Yritystoiminta

       Yrityksen strategia sisältää oleellisimman viestin siitä, miten yritys haluaa palvella sidosryhmiään ja asiakkaitaan sekä ne työ- ja toiminta- tavat  millä tämä lisäarvo yrityksessä tuotetaan. Strategian pääpiirteiden ymmärtäminen ja niihin uskominen on oleellista sekä sijoittajille että yrityksen operatiiviselle johdolle. 

Yrityksen strategia kuitenkin on monen johtajan mielestä niin ympäripyöreä, että sen pohjalta on vaikea tehdä konkreettisia päätöksiä. Tätä piti muutostilanteiden kompastuskivenä 38,6 prosenttia Talent Partnersin ja Boardmanin kyselyyn vastanneista yritysjohtajista. Lähes yhtä suuri joukko (35,5 %) arvioi, että strategiaa ei voi viestiä ymmärrettävästi koko henkilöstölle.

Vastaavasti yritysjohtajat pitivät strategian konkreettisuutta ja ymmärrettävyyttä muutoksen onnistumisen kannalta keskeisinä asioina. ”Hyvän strategian tunnusmerkki on se, että se on selkeästi viestittävissä sekä vietävissä käytäntöön operatiivisen johdon toimesta”, sanoo toimitusjohtaja Matti Viljo Talent Partners Oy

Yritysjohtajien mukaan yleisin kompastuskivi strategisissa muutostilanteissa on, että organisaation resurssit eivät tue muutosta (39,5 %). Lähes yhtä suuri joukko (38,3 %) arvioi, että organisaatiossa ei ole riittävää osaamista strategisten hankkeiden toteutukseen. ”Vallan tasapaino omistajien, hallituksen ja johdon muodostamassa päätöksentekoketjussa luo perustan yrityksen hyvälle johtamiselle. Luottamus osapuolten välillä ja läpinäkyvyys ovat avaimia toimivalle yhteistyölle”, sanoo Boardmanin hallituksen puheenjohtaja Mikko Haapanen.

Kirjoitin eilen artikkelin Internetin pilvipalvelu-vaiheen vakavaraisista ja kannattavista kasvuyrityksistä. Nyt tähän listaan lisätään Apple, joka julkisti kalenterivuoden 2011 viimeisen kvartaalin tuloksen.

Maailman talous horjuu ja sen mukana yritysten liikevaihto, kannattavuus ja vakavaraisuus heikkenevät. Tämä puolestaan heijastuu negatiivisesti yritysten arvostuksiin. Internet-markkinan kasvu on kuitenkin vahvaa. Internet on saavuttanut niin sanotun pilvipalvelu-vaiheen elinkaarellaan, mikä antaa uuden kasvumahdollisuuden palvelu-, ohjelmisto- ja laitteistoyrityksille yhtälailla tiedon saatavuuden, siirron, prosessoinnin ja varastoinnin alueilla kuin myös niitä tukevilla toiminteilla kuten tietoturvassa.

Median historian nopein murros saattaa olla valokuvien ja videoiden siirtyminen filmiltä ja kaseteilta muistikorteille talletettuihin tiedostoihin. Kun noin 10 vuotta sitten uusi digitaalinen kamera- ja tallennusteknologia alkoi olla tarpeeksi käyttäjäystävällistä, riittävän tasoista teknisesti ja hinnaltaan perheystävällistä, uusi media vyöryi hämmästyttävän nopeasti koti- ja ammattikäyttöön.

Samalla valokuvauksessa liikkuvat rahavirrat vaihtoivat suuntaa. Filmivalmistajia ei enää tarvittu, mutta koska jossakin kuvaajat otoksiaan haluavat esitellä ja myös säilyttää, internet-palvelut ja tallennusvälineiden valmistajat ovat keränneet filmeihin sijoitetut rahat omiin taskuihinsa.

