Kevyttä

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Lyhyitä ajatuksia kurssilaskusta

Tänään on kolmekymmentä vuotta Yhdysvaltojen historian pahimmasta osakkeiden laskupäivästä, joten mieleeni on juolahtanut muutamia asioita kurssilaskuista. Joku sijoittaja voi pelätä vastaavan tapahtuman toistuvan, mutta itse en usko siihen. Minun uskollani ei tosin ole merkitystä. Olen lähes aina väärässä mitä pörssikurssien liikkeisiin tulee. En siis yritä ennustaa mihin suuntaan pörssit liikkuvat vaan pyrin tarkastelemaan asioita arvostustasojen kautta. En näe osakekuplaa Suomessa, Euroopassa, Yhdysvalloissa tai millään muulla suuremmalla markkinalla. Keskimääräiset markkinahinnat ovat mielestäni korkealla, mutta eivät ne ole kuplalukemissa. Kuplaa käytetään sanana aivan liian usein sitä määrittelemättä, kun kuvataan korkeita arvostustasoja. Sitä ei pitäisi minusta nyt käyttää.

Muutamia tilastoja korjausliikkeistä ja laskumarkknoista

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomi koostuu geneettisesti useasta kansasta

Juuri julkaistussa tutkimuksessa suomalaiset pystyttiin jakamaan ennennäkemättömällä tarkkuudella geneettisiin ryhmiin. Geeniperimän samankaltaisuuteen perustuva ryhmittely noudattaa yllättävän tarkasti Suomen murrealueiden rajoja. Lisäksi tutkimus vahvisti aiemmin raportoidun suomalaisten itä-länsi-kahtiajaon ja osoitti sen noudattavan keskiaikaista Pähkinäsaaren rauhan rajalinjaa.

Kuvan esimerkissä suomalaiset on jaoteltu 17 geneettiseen ryhmään. Kukin kartalle merkitty piste esittää yhtä yksilöä ja on värjätty geneettisen ryhmän mukaan. Kartan pohjavärit kuvaavat Suomen murrealueita.

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Yhden tekijän/selityksen harha suurissa menestystarinoissa

Maailma ja ihmiset ovat paljon monimutkaisempia kuin mitä suurin osa meistä tajuaa. Yksinkertaisimmatkin tekniset laitteet, kuten leivänpaahdin vaatisivat vähintään viikkoja, jos ei jopa kuukausia mikäli joutuisimme ne yksin tekemään raaka-aineen hankinnasta lähtien. Suurin osa meistä ei saisi koskaan edes leivänpaahtimen vastuksia tehtyä. Ruumiimme ovat myös monimutkaisia järjestelmiä. Pelkästään yhden tennislyönnin suorittamiseen tarvitsemme satoja tuhansia aivokytkentöjä. Todellisuudessa ymmärrämme aivojen kaikista toiminnoista vielä tänäkin päivänä murto-osan. Nykytekniikallakin on vielä mahdotonta ymmärtää kaikkia aivokytkentöjä, joten emme ymmärrä todellisuudessa niin paljon kuin kuvitellaan.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Ilmastonmuutoksen vaikutukset pääosin positiivisia

Kesä oli kylmä ja kolea, mutta ei onneksi niin kylmä kuin 70-luvun kurjimmat kesät. Ilmaston muutos on jo näkyvissä:

  • Myrskyt ovat vähentyneet pohjoiskalotin alueella ja myös Suomessa (Ilmatieteen laitoksen kuva ohessa).
  • Suomessa metsä kasvaa kaksi kertaa enemmän puuta kuin 50- luvulla ja esimerkiksi lintulajien levinneisyys on siirtynyt keskimäärin 150km kohti pohjoista. Suomi on ilmastollisesti katsoen siirtynyt 150 km kohti etelää ja siirtyy kaiken aikaa noin 3km/vuosi kohti suopeampaa ilmastoa.
  • Pohjoisen jäämeren kautta pääsee nyt kuukauden tai parin aikana oikotietä Rotterdamista ja Antwerpenistä Japaniin ja Kiinaan (Noaa:n kuva tämän hetken jääpeitteestä alla).
  • Lämpötila on noussut koko maapallolla puolisen astetta 70 luvun ajoista (UAH kuva /Roy Spencer liitteenä).
  • Sateisuus on lisääntynyt maapallon kuivilla alueilla ja maapallo on alkanut muuttua vihreämmäksi. (CSIRO:n kuva alla)
Käyttäjän Piksu kuva

Piksussa huolto.

