Yritystoiminta ja välittäjät

Käyttäjän OSKLry kuva

Käytä valtaasi Nokian omistaja

Helsingin pörssissä on eletty loistavia aikoja. Viimeisten kolmen kuukauden ajan OMXH25 – indeksin19 %:n tuotolla kotopörssimme hakkaa kaikki maailman merkittävimmät osakemarkkinat. Lähimmäksi pääsee rahoituskriisistä toipuvan Espanjan pörssi 15 %:n tuotollaan. Talous nousee syvästä kuopasta ja osakemarkkinat ovat tämän jo ennakoineet.

En näe mitään syytä, miksei kehitys voisi jatkua samansuuntaisena, joskaan ei ehkä yhtä nopeana tästä eteenpäinkin. Huolimatta kovasta noususta Helsingin pörssin osakkeita ei vieläkään voi pitää kalliina, mutta eivät ne enää kovin halpojakaan ole. Pariltakymmeneltä yhtiöltä on odotettavissa ensi keväänä yli viiden prosentin osinkotuotot.

Nokian mielenkiintoiseksi ennakoitu ylimääräinen yhtiökokous pidetään 19.11.2013 Helsingin Jäähallissa. Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on 7.11.2013 merkittynä yhtiön osakasluetteloon. Yhtiökokoukseen tulee ilmoittautua viimeistään 12.11 klo 16.00 mennessä.

Ylivelkaantuminen havaitaan ja siihen puututaan yhä nopeammin

Lähes kahdella kolmesta kulutusluoton hakijasta on luottoja jo ennestään. Suomen Asiakastieto Oy:n tilastojen mukaan heistä 24 prosentilla on yli viisi eri luottoa, mikä selvästi viittaa ylivelkaantuneisuuteen. Naisilla on miehiä useammin monia eri kulutusluottoja maksettavanaan.  Eri paikoista otettujen luottojen suuri lukumäärä ennakoi ylivelkaantumista, vaikka ne olisi hoidettu ajallaan eikä perintä- ja maksuhäiriömerkintöjä vielä olisi. Kolme neljästä luotonhakijasta hoitaa kulutusluottonsa säännöllisesti, mutta huoli kohdistuu niihin kuluttajiin, joiden maksukyky ei enää riitä ja joiden pitää hakea uutta luottoa vanhojen maksamiseksi.

   ”Joka neljännellä ennestään velkaisella uuden kulutusluoton hakijalla on nähtävissä maksuvaikeuksia, jotka johtavat väistämättä myöhemmin ensimmäisen maksuhäiriömerkinnän syntymiseen ja luottotietojen menettämiseen”, huomioi liiketoimintajohtaja Heikki Koivula Suomen Asiakastieto Oy:stä.

Asiakastieto on viime toukokuusta lähtien tarjonnut kulutusluottoa myöntäville yrityksille mahdollisuuden selvittää, kuinka paljon hakijalla on ennestään kulutusluottoja, kuinka suurella summalla hän niitä lyhentää ja onko maksut hoidettu ajallaan. Järjestelmän tuottaman tiedon avulla tullaan tekemään vuositasolla noin miljoona luottopäätöstä.

Ylivelkaantuneen luotottaminen vaarantaa kaikkien saatavat

Käyttäjän Ari Hakkarainen kuva

Jorma Ollilan analyysi Nokian romahdukseen: heikko ohjelmisto-osaaminen

1990-luvun lopusta 2000-loppuun Nokialla oli resurssit tehdä käytännössä aivan mitä tahansa. Kauppa kävi, markkina-asema matkapuhelimissa oli lähes dominoiva, joten rahaa kertyi sekä investoitavaksi että kassaan läjäpäin. Muistelmateoksessaan Mahdoton menestys Jorma Ollila analysoi tärkeimmiksi syiksi Nokian matkapuhelinten parin vuoden takaiselle romahtamiselle ohjelmisto-osaamisen puutteen ja toimimattoman organisaatiorakenteen.

Jorma Ollila. Kuva Otava/Jouni Haarla 2013.

