Hyppää pääsisältöön

Yritystoiminta

Sijoittaja - henkilövalintojen tekijä

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Sijoittaja on pienyritysvaltaistuvassa suomessa yhä useammin se henkilö, joka joutuu tekemään henkilövalintoja ja ainakin ottamaan kantaa pätevyyteen ja soveltuvuuteen. Yhtiökokouksen oleellisin tehtävä on valita yritykselle hallitus ja niinpä sijoittaja joutuu yhtiökokouksessa aivan konkreettisen henkilövalintatehtävän eteen. Mutta sijoittaja tekee henkilövalintaa myös yhtiökokousten välillä. Jokainen sijoituspäätös on kannannotto sen puolesta, ketkä saavat yhteiskunnan varoja käyttöönsä ja kehen yritysjohtajaan luotetaan. 

Meillä jokaisella on mielikuva hyvästä toimitusjohtajasta ja hallituksen jäsenestä:

Arvot ja asenteet

Yritysjohtajan arvot ja asenteet määräävät sen mitä yritysjohtaja primäärisesti tavoittelee ja mitä keinoja henkilö on valmis käyttämän näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Voisi kuvitella, että yhtiökokouksen ja sijoittajan tulisi tukea sellaisia henkilöitä, joiden ensisijainen arvo on raha, taloudelliset saavutukset ja työ, mutta näin ei todellakaan ole. Työntekijät ja yhteiskunta kunnioittavat eniten sellaisia henkilöitä, joiden arvot liittyvät myös keskinäiseen kunnioitukseen, oikeudenmukaisuuteena. Parhaiten pärjäävät yleensä ne yritykset joiden johtajien arvomaailmaan luotetaan kaikilla elämän osa-alueilla. Korkeat arvot ja ryhdikkyys ovat valttia.

Persoonallisuus ja sosiaaliset taidot

Ihmisten ja johtajien persoonallisuutta arvioidaan työhaastattelutilanteissa persoonallisuustestein, jotka tavalla tai toisella hahmottavat ihmisen kahdella akselilla, joista toinen kuvaa ihmis-asiakeskeisyyttä (=extrovertti-introvertti) ja toinen hallitsevuus-mukautuvuus ulottuvuutta kertoi Piksun haastattelema kirjailija ja henkilöstökonsultti Karl-Magnus Spiik. Johtoryhmään ja hallitukseen valittavien henkilöiden ei tarvitse eikä tulekaan olla mitään persoonallisuustyyppiä - parempaan tulokseen saatetaan päästä, jos ryhmässä on toisiaan täydentäviä persoonia, kertoi Karl-Magnus Spiik. Sen sijaan on tärkeää, että ihminen tuntee itsensä ja puutteensa, sekä pystyy tunnistamaan myös muiden piirteet ja arvostamaan niitä. Se on tunneälyä jota johtoryhmät ja hallitukset tarvitsevat.

Meyers Briggs mallin mukaiset persoonallisuuden ulottuvuudet selkeytettynä

 

Karl-Magnus Spiik

 

Ei äänestetty

Nokian huono johtamiskulttuuri johtuu palkkio- ja ura- kehityksen päätösmalleista

Käyttäjän Kai Nyman kuva

New York Times, Ilta-Sanomat ja muutamat muut lehdet ovat tällä viikolla ansiokkaasti valottaneet Nokia:n nykyiseen tilaan johtaneita tekijöitä ja valitsemamme luottamushenkilö, Nokia hallituksen puheenjohtaja, Jorma Ollila, on vastannut keskusteluun A-plus haastattelussa. Artikkelit ovat syntyneet muun muassa Piksu kolumnistien Ari Hakkarainen ja Kai Nyman sekä kirjailija Juhani Risku haastattelujen perusteella.

Nokiaa on johdettu huonosti

Nokia on aina kyennyt saamaan palvelukseensa Suomen ja maailman parhaita osaajia. Suomalainen henkilökunta kasvoi voimakkaasti 80- ja 90- luvuilla määrällisen kasvun painottuessa 90- luvulle. Nuo maamme kirkkaimmat tähdet ovat nyt tällä hetkellä taitavia huippuammattilaisia – vähintään yhtä taitavia kuin se sukupolvi joka nosti Nokian menestykseen. Nokian huono menestys ei voi johtua henkilökunnan laadusta. Syytä on haettava muualta. Ainoaksi järkeväksi selittäväksi tekijäksi jää se, että Nokiaa on johdettu kaikilla tasoilla huonosti aivan kuten Jorma Ollila omassa haastattelussaan vahvisti.

Mutta työnsä aloittavalle uudelle Nokian toimitusjohtajalle Stephen Elop:lle ei riitä tieto siitä, että Nokiaa on johdettu huonosti. Stephen Elop tarvitsee tarkempaa ja osuvampaa tietoa.

Ei äänestetty

Brändiyhtiöt takovat kovaa kannattavuutta

Käyttäjän Olli Turunen kuva
Posted in


Coca-Cola valittiin maailman arvokkaimmaksi brändiksi jo 11. kertaa. Nokia kuului häviäjien joukkoon kun taas kovimpia kirijöitä olivat Google ja Apple. Maailman arvokkaimmat brändit löytyy ylivoimaisesti Yhdysvalloista. Saksa ja Japani jakavat maatilaston muut mitalit pitkälti automerkkien avulla.

Hiljattain julkaistu Interbrandin tekemä tutkimus paljastaa maailman sata arvokkainta brändiä. Lista on mielenkiintoinen katsaus, miten arkipäiväiset nimet arvotetaan maailman johtavan bränditutkimusyhtiön mukaan. Brändien ohella sijoittajaa eritoten kiinnostaa niiden takana olevien yhtiöiden kannattavuus. Lopussa olen käynyt läpi lyhyesti kärkiyhtiöiden tuloksentekokykyä.
 

Apple jahtaa Nokiaa

Nokian brändi on haalistunut viime aikojen vaikeuksien vuoksi. Se on silti huomattavasti arvokkaampi kuin esimerkiksi naapurimaamme tutut nimet. Nuorten suosiossa oleva H&M vaatteineen kurvasi sijalle 21. Taas vastaavasti IKEA, jonka kalusteet hajoavat aina muutettaessa, löytyy listalta sijalta 28. Muita pohjoismaisia brändejä ei sadan joukkoon päässytkään.

Kovimmat kilpailijat ajavat Nokiaa kiinni. Omenalogo on yhä useammin ihmisten mieleen ja se näkyy myös tutkimuksessa. Applen brändiarvo on noussut kohisten kahdessa vuodessa vajaasta 14 miljardista 21 miljardiin dollariin.  Sijalla 17 majaileva Apple on kohta Nokian kannoilla. Keilaniemen komeetta on brändinsä tahrautumisesta huolimatta vielä pienessä etumatkassa 29 miljardin brändiarvollaan. Kanadalaisen RIMin valmistama älypuhelin Blackberry on kaukana sijalla 54, vaikka olikin kolmanneksi kovin nousija Googlen ja Applen jälkeen.

Ei äänestetty

Usein kysyttyjä kysymyksiä Nokian johtajavaihdoksen merkityksestä

Käyttäjän Ari Hakkarainen kuva
Posted in

Harvan yrityksen pääjohtajan vaihdos on niin dramaattinen tapahtuma, että kansaa täytyy rauhoitella hakemalla TV-uutisiin pääministeri Mari Kiviniemi antamaan ympäripyöreä lausunto asiasta, joka ei suoraan hänelle edes kuulu. Koska johtajanvaihdos tapahtui suomalaisten yhteisessä ylpeydenaiheessa, Nokiassa, herättävät yhtiössä tapahtuvat suuret muutokset myös suurta epävarmuutta kansalaisissa, muissa yrityksissä ja koko yhteiskunnassa.

Ulkomainen media on sen sijaan kiinnostunut Nokiasta ja sen tulevaisuudesta laajemmin kuin yhtiön pääkonttorin sijaintiasiana. Ympäri maailmaa saamissani kyselyissä haetaan usein syitä siihen miten suomalainen henkilökunta ottaa Pohjois-Amerikkalaisen johtajan vastaan tai miksi Nokia ei ole enää kehityksen kärjessä. Kokosin tähän muutaman yleisimmän kansainvälisen median esittämän kysymyksen ja vastaukseni niihin.

Vuodesta 2008 lähtien Nokian liikevaihto ja kannattavuus on heikentynyt. Mitä on tapahtunut?

Kun Internet-pörssikupla puhkesi vuonna 2001, aiheuttaen teknologiasektorille taantuman, Nokian liikevaihto ja markkinaosuus pieneni hetkellisesti. Finanssikriisin tuoma taantuma näyttää aiheuttaneen samansuuntaisen ilmiön. Nokialla on kuitenkin vahva kassa ja riittävästi resursseja noustakseen tästäkin.

Nyt lisähaasteena on kuitenkin entistä kovempi kilpailu erityisesti Samsungilta ja jatkossa kiinalaisilta valmistajilta, jotka haluavat laajentaa myös kotimarkkinoidensa ulkopuolelle. Nokia tuskin tulee pääsemään samalle menestystasolle mihin se 1990-luvun lopulla nousi ja mitä se ylläpiti 2000-luvun.

Nokia on menettänyt markkinaosuutta myös siksi, että se ei ole tarttunut uusiin trendeihin tarpeeksi tarmokkaasti. Nokialla oli kosketusnäyttöpuhelin paljon ennen Apple iPhonea, mutta ei nähnyt sille markkinoita. Kun Applen puhelin tuli markkinoille, sen merkitystä ei Nokialla heti suostuttu ymmärtämään. Online-palveluissa Nokia on sen sijaan hyvin mukana Ovi-palvelullaan.

Keskiarvo: 5 (1 arvio)

Suomessa versoaa visuaalisen kokemuksen ja tekniikan yhdistävää businestä

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

10tons on tamperelainen peliyhtiö ja eräs esimerkki siitä miten Suomessa versoaa uusi Nokia jälkeinen innovaatiosukupolvi. ( http://www.10tons.com/ )

Heroes of Kalevala on 10tonsin uusi kansainvälisille markkinoille suunnattu peli. Peli hakee inspiraationsa Kalevalasta ja muotoilee siitä oman peliin sopivan tulkintansa. Se on niin sanottu casual-peli, ja se sisältää sekä virtuaalisen kylän rakentelua että perinteistä pulmapelaamista.

Ei äänestetty

Business enkelin säännöt

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Jotkin meistä toimivat aloittavan yrityksen niinsanottuina "Liiketoimintaenkeleinä" tuomassa yritykseen kontakteja, rahoitusta ja tukea hyvän ja järjestelmällisen hallitustoiminnan muodossa. Mutta mitkä ovat ne perustavaa laatua olevat sopimusjärjestelyt, joiden puitteissa hallitustason mentorointi kukoistaa?

