Hyppää pääsisältöön

Suhdannenäkymät

Palkansaajat ennustavat Suomen vientiteollisuudelle räjähdysmäistä 4..7% kasvua

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

  Vientiteollisuus kasvaa ensi vuonna 4% ja vuonna 2015 jo lähes 7%

Viennin vauhdittuminen vuosina 2014 ja 2015 näkyy vientiteollisuuden toimialojen tuotannon lähivuosien kasvussa. Yhteen laskien kyseiset toimialat kasvavat ensi vuonna runsaat 4 prosenttia ja vuonna 2015 jo lähes 7 prosenttia. Tämä ei ole silti mitenkään tavatonta. Esimerkiksi vuonna 2010, jolloin Suomen talous toipui vuosien 2008–2009 finanssikriisistä, vastaava kasvuluku oli 9,1 prosenttia. Nämä tiedot selviävät palkansaajien tutkimuslaitoksen tekemästä ennusteesta teollisuuden, rakentamisen, kuljetuksen, informaatiopalveluiden sekä liike-elämän palveluiden kehityksestä vuoteen 2015 asti.

Korkean teknologian pk- yritykset ja ulkomaisten yritysten tytäryritykset luovat nopeasti uuden ICT menestyksen

Toimialaennusteen raportissa on tarkasteltu myös Suomen teollista rakennetta ja sen kilpailukykyä. Tehdyn arvion mukaan Nokian toiminnan supistuminen ei heikennä ICT-toimialojen työmarkkinoita kuin korkeintaan väliaikaisesti. Nokian hyvä kannattavuus ja sen soveltama siirtohinnoittelu paisuttivat kuitenkin Suomen bruttokansantuotetta vuosina 1998–2008 noin 2–3 prosenttia yli ”normaalin”. Tämä bkt-lisä ei palaudu, kun entinen Nokia-konserni korvautuu kotimaisilla pk-yrityksillä ja ulkomaisten suuryhtiöiden omistamilla suomalaisilla tytäryhtiöillä.

Keskiarvo: 2.4 (5 arviota)

Havaintoja neljästä mediayhtiöstä

Käyttäjän Norvestia kuva

Kirjoitusvuorossa Juha Mikkola

Olin menneellä viikolla kuuntelemassa Sanoman, Alma Median, Keskisuomalaisen ja Talentumin johdon esityksiä oman liiketoimintansa kehittämisestä tulevina vuosina. Kaikilla on sama haaste: kuinka printtilehtien euro saadaan muutettua digieuroksi? Tänä päivänä digitoiminnot tuovat näiden mediayhtiöiden liikevaihdosta vain noin 15 %.

Uskoisin, että Sanomalla on haasteita kaikista eniten, koska liiketoiminnat rönsyilevät sekä tuotemielessä että maantieteellisesti täysin hallitsemattomasti ja nyt kaikki, mikä ei ole enää ydintekemistä, on myynnissä. Haasteena on se, tuleeko näistä myynneistä paljon alaskirjauksia ja aiheuttaako se Sanomille vielä enemmän rahoitushaasteita kuin tänä päivänä. Yhtiö ei pysty kommunikoimaan strategiaansa kovin selkeästi ja on vaikea hahmottaa, minkä näköinen yhtiö voisi olla esimerkiksi kolmen vuoden kuluttua.  

Keskisuomalainen on tehnyt hyvää työtä laajentamalla maakunnallista peittoaan, mutta kun 180 miljoonan liikevaihdosta vain 4 miljoonaa tulee digipuolelta, on kannattavan Keskisuomalaisen kriisi vasta iskemässä samalla kun muut ovat jo täyttä häkää korjaamassa tilannetta. Ehkä Keskisuomalaisen strategia on lyhyen tähtäimen osinkopolitiikka eikä liiketoiminnan nopea kehittäminen.

Keskiarvo: 5 (4 arviota)

Korkomarkkinat ennustavat vakaata, inflaatiotonta talouskehitystä

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Oikea ymmärrys mahdollisesti käynnistyvän inflaation ajoittumisesta ja suuruudesta on tärkeää sekä säästäjille, yrittäjille että julkisesta taloudesta vastaaville. Mutta mitä arvelevat ne, joiden pitäisi asiasta tietää, korkomarkkinoiden päättäjät? 

Korkomarkkinat ovat itsevarman yksimielisiä. Inflaatio ei kännisty missään. Ei edes rahaa tolkuttomasti painavassa USA:ssa.

Korkomarkkinat ostavat ja myyvät valtioiden lainapapereita päivittäin. Jokainen valtiolle lainaa antava joutuu tekemään arvion inflaatiosta. Jos lainan antaja antaa valtiolle kahdeksi vuodeksi lainaa, niin tuon lainalle pitäisi saada ainakin inflaatiosuoja ja mielellään vielä pieni riskipreemio. Riskit kasvavat ajan mukana ja tuo riskipreemio on yleensä sitä suurempi mitä pidempi on laina-aika. Lainan antamisessa ei ole muuten mitään mieltä.

Valtioille annetaan tällä hetkellä kahdeksi vuodeksi lainaa alle puolen prosentin korolla ja kymmeneksi vuodeksikin lainaa annetaan selvästi alle 3 prosentin korolla. Korkomarkkinat eivät näyttäisi uskovan edes maltilliseen inflaatioon.  

