Venäjä varmisti sotilaallisen umpikujan Syyriassa

Päivitän analyysin Syyriasta, koska se on pakolaistulvan ja kohta sodan eskaloitumisenkin riskin vuoksi jo iso varjo taloudellisestikin Euroopalle. Arvioin kolme viikkoa sitten näin: ”Jos EU ja länsimaat lähtisivät hallituksen kaatoon isolla sotakoneella, Venäjä varmasti kiiruhtaisi vanhan liittolaisensa tueksi entistä innokkaammin. Ainakin aluksi sota eskaloituisi, olisi sen lopputulos mikä tahansa.”

Näinhän siinä sitten kävi saman tien, vaikka kyse ei ollut varsinaisesti lännen aktivoitumisesta, vaan Syyrian hallituksen horjuvasta sotilaallisesta asemasta. Venäjä toimittaa kahteen uuteen tukikohtaan ainakin pari tuhatta sotilasta ja Venäjän parasta ilmasotakalustoa. Ensimmäiset ilmaiskut kapinallisten asemiin se teki samoin tein – eikä se todellakaan iskenyt Isistä kuten Kremlin propaganda väittää.

Ei tietenkään, koska Venäjä varmistaa, että Bashar al-Assadin hallinto pysyy pystyssä. Isis ei ole sen akuutti uhka.

Venäjä ei aio menettää ainoaa jalansijaansa Lähi-idässä ja Välimerellä. Kremlille Syyria on myös tärkeä diplomaattinen valtti. Kun länsi ei kyennyt täyttämään Syyriaan syntynyttä kaoottista valtatyhjiötä, Venäjä käytti tilanteen hyväkseen. Se haluaa pois poliittisesta paitsiosta ja talouspakotteista. Syyriassa siitä tuli nyt keskeinen peluri, joten sille ei voi kääntää selkäänsä kansainvälisillä tantereilla.

Ei sotaan sekaantuminen Venäjällekään riskitöntä ole. Neuvostoliitto kärsi vastaavassa tilanteessa raskaan tappion Afganistanissa 1980-luvulla, mutta nyt sillä on liittolaisena al-Assadin armeija ja Iran. Venäjä on sotilaallisesti vahvemmassa asemassa kuin länsi, jolla ei ole kurdien ohella kunnon liittolaista. Sen tukemat maltilliset kapinalliset ovat heikkoja, vaikka koalition ilma-ase onkin ylivertainen myös Venäjään verrattuna. Mutta sillä yksin ei sotia voiteta, Syyriassakaan. Ei sillä ole Isikseenkään tehty kuin lommoja vuoden aikaan tehdyssä seitsemässä tuhannessa ilmaiskussa.

Optimisti voi ajatella, että Venäjän sotatoimet ainakin edesauttavat Isiksen kaatamista. Mutta Venäjä ei ole osallistunut Isiksen vastaiseen taisteluun tähän asti missään muodossa, joten tuskin se sitä isommin kiinnostaa jatkossakaan muuta kuin hatarana kulissina ja propagandapuheena. Venäjän ensimmäisten iskujen kohde ei ollut Isis, vaan hallituksen kannalta vaarallisempi islamistiryhmä ja USA:n tukema kapinallispoppoo – kuten sopi odottaa.

Sotilaallista ratkaisua Venäjän mukaantulo tuskin tuo, vaikka hallituksen ja sen liittolaisten joukkojen iskuvoima vahvistuu. On kuitenkin vaikea uskoa, että se kääntäisi ratkaisevasti sodan kulun. Eikä se ole toivottavaakaan, koska hallituksen valtapiirin laajentaminen ei ainakaan pakolaistulvaa lopettaisi, vaan alta pakenisivat kaikki kynnelle kykenevät.

Myönteistä käänteessä voi olla se, että pattitilanne pakottaa hakemaan tosissaan poliittista ratkaisua. Angela Merkel tunnustaa jo tilanteen, koska hän haluaa al-Assadin neuvottelupöytään. Se on realismia, joskin harvinaisen vastenmielisen makuista, sillä al-Assad on siviilien massamurhaaja. Mutta ei hänen kaatumisensa varaankaan voi enää politiikkaa rakentaa, siitä Venäjä nyt pitää huolen.

Parhaassa tapauksessa Putin painostaa al-Assadin neuvotteluihin, mutta ei se siltä tässä kohtaa vaikuta. Ensin Venäjä ja Syyrian hallitus kokeilevat voimiaan kapinallisia vastaan. Pahimmassa tapauksessa sota kiihtyy, jos länsi alkaa tukea aktiivisemmin oppositiota. Tästä on kylmästä sodasta lukemattomia ennakkotapauksia, Vietnam niistä massiivisin.

Ja vaikka koalitio ja Venäjä välttänevät tiukasti keskinäistä ilmasotakonfliktia, kasvaa sen riski väistämättä, kun molemmat huiskivat samassa ilmatilassa erilaisin tavoittein. Jos vahinko sattuu syystä tai toisesta, suurvaltapolitiikka joutuu todella vaaralliselle kurssille. Varjelkoon siitä korkeammat voimat – vaikka en sellaisiin uskokaan.

