Artikkelit aikajärjestyksessä

Käyttäjän J.Vahe kuva

Osingoista

Osingot ovat suurelta osin Suomessa jaettu tältä vuodelta. Seuraaviin osinkoihin on pääsääntöisesti aikaa pitkälti.

Toden sanoakseni, minusta osingot ovat jokseenkin joutavanpäiväinen asia – vaikkeivät siis jokapäiväisiä olekaan. Jos joku ei ole huomannut, viimeisen vajaan vuoden aikana moni osake on päivässä heilunut ylös alas enemmän kuin vuotuisen osinkoprosentin verran. Oikeastaan esim. Aasiassa kokonaiset pörssi-indeksit ovat heiluneet aika tavalla.

Kun siis osingot ovat melko joutavia asioita, miksi niistä niin valtavan paljon puhutaan?

Vastaus:

-Talousmedia ja pankit pyrkivät tuottamaan jokainen arkipäivä jotain markkinahälinää, jota on kiva täydentää luvuilla. Sellaiset pohdinnat, jotka kohdistuvat tulevaisuuteen, ovat vaativia tehdä ja siten epäkiitollisia, että ennuste lähes varmasti menee ainakin hiukan pieleen. Toisaalta menneisyyteen katsomisesta ei ole tulevaisuuteen kannalta juurikaan apua. Toivoisin tätä käsitystäni kunnioitettavan, koska olen sentään kirjoittanut kymmenkunta kirjaa historian alalta.

Kaikkein kummallisemmaksi asia menee, kun aletaan puhua osinkojen vuosittaisesta kasvusta. Jo tavallisen monta vuotta sitten kiinnitin huomiota siihen, että esim. Keskon jakokelpoiset varat olivat moninkertaiset sekä tilivuoden tulokseen että jaettuihin osinkoihin verrattuna.  Nyt jakokelpoiset varat olivat keväällä 1,1 mrd. euroa, joista tilikauden voitto oli 162 miljoonaa euroa. Maksettu osingon kokonaismäärä oli 248 milj. euroa.

On selvää, että jos yritys pyrkii kiillottamaan imagoaan kasvattamalla osinkojen määrää, sen on usein varsin helppo sitä tehdä. Tällä ratkaisulla vain ei ole mitään tekemistä tulevaisuuden tulosten kanssa.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Lähdeveroa voisi soveltaa satunnaisiin pieniin palkkatuloihin

Lähdevero on tulon maksajan maksama tasavero, joka ei periaatteessa riipu tulonsaajasta. Lähdeverotus on siis progressiivisen henkilöverotuksen vastakohta.

Lähdeveroa käytetään Suomessa lähinnä seuraavissa tapauksissa:

Ulkomaisten osinkojen lähdevero vaikuttaa sijoituspäätöksiin

Ulkomaisista osingoista on lähdevaltiossa maksettu lähdeveroa, jonka Suomen verottaja huomioi. Ylimääräistä veroa ei tule ja kaikki menee monasti automaattisesti oikein. Jos ulkomainen lähdevero on Suomen ja kyseisen valtion verosopimuksen mukainen, vähentää Suomen valtio ulkomaille maksetun summan Suomen osinkoverosta (30% tai 34%) ja sijoittaja maksaa vain puuttuvan osan verotuksessaan.

Kaikki ei mene kuitenkaan aina oikein ja silloin ulkomaisesta osingosta joutuu joskus maksamaan veroa kahdesti, korkean lähdeveron ulkomaille ja osinkoveron Suomeen.  Erityisen onneton on tilanne silloin, jos käyttää ulkomailla (esim. Ruotsissa) toimivaa välittäjää, joka ostaa ulkomaiset osakkeet pankin yhteiseen salkkuun, josta asiakkaalla on omistusosuus (asiakas ei mistään huomaa tätä järjestelyä). Tällöin lähdemassa ei tiedetä, osakkeiden todellista omistajaa eikä hänen todellista kotimaataan ja lähdevero peritään maksimisuuruisena ja sijoittajan kärsimä verokuorma kasvaa. Tilanteen voi oikaista tekemällä anomuksen lähdeveron perineeseen maahan, mutta pienten osinkojen (esim alle 5'000€ osinkoa / osakelaji) yhteydessä ei kannata vaivautua - liian iso vaiva.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Suomessa riittää ideoita ja luovuutta

Kävin perjantaina katsastamassa Aallon Product Development Project - kurssin tuotokset. Kyseessähän on projekti jossa opiskelijoista koostuva projektitiimi saa yritys-sponsorilta tuotekehitysprojekti-toimeksiannon. Lopputuloksena on toimintaprototyyppi tai demo. Osa opiskelijoista j(ja sponsoreista) ovat toki ulkomaalaisia, mutta olen silti vaikuttunut suomalaisesta kekseliäisyydestä joka tulee esiin tässä n. 20 projektin tuloksissa. Alla muutama omista suosikeistani:

  • Yhteistyössä Airbusin kanssa kehitetty lennonaikaisten jätteiden käsittelyn ratkaisu. Tämä sisältää mm. uudistetun trelleyn, lajittelun ja lopuksi jätteen kokoonpuristamisen vakuumipusseissa pölynimurin kanssa.
  • Uutisissakin esitetty Winemill:in kanssa kehitetty viinin alhoholipitoisuutta laskeva vekotin. Suoraa vertailua alkuperäiseen ei tarjottu, mutta 30% alennetulla alkoholipitoisuudella punaviini maistui meikäläisen mielestä hyvältä.
  • Kotiinpäinkin saa hieman vetää. Mielestäni Vaisalan kanssa kehitetty mailman ensimmäinen kädessäpidettävä kosteuskalibraattori oli huikea esitys. Nyt ei enää tarvitse lähettää mittalaitteita laboratorioon kalibroitavaksi, vaan laboratoria tulee mittalaitteen luokse.

Tällaista saa siis aikaan pienellä rahoitus-sponsiilla ja käyttämällä vähän aikaa toimeksiannon kuvaamiseen. Lopputuloshan ei ole vielä tuotantovalmis tuote, vaan toimintakonsepti, mutta voi olla silti todella arvokas yritykselle. Tuoreet aivot näkevät helpommin "laatikon ulkopuolelle". Osa tuoteudesta johtuu varmaankin siitä että tiimi ei ole liian sisällä siinä mitetä on tehty ennen tai "mikä ei toimi".

