Skip to main content

Käyttäjän Matti Miettunen blogi

YIT – torjuntavoitto vaikeissa olosuhteissa

Käyttäjän Matti Miettunen kuva

YIT:n yhtiökokous pidettiin Finlandia-talossa 10.3.2010 klo 13:00 alkaen. Paikalle oli saapunut 724 osakasta edustaen reilua 57,2 miljoonaa osaketta (45,0 % kaikista äänistä). Yleisö suosio testasi seminaarisalin kapasiteetin mutta lievän järjestelyn jälkeen istumapaikka näytti löytyvän kaikille. Toimitusjohtaja Juhani Pitkäkoski sukkuloi tapansa mukaan yleisön joukossa ennen kokousta ja vastaili kysymyksiin, hymyssä suin.

Vuotta aikaisemmin pidetyssä yhtiökokouksessa oli vakavat tunnelmat. Maailman talous oli syöksylaskussa, rahoitus täysin jäissä ja Venäjän rakennusprojektien pelättiin kaatavan koko YIT:n. Osakkeen kurssi oli 4,30 euroa. Nyt osakkeen kurssi oli 17,40 – nousua reilut 300 %:a. Kärsivälliset osakkeensa pitäneet ja rohkeat ostajat on palkittu ruhtinaallisesti. Henrik, Georg ja Karl-Gustav Ehrnroothin Structor S.A. osti itsensä YIT:n suurimmaksi omistajaksi 14,7 miljoonalla osakkeella. Helmikuussa 2010 Structor kevensi salkkuaan myymällä YIT:n osakkeita vajaalla 20 miljoonalla eurolla, noin 10 %:lla kokonaisomistuksesta.

Vuoden 2009 luvut esiteltiin:

- Liikevaihto putosi 12 %:a 3 452 miljoonaan.
- Liikevoitto putosi 36 %:a 166 miljoonaan.
- Tilauskanta putosi 14 %:a 2 774 miljoonaan.
- Osinko putosi 20 %:a 0,50 eurosta 0,40 euroon.

Miksi hallituksen puheenjohtaja Henrik Ehrnrooth kuitenkin kehui yrityksen johtoa ja koko yrityksen ketteryyttä?

- Liikevaihto kasvoi 18 %:a vuoden viimeisellä kvartaalilla (Q3/Q4 2009)
- Liikevoitto kasvoi 31 %:a vuoden viimeisellä kvartaalilla (Q3/Q4 2009)
- Tilauskannan pienentyminen loppui vuoden viimeisellä kvartaalilla
- Koko vuoden operatiivinen kassavirta oli investointien jälkeen 211 miljoonaa positiivinen. Konsernin nettovelat pienenivät 146 miljoonalla eurolla.
- Vuonna 2009 vaihdettiin toimitusjohtaja ja valittiin uusi “tiimi” johtoon,  “kokeneista YIT:n veteraaneista”.
- Hallituksessa vaihtui puheenjohtaja ja valittiin 3 uutta jäsentä

Yritys jarrutti voimakkaasti kun rakentaminen pysähtyi ja siirsi fokuksen heti kassavirtaan, erinomaisilla tuloksilla. Ratkaiseva ero kilpailijoihin nähden oli kuitenkin YTI:n kaasupolkimen käyttö nopeasti jarrutuksen jälkeen. Näin ketterää johtamista ja erinomaista yhteistyötä hallituksen ja toimivan johdon välillä näkee harvoin. “Meillä on hyvä balanssi strategisen suunnittelun ja taktisen suunnittelun välillä”. Vuorineuvos Reino Hanhinen sai erikoismaininnan hallitustyöstään ja pitkän kokemuksen tuomasta näkemyksestä “Kiitos, Reiska”.

Nopean reagoinnin ansiosta yritys vahvisti markkinaosuuttaan Suomessa noin 50 %:iin “omaperusteisten” asuntojen myynnistä. Asuntoaloituksia lisättiin jokaisella kvartaalilla. Myymättömien asuntojen määrä on pysynyt vakiona, noin 1000 asunnossa. Suomen rakennustoiminnan osuus liikevaihdosta oli 29 %:a ja liikevoitosta 41 %:a.

Venäjällä yritys teki loppuun ne 4 000 asuntoa, jotka olivat työn alla. Maine yrityksenä joka tekee lupaamansa loppuun asti on arvokasta pääomaa tulevaisuudessa. YIT on innovoinut Venäjän asuntokauppaan uusia rahoitusmalleja yhdessä Sberbank:in ja Nordean kanssa. YIT:llä ei ole rahoitusriskiä näissä malleissa.

Venäjällä tehdään edelleen suurin osa asuntokaupasta käteisellä ja asunnot ostetaan usein puolivalmiina “aihioina”, jotka jokainen sisustaa ja varustaa oman makunsa mukaan. YIT ohjaa omalla myynnillään kauppaa lähemmäksi valmiiksivarusteltujen asuntojen tasoa. Venäjän asuntovarantoa saatiin pienennettyä 1 931 asunnolla. Myynnissä olevia asuntoja oli vuoden lopussa 3 603 kpl. Uusien rakentaminen pääsi vauhtiin viimeisellä kvartaalilla jolloin aloitettuja asuntoja oli  567 kpl. Kansainvälisten rakentamispalvelujen osuus liikevaihdosta oli 10 % ja liiketappio 17,8 miljoonaa euroa. “Venäjälle emme myyneet tappiolla mutta Baltiassa myimme varaston tyhjäksi, tappiollakin”. Venäjän asiakassegmentti on venäläisten itsensä määrittelemä “economy” ja “economy plus”.

Kiinteistö- ja teollisuuspalvelut toi yritykselle 61 %:a liikevaihdosta ja 59 %:a liikevoitosta. Vuosi sitten epäiltiin yrityksen kykyjä ostaa ulkolaisia palveluyrityksiä Keski- ja Itä-Euroopasta ja saada kaupat kannattaviksi. Yrityskaupat ja ostettujen yritysten fuusiointi on sujunut erinomaisesti ja uusia ostokohteita katsotaan Keski-Euroopasta. Esimerkiksi Saksassa tämän sektorin markkinajohtajan markkina-osuus on noin 1 prosentti. Pirstaloituneet markkinat antavat  hyvän mahdollisuuden kasvulle tulevaisuudessa. Saksan palvelutoiminnan markkinoiden koko on noin 30 miljardia.

YIT on siirtänyt nyt painopisteen kannattavaan kasvuun. Liikevaihtoa halutaan lisää ja oman pääoman tuotto halutaan saada viimevuoden 10 %:sta takaisin 20 %:iin ja yli. “Hävettää esitellä tällaista sidotun pääoman tuottoa” sanoi Pitkäkoski, hallituksen puheenjohtajan lohduttaessa painottaen erittäin vaativia olosuhteita. Liiketoiminnallista ketteryyttä ja nopeaa reagointia tarvitaan jatkossakin. Kustannusrakennetta on trimmattu suunnitelmien mukaan.

Vanha halllitus valittiin uudelleen, Gran ja Herlin olivat estyneitä saapumaan kokoukseen. Kokousyleisö piti halllituksen koostumusta ja kokemusta erinomaisena. Yhtiön johdolle ja noin 250 avainhenkilölle sovittiin vanhan optiojärjestelmän sijaan osakepohjainen palkitsemis- ja sitouttamisjärjestelmä. Osakkeita on varattu tähän maksimissaan 750 000 osaketta per vuosi. Yrityksellä on jo omia osakkeita kolmen vuoden tarpeisiin. Tämä hyväksyttiin vähäisin soraäänin. Hallitus lupasi ettei palkitseminen tapahdu “kevyin perustein”. Tärkeimmät mittarit tulevat olemaan liikevaihdon kasvu ja sidotun pääoman tuotto.

Osakeannille ja omien osakkeiden hankinnalle saatiin hyväksyntä yritysostoihin ja henkilöstön palkitsemiseen.  Osakkeet voidaan myös myydä tai mitätöidä. Mikäli osinkoverotusta kiristetään, saattaa käydä niin että omien osakkeiden osto ja mitätöinti yleistyy.

Savonlinnasta saapunut delegaatio kritisoi suunitelmia rakentaa vapaa-ajan asuntoja Nälkälinnan herkkään maisemaan. Kuutiin pitkä alustus muttei varsinaisia kysymyksiä. Pitkäkoski totesi hankkeen olevan työn alla.

Kuluvalle vuodelle ohjeistetaan, että liikevaihto kasvaa ja tulos ennen veroja kasvaa merkittävästi. Tämä toistettiin useamman kerran.

Kokoustarjoilu tapahtui ennen kokousta ja koostui bageleistä, kahvista ja erinomaisesta smoothie-juomasta. Konsultti kiittää.

Konsultilla on ollut salkussa YIT:tä jo pitkään. Osa lisäostoista tuli ajoitettua optimaalisesti. Nyt olen keventänyt hieman (noin 25 %:a) vaihtamalla osan YIT:n osakkeista UPM:n osakkeisiin suhteella yhdellä kaksi + hivenen käteistä. YIT on edelleen vähintäänkin pitämisen arvoinen paperi. Kokoushetkellä osakekurssi 17,40 e.

YIT:n riskeinä voidaan nähdä korkotason huomattava nousu ja ostajien ostovoiman järkkyminen esimerkiksi työttömyyden takia. Venäjällä näyttävät fundamentit huomattavasti paremmilta kuin ennen ja Baltiassakin on näkyvissä elpymistä toimitila- ja hotellirakentamisessa. Yrityksellä on hyvät eväät menestykseen jatkossakin.

Kriittisiä näkemyksiä suomalaisen rakennusteollisuuden näkymistä ja asuntojen hinnoittelusta yleisemminkin löytää esimerkiksi KTT Peltomäen blogista www.piksu.net/artikkeli/ernroothit-myiv%C3%A4t-yitt%C3%A4-helmikuussa-suomen-asuntokuplan-huippu-l%C3%A4henee.

Kirjoittaja toimii liikkeenjohdon konsulttina Delta Freight Oy:ssä www.deltafreight.fi.

BRIC vai STUPID?

Käyttäjän Matti Miettunen kuva

Viimeisten vuosien mantrana on ollut ettei sijoitus voimakkaasti kasvaviin BRIC-maihin eli Brazil, Russia, India and China, voi mennä pieleen. Sijoittajat ovat noudattaneet neuvoa ja kasvavien talouksien rahastoihin ja etf:iin on virrannut rahaa ovista ja ikkunoista.

Eurooppa on nyt havaittu suureksi mahdollisten luottotappioiden keskittymäksi. Kun Dubain luotto-ongelmilla saatiin psyykattua markkinat laskuun muutama kuukausi sitten, on nyt löydetty lisää riskejä Kreikasta, Espanjasta ja Portugalista. Jotta sijoittajille saataisiin hyvä muistisääntö, on ongelma-alueen maiden nimiä yritetty lyödä milloin miksikin lyhenteeksi... Konsultti ehdottaa muistisäännöksi STUPID-maita eli Spain, Turkey, UK, Portugal, Italy and Dubai.

Pitäisikö tässä nyt panikoida ja myydä kaikki, ennen kuin STUPID-maat menevät kaikki konkurssiin ja peli on lopullisesti menetetty?

Todellisuudessa velkaantumisen ei pitäisi olla mikään uutinen markkinoille. Kun kansantaloudet supistuvat ja samalla elvytetään voimakkaasti, käy helposti kuin hullulle miehelle Huittisista: sitä syö enemmän kuin tienaa.

Valtioiden velkaantuminen on pitkän aikavälin ongelma ja suurin pitkällä aikavälillä kasvua rajoittava tekijä G3-alueella (US, EU, JP). Kuitenkaan itse velkaantumisessa ei ole mitään uutta tai merkittävää tapahtunut viimeisten viikkojen aikana Kreikkaa lukuunottamatta. Kreikka ilmoitti laskeneensa väärin oman velkaantumisasteensa ja reilun 7 %:n velka suhteessa bruttokansantuotteeseen olikin reilut 12 %:a. Samalla käynnistettiin spekulaatio Kreikan sulkemisesta euro-alueen ulkopuolelle ja euro heikentyi huomattavasti.

Valtioden velasta ja velan kasvuvauhdista löytyy hyvä graafi osoitteessa http://blogs.reuters.com/macroscope/2010/02/05/deficits-and-debts-made-clear/ .

Itse pidän euron heikentymistä hyvänä uutisena Euroopan taloudelle. Vapaasti heikentynyt dollari on syönyt eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä vientimarkkinoilla. Nyt lähestytään terveempää tasoa suhteessa dollariin eikä Yhdysvallat pysty ostamaan kilpailukykyä “devalvoimalla”.

Piensijoittajan ja osakesäästäjän on turha panikoida näiden makrotalouden otsikoiden takia. Elvyttäminen maksaa ja velat lankeavat joskus maksuun, mutta kokonaisten valtioiden konkurssi on uhkana aika kaukana. Nyt kannattaa pysyä mikrotalouden tasolla ja katsoa yritysten julkistamia tuloksia, ehdotettuja osinkoja ja tulevaisuuden näkymiä. Suomalaiset yhtiöt ovat pääosin ylittäneet odotukset osinkoehdotuksillaan. Jos ja kun osinkoehdotukset heijastavat yhtiön hallituksen uskoa tulevaisuuden talouskehitykseen, näyttää tilanne huomattavasti vuoden takaista paremmalta.

Useampi blue chip –yritys tarjoaa nyt 4-6 %:n osinkotuottoa. Pidän näiden osakkeiden omistamista hyvänä vaihtoehtona reilusti alle prosentin tuottoa tarjoavalle korkotalletukselle. Osingot saa tililleen huhti-toukokuussa eli holdari ehtii ottaa kotiin kahdet osingot seuraavan 14-15 kuukauden aikana.

 Kirjoittaja toimii liikkeenjohdon konsulttina Delta Freight Oy:ssä http://www.deltafreight.fi

Osakesijoittajan vuosi 2009

Käyttäjän Matti Miettunen kuva

Kalenteri- ja verovuoden lähestyessä loppuaan on aika käydä läpi vuoden salkkuraportit.

 Olin tänä vuonna selvästikin ostolaidalla. Ostokohteina olivat Huhtamäki, UPM, YIT, SCA, Handelsbanken, Nokia, HK Scan, Sanoma, Efore, Olvi, Lassila & Tikanoja, Statoil sekä Yhdysvalloista GE ja Heinz. Myyntilistalle joutuivat ainoastaan Cramo ja vajaan vuoden visiitin salkussa tehnyt Kesko. Osakeanteihinkin pääsin osallistumaan: Stockmann ja HK Scan saivat konsultilta lisärahoitusta.

 Salkku toipui vuoden 2007 kurjimuksesta hyvin. Reilun 30 %:n miinukselta ponnistetiin 5 %:a plussalle. Tämän lisäksi saatiin osinkoja reilut 4 %:a (ostokursseille laskettuna). Vatsahapotkin rauhoittuvat, vaikkei meillä Osta & Pidä -sijoittajille määritelmän mukaan sellaisia pitäisi ollakaan. Alkuvuoden peikkona oli koko kapitalistisen järjestelmän loppuminen ja vaikkei vieläkään reaalitaloudessa ole hurraamista, ollaan nyt selkeästi positiivisemmalla mielellä.

Osinkojen lisäksi rahaa tuli lunastuksista: ruotsalainen varustamo Broström päätyi Maersk Linelle ja konsultin pettymykseksi suomalais-ruotsalainen yhteistyö loppui CloettaFazerin osalta, Fazerin lunastaessa itsensä ulos yhteisyrityksestä. Salkkuun jäi Cloetta ja makeistiskillä on entistä vaikeampi vetää kotiin päin. No, löytyy Cloetaltakin muutama suomalaiseen makuun sopiva tuote.

 Vuoden onnistunein ajoitus oli Huhtamäen painon tuntuva lisääminen salkussa. Olvin, Outokummun jaa YIT:n säännölliset pikkuostokset näyttävät nyt onnistuneilta. Stockmannia ja Sanomaa tuli ostettua defensiivisinä salkkuun pitkin vuotta, enimmäkseen oikeaan aikaan ja hintaan.

 Vuoden pettymys oli ylivoimaisesti Nokian pitkään jatkuneet ja - jopa pahentuvat - vaikeudet. Tuntuu siltä että Nokialla on ollut fokus niin pahasti hukassa ettei positiivisia uutisia mahdu Nokia otsikon alle sitten millään. Olli-Pekka Kallasvuo on johtanut Nokiaa nyt 3,5 vuotta.

 Jos sijoitit Nokiaan 1.7.2006 100.000 euroa, on sinulla nyt jäljellä - osingot uudelleen sijoittaen - 56.700 euroa. Jos teit saman sijoituksen tammikuussa 2000, olet menettänyt sijoituksestasi 77,5 %:a. Siinä alkaa suomalainen kateuskin hellittää - sijoittajien saama "ansioton arvonnousu" on muisto vain. Toivottavasti Nokia saa laivansa kuntoon ja kurssin sellaiseksi, että positiivisiakin uutisia alkaa kuulua. Riskinä on edelleen se, ettei Nokia ota huomioon käyttäjien toiveita vaan jatkaa omalla linjallaan, ostivat asiakkaat tuotteita sitten taikka ei. Navteq:in goowill on aikamoinen, toivottavasti siinä ei ole seuraava muutaman miljardin alaskirjauksen tarve. Pidän osakkeet salkussani ja ostan Nokian tuotteita jatkossakin.

 HK Scan ja Huhtamäki ovat saaneet rakennemuutoksensa oikealle uralle ja kummaltakin on lupa odottaa omistajaystävällisiä osinkoja jatkossa. Ruotsalaista SCA:ta sai tänä vuonna todelliseen alennusmyyntihintaan ja uskon, että yhtiö pysyy salkussani pitkään. UPM:n suhteen olen edelleen optimisti, vaikkei hyviä uutisia ole liikaa kuulunutkaan. Sanoma on ollut hyvä osingonmaksaja, toivottavasti näin on jatkossakin. Uskoa antaa suursijoittaja Antti Herlinin ostot, riskinä koko mediakentän ansaintalogiikka pitkällä tähtäimellä. Moniko on valmis a) ostamaan painettuja lehtiä tai b) maksamaan median sisällöstä muuten jatkossa?

 Jokereiksi salkkuun jäävät Outokumpu, PKC ja Efore. Outokummun kurssi on sahannut viime vuosina niin voimakkaasti että syklinen osake on ollut nimensä veroinen: välillä on ylitetty 30 euroa, välillä käyty alle 7,50 euron. Jos ja kun maailman talous toipuu, alkaa ruostumaton teräskin tehdä kauppaansa. PKC on trimmannut kulurakennettaan ja tuotantoaan ja kun busseja ja rekkoja taas myydään, toipuu kurssikin. Eforelle odottelen teollista ostajaa, mikäli kannattavuutta ja erityisesti liikevaihtoa ei saada omin voimin paremmalle mallille.

 Pitkäaikaiselle sijoittajalle yritysten osingonmaksukyky ja -halu ovat ratkaisevia. Kurssit nousevat ja laskevat mutta jos yritys noudattaa johdonmukaista ja omistajaystävällistä osinkopolitiikkaa, on helppo pysyä kärsivällisenä omistajana. Nokiankin suhteen voi nyt kysyä, olisiko omien osakkeiden ostoon käytetyt varat ollut järkevämpää jakaa osinkoina omistajille eikä myyntivoittoina omistuksestaan luopuville.

