Hyppää pääsisältöön

Yhteiskunta

Valtio mikromanageroi kuntia sadoilla pikku tehtävillä; vastuualuejohtaminen puuttuu

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

  Kuntien lakisääteiset tehtävät ovat kaksinkertaistuneet vuodesta 1990. Tammikuussa 2013 julkaistun valtiovarainministeriön raportin mukaan niitä oli tämän vuoden alussa 535. Sen jälkeenkin kunnille on tullut vielä kymmeniä uusia tehtäviä. Samaan aikaan kasvaa huoli julkisen sektorin varojen riittävyydestä, kun väestö vanhenee.

  - Kehitys on kestämätön. Mitkään verotulot ja valtionavut eivät riitä tuollaisen tehtävämäärän toteuttamiseen, vaan ne joudutaan rahoittamaan velkarahalla, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala sanoo.

Keskiarvo: 3.3 (6 arviota)

Metropolikaavasta ja sen toteuttamisesta pääkaupunkiseutua yhdistävä tekijä (?)

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Suomen metropolialue kuuluu Euroopan nopeimmin kasvaviin ja kehittyviin suurkaupunkialueisiin:

  • metropolialueella (14 kuntaa) asui vuodenvaihteessa 2010/2011 noin 1'350'000 henkilöä
  • väestönkasvu on noin 16'000 henkilöä vuodessa ja metropolialueella asunee vuonna 2030 noin 1,6 miljoonaa ihmistä

Asuntoministeri Krista Kiuru puhui 17.4 ympäristöministeriön, valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteisessä tiedotustilaisuudessa metropolialueen haasteista. (Esitys)

   Helsingin seudulla haasteita on erityisesti maankäytössä, joka hidastaa osaltaan kohtuuhintaista asuntotuotantoa. Tähän ja esimerkiksi asuntotonttivarannon ja kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisäämiseen on metropolialueella kiireellisesti löydettävä yhteisiä ratkaisuja. Esimerkiksi Malmin lentokentän muuttaminen asuinalueeksi voisi olla yksi keino saada lisää tarvittavaa tonttimaata, toteaa metropoliasioista vastaava asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru.

Metropolialueen selvitystyöryhmän (Jarmo Asikainen, Rolf Paqvalin, Kirsi Mononen, Aija Tuimala, Juhani Turunen, Pekka Myllyniemi) esiselvityksen perusteella metropolialueelle tarvittaisiin kaksiportainen kaavajärjestelmä:

  1. Metropolikaava (metropolihallinnon tuottama ja korvaa maakuntakaavan sekä kokonaisyleiskaavat)
  2. Asemakaavat (kuntien tuottamat ja niihin sisältyisi osayleiskaavojen tietoja)
Keskiarvo: 4 (4 arviota)

Talvivaara on epäonnistuneen valtiokapitalismin paraatitapaus

Posted in

 

Talvivaara on jo paraatitapaus epäonnistuneesta valtiokapitalismista. Ensin luodaan poliittisesti motivoitunut idea kaivosklusterista Suomen viennin pelastajana. Suuresta ja komeasta Talvivaarasta, joka hyödyntää aiemmin pitoisuudeltaan liian vähäiset malmivarat, tehdään klusterin kärkihanke. Valtiolla kun on pääomia, joista meillä on pulaa riskialtteissa hankkeissa.

Tässä ei sinänsä ole pahaa vikaa, koska jotainhan valtiovallankin pitää keksiä vaikeassa tilanteessa, ja riskit kuuluvat talouteen. Aika nopeasti kuitenkin käy selville, että Talvivaara ei ole kaksisen kannattava yhtiö edes hyvässä suhdanteessa, saati heikossa. Tekniset ongelmat romuttavat yhtiön muutenkin vaikeaa taloudellista tilannetta ja tuovat ovelle roppakaupalla kiukkuisia paikallisia ja huonoa julkisuutta. Valtio vain lisää omistustaan, kun linja on valittu, ja yhtiön kaatuminen loisi työttömyyttä muutenkin vaikeassa raossa olevalle kehitysalueelle. Uskoa tulevaisuuteen vakuutetaan.

Keskiarvo: 3.3 (16 arviota)

Rikkaat rikastuvat – kyllä, mutta eri syystä kuin ajattelet

Käyttäjän Terhi Majasalmi kuva
Posted in

 

Viimeisen kuukauden aikana olen käynyt kymmeniä keskusteluja liittyen Amerikan projektiimme. Oman idean myyminen on yksi parhaista asioista mitä tiedän. Itse on niin innoissaan, ettei meinaa pöksyissä pysyä ja sitten kun saa innon myös tarttumaan toiseen, niin se vasta nastaa onkin.

