Sijoituskohteet ja strategiat

Pankkisektori on tällä hetkellä globaalisti aliarvostetuin selviää iShares:n indeksi ETF rahastojen tunnusluvuista.

Pankki- ja rahoitusala tarjoaa 8,5% luokkaa olevia tuottoja, jos asiaa tarkastelee puhtaasti P/E luvun näkökulmasta ja ala on myös tasesubstanssina suhteen edullisinta. Taseen arvostusta kuvaava P/B suhde on 1,3 suuruusluokkaa kun esimerkiksi kuluttajatuotesektorin yritystyksiä arvostetaan neljä kertaa tasesubstanssiaan suurempaan arvoon.

Globaalien sektori-indeksien arvostustasot (Lähde: iShares)

Pankki- ja finanssisektorin arvostustasot laskivat nykyselle tasolleen viisi vuotta sitten, kun USA:n asuntolainajohdannaisten tappiot levisivät globaalin pankkisektorin kontolle (graafi alla). Eikä rahoitussektorin arvostus ole muiden sektorien tapaan elpynyt. USA:n asuntolainaongelman jälkeen tulivat pinnalle valtioiden velkaongelmat ja mahdolliset valtion velkojen alaskirjaukset. Ongelmia on riittänyt.

Eri maissa on erilaista politiikkaa ja suoraan maiden BKT:n kasvua ei voi olettaa olevan sama kuin maassa olevien yritysten tuloksien kasvu (teoriassa koko maailmassa osakkeiden tuotto on sama kuin osingot+BKT:n kasvu). Mutta joissakin maissa, itse asiassa varsin useissa maissa, listattujen osakkeiden markkina-arvo on suurempi kuin BKT ja suhteissa on paljon vaihtelua.

(Lähde: http://www.marketvectorsindices.com/)

Salkkusivu jossa enemmän tietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta +12.5%,  alusta (27-05-2010) +24.9%, 1 vuosi +1.4% 

Yleistä:

Alkuvuoden ralli senkun jatkuu. Loppuviikosta saatiin lisäpuhtia jenkkien työpaikkatilastoista jotka indikoivat vakaata joskin hidasta kasvua. Kaikki mahdollinen osakepuolella on nyt nousussa. Ellei Kreikan velkaneuvotteluissa tapahdu katastrofia odotan nousun vielä jatkuvan jonkun aikaa.

Otin nyt ensimmäistä kertaa pientä vipua myös osakesijoituksiin ostamalla OMX indeksifutuureja. Miksi juuri OMX? Ei erityistä syytä, korrelaatiot eri indeksien välillä on voimakasta. OMX-futuurien arvo on minulle sopivia, monessa muussa indeksifutuurissa yksi sopimus on n. 100000€, mikä on hieman liikaa meikäläiselle kun tavoittelen n. 10% lisää salkkuun.

Toisena lisänä on saksan pörssissä noteerattu vuoden 2015 osinkofutuuri josta kirjoitin äskettäin.

Tuli mieleen yksi merkittävä ero indeksifutuurin ja esim indeksiä seuraavan ETF:n välillä. Tietenkin futuurin avulla tulee vipua, mutta toinen merkittävä ero on että et ota samalla valuuttapositiota. Jos indeksin arvo pysyy muuttumattomana teet nollatuloksen (miinus kustannukset, jne) vaikka valuuttakurssit olisivat heiluneet miten paljon tahansa. Tämä voi olla hyvä tai huono asia riippuen näkökannasta. Mutta jos haluat mukaan myös valuuttakurssin vaikutuksen pitää ottaa erikseen valuuttapositio. Tämä on ehkä alan konkareille itsestäänselvä asia, mutta eipä tullut aikaisemmin meikäläiselle mieleen.

Strategia: Osakesalkusssa kevennetään nyt AUD ja  PLN- positioita. SEK ja GBP ovat alipainossa. Eurosalkku pullistelee jo yli kaikkien äyräiden. Lisää pitää siis ottaa jo neutraaliksi nousuutta taalaa, jossa salkku on nyt erittäin pieni. Tähän täytyy palata - vanha tuttu Tower group takaisin vai olisiko jopa aika ostaa jenkkipankkeja? Myynti-puolella on viimeinen aussi Hansen technologies ja puolasta Apator.

