Suhdannenäkymät

"Muista defensiivinen sijoittaminen, jos on aivan pakko änkeä mukaan", lukee muistilapussani tietokoneeni vieressä. Tämä on tarpeen, sillä oma sijoitusprofiilini ei ole liian gung-ho -tyylistä. Bernanke puhuu QE3:n "kaventamisesta" ja joka puolella hermoillaan. Eurokriisin myötä Eurooppa tuntuu hieman epävarmalta, Japanissa on omat pienet murheensa, ja viimeaikainen pääomavirtojen hidastuminen Kiinaankin on pistänyt rahan tukkumarkkinat hämilleen. Aasian kehittyvilläkin markkinoilla on turbulenssia. Niin, ja mainitsinko Euroopan jo? Uusien autojen myynti on jossain 20 vuoden takaisissa lukemissa. Ja minulle on suurta tuskaa pitää potentiaa likvidinä. Minähän tuhlaisin sen johonkin joutavaan. Mitä tehdä?

   LähiTapiola ennustaa Suomen talouskasvun supistuvan tänä vuonna, joskin maltillisen kasvun odotetaan alkavan loppuvuonna. LähiTapiola laskee Suomen vuoden 2013 bruttokansantuotteen kasvuennusteen -0,5 prosenttiin (0,0 % joulukuun 2012 ennusteessa). Vaarana on myös työttömyyden kasvu. LähiTapiola ennakoi yhä, että työttömyys nousee tänä vuonna 8,5 prosenttiin ja ensi vuonna aina 9 prosenttiin. Finanssikriisin jälkeinen tasopudotus Suomen teollisuustuotannossa on jäänyt pitkäaikaiseksi ongelmaksi. Teollisuustuotannon volyymi on edelleen lähes viidenneksen edellisen huipputason alapuolella.

  −Ennusteemme mukainen kasvuvauhti (-0,5 %) vuodelle 2013 perustuu näkemykseen, että kokonaistuotanto supistuu lievästi vielä kuluvan vuoden toisella neljänneksellä, suhdannepohja ohitetaan kesällä ja maltillinen kasvu käynnistyy loppuvuodesta. Ennusteeseemme liittyy silti riskejä, koska euroalueen kasvunäkymä on hyvin epävarma ja elpymisen odotetaan Euroopassa käynnistyvän toden teolla vasta ensi vuonna, sanoo pääekonomisti ja LähiTapiola Varainhoidon apulaisjohtaja Jari Järvinen.

Aiemmin esille ottamani Japanin Nikkei 225 -indeksin flirtti karhunsyleilyssä lienee nyt tätä myöden selviö. Indeksi piiputti varsin rajuun 6,35 prosentin vapaaseen pudotukseen. Kymmenen eniten laskeneen osakkeen pudotus oli jäätävää. Shorttaajalistan 10. paras karisti yli 8,5 prosenttia jenejä turkistaan. Olen aiemmin maininnut, että minulla on "häiritsevä tunne". Siis se on ollut vain tunne, jota en ole osannut selittää. Pitkälti tämä tunne on johtunut velkakirjamarkkinoista, joissa on paikoitellen ollut mittaviakin myyntiaaltoja. Näitä rivejä kirjoittaessani Kreikan kymppisten korkopojot ovat 44 nousussa ja Portugalilla 21 paunaa ylös. Ei ihme, että Hollandekin mainitsi kriisin olevan ohitse. Parantuneet kasvunäkymäthän näiden liikkeiden takana ovat, eh?

Kirjoitusvuorossa Mika Huhtamäki

Nelosen viihdeohjelma Hyvät ja huonot uutiset antaa humoristisen kuvan ajankohtaisten uutisten ristiriitaisistakin tulkinnoista, mielipiteistä ja näkökannoista riippuen. Hyvät ja huonot uutiset kuvaavat paremmin kuin hyvin myös viimeaikaista perin ristiriitaista uutisvirtaa. Päivittäistä hyvien ja huonojen uutisten virtaa seuratessa kannattaa välillä käyttää myös hetki kansan sykkeen kuunteluun ja miettiä sen vaikutuksia omiin sijoituspäätöksiin.

