EU on tehokas säännöstöpohjainen yhteisö

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

EU:n budjetti on pysynyt järkevän kokoisena, noin 1,2% EU:n bruttokansantuottesta ja rahoituskohteet ovat pienestä budjetista johtuen järkeviä.  EU budjetista rahoitetaan muun muassa maiden välisiä liikennehankkeita sekä tavaroiden vapaan liikkuvuuden vaatimaa säännöstöä ja sen valvontaa. EU ei ole pöhöttynyt tulonsiirtounioni vaan tilastojen mukaan tehokas säännöstöpohjainen yhteisö.

Nettomaksumme EU:lle olivat viime vuonna 0,14% Suomen BKT:stä, yhteensä 294 miljoonaa euroa, ilmenee EU:n komission tilastoista.  Suomi maksoi viime vuonna EU:lle yhteensä 1 829 miljoonaa euroa ja sai 1 531 miljoonaa euroa. Suomen nettomaksut eu:lle ovat noin puolet siitä mitä kehitysyhteistyön nimissä vapaaehtoisesti käytämme kaukomaiden hyväksi (528 miljoonaa).

”Nettomaksu ei kerro kaikkea sitä hyötyä, joka myös Suomen osaksi koituu esimerkiksi yhteisistä sisämarkkinoista tai työvoiman vapaasta liikkuvuudesta. Samalla EU ponnistelee yhteisesti ilmastonmuutoksen torjumiseksi, puolustaa kansalaisiaan sekä ratkaisee pakolaisuuteen ja maahanmuuttoon liittyviä ongelmia. Nämä ovat niitä asioita, jotka tarvitsevat yhteisiä EU-tason ratkaisuja ja tuovat toteutuessaan lisäarvoa kaikille”, sanoo valtiovarainministeri Petteri Orpo.   

Suomen nettomaksu EU:lle oli viime vuonna 54 euroa asukasta kohden, kun vastaava summa oli toissa vuonna 104 euroa. Nettomaksu oli 0,14 prosenttia suhteessa Suomen bruttokansantuloon (0,27 prosenttia vuonna 2015).

Eri vuosien nettomaksuissa on eroja muun muassa siksi, että luvuissa näkyvät vanhan rahoituskehyskauden (2007–2013) ohjelmien päättyminen ja nykyisen kauden (2014–2020) ohjelmien käynnistymisen viivästykset.

Suomi oli pienin nettomaksaja

Jäsenvaltioiden nettoasemat heijastavat jäsenvaltioiden varallisuuseroja. Suomi on kuulunut keskimääräistä vauraampana EU-maana unionin budjetin nettomaksajiin vuodesta 2001.

Suomi oli viime vuonna EU:n pienin nettomaksaja yhdessä Italian kanssa bruttokansantuloon suhteutettuna. Suomen nettomaksu on ollut tätä pienempi viimeksi vuonna 2007. Suomi on selvästi pienempi nettomaksaja kuin esimerkiksi Hollanti, Ruotsi, Saksa, Tanska, Itävalta ja Britannia, vaikka ne saavat huomattavia maksualennuksia.

”Suomen nettomaksuasema noussee hieman, kun rahoituskauden ohjelmat ja niihin liittyvät maksatukset vakiintuvat. Lisäksi Suomen parantuneet talouden näkymät tulevat nostamaan Suomen maksuja EU:lle”, arvioi budjettineuvos Panu Kukkonen.

Viime vuonna Suomen suhteellinen maksuosuus koko EU-budjetista oli 1,63 prosenttia (1,52 prosenttia vuonna 2015). EU-jäsenvaltioihin palautuneesta rahoituksesta Suomi sai 1,30 prosenttia (1,02 prosenttia).

Tukea liikenneverkkojen rakentamiseen

Suomen saamat tulot EU:lta kasvoivat toissa vuodesta yhteensä 200 miljoonalla eurolla 1 531 miljoonaan euroon.

Merkittävästi toissavuotista enemmän tuloja, yhteensä noin 64 miljoonaa euroa, Suomi sai Verkkojen Eurooppa -rahoitusvälineestä, josta myönnetyillä investoinneilla tuetaan Euroopan laajuisia verkkoja liikenteen, energian ja digitaalisten palvelujen alalla. Tästä 50 miljoonaa euroa tuli liikenneverkkojen rakentamiseen.

Myös rakennepoliittiset tuet nousivat lähes 38 miljoonalla eurolla. Maataloustuet ja maaseudun kehittämistuet kasvoivat lähes 19 miljoonalla. Turvallisuuteen ja kansalaisuuteen, kuten maahanmuuttoon, liittyvät tulot kasvoivat 33 miljoonalla.

Maksut EU:lle nousivat hillitysti uusista maksualennuksista huolimatta

Suomi maksoi viime vuonna EU:lle yhteensä 1 829 miljoonaa euroa. Maksut nousivat 39 miljoonalla eurolla toissa vuodesta. Lokakuussa 2016 tuli voimaan uusi päätös EU:n talousarvion omista varoista eli tulopuolesta, ja siihen liittyi uusia maksualennuksia osalle jäsenvaltioista. Päätöksen takautuvat vaikutukset on huomioitu talousarviovuosien 2014 ja 2015 kohdalla.

Suomen osuus Britannian maksuhelpotuksen rahoituksesta oli viime vuonna 164 miljoonaa euroa.  Kaikkiaan maksuhelpotusten osuus Suomen maksuista oli noin 10 prosenttia.

Viime vuonna Suomi keräsi EU:n puolesta 166 miljoonaa euroa tulleja ja sokerimaksuja. Tästä 33 miljoonaa euroa tuloutettiin valtion talousarvioon kantopalkkiona.

Saksa suurin nettomaksaja, Bulgaria nettosaaja

Suurimmat nettomaksajat suhteessa bruttokansantuloon (kuvio 1) olivat viime vuonna Saksa (0,40 prosenttia), Ranska (0,36 prosenttia) ja Ruotsi (0,33 prosenttia). Suurimmat nettomaksajat asukasmäärään suhteutettuna ovat Ruotsi (158 euroa asukasta kohden), Saksa (157 euroa) ja Tanska (137 euroa) (kuvio 2).

Suurimmat nettosaajat suhteessa bruttokansantuloon olivat viime vuonna Bulgaria (4,17 prosenttia), Romania (3,64 prosenttia) ja Unkari (3,34 prosenttia). Asukasta kohden laskettuna eniten EU-tukea saivat Kreikka (403 euroa asukasta kohden), Liettua (403 euroa) ja Slovakia (372 euroa).

 

LIsää tietoa: Taulukko ja kuviot EU-nettomaksusta 2016

Lisää uusi kommentti

Suodatettu HTML

  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6> <img> <map> <hr> <br> <br /> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <table> <tr> <td> <em> <b> <u> <i> <strong> <font> <del> <ins> <sub> <sup> <pre> <address> <strike> <caption>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
File attachments
Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 150 KB.
Sallitut tiedostotyypit: txt jpg png.
CAPTCHA
Tällä kysymyksellä varmistamme että olet oikea inhimillinen käyttäjä (eikä koneellinen roskapostittaja)
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.
By submitting this form, you accept the Mollom privacy policy.