Käyttäjän Helge V. Keitel blogi

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Onko Kainuu Kaukana Kaikesta?

World's largest Angry Birds Activity Park in Vuokatti

Päinvastoin. On vain ollut niin paljon tekemistä, että kirjoittaminen Piksuun on jäänyt vähälle. Vuoden vaihteessa matkustelimme viisi viikkoa Meksikossa ja siellä tuli pohdittua, miksi ulkomaalaiset suuryritykset eivät investoi Suomeen. Mielikuvani Meksikosta muuttui matkan aikana myönteisemmäksi. Löysin sieltä dynamiikkaa ja uhoa, joka meiltä puuttuu. Ulkomaiset yritykset sijoittavat maahan, jossa on paljon osaavaa ja edullista työvoimaa. Mutta vielä tärkeämpää on, että syntyvälle uudelle tuotannolle löytyy tehtaan portin takaa markkinoita.

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Tampereen Energia 2014

Tampereen Energia 2014 antoi monipuolisen kokonaiskuvan suomalaisen energiantuotannon, -jakelun ja -kulutuksen nykytilasta. FutureCity, bio- ja uusiutuva energia, säästö ja älykkäät ratkaisut olivat nekin vahvasti esillä.

Lämpölaitoksemme eivät jätä ketään kylmäksi. Lämpöä, kylmää ja sähköä tuotetaan monella tavalla ja tulevaisuudessa paletti monipuolistuu entisestään. Energiantuotannon ja -käytön teknologioita esittelivät kahdessa isossa hallissa 350 näytteilleasettajaa.

Euroopan, Suomen ja Venäjän energiamarkkinat, EU:n päästötavoitteet, biomassa, bioöljy, LGN-infrastruktuuri, turpeen rooli, sähköautot, näkemys villistä tulevaisuuden älykkäästä sähköverkosta, energiatehokkuus, kiertopetitekniikka puhutti 40 johtavaa asiantuntijaa 29.10.2014 Energiakongressissa. 
 

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Kokkola Industrial Park ja Materiaaliviikko 2014

Vierailen ensi viikolla pitkästä aikaa Kokkolassa. Kaupunki on edellisestä käynnistä muuttunut, sieltä löytyy edelleen yllättävän paljon teollisia työpaikkoja ja Suomen kolmanneksi suurin vientisatama.

Tutustun Kokkolan KIP-teollisuusalueeseen ja raportoin Material Week –tapahtumasta paikan päältä 23.9. – 24.9.2014. Tilaisuuden puhujat ja teemat löytyvät täältä: http://materialweek.fi/2014/speakers

Kokkola Industrial Park (KIP) eli länsirannikon suurteollisuusalue on Seppo Sinisaaren LinkedIn-kommenttien mukaan valtava:

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Pitkä viive kirjoittamisen suhteen

Edellisestä kirjoituksesta on kulunut monen monta kuukautta. Lumet ovat lähteneet Kainuusta ja järvikin lainehtii vaapaana. Olen hakenut itselleni uusia kirjoittamisen teemoja ja aiheita.

Kirjoitin aikoinaan blogeissani ahkerasti Nokiasta, Metsäteollisuudesta ja Sotkamoon muuton jälkeen myös kaivosteollisuudesta. Olenkohan pahanilman lintu, kun kaikki kiinnostavat kohteet ovat joko myyneet osia liiketoiminnoistaan tai ovat niin henkitoreissaan, ettei sydänvalvontayksikössä kehtaa yskästääkään.

No, eivät ne minun syytä ole, mutta itsetuntoa uhkunut teknosuomi ruoskii itseään minkä ehtii ja etsii ilmeisesti aidosti uutta alkua useille taantuville toimialoille.

Metsäteollisuuden "biotalousuutiset" menevät läpi, vaikka kyseessä on "letter of intent" -tyyppisiä lausahduksia, että "teemme investointipäätöksen vuoden kuluttua, jos saamme rahat kasaan ja jos markkinat näyttävät käppyröille nousua".

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Sahausteknologiaa yhteisvoimin Australiaan

Jyväskylän Puu- ja Bioenergiamessuilla korjailin mielikuviani Australiasta. Moni ajattelee, ettei pallon toisella puolella ole muuta kuin isoja lammas- ja karjatiloja, lukematon määrä kaivoksia, autojen eteen pomppivia kenguruja sekä surfaajia ja säädyttömiä auringonpalvojia Sydneyn Bondi Beachilla: 1950-luvun aikana vaadittiin, että uimarit ovat "pukeutuneet asiallisiin ja kelvollisiin uima-asuihin".

