Taloussanomien asumista käsittelevä artikkeli sai jälleen hymyilemään monestakin syystä. Nopealla lukemalla tuntuu kyseessä olevan laajamittainen nuorten kansanliike, joka tuomitaan riistokapitalismina. Tutkitaanpa tätä ilmiötä hieman toisesta kulmasta.
On totta, että Suomessa on viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvanut uusi nuorempi vuokranantajapolvi, joka haluaa kerryttää omaisuutta pitkäkestoisesti omistamalla vuokra-asuntoja. Valtaosa näistä nuorista kolmekymppisistä on todellisuudessa aivan siinä neljän kympin riman alapuolella olevia valveutuneita aikuisia.
Suomessa yksityisten vuokraamia asuinhuoneistoja on noin 260 000 kappaletta. Tarkkaa tietoa asuntosijoittajien lukumäärästä ei ole. Joukkoon mahtuu henkilöitä, joilla on kymmeniä asuntoja tai enemmän, mutta suurimmalla osalla omistuksessa on yksi tai korkeintaan kaksi asuntoa. Vaikka olisikin hienoa nähdä suomalaiset innostumassa vaurastumisen mahdollisuudesta suurin joukoin, on järjestelmällisesti toimivien yksityisten asuntosijoittajien määrä hyvin pieni.
Tiivistelmää jo opitusta, kuorrutuksella.
Millaisia asiakkaita sinulla on?
Mitkä ovat olleet Matiaksen "käännekohtia"?
Oletko taloudellisesti riippumaton?
Millaisia tavoitteita sinulla on 3-5 vuoden sisällä?
- Ajatuksia ja ideoita kasvamiseen sijoittajana (7/8)
Asuntojen hintojen kehitystä pohtiessa on hyvä katsoa, miten hinnat ovat kehittyneet aikojen saatossa. Kuvaajassa on asuntojen hintojen reaalihintojen kehitys vuodesta 1970 lähtien. Ensisilmäyksellä nähdään, että hinnoilla on ollut taipumusta vaihdella melko voimakkaasti. Suuria nousuja on seurannut tasaisin aikavälein korjausliike.
Keskeisin huomio kuitenkin on, että asuntojen neliöhinnat ovat lähes 90 prosenttia korkeammalla kuin vuonna 1970. Asunnot ovat siis suhteessa muuhun elämiseen nähden kallistuneet lähes kaksinkertaisen hintaisiksi.
Miksi asuminen on kallistunut näin voimakkaasti? Onko syytä pitää nykyistä hintatasoa oikeutettuna? Miksi asuntojen hinnat olisivat jonkinlainen poikkeus ja niiden tulisi vain nousta?
Kuvaajassa on asuntojen hintojen kehityksen neljän vuoden liukuva keskiarvo, jota voi käyttää hintatrendin karkeana suunnannäyttäjänä. Vuonna 2007 tehtiin hintahuippu ennen viimeisintä korjausliikettä. Tämä tapahtui reaalihintojen ollessa samalla tasolla kuin 80-luvun lopun hurjina vuosina. Syksyllä 2011 hinnat ovat hieman laskeneet, mutta ovat edelleen korkeammalla kuin 80-luvun lopun vuosina.
Suomen asuntomarkkinoilla eletään mielenkiintoista aikaa. Maailmantalous on muuttunut, kuten se on muuttunut joka vuosikymmen. Tässä Asuntosijoittajien syksyn markkinakatsauksessa tarkastelemme Suomen asuntomarkkinoita asuntosijoittajan näkökulmasta.
Nyt on taas Hitas-arpajaiset täydessä käynnissä. Viime viikosta lähtien on ollut tarjolla arpalippuja ATT:n Jätkäsaaren asuntoihin ja tänään samaisen alueen arpajaiskekkereihin liittyi myös Lemminkäinen.
Sijoitusasunnon tuotto koostuu sekä kuukausittaisesta kassavirrasta että arvonnoususta. Yksikin tyhjä vuokrakuukausi pienentää saatavaa nettovuokratuottoa vuositasolla jo huomattavasti. Tämän vuoksi kannattaakin kiinnittää erityistä huomioita vuokralaisen valintaan.
ASP:n säästöpalkkion exit alkaa olla käsillä. Mitä löytyy ikkunan takaa?
Kirjoitin tasan kaksi vuotta sitten ASP-lainojen 3000 euron säästöpalkkiosta (kts. ASP-kuplaa odotellessa). En nähnyt palkkiolle perusteluita silloin, enkä näe edelleenkään: sillä on vain annettu ylimääräinen piristysruiske asuntomarkkinoille, joita on muutenkin hellitty ennätysalhaisella korkotasolla. Parin kuukauden päästä tuon lisäpalkkion saamiseksi asetettu aikaraja on kuitenkin tulossa vastaan. Miten tämä vaikuttaa ASP-säästäjien asunnonostosuunnitelmiin ja asuntomarkkinoiden kehitykseen?
Olen useiden keskusteluiden pohjalta huomannut, että kuluttajilla kuten myös sijoittajillakin on hyvin suuripiirteistä tietoa Suomen asuntomarkkinoista ja niiden hintakehityksestä. Tästä innostuneena tein videomateriaalin, joka saattaa antaa sinulle lisää ajatuksia ja ideoita asuntosijoittamiseen ja sen kokonaisuuden ymmärtämiseen paremmin.
Pientalotontteja myytiin vuoden 2011 alkupuoliskolla koko maassa 3 300 kappaletta, joka on 16 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2010 vastaavana aikana selviää maanmittauslaitoksen tuoreesta kauppahintatilastosta.
