Hyppää pääsisältöön

Suhdannenäkymät

Rakentaminen vähenee entisestään

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Viime vuonna toteutui pitkään enteilty käänne: korjausrakentamisen määrä ylitti uudisrakentamisen. Talonrakennustöiden aloitukset painuivat poikkeuksellisen alhaiselle tasolle, alle 31 miljoonaan kuutiometriin, eikä nousua ole luvassa kuluvana vuonna selviää Rakennusteollisuuden suhdannekatsauksesta. Korjausrakentaminen sen sijaan jatkaa tasaista kolmen prosentin vuosittaista kasvuaan.

Rakentamisen voluumi (Lähde: Rakennusteollisuuden suhdannekatsaus)

”Kun myös infrarakentaminen vähenee tänä vuonna, kokonaisuudessaan rakentamisen määrä supistuu prosentin edellisvuodesta. Odotettavissa kuitenkin on, että talouden virkoaminen nostaisi rakentamisen ensi vuonna kahden prosentin kasvuun kolmen heikon vuoden jälkeen”, Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen sanoo.

Keskiarvo: 4 (1 arvio)

Sääntelyn magiaa

Käyttäjän Henri Myllyniemi kuva

Euroalueen velkakriisi on siirtynyt kaikkien otsikoiden ohitse keskittymään deflaatioon tai sen tuomiin uhkakuviin. Siitä huolimatta on nopeallakin vilkaisulla nähtävissä se, etttei useimpien euromaiden velkavuoret ole juurikaan sulaneet, pikemminkin on tapahtunut täysin toisin. Mutta miksei velkavuorista enää juurikaan puhuta? Ovatko rakenteelliset uudistukset kaikki kaikessa? Mitä pankkiunioni ratkaisee? Kaikkiin kysymyksiin ei ole vastauksia, mutta moni aprikoimani asia johtaa katseet kohti sääntelyä. Mutta millä tavoin?

Valtamedian pauhe kävi vielä pari vuotta sitten täysillä esitellen euromaiden alijäämiä, velkaisuuslukuja ja valtiolainojen spreadeja Saksan bundeihin. Esillä olivat myös luottoriskijohdannaisten hinnat. Kaikki nämä painuivat unholaan, kun löytyi uusi uutiskohde: deflaatiouhka.

Keskiarvo: 3.2 (6 arviota)

Finanssivalonta varoittaa Suomen taloudesta aiheutuvista kasvavista luotto- ja pankki- riskeistä

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Finanssivalvonnan tänään julkaisemien vuoden 2013 lopun tietojen mukaan Suomen pankki- ja vakuutussektorien vakavaraisuus ja  kannattavuus ovat säilyneet kohtuullisen hyvänä huolimatta Suomen reaalitalouden heikosta kehityksestä.

  – Toimintaympäristön riskit ovat merkittävät, johtaja Anneli Tuominen muistuttaa. – Suomen talouden näkymät ovat epävarmat, mikä kasvattaa finanssisektorin herkkyyttä negatiivisille muutoksille. Riittävien pääomapuskureiden ylläpito onkin finanssimarkkinoiden vakauden ja luottamuksen kannalta keskeistä, johtaja Tuominen korostaa. Heikkona jatkuva taloustilanne edellyttää etenkin pankeilta asiakaskunnan taloudellisen tilanteen tarkkaa seurantaa sekä toimivaa ja riittävää riskienhallintaa.

Keskiarvo: 4 (2 arviota)

Eurooppa pärjää; Suomen talous heikossa tilassa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Palkansaajien tutkimuslaitos laski Suomen tämän vuoden bruttokansantuotteen kasvuennusteen 0,9 prosenttiin viime syyskuun 2,1 prosentista (PT:n talousennuste). Ennustetta alennettiin, koska viime vuoden viimeisen neljänneksen kokonaistuotanto supistui vastoin odotuksia. Myös tämän vuoden tammikuun teollisuustuotanto ja vienti tuottivat pettymyksen.

Suomen teollisuustuotanto verrattuna muihin Euroopan maihin (Lähde: PT)

Suomen talous kääntyy Palkansaajien Tutkimuslaitoksen mukaan tänä vuonna nousuun muun Euroopan perässä. Kasvu jää kuitenkin Eurooppaa hitaammaksi. Ensi vuonna Suomen bkt:n ennustetaan kasvavan 2,2 prosenttia ja näin samaa vauhtia kuin esimerkiksi euroalueella keskimäärin. Sekä tänä että ensi vuonna Suomen talouskasvua rajoittavat ostovoimaa leikkaavat matalat palkankorotukset ja suhteellisen kireä finanssipolitiikka.

Keskiarvo: 4.2 (6 arviota)

IMF suosittelee jo kuudetta vuotta peräkkäin Suomelle valtiontalouden tasapainottamisen lykkäämistä (??)

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

IMF toistaa jo kuudetta vuotta peräkkäin saman neuvonsa, joka voidaan ymmärtää seuraavasti: Valtiontalouden tasapainottamista kannattaa lykätä ensi vuoteen ja tänä vuonna voi jatkaa julkista velanottoa, jolla varmistetaan hennon kasvun jatkuminen. Kanta on sikäli muuttunut, että vielä muutama vuosi sitten IMF suositteli Suomelle julkisen sektorin velkaelvytyksen lisäämistä ja toi esille Suomen hyvät elvytysvarat.

