On sanottu, että blogaaminen on kuin kestävyyslaji. Jos kestävyyslajeja harrastaa liikaa, siinä tietysti kaikki lihakset katoaa. Itselläni onkin tällä hetkellä juuri sellainen olo, että on otettava lisää "lihasmassaa" eli siis tehtävä vielä kunnianhimoisempaa tutkimusta kuin myös tehtävä suurempia ja syvempiä teoksia.

Lisäksi en koe järkevänä, että käyttäisin aikani kirjoittaakseni ilmaiseksi nettiin kaiken opiskelun ja lukemisen jälkeen. Toisaalta ilmaiseksi kirjoittaminenkaan ei motivoi huolellisempaan ja syvenmään asioiden tarkasteluun, jossa käytettäisiin lähteitä, tilastoja yms., johon itselläni tällä hetkellä on motivaatio ennemän kuin suun soittamiseen, joka sekin tosin on aina välillä hauskaa. Finanssikritiikin tulen todennäköisesti kirjoittamaan loppuun toisessa muodossa ja käytän siihen enemmän aikaa kuin yleensä blogikirjoituksiin käyttäisin. Lisäksi juuri tällä hetkellä on monta kiintoisaa tutkimusprojektia meneillään ja muita töitä tehtävänä, joista itseni siis elätän ja tulisi elättää seuraavat 40 vuotta.

Se missä, milloin ja miten "toinen tuotankokausi" alkaa en vielä tiedä. Päätös ensimmäisen tuotantko kauden lopettamisesta syntyi yllättäen, kun jöin aamukahvia Itävaltalaisessa Mäkkärissä ja päätös toisesta tuotantokaudesta todennäköisesti syntyy yhtä spontaanisti.

Mansikkalikööri on makeaa, ihanan mansikkaista ja saattaa johtaa pieneen huppeliin.Tänään en kuitenkaan ole juonut mansikkalikööriä, joten kirjoitan muutamia huomioita sellaisesta kivasta jutusta kuin, että me suomalaiset olemme tosi fiksuja sijoittajia ja saamma ulkomaisilta miltei ilmaiseksi halpoja osakkeita. Ulkomaisten sijoittajien onkin jopa sanottu olevan pihalla kuin lumiukot.

Annan aiheeseen joitakin huomioita:

(1) Ulkomaisten pörssisijoittajien osuutta pörssinmarkkina-arvosta tarkkaillaan ja sen perusteella tehdään johtopäätöksiä markkinan ajoittamisesta. On tärkeää kuitenkin huomioida, että tuo ulkomaisten ja kotimaisten sijoittajien suhde voi muuttua kolmestakin syystä.

(a) Jompikumpi ryhmistä lisää tai vähentää sijoituksia Helsingin pörssissä (asset flow)

(b) Jommankumman ryhmän omistamien osakkeiden arvo nousee tai laskee enemmän kuin toisen.

Näistä b saattaa vaikuttaa huomattavan paljon ulkomaisten ja kotimaisteen sijoittajien suhteeseen, koska monilla suurilla yrityksillä, jotka ovat suuri paino pörssin arvosta, saattaa olla suhteellisen suuri ulkomaalaisomistus. Esimerkiksi Nokialla on ollut suuri ulkomaalaisomistus ja se on vastannut suurta osaa pörssin markkina-arvosta. Nyt Nokian laskiessa on siis yllättävää, että ulkomaalaisomistus on laskenut?

(c) Toisaalta suomalaiset voivat lisätä tai vähentää omistustaan ulkomaisten yhtiöiden kautta. Tätä asiaa en viitsi kirjoittaa uudelleen.

Piksun mittaama sijoittaja sentimentti oli kaikkien eikojen korkein. 89 % uskoi pörssikurssien nousuun elokuussa.

Tämä nopea merkintä on jatkoa edelliselle valuuttoja koskevalle merkinnälleni, jossa ajattelin jo uutta turvavaluuttaa. Arvopaperi on nyt kertonut sijoittajien romannssista uusien turvavaluuttojen kanssa.

En usko, että USD tulee olemaan loputtomiin turvavaluutta, mutta vallanvaihdon prosessi on pitkä. Edellinen turvavaluutta oli Ison-Britannian punta, joka viimeistään toisen maailman sodan jälkeen luovutti tämän aseman yhdysvaltain dollarille sen jälkeen kun sodat olivat velkaannuttaneet maan.

Eräs erittäin mielenkiintoinen valuuttoja koskeva asia on öljyntuottajamaiden valuuttojen sitominen Yhdysvaltain dollariin, mutta tätäkin mielenkiintoisempaa on se, että Kiina sitomalla valuuttansa dollariin on myös saanut kiinteän valuutta kurssin öljyntuottajamaiden kanssa.

Mutta mitä tapahtuu, kun Kiinan vaikutus kasvaa öljyn kuluttajana etenkin siinä tilanteessa, kun sen valuutta on päästetty kellumaan? Sitovatko öljyrikkaat maat yhä sen jälkeen valuuttansa Yhdysvaltain dollariin?

Tämä on mielenkiintoinen ja avoin skenaario, jotka kannattaa pohtia...

Nokia aiheuttaa tällä hetkellä hirvittävän määrän dramaattista keskustelua.