 Kaiken kaikkiaan sijoitusvuosi 2009 oli hyvä. Konsultti jää nyt odottamaan reaalitalouden toipumista vuonna 2010. Tiestä saattaa tulla kuoppainen, onhan elvytykseen käytetyt varat joskus maksettava takaisin. Maailmanloppua ei kuitenkaan tullut tänäkään vuonna ja osakesijoittaja voi suhtautua tulevaisuuteenkin optimistisesti. Suurin osa yrityksistä tulee parantamaan tulostaan vuonna 2010 ja viisaat yritykset muistavat omistajiaan reilulla osingoilla.

 Kirjoittaja toimii liikkeenjohdon konsulttina Delta Freight Oy:ssä  www.deltafreight.fi. 

 

Efore - joko olisi teollisen ostajan vuoro?

Käyttäjän Matti Miettunen kuva

Eforen liiketoiminta muodostuu sähkönkulutusta vähentävistä asiakaskohtaisista tehonsyöttöratkaisuista, laiteasemien  sähkönsyöttöjärjestelmistä, vaativan elektroniikan valmistus- ja  suunnittelupalveluista sekä huolto- ja korjauspalveluista.

Yhtiön tuotekehitys- ja markkinointiyksiköitä on Suomen lisäksi Kiinassa, USA:ssa ja Ruotsissa. Yrityksen tuotantoyksiköt  sijaitsevat Kiinassa ja Virossa.

Yhtiön slogan on “Powering your success”. Millainen on ollut Eforen oma menestys?

Alla lukuja kuudelta viimeiseltä vuodelta:

2009

Lv 64,1 Me

Nettotulos –2,6 Me

EPS – 0,07 e

Osinko 0,00 e

Osakepääoman palautus 0,05

2008

Lv 78,3 Me

Nettotulos 1,2 Me

EPS 0,03 e

Osinko 0,04 e

2007

Lv 80,2 Me

Nettotulos –3,4 Me

EPS – 0,08 e

Osinko 0,10e

2006

Lv 90,5 Me

Nettotulos –8,2 Me

EPS – 0,20 e

Osinko 0,00 e

2005

Lv 81,8 Me

Nettotulos – 1,5 Me

EPS –0,01 e

Osinko 0,00 e

2004

Lv 73,2 Me

Nettotulos 7,5 Me

EPS 0,20 e

Osinko 0,15 e

 

Efore on siis tehnyt 6 vuoden aikana keskimäärin 78 mijoonan euron liikevaihdolla keskimäärin - 1.160.000 euron nettotuloksen. Eps on ollut keskimäärin - 2,2 senttiä. Tuloksessa ei ole hurraamista, vaikka jokaisena vuonna onkin katsottu tulevaan vuoteen positiivisesti ja aina parempaa odottaen.

Eforen omistaja on saanut 6 vuodelta osinkoina (ja nyt ehdotettuna pääomanpalautuksena) yhteensä 0,34 euroa. Samanaikaisesti (1.11.2004 - 29.10.2009) yhtiön kurssi on pudonnut 72,8 %:a.

Yhtiön markkina-arvo, laskettuna tilivuoden viimeisen päivän osakekurssilla, on ollut

2003    54,1 Me

2004  125,4 Me

2005    74,6 Me

2006    57,1 Me

2007    48,6 Me

2008    30,8 Me

2009    33,7 Me

Tämän päivän kurssilla yhtiön markkina-arvo on 30,8 miljoonaa euroa.

Yhtiön omavaraisuusaste on korkea: 59,6 %:a ja korolliset kassavarat ylittävät korolliset velat 4,9 milj.eurolla.

Yhtiön kassavirta oli tilivuonna 2009 positiivinen, 5,1 miljoonaa euroa.

 

Yhtiössä on suoritettu huomattava rakennemuutos. Tuotanto on siirretty käytännössä kokonaan Suomesta ensin Viroon, Yhdysvaltoihin ja Kiinaan. Viime aikoina Yhdysvaltojen tuotanto on siirretty Kiinaan ja Vironkin toimintaa sopeutettu. Suomeen on jäänyt ainoastaan tuotekehitys- ja  markkinointitoimintoja.

Eforen haasteena on ollut huomattavat tuotekehityskustannukset ja asiakkaiden voimakkaasti vaihteleva kysyntä. Yhtiö on pääsääntöisesti kirjannut tuotekehityskulut kullekin tilikaudelle niitä aktivoimatta. Taseeseen ei ole jäänyt alaskirjaustarpeita.

Nokia Siemens Networkin osuutta Eforen tuotteiden loppukäyttäjänä on pienennetty sekä omilla valinnoilla että markkinoiden sulaessa NSN:n alta. Yhtiö on saatu uusia, merkittäviä, asiakkuuksia kuten kiinalaisen ZTE Corporation ja kiinalainen Datang Mobile, Hua Wei:nkin kanssa ollaan liikesuhteessa. Yhtiö on erittäin hyvin mukana Kiinan uuden sukupolven puhelinverkkotoimituksissa.

 Toimitusjohtaja Reijo Mäihäniemi aloitti Eforella 8.6.2006 ja hän on panostanut erityisesti kulujen karsintaan ja tuotannon siirtämiseen edullisemman kustannustason maihin. Mäihäniemi on toiminut tehokkaasti mutta kulujen karsimisen tie alkaa olla loppuunkuljettu. Nyt pitäisi saada aikaan aitoa kasvua: "Topline Growth". Helpommin sanottu kun tehty - varsinkin kun verkkotoimittajat painivat kaikki haasteellisen markkinatilanteen kanssa.

Eforen suurimpia omistajia ovat Evli, Nordea, Varma, Tammivuoret, Maijos, Handelsbanken ja FIM Fenno. Rausanne, Syrjälät ja Veikko Laine Oy näkyvät myös suurimpien omistajien listalla.

Efore tarjoaa nykykurssilla mielestäni hyvän yrityskauppakohteen joko elektroniikka-alan Eurooppalaiselle tuottajalle tai – asiakkuuksien ja tuotepatenttien kautta – erinomaisen sillanpään Eurooppaan yhtiön kiinalaisille asiakkaille.

Eforen patenttisalkussa on kymmeniä patentteja, joiden nykykäyttö on vähäistä. Ehkä niistä löytyisi rahanarvoisia tuotteita muille valmistajille. Riippuvuutta verkkoliiketoiminnasta on vähennetty panostamalla myös terveydenhuollon, teollisuusautomaation ja tietotekniikan virranlähderatkaisuihin.

Scanfil on kansainvälinen tietoliikenne- ja elektroniikkateollisuuden sopimusvalmistaja ja järjestelmätoimittaja. Maalaisjärjellä ajatellen esimerkiksi Efore olisi sopinut Scanfilin palettiin paremmin kuin osuus Lännen Tehtaista. Konsultti olisi nähnyt yhtiöiden välillä enemmän synergiaa ja mahdollisuuksia kuin pakastevihannesten, kalajalosteiden ja elektroniikka-alan sopimusvalmistuksen välillä. Saattaa toki olla, että Scanfil näkee elektroniikka-alan kilpailutilanteen niin kireänä, että katsoi paremmaksi panna munansa useampaan koriin.

Konsultti pitää Eforen salkussaan ja jää odottamaan joko huomattavaa tuloksen paranemista itsenäisenä pysyvältä Eforelta tai – reilulla preemiolla tehtyä – lunastustarjousta teollisen ostajan silmän osuessa Eforen asiakaskantaan patenteihin ja markkina-asemaan.

Kirjoittaja toimii liikkeenjohdon konsulttina Delta Freight Oy:ssä  www.deltafreight.fi. 

HK Scan vahvistaa tasettaan osakeannilla

Käyttäjän Matti Miettunen kuva

HKScan järjesti ylimääräisen yhtiökokouksen Vantaalla, Hotelli Cumulus Rantasipissä 24.11.2009.

Kokous piti alunperin järjestää jo 9.11. mutta kokouskutsusta oli unohtunut yhtiöjärjestyksen muutos A-osakkeiden enimmäismäärän suhteen. Nyt päätettiin, että A-osakkeita saa olla maksimissaan 60 miljoonaa osaketta. Aikaisemmin maksimi oli 40 miljoonaa.

Kokouksessa oli edustettuna kaikki 20-kertaisella äänivallalla varustetut K-sarjan osakkeet ja 16,8 miljoonaa A-sarjan osaketta (49,52 % kaikista A-sarjan osakkeista). K-osakkeet ovat LSO Osuuskunnan (4.735.000 kpl) ja Swedish Meatsin (665.000 kpl) omistuksessa.

Toimitusjohtaja Matti Perkonoja kertasi Q3 tulosjulkistuksen yhteydessä annetut tiedot. Yhtiö on pystynyt parantamaan kannattavuuttaan merkittävästi haastavissa olosuhteissa, mutta matkaa tavoitteisiin on vielä. Yhtiö on merkittävä, eli 5. suurin Pohjoiseurooppalainen ruokayhtiö. Kotimarkkinat ovat Ruotsi (suurin), Suomi, Baltia ja Puola (yhdessä Danish Crown:in kanssa). Liikevaihto viime vuonna 2,3 miljardia euroa ja työntekijöitä noin 10.000.

Tänä vuonna valuuttojen heilahtelut (SEK ja sloty) ovat leikanneet liikevaihtoa ja vaikuttaneet negatiivisesti liikevoittoon. Loppukesästä lähtien valuuttojen heilahtelu on vähentynyt ja sekä kruunu että sloty ovat vahvistuneet, matkaa aikaisemmalle “normaalitasolle” on vielä. Yhtiö on pystynyt vahvistamaan kilpailukykyään toiminnan uudelleenjärjestelyillä ja toimittajaosuutta (mukaan lukien kaupan private label –tuotteet) on pystytty parantamaan. Kaupan omien merkkien osuus kasvaa jatkossakin, “otamme näiden valmistuksessa sen osuuden, joka meille kuuluu”.

Loppuvuoden ohjeistus vahvistettiin “Konsernin kuluvan vuoden liikevoiton arvioidaan ylittävän selvästi vuoden 2008 tason.” Tämä ei ole mikään yllätys, sillä yhtiön yhdeksän kuukauden liikevoitto oli 36,6 miljoonaa euroa (22,8 milj. euroa) eli lähes koko vuoden 2008 liikevoiton (38,1 milj. euroa) suuruinen. Perinteisesti Q4 on ollut vahva. Elintarvikebusiness on luonteeltaan defensiivistä ja kestää talouden heilahteluja kunhan työttömyys ei nouse niin korkeaksi, että ihmisten ostovoima järkkyy kokonaan.

Tammi-syyskuun liikevoittoa rasittavat yhteensä noin 7 miljoonan euron (0,0 milj. euroa) kertaluonteiset kulut. Kotimaan logistiikan parantamisprojekti saatiin päätökseen 2009, nyt on vuorossa Ruotsin toiminnan tehostaminen.

Ehdotettu osakeanti suunnataan sekä A- että K-sarjan osakkeenomistajille. “Kyseessä on normaali kuponkianti” selvensi Perkonoja, kun salissa pelättiin suunnatun annin tarkoittavan sitä, etteivät kaikki omistajat pääse siihen osallistumaan.

Annin perustelut olivat:

1. Taloudellisen aseman vahvistaminen.
2. Kalliin hybridilainan takaisinmaksu
3. Tulevien kasvumahdollisuuksien hyödyntäminen

Yrityksellä oli ennen Swedish Meatsin ostoa vahva, yli 40 % omavaraisuus. Pitkän tähtäimen tavoitteena on taas nousta nykyisestä reilusta 31 %:sta yli 40 %:n. Anti ja parantunut kannattavuus vievät yrityksen lähelle tavoitetasoa. Samalla saadaan parempi neuvotteluasema pitkäaikaisiin luottosopimuksiin ja turvataan pelivara kovenanttien varalta kaikissa olosuhteissa.

Hybridilaina saatiin vuosi sitten LSO:lta ja Swedish Meats:ilta. Se oli hyvä ratkaisu viime vuoden talouden turbulenssiin, mutta osakeannilla saadaan halvempaa rahaa yritykselle. Laina maksetaan pois käteisellä joulukuussa 2009.

Nykyinen taloustilanne edesauttaa houkuttelevien yritysostotilaisuuksien syntymistä. Eri markkinoilla on myytävänä elintarvikeyhtiöitä järkevään hintaan, “tavaraa on liikkeellä enemmän kuin ostajia”. Kiikarissa ei ole kohteita nyt, mutta osakeanti antaa pelivaraa jatkoa ajatellen.

Perkonoja lisäsi, että “pohja osakkeenomistajien huomioimiseen on annin jälkeen paremmassa kunnossa kuin viime vuonna. Tähän palataan keväällä”. Yhtiö maksoi viime vuodelta 0,24 euron osingon.

Mielestäni kommentti tarkoittaa että tältä vuodelta maksetaan osinkoa enemmän kuin viime vuodelta. Saa nähdä kuinka hyvin tämä toteutuu. Konsultti on arvostanut HK Scanin johdonmukaista ja pitkäaikaisia omistajia motivoivaa osingonmaksua.

Hallitus teki työtä käskettyä ja vahvisti osakeannin ehdot:

- päätetään laskea liikkeeseen Osakeannissa enintään 14 739 822 uutta A-sarjan osaketta (”Tarjottavat osakkeet”) siten, että HKScanin osakkeenomistajilla on etuoikeus merkitä Yhtiön uusia A-sarjan osakkeita aikaisemman A- ja/tai K-sarjan osakkeenomistuksensa suhteessa.
- Osakeannin merkintähinta on 5,30 euroa tarjottavalta osakkeelta.
- Merkintäoikeuksien haltija on oikeutettu merkitsemään kahdeksalla (8) merkintäoikeudella kolme (3) tarjottavaa osaketta.
- Merkintäoikeuksia saadaan 1 per omistettu osake. Täsmäytyspäivä 27.11.2009.

Nopealla päässälaskulla merkkarin arvoksi tulee 9,30 euron kurssilla 1,50 e per merkintäoikeus eli ((9,30-5,30)/8) x 3.

Konsultilla on salkussa HKScanin osakkeita ja varattuna rahat osakeantiin osallistumiseen. Uskon että yhtiö saa Ruotsin toimintonsa kuntoon lähivuosina ja sitä kautta huomattavan osakekohtaisen tuloksen parannuksen. Osaava johto, vahvat tuotemerkit ja elintarvikealan defensiivinen luonne helpottavat päätöksentekoa.

Kirjoittaja toimii liikkeenjohdon konsulttina Delta Freight Oy:ssä  www.deltafreight.fi. 

Luovuttaisiinko myyntivoiton verotuksesta?

Käyttäjän Matti Miettunen kuva

Ruotsissa pohditaan osakkeiden myyntivoittoverosta luopumista.

Privata Affärer ja Dagens Industri -lehtien mukaan Ruotsin hallitus tutkii mahdollisuutta korvata osakkeiden, obligaatioiden ja rahastojen myyntivoittoverotus vuosittaisella könttäverolla (schablonskatt).

Naapurissa on huomattu nykyisten sijoitusvakuutusten ja kapitalisaatiosopimusten tarjoamat mahdollisuudet sijoittajalle. Näissä vakuutuksissa sijoittaja maksaa summan vakuutukseen ja saa sen jälkeen ostaa ja myydä verottomasti sijoitusinstrumentteja vakuutuksen sisällä. Vakuutuksesta saa nostaa verottomasti alkuperäisen sijoituksen mukainen summa ja myyntivoittoveroa maksetaan vasta kun nostoja tehdään voiton osuudesta. Vakuutuksilla voidaan myös pienentää (m.m. Luxemburg) tai eliminoida kokonaan (m.m. Irlanti) osinkoverotus.

Erikoishoukuttimena vakuutuksissa on mahdollinen muutto muuhun maahan sen jälkeen kun salkun alkuperäinen sijoitus on nostettu ja myyntivoittoja pitäisi alkaa maksaa. Euroopan Unioninkin alueelta löytyy useita maita, joissa lopullinen vero jää vakuutuksen osalta nollaan.

Ilmaista lounasta ei ole, ei sijoitusvakuutuksissaan. Vakuutusyhtiö ottaa oman palkkionsa hallinnoitavista varoista ja vakuutuksessa olevat varat ovat vakuutusyhtiön omaisuutta – riski mahdollisessa konkurssissa jää vakuutuksenottajalle. Luxemburgissa tosin valtio takaa vakuutusyhtiön maksukyvyn.

Ruotsin mallissa sijoittaja voi edelleen valita salkulleen perinteisen myyntivoittoverotuksen, jossa myyntivoitot ja tappiot lasketaan yhteen ja vero maksetaan 30 %:n mukaan nettovoitosta.

Vaihtoehtoisesti  sijoittaja maksaa tietyn prosenttiosuuden (päättämättä) salkun arvosta per vuosi. Tällöin hän ei maksa veroa myyntivoitoista eikä saa vähentää myyntitappioita. Tässä mallissa ei tarvitse eritellä osakekauppoja eikä täyttää myyntivoitto-/myyntitappioraportteja. Kun sijoittaja lukitsee veromuodon, hän maksaa valitun mallin mukaan hyvinä ja huonoina vuosina.

Ruotsin verottaja ottaa siis sijoitusvakuutuksia tarjoavan vakuutusyhtiön roolin. Suunnitellun veron arvioidaan olevan huomattavasti alle vakuutusyhtiöiden palkkion. Sijoittajan salkussa oleva omaisuus pysyy sijoittajan omaisuutena eikä “vakuutusyhtiöriskiä” ole. Sijoittaja voi edelleen osallistua yhtiökokouksiin ja hänen omistuksensa näkyy yrityksen omistajarekisterissä.

Suomessa on nyt keskitytty miettimään pääomaverotuksen kiristämistä. Erityistä palstatilaa ovat saaneet Suomessa ne onnistuneet yrittäjät, jotka ovat saaneet yritykselleen niin vahvan taseen että voivat jakaa maksimissaan 90.000 euron vain kertaalleen verotetun osingon. Toki taseeseen kerätystä miljoonasta on maksettu jo veroja 350.000 euroa (26 % veroasteella). Piensijoittajille hallitusohjelmassa luvatusta verovapaudesta pienten osinkotulojen suhteen luovuttiin. Riskisijoituksia tekeville business enkeleille suunnitellut verohelpotukset vesitettiin.

Olisiko Suomessa aika tunnustaa faktat ja miettiä sijoittamisen verotukseen muitakin malleja kuin verotuksen kiristämistä?

Kirjoittaja toimii liikkeenjohdon konsulttina Delta Freight Oy:ssä  www.deltafreight.fi.

Hajautusta salkkuun Tukholman pörssistä

Käyttäjän Matti Miettunen kuva

Tukholman pörssi on noussut 33,84 %:a vuoden vaihteesta, samalla on alamaihin painunut kruunu vahvistunut. Vieläkö lahden länsipuolelta löytyy osakkeita pitkaaikaisen sijoittajan salkkuun?

Arvopaperin ja Kauppalehden kolleega Privata Affärer kirjoitti kolmesta mahdollisesta osakestrategiasta lukijoilleen. He etsivät kasvuyrityksiä, yrityksiä jotka ovat myöhästyneet pörssinoususta ja revanssiosakkeita. Kasvuyritysten sarjassa haettiin yrityksiä, joiden liikevaihto on jatkanut nousu-uralla huonossakin suhdanteessa. Yritykset ovat saattaneet tehdä yritysostoja edulliseen hintaan tai ovat nauttineet tasaisemmasta kysynnästä turbulenteilla markkinoilla. Vaikka kysynnän kasvu on ollut vaisua, on kasvu kuitenkin jatkunut.