IMF:n mukaan:

  • Suomen taloudellinen kehitys on pysähtynyt, ja talous on viiden viime vuoden aikana ollut taantumassa kolmena vuotena paljolti vaikean ulkoisen ympäristön ja rakenteellisten heikkouksiensa vuoksi.
  • Elpyminen on todennäköisesti hidasta ja haurasta. Kasvu on tänä vuonna 0,3% ja kenties 0,7% ensi vuonna
  • Viranomaiset ovat jo myöntäneet, että on välttämätöntä ryhtyä toimiin, ja pohtivat sitä mitä pitäisi tehdä
  • Rohkeilla ja nopeilla rakenteellisilla uudistuksilla olisi merkitystä.
  • Elpymiseen liittyviä riskejä minimoisi jos vuonna 2015 alkaisi julkisen talouden sopeutus. Vuonna 2014 olisi syytä noudattaa neutraalia finanssipolitiikkaa. (tämä tarkoittanee sitä, että vuoden 2014 budjetti on nykyisellään hyvä ??)

Lisätietoja:

Suomen pankin laatima epävirallinen tiivistelmä.

IMF:n raportti englannin kielisenä.

Keskiarvo: 4 (2 arviota)

Yritysten luotonkysynnän kääntyminen kohti kasvua ennakoi taantuman päättymistä

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Finanssialan Keskusliiton tuoreen Pankkibarometrin mukaan pankinjohtajat arvioivat kotitalouksien luotonkysynnän jatkuvan edelleen vaisuna. Sen sijaan yrityslainojen kysynnän arvioidaan vilkastuneen verrattuna edelliseen kyselyyn. Kysynnän arvioidaan kuitenkin olevan edelleen sekä vuodentakaista tilannetta että pitkäaikaista keskiarvoa heikompaa.

Laimeasta luotonkysynnästä huolimatta kotitalouksien sijoitushalukkuuden arvioidaan jatkuneen vilkkaana vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä. Kaikkein suosituin sijoitusmuoto on edelleen osakkeet ja osakerahastot.

Yritysten luotonkysyntä on edelleen pitkäaikaista keskiarvoaan heikompaa, mutta pankkibarometrikyselyn tulokset paranivat tältä osin huomattavasti edellisestä kyselystä.

Yritysten luotonkysyntä (Lähde: Pankkibarometri)

"On positiivista, että yhä harvempi vastaaja odottaa yritysten luotonkysynnän heikkenevän edelleen. Arvioit yritysten luotonkysynnästä ovat parantuneet yhtäjaksoisesti jo viiden barometrikyselyn ajan", sanoo analyytikko Elina Salminen Finanssialan Keskusliitosta.

Keskiarvo: 4 (3 arviota)

Kiinan aluetasolle kätkeytyvät ongelmat voivat synkentää maailmantalouden

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kiinan historiallisen talouskasvun tuottanut hallinto- ja talousrakenne on kääntymässä itseään vastaan. Jos järjestelmää ei uudisteta, syntyy hallitsemattomia riskejä. Näin kertoo tänään julkaistu professori Matti Nojosen kirjoittama EVA Analyysi ”Kiinan pitkä varjo – Suurvallan kätketyt ongelmat voivat synkentää maailmantalouden”.

Kiinan aluetasolle, piirikuntiin ja maakuntiin kätkeytyy merkittävä tasapaino-onelma (Lähde: EVA/Kiinan pitkä varjo)

Keskiarvo: 4.5 (2 arviota)

90-luvun lamasta toivuttiin määrätietoisin toimin; nyt tarvitaan samanlaista otetta

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

   Suomi ei ole toipunut vuonna 2008 alkaneesta teollisuuden romahduksesta, jonka myötä merkittävä osa kansantaloutemme perustaa menetettiin. Teollisuuden rakenteellinen kriisi heijastuu monella tapaa koko Suomen talouteen ja sen näkymiin, todetaan tiistaina talousneuvostolle esitellyssä kolmen professorin asiantuntija-arviossa.

Professorit Bengt Holmström (MIT) sekä Sixten Korkman ja Matti Pohjola (Aalto-yliopisto) ovat kirjoittaneet Suomen talouskriisiä käsittelevän muistion, joka on asiantuntija-arvio kriisin luonteesta ja kasvun edellytyksistä.

Suomen talous 90-luvun ja nykyisessä taantumassa (Lähde: Suomen talouskriisiä käsittelevä muistio)

Professorien mukaan käsillä oleva kriisi on kovin erilainen kuin 1990-luvun lama. Tämä kriisi on osaltaan jopa vaikeampi, koska tuottavuuden kasvu on pysähtynyt ennen kokemattomalla tavalla ja ideoista sen vauhdittamiseksi on puutetta – kasvun ”resepti” on hukassa. Uuden kasvun aikaansaaminen vaatii aikaa ja poikkeuksellisia ponnistuksia.

Keskiarvo: 4.3 (8 arviota)

Rakentaminen pohjalukemissa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

  Rakentaminen on supistunut jo seitsemän vuosineljännestä peräkkäin. Tänäkään vuonna ei ole luvassa kasvua, vaan rakentamisen kokonaismäärän ennakoidaan vähenevän prosentilla. Viime vuonna jäätiin 3 prosenttia miinukselle. Talonrakennustöiden aloitusmäärä oli arvioiden mukaan 31 miljoonaa kuutiometriä, mikä on pienin määrä viiteentoista vuoteen.

