Artikkelit aikajärjestyksessä

Kirjoitusvuorossa: Juha Kasanen

Sijoituskahvila pidetään taas 14.2. Strindbergissä ja päätimme tällä kertaa elävöittää debattia kutsumalla paikalle alan tulevia ammattilaisia. Kysyimme hankenilaisilta rahoituksen opiskelijoilta etukäteen, mistä aiheista juuri he haluaisivat kuulla ja keskustella.

Vastapallona saimmekin kolme hyvää ja ajankohtaista kysymystä, joihin toivomme nyt jäljittävämme kelvollisia vastauksia:

• Mahdollisen pörssiveron (Tobinin veron) käyttöönoton vaikutukset EU:ssa.
• Start-up -ja kasvuvaiheessa olevat yritykset sijoituskohteena. Kannattaako se?
• Suorat sijoitukset vs. sijoitukset venture capital (VC) rahastoon: Edut ja haitat (pros and cons).

Mistä ja miten te lukijat aloittaisitte vastaamisen?

--

Lue Punaisen mukin blogia

Asuntorakentaminen on talouden aktiviteetille tärkeää. Jokaisessa kehittyneessä maassa suuri osa omaisuudesta on asunnoissa. Asuntorakentaminen on vielä kotimarkkinateollisuutta ja vahvasti työllistävää, joten ihmisten työllisyydelle asunnot ovat hyvin tärkeitä. Yhdysvalloissa asuntojen hinnat ovat alkaneet vihdoinkin vakiintua.

Asuntojen hintojen vakiintuminen rohkaisee ihmisiä alkamaan rakentamaan uusia asuntoja.

(Lähde: http://www.nahb.org/assets/images/SFStartsImage.jpg)

Uudet työttömyyshakemukset ovat laskeneet jo kuukausia Yhdysvalloissa.

Lähde: http://barrons.econoday.com/showimage.asp?imageid=22013)

Aivan kuten työttömyysprosenttikin on laskenut hitaasti, mutta vakaasti.

(Lähde: http://barrons.econoday.com/showimage.asp?imageid=21886)

Tammikuu lähti varsin vauhdikkaasti käyntiin Helsingin pörssissä. Ensimmäisen kahden viikon aikana nousu on ollut samaa luokkaa kuin keskimääräinen pitkän ajanjakson vuosinousu. Onkin alettu kysellä, joko nousu on ollut liian voimakas. Mielestäni ei ole syytä huolestua, koska vuoden vaihteen lähtötaso eri tunnusluvuilla mitattuna oli niin alhainen.

Nopeimmat tulosjulkistajat ovat jo kertoneet viime vuoden tuloksensa. Lähiviikkoina saamme lisää tulosjulkistuksia. Viime vuoden tulokset ja tämän kevään osingonjakoehdotukset kertovat, ovatko osakkeet olleet todella niin halpoja, kuin miltä ne ovat näyttäneet. Suuria negatiivisia yllätyksiä ei vielä ole nähty.  Kone jatkaa vahvana kuten ennenkin. Sen sijaan Wärtsilän tulos hieman notkahti, mikä välittömästi näkyi yhtiön pörssikurssissa. Nokian tulos aiheutti melkoisen ristiriidan. Kun tulos tuli julki, yhtiön pörssikurssi lähti jyrkkään nousuun, mutta palautui päivän lopuksi lähes lähtötasolleen. Moni seikka yhtiön tuloksessa aiheutti positiivisia tuntemuksia siitä, että pahin olisi jo takana, mutta epävarmuus yhtiön tulevaisuutta kohtaan on kuitenkin niin suuri viime vuosien lukuisten pettymysten vuoksi, että nousu on jo nyt hiipunut kokonaan.

Olin keskiviikkona 1.2. Kauppalehden palstoilla syntynee sijoittajaklubin tilaisuudessa tutustumassa FIM yhtiön sijoittajille tarjoamiin palveluihin. Tilaisuudessa oli voimakkaasti esillä Elliotin aaltoteoria. Lyhyesti Elliottin aaltoteoria on psykologinen teoria, joka mallintaa sijoittajien mielialaa ennustaakseen osakeindeksien kehittymistä.