1980-luvulla yläosattomana uinnista ja auringonotosta oli tullut suosittua erityisesti Bondin eteläisessä päädyssä. Australia on tunnettu erityisesti rennosta rantakulttuuristaan. Parhaimmillaan aussimainen rantaelämä on kuuluisilla Bondin ja Manlyn rannoilla. Kaikkiaan Sydneyssä on yli 30 hiekkarantaa, joiden joukosta löytyy ensiluokkaisia paikkoja myös surffaajille.

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Metsäteollisuudesta johtaja Nordautomationille

juhahakala Puuteollisuuden DI, eMBA Juha Hakala, 50, on nimitetty Nordautomation Oy:n varatoimitusjohtajaksi. Hänellä on pitkä, yli 20 vuoden kokemus metsäteollisuuden johtotehtävistä. Vahvasta kokemuksesta puunjalostusyhtiöissä katsotaan olevan tuntuvaa etua uudessa asemassa alan laitteistoja projektoivassa yhtiössä.

Nordautomation Oy on juuri palannut takaisin suomalaiseen omistukseen. Yhtiö kuului 13 vuotta ruotsalaiseen pörssiyhtiöön. Kesäkuussa Nordautomation Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja Pauli Ojala, 67, lunasti yhtiön osakekannan takaisin itselleen.

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Tutkivaa journalismia kaivosteollisuudesta

Sotkamon Talvivaarasta on kirjoitettu, kiroiltu, someiltu ja uutisoitu kilometrikaupalla artikkeleita ja sähköisiä tarinoita. Sotkamo Silveristä tiedämme vähemmän; se on vielä käynnistysvaiheessa. Sotkamo Silver on rahoitusratkaisua vailla valmis toimintansa käynnistämiseen.

Suomen ja Pohjoismaiden kaivosteollisuuden kasvuun on 2000-luvulla ladattu suuria odotuksia. Kainuussa Talvivaarasta toivottiin lakkautetun UPM Paperitehtaan jatkajaa. Aikaisemmin UPM:lle siirtynyttä Kajaani Oy:n metsäyhtiötä kutsuttiin täällä “leivän isäksi”. Tuleeko Talvivaarasta koskaan sellaista? Sotkamo Silver Oy on kokoluokaltaan vaatimattomampi, mutta sen riskitkin ovat pienemmät.

Talvivaaran kivisellä polulla on kuljettu kriisistä kriisiin. Vettä on miljoonia kuutioita varoaltaissa ja aurinkoinen kesäsää ei ole haihduttanut ylimääriä taivaalle. Velkaa yhtiöllä on enemmän kuin laki sallii. Tuotantomäärät laahaavat toivotusta ja tulosta ei ole kertynyt viivan alle lainkaan.

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Hanasaari Rokkaa Kiinan suuntaan!

Kiinan huomattavat satsaukset korkeakoulutuksen ja tieteen kehittämiseksi ovat johtaneet kansainväliseen kilpajuoksuun yhteistyöhankkeiden synnyttämiseksi. Myös Ruotsi ja Suomi ovat panostaneet Kiinaan suuntatutuvaan toimintaan ja kilpailukykyisten verkostojen luomiseen.

17.6.2013 China in Focus –seminaarissa pohdittiin, miten Kiinan kanssa kannattaa tehdä yhteistyötä korkeakoulutuksen ja erityisesti informaatioteknologian alalla.

Todettiin, ettei Pohjoismailla ole varaa menettää Kiinaa koulutuksen, kehittämisen ja avoimen innovoinnin kumppanuutta.

Hanasaaren kansainvälisessä forumissa keskusteltiin ja vaihdettiin kokemuksia toteutuneista  yhteistyöhankkeista ja linjattiin tulevia kehittämistoimia.

Hanasaaren seminaarissa arvioitiin, että suomalaiselle ja ruotsalaiselle koulutusteknologialle on nähtävissä suurta kysyntää Kiinassa.

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Pauli Ojala osti Nordautomation Oy:n takaisin Suomeen

Hymyssä suin Lifco Ab:n konsernijohtaja Fredrik Knagenhielm-Karlsson ja Nordautomation Oy:n toimitusjohtaja Pauli Ojala allekirjoittavat sopimuksen, joka siirtää Pauli Ojalan jo vuonna 1975 perustaman insinööritoimiston takaisin suomalaisomistukseen.

