Hyppää pääsisältöön

Artikkelit aikajärjestyksessä

Oppia eurooppalaisista rakenneuudistuksista – 14 testattua esimerkkiä

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Viro hillitsee valtionvelkaansa velkajarrulla. Viron lainsäädäntöön on kirjattu velkasääntö, joka estää velkasuhteen kasvamisen yli tietyn rajan. Velkajarrun ansiosta Viron velkaantuminen on kirkkaasti euroalueen matalinta.

Näin selviää tänään julkaistusta toimittaja Raine Tiessalon kirjoittamasta EVA Raportista Euroopan parhaat reseptit – 14 testattua rakenneuudistusta.

Myös Sveitsissä on käytössä velkajarru. Sveitsin mallin idea on yksinkertainen: suhdannekorjatut menot eivät saa ylittää tuloja, vaikka taloudessa menisi kurjasti.

Raportin mukaan velkajarru estää mekaanisen velkaantumisen tilanteessa, jossa puolueet eivät pääse yhteisymmärrykseen leikkauksista. Jarru estää liiallisen elvytyksen sekä torjuu tehokkaasti poliitikkojen houkutukset kasvattaa velkaa vaalilupausten toteuttamiseksi.

Keskiarvo: 4 (2 arviota)

Menestyjän psykologista arkkityyppiä ei ole - onnea Antti Ruuskanen!

Posted in

Antti Ruuskaselle onnea keihään Euroopan mestaruudesta!  Olen hänen menestyksestään ilahtunut paitsi suomalaisena myös lupsakkana itäsuomalaisena junttina, jollaisiin kuulun Ruuskasen tapaan. Olemme olleet pidemmän aikaa sosiaaliselta statukseltamme vähän sekuliporukkaa, toistaitoisia höppänöitä. Ruuskasen poika korjaa mielikuvaa.

Menestymisen psykologisista perusteista liikkuu perusteettomia yleistyksiä, jotka kirkastuvat urheilussa. Keihään kaltaisissa yksilölajeissa pärjää stereotypian mukaan vain itsekäs, epäsosiaalinen ja oman pärjäämisensä alttarille läheisensäkin uhraava täydellisyyden tavoittelija, ”tappaja”, siis enemmän tai vähemmän nilkki. Ruuskanen kiskaisi arvokisan finaalissa ennätyksensä ja aika varman voiton, jonka jälkeen hän irvaili miljoonille katsojille, että Pielaveden ennätys jäi tekemättä. Siitä on tappamisen ja itsensä liian vakavasti ottamisen meininki harvinaisen kaukana.

Keskiarvo: 3.8 (6 arviota)

Aalto yliopiston työryhmä on mukana tekemässä tekoälyteknologian uutta harppausta

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Mikä on seuraava teknologia, joka mullistaa maailman, tarjoaa uutta ja merkittävää ihmiskunnalle ja johon sijoittavat näkevät omaisuutensa moninkertaistuvan ?

Erään mahdollisuuden tarjoaa Yhdysvaltalaisen MIT yliopiston lupaavimmaksi rankkaama, suomalaisen Aalto yliopiston Juha Karhusen ja Tapani Raikon tutkimusryhmän aihealue "Deep Neural Networks" tekoälyteknologia.

Kotitietokoneissamme on enemmän muistia ja enemmän prosessointikapasiteettia kuin omissa aivoissamme, mutta silti nuo koneet ovat tyhmiä ja pyörivät tyhjänä jouten kaiken muun ajan paitsi silloin, kun annamme niille jonkin ennalta määritellyn yksinkertaisen tehtävän. Niillä on voimaa ajatella, mutta ne eivät osaa. Tähän on ehkä luvassa muutosta. Jossain vaiheessa tietokoneita ei sammuteta yöksi, vaan ne jatkavat asioiden pohtimista, ja aamulla ne ovat luoneet uusia käsitteitä ja malleja siitä aihepiiristä, johon ne ovat edellisenä päivänä tutustuneet. Ne alkavat ajatella.   

Keskiarvo: 4.3 (9 arviota)

Pohjoismaisia laatuyhtiöitä osa 8: Byggmax

Ruotsalainen rautakauppaketju Byggmax on jo luultavasti tuttu useimmille Piksun lukijoille ainakin nimeltään, koska yhtiö on rantautunut Suomeenkin viime vuosina. Kotinurkillani Tampereella yhtiö on avannut pari liikettä lyhyen ajan sisään, ja innokkaasti se on laajentunut ylipäätään. Liikkeitä on kaikkiaan toista sataa Pohjoismaissa. Jos konsepti toimii kuten yhtiö itse uskoo, on haluja varmaan toimia muuallakin kuin Pohjoismaissa ajan mittaan.

Byggmax on rautakaupan Lidl: se myy rakentajien perustarpeita erittäin edullisesti. Tuotevalikoima on karsittu, suorastaan spartalainen; olen käynyt liikkeissä, joiden yleisvaikutelma on ankea. Erilaisia tuotteita ja henkilökuntaa on vähän. Mutta rautakauppa ei ole kauneuskisa, eikä rakennustarvikkeiden suhteen brandeillakaan ole suurta väliä, ainakaan niillä, jotka jäävät silmiltä piiloon. Halpa hinta on vahva valtti, kun tuotteissa ei ole oleellisia eroja.

