Käyttäjän J.Vahe blogi

Poliitikkoja epäillään korruptiosta... Ihmisiä irtisanotaan... Onnettomuuksia, murhia, riehumista, roskaamista ja kaiken lisäksi vielä liian kuumaakin.

Newsweek-lehti meni pilaamaan monta hyvää otsikkoa ja monta hyvää depressiota. Suomi onkin maailman paras maa!

On aivan totta ja hyvä muistaa jokainen päivä, että Suomi on todellakin vauras maa, jossa vauraus on kohtuullisen tasaisesti jakautunut. Koulutuksemme on saanut paljon tunnustusta. Elämme harvaan asutussa, turvallisessa  maassa, jossa jokaisella on tilaa opiskella, tehdä työtä tai vaikkapa nostaa korvauksia yhteiskunnalta. Suomi on moneen kertaan todettu erääksi maailman vähiten korruptoituneista maista.

Miksi sitten alun otsikkojen luettelo, joiden tekemiseen itsekin olen osallistunut suurella innolla ja tarmolla, se myönnettäköön.

Ensinnäkin olen itsekin kritisoinut sanan "Suomi" käyttöä. Suomen ongelmat ovat vauraan teollisuusmaan ongelmia, omassa sarjassaan todellisia, mutta vähäpätöisiä hyvin monen köyhän maan rinnalla.

Toisekseen kritiikki ei ole minun mielestäni pohjimmiltaan irvistelyä nykyisyydelle vaan yritystä kantaa vastuuta tulevasta ja pyrkimystä taata hyvien asioiden säilyminen haasteista huolimatta.

Virasta pidätetty Turun osaamis- ja elinkeinotoimen apulaiskaupunginjohtaja Tero Hirvilammi vaatii Lounais-Suomen aluehallintovirastoa (aiempi lääninhallitus) tutkimaan työsyrjintää ja työpaikkakiusaamista Turun kaupungin johdossa.

Tämä on varmaankin uusin yllyke ja kiihoke kaikkien firmojen asettautua osaamis- ja elinkeinoystävälliseen Turun kaupunkiin. Ainakin valittaa osataan. Voiko kukaan kuvitella samanlaista julkista soppaa jonkin yksityisen yrityksen johdossa?

Alioikeus on tuominnut Hirvilammen päihtyneenä tehdystä leikkausta odottaneen liikuntavammaisen vaimonsa pahoinpitelystä. Vaimo ei ole yhtynyt syyttäjän vaatimuksiin, mutta soittoa hälytyskeskukseen ei saa tekemättömäksi. Nehän mokomat kai jopa nauhoittavat puhelut!

Edelleenkin työnantaja katsoo Hirvilammen toimineen sopimattomasti virkatehtävissään ja olleen silloin toistuvasti päihtyneenä. Sekä työnantajan käsityksistä että alioikeuden päätöksistä Hirvilammi on valittanut ja valitusten käsittely on kesken.

Puoluepolitiikkakin on tietenkin pelissä. Hirvilammi on demari ja hänen moitteidensa keskiössä oleva Turun väistyvä varsinainen kaupunginjohtaja Pukkinen kokoomuslainen.

Muutamia vuosia sitten luonnonsuojelujärjestö seurasi, miten Kannakselta kaadettiin puuta kosteikon varrelta ja tuotiin Suomeen metsäteollisuuden raaka-aineeksi. Asiasta nousi sellainen äläkkä, että hyvä, ettei puuntuotanto Venäjältä tyssännyt jo siihen paikkaan.

Valitettava tosiasia kuitenkin on, että metsää tuhoaa muukin kuin pelkästään Suomen metsäteollisuus, vaikka muuta ei julkisuudessa juuri mainitakaan.

Linkin kartassa on Venäjän metsäpalojen tämänhetkinen tilanne. Joku vuosi sitten Kannaksella metsäpaloa sammutettiin kuvan kaltaisella välineellä. Kuva on muuten peräisin suomalaisen antiikkiliikkeen sivulta.

Globaali kuva on toisenlainen. Siinä metsäpaloja on erityisesti Afrikassa.

Kaikesta tästä vaietaan ja eräs maailman luetuimmista kirjailijoista, Rowling on paheksunut suomalaisen paperin käyttöä kirjoissaan.

Paljon on suomalainen metsäteollisuus muninut tiedottamisessaan, mutta mitään Pro Patria -mitalia ei voi antaa suomalaisille ympäristönsuojelijoillekaan. Kun afrikkalaiset ja venäläiset polttavat metsiään piittaamattomuuttaan, asialle ei ilmeisesti voi mitään, mutta auta armias, jos suomalainen metsäfirma ottaa tikunkin puron varresta.