Kussakin menestyvässä yrityksessä on "yrittäjäpersoona"

Kussakin pienessä tai keskisuuressa yrityksessä on yleensä jokin henkilö tai muutaman hengen ryhmä, eli yrittäjä, jonka persoonan ja unelmien ympärille toimintaa rakennetaan. Liiketoimintaenkelin ensimmäinen tehtävä on löytää toiminnan ja johtamisen moottori, yrittäjä, jonka tukemiseen kannattaa uhrata aikaa ja vaivaa. Monet yritykset on saatu liikkeelle siten että hyvä "enkeli" ja yrittäjä ovat löytäneet toisensa.

Hallitusyhteistyö rakentuu pelisäännöille

Lähtökohtana onnistuneelle yhteistoiminnalle on, että keskinäiset suhteet on järkevällä tavalla sovittu ja yritystoiminnan yhteydessä nuo suhteet muotoutuvat osakeyhtiölain ohjaamana. Osakeyhtiölaissa on kaksi rajaa, jotka kannattaa ottaa huomioon:

  • 2/3 määräenemmistö yhtiökokouksessa ja osakkaista oikeuttaa suunnattujen osakeantien järjestämiseen
  • 1/2 enemmistö oikeuttaa hallituksesta päättämiseen ja sitä kautta toimitusjohtajan valintaan ja yrityksen palkkaus ja palkkiopolitiikan määräämiseen

Yrittäjällä, liiketoimintaenkelillä tai edes aivan pienellä sisäpiirillä ei saisi olla mahdollisuutta määräenemmistön tai enemmistön muodostamiseen. Yritystoiminta perustuu keskinäiseen luottamukseen samalla tavoin kuin avioliitto, mutta avioliitossakin on säännöt, jotka takaavat tasapuolisuuden ja sen ettei kumpikaan hyväksikätä toista, vaan että ihmiset toimivat aidosti kumppaneina. Osakeyhtiössä on samoin. Keskinäiset suhteet on järjestettävä niin, että keskinäinen kumppanuus kaikissa olosuhteissa varmistuu ja osakeyhtiössä se tarkoittaa sitä, että kenenkään yksittäisen tahon omistusosuus ei saisi nousta yli 50% suuruiseksi. 

Keskiarvo: 4 (1 arvio)

Isännätön talo?

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

(Kuvan lähde: Wikipedia)

Paljon on puhuttu siitä, miten amerikkalaiset eläkerahastot omistavat Nokiaa. Todellisuudessa yhdysvaltalaisten omistuksessa on kaikkiaankin vain reilu kolmannes Nokiasta eikä kyseessä ollut tietenkään mikään yhtenäinen joukko.

Hallituksen sanotaan edustavan yhtiön osakkeenomistajia, mutta todellisuudessa hallitus omistaa vain 1.3 miljoonaa osaketta, jotka nekin on keskittyneet lähes kokonaan Ollilalle ja Kallasvuolle, joilla työsuhde on omistuksen peruste.

Institutionaalisilla sijoittajilla Nokian hallituksessa on käsittääkseni tosisiallisesti ainoastaan pari edustajaa. Ollilan ja Kallasvuon lisäksi hallituksessa on joukko muitten yritysten ammattijohtajia täydennettynä eräillä professoreilla. Eräänlaisena pisteenä i:n päälle on Finnairista jo viisi vuotta eläkkeellä ollut Keijo Suila.

Ei äänestetty

Tämä kauppa on hieno lisä asiakassalkkuumme

Käyttäjän Ari Hakkarainen kuva
Posted in

Nokia Siemens Networksin pääjohtaja Rajeev Suri kiteytti lehdistötilaisuudessa 1.2 miljardin dollarin yrityskaupan: "Tämä kauppa on hieno lisä asiakassalkkuumme". Hän puhui yhdessä Motorolan pääjohtajan Greg Brownin kanssa kaupasta, jossa Nokian ja Siemensin yhteinen verkkoteknologiaan keskittyvä yhtiö ostaa Motorolan verkkoliiketoiminnot.

Rajeev Suri, Nokia Siemens Networks

Toki muitakin syitä valtavaan yrityskauppaan Rajeev Suri mainitsi, kuten suuruuden edut, teknologia ja osaavat ihmiset, mutta Nokian kannalta kyse on asiakkaiden ostamisesta.

Nokia Siemens Networks saa esimerkiksi Wimax-teknologiaa, joka on jäämässä marginaaliseksi neljännen sukupolven verkoksi, CDMA-teknologiaa, josta operaattorit ovat siirtymässä neljännen sukupolven tuotteisiin ja LTE-teknologiaa, johon Nokialla on omaakin osaamista.

Sen sijaan asiakkaiden hankkiminen – jopa tällä hinnalla – voi olla järkevää paitsi Networksin kannalta, myös emo-Nokian kannalta. Nokian matkapuhelimia ja Networks-liiketoimintaa pidettiin pitkään samassa yhtiössä, koska asiakkaat olivat samoja operaattoreita.

Nokia Siemens Networks saa Motorolalta 7500 työntekijää, joista moni on tekemisissä amerikkalaisen, kiinalaisen tai japanilaisen operaattorin kanssa. Asiakassuhteita siirtyy yhteensä 50. Erityisesti Yhdysvaltojen markkinoilla takelteleva Nokia pyrkii hyötymään suhteista, jotka ovat nyt olemassa Yhdysvaltojen suurimman operaattorin Verizon Wirelessin kaikille osastoille.

Ei äänestetty

Tukea tuotekehitykselle?

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva
Posted in

Ministeri Pekkarinen on jälleen nostanut tuotekehitysken verotuen parrasvaloihin, nojautuen Deloitten tekemään selvitykseen.

Pekkarisen esitys nostaakin esille Suomen T&K-tuen monimutkaisuuden ja ison toimijajoukon koko komeudessaan. Suora verotuki T&K:lle on yksinkertainen ja markkinalähtöinen tukimuoto. Yhtä asiaa kylläkin ministerin eristyksessä ihmettelen: Miksi ihmeessä laitetaan tuelle maksimiraja 100k€? Tämä tarkoittaa käytännössä n. 4 tuotekehittelijän maksimimäärää, kun tukea voisi saada korkeintaan 25% kuluista.

Minusta tässä luodaan taas varovaisuuden nimissä uutta kasvun estettä pienille yrityksille. Ei tarvitse olla kovin kummoinen tekno-startuppi, kun tuotekehittelijöitä tarvitaan jo yli 4. Tästä syntyy taas uusi keplottelun paikka, yritystoimintaa kannattaa lähteä pilkkomaan useampaan pienyrityksen, sensijaan että keskityttäisinn yhden yrityksen kasvattamiseen. 25% vero-eutu kun on jo varsin merkittävä.

Homo Economicus on sitä mieltä että kaikki tuotekehitys jota yritys itse maksaa on hyvästä. Onko suuryrityksen T&K jotenkin huonompaa ja vähemmän kannatettavaa kuin mikrofirman?

Ei äänestetty

Nokian hallitus pohtii toimenpiteitä

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Nokia ja meksikonlahden öljyturmassa likaantunut BP (British Petroleum) ovat viimeisen vuoden aikana kilpailleet siitä kumpi maailmanluokan yrityksistä on kyennyt tehokkaammin tuhoamaan osakkeenomistajan varallisuutta. Alla on yahoon dollareissa laskemat vertailugraafit Nokialle (sininen) ja BP:lle (punainen). Karua ovat katseltavaa. 

Vastuussa osakkaille ei ole yhtiön toimitusjohtaja suoraan, vaan yhtiön hallitus, joka valitsee toimitusjohtajan ja tyylin jolla yritystä johdetaan sekä puuttuu asioihin jos aihetta ilmenee.

Nokian osalta vastuussa ovat (Lähde: Nokia):
Jorma Ollila; puheenjohtaja
Dame Marjorie Scardino; varapuheenjohtaja
Lalita D. Gupte
Dr. Bengt Holmström
Dr. Henning Kagermann
Olli-Pekka Kallasvuo
Per Karlsson
Isabel Marey-Semper
Risto Siilasmaa
Keijo Suila

En nostanut näitä hallitusvastuullisia julkisuuteen sen vuoksi, että he olisivat toimineet huonosti. Nokian hallitus on vasta hiljattain yhtiökokouksessa valittu eikä se ole ehtinyt tehdä kaikkia tarpeellisia toimenpiteitä.

Mutta vastuuhenkilöt on hyvä pitää esillä nyt kun toimenpiteitä odotetaan. Oikeiden ihmisten esillä pitäminen helpottaa toimenpiteiden tekemistä ja antaa hallituksen jäsenille myös julkisuuden kautta sitä valtuutusta, mandaattia, joka heille joka tapauksessa lain mukaan kuuluu. 

Keskiarvo: 4 (1 arvio)

Suomessa osataan patentoida

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Suomessa osataan patentoida ja suojata IPR oikeuksia. Ja suomalaisten tekemien patenttien määrä on viimeisten kymmenen vuoden aikana kasvanut ripeästi, voimakkaammin kuin patenttien määrä maailmassa. Meistä on tullut IPR oikeuksien osaajia.

Suomalaisten jättämät patenttihakemukset kaikenkaikkiaan (Lähde: wipo)

Patenttianomusten lukumäärä (alla oleva käyrä) on maailmalla kasvanut suurin piirtein samaa tahtia bruttokansantuotteen kanssa. Patentit ja IPR oikeudet ovat merkittävää liiketoimintaa mutta varsinainen kasvuala se ei ole. Patenttien merkitys näyttää kuitenkinn pitävän pintansa ja niiden merkitys säilyy. 

Maailman patenttihakemukset kaikenkaikkiaan (Lähde: wipo)

Ei äänestetty

Onko Nokian tulevaisuus Applen vai Philipsin näköinen?

Käyttäjän Ari Hakkarainen kuva
Posted in

Nokian tulevaisuus on tärkeä Suomen kansantaloudelle, puhumattakaan keskisuurista suomalaisista kaupungeista, joissa on runsaasti Nokian tai sen alihankkijoiden liiketoimintaa. Yhtiön osuus koko Suomen tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinneista on jo 37 prosenttia ja bruttokansantuotteesta 1.6 prosenttia.

Vilkaisemalla korporaation kiiltävää pintaa voisi ajatella, että Nokialla menee hyvin. Yhtiö on tehnyt voitollista tulosta 15 vuotta. Se on aivan ylivertainen markkinajohtaja edelleen voimakkaasti kasvavilla maailmanlaajuisilla matkapuhelinmarkkinoilla.

Suursijoittajat, jotka liikuttavat osakemassoja maailman pörsseissä, eivät kuitenkaan usko Nokian tulevaisuuteen. Jatkuvasti voitollisesta tuloksestaan ja markkinajohtajuudestaan huolimatta Nokian osakkeen arvo on laskenut jo 10 vuotta ja laskee edelleen. Viesti on, että Nokian kasvumahdollisuuksia tulevaisuudessa ja kilpailukykyä pidetään heikkoina.

Tänään Nokia on matkapuhelinten Toyota

Yksi Nokia-kirjani Menestyksen hinta johtopäätöksistä oli, että Nokiasta on kasvanut harmaa brändi, joka ei innosta ketään, vaan tekee tasalaatuisia, tylsiä tuotteita tavallisille ihmisille. Automaailmassa Nokiaa vastaava brändi voisi olla Toyota.