Eipä ole markkinoilla tapahtunut mitään dramaattista viikossa. OMX nykäisi alkuviikosta usean prosentin dropin, ja itse tankkasin siitä joitakin osakkeita. Odotin hiukan reippaampaakin nykäisyä, mutta niin vain trendi kääntyi takaisin ylös. Isot pörssit eivät tehneet edes kunnon korjausta.

Kun viikonloppuun mentiin ja samalla kuukausi päätettiin duurissa, niin laskumarkkinan taakse jäämisestä ei pitäisi olla enää epäselvää. Jenkkipörssit hätyyttelevät jo tiukasti vanhoja välihuippujaan keväältä, ja Nasdaq on jo korkeammalla kuin kertaakaan teknobuumin jälkeen! Eipä olisi lokakuussa uskonut. Tämä ei olisi mahdollista ilman merkittävää reaalitalouden näkymien valostumista.

Tammikuu lähti varsin vauhdikkaasti käyntiin Helsingin pörssissä. Ensimmäisen kahden viikon aikana nousu on ollut samaa luokkaa kuin keskimääräinen pitkän ajanjakson vuosinousu. Onkin alettu kysellä, joko nousu on ollut liian voimakas. Mielestäni ei ole syytä huolestua, koska vuoden vaihteen lähtötaso eri tunnusluvuilla mitattuna oli niin alhainen.

Nopeimmat tulosjulkistajat ovat jo kertoneet viime vuoden tuloksensa. Lähiviikkoina saamme lisää tulosjulkistuksia. Viime vuoden tulokset ja tämän kevään osingonjakoehdotukset kertovat, ovatko osakkeet olleet todella niin halpoja, kuin miltä ne ovat näyttäneet. Suuria negatiivisia yllätyksiä ei vielä ole nähty.  Kone jatkaa vahvana kuten ennenkin. Sen sijaan Wärtsilän tulos hieman notkahti, mikä välittömästi näkyi yhtiön pörssikurssissa. Nokian tulos aiheutti melkoisen ristiriidan. Kun tulos tuli julki, yhtiön pörssikurssi lähti jyrkkään nousuun, mutta palautui päivän lopuksi lähes lähtötasolleen. Moni seikka yhtiön tuloksessa aiheutti positiivisia tuntemuksia siitä, että pahin olisi jo takana, mutta epävarmuus yhtiön tulevaisuutta kohtaan on kuitenkin niin suuri viime vuosien lukuisten pettymysten vuoksi, että nousu on jo nyt hiipunut kokonaan.

Olin keskiviikkona 1.2. Kauppalehden palstoilla syntynee sijoittajaklubin tilaisuudessa tutustumassa FIM yhtiön sijoittajille tarjoamiin palveluihin. Tilaisuudessa oli voimakkaasti esillä Elliotin aaltoteoria. Lyhyesti Elliottin aaltoteoria on psykologinen teoria, joka mallintaa sijoittajien mielialaa ennustaakseen osakeindeksien kehittymistä.

Itselleni tuli esityksestä mieleen paljon havainnollisempi ja lähempänä sijoittajapsykologiaa oleva Justin Mamisin kaavio joka esittää pörssisyklin ja sijoittajien tunnetilojen yhteyttä. Kuva löytyy monilta sijoittajasivuilta ja mm. Google kuvahaulla.

Alla kuva syklistä, joka varmaankin on Justin Mamisin kirjasta, koska kuva esiintyy niin yhtenäisessä muodossa.

Tammikuun kurssinousu on nostanut myös kaikkien seuraamieni hedge-rahastojen arvoa ja nousu oli keskimäärin 2,5 %.

Seurannassa on Suomeen rekisteröidyt rahastot, jotka ovat rahastoraporteissa joko luokassa hedge- tai erikoisrahastot, paitsi että selkeät raaka-ainerahastot on pudotettu pois erikoisrahastoista.

Tammikuun tuottoluvut ovat taas alustavia, koska joukossa on rahastoja, joiden arvoa ei anneta päivittäin tai arvonmääritys kestää.