Olisi suuri ihme, ellei Venäjän mukaantulo tekisi pitkällä jänteellä muuta kuin syventäisi sotilaallisen umpikujan. Hallitus ei kaadu, mutta tuskin oppositiokaan. Se olisi parasta tunnustaa kaikkien osapuolien mahdollisimman nopeasti, mutta valitettavasti tällaisten realiteettien hyväksyminen voi viedä helvetin pitkään – ja Venäjä vasta aloitti omat manööverinsä.

Ennen pitkää on kuitenkin pakko hakea poliittista ratkaisua. Luultavasti se vaatii Syyrian hajottamista jos ei muodollisesti niin käytännössä. Tätä mieltä on Ranskan eturivin Syyria-asiantuntija Fabrice Balanche, joka ennusti sisällissodan reilusti ennen sen syttymistä. Myös Afganistanin poliittisia sotkuja vuosia setvinyt amerikkalainen diplomaatti Richard Haas näkee yhtenäishallinnon mahdottomaksi Financial Timesin puheenvuorossaan. Vaikea sitä on minunkaan kuvitella, kun katsoo viime vuosikymmenien hajoamissotia Jugoslaviasta arabimaailmaan.

Kun sotilaallista ratkaisua ei ole, diplomaattista tietä pitäisi raivata kovaa kyytiä. EU:lla on ollut kriisissä olematon rooli, eikä se kovin suureksi ehkä voi kasvaakaan, mutta pakolaistilanteen vuoksi Yhdysvaltojenkin pitää nyt kuunnella Eurooppaa - kun se vain saisi suunsa auki ja linjaansa jotain yhtenäisyyttä.

Suomen hallituksen pitäisi paukuttaa EU:ssa diplomaattisen prosessin elvyttämistä ja valmistautumista ikäviin kompromisseihin rauhansopimuksessa, miellytti se tai ei. Paremmat vaihtoehdot ovat kadonneet horisontista.

Kommentit

Comment: 

Näyttää siltä, että Venäjän mukaantulo oli sittenkin reaktio lännen toimiin, tosin suunnitelman asteella oleviin. Financial Timesin tuoreen jutun mukaan Venäjä toimi ennakolta estääkseen aiemmassa jutussani esittelemäni lentokieltoalueen, joka olisi toiminut Syyrian hallitusta vastaan siviilien suojana. Päätelmä on hyvin looginen, koska se sopii ja kuvaa Venäjän tavoitteita Syyriassa.

“Many officials believe an imminent move to ramp up coalition activity in Syria precipitated the Kremlin’s sudden intervention late last month. The ultimate reason all this is happening is because of the renewed focus on Syria and the need for some sort of political solution there — something which we thought we could achieve by enforcing no-fly zones, safe zones,” said one senior European diplomat.”

Linkki ei taida aueta kuin tilaajille:

http://www.ft.com/intl/cms/s/0/cee6fcba-69bf-11e5-8171-ba1968cf791a.html...

Heikki

Comment: 

Länsi on painostanut Venäjää Ukrainan takia. Kun pakolaisvirta Eurooppaan alkoi tulla aika massiiviseksi, huomasi Venäjä oivan tilaisuuden vastapakoitteisiin. Kiihdyttämällä pommituksilla pakolaisvyöryä, se pystyy kovasti painostamaan koko Eurooppaa. Länsi ei voi enää rajoittaa ilmatilan käyttöä paitsi kurdien osalta. Siinä Venäjän ei tarvitse varsinaisesti tehdä juuri mitään, koska Turkki pitää siitä huolen. Jos länsi rupeaa suojelemaan kurdeja, nousee NatomaaTurkki takajaloilleen.

 

Minkälaisia näkijöitä meillä politiikoissa onkaan!

Comment: 

Venäjällä on todellakin hyvä paikka pelata härskisti, koska pakolaistulva toimii sen eduksi. Antaa kaaoksen vaan kasvaa, niin johan Euroopassa hermot kärähtävät. Onhan sodassa aina riskinsäkin, mutta asetelmat ovat nyt Kremlin kannalta otolliset.

Ukrainassa aseet ovat taas hiljentyneet odottamatta, joten siellä on käsky käynyt toiseen suuntaan - joten eiköhän Venäjä kohta avaa keskustelun Ukrainan ja Syyrian koplaamisesta sille mieluisin ehdoin eli pakotteista eroon.

Heikki

Lisää uusi kommentti

Suodatettu HTML

  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6> <img> <map> <hr> <br> <br /> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <table> <tr> <td> <em> <b> <u> <i> <strong> <font> <del> <ins> <sub> <sup> <pre> <address> <strike> <caption>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
File attachments
Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 150 KB.
Sallitut tiedostotyypit: txt jpg png.
CAPTCHA
Tällä kysymyksellä varmistamme että olet oikea inhimillinen käyttäjä (eikä koneellinen roskapostittaja)
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.
By submitting this form, you accept the Mollom privacy policy.