Strategiat ja sijoittamisen perusteet

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Fear & Greed indeksi opastaa onnistuneisiin osto- ja myynti- hetkiin

CNN money tuottama Fear & Greed indeksi (kuva oikealla) antaa osviittaa siitä milloin on oikea aika myydä tai ostaa osakkeita.

Yleensä osakkeita on kannattanut ostaa silloin kun Fear & Greed indeksin arvo on alle 20. Silloin markkinoilla vallitsee pelko ja osakkeet ovat edullisia.

Fear & greed indeksi lasketaan seitsemästä tekijästä:

  • paljonko S&P 500 on 125 päivän liukuvan keskiarvon yläpuolella
  • monenko yrityksen kurssi on vuoden huipussaan
  • osto- ja myynti- optioiden lukumäärän suhde
  • vakavaraisten yritysten yrityslainojen ja roskalainojen välinen korkoero
  • monenko yrityksen kurssi laskee verrattuna siihen monenko nousee
  • markkinoiden hermostuneisuutta mittaava VIX indeksi
  • osakkeiden ja yrityslainojen tuottoero

Olen sikahyvä rahastonhoitaja

Rehvakas otsikko, jolle kuitenkin löytyy katetta. Olen viime aikoina määrätyistä syistä keskittynyt Piksussa markkina-analyyseihin, mutta olen vuosien mittaan kirjoittanut laajasti osakesijoittamisen perusteista ja tehnyt yhtiökohtaisia analyyseja. Kolmisen vuotta sitten tein sarjan nimeltään Pohjoismaisia laatuyhtiöitä, joihin sijoittamalla juttujen ilmestymisen mukaisesti olisi saanut kasaan erittäin maukkaan salkun. Hyvät yhtiöt eivät siihen loppuneet, mutta yritysanalyysien väsääminen on sen verran työlästä, etten ole urakkaan jaksanut paneutua sen koommin. Yhtiöiden perkaamista markkina-analyysien tukemana en ole tietenkään lopettanut, päinvastoin. Se on Sisyfoksen työtä eli loputonta, joskin paljon palkitsevampaa kuin kyseisessä myytissä.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Raaka-aine etf rahastoihin voi monasti luottaa

Raaka-aineisiin on periaatteessa helppoa sijoittaa esimerkiksi ETF tuotteiden avulla. Rahastojen kulut eivät ole kummoisia ja usein rahaston arvo seuraa lupaamansa raaka-aineen hintakehitystä. Suurimpiin rahastohin on sijoitettuna miljardeja tai satoja miljoonia dollareita ja ostamalla jotakin suurimmista saa luultavasti luotettavaa tuotetta.  Raaka-aine rahastoja löytää esimerkiksi täältä: etfdb.com.

Piksu teki Bloombergin työkalua käyttäen vertailun siitä miten raaka-aine rahastot ovat täyttäneet lupauksensa. Rahaston arvo seuraa raaka-aineen arvoa melkoisen tarkasti. Viidessä vuodessa syntyvä rahaston arvon ero suhteessa raaka-aineen hintaan on usein vain prosentin luokkaa.

Joidenkin rahastojen, kuten esimerkiksi öljyyn liittyvien arvokehitys poikkesi merkittävästi kyseisten raaka-aineiden hintakehityksestä. Selitykseksi löytyi se, että kyseiset rahastot perustuivat futuureihin, jotka toivat merkittäviä piilokuluja. Selitykset ovat kuitenkin piensijoittajan kannalta turhia. Piensijoittaja harhautuu helposti luulemaan että kaikki raaka-aineen hintaan sidotut etf rahastot oikeasti seuraisivat raaka-aineen hintaa. Pettymys on suuri kun tappioita tulee merkittäviä määriä.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Oma henkilökohtainen sijoitusstrategia on avain menestykseen

Suomalaisista säästäjistä ja sijoittajista useat kertovat toimineensa vastoin omaa sijoitussuunnitelmansa, olevansa turvallisuushakuisia ja säästävänsä vain pankkitilille. LähiTapiola selvitti Arjen katsaus tutkimuksessaan suomalaisten näkemyksiä sekä kokosi vinkit.

-Useimmat suomalaiset piensijoittajat säästävät ja sijoittavat palkastaan pitkäjänteisesti. Kyselytutkimuksemme tulosten perusteella monet suomalaiset voisivat saavuttaa taloudelliset tavoitteensa paremmin keskittymällä muutamiin perusasioihin, sanoo LähiTapiola Varainhoidon toimitusjohtaja Tom Liljeström.