Rakentamisen suhdanneluvut (Lähde: Rakennusteollisuus RT)

Rakennusteollisuus RT ei ole tehnyt viime syksyn suhdanne-ennusteeseensa suuria muutoksia, sillä Suomen yleinen talouskehitys on jatkunut heikkona. Asuntoaloitusten määriä on tarkistettu hieman alaspäin, kun taas toimitilarakentamisen aloitusmääräarviota on aavistuksen nostettu sekä viime että tämän vuoden osalta. Korjausrakentaminen jatkaa vakaata kasvuaan, mutta maa- ja vesirakentamisessa alamäki jatkuu.

Keskiarvo: 4.5 (4 arviota)

Euroopan teollisuuden odotukset jatkavat vähittäistä paranemistaan

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Saksalaisen IFO instituutin mittaama suhdannekello kiertää kellon lailla nelikenttää:
- Nousuvaiheessa (Upswing) odotukset ovat korkealla, mutta talous ei vielä kasva.
- Korkeasuhdanteessa (Boom) sekä odotukset että kasvu ovat voimakkaita.
- Laskusuhdanteessa (Downswing) odotukset ovat heikot, mutta talous kuitenkin vielä kasvaa
- Lama (Recession) vaiheessa sekä odotukset että kasvu ovat heikkoja

IFO instituutin mittaama suhdannetilanne (Lähde: IFO)

Teollisuuden kasvuodotukset ovat Euroopassa kohtuulliset, vienti kasvaa ja vaihtotase on positiivinen. Jotain pientä optimismia on siis ilmassa.

Teollisuuden korkeat odotukset näkyvät myös Euroalueen BKT:n vahvistumisena (ylempi käyrä alla olevassa kuvassa). Tämä herättää toiveita myös meillä. Suomi seurasi Euroaluetta vuoden 2011 nousukauteen ja niin voi tapahtua taas tälläkin kertaa. Euroalue saattaa vetää meitä taantumasta. 

BKT:n kasvu %:  Euroalueella/oikea pystyakseli    ja    Suomessa/vasen pystyakseli   (Lähde: TradingEconomics)

Keskiarvo: 4.8 (4 arviota)

Vienti vetää keski-Eurooppaa ja suhdannekello tikittää kohti korkeasuhdannetta

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Saksalaisen IFO instituutin mittaama suhdannekello kiertää kellon lailla nelikenttää:
- Nousuvaiheessa (Upswing) odotukset ovat korkealla, mutta talous ei vielä kasva.
- Korkeasuhdanteessa (Boom) sekä odotukset että kasvu ovat voimakkaita.
- Laskusuhdanteessa (Downswing) odotukset ovat heikot, mutta talous kuitenkin vielä kasvaa
- Lama (Recession) vaiheessa sekä odotukset että kasvu ovat heikkoja

Saksan talous on rakenteeltaan Suomen kaltainen. Se on konepajavaltainen ja hyvä vire, silloin kun sitä on, perustuu vientiin ja maailmankauppaan. Siksi Saksan suhdannekello on tärkeä indikaattori myös meille.

Suhdannetilanne näyttäisi nyt nilkuttavan vähitellen kohti parempaa. Teollisuus luottaa tulevaisuuteen ja talous kasvaa niin kuin korkeasuhdannevaiheessa kuuluukin. Tämä antaa luottamusta tulevaisuuteen. Euroopan vaihtotase on jo 2% positiivinen ja myös Etelä-Eurooppa on pääsemässä mukaan viennin vetoon. Euro on hieman vahvistunut suhteessa muihin päävaluuttoihin, mutta tämä ei näyttäisi menoa haittaavan. Kilpailukyky on siitä huolimatta kohtuullisella tasolla.

Euroopan rakenteellinen kasvunopeus on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut 1,5....2%. Se ei ole paljoa. Hyvä vire tarkoittaa vain runsaan prosentin BKT kasvua vuodessa.

Keskiarvo: 3.6 (8 arviota)

FED vähentää tukiostoja - mihin nyt sijoittaa?

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Joskus markkinareaktioita on vaikea ymmärtää. Kun kesäkuussa Ben Bernanke vihjaisi että FED:n velkakirjatukiostot eivät jatku ikuisesti siitä seurasi pörssiromahdus. Kun sama Ben lähes viime töikseen männä viikolla ilmoitti tukiostojen vähentämisestä SP500 päätyi pienen laskipiikin jälkeen plussalle. Tässävälin Iso-Ben on toki käyttänyt aikka ja energiaa vakuutteluun että tukiostojen vähentäminen ei tarkoita että koronnostot olisivat lähellä. Samalla on myös saatu vihjeitä USA:n talouskasvun vakautumisesta. Viimeiset päivitetyt luvut näyttävät 4% BKT-kasvuvauhtia ja, mitä parasta, vähittäiskaupan vetämänä.

Hyvät uutiset USA:ssa ovat siis jälleen hyviä uutisia pörssille eikä päinvastoin.

Alla muutamia ajatelmia/ennusteita markkinatilanteesta:

Keskiarvo: 4.4 (11 arviota)

Finanssiala: Yritysten luotonkysyntä ei enää laske yhtä voimakkaasti kuin vuosi sitten

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Finanssialan Keskusliiton tuoreen Pankkibarometrin mukaan pankinjohtajien odotukset yritysten tulevasta luotonkysynnästä ovat kohentuneet edellisestä kyselystä. Kysynnän arvioidaan kuitenkin olevan edelleen sekä vuodentakaista tilannetta että pitkäaikaista keskiarvoa heikompaa.

