Artikkelit aikajärjestyksessä

Indonesian positiivinen kierre

Indonesian positiivinen kierre

 

Olemme tuoneet esille lähiaikoina paljolti positiivisia asioita Indonesian tilanteesta. Maassa onkin nähdäksemme menossa suhteellisen voimakas positiivinen kierre, jonka drivereina ovat seuraavat toisiinsa liittyvät seikat:

 

Käyttäjän Norvestia kuva

Äly hoi, älä jätä!

Kirjoitusvuorossa: Juha Kasanen

 

Viime aikojen uutiset eivät ole todellakaan olleet hauskaa luettavaa. Brexit tuli yllätyksenä vähän jokaiselle. Eihän siinä näin pitänyt käydä. Mikä sotku, ja sen setviminen on vasta alkamassa. Turkin vallankaappaus-yrityksestä ei myöskään puutu omituisia piirteitä. Ihan kuin koko juttu olisi masinoitu tilauksesta. Niin tai näin, on erittäin huolestuttavaa, että Euroopan rajamailla demokratia heiluu näin pahasti. Venäjän sotkeutuminen laajamittaisesti dopingtestien manipulointiin on jo melkein huvittavaa. Meidän hiihtosankarimme olivat todellakin amatöörejä näihin veijareihin verrattuna.

Päivän hölmöin uutinen löytyy kuitenkin päivän Hesarista. 69-vuotias henkilö, joka vastaa kaikkein muiden veturinkuljettajien koulutuksesta, ajoi höyryveturi Ukko-Pekkaa viime viikolla yhden päivän ajan. Tämän seurauksena yhtiöltä poistettiin lupa operoida veturia eikä Ukko-Pekka pääse liikenteeseen, koska Suomessa yli 68-vuotiaat eivät saa ajaa höyryveturia.

Suomalaiset ovat mökkikansaa

Suomalaisen Työn Liiton tutkimuksen mukaan kolme neljästä suomalaisesta vietti vähintään yhden vuorokauden mökillä viime vuoden aikana.

Keskimäärin vuoteen mahtui 17 mökkivuorokautta ja eniten niitä oli Helsinki-Uusimaa -suuralueella asuvilla. Noin kolmannes suomalaisista mökkeilee lähinnä vain kesäkuukausina ja eniten mökillä viihtyivät yli 65-vuotiaat. Neljännes mökkeilijöistä uskoo kuitenkin lisäävänsä mökillä vietettyä aikaa.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Osta Nintendoa: No ei!

Nintendon pörssikurssi on ampaissut

Talousmediassa lietsotaan nyt nintendo-hypeä: Mistä sitä saa ostaa? Itse en menisi tuohon ralliin enää mukaan. Kun Matti Meikäläisille neuvotaan miten jotakin tiettyä osaketta tai muuta sijoituskohdetta voi ostaa on korkea aika vetäytyä.

Pokemon Go voi olla loistava peli jolla saa yhdistelemällä paikkainformaatiota käyttävään mainontaan ehkä aikaan kassavirtaakin. On väläytelty että kituva kivijalkakauppa voisi tilata Pokemonin omiin tiloihinsa, jolloin kävijämäärä nousisi - ehkä samalla Pokemonin lisäksi tarttuu ostoksiakin mukaan. Joku voi siis tehdä sievoisen summan rahaa. 

Käyttäjän J.Vahe kuva

Muistutus

Prof. Valtaoja julkaisi taannoin kirjoituksen, josta moni suuttui. 2014 yli puoli miljoonaa ihmistä kuoli väkivaltaisesti ja heistä vain ani harva oli ranskalainen. Jopa Nizzan jälkeen tämä on syytä muistaa.

Toisaalta 15.7. ilmestyi tietoja sotilasvallankaappauksesta, joka olisi käynnissä Turkissa. Vuoteen 2009 asti silloinen laajentumiskomissaari ja nykyinen ministeri Olli Rehn ajoi kuin käärmettä pyssyyn Turkin liittymistä EU:hun. Laajentuminen oli Rehnin tehtävä, mutta ehkä hänen olisi pitänyt miettiä myös, ketä otetaan ja minne.

