Kilpailuedun lähteitä

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Yrityksen kilpailuedulla eli vallihaudalla voi olla yksi tai useampi lähde. Seuraavat asiat voivat muodostaa vallihaudan:

 

1. Tarjontapuolen suuruuden ekonomia

2. Kysyntäpuolen suuruuden ekonomia

3. Brändi

4. Sääntely

5. Immateriaalioikeudet

6. Yrityskulttuuri

 

Kun yrityksen kustannukset pienenevät yrityksen lisätessä tuottamiaan palveluita tai tekemiään tuotteita, vaikuttaa tarjontapuolen suuruuden ekonomia. Tämä tuottaa yritykselle suuremman ostovoiman mikä pienentää yksikkökustannuksia. Suurilla yrityksillä ostajat voivat erikoistua tuotteisiin tai palveluihin. Lisäksi suurempi koko tarjoaa geometrisiä etuja. Olutpanimo voi käyttää suurempaa säiliötä oluenvalmistukseen mikä pienentää yksikkökustannuksia. Markkinataloudessa toimialoilla on taipumuksia siirtyä kohti markkinatoimijoiden pientä määrää. Ennen pitkää harvat toimijat jakavat lähes kaiken liikevaihdon muutamien pienempien yritysten pyristellessä omissa erikoistumisaloissa. Sijoittajan kannattaa keskittyä markkinaykkösiin tai kakkosiin. Ne jakavat suurimman osan markkinoista ja ovat todennäköisesti kannattavimmat yritykset alalla. Myös pienten erikoistumisalojen ykköset omaavat suhteellisen suuruuden ekonomian.

Kun tuote tai palvelu tulee arvokkaammaksi asiakkaille, kun useampi henkilö käyttää sitä, hyötyy yritys kysyntäpuolen suuruuden ekonomiasta. Muun muassa Facebookilla on tämä etu. Sama pätee myös luottokorttiyhtiöihin, jotka saavat sitä enemmän liikevaihtoa mitä useampi yritys hyväksyy niiden kortit. Jotkin yritykset hyötyvät sekä tarjonta- että kysyntäpuolen suuruuden ekonomiasta, kuten Amazon. Kun sen liiketoiminta kasvoi, tippuivat sen myymien tuotteiden hinnat mikä lisäsi asiakkaiden määrää. Tämä kasvatti liikevaihtoa mikä houkutteli lisää myyjiä mikä tiputti hintoja lisää kasvattaen asiakasmääriä. Tämä takaisinkytkentäsilmukka toimi kaikkien hyödyksi. Loputtomiin se ei toimi vaan sillä on rajoituksensa.

Tuotteet tai palvelut saavat sinussa aikaan mielikuvia, jotka yhdistät niiden nimeen. Mitä enemmän käytät niitä sitä enemmän se vaikuttaa aivojesi luomiin mielikuviin. Brändien arvo riippuu suurien ihmisjoukkojen yhteisistä mielikuvista ja niiden summasta. Parhaimmilla brändeillä positiivisten mielikuvien summa on muita brändejä suurempi. Parhaat brändit eivät myy vain tuotteita tai palveluita vaan kokemuksia. Asiakkaat ovat valmiita maksamaan enemmän brändeistä mikä kasvattaa yrityksen voittomarginaaleja. Brändit lisäävät yrityksen arvoa, kun ne kasvattavat asiakkaiden halua maksaa tai pienentävät yrityksen kustannuksia.

Brändit eivät vain kasvata voittoja vaan ne saavat asiakkaat ostamaan tuotteita ja palveluita yhä uudelleen. Lisäksi ne kasvattavat asiakasmääriä psykologisen ryhmäpaineen myötä. Monet siirtyvät tiettyyn brändiin, koska muutkin käyttävät sitä. Brändit toimivat vallihautoina, koska niiden luomat mielikuvat omistavat osan ihmisten aivokytkennöistä. Mitä enemmän samoja tuotteita tai palveluita käytät sitä vahvemmat kytkennät muodostuvat. Sitä helpommin ostat saman brändin tuotteita ja palveluita. Suurin virhe mitä yritys voi brändilleen tehdä on muuttaa sitä. Asiakkaiden tulee saada sitä minkälainen mielikuva heillä on tuotteesta tai palvelusta. Coca Cola oli lähellä muuttaa päätuotettaan mistä olisi seurannut katastrofi.