 

Valtionlainojen korkokäyrä eri maissa (Lähde: Bloomberg)

Korkomarkkinoilla on muutakin sanottavaa. Ne antavat oman arvionsa mahdollisen tulevan taantuman syvyydestä ja vakavuudesta. Tässäkin asiassa ne ovat yksimielisiä. Maailma ei korkomarkkinoiden mukaan ole ajautumassa uuteen yrityksiä kaatavaan taantumaan, päinvastoin.

Keskiarvo: 4.3 (8 arviota)

Inflaatio ja pörssi

Pörssikursseista puhutaan hurjasti ja puhe vain lisääntyy. Yleensä otetaan yksi suurre millä selitetään koko pörssiavaruus. Ei se toimi, pörssikursseihin vaikuttavat kaikki ja vielä vuorovaikuttaisesti ja yhdellä suureella ei voida käytännössä lainkaan selittää pörssin käyttäytymistä. Otetaan vaikka inflaatio tarkasteluun. 

Tuossa kuvassa on vaakaakselille piirretty inflaatio (kuluttajahintaindeksin muutos) sekä pystyakselille seuraavan vuoden tuotto USA:ssa. Aikajänteeksi laitoin 140 vuoden jakson, jotta saan tapahtumia tarpeeksi. Ilman mitään matemaattisia kommervenkkejä pelkästään kuvaa katsomalla voidaan sanoa, että pörssituotto ei riipu inflaatiosta. 

Nyt katsoin kuinka käy tulevan vuoden pörssituotolle mikäli inflaatio muuttuu johonkin suuntaan. Sekään ei vuoden aikajänteellä juuri antanut mitään viitettä tulevaisuuden pörssituotoista.

Keskiarvo: 2.6 (11 arviota)

World Money Show Lontoossa (2/2)

Käyttäjän mikko kuva

Kirjoitin eilen huomioitani Lontoon viimeviikkoisesta World Money Showsta. Tässä lupaamani jatko-osa.

David Fullerin vaisun luennon jälkeen oli vuorossa Jim Rogers. Hän kertoi perheestään ja maailmanympärimatkoistaan niin seikkaperäisesti, että aloin jo vilkuilla kelloa ja muiden salien ohjelmistoja. Kannatti kuitenkin jäädä kuuntelemaan Rogersia.

Kun Fuller puhui 50 vuoden aikajänteestä niin Rogers aloitti käsittelemällä 300 vuoden aikajännettä. Hänen mukaan Britannia oli 1800-luvulla maailman napa, 1900-luvulla USA ja 2000-luvulla maailman napa on Kiina. Rogers käsittelikin puheessaan paljon Kiinan taloutta. Rogersin mielestä sijoittajan kannattaa hyödyntää Kiinan nousu vaikka matkalla saattaa olla kuoppia. Rogers itse ei ainoastaan puhu asiasta vaan hän sanoi myös tankanneensa Kiinan valuuttaa Renminbiä.

Keskiarvo: 5 (6 arviota)

Kuluttajien luottamus on parantunut jo vuoden ajan

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Joskus sanotaan, että luottamusindikaattorit elävät omaa elämäänsä ja pörssikurssit omaansa. Mutta luottamusindikaattoreista on silti iloa. Verkkaisesti muuttuvia luottamusindikaattoreita hyödyntämällä löytää rauhallisemman sijoitustempon kuin pelkästään kurssikäyriä tuijottamalla.

Mutta yhtä asiaa kannattaa varoa - liian korkealla olevaa luottamusta. Jos luottamus on niin hyvää, etteivät kuluttajat voisi enää positiivisempia olla, niin silloin pitää kavahtaa. On aika paeta osakemarkkinoilta, kun hyvänolon tunne leviää.

Euroalueen kuluttajien luottamus verrattuna OMX HEX indeksiin (Lähde: TradingEconomics)

Juuri tuota petollisen hyvänolon tunteen leviämistä on tälläkin hetkellä syytä seurata. Euroopan talouden nousunoste on nyt kestänyt jo kohta vuoden verran. Kansalaiset luottavat yhä paremmin tulevaisuuteen ja kuluttajien luottamus on noussut jo kohtuulliselle tasolle. Mutta seuraako tästä menossa olevasta nousukaudesta jo kohta käänne kohti huonompia aikoja ? Olemmeko nousukauden huipulla? Ei välttämättä. Merkittävät nousukaudet, kuten esimerkiksi vuodesta 2009 vuoteen 2011, kestivät pari vuotta. Eikä nytkään näytä erilaiselta. Kaikki merkittävät suhdannelaitokset ennakoivat Euroopan suhdanteiden paranevan vielä pitkälle ensi vuoteen.

Keskiarvo: 4 (2 arviota)

Eurooppalaiset osakkeet nosteessa

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Tasan ei käy onni sijoittamisessa. Siinä missä USA:n kotimarkkinoiden osakkeet ovat viimeisen kahden vuoden aikana tuottaneet 50% voiton, ovat Latinalaisen Amerikan osakkeet ja maailman valtioiden velkakirjat aiheuttaneet pelkkää tappiota ja mielipahaa.