Lähde: FKL:n pankkibarometri

Kotitalouksien lainakysynnän odotetaan pysyvän laimeana. Etenkin oman asunnon hankintaa varten otettujen lainojen kysyntä on vaisua. Barometrikysely IV/2013 tehtiin marras-joulukuun vaihteessa. 

Lähde: FKL:n pankkibarometri

Kotitalouksien luotonkysyntä on heikentynyt selvästi vuoden 2013 aikana viime vuoteen verrattuna.

”Historiallisen matalat korot eivät yksinään jaksa kannatella kotitalouksien luotonkysyntää epävarmassa taloustilanteessa. Positiivista tuloksissa on se, että pankinjohtajat arvioivat oman asunnon remontointiin otettavien lainojen kysynnän hieman piristyvän”, sanoo analyytikko Elina Salminen Finanssialan Keskusliitosta.

Keskiarvo: 4 (1 arvio)

LähiTapiola laskee vuoden 2014 kasvuennusteen 0,8 prosenttiin

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

 

    LähiTapiola ennustaa suhdannekatsauksessaan Suomen talouskasvun kiihtyvän vasta vuoden 2014 loppupuolella.

Suomen bruttokansantuotteen kehitys on reagoinut maailmantalouden näkymien kirkastumiseen selvästi odotuksia vaisummin, eikä oleellista suhdannekäännettä parempaan ole tapahtunut.  LähiTapiola laskee Suomen vuoden 2014 bruttokansantuotteen kasvuennusteen 0,8 prosenttiin (1,5 % kesäkuun 2013 ennusteessa).

LähiTapiolan mukaan Suomen talouskasvu näyttäisi pysyvän hitaana ainakin alkuvuoteen 2014 asti. Vuodelle 2015 ennakoidaan 1,6 prosentin kasvua. LähiTapiolan näkemyksen mukaan yksi Suomen talouden suurin haaste on teollisuuden raju rakennemuutos, joka on heikentänyt voimakkaasti koko kansantalouden tuottavuutta.

Teollisuuden lama

Vaikka maailmantalouden kasvu on kiihtynyt syksyllä, Suomen talouskasvu ei ole seurannut muiden teollisuusmaiden tilannetta. Tämä johtuu siitä, että Suomen vienti on kärsinyt esimerkiksi IT-alan ja metsäteollisuuden ongelmista. Suomen Tilastokeskuksen mukaan Suomen ulkomaankaupassa on ollut viime vuosina sekä hinta- että määräongelma. IT-alan ja metsäteollisuuden viennin määrän vähenemisen lisäksi ongelma on ollut hintojen lasku. Esimerkiksi elektroniikkateollisuuden hinnat ovat laskeneet jyrkästi, ja metsäteollisuuden vientihinnat ovat alemmalla tasolla kuin vuosikymmen sitten.

Koska teollisuudessa kyse on enemmän yksittäisten avaintoimialojen ongelmista kuin suhdanneluontoisesta pudotuksesta, Suomen vientisektori ei välttämättä toivu totutulla tavalla globaalin elpymisen vanavedessä”, LähiTapiola Varainhoidon pääekonomisti Jari Järvinen pelkää.  ”Teollisen tuotannon laman vuoksi Suomesta on hävinnyt runsaasta korkean tuottavuuden työpaikkoja. Tuottavuus ja kokonaistuotanto alkaa pysyvästi kasvaa vasta, kun uusia korkean tuottavuuden työpaikkoja alkaa syntyä”, hän jatkaa.

Keskiarvo: 4.3 (3 arviota)

Palkansaajat ennustavat Suomen vientiteollisuudelle räjähdysmäistä 4..7% kasvua

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

  Vientiteollisuus kasvaa ensi vuonna 4% ja vuonna 2015 jo lähes 7%

Viennin vauhdittuminen vuosina 2014 ja 2015 näkyy vientiteollisuuden toimialojen tuotannon lähivuosien kasvussa. Yhteen laskien kyseiset toimialat kasvavat ensi vuonna runsaat 4 prosenttia ja vuonna 2015 jo lähes 7 prosenttia. Tämä ei ole silti mitenkään tavatonta. Esimerkiksi vuonna 2010, jolloin Suomen talous toipui vuosien 2008–2009 finanssikriisistä, vastaava kasvuluku oli 9,1 prosenttia. Nämä tiedot selviävät palkansaajien tutkimuslaitoksen tekemästä ennusteesta teollisuuden, rakentamisen, kuljetuksen, informaatiopalveluiden sekä liike-elämän palveluiden kehityksestä vuoteen 2015 asti.

Korkean teknologian pk- yritykset ja ulkomaisten yritysten tytäryritykset luovat nopeasti uuden ICT menestyksen

Toimialaennusteen raportissa on tarkasteltu myös Suomen teollista rakennetta ja sen kilpailukykyä. Tehdyn arvion mukaan Nokian toiminnan supistuminen ei heikennä ICT-toimialojen työmarkkinoita kuin korkeintaan väliaikaisesti. Nokian hyvä kannattavuus ja sen soveltama siirtohinnoittelu paisuttivat kuitenkin Suomen bruttokansantuotetta vuosina 1998–2008 noin 2–3 prosenttia yli ”normaalin”. Tämä bkt-lisä ei palaudu, kun entinen Nokia-konserni korvautuu kotimaisilla pk-yrityksillä ja ulkomaisten suuryhtiöiden omistamilla suomalaisilla tytäryhtiöillä.

