Nordean ennusteen mukaan Suomi tarvitsee 15% kustannusleikkauksen

Suomella on suuria vaikeuksia täyttää eurojäsenyyden vaatimuksia. Nykyisen kaltaisissa muusta euroalueesta poikkeavissa talousongelmissa Suomen olisi kyettävä sisäiseen devalvaatioon, kun ulkoinen devalvaatio on jäänyt pois politiikkavalikoimasta. Suomen päätöksenteko taipuu kuitenkin uudistuksiin liian hitaasti ja liian vähän, joten talous jää tulevaisuudessakin jälkeen euroalueen kehityksestä.

– Yhteiskuntasopimus on jäämässä torsoksi. Siitä on turha odottaa viennin parantajaa tai luottamuksen palauttajaa ennusteajanjaksolla. Euroeroakaan ei kannata haikailla, koska pitkä eroprosessi toisi suunnatonta epävarmuutta. Parempi vaihtoehto on jatkaa uudistuksia eurojäsenenä vaikeuksista huolimatta, toteaa pääekonomisti Aki Kangasharju.

Talousnäkymät eivät kohene

Nordean ennusteen mukaan talouskasvu jää tänä vuonna viime vuoden tasolle puoleen prosenttiin ja ensi vuonnakin alle prosenttiin. Nämäkin luvut ovat liian optimistia, jos yhteiskuntasopimuksesta vetäydytään tai päädytään laajamittaiseen lakkoaaltoon.

– Suomen talous kääntyi viime vuonna pieneen kasvuun, koska tuonti väheni ja kotitalouksien kulutus kasvoi yllättävän paljon. Ennusteemme mukaan kulutuksen kasvu hidastuu tänä ja ensi vuonna. Vientisektori ei tuo merkittävää kasvua: tuonti ei vähene viime vuoden tapaan eikä vienti lähde kunnolla nousuun, mitä ennakoivat tammikuun umpisurkeat ulkomaankauppaluvut, ekonomisti Pasi Sorjonen kommentoi.

Kansainvälisen talouden kasvu jää viime vuoden tasolle, mikä on alle pitkän aikavälin keskiarvon. Euroalue, Kiina ja Yhdysvallat kasvavat viime vuotta hitaammin. Venäjän ja Brasilian syöksy sentään päättyy.

– Vientimarkkinoidemme kasvu keskittyy edelleen kulutustuotteisiin. Niinpä Suomen teollisuus- ja investointipainotteinen vientisektori ei saa uutta kysynnän kasvua maailmanmarkkinoilta. Viennin kasvu pitää hankkia markkinaosuuksia voittamalla. Se vaatii kovaa kilpailukykyä, Aki Kangasharju sanoo.

Suomi ottaa syömävelkaa

Suomessa investointien näkyvissä oleva piristyminen jää laimeaksi. Luottamus ei palaudu ilman kunnollista yhteiskuntasopimusta ja viennin vetoa. Kotitalouksien heikko tulokehitys pitää asuntokysynnän vähäisenä ja rakentamisen piristymisen hitaana.

– Investointeja rajoittaa myös säästöjen käyttö kulutukseen. Vaikka talouden kolme vuotta jatkunut supistuminen viime vuonna katkesi, Suomi söi kokonaisuutena viime vuonna enemmän kuin tienasi. Rahaa ei jäänyt edes investointeihin, joten uudet investoinnit on rahoitettava kokonaan velalla, Pasi Sorjonen sanoo.

4 thoughts on “Nordean ennusteen mukaan Suomi tarvitsee 15% kustannusleikkauksen

  1. Mutta miksi?

    Mikä on syynä, että nuo pankit tekevät näitä ns. talousennusteita? 

  2. Talousviihdettä ja hieman asiaa

    Minusta nämä pankkien talousennusteet tarjoavat Suomen Pankista ja Valtionvarainministeriöstä riippumattoman kannan. Suomen Pankki ja Valtionvarainministeriö ovat aika lähekkäin ja keskustelevat kaiken aikaa keskenään. Ne eivät tarjoa aidosti erillisiä näkemyksiä vaan niiden ennusteet tulee käytännössä samasta sylttytehtaasta. Pankit (ja jotkin lobbarit) tekevät sikäli riippumattomia ennusteita että ne eivät ole suorassa keskusteluyhteydessä ja samassa ”lounaspöydässä” keskenään.

    Mutta tuo kysymyksesi siitä mikä on pankkien intressi jota ne edistää näillä ennusteilla on erittäin aiheellinen. Ja tässä nimenomaisessa tapauksessa tuon kyseisen riikinruotsalaisen pankin intressi on tietenkin sellainen jota pitää vähän miettiä – vaikka onhan tuo ennuste ainakin minusta aika ammattitaidolla laadittu. Ja onhan se selvästi media-ammattilaisen kivasti kirjoittama – talousviihdettä.