Valokuvauksen murros on käsittämättömän nopea siksi, että ihmisten täytyi muuttaa tapojaan ja käyttäytymistään ennen kuin uusi teknologia saattoi valloittaa massamarkkinat. Kuvia ei enää voinutkaan hypistellä käsissä ja asetella albumeihin, vaan niitä piti katsella tietokoneen ruudulta. Silti käytännössä viimeisetkin nurisijat – ammattilaiset mukaan lukien – ovat nyt digitaalisten kameroiden ystäviä.

Nokiauskovaiset suomalaiset heräsivät liian myöhään miettimään, olemmeko enää innovatiivinen maa. Valitettavasti vasta Nokian alamäki avasi useimpien silmät. Viime vuoden syyskuun alussa Suomessa vieraillut sarjayrittäjäguru Steve Blank pääsi uutisotsikoihin moittimalla Suomea neuvostokulttuurista. Suomessa ei tosiaan olla luovuttu siitä henkisestä perinnöstä, joka kertyi vuosikymmenten aikana suuren ja mahtavan suunnitelmatalousmaan naapurina.  Suomi on vielä kaukana markkinataloudesta, jossa innovaatioita syntyy yksityisesti ja spontaanisti. Meillä on selkeä päämäärä, jonka haasteet ovat tiedossa.

Nokian 90-luvun menestyksen huumaamana suomalaiset jäivät seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi julistamaan omaa ylivertaisuuttaan hyvinvoivana tietoyhteiskuntana. Tällainen katteeton itsensä ylistäminen oli juuri tyypillistä Neuvostoliitossa. Nokian menestystä pidettiin ennen kaikkea säännellyn hyvinvointivaltion riemuvoittona. Tämä oli kohtalokasta ylimielisyyttä aitoa innovatiivista yrittäjyyttä kohtaan. Suomella olisi sentään ollut Nokian myötä mahdollisuus muuttua aidosti menestystä ja riskinottoa arvostavaksi yhteiskunnaksi. Nyt alamäessä se on hankalampaa, kun olemme edelleen riippuvaista valtiosta.

Yhtiökokoukset ovat lähestymässä ja yritysten hallitukset uudelleenvalitaan osakkeenomistajien päätöksellä sen perusteella, miten hyvin yhtiön hallitus on pystynyt tuottamaan arvoa osakkeenomistajille.

Oheisessa taulukossa on pörssiarvoltaan suurimpien suomalaisten yritysten pörssiarvon kehitys viimeiseltä viideltä vuodelta sekä hallituksen jäsenet. Tehtävänsä hyvin hoitaneet hallitukset on merkitty sinisellä ja huonosti hoitaneet ovat punaisella.

Suurimpien yritysten hallitukset sekä viiden vuoden pörssiarvon kehtitys

Kun kuluttajina katselemme uuden markkinan syntymistä, huomaamme kenties jotain uutta tapahtuneen vasta kun siitä on juttu TV:n iltauutisissa. Silloin meitä saattaa kiinnostaa tieto siitä, milloin uusi tuote tai palvelu on sellaisessa elinkaarensa vaiheessa, että se kannattaa hankkia. Kun sen sijaan talouselämää seuraavina katselemme uuden markkinan syntymistä, meitä kiinnostavat aivan toiset asiat. Esimerkiksi teknologiateollisuudessa trendit vaihtuvat suhteellisen nopeasti, joten oikeaan osunut ajoitus niin työpaikan valinnan kuin sijoituksenkin kannalta on tärkeää.

Konsulttiyhtiö Gartner Group on kehittänyt Hype Cycle -mallin, jolla on kätevä kuvata uuden teknologian elinkaaren vaiheita. Mikäli sijoittaja käyttää mallia teknologia-alan tai digitaalisen median tuotteiden kypsyyden analysointiin, jostain on hankittava tietoa, että pystyy asettamaan uuden teknologian aikajanalle oikeaan kohtaan. Sen jälkeen voi arvioida, selviääkö teknologia karikoiden yli massamarkkinoille.

