Yritystoiminta ja välittäjät

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kulutusluottojen suosio kasvoi vuonna 2017

Pitkään niin Suomea kuin muutakin maailmaa piinannut talouslama on kääntynyt viime aikoina hienoiseen nousuun. Yksi selkeä merkki talouden kasvusta on yksityishenkilöiden kiihtynyt kulutus; varsinkin Suomessa tämän talouden veturin ennakoidaan kiihdyttävän nopeuttaan entisestään, koska yhä useammalla on töitä ja sitä kautta myös enemmän ostovoimaa.

Kohentunut talouden tila ja aiempaa alhaisemmat korot ovat kannustaneet suomalaisia myös lainanhakuun. Kulutusluotot ja erilaiset pikavipit kasvattivat suosiotaan vuonna 2017, kun yleisen talouskasvun ja työllisyystilanteen parantumisen rohkaisemina yksityishenkilöt ovat hellittäneet säästämisessä ja sen sijaan ryhtyneet kuluttamaan entistä enemmän.

Parantuneen taloustilan myötä myös lainojen korot ovat madaltuneet, mikä on ollut omiaan rohkaisemaan kuluttajia hakemaan lainaa nopeasti esimerkiksi arjen kuluja tai omia harrastuksia varten.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Pikavippejä otetaan yhä ahkerasti

Sanotaan, että kaikki trendit loppuvat aikanaan. Vaikka tämä yleisesti pitääkin paikkansa ei asia kuitenkaan ole näin pikavippien osalta. Pikavippien eli pienlainojen historiallisena esikuvana pidetään yleisesti Yhdysvaltojen payday loanseja eli palkkapäivälaha-lainoja. Palkkapäivälainat olivat alun perin summaltaan pieniä lainoja, jotka myönnettiin asianomaisen osoittamaa palkkatodistusta vastaan ja se maksettiin aina takaisin sovittuna palkkapäivänä. Nykyään pikavipit ovat jo lähes kaikissa länsimaissa osana arkipäivää ja alakohtaisia yrityksiä löytyy globaalisti valtavia määriä. Suomessa ala on kuitenkin kokenut ylä-ja alamäkiä, mutta kaikesta huolimatta pikavippien ottaminen ei ole menettänyt hohtoaan. Onkin varsin mielenkiintoista tarkastella pikavippien sekä niitä tarjoavien yritysten taivalta ja pohtia miten ne ovat saavuttaneet edelleen jatkuvan suuren suosionsa.

Pikavipit rantautuivat yritystoimintana Suomeen vuoden 2005 tienoilla ja koko yritysala kasvoi roimasti ensimmäisten vuosien aikana. Pikavippien laajaan kasvuun yritystoimintana vaikutti vahvasti mm. matkapuhelinteknologian kehittyminen ja internetin yleistyminen jokaisen matkapuhelimen perusominaisuutena. Internetin kautta erilaisten pienlainojen myöntäminen oli vaivatonta ja markkinointi halpaa. Tosin jo ennen internetin tuloa osaksi matkapuhelinten yleistä varustetasoa oli pikavippien ottaminen tehty mahdollisimman helpoksi kaikille niitä haluaville perinteisen tekstiviestin muodossa. Vuoteen 2012 mennessä Suomessa arvioitiin olevan jo reippaat 80 pienlainaa myöntävää yritystä.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Hyvät johtajat ovat itsenäisiä tolkun ihmisiä

Mistä on hyvät hallitukset ja johtajat tehty ? Ei ainakaan mistään puolueesta. Hyvät hallitukset ja hyvät johtajat on tehty korkeat arvot omaavista tolkun ihmisistä jos oheiseen kuvaan on uskomista. Ei tarvitse olla edes ihmisten kanssa hyvin toimeen tuleva - sen on Paavo Lipponen osoittanut. Riittää että on itseensä luottava riippumaton tolkun ihminen joka tavoittelee kilpailukykyistä lainsäädäntöä.