Oenkin aivan hirvittävän huolestunut kaikkien niiden puolesta, jotka ostaneet Nokiaa jonkin verran halvempaan hintaan kuin kuin tuo ulkomaisten  instituutioiden maksama 40 euroa per chipale.

Ensiksi ajattelin antaa pari satasta, fanaattisten Nokia sijoittajien tukiryhmää varten, mutta en mistään löytänyt sellaista.

Mutta mihin me rahaa tarvitsisimme, kun voimme antaa läheisyyttä toisillemme aivan ilmaiseksi. Siksi meidän pitää aloittaa Nokia-halien antaminen toisillemme.Minä itse tulisin keskiviikkona taas Suomeen ja voisimme heti lentokentällä pitää pinenen halituokion ja voisin näyttää, että millainen se Nokia-hali on.Mites olisi?

Samalla voisimme kertoa juttuja hauskoista ulkomaisista instituutioista, jotka ostivat Nokiaa tuohon 40 euron hintaan. Emme tietenkään voi unohtaa hedgerahastoja, jotka lyhyeksimyyvät Nokian osaketta ihan suotta, joille sitten voimme myöhemmin kikatella, kun ne ovat hävinneet rahansa.

Eikä siinä vielä kaikki. Voisin vielä matkalla laskea Nokian tarkan osinkotuoton viime kevään osinkoon perustuen ja tuoda mansikkalikööriä meille juotavaksi?

Kuka tulee mukaan?

Nokiasta on varmaankin kirjoittanut moni minua yhtiötä ja alaa paremmin tunteva. Lisäksi yksi "partiopoika" on toisella sivustolla pitää yllä Nokia-leiriä, jossa kaikilla on kivaa ja hauskaa. Minä itse en tiedä minne Nokian osake tulee menemään. Arvostuksen ollessa alhaalla osaketta voidaan pitää houkuttelevana ja salkun osana siinä missä muitakin vastaavia yhtiöitä. On päivän selvää, että yhtiöllä on vakavia ongelmia. Se, että Nokia on hyvä kehittyvillä markkinoilla ei myöskään ole mikään itsestäänselvyys.

Yhä mielenkiintoisempi asia on Nokian johto. Kansankapitalismin ja markkinoihin pohjautuvan kapitalismin levitessä aina 1980-luvun alusta lähtien, ovat johtojen palkat bonukset aina vain kasvaneet. Johdon palkkioilla ja plakitsemisjärjestelmillä on pyritty saamaan johdon ja hajautuneen omistajakunnan intressit samalle tasolle - usein heikolla menestyksellä. Yhtälailla Nokian johdolla on kova palkka, jotta he osaisivat nostaa Nokian arvoa ja jos huomioimme Nokinan huonon kehityksen ja sitä edeltäneen ylimielisyyden on mielestäni vallan kummallista, että Kallasvuo vielä heiluu Nokian johdossa.

Onko kehitys sitten tämä miehen syy? Jos tällä asialle ei olisi tarpeeksi merkitystä, ei oli myöskään Steve Jobsin johdolla. Keskustelupalstoilla myös välittyy huhuja Nokian työntekijöiden huonosta olosta ja motivaatiosta (onko tämä todellakin totta?). Eikö tämä ole Nokian johdon syy. Se, jota me ihmiset tuotamme, valuu aina alaspäin, vaikka sen korkealta valuttaisi.

Lukemistooni sattui Daron Acemoglun (MIT) näkemys finanssikriisista ja sen seurauksista.

Daron puhuu siitä mistä pitääkin: pitkän ajan kasvu, innovaatioiden ja kykyjen liiallinen alloituminen finanssisektorille, ja vääränlainen vanhan teollisuuden tukeminen - uudet ja tuottavat innovaatiot aiheuttavat aina tuhoa, kun talous mukautuu uuteen teollisuuteen. Acemoglun mm. viittaa öljyn hinta piikkiin, joka voidaan nähdä mahdollisuutena lukuisille innovaatioille, jotka kuitenkin kuivuvat kasaan vanhan autoteollisuuden tukemiseen ja öljyn hinnan laskuun.

Moni teistä on kiinnostunut öljyn hinnasta, koska jos se nousee liian korkealle haittaa se lyhyellä aikavälillä yrityksiä ja siten osinkoja!! Mutta mikä on sen merkitys pitkän aikavälin kasvulle ja ihmiskunnan tulevaisuudelle?

lue esim. "Öljyspekulantit kestävän kehityksen puolella?" 7.7.2009

mutta, mutta, kun on niin kivaa saada niitä pikku osinkoja, jatkaa matkaa kohti loputonta vaurastumista, ja lopuksi antaa kaikki perintönä.. Olemme pörssissä riehuvia wannabe- ja wannabe even more rikkaita juosten hiiren juoksupyörää, josta pitkää tietä on mahdotonta nähdä.

Lopulta itse loputtomasta juoksusta muodostuu oman egon tukipilari, jota aina paikkaillaan syyttämällä spekulantteja, kun pyörässä juoksu tuntuu hieman raskaalta.

Loppulämmittelyksi voit käydä lukemassa, kun kävin soittamassa poskeani erään öljypekulointia käsittelevän blogin kommenteissa.