Eri omaisuuslajeihin sijoitetun dollarin kehitys viimeisen kahden vuoden ajalta (Lähde: Yahoo finance)

Omaisuuslajien osalta on olemassa lohdullinen sääntö. Jos yksi sijoitusinstrumentti menee tänään alas, niin jossain vaiheessa se nousee takaisin ylös. Eri sektorit ovat kuin kumilangalla toisiinsa kytkettyinä. Jos keskiarvosta poiketaan, palataan myöhemmin tasapainoon. Helppoa ja yksinkertaista.  cheeky

Säästäjän kannalta on tärkeää tietää mihin raha seuraavaksi virtaa. Investointipankkien ja vakuutusyhtiöiden päättäjät kokoontuvat kuukauden välein prameisiin kabinetteihinsa päättämään pääomien suunnasta. Viime heinäkuussa on tapahtunut muutosta:

  • USA:n osakkeiden noste on alkanut hiipua
  • Euroopan ja aivan viimeisen kuukauden aikana myös Aasian osakkeet ovat saaneet nostetta
  • Valtionlainojen korot ovat matalat ja Euroalueen korkokäyrä (Yield curve) lupaa vain parin prosentin tuottoa kymmenen vuoden lainapapereille. Valtionlainat eivät ole mikään tuottoautomaatti niille, jotka hakevat rahalleen vastinetta.
Keskiarvo: 3.8 (5 arviota)

Mistä rahat?

Käyttäjän J.Vahe kuva

 

Aioin alun perin kommentoida Heikki Ikosen merkintää, mutta omalla merkinnälläni otan paremmin vastuun sanomisistani.

Lindströmit ja Sinkko ovat esiintyneet julkisuudessa niin paljon, että suurempaa täsmällisyyttä kaipaisi, mutta sen puutteessa mielestäni on vapaus tulkita kokonaisuutta.

Kumpikin taho on puhunut jatkuvasti vain osinkojen sijoittamisesta. Mukana ei ole mainittu palkkatuloja, eläkkeitä, realisointeja, velkaa, perintöjä, saaliita, lottovoittoja, runsaudensarvea, sampoa, merenpohjasta löydettyä aarrelaivaa tai sateenkaaren juurella köllöttävää kultakippoa. On täysin kohtuullista kysyä Ikosen tavoin, miten ~4 %:n osinkotuotoista (brutto!) riittää sijoitettavaa niin, että ostoista kannattaa puhua jossain mediassa harva se viikko.

Lisäksi valotan problematiikkaa omien ja lähipiirin kokemusten perusteella.

2007 julkaisin TalSassa ja KL:ssä yli 20 merkintää siitä, miten suhdannekäänne on edessä. Linkissä on vain yhden kirjoitussarjan ensimmäinen osa.

Tyhjensin oman salkkuni, mutta ei-taloudellisista syistä lähipiiriin kuuluneen henkilön salkku jäi tyhjentämättä. Se on nykyään vähemmän kaunista katsottavaa.

Keskiarvo: 3.8 (8 arviota)

Kasvu

Sanaleikkejä kaikki tyynni. Kasvupotentiaali on kanssa jotenkin hieno termi mikä ei oikeasti tarkoita yhtään mitään. Se on hienoa talousjargonia vailla sisältöä. Raha on kuulemma talouden verenkierto ja toimivat rahoitusmarkkinat ovat välttämätön tekijä talouden kasvulle. Näinkin olen kuullut. Eikö sitten jos raha halpenee oikein reilusti talouden potentiaalinen kasvu pitäisi kasvaa koska raha halpenee? Miksi kasvupotentiaali sitten on pienentynyt ainakin pääministerimme mukaan? Nyt(kään) en oikein ymmärrä.

Jos investoimme parempiin kulkuyhteyksiin eli kalliit ja tehottomat kulkuyhteydet kuolevat kannattamattomina pois, aivan kuten kolmostien bensa-asemat, niin eikö se nosta tulevaisuudessa meidän tuotantomahdollisuuksia? Jos taas investoimme fiksumpaan ja halvempaan energiaan, niin se tappaa taas tuottamattoman ja kalliin energiantuotannon pois. Sekin parantaa meidän tulevaisuuden mahdollisuuksiamme. Hyvät investoinnit aiheuttavat kurjuutta koska ne tappavat huonot yritykset nopeasti pois.

Keskiarvo: 2.9 (8 arviota)

LähiTapiola: Suomalaisilla vaikeuksia säästää pahan päivän varalle

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Lähes joka toinen suomalainen on varautunut kehnosti työttömyyttä tai muuta taloudellisesti vaikeaa tilannetta varten, paljastaa kysely. Moni ei säästä, vaikka siihen olisi varaakin. Asiantuntijan mukaan säästössä tulisi olla ainakin kaksi kertaa kuukauden nettopalkan verran rahaa.

Rahan siirtäminen sivuun jokaisesta palkasta on vain harvalle suomalaiselle itsestäänselvyys. Jopa reilulla viidenneksellä suomalaisista ei tällä hetkellä ole lainkaan arjen käyttörahoista erillisiä säästöjä, paljastaa LähiTapiola Pankin tuore Arjen katsaus -tutkimus. Yhtä usealla säästöjä on kertynyt vain alle 3 000 euroa.
– Tämä tarkoittaa sitä, että lähes joka toisella suomalaisella on heikot puskurit elämän yllättäviä tilanteita, kuten työttömyyttä varten. Tutkimuksen mukaan joka seitsemännellä toimeentulo vaarantuisi heti työttömyyden iskiessä, LähiTapiola Pankin toimitusjohtaja Marja Pajulahti kertoo.