Venezuela on umpikujassa

Olen kirjoittanut aiheesta aiemminkin, mutta palaan asiaan, koska Venezuela on ajautumassa täyteen kaaokseen ja siitä vallankaappaukseen, matalan asteen sisällissotaan tai ties mihin. Toisaalta Venezuelassa harjoitettu talouspolitiikka on malliesimerkki yhden sen lajin täydellisestä umpikujasta. Sellaisena siitä on syytä ottaa oppia muidenkin, etenkin kun populistit typerine talousoppeineen jyräävät länsimaissakin vähän joka nurkalla tyrkyttäen yhtä järjettömiä vastauksia vaikeisiin kysymyksiin kuin Venezuelaa hallitseva sosialistipuolue. Tämä koskee niin vasemmisto- kuin oikeistopopulisteja, jotka tarkemmassa analyysissa ovatkin yleensä toistensa kääntöpuolet vähän joka asiassa.

Taloudessa heitä kiehtovat erilaiset komentomallit. Niiden varassa Venezuela rakensi Hugo Chavezin johdolla omintakeista sosialismia laajoilla kansallistamisilla, sääntelyllä ja verotuksella. Talous on romahtanut loppuvaiheen itäblokin tapaan. Enempää julkinen kuin yksityinen sektori eivät toimi.

Tuotanto seisoo ja hyödykepula on armoton. Ihmisiä kuolee sairaaloihin kuin kärpäsiä, kun lääkkeitä ei ole ja laitteet eivät toimi. Inflaatio, jota vastaan sosialistit ovat mielestään tapelleet koko valtakautensa, laukkaa sadoissa prosenteissa.

Oppositio voitti parlamenttivaalit, mutta sosialistipresidentti Nicolás Maduro on suurin vallankäyttäjä. Hänen erottamistaan hakevan kansanäänestyksen Maduro tuomitsee laittomaksi. Mitään muutakaan linjamuutoksen tarvetta tämä Chavezin omin käsin jatkajakseen poimima typerys ei näe.

Käyttäjän sergio kuva

Sergion listan päivitys

http://www.piksu.net/analyysit/sergion-lista

Going up:

  • ABB Ltd
  • Bank of Åland A
  • Etteplan Oyj
  • Hennes & Mauritz AB, H & M ser. B
  • Keskisuomalainen Oyj A
  • KONE Corporation
  • Konecranes Plc

Going down:

  • Aspo Plc
  • Citycon Oyj
  • Elisa Corporation
  • Finnair Oyj
  • Metso Corporation
  • Nordea Bank AB (publ) FDR
  • Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oyj
  • Vaisala Corporation A

 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Britannian EU eron vaikutukset olisivat pieniä

Britannia äänestää EU erosta (Brexit) juhannuksena 23.6 ja äänestyksestä tulee täpärä. Kannattajia ja vastustajia on kutakuinkin yhtä paljon. Economist lehden mukaan kannattajien ja vastustajien suhde on 40% vastaan 41%. Siis todella täpärä tilanne.

Eron siunauksellisuutta argumentoidaan äänestäjille kahdella perusteella:

  1. Itsemääräämisoikeuden palauttaminen (tällä hetkellä EU direktiivit tulevat ulkopuolelta ja kattavat runsaat 50% lainsäädännöstä)
  2. Britannia voisi palauttaa rajakontrollit, joiden avulla voidaan torjua eitoivotut tulijat

Tavaroiden vapaa liikuvuus jatkuisi 

Sijoitusmaailma ei ole ollut huolissaan tilanteesta. Mistä moinen välinpitämättömyys? Syynä on luultavasti se, että välittömät vaikutukset ovat pienet. Britanninan taloutta koskeva lainsäädäntö on tällä hetkellä EU direktiivien mukainen eikä ole mitään syytä miksi se nopeasti muuttuisi. On aivan ilmeistä että EU ja Britannia tekisivät mahdollisen eron jälkeen vapaakauppasopimuksen, ja tarvaroiden vapaa liikkuminen jatkuisi lähes entiseen malliin. Britanniasta tulisi Norjan ja Islannin kaltainen EU ulkojäsen. 

Britannia on jo nyt rajoittanut ihmisten vapaata liikkuvuutta 

Britannia on jo nyt saanut ihmisten vapaata liikkumista rajoittavia erioikeuksia. Britannia on halunnut ja saanut vaikeuttaa itä-Eurooppalaisten maahanmuuttajien tuloa. Tässäkään suhteessa ei ole näköpiirissä mitään muutosta. Britannia on jo saanut sen mitä on halunnut. Tilanne todennäköisesti jatkuisi ennallaan. 

Kehityskeskustelut ovat kiinteä henkilöstöjohtamisen osa

Kirjoittaja Juha Vaara toimii MPS Career Oy:ssä New Business Development Managerin ja konsultin tehtävissä.

Kehityskeskusteluja käydään kaikkialla ja ne kuuluvat yhtä luotettavasti organisaation vuodenkiertoon kuin pikkujoulut ja kehittymispäivätkin. Niinpä viime kesänä nousikin pintaan kiinnostava uutinen, kun Accenture ilmoitti maailmanlaajuisesti luopuvansa kehityskeskusteluista. Muutamia kehityskeskusteluista luopuneita yrityksiä oli ollut jo aiemminkin, mm. Adobe. Ovatko kehityskeskustelut siis katoamassa organisaatioista ja mitä niiden tilalle on mahdollisesti tulossa? Tämän kysymyksen äärellä kokosimme tällä viikolla asiakkaidemme edustajia ja omia konsulttejamme jakamaan ajatuksiaan. Tässä on muutamia poimintoja esiin nousseista teemoista sekä seassa omia pohdintojani.

Kun kehityskeskusteluja ollaan muokkaamassa tai niistä jopa luovutaan, niin kannattaa muistaa, että niissä saattaa olla, hieman organisaatiosta riippuen toki, myös monia hyviä ja toimivia asioita. Keskustelussa nousi esiin, että osin kehityskeskustelut voivat toimia hyvinkin, riippuen ehkä toki paljon esimiehen valmiuksista ja organisaation kulttuurista. Kehityskeskustelussa esimies ja työntekijä kohtaavat rauhallisessa ja valmistellussa tilanteessa, jossa on mahdollista keskustella menneestä, suunnitella tulevaa sekä antaa ja saada palautetta. Selkeä muttei liian raskas malli sekä sopiva koulutus ovat oivia apuja esimiehelle keskusteluihin. Silti jokin tuntuu monissa organisaatioissa tökkivän, sillä kuten kollegani sanoi: ”keharit ovat puudutusta”. Kovin moni tuntuu jakavan tämän ajatuksen.