Harri Saukkomaan ja Jorma Ollilan yhteistyönä kirjoittama Mahdoton menestys on Ollilan elämäkertateos, joka alkaa lapsuudesta ja päättyy hänen jättäessään Nokian hallituksen puheenjohtajuuden. Kirjan julkistamistilaisuudessa kirjailijat kertoivat valmistelleensa käsikirjoitusta 10 vuotta.

Hartaasta valmistelusta huolimatta (tai ehkä juuri siksi) kirja ei montaa uutta asiaa Nokian edesottamuksista paljasta. On luonnollisesti asioita, joita ei vieläkään voi kertoa tai ei ole korrektia kertoa. Parasta antia teoksessa on Ollilan tarjoama näkökulma suuren yhtiön johtamiseen jatkuvan menestymisen paineen ja mediahuomion keskellä.

Käyttäjän Heikki Matias Luoma kuva

K: Miten voi parhaiten nopeuttaa myyntiprosessia?

"Miten voi parhaiten nopeuttaa myyntiprosessia" kysyi myyjä (kutsun häntä Pekaksi) ennen workshopia, jossa selvitimme yrityksen myynnin haasteita.

 

Vastaus:

Pekan kysymys sisältää taustaoletuksen, että myynnin prosessia voi nopeuttaa. Olen samaa mieltä. Myynnin prosessia voi nopeuttaa joskus. Pelkkä soitto saattaa riittää ja kauppa toteutuu nopeasti. Niistä Pekka tietää miten toimia.

Mutta sitten on sellaisia myyntitapauksia, joissa asiakas on päättämätön ja prosessista tulee hidas ainakin myyjän mielestä. Usein näissä tapauksissa on kyse siitä, että asiakkaan puolella päättämiseen liittyy useita henkilöitä. Asiat eivät etene asiakkaan organisaatiossa myyjän toivomalla vauhdilla.

Silloin myyjän tehtävä on etsiä syy hitaaseen etenemiseen. Mistä kiikastaa, ettei asiakas tee päätöstä ja poistaa sitten asiakkaan kokema este.

Ensiksi kannattaa testata onko asiakasorganisaatiossa ketään henkilöä, joka haluaa edistää kaupan toteutumista.

Kaupan edistäjä tekee jotain konkreettista kaupan toteutumisen eteen. Ellei sellaista henkilöä ole olemassa, ei kauppa toteudu. Pekan olisi ensin saatava edes yksi suosiolliseksi ja ellei se onnistu, Pekan ei pidä tuhlata aikaansa ja energiaansa enempää.

Selkeä signaali myyntiä edistävän henkilön löytymisestä on, että hän auttaa Pekkaa myymään muille organisaation sisällä.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Marimekko ja keisarin vanhat vaatteet

 

Osallistuin 1970-luvulla Armi Ratian johdolla järjestettyyn ensimmäiseen IPO:on sekä myös jälkimmäiseen Paakkasen aikana tehtyyn antiin.

Itse tuotteista sanoisin, että räikeäkuvioiset kankaat ovat minulle aiheuttaneet lähinnä päänsärkyä eikä niitä muutoinkaan ole tässä huushollissa nähty.

Alaa tunteva henkilö on minulle kertonut, että silloisessa Taideteollisessa korkeakoulussa 1960 – 1980-luvuilla keskeisin suunnittelukohde oli Вели́кая Социалисти́ческая Револю́ция (siis ei mikään Red October…) ja tyylisuuntana sosialistinen tragikomedia (jota tosin realismiksi kutsuttiin…), joten kankaiden suunnittelu jäi vähälle.

Noita kahta linkkiä katsomalla Marimekkoa on turha hakea. Marimekon omien tuotteiden vastaanoton arviossa puhutaan 1950- ja 60-luvuista. Pitäisikö ongelmat tiedostaa?