 Menestyksen hinta – Nokia on harmaan tylsä Toyota

Ei äänestetty

Kuukauden Piksu-tunnustus Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalle

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan toimitusjohtaja Rami Aarikka vastaanotti Piksu-tunnustuksen.

 

 

 

Vuodesta 2007 lähtien maailma on joutunut jatkuvasti vastaanottamaan huonoja talousuutisia. Piksu haluaa tuoda esille sen, että erityisesti suhdannekäänteessä talouden toimijoilla tulee olla rohkeutta, näkemystä ja tahtoa menestyä. Lisäksi talouselämä tarvitsee aina positiivisia esimerkkejä.

Perustelut: Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy on 15 toimintavuotensa aikana löytänyt kasvavan markkinaraon ja oman kuluttajakuntansa persoonallisilla tuotteilla, jotka poikkeavat alan suurten yritysten standardituotteista. Esimerkkinä voi mainita vaikkapa ainoat Suomessa valmistetut keliaakikoille sopivat oluet.

Vuonna 1995 perustetun yrityksen kasvu on ollut voimakasta. Vuonna 2006 liikevaihto oli 6,8 miljoonaa ja viime vuonna 16,3 miljoonaa voiton ollessa 2,6 miljoonaa euroa.

Ei äänestetty

Varastot ja turvamarginaalit

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

 

 

Jatkan vielä aiheesta, jota Homo Economicus jo käsitteli.

Yllä olevaa kuvaa on ehkä vaikea hahmottaa. Siinä on hehtaarikaupalla puuraaka-ainetta monen metrin korkuisissa pinoissa, joitten rinnalla etualalla olevat työmiehet näyttävät kovin pienikokoisilta.

Vielä sotien jälkeenkin suomalaisen metsäteollisuusyrityksen omaisuustaseesta kolmannes saattoi koostua erilaisista varastoista.

Raaka-aineen matka tehtaalle oli siksi hidas, että varastoihin sidottua pääomaa saattoi vielä jossain mitassa perustella, mutta varastot saattoivat myöskin työllistää kolmanneksen yrityksen henkilökunnasta.

Vaikka lautapojat eivät olleetkaan firman kovimmin palkattuja työntekijöitä, kulut olivat kohtuuttoman suuret. Lisäksi velkaiset tehtaat oikein ylpeilivät sillä, kuinka paljon niillä oli puuta varastossa pahan päivän varalle. Erikoinen ylpeilyn aihe, sillä niin kovaa hallaa ei tähän maahan hevin tule, että havumetsät kuolisivat.

Kaiken huippu oli, että jos tuotteesta ei saatu haluttua hintaa, sahatavaraa, sellua ja paperia voitiin valmistaa varastoon siinä uskossa, että hinta myöhemmin nousisi. Kun näin ei tapahtunut, tilanne oli kahta kauheampi.

Kun varastojen minimointi viime vuosikymmeninä on tullut muotiin, voi kysyä, onko siinä menty toiseen äärimmäisyyteen.

2000-luvun alussa Soneran sähköposteissa oli viikkoja jatkuneita ongelmia, jolloin tuli epäselväksi, olivatko varaosatilaukset menneet eteenpäin.

Jos satojen miljoonien tehdas pannaan seisomaan sen takia, että jatkuvasti vaihdettavaa tuhannen euron varaosaa ei ole varastossa, silloin on varastojen minimointi mennyt ohi terveen järjen, lukee oppikirjoissa mitä hyvänsä.

Ei äänestetty

Logistikkaketjut paukkuvat

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva
Posted in

Vanhassa on vara parempi.

Tänään näemme miten haavoittuvainen teollisuustoiminta on. Logistikkaketjut ovat pitkiä, komponentit ja puolivalmisteet matkaavat ympäri mailmaa. Näin on heti kun tavara on hiemankin jalustetumpaa ja monimutkaisempaa. Parin päivän lentorahtien seisahtuminen on jo pysäyttänyt kaikki tavaratoimitukset monessa yrityksessä. Seuraavaksi pysähtyy valmistus koska komponentteja ja puolivalmisteita ei saada kaukomailta.

Varastoja ei ole koska sitoutunut pääoma on minimoitu, eli valmistetaan vain tilauksesta.

Homo Economicus veikkaa että monessa yrityksessä mietitään kuumeisesti vaihtoehtoisia kuljetusratkaisuja. Entä jos tulivuorituhka estääkin lentorahdit pidemmäksi aikaa, ainakin silloin tällöin. Amerikalaiset ja kiinalaiset paikalliset valmistajat saavat lisää kilpailuetua. Neuvotella voi videon kautta, mutta tavarafaksia ei ole vielä keksitty.

Ei äänestetty

Tikkurila vai Kemira

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

Kun listautumisanti eli IPO suunnataan kaikille sijoittajille, IPO:sta tulee mukava ja joskus tuottoisakin sormiharjoitus siitä, miten sijoittajan pitäisi pystyä arvioimaan yhtiötä ilman pörssikurssejakin. Valmiiksi noteeratussa yhtiössä pörssikurssi tahtoo häiritä arviointityötä .

Sen sijaan Tikkurilan listautumisessa / 26.3. on minun mielestäni hyvin vähän mitään mielenkiintoista. Mutta kun talousmedian pitää joka päivälle keksiä joku pikku uutinen, puhutaan nyt sitten Tikkurilasta.

Omasta mielestäni on selvää, että Tikkurila tulee ylittämään merkintähinnan yli kaksinkertaisesti pörssissä (tämä on kirjoitettu 25.3.) Kemira omisti Tikkurilan ja kun osakkeet myytiin Kemiran osakkaille, lienee reilua, että myyntihinta oli esim. osakekohtaiseen tulokseen eli EPSiin nähden halpa.

Listautumishälyjen vaimetessa olisi kuitenkin syytä kiinnittää huomiota siihen strategiseen kysymykseen, että nyt Kemiran omistajilla on mahdollisuus valita kahdesta hyvin erilaisesta yrityksestä.

Tikkurilaa kutsutaan kauniisti “kypsän alan” yritykseksi, jonka kasvunäkymät kuulemma liittyvät siihen, että Venäjällä on paljon maalaamattomia taloja - niin kuin siellä on varmaan aina ennenkin ollut.

Itse pidän jäljelle jäävää Kemiraa tulevaisuudeltaan selvästi mielenkiintoisempana.

OECD arvioi, että 20 vuoden kuluttua vuonna 2030 lähes puolet maapallon väestöstä elää “vakavan vedenpuutteen vaikutuspiirissä”.

Vielä ikävämpi realiteetti on se, että mikään tässä maailmassa ei jakaudu tasaisesti, ei edes puhdas vesi.

Teollisuus tarvitsee suuret määrät puhdasta vettä. Esim. paperikoneen alkupäässä olevasta massasta on 99 %: vettä ja vesi on tärkeä kaikille kolmelle Kemiran vedenpuhdistuksen teknologian asiakasryhmälle, jotka ovat paperiteollisuus, öljy- ja kaivosteollisuus sekä yhdyskunnat ja muu teollisuus.

Kemiran varsin tyylikkäässä vuosikertomuksessa lukee:

“Esimerkiksi paperi- ja selluteollisuus on vesi-intensiivisyytensä ja suurten jätevesimääriensä vuoksi erityisen altis veden saatavuuden ja laadun häiriöille. Öljyteollisuus tarvitsee yhä enemmän vettä pumpatessaan öljyä ikääntyvistä porauskohteista. Kaivosteollisuuden haasteena taas on riippuvaisuus veden saatavuudesta esiintymäalueilla… …Tämä merkitsee valtavaa liiketoimintamahdollisuutta Kemiralle, jonka tavoitteena on olla johtava vesikemian yhtiö. Kemiran arvion mukaan vesi-intensiivisten teollisuuksien vedenkäsittelyyn, prosessien tehokkuuteen ja stabiiliuteen liittyvät kemikaalimarkkinat ovat noin 25 miljardin euron arvoiset”

Kirjoittaja ei juuri tällä hetkellä omista kummankaan yrityksen osakkeita.

Ei äänestetty

Lehman Brothersin luurangot

Käyttäjän Olli Turunen kuva
Posted in
 
Yksi Yhdysvaltain johtavista pankeista, Lehman Brothers, meni finanssikriisin mainingeissa nurin syyskuussa 2008. Lehmanin konkurssi on laatuaan Yhdysvaltain historian suurin. Edes General Motorsin taloudellinen kuolo ei ollut suurempi. Nyt jättipankin toimista ennen tuonelaa alkaa selvitä mielenkiintoisia käänteitä.
Yhdysvaltain suurimpiin pankkeihin kuulunut Lehman Brothers huijasi kaikkia yhtiön ulkopuolisia osapuolia miljardien edestä. Törkeä toiminta paljastui kuluvalla viikolla kun 2.200 sivuinen raportti Lehman Brothersin konkurssin syistä julkaistiin. Selvitystä on puitu useissa kansainvälisissä talousartikkeleissa viime päivinä. Puinti jatkuu vielä pitkään – todennäköisesti raastuvassakin. Pankin kirjanpidossa tehtiin nimittäin muokkauksia 50 miljardin dollarin edestä. Osa transaktioista on ollut laittomia.
Lehman Brothers on hyvä esimerkki, että mikä tahansa voi nykypäivänä olla mahdollista. Yhtiö yritti pitää markkinoiden luottamusta yllä kaunistelemalla osavuosikatsauksen lukujaan. Juuri ennen kirjojen aukaisua, pankki myi lainojaan eteenpäin (repo). Ammattikielellä repo eli repurchase agreement tarkoittaa transaktiota, jossa lainoja myydään väliaikaisesti kolmannelle osapuolelle. Lehman vähenti velkavastuitaan myymällä lainojaan muutamaksi päiväksi ja kirjautti lainamyyntinsä liikevaihtoon. Lievästi sanottuna hävytön teko.
Konkurssiraportin mukaan yksikään yhdysvaltalaislakitoimisto ei suostuisi hyväksymään tuollaisia sopimuksia. Niinpä Lehman etsi sopimuksilleen allekirjoittajan Briteistä. Linklaters, arvostettu finanssitalojen lakiasioiden hoitaja otti asian kontolleen.
 