    1. Valtionvarainministeriö

      Itse olen monesti hieman jääviys asioista huolissani. Valtionvarainministeriö käyttää Suomessa merkittävää poliittista valtaa vaikka porukan pitäisi olla jonkinlaisia kirjanpitäjien jatkeita. Ehkäpä Suomessa onkin kamreerivalta. Valtionvarainministeri jakelee kehysbudjetissa rahoja ja sitten he tiedottavat valikoiden, että miten menee. Aika kummallista, että valtionvarainministeriö tekee näitä talousennusteita, kun niiden mukaan poliittista elämää ohjaillaan. Pitäisi tehdä yliopistoon tai EKPn Suomen haarakonttoriin (Suomen pankkiin) joku tutkimusosasto, joka olisi valtionvarainministeriöstä riippumaton, mutta sen tutkimus nojaisi saman poliittisen arvovallan. Nyt mukamas virkamiehet ovat poliittisesesti riippumattomia, mutta kaikki valtionvarainministeriön johtavien virkamiesten nimitykset ovat olleet poliittisia. Ehkä systeemi voisi olla sellainen, että kansantalouden professoreista koostettaisiin ryhmä mikä tekisi nämä ennusteet. Mutta joka tapauksessa, niin että ennusteet eivät olisi suoraan politiikalle alisteisia. Tämä on tietenkin eri asia kuin pankkien ennusteet, joilla minusta ei ole mitään arvoa. Ei ole väliä onko BKTn kasvuennuste 1% tai 1,1%, kuitenkaan ne eivät voi ennustaa suhdanteen muutosta ja nuo ennusteiden desimaalit hukkuvat virhemarginaaleihin. 

  3. Pitää olla useita riippumattomia ennusteita tuottavia tahoja

    On aina huonoa kun kriittisiä mielipiteitä ja kanavia on vähän. Varsinkin jos puuttuu riippumattomia kanavia. Suomen Pankki on kieltämättä onnistunut aika hyvin ja Valtiovarainministeriö taas on puhunut sitä, mistä saa esimiesten (poliitikkojen) suosiota ja varonut sanomasta että esimiesten (poliitikkojen) noudattama talouspolitiikka on hakoteillä. Joskus joku poliitikko on nimenomaisesti närkästynyt kun hänen oma alaisensa, virkamies on sanonut julkisuudessa pikkasen poikkipuolista.

    Tuota suosionkalastelua on ollut myös ylipiston ”riippumattomien” asiantuntijoiden piirissä. Tuoreessa muistissa on Sixten Korkman joka istui joka käänteessä valtionvarainministeri Jutta Urpilaisen vieressä ja lauloi aina systemaattisesti hänen laulujaan. Se takasi paikan eturivissä kun tarvittiin riippumattoman yliopistomaailman mielipide-edustajaa.

    Lobbarit (EK, PT, PTT, finanssiala,..) tuottaa myös omia ennusteitaan. Jotkut näistä on ollut milestäni ajoittain hyviä. Esimerkiksi PT (palkansaajat) oli monena vuonna hyvä, mutta noin viisi vuotta sitten niiden taso lopahti ja ne rupesivat trumpetoimaan ammattiyhdistysliikkeen viestiä sekoitettuna tosiasioihin ja ennusteiden ja näkemysten laatu romahti käsittämättömäksi.  

    Olisi kyllä kieltämättä hyvä jos yliopistomaailma tuottaisi omia ennusteita. Saisi olla useampiakin ennusteita. Tunnen muutamia porukoita siltä suunnalta. Siellä on keynesiläisten porukka (esim akateeminen talousblogi) ja siellä on myös muita ideologiesesti värittyneitä porukoita, jotka eivät oikein tahdo hyväksyä toinen toisiaan. Siksi sieltä pitäisi pyytää useampia näkemyksiä kun nuo yliopistomaailman ihmiset ovat niin kovasti varmoja itsestään ja omasta näkemyksestään ja keskutelut tahtoo olla kiivaita. Kaikki teoreetikot ja asintuntijat eivät tahdo mahtua saman pöydän ääreen.

    IMF on ollut joskus ihan toimiva ennuste-eukko, mutta sen toiminta käy kyllä hyvin varoittavasta esimerkistä. IMF:n toiminta syvensi ja pahensi vuoden 2009 kuoppaa. IMF vaati hallituksia vuonna 2007 elvyttämään ja tuhlaamaan rahaa kulutukseen. No niin tapahtui ja sitten vuoden 2009 jälkeen oltiin kauheassa kriisissä, jonka aikana olisi ollut aiheellista tuhlata, mutta kaikki elvytysvara oli käytetty hyvän sään aikaan, ja jouduttiin kauheaan säästökuuriin juuri silloin kun oli kaikkein vaikeinta. 

    Suomen pankki on sekin joskus mokannut oikein kunnolla. Vuoden 1990 lama oli pitkälle Suomen Pankin ja poliittisen johdon masinoimaa. Markka ei ollut vaihdettava valuutta ja jostain levisi sellainen käsitys että vahva markka (=korkea markan arvo) on hyvää politiikkaa. Siitä pidettiin sitten viimeiseen asti kiinni kunnes vientiteollisuus oli tuhoutunut ja markka jouduttiin devalvoimaan yli 20%. Suomesta tuli halpatuotantomaa, työttömyys nousi 20% luokkaan ja pienentyvä kysyntä tappoi tässä vaiheessa joukoittain kotimarkkinayrityksiä. 

    Mitä tästä opimme:

    • pitää olla riippumattomia mielipiteitä ja tahoja
    • yhden tahon vaikutusvaltaa ei saa päästää liian suureksi (tarvitaan vallanjakoa)
    • maata ei saa alistaa yhden median valtaan (tavallinen kansa saa tällä hetkellä noin 75% näkemyksistään YLE:n asiaohjelmien toimittajilta; noin 20 juontajaa päättää tällä hetkellä sen, mitä suomen kansa ajattelee)

     

Comments are closed.

Related Posts