Hyppää pääsisältöön

Yhteiskunta

Kuntaliitto on tuskastunut valtionhallinnon kunnille tehtailemista mikrotehtävistä

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Kuntien tehtävien ja velvoitteiden lisääminen on saatava pysähtymään. Tehtävät ja niiden rahoitus on saatava tasapainoon nopeasti. Nämä johtopäätökset voidaan vetää kuntien tehtäviä kartoittaneesta loppuraportista, joka luovutettiin hallinto- ja kuntaministerille tänään torstaina 17. tammikuuta. Selvityksessä arvioidaan, että kunnat vastaavat reilusta 500 tehtävästä.

  – Selvitys antaa havainnollisen kuvan siitä, miten paljon yksittäiset tehtävät ja niiden hoitoa koskevat velvoitteet ovat viime vuosina lisääntyneet. Velvoitteet ovat lisääntyneet merkittävästi etenkin sosiaali- ja terveyspalveluissa, opetuspalveluissa sekä yhdyskuntien kehittämisessä, Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma kommentoi kartoitusta.

Keskiarvo: 4 (11 arviota)

Kunntien tehtäväkartoitus osoitti kuntien aseman valtionhallinnon toteutusorganisaationa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kuntien tehtävien kartoituksen selvityshenkilö ylijohtaja Silja Hiironniemi luovutti 17.1.2013 raporttinsa hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkuselle.

Raportista selviää, että kunnat eivät suomessa ole itsehallinnollisia yksiköitä, jotka kuntalaisten valitseman kunnallisvaltuuston ohjauksessa toteuttaisivat kuntalaisten toivomia palveluja siinä laajuudessa kuin kuntalaiset toivovat. Sen sijaan kunnat ovat lähinnä operatiivisia toteutusorganisaatioita, jotka suorittavat eduskunnan niille määräämiä tehtäviä, joita on raportin mukaan kaikenkaikkiaan 535. (Piksu toimituksen selvennys)

  Raportin vastaanottanut hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen pitää kartoitusta erinomaisena pohjana nyt käynnistyvälle keskustelulle kuntien tehtävien ja ohjauksen uudistustarpeista.

Keskiarvo: 4 (4 arviota)

Professori Risto Heiskala: EU:n kannattaisi integroitua liittovaltioksi

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

  Eurooppa voi muuttua periferiaksi, ellei Euroopan unioni muutu kohti liittovaltiota. Näin arvioi professori Risto Heiskala, joka tutkii Suomen Akatemian rahoituksella EU:n taloutta. Sen sijaan maailmantalouden suurimmat pelurit tulevat olemaan Kiina, Intia ja USA – tässä järjestyksessä. 

OECD:n ennuste näyttää, että Japanin lisäksi myös Eurooppa on 50 vuoden päästä suhteellisesti katsoen noin puolta nykyistä pienempi tekijä maailmantaloudessa samalla kun maailmantalouden keskus siirtyy Aasiaan ja Tyynelle merelle.

Keskiarvo: 4.9 (10 arviota)

Salailu sortaa raskaasti demokratian ehtoa avoimuutta

Posted in

Palaan vielä telakkasotkuun, koska yksi sen ulottuvuus on jäänyt täysin huomiotta, vaikka sen pitäisi olla kohinan keskeisiä opetuksia. Maan hallitus on tehnyt vähintään 50 miljardia ja ainakin satoja työntekijöitä koskevan päätöksen, joka kuumentaa kansalaisia suuntaan ja toiseen, sinänsä aiheesta, olipa millä kannalla tahansa. Oppositio puuhaa välikysymystä, joten hallitus voi periaatteessa kaatua, koska osa hallituspuolueidenkin kansanedustajista pihisee kiukusta.

Kansalaisille ja vallan vahtikoiralle medialle hallitus ei kuitenkaan valota päätöksen keskeisiä taustoja. Vain eduskunnalle ne paljastettiin suljettujen ovien takana. Istunto vei kolme tuntia, joten aika paljon muutakin siellä käsiteltiin kuin pääomalainan EU-säädösten vastaisuutta, jota hallitus julkisuudessa esittelee päätöksensä keskeiseksi tekijäksi. Se jokin oli tietenkin telakkayhtiö STX Finlandin taloudellinen tila. Eikä aihe katoa asialistalta, jos hallitus innostuu Pekkarisen ajatuksesta lähteä mukaan telakan ostavaan omistajakonsortioon, ja yhtiö on kaupan - luultavasti on. Kansanvaltaa ravistelee poliittinen kriisi, mutta vain kourallinen kansan valitsemia ja heille vastuullisia päättäjiä tietää syyn siihen.

