Kuntailua

 

Joulun jälkeen pitäisi varmaan kuntoilla, mutta hallitus ja sen kuntaministeri Henna Virkkunen ovat kehittäneet uuden urheilulajin, kuntailun.

Alun perin puhuttiin, että kunnan minimikoon pitäisi olla 20.000 asukasta, mikä saattaa olla varsin järkevä luku. Uusissa suunnitelmissa tämä ei kuitenkaan riitä, vaan mukaan on otettu ajatus, että alueet, joilla asutus jatkuu yhtenäisenä, tulisi liittää toisiinsa.   Ajatus on sinä mielessä erikoinen, että yhtenäistä asutusta on esim. Bostonista Washingtoniin, eikä sielläkään ole kuntia liitetty yhdeksi kaupungiksi.

Turun kaupungilla on vuosikymmeniä ollut periaate, että okt-tontteja on kaavoitettu aivan liian vähän. Kaiken huipuksi jopa Turun Sanomat myönsi, että vähätkin tontit on aiemmin varattu toisaalta jääkiekkoilijoille ja toisaalta jäsenkirjallisille kuntalaisille. Nykytilanteesta lehti ei tietenkään kertonut mitään.

Turun käytäntö on ohjannut tuhansia lapsiperheitä Raisioon ja Kaarinaan, joitten molempien väkiluku ylittää 25.000 henkilöä. Molemmat kaupungit ovat paljon Turkua elinvoimaisempia ja pärjäisivät selvästi paremmin ilman kuntaliitosta, jota taasen Turku kyllä kaipaa.

Ajatus, että valtion toimilla palkitaan asiansa huonosti hoitanutta Turkua, ei tunnu reilulta. Minulla on parempi ajatus.

Aurajoen pohjoisosa Turusta (jota läntiseksi osaksi kutsutaan) liitetään Raisioon ja eteläosa (eli itäinen osa) Kaarinaan. Näin saadaan kaksi elinvoimaista kuntaa ja Aurajoki katkaisee mukavasti asutuksen jatkuvuuden.

Onhan se tavallaan sääli, että Suomesta häviäisi 1200-luvulla syntynyt kaupunki, mutta siitä asiasta turkulaiset voisivat kiittää kunnanisiä, etenkin kaupunginjohtajia Väinö J. Leinoa, Juhani Leppää ja Armas Lahoniittyä sekä paikallista lehtitaloa, joka turkulaista itsetyytyväistä toimettomuutta ja sumplimista on vuosikymmeniä vaikenemalla tukenut. 

Lähinnä omaksi ilokseni lisäsin syksyisen kuvan Itä- ja Länsi-Turkua tulevaisuudessa erottavasta rajajoesta wink

5 thoughts on “Kuntailua

  1. Tehokkain kuntakoko on 15’000…30’000 hengen välillä

    Kuntakoon kasvattaminen yli 50'000 asukkaan itse asiassa lisää kustannuksia. Lars Stormbom julkaisi asiasta artikkelin ja olen kopioinut tähän tuossa artikkelissa esitetyn kuvan, jossa on tutkittua tietoa kuntien menoista kuntakoon funktiona. 

    Tulos on yksiselitteinen. Kuntakoon suurentaminen yli 50'000 hengen yleensä lisää asukaskohtaisia menoja.

    Syitä ilmiöön voivat olla:

    • Suuriin kunnallishallinnollisiin organisaatioihin syntyy suuruuden mukanaan tuomaa hierarkiaa ja byrokratiaa
    • Kohtuullisen kokoisissa kunnallishallinnollisissa organisaatioissa työntekijät tuntevat toisensa ja tästä syntyy automaattista joustavuutta
    • Kunnallisdemokratia ja varojen käytön valvonta on tehokkaampaa pienissä kunnissa, joissa asukkaat tuntevat tärkeät kunnalliset luottamusmiehet ja virkamiehet
    • Kohtuukokoiset kunnat joutuvat kilpailemaan keskenään tehokkuudessa ja houkuttelevuudessa.
    • Suuret kunnat panostavat suhteessa enemmän joukkoliikenteeseen ja kunnallisten palveluiden laatuun ( teatterit, metro,….)

    Asuinkuntani, Espoo, joutuu hieman kilpailemaan naapureidensa kanssa hyvistä yrityksistä, aktiivisesta väestöstä ja valtion infrastruktuuri-investoinneista. Ja hyvä niin. Espoon länsipuolella on Kirkkonummi, joka on onnistunut luomaan Espootakin houkuttelevamman asuinympäristön, mutta toisaalta taas itäpuolella on Helsinki, jonka houkuttelevuus oli pitkään heikonlaista. Nyt Helsinki on ryhdistäytynyt. Minua puistattaa ajatella mitä seuraisi, jos pääkaupunkiseudusta muodostettaisiin yksi suurkunta.