Tällä hetkellä, kun olen usean viikon työmatkalla ja sitä ennen ja sen jälkeen lomalla, ei hirveasti tule kirjoitettua mitään vakavampaa asiaa. Toisaalta aikaa on jäänyt rannalla olemiseen, jossa tietysti on kulunut läjä kirjoja - siis kirjoja, joita ei suoraan tuoda nenään eteen vaan sellaisia, joita pitää etsiä.

Tällä hetkellä on menossa Kevin Philipsin Bad Money, jossa mm. puhutaan inflaatiolukujen manipuloinnista ja kuinka niden laskentamenetelmiä on muutettu, jotta inflaatio saadaan näyttämään matalammalta Vanhojen mentelmien perusteella inflaatiota  mittaa mm. Shadow Goverment Statisticsin sivusto. Olen kyllä ennen ymmärtänyt inflaatio lukujen muuttamisen mieleiseksi, mutta en ole ymmärtänyt eroa noin suureksi.

Asiaan palaan myöhemmin ja selittelen enemmän taustoja, ero mitattujen inflaatioiden välillä on huikean huomattava ja näyttää olevan kasvamaan päin.

Pahimmat lukujen manpipuloijat taitavat olla aivan muualla kuin Kreikassa...

Äänestä vasemmalla

Tärkein meitä koskeva valuuttakurssi on EUR/USD. Valuuttakurssit sinänsä ovat tavattoman mielenkiintoisia, koska ne ovat isojen länsimaisten alueiden valuuttoja. Näihin molempiin valuuttoihin liittyy tavattoman mielenkiintoisia piirteitä:

(1) USD: Tämä maailman ykkösvaluutta (ainakin toistaiseksi) on ollut jo pidemmän aikaa riippuvainen tukiostoista. Tukisotoja ovat perinteisesti tehneet öljyrikkaat arabivaltiot. Ei ole yllätys, että juuri nmä valtiot ovat tehneet tukiostoja, koska Yhdysvallat kuten sen edeltämät johtavat maailman taloudet Iso-Britannia ja Hollanti ovat olleet aina riippuvaisia jostain energia lähteestä. Iso-Britannialle hiili oli tärkeä energiamuoto ja Alankomaat oli riippuainen tuuli- ja vesivoimasta.

Yhdysvaltojen ja öljyrikkaiden arabimaiden välillä oli pitkään järjestely, jossa nämä maat tuottivat öljyä halvalla Yhdysvalloille ja sijoittivat niistä saadut rahat Yhdysvaltojen dollariin. Yhdysvallat on kuitenkin menettänyt globaalin hallinnan öljynhinnasta. Tämä on tapahtunut vuoden 2000 jälkeen. Ei ole selvää tapahtuiko hyökkäys Irakiin tämän vuoksi vai vauhdittiko se itse kehitystä. Todennäköisesti Yhdysvsaltojen johto näki heikentyneen otteensa öljynhinnasta ja tämän edellytyksenä päätti hyökätä Irakiin CIA:n tekemän propagandan (vai löytyikö niitä joukkotuhoaseita?) perusteella turvataksensa öljyresursseja.

Tästä hetkien lähtien Piksussa pidetään yllä 5 kiinnostavan ETF-rahaston tai niiden kaltaisten sijoitustuotteiden listaa. Kyse ei käytännössä ole suosituslistasta, vaan sijoittajien nähtäville tuodaan kuukausuttain viisi kiinnostavaa ja ajankohtaista ETF-rahastoa esille lukuisten ETF-rahastojen joukosta.

Heinäkuu ETF 5:

Market Vectors Africa Index ETF (AFK)

Sijoituspiireissä unohdettu maanosa, joka tekee Kiinan kanssa yhteistyötä ja josta löytyy raaka-aineita moneen lähtöön. Kyseinen ETF-rahaston vahvuus on sen toimiala-hajautus ja sisältää. Tällä saa salkkuun mm. raaka-aineisiin liittyvää yritystoimintaa.

Rahaston kotisivu

Market Vectors Vietnam ETF(VNM)

Maa, jossa osakemarkkinoiden kehitys on vasta aluillaan. Tämän maan taloutta voi hyvinkin vahdittaa uudet investoinnit ja tehtaat, kun Kiinassa tuotantohinnat kallistuvat.

Rahaston kotisivu

PowerShares Emerging Market Infastructure (PXR)

Kehittyvät taloudet tarvitsevat panostuksia infrastruktuuriin. Ylijäämäisillä kehittyvillä talouksilla on myös varaa panostaa infrastruktuuriin tulevaisuudessa, joka itse asiassa saattaa toimia globaalina talouden ajurina.

Rahaston kotisivu

KL:n sponsoroidut blogit ovat minulle vielä arvoitus. Ovatko ne mainoksia vai mitä?

Luin juuri viimeisimmän kirjoituksen, joka oli Pertti Kilpeläisen tekemä, joka toimii OP-Suomi Arvo-rahaston salkunhoitajana. http://op-pohjola.blogit.kauppalehti.fi/blog/19232 Kirjoituksessa kerrottiin niitä näitä ja jossain välissä kerrotaan tämä: "Sijoittajille tärkeäksi tuottolähteeksi ovat muodostuneet hyvää osinkoa maksavien yhtiöiden osakkeet: parhaiden yhtiöiden osinkovirta on kasvanut, vaikka korkomarkkinoiden tuotot ovat jääneet vaatimattomiksi." Voi kuinka yllättävää... Kaikkeako vois siis tapahtua ja talous voi mennä vielä vaikka kuinka huonosti, mutta "parhaat" yhtiöiden osingot kasvavat loputonta kasvuaan?