Piksussa on käynnissä huolto. Toiminnassa voi olla häiriöitä. 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Onnellisuuden avaimet löytyvät rakkaudesta

Mitkä ovat onnellisen ja täysipainoisen elämän salaisuudet?

Harvard yliopiston Dr George Vaillant on tehnyt 238 henkilöä kattavan seurantatutkimuksen onnellisuuden tekijöistä ja kirjoittanut asiasta kirjan

Tärkein tekijä on rakkaus

Onnellisuuden avaimet löytyvät näiden 238 ihmisen kokemusten perusteella keskinäisestä rakkaudesta ja välittämisestä.  Eikä tämän hetken ankeus merkitse sitä etteikö onnellisuutta voisi saavuttaa. Ikä ei ole este onnen löytämiselle kun vaan etsii onneaan ja rakkaintaan. 

Sitoutuminen ja antaumus tekevät elämästä jännittävää ja hauskaa

Toinen onnellisuuden avain löytyy sitoutumisesta ja antaumuksesta. Kun sydän on mukana siinä työssä mitä tekee ja kaikissa ihmissuhteissa niin onni löytyy aikanaan. Kannattaa panostaa siihen mitä nimenomaan itse haluaa niin onni seuraa.  Itseään ja lähimpiään kannattaa kuunnella ja kunnioittaa - se on parasta mitä voi tämän tutkimuksen mukaan tehdä.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Identiteettivarkaus on yleisin sijoittajaa kohdannut rikos

Sijoittajan painajaisista, identiteettivarkauksista, on mySafety tutkimuksen mukaan tullut yleisimpiä rikoksia, pyörävarkauksiakaan ei tehdä enää yhtä paljon.  Vanhan ajan asuntomurrot, näpistykset ja jopa ryöstöt vähenevät samalla kun pankkikorttien, sijoitustilien ja PayPal tilien salasanojen kalastelu lisääntyy 50% vuodessa.  

Rahalliset tappiot vaihtelevat muutamista kympeistä satoihin tuhansiin euroihin. Sijoittaja saa olla erityisen varovainen. Moni jättää rikosilmoituksen tekemättä, sillä identiteettivaras jää harvoin kiinni. Rahat häviävät Suomen poliisin ulottumattomiin, ulkomaisille tileille. 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomi yhdisti Neuvostoliiton länsimaiseen teknologiaan

Helsingin yliopistossa tarkastettava Elena Kochetkova:n väitöskirjan mukaan suomalaisten ja Suomen kautta tuoduilla länsimaisilla teknologioilla oli ratkaiseva positiivinen rooli Neuvostoliiton taloudessa 1950–1960 -luvuilla.

Eristynyt Neuvostoliitto tuli vähitellen teknologian siirrosta ja keskinäisestä kanssakäymisestä riippuvaiseksi.  Neuvostoliittolaiset insinöörit menestyivät länsivalloista merkittävimmin Suomen kautta tuotujen teknologioiden käyttöönotossa, mutta muun muassa yhteistyön ohuus esti Neuvostoliittolaisten maailmaa valloittavien teknologioiden kehittämisen ja markkinoinnin. 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Naiset ovat sijoittajina suunnitelmallisia ja pitkäjänteisiä

Suomalaiset ovat säästäjinä ja sijoittajina turvallisuushakuisia. Sijoitusten tuottoakin tärkeämpää on riskien minimointi ja säästämisen stressittömyys, selviää LähiTapiolan tutkimuksesta.

Naisten ja miesten sijoituskäyttäytymisessä on eroja. Naiset ovat pitkäjänteisiä kun taas miehet etsivät jännitystä.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Kootut selitykset

Tokmannin kesämallistoa?

Aika ajoin yritysjohdon pitää antaa koottuja selityksiä siitä, miksi tulos oli sellainen kuin oli. Tässä puuhassa korostuu liikesalaisuuksien merkitys sekä selittelyn tarve ja omat virheet unohtuvat tai ne ainakin halutaan lakaista maton alle.

