Saksalaisen IFO instituutin mittaama suhdannekello visualisoi Saksan ja keski-Euroopan makrotaloudellisen tilanteen. Yleensä suhdannetilanne kiertää kellon lailla tätä nelikenttää: - Nousuvaiheessa (Upswing) odotukset ovat korkealla, mutta talous ei vielä kasva.
- Korkeasuhdanteessa (Boom) sekä odotukset että kasvu ovat voimakkaita.
- Laskusuhdanteessa (Downswing) odotukset ovat heikot, mutta talous kuitenkin vielä kasvaa
- Lama (Recession) vaiheessa sekä odotukset että kasvu ovat heikkoja
Laskusuuntaa osoittavan kellon kulku alkoi syksyllä kuukausi kuukaudelta hidastua ja kello kääntyi väitellen ylöspäin kohti korkeasuhdannetta. Nyt kellon voi tulkita olevan puoli yhdeksän ja yleensä pörssikurssien nousu alkaa juuri tässä vaiheessa.
IMF on alentanut maailmantalouden kasvuennustettaan 3,5% luokkaan vuonna 2012 ja Euroalueelle IMF povaa -0,5% suuruista taantumista.
IMF moittii Euroalueen poliitikkoja siitä, että nämä eivät ole riittävän tehokkaasti hoitaneet velkaongelmaansa. (Piksu toimituksen huomio: IMF vaati vuonna 2008 valtionvarainministereiltä velkaelvytystä, joka toiminta olikin sitten aiheuttamassa nykyistä kriisiä. IMF vaati vielä vuonna 2011 Lagarde:n tultua puheenjohtajaksi velkaelvytyksen jatkamista. IMF oli toimillaan ja arvovallallaan merkittävältä osiltaan aiheuttamassa ja pahentamassa nykyistä kriisiä) IMF:n mukaan Euroalue on kriisin ja ongelmien ytimessä.
Kehittyvien maiden talouskasvun arvioidaan olevan 5,75% luokkaa, mutta Aasian kasvuksi IMF ennustaa peräti 7,5%.
IMF:n ennusteet ovat pitäneet lyhyellä tähtäimellä melko hyvin paikkansa.
Olemme tällä palstalla monasti havainneet, että kuluttajien ja teollisuuden luottamuksella on ennustearvoa lähiajan pörssikurssien kehitykselle. Mutta entä sitten inflaatio?
Piksu Toimitus päätti testata onko inflaatiolla ennustearvoa ja tulos oli yllättävä. Ennustearvo on merkittävä, mutta korrelaatio on hyvin erilainen kuin kuluttajien ja teollisuuden luottamuksen kohdalla.
Inflaatio (alla) ja Saksan DAX osakeindeksin kehitys (Lähteet: Yahoo Finance, EKP)
Maailmanpankin talousennuste on pessimistinen ja ennustaa Euroalueelle lamaa. Maailmanpankki arvoi maailmantalouden kasvavan tänä vuonna vain 2,5 prosenttia.
Euroopan valtioiden velkakriisi Euroopassa kääntyi huonompaan suuntaan elokuussa 2011 ja samaan aikaan kasvu hidastui useissa merkittävissä kehitysmaissa (erityisesti Brasiliassa ja Intiassa mutta vähäisemmässä määrin myös Venäjällä, Etelä-Afrikassa ja Turkissa). Tämän seurauksena kehitysmaiden kasvuksi vuodelle 2012 arvioidaan nyt 5,4 prosenttia. Lukema on toiseksi alhaisin viimeksi kuluneiden 10 vuoden aikana. Pankki on myös alentanut kasvuennustettaan korkean tulotason maissa vuonna 2012 1,4 prosentin ja -0,3 prosentiin Euroalueella.
Investointipankki JP-Morgan:n mukaan maailmantalouden kasvu elpyi loppuvuodesta 2011 (kuva alla). Euroopan kompuropinti ei kokonaan kompensoinut muualla tapahtunutta positiivista kehitystä.