Tilintarkastajat vain kohauttivat olkapäitään
Jenkkipankin sisälläkin kellot kilkattivat sentään erään henkilön päässä. Lehmanin avainhenkilöistä Matthew Lee yritti varoitella ylintä johtoa ja tilintarkastajaa (Ernst & Young). Varoittelut eivät kuitenkaan tuolloin johtaneet käytännön toimiin.
Lehman Brothersin vedellessä viimeisiä henkosiaan, yhtiön toimitusjohtaja Dick Fuld yritti saada yhtiötä myytyä brittipankki Barclaysille. Viranomaiset eivät kuitenkaan antaneet Barclays-pankin ostaa Lehmania. Brittilehti Guardian kirjoittaa, että raportin mukaan toimitusjohtaja Fuld yritti saada pääministeri Gordon Brownia muuttamaan viranomaisten päätöstä, jotta kauppa olisi voitu hyväksyä ja Lehman olisi pelastettu.
Mikään ei kuitenkaan auttanut vaan yhtiö suistui konkurssiin. Barclays osti parhaat palat konkurssipesästä pilkkahintaan vain muutamia päiviä myöhemmin.
Nyt syyttävää sormea osoitetaan Lehmanin vanhaa johtoa sekä tilintarkastajaa Ernst & Young:a kohti. E&Y ei vielä ole suostunut kommentoimaan tapausta. Tuomioistuin kutsuu.
Tapaus Lehman Brothers toimii varoittavana esimerkkinä. Veikkaan, että kyseessä on vain jäävuoren huippu. En usko, että ainoastaan Lehmanissa olisi harjoitettu massiivisella tavalla kirjanpitokikkailua ja ulkopuolisten sumutusta. Selvitys osoittaa, että suuria rakenteellisia ongelmia on sekä yrityskulttuurissa että valvonnassa. Mikä pahinta, ihmisten moraali rahan kanssa on hyvin alhainen. Vaikka valvonta kiristyy menneen kriisin ansiosta ja ihmiset käyvät varovaisemmiksi, on hyvä pitää mielessä että uusia pommeja voi tulla. Kaikki ei ole sitä, miltä näyttää. Moni kakku päältä kaunis.
 
Lähteet: Forbes, Guardian, Linklaters, NY Times
 
Ei äänestetty

Innovatiivinen suomi

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva
Posted in

Insead on julkaissut v. 2009-2010 version "global innovation indexistä" - tuhti 336 sivun paketti jossa eri maita totuttuun tapaan rankataan erilaisissa innovatiivisyyteen liittyvissä asioissa.

Hyvä suomi - osastolla voimme todeta että  Suomi on noussut sijalle 6. Jenkeissä kummastusta on herättänyt USA:n tippuminen sijalle 11. Osaltaan muutokseen vaikuttavat mittareissa tehdyt muutokset.

Miten hyvin tällainen kauneuskilpailu korreloi maan todellisen menestymisen kanssa on oman messunsa arvoinen kysymys. Mailman innovatiivisin maa on Inseadin mukaan Islanti. Vinoilija voisi veistellä että maan finanssiviikingit ovat olleet jopa liian innovatiivisiä. Toivottavasti näemme vielä jossakin analyysin miten tällainen innovatiivisuus-indeksi korreloi talouskasvun kanssa.

Jotta pääsisi "hyvä me" -tasolta syvemmälle pitää katsella missä osamittareissa pärjäämme hyvin ja missä huonosti. Pikavoittoja voisi metsästää osamittareita joissa olemme erikoisen surkeita. Pohjalta kun on helpompi ponnistaa ja samalla ehkä poistaa pahimpia innovatiivisuuden pullonkauloja. Inseadin kotisivuilla on hyvä työkalu tähän tarkoitukseen - maaprofiili. Poimin sieltä joitakin osamittareita joilla mitattuina suomen sijoitus on 30 tai huonompi:

Osa instituutiot (sija 6):

Uuden yrityksen perustamisnopeus (päiviä) : sija 37

Markkinoiden kehittyneisyys (sija 17):

Lainan saanti - oikeudellinen asema: sija 35

Sijoittajan suoja : sija 41

Rahoitus pörssin kautta: sija 35

Kotimainen lainarahoitus yritystoimintaan: 40

Ulkomaiset sijoitukset maahan : 72

ICT (sija 14) :

Kiinteiden puhelinlinjojen määrä/asukas : sija 40

Bisnesmailman kehittyneisyys (sija 5):

Missä määrin ulkomaiset sijoitukset tuovat mukaan teknologiaosaamista: sija 83

Kotimaisen kilpailun kiihkeys: sija 30

Aineelinen tuloksellisuus (science output, sija 10):

Työn tuottavuuden kehitys: sija 90

Teollisuuden lisäarvon tuotto :sija 44

Uuusien yritysten omistajuus: sija 33

Aineeton tuloksellisuus (creative output, sija 12):

Tavaramerkkien määrä/hlö: sija 42

Rahoitusmarkkinoiden heikkous tässä paistaa läpi aika voimakkaasti. Sensijaa osiossa  Ihmisten osaamistaso ei löytynyt yhtään huonoa sijoitusta, eli meillä on tosi osaavaa/koulutettua porukkaa. Mietimme innovatiivisuutta osamiisrajoitteisena, vaikka olemme siinä jo sijalla 1 mailmassa. Sitä mitä osamme tehdä hyvin - kouluttamista - haluamme tehdä vielä lisää, vaikka pullonkaulat selvästikin löytyvät markkinoiden kehittyneisyydessä.

Eli lisää ulkomaista rahaa ja kotimiset lainamarkkinat toimivammiksi, niin siitä se ura urkenee!

 

Ei äänestetty

Yrityksen skenaariopohjainen strategiasuunnittelu toimii dynaamisissa yrityksissä

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Yrityksen strategiasuunnittelu tapahtuu yleensä seuraavissa askelissa:

  1. Analysoidaan yrityksen liiketoimintaympäristössä tapahtumassa olevat muutosprosessit ja niiden perusteella muodostetaan kuva siitä miltä liiketoimintaympäristö näyttää muutamien vuosien kuluttua.
  2. Valitaan yritykselle soveltuva rooli tuossa tulevaisuudenkuvassa.
  3. Laaditaan strategiset toimenpiteet, joilla yritys pääsee tavoittelemaansa rooliin.
  4. Kommunikoidaan strategia ja luodaan hyvällä johtajuudella motivaatio päämääriin.

Tähän perusmalliin on tulossa muutos "Skenaariopohjainen strategiasuunnittelu", jonka perusperiaatteet IBM Cognos innovaatiokeskuksen johtaja Cristopher Papenfuss esitteli Suomessa järjestetyssä IBM seminaarissa "Miten ennustaa älykkäästi muuttuvassa maailmassa".

Christopher Papenfuss / IBM

Skenaariopohjainen strategiasuunnittelu rakentuu dynaamisissa liiketoimintaekosysteemeissä toimivien yritysten tarpeille:

  • Monella alalla business ympäristö muuttuu nopeasti ja arvaamattomasti ja on aivan mahdotonta rakentaa varmaa tulevaisuudenkuvaa. Muutama vaihtoehtoinen skenaario voivat paremmin auttaa yritystä varautumaan tulevaisuuteen kuin jäähän valettu, yhteen päämäärään pyrkivä strategia.
  • Yhteiskunta, teknologia ja kulutuskäyttäytyminen muuttuivat vielä viisikymmentä vuotta sitten paljon hitaammin kuin nyt, kun monet teknologiat synnyttävät uusia liiketoimintoja tihenevään tahtiin. Digikamerat, litteät laajakulmanäytöt, gps vastaanottimet, facebook ja monet muut ovat teknologioita, jotka vasta aivan hiljattain ovat muuttaneet oman alueensa liiketoimintaympäristön. Viisikymmentä vuotta sitten saimme olla tyytyväisiä siihen että TV lähetyksiin tulivat värit ja seuraava mullistus taisikin tulla vasta kahdenkymmenen vuoden kuluttua  kun ensimmäinen kotitietokone teki tuloaan. Nyt tilanne on toinen ja sen huomaa myös maailman bruttokansantuotteen keskimääräisestä kasvuvauhdista, joka on jo miltei kaksinkertainen silloin vallinneeseen perustasoon nähden.

Skenaariopohjainen strategiasuunnittelu tapahtuu seuraavasti: 

  1. Luodaan muutamia mahdollisia skenaarioita siitä, minkälainen liiketoimintaympäristö voisi muutamien vuosien kuluttua olla
  2. Rakennetaan yrityksen talouteen ja kompetenssiportfolioon väljyyttä siten, että kunkin skenaarion asettaamaan haasteeseen on varauduttu
  3. Tehdään päätökset siitä, miten juuri me haluamme radikaalilla innovaatollamme muuttaa maailman toisenlaiseksi ja annetaan riittävät valtuudet ja resurssit niille henkilöille, jotka tuota innovaatiota ajavat.

Skanaariopohjainen strategiasuunnittelu auttaa dynaamisia yrityksiä

Skenaariopohjaisessa suunnittelun edut tulevat esiin niissä yrityksissä, jotka toimivat dynaamisella sektorilla, kun taas hitaammin muuttuvassa ympäristössä toimivat yritykset hyötyvät enemmän traditionaalisesta toimintatavasta. Dynaamisessa ympäristössä toimivat yritykset hyötyvät yleensä enemmän motivoituneesta ja muutoksiin sitoutuneesta henkilökunnasta ja tästä syystä skenaariopohjaiseen strategiaprosessiin otetaan yleensä mukaan suurempi joukko yrityksen työntekijöitä. Henkilöstö, joka kokee että heitä kuunnellaan, on yleensä motivoitunutta ja tavoittelee uhrautuvaisesti yrityksen päämääriä.

Tärkeintä on kuitenkin motivoitunut henkilökunta

Henkilöstön mukaan ottaminen yrityksen tulevaisuuden suunnitteluun maksaa aikaa, eivätkä kaikki menestyvät yritykset ota henkilöstöään mukaan suunnitteluprosessiin. Mutta silti olisi hyvä, että työntekijöitä kuunnellaan aina niissä asioissa, jotka liittyvät kyseisen työn kehittämiseen ja jossa voidaan hyvällä syyllä olettaa työntekijöillä olevan hyvää näkemystä. Finnairin kaltaisten tilanteiden syntyminen, joissa työntekijät eivät ole sitoutuneita yrityksen (johdon) tavoitteisiin eivät ole työntekijöiden sen paremmin kuin yrityksen johdon syytä. Mutta kyllä kapteeni saa hieman katsoa myös peiliin jos laivalla syntyy kapina. Onneksi Finnarin kaltaisia henkilöstön kapinoita on sentään aika harvassa - muutosvastarinta ja strategian jalkauttamisvaikeudet ovat paljon yleisempiä ensioireita, joihin monissa yrityksissä osataan tarttua jo ennen kuin tilanne ryöstäytyy käsistä.

Yrityksen johtamistapa on kaikkein tärkein menestystekijä ja on harmi että sijoittajat saavat vinkkiä tilanteesta vasta sitten kun yrityksen toiminta sakkaa ja käännytään syöksykierteeseen tai silloin kun yrityksen tulos pinkaisee raketinkaltaiseen nousuun. Harmi, että tilannetta on vaikea ennakoida ulkopuolelta.

Ei äänestetty

Ammattimaista toimintaa...

Käyttäjän J.Peltomäki kuva
Posted in

 

Pikussa tehtiin viime kuussa kysely siitä, että pitäisikö sijoitusinformaation osalta luottaa ammattilaisiin vai amatööreihin. Vastaajista 66 % luottaa mieluummin amatööreihin, eikä varmaankaan syyttä. Ammattilaiset nimittäin elättävät itsensä ammattimaisuudellaan, joten heillä on aina itressi maksimoida omaa hyötyänsä.