1) Tee sijoitussuunnitelma ja noudata sitä: 25 % toiminut vastoin omaa suunnitelmaansa

Tutkimuksen mukaan suomalaisista 28 prosentilla on joko sijoitusneuvojan kanssa tai itse tehty sijoitussuunnitelma. Yleisemmin sijoitussuunnitelmassa on huomioitu tavoitteet, riskinsietokyky, sijoitettava varallisuus ja sijoitusaika.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Hallitusvastuullisen tulee ennen kaikkea osata vaihtaa toimitusjohtaja

Toimivan operatiivisen yritysjohdon arviointi ja tarvittaessa vaihtaminen kuuluvat onnistuneeseen pääomasijoitustoimintaan. Pääomasijoittajat ovat sijoittaneet suomalaisiin kasvuyrityksiin 2,4 miljardia euroa vuosina 2014-2016. Ostokohteita tarkastaessaan pääomasijoittajat näkevät johdon merkityksellisenä tekijänä sijoituspäätöstä tehtäessä ja yrityksen kasvupotentiaalia arvioitaessa. Kunkin yrityksen omistajataustassa tulisi aina olla henkilöitä, joilla on toimitusjohtajan onnistuneeseen vaihtamiseen tarvittavat kontaktit ja osaaminen.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

VIX indeksi ennustaa osakesäästäjälle kaunista kesäsäätä

Osakemarkkinoiden hermostuneisuutta kuvaa VIX indeksi. Se lasketaan kuukauden mittaisten osakejohdannaisten hintatason perusteella ja se kertoo osakemarkkinoiden käsityksen siitä, miten paljon S&P 500 indeksi (USA) tulee seuraavan kuukauden aikana vaihtelemaan.

VIX- ja S&P 500- indeksien kehitys viimeisen kymmenen vuoden ajalta (Lähde: Google finance)

VIX indeksi on nyt laskenut alhaisimmalle tasolleen yli vuosikymmeneen ja tämä tarkoittaa sitä että osakemarkkinat luottavat vahvasti siihen, että nykyiset kurssitasot säilyvät muuttumattomina ainakin yli heinäkuun helteiden. Merkittävää kesädroppia ei tämän mukaan tule. cool

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Suuruuden ekonomia

Koolla on väliä. Se voi olla siunaus tai tuhon siemen. Suuruutta voi kuvata absoluuttisin ja suhteellisin termein. Absoluuttinen suuruus tarkoittaa mahdollisimman suurta kokoa. Suhteellinen suuruus tarkoittaa, että yritys, maa, tai jokin muu organisaatio on toista suhteessa suurempi. Pienempikin yritys voi olla suuri suhteessa kilpailijoihinsa. Yrityksille on parempi olla suurimpien joukossa siinä mitä tekee kuin olla suuri ja olla pienempien joukossa. Nokian Renkaat ovat erikoistuneet talvirenkaisiin, joissa se on suurimpien joukossa. Kesärenkaissa se on pieni toimija. Se on absoluuttiselta kooltaan pieni, mutta suhteelliselta kooltaan iso.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Listautumisista

1980-luvun kasinotalous huipentui Suomessa OTC-listautumisiin, jotka olivat tavallaan jälkimainettaan parempia. Listautujilla oli sinänsä yleensä tervehkö liiketoiminta, mutta 1990-luvun alun karmea lama teki selvää jälkeä vähän paremmistakin firmoista ja OTC-lista lopetettiin.

1990-luvun lopussa it-kupla huipentui samantapaiseen listautumisbuumiin sillä erotuksella, että monella firmalla ei ollut liikevaihtoa ollenkaan, vaan ainoastaan pilkettä tj:n silmäkulmassa.

Jotenkin tuntuu siltä, että pääomasijoittajat ovat todenneet nykyisen suhdannetilanteen sellaiseksi, että listautumisilla on kiire. Kiire on myös sijoittajilla ennen kuin hinnat ennättävät laskea.

Itse pidän yritykseen perehtymistä jokseenkin työläänä. Esimerkiksi Silmäasema esitti merkinnän koon seuraavasti:

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kurssihistoriaa tutkimalla voi tehdä hyviä sijoituksia

Toimiiko tekninen analyysi eli sijoituspäätösten tekeminen menneen kurssihistorian perusteella ?