Halpahallikonseptia käytetään monella kaupan alalla - jotkut saavat sen toimimaan, kaikki eivät. Byggmax on pärjännyt hyvin, tosin menestys ei ole aivan yksiselitteistä. Liikevaihto on kyllä kasvanut kunnioitettavasti, mutta kannattavuuden kanssa on ollut hiukan ongelmia. EBIT on laskenut joitakin vuosia, enkä osaa sanoa tarkkaan, mikä on oleellinen syy. Luultavasti syitä on useampia.

Keskiarvo: 3.8 (6 arviota)

Etelä-Korea: Koittaako uusi sijoittajaystävällinen aika?

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Etelä-Korean pörssi on yksi arvostustasoltaan halvimmista. KRX100-indeksin p/e-luku oli 07/2014 12.95. P/B oli 1.24. Osasyy alennusmyyntiin löytyy kitsaasta osingonjaosta. Indeksin osinkotuotto keikkuu 1% tasolla, kun muissa aasian pörsseissä on totuttu moninkertaisesti anteliampiin osinkoihin. Rahaa onkin kymmenen suurimman yritysten kassassa noin 464 miljardia USD. Korean valtio yllyttää nyt yrityksiä vireillä olevan veromuutoksen avulla käyttämään rahavarojaan joko investointeihin tai jakamaan niitä osinkoina. Osinkoverotusta ollaan keventämässä ja kassaan yli kolmeksi vuodeksi jätettyjä varoja aletaan ensi vuonna verottaa. Kummatkin vaihtoehdot ovat hyviä sijoittajalle. Sijoitukset tuottavat toivottavsti kasvua mutta erityisesti mielyttäisi anteliammat osingot.

Keskiarvo: 3.3 (3 arviota)

OECD "Composite Leading Indicator" ennkoi seuraavan puolen vuoden talouskasvua

Käyttäjän Kai Nyman kuva

OECD on hallitusten välinen taloudellisen yhteistyön foorumi, jonka tehtäväksi on muodostunut taloudellisen tiedon tuottaminen sekä suositusten antaminen jäsenmaiden hallituksille. Tämä rooli on jossain määrin päälekkäinen IMF:n ja Maailmanpankin kanssa. OECD:n suositusten tuottaminen on jäsenmaidensa poliittisten päättäjien suorasssa ohjauksessa tiiviimmin kuin esimerkiksi IMF ja tämä antaa sille erityisaseman. 

Suomen rooli on ollut aktiivinen ja merkittävä. OECD julkaisi heinäkuussa näyttävästi entisen pääministerimme, Mari Kiviniemen, nimityksen OECD:n apulaispääsihteeriksi.

OECD:n "Composite Leading Indicator" ennustaa talouden kehitystä

Sijoittajien kannalta tärkeäksi on muodostunut "OECD Composite Leading Indicator (CLI)", joka on monasti onnistunut ennustamaan talouden kehitystä.

Sijoittajan kannattaa seurata indikaattorin käänteitä. Osakkeista kannattaa siirtää varoja korkoinstrumentteihin silloin, kun indikaattori kääntyy alas ja osakepainoa kannattaa lisätä, kun indikaattori kääntyy ylös.

Indikaattorin taso ei ole niinkään tärkeä. Tulos voi olla systemaattisen heikko, jos osakepainoa lisää silloin kun indikaattorin taso on korkealla. Tämä on pradoksaalista sillä korkea taso indikoi periaatteessa hyvää kasvua. Mutta historian perusteella näyttäisi siltä, että juuri silloin kannattaa vetäytyä osakemarkkinoilta, kun usko kasvuun on OECD:n mittausten mukaan kovimmillaan. 

Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että osakkeet tulevat tuottamaan korkoinstrumentteja paremmin Kiinassa, Brasiliassa ja USA:ssa. Indikaattori on näissä maissa kääntymässä ylöspäin. Sen sijaan Euroalue, Japani ja erityisesti Saksa ovat tämän indikaattorin mukaan huolestuttavia.

Keskiarvo: 4.2 (6 arviota)

Suomalainen Jolla Sailfish älypuhelin lähtee valloittamaan Aasian markkinoita

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in
Suomalaisen älypuhelinliiketoiminnan lippulaiva, Jolla Oy, haastaa tuotteellaan Sailfish OS alan suuria kilpailijoita ja lanseeraa tänään 3 Hong Kong -operaattorin kanssa Sailfish OS -puhelimen Hong Kongissa.

”Olemme erittäin innoissamme tuomassa Jollaa ensimmäisenä operaattorina Aasiaan”, Jennifer Tan, Hutchison Telecommunicationsin operatiivinen johtaja kommentoi. ”Uskomme, että Jolla on erittäin kiinnostava vaihtoehto älypuhelinten käyttäjille, jotka hakevat uutta ja tuoretta mobiilikäyttökokemusta. 3 Hong Kongin erinomainen 4G-verkkotarjooma yhdistettynä Jollan yhteensopivuuteen Android-sovellusten kanssa tarjoaa ainutlaatuisen vaihtoehdon.” 

Keskiarvo: 4 (3 arviota)

Nokian Renkaat

Ihmettelen kuinka monet ovat ottaneet suunnilleen elämäntehtäväkseen Nokian Renkaitten osakkeen hinnan osoittamisen vääräksi. Voi se olla. Nyt osakkeen hinta on samalla tasolla kuin vuoden 2010 puolessa välissä (alussa se oli alle 20 ja lopussa yli 30), nyt se on 23. Vuonna 2010 NREn EPS oli 1,34 ja 2011 se oli 2,39. Viimeisenä kokonaisena tilivuotena EPS oli 1,39 eli suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2010 ja huomattavasti alle vuoden 2011 ja vuoden 2014 ensimmäisellä puoliskolla se oli 0,79 sekä hidastumistrendissä. Onko sitten toimintaympäristö kehittynyt vuodesta 2010 niin paljon parempaan suuntaan, että on oikein puhua huomattavasta väärinhinnoittelusta? Mielestäni ei ole, jos ette ole kuulleet niin Venäjällä on joitain ongelmia ja Suomenkaan talouskaan ei rokkaa. Taloudellinen kehitys vaikuttaa vivutetusti renkaitten menekkiin.