Tokmannin tulos ei ollut hyvä ja mikä olennaisempaa, se oli odotuksia huonompi. Lisää spekulaatiota tuo tj:n vaihtuminen.

Kuitenkin tulosjulkistuksen selitys lämpimästä talvesta naurattaisi, jos tässä vain tarkenisi nauraa. Kevään juhlaa odotellessa ainakaan minä en muista, että talvi olisi ollut Etelä-Suomessa sen lämpimämpi kuin mitä ne nyt yleensä ovat viime aikoina olleet. Linkin ylin kartta osoittaa, että terminen talvi alkoi Oulu - Kajaani - Kuhmo -linjan eteläpuolella aiemmin kuin 30 viimevuoden keskiarvon mukaan.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kansa varasti nälkäänsä 1800 luvun pulavuosina

Suomen suuret nälkävuodet 1866–1868, joita usein kutsutaan Länsi-Euroopan viimeiseksi suureksi nälänhädäksi, surmasivat lähes kymmenen prosenttia Suomen väestöstä. Helsingin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että omaisuusrikokset lähes viisinkertaistuivat aiemmasta tasostaan, mutta henkirikoksista ja pahoinpitelyistä annettiin vähemmän tuomioita kuin ennen nälkävuosia. Ruumiinrangaistusten eli käytännössä raipparangaistusten käyttö nelinkertaistui, vaikka ne oli jo aiemmin sovittu lopetettavaksi kokonaan.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

EU alueen menestyvä rahapeliala on syntynyt Maltan ja Gibraltarin avustuksella

Antti Myllymaan vasta valmistuneen väitöskirjan mukaan 1990-luvun loppupuolella aloitetut muutokset Maltan, Gibraltarin ja Britannian rahapelialan verotus- ja sääntelyjärjestelmissä synnyttivät rajat ylittävän rahapelimarkkinan Euroopan unionin alueelle. Tulokset viittaavatkin siihen, että Maltan ja Gibraltarin merkitys verkkorahapelialan kannalta on ollut aiemmin ymmärrettyä keskeisempi.

- Muutokset myös selittävät sen kuinka rahapelitoiminnan sääntelystä muodostui EU-jäsenmaiden välinen poliittinen kiista, väitöstutkija Antti Myllymaa sanoo.

EU:ssa pätee lähtökohtaisesti palveluiden vapaa liikkuvuus, joka on normihierarkkisesti kansallista lainsäädäntöä ylempiarvoinen vapaus. EU-tuomioistuin on todennut, että rahapeleissä on kyse palvelusta.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Uusi rahasto tuottaa, jos turvapaikanhakijat työllistyvät

Turvapaikanhakijoiden työllistämistä edistävään sijoitusrahastoon on kerätty 3,4 miljoonaa euroa. Sijoittajina olivat muun muassa SOK, Tradeka-Yhtiöt, Sitra, Suomen Ortodoksinen Kirkko sekä yksityissijoittaja Tom Tukiainen.

Hanke tähtää vähintään 2000 oleskeluluvan saaneen maahanmuuttajan työllistymiseen kolmessa vuodessa. Onnistuessaan hanke tuo valtiolle 28 miljoonan euron säästöt. Hankkeen sijoittajat saavat onnistumisesta kohtuullisen korvauksen.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomen veneteollisuus kasvaa ja vienti vetää

Venevienti Ruotsiin kasvoi vuonna 2016 lähes 60 miljoonaan euroon ja samalla Ruotsi nousi Suomen ykkösvientimarkkinaksi. Koko toimialan tuotteiden ja palvelujen kotimainen euromääräinen myynti nousi 2 % ja kokonaisliikevaihto kasvoi 3 %.

Finnboatin jäsenkunnan – mm. venevalmistajien, telakoiden ja alan kaupan – kokonaisliikevaihto (alv 0 %, valmistus- ja maahantuontihinnoin laskettuna) oli 518milj. euroa vuonna 2016. Toimiala työllisti Suomessa noin 3500 henkeä.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Uudet kirjoittajat ovat tervetulleita piksu yhteisöön

Monasti kysytään sitä, miten piksu toimittajaksi pääsee. Tässä muutamia perustietoja uusille kirjoittajille.