Olen hävinnyt liian paljon rahaa kun olen uskonut kaikenlaisiin anomalioihin. Olen oppiva elän, vaikka kovapäinen. En täytä ”positiivisen lukijan” kriteeriä lukiessani tutkielmia tai laskelmia joistakin anomalioista. En usko niitä jos en itse pysty pääsemään samoihin tuloksiin. On liian suuri halu väärentää tahattomasti tuloksia, ihminenhän haluaa löytää positiivisen tuloksen. Mikäli jollakin systeemillä on 5 % ennustevoima, niin se on rahanpainamiskone. Sehän tuottaa hienosti, kuten voidaan helposti laskea. Grand Casinon ruletin palautusprosentti on noin 97 % ja tällä 3 % tuotolla sitä kannattaa pyörittää. Pääsemme samaan asemaan kuin RAY jos pystymme kulujen jälkeen saamaan tuon muutaman prosentin satunnaisuudesta eroavan tuoton. Mikäli vielä tunnemme oman tuottojakaumamme, niin voimme rakentaa itsellemme optimaallisen panostenmäärän ja pääsemme prosentuaalisesti hurjiin tuottoihin.

Viime viikolla artikkeli osinkofutuureista FT:ssä herätti kiinnostukseni. Short View kolumnisti James Mackintosh kirjoittaa markkinoiden olevan ultrapessimistiset tulevien euroyritysten osinkojen suhteen. Pitkät eurex-osinkofutuurit hinnoittelevat jopa 30-luvun suurta lamaa pahemman romahduksen. Vuoden 2021 futuurihinnoista on odotus melkein 30% pienemmistä osingoista kuin vuonna 2011. 

Tämä kuulosti kovin raskaalta alennukselta. Joten selvitin lisää.

Eurex tarjoaa osinkofutuureja joilla käydään pörssikauppaa. Futuurin arvo seuraa DJ EURO STOXX 50 - yritysten vuoden aikana maksamia osinkoja. Futuurin avulla voi siis tavallaan sijoittaa tuleviin osinkoihin omistamatta allaolevia osakkeita.

Kurssit ovat indeksoituja ja pyörivät  välillä 85 ...113. Yhden futuurin arvo on 100 kertaa indeksi eli noin kymppitonnin. Ei siis tarvitse miljoonasalkkua käyttääkseen tätä työkalua.

Indekseissä kuten kaikissa muissakin asioissa kannattaa olla hieman enemmän kuin tarkkana. Yksi tällainen paljon seurattu indeksi, minkä kanssa on syytä olla tarkkana on Baltic Dry Index. Se mittaa kuivarahdin hintaa ja sen ajatuksena on ennakoida talouden aktiviteettia. Johan Dow-teorian mukaan seurataan rahtiliikennettä ja monet muut seuraavat taas lentorahdissa tapahtuvia muutoksia. Me seuraamme nyt laivarahdin hintoja.

Indeksi on romahtanut muutamassa kuukaudessa 2000 pisteen tasolta vähän yli 700 pisteen tasolle. Jos ajattelemme enemmän indeksiä, niin sillä on sisään rakennettu korkea volatiliteetti. Jos rautamalmiin tarvitaan 10 laivan kapasiteetti ja laivoja on vain 9 kappaletta, niin kapasiteettia on lähes mahdotonta nopeasti kasvattaa, joten pieni kysynnän muutos menee hintoihin. Toisin päin asia nähdään kun kapasiteettia kasvatetaan 11 laivaan ja tarvetta on vain 10 laivan kuormaan, niin hinnat romahtavat. Liikkeet indeksissä ovat huomattavasti dramaattisempia kuin talouden aktiviteetissa.

Viikko sitten totesin, että tällä viikolla saadaan markkinoille suunta, jota ei viikko sitten oikein saatu. Näin kävi: vanhat piikit ylitettiin reippaasti keskeisissä pörsseissä. Jenkkipörsseissä hätyytellään jo viime kevään huippuja, ja taloustiedotkin Atlantin takaa ovat olleet paljon myönteisempiä kuin Euroopasta.

Tästä voi muuten jokainen päätellä, kuinka hyvin Fed ja EKP ovat onnistuneet politiikassaan, sekä niiden takana olevat hallitukset. Piksussakin on kuultu kovaa kritiikkiä Fedin rahaelvytystä eli inflatorista politiikkaa kohtaan, mutta toistaiseksi se on tuottanut selvästi parempaa tulosta kuin EKP:n saksalaista rahafilosofiaa noudattava politiikka. Koomisinta asiassa on se, että taala on vain vahvistunut euroa vastaan, vaikka tämän ei pitäisi olla mahdollista rahapoliittisten haukkojen mukaan.