Keskiarvo: 4.4 (5 arviota)

Markkinakatsaus, sekä Fedistä ja pitkistä koroista

Olin vajaa kuukausi sitten katsauksessani huolestunut pörssien mahdollisesta kolmoispiikistä ja sen kautta syntyvästä ison dropin mahdollisuudesta, jonka aiheuttajaksi oli tarjolla Fedin setelirahoituksen kiristäminen. Pari viikkoa sitten alkanut voimakas ralli – joka alkoi aika läheltä niitä liukuvien keskiarvojen tukitasoja joita jutussa kuvasin - on kuitenkin ajanut jo useimmat pörssit entisten huippujen päälle, ja etenkin Euroopassa. Jos trendi jatkuu vielä pari kolme viikkoa samaan suuntaan, kolmoispiikistä murehtimisen saanee lopettaa. Eli väärä hälytys, luojan kiitos, jos ei markkina nyt käänny äkkiä ja riuskasti.

Päällimmäisenä näkyvä syy markkinoiden euforiaan on tietenkin Fed, joka pari päivää sitten päättikin jatkaa setelirahoitusta entiseen tapaan varmistaakseen työllisyyden kohentumisen. Korot sukelsivat heti vauhdilla alas - ja osakkeet pomppasivat ylös. Tapering saa odottaa ainakin ensi vuoteen, eli käteisdouppia riittää vielä kuukausia ilman katkoksia.

Keskiarvo: 4.5 (8 arviota)

Valtionvarainministeriö ennustaa kasvua vuodelle 2014

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

  Valtiovarainministeriön kansantalousosaston laatima taloudellinen katsaus syksylle 2013 on julkaistu.

Euroalueen taantuma päättyy tänä vuonna. Kasvu pysyy kuitenkin hitaana alhaisen työllisyyden, kotitalouksien ja julkisen sektorin tasesopeutusten sekä kehnona pysyttelevän kilpailukyvyn vuoksi. Finanssi- ja velkakriisi on rapauttanut euroalueen kasvupotentiaalia. Yhdysvaltain talous jatkaa hidasta elpymistään. Maailmankaupan kasvu jatkuu poikkeuksellisen hitaana.

Tänä vuonna Suomen BKT supistuu ½ prosenttia. Talouden ennustetaan pääsevän hitaalle kasvu-uralle vasta vuoden lopulla. Ensi vuonna kokonaistuotanto lisääntyy 1,2 prosenttia kotimaisen kulutuksen ja viennin tukemana. Kasvua tukee euroalueen asteittainen elpyminen, vientikysynnän lisääntyminen ja edelleen alhaisena säilyvä korkotaso.

Keskiarvo: 4 (1 arvio)

Uusintaa vuodesta 1997

Käyttäjän Henri Myllyniemi kuva

On huojentavaa huomata, etten ole näkemyksineni ainakaan yksin. Muutoinhan sitä tuppaisi epäilemään omaa mielenterveyttään (enemmän kuin aiheellisesti). Ron Rimkus kirjoittaa omassa kolumnissaan varsin selkeällä tavalla ne syyt, miksi hän näkee kehittyvien markkinoiden ahdingon kuin "uusintana vuodelta 1997", jolloin Thaimaasta käsin valuuttasidokset Yhdysvaltain dollariin loppuivat. Meillä suomalaisillakin on kokemuksia tällaisesta. Historian kirjoista lukemalla selviää 1931 kultakantafarssi, mutta omassakin muistissa on miten sekasortoiseen tilaan päädyimme valuuttakytkösten maailmassa vuonna 1992. Niin, ja taas olemme kytkettyinä. Olen kuullut sanottavan, että tyhminkin ihmisotus oppii 42 toistetun virheliikkeen jälkeen, että tämä ei kannata. 39 vielä matkaa (siitä kohdin, kun euron aiheuttama rahapoliittinen pakkopaita sisäistetään). Sitten ei edes Suomen päättäjien voida olettaa enää hakkaavan päätään tiiliseinään valittaen samalla kovia pääkipuja.

Keskiarvo: 2.5 (13 arviota)

Kehittyvien markkinoiden kaaos

Käyttäjän Henri Myllyniemi kuva

Toukokuun alun kohdalla on tapahtunut muutoksia pääomavirtojen suuntauksissa. Yhdysvaltojen keskuspankin Federal Reserven vihjailut siitä, että arvopaperien osto-ohjelmaa hillitään hiljakseltaan on saanut monet virtaukset kääntämään suuntaansa. Yksi muutos on näkynyt valtiolainojen hinnoittelussa, ja tämä on näkynyt Suomessakin. Toinen on sitten osakemarkkinat, joissa erityisesti kehittyvillä markkinoilla on tullut lunta tupaan. Karhumarkkinoihin on päädytty eräissä tapauksissa hyvin nopeasti, jopa viimeisen kuukauden sisällä (eikä vuoden alusta asti mitattuna, kuten tavallista).