Vuonna 2010, mikä tietenkin vaikuttaa vuoden 2010 osakkeen hintaan, Nokian Renkat ennakoi seuraavan kuvan mukaisesti autonrenkaitten vaihtokehityksen.

Kuvassa ei ole paljon hidastumista ennakoitu. Nokia Renkaitten myynti on huonosti sijoittunut. Noin 90% myynnistä kohdistuu Eurooppaan ja IVY maihin. alueille joille ei paljoa kasvua budjetoida. Tuolloin vuonna 2010 ennakoi kehityksen olevan siis ylläolevan mukainen. Kuinkas sitten kävikään?

Keskiarvo: 4.1 (7 arviota)

Pohjoismaisia laatuyhtiöitä osa 7: Axfood

Jos minun pitäisi valita puolenkymmentä tylsintä tietämääni yhtiötä ja osaketta, ruotsalainen elintarvikeketju Axfood kuuluisi listalle. Tämä ei kuitenkaan ole moite, vaan pikemmin tunnustus, vaikka voi sen riskihalukas sijoittaja toisinkin nähdä. Axfood on yksi tasaisinta tulosta tekevistä yhtiöistä, joihin olen koskaan törmännyt, ja se pätee niin liikevaihtoon kuin kannattavuuteen. Defensiivinen alahan vähittäiskauppa sijoittajan kannalta on yleensäkin, mutta Axfood on silti liki omassa kastissaan. Kesko ja Stockman – joilla on toki paljon muutakin kuin elintarvikepuoli - ovat tähän yhtiöön verrattuna supersyklisiä vuoristorataosakkeita. Mutta juuri se tekee yhtiöstä niin idoottivarman.

Axfoodilla on Ruotsissa ruokakaupassa 20 prosentin markkinaosuus, joka on pysytellyt aika lailla samana vuosia. Mitään erikoista yhtiössä ei tietääkseni ole, vaan se on varsin tavallinen lajissaan. Omia tuotemerkkejä on kuten muillakin, ja sitä rataa. Luomutuotteet ovat Axfoodille jonkin sortin spesialiteetti, mutta eivät ne sen syömähammas ole.

Yhtiön kannattavuus on alalle tyypillinen: liikevoittomarginaali on aika tarkkaan kolme prosenttia, eikä se heittele juuri lainkaan vuodesta toiseen. Liikevaihto on kasvanut hissun kissun. Näin on tapahtunut jo toistakymmentä vuotta eli sen ajan, miltä yhtiön raportteja löytyy netistä.

Keskiarvo: 4.4 (8 arviota)

Joutenolo on nuorelle arvokasta aikaa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Kaupungilla hengaileva nuori nähdään usein uhkana tai vähintään huolestusta herättävänä syrjäytyjänä. Aikataulutettua elämää elävän nuoren kaipaama vapaa oleilu on kuitenkin elintärkeää.

Lasten ja nuorten mahdollisuudet osallistua perheen asumispäätöksiin ovat pienet, vaikka vanhemmat usein perustelevatkin niitä koulu- tai päiväkotipaikkojen sijainnilla.
– Aikuiset päättävät asuinpaikan, ja millainen koti on. Koska lasten asumispäätökset ovat aika rajoitettuja, on tärkeää ajatella millainen lasten lähiympäristö on ja kuinka sitä otetaan haltuun elämällä ja olemalla. Nuorten tapauksessa hengailu on osa asumista, Suomen Akatemian rahoittamassa Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelmassa lapsia ja nuoria osallistuvina asukkaina tutkiva professori Sirpa Tani Helsingin yliopistosta sanoo.

 

Keskiarvo: 3.8 (5 arviota)

Syksyn tapahtumia

Käyttäjän sergio kuva

Lisäsin syksyn tapahtumia kalenteriin. Jo elokuussa on pari tapahtumaa. Suurin osa keskittyy marraskuulle.

 

http://piksu.net/event

 

 

Keskiarvo: 3.5 (2 arviota)

Valtionvarainministeriön budjettiesitys purkaa elvytystä

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Valtion vuoden 2015 budjettiesitys on julkaistu ja luettavissa valtionvarainministerilön sivuilla. Tavallisen kansalaisen kannalta tärkeää on budjetin loppusumma, se kuinka paljon valtio kuluttaa. Tämä ei toki kerro koko julkisen sektorin tilannetta, mutta valtion kulutuksella on suuri merkitys sille miten veromme jatkossa kehittyvät ja miten suurta julkista sektoria me elätämme.

Valtion menot hienokseltaan supistuvat tai pysyvät ennallaan

Valtion menot ovat vuonna 2015 luultavasti hienoisessa laskussa ja valtiontalouden tasapaino on tervehtymässä. Tämä on merkki siitä, että jo kahdeksan vuotta jatkunutta voimakasta elvytystä hiljalleen puretaan. Valtionvarainminiseteriön tiedottaminen antaa asiasta päinvastaisen kuvan. Se nostaa esille elvyttävät yksityiskohdat ja kokonaiskuvaa on erittäin vaikea saada myöskään valtion budjettiesitystä tutkimalla. Budjettiesitys kertoo vain yksityiskohtia ja jättää hämärään sen, mitä todellsuudessa ollaan tekemässä. 