Talouskuri on alkanut toimimaan euroalueella, ainakin uusimpien lukujen perusteella. Eilen julkaistut luvut M3-rahakannasta kertoivat karua kieltään: huhtikuussa M3-rahakanta laajeni 15 miljardilla eurolla, mutta tämä laajennus oli vain tekninen korjaus. Luottopuolella yksityisen sektorin lainanotto on vähentynyt 0.9%, eli elämme ainakin osittaista velkadeflaation kautta. Tämä tosin oli vain keskiarvo: periferiamaissa, kuten Espanjassa, luotot ovat vähentyneet yhteensä 19.1%.

Merkeliläinen talouskuri on luontaisesti taloutta supistavaa. Tämä supistaminen johtaa yksityiseen velanmaksuun, joka taas johtaa velkadeflaatioon. Erityisesti maat joissa yksityinen sektori on käyttänyt velkavipua runsaalla kädellä ovat alttiita tälle. Velkadeflaatiosta tulee helposti ihan oikea deflaatio (ja samalla syvä lama), koska loppupeleissä kaikki raha on velkaa.

Velkavetoisessa (Keynesin talousoppeja noudattavassa) maailmassa velka on sama asia kuin ostovoima, joka taas on sama asia kuin työpaikka. Ei velkaa, ei työtä, ei ostovoimaa. Tämänkaltainen velkadeflaatio tarkoittaa siis sitä, että euroalue on ainakin periferiamaissa ajautumassa 30-luku - tyyliseen syvään lamaan.

Kirjoitusvuorossa Juha Kasanen

Euroopan keskuspankki on jatkanut superlöysää rahapolitiikkaa jo yli neljä vuotta. Tämä on mahdollista, koska inflaatio on niin alhainen, vai onko sittenkään?

Tilastokeskuksen ilmoituksen mukaan inflaatio hidastui Suomessa huhtikuussa 1,5 prosenttiin. Tilastokeskus seuraa noin 500 hyödykkeen hintamuutoksia ja laskee niiden perusteella kuluttajahintaindeksin. Indeksi on varmasti laskettu teknisesti oikein, mutta kenen inflaatiota se oikein mittaa?

Ongelma syntyy siitä, että Tilastokeskuksen kulutuskorin sisältö ja painotukset eivät vastaa sitä, mihin useimpien rahat oikeasti kuluvat. Monien tuotteiden ja palveluiden hinnat ovat nousseet ihan muuta kuin 1,5 prosentin vuosivauhtia. Jos vertaa aikaan, jolloin markka kelpasi vielä maksuvälineenä, ovat hintamuutokset olleet viimeisen runsaan kymmenen vuoden aikana aika huimia.

Raaka-aineet ovat tuotantoketjun alkupäässä ja niitä tarvitaan ensimmäisenä, kun tuotanto lähtee kasvuun. Ostopäälikköindeksi kertoo teollisuuden subjektiivisen kannan talouden tilanteesta, kun taas raaka-aineiden kysyntä kertoo todellisen tilanteen. Siinä mielessä raaka-aineiden kysyntä on lahjomaton ja sitä ei voi vääristellä.

Mutta kertooko raaka-aineiden hintakehitys jotain sijoittajalle ja säästäjälle hyödyllistä? Kyllä kertoo. Alla on kuparin hinta ja USA:n S&P indeksit vertailussa. Graafista voi havaita, että kuparin hintakehitys ennustaa osakekurssien arvonkehitystä. Erittäin hyödylliseksi tämän tiedon tekee se, että kuparin hinta edeltää pörssikursseja muutaman kuukauden viiveellä. Säästäjä ja sijoittaja ehtii tässä ajassa reagoida ja hyötyä informaatiosta. 

Kuparin hintakehitys verrattuna pörssi-indeksiin (Lähteet: Yahoo, Barchart)

Mutta minkälaista pörssikurssien kehitystä raaka-aine markkinoiden kristallipallo ennustaa loppuvuodeksi?