Suomeen on muutaman viime vuoden aikana kasvanut kaksi yritysten ryhmää, joiden toimintaa moni pitää joko moraalittomana tai laittomana - ellei sitten molempia.

Nokia Siemens Networks (NSN) ilmoitti eilen ryhtyvänsä merkittävään yrityssaneeraukseen uuden mobiiliin laajakaistaan keskittyvän strategian mukaisesti. Saneeraus merkitsee monien tämän hetkisten liiketoimintojen alas ajoa ja sen myötä noin 20% henkilöstösupistuksia. NSN karsii rönsyt ja parantaa kannattavuuttaan ja pyrkii tällä tavoin tekemään itsestään houkuttelevan myyntikohteen. Rönsyjen karsimisesta on esimerkkinä NSN:n mikroaaltolinkkiliiketoiminnan ilmoitettu myynti kanadalaiselle DragonWave-yhtiölle (http://www.piksu.net/artikkeli/rip-mikroaaltolinkit-suomalaisen-elektroniikkateollisuuden-kehityskertomus).

Nokia Siemens Networks syntyi keväällä 2007 Nokia Networksin ja Siemens Communicationsin yhteenliittymänä. Yhdistämisen sponsoreina ja kummisetinä olivat Nokian toimitusjohtaja Olli-Pekka Kallasvuo ja Siemensin toimitusjohtaja Klaus Kleinfeld. Kleinfeld syrjäytettiin jo saman vuoden kesällä ja Kallasvuo vuoden 2010 syksyllä, minkä jälkeen Kallasvuo toimi vielä vuoden NSN:n hallituksen puheenjohtajana. Puheenjohtajavaihdoksen myötä alkoi NSN:n jo viivästynyt saneeraus.

Samaan aikaan viime viikon lopulla, kun olin todistamassa suomalaisen internet-keskeisen yrittäjyyden nousemista Kaapelitehtaalla Helsingin Ruoholahdessa, Nokia Siemens Networks ilmoitti myyvänsä mikroaaltolinkki-liiketoimintansa kanadalaiselle DragonWave-yritykselle (lehdistötiedote). Mikroaaltolinkki-liiketoiminta syntyi 1960-luvun alussa silloisen Nokia Elektroniikan esikoisten joukossa ja juuri samassa paikassa, Nokian Kaapelitehtaan tiloissa Ruoholahdessa. On kulunut noin 50 vuotta ja kansakuntamme eräs teknologiateollisuuden haara on kehittynyt elektroniikka-keskeisyydestä ohjelmistotekniikan kautta internet-sovelluksiin ja -palveluihin. Elektroniikan suunnittelun ja valmistuksen aika Suomessa alkaa olla ohi ja kansakuntamme keskittyy ohjelmistotuotteisiin ja -palveluihin sekä keskittyy rakentamaan niitä internetin tarjoamalle alustalle.

Kaksipäiväinen Slush 2011-tapahtuma oli täynnä nuorta huippuosaamista ja yrittäjyyttä. Tapahtumaan osallistui yli 100 itämeren alueen start-up-yritystä, jotka hakivat tapahtuman avulla sijoittajarahoitusta, vertais- ja osaamisverkostoa sekä näkemyksiä, kokemuksia, kontakteja ja neuvoja jo start-up-toiminnassa menestyneiltä yrittäjiltä ja rahoittajilta. Hyvänä esimerkkinä valmentavasta roolista tilaisuudessa käy Rovio ja sen rahoittaja Accel Partners. Molempien yritysten avainhenkilöt olivat osallistujien vapaasti käytettävissä koko tapahtuman ajan.