Kirjoitusvuorossa: Mika Huhtamäki

Lupaavia sijoituskohteita voi löytää muutenkin kuin hakemalla pelkästään alhaisinta P/E-lukua. Etsimisen voi aloittaa vaikka omien harrastusten tai ammatin kautta ammennetuista tiedoista. Oli harrastus sitten käsityöt, matkustaminen tai videopelit, niin aina voi löytää raikkaita sijoituskohteita ennen muita. Aikamme menestynein sijoittaja Warren Buffetkin luottaa vainuunsa ja sijoittaa vain yhtiöihin, joiden liiketoiminnan ja tuotteet hän ymmärtää. Oman näkemyksen avulla liiketoiminnan numerotkin avautuvat helpommin.

Taas on yksi Aasian sijoitusvuosi takana. Aasian markkinoiden tuotto oli huomattavasti huonompi kuin vuonna 2010. Tähän pääsyynä oli koko maailman ongelmaksi paisunut Euroopan pankkikriisi, joka sai vuoden toiselta puoliskolta maailman osakemarkkinoiden korrelaation nousemaan kriisilukemiin, ja näin ollen etenkin pienet ja keskisuuret yhtiöt laskivat voimakkaasti, vaikka niiden fundamenteissa ei tapahtunut mitään muutoksia. Toinen Aasian markkinoita painava voima oli Kiinan ja osaksi Intian talouden kiristysprosessit, jotka jatkuivat huomattavasti pidempään kuin vuoden alussa uskottiin. Positiivisempia uutisia tuli laskevan inflaation myötä (ei vielä Intiassa). Historiallisesti laskevan inflaation aika on ollut antoisaa aikaa Aasian osakesijoittajille, vaikka kasvun odotetaan hieman hidastuvankin ainakin vuoden 2012 ensimmäisen puoliskon aikana.

Euro on viime päivinä hieman vahvistunut. Salkkuvaluutoista ovat enää randi, singaporen taala ja aussitaala "myy" - painoilla osakesalkussa. Singaporesta olen myynyt pois pitkäaikaisen omistuksen Cerebos pacific:sta joten SGP-paino on jo matala. Muutkin ovat tietenkin huomaneet että valuuttamuutokset ovat tärkeitä salkun tuoton ajureita. FT:n kolumnisti James Mackintosh totesi short view kolumnissaan:

Choosing the region to buy has been less important than choosing which currency in which to buy.

Onko oma strategiani tässä suhteessa oikea vai väärä onkin sitten toinen juttu....

Toinen salkkumuutos sai ainankin nimekästä tukea. Tuskin olin painanut ostonappia kun huomasin uutisen attä myös Warren Buffet on ostanut lisää TESCO:n osakkeita. Tesco onkin saanut mielestäni liian kovan rangaistuksen pörssissä huonosta joulusesongista Englannissa.  Samalla uutinen käänsi odottamani pidemmän laskun hienoiseen nousuun:

Euroopasta olen ottanut uutena salkuun Siemensin sekä Indus Holding AG:n. Jälkimmäinen investointiyhtiö joka keskittyy saksalaisiin pien- ja keskikokoisiin yrityksiin joita jalostaa, hieman kotimaista Panostajaa muistuttava yhtiö siis. Salkussa on paljon autoteollisuuden alihankintaa, mekaniikkaa, rakennusalaa ja vähän medical-puolen yrityksiäkin. Kasvu on ollut lupaavaa, samalla kuin p/e on n. 6% ja osinkotuottokin yli 4%.

Norjasta lisäsin Sparebank 1SR -pankin osakkeita.

Kuten viikko sitten totesin markkinakatsauksessa, jonkinlaista ratkaisua saataneen viikon kahden sisään. Kuten Matias oivallisessa markkinakatsauksessaan toi esiin, olemme nyt tulleet yhdelle oletetun kovalle vastustasolle, joka on Daxissa 6400 pistettä – tarkkaan ottaen lukema on 6430,6, sillä se on lokakuun 28. tehdyn edellisen piikin korkein päivänsisäinen pisteluku. Kyseisenä päivänä Dax sulkeutui lukemiin 6346, joten jo samana päivänä kurssit tulivat reippaasti alas, ja liuku jatkui parin päivän ajan hurjana, ja mt-trendi alas kesti lopulta tavanomaisen kuukauden verran.

On syytä mainita, että tuo 28.10. oli perjantai. Viikon päätöskurssit ovat yleensä merkittäviä, koska silloin suurella rahalla on käytössä viikon aikana kertynyt talousdata, ja se määrää markkinoiden suunnan. Jos merkittävät nousut tai laskut tulevat viikon loppuun, on sillä yleensä pidemmän aikavälin painoarvoa, tosin riippuen hiukan markkinatilanteesta.