Pörssikurssien nousu käynnistyi vuonna 2003 samanaikaisesti JP-Morgan:n keräämän suhdanneindikaattorin nousun kanssa. Vuonna 2009 JP-Morgan:n suhdanneindikaattori sen sijaan ennakoi pörssikurssien kehitystä muutamia kuukausia etuajassa.
Suhdannekuvaajassa nyt näkyvä muutos voi hyvinkin johtua väliaikaisista satunnaisilmilöistä (Piksu toimituksen huomio).
Rahamarkkinoiden luottamus Italian ja Espanjan taloudenpitoon on makrotalouden vaikeista ongelmista huolimatta palannut. Italian ja Espanjan 2v lainakorot ovat painuneet 5% tasolle ja rahamarkkinoiden mukaan Italia ja Espanja selviytyvät.
Portugalin 2v korko on 15% luokkaa ja tämä tarkoittaa sitä, että rahamarkkinoiden mukaan Portugalilla on noin 60..65% mahdollisuudet selviytyä seuraavista vuosista ilman valtionlainojen merkittäviä alaskirjauksia. Portugalin suhteen ollaan siis vielä toiveikkaita.
Sen sijaan Kreikan 2v lainakorko on 133% ja Kreikan valtionlainojen (noin 40% ??) alaskirjaus tapahtuu rahamarkkinoiden mukaan siis seuraavan vuosipuoliskon aikana.
Palkansaajien Tutkimuslaitos: Suomen kokonaistuotannon supistuminen ensi vuonna on kansainvälisen talouden viimeisimmän kehityksen perusteella epätodennäköistä. Talouden epävarmuus on vähentynyt siitä, mitä se oli heinä-elokuun vaihteessa. Tuolloin näytti mahdolliselta, ettei vain Eurooppa vaan myös USA ja samalla koko maailma voisi joutua samanlaiseen kriisiin kuin vuoden 2008 lopulla.
Saksan suhdannekello (IFO) on jo kolme kuukautta tehnyt käännettä kohti parempaa ja ennustaa nyt realitalouden käännettä kesäksi 2012.
Maailman suhdannekuva on kuitenkin epäyhtenäinen eikä varmaa suuntaa ole. USA:n ja vientimaa Saksa:n orastavaa toiveikkuutta varjostaa kauko-idän vaisu kehitys.
Makrotalouden kasvulle on kohtuulliset ulkoiset edellytykset:
Tapiola alentaa selvästi Suomen talouden kasvuennustetta vuodelle 2012 -1,5 prosenttiin (1,0 % syyskuun 2011 ennusteessa). Työttömyys noussee ensi vuonna 8,5 prosenttiin. Heikot työllisyysnäkymät ovat kuluttajien kannalta suurin riski. Tapiola arvioi euroalueen hajoamisen todennäköisyyden nousseen 30-35 prosenttiin.
Handelsbanken pudotti oman kasvuennusteensa 1% tasolle
Handelsbankenin ekonomistit ennustavat 15.12, että Suomen bruttokansantuote kasvaa ensi vuonna yhden prosentin eli merkittävästi hitaammin kuin vielä syyskuussa arvioitiin (1,8). Tänä vuonna kokonaistuotannon arvioidaan kasvavan 2,7 (3,0) prosenttia.
- Suomen viennin kasvunäkymät ovat syksyn aikana heikentyneet, kun suhdannebarometrit kertovat talouskasvun pysähtyneen euroalueella, arvioi Handelsbanken Suomen pääekonomisti Tiina Helenius.
Suomen Pankki pudotti kasvuennusteensa 0,4% tasolle
Suomen pankki 15.12: Suomen talouden kasvu on hidastunut selvästi vuoden 2011 aikana. Kokonaistuotanto on edelleen selkeästi pienempi kuin ennen taantumaa, eikä vuoden 2008 tuotannon tasoa saavuteta ennen vuotta 2013. Suomen Pankki ennustaa kokonaistuotannon määrän kasvavan 2,8 % vuonna 2011, mutta vuonna 2012 kasvu jää vain 0,4 prosenttiin. Vuonna 2013 talouskasvun odotetaan vauhdittuvan 1,8 prosenttiin.