Tapahtuma rakentui hienosti niin sanotun Pitching Competition-kilvan ympärille. Kilpailussa valitut yritykset saivat rajoitetun estraadiajan, jonka puitteissa heidän oli vakuutettava sijoittajista koostuva jury yrityksensä ja sen liikeidean toimivuudesta ja menestysmahdollisuudesta. Kolmen karsintavaiheen (100 - 20 - 7) jälkeen valittiin kolme parasta, joista voittaja, tamperelainen Ovelin, sai 10.000 Eur:n rahapalkinnon (finaali). Loppukilpailun jury muodostui kansainvälisten riskirahoittajien edustajista (Accell Partners, Index Ventures, Fidelity Growth Partners Europe). Kotimaisista riskisijoittajista tapahtumassa esiintyivät mm. FiBAN (enkelisijoittajat), KoppiCatch, Nexit Ventures, Finnvera ja Sitra.

Kansainvälisen kilpailukykynsä ylläpitämiseksi suomalainen suurteollisuus siirtää tuotekehitys- ja tuotantopanostusta kehittyville ja kasvaville markkinoille. Hyvä kilpailukyky näkyy yrityksen terveessä tuloksessa ja  markkina-arvossa, mikä näin palvelee yritykseen sijoittanutta perinteistä osakkeenomistajaa. Suuryritysten painopisteen siirtyminen synnyttää ennen kaikkea kansainvälisestä kaupasta riippuvissa kansantalouksissa toimintavajeen, jossa kansakunnan resurssit ovat vajaakäytössä. Tämä johtaa ennen pitkään talouden kurjistumiseen.

Suomessa ollaan jo jokin aika sitten herätty kyseisen trendin uhkaan. Viime vuosina on lopetettu useita puunjalostustehtaita, mikä on "yön yli" kurjistanut tehdaspaikkakunnan elämän. Kansallisella tasolla kaksi kolmesta talouden tukipilarista, paperi ja elektroniikka, on supistamassa toimintojaan rankasti.

Sijoittajana haluan luonnollisesti, että suomalaiset pörssiyritykset, joihin sijoitan, menestyvät. Suomalaisena haluan myös, että maamme on hyvä paikka elää tuleville sukupolville. Maa, joka tarjoaa mahdollisuuksia, vaurautta ja hyvää elämää. Resurssien, kuten osaamisen, vajaakäytön ehkäisemiseksi kansakunnan odotukset kohdistuvat uusiin aloitteleviin yrityksiin, kasvuyrityksiin ja suomeen mahdollisesti investoiviin kansainvälisiin yrityksiin. Sijoittajina voimme olla talkoissa mukana sijoittamalla varallisuuttamme Suomessa toimiviin start-up- ja kasvuyrityksiin ja näin mahdollistaen kansakuntamme kehittymisen, ja samalla itse vaurastuen.

Hyvän läpileikkauksen start-up-segmenttiin itse yritysten ja heidän rahoittajien muodossa saa ensi viikon Slush 2011-tapahtumassa. Nähdään tapahtumassa!

Piksun päätoimittajan, Kai Nyman:n ja  Aalto Yliopiston professorin Marko Niemisen haastattelussa YLE Aamu TV ohjelmassa keskusteltiin Nokia windows phone tuotejulkistusten merkityksestä:

• Nokia on nopeasti ja tehokkaasti kyennyt lanseeraamaan ensimmäiset windows phone laitteensa
• Windows phone järjestelmä tarjoaa peruspuhelinkäytössä yksinkertaisen käytettävyyden, joka erottaa sen kilpailijoista (Android ja iPhone) ja todennäköisesti takaa sille paikan markkinoilla
• Nokia on sitoutunut 2..3% markkinaosuuden älypuhelimissa omaavaan windows ekosysteemiin. Jos/kun windows ekosysteemi saavuttaa käyttäjien suosion, niin kestää todennäköisesti 3..5 vuotta ennen kuin markkinaosuus kasvaa merkittäviin mittasuhteisiin. Nokian osuus tuosta windows phone markkinasta tulee mitä ilmeisimmin olemaan erittäin merkittävä.
• Monet valmistajat tekevät puhelimia Windows ekosysteemiin. Yksittäisellä valmistajalla, kuten Nokia, ei ole intressiä panostaa suuria määriä tutkimusta ja kehitystä yhteisen ekosysteemin rakentamiseksi. Tuo intressi on Microsoftilla, jonka päätöksistä ekosysteemin menestys riippuu. Nokia:n rooli tässä ekosysteemissä on laitteiden kokoajan rooli, jossa sen ei ole helppo saavuttaa takavuosien erinomaista voitollisuutta.