Meillä suomalaisilla on kuitenkin sellainen käsitys, että Marimekko on maailmalla äärimmäisen tunnettu aivan kuten Paavo Nurmi ja Jean Sibeliuskin. Asian selventämiseksi pyydän lukijoita muistelemaan ulkoa, ketkä ovat 1980-luvun jälkeen pärjänneet pitkänmatkanjuoksussa maailmalla ja mitkä ovat esim. Griegin tunnetuimmat teokset. Tulee tätä ”maailmankuuluisuttakin” vähän suhteutettua.

Käyttäjän Johannes Hidén kuva

Nokia, älä toista vanhoja virheitä!

Yksi keskeisimpiä ongelmatekijöitä Nokialla lienee tällä vuosituhannella ollut se, että yrityksen eri osastot laitettiin kilpailemaan keskenään epäterveellisellä tavalla. Resurssit olivat vajaakäytössä, saavutuksia ei jaettu, samaa työtä tehtiin moneen kertaan ja päätökset hukkuivat byrokratiaan. Ei kai NSN eli Nokian nykyään Nokia Solutions and Networks -nimellä kulkeva verkkoyhtiö ole toistamassa samankaltaista virhettä yksilötason johtamisessa?

Tekniikka ja Talous kertoi 27.9., kuinka NSN:llä jokaisen tiimin jäsenet pitää jakaa samoilla prosenteilla loistaviin (5%), poikkeuksellisiin (15%) ja alisuoriutujiin (10%). On tietysti hyvä kannustaa työntekijöitä hyviin suorituksiin, mutta onko tämä siihen järkevä tapa? Suuressa mittakaavassa jaossa voi periaatteen tasolla olla jonkinlaista mieltä, mutta ainoa merkityksellinen kysymys on, miten tällainen jako vaikuttaa työntekijöihin. Kuinka kannustavaa on esimerkiksi alisuorittajuuden välttely? Mitä se tarkoittaa yksilötasolla, ja miten se vaikuttaa yhteishenkeen ja ilmapiiriin? Jos on vaikea onnistua itse korostetun hyvin, kannattaako sitten tukea työkavereitakaan siinä pelossa, että jäisi itse alisuoriutujaksi? Onko mieltä siirtyä haastavampaan tiimiin, jos on uhkana joutua sen alisuoriutujaksi? Tai kuulostaako työntekijöitä tällä tavalla koreihin jakava yritys ylipäätään houkuttelevalta työpaikalta?

Käyttäjän Heikki Matias Luoma kuva

Älykkäät koulutetut ihmiset pelkäävät soittaa

 

Konsultti sanoi "olen hyvä siinä mitä mä teen, mutta kun on aika nostaa luuri, niin menen paniikkiin". Ja muut konsultit nyökkäilivät "minä myös". 

Mikä siinä on, että älykkäät koulutetut ihmiset pelkäävät soittaa mahdollisille asiakkaille? 

Syy on rimakauhu. Englanniksi se on performance anxiety. Rimakauhu on sukua esiintymispelolle. 

Olen havainnut, että rimakauhusta kärsivät monet hyvät myyjät. Kuitenkin monet sellaiset henkilöt, jotka eivät pidä itseään lainkaan myyjinä, tarttuvat luuriin helposti. 

Rimakauhu syntyy kun soittaja asennoituu ennakkoon negatiivisesti soittamiseen, menettää itseluottamuksensa ja odottaa katastrofia! 

Soittajalla voi olla myös epäonnistumisen kokemuksia aikaisemmista soittamisista. 

On aivan varmaa, että kun soittaa, niin epäonnistuu joskus. Oleellista on miten epäonnistumisesta toipuu, ei se, että epäonnistuuko. 

Yksi keino rimakauhun vähentämiseksi on laskea suorituspainetta. Sallitaan epäonnistuminen ja tärkeintä on, että yrittää. Kun tarpeeksi monta kertaa on ottanut härkää sarvista - soittanut - kertyy onnistumisiakin, jotka vahvistavat itseluottamusta. 

Rimakauhu on pään sisällä ja pään sisällä se on ratkaistava. Kunkin omilla tavoilla. Kukin soittaja keksii omat keinonsa aivan kuten urheilijoilla on omat rutiininsa ennen tärkeää suoritusta tai näyttelijöillä omansa ennen näytelmän alkua. 