ETF:istä puhutaan paljon, mutta niitä vanhemmista rahastoista eli CEFfeistä ei puhuta juuri mitään. CEF (Closed End Fundit) ovat kuitenkin monella tavalla mielenkiintoisempia kuin ETF:fät, koska ne ovat yrityksiä. CEF haluaa vain hyvää omistajilleen, heillä ei ole väliä kuinka moni omistaa rahastoa. Rahojenhoitajilla ja sijoittajilla on yhteinen tavoite eli vaurauden kasvattaminen. Normaali rahastoliiketoiminta on pitkälle jakeluliiketoimintaa ja on melko sama kuinka ne menestyvät pitkällä aikavälillä, pääasia että pärjätään lyhyellä aikavälillä. CEFfit ovat myös läpinäkyviä, koska ne tekevät normaalin tilinpäätöksen. Osalla on pitkä historia ja niillä on näyttöä kuinka ne toimivat erilaisissa markkinatilanteissa. Otetaan esimerkiksi Petroleum & Resources Corporation, minkä tavoitteena on www-sivujensa mukaan rakentaa hajautettu salkku energia sekä luonnonvarojen sektorilla (http://www.peteres.com/). NAV on tällä hetkellä $29,26 ja myyntihinta on $24,97 eli alennusta on 14,7 %. Vuoden 2010 vuosikertomuksen mukaan rahaston omaisuus oli 761 735 503 dollaria ja osinkoa maksettiin 1,27 dollaria / osake eli 5 % tämän päivän kurssista.

Pörssivuosi 2011 oli surkea kaikissa pohjoismaiden pörsseissä, mutta surkein kaikista oli Helsinki. Indeksi OMXH Total Return, johon siis sisältyvät osingot ja pääomapalautukset, laski vuoden aikana -26%. Taurus osakestrategia, joka perustuu Joel Greenblatin kehittämään ”Taikakaavaan”, laski samaan aikaan -15%. Omaa Nordnet-salkkuani rasittavat kaupankäynti-, vero- sekä tilin-pitokustannukset, joten vertailukelpoinen tulos on noin -13%. Sen lisäksi oma mokani, joka ei liity Taurus-strategiaan, vei tuloksesta noin prosenttiyksikön. Lisää tästä myöhemmin. Vertailukelpoinen tulos olisi näin ollen -12%, 14%-yksikköä paremmin kun indeksi kuluneen vuoden aikana.

Pitemmällä jaksolla strategia on toiminut hyvin. Kolmessa vuodessa salkkuni arvo on kasvanut 65% (18% vuodessa), kun indeksi samaan aikaan kasvoi 10% (3% vuodessa.) Ylituotto indeksiin nähden on 15%-yksikköä vuodessa, ja jos siitä vielä vähennämme edellä mainitut kulut, on ylituotto indeksiin nähden 17% vuodessa. Tämä on täysin linjassa Tomi Olinin gradussaan esittämien tulosten kanssa.

Salkkusivu jossa enemmän tietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta +5.2%,  alusta +15.9%

Yleistä:

Tammikuun ralli on ollut tänä vuonna yllätävän voimakas. Ihan kaikki on nyt kuuminta hottia, erityisesti jos on hieman riskiä mukana! Salkun kehitystä on tukenut lisäksi euron heikkeneminen joka välillä jo näytti loppuvan kiihtyäkseen uudelleen perjantain S&P:n valtioden luokkituslaskujen jälkeen. 

Huomasin ilokseni äskettäin että välittäjäni - Saxo bank - on tuonut uuden pörssin mukaan kaupankäyntilistalle, Etelä-afrikan. Vuoden aikana on valikoima lisääntynyt mukavasti. Suoraa osakekauppaa voi tehdä nyt tehdä entisten lisäksi  Tokiossa, Warsovassa ja Kapkaupungissa. Lisäsinkin nyt randin salkkuvaluuttalistalleni. Tällä hetkellä randi on alipainossa, joten ei kiirettä.