Pientalotonttien hintojen nousu on pysähtynyt, yksityisten myymien tonttien neliöhinnat ovat keskimäärin samat kuin puoli vuotta sitten. Helsingissä yksityisten myymien kaavatonttien keski eli mediaanihinta oli 1 012 euroa kerrosneliömetriltä (laskua 0,8 %), Espoossa 785 e/k-m2 (-10 %) ja Vantaalla 561 e/ k-m2 (-5 %).
Kerroin kuukausi sitten tavoitteestani tuplata perheemme vuokratulot ensi vuoden loppuun mennessä. Toinen lapsemme syntyi kaksi viikkoa sitten, joten nyt on rutkasti aikaa ajatella ja ideoida, kun päivät soljuvat neitiä nukuttaessa ja ruokkiessa.
Olen seurannut aktiivisesti pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoita viime vuosikymmenen alkupuolelta lähtien. Vuosikymmenen vuokra-asuntomarkkinaa on riivannut sama ongelma. Pieniä vuokra-asuntoja on vähän ja vuokrat ovat korkealla tasolla. Tämä tietenkin houkuttaa asuntosijoittajaa. Kysyntää riittää ja tuottokin on hyvä, vai onko?
Suomen puolen miljoonan lomakiinteistön mediaanihinnat ovat kasvaneet reilusti 2000-luvun aikana. Haja-asutusalueella sijaitsevien rantamökkien ja rantalomatonttien mediaanihinnat ovat jopa tuplaantuneet vuosien 2001-2010 aikana. Tulos selviää Metsähallitus Laatumaan ja Suomen Kiinteistönvälittäjäliiton tekemästä lomakiinteistökaupan markkinaselvityksestä. Joka neljännessä taloudessa on kesämökki ja arvostamme edelleen kesäistä lomailua lähellä luontoa.
Olisihan se hienoa, jos toimijat vihdoin ottaisivat vastuuta tekemisistään edes oikeuden kautta. Tosin en vielä sanoisi ennakkotapaukseksi, kun hovi ja todennäköisesti korkein on vielä käymättä. Kantajalla on ollut hyvä avustaja jutussa ja vastapuolikin taitaa vaihtaa avustajansa. Saattaa olla, että talkoisiin osallistuu muitakin kiinteistövälitysalalta. Kyse on kuitenkin toimintaa uusiksi pistävästä tapauksesta mikäli päätös pysyy loppuun asti. Kyseisen tahon häviöllä olisi merkitävä taloudellinen seuraamus.
Vuoden vilkkain aika asuntojen vuokramarkkinoilla ajoittuu kesään. Kolmen kesäkuukauden aikana tehdään yhtä paljon vuokrasopimuksia kuin koko muun vuoden aikana yhteensä.
Kiinteistöjen ostaminen ja myyminen on ollut paljon osakekauppaa hankalampaa. Nyt tähän on tulossa muutos.
Maanmittauslaitos uudistaa vuodesta 2015 alkaen kiinteistövaihdannan perinpohjaistesti niin, että kiinteistökauppa on mahdollista hoitaa paperittomasti verkossa. Tämä vapauttaa suomalaisten 300 miljardin euron arvoisen kiinteistöomaisuuden automaattisen kaupankäynnin piiriin. Vaihdantajärjestelmän piiriin tulee noin kaksi kertaa suomen pörssin kokoinen määrä varallisuutta.
Suomalainen asuntomarkkinoiden sääntely aiheuttaa ongelmia, mutta ei se ongelmatonta ole Ruotsissakaan. Siinä missä Helsingin Hitas-järjestelmä aiheuttaa ongelmia ja koko kansantalouden kannalta hyvin epähedelmällisiä asetelmia omistusasuntomarkkinoilla, Ruotsissa ongelmat liittyvät lähinnä vuokramarkkinoiden keinotekoiseen suppeuteen.
Ruotsissa vuokrahintoja ja jopa vuokraamista ylipäätään on rajoitettu. Vuokra-asunnot ovat lähinnä säätiöiden ja kunnallisten yhtiöiden toiminta-aluetta, ja niissä hinnat ovat edullisia. Omistusasuntojen lähintä vastinetta bostadsrättiä taas ei voi vapaasti tarjota vuokralle. Tyypillisesti lyhytaikainen vuokralle tarjoaminen onnistuu kyllä hyvin perustellusta syystä, kuten väliaikaisesta ulkomaan komennuksesta, mutta silloinkin vuokrahinnat ovat rajoitettuja, joten ongelmia syntyy väistämättä. Vuokralle ei siis pääse, vaikka olisi varaa maksaa siitä enemmän kuin vaaditaan.
Pieni, vain pääkaupunkia koskeva Hitas-järjestelmä ja Ruotsissa kerrostaloasumista kauttaaltaan koskeva järjestelmä eivät ehkä ole keskenään täysin vertailukelpoisia, mutta sääntelystä on molemmissa kysymys, joten tarkastellaanpa hieman niiden vaikutuksia.
Pientalotontteja myytiin vuoden 2011 alkupuoliskolla koko maassa 3 300 kappaletta, joka on 16 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2010 vastaavana aikana selviää 
Suomen puolen miljoonan lomakiinteistön mediaanihinnat ovat kasvaneet reilusti 2000-luvun aikana. Haja-asutusalueella sijaitsevien rantamökkien ja rantalomatonttien mediaanihinnat ovat jopa tuplaantuneet vuosien 2001-2010 aikana. Tulos selviää Metsähallitus Laatumaan ja Suomen Kiinteistönvälittäjäliiton tekemästä lomakiinteistökaupan markkinaselvityksestä. Joka neljännessä taloudessa on kesämökki ja arvostamme edelleen kesäistä lomailua lähellä luontoa.
staminen ja myyminen on ollut paljon osakekauppaa hankalampaa. Nyt tähän on tulossa muutos.