Toimitusjohtajien palkat laskivat edellisestä vuodesta

Suomalaisten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien palkkiot laskivat hieman edellisestä vuodesta, ilmenee Keskuskauppakamarin tuoreesta selvityksestä. Tulospalkkioita maksettiin useammin, mutta palkkiot jäivät keskimäärin selvästi edellisvuotta pienemmiksi. Osakepalkkioissa on havaittavissa nousua, mutta edellisen vuoden huippua ei yksikään yhtiöistä saavuttanut. Selvitystä varten tarkasteltiin vuoden 2015 tiedot kaikilta suomalaisilta pörssiyhtiöiltä.

Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien kiinteät vuosipalkat laskivat keskimäärin 0,3 prosenttia. Kaikkien pörssiyhtiöidemme osalta keskiarvo vuonna 2015 oli 421 000 euroa, kun edellisenä vuonna keskiarvo oli 422 500 euroa.

Toimitusjohtajan kiinteä palkka laski 36 yhtiössä ja nousi 65 yhtiössä. Laskua tapahtui etenkin keskisuurissa pörssiyhtiöissä. Pienissä pörssiyhtiöissä kiinteät vuosipalkat keskimäärin nousivat.

”Yhtenä syynä pienten pörssiyhtiöiden nousseisiin palkkakustannuksiin voidaan pitää vuonna 2015 tapahtuneita lukuisia toimitusjohtajavaihdoksia”, toteaa Keskuskauppakamarin lakimies Antti Turunen. ”Toimitusjohtajan vaihdoksen yhteydessä yhtiö on usein tilanteessa, jossa irtisanomisajalta maksetaan palkkaa sekä vanhalle että uudelle tai sijaistavalle toimitusjohtajalle, mikä heijastuu raportoituihin palkkioihin”, hän selventää.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Talvivaaran tuomiopäivä

Julkisuudessa on jo ennätetty arvioida alioikeuden antamia tuomioita. Lähes aina minua oudoksuttaa rangaistusten ja muitten tal. seuraamusten valtava kuilu.

Syyttäjä vaati tuomituille henkilöille ja konkurssipesälle yhteisvastuullisesti miljoonien konfiskaatiota. Alioikeus kohdisti maksut vain konkurssipesälle, jonka osalta on varmaan täysin yhdentekevää, ovatko menetykset miljoonia, miljardeja vai biljoonia. Kun konfiskaatiot pannaan kaikkien muitten velkojen päälle, rahaa riittää enintään juristeille.

Minun on mahdotonta ymmärtää, että Talvivaara yhtiönä olisi tehnyt jotain sellaista, jonka takana ei olisi ollut Perä, vaikkei hän kaiken aikaa ollutkaan tj:na. Edelleen Perä on niitä harvoja henkilöitä, jotka Talvivaarasta ovat hyötyneet.

Näillä perusteilla on mielestäni yhdentekevää, montako kymppitonnia Perälle tuli sakkoja. Yhteisvastuulliset miljoonakonfiskaatiot olisivat jossain tuntuneetkin.

Jälleen kerran ihmettelen sitä myötäsukaisuutta, millä media Perään on suhtautunut. Muistuttaisin siitä, että hänhän uhkasi siirtää koko toiminnan ulkomaille. Kun kyseessä sentään on pörssiyhtiö, olisi mielestäni ollut ihan kiva nähdä joitain laskelmia siitä, miten tämä noin niin kuin logistisesti olisi tehty. Harvoin pörssiyhtiön johtaja sentään uhkaa pidättää hengitystään siihen asti, että muuttuu siniseksi. Sellaista realismin tasoahan Perä edusti.

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

TT:n lista Q1 2016

TT:n lista Q116 on valmis. Lista ei sisällä sijoitussuosituksia eikä minkäänlaista laadullista analyysia vaan perustuu vain yritysten ilmoittamiin eri tunnuslukuihin ja tulostietoihin viimeisen viiden vuoden ajalta. Suurimmat painoarvot ovat osakekohtaisen tuloksen kasvulla, oman pääoman tuotolla, osinkotuotolla ja vertaan myös E/P-lukua nykyiseen korkotasoon. Pienimmät painoarvot ovat P/B-luvulla, markkina-arvolla, omavaraisuusasteella ja sillä kuinka monta vuotta peräkkäin yritys on maksanut osinkoa.

 

Listan tulkitsemiseen on hyvin yksinkertaiset ohjeet. Mitä enemmän pisteitä sitä parempi todennäköisyys on hyviin tuottoihin pitkällä tähtäimellä. Mainittakoon vielä sen verran, että maksimipisteet ovat +3.0 ja minimipisteet -3.0 Suluista löytyvät luvut edellisestä listasta. Mainittakoon vielä lukijoille, että minulla eivät riitä rahkeet kaikkien kotipörssissämme listattujen yritysten seuraamiseen ja siksi osa yrityksistä on poissa listalta. Lisäyrityksiä listalle mukaan saa ehdottaa, mutta en lupaa mitään. Älä käytä tätä listaa sijoituspäätösten tekemiseen! Minä käytän listaa tarkemmin analysoitavien yritysten valikoimiseen. En suosittele samaa sinulle! Tee aina omat johtopäätöksesi ja tutki itse yrityksiä.

 

13.05.16 26.02.16

 

Ponsse 20.80€ (18.60€) 1.55 (1.30)

Kone 39.61€ (41.14€) 1.50 (1.25)

Cramo 19.00€ (18.02€) 1.30 (0.70)

Ramirent 6.34€ (5.80€) 1.00 (0.85)

Raute 12.85€ (13.60€) 0.95 (1.50)

Marx kuoli, kuoliko myös kapitalismi?

Suomen työn tuottavuuden kasvusta on turha puhua, sitä ei ole ollut enää muutamaan vuoteen. Työn tuottavuuden kasvu on ollut myös surkeaa USA:ssa, vaikka sitä on pidetty jonkinlaisena finanssikriisin jälkeisen ajan menestyksenä. Tuottavuuden kasvu on ollut viiden vuoden jaksolla heikointa USA:ssa sitten vuoden 1982. Teknologinen kehitys on kuulemma tuottavuuden kasvun päätekijä ja teknologia kuulemma kehittyy nopeammin kuin koskaan. Taitaa Robert Solow pyöriä tuolissaan varsin epätietoisena.