Strategia: Osakesalkusssa kevennetään nyt AUD, USD, HDK ja SGD- positioita. Tilalle otetaan euroa, sveitsin frangia, puolan zlotya ja norjan kruunua. Huomioiden salkun koostumus on ensimmäisenä lähdössa Singaporelainen Cerebos joka on noussut mukavasti viime aikoina, ja on jo lähellä tavoitekurssia. Toinen ehdokas on aussikonsultti Cardno. Lisää voisi ottaa norjalaista SR1-paikallispankkia tai Sveitsiläistä EMMI:ä ja uutena suomalaista Fortumia tai saksan Siemensiä - molemmilla kohtuullinen osinko, siemensillä lisähoukuttimena merkittävä vienti euroalueen ulkopuolelle.

Pidemmällä tähtäimellä mielessä on velkapapereiden osuuden nosto. Kehittyvien maiden valtionlainoja on jo tarpeeksi, pitäisi ehkä harkita yrityslainoja. ETF vai sittenkin rahasto?

Osakepuolella olen viime aikoina miettinyt Afrikan tulevaisuutta - onko tämä sijoitusten viimeisin kasvumarkkina? Ranskassa löytyy useita yrityksiä joilla on huomattavaa toimintaa afrikassa, varmaankin siirtomaa-aikojen ansiota. Omassa salkussa on jo Bollore ja SIPH, muitakin löytynee. Kapkaupungin pörssistä löytyy lisää, näitä pitää katsastella. Näistä kiinnostaa erityisesti muut kuin kansainväliset kaivosyhtiöt jotka ovat jo muissakin pörsseissä. Paikallisuutta kiitos!

Viikko sitten ounastelin, että osakemarkkinat tekevät syöksyn kaventuvan markkinahaarukkansa alalaitaan, Daxissa raja oli 5900 pisteen tienoilla. Neljän päivän pulkka kääntyi takaisin ylös kuitenkin jo vähän alle 6000 pisteessä ja palasi haarukan yläreunaan 6200 pisteeseen. Yli ei ole siitä menty vieläkään, ja haarukka vain kaventuu. Kohta pitäisi johonkin suuntaan nykäistä ja reippaasti.

Oskillaattorit ovat edelleen päivä- ja viikkotasoilla yliostetulla tasolla, ja kun nousua – joskin nykivää - on kertynyt jo puolitoista kuukautta, en itse ainakaan ole ostolaidalla, vaan odotan droppia, joka jossain vaiheessa on aina edessä. Tosin jos nallemarkkina oli jo tässä, voi ensimmäinen nousuaalto olla hämmästyttävän pitkä ja raju, kuten keväällä 2009. Näin vahvan nousun takana on varmasti jo reaalitalouden kohentumista, mutta sittenkin olen varovainen, normaalisti laskumarkkina kestää ainakin vuoden. Pikkupörsseissä se alkaa olla jo kasassa, muttei suurissa. Jos lasku on jo lopullisesti takana, kyseessä on yksi historian lyhimpiä laskumarkkinoita.

Pörssivuosi oli kaksijakoinen. Alkuvuodesta pörssikurssit nousivat ja näkymät olivat hyvät. Eurokriisiä ei vielä ollut nähtävissä. Kesän aikana eurokriisin myötä näkymät synkkenivät ja syksyllä alettiin jo elää kriisitunnelmissa. Lokakuussa saatiin tilapäistä helpotusta. Marraskuusta lähtien tilanne jälleen synkkeni. Pörssikurssit laskivat lähes yhtäjaksoisesti koko loppuvuoden, mitä nyt muutaman kerran nähtiin ”kuolleen kissan pomppuja”, jolloin kurssit äkisti ilman näkyvää syytä pomppasivat jatkaakseen sitten edelleen lasketteluaan. Vaikka osakkeet eri tunnusluvuilla mitattuna ovat halpoja, ne eivät vieläkään kelpaa kuin kokeneimmille sijoittajille.

Suomeen rekisteröidyt seuraamani hedge-rahastot pystyivät joulukuussa keskimäärin positiiviseen tulokseen, tosin vain 0,3 %. Parhaiten nousivat Nordea 1 - Multi-Asset (2,42 %), UB Wave (2,30 %) ja Aventum Pension (1,08 %).

Kokonaisuutena vuoteen 2011 ei voi olla tyytyväinen, keskituotto seuraamillani rahastoilla oli miinuksella 9,9 %.

Alkuvuoden uutisten mukaan maailmalla hedge-rahastot laskivat vuonna 2011 4,9 %, arvatenkin kyseessä on ollut  Bloomberg Global Aggregate Hedge Fund Index BBHFUNDS.  Toki vertailut suomi-hedgeihin pitäisi tehdä strategia kerrallaan, mutta niistä tulee tietoa hitaasti.