Käyttäjän Johannes Hidén kuva

Suurjohtajat ja luottamus

Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa jatkaa vakuutteluaan (kts. Siilasmaa puolustaa johtajasopimusta). Hän kertoo, kuinka kolmen vuoden takainen johtajasopimus, nyt tehty myynti ja Elopin palkkiot ovat kaikki ajaneet osakkeenomistajien ja suomalaisten etua. Varmemmaksi vakuudeksi hän täsmentää vielä näiden asioiden olevan "äärimmäisen monimutkaisia, vaikeita sopimuksia ja monimutkaista kieltä", joita he eivät harmillisesti "ole osanneet selittää paremmin." Mutta onko kyse siitä, ettei ole osattu selittää, vai onko niin, että sitä järkevää selitystä ei loppujen lopuksi olekaan?

 

Käyttäjän J.Vahe kuva

”Perheyrityksistä”

 

Perhe on pahin

Kun Matti Vanhanen siirtyi valtioneuvoston johdosta Perheyritysten liiton johtoon, liitossa tapahtui profiilin nosto, mitä siellä varmaan oli toivottukin. Tulokset ovat näkyneet mm. keskustelussa yritysverotuksesta.

Kuitenkin jo käsite ’perheyritys’ on varsin keinotekoinen alkaen nimestä. Sisilian ulkopuolella perheellä yleensä tarkoitetaan samassa kotitaloudessa asuvia henkilöitä. Perheyritykset ovat kuitenkin lähes säännönmukaisesti sellaisia jossa, ei perheellä vaan suvulla katsotaan olevan keskeinen rooli. Suvut tunnetusti voivat olla hyvinkin laajoja. (Wikipedia: ”Ennen listautumistaan pörssiin vuonna 2006 Ahlström-yhtiö oli suvun omistama perheyhtiö. Yhtiöllä oli vain 270 omistajaa, useimmat Antti Ahlströmin jälkeläisiä.”) Suvun jäsenet voivat edelleen olla toisilleen etäisiä tai jopa vihamielisiä.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Rauman telakan alasajo

(Alla oleva teksti on jossain mitassa pyritty kirjoittamaan siinä toivossa, voisiko menneisyydestä oppia mitään.)

Jatkosodan jälkeen sotakorvaukset pakottivat perustamaan Raumalle peräti kaksikin telakkaa, Hollmingin ja Rauma-Repolan telakat, jotka nyt syksyllä päätettiin lakkauttaa nykyisessä muodossaan.

Tilanne 1940-luvulla oli siinä mielessä erikoinen, että Raumalla oli pitkät ja merkittävät perinteet merenkulun alalla sekä 1920-luvulta lähtien myös konepajaosaamista, mutta vapaaehtoista tietä telakoita ei syntynyt. Olen joskus muulloinkin epäillyt suomalaisilta puuttuvan aloitekykyä siirtyä uusille aloille.

Kun telakoitten tilauskanta romahti Neuvostoliiton mukana, joissain yhteyksissä epäiltiin Raumalta puuttuneen riittävää teknistä osaamista. Tämä ei pidä paikkaansa, sillä Raumalla rakennettu laiva Akademik Keldysh ja Rauma-Repolan Tampereella valmistamat sukelluspallot ovat niittäneet mainetta moneenkin kertaan esim. Titanic-elokuvassa. Sukelluspallojen kohtaloksi vain koitui se, että USA pelkäsi NL:n käyttävän sukelluspalloja sotilaallisiin tarkoituksiin ja kielsi niitten enemmän valmistuksen. Se oli sitä vapaakauppaa se. Rauman telakan kohtalona on ollut ”kilpailun” vinous, esim. tuossa.

Kun nyt Jan Vapaavuori on ilmoittanut ”ettei valtio ole mikään tukiautomaatti” (ei taida koskea Kreikan tukea?angry), on syytä tarkastella valtion ja median roolia.

Sivut

Tilaa syöte Yritystoiminta ja välittäjät