Asunnonvälittäjät ovat varmaankin tunnetuimpia tunnetuimpia kotiinpäinvetäjiä. Mieleeni tulee kokemukseni oman asunnon osatamisesta. Tarjolla oli kaksi samanlaista asuntoa samasta talosta ja samalla kerroskorkeudella. Toisen myyjä oli välittäjä ja toisen myyjä oli yksityishenkilö ja näistä jälkimmäinen myi asuntoa 6 000 euroa halvemmalla. Tein nopean puhelintiedustelun molempiin suuntiin ja kyselin milloin asuntoon tulee putkiremontti?

Yksityishenkilö: tarkat tiedot mm. suunnitelmista ja alkamisajankohdasta

Kiinteistövälittäjä: "Tottakai se jossain vaiheessa tulee." Tätä seurasi asian vaikea kiertely ja sepittäminen...

Olipa siis aika ammattimaista toimintaa...

 

 

Ei äänestetty

Asiakaspalvelun tasoja

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva
Posted in

Hyvään ja huonoon asiakaskokemukseen verkkosivuilla on kiinnitetty viime aikoina huomiota.

Homo Economicus on sitä mieltä että myös sijoittajan kannattaa tarkastella minkälaista asiakaskokemusta sijoituskohde tarjoaa. Hyvä asiakaspalvelu kuluttajabisneksessä ei pian ole mikään differoiva tekijä - se on odotusarvo. Suomessa olemme tottuneet huonoon palveluun. Kun se on maan tapa emme osaa vaatia parempaa .... kunnes joku ymmärtää tarjota parempaa.

Joitakin selkeitä käyttäytymistapoja voin identifioida:

Asiakas on riesa

Monet vähintään keski-ikäiset tunnistavat vanhan kunnon autokorjaamon meiningin. Paras omakohtainen esimerkkini on perämoottorihuollosta. Kun olin käymättömän moottorin kanssa navoigoinut perille peltihallin kulmaan olemattomista opasteista huolimatta tulen tyhjäältä näyttävään halliin jossa lattialla levällään suuri määrä perämooreita ja niiden osia. Huhilen aikani. Viiden minuutin kuluttua takahuoneesta ilmaantuu pahalta haiseva selvästi krapulainen vanhempi mies. Mies vastaa kysymyksiini murahtelemall jotakin yksitavuista. Soittelen sitten päivittäin koneen perään, välillä puhelimeen vastataan, välillä ei. Parin viikon kuluttua saan ilosanoman että kone on kunnossa. Ajan uudestaan paikalle. Sama mieshenkilö löytyy muutaman minuutin huhuilun jälkeen - jälleen krapulaisen oloisena, mutta hilpeämällä tuulella. Syykin selviää: "Kone käy paremmin bensalla kuin vedellä- röhö röhö röhö". Homo Economicus poistuu paikalta nöyryytettynä mutta toimivan koneen kanssa.

Myynti on tärkeää , muu palvelu ei

Moni yritys on tehnyt ostamisesta helppoa. Se voi tapahtua esim. verkkokaupan avulla kätevästi. Näin on esimerkiksi käyttämäni kaapeliTV-yhtiön tapauksessa. Nettikaupasta kun kanavpaketin tai laajakaistaliittymän ostaa on palvelu käytössä muutaman tunnin kuluessa. Mutta jos jostakin syystä halaut irtisanoa jonkun palvelun pitää jonottaa puhelinpalveluun. Ja tietenkin vastassa on irtisanomisaika. Eli palvelun irtisanominen on hankalaa ja asiakaalta lyspsetään kaikki raha mikä voidaan. Ei edistä asiakatyytyväisyyttä! Kannattaisi harkita muutosta, yhden paketin irtisaoja on todennäköisesti edelleenkin asiakas. Miten yritys suhtautuisi jos ilmoittaisin että minulla on maksuissa karenssiaika: En maksa ensimmäisestä kuukaudesta yhtään mitään.

Tämän lajin huippua edustavat lehtitalojen puhelinmyynti. Jos erehdyt tilaamaan lehden halvasta tarjouksesta muuttu tilaus todennäkösiesti sopimuksen mukaisesti jatkuvaksi ellet irtisano sitä ajoissa. Kun seuraava lasku tulee olet jo automaattisesti hyväksynyt seuraavan vuoden tilauksen koska et huomannut kuukautta aikaisemmin irtisanoa tilauksesi.

Lisäpalvelun tuputtajat

Tähän kategoriaan kuuluu mm. kännykkäoperaattorini. Koska taloudessa on kolme liittymää joiden avulla höpötetään melko paljon olen ns. kulta-asiakas (eli operaattorille kaikkein arvokkainta laatua). Ilmeisesti firman puhelinmyyjillä on tavoitteissaan soittaa läpi nämä onnelliset asiakkaat pari kertaa kvartaalissa. Asenne on välillä kummallinen. Viime kerralla tarjottiin (taas) vuoden sopimusta jonka olen jo monta kertaa hylännyt - ihan periaatteesta. Myyjä kiihtyy ja alkaa riidellä kanssani! "Tiedän että et ole vaihtanut liittymää viiteen vuoteen. Olisi todella tyhmää jättää tarjous käyttämättä!" Joopa joo. Jos minä (kulta-asiakas) en halua että minua häiritään kesken työpäivän ja olen tyytyväinen nykyiseen ylihintaiseen liittymääni, niin miksi en saisi olla rauhassa?

Oikea paikka tällaiselle tarjoamiselle voisi olla netissä tai sähköpostin välityksellä, jos annan siihen luvan. Voin vaikka myöhään illalla käydä säätämässä liittymää ja katsomassa tarjouksia.

Palveluun vakavasti suhtautuvat

Ei nyt tule yhtään kotimaista yritystä mieleen, pakko mainita siis klassikko Amazon. Kirjojen etsiminen ja tilaaminen on todella helppoa. Verkkosivulla näen aikaisempiin ostoihin ja selailuihin perustuen ostosuosituksia. Koska olen niin valinnut saan myös sähköpostiini ehdotuksia uutuuskirjoista joista todennäköisesti olen kiinnostunut. Asetusten muuttaminen on helppoa jos nämä alkavat tuntua spämmiltä. Postilähetysten tilaa voi seurata ja jos tuntuu siltä perua tilauksen. Palvelut tuottavat minulle siis lisäarvoa eivätkä häiritse elämääni. Minusta tuntuu että yritys välittää minusta. Oikeasti he ovat varmaankin samanlaisia rahanahneita kapitalistejä kuin muutkin, mutta "image is everything".

Ottakaa oppia! Yksittäisissä transaktioissa joustavuudesta voi koitua lisäkustannuksia. Mutta pitkässä juoksussa rahat tulevat takaisin.

Keskiarvo: 5 (1 arvio)

Pekkarinen, Professori Puttonen ja Puuttuva Puhti

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva
Posted in

iTrading_bKirjoitin alla olevan KL blogin eilen ja syystä, jota en ymmärrä, se poistettiin etusivulta. Juha pyysi siirtämään kirjoitukseni tänne. Onko tässä jotain sellaista, josta ei pitäisi kirjoittaa? Julkaisen kuitenkin linkin blogiin, jota ei ole kokonaisuudessaan poistettu. Kommentit eivät myöskään ole nähtävissä KL kommentit sivulla. Mitä mieltä olette asiasta? Olenko astunut jonkun rajan yli, joka tekee kirjoituksesta sopimattoman? Tällaista ei ole tapahtunut aikaisemmin tai en ole huomannut. Kuka tietää vastauksen? Olen kiitollinen kritiikistä ja kommenteista. Mikä, mikä moka? Mistä Suomessa ei saa kirjoittaa?

Innovaatiointoilua Helsinki - Oulu - Helsinki 13.1.2010

Innovaatiojunan jatkeena tai spinn-offinina synnytämme iTraining valmennusohjelmaa. Siinä on aineksia kasvukiihdyttämöksi ehkä jopa -yritykseksi. Pekkarinen palkkaa professori Puttosen analysoimaan kasvun esteitä ja puutteita. Yrityksen menestys rakentuu kuitenkin vahvuuksien varaan. Yritämmekö nostaa Suomea surkeuden suosta liian ongelmakeskeisesti?

Kasvuyrittäjäksi meidän peltihalliin

Jos lähden Loviisan kadulle kysymään kansalaisilta, että miksi et suitsait perusta menestyvää kasvuyritystä, joka tarjoaisi työtä ja toimeentuloa vuoden kuluttua tuhansille paikallisille osaajille, väki katsoisi pitkään ja joku empaattinen soittaisi ambulanssin paikalle: jätkän lääkitystä muutettava!

Järkevyysinfektio vaivaa

Yrittäjäksi eivät meillä lähde järkevät, jalat maassa olevat ihmiset. Jokainen kynnelle kykenevä tarrautuu palkkaduuniin tai kunnallisen virkaan ja yrittämishaaveet ovat reality-sarjojen Diili-viihdettä. Kuka täysjärkinen lähtisi arkeaan rikkomaan loputtomilla työtunneilla. Kuittimeren takaa isi tai äiti ei ehdi pentujensa perään katsomaan. Kasvuyrittäjän hatun pyöritys paikallispankin tentissä ei tietenkään johda mihinkään, koska kuka nyt rahoja järjettömyyksiin laittaisi.

Riskirahatonta menestystä kaivataan

Niin sanotut riskirahoituslaitokset kaivavat liiketoimintasuunnitelmastasi oitis esille kaikki maailman riskit ja pakottavat tutkimaan, tutkimaan, analysoimaan, lisää tutkimaan, epäilemään ja lopulta kuppaamaan joka liian innovatiivisen tai pelottavan tavanomaisen suunnitelmasi. Uutta pitäisi tehdä, mutta mitään outoa uudessa ei saa olla.

Uskon puutetta

Meiltä puuttuu menestymisen usko ja kulttuuri. Kampittamisen taitoa löytyy jokaiselta yllin kyllin. Kateus vie varmasti veden menestyvänkin yrittäjän kaivosta. Meillä on kasvuun ja kehitykseen nähdeen asennevamma. Voi sitä reimua, kun Nokialla menee nyt vaihteeksi vähän huonommin. Sarasvuon vika on, ettei Kuitusen suksi luista ja Trainers House on ihan sieltä. Jatketaan vain tätä litteän latteaa marisemista ja toivotaan että selviämme kuin koira veräjästä mitään tekemättä. Hullu liikaa työtä tekee, viisas pärjää vähemmälläkin!

  • Vårt Land är fattigt och skall så bli... vaivaa meitä.
  • Innovaatiojuna saa julkisuutta. Tässä Tietoviikon artikkeli.
  • Koko tarina löytyy myös pdf:nä. Koko TiVi-kehitystä voi seurata täällä.
  • Parhaiten julkisuuskehitystä voi seurata Twitteristä.
  • Qaikussa iTraining –asiaa keskustellaan täällä.