Oheiseen kuvaan on otettu tärkeimmät hallitukset ja joka puolueesta yksi ministeri. Samassa kuvassa on Suomen teollisuustuotanto joka kuvaa merkittävää osaa siitä, miten hyvin kyseinen hallitus on kyennyt tekemään suomalaisesta yhteiskunnasta kilpailukykyisen. Uudistukset ovat aina kipeitä. Kuvasta näkee heti mitkä hallitukset ovat tarttuneet uudistuksiin ja mitkä hallitukset ovat kosiskelleet kansansuosiota jakamalla velkarahaa. Ulkomaisen velkarahan jakeleminen yhteiskuntaan nostaa palkkoja ja kustannustasoa ja johtaa teollisuustuotannon laskuun. Siksi teollisuustuotanto on niin hyvä indikaattori siitä millä hallituksella on ollut selkäranka ja arvot kohdallaan. Hyvät hallitukset ovat oheisessa kuvassa sinisellä ja huonot punaisella. 

Käyttäjän J.Vahe kuva

Kokemukseni United Bankersista

Onko kuvassa rahasto-osuuksia?

 

Minulla on kaksi periaatetta:

a) Miehen (henkilön) pitää kerran eläessään kokeilla kaikkea paitsi sukurutsausta ja kansantanhuja.

b) Onnellisen suhteen perusta on mahdollisimman runsas vieraissa käyminen. Puhun tietenkin pankkisuhteista ilman mitään vertauskuvia.

Niinpä 2014 avasin kokeeksi pienehkön säilytyksen UB:ssa. Yhteyshenkilöksi nimettiin valitettavasti hra A.  Hän itse sanoi työskentelevänsä mm. Alpeilta käsin ja siltä se on vaikuttanut. Häntä oli 2014 ja viimeksi lokakuussa 2017 mahdotonta tavoittaa. Kun esim. iso ja vakaa UPM on heilunut pörssissä 10 % vrk:ssa, haluan reagoida asiaan heti enkä päivien kuluttua. Aloin hoitaa toimarit Herra B:n kautta, mikä on toiminut hyvin.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kehittyvien maiden joukkolainoissa on piileviä riskejä

Nebojsa Dimic tarkastelee väitöskirjassaan ”Essays on Emerging Market Finance” kehittyvien markkinoiden tärkeimpien omaisuusluokkien riskisyyttä ja ominaispiirteitä. Klassisen finanssiteorian mukaan markkinaturbulenssin aikaan sijoittajat korvaavat riskisempiä omaisuusluokkia kuten esimerkiksi osakkeita turvallisemmilla omaisuusluokilla kuten joukkovelkakirjalainoilla. Kehittyvillä markkinoilla tämä yhteys on kuitenkin toisenlainen.

Dimic esittää väitöstutkimuksessaan, että kehittyvien markkinoiden joukkovelkakirjoja ei tulisi pitää turvallisina sijoituksina suhteessa kehittyvien markkinoiden osakkeisiin. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kehittyvien markkinoiden joukkovelkakirjoilla on osakkeille tyypillisiä ominaispiirteitä ja ne ovat siten todellisuudessa paljon riskisempiä kuin teorian mukaan voisi olettaa.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Sijoituspalvelusta tehdään raskaasti säädeltyä, luvanvaraista puuhaa

Uusi tammikuussa voimaan astuva EU direktiivin mukainen sijoituspalvelulaki kiristää sijoitusalan sääntelyä ja tekee sijoituspalvelujen tarjoamisesta isojen toimijoiden pelikentän. Samalla sijoittajansuoja ja palveluiden läpinäkyvyys kansalaisten suuntaan paranevat. 

  • Sijoituspalveluyrityksille tulee tuotehyväksyntämenettely, jolla varmistetaan myytävän rahoitusvälineen yhteensopivuus suunnitellulle asiakaskohderyhmälle.
  • Sijoitusneuvojille määritellään ammattipätevyysvaatimukset. Ne koskevat myös muuta tietoa asiakkaille antavia henkilöitä.
  • Säännökset sijoitusneuvonnasta ja asiakkaan kuluista tarkentuvat.
  • Kannustimien käyttö kielletään omaisuudenhoidossa ja riippumattomassa sijoitusneuvonnassa. Lisäksi kielletään sijoituspalveluyrityksen sellaiset henkilöstön palkitsemisjärjestelyt, jotka voisivat kannustaa suosittelemaan ei-ammattimaiselle asiakkaalle muita kuin tälle parhaiten sopivia rahoitusvälineitä.
Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomi parantaa asemiaan tekoälyn ja tietotekniikan osaajana

Suomi sijoittui viidenneksi Mastercardin ja Fletcher School at Tufts Universityn tekemässä Digital Evolution Index 2017 -tutkimuksessa, jossa kartoitetaan maiden talouden digitaalista kehitystä.

