Yritystoiminta ja välittäjät

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Yritysrintamalta kuuluu hyvää

Suomi on keskellä itsenäisyyden ajan pisintä talouskriisiä. Valoa on kuitenkin näkyvissä. Kauppakamarien selvityksen mukaan hyviä yrityselämän uutisia löytyy joka puolelta Suomea. Turun seutu nauttii laivanrakentamisen renessanssista. Ahvenanmaan työttömyysprosentti on 3,4. Lappi vetää aasialaisia turisteja. Helsingin Kalasatamassa käynnistyy Suomen suurin kaupunkirakentamisen hanke. Biotalouteen investoidaan Keski-, Itä- ja Etelä-Suomessa. Uusia kauppakeskuksia kohoaa muun muassa pääkaupunkiseudulle ja Tampereelle. Etelä-Pohjanmaalle (minnepä muuallekaan!) kohoaa Pohjois-Euroopan suurin vuoristorata.

Kauppakamarien tekemän selvityksen mukaan yritykset tekevät merkittäviä investointeja ja palkkaavat uusia työntekijöitä kaikkialla Suomessa.

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilän mukaan yksityisellä sektorilla toimivien yritysten tarjoamat työpaikat luovat uskoa tulevaisuuteen: “Kohti uutta nousua mennään, vaikka tie on vielä pitkään kivinen.” Penttilän viesti poliittisille päättäjille on yksinkertainen: “Yritykset kyllä nostavat Suomen, jos omistaminen, yrittäminen ja työnteko tehdään taas kannattavaksi”.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

LähiTapiola: Omistajayrittäjät ovat sitoutuneita työhönä - lomailua ja unta ei saisi unohtaa

Johtaja nukkuu riittävän pitkiä öitä, mutta painaa kohtuuttoman pitkää päivää. Pisimmät työpäivät on omistajayrittäjillä. Ennakkotiedot käyvät ilmi LähiTapiolan ja työeläkeyhtiö Elon tekemästä tutkimuksesta, johon vastasi yli 1 000 yrityspäättäjää. 

LähiTapiola ja Elo tutkivat alkukesällä suomalaisten johtajien työhyvinvointia ja jaksamista. Tutkimuksen ennakkotietojen mukaan suomalainen johtaja nukkuu keskimäärin riittävästi. Noin 60 prosenttia vastaajista nukkuu vähintään 7-8 tuntia yössä, mikä on asiantuntijoiden mukaan sopiva unen määrä.

Vastaajista kuitenkin noin 40 prosenttia nukkuu alle suositusten eli vain 5-6 tuntia yössä tai tätäkin vähemmän. Jatkuva yöunista tinkiminen on tutkimusten mukaan vakava terveysriski.  

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Yrityksen hallitus vastaa asemasta tuotantoketjussa ja yriytsjohto hyvistä tuotteista

Sijoittajan tekemän työn lisäarvoa yhteiskunnalle ei aina ymmärretä. Sijoittamisen merkitystä ei ymmärretä ja sijoittajan tekemää hyvää työtä kutsutaan ahneudeksi. Tämä on erittäin valitettavaa. Sijoittajat nähdään yhteiskunnan verenimiöinä ja loisina, joita saa kohdella huonosti.

Sijoittamisessa tarvitaan tietotaitoa

Sijoittaminen on kuitenkin arvokasta työtä, joka vaatii paljon aikaa ja tietotaitoa. Sijoittajan oleellisinta tietotaitoa on:

Käyttäjän Heikki Matias Luoma kuva

Kokeile oletko intuitiivinen ajattelija vai järkiajattelija?

Kesälomien alla pieni koe on paikallaan. Voit ilahduttaa sukua ja ystäviä  loman ajan ja ja työkavereita elokuuussa. Lisäksi voit tulla paremmaksi sijoittajaksi.

Koe alkaa.

Ota kynä ja paperia ja kirjoita vastaukset.

  • Pingismaila ja pallo maksavat yhteensä 1,10 €. Jos maila maksaa 1 €:n enemmän, paljonko maksaa pallo?

Jatketaan toisella kysymyksellä.

  • Vaatetehtaassa viisi konetta valmistaa viisi paitaa tasan viidessä minuutissa. Kuinka kauan kestää sadalta koneelta valmistaa sata paitaa?

Ja kolmas kysymys.

  • Lammessa kasvaa lumpeita. Joka päivä lumpeiden peittämä ala kaksinkertaistuu. Jos kestää 48 päivää, että lampi on täysin lumpeiden peitossa niin kuinka monta päivää kestää, että lampi on puoliksi lumpeiden peitossa?

Intuitiiviset vastaukset ovat kymmenen senttiä, sata minuuttia ja kaksikymmentäneljä päivää.

Ne ovat vääriä vastauksia.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Palkansaajaa hemmotellaan 5% yrittäjää pienemmillä veroilla

Työntekijän veroaste on tasan viisi prosenttiyksikköä matalampi kuin yrittäjän, jolla on sama tulotaso. Tähän tulokseen päädytään, kun otetaan huomioon ansio- ja pääomatuloista maksettavat verot sekä lakisääteiset vakuutusmaksut. Tulotasona on käytetty yrittäjien keskimääräisiä veronalaisia tuloja, jotka olivat 46 141 euroa vuonna 2013. Yrittäjän veroaste oli 33,8 prosenttia ja palkansaajan 28,8 prosenttia.