Alla lista "halvoista" euroalueen osakkeista. Hakukriteereinä on:

• P/E-suhde alle 12
• Hinta/Kassavirta alle 10
• Osinkotuotto vähintään 3%

Listassa on näiden lisäksi muitakin tunnuslukuja kuten EPS kasvu kymmenessä vuodessa ja osingonmaskukykyä kuvaava osinko/kassavirta. Mainittakoon että mikään listan yhtiöistä ei noussut yli 62% tässä tunnusluvussa - pitävältä pohjalta näyttää.

Tanskalaisetkin yhtiöt ovat mukana , onhan tanskan kruunu pultattu kiinni euroon. Rahoitusalan yhtiöt on sensijaan jätetty pois suuren epävarmuuden vuoksi.

Kotimaisista yhtiöistä listalle pääsi Okmetic, PKC, Fiskars ja Fortum. Virolaisista pääsi mukaan Tallinnan Vesi ja Tallinna Kaubamaja.

Nyt se sitten on alkanut - euron luisu. Pitkään sitä on ennustettu ja vipurahastot ovat ottaneet lyhyitä positioita. Viime viikolla euron lasku veti taalakurssin jo tasolle 1.27.

Miten tämä vaikuttaa osakesalkkuuni? Euro on nyt vahvassa ylipainossa verrattuna kaikkiin muihin salkkuvaluuttoihin paitsi puolan zloty joka on jopa euroa heikompi. Kevennän siis lähiviikkoina tilanteen jatkuessa vahvasti muiden kuin euron ja zlotyn painoa salkussa ja ostan tilalle euroaleelta halpoja osakkeita.

Suomen pörssikään ei ole nyt huono valinta, mutta etsin kuitenkin nyt sijoituskohteita koko euroalueelta. Mielellään vientiyrityksiä joilla on hyvä osingonmaksukyky.

Salkkuvaluuttojen paino tällä hetkellä:

Alla olevasta taulukosta näkyy viimeisen -7...-1kk:n trendi ja viimeisen kuukauden muutostrendi sekä näiden kahden muutujan mukaan sovitettu paras ennuste kuukauden päähän (data kaksi viimeisintä kuukautta). Kuten taulukon alla olevista kertoimista näkyy pitkällä trendillä ei tällä hetkellä ole juuri mitään vaikutusta ennusteeseen. Tämä viittaa siihen että markkinoilla on käänne menossa. Tässä tilanteessa en tee kauppoja enkä suosittele muille trendinseuraajastretegian käyttöä. Vaikka malli sopii kohtalaisesti (R² 0.1) mallin soveltaminen tarkoittaa "tarttumista tippuviin tikareihin". Toisin sanoen ostetaan hyödykkeitä joiden kurssi on juuri tippunut voimakkaasti. Tällöin pitäisi siis yrittää ajoittaa kurssin käännekohtaa. Tämä algoritmi ei ole tähän tarkoitettu. Ehkä viisauden alku on ymmärtää koska on parasta pysyä poissa markkinoilta?

Keskimääräisiä muutoksia viikkotasolla katsomalla voi päätellä että hyödykehinnat ovat kääntymässä negatiivisesta trendistä positiiviseen, vaikka sovituksen keskimääräinent trendi on vielä tukevasti pakkasella. Ehkä talous on kääntymässä vihdoin nousuun?

Vuosi 2011 päättyi oman salkkuni osalta -7.7%:

Salkkusivu jolla enemmän tietoja

Paljon huonomminkin olisi voinut käydä! Positiivista on myös että loppuvuodesta alkoi näkyä jo pieniä nosteen merkkejä. Yritän alla hahmotella muutamia ajatuksiani tälle sijoitusvuodelle.

Uusi vuosi alkaa ja on sopiva hetki ennustaa tulevaa. Mutta voiko tulevaa ennustaa? Mitkä ennustukset menevät yleensä vikaan ja mistä syntyy onnen taika?

Pörssikurssien kehitystä voi ennakoida muutamaksi kuukaudeksi

Vuosi sitten aavistelimme joksenkin tavanomaista pörssivuotta, mutta sitä ei tullut. Tuli pettymyksiä.

Mutta huhtikuusta alkaen Piksussa varoiteltiin kesälaskusta ja kehoitettiin varovaisuuteen. Ja varovaisuus olikin paikallaan.