Piksussa mitattu sijoittajasentimentti yhä pessimistisempi. Nyt 44 prosenttia oli nousuun uskovia härkiä ja 56 prosenttia oli laskuun uskovia karhuja.

Kiinan päätös päästää sen valuutta kellumaan on erittäin positiivinen maailmantalouden kannalta. Päätös vähentää epätasapainoa tuotanto- ja kulutusmaiden välillä, kun länsimaiset tuotteet tulevat kiinalaisille halvemmiksi ja kiinalaiset tuotteet tulevat länsimaalaisille halvemmiksi.

Päätöksellä on myös muitakin seurauksia. USA ja muut länsimaat tuovat valtavan määrän tuontitavaraa Kiinasta, joka nyt kallistuu kasvattaen iflaatiota ja nostaen korkoja. Harvoin muistetaan, että 2007 alkaneeseen laskumarkkinaan vaikutti korkea korkotaso, joka alkoi painamaan kuluttajia. Tähän oli yhteydessä Yuanin vahvistuminen vuosina 2006-2008.

Juridisista syistä johtuen en tässä kirjoituksessa viittaa kehenkään henkilöön vaikka mieli tekisi.

Monet aikamme sijoituskonkareista ovat holdareita, jotka pitivät omistuksensa 1980 alkaneessa ennätyksellisessä sekulaarisessa (pitkäaikainen) nousumarkkinassa. Tämä sekulaarinen nousumarkkina kääntyi sekulaariseksi laskumarkkinaksi, joka historiallisesti ei ole mitenkään pitkäksi vielä äitynyt.

Kun ikuinen nousu ei ole jatkunut on löytynyt ja välillä pörssikin korjaa alaspäin, on keksitty lukuisia syitä miksi näin ei ole tapahtahtunut.

Herra markkina kiusaa jatkuvasti. Viimeisen muutaman vuoden aikana lähtien lähes 2007 huipuista Herra Markkina on varmaankin joku 16 kertaa tehnyt osakkeet ja etenkin Nokian älyttömän halvoiksi.

Nokia on aina hyvä osake tapahtui sitten mitä tapahtui.Sitä se on tainnut olla IT-kuplan puhkemisen jälkeen.

Maailmassa monet asiat, jotka vievät ylös, vievät myös alas, kuten esimerkiksi hissi Näin ei kuitenkaan näytä olevan velkaakäyttävien sijoittajien pakkomyynnit eivät ikinä nosta kursseja, vaan aina vain alaspäin. Sama asia ilmeisesti pätee hedgerahastoihin ja automaattiseen kaupankäyntiin.

Olen iloinen...

Salilta tultuani luin tämän finanssialan keskusliiton haastattelun. Olen mahdollisesti koko bloginkirjoittamisurani ajan yrittänyt avata ymmärrystä Suomessa olevaan kuplaa, joka pääasiassa kiteytyy ylihinnoiteltuihin varallisuusarvoihin.

Erityisesti on tärkeää, että tämä jo huomioidaan:

"Erjantin mukaan FK on muutenkin huolissaan kotitalouksien velkaantumisasteesta. Monessa asuntovelkaisen perheessä kukkaron nyörit on vedetty niin tiukalle, että jo pieni korkojen nousu voi romuttaa talouden."

Väittäisin, että nyt vihdoin muuallakin kuin Piksussa aletaan päästä asian ytimeen. FK onkin mielestäni nyt miettimistä, että kuinka tähän tilanteeseen ollaan päädytty. Toinen vaihtoehto tietysti on se, että asia on ymmärretty, mutta siitä ei olla välitetty, kun lyhyen aikavälin voitot pankeille ovat olleet mukavat.

Olisiko tämä jo pankkituen varmistelua tulevaisuutta varten?

Finansioituminen ja korkeammat varallisuusarvot ovat luoneet kestänättömän talouden, mutta on vahingollista, että siitä vasta nyt aletaan keskustelemaan.

Yleensä kuplaan ajautuneiden ja kilpailukyvyttömien kansantalouksien viimeinen kasvun ja optimismin peruste on se, että "onhan meillä varallisuutta," jolka tarkemmin merkitsee velkasi otettua asuntovarallisuutta.

Tämän olen Suomessa nähnyt tapahtuvan nyt. Samaan aikaan verotusta ajetaan hyödyntämään yhä enemmän tuota varallisuutta.

Vastoin blogikirjoittamisen perusoppeja kirjoitin ylipitkän "Finanssikritiikki" blogimerkinnän tämän linkin taakse, jonka voi nähdä kirjautumalla Piksuun.

Finanssikritiikki on sarja pohdintaani sisältäen mahdollisimman paljon faktoja noudattaen mahdollisimman vähän mitään sääntöjä (sisältäen jopa huonoa kirjoitusta ja suomenkieltä) johtuen siitä, että aikani on rajallinen, mutta kuitenkin aina välillä ihan kiva kirjoittaa (siis kirjoittaa mitä haluaa).

