Hyppää pääsisältöön

Suhdannenäkymät

Eri euromaiden tilanne (bkt)

Käyttäjän Henri Myllyniemi kuva

Muutaman euromaan julkaistuissa bkt:n ennakkoluvuissa muutama asia pisti silmään sen verran häiritsevästi, että niistä on kerta kaikkiaan pakko mainita. Mukana on myös Suomen luvut, joita on ihmetelty jo muuallakin. Jos Suomen luvut tulevat pitämään paikkaansa niin onhan se aika lailla ohoh. Toinen kova yllättäjä oli Portugali, joka olisi kiitänyt yli prosentin kvartaalivertailussa ylös.

Keskiarvo: 3.7 (9 arviota)

Taloutemme asenne

Meillä on ollut uskomattoman hyvä teollisuuden rakenne, mikä ei enää ole niin hyvä. Ansiokkaasti useat yritykset ovat tienanneet kasvavia tuottoja metallien superbuumin sekä Aasian suuren investointiaallon ansiosta. Näitä on mm. Metso, Konecranes, Outotec, Wärtsilä,... Kun paljon investoidaan satamiin sekä kaivoksiin, niin sillä alalla toimivat yritykset menestyvät. Se on hienoa.

Kaivokset kuten muutkin yksinkertaista bulkkia tuottavat yritykset ovat alttiita hintojen vaihteluille kysynnän mukaan. Kun asiakkaiden kustannukset johtuvat pääosin kiinteistä kuluista, niin mielellään ei seisoteta kaivoksia, riippumatta hinnoista. Tuotteiden hintoja lasketaan ja uusia kaivoksia ei avata mikä vaikuttaa tuolle alalle investointitavaroita tekeviin yhtiöihin. Kun olemme viimeiset 15 vuotta investoineet kaivostuotteisiin ennätyksellisesti, niin hiljasempi kausi on luonnollista, jos kysyntä ei tasaisesti kasva. Kaivoksien investointitavaroiden kysyntä laskee enemmän kuin itse kaivoksien tuotanto. Tämä on lienee melko luonnollista.

Keskiarvo: 3 (20 arviota)

Matalasuhdanne vai aikakauden loppu?

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Miksi olemme vakuuttuneita että Suomessa (tai euroopassa) syntyminen automaatisesti oikeuttaa korkeampaan elintasoon?

Talouskeskustelu keskittyy siihen miten päästään  matalasuhdanteen yli. Jo termi matalasuhdanne antaa ymmärtää että kysessä on jotakin ohimenevää. Entä jos kyseessä onkin aikakauden loppu ja murrosvaihe siirtymessä johonkin uuteen, tuntemattomaan?

Tällaiset murrosvaiheet ovat selkeästi nähtävissä vasta jälkeenpäin - usein vasta vuosikymmenien jälkeen. Tyypillistä on myös että murroksen keskellä elävät eivät näe tai eivät halua nähdä muutoksen enteitä. Näin koska muutoksen tunnustaminen johtaa tuskallisiin päätöksiin ja jopa identtiteettikriisiin.Yksi esimerkki tällaisesta on Britannian imperiumin ja talousmahdin murtuminen 1900-luvun vaihteessa, jolloin USA ajoi ohi briteistä mailman keskeisenä voimavaltiona.

Keskiarvo: 4.4 (14 arviota)

Rakenneuudistus on hyvinvointiyhteiskunnan purkamista

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Espanjan ja Kreikan kokemukset antavat viitteitä siitä, kuinka julkisen sektorin elvytyksen (velanoton) vähentäminen lisää työllisyyttä ja parantaa realiansioiden kasvua, mutta jakaa kurjuutta köyhille. Meillä on omassakin historiassamme hyvä esimerkki siitä, mitä elvytyksen vähentämisestä seuraa. Suomi elvytti voimakkaasti velkarahalla (alla olevan graafin vihreä käyrä) aina vuoteen 1993 saakka, jonka jälkeen tehtiin täyskäännös. Elvytyksestä luovuttiin, sosiaaliturvaa ja eläkkeitä leikattiin, veroja korotettiin ja hyvinvointiyhteiskuntaa purettiin. Kaikki tämä tehtiin keskellä pahinta lamaa aivan niin kuin nytkin joudutaan tekemään. Mitä elvytyksen purkamisesta seurasi?

Makrotalouden kehitys (Lähde: Tilastokeskus ; vuoden 2013 tiedot puuttuvat tilastokeskukselta)

Yllä olevat graafit kertovat miten tarina elvytyksen purkamisen jälkeen eteni. Seuraavana vuonna alkoivat reaaliansiot, bruttokansantuote ja vaihtotase parantua. Työttömyyden heikkeneminen päättyi ja parin vuoden kuluttua alkoi työttömyysasteen hidas sulaminen.