Keskiarvo: 4.8 (15 arviota)

ETLA: Työntekijöiden tehtäväkierto on nopeutunut 2000 luvulla

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

  Työtehtäviä koskevan nopeutuneen rakennemuutoksen seurauksena yhä suurempi osa työntekijöistä palkataan korkeampaa ammattitaitoa vaativiin tehtäviin. Näissä tehtävissä työskentelevillä on myös parhaat mahdollisuudet tehtäväkiertoon ja urakehitykseen selviää ETLA:n tutkimusraportista "Työtehtävien ja palkkojen dynamiikka".

Keskiarvo: 4 (6 arviota)

Talousuutiset ja päänsärky

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

                                                                 

STX:n pääneuvottelija?

Valtioneuvoston päätös tukea STX:n Turun telakan tilausta on saanut lähinnä tyytymättömiä kommentteja. Kiittämättömyys on maailman palkka ja Metalliliiton pj Riku Aalto on johtanut valituskuoroa yhdessä STX:n johtajan Jari Anttilan kanssa.

Päivän uutispuurosta on hampaitten väliin jäänyt joukko sattumia, jotka eivät ole olleet mitään joulumanteleita vaan luumunkiviä.  

Riku Aalto ym. ay-johto vaatii siis valtiolta enemmän tukea korealaisomisteiselle yhtiölle, jotta se voisi Turussa puolalaisella työvoimalla rakentaa laivan amerikkalaismiljonäärien risteilyjä varten ilman että veroja maksettaisiin ainakaan täysimääräisesti minnekään. Tämä lienee sitä työväenliikkeen kansainvälistä solidaarisuutta?

Keskiarvo: 3.4 (36 arviota)

Yhdysvallat tuskin putoaa julkisen talouden jyrkänteeltä

Posted in

Yhdysvalloissa haetaan poliittista sopua julkisen talouden jyrkänteeseen, johon maa uhkaa pudota. Jos Obama ja republikaanienemmistöinen kongressi eivät löydä sopua, jo parin viikon päästä verot nousevat kaikilta, sosiaaliturva heikkenee ja julkinen kulutus kutistuu jyrkästi. Vyönkiristys rokottaisi arvioiden mukaan viisi prosenttia bruttokansantuotteesta.

Ongelma juontaa jo George W. Bushin säätämiin veronkevennyksiin, joiden piti päättyä 2010. Obaman laati ensi töikseen mittavan laman elvytysohjelman, joka kelpasi republikaaneille sillä ehdolla, että Bushin verokevennyksiä jatkettiin 2012 loppuun. Seuraavana kesänä republikaanit hyväksyivät presidentin vaatiman velkakaton noston sillä ehdolla, että tammikuusta 2013 alkaen valtion menoja leikataan automaattisesti tuhannella miljardilla eurolla – jos parempaa vaihtoehtoa ei siihen mennessä ole keksitty.

Keskiarvo: 3.5 (13 arviota)

Työnantajajärjestöjen suita olisi suitsittava

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

Ensinnäkin luin erinomaisen artikkelin siitä, miten Häkämies oli ministerinä tehnyt joukon EK:lle myönteisiä päätöksiä.

Häkämiehen siirryttyä EK:n johtoon alettiin puhua, että tarvittaisiin karenssiaika ministerin hommien ja lobbaushommien välillä. Ajatus on melko teoreettinen, koska Häkämieshän toimi ministerinä tilanteessa, jossa hänen siirtymisestään oli jo päätetty.

Toisekseen Häkämiehen syrjäyttämä Mikko Pukkinen on valittanut kovaa kohtaloaan SK:ssa. En ymmärrä Pukkisen logiikkaa.

Eikö EK:n tavoite ole juuri se, että työnantaja saa potkia työntekijöitä mielin määrin, vaikka heidän palkkansa ja erorahansa olisivat vähäisiä murto-osia Pukkisen ansioista? Mikä olisi vaihtoehto? Työnantajajohtajien ay:kö, joka ehkä kuuluisi SAK:hon? Entä mitkä olisivat työtaistelukeinot? Mieleen tulee ikävästi Väinö Linnan Pohjantähden Laurilan Anttoo, joka kysyi, että mistä herrat lakossa lakkaavat, kun eivät ole tähänkään asti työtä tehneet.