Esille nousevat m.m. Alliance Oil, joka yhdistyi West Siberian Resources:in kanssa keväällä ja jatkaa panostusta öljysektoriin ja öljyn jalostukseen. Yrityksen toiminnan painopiste on Venäjällä. P/e luku on kohtuullinen 7,4 ja liikevaihto on kasvanut 26 %:n vauhdilla. Suomalaisillekin tuttu Clas Ohlson jatkaa kasvuaan 11 %:n vuosivauhdilla tarjoten kohtuullisen p/e:n 14,9 ja 2,8 %:n osinkotuoton. Internet-pelitoiminnan Bettson jatkaa myös kasvuaan 18 %:n vuosivauhdilla ja tarjoaa 6,2 %:n osinkotuoton. Hennes & Mauritz jatkaa kasvuaan haasteellisissa olosuhteissa ja tarjoaa p/e –luvun 18,3 ja reilun 4 %:n osinkotuoton. Kun kuluttajat katsovat tarkemmin mihin rahansa kuluttavat, saattaa huokea muotitalo olla ykkösvalinta.

Turn-around parannusta toivotaan m.m. Swedbank:ille, joka on pitkään taistellut Baltian laajentumisen seurauksista. Perustoiminnot ovat kunnossa ja otto- ja anto-lainauksen tulos oli H1:llä hyvä, 11 miljardia kruunua. Kolikon kääntöpuolella odotetaan 13 miljardin luototappiota ja alaskirjauksia. Vuodesta 2010 odotetaan edelleen tappiollista alaskirjausten jälkeen. Yritys on vahvistanut tasettaan kahdella osakeannilla. Rautaruukin kilpailija SSAB kasvatti liikevaihtoaan mutta kärsii nyt kapasiteetin vajaakäytöstä: jopa puolet kapasiteetista on käyttämättä. Jos ja kun maailman talous piristyy, kasvaa myös raudan ja teräksen kysyntä. Maatalouteen uskovat voivat tutkia Black Earth Farming:in mahdollisuuksia, yrityksen liikevaihto on kasvanut edelleen mutta tulos on pudonnut tappiolle vuonna 2009. Ensi vuodelle odotetaan jo selkeän voitollista tulosta.

Yritykset, jotka tähtäävät tulosparannukseen nopeilla säästötoimilla saattavat nousta muita nopeammin. Säästöohjelma on päällä m.m. Bolidenissa (p/e 7,6 ja osinkotuotto 2,1 %:a), SCA:ssa (p/e 12,7 ja osinkotuotto 3,6 %:a) sekä perintäyhtiö Intrum Justitiassa (p/e 10,5 ja osinkotuotto 4,6 %:a). Privata Affärer nostaa esille myös Securitaksesta irtautuneen Loomiksen, jonka on saatava aikaan säästöjä Yhdysvalloissa ja lääkeyhtiö Medan, joka on jäädyttänyt agressiivisen kasvustrategiansa ja keskittyy nyt kannattavuuden nopeaan parantamiseen.

Jääkiekkoa seuraavat tuntevat hyvin ruotsalaisten Hannu Hanhi –tyylin. Silloinkin kun näyttää synkeältä, naapureillamme on kummallinen kyky kääntää vaikeudet voittoon. Jos tämä onnistuu urheilussa, saattaa se onnistua osakemarkkinoillakin. Kruunu on vahvistunut mukavasti, mutta takavuosien normaaliin tasoon on matkaa vielä reilut 10 %:a – osakesijoittaja hyötyy kruunun vahvistumisesta, mikäli se jatkuu.

Konsultti on tasapainottanut Suomi-salkkuua myös ruotsalaisilla osakkeilla ja salkusta löytyy nyt H&M, SCA, Handelsbanken, Cloetta (Fazerin peruja) sekä Intrum Justitia. On vaikea kuvitella että esimerkiksi hygienia-tuotteiden (SCA) ja perintäpalveluiden (Intrum Justitia) kysyntä sakkaisi laskusuhdanteessa. Tukholman pörssistä löytyy myös huomattavasti monipuolisempia yrityksiä kuin pelkästään Helsingistä, eikä tänä päivänä kaupanteon kustannuksetkaan estä salkun hajauttamista.

Kirjoittaja toimii liikkeenjohdon konsulttina Delta Freight Oy:ssä  www.deltafreight.fi.

Lassila & Tikanoja - vakaata tuottoa omistajille

Käyttäjän Matti Miettunen kuva

Varsinais-Suomen Osakesäästäjät olivat kuulemassa toimitusjohtaja Jari Sarjon esitystä Lassila & Tikanojan toiminnasta 22.9.2009.  Sarjo veti tapansa mukaan tehokkaan ja asiapitoisen esityksen ja vastasi kysymyksiin esimerkillisesti.

L & T:llä on pitkä historia, yritys on perustettu vuonna 1905. Yrityksen tie on kulkenut monialayrityksen kautta palveluteollisuuteen keskittyväksi yritykseksi. Muutoskatalyyttinä oli 1960-luvulla tehty Säkkivälineen osto, jonka varaan on rakennettu ympäristöpalveluihin, kiinteistö- ja käyttäjäpalveluihin sekä uusiutuviin energianlähteisiin keskittyvä yritys. Yrityksen sielu on “tarkan markan toiminta läpi koko organisaation”. Yritystä johdetaan numeroiden kautta.

L&T:n tavoitteena on olla kannattava ja kilpailukykyinen sijoituskohde, painopiste pitkässä sijoitushorisontissa. Samalla halutaan olla haastava ja turvallinen työpaikka vajaalle 10.000 ihmiselle. L&T on luotettava yhteistyökumppani alihankkijoilleen ja hyvä yrityskansalainen.

Yritys hakee mieluummin pitkäaikaisia omistajia kuin hetkellisiä sijoittajia. Omistusrakenteen mukaan tässä on onnistuttu hyvin: institutionaaliset omistajat ja säätiöt hallitsevat suurimpien omistajien listaa. Yrityksellä on reilut 7.000 omistajaa.

Yritys saavuttaa tavoitteensa tuottamalla lisäarvoa asiakkailleen, jakamalla valtaa ja vastuuta organisaatiossa sekä huolehtimalla jatkuvasti yrityksen kannattavuudesta. Yritys on saavuttanut huomattavia säästöjä ja lisätehokkuutta esimerkiksi tyky-toiminnalla. “Haluamme että henkilökuntamme pääsee terveenä vanhuuseläkkeelle”.

Sarjo ei ollut tyytyväinen vuoden 2008 tuloksiin. Lukuja paransi Ekokemin osakkeista saatu myyntivoitto. Tänä vuonna on – haastavasta taloustilanteesta huolimatta – saatu parannettua juoksua jonkin verran, mutta hyviin tuloksiin on vielä matkaa.

Sijoittaja on voinut olla tyytyväinen L&T:n osingonjakopolitiikkaan: vuodelta 2008 jaettiin taas 0,55 euron osinko.“Se raha mitä ei tarvita yrityksessä, jaetaan omistajille” kiteyttää halituksen puheenjohta Maijala. Osingonjakosuhde on ollut välillä 53 - 67 %:a tuloksesta.

Yrityksellä on vahva asema kasvavilla markkinoilla. Tarkoituksena on vahvistaa edelleen asemaa Suomessa, investoida kierrätyslaitoksiin, panostaa tuotekehitykseen ja pitää jatkuvasti yllä kilpailukykyä parantamalla tehokkuutta ja erilaistumalla.

Toiminta jakautuu:

Ympäristöpalveluihin (49% lv:stä / jätehuolto, kierrätyspalvelut, ongelmajätepalvelut, materiaalihyötykäyttö-ratkaisut ja jätevesipalvelut). Suomessa kierrätetään nyt noin 45 %:a jätteistä, EU:n tavoite on 80 %:a. Mitä tehokkaampaa jätteiden jalostus uusioraaka-aineiksi on, sitä vähemmillä kaatopaikoilla selvitään.  Teolliset palvelut tullaan siirtämään ympäristöpalveluihin jatkossa, organisaatiossa saadaan lisää säästöjä eliminoimalla päällekkäisyydet.

L&T:llä on erittäin modernit jalostus- ja kierrätyslaitokset ja kierrättämisen osaaminen. Trendinä on siirtyminen sekajätteiden kuljettamisesta lajitteluun ja materiaalien uusiokäyttöön. Kasvupotentiaalia tulee jatkossa kiristyvän lainsäädännön ja valveutunemman kunnallisen päätöksenteon kautta. Jätteiden tuottaja maksaa noin 90 %:a kierrätyskustannuksista, uusioraaka-aineista saadaan noin 10 %:a. Yrityksen markkinaosuus on Suomessa  30 %:a ja Latviassa (joka on menestynyt talouskriisissäkin hyvin) jo 50 %:a. Moskovassa palvellaan kannattavasti noin 400.000 asukasta ja lisäpanostuksia tehdään hitaasti mutta varmasti. Yritys on ainoa ulkomainen toimija Venäjällä ja tavoitteena on olla sielläkin markkinaykkönen. Tämän vuoden H1:llä tehty liikevoittoa 15,7 Me.

Kiinteistö- ja käyttäjäpalveluihin (37 % lv:stä / asuintalojen ja teollisuusrakennusten huolto ja siivoaminen sekä toimitilapalvelujen tarjoaminen). Asiakkaina asuinkiinteistöt, yritykset, institutiot ja julkinen sektori. Menestys tulee toimintojen työtarpeen mukaisen mitoittamisen, innovatiivisen tuotekehityksen ja tehokkaan toiminnanohjauksen kautta. Trendinä on siirtyminen erillispalveluista kokonaispalveluun ja itsetekemisestä ulkoistamiseen. Yritys on toiseksi suurin Suomessa, alalla toimii edelleen noin 500 pientä yritystä. Moskovassa tämän sektorin menestys on ollut vaatimatonta, Ruotsissakin toimintaa opeteltiin 3 vuotta – nyt ollaan kuivilla. Pieniä yritysostoja tehdään jatkossakin, kunhan hinta on oikea. Kiinteistöpalvelujen liikevoitto H1/2009 oli 7,7 M3 (2,8 Me / H12008)

Teollisuuspalveluihin (14 %lv:stä). Hoidetaan raskaan perusteollisuuden puhtaanapitoa, ongelmajätteitä, viemärihuoltoa ja koneiden ja laitteiden puhdistusta. Asiakkaina teollisuus, laivat, telakat, jalostamot, rakennustyömaat, kiinteistöt ja laitokset. L&T on Suomen monipuolisin teollisuuspalveluyritys. Trendinä on ostokultuurin muutos: teollisuus keskittyy ydinosaamiseensa, ulkoistaa muun toiminnan. Teollisuuspalvelujen liikevoitto H1/2009 oli 2,0 Me (0,2 Me / H12008).

Yrityksen markkinat ovat vähäsykliset ja kasvavat bkt:ta nopeammin. Lainsäädännöllä ja kunnallisella päätöksenteolla on suuri vaikutus markkinoiden kasvuun ja muutoksiin. Palvelujen ulkoistaminen on voimakasta. Asiakkaat hakevat kattavia palvelukokonaisuuksia tuottavia kumppaneita. Alalla toimivien yritysten määrä laskee.

Yrityksellä on ollut kaksi haastavaa projektia meneillään. Metsäliitolta ostettu Biowatti on kärsinyt metsäteollisuuden rakennemuutoksesta kahta kautta: raaka-aineen saanti on ollut vaikeaa kun hakkuumäärät ovat pudonneet ja samalla teollisuuden energian tarve on pudonnyt. L&T on ratkaissut raaka-aineongelman siirtymällä yhä enemmän omaan hankintaan: yritys ostaa – varsinkin kaupunkilaisilta metsänomistajilta – metsänhoitourakoita, joilla hoidetaan metsäpalstat kuntoon ja saadaan samalla Biowatille raaka-ainetta. Osa sellupuustakin menee nykyään energiapuuksi. Biowatin asiakkaat ovat samoja kuin kierrätyspolttoainetta ostavat asiakkaat. Lyhyellä tähtäimellä Biowatin menestykseen vaikuttaa myös se kuinka kova talvi saadaan. Lämpimänä talvena ei pystytä keräämään raaka-ainetta tehokkaasti. Biowatin aluperäisena tavoitteena oli 7-8 %:n tulos poistojen jälkeen, tähän ei olla päästy.

Haminaan perustettu Recoil erikoistuu jäteöljyn jalostamiseen uuden voiteluöljyn raaka-aineeksi. L&T:llä on 50 %:n osuus hankkeesta. Laitokseen on panostettu nyt 50 miljoonaa euroa ja se on aikataulussa yli vuoden myöhässä. Öljyn hinnan suojaamiseksi käytetyt johdannaiset rassasivat tulosta aikaisemmin mutta 2008 päästiin – onnella – reilusti  plussalle näiden purkamisessa. Recoil saa jatkossa raaka-aineestaan noin puolet Suomesta, loput lähimarkkinoilta. Lopputuote on varsin kallis: tonnihinta on vaihdellut 700 euron ja 1000 euron välillä. Laitos toimii nyt noin puolella teholla eikä Sarjo halunnut kommentoida laitoksen vaikutusta viimeiselle riville ennen kuin laitos toimii täysillä.  Valoa kuitenkin tuntuu näkyvän – vihdoinkin - tässäkin hankkeessa.

Yritys on kerännyt ylimääräistä likviditeettiä talouskriisin ajaksi ja omavaraisuus on säilynyt hyvänä (41,6 %). Rahaa löytyy likviidinä yli 20 miljoonaa. Pitkäaikaisia lainoja on 121,3 miljoonaa, joista 1/3 eläkelaitoksilta ja loput pohjoismaisilta pankeilta. Goodwill-arvoja testataan neljä kertaa vuodessa eikä alaskirjaustarpeita ole nyt näköpiirissä.

Yritys on nyt tehnyt suurimmat investointinsa ja pystyy keskittymään entistä paremmin kassavirran tuottamiseen. Yritysostoja ei suljeta pois, mutta suurempia sellaisia ei ole juuri nyt näköpiirissä.

Konsultilla on Lassila & Tikanojan osakkeita salkussa ja sijoitukseen on voinut olla tyytyväinen. Vähäsyklisellä alalla toimiva, omistajaystävällistä osinkopolitiikkaa noudattava markkinajohtaja ei ole huono valinta. Yrityksen osakekurssi on noussut tänä vuonna pohjien alle 10 eurosta 16,68 euroon. Osake ei ole halpa, mutta historiallisiin tasoihin nähden vielä kohtuullisen edullinen. Osakkeen vähäinen likviditeetti antaa mahdollisuuden pistää käsi alle kun (ulkomaiset) sijoittajat myyvät suurempia eriä. Hinta tippuu herkästi jos myyntimäärä ylittää tavanomaisen.

Kirjoittaja toimii liikkeenjohdon konsulttina Delta Freight Oy:ssä  www.deltafreight.fi.

Härifrån tvättas, sanoo Mandatum Life

Käyttäjän Matti Miettunen kuva

Mandatum Lifen Janne Saarikko esitelmöi Rahapäivä-seminaarissa Helsingissä 16.9.2009.

Mandatumilla on pitkä kokemus aidon hajautuksen tuotteista. Yhtiö pystyy tarjoamaan normaalisijoittajille pääsyn - tavallisesti vain institutionaalisille sijoittajille tarjottaviin - riskiä tehokkaasti hajauttaviin kohteisiin. Yhtiö tavoittelee tuotteillaan absoluuttista tuottoa markkinanäkemyksellä ja etsimällä hinnoitteluvirheitä. “Joskus on yhden sijoitusluokan aika, joskus täysin toisen.”

Esimerkkinä Mandatumin osaamisesta Saarikko otti Sampo Pankin myynnin. “Myimme pienen kotimaisen pankin, ostimme saaduilla rahoilla merkittävän osuuden suuresta pohjoismaisesta pankista.” Mitä Nalle edellä, sitä pienet perässä.

Mandatum keskittyy riskin valintaan ylihajatuksen sijaan. “Joku saattaa turvata munansa pistämällä jokaisen munan omaan koriinsa. Me pistämme munat mielummin muutamaan koriin ja pidämme koreista hyvää huolta.”

Mandatum ei tee sijoituspäätöksiä verotuksen, ostohintojen ja historiallisten hintojen suhteen taikka pelon perusteella. Sen sijaan tavoitteet, riskinsietokyky ja markkinanäkemys ratkaisevat.

Mandatumin kautta pystyy eliminoimaan verojen vaikutuksen sijoituspäätöksiin sijoitusvakuutuksilla, kapitalisaatiosopimuksilla. Vakuutuksen sisällä salkkua voi optimoida mielensä mukaan ja veroja maksetaan voitosta vasta kun salkkuun sijoitetut rahat on kokonaisuudessaan nostettu. Sopimukseen maksetut osingotkin ovat verovapaita. Vakuutusyhtiöt ja niiden tuotteet tuntuvat olevan edelleen verottajan erityissuosiossa.

Kaikella on hintansa, ei kapitalisaatiosopimuskaan ole ilmainen lounas. Eivätkä vakuutusyhtöt niitä hyvää hyvyyttään tarjoa. Mikäli osinkojen ja pääomatulojen verotusta kiristetään, on odotettavissa että sekä kotimaiset että ulkomaiset vakuutusyhtiöt aktivoivat sijoitusvakuutuksiensa markkinointia. Sijoittaja päättää sitten, maksaako veroja vai vakuutusyhtiöiden maksupalkkioita.

Alustuksen jälkeen yleisö sai nauttia Mandatum Lifen sijoitustuotteiden menestystä kuvaavista graafeista. Kovin on mennyt mukavasti. Osakepainoa on kevennetty ja lisätty, jos ei nyt aivan täydellisellä, niin ainakin erinomaisella ajoituksella. Sijoitusrahastoyhtiöillä on konsultin kokemuksen mukaan välillä valikoiva muisti ja näihinkin graafeihin sopisi teksti “aikaisempi menestys ei ole tae tulevasta”.

Perinteisten sijoitustuotteiden lisäksi Mandatum Life on tuonut – yhdessä Vuokraturvan kanssa - markkinoille mahdollisuuden sijoittaa vuokra-asuntoihin myös piensijoittajille. Pienin sijoitussumma on 2.000 euroa. Kehitystä voi pitää positiivisena, tällainen tuote on puuttunut markkinoilta. Toivoa sopii, että sijoitustuotteen hinnoittelu kestää välikäsien määrän. Uusiinkin vuokra-asuntoihin ja rakentamiseen pääsee kiinni noin 100.000 euron panoksella. Tuottotavoitteet liikkuvat viiden ja kymmenen prosentin välillä.

Mandatum Life pitää mielessään sijoittamisen suuret teemat: väestön ikääntyminen, ruoka ja vesi sekä globalisaation mukanaan tuoma tuotannon ja kulutuksen painopisteiden siirtyminen uusiin maihin. Sijoitusvinkkinä Saarikko toteaa: “Myy mitä Kiina myy, osta mitä Kiina ostaa”.  Edessä on alhaisen inflaation ja kohtuullisen kasvun aika. Tässä finanssikriisissä ja sen jälkihoidossa saadaan eväät taas seuraavaan kriisiin. Tulevaisuudessa maailman markkinoiden tuotot eivät ole “normaalijakautuman” mukaisia. Stock-picking ja markkinanäkemys ratkaisevat.

Optimismia ja itsevarmuutta kuulee taas investointipankkiirien suusta. Välillä on vaikea erottaa rautaista itsevarmuutta ja arroganssia. Mandatumillakin oli tarjolla Brasiliaan sijoittava “strukturoitu tuote”, jossa tappiot rajattu ja upside-potentiaalia riittää. Rahoituskin järjestyy, jos vipua kaipaa. Toivottavasti vivuttajille on sentään vuoden mittainen muisti. Velka on veli ottaessa ja korkeintaan veljenpoika maksaessa.