Itselleni tuli esityksestä mieleen paljon havainnollisempi ja lähempänä sijoittajapsykologiaa oleva Justin Mamisin kaavio joka esittää pörssisyklin ja sijoittajien tunnetilojen yhteyttä. Kuva löytyy monilta sijoittajasivuilta ja mm. Google kuvahaulla.

Alla kuva syklistä, joka varmaankin on Justin Mamisin kirjasta, koska kuva esiintyy niin yhtenäisessä muodossa.

Markkinat saavat jälleen mietteliääksi. Tuntuu, että kaamosmasennus on saanut minusta vallan ja olen keskittynyt katselemaan tummia pisteitä seinällä markkinoiden iloitessa uudesta elämästä.

Joidenkin ihmisten kanssa ei vain tule toimeen. Kun kärvistelin 1990-luvulla suuren laman kourissa työttömänä satojen tuhansien suomalaisten tapaan, kokoomuksen Iiro Viinanen yritti keksiä konstin jos toisen, jotta valtion ei tarvitsisi kustantaa minulle välttämätöntä työttömyystukea. Nyt, kun olen taas työnmarkkinoilla ja yritän raapia kasaan piensijoittajana itselleni eläkettä, Iiro haluaa lakkauttaa pörssin. Näin hän uhoaa tuoreessa kirjassaan Vasen oikea, oikea vasen, jonka hän teki yhdessä toisen ex-poliitikon Esko Seppäsen kanssa.

Entisten poliitikkojen örinöillä ei sinänsä ole suurta väliä, mutta kun kyseessä on entinen kokoomuslainen valtiovarainministeri ja vakuutusyhtiö Pohjolan entinen pääjohtaja, niin kommentin arvoinen hänen heittonsa on. Sitä paitsi Viinasen populismilla voi olla kysyntää talouskriisin löylyissä, varsinkin hänen taustallaan.

Tammikuun kurssinousu on nostanut myös kaikkien seuraamieni hedge-rahastojen arvoa ja nousu oli keskimäärin 2,5 %.

Seurannassa on Suomeen rekisteröidyt rahastot, jotka ovat rahastoraporteissa joko luokassa hedge- tai erikoisrahastot, paitsi että selkeät raaka-ainerahastot on pudotettu pois erikoisrahastoista.

Tammikuun tuottoluvut ovat taas alustavia, koska joukossa on rahastoja, joiden arvoa ei anneta päivittäin tai arvonmääritys kestää.

Olen hävinnyt liian paljon rahaa kun olen uskonut kaikenlaisiin anomalioihin. Olen oppiva elän, vaikka kovapäinen. En täytä ”positiivisen lukijan” kriteeriä lukiessani tutkielmia tai laskelmia joistakin anomalioista. En usko niitä jos en itse pysty pääsemään samoihin tuloksiin. On liian suuri halu väärentää tahattomasti tuloksia, ihminenhän haluaa löytää positiivisen tuloksen. Mikäli jollakin systeemillä on 5 % ennustevoima, niin se on rahanpainamiskone. Sehän tuottaa hienosti, kuten voidaan helposti laskea. Grand Casinon ruletin palautusprosentti on noin 97 % ja tällä 3 % tuotolla sitä kannattaa pyörittää. Pääsemme samaan asemaan kuin RAY jos pystymme kulujen jälkeen saamaan tuon muutaman prosentin satunnaisuudesta eroavan tuoton. Mikäli vielä tunnemme oman tuottojakaumamme, niin voimme rakentaa itsellemme optimaallisen panostenmäärän ja pääsemme prosentuaalisesti hurjiin tuottoihin.

Kuluttajien luottamus on Suomen Pankin mukaan noussut tammikuussa sekä Euroalueella että Suomessa.

Kuluttajien luottamus (Lähde: Suomen Pankki)

Kuluttajien luottamus korreloi yleensä pörssikurssien pitkän aikavälin kehityksen kanssa:

• kuluttajien luottamuksen kääntyminen kasvuun vuosina 2003 ja 2009 ennakoivat pörssikurssien pysyvää käännettä kohti parempaa.
• käänteet alaspäin vuosina 2007 ja 2010 ennakoivat ja seurasivat pörssikurssien vastaavaa muutosta

On vielä epävarmaa johtuuko nyt tapahtunut positiivinen käänne satunnaisilmiöistä vaiko trendin muutoksesta.