Keskiarvo: 3.7 (23 arviota)

Valtion pörssiomaisuus on pian pelkkä muisto

Posted in

 

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä kertoi viikko sitten puoluevaltuustonsa kokouksessa haluavansa luoda Suomen talouden pelastukseksi bioteknologian tukirahaston. Rahat hän hankkisi – yllätys yllätys - myymällä valtion ei-strategista omaisuutta, jollaiseksi hän määrittelee – yllätys yllätys - teleyhtiö TeliaSoneran. Samalla reseptillä Solidium maksoi Talvivaaran ja Outokummun osakeostot viime keväänä. Päätöksen saneli teollisuuspolitiikka. Jäljet eivät näy Sipilää pelottavan.

Valtion teollisuuspolitiikkaa saattaa toimia eli luoda uutta tuotantoa ja työpaikkoa, vaikka ei sen menestyksestä mitään ristiriidattomia kokemuksia ole. Pärjääviä valtionyhtiöitä on Suomeen perustettu toki aikoinaan, mutta kovin toisenlaisissa oloissa – voimakkaan sääntelyn ja niukkojen pääomien aikana. Tuollaisissa oloissa valtionyhtiöiden oli toki helppo pärjätä, koska kilpailua ei käytännössä ollut. Toisaalta tarve valtion teollisuuspolitiikkaan oli nykyistä suurempi, koska yksityisen sektorin aktiivisuus oli heikko muun muassa pääomapulan takia. Avoimen markkinatalouden oloissa valtion menestyksestä uuden bisneksen pyörittäjänä on niukasti todisteita Suomessa.

Keskiarvo: 4.5 (11 arviota)

Frankfurtin sijoitusmessut lanseerasivat ETF rahastoja ja sertifikaatteja

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Piksun ja suomalaisten sijoittajien vierailu Frankfurtin sijoitusmessuille ja pörssiin alkoi todellisuuden kohtaamisella. Huppupäiset nuoret vaativat suurempaa päätäntävaltaa demokratialle ja rahan patriarkaattisen ohjaavan vallan kuolemaa. Frankfurtin kadulla kohtasivat ihmiset ja Euroalueen rahan päätäntävalta, jonka edustajiksi me päädyimme. Mielenosoitus oli pieni, mutta se osoitti, että ihmisten vapaaseen yksilövalintaan perustuva markkinatalous asettuu tunteita herättävällä tavalla demokraattisen, yhteisen päätöksenteon piirissä olevan julkisen sektorin, oppositioksi. Vasemmisto ja oikeisto; keskitetty ohjaus ja liberalismi, kohtaavat edelleen.   

Mielenosoitus Frankfurtin pörssin edessä sekä Kai Nyman (oik)

Frankfurtin sijoitusmessut poikkeisivat suomalaisista vastaavista yhdellä merkittävällä tavalla. Siellä oli vähän osallistujia. Mukaan oli saatu paikallisen kauppakorkeakoulun oppilaita, joiden avulla Suomen sijoitusmessuja pienemmät tilat saatiin täytetyksi elämällä. Sijoitusmessujen perusteella arvioituna suomalainen omistajaohjaus kanavoituu tehokkaasti ja Suomessa ollaan kiinnostuneita sijoittamisesta ja yritetään löytää kansallisille pääomille oikeita kohteita.

Keskiarvo: 4.5 (12 arviota)

Wiktor Krzyzanowski kertoi EKP:n kannan Suomessa käytyyn keskusteluun

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Euroopan Keskuspankin Senior Press Officer Wiktor Krzyzanowski kertoi Piksu Medialle 26.11 Frankfurtissa Euroopan keskuspankin (EKP) kantoja Suomessa käytyyn keskusteluun, sekä valotti EKP:n toimintaa laajemmin.

Erkki Liikasen toive suuremmasta avoimuudesta

Suomen Pankin johtaja ja neuvoa antavan komitean jäsen, Erkki Liikanen, on voimakkaasti kritisoinut julkisuudessa sitä, että  Euroopan keskuspankin päättävä elimen, neuvoa antavan komitean, pöytäkirjat ovat 30 vuotta salaisia ja toivonut suurempaa avoimuutta. Wiktor Krzyzanowski kertoi, että Euroopan muissa maissa ollaan totuttu suljetumpaan päätöksentekoon ja Suomen tapa toimia poikkeaa Euroalueen muissa maissa käytetystä hallinntotavasta. Euroopan keskuspankissa uskotaan myös, että neuvoa antavan komitean jäsenet, keskuspankkien johtajat, pystyvät paremmin ajattelemaan yhteistä Euroalueen etua, kun heidän ei tarvitse perustella äänestyspäätöksiään kotimaansa julkisuudelle.