Piksu toimittajiksi ovat tervetulleita kaikki, jotka haluavat kertoa mielenkiintoisia asioita taloudesta ja sijoittamisesta. Tärkeintä on että kirjoitus laaditaan kertomisen ilosta ja asiat tulevat kirjoittajan sydämetä. Silloin artikkeli ilahduttaa lukijoita.

Piksu on voittoa tuottamaton, kirjoittajien omistama ja heidän hyväkseen työskentelevä yritys, jota ylläpidetään talkoovoimin. Oikeudet kirjoitusten sisältöön säilyvät kirjoittajilla ja he saavat julkaista saman sisällön muualla. Kirjoitukset saavat piksussa, jos kirjoittaja ei muuta ilmoita, creative commons lisenssin, joka mahdollistaa myös kolmansille osapuolille edelleenjulkaisemisen kunhan ilmoittavat alkuperäisen kirjoittajan ja lähteen.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Joulun Turska ja Kinkku ovat elämän viisauden symbolit

Jouluna on aika rauhoittua ja unohtaa työt ja kiireet. Jouluna löydämme itsestämme iloisen, pienistä hetken asioista iloitsevan lapsen. Joulun lähteestä me ammennamme uusia kauniita ajatuksia ja merkityksen kaikille niille tavoitteille, joita vuoden aikana yritämme saavuttaa. Merkitys löytyy läheisyyden, yhdessäolon ja keskinäisen rakkauden pohjattomasta lähteestä. Se innoituksen ja uudestisyntymisen lähde pulppuaa rikkaana aina kun vaan annamme itsellemme ja perheellemme aikaa ja rauhaa.

Sijoittajalle Joulu on pysähtymisen hetki. On aika arvioida pystyinkö tuottamaan maailmalle arvoa. Onnistuinko antamaan pääomia niille yrityksille, jotka tuottavat parasta iloa kuluttajille ja lähimmilleen ja jotka palkkaavat lisää väkeä? Syntyikö sijoituksistani uutta kasvua ja onnea? Läheisen ja asiakkaan onni palkitsee sijoittajaa siinä missä työläistä - juomme samasta lähteestä.

Me sijoittajat tiedämme että pääsemme joskus lipeäkalan, turskan ääreen. Tuo turska luo vahvan vastineen kinkulle. Onnistuminen ei maistu makealta ellei ole kokenut tappiota eikä kesä tunnu suloiselta ilman talvea. Jokainen tarvitsee epäonnistumisen kokemuksia siinä missä onnistumisiakin. Tuskan ja onnen kontrastissa on elämän suola.

Hyvää Joulua kaikille

Median Trump-ripitys ampuu yli

Kommentoin lyhyesti tätä aihetta, vaikka se ehkä vähän lehden perussisällön ohi menee – mutta on Trumpia Piksussakin käsitelty, itse etunenässä. Media on käynyt – monien instanssien tuella – kovaa itserippiä Trumpin voiton vuoksi. Miksi se ei haistanut poliittista hyökyaaltoa? Elimmekö kuplassa, kun emme tunnistaneet kansan syviä tuntoja? Janosimmeko liikaa Clintonin voittoa?

Onhan väitteissä varmasti totuuden perää, en ole itsekään peitellyt kammoani Trumpia kohtaan. Siitä en itsesyytöksiin vajoa, oli hänen kampanjansa sen verran härskiä tavaraa. Ei se journalistista ammatitaidotonta tee, jos vähemmistöjen solvaaminen, tarkoitushakuinen valehtelu, salaliittoteorioiden kylväminen ja ainakin puolittainen rikoksiin yllyttäminen maistuu vastenmieliseltä.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

"Sotataidon mestareita" on iloinen lukukokemus sodankäynnistä

Ystäväni ja piksu toimittajan, Juha Vahen uusi kirja "Sotataidon mestareita" oli minulle iloinen lukukokemus. Sen kuvaukset sodankäynnistä olivat eläviä ja kirjaa lukiessa melkein näki silmissään rintaman tapahtumat ja sen miten aseet vaikuttivat ja miten tilanne eteni.

Kirjasta saa elävän kuvan aseistuksesta ja siitä miten noita aseita on milloinkin kannattanut käyttää.