Elvytyksen purkaminen ei ollut ainoa syy 90- luvun lopun talousihmeeseen

Miksi elvytyksen purkaminen vaikuttaa näin nopeasti ja tehokkaasti?

Keskiarvo: 4 (17 arviota)

Portugalin hallituskriisin jälkeen

Käyttäjän Henri Myllyniemi kuva

Heinäkuun alussa Portugalissa marssi (ja oli aikeissa marssia) ministeriä pihalle frekvenssillä ministeri päivässä - kaksi parhaassa. Syynä oli epäinhimilliseksi koettu säästötalkoo. Portugalissa nimenomaan yksityisten velkataso on päätähuimaava. Tavallinen mittari tässä on velan suhde vuotuisiin tuloihin. Suomessakin mennään hieman toiselle sadalle prosentille, mutta Portugalissa reippaasti kolmannelle sadalle. Kun kenkää tulee, verot nousevat ja palkat laskevat, niin sisämarkkinoilla tapahtuu ihmeitä. Ja hyvin ikäviä sellaisia. Velat eivät kuitenkaan kevene. Yhtälöstä tulee kestämätön.

Juuri tästä syystä hallitusrivit alkoivat rakoilla. Sikäläinen pienehkö puolue hallituskumppanina oleva CDS-PP katsoi, ettei hyvä heilu syyskuun lopun kunnallisvaaleissa, jos porukka profiloituu kunnon vyönkiristäjä- ja leikkauspuolueeksi. Presidentti tuli hätiin ja ehdotti laajempaa "kansallinen pelastus" -nimikkeellä kulkevaa puoluekoalitiota. Siitä ei tullut mitään, mutta vanhalla kokoonpanolla jatketaan.

Keskiarvo: 5 (2 arviota)

IMF ennustaa maailmantaloudelle 3% kasvua

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

IMF on korjannut talouskasvuarviotaan alaspäin. IMF ennakoi maailmantalouden kasvavan tänä vuonna hieman yli 3% vauhdilla kun vielä huhtikuussa tilanne näytti valoisammalta.

Maailman talouskasvuennuste (Lähde: IMF)

Keskiarvo: 4.5 (4 arviota)

Kuluttaijen luottamus elpyy reaalitalouden kurjuudesta huolimatta

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kuluttajien luottamus on historiallisesti pystynyt ennakoimaan tai ainakin seurailemaan pörssikurssien kehitystä. Yksittäiset tapahtumat vaikuttavat lyhyellä tähtämellä, mutta jos haluaa käsitystä trendistä, niin kuluttajien luottamus on hyvä työkalu. 

Kuluttajat luottavat ja samaistuvat helposti kurinalaisesti toimivaan valtiojohtoon. Systemaattisuus assosioidaan luotettavuuteen, ja se luo stabiliutta ja investointeja. Politiikan itsekuria on Euroalueella lisätty, ja ehkäpä siitäkin syystä kuluttajat ovat vuoden 2013 alusta saakka suhtautuneet luottavaisemmin tulevaisuuteen. Pörssikurssit eivät ole kuitenkaan vielä reagoineet. 

Kuluttajien luottamus Euroalueella ja Suomessa (Lähde: Euroopan komissio, Suomen Pankki)

Tilanne on saman tapainen myös muualla. USA:n kuluttajien luottamus on vuodesta 2009 alkaen vähitellen parantunut ja vuoden 2012 loppupuolelta alkaen myös Kiina on liittynyt positiivisempien maiden joukkoon. 

Kuluttajien luottamus USA:ssa (Lähde: Martin Capital)

 

Kuluttajien luottamus Kiinassa (Lähde: Trading Economics, Kiinan tilastokeskus)

Mistä tämä luottamus, jolle ei näyttäisi olevan makrotaloudellista perustetta?

Keskiarvo: 4.3 (6 arviota)

Kurssinousu lässähti

Käyttäjän OSKLry kuva

Vielä kuukausi sitten olin aika toiveikas osakemarkkinoiden suhteen. Joko pahin olisi takana? Orastava nousu on kääntynyt voimakkaaksi laskuksi. Helsingin pörssi on sukeltanut kuukauden aikana lähes 5 %, joten alkuvuoden noususta on enää alle 5 % jäljellä. Jotkut ovat jo valmiita uskomaan, että Sell in May and Go Away – ilmiö olisi toteutumassa tänä vuonna. Tämä vanha sanonta kuvaa puolivuotisvaihtelua. Se kehottaa myymään osakkeet toukokuussa ja pysymään poissa osakemarkkinoilta seuraavat puoli vuotta. Osakemarkkinat ovat kuitenkin niin arvaamattomat, että suunnan ennustaminen on tällä hetkellä vielä tavanomaistakin vaikeampaa. Pitkäaikaiselle osakesäästäjälle näillä lyhyen aikavälin nousuilla tai laskulla ei ole merkitystä. Saadut hyödyt jäävät pieniksi, koska kaupankäynti aiheuttaa kustannuksia ja mahdollisista myyntivoitoista lankeavat verot maksettaviksi.