Valtiovarainministeriö on aivan turhaan kaino kertomaan siitä, mitä se on tekemässä. Tervehdyttävät toimet ovat tervetulleita ja ne luovat uskoa tulevaisuuteen. Valtion menojen loppusumma on teollisuuden ja kasvun kannalta parempi kuin mitä valtionvarainministeriön tiedottaminen asiasta antaa ymmärtää.

Valtion menot supistuvat suhteessa bruttokansantuotteeseen

Muutos on vielä suurempi, jos valtiontalouden menojen muutosta vertaa bruttokansantuotteeseen. Valtion menot kasvoivat vielä vuonna 2012 lähes 5% bruttokansantuotetta nopeammin. Vuosina 2014 ja 2015 valtion menot sen sijaan kasvavat lähes pari prosenttia bruttokansantuotetta hitaammin. Muutos on merkittävä. Valtion osuus bruttokansantuotteesta kääntyy tämän perusteella laskuun samalla kun vapaan valintatalouden osuus kääntyy nousuun.

Tilanne saattaa kuitenkin vielä muuttua. Venäjän pakotteet ja vastapakotteet voivat kääntää orastavan BKT:n kasvun negatiiviseksi ja muuttaa tilannetta. Toivotaan kuitenkin etteivät tulehtuneet taloussuhteemme Venäjään romuta tätä orastavaa positiivista kehitystä.

Keskiarvo: 4.3 (4 arviota)

Suomalaisyritysten Venäjän-strategioita

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

Vuodesta 2008 vuoteen 2012 Venäjä kiristi Suomen metsäteollisuutta puutullien korottamisella, jolla toivoi metsäteollisuuden investoivan Venäjälle. Vaikka ns. ”puusta katsoen” (sic!) ajatus olisi tuntunut luontevaltakin, metsäteollisuus torjui hankkeen paria pahaista sahaa lukuun ottamatta. Jotkut väittävät, että Suomen metsäteollisuuden viisaus asusti Ruotsissa. Kun Ruotsi ei investoinut Venäjälle, eivät investoineet suomalaisetkaan, vrt.

Tätä taustaa vasten TE:n taulukko yhdeksästä suomalaisesta pörssiyrityksestä, jotka ovat erittäin Venäjä-riippuvaisia, on karmeaa luettavaa. Voi olla, että kolmanneksen voitto-osuuden menetys ei vielä kuoliniskua merkitse, mutta paljon tylympi on Venäjän investointien taulukko. Jopa Stockmannilla se on 20 % ja YIT:llä sekä Nurminen Logisticsilla osuus on yli 90 %. Vaikka Fortumin prosenttiluku ei olekaan suurimmasta päästä, neljä miljardia euroa Venäjälle sijoitettuna tuo vahvasti mieleen toisen valtionyhtiön Soneran ”investoinnin” saksalaiseen ilmaan (UMTS).

Keskiarvo: 4.1 (7 arviota)

Finanssivalvonta varoittaa pankkien tarjoamien vaihtovelkakirjalainojen ehdoista

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Vaihtovelkakirja on laina, jonka osakeyhtiö ottaa sijoittajalta. Lainan ehdoissa sovitaan siitä, että sijoittajalla on laina-ajan päätyttyä oikeus vaihtaa laina yhtiön osakkeisiin ennalta määrätyn vaihtosuhteen mukaisesti.

Vaihtovelkakirja on kasvuyriysten suosiossa

Vaihtovelkakirjalainassa yhdistyy korkotuotto ja mahdollisuus joko lainapääoman palautukseen tai osakkeen arvonnousun hyödyntämiseen. Vaihtovelkakirjalaina on suosittu rahoitusmuoto esimerkiksi tilanteissa, joissa pääomasijoittajat rahoittavat kasvuvaiheessa olevaa yritystä. Lainaan sisältyvä mahdollisuus lainan vaihtamisesta myöhemmin osakkeiksi voi olla sijoittajan kannalta erittäin arvokas. Kasvuyrityksen ei tästä syystä yleensä tarvitse maksaa vaihtovelkakirjalainalle yhtä suurta korkoa kuin muulle lainalle.

Pankkien tarjoamien vaihtovelkakirjojen ehdot ovat viime aikoina kätkeneet petollisia vaaroja

Vaihtovelkakirjassa piilee joskus myös vaara. Vaihtovelkakirjan ehdot voivat yrityksen maksukyvyttömyystilanteessa velvoittaa lainan antajan vaihtamaan velkakirjat osakkeisiin. Tällöin yrityksen saama vaihtovelkakijrjalaina voidaan lukea yrityksen omaksi pääomaksi. Tätä ovat nyt muutamat vakavaraisuudeltaan horjuvat Eurooppalaiset pankit hyödyntäneet oman pääomansa vahvistamisessa.

Finanssivalvonta on nyt varoittanut suomalaisia sijoittajia tuotteista, joiden ehdot ovat sijoittajan kannalta hankalia. Lainanantaja joutuu yrityksen konkurssitilanteessa kantamaan osakkeenomistajan riskit eikä pääse hyödyntämään lainanantajille yleensä kuuluvaa ensisijaisuusasemaa suhteessa osakkeenomistajiin. 