Euroopassa ja Japanissa korot ovat negatiiviset, asia mitä pidettiin vielä muutama vuosi sitten mahdottomana. Kun Fiat-raha tuli oikeastaan ainoaksi rahaksi Bretton Woodsin kaaduttua 40 vuotta sitten, sitä ei pidetty edes mahdollisena, että raha olisi toimiva ja ostokykyinen, mutta joku olisi valmis maksamaan siitä, että rahaa joku ottaisi haltuunsa.  Miten Marxin pääoman arvolle käy, jos siitä ei makseta vaan pääoman omistaja joutuukin maksamaan? Tällöin kai pääomaa ei kannata kerätä vaan lainata tai jopa tuhlata. Kun yrityksien liikevaihtojen kehitystä katsotaan, niin eihän rahaa edes tuhlata.  Miten rahalla ohjataan kapitalismin oppien mukaan tehokkaisiin investointeihin, jos rahan vastaanottajalle joudutaan maksamaan? Mistä on kyse?

Öljyn hinta on määrännyt sijoitusmarkkinoiden suuntaa

Öljyn hinnan kehitys on viimeisen vuoden aikana vaikuttanut merkittävästi sijoitusmarkkinoihin.

Oheisessa FRED:n tuottamassa kuvassa on hyvätuottoisten yrityslainojen (BB- luokka) korko ja öljyn hinta (WTI- luokka).  Öljyn hinnan putoaminen alle 45$ tason aiheutti paniikin. Öljyyn sidoksissa olevien yritysten konkursseja pelättiin ja hyvätuottoisten yrityslainojen korko nousi 4,5% tasolta 7% huipputuottoon. Öljy-yhtiöt joutuivat maksamaan vielä paljon tätäkin suurempia lainakorkoja ja tilanne oli joidenkin velkaantuneiden liuskeöljy-yhtiöiden osalta ajautumassa katastrofiin.

Pörssikurssit reagoivat 7% korkotasoon rajusti. Pörssikurssit putosivat maailmanlaajuiseen kuoppaan helmikuun alussa kun öljyn hinta oli alimmillaan ja korkotaso korkeimmillaan.

Öljyn hinnan helmikuusta alkanut tapahtunut toipuminen toi tervetulleen helpotuksen. WTI laatuisen öljyn hinta on tällä hetkellä jo 45$/barreli ja hyvänlaatuisesta Brent laadusta (pohjanmeren laatu) maksetaan jo 50$ barrelihintoja. Tällä on ollut vaikutusta sekä yrityslainoihin että pörssikursseihin. Pörssit ovat toipuneet ja korot laskeneet lähes normitasolle. Öljyn hinta ei ole enää sijoitusmarkkinoiden kehitystä määräävä tekijä vaan eräs hyödyke, jolla on nyt järkevä hinta. Nyt täytyy keskittyä arvioimaan muita asioita kuten yritysten toimintaa ja maailmantalouden tasapainoon vaikuttavia muita tekijöitä. 

Käyttäjän Norvestia kuva

Tuulen tupa

Kirjoitusvuorossa: Juha Kasanen

Suuri tanskalainen merelle tuulivoimaloita rakentava yhtiö valmistelee parhaillaan listautumisantia. Yhtiön ajatuksena on rakentaa tuulivoimalapuistoja mm. Englannin rannikolle. Tuulivoiman tuottajille on Englannissa luvattu miltei 200 euron sähkön hinta megawattitunnilta lähivuosiksi, ja vielä kymmenen vuoden päästäkin takuuhinta, joka on yli 100 euroa megawattitunnilta. Sähkön markkinahinta tällä hetkellä on pari kymppiä megawattitunnilta. Tuulivoimalla tuotetun sähkön todelliset kustannukset analyytikon mukaan ovat noin 100 euroa megawattitunnilta.

Eikö ole aika erikoinen yhtälö? Tuulivoimalla tuotettua sähköä tuetaan tässä tapauksessa noin 180 euroa megawattitunnilta, siis yli viisi kertaa nykyistä markkinahintaa enemmän. Erotuksen maksaa kuluttajat verojen muodossa. Listautuvan yhtiön bisnesidea perustuu lähes pelkästään veronmaksajien tukeen. Tuulivoimaloilla on samanlainen bisnesidea myös Euroopan muissa kolkissa. 

Tukieurot ovatkin sotkeneet koko Euroopan sähkömarkkinat. Perinteiset sähköntuottajat ovat helisemässä. Juuri kukaan ei pysty tuottamaan sähköä kannattavasti nykyisellä markkinahinnalla. Eonin ja Fortumin osakurssit kyntävät syvällä. Kuitenkin miltei joka torpasta sammuvat valot, jos perinteiset sähköyhtiöt lopettavat tuotantonsa, varsinkin tyynenä pakkaspäivänä.

Yhtälö on niin omituinen, että luulisi ettei se voi jatkua maailman tappiin. Kuluttajilla ei ole yksinkertaisesti varaa maksaa tukieuroja uusille tuulivoimapuistoille loputtomasti. Hyvää tarkoittava ympäristöhanke onkin kääntynyt päälaelleen.  

--

Lue Punaisen mukin blogia.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kotitaloudet elävät tilastojen mukaan kulutusjuhlan aikaa

Suomalainen kuluttaja on huomannut alhaisen korkotason siunauksellisuuden ja ottaa kaiken irti tilanteesta. Nyt otetaan velkaa ja pidetään kulutusjuhlia. Säästämisaste on pudonnut pitkän ajan keskiarvon, 2..3% tasolta nollaan ja muutos on tapahtunut muutamassa vuodessa. Kotitalouksien kulutus on noussut samassa suhteessa.

Kaikki kulutetaan eikä mitään laiteta säästöön siksi termi kulutusjuhla on paikallaan. Tieto näkyy tilastoista ja on tapahtunut tosiasia - elämme kulutusjuhlan aikaa siitäkin huolimatta että yleinen käsitys on erilainen. 

Tämän seurauksena kuluttajien velkaantuneisuus on noussut yli 120% tasolle käytettävissä olevista tuloista ja kasvaa edelleen.

Nuoret aikuiset säästävät

Edelleen on paljon säästäviä kansalaisia. Nuoret aikuiset, ikäluokat 25...45v, kasvattavat eniten varallisuuttaan ja heidän säästämisasteensa on merkittävä. Osa nuorten varallisuuden kasvusta johtuu toisin perinnöistä eikä varsinaisesta säästämisestä. Varakkaimmillaan ihminen on yleensä eläkeiässä, noin 70 vuotiaana.

Maailmantalous matelee – Suomi hännillä

Maailmantalouden näkymät ovat tasoittuneet alkuvuoden pudotuksen jälkeen, osoittaa tuore Ifo World Economic Survey -kysely. Yritysasiantuntijat ennustavat maailmanlaajuisen kasvun jäävän kuitenkin 2 prosenttiin vuonna 2016. Suomi ja Kreikka arvioidaan yhä EU-maiden synkimmiksi talousalueiksi.

