Yritystoiminta ja välittäjät

Teknologiateollisuus vastustaa Suomessa valmisteilla olevaa massaurkintaa

   Turvallisuusviranomaisten massaurkinnan mahdollistava laki vahingoittaisi vakavasti Suomen mainetta maana, jossa tietojen turvassa pysymiseen voi luottaa. Tällä on iso merkitys kansainvälisten teknologiayritysten investointipäätöksiin.

Lainsäädäntöhanke turvallisuusviranomaisten tiedonhankintakyvyn parantamiseksi kyberympäristössä, eli ns. massaurkintalaki, on valmisteluvaiheessa.

Teknologiateollisuus ry esittää vakavan huolensa siitä, että toteutuessaan massaurkinnan salliva laki voi olla ratkaiseva este Suomen mahdollisuudelle nousta dataliikenteen solmukohdaksi. Vielä tällä hetkellä Suomella olisi kaikki edellytykset profiloitua luotettavaksi ja turvalliseksi kansainvälisen tietoliikenteen käsittely- ja taltiointipaikaksi.

Työeläkeyhtiöiden hallituspalkkiot ovat varsin kohtuullisia

Viime aikoina julkisuudessa on keskusteltu työeläkeyhtiöiden maksamista palkkioista hallitustensa jäsenille. Telan kokoamassa palkkioselvityksessä on vertailtu työeläkeyhtiöiden, valtion enemmistöomistamien yhtiöiden, valtio-omisteisten pörssiyhtiöiden sekä suomalaisten, niin sanottujen large cap -pörssiyhtiöiden maksamia palkkioita hallitustensa jäsenille vuonna 2012.

Pörssiyhtöiden, valtionyhtiöiden ja työeläkeyhtiöiden hallituspalkkiot (Lähde: Tela)

Selvityksestä käy ilmi, että työeläkeyhtiöiden hallituspalkkiot ovat vaatimattomia verrattuna esimerkiksi suomalaisiin suuriin pörssiyrityksiin. Myös valtioenemmistöiset ja valtio-omisteiset yhtiöt ovat säästeliäitä. Niiden hallituspalkkiot ovat kohtuullisia. 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Matriisiorganisaatio on oikein käytettynä vahva ja hyvä työkalu

Moni organisaatio pohtii kysymystä organisoituako matriisi- vaiko tuotelinja- organisaation tapaan.  Tunnen molemmat tavat erittäin hyvin ja siksi tässä lyhyt kuvaus molemmista ja niiden hyvistä ja huonoista puolista.

Kummallekin tavalle on yhteistä, että tuotelinjat (tai liiketoimintayksiköt) vastaavat asiakkaille tuotettavista tuotteista ja palveluista. Yritykselle perustetaan tuotelinja vähintäänkin jokaista erillistä asiakasryhmää (esim. kuluttajat, yritykset) varten. Joskus samaa asiakasryhmää varten perustetaan useita tuotelinjoja. Tämä on tarpeen, jos yrityksellä on niin erilaisia tuotesegmenttejä (kännykät ja tabletit), että ne ansaitsevat oman tuotelinjansa. 

Erot näkyvät sisäisessä tavassa toimia ja organisoitua.

Käyttäjän J.Vahe kuva

HS:n henkilösupistukset

 

Tänään on jälleen tullut tuutin täydeltä valitusta siitä, miten HS:n irtisanomiset vaarantavat laadukkaan ja tasapuolisen median ja lähestulkoon koko suomalaisen demokratian. Pyydän syvästi anteeksi, mutten taaskaan voi yhtyä näihin irtisanottuja tukeviin lausumiin monestakaan syystä:

-Kun Nelosen uutiset alkoivat, siellä keksittiin tapa jäsentää asia neljään osaan. Pari päivää se nauratti, mutta muutamien vuosien kuluttua vahvistui käsitys, ettei kyseessä ole täyspäinen homma laisinkaan. Kehittäkää vaikka kirveelle ja lapiolle neljä osaa noin esimerkiksi.

-Nelosen uutisiin palkattiin tv-julkkiksia, joitten journalistista pätevyyttä epäiltiin juuri journalistien keskuudessa.

-Eräs kaukana Turusta vaikuttanut HS:n paikallistoimittaja valitti, ettei työssä ole mielekkyyttä, koska juttuja ei julkaista, vaikka palkka juokseekin.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Kovat halut, mutta vääränlaiset värkit

 

Kirjoitukseni käsittelee UPM:ää. Myönnän, että ko. yhtiön osalta otsikkoni on kohtalaisen provosoiva, mutta voin sitä perustella.

1970-luvulta lähtien olen suomalaisessa teollisuudessa naureskellut seuraavaa ilmiötä. Hieman kärjistäen yhtiön tuotannosta voi 99 % olla vaikkapa tervankeittoa, mutta kun tj. on kiinnostunut mikrosiruista, mikrosiruista puhutaan ja terva halutaan unohtaa.

Silmäilin UPM:n sidosryhmälehden Griffinin ykkösjuttua (s. 4-8), joka käsitteli UPM:n uutta organisaatiota.