Keskiarvo: 4.5 (2 arviota)

Aasialaisen kulttuurin osaamisen tärkeys nousee vientiyrityksissämme Eurooppalaisen rinnalle

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Se minne viemme tuotteitamme, määrää pitkällä aikavälillä monia asioita. Yrityksiin palkataan vientimaiden kielien taitajia, ja vientimaiden kulttuuria opiskellaan. Tämä on onnistuneen yritystoiminnan ehto. Asiakkaita on kuunneltava ja heidän tapojaan ja kulttuuriaan kannattaa kunnioittaa. Vain sillä tavoin voi menestyä. 

Suomen kulttuurisessa suuntautumisessa on historian kuluessa ollut monia vaiheita. Olimme 1800 luvun lopulla suuntauneita Venäjälle, itsenäisyyden aikana Eurooppaan, ja toisen maailmansodan jälkeen nousivat Englanti ja Efta maat tärkeimmiksi kauppakumppaneiksemme. Nyt olemme taas jälleen Eurooppalainen maa.

Mutta ensimmäiset enteet muutoksesta ovat ilmassa. Suuntaudumme jatkossa Euroopan ohella myös Aasiaan, jonka osuus viennistämme on ylittämässä Euroopan. Ohessa WTO:n tilastoihin perustuva kuva Suomen viennin jakaumasta eri alueille.

Silmiinpistäviä piirteitä ovat:

- Aasian nousu Euroopan ohi tärkeimpänä vientialueena

- Venäjän ja sen talouskumppaneiden (Commonwealth of Independent States) vähäinen merkitys.

- Anglo-Amerikkalaisen maailman pieni ja supistuva osuus viennistämme, joka ei tällä hetkellä ole edes puolta Aasian taikka Europan merkityksestä

Keskiarvo: 4 (6 arviota)

Kimppakämppä ja vähän muutakin kimppakivaa

Käyttäjän J.Vahe kuva

Kiinteistöalalla minua jaksaa viileämmälläkin säällä ärsyttää eräs ilmiö. Varsinaisia uutisia kun alalla harvemmin on, alan toimijoitten pitää koettaa vääntää tyhjästä tiedotetta harva se viikko.

Vuokranantajat ovat tuputtaneet joka tuutista Piksussakin alla julkaistua ideaa isomman asunnon vuokraamisesta useammalle opiskelijalle.

Varmaan on niin, että isoakaan asuntoa ei kannata tyhjänä pitää, joten siinä mielessä neuvo vuokraamisesta on nyt yhtä ajankohtainen kuin vaikka 10 vuotta sitten. Juuri muuta kehuttavaa neuvossa ei sitten olekaan.

Olli Turunen ja Joonas Orava julkaisivat viime vuonna kirjan asuntosijoittamisesta, jota käsittääkseni on jossain mitassa tehty yhteistyössä Vuokranantajien kanssa. Ko. kirjassa sanotaan suorasukaisesti että mitä pienempi sijoitusasunto, sitä parempi. Jos haluaa saivarrella, en usko Helsingin ulkopuolella jonkun 17 neliön yksiön olevan ideaalinen kohde, mutta periaate on toki oikea. Yksiö tai enintään kaksio on sopiva sijoitusmuoto. Se antaa parhaan tuoton ja jakaa parhaiten riskiä, kun yhteen kohteeseen ei sitoudu liikaa pääomaa.

Keskiarvo: 5 (8 arviota)

Kimppakämpät kannattaa vuokrata yhteisellä vuokrasopimuksella

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kimppa-asuminen on yhä suositumpi asumismuoto suurissa kaupungeissa. Halvempi vuokra, tila ja sosiaalinen kommuunielämä houkuttavat etenkin nuoria ja opiskelijoita. Kimppa-asumisesta hyötyy myös vuokranantaja: Hyvällä paikalla olevasta kimppakämpästä voi saada hyvää ja varmaa vuokratuottoa, koska vuokranmaksajia on enemmän. Vallitsevassa markkinatilanteessa isojen asuntojen myynti ja vuokraus sakkaavat, joten juuri nyt on hyvä aika kokeilla kimppakämpän vuokrausta.

Yksi yhteinen vuokrasopimus on vuokrantajan kannalta paras vaihtoehto

Kimppakämpän vuokrasopimusmalli valitaan tapauskohtaisesti sen mukaan, millainen vuokralaiskokoonpano asuntoon on muuttamassa. Vuokranantajan kannalta ehdottoman suositeltavaa on tehdä yksi yhteinen vuokrasopimus kaikkien vuokrattavien tilojen osalta. Tällöin vuokralaisilla on yhteisvastuu esimerkiksi asunnon vuokrasta ja huolellisesta hoidosta.

Keskiarvo: 3.6 (7 arviota)

Kaiken takana on indeksi, mutta minkälainen

Käyttäjän J.Vahe kuva

TE uutisoi WSJ:iin viitaten, että suunnitellaan eräitten venäläisyhtiöitten (tai koko Venäjän) poistamista tietyistä indekseistä.

Jutussa annetaan ymmärtää, että tämäkin olisi jonkinlainen osoitus solidaarisuudesta Ukrainaa kohtaan. TE:n jutun lopussa kuitenkin todetaan, että sijoittaja pystyy tekemään päätöksiä ilman indeksejäkin (joitten rakenteella toki on vaikutuksensa indeksiin perustuviin sijoitustuotteisiin).