BREXIT ja muuta

Brexitistä on puhuttu paljon ja kaikki muutkin puhuvat, joten minunkin pitää. Olenhan laumaeläin eli ihminen. Koko äänestys järjestettiin, jotta erovaatimukset katoaisivat. Konservatiiveissa on vahva EU-erosiipi, jonka Cameron ajatteli tuhoavansa nerokkaalla poliittisella liikkeellä eli kansanäänestyksellä. Tässä kävi juuri niin kuten useasti käy liian näppärien liikkeiden kanssa eli toisinpäin. Erosiipi saikin valtuudet erota, mutta hekään eivät sitä oikeasti halunneet. He olisivat halunneet, että tulos olisi ollut 51% EU:n puolesta ja 49% vastaan. Näin eroihmisiä olisi pitänyt ottaa hallitukseen, jotta kansan hajaannus olisi vähentynyt ja ei olisi syntynyt pitkäaikaista epämääräistä tilannetta, minkä seurauksia ei tiedä kukaan. Nyt vähemmistö eli EU:ta kannattavat joutuvat ymmärtämään EU-eron kannattajia ja ottamaan niitä painoaan enemmän hallitukseen, jotta hallitus pystyy tekemään kompromisseja EU:n kanssa. Vakaa EU:n kannattaja ei voisi tehdä kompromisseja vaan sen pitäisi vakaasta vastustaa EU:ta, jotta hän ei leimautuisi. Tämä sama ilmiö on USAssa.

EU kaipaa kipeästi luovia ratkaisuja Italiassa

Jatkan vielä hiukan Italian pankkikriisistä, koska aihe on sijoittajankin kannalta iso – ainakin potentiaalisesti – ja se jäi minulta viikko sitten hiukan vajaaksi. Ongelma siis on, että Italian hallitus haluaisi pääomittaa horjuvat pankit valtion kassasta, mutta EU:n pari vuotta vanhojen sääntöjen mukaan kustannusten on kaaduttava veronmaksajien sijaan pankkien rahoittajille. Italian hallitusta järjestelmässä vaivaa se, että miljoonat kansalaiset ovat hankkineet pankkien velkakirjoja ymmärtämättä tehneensä suojatun talletuksen sijaan riskisijoituksen.

Syy on osaltaan pankkien harhaanjohtavan markkinoinnin. Pienasiakkaille ei tehty selväksi, että he voivat menettää rahansa. Rahamarkkinoihin perehtymätöntä on tällä tavalla helppo vedättää. Totuuden paljastuttua jo pari ihmistä on tehnyt itsemurhan. Siitä on noussut valtava tunnekuohu kansalaisten keskuudessa.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Työntekijän etu on sijoittajan etu

Talouskasvun käynnistämiseen tarvittaisiin rakenteellisia uudistuksia, siitä olemme yksimielisiä. Positiivisen rakenneuudistuksen vaikutusmekanismi on yksinkertainen. Positiivinen rakenneuudistus vaikuttaa siten, että yksittäiset ihmiset saavat paremman hyödyn työn tekemisestä, yrittämisestä ja lisärvon tuottamisesta yhteiskunnan muiden jäsenten hyväksi.

Positiivinen rakenneuudistus ei tarkoita julkisen sektorin alasajoa

Tarkoittaako tämä julkisen sektorin palveluiden alasajoa? Ei tarkoita. Positiivinen rakenneuudistus voi olla sellainen, joka antaa virkamiehille, sairaanhoitajille ja muille julkisen sektorin työntekijöille paremmat kannustimet. Talous voi olla dynaaminen vaikka julkisen sektorin palveluiden kirjo on kohtuullinen. Julkisen sektorin supistamisen syyt ovat muualla.