Kirjoitusvuorossa Mika Huhtamäki

Aina välillä tulee kahlattua läpi teollisuutta, vientiä ja tilauskantoja kuvaavia tilastoja paremman yleiskuvan muodostamiseksi. Yksittäisten yritysten osalta tilastoista ei voi tehdä kuin arvauksia, mutta suuremmat kehityslinjat löytyvät niistä hyvin. Parhaassa tapauksessa tilastot antavat myös hyvää ennakkotietoa sijoittajille ennen virallisia osavuosikatsauksia.

Tilastokeskuksen 10.4.2013 julkaiseman tilaston mukaan teollisuustuotanto väheni helmikuussa 6 prosenttia vuoden takaisesta. Yksittäisenä kuukautena tämä ei olisi vielä merkittävä, mutta katsottaessa kehitystä tarkemmin huomaakin, että viimeisen 12 kuukauden aikana on ollut ainoastaan kaksi kuukautta, jolloin teollisuustuotanto on tilapäisesti hieman noussut. Teollisuustuotannossa tuskin tulee tapahtumaan mitään suuria yllätyksiä vielä lähiaikoina, sillä uudet tilaukset ovat vähentyneet helmikuussa lähes 10 prosenttia aikaisemmasta vuodesta. Kaikkiaan tilausten kehityksessä on ollut vahva negatiivinen kierre viimeisen 12 kuukauden aikana, tilaukset ovat pääsääntöisesti olleet laskussa paria poikkeavaa kuukautta lukuun ottamatta.

Kansainvälinen valuuttarahasto, IMF, on tuottanut laajan raportin inflaatioherkkyydestä. Aihe on ajankohtainen. Keskuspankkien (Euroalue, USA, Japani) rahapolitiikka on löysää, mutta inflaatio ei tahdo pysyä käynnissä, eikä valtioiden velkaantumista pystytä yrityksistä huolimatta inflatoimaan pienemmäksi.

Tuo IMF:n raportti keskittyy ilmiön perimmäiseen syyhyn. Kansalaiset ja yritykset eivät ole heränneet inflaatiomyönteisiksi. Palkat ja  kuluttajahinnat pysyvät sitkeästi stabiileina. Inflaatio-odotukset ovat matalia, eikä palkkaa herkästi pyydetä lisää. Suomi on hyvä esimerkki. Jos palkat nousevat niin kilpailukyky heikkenee ja työtömyys pahenee entisestään. Yleinen mielipide vastustaa siksi nykyään ylisuuria palkankorotuksia. 

IMF kertoo asiasta varsin teoreettisesti. Sen mukaan niin sanottu Phillips käyrä, joka kertoo sen paljonko työttömyyden muutos vaikuttaa inflaation tasoon, on loiva. Tämä tarkoittaa sitä, että inflaatio ei käynnisty, vaikka työllisyys kohenisi. Tilanne on poikkeuksellinen. Työllisyyden praneminen on aina johtanut palkkavaatimuksiin ja loppujen lopuksi sitten inflaatioon. Nyt on toisin.

Inflaatio suhteessa työttömyyden muutoksiin (Mittaustulosten lähde: IMF)

Valtionvarainministeriön taloudellinen katsaus on ilmestynyt. Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan tänä vuonna 0,4 prosenttia. Ennuste pitää sisällään suhdannekäänteen parempaan päin.

• Asuinrakennusinvestointien ennustetaan laskevan kolme prosenttia ja kone- ja laiteinvestointien prosentin verran.
• Yksityisen kulutuksen kasvua rajoittaa reaaliansioiden hidas nousuvauhti. Ansiotason arvioidaan nousevan vajaat 2½ prosenttia ja inflaatio pysyy hieman yli kahdessa prosentissa.
• Teollisuudessa rakennemuutos jatkuu ja osittain sen seurauksena teollisuuden osuus kansantaloudessa supistuu edelleen.
• Työttömyys kääntyi viime vuoden kesän jälkeen nousuun ja kuluvan vuoden työttömyysasteeksi ennustetaan 8,2 prosenttia.

Vuoden 2014 kasvuksi valtionvarainministeriö ennustaa 1,6 %.