Huomasin mielenkiintoisen asian keskusteluissa. Vastapuolen kysymyksissä ja varallisuustasossa näytti olevan yhteys. Mitä enemmän henkilöllä oli jo varallisuutta olemassa, sitä älykkäämpiä kysymyksiä hän osasi kysyä. Ja juuri tämän takia rikkaat rikastuvat. Verotus tai poliitikkojen päätökset eivät valitettavasti selitä tätä, vaikka niin moni haluaakin uskoa. Jos vain rahalla olisi merkitystä, niin silloinhan sataset muuttuisivat tuhansiksi euroiksi vain sijoittamalla ne. Myös niiden, jotka ovat varallisuuden kerryttämisessä alkuvaiheessa. Mutta jostain kumman syystä näin ei aina käykään. Sijoittamisessa tulee tappioita. Jotkut menettävät koko pääomansa, jotkut saattavat jopa mennä miinukselle. Kyse on ensisijaisesti taloudellisesta älykkyydestä. Mitä älykkäämpiä kysymyksesi ovat, sitä parempia vastauksia saat ja sitä parempia päätöksiä pystyt tekemään.

Keskiarvo: 4.2 (16 arviota)

Luottokatto tyrmättiin, onko hallituksella parempia lääkkeitä?

Posted in

Pankkivalvonnasta vastaava Fiva esitti asuntolainoille luottokattoa, joka vaatisi 10-20 prosentin omarahoitusosuutta. Katon tavoite olisi asuntokuplan ja pankkikriisin kehittymisen ehkäisy. Fiva ei näe tilannetta vielä kriittisenä, mutta haluaa reppuunsa riittävät eväät markkinoiden ylikuumentumisen varalta. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok) tyrmää luottokaton, koska asunto- tai luottomarkkinat eivät ole ylikuumentuneet. Pankkisektori on samaa mieltä. Fiva pitää päätöstä uhkarohkeana.

Yksi peruste tyrmäykselle on, että ilman rikkaita vanhempia kynnys omistusasuntoon kasvaisi liian korkeaksi. Peruste on sinänsä vahva: on vaikea maksaa vuokraa ja säästää. Eivätkä asuntokuplien takana yleensä ole niinkään ensiasunnon ostajat kuin kiinteistöbuumit, jotka perustuvat pikavoittojen tavoitteluun. Mutta aivan yksioikoinen ei asia ole.

Keskiarvo: 4.9 (8 arviota)

Kenen asialla on EK?

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

EK ilmoittaa tavoitteekseen menestyvien yritysten Suomen.

Menestyvä yritys edellyttää paljon tylsää työtä, jota ovat tehneet esim. Niilo Hakkarainen, Pekka Rantala ja Paavo Honkajuuri. Kun viime mainitulle ehdotettiin lisäväen palkkaamista pääkonttoriin, vastakysymys kuului, mahtuuko ehdottajan työhuoneeseen toista työpöytää. Byrokratian pysäyttää vain kiviseinä, oli Honkajuuren maksiimi.

En ollenkaan ymmärrä, miksi yritysmaailman suurimpina sankareina pidetään Vehviläisen tapaisia poispotkijoita (vrt. Cargotecin kurssi). Mielestäni paljon suurempaa viisautta on olla koskaan palkkaamatta esim. niitä pelkästään hallinnossa työskennelleitä, joita Stora Enso joku vuosi sitten irtisanoi tuhansia ilman, että firman toiminta siitä mihinkään muuttui.

Keskiarvo: 5 (3 arviota)

Poliittinen skandaali

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

Meidän tavallisten kuolevaisten täytynee tyytyä siihen, että lobbaajilla on muita parempi pääsy yhteisesti valitsemiemme päättäjien pakeille. Toisaalta lobbaajan kuulemisen on oltava ehdottomasti viimeinen raja. On syytä muistaa, että on pidetty skandaalimaisena jo sitä, jos europarlamentaarikko kirjoittaa tai puhuu tekstiä, joka on kopioitu etujärjestöltä.

Mikäli HS:n tiedot pitävät paikkansa siitä, että hallituksen kehysriihessä on ollut valmistelumateriaalina etujärjestöjen tekemiä laskelmia, olemme vähintäänkin tekemisissä poliittisen skandaalin kanssa ja ehkä jopa muunkin.

Perustuslain 68 § mukaan ”valtioneuvostossa on tarvittava määrä ministeriöitä. Kukin ministeriö vastaa toimialallaan valtioneuvostolle kuuluvien asioiden valmistelusta ja hallinnon asianmukaisesta toiminnasta.”