Digitaaliajan menestyjät ylhäällä (Lähde: Mastercard / Digital Trust)

Julkinen sektori on luonut menestystä yhteiskunnan palveluiden digitalisaatiolla ja kansalaiset ottavat uudet palvelut mielellään käyttöönsä. Tietotekniikan ja tekoälyn osaaminen ovat muun muassa laajan peliteollisuuden takia maailman vahvinta luokkaa ja lähtökohdat tekoälyaikakauden menestykseen ovat erinomaiset.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Yrityksiä kehoitetaan välttämään Britanniaa

Brexit neuvottelut eivät ole edenneet ja Suomen Tulli on varoittelee jo käymästä alhaisen lisäarvon kauppaa Brittiläisten yritysten kanssa. Brexitin vaikutukset alkavat näkyä; Britanniaa vältellään.

Euroopan parlamentin täysistunnon mukaan EU:n kolmen keskeisen tavoitteen osalta ei ole ”edetty riittävästi”.  EU:lle tärkeitä neuvottelukysymyksiä ovat kansalaisten asema, Britannian EU-rahoitussitoumukset ja Irlannin ja Pohjois-Irlannin välinen raja.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kasvollista omistajuutta tarvitaan myös suuryrityksiin

Kotitalouksilla on pörssiosakkeita tai rahasto-osuuksia yhteensä 57 miljardia (Tilastokeskus/kotitalouksien nettovarallisuus) kun taas julkisella sektorilla on hallussaan noin 220 miljardia (valtio 20Mrd + työeläkevarat 200Mrd). Suuryritystemme omistajaohjaus tapahtuu tällä hetkellä lähes kokonaan julkisen sektorin virkamiesten toimesta.

EK on huolestunut tilanteesta ja toivoo enenmmän kasvollisia omistajia, jotka panostaisivat yritystensä ohjaukseen erilaisella motivaatiolla kuin palkatut virkamiehet. EK on tehnyt asiasta 18 kohdan ohjelman, joka on mielestäni hyvän suuntainen. Minä jaan EK:n käsityksen siitä, että kasvolliset omistajat tuovat tiettyyn rajaan saakka parempaa johtamista. Kasvollisten omistajien hallussa olevat pienyritykset ovat kasvaneet ja lisänneet työvoimaa keskimäärin paremmin kuin virkamiesten hallinnoimat yritykset. 

Eräässä kohdassa EK:n toivelista ontuu.  EK hallitsee yhdessä ammattiliittojen kanssa eläkevakuutusyhtiöitä ja päättää yritysten omistajaohjauksesta. EK edustaa itse yrityksiä ja yritysjohtoa ja siksi asiantila on ongelmallinen. EK:n virkamiesten kautta yritysjohto valvoo itse itseään, määrää itse omat palkkansa ja valitsee yrityksiin hallitukset ja yritysjohdon. Tässä rakenteessa pyörii hyvien veljien piiri. Palkat, palkkiot ja nimitykset tehdään toinen toistaan auttaen. Kasvollinen omistaja olisi parempi.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Yritysjohtajien palkat taulukoituna

Piksu:n "herrapörssi" osioon on koottu suomalaisten pörssiyritysten toimitusjohtajien ja hallituksen jäsenten palkat vertailuun.

Vaikuttaa siltä että parhaat pörssiyrityksemme maksavat johtajilleen monasti hieman keskitasoa alempaa palkkaa, mutta kunnon palkkaa kuitenkin. Järkevä palkanmaksu on merkki siitä että yritys on muutenkin hyvin hoidettu. 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Nordea oli liian suuri ruotsalaisille harteille

Nordean tulo Suomeen ei ollut yllätys. Pankki oli yksinkertaisesti liian mahtava ruotsalaisille harteille.  Nordean tase on  viimeisimmän kvartaaliraportin mukaan  642 Mrd€ ja Ruotsin bruttokansantuote on noin 440 Mrd€ (tarkka arvo riippuu valuuttakurssista). Nordea oli liian suuri pankki liian pienessä maassa.