Viime viikolla artikkeli osinkofutuureista FT:ssä herätti kiinnostukseni. Short View kolumnisti James Mackintosh kirjoittaa markkinoiden olevan ultrapessimistiset tulevien euroyritysten osinkojen suhteen. Pitkät eurex-osinkofutuurit hinnoittelevat jopa 30-luvun suurta lamaa pahemman romahduksen. Vuoden 2021 futuurihinnoista on odotus melkein 30% pienemmistä osingoista kuin vuonna 2011. 

Tämä kuulosti kovin raskaalta alennukselta. Joten selvitin lisää.

Eurex tarjoaa osinkofutuureja joilla käydään pörssikauppaa. Futuurin arvo seuraa DJ EURO STOXX 50 - yritysten vuoden aikana maksamia osinkoja. Futuurin avulla voi siis tavallaan sijoittaa tuleviin osinkoihin omistamatta allaolevia osakkeita.

Kurssit ovat indeksoituja ja pyörivät  välillä 85 ...113. Yhden futuurin arvo on 100 kertaa indeksi eli noin kymppitonnin. Ei siis tarvitse miljoonasalkkua käyttääkseen tätä työkalua.

Det är inte så ovanligt att man ibland lyckas klå index, det blir bara så när man har en portfölj som ser annorlunda ut än index. Alla placerares våta dröm är att klå index årligen, och gärna med god marginal, men tyvärr lyckas bara ett fåtal med det här. Vi vet alla vem som har lyckats bäst med det här, men någon ska ju alltid vara bäst.

Personligen brukar jag jämföra framgång i placerandet med att sjunga. De flesta kan sjunga åtminstone så att det duger. Någon är tondöv och kan stå över. Sedan har vi en liten grupp personer som kan förtjäna så pass mycket på att sjunga så att de kan leva på det, samma gäller placerarna.

Men inom sång har vi också de verkliga superstjärnorna som på riktigt blir rika på det med, och de är sist och slutligen rätt få. På samma sätt är det med placerarna. Ser man det hela som en pyramid minskar antalet placerare dramatiskt ju större avkastning som krävs. Det blir en låg pyramid, då Mr Buffet himself har en annualiserad avkastning på bara drygt 30% årligen. Men den procenten räcker till för att fördubbla portföljens värde på knappt tre år, och det är rätt häftigt då vi minns att han inledde sin placeringskarriär på 40-talet!

Indekseissä kuten kaikissa muissakin asioissa kannattaa olla hieman enemmän kuin tarkkana. Yksi tällainen paljon seurattu indeksi, minkä kanssa on syytä olla tarkkana on Baltic Dry Index. Se mittaa kuivarahdin hintaa ja sen ajatuksena on ennakoida talouden aktiviteettia. Johan Dow-teorian mukaan seurataan rahtiliikennettä ja monet muut seuraavat taas lentorahdissa tapahtuvia muutoksia. Me seuraamme nyt laivarahdin hintoja.

Indeksi on romahtanut muutamassa kuukaudessa 2000 pisteen tasolta vähän yli 700 pisteen tasolle. Jos ajattelemme enemmän indeksiä, niin sillä on sisään rakennettu korkea volatiliteetti. Jos rautamalmiin tarvitaan 10 laivan kapasiteetti ja laivoja on vain 9 kappaletta, niin kapasiteettia on lähes mahdotonta nopeasti kasvattaa, joten pieni kysynnän muutos menee hintoihin. Toisin päin asia nähdään kun kapasiteettia kasvatetaan 11 laivaan ja tarvetta on vain 10 laivan kuormaan, niin hinnat romahtavat. Liikkeet indeksissä ovat huomattavasti dramaattisempia kuin talouden aktiviteetissa.

Rahallista hyvinvointia mitataan kahdella vaihtoehtoisella mittarilla, bruttokansantuotteella (BKT) tai kansantulolla (GNI). Äkkiseltään ajatellen nuo ovat aika lailla saman asian kaksi eri puolta, mutta näin ei aivan olekaan. Suomi, Ruotsi ja Norja ovat henkeä kohden lasketulla kansantulolla mitattuna maailman hyvinvoivimmat maat ohittaen pääosan keskieuroopasta ja jopa USA:n, mutta bruttokansantuotteella (BKT) laskettuna emme pärjää yhtä hyvin. Mistä ero johtuu?