Finanssialan keskusliitto on julkaissut finanssimarkkinakatsauksen, josta selviää muun muassa eri tutkimuslaistosten käsitykset Suomen talouden kehittymisestä vonna 2012 (viereinen taulukko).
Tutkimuslaitosten kannat ovat vähitellen lähentyneet toisiaan ja konsensus näyttää nyt loppusyksystä syntyneen siitä, että Suomen bruttokansantuotteen kasvu olisi ensi vuonna 1,2...1,5% suuruusluokkaa.
Pitkittyvää koko vuoden kestävää taantumaa tai lamaa ei yleensä ennusteta, mutta monien tutkimuslaitosten mukaan kasvu on heikointa alkuvuodesta 2012.
Eurokansalaisten usko tulevaan ei ole enää laskenut ja USA:n, Japanin ja Suomen kuluttajat ovat jo hieman toiveikkaampia tulevaisuuden suhteen. Kuluttajien luottamus näytti suuntaa pörssikursseille vuonna 2007 kun kurssit kääntyivät alavireisiksi ja niin tapahtui myös vuoden 2009 nousukäänteen yhteydessä. Kansalaisten näkemykseen kannattaa siis luottaa.
Euroopan velkakriisi ja USA:n talouspolitiikan umpikuja ovat leimanneet kehittyvien maiden talouskehitystä kesästä lähtien. Kasvanut epävarmuus siitä, miten velkaantuneet valtiot selviytyvät veloistaan, on heikentänyt erityisesti Euroopan talousnäkymiä.
Suomen osalta on varmistumassa se, että talouskasvu on hidasta tai olematonta tämän vuoden viimeisellä
neljänneksellä ja ensi vuoden alussa.
Kehittyneiden maiden taloustilanteen pysyminen kohtuullisena ja USA:n talousnäkymien kirkastuminen ovat kuitenkin rajoittaneet Euroopan velkakriisin leviämistä ja puhkeamista avoimeksi rahoituskriisiksi. Tämän nojalla voidaan odottaa, ettei euroalue joudu taantumaan vuonna 2012. Tämä mahdollistaa sen, että Suomen kokonaistuotanto kasvaa
ensi vuonna noin 2 prosenttia ja vuonna 2013 runsaat 3 prosenttia.
Saksan IFO tutkimuslaitoksen mittaama suhdanneindeksi osoittaa pientä piristymisen merkkiä (kuva vasemmalla). Voiko tämä olla totta! Merkit muutoksesta olivat näkyvillä jo kuukausi sitten ja ostopääliköt ovat kaikkialla maailmassa (USA, Kiina,..) nyt hieman positiivisempia kuin vain kuukausi sitten.
Mutta onko muutos pysyvää ja seuraako tästä vähitellen käänne? Muutoksella on selvä syy. Vuoden 2010 nousukauden aikana tuotantoketjuun sitoutui puolivalmisteita ja tästä aiheutui ylimääräistä kysyntää ja odotuksia. Tuotentoketju ei vedä ikuisesti jos kysyntä ei ole kuluttajavetoista ja vuoden 2011 alkuvuoden aikana tuo ylimääräinen tuotantoketjusta aiheutuva kysyntä purkautui. Nyt ollaan palaamassa normaaliin. Käänne ei vielä heijasta parannusta valtionhallintojen aihauttamassa kriisissä ja siksi emme voi olla varmoja siitä, että orastava käänne tuo pysyvää lohtua.
Näin voisi mukailla Kekkosen ajan pilkkalaulua kun ajatushautomo The Lisbon Council for Economic Competitiveness and Social Renewal on asettanut euromaat paremmuusjärjestykseen 1) Viro, 2) Kreikka ja 3) Irlanti.
Lisbon Council on tehnyt euromaiden välisen vertailun sekä talouden terveydestä että sopeuttamisesta.