Syksyllä 2009 Piksu sai kirjoittajakseen saksalaisen Beiersdorf AG:n sijoittajasuhdetehtävissä työskentelevän Olli Turusen, josta tuli nopeasti Piksun luetuimpia kirjoittajia.

Tulos ei ole mikään ihme, sillä  kauppatieteiden maisterin tutkinnon suorittanut Turunen kirjoittaa kansainvälisestä taustastaan huolimatta selkeästi ja joskus suorastaan maanläheisesti. Kiitokset Ollille - ja myöhästyneet nimipäiväonnittelut

Tuollaista otsikkoa en mistään löytänyt. Jokainen kynnelle jo kyennyt etujärjestö urputtaa siitä, että jostain verojakin peritään.

21. 7. Porissa järjestetyssä ja MTV-3:n televisioimassa puoluejohtajien vaalitentissä kukaan ei suostunut kertomaan, mistä leikattaisiin.

Turun kulttuuripääkaupunkihanke maksaa 55 miljoonaa euroa. Onneksi 18 miljoonaa tulee valtiolta, ja niillä rahoilla ei ole mitään väliä, eihän.

Valtaosa rahoista kuitenkin jää turkulaisten maksettaviksi. Kesällä Turun terveyskeskuksessa on ollut SPR:n vapaaehtoisia avustustehtävissä. Kyseessä ei ollut mikään onnettomuustilanne, vaan terveyskeskuksen päivystys ei vain vetänyt. Tämä kuvastaa poliittisten päättäjien täydellistä kyvyttömyyttä tehdä yhtään mitään valintoja.

Silloin kun kuvan VR:n konepaja oli vielä konepajatoiminnassa, paikassa oli mukava käydä. Siellä toimittiin niin ison tekniikan parissa, että sen minäkin ymmärsin.

Kun VR:n konepaja siiirtyi kulttuurikäyttöön, media oli innoissaan. Minusta se on oire Turun taantumisesta. Tämä kaupunki nimittäin oli "kulttuuripääkaupunki" tuomiokirkon vihkimisestä vuonna 1300 seuraavat 500 vuotta ilman mitään "hankkeita".   

(Kuvan lähde: Wikipedia)

Paljon on puhuttu siitä, miten amerikkalaiset eläkerahastot omistavat Nokiaa. Todellisuudessa yhdysvaltalaisten omistuksessa on kaikkiaankin vain reilu kolmannes Nokiasta eikä kyseessä ollut tietenkään mikään yhtenäinen joukko.

Hallituksen sanotaan edustavan yhtiön osakkeenomistajia, mutta todellisuudessa hallitus omistaa vain 1.3 miljoonaa osaketta, jotka nekin on keskittyneet lähes kokonaan Ollilalle ja Kallasvuolle, joilla työsuhde on omistuksen peruste.

Institutionaalisilla sijoittajilla Nokian hallituksessa on käsittääkseni tosisiallisesti ainoastaan pari edustajaa. Ollilan ja Kallasvuon lisäksi hallituksessa on joukko muitten yritysten ammattijohtajia täydennettynä eräillä professoreilla. Eräänlaisena pisteenä i:n päälle on Finnairista jo viisi vuotta eläkkeellä ollut Keijo Suila.

Otsikon kysymykseen ei ole mikään pakko vastata, mutta suomalaisten usko Paavo Nurmen amatööriyteen, saunan, viinan ja tervan terveellisyyteen sekä Nokian erehtymättömyyteen ovat sen verran vahvoja, että asiaa kannattaa vääntää rautakangesta.

Kun Olli-Pekka Kallasvuon vuosipalkka lienee nykyään 4 miljoonaa euroa, voinee ajatella niinkin, että hänen oikeustieteelliset opintonsa ovat nykyrahassa 16 miljoonan euron arvoiset. Mikäli joku kuitenkin arvelee Suomen lakikirjan ulkoa pänttäämisen sopivan huonosti Nokian johtamiseen, Kallasvuolla on kyseenalainen koulutus.

1990-luvun alussa Kallasvuo vakuutti monen rahoittajan Nokian tulevaisuuden näkymistä. Mikäli Kallasvuo osaa esittää asiantuntijalle pätevää tekstiä, se ei tietenkään takaa hänen kykyjään esiintyä Nokia CEO:na mediaseksikkäästi.

Nokian johtoon Kallasvuo tuli Amerikan vastuualueelta, joka jo silloin oli ongelma. Siinä mielessä Kallasvuon aiemmat näytöt eivät olleet ihanteelliset. Kun itse näin

Kallasvuon ensimmäisen julkisen esiintymisen, mieleen jäi sekä yleinen kankeus että kysymys, miksi Amerikan myynnistä vastannut henkilö puhuu noin kankeaa englantia. Espanja tuskin on sen paremmin hallinnassa.