Nordautomation Oy (www.nordautomation.fi) on 1991 perustettu yritys. Vuonna 1999 yritys siirtyi ruotsalaiseen Carl Bennet Ab Lifco (www.lifco.se ) konserniin.

Yritys ehti olla neljätoista vuotta ruotsalaisen Carl Bennet Ab Lifco (www.lifco.se ) konsernin omistuksessa. Evakkoretki päättyi 5.6.2013 tehdyllä kaupalla, joka Pauli Ojalan mukaan varmistaa toiminnan jatkumisen Kristiinankaupungissa ja Alajärvellä.

clip_image002[4]

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Hyvä elää ja yrittä!

Suomesta on 5 – 10 vuoden aikana haihtunut yli satatuhatta teollista työpaikka. Työttömiä on tällä hetkellä reilusti yli kaksisataatuhatta. Vientiteollisuuden tilanne on ollut hankala jo pitkään ja kesän kynnyksellä uudeksi huolenaiheeksi on noussut taantuman leviäminen palvelualoille.

Kotitalouksien velka-aste on 120 prosenttia, joten kuluttaminen vähenee, jos platinakortin limitti on tapissa. Osa kotitalouksista on velattomia; joillakin on velkakuormaa useamman vuositulon verran.

iluvrl Kuuntelin huvittuneena kunnanjohtajan puhetta tänä aamuna telkkarissa, jossa hän kehui, että Rautalammella on hyvä elää ja yrittää”.

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Vienti ei jaksa vetää julkista sektoria

Mistä saisimme lisää höyryä vientiin? Teollisuuden rakennemuutokseen ei ole tarjolla nopeasti vaikuttavia ihmelääkkeitä. Puujalka on homeessa, teräsjalka ruosteessa ja ICT on tipahtanut innovaatiojunasta pää edellä ratapenkkaan .

Osaava ja monitaitoinen Suomi muuttuu pikkuhiljaa monivammaiseksi ongelmavaltioksi, jonka pelastajiksi tarvitaan filosofien ja urehilukonsulttien lisäksi myös kyliemme parhaita hitsareita, tai edes velmuja puujalkavitsien kertoja.2011-11-13 11.33.20

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Kun julkisuus iskee nopeasti ja lujaa

Olen viime aikoina tutkinut julkisuuden valokeilaan yllättäen joutuneita yrityksiä, yksilöitä  ja yhteisöjä. Pirulauta, pikatuomiot jaellaan somessa ja perinnemediassa villin lännen tyyliin: ensin syytetty hirtetään ja sitten selvitetään, oliko rosvo jo ehtinyt tekemään yhteisölle jotain pahaa?

Metodin etuna on, että todisteet voidaan kerätä ja tyylitellä jälkikäteen, jos kansalaiset tai lähiomaiset äityvät niitä vaatimaan. Sosiaalisessa mediassa todistelua ei tarvita, koska jahti kohdistu hetken haukottelun jälkeen uusiin syyllisiin.

Tuoreita putousleikin kohteita ovat julkkisfilosofi Himasen tutkimustyö, pamfletit ja kirjat. Nuorena väitelleen Pekka Himasen vanavedessä kölin alta vedetään hankkeen rahoituksesta “sivistyneesti” ja “ketään painostamatta” - Tekesin, Sitran ja Suomen Akatemian kanssa keskustellut pääministeri  Jyrki Katainen.

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Talvivaaran syntisäkki on luultua suurempi

20121027_095347KORHOLANMÄKI | Köröttelin autollani Kajaanista Sotkamoon, kun Kainunn YLE-alueuutisissa kerrottiin ELY-keskuksen poikkeuslupapäätöksestä: Talvivaara saa lorottaa lähes kaksi (2) miljoonaa kuutiota jätevettä etelään ja pohjoiseen.

Talviaara anoi 3,8 miljoonan kuution juoksutuslupaa, mutta valvova viranomainen halkaisi hakemuksen paineen alla puoleen.

Yllätyksekseni kuulin, että kaivosalueella on paljon luultua enemmän jätevettä. YLE:n mukaan sitä on 7 miljoonaa kuutiota! Laillisesti kaivos voi päästää puhdistettua vettä luontoon miljoona kuutiota vuodessa.

