Hankintahintojen erikoistapaus - osakeannit verotuksessa

Käyttäjän Johannes Hidén kuva

Kun osakkeita myydään, maksetaan lähtökohtaisesti osakkeen hankintahinnan ja luovutushinnan välisestä erotuksesta luovutusvoittoa (tai saadaan verotuksessa hyödynnettäviä luovutustappiota). Hankintahinta taas määritetään pääsääntöisesti ns. FIFO-periaatteella eli ensin hankitut osakkeet myydään ensin. Tähän pääsääntöön liittyy kuitenkin tietyssä mielessä poikkeus, nimittäin osakkeenomistukseen perustuvat osakeannit. Tähän poikkeukseen taas liittyy hyvin monia anteihin osallistujia periaatteessa koskeva erityistapaus, johon verottajalla ei varsinaisesti ole virallista erillisohjeistusta.

Otetaanpa esimerkiksi useita anteja järjestänyt Technopolis. Oletetaan, että osakkeita on ostettu alunperin kolmessa erässä. Osake-anteihin osallistumisen myötä nämä erät muuttuvat niin kappalemäärän kuin hankintahintojensakin osalta. Tämän lisäksi on syntynyt kummassakin osakeannissa yksi pienikokoinen lisäerä, mikäli antiin osallistuja on merkinnyt osakkeita myös ilman merkintäoikeuksia (erät 4 ja 5).









 

Hankinta-aika

Kappalemäärä

Hinta per osake

Annin 12/2013 jälkeen

(merkintä 3,29€ / osake)

Hinta per osake

Annin 9/2016 jälkeen

(merkintä 2,4€ / osake)

Hinta per osake

Erä1

2011 / 5

100

3,20 €

140

3,23 €

210

2,95 €

Erä2

2012 / 3

75

3,70 €

105

3,58 €

157,5

3,19 €

Erä3

2012 / 4

50

3,60 €

70

3,51 €

105

3,14 €

Erä4

2013 / 12

   

17

3,29 €

25,5

2,99 €

Erä5

2016 / 9

       

8

2,40 €

Yhteensä

 

225

777,50 €

332

1 129,53 €

506

1 547,13 €

 

Kuten taulukosta näkee, hankintaerä saattaa muodostua kappalemäärältään laskennallisesti murto-osaiseksi. Kun molempiin anteihin on osallistuttu, on esimerkissä erän kaksi koko on 157,5 osaketta ja erän neljä koko 25,5 osaketta. Verottajan ohjeistuksessa ei erikseen mainita, miten tällaisessa tilanteessa tulisi toimia.

Onko hankintaeriin kuuluvien osakkeiden murto-osilla sitten merkitystä? Hyvin vähän. Tyypillisesti kysymys lienee lähinnä veroilmoitustekninen: mikäli verovelvollinen myy molemmat osakkeen murto-osiin osalliset hankintaerät (eli esimerkissä käytännössä erät 2, 3 ja 4) kokonaisuudessaan, on verotettavan euromäärän kannalta yhdentekevää, mihin erään kahdelle erälle kohdistuva yksittäinen osake ajatellaan kuuluvaksi, mutta veroilmoitus ei sellaisenaan taida taipua puolikkaisiin osakkeisiin, joten on epäselvää, miten asia tulisi merkitä veroilmoitukseen. Veroilmoituksessa on kuitenkin myös mahdollisuus selittää tausta sanallisesti, joten ei jokaista erää ole pakko väkisin eritellä kaavamaisesti.

Puolikkaiden tai muiden murto-osien käsittelyllä voi olla kuitenkin merkitystä myös maksettavien verojen kannalta, olkoonkin että merkitys on käytännössä häviävän pieni. Jos yllä olevan esimerkin tapauksessa luovutettaisiin vain erän 2 osakkeita, luovutusvoiton määrä riippuu siitä, mihin erään osakkeen puolikkaista koostuva osake lasketaan kuuluvaksi. Lisäksi vielä siinä teoreettisessa tilanteessa, että yhden erän hankinta-ajasta on yli 10 vuotta ja toisen erän hankinta-ajasta alle 10 vuotta, verotus muuttuu hankintameno-olettaman käytön seurauksena hieman, mikäli osakkeiden nimellinen arvo on noussut huomattavasti.

Sinänsä voi kysyä, miksi anneissa vanhan omistuksen pohjalta merkityt osakkeet eivät voisi noudattaa FIFO-periaatetta samalla tavalla kuin jos osakkeet vain ostaisi markkinoilta, sillä olisihan se yksinkertaisempaa. Käytäntö lienee kuitenkin perusteltavissa useammallakin tavalla, joista yksi on se, että osakeantien eriyttäminen omiksi hankintaerikseen voisi tarjota perusteettoman tehokkaan työkalun vero-optimointiin. Pieni lisämonimutkaisuus taas ei ole yleensä ainakaan verovelvolliselle ongelma, sillä osakevälittäjät taitavat pääsääntöisesti hoitaa nämä asiat automaattisesti. Verovelvolliselle ylimääräistä päänvaivaa tulee siis yleensä kaiketi vain silloin, jos välittäjällä ei esim. arvo-osuustilin siirrosta johtuen olekaan kaikkia hankintoihin liittyviä tietoja hallussa.

Miten osakkeen murto-osia sitten tulisi käsitellä? Vaihtoehtoja on periaatteessa kolme:

  1. Murto-osainen osake lasketaan kuuluvaksi kokonoisuudessaan murto-osaan osallisista eristä ensimmäiseen.
  2. Murto-osainen osake lasketaan kuuluvaksi kokonoisuudessaan murto-osaan osallisista eristä viimeiseen.
  3. Osakkeet käsitellään laskennallisesti murto-osina. 