Maaliskuussa aloin odottamaan Suomen asuntomarkkinoiden hintahuipun olevan lähellä. Nyt mahdollinen käänne on huomioitu muuallakin. Itse pidin maaliskuussa tärkeänä merkkinä sitä, että Suomen asuntokuplan avulla edelleen rikastuneet sisäpiiriläiset myivät omistuksia. Suomi tekee tällä hetkellä plutokratialle tyypillistä talouspolitiikka, jossa voitot yksityistetään ja tappiot sosialisoidaan, ja kun näiden voittojen kotiutus alkaa hälytyskellojen pitää aina soida.

Yhtenä tärkeänä käänteen merkkinä pidin myös Euribor-korkojen kääntymistä nousuun, joka on tällä hetkellä tapahtumassa (esim. 3-kk).

Miten tästä eteenpäin jatketaan?

Seuraavan parin vuoden aikana tärkeitä tekijöitä on asuntojen hintoihin mahdollisesti tulossa oleva ASP-näppy (lue esim.), kun ASP tuki pitää saada käytettyä ja sehän tukee hintoja hetkellisesti. Tämän jälkeen tilanne on lohduton, koska moni tulevaisuuden potentiaalisista ostajista on juuri siirtänyt asunnon oston tuohon hetkeen, joten kysyntä puolellä tulee olemaan hiljaista tämän jälkeen.

3000 euron ASP-tuki onkin ollut yksi kaikkien aikojen suurimpia talouspolitiikan munauksia.

Tätä artikkeli on viimeinen osa sijoittamisen perusteita...

Yrityksen arvon tulisi ensisijaisesti perustua sen maksamiin osinkoihin tulevaisuudessa. Tulevaisuudella tarkoitetaan sitä, että vasta jopa neljänkymmenen vuoden päästä maksettavat mahdolliset osingot tulisi myös huomioida.

Toisaalta, osakemarkkinoilla on tapana tarjota sijoittajille pitkiä jopa 20 vuotta kestäviä nousu ja laskumarkkinoita (sekulaariset nousu- ja lasku markkinat).

Täten on sanomattakin selvää, että sijoitustoiminnan tulisi olla pitkäjänteistä toimintaa, jonka aikana sijoitusmarkkinat voivat syklisten heilahteluiden mukana heilua ylös ja alas. Itse käänteen ennustaminen on vaikeaa, koska osakemarkkina on itsessään itseään toteuttava ennusteindikaattori. Korkeammat osakearvot tarjoavat kuluttajille korkeamman varallisuuden ja vaikuttavat mm. luottamukseen. Osakemarkkinan käänteiden ennustamien onkin vaikeaa, koska lyhyenajan ajurit kilpailevat talouden mahdollisuuksia ja realiteetteja vastaan, jotka tulevat selviksi vasta pitkällä aikavälillä (vrt. kurssinousu 1999 ja pörssin kehitys vuotta sen jälkeen).

Tästä huolimatta sijoittajilla, jotka tavallisesti pitävät omia kykyjään muihin verrattuna ylivoimaisia [lisää infoa esim. täällä], on valtava tarve ottaa kantaa, lähes joka ikiseen markkinatilanteeseen. Valitettavan usein tämä tapahtuu ostamalla vivutettuja sijoitustuotteita, kuten vivutetut ETF-tuotteet tai optiot ja niiden kaltaisia tuotteita.

Mikä on ongelmana?

VAROITUS!

ÄLÄ KERRO TÄSTÄ TALOUSBLOGISTA PANKIN SEDÄLLE

Viettäessäni selibaattia talousmediasta nautin runsaasti auringosta, jonka aikana tulin jutelleeksi ystäväni kanssa Kreikan kyvyttömyydestä maksaa velkoja ja pk-seudun asuntotilanteesta kuin myös ikäisteni rahan/lainarahan käytöstä. Tästä päädyimme sellaiseen johtopäätökseen, että niitä, jotka ottavat kaikista isoimman lainan, pidetään "kovina jätkinä." Lainanmäärästä on siis tullut, jonkinlainen miehenmitta tai sosioekonominen status, jolla saa respektiä..

Kävin keskiviikkona iltana lenkillä, jonka aikana sain ihastella lähes loputtomalta tuntuvaa riviä pikavippimainoksia, jotka oli kiinnitetty katulamppujen pylväisiin.

Selibaattini kirjoittamisesta ja suomalaisesta talousmediasta ei meinää millään pitää, koska viikonloppuna tapahtuneet poliittiset toimet, joilla ei ollut länsimäisen demokratian kanssa mitään tekemistä, ovat historialliset erittäin merkittävä käännekohta.

Pyydän kaikkia hyvin tarkkaan miettimään mitä tämä kommentti tarkoittaa.Olemme matkalla kohti tuntemattomia vesiä

Koska tätä asiaa olen blogissani jauhanut, kuin myös valtioiden velkakriisiä, joka nyt johtaa siihen, että ne poliitiset toimet, joiden seurauksena korkean inflaation riski kasvaa huomattavasti, ovat tapahtumassa. Tämä markkinatilanne on kuin näytelmä, joka noudattaa humalassa kirjoitettua käsikirjoitusta.

Se mikä tässä minut yllätti oli se, että kuinka kaikki tapahtui niin nopeasti..