Suomalaisten suosimassa lomailumaassa Kreikassa on tavallista, että kesäisin lämpötila on yli 30 astetta. Suomalaisten kotimaassaan suosimassa saunassa on vielä paljon kuumempaa.

Viimeisen sadan vuoden aikana Suomessa lienee kolmasti ollut sellaiset helteet kuin tänä kesänä. Rakennusliitto vaatii nyt ulkotöihinkin hellerajaa.

En yhtään epäile, etteikö rakennustyö näillä helteillä olisi raskasta esim. asfalttia levitettäessä tai muoveilla suojatussa kohteessa, mutta kaikesta huolimatta rakennusliiton vaatimukset herättävät eräitä kysymyksiä:

- jo nyt lääkäri voinee tarvittaessa kirjoittaa sairaslomaa

- rakennusalankin lomat ajoittunevat nimenomaan heinäkuuhun

- työehtosopimukseen merkitty helleraja on jälleen yksi syy työnantajille käyttää järjestäytymätöntä työvoimaa

Tragikoomisinta rakennusliiton kannanotossa on vetoaminen kestomantraan eli ilmastonmuutokseen. Tällä hetkellä on vielä epäselvää, miten ilmastonmuutos Suomeen tulee vaikuttamaan. Jotkut epäilevät muutoksia Golf-virran kulussa, mikä viilentäisi Suomea. On myös arveltu, että atlanttinen ilmasto eli Brittein saarten sateisuus olisi tulevaisuuden ilmastotyyppi Suomessa.

Maailmanpankin tutkijat Justin Yifu Lin ja Sélestin Monga ovat kesäkuussa 2010 julkaisseet raportin taloudellisen kasvun tutkimisesta ja soveltamisesta talouspolitiikkaan. Tutkielma on jatkoa Maailmanpankin 2008 julkaistuun kasvukomission raporttiin, mikä raportti puolestaan kahden vuoden työn tuloksena nojasi moniin Maailmanpankin tutkimuksiin, joita oli tehty peräti 20 vuoden aikana.

Maailmanpankin toiminta tähtää osittain alikehittyneitten maitten aseman parantamiseen. Komission raportti on kuitenkin mielenkiintoista luettavaa minkä hyvänsä maan asukkaille tilanteessa, jossa a) Euroopan kasvu on hyytymässä ja b) eräät komission tutkimuskohteena olleet maat eivät elintasoltaan eroa mitenkään Euroopasta.

Komissio keskittyi 13 maahaan, joitten talous on kasvanut voimakkaasti yli 25 vuoden ajan toisen maailmansodan jälkeisenä aikana. Maat ovat Botswana, Brasilia, Kiina, Hongkong, Indonesia, Japani, Etelä- Korea, Malesia, Malta, Oman, Singapore, Taiwan ja Thaimaa. Kuten Lin - Mongan raportissa todetaan, voimakas taloudellinen kasvu ei mitenkään edellytä maalta suurta kokoa. Em. 13 maasta neljää voi pitää suurina, muutamia keskikokoisina ja esim. Maltaa suorastaan kääpiövaltiona, minkä lisäksi useammallakin maalla pinta-ala on perin rajoitettu.

Vuoden 2009 alussa sijoitin velkarahalla. Kun osingot olivat tulossa maksuun, sijoitin ne enkä ottanut enempää velkaa, vaikka jälkeenpäin ajatellen olisi kannattanut.

Kerron tästä julkisesti vasta nyt. Joku voi kutsua menettelyä jälkiviisasteluksi, mutta perimmäinen syy oli se, etten halunnut yllyttää. Velat pitää maksaa takaisin korkoineen ja tiesin oman, mutten lukijoitten maksukykyä. Selvästi kehotin ostamaan osakkeita, mutta lainasta en puhunut yhtään mitään.

Olen melko hämmentynyt eQ:n Hannu Angervuon neuvosta sijoittaa velkarahalla. Pari huomiota:

1) Osinkojen ja lainan koron erotus on niin pieni, että sillä erotuksella lainan takaisinmaksu kestää vuosikymmeniä

2) Firmojen kyvystä maksaa osinkoa tulevina vuosina ja osinkotulojen verotuksesta kukaan ei tiedä mitään, ei liioin tulevaisuuden kurssi- tai korkotasosta.

Jäitä hattuun, vaikka olisi kuinka kuuma. Suosittelen sijoittamaan vaikkapa tuohon - ilman velkarahaa.

Piksu kommentointimahdollisuus on palautettu. Vika liittyi yksittäiseen kirjoitukseen eikä sen ole todettu toistuvan muissa yhteyksissä.

Kaikissa uusissa kirjoituksissa on kommentointimahdollisuus. Pahoittelemme häiriötä.

Tuskin. Niin on pääteltävissä kaarinalaisten virkamiesten toimista ja aiheesta syntyneestä kohusta.