Positiivinen rakenneuudistus tarkoittaa tulonsiirtojen pienentämistä

Julkisen sektorin merkittävin rooli ei kuitenkaan ole sen tuottamissa palveluissa vaan tulonsiirroissa. Pitkälti yli puolet julkisen sektorin budjettien yhteissummasta (eläkeyhtiöt mukaan luettuna) koostuu tulonsiirroista niiltä, jotka osaavat ja haluavat tuottaa lisäarvoa niille, jotka eivät syystä tai toisesta halua tai kykene tuottamaan rahan arvoista iloa muille. Näillä tulonsiirroilla vähennetään työn, yrittämisen ja hyvän virkamiestyön hyötyä ja siirretään hyötyä joutilaille tai hyödyttömien asioiden parissa puuhasteleville.

Yksityisomisteisiin suomalaisiin yrityksiin ja osuuskuntiin luotetaan

Suomalaisten luottamus vaihtelee suuresti eri omistajamuotoja kohtaan.

Suurinta luottamusta suomalaiset kokevat perheyrityksiä (86 %), mikroyrityksiä (82 %) sekä osuuskuntia kohtaan (72 %). Ulkomaisessa omistuksessa oleviin yrityksiin luottaa vain joka neljäs (24 %) suomalainen.  Tiedot selviävät Taloustutkimuksen tuoreesta kyselystä, jossa selvitettiin suomalaisten suhtautumista omistajuuteen.

Kyselyn ovat tilanneet MTK, Perheyritysten liitto, SOK, Suomalaisen Työn Liitto ja Teosto.

Asunnonvuokrauksesta saa yli 4% vakaan tuoton

Suomen Vuokranantajien Pellervon taloustutkimuksella teettämän tutkimuksen mukaan yksityinen asuntosijoittaja saa vuokraustoiminnasta vakaata tuottoa.

Asuntosijoittaminen tuottaa kuukausittaisen rahavirran lisäksi myös mahdollisen arvonnousun pitkällä aikavälillä.  Kaupunkikohtaisilla erityispiirteillä on suuri vaikutus.

Tutkimuksen tekijät ennustavat, että esimerkiksi kaksioista saa vuosina 2016...2020 (oheinen kuva) parasta kokonaistuottoa Kokkolassa, Helsingissä, Seinäjoella ja Vaasassa.

Asuntojen välityspalkkio on keskimäärin 4,17%

Asuntojenmyynti.fi:n mukaan kiinteistönvälittäjät laskivat kerrostalo-osakkeiden sekä omakotitalojen välityspalkkioitaan kevätkesällä. Asuntojen välityspalkkio on keskimäärin 4,17% ja kiinteistöjen 4,34% (sisältävät arvonlisäveron).

Osakemarkkinat palautuneet Brexit äänestyksestä

Osakemarkkinat ovat Nordean mukaan Brexit äänestyksen jälkeen rauhoittuneet ja arvostustasot ovat Eurooppaa lukuun ottamatta palautuneet äänestystä edeltäneelle tasolle.

Korot ovat kaikenkaikkiaan hieman alemmalla tasolla kuin ennen äänestystä ja luottamus on näiltäkin osin palautunut.

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Sijoittajalle oppeja jalkapallon EM-kisoista

Jalkapallo on yksi maailman harrastetuimmista urheilulajeista. Siinä menestyminen vaatii paljon. Meneillään olevat Euroopan mestaruuskisat ovat suuri turnaus. Koska lajissa menestyminen ei ole helppoa, voit ottaa oppia siitä myös sijoittamiseen. Vaikka jalkapallo on joukkuelaji ja sijoittaminen enimmäkseen yksilölaji niin jalkapallossa menestymisestä voivat yksilöt ottaa oppia. Kirjoituksessa käyn läpi lyhyesti muutaman asian, jotka voit oppia mm. jalkapallon EM-kisoista.

 

Todennäköisyyksistä

 

Renzi pyörittää vuorostaan revolveria Euroopan ohimolla

Ounastelin keväällä laskumarkkinan olevan siunausta vaille haudassa, mutta niin vain Eurooppa taikoo nyt kriisiä toisen perään samaan aikaan kun euroalue olisi mukavasti elpymässä. Brexitin seuraukset pysyvät arvailun varassa vielä pitkään, mutta haittaa jos toista siitä varmasti pukkaa muodossa ja toisessa.