Näiden suuntausten vaihtumista pidän ensisijaisesti ennakointia Fedin toimintaan. Kun rahaa puskettiin ulos 85 miljardin dollarin kuukausivauhdilla niin tuo raha on hakeutunut enenevissä määrin kehittyville markkinoille. Kotimaan (siis Yhdysvallat) sijoitustoiminta ei ole voinut imeä kaikkea tuota uunituoretta rahaa, vaan tilalle astui ennemminkin "odotellaan ja kahtellaan" -mentaliteetti. Mutta kun tulokset alkoivat viestiä toipumisesta ja rahahanojen asteittaisesta sulkemisesta niin "vanhassa vara parempi" -mentaliteetti astui tilalle.

Keskiarvo: 3.1 (9 arviota)

Huolestuneita markkinamietteitä

Taantuma on päättynyt, eikä se pörssejä seuraavalle ollut yllätys. Olemme olleet jo kaksi vuotta nousumarkkinassa eli siitä asti, kun pörssit romahtivat 2011 loppukesästä. Tuolloin paniikin laukaisi Yhdysvaltojen lainakatto, jonka nostamisesta nousi holtiton poliittinen riita. Päälle tulivat pelot euroalueen hajoamisesta. Yllättävää tässä pörssiromahduksessa oli, ettei se johtanut pidempään laskumarkkinaan ainakaan suuremmissa pörsseissä. Tuollaiselle markkinakäytökselle ei löytyne kovin montaa historiallista rinnastuskohtaa. Ehkä siitä on tulossa markkinoiden uusi syklin muoto: hurja kertaropsaus, joka täyttää nallemarkkinan kriteerin (siis yli 20% pudotus) – mutta lasku ei viekään enää syvemmälle. Aika näyttää.

Saatamme pikapuolin testata tämän oletuksen. Minua inhottaa sanoa näin, kun nyt lopulta olemme tilastojenkin mukaan päässeet jopa euroalueella kasvu-uralle pitkän taantuman jälkeen. Mutta sijoittaja ei voi laskea toiveiden varaan, eikä tekniseen analyysiin luottava sijoittaja perusta uutisista ja tilastoista, jotka kuvittavat enimmäkseen jo mennyttä. Ja nyt TA antaa ikäviä signaaleja, joskaan en – onneksi – voi väittää, etteivätkö hälytysäänet voi vaimentuakin. Pidän lähiviikkoja ja paria kuukautta kriittisinä.

Keskiarvo: 4.8 (12 arviota)

Suomen talouskasvu voi kääntyä loppuvuodesta heikon pulusmerkkiseksi

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

    ”Suomi on kuopan pohjalla. Viime viikolla euroalueelta saatiin pitkästä aikaa plusmerkkisiä talouslukuja, mutta meille käänne ei vielä yltänyt. Näkemyksemme on kuitenkin toiveikas. Uskomme Suomen pinnistävän kasvuun viimeistään loppuvuonna”, arvioi Säästöpankkiryhmän markkinastrategi Miska Kuhalampi.

Keskiarvo: 2.9 (7 arviota)

Eri euromaiden tilanne (bkt)

Käyttäjän Henri Myllyniemi kuva

Muutaman euromaan julkaistuissa bkt:n ennakkoluvuissa muutama asia pisti silmään sen verran häiritsevästi, että niistä on kerta kaikkiaan pakko mainita. Mukana on myös Suomen luvut, joita on ihmetelty jo muuallakin. Jos Suomen luvut tulevat pitämään paikkaansa niin onhan se aika lailla ohoh. Toinen kova yllättäjä oli Portugali, joka olisi kiitänyt yli prosentin kvartaalivertailussa ylös.

Keskiarvo: 3.7 (9 arviota)

Taloutemme asenne

Meillä on ollut uskomattoman hyvä teollisuuden rakenne, mikä ei enää ole niin hyvä. Ansiokkaasti useat yritykset ovat tienanneet kasvavia tuottoja metallien superbuumin sekä Aasian suuren investointiaallon ansiosta. Näitä on mm. Metso, Konecranes, Outotec, Wärtsilä,... Kun paljon investoidaan satamiin sekä kaivoksiin, niin sillä alalla toimivat yritykset menestyvät. Se on hienoa.

Kaivokset kuten muutkin yksinkertaista bulkkia tuottavat yritykset ovat alttiita hintojen vaihteluille kysynnän mukaan. Kun asiakkaiden kustannukset johtuvat pääosin kiinteistä kuluista, niin mielellään ei seisoteta kaivoksia, riippumatta hinnoista. Tuotteiden hintoja lasketaan ja uusia kaivoksia ei avata mikä vaikuttaa tuolle alalle investointitavaroita tekeviin yhtiöihin. Kun olemme viimeiset 15 vuotta investoineet kaivostuotteisiin ennätyksellisesti, niin hiljasempi kausi on luonnollista, jos kysyntä ei tasaisesti kasva. Kaivoksien investointitavaroiden kysyntä laskee enemmän kuin itse kaivoksien tuotanto. Tämä on lienee melko luonnollista.

Keskiarvo: 3 (20 arviota)

Matalasuhdanne vai aikakauden loppu?