Viime lauantaina järjestettiin kahdeksannen kerran Havis Amandan Nuorkauppakamarin Naisyrittäjyysseminaari. Tämä seminaari on aina ollut täynnä energiaa, hyvää mieltä, upeita puhujia ja uusia tuttavuuksia. Itse olin tapahtumassa puhumassa osallistujille yritystoiminnan alkuvaiheen rahoittamisesta, liiketoiminnan suunnittelemisesta useaksi tulolähteeksi sekä toisen tulolähteen merkityksestä.

Yritystoiminnan alkuvaiheessa kestää aikaa ennen kuin rahaa ryöppyää sisään. Jos tulet uutena pelurina vanhalle toimialalle, sinun tulee tarkasti miettiä miten saat asiakkaat kokeilemaan ja ostamaan juuri sinun tuotettasi tai palveluasi. Ihmisillä on suuri kynnys vaihtaa vanhasta pois. Jos luot uutta toimialaa, vie aikaa ennen kuin ihmiset oppivat maksamaan palveluistasi. Yrityksen perustaminen vaatii siis sekä yritykseltä että omassa taloudessa riittäviä rahallisia puskureita.  Tilastot kertovat, että suurin osa yrityksistä jää hyviksi yrityksiksi, siksi onkin suositeltavaa koeponnistaa yritysideaa mahdollisimman pitkälle iltaisin ja viikonloppuisin ennen kuin hyppää työuralta päätoimiseksi yrittäjäksi. Idean syntyminen vaatii prosessointia ja loistava aika tähän on esimerkiksi äitiysloma. Moni naisten perustama yritys on saanut alkunsa vauvanhoidon lomassa kuten myös minun Vauras Nainen liiketoimintani aikanaan.

Kauppalehdessä tänään julkaistun artikkelin ja Hay Group:in tekemän pohjoismaisen vertailun mukaan suomalaisista 43% kokee työpaikkansa työilmapiirin epämotivoivana. Vastaava luku Ruotsissa on 24% ja Tanskassa 25%. Organisaatioiden johtamiskokemukseni perusteella voin sanoa, että 70%:n alle putoava motivoituneisuus on hälyyttävää ja 60%:n alle putoava vastaavasti katastrofi. Suuri yksittäinen selittävä ero eri pohjoismaiden välillä on tutkimuksen mukaan johtamistyyli.

Olen aikaisemmissa kirjoituksissani todennut, että osaksi yrityksen sijoittajaviestintää tulisi liittää tietoa asiakas- ja työntekijätyytyväisyydestä sekä niiden kehittymisestä. Aivan samoin kuin annetaan tietoa taloudellisista tunnusluvuista, markkinaosuuksista jne. Asiakas- ja työntekijätyytyväisyys ovat elintärkeitä indikaattoreita yrityksen mahdollisuudesta menestyä tulevaisuudessa.

Suomalaiset suuryritykset puhuvat arvoistaan yhä enemmän , mutta näyttö yritysvastuusta on puutteellista, mikä voi aiheuttaa niille tulevaisuudessa legitimiteettikriisejä, väittää viestinnän tutkija Karoliina Malmelin tuoreessa väitöskirjassaan.

Analyysi osoittaa, että yhteiskunnalliset arvot kuten ihmisoikeudet, yhteiskunnallinen tasa-arvo ja tai ekologinen tasapaino ovat alisteisia markkinoiden ja teollisuuden arvoille, tuottavuudelle ja tehokkuudelle.