Hei, minustahan kehittyy tätä menoa kelpo valtakunnan pessimisti...he-he!

Keskiarvo: 4 (1 arvio)

Menestysresepti: Tuote+palvelu

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva
Posted in

Pari kuukautta sitten Amazon alkoi myydä elektronista kirjaansa - Kindleä - myös muille kuin amerikkalaisille kuluttajille. Innokkaana englanninkielisen kirjallisuuden lukijana tilasin laitteen itselleni heti.

Samalla mietin tämän bisneksen olemusta. Mainittu laite ei todennäköisesti ole paras eikä todellakaan halvin elektroninen kirja. Miksi ihmeessä siis tein näin huonon ostoksen?

Taustalla piilee jälleen menestysresepti tuote+palvelu. Haluan ostaa e-kirjani Amazonin kaupasta. Kirjojen suositus toimii siinä kokemukseni mukaan mainiosti. Koska Amazon tietää mitä olen ostanut ja katsellut ennen pystyy palvelu suosittelemeaan minulle kirjoja todella osuvasti. Harva se kerta olen klikannut heti etusivulle levähtänyttä kirjasuositusta ostoaikeissa. On mahdollista että voisin ostaa saman opuksen halvemmalla muualta. Mutta mistä tiedän että on ilmestynyt minua kiinnostava e-kirja?

Ja homma toimii. Amazon kehuu joulupäivänä myyneensä ensimmäistä kertaa enemmän sähköisiä kirjoja kuin paperisia. Näin se käy: Ensin haudutellaan ja kehitellään vuosikausia uutta palvelua/teknologiaa. Välillä se ehditään jo tuomita toimimattomaksi. Kun kynnys ylittyy markkinan valtaus tapahtuu sitten yllättävän nopeasti. Ei kaikelle kansalle tarvitse e-kirjaa myydä. Riittää että 10% aktiivisimmista lukijoista omistaa sellaisen.

Tuote ja siihen liittyvä (hyvä) palvelu on siis menestysresepti. Sijoittajana voi aina kuluttajatuotteen/palvelun ollessa kyseessä miettiä: Ostaisinko itse tämän tuotteen? Jos vastaus on kyllä on todennäköistä että löytyy muitakin ostajia. Jos et kuulu k.o. tuotteen kohdeasiakkaisiin voit kysyä mielipiteitä lähipiiristäsi. Ehkä vaimolta, lapselta tai vanhemmilta. Jos ei tulisi mieleenkään käyttää uuttuustuotetta/palvelua kannattaa kysyä onko takana enemmän hypeä kuin oikeaa bisnestä.

Jos tuote (ja oletusarvoisesti takana oleva yritys) on hyvä täytyy vielä tarkistaa arvostustaso. Kaikki hyvät yritykset eivät ole hyviä sijoituksia, ainakaan juuri tällä hetkellä. Amazonin kohdalla Homo Economicus ei suosittele ostoa. p/e-luku on 80. Epätavallisen hyvään yhtiöön on jo ladattu tavattoman kovat kasvuodotukset.

ps. Suomalaisena harmittaa kyllä vähän. Miksi Kindlen langaton kirjalataus toimii mm. Serbiassa, Nigeriassa ja Kazahstanissa (suurista länsimaista puhumattakaan) mutta ei Suomessa. Ilmeisesti Suomesta ei löytynyt tarpeeksi halpaan sopimukseen taipuvaa verkko-operaattoria :(

 

 

Ei äänestetty

Ajattele suuresti!

Käyttäjän Jaakko Wallenius kuva
Posted in

Liikkeenjohdon maailma on täynnä toinen toistaan älyttömämpiä hokemia, mutta joissakin on vinhaa perääkin. Eräs tällainen lentävä sanonta on: ”Think big”, joka voisi kääntyä vaikkapa, että ”Ajattele suuresti”. 

Ensinnäkään ajatteleminen ei maksa mitään, eivätkä suuret ajatukset maksa siis yhtään sen enempää kuin pienetkään. Tärkeintä kuitenkin on, että moderni tietotekniikka on jo murtanut paikallisuuden rajoja jo pitkään. Monessa asiassa ei enää ole pakko ajatella vain kotikylää, vaan tähtäin voidaan usein asettaa jo itse asiassa mihin vain.

 

Varsinkin tietotekniikassa kylien väliset rajat ovat kadonneet jo kauan sitten. Kun lohjalaisyrityksessä kehitetään hyvä ajanvaraussysteemi siskon kampaamolle, ei ole mitään syytä miksi samaa ajanvaraussysteemiä ei voisi tarjota myös rovaniemeläiselle kampaamolle. 

Asiakkaan kannaltahan on aivan sama onko systeemiä ylläpitävä palvelin Lohjalla vai Rovaniemellä ja asiakastuki hoituu joka tapauksessa puhelimitse.

Yksin Lohjalla itse asiassa on jo useampikin tietotekniikka-alan yritys, jotka jo etsivät valtakunnallisia markkinoita tuotteilleen.

 

Vaan miksi pysähtyä tähän? Ruotsissa, Sveitsissä tai Hollannissa on aivan samanlaisia kampaamoita, joihin tulee menossa olevan sukupolvenvaihdoksen myötä yrittäjiä, jotka ovat tottuneet hoitamaan asioita tietokoneella.

Virtuaalihahmoja kauppaava Habbo Hotell on mainio esimerkki puhtaasti kotimaisesta ideasta, josta on jalostunut kansainvälinen menestystarina, kun yrityksen vetäjät ovat vain aikanaan uskaltaneet ajatella suuresti.

 

Toki ulkomaille meneminen ei ole helppoa, kielimuuri sekä yrityskulttuurien ja lainsäädännön erot rassaavat rajusti jokaista Suomen rajojen yli lähtevää. 

Englannin kielestä on kuitenkin jo muodostunut todellinen lingua franca, jolla selviää ainakin tietotekniikan alalla missä vain ja tätä kieltä Suomessa jo osataan. Toisaalta EU ja erityisesti yhteinen valuutta ovat tasoittaneet valtavasti kynnystä rajojen ylittämisessä.

 

Henkinen kynnys ei kuitenkaan ole välttämättä alentunut samassa suhteessa. Vientimarkkinoille lähteminen vaatii kuitenkin valtavasti uuden opettelemista, eikä usko omaan osaamiseen välttämättä riitä kansainvälisellä tasolla. 

Aina ei ehkä muisteta, että aivan kaikki ulkomaalaiset ovat aivan samanlaisia ihmisiä kuin me. Heillä on aivan samanlaisia heikkouksia ja vahvuuksia kuin meillä ja ihmiset ovat pohjimmaltaan hyvin samanlaisia kaikkialla.

Ainakin tietotekniikan osaamisensa taso voi tosin nykyisin monissa maissa olla itse asiassa jopa selvästi alhaisempi kuin meillä. Tuikitavallinen suomalainen osaaja voikin olla jossakin maassa jo huippuosaaja.

Ongelma onkin tällä hetkellä enemmänkin motivaation ja uskalluksen tasolla. Rohkeille vientimarkkinoille lähtijöille on tarjolla yllättävän paljon konkreettista aineellistakin tukea, kun vain asioita lähtee rohkeasti selvittämään.

 

Ei äänestetty

Mikä Nokian USA:n strategiassa tökkii? Vastaus löytyy ekirjasta

Käyttäjän Ari Hakkarainen kuva
Posted in

Kirja 'Menestyksen hinta - Nokia Nokian matkapuhelinten tarina napaansa tuijottavien liikemiesten ja hullujen sammakoiden maailmassa' on nyt ollut saatavilla muutaman kuukauden ajan. Olen saanut tuntumaa siihen, mitkä kirja aiheista vuonna 2009 ovat kiinnostaneet eniten. 

Menestyksen hinta / Behind the Screen
Ensi vuonna toiset aiheet ovat luultavasti pinnalla, kuten ympäristö, henkilöstöpolitiikka tai Ovi-palvelu, mutta vuonna 2009 ulkomaista mediaa, kuten New York Timesia tai Bloombergia kiinnosti Nokian lähes totaalinen häviäminen USAn markkinoilta ja Nokian älypuhelinten menestys sekä käytettävyys.

Suomalaista mediaa ja yleensä suomalaisia tuntui myös kiinnostavan Nokia kompastelu Yhdysvalloissa. Henkilöstöpolitiikka, yhtiön menestystekijät, johtajien mahdollinen valtataistelu ja yksittäiset tuotteet ovat myös kiinnostaneet suomalaisia.

Vuoden 2009 eniten kysytyn aiheen kunniaksi tässä tässä vastaus kysymykseen. Luku 9 Menestyksen hinta-kirjasta 'Kuka on asiakas – operaattori vai kuluttaja?' kertoo Nokian ylä- ja alamäet Yhdyvaltojen markkinoilla ja siitä miten nykyjohto ponnistelee päästäkseen USAn kartalle uudelleen.
 

Lataa ekirja tästä 

 

Ei äänestetty

Nokia Communicator-puhelimen taival Tampereelta Jakartaan

Käyttäjän Ari Hakkarainen kuva
Posted in

Nokia Communicator-puhelimen tuntee Suomessa ja Indonesiassa jokainen kännykkää käyttävä henkilö. Muualla Communicatoria ei juuri tunneta. Miksi tämä markkinoiden edistyksillisin ja monipuolisin älypuhelin ei aikanaan menestynyt maailmalla? Kiehtova innovaatiotarina alkaa Tampereelta ja päättyy Jakartaan.

  Tässä on pääkohdat Tampereella tietokirjailijoiden tilaisuudessa 10.12.2009 aiheesta pitämästäni puheesta (kiitos Riitta Suomiselle järjestelyistä ja tamperelaisille hyvistä keskusteluista). Tarina on poimittu kirjasta Menestyksen hinta - Nokian matkapuhelinten tarina napaansa tuijottavien liikemiesten ja hullujen sammakoiden maailmassa.

Tarina alkaa vuonna 1993, jolloin Pekka Ala-Pietilä johti koko Nokia Mobile Phones-yksikköä. Hän oli saanut tehtäväkseen käynnistää uutta liiketoimintaa, jolla tavoiteltiin yritysasiakkaita. Ala-Pietilä värväsi Reijo Paajasen vastaamaan uuden Mobile Data Unit-osaston perustamisesta Tampereelle ja sen toiminnasta.

Elettiin siis vuotta 1993. Internet ei ollut vielä levinnyt yliopistojen ulkopuolelle, GSM-kännykät kilpailivat NMT-puhelinten kanssa eikä tekstiviesteistä suuri yleisö tiennyt yhtään mitään, puhumattakaan GSM-datayhteyksistä. Paajasen tehtävänä oli luoda tyhjästä liiketoiminta joka perustuisi laitteisiin, jotka käyttävät GSM-verkon datayhteyttä. Vertailulaitteita ei ollut, sovelluksia ei olllut - tiimi lähti lähes nollasta.