Jutun kuvitus oli kuin suoraan neuvostokaupan ajoilta. Kuvitus koostui 7 passikuvasta, jotka esittivät perin lyhythiuksisia miehiä. Jollain taisi olla aitoakin kaljuuntumista, mutta joku oli taasen ilmeisestä solidaarisuudesta ajattanut hiuksensa millin terällä. Kovin värikäältä ei näyttänyt sekään, että yksi oli paitahihaisillaan ja toiselta puuttui peräti kravatti.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Mediasta

 

Sanoma Oyj:n ongelmat ovat tuoneet vilkkaaseen keskusteluun otsikon aiheen. Kun olen alaa seurannut joskus melko läheltäkin, eräitä näkemyksiä:

1970-luku oli siinä mielessä erikoista aikaa, että vasemmiston kannatus oli vahvaa, mutta vasemmistolehdet näivettyivät avokätisestä valtion tuesta huolimatta.

Syntyi alueellisia faktisia monopoleja, esim. ns. maakuntalehdet. Hallitsevaa asemaa pönkitettiin seuraavalla vuosikymmenellä estämällä parhaan mukaan muita yhtiöitä perustamasta paikallisradioita, -televisiokanavia ja ilmaisjakelulehtiä. Keinona oli se, että johtava media perusti ne itse kaikki, täytti kanavataajuuksia ja löi muutoinkin kapuloita mahdollisten kilpailijoitten rattaisiin. Kilpailevia ilmaisjakelulehtiä myös ostettiin lihaa säästämättä ja rahasta tinkimättä.

Talvivaara: mistä eduskunta löytää ylivertaisen viisaat asiantuntijansa?

Yritän olla juuttumatta Talvivaaraan liiaksi, mutta se tuottaa näköjään väistämättä jatkuvasti kommentin arvoisia tilanteita, joten tartun niistä yhteen tuoreeseen (muitakin oli tarjolla, otin tämän tiiviyden vuoksi). Useat kansanedustajat sanovat olevansa mahdollisesti valmiit Talvivaaran rahoituksen jatkamiseen, mutta sen edellyttävän asiantuntijaraporttia, joka katsoo yrityksellä olevan edellytyksiä jatkaa toimintaansa. Kuulostaa hyvältä – mutta mistähän asiantuntijoista poliitikot puhuvat? Mistä ne kerätään?

Näyttötutkinto koulutus parantaa selvästi työpaikan tuottavuutta ja työntekijän palkkaa

Näyttötutkintojärjestelmällä on pyritty luomaan työelämälähtöinen koulutus, joka mahdollistaa ammatillisen tutkinnon suorittamisen työkokemuksella saavutetun osaamisen ja mahdollisen täydennyskoulutuksen pohjalta.

Näyttötutkintoja suorittaneiden työntekijöiden osuus yksityisen sektorin toimipaikoissa on yhteydessä toimipaikkojen korkeampaan tuottavuuteen. Tämä yhteys havaitaan erityisesti nykyisessä työpaikassaan näyttötutkintoja suorittaneiden osuuden ja tuottavuuden välillä. Tämä viittaa siihen, että näyttötutkinnon suorittamispaikan työnantaja hyötyy tutkinnosta enemmän kuin myöhemmät työnantajat. Myös näyttötutkinnon suorittaneiden työntekijöiden palkat nousevat.

Käyttäjän J.Vahe kuva

”Terve mies joutui teho-osastolle”

Harva lienee nähnyt tuollaista otsikkoa. Sitäkin yleisempiä ovat olleet otsikot siitä, miten terve yritys joutuu saneeraukseen tai konkurssiin. Pari kommenttia.

Ensinnäkin aivan vakavasti olen harkinnut pyytää Fivaa selvittämään kuinka paljon Talvivaara ja Perä ovat puhuneet perättömiä. Tuossa on yksi esim. ja kymmenen muuta on varastossa. ”Kaupallinen tuotanto aloitettiin alkuvuodesta 2009, ja vuosittainen nikkelin tuotantomäärä on noin 50 000 tonnia” lähde.

Toisekseen ihmettelen sitä hokemaa, jonka mukaan 1980-ja 1990-luvuilla kymmeniä tuhansia terveitä yrityksiä joutui konkurssiin.

Jo ennen teollisuutta Suomessa sanottiin: "Hullu mies Huittisista syö enemmän kuin tienaa.” Miten ihmeessä firma, jonka menot ovat tuloja suurempia, voisi olla terve?

Lopun sanon sillä varauksella, että olen jäävi kahdestakin syystä.

Käyttäjän OSKLry kuva

Käytä valtaasi Nokian omistaja

Helsingin pörssissä on eletty loistavia aikoja. Viimeisten kolmen kuukauden ajan OMXH25 – indeksin19 %:n tuotolla kotopörssimme hakkaa kaikki maailman merkittävimmät osakemarkkinat. Lähimmäksi pääsee rahoituskriisistä toipuvan Espanjan pörssi 15 %:n tuotollaan. Talous nousee syvästä kuopasta ja osakemarkkinat ovat tämän jo ennakoineet.

En näe mitään syytä, miksei kehitys voisi jatkua samansuuntaisena, joskaan ei ehkä yhtä nopeana tästä eteenpäinkin. Huolimatta kovasta noususta Helsingin pörssin osakkeita ei vieläkään voi pitää kalliina, mutta eivät ne enää kovin halpojakaan ole. Pariltakymmeneltä yhtiöltä on odotettavissa ensi keväänä yli viiden prosentin osinkotuotot.

Sivut

Tilaa syöte Yritystoiminta ja välittäjät