Työntekijän ja yrittäjän erilainen verokohtelu (Lähde:  Yrittäjän tulot ja verot selvitys)

Käyttäjän Heikki Matias Luoma kuva

3 ideaa pk-yrityksen johtoryhmän työskentelyyn

Kun yritys oli muutaman hengen kokoinen, kaikki istuivat samassa työtilassa ja asiat hoidettiin ruudun yli huikkaamalla. Silloin oli mikroyrityksen johtoryhmä paikalla ja samalla se oli koko henkilöstön kokous.

Muutamia työntekijöitä lisää ja yrityksen työntekijöiden tehtävät eriytyvät enemmän ja enemmän toisistaan. Kaikki eivät tee, eivätkä pysty tekemään kaikkea, eikä jokaista koske kaikkien muiden asiat.

Se mikä toimi kun yritys oli pieni, ei enää toimi kunnolla. Yhä useampi henkilö jakaa vastuita. Vastuun jakaminen luo tarpeen yhteistoimintaan.

Yhteistoiminnan foorumi on kokous. Se ei ole ainoa foorumi, mutta tärkein. Yhteistoiminta edellyttää, että on päätettävä yhdessä ja se luonnistuu parhaiten pitämällä kokous.

Pienessä yrityksessä kaksi kokousta voi riittää. Yksi on kaikille työntekijöille tarkoitettu kokous, jonka luonne on tiedottava.

Toinen on johtoryhmä. Sen luonne on päättävä.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Väitös: Suomalaisten startupp yritysten kehno kasvu johtuu julkisen sektorin sekavuudesta ja koordinoimattomuudesta

Filosofian maisteri Sakari Sipolan tuoreen väitöskirjan (väitöstöstilaisuus Oulun Yliopistossa 5.6.2015) aiheena ovat Suomalaiset startupp yritykset. Väitöskirjan lähtökohtana on tosiasia, että olemme monessa rankingissa maailman kärkitasoa, kun mitataan esimerkiksi innovatiivisuutta, kilpailukykyä tai koulutusta. Lisäksi julkiset investoinnit yrittäjyyden edistämiseksi ovat merkittäviä, mutta lopputulokset maailmalla menestyvien startuppien muodossa ovat heikot.

Tähän etsitään väitöskirjassa ratkaisua käymällä läpi koko startup-teollisuuden historia ja haastattelemalla eri toimijoita Suomessa, Israelissa ja Piilaaksossa.

Suomen heikon menestyksen kohdalla kysymys ei ole niinkään potentiaalisten innovaatioiden määrästä, vaan startup-teollisuuden heikommasta kyvystä viedä innovaatiot menestyväksi liiketoiminnaksi kansainvälisillä markkinoilla. Tämä tilanne on vallinnut pitkään ja sitä on ylläpitänyt suureksi kasvanut startup-teollisuuden toimintaan vaikuttava julkisten toimijoiden joukko. Kyse ei ole vain yksittäisistä yrityksistä vaan koko startup-teollisuudesta ja siitä, miten hyvät ideat saadaan jalostettua voittaviksi yrityksiksi.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

1Q/2015 osavuotiskatsaukset päivitetty piksun tietokantaan

Osavuotiskatsaukset (1Q/2015) on päivitetty piksun "Markkinat" tietokantaan:

http://www.piksu.net/markkinat/osavuosikatsaukset

Tietokantaan kootaan suomalaisten suurten ja keskisuurten yritysten tulostiedot. 

Käyttäjän Norvestia kuva

Ei riitä, että tietää sellaista mitä muut eivät tiedä

Kirjoitusvuorossa: Juha Mikkola

Olen mukana pro bono -periaatteella Tekesin uusien innovatiivistien yritysten tuomaristossa. Minun ja muiden pääomasijoitusalalta valikoitujen tuomareiden tehtävänä on muutaman kerran vuodessa arvioida Tekesin lupaavimpien yritysten potentiaalia ja antaa niistä Tekesille lausunto. Tämä lausunto ei sido Tekesiä millään tavalla, mutta antaa heille jonkin verran suuntaa siitä, miten pääomasijoittajat arvioivat yrityksiä ja niiden potentiaalia.

Saan yritysten esitysmateriaalit tutustuttavaksi yleensä 2-3 päivää ennen tuomariston kokoontumista. Minun tulee arvioida yrityksen potentiaalia ensin vain materiaalin perusteella, ja sen jälkeen vielä uudestaan noin 15 minuutin esityksen jälkeen.

Arvioitavat yrityksen ovat nuoria, innovatiivisia startup-yrityksiä. Niiden johdossa on usein yrittäjiä, jotka ovat alansa fiksuimpia ihmisiä ja joskus jopa väitelleet tohtoriksi alueelta, jonka ympärille ovat perustaneet yrityksen.

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Onko Kainuu Kaukana Kaikesta?

World's largest Angry Birds Activity Park in Vuokatti

Päinvastoin. On vain ollut niin paljon tekemistä, että kirjoittaminen Piksuun on jäänyt vähälle. Vuoden vaihteessa matkustelimme viisi viikkoa Meksikossa ja siellä tuli pohdittua, miksi ulkomaalaiset suuryritykset eivät investoi Suomeen. Mielikuvani Meksikosta muuttui matkan aikana myönteisemmäksi. Löysin sieltä dynamiikkaa ja uhoa, joka meiltä puuttuu. Ulkomaiset yritykset sijoittavat maahan, jossa on paljon osaavaa ja edullista työvoimaa. Mutta vielä tärkeämpää on, että syntyvälle uudelle tuotannolle löytyy tehtaan portin takaa markkinoita.

Sivut

Tilaa syöte Yritystoiminta ja välittäjät