    1. Suuriakin kuntia tarvitaan

      Kyllä suuriakin kuntia tarvitaan. Suuret kunnat ovat joissain suhteissa parempia kuin pienet:

      • Alle 30'000 asukkaan kuntaan on vaikea rakentaa kunnon kirjastoa, raha ei riitä
      • Kulttuuripalvelut kuten teatteri, orkesterit, jääkiekkohallit yms… syntyvät vasta, jos kuntakoko on yli 30'000 asukasta

      Kunnat tekevät monanlaisia asioita. Joihinkin palveluihin riittää pienikin kuntakoko ja toisia ei synny ilman suurempia kokonaisuuksia. Ja esimerkiksi erikoissairaanhoitoon tarvitaan maakunnallista yhteistyötä.

      Pienet, 10'000…20'000 asukkaan kunnat ovat hyviä maaseudulla ja suuret suurissa kaupungeissa. Yksinkertaista.

  2. Kiitän kommenteista

    Lisään kuntakokoon erään vanhan ja vähän tunnetun asian. Kun kunnat ja srk:t erotettiin toisistaan 1860 – 1880 -luvuilla, myös kappelisrk:ista tuli kuntia, vaikka kappelisrk:t oli katsottu liian pieniksi emä- eli kirkkoherrasrk:ksi. Täten pienien kuntien ongelma on todella vanha, ja kuitenkin KAIKKI tuon ajan kunnat olivat ikärakenteeltaan terveitä.

    Lopuksi eräänlainen anekdootti. Kansakoulujen perustaminen alkoi rapauttaa kunnan itsehallintoa jo Suomen itsenäistymisen alusta asti. Kunnat saivat lisää tehtäviä ja niitä kattamaan valtion tukea. Pari oikeustieteilijää korosti kunnan itsehallinnon olevan alisteisen valtiolle (joka siis oli nyt itsenäinen Suomi!) Miehet kantsii mainita. Toinen oli prof. K.J. Ståhlberg ja toinen lakitieteen tri Urho Kekkonen, jonka  nykyiset "puoluetoverit" lienevät unohtaneet UKK:n väitöskirjan käsitykset devil

  3. 3000 asukkaan kunnat parhaita?

    Vanhaa Turkua olisi sääli lopettaa. Linna, tuomiokirkko ja tori ovat niin turkulaisia, että ainakin niiden kokoisen läntin voisi säästää Turkuna. Mutta muilta Turun alueilta voisi kysyä, haluavako ne mieluummin olla taas Maarioita, Paattisia tai Kakskertoja, ja haluavatko muilta kunnilta aiemmin viedyt alueet liittyä takaisin noihin muihin kuntiin. 🙂

    Minusta tuollaisilla edellä mainituilla historiallisilla, mahdollisesti vielä omaa identiteettiä omaavilla alueilla voisi olla periaatteellinen itsenäisyys. Vaikka ne haluaisivatkin olla hallinnollisesti osa Turkua, niillä voisi olla mahdollisuus muuttaa mielensä jonain päivänä. Näin asukkaat voisivat pitää oman identiteettinsä ja varmistaa, että niitä myös kuunnellaan niiden omista asioista päätettäessä.

    Meillä päin tehokkaimpia kuntia ova muuten alueen pienimmät, 3000-sarjassa painivat kunnat. Minua puistattaa ajatella, että ne pakotettaisiin yhteen naapureidensa kanssa. Siinä voisi mennä sekä taloudellisuus, että palvelut, omanarvontunto, että toimiva hallintotapa.

    Hallitus ei ole esittänyt mitään järkeviä perusteluita kuntaliitoshankkeilleen, joten sen voisi jo unohtaa.

    Juho Laatu

    1. Turun pienentäminen

      Jos leikillisesti pohditaan Turun pienentämistä – mikä tuskin toteutuu missään muodossa – niin kyllä minä nykyisen kauppatorin "palauttaisin" Maarian lakkautetulle kunnalle. Keskiaikaisella Turulla oli Suurtorin lisäksi muitakin toreja ja ne kaikki olivat sillä puolella jokea. Eli nykyinen kauppatori olisi jo liikaa wink

Comments are closed.

Related Posts