 

Erityisen raju on ollut Japanin pörssin lasku. Hallituksen ja keskuspankin massiivisella seteli-elvytyksellä aikaansaatu pörssikurssin nousu on kääntynyt yli13 %:n laskuksi viimeisen kuukauden aikana. Oliko kurssinousu liian raju vai eikö kannettu vesi pysykään kaivossa? Jatkon ratkaisee se, saadaanko myös reaalitaloudessa tarvittavat muutokset aikaan.
 

Keskiarvo: 4.7 (3 arviota)

Suomen teollisuuden kilpailukyky heikkenee edelleen suhteessa EU keskitasoon

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunta on julkaissut palkanmuodostuksen seurantaraportin, jossa selvitetään ansioiden, hintojen ja ostovoiman sekä kilpailukyvyn kehitystä ja kehitysnäkymiä.

Suomen talous supistui viime vuoden lopulla ja vajosi tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä taantumaan. Bruttokansantuote supistuu tänä vuonna 0,4 prosenttia, vaikka talouskasvun oletetaankin käynnistyvän vuoden toisella puoliskolla. Nimellispalkkojen nousuvauhti ansiotasoindeksin mukaan hidastuu kuluvana vuonna noin prosenttiyksikön edellisestä vuodesta 2,1 prosenttiin. Kuluttajahintojen ennustetaan kohoavan keskimäärin 1,7  prosenttia, jolloin reaalisen ansiotasoindeksin nousuksi muodostuu kuluvana vuonna 0,4 prosenttia. Reaaliansioiden nousu jää myös vuosina 2014 - 2015 miltei olemattomaksi.

Yksikkötyökustannukset Euroalueella (Lähde: Talousnäkymät ja palkanmuodostus raportti )

Komission ennustama yksikkötyökustannusten kehitys vuosina 2013–2014 eroaa merkittävästi valtiovarainministeriön ennusteesta, jonka mukaan yksikkötyökustannusten nousu on huomattavasti maltillisempaa, erityisesti ensi vuonna. Komission ennusteessa työntekijäkohtaisten palkansaajakorvausten kasvu on ripeää, vaikka työllisyyden ennustetaan samaan aikaan vähenevän tai pysyvän lähes muuttumattomana. Ennuste-eroista huolimatta on ilmeistä, että jo toteutunut kehitys erityisesti vuosina 2007–2012 viittaa kilpailukyvyn heikentymiseen suhteessa euroalueeseen.

Keskiarvo: 4.7 (7 arviota)

Kiinalaisten alakulo painaa maailman osakemarkkinoita

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kiinan osakemarkkinat lähtivät laskuun jo vuoden vaihteessa ja paheneva syöksy on kesällä vetänyt mukanaan myös muut. Mikä Kiinalaisia painaa ???

Kiinan osakemarkkinat verrattuna USA:n ja Saksan osakkeisiin (Lähde: Yahoo)

Kiinan talousluvut ja kuluttajien tilanne näyttävät Kiinan tilastokeskuksen mukaan hyviltä:

Keskiarvo: 4.6 (5 arviota)

Bernanken oodi "kuningas käteiselle"

Käyttäjän Henri Myllyniemi kuva

Yhdysvaltain keskuspankin mielekkäät rajat jatkuvaan tukielvytykseen alkavat tulla (ainakin heidän mielestään) vastaan. Ben Bernanken ilmoitus, että markkinoilla kannattaa varautua elämään ihan omin avuin sai aikaan tutun paniikkikohtauksen arvopaperimarkkinoilla. Nyt kyseessä on se ongelma, jota olen aiemminkin täällä pohtinut: miten tukitoimista luovutaan? Jos vedetään liinat kiinni niin myyntiaalto nostaa korkotasoa nopeammin kuin mitä talous ehtii virota. Jos taas toimitaan liian hövelisti, syntyy kuplia. Tilanne vain on (minun henkilökohtaisena mielipiteenäni), että kupla on jo muodostunut. Fedin QE1 oli perusteltu ratkaisu, sillä jotain oli tehtävä. Sen jälkeen toiminta on muistuttanut enemmänkin siltä, että vieroitusoireita ei olla haluttu tuoda esiin.