Minulle tulee kuitenkin mätäkuussa mieleen paljon mätäisempi selitys. Jos oletetaan lännen pakotteiden laskevan pakotteiden kohteeksi joutuneiden yritysten kurssia, ko. yhtiöiden poistaminen indeksistä tekee indeksistä ”kauniimman”, ts. yhtiöiden lasku eliminoituu.

Keskiarvo: 4.7 (6 arviota)

Omat Rahat katsaus: Kaikesta huolimatta yllättävän rauhallista

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Salkkusivu jossa enemmän tietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta +10.5%,  alusta (27-05-2010) +69.6%

 

Yleistä:

Eurooppalaiset osakkeet ovat olleet vastatuulessa heinäkussa. Viime viikon uutiset venäjän sanktioista, Argentinan valtionlainojen maksuhäiriöstä ja pankkien ongelmista, etunenässä Banco Espirito Santo ajoivat eritysisesti euroopan markkinoita alas. Pankit ovat erityisesti laskupaineissa onhan uutisoitu useita jenkkiviranomaisten niihin kohdistuvia sakkoja. Lisäksi odotellaan euroopassa pankkien stressitestien tuloksia - onko omaa pääomaa tarpeeksi? Myös jenkkimarkkinat reagoivat, mutta ilmaisesti juuri sopivan  hyvät USA:n työllisyysluvut saivat laskun loivenemaan. Luvut olivat hyvät, mutta ei niin hyvät että FED aikaistaisi koronnostoja. Vastapainona Hongkongin pörssi on noussut voimakkaasti ja saanut kiinni jenkkimarkkinat vuoden alusta laskien. Myös Japanin osakemarkkinat ovat pikemminkin nousseet kuin laskeneet. Suuri aasiapaino salkussani on pönkittänyt kurssikehitystä FTSE-mailmanindeksiä paremmaksi   FTSE All-World  muutos vuoden alusta oli euroissa +5,5%, Käytännössä jenkkimarkkinoilla on siinä erittäin suuri paino.

 

Keskiarvo: 3.9 (8 arviota)

Pohjoismaisia laatuyhtiöitä osa 6: Biogaia

Ruotsalainen Biogaia kuuluu monen silmissä luultavasti osastoon ”humpuukipulju”, koska tämän pienen lääkeyhtiön päätuote ovat probiootit, suomeksi sanottuna nieltävät vatsabakteerit. Biogaian oma kehitelmä on nimeltään Lactobasillus reuteri, joka on maallikon käsitykseni mukaan jonkun sortin maitohappobakteeri. Suomesta sitä saa pillereinä apteekeista Rela-tuotenimellä, purkki löytyy yleensä hyvin sijoitettuna asiointitiskiltä korvan juuresta – suhteet apteekkareihin näkyvät pelaavan. Samaa bakteeria on myös Rela-elintarvikkeissa, lähinnä erilaisissa juomissa kuten piimässä.

Lactobasillus reuteri on kehitetty vatsavaivoja vastaan. Minulla niitä on riittämiin, ja oman kokemukseni mukaan Rela-tuotteista on niihin apua. Yhtiön innokkain väite on, että ko. bakteeri poistaa tai ainakin helpottaa oleellisesti lasten koliikkivaivoja. Jos se pitää vähänkään paikkansa, kysyntä on varmasti valtavaa pitkällä tähtäimellä.

Keksin tämän yhtiön jo vuosia sitten, ja se on ollut loistava sijoitus. Siitä on tullut nopeasti paitsi kasvuyhtiö myös osinkokone, koska yhtiön katteet ovat messevät. Kasvuunkin on silti jäänyt kassaa riittämiin. Kasvuvauhti on hidastunut alun hurjista vuosista, mutta suunta on edelleen ylös.

Keskiarvo: 4 (5 arviota)

Mittaus

Minun piti analysoida tässä sarjassa erilaisia markkinoiden tuntemuksia kuvaavia mittareita, mutta olen ajautumassa yhä enemmän systeemien hyvyyden mittaukseen. Ei se mitään keskustelu ohjaa ajatuksia ja kirjoituksia ja juuri ennen lomamatkaani pieni keskustelu mittauksesta voi olla paikallaan.

Curve fitting tai itsensä erilainen harhauttaminen mittaamisessa on hyvin inhimillistä ja yleisempää kuin arvataankaan. Näppituntumalta sanoisin, että Internetin ihmeellisessä maailmassa luultavasti 90% mittaustuloksista on jollainlailla vääristyneitä tai jopa väärennettyjä. Se on ymmärrettävää, jokainen haluaa helppoa rahaa.

Keskiarvo: 4.4 (5 arviota)

Kaikilla tuoleilla ei voi istua yhtä aikaa

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

Suomen liittyessä EU:hun ulkoministerinä oli MTK:n pj Heikki Haavisto. Hän sanoi ääneen sen, mitä silloisissa vielä jälkisuomettuneissa oloissa yleensä vältettiin lausumasta julkisesti: Ratkaisun takana oli suuressa mitassa turvallisuuspolitiikka. Talouselämällä voi olla oma käsityksensä, mutta toisaalta EU-ratkaisua tuskin olisi voitu hyväksyä, jos kepun tupailloissa ei olisi painotettu turvallisuuspolitiikkaa.