Osallistuin muutaman miestyökuukauden mittaiseen projektiin, jossa laskettiin kaikki mahdollinen kurssihistorian antama ensimmäisen kertaluvun ennustavuus ja simuloitiin viiden vuoden salkun kehitys, jos tällä tavalla olisi analysoitu joka päivä viiden vuoden ajan mennyttä kurssihistoriaa ja tehty sen perusteella kaupat. Instrumentteinä käytettiin kaupankäynnin kohteena olevia maaindeksi rahastoja. 

Tekninen analyysi toimi ja sillä sai kaupankäyntipalkkioiden (0,12 % / kauppa) jälkeen noin 9% ylituottoa vuodessa suhteessa indeksiin. Ylituottoa ei tullut joka vuosi vaan tyypillisesti silloin kun pörssi laski. Syy tähän ei täysin selvinnyt aineistosta. Operatiivista työtä piti kuitenkin tehdä joka päivä ja lopetin omalla rahalla testaamisen kun minulle ei sovellu moinen täsmällisyyttä ja kärsivällisyyttä vaativa työ. 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kuluttajien tulee varoa kommandiittiyhtiömuotoisia kiinteistörahastoja

Ammattimaisessa kiinteistöjen kehitystoiminnassa on tapana käyttää yhtiömuotona kommandiittiyhtiötä ja tämän muotoisia sijoituksia tarjotaan toisinaan myös piensijoittajille. Esimerkiksi CapMan, Taaleri,  ja ICECAPITAL ovat tarjonneet Kommandiittiyhtiömuotoisia kiinteistösijoitusvaihtoehtoja. Mutta miten kommandiittiyhtömuotoinen kiinteistösijoitus toimii ja miksi sitä käytetään?

Kommandiittyhtiössä on tyypillisesti yksi vastuullinen yhtiömies (ostettavaa kiinteistöä kehittävä taho) jolla on valta tehdä päätöksiä. Sijoittajat ovat äänettömiä yhtiömiehiä, joiden vastuu ja riskit rajautuvat heidän sijoittamaansa pääomaan. Kommandiittiyhtiön yhtiösopimuksessa määritellään miten suuren korvauksen vastuullinen yhtiömies projektista saa. Yleensä korvaus koostuu kiinteästä osasta sekä osuudesta kyseisen kiinteistönkehitysprojektin voitosta. Loppu voitosta kuuluu sijoittajille heidän sijoittamansa pääoman suhteessa.

Kommandiittiyhtiö on tyypillisesti määräaikainen ja yhtiö puretaan ja rahat jaetaan kun kiinteistönkehitysprojekti päättyy.

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

John M. Templeton ja ulkomaille sijoittaminen

Templeton oli ensimmäisten Yhdysvaltalaisten salkunhoitajien joukossa sijoittamassa ulkomaille rahaston varojaan. Lisää hänestä voi lukea mm. seuraavasta osoitteesta:

http://www.investopedia.com/terms/s/sirjohntempleton.asp

Maailma pienenee koko ajan. Templeton aloitti sijoittamaan ulkomaille ennen muutoksen kiihtymistä. Hän etsi halvimpia sijoituskohteita välittämättä mistä hän niitä löysi. Kaikki Templetonin opit ulkomaille sijoittamisessa eivät toimi yhtä vahvasti nykyään. Indeksisijoittaminen ei ollut mahdollista eikä tiedonkulku toiselta puolelta maailmaa toiminut yhtä hyvin. Indeksisijoittaminen vähentää tarvetta tuntea sijoituskohteensa hyvin mikäli haluaa hajauttaa ympäri maailmaa.

Sovellettu Value Averaging -strategia käytännössä

Nousukausi ei ole vielä pitkällä, mutta osakkeiden nousukausi alkaa olla vähintään normaalin pituinen. Osakemarkkinat alkavat olla kalliita perinteisillä ja valideilla mittareilla katsottuna.

Mistä löytyy vielä kasvun ajureita? Itse näen, että yritysten tuloskunnon kohoaminen sekä oikeistolaiset poliittiset virtaukset voivat vielä osakkeita ylöspäin viedä. Tämä voi jatkua muutaman vuodenkin, sillä nousukaudet eivät ole toistensa veljiä.