Bruttokansantulo henkeä kohden (Lähde: Maailmanpankki)

Syy eroon on laskentatavassa.  Bruttokansantuotteessa (BKT) on mukana esimerkiksi valtion, yritysten ja yksityisten ulkomaille maksamat velkojen korot ja osingot. Ne eivät lisää kansalaisten hyvinvointia, päinvastoin, mutta silti ne korottavat bruttokansantuotetta. Bruttokanstulo (GNI) ottaa tämän seikan paremmin huomioon. Ulkomaille maksetut korot ja osingot ovat negatiivista tuloa ja vaikuttavat negatiivisesti kansantuloon ihan niin kuin pitääkin.

Viikko sitten totesin, että tällä viikolla saadaan markkinoille suunta, jota ei viikko sitten oikein saatu. Näin kävi: vanhat piikit ylitettiin reippaasti keskeisissä pörsseissä. Jenkkipörsseissä hätyytellään jo viime kevään huippuja, ja taloustiedotkin Atlantin takaa ovat olleet paljon myönteisempiä kuin Euroopasta.

Tästä voi muuten jokainen päätellä, kuinka hyvin Fed ja EKP ovat onnistuneet politiikassaan, sekä niiden takana olevat hallitukset. Piksussakin on kuultu kovaa kritiikkiä Fedin rahaelvytystä eli inflatorista politiikkaa kohtaan, mutta toistaiseksi se on tuottanut selvästi parempaa tulosta kuin EKP:n saksalaista rahafilosofiaa noudattava politiikka. Koomisinta asiassa on se, että taala on vain vahvistunut euroa vastaan, vaikka tämän ei pitäisi olla mahdollista rahapoliittisten haukkojen mukaan.

Laajennettu euroryhmä (EU 27) pääsi 23.1.2012 Suomen tekemän esityksen pohjalta periaatteelliseen yhteisymmärrykseen Euroopan vakausmekanismia (EVM) koskevasta valtiosopimuksesta. Suomen esittämät muutokset EVM-valtiosopimuksen luonnokseen poistivat tulkinnanvaraisuuden siitä, voitaisiinko määräenemmistö­päätöksillä korottaa jäsenmaiden taloudellisia vastuita. Suomen esittämien lisäysten myötä tämä ei ole mahdollista. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.  

Saksalaisen IFO instituutin mittaama suhdannekello visualisoi Saksan ja keski-Euroopan makrotaloudellisen tilanteen. Yleensä suhdannetilanne kiertää kellon lailla tätä nelikenttää:
- Nousuvaiheessa (Upswing) odotukset ovat korkealla, mutta talous ei vielä kasva.
- Korkeasuhdanteessa (Boom) sekä odotukset että kasvu ovat voimakkaita.
- Laskusuhdanteessa (Downswing) odotukset ovat heikot, mutta talous kuitenkin vielä kasvaa
- Lama (Recession) vaiheessa sekä odotukset että kasvu ovat heikkoja
 
Laskusuuntaa osoittavan kellon kulku alkoi syksyllä kuukausi kuukaudelta hidastua ja kello kääntyi väitellen ylöspäin kohti korkeasuhdannetta. Nyt kellon voi tulkita olevan puoli yhdeksän ja yleensä pörssikurssien nousu alkaa juuri tässä vaiheessa.

Pörssivuosi on lähtenyt todella railakkaasti käytiin ja liike on muistuttanut 2010 notkosta lähtöä.
S&P 500 indeksin osakkeiden 20 päivän NHNL indeksi on muodostanut pienen negatiivisen divergenssin indeksin jatkaessa nousuaan. Toistaiseksi tämä NHNL indeksi on ollut nousevassa trendissä. Jokin tässä iloisessa kuvassa kuitenkin saa minut jälleen kavahtamaan. Saattaa olla, että olen vain yksi markkinalaskujen hermoheikoksi säikyttelemä sijoittaja, mutta omassa mielessäni ainakin luulen näkeväni vaaranpaikan.