Härifrån tvättas? Olemme välillä yrittäneet kääntää ruotsalaisille suomalaisia sanontoja ja tuo “täältä pesee” on ollut kovin vaikea ymmärrettävä. Kun se on saatu selitettyä, olemme vielä lisänneet “…och centrifugeras, om det behövs”. Mandatumilla tuntuu esityksen mukaan sekä pesevän että linkoavan. Konsultti toivoo, että pesuohjelmat on oikein valittu.

Virkamiesten ja poliitikkojenkin olisi hyvä kuunnella näitä esityksiä tehokkaista vakuutustuotteista.  Toivottavasti pääomaverotus pysyy järkevänä, muuten maailma on taas pullollaan erilaisia kapitalisaatiosopimuksia.

Kirjoittaja toimii liikkeenjohdon konsulttina Delta Freight Oy:ssä  www.deltafreight.fi.

Talous elpyy – torakat päivänvaloon

Käyttäjän Matti Miettunen kuva

Professori Vesa Puttonen vertasi Huhtamäen positiivista tulosvaroitusta 24.4.2009 torakkaan. Puttonen uskoo, että kun yksi yritys kertoo parantuneesta tilanteesta, sitä seuraa toinen, kolmas - ja kohta kokonainen lauma.

”Sitä voi verrata torakoihin. Jos näet yhden torakan, voit olla varma että lähistöllä on 50 000 torakkaa lisää”, Puttonen vertaa.

Huhtamäen posarista on reilut 5 kuukautta ja pörssikurssit ovat nousseet tuntuvasti sen jälkeen. Samalla olemme saaneet lukea irtisanomisista ja lukuisista yt-neuvotteluista. Signaaleja löytyy siis sekä bull- että bear-ennustajille.

Pankkien välinen luottamus on alkanut palata ja rahoitusmarkkinat ovat parantumaan päin. Yrityskauppoja ja tarjouksia on saatu kiihtyvällä tahdilla. Kraft tarjosi 16,7 miljardia dollaria englantilaisesta makeisvalmistajasta Cadburysta. GM:n Opelin valmistus näyttää päätyvän kanadalaiselle Magnalle. Lääkevalmistaja Bristol-Meyers ostaa Medarexin 2,1 miljardilla dollarilla. Lääkejätti Pfizer ostaa Wyethin 68 miljardilla dollarilla, kilpailija Merck suunnittelee fuusiota Schering-Plough:in kanssa.TeliaSonera tarjoutuu ostamaan loput osakkeet Eesti Telekomista ja liettualaisesta TEO:sta. Pääomasijoittajatkin, kuten Capman, pystyvät nyt paremmin suunnittelemaan exit:ejä omistuksistaan.

Tärkeä positiivinen signaali saatiin perjantaina 11.9., kun yhdysvaltalainen Fedex nosti Q1:sen ennustettaan. Fedexin Q1 päättyi elokuussa. Yhtiö arvio tekevänsä 58 sentin EPS:in, odotukset olivat 30-45 sentin välillä. Fedex ilmoitti että kansainvälisten lähetysten määrä on noussut odotuksia nopeammin. Fedexin asiakkaat lähettävät sekä kansainvälisen kaupan asiakirjoja että pienempiä tavaralähetyksiä – esimerkiksi näytteitä ja komponentteja. Fedexin kuljetusmääriä on pidetty kansainvälisen kaupan pulssimittarina: kun ne nousevat, alkaa koko kansainvälinen kauppa elpyä. Lento- ja merirahtimarkkinat seuraavat usein kuriirifirmojen kehitystä.

Kakkoskvartaalille yritys odottaa jo 65-95 sentin EPS:iä. Fedexin tulosparannukseen vaikuttavat myös kulujen karsinta ja toimintojen rationalisointi, joten ihan lineaarista ennustetta ei EPS:in ja kansainvälisen kaupan tervhtymisen välille uskalla vetää. Standard & Poorsin analyytikko Jim Corridore pitää Fedexiin tulosta erinomaisena uutisena.

“Nämä uutiset vahvistavat, että kaipaamme kansainvälisen talouden elpyminen jatkuu. Maailman talous on oikealla tiellä.”

Valoa näkyy siis tunnelin päässä. Pörssikurssit ovat ennakoineet jo pitkään paranevaa tilannetta ja nyt näyttää siltä että pahin on jo varmuudella takana. Sijoittajien salkkujen arvo on noussut reilusti ja pankitkin uskaltavat suositella osakepainon nostamista.

Viimeksi m.m. Tapiola ja Ålandsbanken (varauksella ”pitkällä aikavälillä”) ovat antaneet osakkeiden ostosuosituksia. Ålandsbanken näkee syyskuussa mahdollisuuden salkun syyssiivoukselle ja suosittelee ylipainotusta Pohjoismaisiin suuryhtiöihin.  FIM:in Vesa Engdahlin mielestä ”osakkeet tarjoavat edelleen houkuttelevia tuottoja”. Handelsbanken odottaa Suomen talouden kääntyvän nousuun Q3:sella. Nordean mukaan ”maailmantalouden kasvunäkymät lähitulevaisuudessa ovat nyt paremmat kuin aikoihin”. Virkistivää optimismia viimeisen vuoden vaikerruksen jälkeen. Seuraavaksi saamme varmaankin taas sijoitusvinkkejä taksikuskeiltakin.

Ennen kuin ostaa osakkeita kaikilla varoillaan, kannattaa kuitenkin pitää mielessä että edessä on pitkä ja kuoppainen tie. Reaalitalouden toipuminen tulee viemään aikaa ja nyt otetut elvytyslainat on maksettava joskus takaisin. Vaikka inflaatio on nyt lähes nollassa ja korot ennätysalhaalla, saattavat ne kumpikin nousta - nopeastikin. Työttömyys saattaa nousta vielä, sillä yritysten tulosparannukset saavutetaan juuri nyt enemmän kulukuureilla kuin myynnin kasvulla. Kotimaan asuntomarkkinat ovat olleet yllättävän vahvat – aikaisemmin pörssiromahduksia on seurannut asuntojen hintojen romahdus. Nyt tuntuu väliltä siltä, että asuntojen – varsinkin pienempien – hinnoilla on vain yksi suunta: ylös.

Konsultti on pitänyt osakepainon korkeana koko pörssikriisin ajan. Nyt alkavat salkkujen arvot näyttää jo mukavilta. En ole myymässä, mutta yksittäisiä osakkeita olen katsonut tarkemmin ja tehnyt siirtoja nopeasti nousseista papereista defensiivisempiin ja parempaa osinkotuottoa maksaviin osakkeisiin. Toivottavasti pitkäaikaiset sijoittajat palkitaan vielä sekä kurssien kestävällä nousulla että kohtuullisella pääoma- ja osinkoverotuksella.

Kirjoittaja toimii liikkeenjohdon konsulttina Delta Freight Oy:ssä  www.deltafreight.fi.

Kelpaisiko kasvollinen kotimainen omistus?

Käyttäjän Matti Miettunen kuva

Keskustelu tulevasta verouudistuksesta käy kiivaana, Niin kuin tapana on, ovat kaikki sitä mieltä että ainakin naapurin verotusta tulee kiristää. Itsestä ei olisi niin väliäkään.

Pääomaverotuskin on taas otettu suurennuslasin alle. Politikoilla on – kuten viime päivinä on ilmennyt - vaikeuksia prosenttilaskussa. Välillä näyttävät menevän puurot ja vellit sekaisin muutenkin. Ennen kuin heitetään lapsi ulos pesuveden mukana, olisi ehkä syytä pohtia muutamaa asiaa.

Verottomista pääomatuloista puhutaan mielellään. Iltapäivälehdet puhuvat verotietoja julkistaessaan “aliverotetuista” pääomatuloista. Usein viitataan yrittäjän saamaan “verottomaan” 90.000 euroon. Harva puhujista tietää, että “verottoman” eli vain kertaalleen verotetun osingon saamisen edellytyksenä on yrityksen vahva tase.

Pääomatulo-osinkoa on korkeintaan  yhdeksän prosentin vuotuinen tuotto osingonsaajan omistamien osakkeiden matemaattiselle arvolle. Osakkeen matemaattinen arvo lasketaan yhtiön verovuotta edeltävän vuoden nettovarallisuuden perusteella siten, että yhtiön tilinpäätöshetken nettovarallisuus (varat - velat) jaetaan yhtiön ulkona olevien osakkeiden lukumäärällä. Jotta yrittäjä saa tuon 90.000 euron osingon – josta yritys on jo maksanut 26 %:a veroa, on yrittäjällä oltava firmassa miljoonan euron varallisuus. Se jää suurimmalla osalla suomalaisista yrittäjistä pelkäksi haaveeksi.

Pörssiyhtiöiden osinkoja pidetään kevyesti verotettuina. Niistä maksetaan yrityksen jo maksaman 26 %:n lisäksi vielä 19,6 %:n vero. Suomen valtio on viisaudessaan päättänyt, että tämän veron maksavat vain kasvolliset omistajat. Sijoitusrahastot saavat osinkonsa verovapaasti.

Myyntivoitoista maksetaan 28 %:n vero. Jos kyseessä on pitkäaikainen omistus, voidaan osakkeen hankintahinnassa käyttää hankintameno-olettamaa. Tällä lievennyksellä on harvoin todellista merkitystä ja pitkäaikainen sijoittaja maksaa käytännössä veron myös inflaation mukanaan tuomasta arvonnoususta. Monissa EU-maissa myyntivoittoverotus on jo nyt huomattavasti Suomea kevyempää.

Kumpikin vero on EU-alueella helppo joko välttää tai minimoida. Verottajan omien lausuntojen mukaan ulkolaisten etävälittäjien kauppoja ei raportoida riittävästi Suomen veroviranomaisille ja osa kaupoista jää raportoimatta. Arviot menetetyistä veroista liikkuvat noin sadassa miljoonassa eurossa. Liikutaan harmaassa taloudessa. http://m.taloussanomat.fi/?pag…=200813976

Täysin laillisiakin keinoja löytyy. Sekä kotimaisilta että ulkolaisilta vakuutusyhtiöiltä löytyy varainhoitoon soveltuvia vakuutuksia, joissa omaisuus paketoidaan vakuutukseen. Vakuutuksen sisällä saadut myyntivoitot tulevat verotettaviksi vasta sitten kun koko alunperin sijoitettu “vakuutussumma” on nostettu. Sen jälkeen niitä verotetaan 28 %:n verokannalla, olettaen että verovelvollinen on edelleen Suomen verotuksen piirissä. Vakuutusyhtiölle (ulkomaille) maksettuja osinkoja verotetaan 15 %:n verokannalla, mikäli k.o. maalla ei ole tätäkin edullisempaa verosopimusta Suomen kanssa. Vakuutuksen omistaja saa siis osingoista 4,6 %:n veroedun ja pystyy lykkäämään myyntivoittojen verotusta vuosia, jopa loputtomiin.

Nämä vakuutusyhtiöt olivat erittäin aktiivisia markkinoilla kun omaisuusverotus oli voimissaan. Senkin jälkeenkin niille on löytynyt oma asiakaskuntansa joka ylläolevien etujen lisäksi pystyy käyttämään vakuutuksia m.m. perintöverojen minimoinnissa ja esimerkiksi varojen siirtämiseen velkojien ulottumattomiin. Jo pelkät spekuloinnit osinkoverotuksen kiristämisestä antaa näille yhtiöille oivan myyntivaltin. Kukapa ei ottaisi mieluummin varmasti edullisen pääomaverotuksen kuin edes pienen riskin siitä, että omistuksen tuottoa verotetaan entistäkin raskaammin. Ratkaisu saattaa kannattaa jo pienehköillä summilla (50.000 euroa) ja varmasti kilpailukykyisiä ratkaisuja löytyy suuremmille, 250.000 euroa ylittäville, salkuille. Vakuutuksissa saattaa olla muutakin kuin pörssiosakkeita kuten oheisesta linkistä ilmenee. http://www.talouselama.fi/sijo…156041.ece

Konsultti on liputtanut pitkään kasvollisen kotimaisen omistuksen puolesta. Mikäli veropaineet kohdistuvat kohtuuttomasti kotimaiseen sijoittajaan, joutuu jokainen miettimään henkilökohtaiset ratkaisunsa uudelleen. Toivottavasti poliitikoilta löytyy ymmärrystä sekä kotimaiselle omistukselle että pitkäaikaiselle osakesäästämiselle.

Tarvetta kotimaiseen sijoittamiseen on. Sen ovat viime kuukausina osoittaneet m.m. Stockmannin, Pohjolan, Talvivaaran, Aspon, Spondan, Ilkan, Oriola KD:n ja Nordean osakeannit .

Kirjoittaja toimii liikkeenjohdon konsulttina Delta Freight Oy:ssä  www.deltafreight.fi.

Indeksimiehet heiluttaa - kustannustehokkuudella voittoon?

Käyttäjän Matti Miettunen kuva

Varsinais-Suomen Osakesäästäjät järjesti sijoitusillan indeksiteemalla Panimoravintola Kouluun 26.8.2009.

Indeksisijoittamisesta olivat kertomassa Talouselämän toimittaja Marko Erola ja Seligson & Co Rahastoyhtiön Jaakko Jouppi. Erola on kirjoittanut kirjan “Paras Sijoitus”, jossa korostetaan passiivisen, kustannustehokkaan indeksisijoittamisen hyviä puolia.

Erola aloitti esityksensä pitämällä kiinni osakkeiden kilpailukyvystä sijoitusinstrumenttina. “Vain osakkeilla saa inflaatiosuojan ja kunnon reaalituoton sijoitukselleen”. Reaalituotto on pyörinyt historiallisesti noin 7 %:ssa. Erola kirjoitti kirjansa finanssikriisin ollessa pahimmillaan ja vaikka usko oli välillä horjuakin, kehoittaa Erola “ostamaan ja pitämään kapitalismia”. This time it’s different? It’s never different.

Sijoittajan menestyksen ratkaisee lähes kokonaan sijoitusten jakautuminen eli allokaatio eri sijoitusluokkien välillä. Mitä enemmän riskiä otat, sen parempi tuotto-odotus sinulla on. Välillä riskit vain - ikävä kyllä - toteutuvat.

Kun sijoittaja on päätynyt sijoittamaan osakkeisiin, jää jäljelle sijoitusmuodon valinta. Sijoitukset voivat olla joko suoria tai rahastojen kautta tehtäviä. Sijoitustyyli (sekä osakkeisiin että rahastoihin) voi olla aktiivinen tai passiivinen. Aktiivinen trader / rahasto etsii jatkuvasti paremmin tuottavia osakkeita ja pyrkii voittamaan vertailuindeksinsä. Passiivinen sijoittaja / rahasto on päättänyt ettei yritäkään voittaa indeksiä, vaan tyytyy indeksin mukaiseen tuottoon - vähennettynä mahdollisimman pienillä kuluilla. Tilastot ovat osoittaneet että 10 vuoden periodilla ainoastaan 8 %:a sijoitusrahastoista pystyy voittamaan indeksin.

Suomalaisten rahastojen keskimääräinen hallinnointipalkkio on 1,6 % vuodessa. Tähän palkkioon pitää lisätä kaupankäyntikulut, jotka karkeasti ottaen tuplaavat kulut reiluun 3 - 3,5 %:iin per vuosi. Indeksirahastojen kulut ovat luokkaa 0,5 %:a per vuosi. Salkunhoitajan pitäisi pystyä tuottamaan jatkuvasti noin 3 %:n lisätuottoa rahastolleen. Pitkällä aikavälillä tämä on äärimmäisen haastava tehtävä. Pienikin ero kuluissa syö “korkoa korolle” -periaatteen mukaan suuren osan sijoituksen tuotosta pitkällä aikavälillä. Miksi etsiä neulaa heinäsuovasta kun voi ostaa koko suovan?

Mikäli rahastot pystyvät lyömään indeksinsä pitkällä aikavälillä, saattaa syynä olla merkittävästi suurempi riskinotto tai “tilastovirhe”: survival bias, jolloin huonosti menestyneet rahastot on lakkautettu tai sulautettu paremmin menestyviin. Tilastojen mukaan hyvin menestyneet rahastot eivät pärjää yhtä hyvin seuraavina vuosina, huonosti pärjänneet jatkavat alisuorittamistaan.

Erolan sanoma on sama kuin yhdysvaltalaisen Vangard-indeksirahastoyhtiön perustajan John Bogglen. “If you can’t beat them, join them”. Älä edes yritä voittaa indeksiä, vaan rakenna salkkusi kustannustehokkaista indesirahastoista tai ETF:istä. Yhdysvaltojen tilastomateriaalin mukaan aktiivinen salkunhoito söi sijoituksen vuotuisesta tuotosta noin puolet, kun tarkkailtiin aikaväliä 1988-2007. “Trading is hazardous for Your Wealth” - kaupankäynti vaarantaa varallisuutesi. Aktiivinen sijoittaja on itsensä pahin vihollinen.

Jottei Warren Buffett unohtuisi tästäkään esityksestä, todettiin hänen suositelleen passiivista indeksisijoittamista parhaana sijoittamistaktiikkana valtaosalle sijoittajista. Itse hän toimii enemmän pääomasijoittajan ottein, ostaen merkittäviä osuuksia yhtiöistä, joiden johtamiseen ja menestykseen hän pystyy suoraan tai epäsuorasti vaikuttamaan.

Erola jakaa markkinoilla toimivat sijoittajiin ja sijoitteleviin. Sijoittaja keskittyy kustannuksiin, allokaatioon ja riittävään hajautukseen. Sijoitteleva arvailee tuloksia, bruttokansantuotteen kehitystä, tuloksia. Hän yrittää lyödä markkinat, joilla toimii häntä huomattavasti kokeneempia ammattilaisia. Hän yrittää ajoittaa optimaalisesti ja löytää parhaat rusinat pullasta. Hän tietää koska on paras aika ostaa eikä tunnista todellista riskinottokykyään. Selvää on, että sijoittaja pärjää sijoittelevaa paremmin.

Erola piti passiivista, suoraan “ikuisiin” osakkeisiin  sijoittajamista yhtä tehokkaana, tai jopa tehokkaampana sijoitustaktiikkana - kunhan salkku on todellakin buy & hold -salkku. Suomen verottaja rankaisee toki sijoittajaa ottamalla 19,6 %:a maksetuista osingoista. Rahastoyhtiöt saavat tämän kilpailuedun itselleen. Koskahan tähän saadaan oikeudenmukaisuutta?

Syynä sille, ettei indeksisijoittaminen ole vielä noussut suosituimmaksi sijoitusmuodoksi nostettiin “tylsyys”. On mukavampi seurata omia osakkeita ja yrittää voittaa markkinat. Tällaiseen Erola suositteli pienempää “pelisalkkua” - varsinkin kotimarkkinoille. Mahdolliset ylituotot voi sitten vuosittain siirtää indeksirahastoon.

Suomessa pankit hallitsevat suurinta osaa sijoitusrahastojen jakelutiestä. Heidän intressissään on hallinnointipalkkioiden maksimointi, eikä siihen päästä indeksirahastoilla. Tilanne on kuitenkin muuttumassa: indeksirahastoja on tullut lisää ja myös ETF:ien käyttö on yleistynyt. ETF:ssä kannattaa perehtyä tarkkaan tuotteen todelliseen luonteeseen ja kaikkiin kustannuksiin. ETF:stä on ansiokkaasti kirjoittanut myös J. Peltomäki Piksun sijoituspalstalla (www.piksu.net).