Potentiaalia alaspäin menolle on ilmassa sakeasti, kuten aina, vaikka niistä ei juuri nyt puhuta: Korkotason mahdollinen nousu, valtioiden velkaantuminen, usean (ml. Suomi) länsimaan epäedullinen väestön ikärakenne, kuluttajien velkaantuminen, tuottavuuden nousun hidastuminen, mahdollinen luottamustason lasku, poliitikot. Veikkaan, että mainituista valtioiden velkaantuminen tulee olemaan tavalla tai toisella seuraavan kyykkäyksen taustalla.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Beta kerroin kertoo instrumentin riskisyyden

Niinsanottu "Beta" kertoo paljonko kyseinen instrumentti seurailee markkinoiden liikkeitä. Esimerkiksi Beta kerroin 2.0 kertoo että kun markkinat nousevat 10% niin kyseinen instrumentti nousee keskimäärin kaksi kertaa voimakkaammin eli 20%.

Mutta miten beta kerrointa hyödynnetään? Eläkerahastot hyödyntävät beta kerrointa paljon. Esimerkiksi 2.0 beta kertoimista instrumenttia voi olla salkkussa vain puolet beta 1.0 kertoimisen määrästä, kun tavoitteena on tietty riskitaso (=salkun volatiliteetti). Eläkerahastot pyrkivät ennalta laskettavissa olevaan riskiin ja siksi beta kerroin on heille yhtä tärkeä tunnusluku kuin tulostuotto.

Riskikorjattu tulostuotto on samalla tasolla sekä kehittyvissä että kehittyneissä maissa

Kehittyvien markkinoiden osakkeet tarjoavat osakesijoittajalle hyvää tulostuottoa. Mutta kun ottaa huomioon beta kertoimen vaikutuksen, niin etu häviää. Betakorjattu tulostuotot (tulostuotto jaettuna betalla) ovat jokseenkin samat kehittyvissä ja kehittyneissä maissa. Siinä syy siihen miksi kehittyvien maiden osakkeista saa näennäisesti parempaa tuottoa. Erot ovat olemattomia kun beta kertoimen vaikutuksen ottaa huomioon. Yhtä hyvään tuottoon ja samalla riskitasolla pääsee kun ostaa esimerkiksi ruotsalaisia osakkeita pienellä velkavivulla.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Venäjän ja Turkin osakkeet ovat alennusmyynnissä

Mistä saa halvimpia osakkeita? Asia selviää piksun "Analyysit / maaindeksit" sivulta. Osakkeet ovat halvimpia Venäjällä, jos mittana käytetään tulostuottoa suhteutettuna osakkeen pörssiarvoon. Tuotto on 13% tasolla. Hyvää tulostuottoa saa myös Turkista, Kreikasta ja Brasiliasta. Nämä ovat kaikki taannoisia kriisimaita. Vakaiden maiden osakkeet tuottavat huomattavasti vähemmän, tyypillisesti alle 5%.

Tulostuoton ohella kannattaa seurata kasvua

Tulostuotto ei ole ainoa asia jota sijoittajan kannattaa seurata. Toinen merkittävä tekijä on kasvu. Yksittäisten osakkeiden ja myös kokonaisten pörssi-indeksien arvo muodostuu pääosin näistä kahdesta tekijästä, kasvusta ja tulostuotosta. 

Ihminen itse on paras ja ainutkertainen sijoitus

Kun pohdimme sitä, pitäisikö myydä, vai ostaa Nokian osakkeita, emme tule välttämättä ajatelleeksi aina, että myös meidän päivittäisessä elämässämme on olemassa debet ja kredit.

Tämä tarkoittaa sitä, että hyvä, tasapainoinen ja onnellinen elämä on saavutettavissa kohtuullisilla sijoitusvoitoilla, jos omat elämisen kustannukset ovat kohtuullisen pienet.

Sijoittamiseen ja pörssikauppaan ei tarvita teknisesti muuta kuin pankkitili ja internet yhteys. Jälkimmäinen on saatavussalähes jokaisessa kelvollisessa hotellissa jopa kehittyvissä maissa, joissa hintataso on Suomalaisille usein lievästi sanottuna edullinen.

Otan esimerkiksi Thaimaan, missä olen luimuillut viime aikoina. Hyvä hotelli, jossa on 2 uima-allasta, tilava sauna, pieni golf kenttä sisällä, hyvin varusteltu kuntosali, ilmainen shutle kuljetus lähistölle, 80 tv kanavaa, ilmainen nettiyhteys ja hyvin varustettu tilava huone minikeittiöllä vain 20 euroa vähintään kuukauden mittaisella sopimuksella.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Mitä tarkoittaa hallintarekisteröinti ?