Ikään kuin se ei riittäisi, on horisonttiin noussut uusi samanlainen musta pilvi, joskin brexitiä vielä paljon suurempi. Italian pääministeri Matteo Renzi lupasi äänestäjilleen syksyksi kansanäänestyksen hänen perustuslakiuudistuksestaan, joka selkeyttäisi maan mutkikasta parlamentaarista järjestelmää ja helpottaisi vahvojen hallitusten luomista. Italian kaksikamarinen systeemi muistuttaa Yhdysvaltojen parlamenttia, mutta on sitäkin konstikkaampi, joten uudistuksia on helppo jarruttaa ja lehmänkauppoja pakko tehdä naurettavuuksiin asti. Systeemin ontuessa Italia on kärsinyt vuosikymmeniä heikoista ja jatkuvasti vaihtuvista hallituksista sekä poliittisesta korruptiosta, joka tosin juontaa hamaan historiaankin.

Liukuvat keskiarvot helpottavat kauppojen ajoittamista

Tekninen analyysi tarkoittaa tulevan kehityksen ennustamista menneen kurssikehityksen perusteella. Eräs tärkeimmistä työkaluista on liukuvat keskiarvot. Mutta mitä ne mittaavat ja miten niitä käytetään?

Liukuvien keskiarvojen avulla etsitään kurssikäyrästä trendiä, systemaattista jatkuvaa muutosta johonkin suuntaan. Esimerkiksi jos kurssikäyrä on 10 päivän liukuvan keskiarvon yläpuolella niin siitä tietää että kursit ovat nyt korkeammalla kuin keskimäärin edellisen 10 pörssipäivän aikana. Ollaan siis tässä tapauksessa nousutrendissä.

Hypo: Brexit tunnekuohu sysää Suomen taantumaan

Hypo: 7.7.2016. Suomen talous kääntyy Ison-Britannian Brexitin vuoksi hetkelliseen taantumaan kevään kohtuullisen kasvun jälkeen. Täystyrmäyksestä ei ole kyse, vaikka epävarmuus leikkaa vientiä, investointeja ja kulutusta. Talouden nousu lepää yhä vahvemmin kotimarkkinoiden harteilla.

Euroalueen kuluttajien luottamus on hyvällä tasolla

Kuluttajien luottamuksella on vahvaa korrelaatiota pörssikursseihin.

Euroalueen kuluttajien luottamus on vuoden 2012 Kreikka kriisin jälkeen elpynyt. Kehitys on ollut Suomessa hitaampaa, mutta tämä vuosi on jo parempi. 

Pörssikurssit ovat seuranneet perässä. Oheisessa kuvassa on Suomen pörssin markkina-arvo (Suomen Pankin mukaan), joka on vuodesta 2012 alkaen vähitellen hivuttautunut ylöspäin.

Mikä on suunta jatkossa? Vastaus löytyy luultavasti tämän kuvan ulkopuolelta, muista tekijöistä. Makrotalous, maailmankauppa, erilaiset kriisit ja keskeisissä valtioissa tehtävät rakenteelliset uudistukset määräävät kehitystä.

Joukkolainamarkkinoiden toimintaa yritetään käynnistää

Vanhemmat sijoittajat muistavat ajan, jolloin yritysten ja valtion joukkolainoja ostettiin ja myytiin pörssissä. Niillä oli päivän noteeraus ja kotitaloudet sijoittivat velkakirjoihin siinä missä osakkeisiin. Tuosta kulta-ajasta on kulunut tovi eikä velkakirjoilla ole enää käytännössä toimivia jälkimarkkinoita eikä sijoittaja saa niitä julkisesti noteerattuun kurssiin. Asiat ovat menneet huonoon suuntaan. 

Toimivat joukkovelkakirjamarkkinat helpottaisivat yritystoimintaa ja valtio yrittää nyt lainsäädäntöteitse standardoida markkinoiden toimintaa niin, että markkinat voisivat joskus taas käynnistyä. Hallituksen asettama asiantuntijatyöryhmä ehdottaa kevyttä sääntelyä joukkolainanhaltijoiden edustajien toimintaan. Suunnitteilla olevan lainsäädännön tavoitteena on lisätä oikeusvarmuutta ja tehostaa joukkolainamarkkinoita. Pitää toivoa, että tämä riittää käynnistämään markkinat.