Suureen pankkiin liittyy aina riskejä eikä ole harvinaista että pankin pelastamiseksi sen taseesta yli kymmenen tai jopa parikymmentä prosenttia joudutaan rahoittamaan julkisista varoista. Tämän suuruinen summa olisi ollut turvallisuusuhka Ruotsille ja sen vuoksi Nordealta kerättiin ruotsalaiseen vakuusrahastoon merkittävästi varoja - enemmän kuin Euroalue kerää pankeilta.  

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suomalainen finanssiala ei osaa myydä tuotteitaan ulkomaille

Suomeen noteeratut sijoitusrahastot kelpaavat suomalaisille sijoittajille mukaan lukien vakuutusyhtiöt ja instituutiot. Tämä on merkki siitä, että rahastojemme tuotot ovat kelpoja.

Mutta rahastojemme myynti ja markkinointi on onnetonta. Finanssialamme ei osaa myydä tuotteitaan kuin ainoastaan Ruotsiin. Muualle maailmaan ei osata myydä eikä markkinoida. Kyseessä on aivan hämmästyttävä osaamattomuuden taso.

Tiedot selviävät Suomen pankin tilastoista.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Internet rahapelipaikkojen rakentaminen tulisi sallia Suomessa

Veikkaus Oy:lle on annettu Suomessa yksinoikeus rahapelien järjestämiseen (arpajaislaki). Tämä yksinoikeus toimii hyvin pelikoneiden ja fyysisten pelikasinoiden osalta. Rahapeliin käytetyt eurot jäävät näiden palveluiden osalta Suomeen ja hyvä niin.

Internet pelipaikkojen järjestäminen tulisi sen sijaan vapauttaa kilpailulle. Veikkaus Oy ei ole kyennyt vastaamaan kansainväliseen kilpailuun ja Internet pelaamista harrastetaan lähinnä ulkomaisissa, mutta suomenkielisissä pelipalveluissa. Internet pelaamisen eurot valuvat ulkomaille.  Suomessa ei ole luvallista järjestää internet pelipaikkoja ja niinpä suomalaisilla yrityksillä ei ole edes mahdollisuutta tarttua tähän Veikkaus Oy:n huonosti hoitamaan osa-alueeseen.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Olosuhteet ja niiden hyödyntäminen

1970-luvun lopussa luin NL:ssa tehdystä kirjasta, miten puna-armeijalla oli ollut pikku vaikeuksia Suomen talvisodassa, koska Suomessa on talvisin aina neljä metriä lunta maassa. Jos sivuutetaan lumimäärän älyttömyys, jää vielä jäljelle kysymys siitä, miksi suomalaiset osasivat sopeutua talveen NL:a paremmin. Talvi se on tiemmä Moskovassakin.

Keväällä Tokmanni antoi tulosvaroituksen, kun talvi oli kuulemma ollut leuto. Säätilastot eivät selitystä tue. Talven jälkeen kevät on ollut ihan takuuvarmasti kylmä ja viimeinen kuukauden ennuste lupaa, ettei kesällä tule mitään uimarin ihannekeliä. Jaakon päivä on jo kolmen viikon päästä. Kaikesta päätellen Tokmannin kevät ja kesä menevät pieleen. Todennäköisesti talven sää on vähintäänkin liian sopiva, jos ei siinä muuta vikaa ole.

Käyttäjän mikko kuva

Herrapörssi

Herrapörssi on Piksun tuottama selvitys pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien ja hallitusten jäsenten palkitsemisesta.