Kesähelteellä kaarinalainen isä rakensi 8-vuotiaalle tyttärelleen omakotitalon tontille leikkimökin, josta käsin tyttö alkoi myydä jäätelöä. Vain kaksi (2) tuntia paikallislehden uutisoinnin jälkeen Kaarinan kaupungin virkamiehet ryntäsivät paikalle. Tarvittaisiin rakennuslupa, ilmoitus elinkeinon harjoittamisesta, “ruokakaupassa” pitäisi tehdä terveystarkastus ja varmaan verottajakin jossain vaiheessa kiinnostuu. Mikä on yhtiömuoto, onko verotili ja onko alv-verovelvollisuus selvitetty.

Tasapuolisuuden nimissä minulla lienee velvollisuus toistaa tunnetusti hampaattomassa TS:ssä mainittu virkamiesten joustavuus. Lupien hinnoista voidaan erillisillä päätöksillä joustaa. Tämä “plussa” ei vain poista sitä, että virkamiehet (=aikuisia ihmisiä) touhuavat työaikanaan 8-vuotiaan leikkien perässä ja kunnan lautakunnankin pitäisi asiaan ottaa kantaa, siis 8-vuotiaan leikkeihin.

Virkamiehet ovat puolustautuneet sillä, että he vain noudattavat lakia. Ei virkamiehille ole tullut mieleen, että heidän velvollisuuksiinsa voisi kuulua raportoida ylöspäin, että laki on ns. poistoputkesta ja lainsäätäjät peräisin samasta paikasta.

Matti Vanhasen siirtyminen perheyritysten liiton toimitusjohtajaksi on luonut keskustelua lobbauksen rajoista. Olisi varmaan hyödyllistä selvittää, miten tosiasiallinen päätöksenteko poliittisen tai taloudellisen organisaation huipulla tapahtuu. Muodollinen päätöksentekohan on tarkoin laissa määritelty.

Kovin helppoa sellainen selvitystyö ei olisi. Taustaksi olisi varmaan syytä perehtyä bysanttilaiseen diplomatiaan, Rothschildien lähes näkymättömään yritysrakenteeseen sekä jesuiittojen ja laajemminkin katolisen kirkon toimintaan.

Olen suurimman osan työelämästäni lukenut erilaisia pöytäkirjoja, joissa on ollut äärimmäisen vähän mitään keskusteluja muistiinmerkittynä. Haastattelut eivät ole lisävalaistusta tuoneet. Kaikki ovat olleet ylen yksimielisiä, minkä lisäksi kukin haastateltava on aina ensimmäisenä keksinyt pyörän ja muuta tarpeellista.

Jotenkin minusta tuntuu, että talouselämä ei missään vaiheessa pohtinut sitä, kannattaako euro ottaa käyttöön Suomessa. Asiaa pidettiin talouselämässä itsestään selvyytenä ja ainoastaan liittymiskurssin yksityiskohdasta keskusteltiin. Ja kun talouselämän lobbaus alkoi euron puolesta, rivit sulkeutuivat lopullisesti - kabinettien ovihan oli koko ajan lukossa.

Piksu on jo pitkään julkaissut Sergion listan yhteydessä osakkeiden tunnuslukuja, jotka nyt on saatu paremmin näkyviin. Yläpalkin kohdassa “analyysit” aukeaa linkkejä, esim. “Oman pääoman tuotto” ja “Sergion tunnuslukuja 2“.

Oman pääoman tuotto -taulukon oikeassa sarakkeessa oman pääoman tuottoprosentti ROE on jaettu PB-luvulla, jossa puolestaan osakkeen kurssi on jaettu osakekohtaisella kirjanpitoarvolla (book value).

Tunnuslukuja 2:ssa on esitetty nettovelkaantumisaste eli gearing sekä toteutuneita että ennustettuja PE-lukuja. Samoin taulukossa on kevättalvella mielenkiintoiset osinkoennusteet. Tunnuslukujen käytöstä, ks. esim.

Pidemmälle ehtineille sijoittajille on vielä erikseen taulukko henkilöstöoptioista.

Taulukot on laatinut Seppo Sinisaari Sinisaari Consulting Oy:sta.

VVM:n Hetemäen väliraportissa todetaan seuraavasti:

”Ensivaiheessa olisi perusteltua tarkastella kriittisesti etenkin elintarvikkeiden ja ravintolapalveluiden kevennettyä verokohtelua. Osana yhtenäisempään verorakenteeseen siirtymisen tavoitetta tulisi ottaa huomioon, että työvaltaisten palvelualojen kevennetyn arvonlisäverotuksen kokeilusta saadut kokemukset viittaavat siihen, ettei kokeilua ole perusteltua jatkaa.”