HP:n Q3/11 tulos osoitti liikevaihdon kasvun taantumisen ja tuloksen heikkenemisen. Kertaeristä puhdistettu nettotulos oli 7% luokkaa, mikä kansainväliselle, listatulle suuryritykselle on riittämätön luku. On ryhdyttävä muutoksiin.

HP:n kokonaistulosta heikentää merkittävästi PC-liiketoiminta, joka liikevaihdoltaan on 31% koko korporaation liikevaihdosta. HP ilmoitti irrottautuvansa tästä "riippakivestä". Tämän toimenpiteen mukana tulee suurin osa HP:n kuluttajaliiketoiminnasta poistumaan, joten looginen seuraus HP:n uusiutumisstrategiaan on, että yritys keskittyy puhtaasti yritysmarkkinaan, jossa katteet ovat kuluttajamarkkinaan nähden kaksinkertaisia. Yritysmarkkinafokus oli toki ymmärrettävissä aiemmin uuden pääjohtajan, SAP:in ruorista HP:n leipiin palkatun Leo Apothekerin valinnan myötä.

Google on päättänyt ostaa Motorolan kännykkäliiketoiminnan 12,5 MrdUSD hinnalla, missä markkina-arvoon nähden on yli 60% preemio. Hintaa pidettiin monien analyytikoiden mielestä kalliina. Ottaen huomioon, että Googlen rasittamaton ja likvidi kassa on suuruudeltaan yli 30 MrdUSD ja, että Googlen kasvava liiketoiminta on tuottanut viimeisen kuuden kuukauden aikana yli 4 MrdUSD nettotuloksen, voitaneen todeta, että rikkaalla on varaa maksaa haluamastaan. Uniikkikohteiden osalta ei ole olemassa käsitettä halpa tahi kallis, on vain hinta, jonka kaupan osapuolet hyväksyvät.

Miksi Google meni ja osti Motorolan kännykkäliiketoiminnan? Eikö liike ollut omaan jalkaan ampumista, koska Google on tarjonnut lukuisille kännykkävalmistajille avoimena pidetyn Android-alustansa? Android-markkinaosuus (yli 40%) älypuhelimissa on toistaiseksi kasvanut räjähdysmäisesti, koska menestyneet kännykkätoimittajat, kuten Samsung, HTC, ZTE jne., ovat kilvan tarjonneet hyviä ja edullisia vaihtoehtoja kuluttajille. Miten Google takaa avoimmuuden ja sen mukanaan tuoman "tornadon" jatkumisen, kun nyt on oma hevonen, Motorola, kisassa mukana?

Suomalaisten yritysten taloudellisen aseman läpinäkyvyys paranee ja pk-yritysten byrokratia vähenee. Verohallinto toimittaa verovuodesta 2011 alkaen kaikki rekisteröitäväksi säädetyt tilinpäätöstiedot Patentti- ja rekisterihallitukselle (PRH), joka julkaisee tilinpäätöstiedot kaupparekisterissä. Kaupparekisterin tiedot ovat saatavissa nettipalvelun kautta.

Meitä suomalaisia ei viimeisen vuoden aikana ole salibandyn ja jääkiekon maailmanmestaruuden lisäksi juurikaan hellitty positiivisin uutisin. Olemme seuranneet lippulaivamme Nokian uppoamista yhä syvempiin vesiin ja maksaneet muutenkin vähenevistä varoistamme Euro-uskottavuuden yhä kasvavia lunnaita. Maailma tuntuu hajoavan ympärillämme, ja ehkä hyvä niin, mikäli se vaaditaan terveeseen uudistumiseen.