Eduskunta on juuri hyväksynyt hallituksen esityksen julkisesti noteerattujen osakkeiden hallintarekisteröinnistä. Mutta mitä hallintarekisteröinti tarkoitaa?

Arvo-osuus tililläsi on suomalaisten yritysten osakkeita

Kun ostat suomalaisten yritysten osakkeita niin osakkeet tulevat arvo-osuustilillesi arvopaperikeskuksessa. Kun osakkeet ovat tililläsi niin ne ovat julkisesti sinun omistuksessasi ja viranomaiset voivat nähdä nuo omistuksesi. 

Omistamasi ulkomaalaiset osakkeet ovat pankkisi ylläpitämässä hallintarekisterissä

Kun sen sijaan ostat ulkomaalaisen yrityksen osakkeita niin pankillasi on tuon kyseisen maan arvopaperikeskuksessa yksi arvo-osuus tili, jonne kaikki osakkeet tulevat. Ulkomaisessa arvopaperirekisterissä ei näy sinun nimäsi vaan pankki ylläpitää hallintarekisteriä siitä, kenen osakkeita ja kuinka paljon tuossa yhteisessä säkissä on. Pankki näyttää sinulle osuutesi ihan kuin ne osakkeet olisivat omiasi. Järjestelmästä on etu. Se on kevyt eikä vaadi, että sinulle avataan henkilökohtainen arvo-osuustili jokaisessa maassa.

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Yleisesti analyysin tekemisestä

Yksittäisenkin analyysin tekemisessä on suuri työmäärä mikäli täytyy tehdä kotiläksyt kokonaan. Analyysit eivät vaadi korkeampaa matematiikkaa tai vaikeita laskutoimituksia. Korkeamman matematiikan käyttämisen tulee toimia varoitussignaalina mikäli joku tarjoaa sinulle apuaan ja tarjoaa selityksiksi vaikeita matemaattisia kaavoja. Korkoa korolle ilmiön, keskiarvon, prosenttilaskujen, kerto- ja jakolaskujen sekä + ja – laskujen käyttö riittää. Matematiikan kuvitellaan antavan tarkkoja ja luotettavia tuloksia, mutta osakemarkkinoilla nämä säännöt eivät päde. Arvonmääritys on parhaimmillaankin epätarkkaa. Benjamin Graham toimi markkinoilla vuosikymmeniä eikä koskaan sanojensa mukaan nähnyt luotettavia laskutoimituksia osakkeiden arvoista, kuin käyttämällä yksinkertaisia laskutoimituksia.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Investointiala pitää maailmantalouden riskejä pieninä

Mikä indikaattori kuvaa parhaiten investointialan arviota maailmantalouden riskeistä? Eräs parhaimmista on korkospreadi. Korkospreadi mittaa korkeatuottoisten yrityslainojen ylituottoa suhteessa valtionlainoihin. Yrityslainoihin sijoittava vaatii parempaa, konkurssiriskin tasoista korkopreemiota (= korkospreadia) silloin, kun riskit taantumasta ja konkurssiaallosta ovat suuret. Silloin myös pörssikurssit laskevat.

Oheisessa kuvassa on DJIA pörissi-indeksi (punainen, asteikko vasemmalla) sekä korkospreadi (sininen, asteikko oikealla). Kuvasta nähdään, että korkospreadi on tällä hetkellä historiallisen pieni. Korkomarkkinat arvioivat että yritysten konkurssiriski on tyypillisen yrityslainan juoksuaikana (5 vuotta) noin 1,5%/vuosi tuntumassa. Tämä on erittäin pieni riski ja investointiala pitääkin USA:n kansantalouden ja maailmantalouden riskejä erittäin pieninä.