Suomen vienti ja maailmankauppa (Lähde: Valtionvarainministeriö)

  Palkansaajien tutkimuslaitos (PT) ennustaa, ettei Suomen valtiontalouden alijäämä alene tällä vaalikaudella hallitusohjelman tavoitteeseen eli yhteen prosenttiin bruttokansantuotteesta.

PT ennustaa Suomen kuluvan vuoden talouskasvuksi 0,6 prosenttia, joka on 1,4 prosenttiyksikköä vähemmän kuin viime syyskuun ennusteessa. Erityisesti vientiin ja yksityisiin investointeihin odotetaan nyt entistä heikompaa kehitystä. Vuoden loppua kohti ja ensi vuonna ne kuitenkin piristyvät tuntuvasti, mikä vauhdittaa bkt:n kasvun 2,5 prosenttiin. Kasvua tukee talouskasvun käynnistyminen EU-alueella.

  Finanssialan Keskusliiton tuoreen Pankkibarometrin 1/2013 mukaan pankinjohtajat arvioivat yritysten ja kotitalouksien luotonkysynnän pysyvän laimeana. Arviot kotitalouksien tulevasta luotonkysynnästä ovat heikompia kuin arviot yritysten tulevasta luotonkysynnästä. Tilastokeskuksen viimeisimpien Kuluttajabarometri-tutkimusten mukaan kuluttajien luottamus on kuitenkin parantunut. Luottamuksen parantuminen ja pörssikurssien vahva kehitys näkyvät kotitalouksien sijoituskäyttäytymisessä: osakkeiden ja osakerahastojen suosion arvioidaan olevan tällä hetkellä vahvassa kasvussa. Barometrikysely I/2013 tehtiin helmi-maaliskuun vaihteessa.

Kotitalouksien luotonkysyntä ja luotot (Lähde: Finanssialan pankkibarometri)

Alkuvuoden salkunhoitoreissulla Aasiaan oli yhteensä 23 yhtiötapaamista: Hongkongissa 13, Vietnamissa 4 ja Indonesiassa 6.

Hongkongissa tapasin salkun nykyisiä yhtiöitä, muutaman salkun entisen yhtiön ja useita kokonaan uusia yhtiöitä Kiinasta, Hongkongista ja Macaosta. Tapaamisten perusteella kilpailutilanne etenkin Kiinan kuluttajasektorilla on ollut kiristymään päin lähivuosina ja kvartaaleina, ja monet yhtiöt ovat lykänneet suurempia investointeja, koska kuluvan vuoden aikana monen marginaalipelureiden odotetaan poistuvan luonnollisen poistuman kautta. Nämä siis etenkin aloilla, joilla hallitus ei ole puuttunut kilpailutilanteeseen lainkaan, tai muuten ohjannut alan kehitystä subventointien kautta. Valtion tukemilla sektoreilla esim. uusiutuvissa energiamuodoissa, johtavilla firmoilla, kuten joulukuun katsauksessa mainitulla China Singyes Solar -yhtiöllämme taas menee erittäin hyvin. Tammikuun aikana mm. hallitus nosti solar-alan kapasiteettitargetteja vuosille 2014 - 2015 huomattavasti, mikä tulee suoraan näkymään China Singyesin tilauskirjassa.

Olin tänään 5.3.2013 Pörssisäätiön tapahtumassa kuuntelemassa kun EK:n Leena Mörttinen piti mielenkiintoista esitelmää.

Hän ehdotti (vai sanoisinko jopa että hän väitti) että Case-Shiller Home Price Indices on ennakoiva indikaattori.

Graafisia esityksiä avautuu tämän sivun ensimmäisestä linkistä (ne ovat varsin suuria, joten kärsivällisyyttä).

Indeksejä on useita ja kuvaavat tietenkin vain maailmantalouden vanhan veturin eli USAn tilannetta mutta jätän harkintaanne voidaanko näistä indekseistä joku hyväksyä Ennakoivat markkinaindikaattorit -sivulle.