Ensimmäinen algoritmi  perustui 100-päivän liukuvaan keskiarvoon, sekä 20 päivän ja 50 päivän prosentuaalisiin muutoksiin. Tämä perustui pelkästään näiden muuttujien korrelaatioon tulevan kuukauden  kurssimuutokseen. Mikään ei siis taannut että juuri nämä muuttuja olisivat parhaita ja parhaalla painolla mukana.

Nyt yritän hieman parnataa algoritmiä ottamalla  mukaan enemmän muuttujia alkuanalyysiin ja optimoimalla eri muuttujien painokertoimia.

Tavoite on siis ennustaa mahdollisimman hyvin valuuttakursisn muutos 20 päivää tulevaisuuteen käyttämällä 3...4 helposti saatavan olevaa muuttujaa, kuten liukuvat keksiarvot ja prosentuaaliset muutokset eri pituisten aikavälien yli.

Viikko sitten alkanut rallinpoikanen vaikuttaa jäävän laihaksi. Päivätason oskillaattorit alkavat liputtaa jo nousun taittumista, vaikka Dax ei korkannut edes 6000 pisteen rajaa. Tänään se hätyyttelee taas 5800 pistettä, kurssitason heiluessa selvästi alempana kuin moneen päivään. Eurokaan ei vahvistunut dollaria vastaan käytännössä lainkaan, toisin kuin yleensä pörssien noustessa. Merkit ovat varsin nallemaiset.

Kuten Matiaskin totesi jokin aika sitten, kurssit ovat pakkautuneet kaventuvaan kiilaan, jossa Daxin suojataso on nouseva trendilinja, joka kulkee tällä hetkellä 5800 pisteen nurkilla. Yläpäässä vastaan tulee 6100 pisteen nurkilla 12 kk EMA, jonka reipas ylittäminen yleensä tarkoittaa laskumarkkinan päättymistä. Siihen jaksan uskoa nyt aika vähän. Joka tapauksessa markkina on hyvin odottavissa tunnelmissa, jompaan kumpaan suuntaan se ratkennee aika pian ja tuimasti. Oireiden perusteella odotan suunnan olevan alas, ja jos Dax sukeltaa 5800 pisteen alle, niin vauhti voi kiihtyä melkoiseksi.

Suomi on johtava paperintuottaja kuten oheinen alan suurimpien yritysten listaus (Lähde: wikipedia) osoittaa. Tämän lisäksi olemme kärkimaita metsä- ja paperiteknologian (Metso, Ponsse, Raute,...) osalta.

Mutta paperiteollisuuden osakkeet ovat pääosin tuottaneet huonosti viimeisen viiden ja kymmenen vuoden aikana. Kurssit ovat pudonneet alle puoleen. Muutoksella on hyvä syy. Suomen metsäteollisuus on ollut hienopaperivaltaista ja altista sanomalehtien ja aikakauslehtien käytön vähenemiselle. Onko nyt jo vihdoin oston aika?  Pakkauskartonkia, sahatavaraa, rakennyslevyjä ja pehmopaperia kulutetaan entiseen malliin ja jossakin vaiheessa muutosprosessi kohti paperitonta toimistoa on käyty loppuun.  

Kirjoitusvuorossa: Mika Huhtamäki

Pörssiyhtiön toimitusjohtajan vaihto puhuttelee aina, oli johtajan rooli sitten sirkustirehtööri, saarnamies, terminaattori tai rakennusmies. Keulakuvan vaihtaminen on usein merkki muutoksesta tai sen tarpeesta ja merkittävä yksityiskohta arvioitaessa yrityksen näkymiä. Muutokseen liittyy usein myös isoja odotuksia, jotka heijastuvat väistämättä yhtiön kurssiin. Liian suuret odotukset saattavat purkautua myös kurssipettymyksinä, kuten Nokian Stephen Elopin tapauksessa on toistaiseksi käynyt.

Joulukuun Arvopaperi-lehdessä oli artikkeli vuonna 2011 tapahtuneista toimitusjohtajavaihdoksista. Artikkelissa selvitettiin vaihdon syitä, jotka sijoittajan on hyvä tietää omistamistaan yhtiöistä. Jatkan tässä artikkelin teemaa eteenpäin käymällä läpi toimitusjohtajan vaihdon kurssivaikutuksia. Omien kokemusten tueksi olen lainannut ajatuksia myös artikkelista The Impact of CEO Turnover on Equity Volatility.