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Kilpailuedun lähteitä

Yrityksen kilpailuedulla eli vallihaudalla voi olla yksi tai useampi lähde. Seuraavat asiat voivat muodostaa vallihaudan:

 

1. Tarjontapuolen suuruuden ekonomia

2. Kysyntäpuolen suuruuden ekonomia

3. Brändi

4. Sääntely

5. Immateriaalioikeudet

6. Yrityskulttuuri

     

    Näppärä ja hinnaltaan siedettävä keino valuuttakauppaan

    Tuskailin pari viikkoa sitten jenkkiosakkeiden ostamisen esteeksi dollaria, joka oli vahvistunut reippaasti maaliskuun lopusta asti. Valuuttojen – ja varsinkaan euron ja dollarin - keskipitkät trendit eivät kestä tavallisesti kuin kolmesta korkeintaan kahdeksaan viikkoon. Viimeksi mainittu kesto on jo harvinaisuus, mediaani on jossain neljän viikon nurkilla kokemukseni mukaan.

    Koska takana on jo kolme viikkoa dollarin nousua, käänteen ei pitäisi olla enää kaukana – semmingin kun pitkät indikaattorit viittaavat euron olevan pitkässä nousevassa trendissä. Silloin pudotukset eivät ilman ihmettä veny mediaanin yli, mieluummin alle.

    Käyttäjän Kai Nyman kuva

    USA:n koronnostot ovat AINA johtaneet taantumaan

    USA:n työttömyysaste on parantunut kohta kymmenen vuotta peräjälkeen. Lähes kymmenen prosentin lukemasta on tultu viiden prosentin alapuolelle ja nyt USA:n keskuspankki hillitsee kuumenevaa taloutta koronnostoin.

    Koronnostot johtavat lopulta siihen, että talouskasvu normalisoituu ja työllisyys alkaa hieman heiketä. Viimeisen 70 vuoden aikana tämä sama tilanne on koettu kymmenen kertaa ja AINA on päädytty taantumaan (harmaat palkit kuvassa).

    Taantuma pudottaa pörssikursseja jonkin verran (kuvan sininen käyrä) ja pudotuksen syvyys riippuu tilanteesta. Joskus kurssit putoavat vain 10...30% (kuten 1950 ja 1960 luvuilla yleensä), mutta suurempiakin pudotuksia on ollut kuten olemme päässeet 2000 luvulla kokemaan.

    Käyttäjän J.Vahe kuva

    Albert Einstein ja Eino Jutikkala

    Kevyellä googlaamisella netistä löytyy aivan suomeksikin suuri joukko ”siteerauksia”, joissa väitetään Einsteinin todenneen korkoa korolle – vaikutuksen ”maailmankaikkeuden suurimmaksi voimaksi /  ihmisen suurimmaksi keksinnöksi / maailman 8. ihmeeksi”.

    Olen hämmästynyt, ettei wikipedia ole varmasti ilmoittanut sitaatteja ”bull shit” – osastoon vaan ainoastaan epävarmoiksi. Jos nyt leikisti kuvitellaan Einsteinin noin sanoneen, kyseessä on ollut ironia. Ei suhteellisuusteorian kehittäjä ole taatusti kutsunut vakavissaan prosenttilaskua ihmisen suurimmaksi keksinnöksi tai maailman 8. ihmeeksi. Kaiken huipuksi Einsteinilla ei ollut mitään tekemistä talouden kanssa toisin kuin kollega Newtonilla.

    ____________________________________________________________________

    Sijoittaja Seppo Saario on kertonut miten ”opettaja” Eino Jutikkala säästi pienestä palkasta yli 20 miljoonan euron omaisuuden osakesijoittamalla. Akateemikko Jutikkalan kutsuminen opettajaksi ei ole täsmällistä eikä korrektia.

    Paljon enemmän hämmästyin, kun saman alan mies HY:n prof. Markku Kuisma toisti samaa satua.

    Käyttäjän Tommi Taavila kuva

    Berkshire Hathaway ja pääoman allokointi

    Toimitusjohtajan tärkein tehtävä on pääomien allokointi ainakin Warren Buffettista. Monet toimitusjohtajat epäonnistuvat hänestä siinä koska heillä ei ole tarpeeksi kokemusta siitä ennen valintaansa toimitusjohtajiksi. Tämä puute saa monet epäonnistumaan silloinkin, kun liiketoiminnan laatu on korkea. Berkshiren ja sen määräysvallassa olevien yritysten pääomien allokointi tähtää tuottamaan mahdollisimman suuren korkoa korolle vaikutuksen. Se millä tavalla se tapahtuu ei merkitse Buffettille mitään. Pääomien allokoinnin voi tehdä seuraavilla tavoilla:

     

    1. Sijoittaminen nykyisiin toimintoihin

    2. Omien osakkeiden ostamiseen

    3. Osingonmaksuun

    4. Yritysostoihin

    5. Velkojenmaksuun

       

      Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

      Omat Rahat:Toimivat osakevalinnan tekijät

      Credit Suisse Global Investement returns yearbook nostaa tänä vuonna esille kiinnostavan teeman: Mitkä faktorit eli osakevalinnan tekijät ovat toimineet pitkässä perpsektiivissä (1900-2016).