Suomen eurokytkennän takana oli puolestaan Marko Karttusen väitöskirjan mukaan (Sauli) Niinistön ja Lipposen ajama periaate, että Suomen tulisi olla integraatiokehityksen kärjessä ja pyrkiä kaikkiin EU:n muodosteilla oleviin sisärenkaisiin, vrt. myös esim. Tässä ratkaisussa yhteisvaluutta ei ollut päämäärä, vaan poliittinen keino. Asia ilmenee pres. Niinistön hiljattain esittämästä arviosta, että ilman NATOakin apua tulisi, kun Kreikkaakin kerran on hjelpattu.

Keskiarvo: 4.6 (8 arviota)

Ohjelmisto-osaaminen, peliala, on Suomen tärkein kilpailuvaltti

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

   Teknologiateollisuuden liikevaihto oli tammi-huhtikuussa hieman pienempi kuin vuosi sitten samaan aikaan selviää teknologiateollisuuden tilanneraportista. Tilausten kasvu on pysähtynyt. Venäjän tilanne leikkaa jo teknologiateollisuuden vientiä. Suomen talous ei selviä ilman yksityisten investointien merkittävää lisäystä.

Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto Suomessa oli 65,2 miljardia euroa vuonna 2013. Tämän vuoden tammi-huhtikuussa liikevaihto oli hieman pienempi kuin vuosi sitten samaan aikaan. Liikevaihto väheni eniten metallien jalostuksessa sekä elektroniikkateollisuudessa. Tietotekniikka-alalla liikevaihto kasvoi pelialan siivittämänä 13 prosenttia.

Keskiarvo: 4 (3 arviota)

Sijoituskohteiden arvot ovat IMF:n mukaan maailmanlaajuisesti kohtuullisia

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

IMF on päivittänyt maailmantalouden näkymiä. IMF:n Oliver Blanchard:lla on erityinen viesti sijoittajille. Sijoituskohteiden hinnat ovat jossakin päin maailmaa olla paikallisesti yliarvostettuja, mutta sijoitusmarkkinoiden yleinen hintataso on terve, eikä uhkaa makrotaloudellista kehitystä. Koronnostojen aika on vasta myöhemmin, kun talouden muut tasapainotuskeinot on hyödynnetty. Emme kuitenkaan ole vielä siinä vaiheessa (,jossa koronnostoja pitäisi käyttää).

Talouden toipuminen on edelleen hentoa ja vaatii makrotaloudellista tukea (keskuspankkien erityisiä toimenpiteitä):

  • Globaali kasvu on IMF:n mukaan tänä vuonna 3,4%, jossa on 0,3% laskua edellisestä ennustesta. Heikentyneen kasvuennusteen taustalla on vuoden ensimmäisen kvartaalin aikana tulleet negatiiviset yllätykset (varstojen muutokset ja USA:n lomat). Loppuvuosi ja ensi vuosi tulevat jatkumaan IMF:n aiemman ennusteteen kaltaisella tavalla positiivisissa merkeissä.
  • Kasvuennustetta varjostavat öljyn hintatasoa uhkaavat geopoliittiset riskit, USA:n yllättävän korkeat pitkät korot ja yrityslainojen riskilisän kasvaminen.
Keskiarvo: 4 (2 arviota)

Keräilijä: Sijoittaja vai hamsteri?

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva
Posted in

Kirjoittajan klassikkokelloja 40- 60 luvulta (Angelus ja Omega)

 

Onko Keräilijä pelkkä hamsteri vai jopa sijoittaja? Monien keräilykohteiden hinnat ovat nousseet viime vuosien aikana selvästi - muun muassa klassikkoautot ja kellot. Voisiko siis keräilyä pitää jopa sijoittamisena? Kyllä ja ei.

Jos kysyntä (keräilyinnostus) kasvaa ja tarjonta on rajallinen siitä seuraa hintojen nousu. Aikahorisontin pitää kuitenkin olla pitkä, vuosia ellei vuosikymmeniä, jotta tuotto olisi merkittävä. Monet väittävät myös että tällaisten vaihtoehtoisten sijoitustavaroiden hinta ei korreloi perinteisten sijoitusinstrumenttien hintojen kanssa. Tämä on mahdollista, joskin vain harvoista (kuten viinistä) on käytettävissä jonkinlainen indeksi jota voi verrata esimerkiksi osakeindekseihin. Jotta suuriin tuottoihin pääsisi olisi pystyttävä arvaamaan mikä seuraavaksi lähtee nousuun. Oma mielipuiteeni on että keräily ei ole varsinaista sijoittamista, mutta jos oman harrastuksen ja silmänilon lisäksi seuraa arvonnousua, niin mikä sen parempaa. Muutamia havaintoja keräilystä yleensä:

Keskiarvo: 3.8 (5 arviota)

Palvelusektorin pitääkin kasvaa osa 2

Posted in

Teollisuusmaan käsitteeseen tuntuu sisältyvän ajatus, että teollisuuden osuus työpaikoista on suuri verrattuna toisiin sektoreihin. Näinhän ei yleensä ottaen ole rikkaissa maissa, vaan palvelut ovat ylivoimaisestikin suurin työllistäjä. Silti meillä elee edelleen ajatus, että emme me elä toistemme paitoja pesemällä. On siinä toki totuutensa, sillä ilman tehokasta teolllista tuotantoa meillä ei olisi varaa laajaan palvelusektoriin. Korkea tuottavuus sen mahdollistaa. Mutta korkea tuottavuus ei tarkoita, että työvoiman kysyntä kohdistuisi teollisuuteen.