Keskiarvo: 2.4 (5 arviota)

Havaintoja neljästä mediayhtiöstä

Käyttäjän Norvestia kuva

Kirjoitusvuorossa Juha Mikkola

Olin menneellä viikolla kuuntelemassa Sanoman, Alma Median, Keskisuomalaisen ja Talentumin johdon esityksiä oman liiketoimintansa kehittämisestä tulevina vuosina. Kaikilla on sama haaste: kuinka printtilehtien euro saadaan muutettua digieuroksi? Tänä päivänä digitoiminnot tuovat näiden mediayhtiöiden liikevaihdosta vain noin 15 %.

Uskoisin, että Sanomalla on haasteita kaikista eniten, koska liiketoiminnat rönsyilevät sekä tuotemielessä että maantieteellisesti täysin hallitsemattomasti ja nyt kaikki, mikä ei ole enää ydintekemistä, on myynnissä. Haasteena on se, tuleeko näistä myynneistä paljon alaskirjauksia ja aiheuttaako se Sanomille vielä enemmän rahoitushaasteita kuin tänä päivänä. Yhtiö ei pysty kommunikoimaan strategiaansa kovin selkeästi ja on vaikea hahmottaa, minkä näköinen yhtiö voisi olla esimerkiksi kolmen vuoden kuluttua.  

Keskisuomalainen on tehnyt hyvää työtä laajentamalla maakunnallista peittoaan, mutta kun 180 miljoonan liikevaihdosta vain 4 miljoonaa tulee digipuolelta, on kannattavan Keskisuomalaisen kriisi vasta iskemässä samalla kun muut ovat jo täyttä häkää korjaamassa tilannetta. Ehkä Keskisuomalaisen strategia on lyhyen tähtäimen osinkopolitiikka eikä liiketoiminnan nopea kehittäminen.

Keskiarvo: 5 (4 arviota)

Korkomarkkinat ennustavat vakaata, inflaatiotonta talouskehitystä

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Oikea ymmärrys mahdollisesti käynnistyvän inflaation ajoittumisesta ja suuruudesta on tärkeää sekä säästäjille, yrittäjille että julkisesta taloudesta vastaaville. Mutta mitä arvelevat ne, joiden pitäisi asiasta tietää, korkomarkkinoiden päättäjät? 

Korkomarkkinat ovat itsevarman yksimielisiä. Inflaatio ei kännisty missään. Ei edes rahaa tolkuttomasti painavassa USA:ssa.

Korkomarkkinat ostavat ja myyvät valtioiden lainapapereita päivittäin. Jokainen valtiolle lainaa antava joutuu tekemään arvion inflaatiosta. Jos lainan antaja antaa valtiolle kahdeksi vuodeksi lainaa, niin tuon lainalle pitäisi saada ainakin inflaatiosuoja ja mielellään vielä pieni riskipreemio. Riskit kasvavat ajan mukana ja tuo riskipreemio on yleensä sitä suurempi mitä pidempi on laina-aika. Lainan antamisessa ei ole muuten mitään mieltä.

Valtioille annetaan tällä hetkellä kahdeksi vuodeksi lainaa alle puolen prosentin korolla ja kymmeneksi vuodeksikin lainaa annetaan selvästi alle 3 prosentin korolla. Korkomarkkinat eivät näyttäisi uskovan edes maltilliseen inflaatioon.  

 

Valtionlainojen korkokäyrä eri maissa (Lähde: Bloomberg)

Korkomarkkinoilla on muutakin sanottavaa. Ne antavat oman arvionsa mahdollisen tulevan taantuman syvyydestä ja vakavuudesta. Tässäkin asiassa ne ovat yksimielisiä. Maailma ei korkomarkkinoiden mukaan ole ajautumassa uuteen yrityksiä kaatavaan taantumaan, päinvastoin.

Keskiarvo: 4.3 (8 arviota)

Inflaatio ja pörssi

Pörssikursseista puhutaan hurjasti ja puhe vain lisääntyy. Yleensä otetaan yksi suurre millä selitetään koko pörssiavaruus. Ei se toimi, pörssikursseihin vaikuttavat kaikki ja vielä vuorovaikuttaisesti ja yhdellä suureella ei voida käytännössä lainkaan selittää pörssin käyttäytymistä. Otetaan vaikka inflaatio tarkasteluun. 

Tuossa kuvassa on vaakaakselille piirretty inflaatio (kuluttajahintaindeksin muutos) sekä pystyakselille seuraavan vuoden tuotto USA:ssa. Aikajänteeksi laitoin 140 vuoden jakson, jotta saan tapahtumia tarpeeksi. Ilman mitään matemaattisia kommervenkkejä pelkästään kuvaa katsomalla voidaan sanoa, että pörssituotto ei riipu inflaatiosta. 

Nyt katsoin kuinka käy tulevan vuoden pörssituotolle mikäli inflaatio muuttuu johonkin suuntaan. Sekään ei vuoden aikajänteellä juuri antanut mitään viitettä tulevaisuuden pörssituotoista.

Keskiarvo: 2.6 (11 arviota)

World Money Show Lontoossa (2/2)

Käyttäjän mikko kuva

Kirjoitin eilen huomioitani Lontoon viimeviikkoisesta World Money Showsta. Tässä lupaamani jatko-osa.

David Fullerin vaisun luennon jälkeen oli vuorossa Jim Rogers. Hän kertoi perheestään ja maailmanympärimatkoistaan niin seikkaperäisesti, että aloin jo vilkuilla kelloa ja muiden salien ohjelmistoja. Kannatti kuitenkin jäädä kuuntelemaan Rogersia.