Tiedot Herrapörssiin kerättiin kesäharjoittelijatyönä yritysten osavuosikatsauksista, yhtiökokouspöytäkirjoista ja vuosikertomuksista. Kerättyjä ja arvioitavia tietoja ovat toimitusjohtajan kokonaispalkitseminen, hallituksen puheenjohtajan ja hallituksen "rivijäsenen" palkkiot.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Joukkorahoitus sijoittajan näkökulmasta

Joukkorahoitus kasvaa kohisten. Suomessa joukkorahoituksella on kerätty vuonna 2016 rahoitusta yhteensä 153 miljoonan euron edestä. Vuonna 2015 määrä oli 70,5 miljoonaa euroa, joten joukkorahoitusmarkkinat ovat yli kaksinkertaistuneet vuodessa. Vuonna 2014 markkinoiden koko oli 52 miljoonaa euroa. Toimialan kehittymisen ja kasvun seurauksena useat joukkorahoituksen välittäjät ovat perustaneet Joukkorahoitusyhdistys ry:n. Uuden yhdistyksen tarkoituksena on kehittää joukkorahoittamisen käytäntöjä, kasvattaa vaihtoehtoisten rahoitusmuotojen tietoisuutta yrityksille sekä sijoittajille ja toimia joukkorahoitustoimialan edunvalvojana.

Usein joukkorahoitukseen liittyvissä keskusteluissa ja kirjoituksissa keskeiseksi teemaksi on vakiintunut käsitteen uutuudenviehätys. Kokonaisvaltaisemmin tarkasteltuna kuitenkin nähdään, että joukkorahoitus perustuu vuosisatoja vanhalle tavalle - niillä joilla on rahaa lainaavat niille, jotka sitä tarvitsevat yhteisesti sovittujen pelisääntöjen puitteissa. Ajatuksena on kerätä suhteellisen pieniä summia suurelta joukolta ihmisiä halutun rahoitusmäärän saavuttamiseksi.

Pitkästä historiasta huolimatta yhteiskunnan digitalisoitumisen myötä edellä mainitut toimijat löytävät toisensa ja pääsevät yhteiseen sopimukseen yhä tehokkaammin. Markkinoille on muodostunut useita palveluntarjoajia, joiden digitaaliset verkkopalvelut tarjoavat markkinapaikana joukkorahoitukselle. Näiden palveluntarjoajien toiminta perustuu siihen, että he löytävät, tunnistavat ja arvioivat lainanhakijat. Tämän jälkeen sekä lainanhakija että lainanantaja päättävät, millä ehdoin he ovat valmiita rahaa lainaamaan. Lainan korko määräytyy sijoittajien lainanhakijoille tekemien tarjousten perusteella kysynnän ja tarjonnan lain mukaan.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Järjestäytymisvapaus koskee jatkossa myös työelämää

Suomi siirtyi merkittävän askelen kohti oikeusvaltiota ja toimivampaa työelämää kun korkein oikeus antoi ennakkopäätöksen siitä, että ammattiyhdistysliikkeeseen kuulumattomilla työntekijöillä on samat oikeudet kuin muilla. Heillä on jatkossa oikeus esimerkiksi valita itselleen luottamusvaltuutettu neuvottelemaan työpaikkakohtaisista asioista. Sopiminen on työpaikoilla helpompaa nyt kun kaikilla työntekijöillä on oikeus vaikuttaa.

Järjestäytymisvapaudesta tulee nyt perusoikeus myös työelämässä. Tämän pitää johtaa siihen, että liittoihin kuulumattomien syrjintä loppuu, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen sanoo.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Harhaanjohtavan tiedon levittämisestä

En yleensä vaivaudu vastaamaan kommentteihin, mutta nyt teen poikkeuksen. Kyseessä on tuo merkintä.

Kun työaika maanantaina alkoi, eräästä paikasta ilmestyi pari kommenttia. Niistä:

1) Kun oma kylki on pikimusta, turha ryhtyä muita yrityksiä panettelemaan. Vihjaus, että Privanetin osakevälitys olisi näennäistä, on ko. firman liiketoimintaa vahingoittavaa ja saattaa ainakin teoriassa johtaa vahingonkorvausvaateeseen, vrt. Jos väite olisi totta, siitä sopisi kaikin mokomin ilmoittaa Fivaan eikä täällä huudella. Kun Privanetin tilinpäätökset ovat julkisia ja tilintarkastettuja, on yhä älyttömämpää väittää, ettei Privanetilla muka olisi välitysliiketoimintaa. Väite on pelkkää roskaa.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Ostan 10 € seteleitä 8 €:lla.

