20 vuotta taloutta ja politiikkaa 500 sanaan

Velkakriisi on pitkälle maiden käyttäytymiskriisi. Maiden välillä ei ole sääntöjä, vaikka sellainen kuin kansainvälinenkin oikeus on. Lähes kaikki maat ovat joskus salamurhauttaneet jonkun muun maan kansalaisia ja useasti vielä vieraan maan alueella. Kuitenkaan käskyn antajia ei syytetä mistään, korkeintaan paheksutaan. Mikäli tämä käskyn toteuttaja saadaan kiinni, se voidaan tuomita vaikka kuolemaan, mutta käskyn antaja otetaan luultavasti vastaan kunnianosoituksin ja torvisoittokunnan säestyksellä. Miten tämä liittyy velkakriisiin ja nykyisiin ongelmiin? Ei suoraan mitenkään, mutta se kuvastaa millaisessa maailmassa elämme, säännöt ovat voimassa pienessä hiekkalaatikossa, kansallisvaltiossa ja sielläkin koskettaa lähinnä suorittavaa porrasta. Kansallisvaltioiden välillä on jatkuva diplomaattinen sota käynnissä jota käydään usealla rintamalla niin sotilaallisella kuin taloudellisella puolella. Liittoudutaan joidenkin kanssa, ainahan silloin ollaan myös jotakin vastaan. Tämä jatkuva kyräily ja kyttäily kuluttaa turhaan voimia joltakin hyödyllisemmältä ja siksi jotkut valtiot ovat päättäneet tehdä valtioliittoja jotta he olisivat vahvempia. Me olemme valtioliitossa EU:n kanssa muita isoja eli lähinnä Amerikan liittoa vastaan (NAFTA),  Aasian vastaavaa (AFTA) tai Afrikan unionia (AU). Kiina on aina pyrkinyt olemaan yksin ja sitten on vielä WTO mikä pyrkii kertomaan että kaikille pitää olla reilu.

 Valuutta- ja korkosota on tätä päivää missä pyritään elvyttämään ja tuottamaan joitain etuja omalle alueelle muiden kustannuksella. Japani ajautui taloudellisiin ongelmiin 1989 (oikeastaan jo aiemmin) ja he eivät keksineet muuta ratkaisua kuin korkojen pitämisen nollassa ja valuutan pitämisen heikkona ja ennen kaikkea etuoikeuksien jakamisen omille kavereille.  Kun valuutat olivat kuitenkin vapaasti vaihdettavia ja Japani oikeasti vahvempi taloutena (ja valuutta keinotekoisesti aliarvostettu) kuin korot ennustivat, se aiheutti korkolukon koko läntiseen maailmaan ja varsinkin Yhdysvaltoihin.  Valuutan pitämin halpana aiheutti Japanin valtion voimakkaan velkaantumisen. Yhdysvallat eivät voineet nostaa korkoja vaikka talous vaati, sillä jos he nostaisivat korkoja, sijoittajat lainaisivat Japanista rahaa ja sijoittaisivat sen USA:n velkapapereihin, näin tulisi riskitön arbitraasi. Ylihalvan koron takia Yhdysvaltalainen kuluttaja velkaantui ja syntyi asuntokupla ympäri maailmaa. Aasiassa alkoi samoihin aikoihin myös toinen suuria paineita aiheuttanut ilmiö eli Kiinan vahva nousu. Kiina on päättänyt olla maailman houkuttelevin tavarainvestointikohde ja sen se päätti keskusjohtoisesti hoitavan halvoilla tuotantokustannuksilla sekä vakaan halvalla valuutalla. Tämä aiheutti investibuumin Kiinaan ja vahvan länsimaisten yritysten alihankiverkoston syntymisen. Tuotteet valmistettiin Kiinassa ja myytiin lännessä hyvällä katteella. Tämä aiheutti yritysten voittojen kasvun ja monien hyödykkeiden hintavääristymiä kuten raaka-ainekuplan ja pysyvien omaisuuserien (asunnot, yritykset) yliarvostuksen. Yritysten kannattavuus kuitenkin kilpailun takia laski normaalille tasolle ja siten pörssiromahduksen. Asuntojen hinnat jäivät ylös pitkälle valtioden toimien vuoksi ja tämä suurin kupla tulee puhkeamaan myöhemmin. Euroopassa olimme Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen vahvassa uskossa parempaan huomiseen ja alueemme yhtenäisyyteen. Saksa yhdistyi ja EU pääsi merkittävään Maastrichtin sopimukseen. Moni halusi liittyä EU:hun ja kaikkiin ytimiin. Valitsemme enteellisesti valuuttamme nimeksi Euron, Euros on kreikkalainen jumalatar joka enteellisesti tarkoittaa itätuulta. Ja sitä Kreikkalaista itätuulta olemme nyt viime aikoina totta vie saaneet haistella.

Seuraavassa osassa mitä  tapahtuu nyt Euroopassa ja mitä pitäisi tehdä.

Related Posts