Kun Fuller puhui 50 vuoden aikajänteestä niin Rogers aloitti käsittelemällä 300 vuoden aikajännettä. Hänen mukaan Britannia oli 1800-luvulla maailman napa, 1900-luvulla USA ja 2000-luvulla maailman napa on Kiina. Rogers käsittelikin puheessaan paljon Kiinan taloutta. Rogersin mielestä sijoittajan kannattaa hyödyntää Kiinan nousu vaikka matkalla saattaa olla kuoppia. Rogers itse ei ainoastaan puhu asiasta vaan hän sanoi myös tankanneensa Kiinan valuuttaa Renminbiä.

Keskiarvo: 5 (6 arviota)

Kuluttajien luottamus on parantunut jo vuoden ajan

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Joskus sanotaan, että luottamusindikaattorit elävät omaa elämäänsä ja pörssikurssit omaansa. Mutta luottamusindikaattoreista on silti iloa. Verkkaisesti muuttuvia luottamusindikaattoreita hyödyntämällä löytää rauhallisemman sijoitustempon kuin pelkästään kurssikäyriä tuijottamalla.

Mutta yhtä asiaa kannattaa varoa - liian korkealla olevaa luottamusta. Jos luottamus on niin hyvää, etteivät kuluttajat voisi enää positiivisempia olla, niin silloin pitää kavahtaa. On aika paeta osakemarkkinoilta, kun hyvänolon tunne leviää.

Euroalueen kuluttajien luottamus verrattuna OMX HEX indeksiin (Lähde: TradingEconomics)

Juuri tuota petollisen hyvänolon tunteen leviämistä on tälläkin hetkellä syytä seurata. Euroopan talouden nousunoste on nyt kestänyt jo kohta vuoden verran. Kansalaiset luottavat yhä paremmin tulevaisuuteen ja kuluttajien luottamus on noussut jo kohtuulliselle tasolle. Mutta seuraako tästä menossa olevasta nousukaudesta jo kohta käänne kohti huonompia aikoja ? Olemmeko nousukauden huipulla? Ei välttämättä. Merkittävät nousukaudet, kuten esimerkiksi vuodesta 2009 vuoteen 2011, kestivät pari vuotta. Eikä nytkään näytä erilaiselta. Kaikki merkittävät suhdannelaitokset ennakoivat Euroopan suhdanteiden paranevan vielä pitkälle ensi vuoteen.

Keskiarvo: 4 (2 arviota)

Eurooppalaiset osakkeet nosteessa

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Tasan ei käy onni sijoittamisessa. Siinä missä USA:n kotimarkkinoiden osakkeet ovat viimeisen kahden vuoden aikana tuottaneet 50% voiton, ovat Latinalaisen Amerikan osakkeet ja maailman valtioiden velkakirjat aiheuttaneet pelkkää tappiota ja mielipahaa.

Eri omaisuuslajeihin sijoitetun dollarin kehitys viimeisen kahden vuoden ajalta (Lähde: Yahoo finance)

Omaisuuslajien osalta on olemassa lohdullinen sääntö. Jos yksi sijoitusinstrumentti menee tänään alas, niin jossain vaiheessa se nousee takaisin ylös. Eri sektorit ovat kuin kumilangalla toisiinsa kytkettyinä. Jos keskiarvosta poiketaan, palataan myöhemmin tasapainoon. Helppoa ja yksinkertaista.  cheeky

Säästäjän kannalta on tärkeää tietää mihin raha seuraavaksi virtaa. Investointipankkien ja vakuutusyhtiöiden päättäjät kokoontuvat kuukauden välein prameisiin kabinetteihinsa päättämään pääomien suunnasta. Viime heinäkuussa on tapahtunut muutosta:

  • USA:n osakkeiden noste on alkanut hiipua
  • Euroopan ja aivan viimeisen kuukauden aikana myös Aasian osakkeet ovat saaneet nostetta
  • Valtionlainojen korot ovat matalat ja Euroalueen korkokäyrä (Yield curve) lupaa vain parin prosentin tuottoa kymmenen vuoden lainapapereille. Valtionlainat eivät ole mikään tuottoautomaatti niille, jotka hakevat rahalleen vastinetta.
Keskiarvo: 3.8 (5 arviota)

Mistä rahat?

Käyttäjän J.Vahe kuva

 

Aioin alun perin kommentoida Heikki Ikosen merkintää, mutta omalla merkinnälläni otan paremmin vastuun sanomisistani.

Lindströmit ja Sinkko ovat esiintyneet julkisuudessa niin paljon, että suurempaa täsmällisyyttä kaipaisi, mutta sen puutteessa mielestäni on vapaus tulkita kokonaisuutta.

Kumpikin taho on puhunut jatkuvasti vain osinkojen sijoittamisesta. Mukana ei ole mainittu palkkatuloja, eläkkeitä, realisointeja, velkaa, perintöjä, saaliita, lottovoittoja, runsaudensarvea, sampoa, merenpohjasta löydettyä aarrelaivaa tai sateenkaaren juurella köllöttävää kultakippoa. On täysin kohtuullista kysyä Ikosen tavoin, miten ~4 %:n osinkotuotoista (brutto!) riittää sijoitettavaa niin, että ostoista kannattaa puhua jossain mediassa harva se viikko.

Lisäksi valotan problematiikkaa omien ja lähipiirin kokemusten perusteella.

2007 julkaisin TalSassa ja KL:ssä yli 20 merkintää siitä, miten suhdannekäänne on edessä. Linkissä on vain yhden kirjoitussarjan ensimmäinen osa.