Ministeriöitten johtavat virkamiehet nimittää valtioneuvosto. He ovat julkisessa asemassa ja toimivat virkavastuulla.

On täysin kestämätön tilanne, että hallituksen esitystä olisi valmistellut yksityisen palveluksessa oleva nimetön lobbaaja, joka on tietysti vastuussa vain eturyhmälleen.

Keskiarvo: 4.7 (19 arviota)

Suomi on maailman ammattiyhdistysvaltaisin maa; tilanne voi muuttua (?)

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suomi on maailman ammatillisesti järjestäytynein maa selviää "Worker participation EU" ja "Nationmaster.com" kokoamista tilastosta. Muut pohjoismaat kuuluvat kanssamme samaan, korkean järjestäytymisasteen ryhmään. 

Työvoiman ammatillinen järjestäytyminen (Lähteet: Worker participation EU, Nationmaster.com, Findikaattori)

Tulopoliittiset neuvottelut, joissa elinkeinoelämän ja työntekijöiden järjestöt päättävät tärkeistä yhteiskunnalisista asioista, ovat ainutlaatuinen pohjoismainen ilmiö. Ne kuuluvat vain meidän yhteiskuntaamme.

Työsuhteita koskevat ehdot sovitaan muualla lainsäädäntöteitse tai paikallisesti sopimalla 

Asiat hoidetaan toki muuallakin, mutta eri mekanismein. Työlosuhteita koskeva päätöksenteko on pohjoismaiden ulkopuolella hajautettu:

  • Poliittinen koneisto ja virkamieskunta käyttävät suurempaa lainsäädäntövaltaa
  • Työnantajan ja työntekijän välistä sopimista käytetään enemmän ja laajemmin
  • Kaupalliset vakuutusyhtiöt huolehtivat osasta ansiosidonnaisen työttömyysvakuutuksen tyyppisistä turvaverkoista
  • Palkkaus ja sen perusteet ovat joissain maissa avoimempia, joka varmentaa oikeudenmukaisuutta (esim. USA:ssa palkan suuruus ei ole samalla tavalla henkilökohtaisen intimiteetin alainen asia; työnantaja saattaa julkaista palkkauksen ja sen perusteet)
Keskiarvo: 4 (8 arviota)

Tarvitsemme Risto Rytiä

Käyttäjän Henri Myllyniemi kuva

Uutisia vastaanottaessa joko audiovastaanotinulokkeiden kautta tai parin pallukan tappisolujen suosiollisella avustuksella on se hyvä puoli, että niistä sopii itse tehdä aivan omat johtopäätökset. Tämän menetelmän tehokkuus toki tiedetään ja sopivia manipulointikikkoja käytetään surutta. Tiedon pimittäminen on näistä keinoista kenties kaikkein yksinkertaisin, ja siksi ehkä yleisin. Tätä vastaan on sitten "jouduttu kehittämään" spekulointi, jossa matemaattisen yhtälön ratkaisumallissa tuntematon tekijä siirtyy toisaalle. Joudumme tekemään loogisesti kestäviä päätelmiä kaikesta ilmenneestä saadaksemme selville, mitkä tekijät ovat alunperin johtaneet tällaisiin lopputulemiin.

Keskiarvo: 4.8 (24 arviota)

Rakastaa, ei rakasta, rakastaa, ei rakasta...

Käyttäjän Henri Myllyniemi kuva

Lasten ja varhaisteinien suosima loru päivänkakkaroineen ihastusten kohteiden tunnearvauksista tulee ensimmäisenä mieleen, kun euroalueella pohditaan voittaako vai häviääkö Euroopasta markkinatalous tyystin. Asialistallani oli niinikään jo aiemmin esilletuotu euroryhmän pj Djisselbloemin soutaminen ja huopaaminen kriisin ratkaisutoimissa. Herra Ikonen käsitteli asian kuitenkin selkeästi minua paremmin, joten säästytte yksinkertaisten aivojeni tuotannolta siltä osin. Jäljellä on kuitenkin euroalueen eheys, niin strategisessa kuin yhteiskunnallisessa mielessä.

Kuudentoista maan yhteisvaluutta

Keskiarvo: 4 (8 arviota)

Kumpi Dijsselbloemin linjauksista mahtaa olla virallinen europolitiikka?