Kansainvälisen kauppakamarin maajohtaja ja Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Timo Vuori toteaa, että kansainvälinen talous ei kyselyn mukaan ole täysin hyytymässä Kiinan alkuvuoden notkahduksen myötä.

Nuoret suosivat enenevästi vuokralla asumista

Ensiasunnon ostajat ovat passivoituneet finanssikriisin jälkeen, ja nuoret asuvat yhä useammin vuokralla. Samaan aikaan unelmien toteuttaminen ja säästöjen kerryttäminen ovat Danskebankin tuoreen tutkimuksen mukaan ensiasunnon ostajille entistä tärkeämpiä.

Ensiasunnon ostajat ovat passivoituneet finanssikriisin jälkeen, ja 20-29 -vuotiaat asuvat yhä useammin vuokralla. Myös nuorten suunnitelmat hankkia asuntoa ovat vähentyneet. Ensiasunnonostajien määrä on vähentynyt Tilastokeskuksen mukaan vuodesta 2006 vuoteen 2014 peräti 41 %.

- Tämä on huolestuttavaa, sillä ensiasunnon ostajien aktiivisuudella on nuorten oman tulevaisuuden lisäksi myös laajempi yhteiskunnallinen merkitys: ensiasunnon ostajat tehostavat asuntokauppaa ja myös tuovat uutta kysyntää, joka voi lisätä rakentamisen tarvetta ja siten pitää talouden pyöriä pyörimässä. Asuntomarkkinoiden toimivuus on tärkeää myös niin asuntovarallisuuden likviditeetin kuin työvoiman liikkuvuuden kannalta, Danske Bankin kuluttajaekonomisti Henna Mikkonen kommentoi.

Vuokrien ennustetaan nousevan tänä vuonna 2-3 prosenttia, samaan aikaan kun asuntojen hintojen nousu on vain 0,5 prosentin luokkaa ja asuntolainan viitekorkojen odotetaan pysyvän ennätysmatalalla tasolla.

- Viime vuonna Suomen kansantalous piristyi 0,5 prosenttia, ja on menossa kohti parempaa. Ensiasunnon ostamiseen liittyykin myös paljon turhia huolia. Nousevan taloustilanteen ja asuntojen hintojen maltillisen nousun lisäksi myös korot ovat historiallisen alhaalla, Mikkonen jatkaa.

Investointikysynnästä riippuvat toimialat ovat lupaavia

Talouden sektoreihin on mahdollista sijoittaa pörssinoteerattujen, niin sanottujen ETF indeksirahastojen avulla. Piksun sektorisivulla seurataan muutaman maailmanlaajuisen sektorin kurssikehitystä kyseistä sektoria seuraavan indeksirahaston avulla.

Protektiiviset toimialat ovat menestyneet parhaiten

Viimeisen vuoden kehitys (kuva oikealla) on kurssinotkahdukselle tyypillinen. Varmaa tuottoa ovat antaneet sähkö- ja vesi- laitosten tyyppiset ns. utilities osakkeet sekä kuluttajille päivittäistavaroita tekevät ns. consumer staples toimiala. Päivittäistavaroita ja peruspalveluita tarvitaan aina - myös silloin kun taloudella menee heikosti. Tämän tyyppisiä kurssilaskulta suojaavia toimialoja sanotaan sijoittajan kannalta protektiivisiksi.

Sykliset toimialat ovat parhaita juuri tällä hetkellä

Raaka-aineet (materials) kuljetus (transportation) ja energia (energy) ovat sen sijaan antaneet parasta tuottoa viime tammikuun kurssinotkahduksen jälkeen. Näiden sektoreiden toipuminen ennakoi monasti investointikysynnän ja maailmankaupan elpymistä. Näitä investointikysynnästä riippuvaisia ja suhdanteiteden mukana vaihtelevia sektoreita sanotaan sijoittajan kannalta syklisiksi.

Vuoden alussa oli olemassa pelko Kiinan ja USA:n talouskasvun hyytymisestä ja ainakin osa peloista on nyt osoittautunut turhiksi.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Vanhustenhoidon ongelmat

Rauman Attendon Steniuksenkadun hoivakoti avattiin 2012

 

Viittaan aluksi Kaitsun alempana olevaan kirjoitukseen ja totean siitä, että kyllä vanhustenhoitoa totta vie pitää valvoa ja pitäisi valvoa vielä nykyistä tiukemminkin.

Pienemmät tapaukset eivät pääse lehtien otsikoihin, mutta kyllä niitäkin on. Tunnetuimmista tapauksista voin mainita Suomessa toimineen virolaistaustaisen saattohoitoa tarjonneen yrityksen, joka ystävällisesti vielä myrkytti kuoliaaksi asiakkaansa, jolta oli ensin kavaltanut rahat. Laitilassa suljettiin pienemmistä syistä hoitoalan yritys, jonka valvontaa oli vaikeuttanut se, että ostavia kuntia oli sieltä sun täältä, joten kokonaiskuva ja valvonta jäi hataraksi.

Laajin tapaus on julkissektorin Turun Kupittaan G 1, jossa kaupungin valvonta oli ensin hampaatonta ja nyt asialla on kaupungin lisäksi ainakin aluehallinto, Valvira ja poliisi.

Valitettavasti ongelmia on vielä paljon enemmänkin. Kunnat laiminlyövät laajasti lakisääteisiä velvoitteitaan ja pitävät vanhuksia kotihoidossa senkin jälkeen, kun oma koti on muuttunut vieraaksi. Viime talvenakin oli aivan riittävästi uutisia muistisairaista ihmisistä, jotka harhailivat ulkosalla ja monet menehtyivätkin kylmyyteen.  Syytä muistaa, että muistisairaudet voivat alkaa jo alle 60-vuotiailla.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Vanhuspalveluiden ja päivähoidon yksityistäminen on terveydenhoitoa helpompaa

Suomi on monillakin mittareilla maa, jossa julkisen keskusjohtoisen sektorin keskitetty kontrolli yksilöistä on suuri. Kansalaisten vapaaseen valintaan ja itsenäiseen päätöksentekoon nojautuvaa yhteiskuntaa ollaan kuitenkin tämän hallituksen aikana edistetty. Eikä aina pelkästään hallituksen toimesta, sillä yksilön itsemääräämisoikeuden korostaminen on ollut lähellä monen sydäntä. 