Piksu Median kysymykseen siitä, miten voi olla mahdollista, että USA:n keskuspankki pystyy suurempaan avoimuuteen julkaisemalla tärkeiden päätösten osalta jopa yksittäisten edustajien äänet, Wiktor Krzyzanowski totesi, että toimintapoja on monia ja että aloite suuremmasta avoimuudesta on nyt taas uudelleen esillä.

Keskiarvo: 3.6 (21 arviota)

Tutkimuksen ja (talous)median sananvapauden rajat

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

Itä-Suomen yliopisto tiedotteessaan alun perin kertoi:

”Niistä vain kahdeksan täytti Eviran suosituksen, jonka mukaan vitamiinin pitoisuus tuotteessa saa olla korkeintaan 20 prosenttia enemmän tai vähemmän kuin tuoteseloste ilmoittaa. Lähes kaikissa valmisteissa D-vitamiinia oli ilmoitettua vähemmän. Kaksi valmistetta ei sisältänyt D-vitamiinia lainkaan...”

Yle otsikoi seuraavasti: ”D-vitamiinivalmisteista paljastui huijauksia”

Keskiarvo: 3.4 (20 arviota)

Pääomatulojen verotuksen luonne vääristyy julkisessa verotietokeskustelussa

Käyttäjän Johannes Hidén kuva
Posted in

Joka vuosi verotietojen julkistuksen jälkeen moni ihmettelee sitä, kuinka pääomavero on pieni suhteessa jo tavallisenkin suuruisen ja erityisesti suuren palkkatulon verotukseen. Päivittely voi olla perusteltua, mutta järjestelmän kritiikille antaa enemmän pontta se, jos tehdään vertailu oikeiden lukujen välillä. Pääomatuloista puhuttaessa näkyvä veroprosentti on nimittäin vain harvoin verottajalle tuloista maksettu prosenttilukema. Vaikka verovelvollisen kaikki tulot tulisivat Suomen verottajalle käsiteltäväksi eikä ulkomaille tai sijoitusyhtiöiden taseisiin, 28% (tai tämän vuoden verotietoihin tuleva 30-32%) on hyvin harvoin suoraan palkkatulojen kanssa vertailukelpoinen totuus. Vertailukelpoisempi luku voi käytännössä olla tätä suurempi tai pienempi riippuen tilanteesta.

Keskiarvo: 3.3 (6 arviota)

Miksi kukaan ei älähdä Solidiumin tyräyksestä?

Posted in

 

Valtion pörssiomaisuutta hallinnoiva sijoitusyhtiö Solidium otti keväällä kovan riskin, kun se vähensi omistustaan teleyhtiö TeliaSonerasta yli miljardilla, ja sijoitti rahat kaivosyhtiö Talvivaaraan, teräsyhtiö Outokumpuun ja metalliteknologian Outoteciin. Outotec on ollut hyvä kasvuyhtiö, mutta Talvivaara ja Outokumpu eivät olleet pärjänneet vuosiin edes hyvässä suhdanteessa. TeliaSonera taas oli ollut harvinaisen varma sijoitus.

Reilut puoli vuotta myöhemmin Talvivaara ja Outokumpu tarpovat edelleen miinuksella. Talvivaara tuskailee niin pahojen teknisten ongelmien kanssa, että yhtiön toimilupa uhkaa peruuntua. Ympäristötuhojen lasku voi käydä kalliiksi muutenkin velkaiselle ja heikosti kannattavalle yhtiölle.

Keskiarvo: 4.2 (11 arviota)

Turvallisuuden palvonta ja taattu taantuma

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva
Posted in

Garry Kasparov ja Peter Thiel kirjoittivat kiinnostavan jutun FT:ssa teknisen kehityksen illuusiosta ja turvallisuuhakuisuudesta.

Pääviesti on että olemme viimeisen 40 vuoden aikana luopuneet riskejä ja tutkimusta suosivasta mielentilasta. Nyt turvaamme itseämme sääntelyllä. Sata vuotta jatkunut keksintöjä suosiva ilmapiiri on muutunut inkrementaalisia parannuksia suosivaksi.