Tuossa osiossa talouden sopeutuminen PIGS maat nousevat yllättävän korkealle kuten alla olevasta listasta ilmenee.
Talouden sopeutuminen indikaattori koostuu kolmesta osasta: viennin muutos, talouden tasapainon muutos ja työvoimakustannusten muutos.
Ulkomaankauppa- ja eurooppaministeri Alexander Stubb haluaa kolmen A:n luottoluokituksen omaaville euromaille lisää päätäntävaltaa EU:ssa (kts. MTV3:n juttu). Lausunnon merkitys riippuu siitä, katsotaanko EU:ta sen nykyisessä kriisissä vai pidemmällä tähtäimellä.Nykyisessä kriisissä AAA-maiden muodostaman ytimen valta lienee joka tapauksessa aiheellisesti korostettu. Ehkä tätä valta-asemaa olisi mahdollista vielä korostaa virallistamalla luottoluokituksen merkitys EU-politiikassa. Tämä voisi kuitenkin kasvattaa eripuraa EU-maiden välillä ja antaisi toisaalta yksityisille luokituslaitoksille entistä enemmän valtaa.
Piksu Media kävi yhdessä Espoon Superosakken kanssa World Money Show tapahtumassa tutustumassa kansainvälisten sijoittajien ajatuksiin ja tuntoihin.
Sijoittajat tuntuvat olevan kaikkialla yhtä ymmällään ja peloissaan. Maaimanlaajuista julkista, näkyvää, keskustelua dominoivat Euroalueen ongelmat ja nimenomaan Eurooppaa uhkaava talouskasvun hidastuminen. Mutta pelko ja huoli ei ollut koko kuva.
Pohjavirta ja suuret kalat kulkevat eri suuntaan kuin näkyvä pinta. Vaarana ei ole niinkään pörssikurssien ja kiinteän omaisuuden arvon romahtaminen talouskasvun hidastuessa vaan päinvastoin, inflatoituminen. Pörssikurssien ja kiinteän omaisuuden liiallisen arvonnousun käynnistyminen on aivan todellinen riski.
Metla: Suomen metsäteollisuuden vienti ja tuotanto kasvoivat alkuvuoden aikana reippaasti edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Lisääntynyt epävarmuus maailmantalouden ja velkakriisissä painivan euroalueen lähitulevaisuudesta vaikuttaa kuitenkin jo loppuvuoden aikana myös metsäteollisuustuotteiden kysyntään. Hyvän alkuvuoden ansiosta kotimaan markkinahakkuut kasvavat tänä vuonna, ja kantohinnat nousevat vuositasolla mitattuna. Ensi vuonna kantohinnat alenevat kuluvaan vuoteen verrattuna metsäteollisuuden puun tarpeen vähentyessä. Metsäsektorin ensi vuoden kehitys on kuluvaa vuotta heikompi, mutta laskun voimakkuus riippuu siitä, pystytäänkö välttämään Euroopan velkakriisin muuttuminen taantumaksi.
Saksalaisen IFO instituutin mittaama suhdannekello visualisoi Saksan ja keski-Euroopan makrotaloudellisen tilanteen. Yleensä suhdannetilanne kiertää kellon lailla tätä nelikenttää: - Nousuvaiheessa (Upswing) odotukset ovat korkealla, mutta talous ei vielä kasva.
- Korkeasuhdanteessa (Boom) sekä odotukset että kasvu ovat voimakkaita.
- Laskusuhdanteessa (Downswing) odotukset ovat heikot, mutta talous kuitenkin vielä kasvaa
- Lama (Recession) vaiheessa sekä odotukset että kasvu ovat heikkoja
Olemme nyt IFO:n mittausten mukaan laskusuhdanteessa ja suhdannekello on neljä, mutta lokakuun luvut olivat rohkaisevia. Jyrkkä pudotus on lokakuun lukujen perusteella ehkä katkeamassa.
Evli Pankin järjestämässä sijoittajaseminaarissa 17.10. pääpuhujana oli professori Nouriel Roubini New Yorkin yliopiston kuuluisasta Stern business koulusta.