Tervehdys kaikille ja kiitos palstan aktiiveille monista kiinnostavista artikkeleista ja hyvistä vihjeistä. Suosikkejani ovat Homo Economicuksen ja Matias Savolaisen artikkelit, Etanan sijoitussää, sekä Timon lista. Seuraan palstaa lähes päivittäin ja ajattelit, että voisi joskus itsekin rustata jotakin.

Tämä ei ole varsinaisesti artikkeli, vaan keskustelunavaus. Tuli mieleen, että mahtaako BDI kertoa enää suhdanteesta, vaan enemmänkin maailman merillä seilaavasta ylikapasiteetista. Jos rahdittajia on enemmän kuin rahdattavaa, hinnat eivät nouse vaikka tuotanto virkistyy. Ainakaan viime vuonna BDI ei juurikaan seurannut osakkeiden hintoja. Miten lie jatkossa?

Sen sijaan VIX pitää kutinsa. Tosin voi miettiä kuinka hyödyllinen on mittari, joka kertoo jonkin aikaa syttymisen jälkeen että talo on tulessa.

Tomi Ylinen

Kaikenlaisia kuplia ja ylilyöntejä on ollut aina kun puhutaan ihmisten toiminnasta. Nämä ylilyönnit ovat viime aikoina vain kasvattaneet mittasuhteitaan, koska niillä on taipumusta levitä ympäri maailmaa. 1900-lukua voidaan pitää maailmanhistorian kaameimpana, sotaisempana ja menestyksekkäimpänä vuosisatana. Koskaan ennen ei ole tehty niin paljon hirmutekoja, ei niin paljon sodittu, mutta ei myös koskaan ole nähty vastaavaa vaurastumista. Rahoitusmarkkinoilla olemme nähneet viime vuosikymmeninä monia romahduksiin viittaavia asioita. Kullan hinta nousi uskomattomiin kuplaan vuonna 1980, josta se romahti. Latinalainen Amerikka joutui laina- ja valuuttaongelmiin 1980-luvun alussa ja sitten taas 1994.  Japanin pörssi-, kiinteistö- ja pankkikupla poksahti 1990 aivan kuten Suomessa ja Ruotsissakin. 2000-luvun alussa saimme kokea mahtavan jysäyksen kun Internet-hulluus räjähti. Reaganin aloittama paketoidut kiinteistölainat käynnistivät mielenkiintoisen rytinän vuonna 2006. Tämän rytinän seurauksena huomattiin, että edes valtiot eivät ole vakavaraisia vaan velkaisia. Tämän kuplan ja heilunnan seurauksena voi olla, että kohtuuttoman suuri finanssisektori supistuu alle puoleen nykyisestä. Finanssisektori on kasvanut uskomattomasti viimeisen 40 vuoden aikana.  Kaikesta kuplista ja rytinästä huolimatta olemme vaurastuneet uskomattoman paljon viimeisen 50 tai vaikka 100 vuoden aikana.

Kirjoitusvuorossa: Mika Huhtamäki

Lupaavia sijoituskohteita voi löytää muutenkin kuin hakemalla pelkästään alhaisinta P/E-lukua. Etsimisen voi aloittaa vaikka omien harrastusten tai ammatin kautta ammennetuista tiedoista. Oli harrastus sitten käsityöt, matkustaminen tai videopelit, niin aina voi löytää raikkaita sijoituskohteita ennen muita. Aikamme menestynein sijoittaja Warren Buffetkin luottaa vainuunsa ja sijoittaa vain yhtiöihin, joiden liiketoiminnan ja tuotteet hän ymmärtää. Oman näkemyksen avulla liiketoiminnan numerotkin avautuvat helpommin.

Kirjoitin eilen artikkelin Internetin pilvipalvelu-vaiheen vakavaraisista ja kannattavista kasvuyrityksistä. Nyt tähän listaan lisätään Apple, joka julkisti kalenterivuoden 2011 viimeisen kvartaalin tuloksen.

Tässä asuntosijoittajien kevään 2012 markkinakatsauksessa tarkastelemme Suomen asuntomarkkinoita asuntosijoittajan näkökulmasta.
 

Tämä markkinakatsaus julkaistiin myös Kauppalehdessä! 

 IMF on alentanut maailmantalouden kasvuennustettaan 3,5% luokkaan vuonna 2012 ja Euroalueelle IMF povaa -0,5% suuruista taantumista.