Jos haluamme katkaista 70-luvulla alkaneen jatkuvien kuplien ja palkkastagnaation aikakauden ainoa tie on teknologia-innovatiivisuuden herättäminen henkiin. Teknologia ei herrojen mielestä tarkoita jotakin jota tapahtuu kännyköissä ja mahdollistaa söpöjen kissanpentukuvien lähettämisen kavereille samalla kuin matkustamme 100 vuotta vanhassa metrossa, vaan jokaisella teollisuudenalalla kehitysharppauksia. Olemme edelleen luonnon armoilla hurrikaanien ja maanjäristysten muodossa, eikä keinomme liikkua ole olennaisesti kehittyneet sitten 60-luvun. Ihmisen elinikä kasvaa, mutta hyvin hitaasti. 

Keskiarvo: 2.9 (21 arviota)

Vanhoilla mennään

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoittaja: Hannu Lehtilä

Ei tullut maailmalle uutta messiasta, joka olisi samaan aikaan alentanut verotusta ja maksanut liittovaltion jättivelkaa pois. Taikatemppu jäi näkemättä, kun Mitt Romney hävisi selvin luvuin Barack Obamalle. Seuraavat neljä vuotta USA – ja me muut siinä mukana – joudumme elämään Obaman tahdissa ja vanhojen tosiasioiden kanssa.

Poliittisesti USA:n ratkaisu tuo vakautta ja ennustettavuutta. USA:n presidentin virka on maailman tärkein virka, ja USA on maailman suurvalta. Venäjä ja Kiina ovat sen rinnalla vain paikallisia suurvaltoja. USA:n dollari on maailman valuutta, euro paikallinen maksuväline.

Pörssikurssit nyrpistivät parilla miinusprosentilla Obaman uudelleenvalintaa vastaan, mutta on syytä muistaa, että hänen ensimmäisen kautensa aikana kurssit nousivat USA:ssa peräti 60 prosenttia. Se ei ole vähäinen luku, minkä lisäksi jenkit ovat saaneet yrityksensä hyvään ja tuottavaan kuntoon. Suurella elvytyspaketilla Obama pelasti muun muassa USA:n suuren ylpeyden, autoteollisuuden. Myös kotitaloudet ovat alkaneet maksaa velkojaan pois ja ovat siis asuntokuplan puhkeamisen jälkeen tervehtyneet huomattavasti.

Keskiarvo: 3.3 (13 arviota)

Keskustelu paniikissa

Posted in

 

Suomen Kuvalehden yhden laadukkaimman suomalaisen lehden pääkirjoitus numerossa 41 (12.10.2012) päättyy näin: ”…Siksi tarvitaan niljakasta , perätöntä puhetta, jota syöttävät perheiden tunkioita penkovat viemärirotat, isänmaan petturit. Onneksi poliittinen johto ei mokomasta provosoidu.” Näin siis suoraan suomen arvovaltaisimman viikkolehden arvovaltaisimmalla paikalla kirjoitetaan tänä vuonna. Onko lehdistö paniikissa, vai mitä? Onko tiedonvälitys mennyt tuollaiseksi teatraalisen värikkään kielen käytöksi mistä arabi-maailman lehdistöä on syytetty? Ehkä näemme lehdistömme tulevaisuuden juuri arabi-maailmassa, lippujen polttoa ja mustelmien esittelyä. Se analyysistä ja oppineista suomalaisista. Vai yrittääkö OtavaMedia olla enemmän rähmällään valtiovallan suuntaan kuin valtiovalta uskaltaa olla rähmällään äänestäjiinsä päin? Ainakaan tuossa ei pyritä objektiivisesti analysoida tilannetta.

Keskiarvo: 1.6 (5 arviota)

Valtiosihteeri Raimo Sailas Piksu Medialle: Tarvitsemme EU tasoisen yritysverojärjestelmän

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

   Valtiosihteeri Raimo Sailas puhui 23.10 Länsi-Uudenmaan humanistiyhdistyksen tilaisuudessa Valtiontalouden tasapainon tarpeellisuudesta ja Suomen poliittistaloudellisen toimintaympäristön riskitekijöistä. Tilaisuuden yhteydessä Raimo Sailas kertoi Piksu Medialle pitävänsä tavaroiden, palveluiden ja ihmisten vapaata liikkumista Euroopan unionin arvokkaimpana saavutuksena. Tätä tukemassa meillä on myös yhteinen valuutta, joka helpottaa yli rajojen tapahtuvaa kauppaa ja liikkumista.