Roubinin puheet Helsingissä selvitetään varmaan riittävällä tarkkuudella valtamediassa ja aikanaan EVLIn sivuilla. Lehdistötilaisuudessa kävi toki ilmi, että hänen tietonsa mm. Suomesta ja Baltian maista oli merkittävästi paremmat kuin edellisellä tähtivieraalla Paul Krugmanilla.
Uutta tilaisuudessa oli Roubini Global Econimics yhtiön esitteet vaikkei itse yhtiö esillä ollutkaan. Materiaalista kävi ilmi, että tässä Roubinin yhtiössä oli yli 40 ekonomista ja analyytikkoa, yksin nimeltä mainittuja tiedottajia löytyy yhtiön nettisivuilta neljä kappaletta.. Onko Roubinin Helsingistä alkanut kahden viikon maailmankierros samalla tämän yhtiön markkinointikierros.
Rahtien hinnat ovat oheisen InvestmentTools.com julkaiseman tilaston perusteella nousussa ja ennustavat makrotaloudelle parantuvia suhdanteita.
Baltic Dry indeksi seuraa tuotantoketjun alkupäässä olevien malmien, hiilen ja bulkkitavaran kysyntää maailmalla. Baltic Dry indeksi on monasti ollut ensimmäinen indikaattori, joka ennakoi käännettä. Näin tapahtui vuosien 2003, ja 2009 pörssinousujen kohdalla ja myös vuoden 2011 kurssilaskun osalta.
Sen sijaan vuonna 2007 BalticDry indeksi ei toiminut. Se myöhästyi kurssilaskun ennakoimisessa.
Nyt BalticDry on lähtenyt nousuun ja ennakoi käännettä parempaan. Maailman suurimpiin kuuluva kaivosyhtiö RioTinto indikoi tällä viikolla, että heidän kysyntänsä perusteella maailmantalous ei ole kääntymässä lamaan. Tämä tukee BalticDry indeksin antamaa kokonaiskuvaa: Raaka-aineilla on menekkiä.
Ranskan ja Saksan johtajat ovat Guardian lehden mukaan ilmoittaneet olevansa valmiita huolehtimaan Euroopan pankkien rahoittamisesta, jolla huolehditaan Euroalueen velkakriisistä.
Saksalaiset neuvottelijat kertoivat eilen uutistoimisto DPA:lle eilen, että Euroalueen päättäjät harkitsevat Kreikan velkojen leikkaamista 60% verran.
Tämä tarkoittanee että:
Euroalue kestää ja Kreikka pysyy osana Euroaluetta
Osakkeenomistajat ja valtiot joutuvat tukemaan Kreikan velkojen alaskirjausten takia horjuvia pankkeja
Eurooppalaiset pankit valmistautuvat lokakuun lopulla tapahtuvaan alaskirjaukseen
Osakemarkkinat ja valuuttamarkkinat ovat ottaneet uutisen helpottuneena vastaan. Euron arvo on vahvistunut lähes 3% ja osakkeiden arvot ovat nousseet esimerkiksi Saksassa kokonaista 10%.
Elinkeinoelämän keskusliitto on julkaissut syyskuun vertailevat suhdannetilastot, joiden mukaan Kyproksen, Kreikan, Portugalin, Suomen ja Espanjan teollisuuden luottamus on Euroopan huonoimmalla tasolla.
Suhdannekuva on kesän jälkeen heikentynyt selvästi kaikilla toimialoilla. Teollisuuden ja rakentamisen luottamus on jo pitkäaikaista keskiarvoa heikompaa. Pientä kasvua odotetaan vielä loppuvuodelle, mutta tilauskannan heikentyminen kertoo tilanteen epävarmuudesta, kuvailee johtava ekonomisti Penna Urrila yritysten luottamusta.
Saksalaisen IFOinstituutin mittaama suhdannekello visualisoi Saksan ja keski-Euroopan makrotaloudellisen tilanteen. Yleensä suhdannetilanne kiertää kellon lailla tätä nelikenttää:
- Nousuvaiheessa (Upswin) odotukset ovat korkealla, mutta talous ei vielä kasva.