PS. Pörssisäätiön aamutapahtuman esitykset tulevat ehkä jakeluun, ks http://www.porssisaatio.fi

Saksalainen IFO instituutti mittaa aika-ajoin koko maailman suhdannetilanteen sekä kuukausittain Saksan tilanteen. Yleensä suhdannetilanne kiertää kellon lailla tätä nelikenttää:
- Nousuvaiheessa (Upswing) odotukset ovat korkealla, mutta talous ei vielä kasva.
- Korkeasuhdanteessa (Boom) sekä odotukset että kasvu ovat voimakkaita.
- Laskusuhdanteessa (Downswing) odotukset ovat heikot, mutta talous kuitenkin vielä kasvaa
- Lama (Recession) vaiheessa sekä odotukset että kasvu ovat heikkoja

Maailman suhdannetilanne (Lähde: IFO)

Saksan suhdannetilanne (Lähde: IFO)

Euroalueelta tuli Markitilta jälleen kerran alustavat ennakkokatsaukset helmikuun tilasta. Mainitaan nyt varmuuden vuoksi: Saksa pompannee takaisin kasvu-uralle päätettyään vuoden 2012 rämpimiseen. Sen sijaan Ranska uppoaa juoksuhiekkaan. Markitin ennakkotiedoista on vaikea löytää mitään hyvää Ranskan tilasta. Jos sellaisena voi pitää sitä, että teollisuus ei ole enää vapaassa pudotuksessa terminaalinopeuden saavutettuaan, vaan lipuu hiljalleen ("kahta sataa") kohti kalliopintaa, niin pidettäköön se hyvänä uutisena.

Mutta mitä Ranskassa pitäisi sitten tehdä? Tämä on siksi mielenkiintoinen kysymys, että huomenna kohtuullisen hyvää liksaa tällaisten ongelmien ratkonnasta nostava EU:n talouskomissaari varmasti löytää tepsivät lääkkeet, kun Euroopan komission talvikatsaus tuodaan julkisuuteen. Komissaari millintarkkaa työtä tehneenä ja CV pullollaan harvinaiseen oikeaan osuneita ennakkokaavailuja lausuneena tietää varmasti parhaiten. Minä tässä sivussa voin pohtia vain alustavasti Ranskan ongelmia.

Suomen Asuntosijoittajat ry julkaisee asuntomarkkinakatsauksen kahdesti vuodessa. Asuntomarkkinakatsauksen tavoite on kertoa lyhyesti mitä vuoden ensimmäisellä puoliskolla on tapahtunut sekä mitkä ovat huomioitavia seikkoja seuraavien kuukausien aikana ja miten kaikki tämä vaikuttaa sijoittamiseen asuntomarkkinoilla.
 

Tämä markkinakatsaus noteerattiin myös suomalaisessa mediassa: Talouselämä, Taloussanomat ja Kauppalehti

Suomalaispankkien asiakkaat ovat etuoikeutetussa asemassa, sillä Suomessa lainanotto on muuhun euroalueeseen nähden erittäin halpaa. Tuoreimpien viime vuoden lopun tilastojen mukaan uusien yrityslainojen keskikorot olivat Suomessa 2,11 prosenttia, kun taas muualla euroalueella keskikorko kohosi 2,68 prosenttiin.

”Halvoista koroista huolimatta yritysten luotonkysyntä on nyt todella varovaista. Esimerkiksi korkeasuhdanteen lopulla vuonna 2007 yritysten maksama kokonaiskorko oli huomattavasti kalliimpi kuin nyt, kun euriborkorot liikkuivat viiden prosentin tuntumassa. Nykyisen kokonaiskorkotason ei keskimäärin pitäisi olla investoijalle liian kallis. Heikko luotonkysyntä kertoo enemmän tulevaisuuden epävarmuudesta ja talouden heikoista näkymistä”, pohtii Finanssialan Keskusliiton analyytikko Elina Salminen.

Rakennusteollisuus RT arvioi suhdannekatsauksessaan rakentamisen alamäen jatkuvan tänä vuonna viimevuotista vauhtia. Kun rakentamisen kokonaismäärän arvioidaan supistuneen viime vuonna 3 prosenttia, odotetaan sen tänä vuonna vähenevän 2–4 prosentilla.