Se asia, joka tuosta yllä olevasta linkistä ei käy ilmi on ihan oikeasti tuon inflaation vaikutus Suomen talouteen, joka perustuu paljolti lyhyille Euribor-koroille. Mielipiteeni on se, että nyt jos koskaan kannattaa mennä pankkiin ja vaihtaa kiinteäkorkoiseen lainaan.

Samaisesta syystä omistan tämän punttisalitreenikappaleeni kaikille vähittäispankkien ekonomisteille.

Tässä on nyt just sellanen fiilis, että alkuvuoden puheet on puhuttu ja niitä ei tarvitse enään jauhaa. On jo alkuvuodesta käsitellyt velkakriisien mahdollisuutta jne. Nyt tulee se aika, kun varsinaiset gurut, jotka söivät pullaa ja kahvia kevään yhtiökokouksissa mitään ymmärtämättä, alkavat kertomaan mitä markkinoilla tapahtui. En jaksa lukea enään yhtään kirjoitusta esim. siitä, että "kuinka tämä kriisi oli epärealistista"

Sitten tulee vielä "Buffet sitä," "hedgerahastot tätä" ja Nokiaa kannattaa ostaa...Ja voi sitä riemua, kun yksi kansankapitalistien maskotti, joka yrittää yrityksen tuloksista ymmärtää kokonaisuutta, alkaa valaisemaan tilannetta. Minua viisaammat muualla talousmediassa siis kommentoivat nyt tilannetta, joten en ala häiriköimään.

Tästä syystä aion vetää kotimaisilta uutisilta ja pelikentältä silmät vähäksi aikaa kiinni ja keskittyä muihin töihin ja valmistella "kansankapitalismi on harhaoppi" kirjoitussarjaani. Lisäksi kesä on tulossa, rullaluistelukelit tulevat, six-pack täytyy laittaa rantakuntoon ja terassilla voi myös viettää aikaa.

Jokaisella tekstillä, jota kirjoittaa, pitää mielestäni olla tarkoitus. Tästä seuraakin se, että yksi kirjoittamisen tärkeä osa onkin olla välillä kirjoittamatta, joten palaamme asiaan todennäköisesti kesäkuun alussa, toivottavasti laadukkaamman tekstin muodossa[tällä siis tarkoitan omaa parantelua];)

Pidän erittäin positiivisena, että Suomen tulevaisuuden realiteetteja on jo huomioitu muuallakin kuin sosiaalisessa mediassa. Vähittäispankkien eknomistit tosin eivät vielä asiaa noteeraa odottaessaan seuraavia bonuksiaan. Näiden vähittäispankkien ekonomistien lyhyen ajan positiivisest ennusteet saatetaan jopa ylittää, kun velkarahalla pyöritetään taloutta. Velka on nopea tyydytys. Se on kuin huume, joka piikittämällä virtaa verisuonistoon ja tarjoaa välittömän mielihyvän.

Riippuvuutta vähätellään ja sanotaan jopa "vähäriskiseksi" pankkitoiminnaksi.

Investoinnit taas eivät heti tuo nopeaa tyydystä talouteen, mutta ne tarjoavat vakaata kasvua vuosiksi eteenpäin rakennetun tuotantokoneiston ja sitä käyttämään palkatun työvoiman muodossa.

Suomen talous on itsevalheessa elävä narkomaani, joka piikittää halpaa Euribor-korkoa suoneen ja tarjoaa piikkiä vähän Kreikallekkin, jolla varmistetaan se, että taudit tarttuvat.

Kapitalismin heikkoutena on nähty sen rajoittamattomuus. Esim. Hyman Minskyn epästabiliteetin hypoteesi viittaa kapitalismin taipumukseen johtaa epästabiliteettiin lisääntyvän velkaantumisen kautta.

Kapitalismin itseohjautuva päämäärä on pääoman akkumulointi. Jos luet yhden jo eläkkeellä olevan sijoitusgurun kommentteja siitä kuinka pitää osinkoa saada ja kuinka osakkeet ovat niin rakkaita, voit huomata, että väite pitää paikkansa monissa tapauksissa. Vaikka olisi jo 3 miljooona euroa niin aina pitää saada lisää. Pääoman akkumulointi tapahtuu helpoiten siten, yritykset laskevat kustannuksia (vähemmän palkkaa työntekijöille ja ennemmän porukkaa pihalle). Kansankapitalismi näyttelee tässä kohtaa suurta osaa; osinkolappujen jakaminen kansalle antaa jokaiselle oikeuden osallistua sirkushuveihin (=tuijottaa kurssikäyrää tietokoneen ruudulla) ja toivon "päästä miljonääriksi nelikymppisenä," joten kapitalismin pääoman akkumulointi koetaan täysin oikeutetuksi. Toivon antaminen on helpoin tapa kusettaa ihmisiä; johonkin hommaan voi olla 0.5 % mahdollisuus, mutta kun aivot saavat mielikuvan siitä skenaariosta, johon tuolla mahdollisuudella päästään, tulee siitä melkein itsestäänselvyys. Ja pikku bullerot juoksevat....

Piksun mittaama sijoittajasentimentti, joka perustuu lukijoiden seuraavan kuukauden pörssikehityksen näkemykseen, on edelleen laskenut. Nyt härkiä eli nousuun uskovia oli enään 66 % vastaajista.