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Miksi olemme vakuuttuneita että Suomessa (tai euroopassa) syntyminen automaatisesti oikeuttaa korkeampaan elintasoon?

Talouskeskustelu keskittyy siihen miten päästään  matalasuhdanteen yli. Jo termi matalasuhdanne antaa ymmärtää että kysessä on jotakin ohimenevää. Entä jos kyseessä onkin aikakauden loppu ja murrosvaihe siirtymessä johonkin uuteen, tuntemattomaan?

Tällaiset murrosvaiheet ovat selkeästi nähtävissä vasta jälkeenpäin - usein vasta vuosikymmenien jälkeen. Tyypillistä on myös että murroksen keskellä elävät eivät näe tai eivät halua nähdä muutoksen enteitä. Näin koska muutoksen tunnustaminen johtaa tuskallisiin päätöksiin ja jopa identtiteettikriisiin.Yksi esimerkki tällaisesta on Britannian imperiumin ja talousmahdin murtuminen 1900-luvun vaihteessa, jolloin USA ajoi ohi briteistä mailman keskeisenä voimavaltiona.

Keskiarvo: 4.4 (14 arviota)

Rakenneuudistus on hyvinvointiyhteiskunnan purkamista

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Espanjan ja Kreikan kokemukset antavat viitteitä siitä, kuinka julkisen sektorin elvytyksen (velanoton) vähentäminen lisää työllisyyttä ja parantaa realiansioiden kasvua, mutta jakaa kurjuutta köyhille. Meillä on omassakin historiassamme hyvä esimerkki siitä, mitä elvytyksen vähentämisestä seuraa. Suomi elvytti voimakkaasti velkarahalla (alla olevan graafin vihreä käyrä) aina vuoteen 1993 saakka, jonka jälkeen tehtiin täyskäännös. Elvytyksestä luovuttiin, sosiaaliturvaa ja eläkkeitä leikattiin, veroja korotettiin ja hyvinvointiyhteiskuntaa purettiin. Kaikki tämä tehtiin keskellä pahinta lamaa aivan niin kuin nytkin joudutaan tekemään. Mitä elvytyksen purkamisesta seurasi?

Makrotalouden kehitys (Lähde: Tilastokeskus ; vuoden 2013 tiedot puuttuvat tilastokeskukselta)

Yllä olevat graafit kertovat miten tarina elvytyksen purkamisen jälkeen eteni. Seuraavana vuonna alkoivat reaaliansiot, bruttokansantuote ja vaihtotase parantua. Työttömyyden heikkeneminen päättyi ja parin vuoden kuluttua alkoi työttömyysasteen hidas sulaminen.

Elvytyksen purkaminen ei ollut ainoa syy 90- luvun lopun talousihmeeseen

Miksi elvytyksen purkaminen vaikuttaa näin nopeasti ja tehokkaasti?

Keskiarvo: 4 (17 arviota)

Portugalin hallituskriisin jälkeen

Käyttäjän Henri Myllyniemi kuva

Heinäkuun alussa Portugalissa marssi (ja oli aikeissa marssia) ministeriä pihalle frekvenssillä ministeri päivässä - kaksi parhaassa. Syynä oli epäinhimilliseksi koettu säästötalkoo. Portugalissa nimenomaan yksityisten velkataso on päätähuimaava. Tavallinen mittari tässä on velan suhde vuotuisiin tuloihin. Suomessakin mennään hieman toiselle sadalle prosentille, mutta Portugalissa reippaasti kolmannelle sadalle. Kun kenkää tulee, verot nousevat ja palkat laskevat, niin sisämarkkinoilla tapahtuu ihmeitä. Ja hyvin ikäviä sellaisia. Velat eivät kuitenkaan kevene. Yhtälöstä tulee kestämätön.

Juuri tästä syystä hallitusrivit alkoivat rakoilla. Sikäläinen pienehkö puolue hallituskumppanina oleva CDS-PP katsoi, ettei hyvä heilu syyskuun lopun kunnallisvaaleissa, jos porukka profiloituu kunnon vyönkiristäjä- ja leikkauspuolueeksi. Presidentti tuli hätiin ja ehdotti laajempaa "kansallinen pelastus" -nimikkeellä kulkevaa puoluekoalitiota. Siitä ei tullut mitään, mutta vanhalla kokoonpanolla jatketaan.

Keskiarvo: 5 (2 arviota)

IMF ennustaa maailmantaloudelle 3% kasvua

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

IMF on korjannut talouskasvuarviotaan alaspäin. IMF ennakoi maailmantalouden kasvavan tänä vuonna hieman yli 3% vauhdilla kun vielä huhtikuussa tilanne näytti valoisammalta.

Maailman talouskasvuennuste (Lähde: IMF)

Keskiarvo: 4.5 (4 arviota)

Kuluttaijen luottamus elpyy reaalitalouden kurjuudesta huolimatta

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kuluttajien luottamus on historiallisesti pystynyt ennakoimaan tai ainakin seurailemaan pörssikurssien kehitystä. Yksittäiset tapahtumat vaikuttavat lyhyellä tähtämellä, mutta jos haluaa käsitystä trendistä, niin kuluttajien luottamus on hyvä työkalu. 