Näistä viimeinen eli C on ohjeistuksen mukaisesti tietysti kirjaimellisin, mutta murto-osien käyttö tekee siitä potentiaalisesti ongelmallisen. Veroilmoitus ei taida hyväksyä ainakaan verkossa täytettynä sellaisenaan murto-osaosakkeita, ja arveluttaa, mahtaako osakevälittäjien järjestelmistäkään tyypillisesti löytyä tälle tukea: kun luultavasti yli 99,99% luovutustapauksista menee ilman tällaisia laskennallisia murto-osia, onkohan murto-osien tukea lisätty tällaisia hyvin harvinaisia erikoistapauksia varten? Tästä johtuen heräsi kysymys olisiko vaihtoehdoista keskimmäinen eli B kuitenkin sopivin kompromissiratkaisu: osake kuuluisi siihen erään, jonka myötä osakkeesta tulee kokonainen.

Pilkunviilaajan luonteeni ei halunnut jättää asiaa tähän, joten otinpa yhteyttä verottajaan kysyäkseni onko asiaan virallista kantaa, ja olisiko se A:n, B:n vai C:n mukainen. Muutaman päivän jälkeen soitostani sain asiaan vastaussoiton, joka vahvisti epäilykseni: virallista erillistä ohjeistusta tälle poikkeustilanteelle ei suoranaisesti ole. Verottajan edustajakin piti tilannetta mielenkiintoisena reunatapauksena, mutta päätyi tukemaan vaihtoehtoa C, joka on kirjaimellisin tapa noudattaa verolakia, vaikka se aiheuttaakin sen, ettei veroilmoituksen kaava siihen suoraan ilman lisätietoselityksiä taida taipua.

Koska osakeanteja koskevassa perussäännössä ei sellaisenaan ole siis mitään vikaa, esittäisinkin oikeastaan Vero.fi:lle vain kaksi pientä parannusehdotusta:

  • Määrittäkää virallisesti ja myös esimerkkien tasolla, miten laskennallisesti murto-osaiset hankintaerät tulee käsitellä.
  • Havainnollistakaa esimerkkejä taulukoilla (samaan tapaan kuin tein tässä blogijutussa) sellaisissa tapauksissa, joissa se auttaa selkeyttämään esimerkkejä.

Tätä blogijuttua lukemaan eksyville puolestaan esittäisin kysymyksen: onko itselläsi tullut tilanne vastaan, jossa olet merkinnyt uusia osakkeita useista hankintaeristä koostuneen osakeomistuksen pohjalta? Miten välittäjäsi on asian käsitellyt? Tai jos olet töissä jonkin välittäjän leivissä, miten teillä käsitellään tilanteet, joissa hankintaerästä on muodostunut laskennallisesti murto-osainen? Onko menettelytapa jokin vaihtoehdoista A, B tai C vai edetäänkö osakevälittäjälle mahdollisella D-vaihtoehdolla eli jättämällä yksinkertaisesti asia verovelvolliselle itselleen selvitettäväksi?

Kommentit

Comment: 

Olen osallistunut useisiin anteihin ja en ole havainnut esille ottamaasi ongelmaa.

Puolikkaita tai muita osia osakkeita en ole koskaan saanut. Ymmärtääkseni määrä on vain pyöristetty täysiksi osakkeiksi alaspäin. Asia ei ole riippuvainen välittäjästä vaan yhtiöstä, joka määrittelee antinsa säännöt.

Varsinaisessa annissa merkattujen uusien osakkeiden hankintapäiväksi tulee sama, joka on ollut alkuperäisillä osakkeilla. 1.1.2005 alkaen hankintahinta osakkeille lasketaan: (vanhojen osakkeiden hankintahinta + merkattujen osakkeiden hinta) / (vanhojen + uusien osakkeiden määrä).

Toissijaisessa merkinnässä hankintapäivänä olen ainakin itse pitänyt antipäivää ja hankintahintana toissijaisen annin merkintähintaa.

Myydessä FIFO toimii ok.

Ja vielä yksi erikoistapaus: Jos omistaa esim. 5 osaketta, joista kukin antaa yhden merkintäoikeuden ja annissa saa merkitä neljällä merkintäoikeudella yhden uuden osakkeen, niin yhdestä merkintäoikeudesta on pääsääntöisesti aina saanut automaattisesti rahallisen hyvityksen. Verotuksessa käytetään hankintameno-olettamaa.

Käyttäjän Johannes Hidén kuva

Comment: 

Kiitos kommentista!

En väittänytkään, että annista voisi saada osakkeiden murto-osia, eikä sen suhteen ole tosiaan välittäjällä tai verottajalla tietenkään mitään tekemistä. Salkkuun ei siis tietenkään päädy murto-osaisia osakkeita, mutta kyse oli siitä, että laskennallinen hankintaerä voi sisältää noita murto-osia. Katso vaikka tuota blogijuttuni taulukkoa. Voit siis saada annista vaikka 10 osaketta, joista 6,5 kuuluu hankintaerään 1 ja 3,5 hankintaerään 2.

Lisää uusi kommentti

Suodatettu HTML

  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6> <img> <map> <hr> <br> <br /> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <table> <tr> <td> <em> <b> <u> <i> <strong> <font> <del> <ins> <sub> <sup> <pre> <address> <strike> <caption>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
File attachments
Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 150 KB.
Sallitut tiedostotyypit: txt jpg png.
CAPTCHA
Tällä kysymyksellä varmistamme että olet oikea inhimillinen käyttäjä (eikä koneellinen roskapostittaja)
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.
By submitting this form, you accept the Mollom privacy policy.