muuttajan (mitattu älykkyysosamäärä ja varakkuus) vaikutuksena.
 
 IQ (intelligence quotient) and Stock Market Participation, Grinblatt, Keloharju, Linnainmaa
 
Kuvasta näkee, että älykkyys vaikuttaa voimakkaammin osakeomistukseen kuin omaisuus.
Toinen älykkyyden ja sijoittamisen välinen korrelaatio tutkimuksessa on, että älykkäimmillä sijoittajilla on enemmän hajautettu salkku.
 
Tutkimus on julkaistu Chicago Booth tutkimusjulkaisuna No. 09-33 ja löytyy myös SSRN verkosta
 
 

Talouden tilalla mitätön vaikutus pörssikursseihin

Käyttäjän pekka kuva

Etanan sijoitussäässä oli mainio löytö, Ruotsin teollisuuden saamien uusien tilausten määrä kuvaajana vuodesta 2002 lähtien.

Sen luulisi oleva ennakoiva indikaattori ja kertovan siitä kuinka ensinnäkin Ruotsin teollisuudella menee ja sitten myös miten pörssikurssit tulevat kehittymään.

Pieni vertaili osoittaa, että riippuvuus muiden maiden kursseista on merkittävämpää kuin oman teollisuuden tilaukset.

Tässä ensinnä SCB tilasto Ruotsin teollisuuden saamien uusien tilausten kehityksestä 2002-2009 heinäkuuhun.

 

 SCB Industrins orderingång - teollisuuden tilaukset Ruotsissa

 

Seuraavana Ruotsin pörssikursseja seuraavan ETF:n EWS kehitys 2002 alusta tähän päivään.

Toki kehityksessä on jotain samaakin, mutta ennakointia tai jälkijättöisyyttä en erota.

 

Pörssikurssien kehitys Ruotsissa - mittarina EWD

 

Mutta kun verrataan kolmen maan Ruotsin, Saksan ja USA:n pörssikursseja taas ETF:llä (EWS=Ruotsi, EWG=Saksa ja GSPC=USA:n SP500) niin yhtenevyys on ilmeinen.

 

Pörssikursseja EWS=Ruotsi, EWG=Saksa ja GSPC=USA:n SP500

 

 

Joten kannattaako välittää Ruotsin teollisuuden heinäkuussa saamien uusien tilausten kasvusta 8.6% kesäkuun tasosta.

Julkaise syötteitä