Verkkokauppa kasvoi 43 %, Suomi siirtyi verkkokauppa-aikaan

Verkkokauppaa on tehty jo yli 20 vuotta, mutta vasta nyt olemme todistamassa kaupan alaa ravistelevaa dramaattista muutosta.

Viimeisen 12 kuukauden verkkokauppaindeksin tulokset osoittavat, että murros tapahtuu juuri nyt. Vielä vuoden 2015 aikana vähittäiskaupasta tapahtui verkossa alle 10 prosenttia. Viimeisin verkkokauppaindeksi Q2/2016 näyttää häkellyttävää 43% vuosittaista kasvua kotimaisille verkkokaupoille ja  verkossa tapahtuu tällä hetkellä jo 20% suomalaisten ostoksista.

 

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Omat Rahat Katsaus: Brexit - vielä kerran, entä sitten?

Salkkusivu jossa lisätietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta -9.8%,  alusta (27-05-2010) +76.3%

Yleistä

Mahdoton tapahtui sittenkin ja Brexit on toteutumassa. Markkinat reagoivat tietenkin ensin voimakkaasti, mutta jo viikon kuluttua vaikutukset ovat melko vähäiset:

  • Selvin pysyvämpi vaikutus on punnan hiekkeneminen, n. 8% euroa vastaan. Tämä on britti-kuluttajalle epämieluisaa, mutta vientiyrityksille varsin mukavaa.
  • Lontoon pörssin suuryrityksistä koostuva FTSE100- indeksi onkin jo kivunnut yli pre-brexit tason. Sensijaan pienemmistä pääasiassa kotimarkkinoilla toimivista yrityksistä koostuva FTSE250-indeksi on vielä selvästi tästä tasosta jäljessä. Ulkomaisen sijoittajan silmissä kurssit ovat toki alemmat, koska punta on hiekentynyt.
  • Euro-alueen osakkeisiin kriisi vaikutti itse asiassa voimakkaammin kuin brittiosakkeisiin, Eurostoxx 50 on vielä selvästi alle kriisiä edeltäneitä tasoja.
  • Turvasatamana pidettiin myös japanin jeniä, johon virrannut raha nosti vaihtokurssia tasoille joita ei ole nähty vuosiin. Tämä taas laski Tokion pörssiä, ovathan monet yritykset viennin varassa.
  • Kullan hinta nousi
  • Monet valtionvelkakirjat tulivat entistä kalliimmiksi ja tuotot jopa pitkissä velkakirjoissa painuivat pakkaselle
  • Pelkoindeksit VIX ja VSTOXX piikittivät, mutta ovat jo palautuneet normaaleille tasoilleen.

Kaiken kaikkiaan Brexit tuntuu kriisiksi melko mitättömältä - pieni viikon mittainen heilahdus pörssi-indekseissä, joka ei ollut edes kovin suuri. Verrattuna alkuvuoden kiinan romahduspelkoon, ja viime vuoden kriminvaltauksen kuukausia kestäneeseen pelkoon Brexit ei tunnu missään.

Omassa salkussa lasku ei juuri edes näkynyt, koska hiekentyvä euro ja vahvistuva jeni kompensoivat nimelliskurssien laskua. Aikaisemmasta päätöksestäni poiketen ostin lisää brittiyhtiöitä alennusmyynnistä. 

Kuten aikaiseminkin kirjoitin Brexit on mielestäni negatiivinen asia, mutta ei niin merkittävä kuin moni uskoo. Yritykset, varsinkin vientiyritykset, voivat kompensoida monia asioita, esimerkiksi siirtämällä tuotantoa. Perusasioihin  tapahtuma ei vaikuta:

  • Tuottavuuskehitys on ollut jo pitkään hiekkoa
  • Väestö ikääntyy
  • Valtiontalous on voimakkaan alijäämäinen

Kaikesta huolimatta britannia on ollut euroopan vahvimpia talouksia. Kasvusta tulee nyt hieman hiekompaa.