IMF moittii Euroalueen poliitikkoja siitä, että nämä eivät ole riittävän tehokkaasti hoitaneet velkaongelmaansa. (Piksu toimituksen huomio: IMF vaati vuonna 2008 valtionvarainministereiltä velkaelvytystä, joka toiminta olikin sitten aiheuttamassa nykyistä kriisiä. IMF vaati vielä vuonna 2011 Lagarde:n tultua puheenjohtajaksi velkaelvytyksen jatkamista. IMF oli toimillaan ja arvovallallaan merkittävältä osiltaan aiheuttamassa ja pahentamassa nykyistä kriisiä)  IMF:n mukaan Euroalue on kriisin ja ongelmien ytimessä.

Kehittyvien maiden talouskasvun arvioidaan olevan 5,75% luokkaa, mutta Aasian kasvuksi IMF ennustaa peräti 7,5%.

IMF:n ennusteet ovat pitäneet lyhyellä tähtäimellä melko hyvin paikkansa.

Maailmantalouden kasvuennuste (Lähde: IMF)

Aalto korkeakoulun (Wave High School) Kauppakorkeakoulussa on tehty lopputyö suomalaisten alkoholinkäytön ja ansioiden välisestä suhteesta. Tutkimuksen aineistona on ollut suomalainen juomatapatutkimus 2008, johon on yhdistetty verottajalta saatuja ansiotietoja.

Tutkimuksen korrelaatioanalyysissä on todettu vahvoja korrelaatioita juomatapojen ja tulojen kesken. Absolutistit ansaitsevat keskimäärin vähemmän kuin alkoholin kohtuukäyttäjät, samoin vähemmän ansaitsevat suurkuluttajat. Kokonaisuutena alkoholin käytön ja tulojen välinen suhde noudattaa käänteistä u-käyrää. Tulot maksimoituvat eri sukupuolilla eri juomamääriin: Miehillä (keskimäärin) 2,6 päivittäisen alkoholiannoksen ja naisilla 1,2 päivittäisen annoksen kohdalla .

Taas on yksi Aasian sijoitusvuosi takana. Aasian markkinoiden tuotto oli huomattavasti huonompi kuin vuonna 2010. Tähän pääsyynä oli koko maailman ongelmaksi paisunut Euroopan pankkikriisi, joka sai vuoden toiselta puoliskolta maailman osakemarkkinoiden korrelaation nousemaan kriisilukemiin, ja näin ollen etenkin pienet ja keskisuuret yhtiöt laskivat voimakkaasti, vaikka niiden fundamenteissa ei tapahtunut mitään muutoksia. Toinen Aasian markkinoita painava voima oli Kiinan ja osaksi Intian talouden kiristysprosessit, jotka jatkuivat huomattavasti pidempään kuin vuoden alussa uskottiin. Positiivisempia uutisia tuli laskevan inflaation myötä (ei vielä Intiassa). Historiallisesti laskevan inflaation aika on ollut antoisaa aikaa Aasian osakesijoittajille, vaikka kasvun odotetaan hieman hidastuvankin ainakin vuoden 2012 ensimmäisen puoliskon aikana.

Maailman talous horjuu ja sen mukana yritysten liikevaihto, kannattavuus ja vakavaraisuus heikkenevät. Tämä puolestaan heijastuu negatiivisesti yritysten arvostuksiin. Internet-markkinan kasvu on kuitenkin vahvaa. Internet on saavuttanut niin sanotun pilvipalvelu-vaiheen elinkaarellaan, mikä antaa uuden kasvumahdollisuuden palvelu-, ohjelmisto- ja laitteistoyrityksille yhtälailla tiedon saatavuuden, siirron, prosessoinnin ja varastoinnin alueilla kuin myös niitä tukevilla toiminteilla kuten tietoturvassa.

Kuntien tehokkuudesta puhutaan varsin paljon. Vaikka keskustelu on paljon pyörinyt suuruuden ekonomian ympärillä, niin tilastojen perusteella koko on varsin huono tehokkuuden mittari tai aiheuttaja.