Jaakko Jouppi esitteli Seligsonin toimintaa ja rahastovalikoimaa. Seligson on johdonmukaisesti keskittynyt  kustannustehokkaaseen varainhoitoon, juuri indeksirahastojen kautta. Yritys on perustettu 1997 ja sen omistavat yrityksen toimiva johto sekä Tapiola-yhtiöt (noin 40 %). Yritys ei tarjoa osakevälitystä eikä strukturoituja tuotteita. Sen hallinnoimat varat ovat noin miljardi euroa. Yhtiöllä on 22.000 rahasto-osuuksien omistajaa.

Varainhoitoprosessi on selkeä:

- asiakkaan tarpeet määrittävät allokaation

- riskien kartoitus ja hallinta saavutetaan hyvällä hajautuksella

- tuotto ohjataan asiakkaan salkkuun kustannustehokkailla ratkaisuilla ja

- toiminta on pitkäjänteistä ja kurinalaista. “Yksinkertainen on tehokasta.”

Konsultti kuunteli esitystä mielenkiinnolla. Yhdysvalloissa passiivisen sijoittamisen puolesta on puhuttu jo pitkään. Periaatteet ovat selkeät ja tilastot tukevat indeksirahastoja. Tuotto-odotukset ja vertailulaskelmat perustuvat kuitenkin usein erittäin pitkiin sijoituksiin, kymmeniin vuosiin. Olisi mielenkiintoista saada tietoa siitä, kuinka pitkäaikaisia sijoittajia suomalaiset rahastosijoittajat todellisuudessa ovat. Sijoitammeko kuukausiksi, vuosiksi vai kymmeniksi vuosiksi? Lyhyellä sijoitushorisontilla kulujan merkitys pienenee ja aktiiviselle salkunhoitajalle jää parempi mahdollisuus onnistua indeksin lyömisessä.

Konsultilla on salkussa Seligsoninkin ratkaisuja, mutta uskon myös suoriin - pitkäaikaisiin - osakesijoituksiin. On mielenkiintoista omistaa yrityksiä suoraan, seurata niiden menestystä ja osallistua myös yhtiökokouksiin. Toivottavasti indeksirahastojen maihinnousu tuo painetta myös aktiivisten rahastojen kustannustehokkuuteen. Se on pitkällä juoksulla rahastoyhtiöidenkin etu.

Kirjoittaja toimii liikkeenjohdon konsulttina Delta Freight Oy:ssä (www.deltafreight.fi).

Stockmann – tase kuntoon ja matka jatkuu

Käyttäjän Matti Miettunen kuva

Stockmann on vuonna 1862 perustettu suomalainen vähittäiskauppaa harjoittava pörssiyhtiö. Osakkeenomistajia on yli 40 000. Stockmannin neljä liiketoiminta-yksikköä ovat tavarataloryhmä, muotikaupan myymäläketjut Lindex ja Seppälä sekä etäkauppaa harjoittava Hobby Hall.

Etäkauppaa harjoittava Hobby Hall integroidaan tavaratalo-ryhmään vuodesta 2010 lähtien. Hobby Hall vetäytyi Batian markkinoilta vuonna 2009.

Stockmann otti merkittävän askeleen laajentumisessaan ostamalla ruotsalaisen Lindexin loppuvuodesta 2007. Ostohinta oli noin 8 miljardia Ruotsin kruunua.

Lindex on yksi Pohjois-Euroopan suurimmista muotitavarataloketjuista, jolla on hyvä kannattavuus ja vahva markkina-asema valitsemillaan ydinmarkkina-alueilla, erityisesti Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa. Lindexillä oli ostohetkellä 300 omaa myymälää. Liikevaihto oli 5.275 miljoonaa Ruotsin kruunua ja liikevoitto 475 miljoonaa.

Stockmann on jatkanut Lindexin menestystä sen vahvilla alueilla Pohjoismaissa. Lindex on otettu myös keihäänkärjeksi laajentumiseen Venäjälle, Baltiaan ja valituille Itä-Euroopan markkinoille, kuten Tsekkiin ja Ukrainaan. Seppälä täydentää panostuksia vaatebusinekseen, sillä on jo 200 myymälää Suomessa, Baltiassa, Venäjällä ja Ukrainassa. Venäjälle on avattu myös Nike ja Best Seller –myymälöitä, hyvällä menestyksellä.

Stockmann on laajentunut voimakkaasti muutenkin. Helsingin tavarataloon on panostettu ja myyntipinta-alaa saatu lisää. Uusia tavarataloja on rakenteilla (Vilna 2010, Nevsky Center Pietari 2010)

Menestyminen Venäjällä ei ole ollut helppoa. Moskovan Smolenskajan tavaratalon vuokrakiistassa vuokranantaja otti ja katkaisi sähköt tavaratalosta, lopputuloksena tämän tavaratalon sulkeminen. Oikeusprosessi vahingonkorvauksesta jatkuu. Stockmann on osoittanut osaavansa Venäjän liiketoiminnan. Yrityksellä on pitkä historia ja näyttö hyvistä tuloksista. Oikoteitä ei ole käytetty, kaikki on hoidettu lain kirjaimen mukaan. Viimeksi m.m. Ikea on osoittanut ettei markkina-alue ole helppo.

Stockmann on vahvistanut tasettaan aikaisemminkin. Institutionaalisille sijoittajille suunnatulla annilla kerättiin 24.6.2008 yhteensä 137,4 miljoonaa euroa. Merkintähinta oli 24,50 euroa osakkeelta. Rahoitusta järjestettiin pitkäaikaiseksi vuoden 2008 lopussa 1.000 miljoonan lainapaketilla, jonka laina-ajat ovat 3,5 ja 7 vuotta. Korkotason laskusta saatiin tuntuvaa hyötyä.

Stockmann on perinteisesti selvinnyt kilpailijoitaan paremmin talouden taantumissa. Immuuni se ei kuitenkaan ole. Vuonna 2008 liikevaihto kasvoi Lindexin oston myötä 36 %:a 2.265 miljoonaan mutta tulos ennen veroja jäi edellisestä vuodesta 40 %:lla 71,7 miljoonaan.

Vuoden 2009 puolivuotiskatsaus kertoi myynnin pienenneen 12,7 %:lla ja konsernin liikevoitto putosi 6,6 miljoonaan euroon (28,8 Me). Myynnin pienenemiseen vaikuttivat yleinen suhdannetilanne, useiden valuuttojen voimakas heikentyminen ja alkuvuoden 2008 korkeat vertailuluvut, joihin sisältyi myös toukokuussa 2008 toimintansa lopettaneen Smolenskajan tavaratalon myynti. Toisella vuosineljänneksellä saatiin toiminnan tehostamisella tuloksia: liikevoitto pieneni odotuksia vähemmän 28,6 miljoonaan (31,4 Me). Tämä ylitti analyytikkojen odotukset.

Tämänhetkisten arvioiden mukaan on mahdollista, että neljännen vuosineljänneksen aikana päästään lähelle edellisen vuoden myyntilukuja ja liikevoittoa. Koko vuoden myynti ja liikevoitto tulevat jäämään pienemmiksi kuin vuonna 2008.

Stockmann oli aikaisemmin liiankin omavarainen. Lindexin osto pudotti omavaraisuutta ratkaisevasti ja yritys asettikin uudeksi omavaraisuustavoitteeksi 40 %:a. Pitkäaikainen velka oli vuoden 2007 lopussa 860 miljoonaa, vuotta myöhemmin yli 100 miljoonaa vähemmän eli 757,7 miljoonaa.

Yritys kerää nyt sekä Hartwallin suvulle suunnatulla että yleisellä osakeannilla 140,9 miljoonaa euroa. Tämän jälkeen asetettu omavaraisuustavoite on saavutettu.

Stockmannilla on merkittävä määrä pitkäaikaisia ja kärsivällisiä omistajia. Suurimmat omistajat ovat Konstsamfundet, Svenska Litteratursällskapet, Niemistö-ryhmä, Etola-yhtiöt, Folkhälsan ja Stiftelsen för Åbo Akademi. Myös suomalaiset vakuutusyhtiöt omistavat merkittävän määrän Stockmannista. Yhtiöllä on kaksi osakesarjaa, joilla 7 suurinta omistajaa hallitsee reilua 60 %:a kaikista äänistä.

Stockmann on ollut hyvä osingonmaksaja. Viimeisinä viitenä vuonna osinkoa on maksettu yhteensä 5,37 e eli keskimäärin 1,07 e/osake/vuosi. Viime vuodelta osinkoa maksettiin 0,62 euroa ja jätettiin hallitukselle mahdollisuus maksaa lisäosinkona 0,38 euroa.

Nyt tarjotussa osakeannissa 18 osakkeella saa merkitä yhden uuden hintaan 12 euroa. Kun kurssi on nyt noin 18 eurossa, saa sijoittaja “ylimääräisen osinkonsa” merkintäoikeuksien kautta. Nopeasti laskettuna hyöty on 6 e/18 eli 0,33 e osakkeelta. Stockmannin osakekurssi on heilahdellut viimeisten 12 kk ainaka - talouskriisin mukana – välillä 9,45 e – 20,88 e. Aikaisemmin kurssi on pyörinyt 20 ja 30 euron välillä.

Stockmannilla on testattu liiketoimintamalli, tunnettu brändi, Suomen parhaisiin kuuluva kanta-asiakasjärjestelmä ja määrätietoinen ja tuloksekas laajentuminen Suomen rajojen ulkopuolelle. Kun talous toipuu, on aihetta uskoa että Stockmann korjaa sadon ensimmäisten joukossa. Asiallista osinkoakin tullaan saamaan, niin ensi vuonna kuin jatkossakin.

Hartwallin suku merkitsee osakkeita 96 miljoonalla, 17 euron hintaan. Hintaa voidaan pitää kohtuullisena niin Hartwallille kuin muillekin omistajille, takaahan Hartwall panoksellaan osakeannin onnistumisen. Konsultti tulee osallistumaan osakeantiin ja toivottaa Hartwallin suvun tervetulleeksi uutena, strategisena ja pitkäaikaisena omistajana.

Kirjoittaja toimii liikkeenjohdon konsulttina Delta Freight Oy:ssä (www.deltafreight.fi).

Talentum - missä kohtuullinen preemio?

Käyttäjän Matti Miettunen kuva

Alma Media osti tänään - ilmeisesti Varman omistamat - 375.000 Talentumin osaketta.

Alma Media -konserniin kuuluvan Kauppalehti Oy:n omistaa päivän kaupan jälkeen noin 30,65 % kaikista Talentumin osakkeista ja noin 31,12 % osakkeiden tuottamista äänistä. Alma Medialle syntyi arvopaperimarkkinalain 6 luvun 10 §:n mukaisesti velvollisuus tehdä pakollinen ostotarjous Talentumin kaikista osakkeista. Alma tarjoaa osakkeista tänään maksetun 1,85 e / osake.

Tarjouksen mukainen osakekohtainen hinta on noin 6,3 prosenttia korkeampi kuin osakkeen kaupankäynnin päätöskurssi 7.8.2009 (1,74 euroa) ja noin 13,6 prosenttia korkeampi kuin Talentumin osakkeen 3 kuukauden kaupankäyntimäärällä painotettu keskiarvo (1,63 euroa).

Talentum on jakanut viimeisinä viitenä vuonna (2004-2008) yhteensä 0,93 e osinkoa ja pääomanpalautusta (0,06 e). Keskimäärin 0,186 e/osake/vuosi. Tämä antaisi Alman huikealla preemiolla varustetulle lunastushinnalle 10 %:n vuotuisen osinkotuoton. Tuon tuoton mukaan lunastushinta vaikuttaa erittäin alhaiselta.

Osakekohtaista tulosta on tehty viitenä vuonna yhteensä 0,94 e/osake eli keskimäärin 0,188 e. Tällä päästäisiin keskimääräiseen P/E lukuun 9,8. Hinta ei vaikuta vieläkään kalliilta.

Samanaikaisesti Talentumissa on karsittu voimakkaasti rönsyjä ja keskitytty “ammattilaiskohderyhmään keskittyvään kustantamiseen ja informaation tuottamiseen”. Fokus on Pohjoismaissa, eli käytännössä Suomessa ja Ruotsissa. Ammattilaiskohderyhmä koostuu tekniikan, talouden, henkilöstöhallinnon ja juridiikan ammattilaisista.

Yhtiön tunnetuimmat lehdet ovat Talouselämä, Tekniikka&Talous, Tietoviikko, Arvopaperi, Mediuutiset sekä Ruotsissa Ny Teknik ja Affärsvärlden. Yhtiö on Suomen johtava juriidisen ja ammattikirjallisuuden kustantaja.

Yritys on pystynyt kasvattamaan liikevaihtoaan vuoden 2004 noin 55 miljoonasta eurosta viime vuoden reiluun 93 miljoonaan.  Omavaraisuusaste on pysynyt runsaasta osingonjakosuhteesta huolimatta reilussa 40 %:ssa. Yrityksen palveluksessa oli vuoden 2008 lopussa noin 800 henkilöä.

Talentumin “nurkkauksella” on spekuloitu pitkään. Yrityksen osakekurssia on tukenut visio Alman lunastustarjouksesta, reiluun hintaan. Sijoittaja Kai Mäkelä on ajanut aktiivisesti mediakentän omistusmuutoksia ja on suurena omistajana sekä Almassa että Talentumissa. Näillä lunastushinnoilla jää Mäkelälläkin tili tekemättä.

Talentumin osavuosikatsaus (6 kk/2009) oli kylmää luettavaa. Liikevaihto putosi 36,7 prosenttia 16,7 miljoonaan euroon. Liikevoitto (EBIT) kääntyi tappiolle –2,6 miljoonaan (+3,2 Me). Henkilöstöä saneerataan 50 hengellä ja siitä kirjataan 2,8 miljoonan kertaluontoinen kulu (1,8 Me kirjattu jo). Mainonnan väheneminen ammattilaismediassa ja erityisesti rekrytointi-ilmoituksissa osui erityisesti Talentumin lehtiin. Ilmoitustuotot vähenivät kokonaista 54 prosenttia.

“Mikäli loppuvuoden yleinen suhdannetilanne ja mainosmarkkinatilanne ovat
ensimmäisen vuosipuoliskon tasolla, Talentum arvioi, että sen koko vuoden
liikevaihto jää edellisvuodesta noin neljänneksellä ja liikevoitto ennen
kertaluonteisia kuluja on hieman positiivinen. Liikevoiton kertaluonteisten
kulujen jälkeen arvioidaan olevan negatiivinen.”

Talentumin omavaraisuusaste oli kesäkuun lopussa 45,1 % ja osakekohtainen oma pääoma 0,36 e. Nettovelkoja oli 2,7 Me, nettorahoituskulut olivat nolla. Yhtiöllä on shekkitililimiittiä 12,0 milj. euroa ja  rahoitusluottolimiittiä 20,0 milj. euroa, yhteensä 32,0 milj. euroa.

Yhtiön kurssi nousi tänään korkeimmillaan 2,02 euroon ja on nyt pysytyllet hiven lunastustarjouksen yläpuolella. Alma Median toimitusjohtaja Kai Telanne on ilmoittanut että hinta on reilu ja tarjousta ei nosteta. Osa analyytikoista on ehtinyt ilmoittaa pitävänsä tarjottua hintaa “edullisena”.

Konsultilla on salkussa nippu Talentumia ja ajattelin odottaa lunastustarjouksen loppuun ennen kuin teen päätökseni. Osake on normaalitilanteessa epälikviidi eikä tämän vuoden tuloksessa ole hurraamista. Toisaalta, kun markkinatilanne normalisoituu, pystyy Talentum tekemään hyvääkin tulosta ja on maksanut perinteisesti erittäin reilun osingon. Lunastustilanteissa on lupa odotella myös mahdollisen kilpailijan - “Valkoisen Ritarin” - saapumista tarjouspöytään. Sanomaa saattaa kiinnostaa Talentum tai sen osat. Sijoittaja Mäkelänkin liikkeitä kannattaa seurata.

Tarjousajan odotetaan alkavan 19.8.2009 ja päättyvän 15.9.2009.

Kirjoittaja toimii liikkeenjohdon konsulttina Delta Freight Oy:ssä (www.deltafreight.fi).

Capman - pääomasijoittaja saa uuden osakkaan

Käyttäjän Matti Miettunen kuva

Capman antaa nettisivujensa mukaan sijoittajalle mahdollisuuden osallistua pohjoismaisten ja venäläisten yritysten sekä kiinteistöjen arvonnousuun CapManin osakkeen kautta.

Yrityksen tulos muodostuu:

Hallinnointipalkkioista:

Rahaston hallinnointiyhtiönä toimivalle vastuunalaiselle yhtiömiehelle maksetaan hallinnointipalkkiota koko rahaston toiminta-ajalta. Hallinnointipalkkio perustuu rahaston sijoitusaikana alkuperäisiin pääomiin ja sen jälkeen rahaston salkun hankintahintaan. Hallinnointipalkkiot ovat tyypillisesti 0,5–2,5 % vuodessa hallinnoitavien rahastojen pääomista tai salkun hankintahinnasta.

Hallinnointipalkkiot ovat kohtuullisen varmaa tuloa. Kehitys on ollut nousujohteinen (hallinnoitavien pääomien kasvaessa) 17,8 miljoonaa (2004) on kasvanut jo 29,6 miljoonaan (2008).

Voitonjako-osuustuotoista:

Sijoitustoiminnassa menestyneen pääomarahaston voitto jaetaan rahaston sijoittajien ja sen sijoitustoiminnannasta vastanneen hallinnointiyhtiön kesken. Käytännössä voitonjako-osuustuotolla tarkoitetaan hallinnointiyhtiön saamaa osuutta rahastojen kassavirrasta sen jälkeen, kun rahasto kokonaisuutena on siirtynyt voitonjakoon.

Voitonjako-osuuksista saatu tulo vaihtelee voimakkaasti. Mikäli onnistuneita irtautumisia ei ole, jää tuotto olemattomaksi. Lisäksi on huomioitava, että kestää aikansa ennen kuin kukin rahasto pääsee voitonjaon piiriin. Voitonjako on ollut 4,1 ja 9,4 miljoonan välillä, poikkeuksena vuosi 2007, jolloin päästiin tilinteon makuun 23,6 miljoonalla.

Suorista rahastosijoituksista saaduista tuotoista:

Yhtiö on merkittävä sijoittaja hallinnoimissaan rahastoissa, ja sen tavoitteena on sijoittaa niihin jatkossa 1–5 prosenttia uusien rahastojen alkuperäisestä koosta rahastojen kysynnästä ja CapManin omasta sijoituskapasiteetista riippuen.

Tuotot ovat jääneet vaatimattomiksi. Suorat tuotot ovat olleet muutamia satoja tuhansia. Samalla on päästy maistelemaan sijoituskohteiden arvoihin tehtävistä muutoksista johtuvia kirjauksia. Viimeisinä viitenä vuotena kaksi negatiivista vuotta ja kolme positiivista. Nettovaikutus on yhteensä –3,3 miljoonaa euroa. Suorat sijoitukset ja sitoumukset tulevista sijoituksista ovat kasvaneet 38,3 miljoonasta 130,3 miljoonaan.

Osinkoa on maksettu viimeisiltä viideltä päättyneeltä tilivuodelta yhteensä 0,41 euroa per osake. Eli keskimäärin 0,082 e/osake/vuosi. Viime vuodelta osinkoa ei maksettu ollenkaan. Osinko on liikkunut 67 % ja 94,4 %:n välillä osakekohtaisesta tuloksesta. Aikaisemmin tasetta kevennettiin maksamalla jopa 3,2 kertaa osakekohtainen tulos ulos.