Luulin jo Findan valtataistelun ratkettua päässeeni paperisesta roskapostista eroon, mutta eikö mitä!

Eilen posti kantoi tämän firman "tarjouksen" ostaa Findaa 25 eurolla.

Ei siinä muuta, mutta kun ostonoteeraus oli samaan aikaan 31,10 euroa. 

https://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/porssikurssit/muut_markkinat.jsp

Millähän nimellä tuollaista "liiketoimintaa" sopisi kutsua?

 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Yhteisöveron pieni alennus tekisi Suomesta yritysten paratiisin

EVA kiinnittää viimeisimmässä analyysissään huomiota siihen, että yhteisöveroa alentamalla Suomi voisi nykytilanteessa saavuttaa merkittävää etua. Maamme asettuisi verotuksen osalta houkuttelevimpien maiden joukkoon.

Viereisessä sektorikuvassa on kuvattu yhteisöveron tuottoa (4,8Mrd) ja EVA:n ehdottamaa alennusta (0,44 Mrd€) yhteisöveroon. Kuvasta on helppo havaita, että tarvittava alennus on mitättömän pieni jos sitä verrataan kokonaisverojemme huisin suureen kertymään 95 Mrd€. Hyödyt alennuksesta olisivat merkittävät. On aina hyvä olla paras jossakin asiassa ja Suomen olisi helppoa olla hyvä paikka yrityksille. Tarvittava uhraus olisi pieni. 

Alla olevassa kuvassa on yhteisöveroaste eri EU maissa. EVA:n ehdottama alennus 20% -> 18% tekisi meistä verotusmielessä EU alueen houkuttelevimman hyvin kehittyneen maan.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Rakkaus yritykseen on kuin rakkautta omiin lapsiin

Aivoaktivaation tasolla yrittäjän rakkaus yritykseensä muistuttaa vanhemman rakkautta lapsiinsa selviää Helsingin Yliopiston tutkimuksesta. Selvityksen mukaan rakkaus on motivoiva voima vanhemmilla ja yrittäjillä.

Tutkimuksessa mitattiin toiminnallisen magneettikuvauksen avulla isien ja kasvuyrittäjien aivotoimintoja: isät katsoivat kuvia omista lapsistaan sekä muista heille tutuista lapsista. Yrittäjät katsoivat kuvia omasta yrityksestään ja jostain toisesta heille tutusta yrityksestä. Rakkaus yritykseen osoittautui samanlaiseksi kun rakkaus omiin lapsiin. Teoriaan ja järkeen liittyvät aivoalueet kytkeytyivät pois ja tilalle astuivat positiiviset tunteet.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Oriolasta yms.

Aikoinaan Orionin lääketehtaasta irrotettiin ja listautettiin lääketukkukauppa omaksi yhtiökseen Oriolaksi. Yhtiön suurimpina omistajina ovat nykyään Niklas ja Ilkka Herlin. En usko, että Oriola edustaa veljeksille mitään kutsumusta siinä mielessä kuin Alma edustaa toimittajana harjoitelleelle Niklakselle, joten eiköhän firmassa ole voittoa tavoittelevat kasvolliset oman rahan sijoittajat, vrt. vastaavasti esim. ruots. säätiöitten ”saavutukset” Stockmannissa.

Oriolalla on jo Ruotsissa apteekkiketju. Kun apteekkialan vapauttamista suunnitellaan Suomessakin, Kesko ja Oriola ovat iskeneet tähän poliittiseen saumaan. Vapauttamisen liiketaloudelliset hyödyt eivät valuisi ulkomaille, vaan jäisivät kotimaahan. Yhtiöt ovat yhdessä perustamassa tasan omistamansa uuden yrityksen suomalaisen terveyden, kauneuden ym. kauppaketjuksi. Tuotevalikoima kattanee yli 10.000 nimikettä, työpaikkoja tullee tuhat sekä sata kivijalkamyymälää ja verkkokauppa.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Joukkolainamarkkinat eivät avaudu rivisijoittajan ulottuville (?)

