Mitä tekee softayritys, joka tekee duunia Nokialle?

Nukkuisin huonosti, jos toimisin softa-alalla ja tekisin tuntihinnalla alihankintaa Nokialle, niin kuin monet tekevät. Osaamiseen perustuvat alihankinta menee maassamme uusiksi. Kännykkäjätti ostaa softansa ja osaamisensa, mistä sen nykyistä halvemmalla saa.

Tästä nousee toinenkin huolenaihe. Mitä tulee tapahtumaan suomalaisille teknologiakeskuksille, joissa noksuriippuvaista tilankäyttäjää on pilvin pimein? Suomalaisten osaajien on pakko keksiä uutta tekemistä muilta aloilta tai vuokrasopimukset on sanottava irti. Hulppeiden yritystilojen hintataso tulee todennäköisesti laskemaan.

Nokian 700 miljoonan euron säästökuurin odotetaan iskevän suomalaisiin softataloihin. Eräässä Finlandia-talon seminaarissa kerrottiin, että meillä softantekoon erikoistuneita yrityksiä on noin 5 000 ja uusia tulee 1 000 vuodessa. Suurimmat suomalaiset Nokiaa palvelevat softatalot ovat Tieto, Ixonos ja Digia.

Arviolta puolet suomalaisista softayrityksistä tekee tuntipalkalla softaa Nokialle. Säästökuuri tarkoittaa, että veloitushinnat tulevat alenemaan ja työtä vaille jäävien softantekijöiden on pikaisesti keksittävä muuta tekemistä. Oletetaan, että Nokia siirtää koodinvääntöä halvempiin maihin.

Nokian napanuorassa ei voi roikkua ikuisesti. Softayrittäjät joutuvat kehittämään omia tuotteita ja / tai konsepteja. Nokia ei enää tarjoa turvasatamaa. Tyypillisen suomalaisen ohjelmistoyrityksen liikevaihdosta enimmillään yli puolet ja pienimmillään kolmasosa tulee Nokiasta.

Miten tässä rytäkässä pärjää Sasken Finland, joka voi tukeutua palvelutuotannossa Intiassa toimiviin resursseihinsa? Toinen pohjanmaalainen, Scanfil, tekee edelleen työtä Nokia Networksille.

Koodaamisen liiketoimintamallit menevät maassamme pikavauhdilla uusiksi.

 

 

Nukkuisin huonosti, jos toimisin softa-alalla ja tekisin tuntihinnalla alihankintaa Nokialle, niin kuin monet tekevät. Osaamiseen perustuvat alihankinta menee maassamme uusiksi. Kännykkäjätti ostaa softansa ja osaamisensa, mistä sen nykyistä halvemmalla saa.

Tästä nousee toinenkin huolenaihe. Mitä tulee tapahtumaan suomalaisille teknologiakeskuksille, joissa noksuriippuvaista tilankäyttäjää on pilvin pimein? Suomalaisten osaajien on pakko keksiä uutta tekemistä muilta aloilta tai vuokrasopimukset on sanottava irti. Hulppeiden yritystilojen hintataso tulee todennäköisesti laskemaan.

Nokian 700 miljoonan euron säästökuurin odotetaan iskevän suomalaisiin softataloihin. Eräässä Finlandia-talon seminaarissa kerrottiin, että meillä softantekoon erikoistuneita yrityksiä on noin 5 000 ja uusia tulee 1 000 vuodessa. Suurimmat suomalaiset Nokiaa palvelevat softatalot ovat Tieto, Ixonos ja Digia.

Arviolta puolet suomalaisista softayrityksistä tekee tuntipalkalla softaa Nokialle. Säästökuuri tarkoittaa, että veloitushinnat tulevat alenemaan ja työtä vaille jäävien softantekijöiden on pikaisesti keksittävä muuta tekemistä. Oletetaan, että Nokia siirtää koodinvääntöä halvempiin maihin.

Nokian napanuorassa ei voi roikkua ikuisesti. Softayrittäjät joutuvat kehittämään omia tuotteita ja / tai konsepteja. Nokia ei enää tarjoa turvasatamaa. Tyypillisen suomalaisen ohjelmistoyrityksen liikevaihdosta enimmillään yli puolet ja pienimmillään kolmasosa tulee Nokiasta.

Miten tässä rytäkässä pärjää Sasken Finland, joka voi tukeutua palvelutuotannossa Intiassa toimiviin resursseihinsa? Toinen pohjanmaalainen, Scanfil, tekee edelleen työtä Nokia Networksille.

Koodaamisen liiketoimintamallit menevät maassamme pikavauhdilla uusiksi.

 

 

Related Posts