Yhteiskunta toimii hyvin, jos päätöksenteko on niin lähellä yksilöä ja pienryhmiä, kuin kunkin asian osalta on järkevästi mahdollista. Mutta  vapaa markkinatalous tarvitsee oikean ohjauksen ja puitteet. Meillä on melko lailla hyvät kontrollimekanismit sellaisilla aloilla kuten , ympäristöasiat, turvallisuus ja yksilöistä huolehtiminen, mutta aika vähän on kiinnitetty huomiota epäsymmetrisen tietotaidon mukanaan tuomiin ongelmiin.  Aina tulee ongelmia, jos ostajan tietotaito on paljon myyjän tason alapuolella ja erityisesti kiinnitän tässä huomiota yksityistettäviin terveydenhuollon palveluihin, joiden osalta riski on suuri. Vääränlainen yksityistäminen johtaa katastrofiin.

Yksityistetyt terveydenhuollon palvelut tarvitsevat tuekseen yhteiskunnan kontrollin

Terveydenhuollon palvelut eivät toimi kunnolla jos yksilöllä on kaikissa tilanteissa oikeus valita palveluntuottaja. Yksilö on lääkerin edessä aseeton, jos lääkeri suosittelee hänelle kalliita tutkimuksia ja hoitoja kertomalla mahdollisista taudeista ja sivuvaikutuksista. Syynä on se, ettei yksilö kerta kaikkiaan pysty itse arvioimaan lääketieteellisen hoidon tarvetta. Tuo tieto on ainoastaan häntä hoitavalla lääkerillä, jonka armoilla yksilö on. USA:n yksityinen terveydenhuolto on esimerkki kalliista ja tehottomasta järjestelmästä, jossa  ihminen on lääkerin armoilla.

Leicester City ja markkinoiden tehokkuus

Lämpimät onnittelut minultakin Englannin Valioliigan pienimpiin kuuluvalle Leicester Citylle mestaruudesta. Se on jättiyllätys, jollaisia suureksi liiketoiminnaksi muuttunut huippu-urheilu kaipaa enemmän kuin koskaan. Jalkapallo on kehittynyt mahtiseurojen valtavilla budjeteilla loistavaksi viihteeksi, mutta samalla se kadottanut osan viehätyksestään, kun mestaruuksista on tullut harvojen herkkua. Minäkin innostuin seuraamaan Valioliigan kohtalonhetkiä poikkeuksellisen innokkaasti Davidin kurmoottaessa Goljateja.

Leicesterin voitossa on taivasteltu seuran kauden alussa saamia voittajakertoimia, joksi moni yhtiö tarjosi peräti 5000. Siis viisi tuhatta, sarjassa jossa on kaksikymmentä joukkuetta. Se ei mielestäni kuvaa enää vain yllätyksen mittaa, vaan kertoimenasettajien karkeaa epäonnistumista.

Toki Leicesterin voitto oli sensaatio, koska Valioliigan mestaruus on ollut ison rahan hallitsemassa sarjassa harvojen herkkua. Liki kolmenkymmenen vuoden aikana pytyn on nostanut vain viisi joukkuetta ennen Leicesteria. Pitkässä sarjassa jyvät karsiutuvat akanoista varmemmin kuin MM-kisojen kaltaisessa cup-turnauksessa.

Silti 5000 on järjetön kerroin. Vaikka Leicester on Valioliigaan pieni seura, ei sen pelaajien palkkabudjetti silti ole olematon – se on neljäsosan eniten rahaa polttavan Chelsean budjetista. Ero on toki huomattava, mutta voittajakertoimissa Leicesterin voitto arvioitiin lähes tuhat kertaa epätodennäköisemmäksi. Palkkabudjettiin nähden ero on tolkuton.

Valtio on ottanut kantaakseen liikaa yritysten liiketoimintariskiä

Valtiovarainministeriö kiinnittää riskikatsauksessaan huomiota siihen, että Suomen Valtion antamien takausten vastuut ovat kaksinkertaistuneet muutamassa vuodessa ja ne ovat nyt Euroopan ja maailman korkeinta luokkaa (23%/BKT).

Valtio ottaa kantaakseen yksityisten yritysten liiketoimintavastuita

Kasvu johtuu suurimmalta osin siitä että valtio on luottolaitos Finnveran kautta ottanut eneneväsäässä määrin kantaakseen yksityisten yritysten riskejä takaamalla valittujen yritysten ja projektien luottoja.

Toinen merkittävä tekijä on ollut Euroopan Rahoitusvakausvälineen (ERVV) luominen jonka yhteydessä Suomi on muiden Euroalueen maiden ohella joutunut osaltaan vastuuseen kriisiin joutuneiden maiden vakaudesta. ERVV vastuut ovat nyt supistumassa.

Vastuumme ovat kansainvälisesti vertaillen korkealla tasolla

Kansainvälisesti tarkasteltuna Suomen takaukset ovat korkealla tasolla. Vaikka eri valtioiden välisten takausten nimellisarvojen vertailu on hankalaa muun muassa erilaisten raportointikäytäntöjen vuoksi, nähdään kuitenkin Eurostatin keräämästä aineistosta, että Suomen julkisen talouden takaukset suhteessa kokonaistuotantoon ovat EU-maista kolmanneksi korkeimmat.

Suomi houkuttelee paljon uusia suoria investointiprojekteja

Suomeen tulleiden ulkomaisten investointiprojektien määrä kasvoi 23 prosentilla vuonna 2015 ja Suomi erottui eräänä suorien investointiprojektien kasvukohteena. Yhteensä Suomeen saatiin viime vuonna 127 investointiprojektia ilmenee Financial Timesin fDi Intelligence –yksikön julkaisemasta fDi Report 2016 –raportista.

Suorien investointien mukana maahan tulee teknistä ja liiketoiminnallista tietotaitoa. Ne monipuolistavat elinkeinorakennettamme ja rakentavat meille joskus myös uusia vientisektoreita.  Suorien investointien kohdemaat ovat yleensä alueensa kasvumoottoreita.

”Ulkomaisia investointeja houkuteltaessa Suomi on ollut Euroopan mittakaavassa yksi voittajista. Kokemustemme mukaan tällaiset myönteiset investointiuutiset kannustavat uusiin investointipäätöksiin”, sanoo Helsinki Business Hubin toimitusjohtaja Marja-Liisa Niinikoski.

Suorat investoinnit ovat maailmanlaajuisesti laskussa

Eurooppaan tehtyjen projektien määrä laski 9 % ja maailmanlaajuisesti laskua oli 7%. Intia päihitti Kiinan suurimpana ulkomaisten investointien kohdemaana. Investointien lähtömaa on tyypillisimmin USA.  Ulkomaisten investointien ennustetaan laskevan globaalisti 5 % vuonna 2016.