Korkea tuottavuus perustuu kehittyneeseen automaatioon, joka merkitsee ihmistyön korvaamista koneilla. Adam Smith analysoi tuottavuuden kasvun dynamiikan jo 1700-luvulla. Automaation ansiosta tuotannon kasvuun tarvitaan aina suhteellisesti vähemmän ihmistyötä. Sille on sen sijaan tarvetta muulla. Teoriassa voimme kuvitella (utopioissa aikanaan yleisen haaveen) yhteiskunnan, jossa kaikki materiaalinen tuotanto tehdään koneilla. Sitä kohtihan olemme koko ajan matkanneet, joskaan tuskin sellaisenaan koskaan näemme. Mutta se on teknologisen kehityksen suuri trendi.

Keskiarvo: 4 (6 arviota)

Heilunta ja pelko

Systeemien vertailu on vaikeaa. joskus systeemi on hyvä vaikka se ajan myötä tuottaisi tappiota. Todellisuudessa vain yhden systeemin hyvyyttä ei voi arvioida luotettavasti vaan tässäkin pitää arvioida kokonaisuutta. Jos systeemi tuottaa kokonaisuutena tappiota, mutta se tuottaa paljon silloin kun muut portfolion systeemit tekevät tappiota, tätä useasti kannattaa treidata. Se laskee suurinta mahdollista tappiota ja mahdollistaa suuremman vivun käytön ja tällöin jäät voitolle. Systeemitreidauksessa aivan samoin kuin osakesijoittamisessa on hyvä käyttää hajautuksen antama ilmainen lounas hyväksi. En kauheasti kerro kuinka konkreettisesti voidaan vertailla systeemejä, vaan miksi systeemien vertailu on vaikeaa. Suurin syy menee henkisten syiden vuoksi.

Keskiarvo: 4 (4 arviota)

Perinteelliset pankit ajautuvat vaikeuksiin,

Ikea pyrkii tekemään saman kuin se teki sisustuspuolelle, eli pistämään niin hurjan kulukurin, että muut kuolevat ympäriltä. Ikano pankki houkuttelee opettamaan säästämään Flappy bird pelillä, jolla mennään luxuskallisbrändien ympärillä ja niitä vältellen eletään kohti vaurautta. 

http://www.taloussanomat.fi/rahoitus/2014/07/25/ikea-miljardoorin-pankki...

Peli perustuu koukuttavaan Flappy Bird peliin. Ylipäätään perinteelliset pankit ovat ongelmissa kun kauppakeskusten pankit ovat aloittaneet valloittamaan markkinoita. Tästä ei ole enää kauhea matka, että kauppakeskukset lanseeravat oman rahan. S-pankki on yksi trendi, mutta kannattaa seurata myös muita toimioita suurella mielenkiinnolla. 

http://ikanobank.fi/

Keskiarvo: 2.6 (5 arviota)

Edullisinta metsämaata saa Etelä-Pohjanmaalta

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Metsäsijoituksen pitkän aikavälin tuottoon vaikuttaa eniten maapohjasta maksettu hinta. Maapohjalla on ilmaston takia erilainen metsätaloudellinen arvo eri puolilla Suomea. Tunturipaljakasta ei kannata maksaa samaa kuin nopeakasvuisesta etelän metsästä.

Kasvukauden pituus vaikuttaa metsän kasvuun

Metsätaloudellinen arvo korreloi Suomessa erittäin hyvin kasvukauden pituuden kanssa. Metsää kasvaa siellä, missä kasvukauden pituus ylittää 115 vuorokautta. Kun paikkakunnan keskimääräisestä kasvukaudesta vähentää 115 saa suhdeluvun, joka kuvaa alueen vuosittaista metsänkasvua (ilmatieteen laitoksen kaasvukausikartan perusteella laadittu metsän vuosittaista kasvua kuvaava kuva vasemmalla).

Maapohjasta kannattaa oheisen kartan mukaan maksaa Oulu - Kajaani - Lieksa linjan tasalla suurin piirtein puolet siitä mitä aivan parhaimmilla paikoilla. Ero on hätkähdyttävä. Metsä näyttää pikaisesti katsoen samalta Iisalmessa ja Raaseporissa, mutta silti vuosittaisessa kasvussa on merkittävä ero. 

Keskiarvo: 4.3 (4 arviota)

Suomalaisen omakuva on ahkera, rehellinen, oikeudenmukainen ja itsekäs oman edun tavoittelija

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

EVA:n tutkimuspäälikön Ilkka Haaviston kokoamasta "Arvo- ja asennetutkimuksesta" selviää, että suomalaiset määrittelevät itsensä työkeskeisiksi. Jopa 84 prosenttia kansasta pitää suomalaisia ahkerina ja 77 prosenttia työtä arvostavina.

Eniten työtä arvostavat yli 55-vuotiaat, mutta myös nuorten sukupolvien asenteet ovat hyvin työkeskeisiä. Suuria eroja ikäluokkien välillä ei ole.

Yhteistyöhenkisyys ei nouse suomalaisten piirteissä keskeiseksi, vaikka konsensuksella on pitkät perinteet maassamme. Vain 43 prosenttia kansasta pitää yhteistyöhenkisyyttä suomalaisille ominaisena.

Vielä harvempi määrittelee anteliaisuuden ja hyväntekeväisyyden suomalaisten piirteeksi. Ahneuskin on suomalaisille anteliaisuutta tyypillisempää.

Ahkeruuden lisäksi suomalaisten omakuvaan kuuluvat rehellisyys, isänmaallisuus ja oikeudenmukaisuus. Myös sisua ja kateutta pidetään suomalaisille ominaisina.

Keskiarvo: 4 (3 arviota)
Julkaise syötteitä