Uudistalonrakentamisen ennakoidaan vähenevän tänä vuonna viimevuotiseen tapaan vajaalla 10 prosentilla.

Euroopassa keskitytään varsin tehokkaasti tuomaan epäoleellinen informaatio esille. Kyseessä on jopa varovaisestikin arvioituna pienenlaista masinointia. Katsotaanpa, mitä on tarjolla. Saksan liittokansleri Angela Merkel kertoo täydestä tuesta Espanjan pääministeri Mariano Rajoylle. Kreikan hallitus kertoo supistaneensa alijäämäänsä. Kypros osoittaa OECD:n katsausta, että rahanpesua ei enää esiinny saarivaltakunnassa. Barrosokin tiesi jo kertoa eurokriisin päättyneen. Oliko tämä tosiaankin tässä?

Espanjan valtiolainojen korot hypähtivät maanantaina lähes 24 korkopistettä ylöspäin. Euro heikkeni. Pörssisaleissa eritoten Madridissa ja Milanossa oli melkoisen arktiset tunnelmat. Ei oikein vaikuta siltä, että kaikki on hyvin.

Oleellinen informaatio Espanjasta on, että pääministeri Rajoyn erovaatimus addressissa keräsi lyhyessä ajassa likimain 800 tuhatta nimeä. Sosialistit vaativat pääministeria astumaan alas. Kyse ei ole niinkään siitä jatkaako Rajoy tehtävissään vai ei. Kyse on siitä voiko hän sivuilleen vilkuilematta enää ajaa saksalaisten rakastamia deflationaarisen lamaan ajavia vyönkiristysohjelmia.

Kirjoitusvuorossa: Mika Huhtamäki

Marraskuussa 2011 avattu leikkimielinen Suomi-Ruotsi sijoitusmaaottelu (Kruunun viemää - 29.2.2012 ja Perintönä pala Suomea - 18.11.2011) on ylittänyt reilusti jo vuoden iän. Salkkuja perustettaessa eurokriisi ravisteli, kuten nytkin. Vaikka kilpailun lähtölaukauksesta on jo tovi vierähtänyt, niin yhä vain samat asiat puhuttelevat, jopa painokkaammin kuin aikaisemmin. Julkisuuteen on noussut entistä enemmän mielipiteitä euroa ja etenkin eurooppalaista vastuunkantoa vastaan. Samalla Ruotsin valinta jättäytyä rahaliiton ulkopuolelle näyttää naapurista katsottuna hyvältä päätökseltä. Valinnallaan rakas Ruotsi on tarjonnut mielenkiintoisen vertailumahdollisuuden ”entäpä jos olisimmekin valinneet markan” -spekulaatioille.

Saksalaisen IFO instituutin mittaama suhdannekello visualisoi Saksan ja keski-Euroopan makrotaloudellisen tilanteen. Yleensä suhdannetilanne kiertää kellon lailla tätä nelikenttää:
- Nousuvaiheessa (Upswing) odotukset ovat korkealla, mutta talous ei vielä kasva.
- Korkeasuhdanteessa (Boom) sekä odotukset että kasvu ovat voimakkaita.
- Laskusuhdanteessa (Downswing) odotukset ovat heikot, mutta talous kuitenkin vielä kasvaa
- Lama (Recession) vaiheessa sekä odotukset että kasvu ovat heikkoja

Saksan suhdannekello on jo puolisen vuotta tehnyt kaunista kaarta kohti korkeasuhdannetta. Nyt kello on viisitoista vaille yhdeksän. Tässä vaiheessa on yleensä korkea aika painottaa osakkeita.

Den inbitne aktiespararen brukar sällan prata högt om räntor, med möjligt undantag för företagsobligationer och de ack så sällsynta konvertiblerna. Man kan ju bli idiotförklarad... Men det lönar sig verkligen att förstå sig på framförallt statsobligationsräntorna eftersom de berättar förvånansvärt mycket om ett lands ekonomiska situation och förväntningar.