Kuluttajat luottavat ja samaistuvat helposti kurinalaisesti toimivaan valtiojohtoon. Systemaattisuus assosioidaan luotettavuuteen, ja se luo stabiliutta ja investointeja. Politiikan itsekuria on Euroalueella lisätty, ja ehkäpä siitäkin syystä kuluttajat ovat vuoden 2013 alusta saakka suhtautuneet luottavaisemmin tulevaisuuteen. Pörssikurssit eivät ole kuitenkaan vielä reagoineet. 

Kuluttajien luottamus Euroalueella ja Suomessa (Lähde: Euroopan komissio, Suomen Pankki)

Tilanne on saman tapainen myös muualla. USA:n kuluttajien luottamus on vuodesta 2009 alkaen vähitellen parantunut ja vuoden 2012 loppupuolelta alkaen myös Kiina on liittynyt positiivisempien maiden joukkoon. 

Kuluttajien luottamus USA:ssa (Lähde: Martin Capital)

 

Kuluttajien luottamus Kiinassa (Lähde: Trading Economics, Kiinan tilastokeskus)

Mistä tämä luottamus, jolle ei näyttäisi olevan makrotaloudellista perustetta?

Keskiarvo: 4.3 (6 arviota)

Kurssinousu lässähti

Käyttäjän OSKLry kuva

Vielä kuukausi sitten olin aika toiveikas osakemarkkinoiden suhteen. Joko pahin olisi takana? Orastava nousu on kääntynyt voimakkaaksi laskuksi. Helsingin pörssi on sukeltanut kuukauden aikana lähes 5 %, joten alkuvuoden noususta on enää alle 5 % jäljellä. Jotkut ovat jo valmiita uskomaan, että Sell in May and Go Away – ilmiö olisi toteutumassa tänä vuonna. Tämä vanha sanonta kuvaa puolivuotisvaihtelua. Se kehottaa myymään osakkeet toukokuussa ja pysymään poissa osakemarkkinoilta seuraavat puoli vuotta. Osakemarkkinat ovat kuitenkin niin arvaamattomat, että suunnan ennustaminen on tällä hetkellä vielä tavanomaistakin vaikeampaa. Pitkäaikaiselle osakesäästäjälle näillä lyhyen aikavälin nousuilla tai laskulla ei ole merkitystä. Saadut hyödyt jäävät pieniksi, koska kaupankäynti aiheuttaa kustannuksia ja mahdollisista myyntivoitoista lankeavat verot maksettaviksi.

 

Erityisen raju on ollut Japanin pörssin lasku. Hallituksen ja keskuspankin massiivisella seteli-elvytyksellä aikaansaatu pörssikurssin nousu on kääntynyt yli13 %:n laskuksi viimeisen kuukauden aikana. Oliko kurssinousu liian raju vai eikö kannettu vesi pysykään kaivossa? Jatkon ratkaisee se, saadaanko myös reaalitaloudessa tarvittavat muutokset aikaan.
 

Keskiarvo: 4.7 (3 arviota)

Suomen teollisuuden kilpailukyky heikkenee edelleen suhteessa EU keskitasoon

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunta on julkaissut palkanmuodostuksen seurantaraportin, jossa selvitetään ansioiden, hintojen ja ostovoiman sekä kilpailukyvyn kehitystä ja kehitysnäkymiä.

Suomen talous supistui viime vuoden lopulla ja vajosi tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä taantumaan. Bruttokansantuote supistuu tänä vuonna 0,4 prosenttia, vaikka talouskasvun oletetaankin käynnistyvän vuoden toisella puoliskolla. Nimellispalkkojen nousuvauhti ansiotasoindeksin mukaan hidastuu kuluvana vuonna noin prosenttiyksikön edellisestä vuodesta 2,1 prosenttiin. Kuluttajahintojen ennustetaan kohoavan keskimäärin 1,7  prosenttia, jolloin reaalisen ansiotasoindeksin nousuksi muodostuu kuluvana vuonna 0,4 prosenttia. Reaaliansioiden nousu jää myös vuosina 2014 - 2015 miltei olemattomaksi.

Yksikkötyökustannukset Euroalueella (Lähde: Talousnäkymät ja palkanmuodostus raportti )

Komission ennustama yksikkötyökustannusten kehitys vuosina 2013–2014 eroaa merkittävästi valtiovarainministeriön ennusteesta, jonka mukaan yksikkötyökustannusten nousu on huomattavasti maltillisempaa, erityisesti ensi vuonna. Komission ennusteessa työntekijäkohtaisten palkansaajakorvausten kasvu on ripeää, vaikka työllisyyden ennustetaan samaan aikaan vähenevän tai pysyvän lähes muuttumattomana. Ennuste-eroista huolimatta on ilmeistä, että jo toteutunut kehitys erityisesti vuosina 2007–2012 viittaa kilpailukyvyn heikentymiseen suhteessa euroalueeseen.

Keskiarvo: 4.7 (7 arviota)

Kiinalaisten alakulo painaa maailman osakemarkkinoita

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kiinan osakemarkkinat lähtivät laskuun jo vuoden vaihteessa ja paheneva syöksy on kesällä vetänyt mukanaan myös muut. Mikä Kiinalaisia painaa ???