Kirjassa oli hyvää oppia sijoittamiseen ja kaikkeen elämään:

  • Monimutkaisetkin teoreettiset asiat henkilöityvät loppujen lopuksi tavallisen rintamamiehen (tai sijoittajan tai kansalaisen) tilannekokemukseksi, joka sitten ratkaisee sen mitä joukot tekekevät; lähdetäänkö pakoon vai voitetaanko yhdessä
  • Kaikki ei ole käyriä ja tilastoja. Taktiikka, koulutus ja käytössä olevat työkalut (aseet) vaikuttavat oleellisesti lopputulokseen.
  • Tavallisen kansalaisen (tai rintamamiehen) tilannekokemuksen ja siihen vaikuttavien seikkojen ymmärtäminen on avain menestykseen niin sodassa kuin rauhassa
Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Huolellinen rahankäyttö on periytyvä arvo

Oletko suunnitelmallinen vai huoleton rahankäyttäjä? Se näyttää riippuvan paljolti vanhempiesi talouskäyttäytymisestä. Omalla esimerkillä ja myönteisellä tavalla puhua raha-asioista voi vaikuttaa oman jälkikasvun talouskäyttäytymiseen. LähiTapiola ja Marttaliitto pyysivät suomalaisia arvioimaan omaa, vanhempiensa ja lastensa talouskäyttäytymistä. 80 prosenttia niistä, jotka arvioivat vanhempansa suunnitelmallisiksi, arvioivat itsensäkin suunnitelmalliseksi rahankäyttäjäksi.

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Onko vaurastuminen vain kuvitelma

Helsingin Sanomat kirjoittaa 3.9. kuluttajahintojen laskeneen vuosina 1995-2015. Silti vanhoina hyvinä aikoina monia asia oli saavutettavissa suhteellisesti vähemmällä työllä.

HS artikkelissa oli vertailtu paljonko vuoden 1995 ja 2015 päivän keskipalkalla saisi erilaisia kulutushyödykkeitä. Mm. banaaneja, maitoa ja tiskiharjoja saisi 2015 päiväpalkalla noin 30 – 50 % enemmän kuin kaksikymmentä vuotta aikaisemmin. Samoin kestokulutushyödykkeitä (TV, matkapuhelin, kulmasohva) saisi vähemmillä työtunneilla nyt kuin 20 vuotta sitten.

Toisaalta monet tutkimukset kertovat, että viime vuosikymmenien talouskasvusta ovat hyötyneet lähinnä rikkain 1 % sekä kehitysmaiden keskiluokka (mm. Stiglitz: The Great Divide).

Lukiessani McNeill & McNeillin kirjaa ”Verkottunut ihmiskunta” törmäsin (sivulla 438) seuraavaan tietoon amerikkalaisten ostovoimasta reilut 100 vuotta sitten: ”Henry Fordin tehtaan työntekijä pystyi ostamaan kahden kuukauden palkalla itselle T-mallin Fordin”. 

Käyttäjän J.Vahe kuva

Eläkkeelle jo synnytyslaitoksesta?

Pakinoitsija Seppo Ahti alias Bisquit irvisteli aikoinaan intoa väitellä yhä nuorempana. Hänen pakinassaan nuorin väitteli jo sikiönä kohdusta käsin ultraäänen avulla. Otsikon olen siis tavallaan lainannut sieltä.

2007 aikoihin Sonera Plazalla piti blogia henkilö, joka pyrki eläkkeelle muistaakseni 30-vuotiaana. Ajoitus oli sellainen, että epäilen tämän henkilön häipyneen ns. takavasemmalle, jos ilmaisu sallitaan.

Nyt on jälleen näemmä ilmaantunut pari reipasta nuorta miestä, joilla on samantapainen tavoite. Onhan se tietysti hienoa, että väestön ikärakenteen vanhetessa nuorilla miehillä on noin jaloja päämääriä. Eräitä varauksia haluaisin kuitenkin esittää:

-Tuotto on mielestäni ainakin joskus ylimitoitettu. Muistelen jollain olleen tavoitteena 12 %:n tuotto.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Varakas perhetausta suojelee eri elämäntilanteissa

VTM Outi Sirniön perjantaina tarkastettavasta väitöstyöstä selviää, että lapsuuden perheen tulotasolla on ratkaisevaa vaikutusta siihen, minkälaiseksi lapsen myöhempi tulotaso ja sosioekonominen asema muodostuu.