Tyhjensin oman salkkuni, mutta ei-taloudellisista syistä lähipiiriin kuuluneen henkilön salkku jäi tyhjentämättä. Se on nykyään vähemmän kaunista katsottavaa.

Keskiarvo: 3.8 (8 arviota)

Kasvu

Sanaleikkejä kaikki tyynni. Kasvupotentiaali on kanssa jotenkin hieno termi mikä ei oikeasti tarkoita yhtään mitään. Se on hienoa talousjargonia vailla sisältöä. Raha on kuulemma talouden verenkierto ja toimivat rahoitusmarkkinat ovat välttämätön tekijä talouden kasvulle. Näinkin olen kuullut. Eikö sitten jos raha halpenee oikein reilusti talouden potentiaalinen kasvu pitäisi kasvaa koska raha halpenee? Miksi kasvupotentiaali sitten on pienentynyt ainakin pääministerimme mukaan? Nyt(kään) en oikein ymmärrä.

Jos investoimme parempiin kulkuyhteyksiin eli kalliit ja tehottomat kulkuyhteydet kuolevat kannattamattomina pois, aivan kuten kolmostien bensa-asemat, niin eikö se nosta tulevaisuudessa meidän tuotantomahdollisuuksia? Jos taas investoimme fiksumpaan ja halvempaan energiaan, niin se tappaa taas tuottamattoman ja kalliin energiantuotannon pois. Sekin parantaa meidän tulevaisuuden mahdollisuuksiamme. Hyvät investoinnit aiheuttavat kurjuutta koska ne tappavat huonot yritykset nopeasti pois.

Keskiarvo: 2.9 (8 arviota)

LähiTapiola: Suomalaisilla vaikeuksia säästää pahan päivän varalle

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Lähes joka toinen suomalainen on varautunut kehnosti työttömyyttä tai muuta taloudellisesti vaikeaa tilannetta varten, paljastaa kysely. Moni ei säästä, vaikka siihen olisi varaakin. Asiantuntijan mukaan säästössä tulisi olla ainakin kaksi kertaa kuukauden nettopalkan verran rahaa.

Rahan siirtäminen sivuun jokaisesta palkasta on vain harvalle suomalaiselle itsestäänselvyys. Jopa reilulla viidenneksellä suomalaisista ei tällä hetkellä ole lainkaan arjen käyttörahoista erillisiä säästöjä, paljastaa LähiTapiola Pankin tuore Arjen katsaus -tutkimus. Yhtä usealla säästöjä on kertynyt vain alle 3 000 euroa.
– Tämä tarkoittaa sitä, että lähes joka toisella suomalaisella on heikot puskurit elämän yllättäviä tilanteita, kuten työttömyyttä varten. Tutkimuksen mukaan joka seitsemännellä toimeentulo vaarantuisi heti työttömyyden iskiessä, LähiTapiola Pankin toimitusjohtaja Marja Pajulahti kertoo.

Keskiarvo: 4.4 (5 arviota)

Markkinakatsaus, sekä Fedistä ja pitkistä koroista

Olin vajaa kuukausi sitten katsauksessani huolestunut pörssien mahdollisesta kolmoispiikistä ja sen kautta syntyvästä ison dropin mahdollisuudesta, jonka aiheuttajaksi oli tarjolla Fedin setelirahoituksen kiristäminen. Pari viikkoa sitten alkanut voimakas ralli – joka alkoi aika läheltä niitä liukuvien keskiarvojen tukitasoja joita jutussa kuvasin - on kuitenkin ajanut jo useimmat pörssit entisten huippujen päälle, ja etenkin Euroopassa. Jos trendi jatkuu vielä pari kolme viikkoa samaan suuntaan, kolmoispiikistä murehtimisen saanee lopettaa. Eli väärä hälytys, luojan kiitos, jos ei markkina nyt käänny äkkiä ja riuskasti.

Päällimmäisenä näkyvä syy markkinoiden euforiaan on tietenkin Fed, joka pari päivää sitten päättikin jatkaa setelirahoitusta entiseen tapaan varmistaakseen työllisyyden kohentumisen. Korot sukelsivat heti vauhdilla alas - ja osakkeet pomppasivat ylös. Tapering saa odottaa ainakin ensi vuoteen, eli käteisdouppia riittää vielä kuukausia ilman katkoksia.

Keskiarvo: 4.5 (8 arviota)

Valtionvarainministeriö ennustaa kasvua vuodelle 2014

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

  Valtiovarainministeriön kansantalousosaston laatima taloudellinen katsaus syksylle 2013 on julkaistu.

Euroalueen taantuma päättyy tänä vuonna. Kasvu pysyy kuitenkin hitaana alhaisen työllisyyden, kotitalouksien ja julkisen sektorin tasesopeutusten sekä kehnona pysyttelevän kilpailukyvyn vuoksi. Finanssi- ja velkakriisi on rapauttanut euroalueen kasvupotentiaalia. Yhdysvaltain talous jatkaa hidasta elpymistään. Maailmankaupan kasvu jatkuu poikkeuksellisen hitaana.

Tänä vuonna Suomen BKT supistuu ½ prosenttia. Talouden ennustetaan pääsevän hitaalle kasvu-uralle vasta vuoden lopulla. Ensi vuonna kokonaistuotanto lisääntyy 1,2 prosenttia kotimaisen kulutuksen ja viennin tukemana. Kasvua tukee euroalueen asteittainen elpyminen, vientikysynnän lisääntyminen ja edelleen alhaisena säilyvä korkotaso.

