Strategiat ja sijoittamisen perusteet

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Yleisesti analyysin tekemisestä

Yksittäisenkin analyysin tekemisessä on suuri työmäärä mikäli täytyy tehdä kotiläksyt kokonaan. Analyysit eivät vaadi korkeampaa matematiikkaa tai vaikeita laskutoimituksia. Korkeamman matematiikan käyttämisen tulee toimia varoitussignaalina mikäli joku tarjoaa sinulle apuaan ja tarjoaa selityksiksi vaikeita matemaattisia kaavoja. Korkoa korolle ilmiön, keskiarvon, prosenttilaskujen, kerto- ja jakolaskujen sekä + ja – laskujen käyttö riittää. Matematiikan kuvitellaan antavan tarkkoja ja luotettavia tuloksia, mutta osakemarkkinoilla nämä säännöt eivät päde. Arvonmääritys on parhaimmillaankin epätarkkaa. Benjamin Graham toimi markkinoilla vuosikymmeniä eikä koskaan sanojensa mukaan nähnyt luotettavia laskutoimituksia osakkeiden arvoista, kuin käyttämällä yksinkertaisia laskutoimituksia.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Investointiala pitää maailmantalouden riskejä pieninä

Mikä indikaattori kuvaa parhaiten investointialan arviota maailmantalouden riskeistä? Eräs parhaimmista on korkospreadi. Korkospreadi mittaa korkeatuottoisten yrityslainojen ylituottoa suhteessa valtionlainoihin. Yrityslainoihin sijoittava vaatii parempaa, konkurssiriskin tasoista korkopreemiota (= korkospreadia) silloin, kun riskit taantumasta ja konkurssiaallosta ovat suuret. Silloin myös pörssikurssit laskevat.

Oheisessa kuvassa on DJIA pörissi-indeksi (punainen, asteikko vasemmalla) sekä korkospreadi (sininen, asteikko oikealla). Kuvasta nähdään, että korkospreadi on tällä hetkellä historiallisen pieni. Korkomarkkinat arvioivat että yritysten konkurssiriski on tyypillisen yrityslainan juoksuaikana (5 vuotta) noin 1,5%/vuosi tuntumassa. Tämä on erittäin pieni riski ja investointiala pitääkin USA:n kansantalouden ja maailmantalouden riskejä erittäin pieninä.

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Kilpailuedun lähteitä

Yrityksen kilpailuedulla eli vallihaudalla voi olla yksi tai useampi lähde. Seuraavat asiat voivat muodostaa vallihaudan:

 

1. Tarjontapuolen suuruuden ekonomia

2. Kysyntäpuolen suuruuden ekonomia

3. Brändi

4. Sääntely

5. Immateriaalioikeudet

6. Yrityskulttuuri

     

    Näppärä ja hinnaltaan siedettävä keino valuuttakauppaan

    Tuskailin pari viikkoa sitten jenkkiosakkeiden ostamisen esteeksi dollaria, joka oli vahvistunut reippaasti maaliskuun lopusta asti. Valuuttojen – ja varsinkaan euron ja dollarin - keskipitkät trendit eivät kestä tavallisesti kuin kolmesta korkeintaan kahdeksaan viikkoon. Viimeksi mainittu kesto on jo harvinaisuus, mediaani on jossain neljän viikon nurkilla kokemukseni mukaan.

    Koska takana on jo kolme viikkoa dollarin nousua, käänteen ei pitäisi olla enää kaukana – semmingin kun pitkät indikaattorit viittaavat euron olevan pitkässä nousevassa trendissä. Silloin pudotukset eivät ilman ihmettä veny mediaanin yli, mieluummin alle.

    Käyttäjän Kai Nyman kuva

    USA:n koronnostot ovat AINA johtaneet taantumaan

    USA:n työttömyysaste on parantunut kohta kymmenen vuotta peräjälkeen. Lähes kymmenen prosentin lukemasta on tultu viiden prosentin alapuolelle ja nyt USA:n keskuspankki hillitsee kuumenevaa taloutta koronnostoin.

    Koronnostot johtavat lopulta siihen, että talouskasvu normalisoituu ja työllisyys alkaa hieman heiketä. Viimeisen 70 vuoden aikana tämä sama tilanne on koettu kymmenen kertaa ja AINA on päädytty taantumaan (harmaat palkit kuvassa).

    Taantuma pudottaa pörssikursseja jonkin verran (kuvan sininen käyrä) ja pudotuksen syvyys riippuu tilanteesta. Joskus kurssit putoavat vain 10...30% (kuten 1950 ja 1960 luvuilla yleensä), mutta suurempiakin pudotuksia on ollut kuten olemme päässeet 2000 luvulla kokemaan.

    Käyttäjän J.Vahe kuva

    Albert Einstein ja Eino Jutikkala

    Kevyellä googlaamisella netistä löytyy aivan suomeksikin suuri joukko ”siteerauksia”, joissa väitetään Einsteinin todenneen korkoa korolle – vaikutuksen ”maailmankaikkeuden suurimmaksi voimaksi /  ihmisen suurimmaksi keksinnöksi / maailman 8. ihmeeksi”.