- Korkeasuhdanteessa (Boom) sekä odotukset että kasvu ovat voimakkaita.
- Laskusuhdanteessa (Downswing) odotukset ovat heikot, mutta talous kuitenkin vielä kasvaa
- Lama (Recession) vaiheessa sekä odotukset että kasvu ovat heikkoja
Olemme nyt IFO:n mittausten mukaan laskusuhdanteessa ja pörssiosakkeiden kehitys on laskevaa. Tilanne ei kuitenkaan ole tällä kerralla pörssiosakkeiden kannalta yhtä huono kuin vuonna 2008 tai vuonna 2001 jolloin viimeksi olimme vastaavassa vaiheessa. Esimerkiksi Suomen osakkeet ovat jo reaaliarvoltaan yhtä halpoja kuin vuosien 2003 ja 2009 pohjien aikana. Laskuvaraa ei enää ole paljoa jos ollenkaan. Toivottavasti se lohduttaa.
IMF:n rooli on kasvussa. Tämä johtuu maailmantalouden kekinäisriippuvuuksien kasvusta. Suljettuja talousjärjestelmiä ei enää ole edes maanosatasolla.
IMF on julkaissut uusimman maailmantalouden ennusteensa, jonka mukaan maailman talous jatkaa kasvuaan eivätkä tämän ennusteen mukaan edes kehittyneet maat ajaudu lamaan tai taantumaan (viereinen kuva BKT:n kasvunopeudesta).
IMF nostaa tekstiosuudessa esiin riskejä, epätasapainotekijöitä ja tapahtuneita yllätyksiä:
IMF oli odottanut yritysten varastojen täyttymisestä johtuvaa BKT:n kasvunopeuden hidastumista (joka on aivan luonnollista tässä suhdannevaiheessa)
Vuoden 2011 aikana tapahtunut voimakas ja yllättäväkin taloustilanteen heikkeneminen on aiheutunut seuraavista seikoista:
Valtioiden elvytystoimien vähenemisestä, joka ei ole korvautunut yksityisellä kulutuksella
USA:n (ja muiden Anglo Amerikkalaisten valtioiden) vaihtotaseen epätasapaino ei ole korjaantunut. USA:n kilpailukyvytön tuotanto ei ole pystynyt vastaamaan Kiinan ja kehittyvien maiden kulutuskysyntään ja kansainväliseen kilpailuun.
Maailmantaloudessa vallitsee vakava uuden taantuman uhka. Kyse ei ole ainoastaan Euroopan taloudesta, vaan näkymien heikentymisestä globaalisti sekä valtioiden velkaongelmista myös USA:ssa ja Japanissa. Siksi nyt on toimittava vastuullisesti ja tarvittaessa voimakkaasti - yhteistyössä kumppaneidemme kanssa Euroopassa ja maailmanlaajuisesti.
Suomen kannalta näköpiirissä olevat uhat ovat hyvin samankaltaiset kuin vuoden 2008 lopussa. Maamme talouskasvu romahti lähes 10 % vuonna 2009.
Suomen Pankin Euro & Talous lehden julkistamistilaisuudessa puhunut pääjohtaja Erkki Liikanen kertoi että:
Pankkien osakkeenomistajat joutuvat nykyisessä kriisissä vastaamaan pankkien pääomittamisesta (kun pankkien vakavaraisuus jatkossa horjuu / Piksu toimitus)
Maailmantalouden kasvu heikkenee ja arvioidaan olevan 3,6% ensi vuonna. (Kasvun painopiste on kehittyvissä maissa ja Suomen kasvuksi arvioidaan 0,9%.)
Luottolamassa ei vielä olla, mutta on tärkeää estää kielteinen kehitys. Demokraattisen, poliittisen päätöksenteon on hoidettava oma osuutensa ja laitettava valtiontaloutensa kuntoon. Pankkien taseissa olevien valtion velkakirjojen arvo riippuu valtioiden toimista.