Joillakin yrityksillä on pysyvä kilpailuetu, koska sääntely on luonut niille vallihaudan. Sääntely auttaa välillä enemmän yrityksiä kuin asiakkaita mikä kasvattaa voittoja. Luottoluokituslaitoksilla on vallihauta, koska sääntely sallii vain niiden osallistuminen joukkovelkakirjojen luokitttelemiseen. Joillakin sähkölaitoksilla on vallihauta, koska ne ovat sääntelyn vuoksi ainoita tekijöitä markkina-alueillaan. Sääntely voi loppua, joten sen tuoman vallihaudan omistaviin yrityksiin tulee sijoittaa vain mikäli on varma sen pysyvyydestä.

Immateriaalioikeudet, kuten patentit voivat tuottaa yritykselle pysyvän kilpailuedun. Ne voivat tuottaa monopoliaseman, mutta eivät takaa sitä. Suurin osa patenteista on kierrettävissä. Patenttien tarjoama suoja ei ole ikuinen, koska niiden voimassaoloaika on yleensä korkeintaan 20 vuotta. Parhaiten patentit toimivat liiketoiminnassa, jossa markkinoille tuleminen vaatii suuria pääomakustannuksia. Nesteen biodiesel on esimerkki, koska sen tuottaminen vaatii suuria määriä pääomaa. Tämä ei takaa vielä pysyvää kilpailuetua, mutta voimakas sääntely patenttien kanssa vahvistaa sitä. Yksittäisillä patenteilla on harvoin todellista merkitystä, mutta suuret patenttimäärät voivat toimia vallihautana.

Yrityskulttuuri voi olla yksi pysyvän kilpailuedun lähde. Yrityskulttuuri voi ratkaista mm. vaikuttavatko pakolliset henkilömuutokset menestykseen. Se muovautuu pitkän ajan myötä. Kyseessä on tavat ajatella. Keskittyminen pitkän aikavälin menestykseen, yksinkertaisuuden korostaminen ja muut harvemmin yrityksissä vaalitut arvot voivat toimia osana pysyvän kilpailuedun lähteitä. Ne harvemmin takaavat pysyvän kilpailuedun. Yrityskulttuurin muutos voi tuhota kilpailuedun tai pienentää yrityksen vallihautaa. Suuret muutokset yrityskulttuurissa voivat tapahtua uuden toimitusjohtajan tullessa ulkopuolelta taloon tai pääomistajan vaihtuessa.

Lähteitä on varmasti useampia. Mitkä niistä unohtuivat?
 

-Tommi T

Kommentit

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Comment: 

Globalisaatio luo mahdollisuuksia suuruuden ekonomiaan ja pitkäkestoisiin kilpailuetuihin. Maailmanlaajuista yritystä ei ole helppo horjuttaa.

Otetaanpa esimerkiksi Microsoft Office ohjelmisto. Sen dominanssi on kestänyt vaikka vaihtoehtoja on ollut tarjolla. Yritykset kommunikoivat toistensa kanssa Microsoft office ohjelmiston avulla tehdyillä dokumenteilla. Ja yhteensopivuuden takia kenenkään ei kannata poiketa ruodusta ja ottaa mitään muuta vaihtoehtoa käyttöön. 

Ja Microsoft office toimii tehokkaasti Microsoft Windows alustalla. Niinpä yritysten kannattaa käyttää yksinomaan Microsoft Windows tietokoneita työkoneissaan. 

Ja kun Microsoft on globaali yritys niin sen dominanssi on kestänyt ja kestänyt jo kymmeniä vuosia.

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Comment: 

Olen kanssasi samaa mieltä kirjoituksestasi, mutta en pidä globalisaatiota varsinaisena kilpailuedun lähteenä. Globalisaatio helpottaa yritysten hyötymistä suuruuden ekonomiasta ja vahvistaa sitä, mutta ei itsessään toim kilpailuedun lähteenä näkemykseni mukaan. Mitä mieltä muut ovat? Olenko väärässä?

Lisää uusi kommentti

Suodatettu HTML

  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6> <img> <map> <hr> <br> <br /> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <table> <tr> <td> <em> <b> <u> <i> <strong> <font> <del> <ins> <sub> <sup> <pre> <address> <strike> <caption>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
File attachments
Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 150 KB.
Sallitut tiedostotyypit: txt jpg png.
CAPTCHA
Tällä kysymyksellä varmistamme että olet oikea inhimillinen käyttäjä (eikä koneellinen roskapostittaja)
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.