Keskiarvo: 3.8 (5 arviota)

Missä ei piiputtaisi?

Käyttäjän Henri Myllyniemi kuva

"Muista defensiivinen sijoittaminen, jos on aivan pakko änkeä mukaan", lukee muistilapussani tietokoneeni vieressä. Tämä on tarpeen, sillä oma sijoitusprofiilini ei ole liian gung-ho -tyylistä. Bernanke puhuu QE3:n "kaventamisesta" ja joka puolella hermoillaan. Eurokriisin myötä Eurooppa tuntuu hieman epävarmalta, Japanissa on omat pienet murheensa, ja viimeaikainen pääomavirtojen hidastuminen Kiinaankin on pistänyt rahan tukkumarkkinat hämilleen. Aasian kehittyvilläkin markkinoilla on turbulenssia. Niin, ja mainitsinko Euroopan jo? Uusien autojen myynti on jossain 20 vuoden takaisissa lukemissa. Ja minulle on suurta tuskaa pitää potentiaa likvidinä. Minähän tuhlaisin sen johonkin joutavaan. Mitä tehdä?

Keskiarvo: 3.1 (8 arviota)

LähiTapiola:n Jari Järvinen ennustaa Suomen taloudelle käännettä kohti loivaa nousua

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

   LähiTapiola ennustaa Suomen talouskasvun supistuvan tänä vuonna, joskin maltillisen kasvun odotetaan alkavan loppuvuonna. LähiTapiola laskee Suomen vuoden 2013 bruttokansantuotteen kasvuennusteen -0,5 prosenttiin (0,0 % joulukuun 2012 ennusteessa). Vaarana on myös työttömyyden kasvu. LähiTapiola ennakoi yhä, että työttömyys nousee tänä vuonna 8,5 prosenttiin ja ensi vuonna aina 9 prosenttiin. Finanssikriisin jälkeinen tasopudotus Suomen teollisuustuotannossa on jäänyt pitkäaikaiseksi ongelmaksi. Teollisuustuotannon volyymi on edelleen lähes viidenneksen edellisen huipputason alapuolella.

  −Ennusteemme mukainen kasvuvauhti (-0,5 %) vuodelle 2013 perustuu näkemykseen, että kokonaistuotanto supistuu lievästi vielä kuluvan vuoden toisella neljänneksellä, suhdannepohja ohitetaan kesällä ja maltillinen kasvu käynnistyy loppuvuodesta. Ennusteeseemme liittyy silti riskejä, koska euroalueen kasvunäkymä on hyvin epävarma ja elpymisen odotetaan Euroopassa käynnistyvän toden teolla vasta ensi vuonna, sanoo pääekonomisti ja LähiTapiola Varainhoidon apulaisjohtaja Jari Järvinen.

Keskiarvo: 4 (4 arviota)

Karhumarkkinatunnelmaa

Käyttäjän Henri Myllyniemi kuva

Aiemmin esille ottamani Japanin Nikkei 225 -indeksin flirtti karhunsyleilyssä lienee nyt tätä myöden selviö. Indeksi piiputti varsin rajuun 6,35 prosentin vapaaseen pudotukseen. Kymmenen eniten laskeneen osakkeen pudotus oli jäätävää. Shorttaajalistan 10. paras karisti yli 8,5 prosenttia jenejä turkistaan. Olen aiemmin maininnut, että minulla on "häiritsevä tunne". Siis se on ollut vain tunne, jota en ole osannut selittää. Pitkälti tämä tunne on johtunut velkakirjamarkkinoista, joissa on paikoitellen ollut mittaviakin myyntiaaltoja. Näitä rivejä kirjoittaessani Kreikan kymppisten korkopojot ovat 44 nousussa ja Portugalilla 21 paunaa ylös. Ei ihme, että Hollandekin mainitsi kriisin olevan ohitse. Parantuneet kasvunäkymäthän näiden liikkeiden takana ovat, eh?

Keskiarvo: 3.2 (5 arviota)

Hyvät ja huonot uutiset

Käyttäjän Norvestia kuva

Kirjoitusvuorossa Mika Huhtamäki

 

Nelosen viihdeohjelma Hyvät ja huonot uutiset antaa humoristisen kuvan ajankohtaisten uutisten ristiriitaisistakin tulkinnoista, mielipiteistä ja näkökannoista riippuen. Hyvät ja huonot uutiset kuvaavat paremmin kuin hyvin myös viimeaikaista perin ristiriitaista uutisvirtaa. Päivittäistä hyvien ja huonojen uutisten virtaa seuratessa kannattaa välillä käyttää myös hetki kansan sykkeen kuunteluun ja miettiä sen vaikutuksia omiin sijoituspäätöksiin.