Paajasen tiimissä työskennellyt Mikko Terho ideoi heille ensimmäisen tuotteen - DTP2 modeemin, jonka avulla kannettavan tietokoneen sai GSM-datayhteyden kautta kiinni yrityksen tietojärjestelmiin.

Tietokirjailijat Tampere Nokia Communicator-tarina

Tuotteen avulla Nokia käynnisti yhteistyöhön HP:n kanssa, jolla oli valmis kämmentietokone ja osaamista yritysmarkkinoista. Paajasen tiimi rakensi testikokoonpanon, jolla he saattoivat kokeilla oikeassa työssä ja oikeassa ympäristössä - esimerkiksi lentokentällä - mitä ominaisuuksia tulevalta laitteelta vaadittiin. Testilaitteiston kokoonpano oli:
- HP 200LX kämmentietokone.
- Kämmentietokoneen sisällä oli DTP-2 modeemi.
- Nokian GSM-puhelin mobiiliverkkoyhteyttä varten roikkui vyöltä.
- Kaapeli, joka yhdisti puhelimen ja modeemin.

Melko pian kenttätestejä tehneet tiimin jäsenet pystyivät muodostamaan tärkeän vaatimuksen tulevalle Communicator-laitteelle: kahden minuutin säännön. Laitteella täytyy pystyä tarkastamaan sähköpostit kahdessa minuutissa jonottaessaan lentokentällä lähtöportin edessä koneen lähtöä. Toinen vaatimus syntyi helposti: tuotteen on oltava yksi kädessä pidettävä laite, jolla pystyy tekemään kaiken tarvittavan. Ei yhtään kaapelia, ei ensimmäistäkään korttia tai muuta tilpehööriä.

Nokia Communicator. Tampereelta Jakartaan
 

Cebit-messuilla Hannoverissa maaliskuussa 1996 Nokia esitteli valmiin tuotteen - Nokia Communicator 9000-laitteen. Laite oli välitön sensaatio. Se voitti messujen Best of Show–palkinnon. Kun alan lehdet pääsivät testaamaan laitetta, ne kiittelivät hyvää näppäimistöä, langatonta yhteyttä ja fax-ominaisuutta. Esimerkiksi USA:ssa listahinta oli vaatimattomat 1800 dollaria.

Loistava tuote oli valmis ja saatavilla kaikilla markkinoilla 1997. Se oli kiistatta maailman edistynein matkapuhelin tai maailman pienin kannettava tietokone. Tämä ei kuitenkaan riittänyt. Communicatorin menestys rajoittui Suomeen ja Indonesiaan.

Menestyksen hinta kirjasta Nokia Communicatorin tarina
 

Pieni kanadalainen yritys RIM (Research in Motion) oli 1990-luvun lopulla kehittänyt Blackberry-nimisen hakulaitteen paging-verkkoon. Sillä pystyi vastaanottamaan ja lähettämään sähköpostiviestejä.

Terroristit iskivät syyskuun 11. 2001 USA:han. Jo seuraavana vuonna jokainen Yhdysvaltain kongressiedustaja kantoi Blackberry-laitetta ollakseen aina tavoitettavissa. New Yorkin Wall Streetin rahamaailman toimijat ottivat myös Blackberry-laitteet käyttöön nopean tiedonkulun ja saavutettavuuden vuoksi.

Blackberry kehittyi 2000-luvun aikana edistyneeksi puhelimeksi ja sähköpostilaitteeksi. Se valtasi muutamassa vuodessa yritysviestintään tarkoitettujen puhelinten markkinat. Nokia menetti johtoasemansa, vaikka Communicator oli viiden-kuuden vuoden ajan kirkkaasti parempi tuote.

Blackberry ei ollut pelkkä puhelin, vaan kokonainen tietojärjestelmä. Se koostui Blackberry-laitteesta ja taustajärjestelmästä, joka hoiti automaattisesti sähköpostiliikenteen laitteen ja yrityksen järjestelmien välillä. Ilman taustajärjestelmää Blackberry-laite oli ainoastaan kohtalaisen onneton puhelin.

Nokia puolestaan luotti pelkän laitteen vetovoimaan. Jos asiakas halusi käyttää Communicatorin sähköpostia ja muita hienoja ominaisuuksia, hänen oli itse tehtävä tietojärjestelmäräätälöinnit ja asetukset. Suomen Eduskunnassa Olli Mustajärvi huolehti asiasta ja toteutti Communicator-järjestelmän kansanedustajille, joka on edelleen kovassa käytössä.

Nokia Enterprise Solutions, Mary McDowell
 

Nokia päätti investoida yritysmarkkinoille tähtäävän liiketoiminnan käynnistämiseen vuonna 2004. Jorma Ollila palkkasi HP:ltä Mary McDowellin johtamaan Enterprise Solutions-yksikköä. Hänen tavoitteenaan oli rakentaa yhteydet Nokian laitteista yritysjärjestelmiin. Yksikkö teki kuitenkin tappioita ja Olli-Pekka Kallasvuo lopetti sen 2007.

Enterprise Solutions-yritysyksikön lopetus oli samalla kuolinisku Communicatorille. Viimeinen alkuperäisen konseptin mukainen Communicator tuli kauppoihin 2007 eikä jatkoa ole näkyvissä.

  Tarinan opetus

Nokia Communicator oli loistava tuote, mutta väärässä yrityksessä.

Laite oli teknisesti edistynyt, mutta silti hyvin toimiva ja käytettävä pienoistietokone. Tuotteen muotoilu oli hieman karua, mutta kestäväksi työkaluksihan se oli tarkoitettu.

Nokian osaaminen oli silloin ja on edelleen kuluttajamarkkinassa ja operaattoriasiakkaissa. Yritysmarkkinalla onnistuminen vaatii pitkäjänteisen investoinnin. Kaksi tai kolme vuotta menee pelkästään suhteita luodessa - kun Nokian johto tavoitteli siinä ajassa jo voitollista liiketoimintaa.

  Miten Nokia Communicatorista tuli haluttu luksustuote Indonesiassa?

Nokian jälleenmyyjälle Jakartassa oli jäänyt vuonna 1997 varastoon 300 kpl:n erä alkuperäisiä Communicator-laitteita. Jälleenmyyjä InTouch keksi laittaa kaikki asetukset viestien lähettämiseen ja vastaanottoon valmiiksi ja antaa laitteet mainostarkoituksessa Jakartan BMW-kauppiaalle. Kun varakas BMW:n ostaja näki Communicatorin sujuvassa käytössä, hän osti usein auton lisäksi myös Communicatorin. Laitteesta tuli haluttu statussymboli.
Menestyksen hinta / Behind the Screen
  Indonesia-tarinan kertoivat Andy Zain ja Lauri Hirvonen Digitoday-julkaisulle. Muut lähteet löytyvät kirjasta Behind The Screen / Menestyksen Hinta.

  Kysymyksiä ja vastauksia
Tampereella yleisöä askarrutti moni asia Communicatorin tarinassa, esimerkiksi yrityspuhelimen määritelmä. Mikseivät uudet laitteet Nokia N900 ja N97 voisi jatkaa Communicatorin perintöä? Niissähän on täysi näppäimistö ja valtavasti toimintoja.

Mahdollista se ilman muuta on. Nokia kuitenkin suunnittelee N-sarjan laitteet ensisijaisesti viihdekäyttöön ja E-sarjan laitteet yrityskäyttöön. Koska N-sarjat laitteet ovat älypuhelimia, niihin voi asentaa ja teettää yritysten usein kaipaamia ominaisuuksia tietoturvaa ja yrityssovelluksia varten, mutta E-sarjan laitteissa näitä ominaisuuksia on jo valmiiksi.

 

Ei äänestetty

Oppia Intiasta: Jugaad

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Kuvassa ajellaan menopelillä jossa on vesipumpusta rakennettu moottori

 

Aikaisemmin Intiaan matkustettiin oppimaan gurulta henkistä viisautta. Homo Economicus on sitä mieltä että suomalaisten kannattaisi nyt ottaa oppia Intialaisesta innovaatioviisaudesta. Filosofiaa kutsutaan nimellä jugaad.  Nimi on lähtöisin kyläläisten omiin tarpeisiin mitä ihmeellisimmistä tarvikkeista kyhätyistä ajopeleistä. Jugaad-filosofian mukaan lähdetään liikkeelle jokapäiväisestä tarpeesta joka ratkaistaan nopeasti ja vähin resurssein. Hieman kuvaa "teollisempaa" sovellutusta edustaa Tata motorsin Nano, superhalpa ja pelkistetty auto niille joilla ei aikaisemmin ollut varaa autoon.

Suomalainen innovaatiofilosofia sensijaan on lähes antiteesi jugaadille.

Jugaad lähtee liikkeelle asiakkaan jokapäiväisestä tarpeesta, ei markkinoinnin luomasta mielikuvasta eikä varsinkaan teknologiasta niin kuin meilläpäin on tapana. Suomessahan paha tapa on ollut että tutkimusosasto yrityksessä tai yliopistossa keksii uuden teknologian (tai pikemminkin jatkokehittää mailmalla kovasti hypetettyä teknologiaa). Sitten keksitään teknologialle käyttäjä ja sitä kautta jatkokehitykselle rahoittaja. Tavoitehan ei ole tehdä ratkaisuja kenellekään vaan turvata kehitysosaston rahoitus muutamamski vuodeksi.

Jugaadissa ratkaisu pitää saada aikaan nopeasti ja vähin resurssein. Suomessa pitää teknologia saada määriteltyä ydinosaamiseksi jonka ympärille vikramiesten avustuksella voidaan pykätä teknologiaohjelmia joiden avulla kanavoidaan valtion rahaa tutkimuslaitoksille.

Toki jugaadilla on huonot puolensakin. Laatu voi helposti jäädä taka-alalle, kun aikaa ja resursseja on vähän. Silti meillä on filosofiasta paljon opittavaa.

 

Innovointi ei ole mitään gurulevitaatiota. Pitää muistaa vain kaksi asiaa:

1. Ratkaise asiakkaan tämänpäivän tarve. On olemassa trendejä ja mielikuvia joiden avulla voi arvuutella tulevaa. Euro kädessä tänään on kuitenkin parempi kuin kymmen haavekuvissa.

2. Luo ratkaisu nopeasti. Huomenna tarve voi olla muuttunut tai kilpailija on tullut markkinoille. Ensimmäisen ratkaisun ei tarvitse olla täydellinen. Kun rahavirta on alkanut voi viilata tuotettasi tai palveluasi paremmaksi.

Ei äänestetty

Ei se koko vaan....

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva
Posted in

Booz&Co on julkaissut vuosittaisen tutkimuksensa mailman suurimmista T&K yrityksistä. Laskusuhdanteesta huolimatta suurin osa yrityksistä on kasvattanut T&K kulujaan. Nokia on tässä listauksessa kivunnut jo sijalle 2 : T&K kustannukset  kasvoivat 5.7% ja olivat 11.8% liikevaihdosta. Tällä panoksella saatiin aikaan markkinaosuuden lasku. Muutenkin tuntuu listaa katsoessa siltä että suuret tuotekehitysinvestoinnit eivät suinkaan takaa menestystä. Perinteisesti paljon tuotekehitykseen satsanneita yrityksiä ovat mm GM (tippuu sijalta 2 sijalle 5) ja Ford (tippuu sijalta 6 sijalle 8).