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Kajaanin Renforsinrantaan St1 bioetanolitehdas

Etsin kissojen ja koirien avulla myönteisiä uutisia metsäteollisuuden uudistumisesta. Sellupohjaisten biojalostamoiden perustamisesta on puhuttu 2000-luvun puolivälistä alkaen. Ensin näytti siltä, että metsäjätit Stora Enso (plus Neste) ja UPM ottavat tikkuviinan keittämisen omakseen, mutta kuvaan ovat tulleet myös energia-alan "pk-yritykset", jotka lähtevät liikkeelle nopeammin hiukan pienemmillä investoinneilla.

Suuret, satoja tuhansia tonneja valmistavien laitosten investointihaarukka on kymmenkertainen.

Tämän takia Storan Ja Nesteen kymmenien miljoonien pilottihankkeen jälkeen ei Varkauteen tullutkaan suurta täyden mittakaavan tehdasta.

On viisautta ajatella, että kaikki uudet start-upit aloittavat pieninä ja kasvavat vuosien saatossa suuremmiksi, jos tavaralle riittää kysyntää ja tekniikka pysyy näpeissä.
 

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Pienten osakeyhtiöiden tilintarkastus

Käytämme loviisalaista tilitoimistoa, vaikka toimimme kaukana palvelupisteestä (Sotkamossa). Yhteistyö on vaivatonta, vaikka Tiliässiin on matkaa lähes kuusisataa kilometriä. Toimijat ovat nuorekkaita ja tunnollisia, tietotekniikka on hallussa, joten tilitoimistopalvelujakin voi ostaa etäperiaatteella. Sain tänään alla olevan tiedotteen postilaatikkooni ja ajattelin, että aihe kiinnostaa Piksun lukijoita.

Loviisassa kolme auktorisoitua tilintarkastajaa
 

Siirtymäaika osakeyhtiöissä päättyi

Osakeyhtiöt eivät voi enää valita maallikkotilintarkastajaa, vaan tästä lähin on aina käytettävä hyväksyttyä eli auktorisoitua HTM- tai KHT -tilintarkastajaa.

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Mietteitä Madridin Gran Vialta

madrditourMinua kiinnostaa pienet asiat. Matkailua ei pidetä maassamme merkittävänä toimialana. Silti se lienee yksi maailman suurimmista bisneksistä.

Miksi me emme pidä sitä yhtä tärkeänä kuin nurkkiamme paskantavaa kaivosteollisuutta?

Matkailu työllistää ja tuottaa veromarkkoja Itä-Suomeen ja Lappiin. Tilastojen valossa Helsinki on kuitenkin selkeästi suurin ja kaunein matkailutulojen kerääjä.

Venäläisturisteilla ja ostosmatkailijoilla on valtava merkitys Kaakkois-Suomessa ja Kainuussa. Matkailupitäjä Sotkamo hyötyy päivittäin Kostamuksen alueelta tulevista rajanylitysvirroista.

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Kirjoitan näkymättömistä mahdollisuuksista

blindsquare

KUVA: Helge V. Keitel, Kuvakaappaus, Blindsqure (7.1.2012)

Kadehdin kirjoittajia, joilla on taito kertoa pienistä ja näkymättömistä asioista kiinnostavasti, yksityiskohtia unohtamatta. Heti kärkeen joudun selittämään, ettei näkövammaisten käyttöön tarkoitettu Blind Square ole pieni asia.

DI Ilkka Pirttimaan kehittämä Apple iPhone / iPad –sovellus on mielestäni suurempi, tärkeämpi ja hyödyllisempi kuin peliteollisuuden Angry Birds. Voitte olla vapaasti eri mieltä, mutta antakaa minun jatkaa.

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Sotkamossa yli 5 000 venäläisturistia

sotkamo_rus

KUVA: Helge V. Keitel, Sotkamo, Finland (7.1.2013)

Kainuu eli kauan metsästä, mutta Kainuun leivän isä Kajaani Oy:n jatkaja UPM katkaisi valot paperitehtaalta muutama vuosi takaperin ja nyt on tultava toimeen uusilla bisneksillä. Viime vuonna tapetilla oli surullisenkuuluisa Talvivaara. Juuri nyt 10 702 asukkaan pitäjä elää matkailusta. Tarkkaa lukua en tiedä, mutta vilkkaimpina aikoina Sotkamossa on muun muassa viitisen tuhatta venäläismatkailijaa.

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Mammuttihirsi Ylikiimingissä on Suomen suurin hirsirakentaja

20120909_154317b

KUVA: Helge V. Keitel, Ylikiiminki, Finland (9.9.2012)

Sahoista, mekaanisesta metsäteollisuudesta ja puurakentamisesta puhutaan vähän, vaikka ala työllistää osaajia arvoketjun alkutuotannosta rakentamisen viimeistelyyn asti. Emme me voi asua Lumia 920:ssa tai kenenkään muun valmistamassa älyluurissa, kun pakkanen paukkuu ja sudet ulvovat ulkona.