Keskiarvo: 4 (1 arvio)

Uusintaa vuodesta 1997

Käyttäjän Henri Myllyniemi kuva

On huojentavaa huomata, etten ole näkemyksineni ainakaan yksin. Muutoinhan sitä tuppaisi epäilemään omaa mielenterveyttään (enemmän kuin aiheellisesti). Ron Rimkus kirjoittaa omassa kolumnissaan varsin selkeällä tavalla ne syyt, miksi hän näkee kehittyvien markkinoiden ahdingon kuin "uusintana vuodelta 1997", jolloin Thaimaasta käsin valuuttasidokset Yhdysvaltain dollariin loppuivat. Meillä suomalaisillakin on kokemuksia tällaisesta. Historian kirjoista lukemalla selviää 1931 kultakantafarssi, mutta omassakin muistissa on miten sekasortoiseen tilaan päädyimme valuuttakytkösten maailmassa vuonna 1992. Niin, ja taas olemme kytkettyinä. Olen kuullut sanottavan, että tyhminkin ihmisotus oppii 42 toistetun virheliikkeen jälkeen, että tämä ei kannata. 39 vielä matkaa (siitä kohdin, kun euron aiheuttama rahapoliittinen pakkopaita sisäistetään). Sitten ei edes Suomen päättäjien voida olettaa enää hakkaavan päätään tiiliseinään valittaen samalla kovia pääkipuja.

Keskiarvo: 2.5 (13 arviota)

Kehittyvien markkinoiden kaaos

Käyttäjän Henri Myllyniemi kuva

Toukokuun alun kohdalla on tapahtunut muutoksia pääomavirtojen suuntauksissa. Yhdysvaltojen keskuspankin Federal Reserven vihjailut siitä, että arvopaperien osto-ohjelmaa hillitään hiljakseltaan on saanut monet virtaukset kääntämään suuntaansa. Yksi muutos on näkynyt valtiolainojen hinnoittelussa, ja tämä on näkynyt Suomessakin. Toinen on sitten osakemarkkinat, joissa erityisesti kehittyvillä markkinoilla on tullut lunta tupaan. Karhumarkkinoihin on päädytty eräissä tapauksissa hyvin nopeasti, jopa viimeisen kuukauden sisällä (eikä vuoden alusta asti mitattuna, kuten tavallista).

Näiden suuntausten vaihtumista pidän ensisijaisesti ennakointia Fedin toimintaan. Kun rahaa puskettiin ulos 85 miljardin dollarin kuukausivauhdilla niin tuo raha on hakeutunut enenevissä määrin kehittyville markkinoille. Kotimaan (siis Yhdysvallat) sijoitustoiminta ei ole voinut imeä kaikkea tuota uunituoretta rahaa, vaan tilalle astui ennemminkin "odotellaan ja kahtellaan" -mentaliteetti. Mutta kun tulokset alkoivat viestiä toipumisesta ja rahahanojen asteittaisesta sulkemisesta niin "vanhassa vara parempi" -mentaliteetti astui tilalle.

Keskiarvo: 3.1 (9 arviota)

Huolestuneita markkinamietteitä

Taantuma on päättynyt, eikä se pörssejä seuraavalle ollut yllätys. Olemme olleet jo kaksi vuotta nousumarkkinassa eli siitä asti, kun pörssit romahtivat 2011 loppukesästä. Tuolloin paniikin laukaisi Yhdysvaltojen lainakatto, jonka nostamisesta nousi holtiton poliittinen riita. Päälle tulivat pelot euroalueen hajoamisesta. Yllättävää tässä pörssiromahduksessa oli, ettei se johtanut pidempään laskumarkkinaan ainakaan suuremmissa pörsseissä. Tuollaiselle markkinakäytökselle ei löytyne kovin montaa historiallista rinnastuskohtaa. Ehkä siitä on tulossa markkinoiden uusi syklin muoto: hurja kertaropsaus, joka täyttää nallemarkkinan kriteerin (siis yli 20% pudotus) – mutta lasku ei viekään enää syvemmälle. Aika näyttää.

Saatamme pikapuolin testata tämän oletuksen. Minua inhottaa sanoa näin, kun nyt lopulta olemme tilastojenkin mukaan päässeet jopa euroalueella kasvu-uralle pitkän taantuman jälkeen. Mutta sijoittaja ei voi laskea toiveiden varaan, eikä tekniseen analyysiin luottava sijoittaja perusta uutisista ja tilastoista, jotka kuvittavat enimmäkseen jo mennyttä. Ja nyt TA antaa ikäviä signaaleja, joskaan en – onneksi – voi väittää, etteivätkö hälytysäänet voi vaimentuakin. Pidän lähiviikkoja ja paria kuukautta kriittisinä.

Keskiarvo: 4.8 (12 arviota)

Suomen talouskasvu voi kääntyä loppuvuodesta heikon pulusmerkkiseksi

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

    ”Suomi on kuopan pohjalla. Viime viikolla euroalueelta saatiin pitkästä aikaa plusmerkkisiä talouslukuja, mutta meille käänne ei vielä yltänyt. Näkemyksemme on kuitenkin toiveikas. Uskomme Suomen pinnistävän kasvuun viimeistään loppuvuonna”, arvioi Säästöpankkiryhmän markkinastrategi Miska Kuhalampi.

Keskiarvo: 2.9 (7 arviota)
Julkaise syötteitä