      Viisi valittua tekijää ovat:

      • Arvo: Matala P/B (price to book).
      • Momentum: Kurssivoittajat jatkavat nousuaa, häviäjät laskua.
      • Tuotto: Korkea osinkotuotto tuo korkeamman kokonaistuoton.
      • Koko: Pienet yritykset tuottavat  suuria paremmin.
      • Matala volatiliteetti: Matalan volatiliteetin (vakaa osakekurssi) osakkeet tuottavat paremmin
      Käyttäjän Norvestia kuva

      Kenen neuvoja kuuntelet?

      Kirjoitusvuorossa: Mika Huhtamäki

      Sijoitusneuvonta ylitti uutiskynnyksen Finanssivalvonnan tekemän tarkastuksen ansiosta. Tähän saakka sijoitusneuvojat ovatkin saaneet toimia melko vapaasti, vaikka pankkien tavallisille asiakkailleen tarjoama sijoitusneuvonta muistuttaa enemmän autokauppaa kuin neuvontaa. Samalla sijoitusneuvojat, tutummin myyjät, ovat nauttineet yllättävän vahvaa luottamusta sijoitusasioissa tavallisen kansan keskuudessa.

      Pankkien sijoitusneuvonnan ongelman ydin on rakennettu osaksi perustehtävää, eli myyntiä. Miten riippumattomasti voi ajaa sekä asiakkaan parasta ja myydä pankin hyväkatteisia rahastotuotteita?  Rehellisyyden nimissä ei kannattaisi edes puhua sijoitusneuvonnasta, etenkään silloin, jos neuvonantajan saamat palkkiot ovat suoraan kiinni rahastotuotteiden katteissa. Osalla pankkien sijoitusneuvojista on ollut aktiivisen myyntiin kannustava palkkiojärjestelmä, joka tuottaa bonusta asiakkaan pankille tuomista tuotoista. Sijoitusneuvojan, anteeksi myyjän, etu ei siis kohtaa asiakkaan edun kanssa.

      Käyttäjän J.Vahe kuva

      Tuhoaako dementia sijoituksia?

      Luin hämmästyneenä oheista Fivan tiedotetta ja siitä leivottua otsikkoa ”Fiva paljasti pankkien moraalikadon”. Onko yli 70-vuotiaitten sijoitukset tosiaankin suurin murhe maamme nykyisessä taloudessa?

       

      Sukupolvien kuilu?

      Fiva on siis keskittynyt vain ja ainoastaan yli 70 v. asiakkaiden asioihin. En ikärajaa ymmärrä. Suomessa tunnetaan parikin hyvin menestynyttä sijoittajaa, jotka säilyttivät vitaalisuteensa sadan vuoden kieppeille. Toinen oli arkkiatri Arvo Ylppö ja toinen akateemikko Eino Jutikkala.

      Toisaalta Alzheimer voi alkaa jo 50 v. iässä, ja olen itse nähnyt, miten se alkoi 10 v. myöhemmin.

      Osinko on hyvän osakesijoituksen avain - Osa 2

      Jatkan viime viikolla aloittamaani juttua arvosijoittamisesta hyvien osinkojen ja niiden uudelleen sijoittamisen eli korkoa korolle –tekijän avulla, joka on tyypillinen strategia mm. Warren Buffetille. Otan esimerkiksi suomalaisille läpeensä tutun yhtiön - en siksi, että se olisi paras mahdollinen, vaan siksi, että se tuskin herättää mielikuvaa mainiosta sijoituskohteesta muuten kuin läpeensä tylsän osinkopaperin muodossa, jos sitäkään.

      Po. osake ei ole ollut pitkäjänteisen arvosijoittajan kannaltakaan mahtikohde; paljon parempiakin on löytynyt Suomenkin pörssistä. Mutta näinkin epäseksikäs ja kasvuluvuiltaan huomaamaton yhtiö voi oikealla strategialla tuottaa kärsivälliselle sijoittajalle ällistyttävän hyvin – etenkin jos ei tarvitse maksaa osingosta veroa, kuten on tilanne instituutioiden ja rahastojen kohdalla. Piensijoittajakin voi välttää verot tiettyyn mittaan vähennyksillä.

