Isännöinti – vientituote?

 

Suomalaisen asunto-osakeyhtiön tapainen järjestelmä on tuntematon esim. Baltiassa ja Puolassa – kuten se on monessa muussakin maassa.

Tilanne ei ole mitenkään kehuttava. Kerrostalon katon vuotaminen on ensisijaisesti ylimmässä kerroksessa asuvan murhe, mutta jos hän ei siitä huolehdi, "murhe" alkaa levitä muihinkin asuntoihin ja talon rakenteisiin. Edelleenkin olisi tietysti positiivista, jos vesijohdot ja kosteitten tilojen vesieristys olisivat kunnossa koko talossa.

Sosialismin ihmeisiin kuuluneet kerrostalot lienevät suurelta osin menetettyä kantaa, mutta ko. maihin tehdyille uudisrakennuksille halutaan laadukkaampaa kunnossapitoa.

Suomalainen Realia Group osti 2007 em. maissa toimivan yrityksen Ober-Hausin, jonka liikevaihto oli ostohetkellä 15 milj. euroa.

Koska yhtiön toimialueella asuu 10-kertainen määrä ihmisiä Suomeen verrattuna, Realia Group pyrkii kasvattamaan merkittävästi osuuttaan markkina-alueella, joka on potentiaalisesti suuri.

Suhdannetaantuman lisäksi kasvunäkymiä varjostaa alan fragmentoituneisuus. Lisäksi pullonkaulana on puuttuva lainsäädäntö. Asunto-osakeyhtiön tapaisen järjestelmän luomista ei paikallisessa lainsäädännössä edellytetä. Lainsäädäntöä tosin kehitetään ja on mahdollista, että "asukkaiden yhteisöstä" tulisi edes jossain mitassa täkäläistä taloyhtiötä vastaava organisaatio.

Joka tapauksessa suomalaista isännöintiä pidetään vientituotteena ja kaikista 4 maasta on ollut väkeä Suomessa koulutettavana. Isännöinnin asemesta Ober-Haus käyttää termiä property management.

Periaatteessa on mukavaa, että teollisuustuotteiden lisäksi suomalaiset pyrkivät etsimään vientikohteita myös palvelusektorilla, vieläpä ilman suuria investointeja.

Kirjoitus perustuu mm. Realia Groupin johdon haastatteluun.

 

Suomalaisen asunto-osakeyhtiön tapainen järjestelmä on tuntematon esim. Baltiassa ja Puolassa – kuten se on monessa muussakin maassa.

Tilanne ei ole mitenkään kehuttava. Kerrostalon katon vuotaminen on ensisijaisesti ylimmässä kerroksessa asuvan murhe, mutta jos hän ei siitä huolehdi, "murhe" alkaa levitä muihinkin asuntoihin ja talon rakenteisiin. Edelleenkin olisi tietysti positiivista, jos vesijohdot ja kosteitten tilojen vesieristys olisivat kunnossa koko talossa.

Sosialismin ihmeisiin kuuluneet kerrostalot lienevät suurelta osin menetettyä kantaa, mutta ko. maihin tehdyille uudisrakennuksille halutaan laadukkaampaa kunnossapitoa.

Suomalainen Realia Group osti 2007 em. maissa toimivan yrityksen Ober-Hausin, jonka liikevaihto oli ostohetkellä 15 milj. euroa.

Koska yhtiön toimialueella asuu 10-kertainen määrä ihmisiä Suomeen verrattuna, Realia Group pyrkii kasvattamaan merkittävästi osuuttaan markkina-alueella, joka on potentiaalisesti suuri.

Suhdannetaantuman lisäksi kasvunäkymiä varjostaa alan fragmentoituneisuus. Lisäksi pullonkaulana on puuttuva lainsäädäntö. Asunto-osakeyhtiön tapaisen järjestelmän luomista ei paikallisessa lainsäädännössä edellytetä. Lainsäädäntöä tosin kehitetään ja on mahdollista, että "asukkaiden yhteisöstä" tulisi edes jossain mitassa täkäläistä taloyhtiötä vastaava organisaatio.

Joka tapauksessa suomalaista isännöintiä pidetään vientituotteena ja kaikista 4 maasta on ollut väkeä Suomessa koulutettavana. Isännöinnin asemesta Ober-Haus käyttää termiä property management.

Periaatteessa on mukavaa, että teollisuustuotteiden lisäksi suomalaiset pyrkivät etsimään vientikohteita myös palvelusektorilla, vieläpä ilman suuria investointeja.

Kirjoitus perustuu mm. Realia Groupin johdon haastatteluun.

One thought on “Isännöinti – vientituote?

  1. Itse ulkomailla asuneena voin

    Itse ulkomailla asuneena voin sanoa, että taloyhtiö tuote olisi mainio vientituote. Minusta on hillitöntä energian ja tilan tuhlausta mm. rakentaa jokaiseen kerrostalon asuntoon oma lämmityskattila.

Comments are closed.

Related Posts