Jos sijoittaja osti Capmania vuonna 2001 ja on ostanut uusia osakkeita kaikilla osingoilla, on hän edelleen reilut 15 %:a miinuksella. Mikäli hän jätti osingot uudelleen sijoittamatta, on miinusta kertynyt vajaat 40 %:a.

Yhtiön entinen ja toimiva johto omistaa yhtiöstä suurimman osan ja äänivaltaisten A-osakkeiden kautta selkeän äänienemmistön. Johto vie, eikä piensijoittajalla – eikä vähän suuremmallakaan – ole siihen juurikaan sanomista.

Yhtiöllä on ollut runsaat avainhenkilöiden palkitsemisjärjestelmät. Aluksi toimittiin johdon optioiden kautta, myöhemmin on otettu sijoituskohteista saatavista tuotoista suoraan tuntuva osuus kohdetta kulloinkin hoitaneelle “tiimille”. Nyt yritys on luotottanut Maneq-rahastoja, samalla kun se on hankkinut 20 miljoonaa euroa kalliskorkoisella hybridilainalla.

“Pitkäaikaisista saamisista 21,7 milj. euroa (17,2 milj. euroa) oli lainasaamisia Maneq-rahastoilta. CapMan Oyj:n lisäksi CapManin henkilökunta on sijoittajina Maneq-rahastoissa. CapMan Oyj:n tuotto-odotus Maneq-rahastoilta vastaa pitkälti muiden CapManin rahastosijoitusten tuotto-odotusta. Maneq-rahastot maksavat CapMan Oyj:ltä  saamilleen lainoille markkinaehtoisen koron.”

“Hybridilainan kuponkikorko 11,25 % maksetaan puolivuosittain. Lainalla ei ole eräpäivää, mutta yhtiöllä on oikeus lunastaa se takaisin viiden vuoden kuluttua. Lainaa käsitellään konsernin IFRS-tilinpäätöksessä omana pääomana.”

Capmanin palveluksessa on 150 henkilöä. Hallinnoitavat pääomat ovat 3,5 miljardia euroa. Suurin osa rahasta on saatu eläkeyhtiöiltä (53%) ja vakuutusyhtiöiltä (19%). Viiden suurimman sijoittajan osuus pääomista on noin miljardi.

Yhtiö jakaa sijoituskohteensa seuraavasti:

Buyout-sijoituskohteet
Teknologiasijoituskohteet
Life Science -sijoituskohteet
Russia-sijoituskohteet
Public Market -sijoituskohteet
Kiinteistösijoituskohteet

Sijoituskohteista löytyy hyvinkin tuttuja nimiä: Lumene, Cederroth International, Finlayson & Co, Moventas, Pretax, Tokmanni, Tieturi ja useita kymmeniä muita. Yhtiön sivuilta löytyy seikkaperäinen luettelo.

Viimeisimmässä osavuosikatsauksessa vahvistettiin, ettei tilanne ole kovin ruusuinen. Exit:it ovat vähissä ja raha on nyt pankeissa kortilla. Aikaisemmin pääomasijoittajat pystyivät “vivuttamaan” omat ja rahastojensa sijoitukset pitkälle pankkilainoilla. Nyt ollaan tilanteessa jossa jo tehtyihin sijoitussitoumuksiin vastaaminen voi olla vaikeaa. Yhtiön jäljellä olevien sijoitussitoumusten määrä oli 61,9 milj.  euroa 30.6.2009 (47,0 milj. euroa). Konsernin rahavarat 30.6. olivat 18,2 milj. euroa (6,4 milj. euroa).

Yrityksen liikevaihto putosi 17 miljoonaan (19,5). Konsernin liikevoitto jäi tappiolliseksi rahastosijoitusten käyvän arvon muutoksen seurauksena ja oli -4,2 milj. euroa (3,7 milj. euroa). Hallinnointiliiketoiminnan tulos oli 1,0 milj. euroa (4,0 milj. euroa) ja Rahastosijoitustoiminnan tulos oli -6,0 milj. euroa (-1,3 milj. euroa)

“CapManin rahastosijoitusten käyvät arvot ovat alkuvuonna kehittyneet negatiivisesti, ja  loppuvuoden kehitys riippuu yleisestä markkinatilanteesta ja kohdeyritysten kehityksestä. Vuoden 2009 kokonaistulos riippuu pääosin siitä, tehdäänkö voitonjaon piirissä olevista rahastoista uusia irtautumisia ja miten sijoitusten arvot kehittyvät niissä rahastoissa, joissa CapMan on merkittävä sijoittaja. Ilman merkittäviä käyvän arvon positiivisia muutoksia ja irtautumistuottoja vuoden 2009 tulos on tappiollinen.”

Samalla tehtiin mielenkiintoisia liikkeitä:

“CapMan Oyj ja belgialainen pääomasijoitusyhtiö Gimv ovat allekirjoittaneet sopimuksen, jonka mukaan CapMan myy yhteensä 17,0 milj. euron arvosta sijoitussitoumuksia ja rahastosijoituksia Gimv:lle. Sitoumusten myynti pienentää CapMan Oyj:n tulevien vuosien pääomakutsuja ja vahvistaa konsernin rahoitusasemaa. Järjestelyn välitön kassavirtavaikutus on noin 3,4 milj. euroa eikä sillä ole vaikutusta konsernin tulokseen.”

“Capman tulee siirtämään Capmanin hallinnoimiin rahastoihin tekemänsä sitoumukset ja rahastosijoitukset Capman Fund Investments Sicav Sif -yhtiöön, joka toimii syöttörahastona Capmanin rahastoihin”

“Gimv on tänään julkaisemassaan pörssitiedotteessa kertonut aikovansa nostaa omistustaan CapMan Oyj:ssä noin 10 prosenttiin. Lisäksi Gimv ilmoittaa tavoittelevansa paikkaa yhtiön hallituksessa seuraavassa yhtiökokouksessa.”

Belgialainen Gimv hallinnoi itse 1,7 miljardin sijoituspääomia. Sijoituksia on nyt 187 yhtiössä ja historian aikana on irtauduttu jo 147 yhtiöstä. Yhtiö on pörssilistannut (IPO) 19 sijoituskohdettaan. Irtautumisten kokonaisarvo on ollut noin 2 miljardia euroa. Yhtiö on perustettu 1980. Päämarkkinat ovat Benelux-maat, Ranska ja Saksa.

Kansainvälisesti odotellaan, että pääomasijoitustoiminta alkaisi elpyä jo tänä vuonna. Pankkien luototuskyky on parantunut ja sijoituskohteille alkaa jo löytyä ostajia. Perinteiset irtautumismuodot ovat olleet pörssiin listautuminen tai sijoituskohteen myynti teolliselle ostajalle. Muutamina viime vuosina on näyttänyt siltä, että pääomasijoittajat keskittyvät myymään sijoituskohteita toisilleen.

Gimv-ilmoituksella saatiin nyt ainakin aikaan se, että yhtiön kurssi nousi tasolle, jolla lokakuun lopussa erääntyvät 2003 B-optiot alkavat saada jonkinlaisen arvon. Merkitsemishinta on 1,19 e ja optioita on jaettu 625.000 kpl.

Konsultilla on ollut jo monia vuosia ohut siivu Capmanin osakkeita salkussa. Sijoituksen menestys on ollut vaatimaton. Yhtiökokouksissa on välillä ollut kitkerääkin sanailua toimivan johdon palkitsemisjärjestelmistä. Toivottavasti Capmanin osaava henkilökunta saa nyt kehitettyä sijoituskohteiden toimintaa niin kustannustehokkaasti, että osakesijoittajillekin jää muutakin kuin luu käteen.

Kärsimättömille Gimv:n tulo omistajaksi antaa mahdollisuuden suurempaan osakevaihtoon ja omaan “irtautumiseen”. Itse ajattelin pitää Capmanin salkussa ja katsoa nämäkin kortit loppuun asti. Toimiala sinänsä ja Capmanin sijoituskohteet ovat mielenkiintoisia.

Kirjoittaja toimii liikkeenjohdon konsulttina Delta Freight Oy:ssä (www.deltafreight.fi).

Muistokivet – haudanvakava business ?

Käyttäjän Matti Miettunen kuva

Suomessa myydään noin 15.000 hautakiveä vuodessa. Vanhoihin hautakiviin tehdään noin 30.000 uutta kaiverrusta. Kaikista kuolleista noin neljännelle otetaan uusi kivi, puolelle tarvitaan uuden nimen kaiverrus ja neljäs osa ei tarvitse muistokiveä ollenkaan. Euroissa puhutaan noin 25-30 miljoonan euron kokonaisuudesta.

Suuret ikäluokat näkyvät myös hautakivimarkkinoissa. Vainajien määrä nousee jonkin verran vuosi tasolla. Samalla kuitenkin polttohautaus ja uurnalehdot yleistyvät, jolloin muistokivien kokonaismarkkinat pysyvät samana tai kasvavat hyvin hitaasti.

Kivivalmistajien ja kaivertajien markkinat ovat sirpaleiset: alalla toimii jopa sata pienempää, muutaman henkilön yritystä. Suurempia yrityksiä löytyy kourallinen: Loimaan Kivi, Suomen Kivivalmiste ja Kaavin Kivi suurimpina. Myös Peipohjan Kiviveistämö, Vientikivi ja Tervajoen Kiviveistämö erottuvat kooltaan joukosta. Alan rakennemuutokseen ohjaavat sekä liiketaloudelliset paineet että nykyisten yrittäjien ikääntyminen.

Muistokivien markkinointi on pääasiassa hautaustoimistojen harteilla. Toimistoissa on näytteillä eri kivimalleja ja netistäkin löytyy esimerkkejä eri ratkaisuista. Kivilaatuja, kivimuotoja ja kaiverruksia on jokaiseen tarpeeseen ja makuun. Loimaan Kivellä on Kivicenter-konsepti, joissa pääsee näkemään useita kymmeniä malleja ja esimerkkejä eri ratkaisuista (www.loimaankivi.fi).

Konsultilla oli ilo tutustua kotimaisen Loimaan Kiven toimintaan paikan päällä Loimaalla. Tuotanto oli automatisoitu pitkälle ja modernit koneet jalostivat raakakivestä kaunista kivilaattaa vuorokauden ympäri. Osaavat kivenveistäjät jatkoivat kiven jalostamista siitä, mihin koneen osuus päättyi. Samalla tehtaalla valmistettiin sekä muistokiviä, sisustuskiviä että rakennuskiviä. Lopputuotteet ovat ikuisia: suomalainen graniitti kestää kulutusta kaikissa olosuhteissa.

Konsultti ei ole – vielä – joutunut pohtimaan muistokivien hankintaa, joten kokemus oli uusi. Hautakivet olivat kauniita, yksilöllisiä ja huolellisesti suunniteltuja. Lomamatkalla tuli uteliaisuudesta käytyä muutamalla hautausmaalla ulkomailla. Muistokivet tuntuivat olevan osa kunkin alueen historiaa, ne kertoivat ajoista ja ihmisistä ennen meitä.

Suomalainen ei tee mielellään testamenttia “liian aikaisin”. Perikunnat saavat sitten pohtia – juristien kanssa tai ilman – mikä lienee olikaan poismenneen viimeinen tahto. Itseä jäi askarruttamaan, onko muistokiven valinta niin vakava asia, ettei siitä voi keskustella etukäteen.
 

Tallink - sulaako suo vai kuoleeko kurki?

Käyttäjän Matti Miettunen kuva

Tallink kasvoi nopeasti Itämeren matkustajaliikenteen ykköseksi. Laivoja tilattiin nopeaan tahtiin ja rohkeasti vivuttaen. Yrityksellä onkin alan ylivoimaisesti uusin aluskanta. Investointitahdin esimerkkeinä Romantika 2002, Victoria 2004, Galaxy 2006, Star  2007, Superstar 2008, Baltic Princess 2008 ja Baltic Queen 2009. Laivojen hinnat pyörivät noin 120-150 miljoonassa eurossa kappale.

Yritys osti  Superfast Ferriesin kolme lauttaa vuoden 2006 huhtikuussa 350 miljoonalla eurolla. Superfastin liikenne Saksaan siirrettiin Hangosta Helsinkiin. Saman vuoden kesäkuussa käytiin tarjouskilpailu Silja Linesta, jonka Tallink sai omakseen 450 miljoonalla eurolla ja 5 miljoonalla Tallinkin osakkeella.

Viron liikenteessä Tallinkin kilpailuaseena oli pitkään kilpailijoita huomattavasti alhaisemmat palkkakustannukset. Tätä kilpailuasetta ei ole pystytty – yrityksistä huolimatta – siirtämään muihin liikenteisiin. Päinvastoin, Vironkin palkkakustannukset ovat jatkaneet voimakasta nousuaan. Muutama pienempi kilpailija, kuten Nordic Jet Line, on pudonnut jo kisasta. Toisaalta Viking Line toi lisää kapasiteettia Suomen ja Viron väliseen liikenteeseen.

Yrityksen investoinnit eivät rajoittuneet aluksiin ja kilpailijoiden ostamiseen. Yritys laajentui myös maihin, panostamalla omiin hotelleihin.  Yhtiö operoi neljää hotellia Tallinnassa ja yhtä Riikassa

Yhtiön yritysostot ja niiden jälkeinen fuusiointi ei ole sujunut ongelmitta. Superfastiin yritettiin virolaista miehitystä ja palkkarakennetta, tuloksetta. Silja Linen pitkään rakennettu brändi saatiin pilattua alle vuodessa m.m. johdon kuuluisan Toaster Gate –risteilyn vauhdittamana. (http://www.talouselama.fi/uutiset/article169555.ece)

Siljan myyntikonttoreita suljettiin, henkilöstöä ja toimintoja siirrettiin milloin Tallinnnnan, milloin muualle. Tietojärjestelmäuudistus – yllätys, yllätys – kesti pidempään ja maksoi enemmän kuin oli suunniteltu. Sekä laskutus- että varausjärjestelmät tökkivät pitkään vielä vuosi sitten.

Mainonnassa yritettiin ensin TallinkSilja –brändiä, ennen kuin huomattiin  että ostetulla Silja-brändillä oli Suomen ja Ruotsin välillä parempi kaiku kuin Tallinkilla. Rakennemuutoksen suurin hyötyjä on ollut Viking Line, joka on saanut ison osan Siljan asiakkaista itselleen. Vikingillä on panostettu laatuun ja suomalaisuuteen – strategia tuntuu purevan.

Suomalaisille virolainen sopii paremmin huonosti kohdeltuna ja epäonnisena pikkuveljenä kuin omistajana. Pienikin virhe risteilykokemuksessa pannaan kansallisuuden piikkiin.  Joskus syystäkin.

Matkustajia on saatu mukavasti, hinnalla. Happy Hour –hinnoittelusta piti päästä kulut kattavaan hinnoitteluun, mutta todellisuudessa tarjousmyynti on jatkunut ja matkustajien laivoille jättämä rahamäärä per matkustaja on kehittynyt samaan suuntaan kuin matkapuhelinten keskihinta. Markkinointi on maksanut maltaita, mikä näkyy tuloksessa sekin. Googlaamalla löytyy satakunta järjestöä, yritystä ja seuraa, joiden jäsenyydellä saat Tallinkin hinnoista heti tuntuvan alennuksen.

Maailman talouden lama on iskenyt suoraan rahtimääriin, Tallink ei ole ollut immuuni pudotukselle. Yhdeksässä kuukaudessa rahdista on hävinnyt 37 miljoonaa euroa. Valuuttakurssitkin (SEK) ovat rassanneet ja vieneet 9 kk tuloksesta 15 miljoonaa euroa. Rahtimarkkinoiden elpymiseen menee optimistisestikin ajatellen yli vuosi.

Yhdeksän kuukauden myyntikate (gross profit) oli 84 miljoonaa euroa, pudotusta edellisestä vuodesta 28 miljoonaa (25 %). Rahoituskulut kasvoivat 11 miljoonalla 57 miljoonaan euroon. Kun samalla markkinakorot ovat pudonneet voimakkaasti, voi päätellä että Tallinkin rahoitusrakenteessa on kovenantteja jotka nostavat marginaalin sitä korkeammaksi, mitä huonommaksi tulos käy. Nettotulokseksi jää 40 miljoonan euron tappio. Sitä ei johdon 20 % palkanalennuksella paljon paikata.

Korollista pitkäaikaista velkaa yrityksellä on 1.040 miljoonaa euroa, alusten ja kiinteän omaisuuden arvo taseessa 1.745 miljoonaa. Omaisuus koostuu lähinnä aluksista, joiden sopivuutta muihin liikenteisiin ja myyntiarvoa on vaikea arvioida. Yritys on ilmoittanut ryhtyvänsä myymään tarpeettomia aluksia.

Tallink on laajentunut ennätysmäisen voimakkaasti ja toiminta on ollut erittäin vivutettua. Nyt, markkinoiden jäähtyessä, on kassavirran kääntäminen nopeasti positiivikseksi tärkeämpää kuin koskaan. Saa nähdä sulaako suo ennen kuin kurki kuolee.

Yrityksen suurin omistaja on m.m. ylimmän johdon  ja hallituksen eräiden jäsenten omistama holding-yhtiö Infortar noin 40 prosentilla. Infortar omistaa esimerkiksi Tallinkin pääkonttorin Tallinnassa sekä osia Tallinkin operoimista hotelleista.  Kuriositeettina mainittakoon että Tallinkin taksiyhtiö Tallinnassa on myös 51 prosenttisesti Infortarin omistama. Virolaiset kutsuvat näitä, Infortarin omistamia, Tallinkille ja sen asiakkaille palveluja tarjoavia yhtiöitä punkkiyhtiöiksi. Punkkihan kiinnittyy isäntäänsä eikä irroita ennen kuin on kylläinen.

Infortar muutti kirjanpito käytäntöään viime vuonna ja arvosti Tallinkin osakkeet taseessaan “omaisuuden reaaliarvolla” eikä osakkeiden pörssikurssilla. Markkinahinnan käyttäminen olisi johtanut 2.6 miljardin EEK:in tappioon.

Konsultti osti aikoinaan Tallinkin osakkeita ennen yrityksen istautumista pörssiin. Niistä sai mukavat pikavoitot. Osakeantiinkin tuli osallistuttua. Kun Siljan fuusiointi osoittautui vaikeaksi ja ylilyöntejä alkoi näkyä otsikoissa, myin osakkeet. Päätöstä ei ole tarvinnut katua.

Kirjoittaja toimii liikkeenjohdon konsulttina Delta Freight Oy:ssä (www. deltafreight.fi).

Ari Hakkaraiselta kirja - Behind the Screen

Käyttäjän Matti Miettunen kuva

Luin Ari Hakkaraisen kirjan Nokiasta, sen kilpailijoista ja telekommunikaatiosta busineksena.

Behind the Screen antaa lukijalla 280 sivun tiukan paketin. Kirjassa käydään tarkoilla lähdeviittauksilla läpi Nokian ja Nokia Networksin historia, nykytila ja arvioidaan tulevaisuuttakin. Kirjoittaja tuntee selvästi busineksen ja siinä toimivat ihmiset. Tarinat saavat lihaa luiden päälle juuri ihmisten ja heihin liittyvien tarinoiden kautta. Vaikka fokus onkin Nokiassa, käydään läpi myös kilpailjoita, jakelijoita ja muita telekommunikaatio-busineksessa toimivia yrityksiä ja ihmisiä.

Itse sain ehkä eniten irti juuri ilmiöiden taustoista ja eri yritysten välisten suhteiden pohdinnasta. On helpompi ymmärtää joitakin Nokian julkisuudessa kritisoituja päätöksiä.  Jos olet päättänyt rakentaa menestyksesi oman brändin varaan, on vaikea palvella jakelijoita räätälöimälle heille "Pirkka"-malleja.

