Metsämme kehittyvät kohti luonnonvaraista olotilaa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Luonnonvarakeskus Luke on inventoinut metsämme vuosittain jo vuodesta 1920. Tuoreen metsäinventoinnin mukaan:

  • Puustomme vuosikasvu on nyt kaksinkertainen 1960 luvun alkuun verrattuna.
  • Sekä lahopuun että terveen puun määrä metsissämme lisääntyy lämmenneen ilmaston, vähäisten hakkuiden  ja lisääntyneen hiilidioksidin vuoksi.
  • Metsänomistajat ottavat metsien vuosittaisesta kasvusta hyötykäyttöön noin 75% ja jättävät loput hyödyntämättä. Varsinkin vanhemmat- ja kaupunkilais- metsänomistajat säilyttävät mielellään ikimetsiä.

Tuorein mitattu puuston vuotuinen kasvu on 109,9 miljoonaa kuutiometriä. Luken tilastotietojen mukaan puuston vuotuinen kokonaispoistuma oli 82 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2015. Kokonaispoistumasta 59 miljoonaa kuutiometriä koostui tukki- ja kuitupuukertymästä, 9 miljoonaa kuutiometriä energiapuun runkopuukertymästä ja 14 miljoonaa kuutiometriä metsään jäävästä hakkuutähteestä ja puiden luontaisesta kuolemisesta. Tuoreen tilastotiedon mukaan 2016 hakkuiden ainespuukertymä nousi 62 miljoonaan kuutiometriin. Tällaisilla hakkuumäärillä lähes neljäsosa vuotuisesta kasvusta jää lisäämään puustopääomaa. Edellisessä inventoinnissa mitattu puuston vuotuinen kasvu oli 105,5 miljoonaa kuutiometriä. Kasvun lisäys on pääosin mäntyä.

Pohjois-Suomessa (Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa, Lappi) metsät järeytyvät nyt vauhdilla (kuva 1). Varttuneiden kasvatusmetsien ja uudistuskypsien metsien yhteenlaskettu osuus puuntuotannon metsämaasta on viimeisen kymmenen vuoden aikana noussut 29 prosentista 38 prosenttiin.

Metsienhoidon tasossa yhä parannettavaa

Metsienhoidon rästit lisääntyvät. Myöhässä olevia taimikonhoitoja, taimikonhoitorästejä, on 795 000 hehtaaria eli 50 000 hehtaaria enemmän kuin edellisessä inventoinnissa. Nuorien metsien ensiharvennusrästejä on jo lähes miljoona hehtaaria. Vaikka ensiharvennusmäärät ovat viime vuosikymmeninä selvästi lisääntyneet, lisäys ei vastaa metsänhoidollista tarvetta.

Monimuotoisuuden kannalta tärkeän lahopuun määrä on Etelä-Suomessa lisääntynyt ja on nyt keskimäärin 4,3 kuutiometriä hehtaarilla. Pohjois-Suomessa lahopuun määrä on pienentynyt edellisistä mittauksista, mutta on edelleen selvästi korkeampi kuin Etelä-Suomessa, 7,3 kuutiometriä hehtaarilla.

Lisätietoa:

- Tuloksia grafiikkana

 

Artikkeli: 

Lisää uusi kommentti

Suodatettu HTML

  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6> <img> <map> <hr> <br> <br /> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <table> <tr> <td> <em> <b> <u> <i> <strong> <font> <del> <ins> <sub> <sup> <pre> <address> <strike> <caption>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
File attachments
Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 150 KB.
Sallitut tiedostotyypit: txt jpg png.
CAPTCHA
Tällä kysymyksellä varmistamme että olet oikea inhimillinen käyttäjä (eikä koneellinen roskapostittaja)
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.
By submitting this form, you accept the Mollom privacy policy.