Keskiarvo: 4.8 (6 arviota)

Velkadeflaatio: Euroalueen kuolemanspiraali

Käyttäjän Juha Remes kuva

Talouskuri on alkanut toimimaan euroalueella, ainakin uusimpien lukujen perusteella. Eilen julkaistut luvut M3-rahakannasta kertoivat karua kieltään: huhtikuussa M3-rahakanta laajeni 15 miljardilla eurolla, mutta tämä laajennus oli vain tekninen korjaus. Luottopuolella yksityisen sektorin lainanotto on vähentynyt 0.9%, eli elämme ainakin osittaista velkadeflaation kautta. Tämä tosin oli vain keskiarvo: periferiamaissa, kuten Espanjassa, luotot ovat vähentyneet yhteensä 19.1%.

Merkeliläinen talouskuri on luontaisesti taloutta supistavaa. Tämä supistaminen johtaa yksityiseen velanmaksuun, joka taas johtaa velkadeflaatioon. Erityisesti maat joissa yksityinen sektori on käyttänyt velkavipua runsaalla kädellä ovat alttiita tälle. Velkadeflaatiosta tulee helposti ihan oikea deflaatio (ja samalla syvä lama), koska loppupeleissä kaikki raha on velkaa.

Velkavetoisessa (Keynesin talousoppeja noudattavassa) maailmassa velka on sama asia kuin ostovoima, joka taas on sama asia kuin työpaikka. Ei velkaa, ei työtä, ei ostovoimaa. Tämänkaltainen velkadeflaatio tarkoittaa siis sitä, että euroalue on ainakin periferiamaissa ajautumassa 30-luku - tyyliseen syvään lamaan.

Keskiarvo: 4.4 (5 arviota)

Inflaatiota keskuspankissa

Käyttäjän Norvestia kuva

Kirjoitusvuorossa Juha Kasanen

Euroopan keskuspankki on jatkanut superlöysää rahapolitiikkaa jo yli neljä vuotta. Tämä on mahdollista, koska inflaatio on niin alhainen, vai onko sittenkään?

Tilastokeskuksen ilmoituksen mukaan inflaatio hidastui Suomessa huhtikuussa 1,5 prosenttiin. Tilastokeskus seuraa noin 500 hyödykkeen hintamuutoksia ja laskee niiden perusteella kuluttajahintaindeksin. Indeksi on varmasti laskettu teknisesti oikein, mutta kenen inflaatiota se oikein mittaa?

Ongelma syntyy siitä, että Tilastokeskuksen kulutuskorin sisältö ja painotukset eivät vastaa sitä, mihin useimpien rahat oikeasti kuluvat. Monien tuotteiden ja palveluiden hinnat ovat nousseet ihan muuta kuin 1,5 prosentin vuosivauhtia. Jos vertaa aikaan, jolloin markka kelpasi vielä maksuvälineenä, ovat hintamuutokset olleet viimeisen runsaan kymmenen vuoden aikana aika huimia.

Keskiarvo: 4 (12 arviota)

Dr Copper ennustaa pörssikurssien nousua

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Raaka-aineet ovat tuotantoketjun alkupäässä ja niitä tarvitaan ensimmäisenä, kun tuotanto lähtee kasvuun. Ostopäälikköindeksi kertoo teollisuuden subjektiivisen kannan talouden tilanteesta, kun taas raaka-aineiden kysyntä kertoo todellisen tilanteen. Siinä mielessä raaka-aineiden kysyntä on lahjomaton ja sitä ei voi vääristellä.

Mutta kertooko raaka-aineiden hintakehitys jotain sijoittajalle ja säästäjälle hyödyllistä? Kyllä kertoo. Alla on kuparin hinta ja USA:n S&P indeksit vertailussa. Graafista voi havaita, että kuparin hintakehitys ennustaa osakekurssien arvonkehitystä. Erittäin hyödylliseksi tämän tiedon tekee se, että kuparin hinta edeltää pörssikursseja muutaman kuukauden viiveellä. Säästäjä ja sijoittaja ehtii tässä ajassa reagoida ja hyötyä informaatiosta. 

Kuparin hintakehitys verrattuna pörssi-indeksiin (Lähteet: Yahoo, Barchart)

Mutta minkälaista pörssikurssien kehitystä raaka-aine markkinoiden kristallipallo ennustaa loppuvuodeksi?