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Joulukuusi löysi osoitteensa

20121222_114838Mitä joulukuusi maksaa mallikylissä? Me saimme omamme tutulta kuusikauppiaalta 20 eurolla.

Kuusi on jo sisällä, oikealla paikalla, ja se koristellaan perinteisin menoin vasta huomenna.

Meillä on vieraita Oulusta, Tapiolasta, Meksikosta ja Maastrichtista.

-30 C pakkasessa riittää ihmettelemistä. Eihän siihen totu Erkkikään!

Ja pitihän se arvata, että saunan jälkeen nuoret houkuttelevat aurinkoon ja lämpöön tottuneet kieriskelemään lumihangessa.

Huskyllä ajeleminen Vuokatin rinteiden takana oli sekin mahtava elämys. Huikeita valokuvia auringonlaskusta.

Siniset ajatukset ovat näillä keleillä huipussaan.

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Maailmanloppu myy hyvin

2011-10-31 12.09.55

Kirjoitan sillä varauaksella, että huominen vielä on.

Jos Maya-kalenteriin on uskominen “huomista ei enää tule”: 21.12. tuntemamme boltsi on finito, Kaputt, loppu, ei mitään jää jäljelle… 

Sikäli mikäli näin ei tapahdu, päivitän blogiani viimeistään joulupyhien jälkeen. Elämä on silloin laiffii.

Kouluampumiset herättävät meissä voimakkaita tunteita. Traagisia tapahtumia, joita emme jaksa seurata, on kuitenkin jatkuvasti eri puolilla maailmaa.

Olemme turtuneet hätään ja väkivaltaan. Sitäkin pitää myydä annostellen. Amerikkalaiset ovat kehittäneet tragedioiden myynnistä menestyskonseptin.

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Kiinalainen Huawei rynnii Eurooppaan

laughing_helge_visualradio_digitalvillages_240Kiinalainen Huawei perustaa Suomeen sadan hengen tutkimuslaitoksen. Hieno homma! Toivotamme kiinalaiset tervetulleiksi.

Yhtiön Pohjois- ja Itä-Euroopan johtaja Kenneth Fredriksen arvioi, että Huawein henkilöstömäärä Euroopassa nousee pian 10 000.

Väkimäärä Euroopassa tuplaantuu Euroopassa 3 – 5 vuoden aikana. Työntekijöiden määrä saattaa nousta 7 000 henkilöstä jopa 14 000!

Nokian pois potkimat verkko- ja mobiiliosaajat ovat ulkomaalaisten tulokkaiden mielestä sekä halpoja että hyviä.

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Suhdanteet sahaavat karvaista lankkua vietäväksi

2011-08-30 10.53.45

KUVA: Helge V. Keitel, Iisalmi, Finland (2012)

Aikoinaan sahojansa polttaneita suhdannesahureita vähäteltiin, vaikka nykyään puhutaan radikaaleista ja destruktiivisista uudistajista (disruptive innovations). Sahateknologian kehitys vauhdittui, kun vakuutusrahoilla saatiin uudet raamit ja sirkkelit käyttöön. Tuottavuus parani, kun suhdanteet kääntyivät suotuisemmiksi?

Miten nyt uudistutaan, kun joka alalta vaaditaan eettisyyttä ja poliittista korrektiutta?

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Tennissukkavientimiehet ja myyntiemot kauppoja hieromaan

2011-09-03 14.15.58 1980-luvulla auringonlaskuntoimiala metsäteollisuus käynnisti kampanjana SUOMI ELÄÄ METSÄSTÄ!

Silloin savupiipputeollisuus miellettiin vanhanaikaiseksi, aikansa eläneeksi ja pölyttyneeksi.

Oli hienompaa rakentaa kauppakeskuksia, kylpylöitä, laskettelukeskuksia ja lomakyliä.

Kulutusjuhlaliikemiehet ja lainarahaa tyrkyttävät pankkiliikkeet päättelivät, että kuluttajat haluavat käyttää lisääntyvää vapaa-aikansa viihdeverstaissa, lomakeitaissa ja kauppakeskuksissa.

Niitä rakennettiin, joka niemeen ja notkelmaan. Rahaa sai maailmalta ja reaalivakuuksia ei tarvittu. Elettiin kuin viimeistä päivää.