Stragegia: 

 

Lisää rahaa ei nyt ole laita osakkeisiin, viimeiset ylimääräiset käteiset meni brittiyhtiöiden ostoihin. Kun lisää varoja vähitellen taas löytyy voisi lisätä Nordeaa, ja kurssitasoista riippuen alaslyötyjä brittejä. Vivutukset on onnekkaasti lopetettu enne Brexitiä koska kesälomalla ei halua hermoilla johdannaisten käyttätymisen kanssa. Kun korkotaso on mitä on, velkakirjoista ei ole vaihtoehdoksi osakkeille. Jenin vahvistuttua Japanilaset osakkeet ovat ensimmäisinä myyntilistalla.

Presidentit Niinistö ja Putin sopivat jännityksen lieventämisestä

Presidenttien Sauli Niinistö ja Vladimir Putin lehdistötilaisuuden (oikealla tilaisuus kokonaisuudessaan, 57 min) antia:

  • Minskin sopimuksen täytäntöönpano on ehto taloudellisten pakotteiden poistamiselle ja paremmille EU:n ja Venäjän välisille suhteille. Niinistö ehdotti etenemistä askel kerrallaan, alkaen tulitauosta Ukrainassa. Presidentti Putin esitti monia näkemyksiä siitä miten voitaisiin edetä.
  • Suomen ja Venäjän välinen kauppa on pienentynyt lähinnä öljyn hinnan ja ruplan arvon alenemisen, mutta myös taloudellisten pakotteiden seurauksena. Paljon on kuitenkin tehtävissä vaikka pakotteet ovatkin puolin ja toisin voimassa. Putin ehdotti suomalaisille yrityksille tuotantolaitosten perustamista Venäjälle. 
  • Presidentti Putin hyväksyi presidentti Niinistön ehdotuksen siitä että Itämeren alueen jännitystä puretaan siten, että sotialaskoneet liikkuvat jatkossa Itämerellä näkyvinä (transponderit päällä)

Tyhmiä nuo englantilaiset

Arvostan demokratiaa, mutta brexit-kansanäänestyksen kaltaista valehtelulla ja liioittelulla riekkuvaa roskakampanjointia seuratessa arvostus valuu pohjalukemiin. Etenkin kun tulos on tuollainen.

Koko Britannian EU:sta savustaneet englantilaiset ovat yksinkertaisesti tyhmiä. Jostain organisaatiosta häipyminen ei sitä itsessään ole, sikäli kun kyse on arvovalinnasta ties millä omituisella perusteella, mutta brexit-leirin keskeiset teesit olivat silkkaa älyllistä huuhaata. Raskaimmat niistä löytyvät pian heidän edestään - ja se nostaa vielä litroittain tuskanhikeä, joka viilentää ihmeesti nationalistista riemua.

Brexitistien mukaan Britannia voi laatia EU:n kanssa vapaakauppasopimuksen kuten Norja ja Sveitsi. Samaa vatkuttavat kaikki euroskeptikot, myös meikäläiset. Toki EU haluaa toimivan kauppasuhteen Euroopan toiseksi suurimpaan talouteen, mutta se on jo tehnyt selväksi, ettei sopimus synny ilmaiseksi. Ja siitä se pääpiirteissään pitää kiinni ihan puhtaasti omien etujensa vuoksi, toisin kuin brexitistit narsistisissa harhoissaan kuvittelevat.

Uusi maakuntalaki vahvistaa paikallisidentiteettejä

Maakuntauudistuksen tärkeimmät lakiluonnokset ovat kesän ajan kommentoitavina. Uudistuksen keskiössä on maakuntalaki, jonka ohjaamana syntyy maakuntahallinto. Suunnittelu, kaavoitus, kulttuuri ja identiteetin rakentamista tapahtuu jatkossa maakuntatasolla.

Maakunnat eivät ole varsinaisia itsehallintoalueita. Niille ei ole tulossa itsenäistä verotusoikeutta, toiminta rahoitetaan valtion budjetista ja tehtävät määrätään eduskunnan ohjauksessa (lakiperusteisina).