      Käyttäjän Kai Nyman kuva

      Keskuspankit kahmivat holveihinsa dollareita varantovaluutaksi

      Monet sijoittajat ja jopa USA:n presidentti ovat viime aikoina olleet huolissaan USA:n kaupan epätasapainosta. USA:n presidentti on jopa väläytellyt mahdollisten tuontitullien käyttöä. Huoli perustuu väärinkäsitykseen. 

      USA:n vaihtotaseen vaje (= talouden ulkoisen velkaantumisen vauhti) on noin 2% bruttokansantuotteesta. Ensinnäkin tämän kokoinen vaje on hyvinkin kestettävissä. Toisekseen vaje määräytyy siitä, että USA:n dollaria käytetään maailmankaupan valuuttana ja keskuspankit käyttävät dollaria pääasiasiallisena reservivaluuttana, jota ne kahmivat kaupan kasvaessa holveihinsa.

      Keskuspankkien valuuttareservit vastaavat tyypillisesti vähintään 3..4 kk tuonnin arvoa. Kun maailmankauppa kasvaa tarvitaan myös valuuttareservejä samassa suhteessa lisää. Nuo valuuttareservit hankitaan esimerkiksi ostamalla USA:n valtion velkakirjoja. Jos ja kun USA toivoo että dollari pysyy maailmankaupan valuuttana tarkoittaa tämä sitä, että USA:n on velkaannuttava aina kun maailmantalous kasvaa. Siinä eräs riittävä selitys siihen miksi USA:n on hyvä ylläpitää jatkuvaa vaihtotaseen vajetta. USA:n kannattaa velkaantua. 

      Käyttäjän J.Vahe kuva

      Esimerkki antiikista

      FIM kärtti huomiota laittamalla julkaisunsa FB:hen näkyviini. Sellaisesta harvemmin mitään hyvää seuraa.

      Julkaisussa huomiota kiinnitti Mannerheim-ristien suuri määrä. Todellisuudessahan ko. risti on hyvin harvoin kaupan kohteena, joten Mannerheim-ristillä on tuskin mitään tekemistä sijoittamisen kanssa, jos sitä vertaa vaikkapa pörssivaihtoihin. Lisäksi aiheessa on monta muutakin mutkaa.

      Linkin kirjoitus on anonyymi, mutta voin vahvistaa sen tiedot yleisellä tasolla. Kunniamerkki myönnetään nimetylle henkilölle, joten merkin mukana pitäisi olla kirjallinen todistelu myöntämisestä ja päätymisestä myyjälle. Mannerheim-ristien osalta tunnettu on esim. tapaus, jossa Yrjö Keinonen myi merkkinsä keräilijälle ja hankki itselleen uuden tilalle.

      Osinko on hyvän osakesijoituksen avain - Osa 1

      Tommi Taavila esitteli joku päivä sitten kiintoisasti Warren Buffettin ajatuksia pääomamenojen merkityksestä sijoituskohteen arvolle ja sen määritykselle. Jatkan aihetta, jota olen kyllä sivunnut ajoittain, mutta erittelen nyt hiukan seikkaperäisemmin. Buffett arvostaa tunnetusti korkeaa pääoman tuottoa, kassavirtaa ja osinkoa. Niin minäkin. Omistajan kannalta pitkässä juoksussa oleellista on, paljonko yhtiö kykenee tuottamaan varallisuutta hänelle, ja se raha juoksee yhtiön kassasta.

      Se, mitä yhtiössä viivan alle jää, riippuu käytännössä kahdesta tekijästä: liikevaihdosta ja kannattavuudesta. Buffet arvostaa kovan liikevaihdon kasvun sijaan kovaa vapaata kassavirtaa, koska se on omistajalle jäävää rahaa. Kannattamaton kasvu on omistajan kannalta hyödytöntä. Kannattavakin kova kasvu taas on yleensä hinnoiteltu niin korkealle, että pitkän aikavälin tuotto-odotukset ovat kyseenalaiset, koska rajua kasvua on vaikea pitää yllä loputtomasti. Hyväkin yhtiö on huono sijoitus, jos siitä maksaa liikaa.

      Sivut

      Tilaa syöte RSS - Strategiat ja sijoittamisen perusteet