Raimo Sailas kertoi Piksu Medialle pitävänsä tärkeänä, että Euroopan Union alueelle kehitetään yhtenäinen yritysverotusjärjestelmä. Tavaroiden ja palveluiden vapaan liikkumisen seurauksena yritys voi rekisteröityä haluamaansa maahan ja siksi yritykset siirtävät tällä hetkellä kotipaikkansa (tai perustavat tytäryrityksen) yritysverotuksellisesti halvimpiin maihin. Yritysveronkikkailuun sitoutuu paljon aivan turhaa työtä, joka on poissa yhteisen Euroalueemme kehittämisestä ja ihmisten hyvinvoinnista. Mahdollisimman laaja ja yhtenäinen yritysverokanta on ratkaisu tähän ongelmaan.

Keskiarvo: 3.8 (9 arviota)

Suomen Yrittäjät: Naisille parempi asema työelämässä

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

    Jotta Suomen talous saadaan kasvuun, työpanosta on saatava lisää. Nyt kuitenkin erityisesti nuorten naisten on vaikea saada vakaata asemaa työelämässä.

   – Varsinkin naisvaltaisilla aloilla työntekijöiden vanhemmuudesta yritykselle seuraavat kustannukset koetaan liian korkeiksi, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus sanoo.

Keskiarvo: 2.7 (7 arviota)

Syyt, miksi Ruotsi vastustaa rahoitusmarkkinaveroa

Posted in

 

Kirjoitin jo jokin aika sitten rahoitusmarkkinaverosta, mutta palaan vielä siihen, koska törmäsin Ruotsin keskuspankin julkaisemaan pienoistutkielmaan aiheesta lehdessään :

( http://www.riksbank.se/Documents/Rapporter/POV/2012/rap_pov_artikel_4_120210_eng.pdf )

Esittelen tiiviisti tutkimuksen pääkohdat, hitusen kommentoiden.

Ruotsihan vastustaa veroa – josta sillä on kokemusta vuosilta 1984-1991. Veron astuttua voimaan Tukholman pörssin vaihto putosi 30 prosenttia, vaikka Ruotsissa oli tuolloin voimassa pääomaliikkeiden voimakas sääntely. Kun sääntely poistettiin, puolet osakekaupasta siirtyi Lontooseen. Velkakirjojen kauppa romahti 85 prosenttia, kun niiden kauppa siirtyi veronalaiseksi 1989.

Kaupan kuihtumisen vuoksi veron hyötyvaikutukset olivat odotuksia pienemmät.  Velkakirjojen kaupasta ne jäivät peräti kahdeskymmenesosaan odotuksista. Samaa kohtaloa tutkimus ennustaa veron käyttöön ottaville maille, koska kauppa hakeutuu verovapaisiin pörsseihin.

Keskiarvo: 4 (12 arviota)

Yhteiskunnallista tehokkuutta ei ole

Käyttäjän Thomas Taussi kuva
Posted in

 

Tehokkuus määritellään perinteisesti panosten ja tuottojen suhteeksi. Jotta panoksia ja tuotoksia voisi vertailla luotettavasti, täytyy mitattaville asioille olla olemassa yhteismitallinen asteikko. Luonnontieteellisten yksiköiden avulla on helppo laskea mm. energiatehokkuutta. Siirryttäessä talouden tai yhteiskunnan tehokkuuteen mittayksikkönä käytetään usein rahaa. Raha ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys saati luonnontieteellinen mittasuure, vaan hauras ilmentymä perinteistä, luottamuksesta ja ihmisen tarpeesta varautua epävarmaan tulevaisuuteen. Tutkittaessa rahan kelpoisuutta yhteiskunnalliseksi tehokkuusmittariksi ilmenee myös yhteiskunnan perustoimijan, yksilön toiminnan luonne. Lopulta on olemassa vahvat perusteet kyseenalaistaa koko yhteiskunnan tehokkuuden käsite.

 

Keskiarvo: 4.2 (24 arviota)

Kansallisvaltioiden vastuut pankeista siirtymässä EKP:lle

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Euroopan pankkivalvonta ollaan hallituksen 11.10.2012 eduskunnalle antaman selonteon mukaan toteuttamassa niin, että valvonnan lisäksi myös pankkikriisin hallinta ja yhteinen talletussuojajärjestelmä siirtyvät EU tasolle. Yhteisen valvonnan ohessa valtioiden vastuut pankeista käytännössä lakkaavat.