Posted in

Kyproksen velkapaketin syntymisen jälkeen euroryhmän presidentti Jeroen Dijsselbloem totesi kv-medialle, että samaa mallia käytetään jatkossakin, eli sijoittajavastuuta toteutetaan laajasti toisin kuin euroalueen aiemmissa pankkikriiseissä. Hänen mukaansa lähtökohta on, että Euroopan vakausmekanismin varoja ei tarvitse käyttää pankkien pääomittamiseen, vaan sijoittajien – niin omistajien kuin luotottajien - on pidettävä huolta pankkiensa kunnosta hyvissä ajoin. Riskitason noustessa myös vakavaraisuutta ja lainarahan hintaa on nostettava. Tavoite on, että veronmaksajat eivät kanna rahoituksen riskejä. Dijsselbloemin lausunnossa on tietysti mieltä niin moraaliselta kuin ekonomiselta kannalta – tiettyyn mittaan. Ja vain siihen.

Keskiarvo: 5 (3 arviota)

Kestävää kehitystä metsässä ja yo-kirjoituksissa

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

Olen usein kritisoinut metsäteollisuuden kantoja, mutta nyt kerrankin olen Suuren ja Mahtavan Tahon kanssa samaa mieltä. Lieneekö oire vanhenemisesta?

Linkissä olevaan metsäteollisuuden protestiin yo-kirjoituksista lisäisin oikeastaan aika moniakin asioita:

- Kun 1800-luvun puolivälissä Suomeenkin alettiin kaavailla sellaista hirvitystä kuin höyrysahaa, pelättiin ensimmäiseksi metsien loppuvan maasta kokonaan. Tämä kysymys metsien loppumisesta on aikojen saatossa vaivannut Suomea yhtä paljon kuin Obelixin koiraa Idefixiä, joten väittäisin tässä maassa kiinnitetyn asiaan riittävästi huomiota. Että siinä sitä kestävää kehitystä.

Keskiarvo: 4.4 (8 arviota)

Rikas, onko sinulla rahaongelma?

Käyttäjän Terhi Majasalmi kuva
Posted in

Kun puhutaan rahaongelmista, mieleen tulee helposti pikivipit, kulutusluotot, päivästä toiseen selviäminen ja se, ettei rahaa tahdo riittää kunnolla elämisen perustarpeisiin kuten asumiseen ja ruokaan. Monesti ajatellaan, että rahaongelmat liittyvät tuloihin. Jos vain olisi hieman enemmän rahaa, rahaongelmani olisivat poissa, pohditaan ja askel suuntautuu päättäväisesti kohti lottokioskia. Rahaongelmat eivät ole kuitenkaan pääosin tulokysymys vaan rahankäyttökysymys. Tulotasosta riippumatta löytyy runsaasti ihmisiä, jotka säännöllisesti kuluttavat enemmän kuin ansaitsevat ja hankkivat elintasohyödykkeet sekä asunnot kovalla velkavivulla. Useimmilla ihmisillä maksuvaikeudet ovat parin saamatta jääneen palkan päässä eli jos duunit ja tulot loppuvat tai laskevat, vaikeudet alkavat.

Keskiarvo: 4.5 (22 arviota)

LähiTapiolan tutkimuksen mukaan nuoret painottavat työpaikkavalinnoissaan rahaa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Minkä kokoinen lottopotti sinun pitäisi saada, jotta olisit valmis lopettamaan työsi? LähiTapiola kysyi tätä suomalaisilta ja sai vastaukseksi yllättävän suuren summan.

  Reilu neljännes työssäkäyvistä suomalaisista lopettaisi työt kokonaan, jos se olisi taloudellisesti mahdollista. Summa, jolla tämä oltaisiin valmiita tekemään, on huikea 1,5 miljoonaa euroa, paljastaa LähiTapiolan tuore kyselytutkimus. Tapiola Pankin toimitusjohtajan Marja Pajulahden mukaan tämä kertoo suomalaisten turvallisuushakuisuudesta.

Keskiarvo: 4.8 (8 arviota)

Kypros alleviivaa pankkiunionin tarvetta

Posted in

Kyproksen pankkikriisi osoittaa, kuinka kipeästi EU kaipaa pankkiunionia. Kypros on suorastaan pankkikriisien oppikirjatapaus, joskin kärjistetty sen suhteen, että pankkisektorin koko suhteessa kansantalouden kokoon on hillitön. Mutta sitä se on syistä, jotka ovat yleensäkin pankkikriisien takana. Kypros on himoinnut pankkikeskukseksi riskeistä piittaamatta. Se on tukenut pankkiensa taseiden ja riskitason turpoamista veroalennuksilla ja löyhällä sääntelyllä. Kyproksen pankeilla oli pääomaa puoli prosenttia suhteessa talletuksiin, ja talletuksia oli viisi kertaa maan bkt:ta enemmän. Tuollaisella yhtälöllä kyse on vain siitä, koska rysähtää. Siihen asti se on toki hyvää bisnestä. Tässä tapauksessa riski iski Kreikan luotottamisesta, mutta olisi se jossain vaiheessa tärähtänyt jotain muutakin kautta.



