Julkaisin aikaisemmin loppukesäästä artikkelin "kulta-sijoitus-vai-spekulantti". Tässä pohdin kullan hinnan madollisesta kuplasta ja myös riskien olevan suuria. Kullan hinta on noussut suhteettoman paljon viime vuosina ja jossain vaiheessa katto tulee vastaan.
Kullan hinta on ollut vahvassa laskussa reilun kuukauden ajan. Huippuhinnaksi määräytyi 1900,30$ unssilta. Tänään kullalla käydään kauppaa 1709$ hintaan. Laskua yli 10%!
Mielenkiintoista seurata markkinoita. Onko tämä kulta-rallin viimeinen loppu vai tulemmeko näkemään entistä suuremman rallin vuoden parin sisällä? Joka tapauksessa riskit kultamarkkinoilla lisääntyvät.
En ostaisi halpenevaa kultaa, koska ei ole varmuutta siitä, onko tämä vain lyhytakainen laskutrendi vaiko kenties lopun alku kullan vuosien halpenemiselle.
Itse siirryn kultamarkkinoille siinävaiheessa, kun DOW-GOLD ratio alkaa näyttää ennusmerkkejä, että kulta on vuosikymmenien saatossa todella halpa. Minulla on aikaa odottaa pitkiäkin trendejä. Raka-aine markkinoille tulin sijoittajana hieman liian myöhään, toki voittoja tein, mutta olisi pitänyt aloittaa ostoja jo aikaisemmin. Nyt on raaka-aine salkku jo tyhjennetty (itse asiassa viime vuonna). Osakkeet halpenevat nyt edelleen ja ne alkavat näyttämään houkuttelevilta.
Suhteelliset hinnat
Ei ole ideaa laskea osake/kulta suhdetta vaikka moni Internetin ihmeellisessä maailmassa niinkin tekee. Netissä tekee moni mitä vaan. On yleensä fiksumpaa seurata hopea/kulta suhdetta.
Eikö hopea ja kulta ole
Eikö hopea ja kulta ole noussut aika rinta rinnan? 10-vuoden graafi ainakin näyttää tältä. Itse luokittelisin kullan "super-valuutaksi" (huom. oma termini). Eli osa valtioiden keskuspankeista pitää kultaa arvossa ja setelirahahan on vain paperia. Myymällä ja ostamalla kultaa suuria määriä voidaan tarvittaessa tasapainottaa valuuttakursseja ja suuret kultavarat estävät valtion valuutan inflaatiota. Kehittyvät valtiot ovat vasta viime vuosien saatossa alkaneet lisäta kultavarojansa. Tilasto löytyy Wikipediasta: http://en.wikipedia.org/wiki/Gold_reserve Kun esim. Yhdysvalloilla on 74% kultaa verrattuna paperivaluuttoja (bondeja ja seteleitä) niin Kiinalla on vain 1,7%, Intialla 8,1% ja Venäjällä 6,7%. EU-maiden keskiarvo taisi olla noin 60%. Kehittyvät maat ovat viime vuosina olleet kovasti kasvattamassa kullan osuutta reservivaluutoissaan.
Minun arvaus - joka perustuu aika heppoiseen lukemiseen, eli en ole kullan hinnan paras spesialisti - kehittyvien maiden kullan tarve on lisääntynyt varsinkin viimeisen 10-vuoden aikana. Tämä on yksi syy lisää kullan ja hopean hinnan nousuun. Pitäisi tarkemmin tutustua kuka ostaa kultaa, eli onko siitäkin tullut spekulantti-markkinoilla vaiko onko se todella menossa kulutukseen (esim. intialainen kuluttaja ostaa kultakoruja pahan päivän varalle tms.). Toki amerikkalaiset ostavat myös kultaa ja hopeaa, kun uskovat valtionvelan johtavan inflaatioon sekä dollarin arvon romahtamiseen. Mielenkiintoiseksi asian tekee, että jos kullan hinta nousee näistä syistä, niin senhän pitäisi seuraavina vuosina nousta edelleen - kysyntä olisi siis vasta alussa?!? Itse pidän 100-vuoden DOW/Gold ratio graafia hyvänä mittarina, olisiko kulta kallista. Tosin olen tässä leikissä mukana 10-20 vuoden sijoitusperspektiivillä. Eli vaikka kulta jatkaa nousua, niin jätän sen junan suosiolla välistä - koitan ehtiä paremmin seuraavaan super-kuplaan.
Jarno, jos olet tehnyt tai jos teet tulevaisuudessa artikkelia tästä silver/gold ratiosta, mielenkiinnolla luen sen. Itselleni meinaan tuon suhde on jäänyt tutkimatta. Raaka-aineet eivät ole minun spesiaaliteettiani, mutta niiden hinta kehitystä on mukava tutkia. Ja toki joskus on tullut ETF:än (ja fyysisen kultakolikkojen) muodossa niihin tullut investoitua.
Kaikki tutkimukset kullan ja hopean kulutuksesta sekä tilastot kiinnostavat myös!
Kitco:ssa on kiva seurata kullan hintaa
Täältä näkee kullan hinnan kehityksen ihan kivasti reaaliajassa: http://www.kitco.com/charts/livegold.html
En omista kultaa juuri tällä hetkellä enkä usko omistavani ihan lähiaikoina. Myös minä pelkään kullan hinnassa olevia riskejä enemmän kuin uskon mahdollisuuksiin.