Maailmaa kiertäessäni olen tavannut monia ihmisiä, joiden kanssa on tullut juteltua. Kuulemani mukaan kreikkalaisen unelma on pitää kahvilaa, jossa voi aina aamu kuuteen rupatella kivoja. Elämä saattaa olla välillä vaikeaa, kun julkisella liikenteellä on vaikea pysyä aikataulussa ja bussi voi olla jopa tunnin myöhässä.

On myös tavattoman mielenkiintoista, että Kreikka on ennen velkakriisiänsä manipuloinut vähän sitä sun tätä, ja nyt kreikkalaiset vetää sellaista draamaa pahoista spekulateista, että ihan itku tulee silmiin. Haluaisitko sinä lainata Kreikalle rahaa?

Ei sillä väliä, koska voin kertoa sellaisen kivan jutskan, että Suomi aikoo tienata "vähän" Kreikan lainalla. Suomalaiset ministerit ja kansanedustajat taitaa matkustaa aika paljon maailmalla, mutta opitaanko siellä mitään. Tai tiedetäänkö yleensäkään, että toisen valtion velkakirjalla voi ihan oikeasti tienata "vähän," jostain tietystä syystä ja se "vähän" ei välttämättä oikeasti ei ole tarpeeksi.

***

Samaan aikaa, kun Suomi voi lainata rahaa minne tahansa ja tukea mitä tahansa. Olemme voineet palkata jo virolaiset tekemään meille remontit, koska me voimme elää velkarahalla loputtomiin ja helsinkiläinen yksiö tai kaksia voi maksaa mitä vain, koska kupliahan ei ole olemassa ja jos on ne ovat kaikkien nähtävissä?

Nasse-sedät vain pörisevät Suomen valtion nettovelasta samaan aikaan, kun Suomen taloudessa on käynnissä silminnähtävä talouden substituutio, jonka seurauksena poliittiisin toimin tuettu finanssisektori ottaa osuuden Suomen BKT:stä suoraan tai epäsuorasti (lyhytaikainen BKT, joka pitää maksaa takaisin), kun samalla kohtuu hyväpalkkaisia työpaikkoja tuonut perusteollisuus lähtee maasta (pitkäaikainen BKT).

YT-siellä, asuntolaina täällä ja päälle vähän kallista putkiremppaa halvalla rahoituksella. Niinhän se toimii..?

***

Me suomalaiset olemme mahtavaa kansaa.Teollisuutemme pumppaa osinkoja loputtomiin. Osingot voivat vaan kasvaa ja eihän meidän edes täydy investoida, että ne kasvaisivat vai mitä? Historian aikana on ajautunut kriisiin vaikka kuinka suuria kansoja, mutta Suomemme on ainutlaatuinen, koska suomalaisiin osakkeisiin vaan kannattaa sijoittaa. Se on niin, koska "minä" sanon vaikka faktaa on vähän. Me voimme myös lähettää kansamme keulakuvat eli "KELA:n agenttimme" aina Tallinnaan viinareissulle ja tarjota matkan ja viinat aina auliisti samalla. Miten loput kansasta? "Koko kansalle myös potkut," jos ne ei tee työtä puolella palkalla. Jos oma ammattiliittoni uhkaa mennä lakkoon, pidän kuitenki turpani kiinni! Joksus suomalaiset johtivat esimerkillä ja edestä, mutta nyt retoriset pörähdykset riittävät...

***

Siis ihan oikeasti... Jos joku siis oikeasti avaisi silmät, voisi nähdä kansallisen ylimielisyytemme, ja jopa sen maan, jossa talous kasvaa (pitkällä aikavälillä) investointien, alhasten varallisuusarvojen nousun, koulutetun uuden ikäluokan, halpojen palkkakustannusten, kannustavan verotuksen ja kohtuullisen sosiaalitukijärjestelmän turvin. Tällä en tarkoita Suomea enkä Kreikkaa vaan jotain niiden välillä...

EDIT:otsikko27.4.2010

Kommentit

"Globaali hajauttaminen on fiini katoamistemppu. Rahat lentävät maailman tuuliin ja tuppaavat jäävän sille tielleen!
Suomalaiset pörssiyhtiöt ovat riittävän globaaleja toiminnoissaan, ehkä liikaakin"

Tässä vaiheessa ilmoitan, että suunnittelen kesäksi kirjotussarjaa "Kansankapitalismi on harhaoppi," jossa pyrin perustelemaan väitteeni faktoihin ja historian tapahtumiin, joka valitettavasti yleensä toistavat itseään.

Sitä odotellessa voi katsella tämän videon.

Uutinen: HS 19.4.2010 s. B3

Työeläkeyhtiöille on säädetty vakavaraisuusrajat, joiden on tarkoitus suojata suomalaisten eläkkeitä.Finanssikriisin aikana näistä luovuttiin poikkeuslailla ja nyt valmistelallaankin lakeihin pykäliä, jotka antavat mahdollisuuden poiketa näistä rajoista poikkeusoloissa. Itseasissa koko laki jää tämän jälkeen aivan turhaksi, koska juuri poikkeusoloissa nuo noita vakavraisuus säädöksiä tarvitaan.

Yhdeksi syyksi Helsingin Sanomien uutisessa mainitaan, että laki on tärkeä ajatellen Suomen pörssimarkkinoita. Miksi?