Maakuntien tehtävät:

  • Sosiaali ja terveydenhuolto sekä sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden ennaltaehkäisevät palvelut.
  • Pelastustoimi (järjestäminen kuuluu viidelle yliopistosairaalaa ylläpitävälle maakunnalle, joita muut rahoittavat)
  • Aluekehittäminen ja sen rahoitus. Alueellisten yhteispalveluiden järjestäminen ja kehittäminen. Joukkoliikenteen suunnittelu ja järjestäminen sekä liikennejärjestelmäsuunnittelu.
  • Alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus sekä kulttuuriympäristön hoito.
  • Maakunnallisen identiteetin, elinvoiman sekä kulttuurin ja liikunnan edistäminen.
  • Elinkeinoelämän ja elinkeinojen sekä innovaatioympäristön kehittäminen ja rahoittaminen sekä siihen liittyvät yritys ja neuvontapalvelut. Työ ja elinkeinopalveluiden järjestäminen ja kotoutumisen edistäminen.
  • Maaseudun kehittäminen sekä maa ja elintarviketalouden ja maatilatalouden sekä kala ja riistatalouden edistäminen. Maatalousyrittäjien lomituspalveluiden järjestäminen. Kasvintuotannon ja terveyden valvonta. Ympäristöä koskevan tiedon tuottaminen ja jakaminen. Ympäristöterveydenhuolto ja elintarvikevalvonta.
  • Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan kuuluva alueellinen varautuminen.
  • Rakennusvalvonta niissä maakunnissa, joissa siitä kuntien kesken sovitaan sekä muut maakuntien liittojen tehtävät.

Pankkibarometri: Nyt investoidaan ja luodaan tulevaisuutta

Finanssialan Keskusliiton (FK) tuoreen Pankkibarometrin mukaan pankinjohtajat arvioivat sekä yritysten että kotitalouksien luotonkysynnän olleen vuoden toisella neljänneksellä kasvussa verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Luotonkysynnän arvioidaan myös jatkuvan vuoden 2016 kolmannella neljänneksellä vilkkaampana kuin vuotta aiemmin.

Suomesta tulossa palveluvientiin suuntautunut maa

Viime vuonna Suomen palveluviennin arvo kasvoi 15 prosenttia edellisvuodesta, ja nousi käyvin hinnoin laskettuna korkeammalle tasolle kuin aiempana ennätysvuonna 2008. Palveluvienti on keskittynyt Helsingin seudulla toimiviin yrityksiin, ja kärkimaiden osalta ylittää jo tavaraviennin arvon (kuva oikealla: Tilastokeskus).

LähiTapiola: Brexit aiheuttaa pitkäkestoisen epävarmuuden

Ison-Britannian kansalaisten päätös puoltaa maan eroamista Euroopan Unionista kansanäänestyksessä on kylmä suihku koko Euroopalle. Äänestystulos yllätti myös markkinat pahanpäiväisesti. –Kyseessä on merkittävä poliittinen sokki, joka jättää jälkeensä pitkäkestoisen epävarmuuden, sanoo LähiTapiola Varainhoidon ekonomisti Timo Vesala.

Epävarmuuden kestosta kertoo se, että yksistään irtautumisneuvottelujen on arvioitu kestävän parisen vuotta, ja virallisen eroamisilmoituksen tekeminen voi kestää kuukausia.

Käyttäjän Toni Veikkolainen kuva

Britannian yhtenäisyyttä koetellaan

Tänään aukesivat markkinat Suomessakin ja Helsingin pörssin yleisindeksi avautui 6 %:n laskuun. Tällä hetkellä lasku on lieventynyt vain aavistuksen verran. Nordean pääekonomisti ehti arvioida, että alkushokin jälkeen suomalaiset eivät suuresti kärsi tilanteesta. Itse jonkin verran hyödynsin äänestystä edeltänyttä epävarmuutta tilaamalla briteistä kulutustavaraa heikommalla punnan kurssilla.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Pörssit ylireagoivat Brexitiin; ensi viikolla paniikki hellittää

Markkinat ennustivat perjantain paniikissa, että Suomen osakemarkkinat laskevat Brexitin seurauksena maanantaina yli 9%, kun laskentavaluuttana käytetään dollaria. Nyt on aika pitää pää kylmänä. Moinen markkinareaktio, vaikka toteutuisi, on ylireagointia, joka korjaantuu. Ei kannata panikoida.