Kiinan osakemarkkinat verrattuna USA:n ja Saksan osakkeisiin (Lähde: Yahoo)

Kiinan talousluvut ja kuluttajien tilanne näyttävät Kiinan tilastokeskuksen mukaan hyviltä:

Keskiarvo: 4.6 (5 arviota)

Bernanken oodi "kuningas käteiselle"

Käyttäjän Henri Myllyniemi kuva

Yhdysvaltain keskuspankin mielekkäät rajat jatkuvaan tukielvytykseen alkavat tulla (ainakin heidän mielestään) vastaan. Ben Bernanken ilmoitus, että markkinoilla kannattaa varautua elämään ihan omin avuin sai aikaan tutun paniikkikohtauksen arvopaperimarkkinoilla. Nyt kyseessä on se ongelma, jota olen aiemminkin täällä pohtinut: miten tukitoimista luovutaan? Jos vedetään liinat kiinni niin myyntiaalto nostaa korkotasoa nopeammin kuin mitä talous ehtii virota. Jos taas toimitaan liian hövelisti, syntyy kuplia. Tilanne vain on (minun henkilökohtaisena mielipiteenäni), että kupla on jo muodostunut. Fedin QE1 oli perusteltu ratkaisu, sillä jotain oli tehtävä. Sen jälkeen toiminta on muistuttanut enemmänkin siltä, että vieroitusoireita ei olla haluttu tuoda esiin.

Keskiarvo: 3.8 (5 arviota)

Missä ei piiputtaisi?

Käyttäjän Henri Myllyniemi kuva

"Muista defensiivinen sijoittaminen, jos on aivan pakko änkeä mukaan", lukee muistilapussani tietokoneeni vieressä. Tämä on tarpeen, sillä oma sijoitusprofiilini ei ole liian gung-ho -tyylistä. Bernanke puhuu QE3:n "kaventamisesta" ja joka puolella hermoillaan. Eurokriisin myötä Eurooppa tuntuu hieman epävarmalta, Japanissa on omat pienet murheensa, ja viimeaikainen pääomavirtojen hidastuminen Kiinaankin on pistänyt rahan tukkumarkkinat hämilleen. Aasian kehittyvilläkin markkinoilla on turbulenssia. Niin, ja mainitsinko Euroopan jo? Uusien autojen myynti on jossain 20 vuoden takaisissa lukemissa. Ja minulle on suurta tuskaa pitää potentiaa likvidinä. Minähän tuhlaisin sen johonkin joutavaan. Mitä tehdä?

Keskiarvo: 3.1 (8 arviota)

LähiTapiola:n Jari Järvinen ennustaa Suomen taloudelle käännettä kohti loivaa nousua

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

   LähiTapiola ennustaa Suomen talouskasvun supistuvan tänä vuonna, joskin maltillisen kasvun odotetaan alkavan loppuvuonna. LähiTapiola laskee Suomen vuoden 2013 bruttokansantuotteen kasvuennusteen -0,5 prosenttiin (0,0 % joulukuun 2012 ennusteessa). Vaarana on myös työttömyyden kasvu. LähiTapiola ennakoi yhä, että työttömyys nousee tänä vuonna 8,5 prosenttiin ja ensi vuonna aina 9 prosenttiin. Finanssikriisin jälkeinen tasopudotus Suomen teollisuustuotannossa on jäänyt pitkäaikaiseksi ongelmaksi. Teollisuustuotannon volyymi on edelleen lähes viidenneksen edellisen huipputason alapuolella.

  −Ennusteemme mukainen kasvuvauhti (-0,5 %) vuodelle 2013 perustuu näkemykseen, että kokonaistuotanto supistuu lievästi vielä kuluvan vuoden toisella neljänneksellä, suhdannepohja ohitetaan kesällä ja maltillinen kasvu käynnistyy loppuvuodesta. Ennusteeseemme liittyy silti riskejä, koska euroalueen kasvunäkymä on hyvin epävarma ja elpymisen odotetaan Euroopassa käynnistyvän toden teolla vasta ensi vuonna, sanoo pääekonomisti ja LähiTapiola Varainhoidon apulaisjohtaja Jari Järvinen.

Keskiarvo: 4 (4 arviota)

Karhumarkkinatunnelmaa

Käyttäjän Henri Myllyniemi kuva

Aiemmin esille ottamani Japanin Nikkei 225 -indeksin flirtti karhunsyleilyssä lienee nyt tätä myöden selviö. Indeksi piiputti varsin rajuun 6,35 prosentin vapaaseen pudotukseen. Kymmenen eniten laskeneen osakkeen pudotus oli jäätävää. Shorttaajalistan 10. paras karisti yli 8,5 prosenttia jenejä turkistaan. Olen aiemmin maininnut, että minulla on "häiritsevä tunne". Siis se on ollut vain tunne, jota en ole osannut selittää. Pitkälti tämä tunne on johtunut velkakirjamarkkinoista, joissa on paikoitellen ollut mittaviakin myyntiaaltoja. Näitä rivejä kirjoittaessani Kreikan kymppisten korkopojot ovat 44 nousussa ja Portugalilla 21 paunaa ylös. Ei ihme, että Hollandekin mainitsi kriisin olevan ohitse. Parantuneet kasvunäkymäthän näiden liikkeiden takana ovat, eh?

Keskiarvo: 3.2 (5 arviota)

 

 

Julkaise syötteitä