Varakas perhetausta suojelee eri elämäntilanteissa

Ero tuloissa pieni- ja suurituloisten perheiden jälkeläisten kesken säilyy, vaikka tulokehitystä seurataan useampi vuosi valmistumisen jälkeen.

- Suurituloisen perhetaustan vaikutus on vahva, sillä se suojelee myös matalan koulutukseen ja työttömyyteen yleensä liittyvältä suuremmalta todennäköisyydeltä päätyä pienituloiseksi. Pienituloisilla ei ole saatavilla samanlaista tukea ja mahdollisuuksia, Sirniö kertoo.

Lainaako liikaa?

Täällä Piksussa oli näköjään tällainen blogi, johon voi päivitellä omia juttuja, vai miten lie ihmiset ruukaa tätä käyttää?

Ajatuksia, suunnitelmia, keskustelunaiheita.

Törmäsin vasta artikkeliin, jossa asiantuntija väitti että suomalaisilla on liikaa lainaa, siis yhteensä, koska lainan määrä oli kasvanut taas viimeisen vuoden aikana. No, sitä tuskin on kuitenkaan liikaa, onhan esim tanskalaisilla lainaa lähes 200%, eli kaks kertaa enemmän kuin heillä on tuloja! Eikä tästä puhuta mitään. Suomalaisten vastaava velkaantumisaste taitaa olla jotain 140% luokkaa. Ruotsissakin ollaan velkaantuneempia kuin täällä ja silti heillä menee niin hyvin.

Silti koko ajan kannustetaan lainan ottoon niin paljon kuin mahdollista. Esim nettiostosten tekeminen visalla on paljon kätevämpää kuin millään muulla, saahan Visalla tehdyistä ostoksista rahat takaisin mikäli tavaraa ei toimiteta esim konkurssin takia (Anttila!!!).

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomen kesät ovat kaksi tai kolme viikkoa pidempiä

Lämpimiä kesäpäiviä on Suomessa kaksi tai kolme viikkoa pidempään kuin 1800 luvun niin sanotulla pienellä jääkaudella. Muutos on suurin pohjois-Suomessa, missä kesän lämpö hellii meitä kaksi kuukautta. Myös etelä-Suomen kesä on nykyään varmempi, pidempi ja parempi.

Keskikesän lämpötilat eivät sen sijaan ole kovinkaan paljon kohonneet. Merkittävin muutos on nimenomaan sydänkesän pidentyminen.

Tiedot selviävät ilmatieteen laitoksen kesätilastoista.

Käyttäjän Norvestia kuva

Äly hoi, älä jätä!

Kirjoitusvuorossa: Juha Kasanen

 

Viime aikojen uutiset eivät ole todellakaan olleet hauskaa luettavaa. Brexit tuli yllätyksenä vähän jokaiselle. Eihän siinä näin pitänyt käydä. Mikä sotku, ja sen setviminen on vasta alkamassa. Turkin vallankaappaus-yrityksestä ei myöskään puutu omituisia piirteitä. Ihan kuin koko juttu olisi masinoitu tilauksesta. Niin tai näin, on erittäin huolestuttavaa, että Euroopan rajamailla demokratia heiluu näin pahasti. Venäjän sotkeutuminen laajamittaisesti dopingtestien manipulointiin on jo melkein huvittavaa. Meidän hiihtosankarimme olivat todellakin amatöörejä näihin veijareihin verrattuna.

Päivän hölmöin uutinen löytyy kuitenkin päivän Hesarista. 69-vuotias henkilö, joka vastaa kaikkein muiden veturinkuljettajien koulutuksesta, ajoi höyryveturi Ukko-Pekkaa viime viikolla yhden päivän ajan. Tämän seurauksena yhtiöltä poistettiin lupa operoida veturia eikä Ukko-Pekka pääse liikenteeseen, koska Suomessa yli 68-vuotiaat eivät saa ajaa höyryveturia.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomalaiset ovat mökkikansaa

Suomalaisen Työn Liiton tutkimuksen mukaan kolme neljästä suomalaisesta vietti vähintään yhden vuorokauden mökillä viime vuoden aikana.