EKP valvoisi määrällisten ja laadullisten vakavaraisuus- ja maksuvalmiusvaatimusten noudattamista sekä luottolaitosten hallintoa. Valvonnan lisäksi EKP myös päättäsi toimiluvista sekä vakavaraisuusvaatimuksista. Tämä tarkoittaa sitä, että EKP:lle siityisi käytännön vastuu pankkien toiminnasta ja kansallisten hallitusten vastuut lakkaavat.  

Keskiarvo: 3.8 (4 arviota)

Joukkorahoitus (crowdfunding) suomessa?

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva
Posted in

Olen ollut jo jonkin aikaa kiinnostavan crowdfunding-sivuston (www.invesdor.com) postituslistalla.

Idea on hyvä, mutta yritysten pitchit kaipaisivat selvästi hiomista. Muutama ajatus asiasta:

Suomessa on vaikea saada "joukkoa" aikaan. Crowdfundingin ajatus on että suuri joukko ihmisiä satsaavat kukin mitättömän summan. Mutta jos haluat saada kokoon esim 100000€, niin miten monta ihmistä pitää saada mukaan? Moni on varmaankin valmis laittamaan likoon jäsenmaksuluonteisesti 10...50€ jos idea tuntuu tärkeältä. Mutta löytyykö Suomesta 2000 ... 10000 henkeä tällä periaatteella? Epäilen!

Keskiarvo: 4.8 (6 arviota)

Sijoitusbarometri 2012

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa: Juha Kasanen

Järjestimme torstaina keskustelutilaisuuden aiheesta ”Mitä tavallinen suomalainen voisi tehdä eurokriisin keskellä?” Meistä aihe on tärkeä, sillä eurokriisin hallintaa on tähän asti käsitelty lähinnä pankkien, valtioiden ja suuryritysten toiminnan kautta – tavallisten ihmisten varautumiskeinot ovat jääneet oman työllisyyden varmistamiseen ja ylivelkaantumisen karttamiseen.

Keskustelua edeltäen julkaisimme myös vuotuisen Sijoitusbarometrimme. Sen mukaan valtaosa uskoo euron selviävän, mutta ei poliitikkojen tai sijoitusmaailman ansiosta. Tutkimusraportti kokonaisuudessaan löytyy sivuiltamme, mutta tässä alla joitakin otteita:

Euro selviää, mutta miksi? Eläkkeet huolettavat nuoria.

Keskiarvo: 5 (3 arviota)

Transaktiovero tappaa pörssit

Posted in

 

Transaktioveroa on Piksussa jo käsitelty, Kai tuoreeltaan, mutta tartun silti asiaan, koska mielestäni sen dramaattisia seurauksia ei oikein hahmoteta. Ruotsissahan vastaava malli oli käytössä jonkin aikaa, ja siitä luovuttiin, koska arvopaperikauppa katosi Ruotsista kokonaan. Nyt Ruotsi vastustaakin veroa.

EU:n veron kohdalla ei kuulemma käy samalla tavalla, koska Ruotsissa vero oli selvästi korkeampi, ja EU on niin suuri markkina-alue, että se pitää sijoittajat täällä verosta huolimatta. Oletus nojaa rankkoihin harhaluuloihin.

Keskiarvo: 3.6 (5 arviota)

Veikkausvoittovaroja jaetaan edelleen holtittomasti ja käytön valvonnassa on puutteita

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Opetus- ja kulttuuriministeriö on valtionavustuslakia soveltaessaan siirtänyt yhdistyksille ja säätiöille julkisia hallintotehtäviä, joita perustuslain mukaan voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla. Veikkausvoittovaroista myönnettyjen avustusten käytön valvontaa on syytä tehostaa.

Keskiarvo: 3.5 (2 arviota)

Valtiovarainministerin toiminta on säästäjän suurin riski

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Suomeen tehdyt kaikki investoinnit, varallisuus ja infrastruktuuri perustuvat siihen, että täällä on halua säästää ja että  omistusoikeuteen voi luottaa. Valtiovarainministerin toimet ja kannanotot murentavat suomalaista omistajuutta sen kaikissa lajeissa.

