Suomi on hoiva- ja palvelu- yhteiskunta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen, ETLAn, julkaisema analyysi "Kuka suomessa kasvaa?" antaa terävän, mutta huolestuttavan kuvan 2000 luvun rakennemuutoksesta:

Suomesta on tullut hoivayhteiskunta. Työllisyys on Suomessa kasvanut eniten koulutuksessa sekä sosiaali ja terveyspalveluissa. Kaikkien yksityisten palveluiden työllisyys on kymmenen viime vuoden aikana kasvanut yhteensä 143 000 henkilötyövuodella.

Teollinen toiminta hiipuu. Teollisuudessa työllisyys on supistunut kaikilla toimialoilla yhteensä 60 000 henkilötyövuodella vuodesta 2002. Arviolta puolet teollisuustyön supistumisesta selittyy sillä, että yritykset ovat ulkoistaneet palvelutoimintojaan palveluyrityksille.

Koko tehdasteollisuuden tuotannollinen pääomakanta on supistunut. Metsäteollisuudessa supistuminen on ollut niin voimakasta, että kolmen suuren metsäyhtiön keväällä julkistamat investoinnit korvaavat alle puolet alan kymmenessä vuodessa tapahtuneesta pääomakannan supistumisesta. Suomen teollinen pohja on murenemassa. Tehdasteollisuuden bruttokansantuoteosuus on laskenut yli 25 prosentista alle 15 prosenttiin 2000-luvulla.

Suuryritykset vähentävät työvoimaa, mutta Suomi on edelleen suuryritysvaltainen maa. Työllisyys on yrityskentässä hyvin keskittynyttä – 130 suurinta yritystä työllistää yhtä paljon kuin 300 000 pienintä yritystä. Työllisyyden nettokasvu tapahtuu kuitenkin pienissä ja nuorissa yrityksissä.

Vientiyrityskentässä on vain vähän ylemmän keskisarjan yrityksiä. Kymmenen suurinta vientiyritystä vastaa kolmasosasta viennistä ja sata suurinta kahdesta kolmasosasta. Tuhat suurinta vientiyritystä vastaa jo 90 prosentista koko tavaraviennistä.

Uusia yrityksiä perustetaan verkkaiseen tahtiin ja niinpä uusien yritysten osuus yrityskannastamme on kilpailijamaitamme pienempi. Monet perustettavista yrityksistä jää yhden hengen kokoisiksi yksinyrityksiksi. Kilpailijamaissamme yritykset lähtevät todennäköisemmin kasvamaan ja kasvattamaan työllisyyttä.

Uusien yritysten osuus yrityksistä (Lähde: EVA/Kuka Suomessa kasvaa?)

 

 

2 thoughts on “Suomi on hoiva- ja palvelu- yhteiskunta

  1. ”Kansalaiset… meillä on ongelma”

    Teollisuus ei investoi Suomeen. Ei yrittäjätkään, koska yrityksiä perustetaan vähän.

    Julkishallintomme kuitenkin tuhlaa aivan kuten kaikki olisi hyvin. Ei ole.

    Suomen taloudella menee huonosti. Mittarin saa valita, sillä melkein kaikki mittari osoittavat samaan suuntaan.

     

    Mediassa toki esiinnytään toivekkaina ja lasketaan tulevaisuuden kasvun varaan. Olemme jo vuosia kuulleet kuinka "talous lähtee nousuun seuraavalla vuosipuoliskolla…". Ei ole lähtenyt.

    Suomessa on kasvanut lähinnä  julkinen hallinto. Valitettavasti se on kulu Suomelle, ei tulo.

     

    Suomi noussee aikanaan, mutta sitä ennen joudumme tekemään aika kipeitä ratkaisuja.

     

     

     

    1. Suomi on hoiva- ja palvelu- yhteiskunta

      Rakennemuutoksessa ei kannata haikailla menneen perään.  Aiemmin maa eli miesvaltaisista ammateista, nyt hoivayhteiskunnassa naisten asema on vahvistunut ja vahvistuu enemmän. Markkinat reagoivat kysyntään ja siinä kannattaa etsiä tilaisuuksia sieltä, missä niitä on. Arvioinpa Suomen kehityksen vastaavan todellisiin tarpeisiin, enkä haikaile menneiden vuosikymmenten perään. 

      Yrittäjyys ja sen iskostaminen nuoriin on avainasemassa. Jos miehet eivät etsi ja löydä uusia tilaisuuksia, ei uusiakaan yrityksiä synny. Arvelenpa, että Suomessa nyt onkin naisten vuoro viedä viestiä eteenpäin. Ei kannata ihmeisiin kurkotella, kun tarpeet ovat tässä ja nyt. Siis uusia hoivayrityksiä perustamaan ja kansa voi paremmin. Elämän laatu kiinnostaa nyt enemmän kuin pelkkä raha, se on faktaa nykypäivän Suomessa.

      Pitäkööt miehet huolta vientiteollisuudesta kuten aiemminkin, nyt on naisten vuoro astua esiin ja nostaa hoivaaminen kunniaan kotimaassa. Jos poliitikot ymmärtävät työllistämisen päälle vähäänkään, niin hoiva-alan mahdollisuudet nähdään tilaisuutena eikä niissä ole mitään hävettävää!

      Seniori 411

Comments are closed.

Related Posts