Oven merkitystä Nokian tulevaisuudelle ja yrityksen siirtymistä välinevalmistajasta sisällön tuottajalle pohditaan laajemminkin. Nokia on tiensä valinnut ja ostanut vinon pinon strategian kannalta yhteensopivia yrityksiä - halpoja ja hinnakkaita. Kritiikkiä on tullut sekä strategiasta, ostoista että strategian toteuttamisesta. Hakkaraisen kirjassa käydään läpi useita Nokian historian aikana sattuneita kriisejä. Tämä antaa perspektiiviä sille, ettei nykyisetkään haasteet ole ainutlaatuisia. Tasaiseen tahtiin on jouduttu kriisiin, josta on selvitty entistä vahvempina.

Koko mobiiliteollisuus on kehittynyt nopeasti ja lyhyessä ajassa. Itse olin jo unohtanut kuinka lyhyessä. Hakkaraisen kirjassa käydään läpi m.m. soittoääni-businestä. Palaa mieleen ajat kun jokainen päivälehti tarjosi palstakilometreittäin ilmoituksia milloin millekin soittoäänelle, Hullulle Sammakolle ja näytönsäästäjälle. Miljardibusiness? No, ehkä hetkeksi. Samantyyppinen oli Wap-tarina, hetken huuma. N-Gage peleineen ja taco-muotoiluineen oli kokeilu johon upotettiin paljon rahaa. Nyt sitä lanseerataan uudelleen Oven kautta. Business muuttuu, muutu mukana tai kuole.

Nokian ongelmista Yhdysvalloissa on kirjoitettu niin pitkään, että olin jo unohtanut että Nokia oli vielä kymmenen vuotta sitten markkinaykkönen Yhdysvalloissa. Hakkarainen kertoo menestyksen taustat ja nykyiseen “haastelliseen tilanteeseen” johtaneiden päätösten syyt. Samalla käydään läpi ihmiset, jotka olivat menestyksen takana.

Kirjaa voi huoletta suositella kesälukemiseksi, vaikka vankkaa asiaa onkin. Kirja jakautuu selkeisiin itsenäisiin kappaleisiin ja lukija voi itse annostella tietopaketit sopivaan tahtiin. Kirjoittajan asian ja alan ihmisten tuntemus on kirjan parasta antia. Reilun 25 vuoden kokemus Nokialta, ICL:ltä ja Fujitsulta näkyy ja kuuluu. Teksti on sujuvaa ja helppolukuista. Jos kritisoida haluaa, niin rajalliseen sivumäärään on ehkä yritetty mahduttaa asiaa liiankin kanssa.

Nautin lukemiskokemuksesta ja nyt tulee katseltua taas Nokiankin pörssikurssia tarkemmin. Josko tästäkin kriisistä noustaisiin entistä vahvempina?
 

UPM - heikoista paras?

Käyttäjän Matti Miettunen kuva

Varsinais-Suomen Osakesäästäjät vierailivat UPM:n ja Metsä-Botnian tehtailla Raumalla 14.5.2009.

UPM:n sijoitussuhteiden Heli Havesto ja kehitysjohtaja Matti Pöyrä esittelivät UPM:n toimintaa.  Metsä-Botnia taas on edelläkävijä ulkoistuksessa, tehdaskäyntien organisointikin on ulkoistettu. Kokonaisuutena vierailusta jäi mielikuva erittäin modernista paperi- ja selluteollisuuden keskittymästä. Energian suhteen ollaan omavaraisia ja samalla saadaan hoidettua iso osa Rauman kaukolämmöstä. Ympäristön ja kestävän kehityksen argumentit oli otettu hyvin huomioon. Tehokas laitos.

UPM:llä on tuotantoa 14 maassa,  palveluksessa on 25.000 henkilöä ja liikevaihto noin 9,5 miljardia euroa. Uusi organisaatio jakaa toiminnot a) energiaan ja selluun (11 % lv:sta) , b) paperiin (72 %)  ja c) teknisiin materiaaleihin (15 %). Teknisiin materiaaleiheihin kuuluvat vanerit ja tarralaminaatit sekä RFID-tuotteet ja puukomposiitit. Prosenteista on eliminoitu sisäiset myynnit.

UPM:n painopiste on ollut paperin suhteen Euroopassa (70%). Nyt on panostettu uusiin kasvualueisiin Aasiassa (10 %, erityisesti Kiina). Pohjois-Amerikan osuus on noin 10 %.a. Eurooppa markkina-alueena on haastava, kapasiteettia on liikaa ja paperin kulutus ei kasva. UPM:llä on kuitenkin erittäin uudenaikaiset ja kustannustehokkaat tehtaat, joten toimialan hintapaineet eivät aja sitä ensimmäisenä ahdinkoon.

Investointitarpeet ovat alhaiset ja myös strategisia investointeja on leikattu voimakkaasti. Välillä 2003-2008 on leikattu kiinteitä kuluja 16 %:a. Muuttuvat kulut, erityisesti puu ja energia ovat nousseet 13 %:a. Kokonaisvaikutus kustannuksissa tarkasteluvälillä +4 %:a. Nyt sekä puun että energian hinta on ollut laskussa. Venäjän puutuonnin epävarmuuden takia UPM:kin osti varastoon “liian kallista” puutavaraa eikä pudonneista hinnoista ole pystytty hyötymään vielä. Yrityksen ohjelmat tähtäävät sopeutumiseen alhaisen kysynnän ympäristössä. Yrityksen strategiset investoinnit ovat suuntautuneet energiaan ja kehittyville markkinoille, erityisesti Kiinaan (valtaosa) ja Venäjälle.

UPM tuottaa noin 30 %:a Suomen uusiutuvasta energiasta, hiilidioksidipäästöistä ainoastaan prosentin. Yritys käyttää 12 %:a Suomen sähköstä. Panostukset ydinvoimaan (Pohjolan Voiman kautta), vesivoimaan ja bioenergiaan antavat sekä kasvumahdollisuuksia että omavaraisuutta energiapelissä.

Tärkeimmät toimenpiteet kilpailukyvyn parantamiseksi ovat olleet kapasiteetin leikkaus (paperissa 2,1 miljoonaa tonnia ja sellussa 430.000 tonnia). Euroopassa on jätetty jäljelle tehokkaimmat tehtaat ja niiden kilpailukykyyn on panostettu. Paperitoiminnassa halutaan olla kustannusjohtaja. Tähän päästään erittäin tiukalla investointipolitiikalla. Painopistettä siirretään kehittyville markkinoille: Kiinaan ja - jonkin verran - Itä-Eurooppaan. Henkilöstöä on leikattu 2.000 työntekijällä.

Energiassa haetaan kasvua ydinvoimassa (OL3), biopolttoaineissa ja biomassan hankinnassa. Sellupanostukset tehdään joko suoraan tai Metsä Botnian kautta Etelä-Amerikaan ja Venäjälle. Teknisissä materiaaleissa panostukset kohdistetaan tarralaminaatteihin (tavoitteena maailman ykköstila, nyt kakkonen) ja vaneriin. Uusia liiketoimintoja haetaan puukomposiiteista. UPM:llä on mittavat metsävarat, joita on hieman myyty. Haetaan uutta ratkaisumallia “metsänhoitosopimuksilla”.

Muuttuvien kustannusten lisäksi valuuttakurssit ovat olleet murheena. UPM:n taalaherkkyydellä 10 %:n dollarin heikentyminen leikkaa tuloksesta 60 miljoonaa euroa, punnan 10 %:n heikentyminen vie 40 miljoonaa euroa. Ruplan devalvoituminen vaikuttaa sekin.

Yritys muutti osinkopolitiikkansa “joustavaksi” tänä keväänä. Nyt jaetaan vähintään kolmannes operatiivisesta kassavirrasta, vähennettynä operatiivisilla investoinneilla.  Omistajat, jotka pitivät 0,75 euron osinkoa jo saavutettuna etuna, saivat pettyä raskaasti 0,40 e osinkoon.

Markkinat palkitsivat osingon puolittumisen puolittamalla kurssin. Alhaisimmillaan käytiin 4,35 euron tasolla, josta on nyt nousto 6,75 euroon. Mikäli 0,40 euron osinko pystytään säilyttämään - mikä ei ole kirkossa kuulutettu - saa osakkeelle noin 6 %:n tuoton. Jos tulos joskus oikaiseen paremmalle tasolle, on lupa odottaa parempaa osinkoa.

UPM:llä on vahva tase, joka sisältää paljon aliarvostetuja eriä (Metsä Botnia, energiaomistukset, metsät). Nimimerkki AAJP on pohdiskellut tasetta ansiokkaasti osoitteessa

http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?threadID=116....

Tase antaa turnauskestävyyttä vaikeissa olosuhteissa ja aikaa kustannusrakenteen ja tuotteiden hinnoittelun korjaamiseen.

Paperin kysyntä seuraa hyvin yleistä talouskehitystä. Kun talous kasvaa, kasvaa paperinkin kysyntä. Hintaneuvottelut painottuvat  loppuvuoteen. Yleisesti ottaen UPM on pystynyt säilyttämään hintatason jos ei hyvänä, niin siedettävänä. Suurimpina haasteina säilyvät sanomalehti- ja kopiopaperi. Riippuvuutta Euroopan markkinoista on pystyttävä alentamaan.

UPM on energian suhteen omavarainen, sillä on modernit paperi- ja sellutehtaat. Metsävaroja löytyy runsaasti. Hallituksessa on osaamista yritysjärjestyjen suhteen, eikä Euroopan paperikenttää ole vielä organisoitu loppuun. Uusi toimialajako ohjaa investoinnit tuottopotentiaalin - ei historiallisten syiden - mukaan. Tekniset materiaalit antavat mahdollisuuden kannattavalle kasvulle. Konsultti pitää UPM:n osakkeen salkussaan ja odottaa parempia aikoja. Toivottavasti osinkotaso ei tästä huonone.

Kirjoittaja toimii liikkeenjohdon konsulttina Delta Freight Oy:ssä.

Mitä ihmettä - pörssissä vihertää

Käyttäjän Matti Miettunen kuva

Viime viikot on saatu nauttia harvinaisesta herkusta: nousevista pörssikursseista. Joko maailmantalouden lama, pankkikriisit, Meksikon influenssa ja yleinen apatia ovat taakse jäänyttä elämää?

Ensin on ehkä hyvä harjoitella prosenttilaskua. Kun pörssikurssit putoavat 70%:a, on niiden noustava 233 %:a ennen kuin ollaan alkupisteessä. OMHex on noussut vuoden alusta 9,84 %:a, Nasdaq 10,88 %:a ja heikon kruunun vauhdittama Tukholman pörssi kokonaiset 22,21 %:a - kruunuissa mitattuna. Olemme siis kovin kaukana viime vuosien huipuista. Ehkä syystäkin, moni asia on muuttunut. Eikä ole mitään takeita siitä, että vanhaan kurssitasoon päästään - edes keskipitkällä aikavälillä.

Sanotaan, että ennustaminen on aina vaikeaa - varsinkin tulevaisuuden ennustaminen. Lausetta on joskus laitettu Ahti Karjalaisen suuhun, vaikka enemmän Matti Nykäseltä kuullostaakin. Konsultti on eri mieltä. Ennustaminen on aina helppoa, pörssikursienkin. Vaikeampaa on ennustaa oikein. Nyt samat investointipankkiirit, jotka maalasivat synkin värein koko maailman tulevaisuutta, näkevätkin roosaa ja auringonpaistetta. Kovin varmoja lausuntoja ei uskalla kuitenkaan antaa kukaan. Kansantaloustieteessä todettiin että a:sta seuraa b, ceteris paribus - mikäli muut seikat eivät muuta lopputulosta. Oikeassa elämässä muut seikat tuppaavat yllättämään.

Mitä sijoittajan pitäisi nyt tehdä? Ostaa äkkiä “pohjilla”, ennen kuin kurssit nousevat? Helpommin sanottu kuin tehty. Timing the market is an expensive hobby. Markkinoilla on tapana ylireagoida, ylös ja alas. Kun kurssit liikkuvat kymmenenkin prosenttia päivässä, on hyvä panna jäitä hattuun ja palata perusasioihin.

Jos salkun sulaminen vei yöunet ja perherauhan, on salkku väärin rakennettu. Nyt meneillään oleva kurssinousu antaa mahdollisuuden tasapainottaa salkkua. Osan osakkeista voi myydä ja jättää salkkuun enemmän käteistä tai vähäriskisiä korkopapereita. Silloin sijoittaja hyväksyy - mahdollisesti - huonomman tuoton mutta saa salkun liikkeet rauhallisemmiksi.

Ovatko kaikki osakkeet Suomesta? Nyt voisi olla mahdollisuus tehdä kansainvälistä hajautusta, vaikka kurssit liikkuvatkin Internet-ajassa valitettavan synkronoidusti.

Jos uskot, että Ruotsin kruunu vahvistuu tulevaisuudessa lähemmäksi pitkän aikavälin tasoaan, niin katsetta voi suunnata lahden yli Tukholmaan. Konsultti on tyytyväinen H&M:n omistaja ja on ostellut myös Intrum Justitiaa ja SCA:ta. On vaikea kuvitella lamaa, jossa perintäpalvelut ja wv-paperi / terveyssiteet jäävät käyttämättä. Oslon pörssissä on runsas valikoima energia- ja öljyosakkeita, jos uskoo että öljyn hinta nousee pidemmällä tähtäimellä. Venäjällä ei mene koskaan niin hyvin taikka niin huonosti, kuin yleisesti uskotaan. Toipuvan Venäjän tarinaan pääsee suomalaisillakin osakkeilla: Nokian Renkaat, Stockmann, YIT, Fortum ja Sanoma ovat esimerkkejä yrityksistä, joille on välitöntä hyötyä Venäjän talouden elpymisestä.

Tärkeä on välttää nopeita ja suuria liikkeitä. Eivät osakkeet pörssistä lopu, busseja tulee ja menee. “All in” sopii paremmin (virtuaali)pokeriin kuin pörssiin. Jännitystä hakevat voivat  kokeilla rulettia tai benji-hyppyä. Saman adrenaliiniruiskeen saattaa saada halvemmalla. Sijoittaminen pienissä erissä, omassa aikataulussa on turvallisempaa. Et osta pohjilta, et myy huipulla - muuten kuin selektiivisellä muistilla. Ei täydellisen ajoituksen tarinoissa mitään vikaa ole, ovat vain harvoin tosia.

Pessimistiksikö tässä pitäisi alkaa? Ei suinkaan. On vain hyvä pitää mielessä että  jos kurssipudotuksissa nähtiin ylilyöntejä, niin samanlaisia ylilyöntejä nähdään ihmeparantumisissa. Maailman talous näyttää nyt olevan parantumassa, hyvä näin. Kun vuosi sitten peruutettiin kasapäin valmiita tilauksia, niin nyt on saatu osaan tilauksista rahoitus valmiiksi. Selvää on, että pyörät pyörähtävät eteenpäin. Pomppuja ja kuoppia löytyy kuitenkin monelta tieltä, enemmän kuin tarpeeksi. Talousjärjestelmän elvyttämiseen on panostettu tuhansia miljardeja, nekin maksetaan joskus takaisin. Inflaatio ja merkittävästi korkeampi korkotaso ovat konkreettisia riskejä.

Viisas sijoittaja kasvattaa salkkuaan kärsivällisesti. Hän jättää sijoittamatta yrityksiin, joiden toimintaa ei ymmärrä. Jos kurssinousu tuntuu liian hyvältä ollakseen totta, on hyvä ottaa aikalisä. Nyt on hyvä tehdä itselle listaa yrityksistä, joihin haluaa sijoittaa ja laskea tarkkaan millä hinnalla sijoitus kannattaa tehdä. Pörssissä on edelleen huokeita ostokohteita, kiirettä ei ole. Jos taas omaan salkkuun suunniteltu osake läpäisee vaatimukset ja luotat yrityksen johtoon, niin ei pelkästä periaatteesta kannata istua käsiensä päällä.

Syksyllä olemme taas viisaampia maailman talouden tilasta. Siihen asti on hyvä jättää aikaa vapaa-ajalle, mökkielämälle, purjehdukselle ja aikaan perheelle. Jos vielä kurssikehitys tuo hymyä huuleen, niin hyvä.

Konsultti on ostanut myös osakkeita saaduilla osingoilla. HKScan, UPM, YIT ja Stockmann tuntuvat nyt oikein onnistuneilta ostoksilta. Muutama ulkomainen ostoskin on onnistunut hyvin. Tärkeämpää on kuitenkin, että osakkeet voi pitää salkussa pitkäänkin - oli nykyisessä nousussa sitten keväthuumaa taikka ei.  Nyt on aika laittaa vene vesille, ottaa kesämökki käyttöön, nauttia Suomen kesästä ja irrottaa katse näyttöruudulta. No… jos ei aivan kokonaan, niin ainakin ajoittain.

Nokia - missä sydän ja syke?

Käyttäjän Matti Miettunen kuva

Nokian yhtiökokous pidettiin 23.4.2009 Helsingin Messukeskuksessa. Tuhatkunta sijoittajaa oli saapunut kuulemaan yrityksen johdon sanomaa vuodesta 2008 ja näkemyksiä vuodelle 2009. Edustettuina oli 1,5 miljardia osaketta edustaen noin 39 %:a yhtiön osakkeista.

Nokian kurssia on rangaistu vuoden aikana rankalla kädellä.  Kurssi on tippunut vajaasta 20 eurosta vajaaseen 7 euroon, noustakseen Q1:sen lukujen jälkeen taas 11 euroon. Pitkämuistiset osakkaat muistavat ajan jolloin osakkeesta maksettiin 60 euron hintaa. Osinkoa pudotettiin nyt 40 eurosenttiin viime vuoden 53 sentistä. Onnellisia osakkaita oli harvassa.

Hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila valaisi vuoden 2008 vaikeuksia. H1 oli vielä erinomainen, sitten markkinat kerta kaikkiaan sulivat alta. Markkinoiden trendi kääntyi totutusta kasvusta supistumiseen, yleinen epävarmuus masensi niin jakelijat kuin kuluttajatkin. Markkinatasapainoon asettivat omat haasteensa myös nopeasti muuttuneet valuuttakurssit. Liiketoiminnan tulos laski 38 %:a eikä Q1/2009 ole tuonut todellista valoa tilanteeseen. Ollila puolusti osingon leikkausta: 25 %:n leikkaus on kuitenkin vähemmän kuin yrityksen tulospudotus. Yritys haluaa turvata pitkän tähtäimen kasvun ja kannattavuuden ja vahvan taseen haastavissa olosuhteissa. Näin siltä varalta että haastavat ajat jatkuisivat paljon ennustettua pidempäänkin.

Ollila otti esille myös yrityksen palkitsemisjärjestelmät. Hallituksen tehtävä on luoda järjestelmä, joka pitää “maailmanluokan osaajat” talossa ja samalla varmistaa myös yrityksen kannalta oikeudenmukaiset palkkiot. Järjestelmä toimii, toteaa Ollila. Yritysjohdon palkat ja palkkiot ovat joustaneet voimakkaasti alaspäin tuloksen pudotessa. Palkkiojärjestelmiä on yrityksen kaikille tasoille. Pitkillä optio-ohjelmilla varmistetaan avainhenkilöiden palkitseminen 3 vuoden perspektiivillä, tulospalkkioilla useamman tason onnistuminen 6 kk perioideilla. Kun yritys menestyy, työntekijät menestyvät.