Nokian Renkaat on niitä yrityksiä, jotka antavat tulevaisuuden uskoa suomalaiseen yrityselämään. Mielestäni yritys on jäänyt liian vähälle huomiolle mediassa, jos verrataan esim. Rovioon ja sen vihaisiin lintuihin. Nokian Renkaat on kasvuyritys, eli talouselämämme timantti. Yritys antoi viime perjantaina jälleen loistavan osavuosikatsauksen. Yrityksen liikevaihto kasvaa yli 30 prosentin luokkaa nettomarginaalin ollessa yli 25%, eli kasvu ja kannattavuus kohdallaan. Panostus tulevaisuuteen on vahvaa, panostus, joka pystytään tekemään vahvasti tulorahoituksella.

Economist lehti on viime viikon pääkirjoituksessaan päätynyt samoille linjoille kuin Piksu:n Johannes Hide'n taannoisessa artikkelissaan  "Naiskiintintiöt hallituksiin - ei kiitos".

Economist lehti siteeraa McKinsey tutkimuslaitoksen tutkimustulosta, jonka mukaan ne yritykset, joiden hallituksissa istuu eniten naisia, pärjäävät paremmin kuin miesvaltaiset yritykset. Mutta toisaalta Norja on ollut koelaboratorio, jossa on naiskiintiöiden avulla nostettu naisten määrä hallituksissa 9% tasolta vuonna 2003 nykyiselle lähes 40% tasolle. Kiintiöiden vaikutukset ovat olleet masentavia. Naiskiintiöt eivät toimi, vaan heikentävät suorituskykyä. Missä vika?

Economist lehti päätyy siihen näkemykseen, että naisten määrä hallituksessa ei ole oleellista, vaan se miten yritys suhtautuu diversiteettiin, erilaisiin näkemyksiin ja tapoihin ajatella. Naisia valitaan helpommin sellaisten yritysten hallituksiin, joissa diversiteetin arvostaminen on korkealla tasolla ja tuo diversiteetin arvostaminen on se tekijä, joka nostaa yrityksen menestykseen. Naisten suuri määrä hallituksessa on tunnusmerkki siitä, että yrityksen ajattelutapa on sellaisella tasolla, joka johtaa menestykseen.

   Maksuhäiriöisten henkilöiden ja yritysten määrä on kasvanut viime vuosina. Vuoden aikana maksuhäiriörekisteriin on päätynyt lähes 18 000 uutta henkilöä (+ 5,7 %) ja 4 800 yritystä (+11 %). Henkilömäärä luottotietorekisterissä ei ole kasvanut yhtä nopeasti sitten vuoden 1996 (+ 6,8 %). Maksuhäiriömerkinnän saaneita henkilöitä on tällä hetkellä lähes 330 000 ja yrityksiä yli 47 000.

Yritykset, joilla maksuhäiriömerkintä (Tietojen lähde: Asiakastieto)

Keksintösäätiö etsii ja auttaa yksityishenkilöitä ja aloittavia yrittäjiä kehittämään keksintöjä ja innovatiivisia ideoita.

Uusien suomalaisten tuotteiden ja palveluiden kehittäminen helpottuu, kun Keksintosaatiö lähtee mukaan Suomalaisen Työn Liiton huhtikuussa lanseeraamaan nettiyhteisöön, Avainklubiin.

Olen sattuneesta syystä viime aikoina palannut ajatuksissani 1990-luvulla aikaan, joka oli Nokian liiketoiminnan kulta-aikaa. Mediassa on laajasti keskusteltu asiasta ja esille on nostettu tuon aikaisina menestystekijöinä muun muassa erinomaisesti toimiva johtoryhmä sekä luottamuksen, rohkeuden ja periksi antamattoman yrittämisen ilmapiiri organisaatiossa. Itse yrityksessä mukana olleena vahvistan edellä mainitut tekijät isoina työntekijäkokemuksen innoittajina, mikä luonnollisesti heijastui erittäin myönteisenä asiakas- ja loppukäyttäjäkokemuksena ja sen myötä liiketoiminnan menestymisenä. Menestyminen markkinoilla ruokki tätä positiivista kierrettä tiettyyn pisteeseen.