Keskiarvo: 3.5 (12 arviota)

Tilastojen karua kertomaa

Käyttäjän Norvestia kuva

Kirjoitusvuorossa Mika Huhtamäki

Aina välillä tulee kahlattua läpi teollisuutta, vientiä ja tilauskantoja kuvaavia tilastoja paremman yleiskuvan muodostamiseksi. Yksittäisten yritysten osalta tilastoista ei voi tehdä kuin arvauksia, mutta suuremmat kehityslinjat löytyvät niistä hyvin. Parhaassa tapauksessa tilastot antavat myös hyvää ennakkotietoa sijoittajille ennen virallisia osavuosikatsauksia.

Tilastokeskuksen 10.4.2013 julkaiseman tilaston mukaan teollisuustuotanto väheni helmikuussa 6 prosenttia vuoden takaisesta. Yksittäisenä kuukautena tämä ei olisi vielä merkittävä, mutta katsottaessa kehitystä tarkemmin huomaakin, että viimeisen 12 kuukauden aikana on ollut ainoastaan kaksi kuukautta, jolloin teollisuustuotanto on tilapäisesti hieman noussut. Teollisuustuotannossa tuskin tulee tapahtumaan mitään suuria yllätyksiä vielä lähiaikoina, sillä uudet tilaukset ovat vähentyneet helmikuussa lähes 10 prosenttia aikaisemmasta vuodesta. Kaikkiaan tilausten kehityksessä on ollut vahva negatiivinen kierre viimeisen 12 kuukauden aikana, tilaukset ovat pääsääntöisesti olleet laskussa paria poikkeavaa kuukautta lukuun ottamatta.

Keskiarvo: 4.7 (6 arviota)

Inflaatio ei yrityksistä huolimatta käynnisty

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kansainvälinen valuuttarahasto, IMF, on tuottanut laajan raportin inflaatioherkkyydestä. Aihe on ajankohtainen. Keskuspankkien (Euroalue, USA, Japani) rahapolitiikka on löysää, mutta inflaatio ei tahdo pysyä käynnissä, eikä valtioiden velkaantumista pystytä yrityksistä huolimatta inflatoimaan pienemmäksi.

Tuo IMF:n raportti keskittyy ilmiön perimmäiseen syyhyn. Kansalaiset ja yritykset eivät ole heränneet inflaatiomyönteisiksi. Palkat ja  kuluttajahinnat pysyvät sitkeästi stabiileina. Inflaatio-odotukset ovat matalia, eikä palkkaa herkästi pyydetä lisää. Suomi on hyvä esimerkki. Jos palkat nousevat niin kilpailukyky heikkenee ja työtömyys pahenee entisestään. Yleinen mielipide vastustaa siksi nykyään ylisuuria palkankorotuksia. 

IMF kertoo asiasta varsin teoreettisesti. Sen mukaan niin sanottu Phillips käyrä, joka kertoo sen paljonko työttömyyden muutos vaikuttaa inflaation tasoon, on loiva. Tämä tarkoittaa sitä, että inflaatio ei käynnisty, vaikka työllisyys kohenisi. Tilanne on poikkeuksellinen. Työllisyyden praneminen on aina johtanut palkkavaatimuksiin ja loppujen lopuksi sitten inflaatioon. Nyt on toisin.

 

Inflaatio suhteessa työttömyyden muutoksiin (Mittaustulosten lähde: IMF)

Keskiarvo: 4.5 (6 arviota)

Valtionvarainministeriö: Talous kasvaa tänä vuonna 0,4%

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Valtionvarainministeriön taloudellinen katsaus on ilmestynyt. Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan tänä vuonna 0,4 prosenttia. Ennuste pitää sisällään suhdannekäänteen parempaan päin.

  • Asuinrakennusinvestointien ennustetaan laskevan kolme prosenttia ja kone- ja laiteinvestointien prosentin verran.
  • Yksityisen kulutuksen kasvua rajoittaa reaaliansioiden hidas nousuvauhti. Ansiotason arvioidaan nousevan vajaat 2½ prosenttia ja inflaatio pysyy hieman yli kahdessa prosentissa.
  • Teollisuudessa rakennemuutos jatkuu ja osittain sen seurauksena teollisuuden osuus kansantaloudessa supistuu edelleen.
  • Työttömyys kääntyi viime vuoden kesän jälkeen nousuun ja kuluvan vuoden työttömyysasteeksi ennustetaan 8,2 prosenttia.

Vuoden 2014 kasvuksi valtionvarainministeriö ennustaa 1,6 %.

Suomen vienti ja maailmankauppa (Lähde: Valtionvarainministeriö)

Keskiarvo: 4 (6 arviota)

PT ennustaa tälle vuodelle 0,6 % talouskasvua

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

  Palkansaajien tutkimuslaitos (PT) ennustaa, ettei Suomen valtiontalouden alijäämä alene tällä vaalikaudella hallitusohjelman tavoitteeseen eli yhteen prosenttiin bruttokansantuotteesta.