Valtiovarainministeriö asetti vuonna 2015 työryhmän selvittämään miten Suomen vajavaisesti toimivat joukkolainamarkkinat saataisiin liikkeelle niin, että pientenkin yritysten olisi luontevaa hakea rahoitusta joukkolainamarkkinoilta ja myös pienempien sijoittajien (esim. kansalaisten) olisi luontevaa ostaa/myydä yritysten lainapapereita.

Työryhmän vastavalmistuneen ehdotuksen keskiössä on velkojien oikeus vaihtaa kriisitilanteessa lainansa osakkeiksi. Tämä vähentää velkojien haluja hakea yrityksiä konkurssiin ja lisää joukkolainojen kiinnostusta institutionaalisten sijoittajien parissa.

Ehdotus jää piksu toimituksen mielestä asetetusta tavoitteesta ja piensijoittaja jää edelleen osattomaksi joukkolainamarkkinoista. Mutta ehdotus sisältää kuitenkin instituutioita mielyttävän parannusehdotuksen.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Laivojen automaattiohjaus kehitetään Suomessa

Rolls-Royce on päättänyt sijoittaa suomeen uuden etäohjattujen ja autonomisten alusten tutkimus- ja kehityskeskuksen. Uuden keskuksen on tarkoitus olla täydessä toimintavalmiudessa myöhemmin tänä vuonna ja se tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Autonomisesti navigoivien laivojen toteutus on oleellisesti helpompaa kuin autonomisesti ohjaavien autojen ja laivojen automaattinavigointi päätyykin välittömästi toteutukseen ja käyttöön.

- Tämä on loistava uutinen. Rolls-Roycen kaltaisen globaalin teknologiayrityksen tutkimus- ja kehityskeskuksen sijoittuminen Suomeen on iso tunnustus suomalaiselle maailmanluokan osaamiselle, Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell toteaa.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kiinteä ryhmä synnytetään tunnistamalla jäsenten sitoutumistavat

Työryhmän Katri Otonkorpi-Lehtoranta, Minna Leinonen ja Tuula Heiskanen tutkimus "Sitoutuminen ja tiedon jakaminen tietointensiivisissä yrityksissä" havaitsee että ihmiset sitoutuvat yrityksensä tai yhteisönsä päämääriin eri mekanismeilla. Tapojen tunnistaminen auttaa löytämään kullekin optimaalisen ympäristön, jossa jokainen tuntee saavuttavansa niitä asioita joita hän työelämältään tavoittelee. 

Usein sitoudutaan tiimiin, tunteella

Tutkimuksessa tarkastellaan sitoutumisesta sekä kohteita että ulottuvuuksia. Tutkijat löytävät kahdeksan sitoutumistyyppiä. Tyypeissä sitoutumisen ulottuvuudet – tunneperäinen, normatiivinen ja jatkuvuus – sekä kohteet vaihtelevat.

Tyypittelyistä kolme liittyy tiimiin sitoutumiseen. Lähityöyhteisöön sitoutuneet arvostavat sujuvaa työntekoa, jolloin hyvä tiimi voi muodostua organisaation ulkopuolisista toimijoista. Moniulotteisesti tiimiin sitoutuneille on tärkeää sitoutua tiimiin. Usein työkaverit ovat heille ystäviä, joiden kanssa vietetään vapaa-aikaa.

Asiakkaisiin suuntautuneet tiimiin sitoutujat taas sitoutuvat tunneperäisesti tiimiin, mutta palkitsevinta heille on asiakastyö.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Danskelainen ”analyysi”

20.12.2016 Danske Bank alensi erään yrityksen suositusta ja tavoitehintaa. Näitähän nyt tapahtuu, mutta hiukan erikoisempaa oli se, että suositus laski tasolta Osta suoraan tasolle Myy. Tavoitehinta laski 23:sta NOK:sta 4:än eli n. 1/6:an aikaisemmasta.

Tällaistakin vielä voi joskus sattua, kun firman koko tulevaisuus on yhden lääkekehityksen varassa ja faasi 3:ssa potilaat alkavat kuolla kuin kärpäset.

Suositus kuitenkin kohdistui firmaan nimeltä RenoNorden, joka on L&T:n tapainen jätehuoltofirma. Tässä vaiheessa voi todeta aika paljon menneen aika tavalla pieleen. 