Keskimäärin vuoteen mahtui 17 mökkivuorokautta ja eniten niitä oli Helsinki-Uusimaa -suuralueella asuvilla. Noin kolmannes suomalaisista mökkeilee lähinnä vain kesäkuukausina ja eniten mökillä viihtyivät yli 65-vuotiaat. Neljännes mökkeilijöistä uskoo kuitenkin lisäävänsä mökillä vietettyä aikaa.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Naisasiaa

 

 

 

 

Vanhana sufragettinä olen sitä mieltä, että Piksussa sopisi käsitellä myös naisasiaa, ainakin vappuna, kun pörssi on suljettu ja skumppapullot avattu. Tiedättehän ”i allmänhet tycker jag mycket om kvinnor och allmänna kvinnor i synnerhet”.

 

TE käsitteli numerossaan 17/2016  sataa merkittävintä Suomen päättäjänaista – tämä oli otsikko. Käytännössä tosin käsiteltiin vain talouselämää. Ainoa politiikkaan liittyvä nimi oli Sirpa Pietikäinen sijalla 50. Kahden ensimmäisen nimen (siis sijat 1. ja 2., Baldauf ja Brunila) osalta valinta lienee onnistunut. Ainoa varaus on se, että Baldauf on jo 60 ja Brunila 58 (tasa-arvon nimissä ikä sopii hyvin huomioida).

Noin 20. sijan jälkeen valinta tuli kovin huteraksi. Pelkkä hallitusjäsenyys kun ei käytännössä kovin paljon takaa.

Eniten minua hämmästytti vasta 85. sijalla oleva listan uusi jäsen Leena Mörttinen, 49. Taloustieteen tohtorilla on kunnioitettava luettelo työpaikkoja: SP, EKP, EK ja nyt Matti Vanhasen seuraajana Perheyritysten liitossa. Arviooni ei vaikuta tietenkään mitenkään se, että huolellisen tutkimukseni jälkeen totesin Mörttisen olevan joukossa myös parhaimman näköisen.

 

Käyttäjän J.Vahe kuva

Rothschildien alku

Kun kommenteissa hiljattain viitattiin ko. sukuun, laitan kovaleffillä valmiina olleen oheisen tekstin pääsiäislukemistoksi.

Ko. pankkiirisuvun vaiheisiin liittyy aina tarina siitä, miten he saivat 1815 tietoonsa Waterloon taistelun tuloksen ennen muita ja hyödynsivät tietoa.

En sulje pois sitä mahdollisuutta, että finanssimarkkinat olisivat tuolloinkin voineet arvioida väärin sotilaspoliittista tilannetta, mutta juuri muuta merkittävää en tarinassa näe.

Yleisesti nimittäin katsotaan Napoleonin satapäiväisen keisarikunnan olleen alusta asti täysin tuhoon tuomitun hankkeen. Järkevimmät Napoleonin marsalkoista eivät enää häneen liittyneet.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Pääsiäinen muistuttaa talouselmän perustasta - yhteisistä unelmista ja tarinoista

Vietämme pääsiäistä, kevään heräämisen juhlaa, jolloin juhlistamme sitä että noidat saavat taas talven aiheuttaman tiukan kurinalaisuuden jälkeen vapaasti lentää luudallaan aina tähtiin saakka. Pienet noidat saavat oppia kevään taikoja, virpoa onnellisuutta ihmisille ja oppia huolehtimaan pienistä heräävistä hennoista pääsiäistipusista.

Sijoittajan kannattaa kuunnella unelmia

Sijoittajalle tämä on muistutus siitä, mitä talous syvimmiltään on ja mistä se on kudottu. Koko talouselämä ja kaikki mitä hankimme ja jonka puolesta kamppailemme ovat lähes pelkkiä unelmia. Unelmilla on arvo, jota me sijoittajat mittaamme rahassa. Mutta vain ymmärtämällä unelmia ja toiveita ja niiden kehittymistä yhteiskunnassa voimme todella menestyä. Tämä pätee meihin sijoittajina aivan yhtä paljon kuin meihin ihmisinä. 

Sivut

Tilaa syöte RSS - Kevyttä