PT ennustaa Suomen kuluvan vuoden talouskasvuksi 0,6 prosenttia, joka on 1,4 prosenttiyksikköä vähemmän kuin viime syyskuun ennusteessa. Erityisesti vientiin ja yksityisiin investointeihin odotetaan nyt entistä heikompaa kehitystä. Vuoden loppua kohti ja ensi vuonna ne kuitenkin piristyvät tuntuvasti, mikä vauhdittaa bkt:n kasvun 2,5 prosenttiin. Kasvua tukee talouskasvun käynnistyminen EU-alueella.

Keskiarvo: 4 (6 arviota)

Kotitalouksien ja yritysten luotonkysyntä on vaimeaa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

  Finanssialan Keskusliiton tuoreen Pankkibarometrin 1/2013 mukaan pankinjohtajat arvioivat yritysten ja kotitalouksien luotonkysynnän pysyvän laimeana. Arviot kotitalouksien tulevasta luotonkysynnästä ovat heikompia kuin arviot yritysten tulevasta luotonkysynnästä. Tilastokeskuksen viimeisimpien Kuluttajabarometri-tutkimusten mukaan kuluttajien luottamus on kuitenkin parantunut. Luottamuksen parantuminen ja pörssikurssien vahva kehitys näkyvät kotitalouksien sijoituskäyttäytymisessä: osakkeiden ja osakerahastojen suosion arvioidaan olevan tällä hetkellä vahvassa kasvussa. Barometrikysely I/2013 tehtiin helmi-maaliskuun vaihteessa.

Kotitalouksien luotonkysyntä ja luotot (Lähde: Finanssialan pankkibarometri)

 

Keskiarvo: 4.4 (8 arviota)

Alkuvuoden Aasian yritysvierailujen satoa

 

Alkuvuoden salkunhoitoreissulla Aasiaan oli yhteensä 23 yhtiötapaamista: Hongkongissa 13, Vietnamissa 4 ja Indonesiassa 6.

Hongkongissa tapasin salkun nykyisiä yhtiöitä, muutaman salkun entisen yhtiön ja useita kokonaan uusia yhtiöitä Kiinasta, Hongkongista ja Macaosta. Tapaamisten perusteella kilpailutilanne etenkin Kiinan kuluttajasektorilla on ollut kiristymään päin lähivuosina ja kvartaaleina, ja monet yhtiöt ovat lykänneet suurempia investointeja, koska kuluvan vuoden aikana monen marginaalipelureiden odotetaan poistuvan luonnollisen poistuman kautta. Nämä siis etenkin aloilla, joilla hallitus ei ole puuttunut kilpailutilanteeseen lainkaan, tai muuten ohjannut alan kehitystä subventointien kautta. Valtion tukemilla sektoreilla esim. uusiutuvissa energiamuodoissa, johtavilla firmoilla, kuten joulukuun katsauksessa mainitulla China Singyes Solar -yhtiöllämme taas menee erittäin hyvin. Tammikuun aikana mm. hallitus nosti solar-alan kapasiteettitargetteja vuosille 2014 - 2015 huomattavasti, mikä tulee suoraan näkymään China Singyesin tilauskirjassa.

Keskiarvo: 5 (7 arviota)

Ennakoivat markkinaindikaattorit -sivulle lisäystä

Olin tänään 5.3.2013 Pörssisäätiön tapahtumassa kuuntelemassa kun EK:n Leena Mörttinen piti mielenkiintoista esitelmää.

Hän ehdotti (vai sanoisinko jopa että hän väitti) että Case-Shiller Home Price Indices on ennakoiva indikaattori.

Graafisia esityksiä avautuu tämän sivun ensimmäisestä linkistä (ne ovat varsin suuria, joten kärsivällisyyttä).

Indeksejä on useita ja kuvaavat tietenkin vain maailmantalouden vanhan veturin eli USAn tilannetta mutta jätän harkintaanne voidaanko näistä indekseistä joku hyväksyä Ennakoivat markkinaindikaattorit -sivulle.