    Olen hämmästynyt, ettei wikipedia ole varmasti ilmoittanut sitaatteja ”bull shit” – osastoon vaan ainoastaan epävarmoiksi. Jos nyt leikisti kuvitellaan Einsteinin noin sanoneen, kyseessä on ollut ironia. Ei suhteellisuusteorian kehittäjä ole taatusti kutsunut vakavissaan prosenttilaskua ihmisen suurimmaksi keksinnöksi tai maailman 8. ihmeeksi. Kaiken huipuksi Einsteinilla ei ollut mitään tekemistä talouden kanssa toisin kuin kollega Newtonilla.

    ____________________________________________________________________

    Sijoittaja Seppo Saario on kertonut miten ”opettaja” Eino Jutikkala säästi pienestä palkasta yli 20 miljoonan euron omaisuuden osakesijoittamalla. Akateemikko Jutikkalan kutsuminen opettajaksi ei ole täsmällistä eikä korrektia.

    Paljon enemmän hämmästyin, kun saman alan mies HY:n prof. Markku Kuisma toisti samaa satua.

    Käyttäjän Tommi Taavila kuva

    Berkshire Hathaway ja pääoman allokointi

    Toimitusjohtajan tärkein tehtävä on pääomien allokointi ainakin Warren Buffettista. Monet toimitusjohtajat epäonnistuvat hänestä siinä koska heillä ei ole tarpeeksi kokemusta siitä ennen valintaansa toimitusjohtajiksi. Tämä puute saa monet epäonnistumaan silloinkin, kun liiketoiminnan laatu on korkea. Berkshiren ja sen määräysvallassa olevien yritysten pääomien allokointi tähtää tuottamaan mahdollisimman suuren korkoa korolle vaikutuksen. Se millä tavalla se tapahtuu ei merkitse Buffettille mitään. Pääomien allokoinnin voi tehdä seuraavilla tavoilla:

     

    1. Sijoittaminen nykyisiin toimintoihin

    2. Omien osakkeiden ostamiseen

    3. Osingonmaksuun

    4. Yritysostoihin

    5. Velkojenmaksuun

       

      Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

      Omat Rahat:Toimivat osakevalinnan tekijät

      Credit Suisse Global Investement returns yearbook nostaa tänä vuonna esille kiinnostavan teeman: Mitkä faktorit eli osakevalinnan tekijät ovat toimineet pitkässä perpsektiivissä (1900-2016).

      Viisi valittua tekijää ovat:

      • Arvo: Matala P/B (price to book).
      • Momentum: Kurssivoittajat jatkavat nousuaa, häviäjät laskua.
      • Tuotto: Korkea osinkotuotto tuo korkeamman kokonaistuoton.
      • Koko: Pienet yritykset tuottavat  suuria paremmin.
      • Matala volatiliteetti: Matalan volatiliteetin (vakaa osakekurssi) osakkeet tuottavat paremmin
      Käyttäjän Norvestia kuva

      Kenen neuvoja kuuntelet?

      Kirjoitusvuorossa: Mika Huhtamäki

      Sijoitusneuvonta ylitti uutiskynnyksen Finanssivalvonnan tekemän tarkastuksen ansiosta. Tähän saakka sijoitusneuvojat ovatkin saaneet toimia melko vapaasti, vaikka pankkien tavallisille asiakkailleen tarjoama sijoitusneuvonta muistuttaa enemmän autokauppaa kuin neuvontaa. Samalla sijoitusneuvojat, tutummin myyjät, ovat nauttineet yllättävän vahvaa luottamusta sijoitusasioissa tavallisen kansan keskuudessa.

      Pankkien sijoitusneuvonnan ongelman ydin on rakennettu osaksi perustehtävää, eli myyntiä. Miten riippumattomasti voi ajaa sekä asiakkaan parasta ja myydä pankin hyväkatteisia rahastotuotteita?  Rehellisyyden nimissä ei kannattaisi edes puhua sijoitusneuvonnasta, etenkään silloin, jos neuvonantajan saamat palkkiot ovat suoraan kiinni rahastotuotteiden katteissa. Osalla pankkien sijoitusneuvojista on ollut aktiivisen myyntiin kannustava palkkiojärjestelmä, joka tuottaa bonusta asiakkaan pankille tuomista tuotoista. Sijoitusneuvojan, anteeksi myyjän, etu ei siis kohtaa asiakkaan edun kanssa.

      Käyttäjän J.Vahe kuva

      Tuhoaako dementia sijoituksia?

      Luin hämmästyneenä oheista Fivan tiedotetta ja siitä leivottua otsikkoa ”Fiva paljasti pankkien moraalikadon”. Onko yli 70-vuotiaitten sijoitukset tosiaankin suurin murhe maamme nykyisessä taloudessa?

       

      Sukupolvien kuilu?

      Fiva on siis keskittynyt vain ja ainoastaan yli 70 v. asiakkaiden asioihin. En ikärajaa ymmärrä. Suomessa tunnetaan parikin hyvin menestynyttä sijoittajaa, jotka säilyttivät vitaalisuteensa sadan vuoden kieppeille. Toinen oli arkkiatri Arvo Ylppö ja toinen akateemikko Eino Jutikkala.

      Toisaalta Alzheimer voi alkaa jo 50 v. iässä, ja olen itse nähnyt, miten se alkoi 10 v. myöhemmin.

      Sivut

      Tilaa syöte Strategiat ja sijoittamisen perusteet