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Rautaa rajoille ja maan uumeniin

nordautomation_osakuljetus

KUVA: Pauli Ojala, Nordautomation Oy, Kristiinankaupunki (25.9.2000)

Kaivosteollisuus on globaalia liiketoimintaa. Myös Suomessa toimivat kaivosyhtiöt ja malminetsintää harjoittavat yhtiöt ovat valtaosin ulkomaisessa omistuksessa. Kaivannaisalan kehittäminen käsittää myös kivialan, niin rakennuskivet kuin muut kiviainekset. Kaivannaisalan osaamisen ja ongelmanratkaisun kärjet ovat sovellettavissa lähes sellaisenaan kivialalle. Pohjoismaitten prosessiosaajat pystyvät toimittamaan 70 – 80 prosenttia maailman kaivannaisteollisuuden teknologiatarpeista:

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Uutta työtä kaivos- ja ympäristöhankkeista

 Nordautomation Oy on 1991 perustettu mekaanisen metsäteollisuuden tuote- ja projektitoimituksiin erikoistunut yritys. www.nordautomation.fi  Yritys siirtyi vuonna 1999 Carl Bennet Ab Lifco konsern iin, www.lifco.se

Metsäteollisuuden rajuista suhdannevaihteluista johtuen on yrityksen liikevaihto vaihdellut vuosittain noin 7-15 miljoona €, josta viennin osuus 30 - 70 prosenttia.

Vakiintuneeseen asiakaskuntaan kotimaassa on jo pitkään kuulunut mm. Algol, Finnforest, Stora Enso, UPM, Vapo, jne.

Nordautomation Oy:n markkinointi, tuotekehitys, suunnittelu, projektijohto ja hallinto sijaitsevat Kristiinankaupungissa, jossa toimii noin 20 henkilöä.

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Puurakentamisella uuteen nousuun Kymenlaaksossa

  Professori Pekka Heikkisen mielestä puurakentamisen kehittäminen vaatii palvelujen kehittämistä: ei riitä, että työmaalle tuodaan lautapino ja siitä sitten halki poikki ja talo pystyyn.

Kauppalehden tuoreessa OPTIO:ssa hehkutettiin metsäteollisuuden rakennemuutoksesta riutuvaa Kymenlaaksoa, joka hakee uutta potkua puurakentamisesta. 

Luin uutisen Sotkamon Nesteen Baarissa ja kotiin tultuani ryhdyin googlaamaan puuhankkeiden taustalla olevia toimijoita ja vaikuttajia.

Kirjoitin Kymenlaakson puurakentamisesta toisaalla aikaisemmin, mutta nyt aihetta on helpompi lähestyä, kun rakennemuutosalueen toimijat ovat tulleet näkemyksineen julkisuuteen.

Toivottavasti Kymenlaaksoon puurakentamisen hankkeet etenevät paremmissa merkeissä kuin liimapuu Kemijärvellä. Suurella kiireellä nämäkin pelastusoperaatiot on pantu pystyyn; tulos riippuu yrittäjien taidoista, tahdosta ja tietenkin markkinoiden valmiudesta tarttua tarjolla olevaan uuteen mahdollisuuteen.

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Nokian kuvahaku kertoo kaiken malliviidakosta

nokiapuhNokian menestymät-tömyyden salaisuus saattaa löytyä Google-kuvahaulla.

Malleja on vimmatusti ja kaikki ovat muunnelmia versioista, joista kukaan ei ole enää kiinnostunut.

Nokian tehtaat on viritetty tuottamaan yli sata miljoonaa puhelinta vuodessa.

Halpoja ovat, tuotanto pelaa, logistiikka toimii, mutta silti suomalaisvetoisia volyymikännyköitä myydään entistä vähemmän.

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Sain tänään ruskean kirjekuoren Juha Vahelta

omallarahalla

Sain tänään aitoa rahanarvoista postia Turusta. Paketista löysin kahden älykännykän kokoisen kirjan OMALLA RAHALLA Sijoittamisen haasteet 2010-luvulla.

Tietokirjailija Juha Vahella on useitten vuosikymmenien kokemus niin suomalaisyrityksistä kuin sijoittamisestakin.

KTT Jarkko Peltomäki työskentelee rahoituksen apulaisprofessorina Tukholman yliopistossa. Peltomäen tutkimuksia on julkaistu useissa kansainvälisissä lehdissä.

Sivut

Tilaa syöte RSS - Käyttäjän Helge V. Keitel blogi