Tämä tieto on yhteneväinen maailmankaupan tilastojen kanssa, jotka osoittavat että globaali työnjako maailman maiden välillä on tällä hetkellä tuotantoteollisuuden osalta väliaikaisesti pysähdyksissä.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Omat Rahat Katsaus:Otsoa odotellessa

Salkkusivu jossa lisätietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta -9.4%,  alusta (27-05-2010) +77.4%

Yleistä

Huhtikuu oli siumatun "tapahtumavapaa" kuukausi. Säästyimme siis suuremmilta kriiseiltä. Negatiivisimmat uutiset tulivat tällä kertaa Japanista. Keskuspankki ei koskenut peruskorkoihin edelleisen kuukauden yllätyksen jälkeen, jolloin mentiin ensimmäisen kerran negativisille koroille japanissa. Nyt ei siis saatu lisälaskua, Tämä tulkittiin niin että JCB:n ammukset on nyt loppu. Jeni vahvistui ja pörssikurssit laskivat. Jenkeissä sensijaan toimettomuus tuntuu olevan hyvä uutinen - koronnosto-odotukset vaimenevat edellen. Taala onkin hiekentynyt selkeästi ja euroa vastaan käytiin jo yli 1.15 tasossa. Vaikka taala on nyt hieman heikentynyt osakkeiden arvostustaso on jenkeissä edelleen aivan liina korkea. Kurssit saavat laskea ja taala heiketä enemmän ennen kuin kiinnostun.

Vaikka kriisejä ei koettu näkyy mielestäni taivaanrannassa nyt tummia pilviä. Yritysten tuloskunto on heikentynyt. USA:ssa tulokset laskivat 5.2% ensimmäisellä kvartaalilla verrattuna vuodentakaisiin lukuihin. Euroopassa Stoxx 600 -yritysten tulokset laskivat 18%. Myös liikevaihdot laskivat: USA-ssa 5.2 Thomson Reutersin mukaan ja euroopassa 6.3%.Toki suuri osa tuloslaskusta on peräisin energia-osakkeista, mutta trendi vaikuttaa leveältä, muun muassa teknologiayhtiötkin näyttävät heikoilta.

Tämä ei tiedä kursseille hyvää -eli otsoa voimme odotella.

Kukauden mukavin yllätys oli Tallinna Kaubamajan suuri osinko, 0.52€. Tästä Äripäev innostui otsikoimaan "Kaubamaja rekordiline dividend üllatas". Tuloskin näyttää edelleen vahvistuvan Selver-ketjun vetämänä. Jos jotakin ostasin lisää, niin Kaubamajaa!

 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kesädroppi on osakemarkkinoiden vuosittainen outous

Osakemarkkinoilla puhutaan yleisesti niinsanotusta kesädroppi-ilmiöstä, joka alkaa toukokuussa ja päättyy syyskuussa. Tänä aikana osakemarkkinoiden sanotaan lepäävän tai jopa hieman lasevan kun sijoittaja lomailee kesän lämmössä.

Mutta pitääkö tämä suuremmassa mittakaavassa paikkansa? Tein vertailun Dow Jones Industrial Average (DJIA) indeksistä johon kuuluu 30 maailmanlaajuista suurta yritystä. Laskin kuukausittaiset keskimääräiset nousuprosentit välillä 1994...2016 (kuva oikealla).

Tulos yllätti minut. Kesädroppi ilmiö on tosiaankin maailmanlaajuinen, sillä on merkitystä sijoittamiseen ja se on tilastollisesti merkittävä. Keskimääräinen kesädroppi on runsaan prosentin suuruinen.

Pörssinousut ajoittuvat yleisesti ottaen pimeisiin talvikuukausiin, lokakuu...huhtikuu välille. Mutta vuodet eivät ole toistensa kaltaisia. Väliin mahtuu monia vuosia jolloin tämä sääntö ei ole pätenyt.

Kesädroppi ilmiön avulla ei ole helppo tehdä rahaa, sen verran epäsäännöllisestä ilmöstä on kysymys. On kuitenkin hyvä olla tietoinen että kesällä auringonpaiste on luotettavampi ilon tuoja kuin pörssinousu.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Omistamisen taakka

Otsikko ei ole tarkoitettu vitsiksi, vaikka se siltä saattaa tuntuakin.

Aiemmassa merkinnässäni viittasin siihen ”taakkaan”, jossa Konstsamfundetin ja Kulttuurirahaston hallintoelimet muodostuen taiteen, tieteen, hallinnon/politiikan ja talouden senioreista saivat hoitaakseen Amos Andersonin ja Heikki Huhtamäen lahjoittamat / testamenttaamat suuromaisuudet. Kyseisillä taustajoukoilla ei mielestäni ole ollut sitä asiantuntemusta, mitä strategiset omistukset Stockmannissa ja Huhtamäessä olisivat edellyttäneet.

Kommentoija aiheellisesti viittasi siihen, ettei hyvin ole mennyt Sanoma Oy:lläkään. En ko. henkilöitä tunne pahemmin edes julkisuuden kautta, koska he eivät ole julkisuudessa pahemmin viihtyneet, joten puhun yleisellä tasolla.

Suomessa on kaivattu lisää sekä kasvollista omistajuutta että perheyrityksiä, jälkimmäisiä siinä mitassa, että pääministeri Vanhanen siirtyi pääministerin hommista perheyritysten lobbaajaksi, koska ”jalka kipeytyi”. Sanoma Oy todistaa, ettei kasvollinen omistajuuskaan ole aina helppoa.

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Berkshire Hathawayn yhtiökokous

Vietin erilaista vappuaattoa lauantaina ja katselin Berkshire Hathawayn yhtiökokousta suorana netin kautta. Lauantain suora lähetys oli ensimmäinen joka on mahdollistanut seuraamisen ilman paikan päälle menemistä. Lähetys oli useamman tunnin mittainen ja väsähdin hieman ennen loppua. Kaikkia parhaita paloja en sen vuoksi voi kertoa. Pyrin tässä kirjoituksessa kertomaan lyhyesti mielestäni tärkeimmistä asioista, jotka sain merkittyä ylös. Kokouksen olisi voinut katsoa myös jälkilähetyksenä osoitteessa:

 

http://finance.yahoo.com/brklivestream

 

Kokouksessa suurimman osan ajasta vie kysely- ja vastausosio, jossa sekä Berkshiren hallituksen puheenjohtaja Warren Buffett että varapuheenjohtaja Charlie Munger vastaavat toimittajien, analyytikkojen ja yleisön kysymyksiin. Tämä osio jatkuu monta tuntia lounastauon ollessa arviolta puolivälissä. Kysymykset tulevat herroille yllätyksinä. Vastaamisen aloittaa Buffett ja Munger lisää panostuksensa mikäli hän kokee sen tarpeelliseksi. Aika usein tämä jäi tekemättä. Molemmat herrat osaavat antaa älykkäitä vastauksia lähes jokaisesta liiketoiminnasta, jossa Berkshire on mukana.