Yrityksen ja liiketoiminnan menestyminen vaativat osaamista, uskallusta ja hyvää tekemisen meininkiä. Sama pätee myös joukkueurheiluun. Näiden lisäksi suurilla kertomuksilla on taustalla merkittäviä strategisia tekijöitä, joihin yritys pystyy osaltaan vaikuttamaan ja jopa päättämään. Sitten on toki tekijöitä, jotka ovat täysin yrityksestä riippumattomia.

Fiskars on sijoittajan kannalta mielenkiintoinen yritys. Siinä, missä perinteinen teollisuusyritys on laittanut kaikki panoksensa tuotteisiin ja niihin liittyviin toimintoihin, on Fiskars operatiivisen liiketoiminnan lisäksi merkittävä omistajayhtiö, jonka 15% omistusosuus Wärtsilästä ja 15,000 hehtaarin maaomaisuus mukaan lukien paikkakunta Fiskarsin merkittävä ruukkimiljöö antavat yhtiölle taloudellista selkärankaa. Fiskars on kuin henkilö, joka luo taloudellista hyvinvointia osaamisensa (työtulo), sijoitusomaisuutensa (omaisuustulo) ja reaaliomaisuuden (vakuusarvo) turvin. Tämän lisäksi se, että yhtiöllä on pitkä historia ja siten ymmärrettävä tarina kerrottavana, ja että yhtiöllä on merkittäviä kasvollisia omistajia, tekee Fiskarsista jollain tavoin turvallisen ja kotoisan yhtiön omistaa.

Fiskarsin operatiivinen liiketoiminta pohjautuu brändeihin (Fiskars, Iittala, Gerber, Buster, Silva, Arabia ja Hackman), joiden edustamille tuotteille on ominaista korkea laatu; käytettävyys, edistyksellisyys ja muotoilu. Tuotteet ovat hyviä ja niistä voi olla ylpeä.

Teknologiayhtiö Siemens IT Soulutions and Services Oy:n  teettämän tutkimuksen (tutkimusraportti.pdf) mukaan 90 % suomalaisten suuryritysten johtajista pitää yrityksensä sisäistä yhteistyötä keskeisenä arvona. Yhteistyö koetaan hyödylliseksi yrityksen sisällä mutta kumppanien kanssa yhteistyötä epäröidään. 

Suomalaiset mobiiliohjelmistojen osaajat joutuvat hakemaan asiakkaansa uudesta suunnasta. Eräänä esimerkkinä tästä trendistä Ixonos avaa konttorin Etelä-Korean Soulissa.

   Ixonos on yksi maailman johtavista langattomien teknologioiden sekä mobiililaitteiden, mobiilipalveluiden ja mobiiliohjelmistojen kehittäjistä, joka keskittyy erityisesti elämyksellisten käyttökokemusten tuottamiseen. Uusi, Etelä-Korean, toimipiste toimii alueellisena asiakasrajapintana, myyntikonttorina ja teknisen tuen palvelupisteenä sekä nykyisille että uusille asiakkaille.  

Nokian toimitusjohtaja Stephen Elop kertoi helmikuussa Nokian luopuvan Symbian-käyttöjärjestelmästä. Kyllä sitä silloin jo ihmetteli kahta asiaa:

1. Miksi Meegostakin pitää käytännössä luopua?
2. Miksi Symbianista luopuminen piti ilmaista niin vahvasti samantien? Eikö se vähennä tuotteiden kysyntää turhaan?

Helpostihan tällaisissa asioissa voi taipua perusteettomaan besserwisserismiin, joten ihmettelyistä huolimatta toivo oli kova, että Stephen johtoryhmineen tiesivät paremmin, mitä tilanteessa kannattaisi tehdä, ja että räväkkä hyppy lauttametaforineen olisi paras ratkaisu.