Silmäilin Dansken analyysia, mutten totta puhuen siinä tullut juuri hullua hurskaammaksi. RenoNorden teki IPO:n pari vuotta sitten ja sen jälkeen kurssi on noudattanut kiitettävästi lehmänhäntäindeksiä.

Eräitä yleisiä havaintoja voi kuitenkin tehdä. Ensinnäkin kunnollista aktiivista pääosakasta ei ole, vaan siinä tehtävässä toimivat ilmeisen passiiviset rahastot noin 10 %:n osuuksin.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Pankit ovat kuluttajien mielestä arrogantteja

Nooa Säästöpankin teettämä kansallinen "Mikä pankeissa pännii -tutkimus" kertoo että 86 prosenttia suomalaisista kokee, että pankkipalvelu on pääasiassa rahastusta. 79 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että pankit ajavat vain omaa etuaan ja 65 prosentin mielestä pankit lakkauttavat konttoreita vasten asiakkaiden tahtoa. 62 prosenttia suomalaisista kokee, että pankki sanelee ehdot ilman, että asiaan voi itse vaikuttaa. Erityisen pettyneitä ovat pääkaupunkiseudun asukkaat.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Valtataistelu Findasta, osa 2.

 

Kerroin aiemmin valtataistelun silloisesta tilasta. Samoja konsteja eli valtakirjan keräämisiä voi käyttää useampikin taho.

Sain 31.1. OTC-sijoitus Oy:n lähettämän kirjeen, jossa puolestaan he pyytävät valtakirjaa Finda Oy:n yhtiökokoukseen 27.2. Kuten arvata saattaa, näkemykset ovat kovin erilaisia kuin ed. kirjeessä. Uuden kirjeen mukaan Linnainmaan ryhmä pitää Findassa valtaa äänivaltaisten osakkeiden voimin (ääniero 20-kertainen), vaikka omistaa vain 2 % Findan osakkeista. Kirjeen mukaan Findan nykyinen tj ja hallitus aikovat käyttää DNA:n myynnistä saadut varat uusiin sijoituksiin ICT-alalle.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Valtataistelua telealalla

Vanhempani lienevät 1950-luvulla hankkineet silloisesta Rauman Puhelimesta (osuuskunta) puhelinliittymän samalla tavalla kuin monet muutkin eli ns. omistusliittymänä.

Vuosikymmenien kuluessa osuuskunta on muuttunut oy:ksi, vaihtanut nimeä ja yhdistynyt. Nykyinen nimi on Finda.

Äitiäni pommitettiin aikoinaan jatkuvasti tarjouksilla ostaa ko. osakkeet. Osittain hänen tuskastumisensa takia ja osittain siksi, että osakkeet muuttuivat paperittomiksi, otin osakkeet haltuuni. Sen jälkeen olen pelkästään minä saanut kirjallisia ostotarjouksia sellaisia määriä, että kuvittelisin yhteenlaskettujen postikulujen vastaavan 10 % osakkeiden arvosta. Näissä ostotarjouksissa on muuten puhuttu hyvästä hinnasta silloin, kun teleyritys itse on ostanut omia osakkeitaan korkeampaan hintaan.

En ole nurkanvaltaajista pitänyt, mutten taida pitää puolustajistakaan. Sain joukkokirjeen, jossa eräs porilainen kauppaneuvos esittää 12.1. päivätyssä kirjeessään sellaista tekstiä, että kauppaneuvoksen arvon saa ilmeisesti aika vähällä.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Monopoliyhtiö Euroclear Oy:n vitkuttelu kaventaa rahoitusmahdollisuuksia

Suomen liittyminen rajat ylittävää sijoitustoimintaa helpottavalle TARGET2-Securities-alustalle (T2S) lykkääntyy, tiedottaa arvo-osuus järjestelmää hoitava Euroclear Finland Oy. Liittymistä oli kaavailtu syyskuulle. Lykkääntymisen syynä ovat monopoliasemaan valitun belgialaisomisteisen Euroclear Oy:n jatkuvat ongelmat toimintakelpoisen järjestelmän luomisessa. Eniten kärsivät pääomia tarvitsevat suomaiset yritykset kertoo Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi.

Sivut

Tilaa syöte RSS - Yritystoiminta ja välittäjät