Euroopan Keskuspankki on (Perustamiskijansa ja mandaattinsa vastaisesti / Piksu toimitus) joutunut ostamaan velkaantuneiden valtioiden joukkovelkakirjalainoja ja tällä tavalla tukemaan (Eurobondien kaltaisella tavalla / Piksu toimitus) velkaantuneita maita. Joukkuepelaajana Erkki Liikanen kertoi tukevansa näitä Euroopan keskuspankissa yhteisesti sovittuja menettelytapoja.
Sumuista ja vaikeasti ennustettavaa; näin voi kiteyttää talouden ja finanssimarkkinoiden tämän hetken tilannetta. Epävarmuus leikkaa kotitalouksien kulutusta ja yritysten investointihaluja selviää Finanssialan keskusliiton viimeisimmästä finanssimarkkinakatsauksesta.
Viimeisimpien talouskasvuennusteiden mukaan Suomeen on odotettavissa ensi vuodeksi vaisua 1...3% talouskasvua. Säästymme tämän perustella varsinaiselta lamalta.
Taulukossa on finanssimarkkinoilla toimivien FK:n jäsenten viimeisimmät Suomen talousennusteet julkaisuajankohdan mukaan aikajärjestyksessä. Lisäksi taulukossa on suomalaisten ja kansainvälisten ennustelaitosten ennusteita.
Finanssimarkkinakatsauksessa on enemmän ja syvällisempää tietoa talouden tilasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä.
Rahoitusmarkkinoiden epävakaa tilanne ja pörssikurssien lasku heijastuivat suomalaisiin sijoitusrahastoihin elokuussa. Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen yhteenlaskettu pääoma laski elokuussa 60,4 miljardista 56,5 miljardiin euroon. Pääosin pörssikurssien laskun vuoksi rahastopääoma pieneni 3,1 miljardilla eurolla, minkä lisäksi negatiiviset nettomerkinnät laskivat sitä vielä 871,9 miljoonaa euroa.
IMF on alentanut maailmantalouden kasvuennustettaan 3,5% luokkaan vuonna 2012 ja Euroalueelle IMF povaa -0,5% suuruista taantumista.
Maailmanpankin 
Finanssialan keskusliitto on julkaissut 
Saksan
Piksu Media kävi yhdessä Espoon Superosakken kanssa World Money Show tapahtumassa tutustumassa kansainvälisten sijoittajien ajatuksiin ja tuntoihin.
Saksalaisen 
Rahtien hinnat ovat oheisen 
Suhdannekuva on kesän jälkeen heikentynyt selvästi kaikilla toimialoilla. Teollisuuden ja rakentamisen luottamus on jo pitkäaikaista keskiarvoa heikompaa. Pientä kasvua odotetaan vielä loppuvuodelle, mutta tilauskannan heikentyminen kertoo tilanteen epävarmuudesta, kuvailee johtava ekonomisti Penna Urrila yritysten luottamusta.
uutin mittaama suhdannekello visualisoi Saksan ja keski-Euroopan makrotaloudellisen tilanteen. Yleensä suhdannetilanne kiertää kellon lailla tätä nelikenttää:
Suomen Pankin 
Sumuista ja vaikeasti ennustettavaa; näin voi kiteyttää talouden ja finanssimarkkinoiden tämän hetken tilannetta. Epävarmuus leikkaa kotitalouksien kulutusta ja yritysten investointihaluja selviää 
Rahoitusmarkkinoiden epävakaa tilanne ja pörssikurssien lasku heijastuivat suomalaisiin sijoitusrahastoihin elokuussa. Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen yhteenlaskettu pääoma laski elokuussa 60,4 miljardista 56,5 miljardiin euroon. Pääosin pörssikurssien laskun vuoksi rahastopääoma pieneni 3,1 miljardilla eurolla, minkä lisäksi negatiiviset nettomerkinnät laskivat sitä vielä 871,9 miljoonaa euroa.