Useimpien suomalaisten osakesalkun arvo on, niin kuin Juha Vahe kirjoituksessaan toteaa, viimeisten viiden...kymmenen vuoden aikana laskenut. Suomalaisiin yrityksiin luottaneiden säästäjien kyykyttämiseksi kaavaillaan nyt vielä lisäksi transaktioveroa, jota valtiovarainministeri haluaa suunitella yhdessä Euroalueen muiden maiden kanssa. Säästäjää lyödään nyt joka suunnasta.

3% inflaatio syö säästäjien reaalituloista puolet, 6% inflaatio vie kaiken

Säästäjien omaisuuden nimellinen arvo kasvaa tasatahtia inflaation kanssa. Jos inflaatio kiihtyy, niin tämä tietää arvonnosuja ja se taas tietää myyntivoittoveroja, jotka ovat noin 30% inflaatiosta. Asunto-, osake- ja korko- säästäjät joutuvat siis maksamaan kohta käynnistyvästä inflaatiosta 30% suuruusluokkaa olevan veron.

Keskiarvo: 4 (7 arviota)

Suomalaiset sovittavat oman taloudenhallintansa yleiseen taloustilanteeseen

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

    Talouden yleinen epävarmuus näkyy pitkittyneenä varovaisuutena suomalaisten rahankäytössä, ja suomalaiset seuraavat kiinnostuneena Euroopan taloustilanteen uutisointia. LähiTapiolan Arjen katsauksen kyselyssä noin joka kolmas vastaaja arvioi, että Euroopan finanssikriisi huonontaa omaa taloudellista tilannetta. Joka neljäs sanoo vähentäneensä kulutustaan. Tulos on samansuuntainen kuin maaliskuun kyselyssä. Suomen taloudessa loppuvuosi on vaikea. Työttömyys on vaarassa lähteä kasvuun. Kesäkuussa annettu ennuste kuluvan vuoden bruttokansantuotteen kehityksestä, -0,5 prosenttia, saattaa osoittautua liian optimistiseksi.

LähiTapiolan Arjen katsauksen kyselyssä noin neljännes vastaajista kertoo, että vallitseva tilanne on lisännyt epävarmuutta omien talousasioiden hoidossa. Joka toinen suomalainen seuraa kiinnostuneena Euroopan taloustilanteeseen liittyvää uutisointia. Reilu viidennes vastaajista kertoo, että uutiset taloustilanteesta ovat saaneet heidät lykkäämään päätöksiä säästämisessä ja sijoittamisessa.

Joka kolmas on epävarman taloustilanteen vuoksi miettinyt itselleen uusia säästämisen ja sijoittamisen muotoja.

”Naiset harkitsevat miehiä useammin tilisäästämistä eli säästötiliä ja määräaikaistalletuksia, miehet puolestaan useammin asuntosijoituksia ja suoria osakesijoituksia sekä valuuttatalletuksia ja omatoimista rahastosäästämistä. Kaiken kaikkiaan yli puolet suomalaisista pitää säästö- ja määräaikaistalletuksia varmimpina vaihtoehtoina. Turvallisuus ratkaisee eikä alhainen korkotaso heiluta tilisäästämisen suosiota. Ehkä varainhoidollisten vaihtoehtojen ei ajatella ”koskevan minua”, mutta jos säästöjä on enemmän kuin parin kuukauden nettoansioiden verran, noin 3000 euroa, niille kannattaisi jo pohtia tuottavaa sijoittamista tässä tilanteessa”, Tapiola Pankin toimitusjohtaja Marja Pajulahti sanoo.

Keskiarvo: 4.5 (4 arviota)

Suomalaisten nettomaksut EU budjettiin ovat 123€ kansalaista kohden

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

    Komissio julkaisi torstaina 20.9.2012 vertailukelpoiset tiedot jäsenvaltioiden ja EU:n välisistä tuloista ja menoista vuodelta 2011 (=toteutunut budjetti). Suomi kuuluu edellisvuosien tapaan EU-budjetin nettomaksajien joukkoon. Nettosaaja suhteessa unionin budjettiin Suomi on ollut vuosina 1996, 1997 ja 2000.

Keskiarvo: 4 (1 arvio)

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen haluaisi Suomelle terveen talouden

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

  Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen muistutti ensi vuoden talousarvion esittelypuheenvuorossaan eduskunnassa, että vallitsevassa epävarmassa taloustilanteessa on tärkeää säilyttää luottamus. Suomen kohdalla on tärkeää määrätietoisesti harjoittaa talouspolitiikkaa, joka tähtää julkisen talouden tervehdyttämiseen.

Keskiarvo: 4 (2 arviota)
Julkaise syötteitä