Osakemarkkinoiden 5 päivän kehitys dollareissa arvostettuna (Lähdä: Yahoo finance)

Kun valuuttakurssimuutokset neutralisioidaan (kuten yllä olevassa kuvassa) niin pörssikurssit laskivat maailmalla yleisesti noin 4% ja Euroopassa noin 10%. Luottamus Eurooppaan horjui ja euron ja punnan kurssien heikkeneminen pahensivat vaikutusta. Paniikki oli käsinkosketeltava ja myös Suomen pörssi-indeksiä sai maailmalla yli 9% alennuksella kuten yllä olevasta kuvasta näkee (Suomen pörssi oli kiinni).

Käyttäjän J.Vahe kuva

Eurooppa ja saarivaltakunta

Euroopan reuna-alueilta löytyy kaikkea kummallista. Pohjoisessa on omat kummajaisensa, mutta erikoista on lännessäkin sijaitsevalla saarivaltakunnalla.

Ennen 1700-lukua Brittein saaret olivat niukasti kansoitetut. Lontoosta käsin ei Euroopan asioihin pystytty vaikuttamaan. Teollistuminen alkoi Englannissa ja teollistumisen sekä siirtomaitten luoman varallisuuden voimin Englanti alkoi vaikuttaa Euroopassa. On tosin hyvä huomata, että ennen 1900-lukua kovinkaan moni englantilainen ei Euroopassa sotinut. Maavoimat koottiin pääsääntöisesti saksalaisista, joskus hollantilaisista ja portugalilaisista ja niitten lojaalisuuden takasivat ylämaalaiset rykmentit.  

Saksan yhdistyminen 1800-luvulla tuhosi eurooppalaisen tasapainon eikä sitä tasapainoa ole oikein vieläkään löydetty. Ranska ei voinut ottaa Preussin asemaa Englannin liittolaisena, vaan Lontoo joutui lähettämään molempiin maailmansotiin englantilaisia joukkoja niin, että Sommen tappiot ensimmäisessä maailmansodassa muistetaan Brittein saarilla vieläkin.

Bitcoin osa 2: Ideologia äärioikeistosta, tuotantotapa teatterista

Bitcoinia ei voi ymmärtää, ellei ymmärrä sen taustalla olevaa poliittista ideologiaa. Toisin kuin monet kuvittelevat, bitcoin ei ole tekninen ratkaisu maksujärjestelmien käytännöllisiin ongelmiin, kuten maksuliikenteen hitauteen tai valuuttakurssien heiluntaan. Bitcoinin ideologia kumpuaa äärioikeistosta, jonka mukaan poliittinen valta tuhoaa rahan – ja vähän kaiken muunkin. Näiden huuhailijoiden iskulause on, että valtiovalta keskuspankkiensa kautta polttaa rahan ostovoiman työntämällä sitä liikenteeseen täysin holtittomasti ilman reaalivakuutta, koska rahan kultasidos on purettu. Out of thin air! Rahaa tehdään tyhjästä ilmasta!

Tähän rahapoliittiseen äärikonservatismiin törmää vähän kaikessa sijoituskirjallisuudessa ja sen tapaisissa yhteyksissä. Sen oire on kultafiksaatio: raha pitäisi sitoa kultaan kuten vanhaan hyvään aikaan ostovoiman turvaamiseksi. Perusteeksi esitellään, kuinka vakaasti valuuttojen ostovoima rapautuu pitkällä aikavälillä. Ja syylliseksi tähän väitetään fiat-rahaa, jonka sidos reaaliseen raaka-aineeseen eli kultaan on purettu.

Sivut

Tilaa syöte RSS - blogit