Näin kirjoitetaan 21. 6., kun ravintoloiden alv laskee heinäkuun alussa 22 prosentista 13 prosenttiin. Uudistus teilataan siis jo ennen sen alkamista. Mihin perustuvat ”kokeilusta saadut kokemukset”?

VVM:n hallinnonala työllistää yli 12.000 henkilöä, joten on siellä ainakin työvoimaa suunnittella ees taas vaikka joka viikko. Ikävää vain, että yritysten pitäisi tällaisiin suunnitelmiin nojata, kuten myös esim. PS-säästäjien.

SDP:n puoluesihteeri Jungnerin arvio valtiotalouden tilasta ja kehittämisestä mm. ravintoloiden alv:n osalta on linkissä.

Sellainen vaikutelma syntyy lukiessa metsäteollisuuden tiedotetta:

"Metsätilasta maksettava metsätalousmaksu suosisi aktiivista metsänomistajaa. Metsätalousmaksun vähennysoikeus kytkettäisiin puunmyyntituloihin ja siitä maksettavaan veroon.

Kertyvät metsätalousmaksuvarat kanavoitaisiin metsäkeskusten kautta metsätalouden edistämistoimintaan kilpailuneutraalilla tavalla.

Metsänomistaja, joka jättää hakkuumahdollisuuksiaan käyttämättä, maksaisi täyttä metsätalousmaksua ja rahoittaisi näin metsätalouden edistämistoimintaa suhteellisesti suuremmalla osuudella kuin aktiivinen metsänomistaja."

Itse olen alusta asti vastustanut puunmyynnin verottamista ja kannattanut vanhaa metsän kasvuun perustuvaa verotusta.

On vain niin, että kun kuusitukki kasvaa sata vuotta, metsäverotustakaan ei kannattaisi muuttaa parin vuoden välein.

Mikä pahinta, olen aina ollut köyhä ja tulen aina sellaisena pysymäänkin. Lohdutuksen tuo toisaalta se, että jo pelkästään Suomessa minulla on 900.000 kollegaa ja koko EU:n alueella peräti 120 miljoonaa kohtalotoveria.

EU on nimittäin ottanut käyttöön uudet köyhyyden kriteerit. Jos yhdeksästä kriteeristä 3-4 täyttyy, ihminen on köyhä.

Katsotaanpa omaa köyhyyttäni.

- Kodin lämmitys. Etenkin makuuhuoneen pyrin pitämään alle 20-asteisena kaukolämmityksenkin piirissä. Kesällä se tosin ei onnistu ilman ilmastointia.

- Viikko lomaa poissa kotoa. Mielestäni meillä köyhilläkin on oltava asunto, jossa viihtyy. Syitä matkustushaluttomuuteeni on monia, mutta mainittakoon vaikkapa pelkästään se, että perheen lemmikit viihtyvät parhaiten tuttujen ihmisten seurassa ja lemmikkien kanssa matkustaminen on taasen hankalaa.

- En aja autoa, joten mielestäni en voisi sitä oikein faktisesti omistaakaan. Koska kuitenkin omistan autotalliosakkeen, on nimeni verottajan takia yhden auton paperissa.

Merkille pantavaa on se, että aiemmin köyhyyteni oli vieläkin ankarampaa.

Kun laski yhteen Pekkarisen ja Väyrysen ennakoidut äänimäärät Kepun puoluekokouksessa, saattoi olettaa Pekkarisen voittavan. Kepun valitsi kuitenkin eläkeikäisen politiikan kehäketun (mutta myös kehäraakin) Pekkarisen asemesta Kiviniemen, jolla on poliitikoksi ainakin yksi erinomainen piirre. Kukaan ei tunnu tietävän hänestä mitään.

HS:n pol. toimituksen esimies erehtyi, kun väitti kepun natisevan liitoksistaan. Pekkarisen ja Väyrysen kannattajat nimittäin pysyisivät ruodussa vaikka valituksi olisi tullut Kauko Juhantalo. Juhantalo tai Pekkarinen eivät vain kelpaisi äänestäjille. Kiviniemi voi kelvatakin, joten vaaleihin aletaan syksyllä valmistautua tosissaan muissakin puolueissa.

Tiina Helenius Handelsbankenin Turun Linnankadun konttorissa

Handelsbankenin pääekonomisti Tiina Helenius alusti Naantalissa 9.6.2010 maailmantalouden näkymistä.

Suurimmassa osassa esitystään Helenius keskittyi Eurooppaan ja nimenomaan euroalueeseen, jonka tilaa hän kuvasi "aneemiseksi". Euron kriisi ei ole millään tavalla ohi, kun tukipaketista huolimatta Kreikan luotot hinnoitellaan edelleen huomattavasti kalliimmiksi kuin esim. Saksan valtionlainat.