Kort sagt, och mycket förenklart, betyder höga räntor en hög tillväxt (och inflation), låg ränta betyder låg tillväxt (och låg inflation). Råkar man ha en invers räntekurva där man alltså får sämre ränta på 10-30 års obligationer jämfört med 2-5 års obligationer kan man utan vidare förvänta sig dåliga tider. Senast då vi hade en snygg invers räntekurva var väl kring 2005-2007 om jag minns rätt.

För tillfället kan man se att de Euribor räntorna är en aning på stigande fot, inte mycket men i alla fall. De långa räntorna däremot har tagit ett rejält skutt uppåt den senaste månaden. Ser man exempelvis på tyska statens 6mån-30 års obligationer så är de klart uppåt jämfört med läget en månad sedan.

Eurokriisi on rahamarkkinoiden mukaan ohi ja Euro vahvistuu.

Euroalueen valtionlainojen korot putoavat

Italian ja Espanjan kymmenen vuoden valtionlainojen korkotasot ovat painuneet kohtuulliselle 4% tasolle (korkokäyrät liitteenä lopussa). Nuo korot eivät enää suuresti poikkea Suomen valtion kymmenen vuoden lainojen koroista jotka nekin hipovat 4% tasoa.

Valtiontalouksien vajeet kutistuvat

Euroalueen eteläiset valtiot ovat tasapainottaneet talouttaan ja valtiontalouksien vaje on Euroalueella tällä hetkellä 3% luokkaa bruttokansantuotteesta. Suomen valtion ja kuntien yhteinen alijäämä on EK:n mukaan 4% luokkaa ja me olemme valtiontalouden tasapainoisen hoidon suhteen jäämässä hieman jälkeen Euroalueen jämäkästä ytimestä.

Euroalueen valtiontalouden vaje yhteensä (Lähde: EKP)

Viime viikkoina Nokian osakekurssi on ollut kovassa nosteessa. Jopa lähes kymmenen prosentin päivittäiset nousut ovat poikkeuksellisen suuria osakkeelle, joka on edelleen Helsingin pörssin vaihdetuin. Näin voimakasta nousua on selitetty kahdella tekijällä: uudet tuotteet ovat ilmeisen hyviä ja ihmisiä aidosti kiinnostavia sekä sillä, että pörssiammattilaiset kuten sijoitusrahastojen salkunhoitajat ovat shortanneet eli myyneet lyhyeksi Nokian osaketta. Shorttaushan tarkoittaa sitä, että ensin myydään ja myöhemmin pyritään ostamaan osakkeet takaisin halvemmalla. Toisin sanoen lyödään vetoa osakkeen hinnan laskun puolesta. Kun Nokian kurssi kääntyi vastoin sijoitusrahastojen odotuksia nousuun, tuli salkunhoitajille kiire ostaa osakkeet takaisin. Mielenkiintoiseksi ilmiön tekee se, että samaan aikaan, kun ammattilaiset ovat myyneet ”pää märkänä” Nokian osaketta, suomalaiset kotitaloudet ovat tankanneet sitä oikein hartiavoimin ja omistavat jo noin 10 % yhtiön 3,7 miljardista osakkeesta.

   Maailmantalouden kasvun hidastuminen jatkuu vuoden 2013 puolelle. Euroalue ja Japani ovat taantumassa, jota teollisuusmaiden samanaikainen säästöpolitiikka uhkaa syventää ja pitkittää. Euroalueen ongelmat pitävät Suomen bruttokansantuotteen kehityksen heikkona lähikuukaudet. LähiTapiola laskee Suomen vuoden 2013 kasvuennusteen 0,0 prosenttiin (0,5 % kesäkuun 2012 ennusteessa). Vuonna 2014 kasvu kiihtyy ennusteen mukaan 1,5 prosenttiin. Huonon kasvunäkymän ja viime vuosien kehnon tuottavuuskehityksen vuoksi riski työttömyyden merkittävästä noususta on selvästi kasvanut.

Suomen bruttokansantuote on supistunut kuluvan vuoden toiselta neljännekseltä alkaen. Kokonaistuotannon taso on edelleen selvästi finanssikriisiä edeltäneen huipputason alapuolella.