 

Berkshiren koko tuottaa vaikeuksia laadukkaiden sijoituskohteiden löytämisessä

 

Nordea nostaa osakkeet peruspainoon (keväällä oli alipainossa)

Markkinakuva on Nordean mukaan helpottunut:

  • alkuvuodesta pelättyä taantumaa ei tule
  • osakkeet ovat jo hieman nousseet ja markkinat etsivät nyt suuntaa
  • yritysten tulokset ovat talouskasvusta huolimatta jääneet aiemmasta ja monet vielä empivät ostolaidalle lähtemistä

Keskuspankit tekevät kaikkensa, mutta kaikki mahdolliset rahapoliittiset toimet on jo tehty. Uutta nostetta sijoitusmarkkinoille on sen takia vaikea kuvitella tulevan rahapolitiikan toimin. Kaikki on jo tehty ja ammukset käytetty. 

Helppoa tuottoa ei ole tarjolla. Riskittömistä korkopapereista ei saa tuottoa ensinkään ja siksi riskisiä sijoituksia kuten osakkeita kannattaa painottaa. Nordea onkin nostanut osakkeet peruspainoon siten, että suositaan Eurooppaa ja kehittyviä markkinoita kuten Kiinaa.

Raaka-aineet ja pääomavaltaisuus

Raaka-aineteollisuus ei juuri eroa muista hyvin pääomavaltaisista aloista. Yleensä alueet ovat hyvin riippuvaisia juuri näistä muutamasta laitoksesta/yrityksestä, mikä altistaa alueet huonolle hallinnolle. Maailmassa ei ole kuin yksi maa minkä talous on riippuvainen yhdestä raaka-aineesta ja sen instituutiot ovat kunnossa. Tämä maa mikä poikkeuksena vahvistaa säännön on Norja ja sille on syntymässä toinen iso teollisuuden ala eli öljyrahaston generoimien sijoitustulojen käyttäminen. Norja omistaa keskimäärin kaikista maailman pörssiyrityksistä peräti prosentin ja kohta se maa on riippumaton muusta viennistä saadessaan prosentin kaikista maailman listattujen yrityksien osingoista. Suomestakin Norja saa ihan kivasti osinkotuloja.  Vaikkapa Suomen paperituotantopaikkakuntien kunnallispolitiikasta huomataan liian suuren toimijan korruptoiva vaikutus. Näillä paikkakunnilla kaikki toiminta alistetaan yhden teollisuuden alle.

Riippuu mahdollisesta kriisistä onko Nato jäsenyys etu vai haitta

Asiantuntijaryhmän arvio Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista teki hyviä perustavanlaatuisia havaintoja:

Pietari ja Murmansk ovat venäläisille tärkeitä puolustuskohteita

Venäjän  keskeisiin  uhkakuviin  maan  luoteisosissa  kuuluvat Pietarin eli ”pohjoiseen pääkaupungin” puolustaminen sekä maan  pyrkimys  suojella  kaikin  keinoin ydinpelotettaan  ja  pohjoista  laivastoaan  Murmanskin  rannikolla,  mukaan  lukien  Arkangelin  telakat  ja  Plesetskin  ohjuskeskus. Näistä ydinasepelotteen puolustaminen nähdään ennen kaikkea ulkoista uhkaa vastaan tapahtuvaksi valmistautumiseksi.

Suomen ei kannata liittyä Natoon ilman Ruotsia

Jos  Suomi liittyisi Natoon ilman Ruotsia olisi Suomen strateginen
asema olisi suojaton. Se toimisi yksin Naton strategisena etuvartioasemana  ja  ainoa  maayhteys  sen  ja  liittokunnan  välillä  kulkisi  kaukana  pohjoisessa  sijaitsevan  asumattoman ja  vaikeakulkuisen  Norjan  raja-alueen kautta. Nato ei kykenisi Suomea auttamaan kuin ainoastaan ilmatuen muodossa.

Ruotsin liittyminen olisi Natolle helpotus

Jos Ruotsi liittyisi Natoon ilman Suomea, olisi tilanne Naton kannalta hyvä. Baltia olisi paremmin puolustettavissa. Mutta Suomi jäisi raja-alueeksi, ei kenenkään maaksi, joka joutuisi kriisitilanteessa vähintäänkin vahvan painostuksen kohteeksi. 

Käyttäjän J.Vahe kuva

Naisasiaa

 

 

 

 

Vanhana sufragettinä olen sitä mieltä, että Piksussa sopisi käsitellä myös naisasiaa, ainakin vappuna, kun pörssi on suljettu ja skumppapullot avattu. Tiedättehän ”i allmänhet tycker jag mycket om kvinnor och allmänna kvinnor i synnerhet”.

 

TE käsitteli numerossaan 17/2016  sataa merkittävintä Suomen päättäjänaista – tämä oli otsikko. Käytännössä tosin käsiteltiin vain talouselämää. Ainoa politiikkaan liittyvä nimi oli Sirpa Pietikäinen sijalla 50. Kahden ensimmäisen nimen (siis sijat 1. ja 2., Baldauf ja Brunila) osalta valinta lienee onnistunut. Ainoa varaus on se, että Baldauf on jo 60 ja Brunila 58 (tasa-arvon nimissä ikä sopii hyvin huomioida).

Noin 20. sijan jälkeen valinta tuli kovin huteraksi. Pelkkä hallitusjäsenyys kun ei käytännössä kovin paljon takaa.

Eniten minua hämmästytti vasta 85. sijalla oleva listan uusi jäsen Leena Mörttinen, 49. Taloustieteen tohtorilla on kunnioitettava luettelo työpaikkoja: SP, EKP, EK ja nyt Matti Vanhasen seuraajana Perheyritysten liitossa. Arviooni ei vaikuta tietenkään mitenkään se, että huolellisen tutkimukseni jälkeen totesin Mörttisen olevan joukossa myös parhaimman näköisen.

 

Sivut

Tilaa syöte RSS - blogit