Ongelmien perimmäisenä syynä Helenius pitää sitä, että jo finanssikriisin alkaessa 2007 G7-maat olivat raskaasti velkaisia. Finanssikriisin aikaiset elvytystoimet ja äskettäinen Kreikan tuki herättävät markkinoilla epäluottamusta siihen, voidaanko ja halutaanko Etelä-Euroopan heikkoja kansantalouksia tukea riittävästi. Asiaa ei mitenkään paranna kehittyneitten maitten ikärakenne, jolloin terveydenhoitomenot kasvavat ja huoltosuhde heikkenee.

Rahaliiton ongelmana Helenius näkee sen, että Välimeren heikot kansantaloudet saattoivat pitkään ottaa velkaa halvalla korolla juuri yhteisvaluutan takia. Likviditeetin nousu kohdistui rakentamiseen, nosti palkkatasoa tuottavuuteen verrattuna, jolloin kilpailukyky heikkeni. Samaan aikaan Saksa jopa lisäsi omaa kilpailukykyään.

HS:n Saska Saarikoski on tehnyt 4.6.2010 jo laajasti kiitetyn haastattelun maanpuolustuskorkeakoulun professorista Aki-Mauri Huhtisesta.

Kuten Saarikoski toteaa, evl ja FT Huhtinen on poikkeuksellinen sotilas.

Ensinnäkin Huhtinen ymmärtää “syntymäpäiväsankariin” Mannerheimiin liittyvät ristiriitaisuudet.

Eniten huomiota ovat kuitenkin saaneet Huhtisen laajasti esittämät näkemykset, joista poimin vain pari muotoilua:

Talvisodan taistelumoraalin takasi 1920 - 1930-lukujen yhteiskunnallinen eheytyminen, joka teki Suomesta sen köyhillekin kansalaisille puolustamisen arvoisen maan.

Nykyaikaa Huhtinen arvioi: “Mutta jos saamme jatkuvia esimerkkejä siitä, että yritysjohtajat ajavat vain omaa etuaan, kansalaiset alkavat miettiä, miksi minä sitten uhrautuisin.”

Omasta puolestani lisäisin, että yritysjohtoa parempaa esimerkkiä tuskin on tarjonnut vaikkapa nykyinen pääministerimme Matti Vanhanen.

Ylläolevaan nojaa kepu ja sen mukanako koko Suomi? (BKT:stä 1,2 % verran)

Maatalousministeri Sirkka-Liisa Anttila on ehdottanut ympäristöministeriön lakkauttamista ja sen rippeitten liittämistä Maa- ja metsätalousministeriöön eli MMM:öön.

Minusta ajatus on erinomaisen kannatettava. Sellaiset ylen vähäpätöiset pikku detaljit kuin maapallon ilmastonmuutos, valtamerien tila ja kaupunkien kaavoitus voidaan vallan hyvin hoitaa entisen sikatilan emännän vasemman käden sivubisneksenä.

Ainoa mahdollinen ongelma Anttilan ehdotuksessa on se, että hän kuten kaikki muutkin poliitikot on aivan liian vaatimaton.

...ovat sanat, jotka saavat minut ns. poistamaan varmistimen. Syynä on se, että olen kuullut nuo sanat jo liian monta kertaa aiemminkin:

- 1980-luvun lopussa vahvan markan politiikka oli ehdottomasti ainoa vaihtoehto. Kun markka 1990-luvulla devalvoitiin kahteen kertaan, sekin oli ainoa vaihtoehto (saattoi muuten ollakin…)

- Aikoinaan oli ainoa vaihtoehto, että viime kädessä Suomen valtio takasi säästöpankkiryhmän velvoitteet. Säästöpakkiryhmän päästäminen konkurssiin ei ollut mahdollista. Kun ryhmä sitten vähän myöhemmin teurastettiin muutaman muun pankin ollessa haaskanjaolla, sekin lienee ollut ainoa vaihtoehto.

- Nyt olemme kuulleet, että Kreikan tukeminen tapahtuneessa muodossa oli ainoa vaihtoehto. Siihen nähden tuntuu peräti hämmentävältä lukea ilmeisen asiantuntevaa kirjoitusta, jossa sanotaan, että valtioitten tavallisiinkin lainoihin vaaditaan vakuudet.

On erikoista, että juuri nyt kun euroalue on luvannut tiukentaa julkista taloudenpitoaan, luottoja ruvetaan myöntämään vakuudettomasti.

Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan toimitusjohtaja Rami Aarikka vastaanotti Piksu-tunnustuksen.

Vuodesta 2007 lähtien maailma on joutunut jatkuvasti vastaanottamaan huonoja talousuutisia. Piksu haluaa tuoda esille sen, että erityisesti suhdannekäänteessä talouden toimijoilla tulee olla rohkeutta, näkemystä ja tahtoa menestyä. Lisäksi talouselämä tarvitsee aina positiivisia esimerkkejä.

