Humesta, kausaliteetista ja tasaisesta tulonjaosta
Useimmille lienee tuttu skeptismi ja 1700-luvun filosofi David Hume. Hume tuli siihen tulokseen että kausaliteetti on pelkkä ihmisen mielen luomus. Me toteamme usean ilmiön tapahtuvan tietyssä järjestyksesä ja muodostamme ajatuksissamme näiden välille syy ja seuraussuhteen. Seuraavassa videossa, joka on mielestäni ajankohtainen Wall Street mielenosoituksien vuoksi, puhutaan paljon kausaliteetistä ja myös sen puuttumisesta.
Varoitan että video voi olla kiusallinen, jos uskoo suurempien tuloelojen olevan ratkaisu Suomen tai jopa maailman ongelmiin. Jos tilastollinen analyysi ei miellytä, on syytä huutaa Hume haudan takaa apuun. Toinen vaihtoehto on tietenkin turvautua uskoon kausaliteetistä, mutta väittää, että esimerkiksi korkea lasten hyvinvointi aiheuttaa tasaisen tulonjaon eikä päinvastoin. Useimmat kausaliteetin hakemiset maatasolla, jossa maan yleinen korkea varallisuus (BKT) ja hyvinvointi pyritään linkittämään toisiinsa, epäonnistuvat. Sen sijaan tasaisen tulonjaon maat, kuten Pohjoismaat ja Japani menestyvät hyvin, mitä tulee luottamukseen kansalaisten välillä, sosiaaliseen liikkuvuuteen ja mielisairaiden tai vankien vähäiseen määrään. Jos uskot amerkkilaiseen unelmaan, jossa mistä vain olosuhteista voi edetä mihin vain, muuta Tanskaan, ohjeistaa Richard Wilkinson.
Useimmille lienee tuttu skeptismi ja 1700-luvun filosofi David Hume. Hume tuli siihen tulokseen että kausaliteetti on pelkkä ihmisen mielen luomus. Me toteamme usean ilmiön tapahtuvan tietyssä järjestyksesä ja muodostamme ajatuksissamme näiden välille syy ja seuraussuhteen. Seuraavassa videossa, joka on mielestäni ajankohtainen Wall Street mielenosoituksien vuoksi, puhutaan paljon kausaliteetistä ja myös sen puuttumisesta.
Varoitan että video voi olla kiusallinen, jos uskoo suurempien tuloelojen olevan ratkaisu Suomen tai jopa maailman ongelmiin. Jos tilastollinen analyysi ei miellytä, on syytä huutaa Hume haudan takaa apuun. Toinen vaihtoehto on tietenkin turvautua uskoon kausaliteetistä, mutta väittää, että esimerkiksi korkea lasten hyvinvointi aiheuttaa tasaisen tulonjaon eikä päinvastoin. Useimmat kausaliteetin hakemiset maatasolla, jossa maan yleinen korkea varallisuus (BKT) ja hyvinvointi pyritään linkittämään toisiinsa, epäonnistuvat. Sen sijaan tasaisen tulonjaon maat, kuten Pohjoismaat ja Japani menestyvät hyvin, mitä tulee luottamukseen kansalaisten välillä, sosiaaliseen liikkuvuuteen ja mielisairaiden tai vankien vähäiseen määrään. Jos uskot amerkkilaiseen unelmaan, jossa mistä vain olosuhteista voi edetä mihin vain, muuta Tanskaan, ohjeistaa Richard Wilkinson.
Videolta käy selväksi, että tulonjaossa oleellista on maan sisäinen tulonjako. Tähän ongelmaan Wall Street mielenosoituksetkin kohdistuvat. Maailmanlaajuiset ongelmat harvoin saavat ihmisiä barrikaadeille. Lokaalit ongelmat näyttävät saavan. Maatasolla tulonjaon onnistumisesta on myös esimerkkejä. Eikä sillä väliä miten työ hoidetaan, palkoilla (Japani) vai veroilla (Pohjoismaat), molemmat näyttävät toimivan.
Tässä samassa yhteydessä on paikallaan mainostaa tulevaa Helsingin TEDx tapahtumaa 17.11.2011, jonka lippuhakemuksia otetaan nyt vastaan.
Suomalainen yhteiskuntaa ja sen hyvinvointi menestyy vertailussa
Erittäin vaikuttava video, joka vakuuttavasti ja vaikuttavasti osoittaa että yhteiskunnan sisäisen tulonjaon tasaisuus vaikuttaa ratkaisevan positiivisesti:
Toivon todella että tilastokeskus, poliittiset sihteerit, virkamieskunta ja poliitikot perehtyvät tähän aiheeseen (vaikka tiedän että he ovat kyllä jo vuosia sitten ymmärtäneet tähän liittyviä asioita aivan erinomaisen kirkkaasti, mutta asiassa ei haittaa vaikka tuleekin lisää dataa tueksi)
Tämän videon tekijä näyttää todellakin havainneen jotain aivan oleellista. Wautsi!!!
En kiellä sitä, etteikö
En kiellä sitä, etteikö tuloerojen tasaus olisi hyvästä. Sitä ei kuitenkaan tulisi tarkastella kokonaisuudesta irrallisena asiana.
Tulonjaon tasauksen jälkeen tulee nimittäin se seuraava eriarvoistumiseen vaikuttava tekijä, eli tulojen käyttö. Lyhyt ja yksinkertaistettu esimerkki:
Henkilö A sijoittaa ylijäämänsä, kun taas henkilö B käyttää ylijäämänsä kulutukseen (molemmilla on suunnilleen sama ylijäämä kuukaudessa). Jos henkilö A toteuttaa jatkuvaa säästösuunnitelmaa, kasvaa hänen varallisuutensa exponentiaalisesti (korkoa korolle). Jos henkilö B toteuttaa jatkuvaa kulutusta, ei hänen varallisuutensa juuri kasva. Näin ollen pitkällä tähtäimellä henkilöiden A ja B eriarvoisuus varallisuuden suhteen kasvaa. A:lla on myös parempi varaus yllättäviin tilanteisiin.
Totean tältä pohjalta, että tulonjaon tasauksella on jokin sellainen piste, jonka jälkeen sillä saavutettu hyöty ei ole enää riittävä poistamaan tulojen käytön aiheuttamaa eriarvoistumista, ja näin ollen tulonjaon tasausta ei siis kannata enää viedä pidemmälle (päätepistehän olisi tasapalkka). Tulojen käytön aiheuttamaan eriarvoistumiseen emme voi vaikuttaa muulla tapaa kun koulutuksella, ellemme halua ruveta rajoittamaan ihmisten vapautta käyttää tulojansa.
Samassa veneessä
Mitä pienempi kansakunta, sen tärkeämpää on, ettei sosiaalinen eriarvoisuus kasva liian suureksi. Kuten yleensä järjestelmissä, on sosiaalisen psykologiankin suhteen löydettävissä toiminta-alue, jossa ihmisillä on samanaikaisesti usko mahdollisuuksiinsa (luottamus) ja toivo paremmasta (motivaatio). Tällöin kansakunta kehittyy ja voi hyvin, kuten Suomi sotien jälkeen on tehnyt. Rakkaus on siinä suhteessa korkein (vrt. kristillinen perintömme), että se kohoaa arkipäivän yläpuolelle, eikä siten vertaa omaa asemaa suhteessa ympäristöön.