  ”Suhdannekuvan odotettua voimakkaamman heikentymisen vuoksi olemme laskeneet vuoden 2013 kasvuennustettamme puolella prosenttiyksiköllä. Ennusteemme mukainen kasvuvauhti perustuu näkemykseen, että kokonaistuotanto supistuu vielä vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä, suhdannepohja ohitetaan toisella neljänneksellä ja maltillinen kasvu alkaa vuoden kolmannella neljänneksellä. Vuonna 2014 bkt-kasvu kiihtyy 1,5 prosenttiin nettoviennin ja investointikysynnän voimistumisen avittamana”, sanoo Tapiola Varainhoidon pääekonomisti ja apulaisjohtaja Jari Järvinen.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen laatimassa toimialaennusteessa teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden tuotanto kasvaa tänä vuonna yhteensä 1,3 prosenttia, ensi vuonna 3,1 prosenttia ja vuonna 2014 5,3 prosenttia. Tämän mukaan Suomen jalostuselinkeinot sekä vientiin suuntautuvat palvelut kasvavat vuosina 2013-14 selvästi muuta kansantaloutta nopeammin. Vuosina 2013–2014 nopeimmin kasvavia toimialoja ovat lääketeollisuus, metallien jalostus, moottoriajoneuvojen valmistus, laivanrakennus, elektroniikkateollisuus sekä teleliikenne. Hitainta kasvu on paperiteollisuudessa, painamisessa sekä maa- ja vesiliikenteessä.

När man ser på S&P 500 och DAX indexens utveckling skulle man lätt kunna tro att recessionen är över och att vi är på väg över de nivåer som rådde under toppåret 2007. Just nu är vi riktigt nära att gå över de här nivåerna, hur otroligt det än låter. Samtidigt är läget på vår egen börs OMXH, som i år dessutom firar 100 år, ganska bekymmersamt. Det ser ut som om bolagen på vår börs är inne i en ytterst dålig period. Visserligen har börsindexet (OMXHCap) i år stigit ca 7%, men vi är drygt 40% under 2007 års toppnivå.

Ganska långt handlar väl ändå dessa låga nivåer på vår börs om en global osäkerhet där medel söker sig till sådana platser som upplevs som bekanta och trygga. Då är den amerikanska och den tyska börsen rätt goda alternativ. Samma sak ser man ju på de här ländernas statsobligationsräntor som är på häpnadsväckande låga nivåer. De här länderna eller bolagen på dessa börser är inte i ett sådant skick att de här nivåerna vi nu ser är helt motiverade.

Miltä kristallipallosi näyttää maailman markkinatilanteesta seuraavan 3 / 5 / 10 -vuoden aikana? 

- Ajatuksia ja ideoita sijoittajana kehittymiseen (8/10)

(Huomioithan, että video on kuvattu 29.6.2012)

JaakkoSavolainen.fi
MarkoKaarto.fi

Maailmantalous on hiljentynyt, Eurooppa on taantumassa ja taudin pelätään tarttuvan ensi vuonna Japanin ja USA:n talouteen.  Monet odottavat kuitenkin ensimmäistä merkkiä paremmasta. Voisiko talous kuitenkin lähteä ensi vuonna kasvuun?

Kiinan kuluttajien luottamus (Lähde: Bureau of Statistics of China)

Vuoden 2009 taantumasta toipui ensimmäisenä Kiina ja nyt on syytä olettaa samaa. Avainasemassa ovat Kiinan ja kehittyvien maiden kuluttajat. USA:n ja Euroopan velkavetoinen kulutus ei enää jaksa nostaa maailmantaloutta kasvuun. Kulutuskysynnän täytyy tulla muualta.

Ja Kiinasta kuuluu jo parempaa. Kiinaiset kuluttajat ovat alkaneet luottaa tulevaisuuteen kuten oheisesta luottamuskäyrästä voimme havaita. Ja kuluttajien ohella myös teollisuuden luottamus on lokakuussa lähtenyt nousuun.