Perustelut: Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy on 15 toimintavuotensa aikana löytänyt kasvavan markkinaraon ja oman kuluttajakuntansa persoonallisilla tuotteilla, jotka poikkeavat alan suurten yritysten standardituotteista. Esimerkkinä voi mainita vaikkapa ainoat Suomessa valmistetut keliaakikoille sopivat oluet.

Vuonna 1995 perustetun yrityksen kasvu on ollut voimakasta. Vuonna 2006 liikevaihto oli 6,8 miljoonaa ja viime vuonna 16,3 miljoonaa voiton ollessa 2,6 miljoonaa euroa.

Ajatus ei ole uusi, mutta sen tämänkertainen esittäjä tulee hieman yllättävältä taholta. Lause on eläkkeellä olevan metsäteollisuusjohtaja, DI Pekka P. Rantalan muistelma- ja mietekirjasta “Noususta syöksykierteeseen“, joka jättää lukijaan hämmentyneen vaikutelman monellakin tavalla.

Pekka Rantalan lähtökohdat olivat vaikeat. 1934 syntyneen pojan molemmat vanhemmat kuolivat jatkosodan aikana. Kuolettavasti haavoittuneen isän kohtaaminen sotasairaalassa jätti lähtemättömän vaikutuksen kymmenvuotiaaseen poikaan.

Vanhempien kuoltua sukulaiset ottivat Pekan ja hänen sisaruksensa huostaan niin, että sisarukset asuivat ajoittain eri paikkakunnilla. Vanhempien kuoleminen ei kuitenkaan estänyt Pekka Rantalaa menestymästä. Hän kirjoitti ylioppilaaksi 1953 ja valmistui DI:ksi kuusi vuotta myöhemmin. Opiskeluaikoinaan Rantala oli paperitehtaalla monissa duunarin tehtävissä. Kokemuksesta on ollut johtotehtävissä periaatteellista hyötyä, minkä lisäksi Rantala paperikoneitten vientitehtävissä ollessaan katsoi ainakin kerran yksikertaisimmaksi ratkaisuksi huoltaa itse asiakkaan konetta.

Ihmisellä on sellainen vika, että ollessamme jonkun kanssa eri mieltä pidämme häntä usein vähintäänkin tyhmänä. Kannatin aikoinaan　Suomen liittymistä EU:hun, mutta minua vaivasi silloin sama asia kuin nykyäänkin, Keijo Korhosen vastustus.

Minä en EU:ta pahemmin tunne, mutta pidän Korhosen sanat mielessäni

(Tähän asti teksti julkaistu KL:ssä tasan vuosi sitten.)

Korhonen ei ole mielestäni kovin analyyttisesti näkemyksiään perustellut, mutta voisi kuvitella seuraavien tekijöitten olevan mukana:

Olen pitkin hampain ja happamin mielin julkaissut uutispoiminnoissa joukon metsäteollisuuden lobbauksia siitä, miten Suomi tarvitsee ensi hätään muutaman ydinvoimalan lisää tuottamaan sähköä yhä vain suuremmalle määrälle kookkaampia paperikoneita, joitten energiatehokkuus ei kaiken muun kehittyessä kehity yhtään minnekään. Kysyin kommenttia pankin metsäteollisuusanalyytikolta, mutta eihän sellainen tunnetusti aiheestaan mitään tiedä.

Oman käsitykseni mukaan suunnan pitäisi olla selvä, mutta aikataulu ei ole. Muistelen muutaman vuoden takaista CNBC:n veteraanitoimittajan haastattelua, jossa hän yritysostojen erityisasiantuntijalta Jukka Härmälältä kyseli paperin tulevaisuudesta.

Molemmat miehet olivat liikuttavan yksimielisiä siitä, että kaikki internetistä löytyvä pitää tulostaa printterillä ja näin paperinkulutus sen kuin kasvaa.

Olen kuullut urbaaneja legendoja 50-vuotiaista valtion virkamiehistä, jotka printtaavat sähköpostinsa, mutta 15 vuoden kuluttua se sukupolvi on jo eläkkeellä.

Nyt kuitenkin annan puheenvuoron Metsäteollisuus ry:n kannoista poikkeaville näkemyksille, joita on Metlasta esittänyt VTT Lauri Hetemäki.

Ilkan haastattelu

N. Y. Timesin mukaan 8 suurpankkia tutkitaan mm. harhaanjohtavan tiedon antamisesta luokituslaitoksille. Pankit ovat Goldman Sachs, Morgan Stanley, UBS, Citigroup, Credit Suisse, Deutsche Bank, Crédit Agricole ja Merrill Lynch, jonka omistaa nyt Bank of America.