Nämä työeläkeyhtiöt ovat sijoittaneet liian suuren osan varallisuudestansa Suomeen ja samanaikaisesti ottavat kohtalaisen suurta riskiä.Suomen pörssi on iso (jos vertaat sen arvoa omiin sijoituksiisi), mutta niin ovat työeläkeyhtiöiden varalisuudetkin, joka johtaa siihen, että työeläkeyhtiöt omistavat suuren osan epälikvideistä suomalaisista osakkeista. Näistä sijoituksista ei pääse tarvittaessa helposti eroon, kun omistus on noin suuri ja jos niistä pitää päästä eroon Suomen osakemarkkinat romahtaisivat.

Sijoituksia ei siis ole asianmukaisesti hajautettu maailmalle, likviditeetin ja likviditettiriskin hallintaan ei ole panostettu ja nyt toimien korjaamisen sijaan säädetään lakia, jolla vain päästän helpommalla.Kansanedustajat, jotka todennäköiesesti hyväksyvät lain, eivät ole asiasta pahemmin perillä.

Vaihtoehtoisesti työeläkeyhtiöt voisivat alkaa käyttämään sijoituksissaan enemmän kustannustehokkaita ETF-rahastoja, joita voitaisiin kvantitatiivisten menetelmien perusteella hallita, mutta tässä on yksi ongelma:

Kotimaiset pörssimeklarit, joiden tärkeitä asiakkaita työeläkeyhtiöt ovat, eivät välttämättä enään tarjoa "asiakastilaisuuksia".

Juuri kirjoittamani artikkelin kommenteissa minua kehotettiin laittamaan lukuja Excel-taulukkoon, jotta huomaisin kuinka pissistili on kannattava.Tuo kommentti oli  jonkin asteinen shokki, koska tärkein asia, jota sijoitustoiminnassa ja säästämisessä tehdään, on itse lukujen arvioiminen.

Monet talouden ilmiöt ovat myös sellaisia, että niille ei ole yhtä oikeaa ja varmaa lukua. Itse tämän kirjoituksen tarkoitus on tehdä joitain hajanaisia sunnuntaihuomioita tai ihmetyksiä Suomen taloutta kuvaavista luvuista.

***

Kummallisin käytetty luku on mielestäni inflaation mittaamiseen käytetty Suomen kuluttajahintaindeksi, joka huomioi myös luottojen korot.

Tilasto

Tämä siis tarkoittaa sitä, että kun korot laskee laskee myös inflaatio ja toisin päin.Nyt, kun korko kustastannukset ovat alhaalla, on tämä inflaation vuosi muutos vain 0,9 %. Toisaalta voimme huomioida yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin kiintein veroin, jonka vastaava luku oli siis 1,9 %. Kumpi näistä luvuista on oikea?

Voisin perustella tätä asiaa siten, että jos jos suuri osa suomalaisista vaihtaa lainan koron 12-kuukauden korosta 3-kk korkoon, joka on matalampi ja jonka vaikutus kuluttajahintaindeksiin on pienentävä, kuvastaako tämä vaihdos todellista inflaatiota? Vaikuttaako tämä todellakin inflaatiolukuun? Asiaa ajateltuani päädyin sellaiseen näkemykseen, että säästöille ja inflaation päälle saatava korko (Euribor 3k) on about - 1.3 %, joten tuota ensimmäistä inflaatiolukua käyttämällä saa mielestäni aivan väärän kuvan Suomen todellisesta inflaatiosta eikä sitä käytetä Euro-alueen rahapoliitassakaan inflaation mittarina. Toki ne, jotka haluavat antaa ruusuisen kuvan Suomen taloudesta, voivat käyttää sitä. Ekonomistien kertoessa Suomen tilanteesta kannattaa kiinnittää huomioita inlfaatio mittarin valintaan.

Toinen tilastoanalyysi, jota olen jo jonkin aikaa ihmetellyt on asuntohintojen vertaaminen yleiseen asiotasoon.

Tilasto

En mitenkään sano, että yllä linkitetyssä analyysissä olisi mitään vikaa, mutta se ei huomioi millään palkkojen epäsymmetristä kehitystä, joka on esitetty täällä. Itse ongelma on se, että asuntohintoihin vaikuttaa huomattavasti se "Matti Meikäläisen" palkkataso (mediaanitulo), joka ottaa asuntolainan ja jonka asuntolainen hoitokyky kertoo paljon asuntojen hintatason kestävyydestä, koska jos Matti ei pysty jossain tilanteessa maksamaan lainaansa, lähtevät asuntojen hinnat laskuun. Jos analyysiin käytetään palkkojen kokonaisvaltaista ostovoimaa (keskiarvoa?) tuloksiin vaikuttaa huomattavasti kaikista hyvätuloisimpien palkkataso, joilla taas velkaa ei tietenkään ole.

Pointtinani siis on se, että suomalaisille pitäisi pikaisesti esittää "Matti Meikäläistä" paremmin kuvaavaa analyysiä. Pitäisi tietää, että miten Matin tulot, niitä vastaavat elinkustannukset ja velka ovat kehittyneet viimeisen vuosikymmenen aikana. Väitän, että tämä analyysi on se, joka paremmin kertoisi myös asuntomarkkinouden tilanteesta ja niiden yliarvostuksesta, joka on velkarahalla tehty