PS. Pörssisäätiön aamutapahtuman esitykset tulevat ehkä jakeluun, ks http://www.porssisaatio.fi

Keskiarvo: 4.1 (7 arviota)

Maailman suhdannetilanne paranee

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Saksalainen IFO instituutti mittaa aika-ajoin koko maailman suhdannetilanteen sekä kuukausittain Saksan tilanteen. Yleensä suhdannetilanne kiertää kellon lailla tätä nelikenttää:
- Nousuvaiheessa (Upswing) odotukset ovat korkealla, mutta talous ei vielä kasva.
- Korkeasuhdanteessa (Boom) sekä odotukset että kasvu ovat voimakkaita.
- Laskusuhdanteessa (Downswing) odotukset ovat heikot, mutta talous kuitenkin vielä kasvaa
- Lama (Recession) vaiheessa sekä odotukset että kasvu ovat heikkoja

Maailman suhdannetilanne (Lähde: IFO)

 

Saksan suhdannetilanne (Lähde: IFO)

Keskiarvo: 4.8 (10 arviota)

Gallian kukon aamufalsetti

Käyttäjän Henri Myllyniemi kuva

Euroalueelta tuli Markitilta jälleen kerran alustavat ennakkokatsaukset helmikuun tilasta. Mainitaan nyt varmuuden vuoksi: Saksa pompannee takaisin kasvu-uralle päätettyään vuoden 2012 rämpimiseen. Sen sijaan Ranska uppoaa juoksuhiekkaan. Markitin ennakkotiedoista on vaikea löytää mitään hyvää Ranskan tilasta. Jos sellaisena voi pitää sitä, että teollisuus ei ole enää vapaassa pudotuksessa terminaalinopeuden saavutettuaan, vaan lipuu hiljalleen ("kahta sataa") kohti kalliopintaa, niin pidettäköön se hyvänä uutisena.

Mutta mitä Ranskassa pitäisi sitten tehdä? Tämä on siksi mielenkiintoinen kysymys, että huomenna kohtuullisen hyvää liksaa tällaisten ongelmien ratkonnasta nostava EU:n talouskomissaari varmasti löytää tepsivät lääkkeet, kun Euroopan komission talvikatsaus tuodaan julkisuuteen. Komissaari millintarkkaa työtä tehneenä ja CV pullollaan harvinaiseen oikeaan osuneita ennakkokaavailuja lausuneena tietää varmasti parhaiten. Minä tässä sivussa voin pohtia vain alustavasti Ranskan ongelmia.

Keskiarvo: 5 (46 arviota)

Suomen asuntosijoittajat ry:n asuntomarkkinkatsaus kevät 2013

Käyttäjän Marko Kaarto kuva

 

Suomen Asuntosijoittajat ry julkaisee asuntomarkkinakatsauksen kahdesti vuodessa. Asuntomarkkinakatsauksen tavoite on kertoa lyhyesti mitä vuoden ensimmäisellä puoliskolla on tapahtunut sekä mitkä ovat huomioitavia seikkoja seuraavien kuukausien aikana ja miten kaikki tämä vaikuttaa sijoittamiseen asuntomarkkinoilla.
 

Tämä markkinakatsaus noteerattiin myös suomalaisessa mediassa: TalouselämäTaloussanomat ja Kauppalehti

Keskiarvo: 4.8 (25 arviota)

Lainanotto edullista; yritykset eivät ole vielä reagoineet edullisiin korkoihin

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomalaispankkien asiakkaat ovat etuoikeutetussa asemassa, sillä Suomessa lainanotto on muuhun euroalueeseen nähden erittäin halpaa. Tuoreimpien viime vuoden lopun tilastojen mukaan uusien yrityslainojen keskikorot olivat Suomessa 2,11 prosenttia, kun taas muualla euroalueella keskikorko kohosi 2,68 prosenttiin.

”Halvoista koroista huolimatta yritysten luotonkysyntä on nyt todella varovaista. Esimerkiksi korkeasuhdanteen lopulla vuonna 2007 yritysten maksama kokonaiskorko oli huomattavasti kalliimpi kuin nyt, kun euriborkorot liikkuivat viiden prosentin tuntumassa. Nykyisen kokonaiskorkotason ei keskimäärin pitäisi olla investoijalle liian kallis. Heikko luotonkysyntä kertoo enemmän tulevaisuuden epävarmuudesta ja talouden heikoista näkymistä”, pohtii Finanssialan Keskusliiton analyytikko Elina Salminen.

Keskiarvo: 4 (7 arviota)

Uudistalorakentaminen hiljenee tänä vuonna noin 10%

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Rakennusteollisuus RT arvioi suhdannekatsauksessaan rakentamisen alamäen jatkuvan tänä vuonna viimevuotista vauhtia. Kun rakentamisen kokonaismäärän arvioidaan supistuneen viime vuonna 3 prosenttia, odotetaan sen tänä vuonna vähenevän 2–4 prosentilla.

Uudistalonrakentamisen ennakoidaan vähenevän tänä vuonna viimevuotiseen tapaan vajaalla 10 prosentilla.

Keskiarvo: 4.4 (5 arviota)
Julkaise syötteitä