Lähde

Sanontoja (uudempaa kansanperinnettä, kerätty Turussa 11.5. 2010:

“Parempi omat varat väärin kuin yhteinen vakuusrahasto vaaraan”

“Hullu mies Huittisista. Syö enemmän kuin tienaa, vaikka vakuusrahastosta saisi ilmaisen lounaan.”

“Ei vakuusrahasto pankkia kaada” [vaan kansantalouden, latojan lisäys].

KL:n uutisblogi tarjosi ilmeisesti jonkinlaista kansanvalistusta euromaitten ja IMF:n 750 mrd:n euron tukipaketista rinnastamalla sitä pankkien yleisötallettajille myönnettyyn 50.000 euron talletusten vakuusrahaston suojaan.

Vertaus on ainakin siinä mielessä onnistunut, että molemmissa tapauksissa kysymys on markkinataloudelle täysin luonnottomasta, perverssistä ilmiöstä, joka sotii kaikkia tuoton ja riskin perusperiaatteita vastaan.

Ensinnäkin 50.000 euron talletustakuu (jota vieläpä on suunniteltu nostettavaksi) on omituinen ratkaisu. Voi olla eurooppalaisen hyvinvointiyhteiskunnan periaatteiden mukaista, että esim. työttömyyskorvaukset ja sosiaalituet maksetaan yhteiskunnan pussista toistamiseen tilanteessa, jossa talletuspankki ei pysty talletuksia maksamaan.

50.000 euron talletus yhtä henkilöä ja yhtä pankkia kohti on kuitenkin sellainen summa, jolla ei ole yhtään mitään tekemistä kansalaisen perustoimeentulon kanssa.

Välimeren alueen euromaat ovat laiminlyöneet euron vakaussopimuksen ehtojen noudattamisen koko sen ajan, kun euro on ollut olemassa. Tämä on tapahtunut ilman, että epäkohdasta on edes keskusteltu julkisuudessa pahemmin, saatikka että sillä olisi ollut joitain seurauksia eli sanktioita.

Nyt markkinat ovat tehneet sen, mitä euroalue on pidättäytynyt tekemästä. Euron etuna pidettiin sen syntyvaiheessa valuutta-alueen laajuutta, mutta silloin ei otettu huomioon sitä, että markkinat voivat valuutan lisäksi noteerata myös valtion velkakirjoja ja niitten korkoa. Etenkin Kreikan valtionlainojen korot ovat olleet huomattavan korkeat jo kauan.

Kun markkinat ovat pakottaneet euromaat toimiin, voi kysyä, onko tällainen markkinoihin jälkikäteen reagoiminen järkevää. Mieleen tulee tarina pikkupojasta, joka piti sormeaan murentuvan padon reiässä. Pikkupojasta tuli kylläkin sankari, mutta tarinat ovat tarinoita ja tosiasiat ovat tosiasioita.

IMF:n tämänhetkiset resurssit lienee käytetty loppuun Kreikan tukemisessa. Euromaissa on kauhisteltu Kreikan tuen nopeaa kasvua. Kreikka on kuitenkin pieni maa Iberian niemimaahan verrattuna.

Jos kriisi leviää Iberian niemimaalle (ja sitten Italiaan), resurssit loppuvat kesken ja edessä on se vaihtoehto, joka nytkin olisi olemassa: valtionlainojen uudelleenjärjestely.

Vanhan Rauman idylliä. Tekstissä mainittu kokous pidettiin Raumalla toisessa paikassa.

Murrekirjailijat Hj. Nortamo ja Tauno Koskela ovat pyrkineet välittämään muille suomalaisille kuvaa Raumasta.

Käytetty murre ( “giäl”) ei juuri muille avaudu, mutta jos avautuisi, kävisi ilmi, että raumalaisissa on “klookuja” ominaisuuksia. Ruotsiksi “klok” saattaa tarkoittaa viisasta, mutta Raumalla klooku tarkoittaa lähes päinvastaista.

Olin keväällä Raumalla klookussa yhtiökokouksessa. Klookussa, koska paikalla ei ollut kukaan hallituksen jäsenistä eikä edes kyseisen tilivuoden isännöitsijää, koska isännöitsijä oli vaihtunut. Kokouksessa esitettiin myös tavallisen klooku väite, että hallituksen jäsenen asiamies voisi yhtiökokouksessa puoltaa vastuuvapauden myöntämistä hallitukselle.

Arjasmaa & Kuhasen kirjassa Asunto-osakeyhtiölaki, kommentaari sanotaan kuitenkin sivulla 174: “Esteellisyyssäännöksiä ei voi kiertää asiamiestä käyttämällä.” Hallituksen vastuuvapaudesta päätettäessä hallituksen jäsenen hallitseman yhtiön asettama asiamies on siis jäävi.