Oheisessa kuvassa on y-akselilla kunnassa olevien 0-6 vuotiaiden lasten lukumäärä  ja x-akselilla on päivähoidon kustannukset / lapsi. Ainakaan tässä tilastossa suuruuden ekonomia ei vaikuta tehokkuuteen, kuten kuvasta voidaan nähdä. Pikemminkin näyttäisi, että pienemmät kunnat voivat hoitaa päivähoidon jopa tehokkaammin kuin suuret. Syynä voi olla, että pienissä maaseutukunnissa lapset hoidetaan kotona, joka tuo selkeää tehokkuutta päivähoitoon. Mutta se ei kuitenkaan selitä noita suurten kaupunkien suuria kustannuksia. Voidaan jopa sanoa, että päivähoito on hoidettu pienissä kunnissa tehokkaammin kuin suurissa, vaikka koko on huono indikaattori tehokkuuden mittaamiseen.

Nyt vertaan pistekuviolla kunnan yli 65 vuotiaiden lukumäärää vanhusten laitospalveluiden-+kotipalvelun-+vammaispalveluiden kustannuksiin. Tässäkään ei juuri ole korrelaatiota kunnan suuruuden kanssa.

Olemme tällä palstalla monasti havainneet, että kuluttajien ja teollisuuden luottamuksella on ennustearvoa lähiajan pörssikurssien kehitykselle. Mutta entä sitten inflaatio?

Piksu Toimitus päätti testata onko inflaatiolla ennustearvoa ja tulos oli yllättävä. Ennustearvo on merkittävä, mutta korrelaatio on hyvin erilainen kuin kuluttajien ja teollisuuden luottamuksen kohdalla.

Inflaatio (alla) ja Saksan DAX osakeindeksin kehitys (Lähteet: Yahoo Finance, EKP)

Euro on viime päivinä hieman vahvistunut. Salkkuvaluutoista ovat enää randi, singaporen taala ja aussitaala "myy" - painoilla osakesalkussa. Singaporesta olen myynyt pois pitkäaikaisen omistuksen Cerebos pacific:sta joten SGP-paino on jo matala. Muutkin ovat tietenkin huomaneet että valuuttamuutokset ovat tärkeitä salkun tuoton ajureita. FT:n kolumnisti James Mackintosh totesi short view kolumnissaan:

Choosing the region to buy has been less important than choosing which currency in which to buy.

Onko oma strategiani tässä suhteessa oikea vai väärä onkin sitten toinen juttu....

Toinen salkkumuutos sai ainankin nimekästä tukea. Tuskin olin painanut ostonappia kun huomasin uutisen attä myös Warren Buffet on ostanut lisää TESCO:n osakkeita. Tesco onkin saanut mielestäni liian kovan rangaistuksen pörssissä huonosta joulusesongista Englannissa.  Samalla uutinen käänsi odottamani pidemmän laskun hienoiseen nousuun:

Euroopasta olen ottanut uutena salkuun Siemensin sekä Indus Holding AG:n. Jälkimmäinen investointiyhtiö joka keskittyy saksalaisiin pien- ja keskikokoisiin yrityksiin joita jalostaa, hieman kotimaista Panostajaa muistuttava yhtiö siis. Salkussa on paljon autoteollisuuden alihankintaa, mekaniikkaa, rakennusalaa ja vähän medical-puolen yrityksiäkin. Kasvu on ollut lupaavaa, samalla kuin p/e on n. 6% ja osinkotuottokin yli 4%.

Norjasta lisäsin Sparebank 1SR -pankin osakkeita.

Luottoluokituslaitosten arviot ovat tärkeä osa kontrollimekanismeja, joiden avulla valtioiden ja yritysten toimintaa ohjataan kohti tasapainoista taloudenpitoa. Merkittävimmät luottoluokituslaitokset (S&P, Moodys ja Fitch) ovat amerkikkalaisia ja niiden arvioiden täyttä riippumattomuutta on muun muassa Piksun ja talouskomissaari Olli Rehn:n toimesta hieman epäilty. 

Luottoluokituslaitosten järjestelmä on kuitenkin korjaamassa itseään ja erääksi tärkeäksi luokittajaksi on nousemassa kiinalainen Dagong Global Credit Rating, jonka luottoluokitukset eri maiden hallituksille (alla) poikkeavat hieman amerikkalaisten luottoluokituslaitosten vastaavista. 

via chartsbin.com