Tuhkaa ei tarvitse kaataa päälle: Nokia on suhteellisen vahva tässä tilanteessa. Monella kilpailijalla menee huomattavasti huonommin. Hallituksen haasteisiin kuuluvat erityisesti liikevaihdon ja liikevoiton positiivisen kehityksen varmistaminen ja johdon jatkuva haastaminen ja tuki. Erityistä huomiota kiinnitetään Navteq-investointiin ja Ovi-palvelukonseptiin. Kokouskansalle esiteltiin ennen kokousta monessa pisteessä uusia puhelinmalleja, Navteq-kartta toimintaa, lisälaitteita ja Ovi-konseptia. Kiinnostuneita oli enemmän kuin esittelijöitä. Konsultin mielestä sama esittely ja tuki pitäisi saada automaattiseksi osaksi puhelinmyyntiä. Nyt ostetaan “älypuhelimia” joiden ominaisuuksista käytetään vain murto-osaa.

Olli-Pekka Kallasvuo jatkoi toiminnan analysointia. “Elämme aikaa, jollaista Nokia ja maailma ei ole ennen kokenut”. Q1:stä oli kommentoitu jo aikaisemmin, siihen ei kiinnitetty huomiota. Ilmeisesti Q1 oli kuitenkin odotuksia huomattavasti parempi, koska Nokian kurssi kääntyi sen jälkeen selvään nousuun ja investointipankit rukkasivat suosituksiaan lisää ja osta -suuntaan. Kallasvuo kuitenkin teroitti että “on liian aikaista ennustaa onko markkinoiden pohja nähty tai koska se nähdään”. Tämä kuullosti negatiivisemmalta kuin Q1:sen jälkeiset pankkiirikommentit. Turvataanko nyt selustaa, vai oliko pankkiireilla pinkit lasit otsalla?

OPK:n lavaesiintyminen oli hitusen varmempaa kuin aikaisemmin. Minkäänlaista hypeä taikka evankeliumin julistusta ei kuitenkaan löytynyt. Joskus tuntuu siltä, että suomalainen (?) nöyryys ja vaatimattomuus osuu omaan nilkkaan. Kun ollaan tarpeeksi varovaisia kaikissa kommenteissa, niin uskoa pitää ammentaa muualta. Steve Jobs:in tyyppistä lavakarismaa jää todellakin kaipaamaan. Jos Nokialla on tuote- ja konseptipaletti hyvässä vedossa, niin sitä ei kannata vähätellä. Sydäntä ja sykettä pitää löytyä etulinjan kenraalilta aivan toiseen malliin. Konsultti on kai jenkkiesiintymisen uhri, sillä lähinnä tuli mieleen, pitäisikö tästäkin osakkeesta luopua kun vielä ehtii…More rock & roll, please!

Nokian viestinä oli “muutu ja haasta”. Tästä Nokialla on kokemusta ennestään ja ennenkin on onnistuttu. Yrityksen on pystyttävä entistä peremmin tuottamaan todellista lisäarvoa, asiakkaille ja osakkaille. Yrityksessä on tehty merkittäviä muutoksia koko toimintamalliin; henkilökuntasaneerauksilta ei ole säästytty. Muutoksissa on pyritty olemaan mahdollisimman humaani ja inhimillinen. Esiin nostettiin vuorotteluvapaat, vapaaehtoiset irtisanomispaketit ja muutoksen pehmennys ajoituksen suhteen. Ei tehdä kaikkea kerralla. Muutos on kuitenkin välttämätöntä: uusia kilpailijoita on saatu ja saadaan tietokonevalmistajista ja internet-operaattoreista (Apple-Google). Asiakkaat haluavat tarpeisiinsa ratkaisuja, ei puhelimia.

Supistuvista markkinoista huolimatta on aihetta optimismiin. Nokia myi viime vuonna 468 miljoonaa laitetta. Nokian mittakaavaetu on ainutlaatuinen, brändi erittäin vahva ja tase kunnossa. Investointejakaan ei lopeteta: panostetaan, mutta entistä harkitummin. Etenemisvauhtia on tarkastettu. Vaadittu pay-back time on aikaisempaa lyhyempi. Kulut on saatava alas, toimintamallit on uusittava. Luopuminenkin on osa muutosta: Check Point on myyty, Japanin markkinoista on luovuttu. Tuotekehitystä (R&D) on keskitetty harvempiin keskuksiin ja markkinointimalleja uusittu. Tehdään nyt mitä voidaan, niin ei jouduta leikkauksiin pakon edessä. Nokia Siemens Network on hyvänä esimerkkinä: siellä on saavutettu noin 2 miljardin säästöt.

Vahvat selviytyvät vaikeista ajoista ja ovat vaikeuksien jälkeen entistä vahvempia. Moni kilpailija kadehtii Nokian tilannetta. Nokialla on 55 %:n asiakasuskollisuus, joka on kasvanut noin prosentilla per kvartaali. Kasvu on jatkunut nytkin, vaikka ajat ovat vaikeat. Menestystuotteita on luotu ja luodaan jatkossakin. Jo markkinoilla oleva kosketusnäytöllinen 5800 saattaa olla Nokian kaikkien aikojen menestyksekkäin puhelin. Nokian E71 on menestynyt erinomaisesti ja uusilta N-sarjan puhelimilta uskaltaa odottaa paljon. Huonoina aikoina “kustannustehokkailla” puhelimilla on hyvät markkina-asemat.

Palveluliiketoiminnalta odotetaan vuonna 2012 jo 2 miljardin liikevaihtoa.  Tämä rakennetaan Ovi-konseptin päälle, painopisteinä kartat, musiikki, viestit, kuvat ja pelit. Toiminnassa on jo päästy vauhtiin. Noin 75 %:a maailman ihmisistä ei käytä vielä sähköpostia, heille annetaan Mail on Ovi puhelimen mukana. Navteqillä on hyvä asema, se on tärkeä komponentti Nokian paikallisen ja sosiaalisen sijainnin sovelluksiin. Navteq-ostoa jouduttiin puolustamaan moneen otteeseen. OPK sanoi olevansa edelleen ostokseen erittäin tyytyväinen.

Älypuhelinten markkina-aseman eteen joudutaan tekemään entistä enemmän työtä. Uha useampi keskihintaluokan laite saa ominaisuuksia, joilla ne nostetaan älypuhelinten joukkoon. Q1/2009 antaa uskoa, markkinaosuus älypuhelimissa nousi pitkän tauon jälkeen. Nyt Nokia näkee markkinaosuuden “monitoimilaitteissa” olevan 38 %:a.

Symbian on hallitseva käyttöjärjestelmä älypuhelimissa. Symbianista keskusteltiin enemmänkin. Kyseessä on useamman toimijan “säätiö”, jonka rahoituksessa on monta toimijaa mukana. Avoin arkkitehtuuri helpottaa lisäarvopalvelujen luomista ja tuomista yhä useampaan laitteeseen, nopeammin, tehokkaammin. Yhteistyökumppanita löytyy muualtakin: Qualcomin kanssa ei enää riidellä vaan tehdään yhteistyötä erityisesti USA:n markkinoilla. Microsoftin kanssa ollaan yhteistyössä eri sovelluksissa.

Nokia on kestävän kehityksen ja kierrätyksen pioneeri. Tästä kuultiin pitkät pätkät: ollaan Dow Jonesin kestävän kehityksen indeksissä ja jopa  Greenpeacen hyväksymiä. Konsultti on varmaan kyynikko… Toivottavasti nämä panostukset palkitaan joskus kurssissakin. Hallituksessakin on nyt niin miehiä kuin naisia ja osaamista monesta kulttuurista. Uusin hallituksen jäsen on ranskalainen Isabel Marey-Semper, jolla on PSA-tausta ja osaamista immateriaalioikeuksista ja kuluttajamarkkinoinnista. Hallituksen jäsenten määrää nostettiin yhdellä.

OPK kiteytti tilannetta: liikevaihto ja kannatavuus eivät ole halutulla tasolla. Pitkän aikavälin menestys vaatii muutoksia ja kipeitäkin ratkaisuja. Oikeilla korteilla pelaaminen antaa kuitenkin erinomaisia mahdollisuuksia. Nokian sisällä on osaamista, innostuneisuutta ja uskoa tulevaisuuteen. Jako laitteisiin ja ratkaisuihin on jotakin uutta ja innostavaa. Nyt leikataan ja tehostetaan jotta ollaan vahvoja seuraavassa kasvuaallossa. USA:n markkinatilanteessa nähtiin valoa Nokiallekin, mutta edistyminen on ollut liian hidasta. Nokialla on kuitenkin USA:ssakin miljardiluokan business ja investointeja jatketaan. Simonsen valoitti vielä säästötavoitteita (noin miljardi), painopisteinä R&D toimipaikkojen ja valmistuksen keskittäminen sekä esikuntatoimintojen karsiminen. Henkilökuntaa on karsittu noin 3.000 hengellä ja prosessi jatkuu.

Kokouksen vilkkaimmista puheenvuoroista vastasivat Jauhiainen, Jaakkola, Selin ja  Hongell, kukin reilulla viidellä puheenvuorolla. Suurin osa aiheesta. Pöytäkirjaan saatiin kirjattua totuttuun tapaan useita vastustuksia. Omien osakkeiden ostoon annettiin valtuutus, vaikkei varmoja ostosuunnitelmia olekaan.

Konsulttia jäi huolettamaan yrityksen sisäinen palo ja usko yrityksen omiin kykyihin. Toivottavasti ne löytyvät vielä varovaisuuden ja nöyryyden pinnan alta. Konsultti ottaa ilolla vastaan osingot ja jää odottamaan parempia aikoja. Nokian osakkeet pysyvät salkussa.

Tarjoiluindeksi ei anna aihetta hurraamiseen: porowrapit ja kermakakut oli vaihdettu vihannespullaan ja mausteiseen kuivakakkuun. Kahvina oli kestävän kehityksen arvojen mukaan Reilun Kaupan kahvia.

Curlingia vai gryndausta?

Käyttäjän Matti Miettunen kuva

Tekniikan ylioppilas ja kansanedustaja Markku Uusipaavalniemi (kesk.) arvioi sanomalehti Kalevassa, että asuntoneliön järkevä keskihinta olisi 500 euroa neliöltä.

“Asuntojen hinnat tulevat Suomessa vielä puolittumaan nykyisestä”, Uusipaavalniemi ennustaa.

Konsultti olisi valmis antamaan Uusipaavalniemelle heti muutaman kerrostalon gryndaus-urakan. Ajanmukaisia huoneistoja, hyvällä alueella ja 500 euron neliöhintaan. Saattaisi muutama muukin asuntosijoittaja olla kiinnostunut kohteesta. Kumma etteivät YIT, Lemminkäinen ja Skanska ole vielä lähestyneet arvon kansanedustajaa ja tarjonneet hallituspaikkaa. Tuollaisiin neliöhintoihin pääseminen edellyttää jo rautaista erikoisosaamista.

Asuntomarkkinat toimivat niin kuin muutkin vapaat markkinat. Kysynnän ja tarjonnan laki määrää myytävien kohteiden määrän ja hinnan. Rakennusyhtiöt taas kamppailevat markkinoilla hyväksytyn hintatason ja omien rakennuskustannusten kanssa. Kun kysyntä on hyvä, nousevat hinnat ja tulosta syntyy. Nyt on kysynnässä kupruja, asuntoja myymättä ja hinnat joustavat alaspäin. Samalla vähennetään kuitenkin uusasuntotuotantoa, joten en ihan heti odottaisi 500 euron neliöhintoja. Don’t hold your breath, sanotaan Amerikassa.

Korot, reaalikorotkin, ovat niin alhaisella tasolla ettei asuntokauppa tähän tyrehdy. Viisas asunnonostaja - tai asuntosijoittaja - katsoo kaikessa rauhassa kevään ja kesän myyntikohteet, tekee kannattavuuslaskelmat ja ostopäätökset niiden mukaan. Korkoihin kannattaa varata nousuvaraa - korkoelvytyskin loppuu joskus. Laina-aikakin kannattaa laskea niin, ettei loppulaina jää perikunnalle. Konsultti muistaa ajan kun asuntolainastakin maksettiin 12-14 prosentin vuosikorkoa. Toivottavasti se aika ei palaa.

Siinä Uusipaavalniemi on oikeilla jäljillä, että Suomessa on asuntojen hintataso pysynyt muuta Eurooppaa paremmin entisellä tasolla. Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria. Aikaisemmissa laskusuhdanteissa ovat asuntojen hinnat pudonneet noin vuosi pörssikursien jälkeen. Jos nyt noudatetaan samaa kaavaa, pitäisi kesällä ja syksyllä olla ostajan markkinat. Pakkomyyntejä on ollut toistaiseksi varsin vähän. Asuntomeklarit kehuvat kilpaa kuinka kohteiden - varsinkin pienasuntojen - näytöt ovat jo väkeä pullollaan. Uuskohteita riittää kuitenkin, kuten päivän Kauppalehti raportoi:

Myymättömien asuntojen osuus käynnissä olevasta tuotannosta on jatkanut tasaista kasvuaan. Seitsemässä pohjoismaisessa yhtiössä keskimäärin 40 prosenttia keskeneräisistä asunnoista on myymättä tai varaamatta. Jo valmistuneista asunnoista myymättä on joillakin yhtiöillä yli puolet.

Mielenkiintoista nähdä onko Uusipaavalniemellä laskimessa oikeat luvut vai onko mennyt curlaus ja gryndaus sekaisin.

Eforen jokerina Kiina

Käyttäjän Matti Miettunen kuva

Eforen varsinainen yhtiökokous pidettiin 29.1.2009 SAS Royalissa. Yhtiön 3.200 omistajasta paikalla oli 83, edustaen 22 % osakemäärästä.

Hallituksen puheenjohtaja Isto Hantila avasi kokouksen. Eforenkin tilivuotta leimasi kansainvälinen finanssikriisi. Asiakkaita ei kuitenkaan ole menetetty, vaan tilauksia on siirretty tai perutettu.

Efore on reagoinut tilanteeseen nopeasti sopeuttamalla kulujaan vastaavasti. Yhtiön työntekijöiden määrä on pudotettu reilusta 700 henkilöstä 600 henkilöön. Palkkakulut on yhtiön toiseksi suurin kulukomponentti, säästöä 1.868 te. Tuotanto Yhdysvalloissa on siirretty kokonaan Kiinaan. Suomen henkilökuntaa on karsittu.

Suurimmassa kuluryhmässä, raaka-aineissa, pystyttiin toimintaa tehostamaan jonkin verran. Varaston kierto on parantunut. Myyntisaatavien kierto hidastuu kun “30 päivää netto” on menneisyyttä. Luottotappioriskejä ei kuitenkaan nähty, asiakkaat ovat vakavaraisia.

Hallinto- ja tukitoimintojen (IT, HR) ulkoistamista on jatkettu, keskitytty olennaiseen. Myyntiin ja markkinointiin on panostettu. Pyritään eroon puhtaan alihankkijan (OEM) roolista ja kiinni suoraan asiakas- ja jakelukanavamyyntiin. Näin erityisesti Site Power Solutions –tuoteryhmässä.

Tutkimuksessa ja tuotekehityksessä ei tingitty, siihen satsattiin 9 prosenttia liikevaihdosta, 7.100 te. Tuotekehityskuluja ei ole aktivoitu taseeseen merkittävästi.

Eforen liikeideana on säästää asiakkaidensa energiaa. Sähkönkulutuksen minimointi ja virranlähdeiden vaatiman tilan säästäminen on asiakaskunnan prioriteettina. Efore on panostanut vihreään energiaan, sen tuotteilla voidaan käyttää myös tuuli- ja aurinkoenergiaa elektroniikkaeollisuuden tarpeissa.

Eforen jokainen kvartaali oli voitollinen.  Yhtiön kilpailukyky on hyvä, tase on vahva, yhtiöllä ei ole pitkäaikaisia lainoja ja omavaraisuun on yli 60 %:ia. Yhtiön johto uskoo voimakkaaseen tulosparannukseen heti kun reaalitalouden investointikyky palautuu normaalille tasolle. Efore ei luovu kasvustrategiastaan.

Aasian ja erityisesti Kiinan merkitys kasvaa Eforelle. Kiinan kansantalous jatkaa kasvuaan edelleen, nyt 7 prosentin vuosivauhdilla. Kiina investoi 3G verkkoihin. Jo nyt on päätetty yli 40 miljardin euron investoinneista. Efore on useamman hyväksytyn verkkotoimittajan alihankkija (ilmeisesti kolme neljästä?). Kiinan 3G verkkotilauksia painotettiin useaan otteeseen. On selvää, että Eforen 80 miljoonan liikevaihdolle pienikin osuus 40 miljardin hankkeesta antaa erinomaisia mahdollisuuksia.

Eforella on tekniset ratkaisut myös LTE-verkkoihin. Näillä mobiili-laajakaistoilla päästään 100 megabitin nopeuteen myös kännyköissä. Tämän verkon investoinnit alkavat tänä vuonna Tukholmassa ja Oslossa. LTE:tä pidetään 3G:n seuraajana.

Efore pelaa toimitusjohtaja Mäihäniemen mukaan “tarkkaa peliä”. Yhtiö pyrkii näissäkin olosuhteissa tasaisen positiiviseen tulokseen. Kulusäästöjä haetaan kaikkialta: Suomessa, Ruotsissa ja Yhdysvalloissa pienennetään konttoritiloja. Kiinassa neuvotellaan vuokra-alennuksia. Kuriositeettina mainittakoon että yhtiökokouskutsua ei jatkossa julkaista sanomalehdissä vaan internetissä. Jaakko Ravald ihmetteli ratkaisua mutta hallitus sanoi ottavansa 20.000 e säästön ilmoituskuluissa harkiten.

Eforen varovaisuutta kuvastaa myös osingonmaksu: 4 senttiä nyt, 5 senttiä lisää vuoden aikana mikäli tilanne sen sallii. Yhtiön johto ja hallitus on erittäin sitoutunut säilyttämään osingonmaksukyvyn, Muutaman vuoden taukoa osingon maksussa ei haluta toistaa.

Mäihäniemi ei ole tyytyväinen vuoden 2008 lukuihin ja toistaa yrityksen ohjeistuksen vuonna 2009 edelleen paranevasta tuloksesta.

Yhtiö on ostanut vuonna 365.000 omaa osaketta ja uudet valtuudet myönnettiin 4 miljoonalle osakkeelle.

Eforen toimiala konsolidoituu voimakkaasti. Nyt kilpailijoita “katoaa” eli ostetaan tai lopettaa toimintansa noin 40 firmaa per kvartaali. Aikaisemmin vauhti oli 15 per vuosi. Yritys, jolla on kassa ja tase kunnossa, on vahvoilla. Hallitukselle annettiin osakeantivaltuutus 13 miljoonalle osakkeelle mahdollisiin yrityskauppoihin. Efore saattaa olla myös yrityskauppakohde.

Yhtiökokouksen jälkeen Efore on ostanut omia osakkeita päätöksen mukaan ja kurssi on pitänyt hyvin yli 0,70 e tason.

Osavuosikatsauksessa (3 kk) yhtiö toistaa ohjeistuksensa:

"Meneillään olevien kehityshankkeiden myötä ja Aasian kasvaneen kysynnän takia
alkaneen tilikauden tuloksen arvioidaan paranevan edelliseen tilikauteen
verrattuna."

Suomen yt-neuvottelut saatiin päätökseen.

"Neuvottelujen seurauksena irtisanotaan yhteensä 23 henkilöä Saarijärvellä ja
Espoossa ja lisäksi kahta määräaikaista työsuhdetta ei jatketa. Saarijärven
toimipiste lakkautetaan 27.9.2009 mennessä ja sen toiminnot siirretään yhtiön
muihin toimipisteisiin."

 

Julkaise syötteitä