Tuotekehitykseen tehokkuus ja tehollisuus ovat asioita jotka askarruttavat monissa yrityksissä tänään. Jotta nämä saavutetaan pitää onnistua kahdessa asiassa:

1: Tehdään oikeita asioita. Tuotekehitys toteutta yrityksen strategiaa. Jos strategia on huono ei paraskaan tuotekehitys voi sitä paikata. Pitäsikö saman raudan jatkuvan uudelleenkehittämisen sijasta satsata esimerkiksi palvelujen kehittämiseen? Oletko varma että yhä suuremmat katumaasturit ovat tulevaisuuden sana?

 

2: Tehdään asiat oikein: Kuluuko tuotekehitykseen turhan paljon aikaa rahaa esimerkiksi huonon organisoinnin takia. Ovatko suunnitelmat juostamattomia? Viedäänkö projektit läpi vaikka jo kirvesvarren älykkyysosamäärän omaava tajuaa että mailma on muuttunut alta? Jos käytät uuden sukupolven suunnitteluun kolme vuotta kun kilpailija suoriutuu siitä vuodessa olet kohta pulassa oli strategia miten hyvä tahansa. Lyhyt suoritusaika on arvo sinänsä. Mitä lyhyempi elinkaari tuotteella on sitä tärkeämmäksi siitä tulee. Tyypillisesti tuotevaatimukset lyödään lukkoon projektin alussa. Jos tuotteen valmistuminen kestää kolme vuotta on mailma ehtinyt muuttua huomattavan paljon sinä aikana.

 

Suuri rahamäärä ei mestystä takaa. Tärkeämpää on (jälleen) miten rahasi käytät.

Lean on ollut kova sana tuotannossa jo kauan. Nyt lean on tulossa myös tuotekehitykseen.

Ei äänestetty

GM ja OPEL: Kun on aika muuttua on aika muuttua

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Opel Admiral

Kuvassa Opel Admiral vm 1938

Sijoittajat keskittyvät usein analysoimaan erilaisia tunnuslukuja. Homo Economicus on sitä mieltä että luottamus yrityksen johtoon on yhtä tärkeä asia. Onko johdolla näkemystä tulevasta? Uskotko että johto tekee yrityksen omistajien kannalta järkeviä päätöksiä?

Kunnioitukseni GM:n valtaapitäviä kohtaan nousi muutaman pykälän (tosin aivan pohjamudista) kuullessani uutisen että GM aikookin pitää Opelin halussaan. Opelin paletista löytyy juuri niitä pienempiä autoja joita GM tarvitsee. Jotkut kommentaattorit ovat tosin nähneet GM:n johtokunnan toiminnassa häilyvyyttä ja päätöstuskaa. Markkinoilla kunnioitetaan ehkä liikaakin toiminnan miehiä joille liike on tarkoitus. Nämä ovat suuria päätöksiä joita kannattaa harkita kunnolla.

Päätöstuskan tyyssija löytyy sensijaan Opelin sisältä. Tehostamistoimia on lykätty liiton ja Saksan liittovaltion pelossa. Poliittinen painostus säilyttää työpaikkoja juuri Saksan tehtaissa täkynä miljardiluokan luottovakuudet on ollut räikeää ja todennäköisesti EU-säännnösten vastaista. Ostajakandidaatti Magna olisi tähän taipunut. Nyt Opelin Saksan tehtaita odottaa 10000 työpaikkojen menetys. Tuotanto siirtyy tehokkaampiin tehtaisiin Englannissa, Espanjassa ja Belgiassa ... ja kaikesta päätellen myös Kiinaan.

Tehottomien rakenteiden ylläpitäminen poliittisen painostuksen alaisena ei ole yrityksen kannalta järkevää toimintaa. Valtion tuet lykkäävät vääjäämätöntä lopputulosta ehkä muutamalla vuodella. Samalla palaa veronmaksajien rahaa tukkuttain. Lopulta joudutaan kuitenkin toteaamaan että kulutaso oli liian korkea (ei kai kukaan usko että liitto suostuu palkanalennuksiin?). Kuluttajat eivät ole valmiita maksamaan lisää kotimaassa valmistetusta autosta.

Suomessa tällaista "maan tapaa" ei enää tunnu olevan. Kun paperi- ja vaneri-tehtaita suljetaan ministerit tyytyvät voivottelemaan ja lupaamaan paikkakunnalle erityistukea. Tämä on pitkän päälle kansakunnan etu, vaikka juuri nyt kirpaisee.

Takaisin johdon luottamukseen: Uskotko että johto näkee trendit ja mitkä toimenpiteet niistä yrityksessä seuraa? Tarttuuko johto vakaan harkinnan jälkeen toimeen ja vie tarpeelliset muutokset läpi mahdollisesta ulkopuolisesta painostuksesta huolimatta? Jos voit vastata näihin kysymyksiin kyllä sijoituksesi yritykseen on tukevalla pohjalla.

Maa-allokaatioista: Kuuluuko "maan tapaan" pönkittää kannattamattomia yrityksiä poliittisten seurausten pelossa? Kierrä tällaiset maat kaukaa!

Ei äänestetty

Keskisuuret yritykset tarjoavat vastavalmistuneille hyviä uramahdollisuuksia

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Minkälainen yritys tarjoaa vastavalmistuneelle parhaan ponnistuslaudan urakehitykselle? Yritys, joka tarjoaa parhaan ympäristön yhdelle ei ole optimi toiselle.

Seuraavassa muutamia seikkoja, joita kannattaa työpaikkaa hakiessaan harkita:

Haluatko erikoistua vai olla monipuolinen?

Kansainväliset yritykset ja ylipäätään suuret organisaatiot ovat huolella organisoituja kokonaisuuksia, joiden menestys perustuu siihen, että jokainen työntekijä löytää paikkansa kokonaisuuden osana. Jokaiselle tarjotaan uransa alussa mahdollisuus erikoistua kapeaan tekemisen kenttään. Globaalien suurten toimijoiden markkinointi, myynti, tuotekehitys, tuotanto, osto ja tutkimus ovat yleensä vahvasti erityneitä toisistaan sekä sosiaalisesti että tekemisen tasolla ja mahdollisuuksia erikoistumiseen riittää.

Pienissä ja keskisuurien yritysten toiminnassa on paljon enemmän joustavuutta työtehtävien suhteen. Sama ihminen voi helposti toimia osana tuotekehitystä ja hetken kuluttua olla taas tukemassa markkinointia ja asiakastukea. Ihmiset tuntevat toisensa yli funktioiden ja kokonaisuuden hahmottaminen onnistuu aloittavaltakin työntekijältä.

Haluatko työntekijän turvallisen roolin vai oletko kumppani?

Perinteisissä suurissa yrityksissä on yhtenäinen päämäärä ja yrityssuunnittelu tapahtuu keskitetysti. Tavoitteet ja strategiat kommunikoidaan tehokkaasti koko organisaatioon, jonka tehtävä muodostuu toteuttamispainoitteiseksi. Tämän tyyppisessä ympäristössä työntekijältä oletetaan kuuliaisuutta ja kykyä kunnoittaa keskitettyjä päätöksiä. Ihmisten sitoutuminen työhönsä on autoritaarisessa, keskitetyssä mallissa ohutta ja niinpä monet kokevat olevansa enemmän työntekijöitä kuin kumppaneita.

Pienemmissä yrityksissä kuunnellaan joskus koko yrityksen henkilökunnan mielipidettä ja kaikilla on jotain annettavaa kun määritellään yrityksen päämääriä ja toimintatapoja. Henkilöstö kokee tällöin toisenlaista kumppanuutta ja yhteenkuuluvaisuutta, mutta myös turvattomuutta, sillä monet toimintaa ohjaavat turvalisuutta luovat säännöt puuttuvat.

Haluatko oppia tehokkaan koneiston toimintaa vai haluatko olla osa yhteiskuntaa?

Suurilla yrityksillä on itsellään varaa ja halua ottaa oman organisaationsa haltuun lakiasioita, kirjanpitoa, tutkimustyötä, tuotantoa, myyntiä ja monia muita tehtäviä, jotka pienemmissä yrityksissä ostetaan ulkoa. Yhä harvemmilla on kontakteja yrityksen ulkopuolelle ja tehokas sisäinen toiminta korvaa sitä, jonka pinet yritykset ovat ratkaisseet verkottumalla. Sisäiset rajapinnat toimivat luonnollisesti eri tavalla kuin ulkoiset. Sopimuskäytännöt ovat erilaisia, resursseja ja palveluja saadaan käyttöön aivan erilaisilla prosesseilla kuin pienten yritysten välisissä keskinäisissä rajapinnoissa on tapana. Koko suuren oraganisaation olemassaolon oikeutus löytyy tavasta oraganisoida sisäisiä rajapintoja tehokkaammalla ja keveämmällä tavalla kuin on mahdollista jos nämä rajapinnat olisivat yritysten välisiä. Palveluita ei sisäisten rajapintojen yhteydessä osteta rahalla, vaan oikeus sisäisten palveluiden käyttöön tulee keskussuunnittelun kautta, joka antaa projekteille statuksen ja oikeuden sisäisten resurssien käyttöön.

Pienet ja keskisuuret yritykset ovat yleensä tehokkaasti verkottuneita toisiinsa ja yhteiskunnan funktioihin. Niiden ylivoimaisen osaamisen toiminta-alue on kapea ja kaikessa muussa ne pyrkivät käyttämään ulkopuolista apua. Sopimuksia yrityksien välillä on paljon ja lähes kaikki työntekijät tekevät yhteistyötä ulkoisten kumppanien kanssa. Tässä ympäristössä luottamus kumppaniin on ratkaisevaa; sopimuksia joudutaan tekemään nopeasti, eikä formaaliseen lakimiesten välityksellä tapahtuvaan sopimusprosessiin ole varaa. Ero suurempien yritysten tapaan toimia on yhtä suuri kuin suunnitelmatalouden ero markkinatalouteen, ja tämä heijastuu myös tapaan jolla ihmiset suhtautuvat toisiinsa. Pienten yritysten työntekijät ovat tottuneet palvelemaan asiakasta ja läheistä kun taas suuren yritysten henkilökunta luottaa muodolliseen statukseen ja auktoriteettiin.

Mikä sinä olet ja mikä haluat olla?

Mikä sinä olet ja mikä haluat olla?  Valitse siis tarkkaan minne haluat mennä ja minkälainen haluat olla. Monella nyt työttömäksi jääneellä on suuryritystausta, joka ei ole optimi ajatellen pärjäämistä suomalaisessa yhteiskunnassa - kontaktit, kumppanit ja toimintamallit ovat peräisin erilaisesta ympäristöstä. Ainakin työuraansa aloittavan kannattaa harkita valintaansa.

Ei äänestetty
Julkaise syötteitä