Keskiarvo: 4.7 (6 arviota)

Finanssialan yhteistyöstä uusia, älykkäitä liiketoimintamalleja (?)

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Finanssivalvonta on eräs Suomen hyvin toimivista organisaatioista. Se on toiminnallaan onnistunut ehkäisemään muun muassa ylimitoitetun asuntovelkaantumisen ja se on ollut mukana valvomassa etteivät pankkimme ota kohtuuttomia riskejä. Finanssivalvonta on toiminnallaan turvannut sijoittajien ja säästäjien aseman; onglemia ei ole syntynyt. (Piksu toimituksen huomio) 

    Finanssivalvonnan johtaja Anneli Tuominen toteaa tänään julkaistun Finanssivalvonnan toimintakertomuksen johtajan katsauksessaan, että terveen liikevoittotason ylläpitäminen saattaakin edellyttää kustannusten karsimista ja olemassa olevien liiketoimintamallien uudelleenarviointia. Tässä tilanteessa luotettavan hallinnon merkitys on korostunut.

Keskiarvo: 3.3 (6 arviota)

Eurotyöttömyyskorvauksesta apua yhteisvaluutan ongelmiin

Posted in

Olli Rehn on joutunut nobelisti Krugmanin sanasodan kohteeksi New York Timesissa. Keynesläinen Krugman syyttää komission syventäneen euroalueen taantumaa budjettikurivaatimuksilla, kun talouskriisit vaatisivat julkista elvytystä. Rehn on vastannut, että elvytys olisi pitänyt tehdä velaksi, jota kriisimaat eivät saisi kestävällä hinnalla kuin toisilta euromailta. Yhteisvastuun kasvattamiseen ei ole edellytyksiä, kun budjettivajeet ja taantuma vaivaavat kaikkia euromaita. Vaikka Krugmanin olettaisi olevan enemmän tai vähemmän oikeassa, Rehnin poliittista realismia on vaikea kiistää. Toisaalta on kysyttävä sitäkin, koska Yhdysvallat alkaa maksaa elvytystään takaisin - jonka turvin se on kieltämättä pärjännyt finanssikriisin jälkeen ihan hyvin.

Keskiarvo: 3.8 (5 arviota)

Valtiojohtoisuuden myötä ongelmat kasaantuvat

Käyttäjän Thomas Taussi kuva
Posted in

Kai Nyman kirjoitti äskettäin mielenkiintoisen artikkelin, jossa vertailtiin julkisen kulutuksen osuutta bruttokansantuotteesta. Länsimaissa julkisen kulutuksen osuus bruttokansantuotteesta on kasvanut jatkuvasti. Monille, jotka ovat pitäneet Yhdysvaltoja kapitalistisen lännen symbolina ja vastakohtana suomalaiselle korkean verotuksen sekataloudelle joutuvat päivittämään luulojaan. Yhdysvaltojen julkinen kulutus on samaa luokkaa kuin Suomellakin. Monissa länsimaissa julkinen kulutus on haluttu toteuttaa mielummin velalla kuin pohjoismaisittain veroilla. Julkisen kulutuksen osuus bruttokansantuotteesta on varmasti kaikkein selkein yksittäinen indikaattori valtion sosialistisuudesta. Paljon valtiojohtoisuuteen liittyviä eroja jää kuitenkin sen ulkopuolelle. Pyrin kirjoituksessani käsittelemään sääntelyn laadullista puolta ja sitä, miksi yksityisten markkinoiden syrjäyttäminen on joka tapauksessa haitallista.

Keskiarvo: 4.5 (27 arviota)

Elämme valtiojohtoisen taloudenpidon, sosialismin voittokulkua

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

1900 luku oli sosialismin voittokulkua ja se jatkuu yhä. Julkisen sektorin osuus bruttkonasantuotteesta kohosi koko vuosisadan ajan lukuun ottamatta joitakin poikkeuksia kuten sotien jälkeisiä vuosia, ja Neuvostoliiton ja Kiinan valtiojohtoisten talouosjärjestelmien romahtamisia. Monissa maissa valtaosa tuotoksesta jaetaan kansalaisille valtion tai kuntien budjetin kautta, ja kuntien ja valtion palveluiden osuus työvoimasta on suurin piirtein kolmannes. 

Julkisen sektorin osuus bruttokansantuotteesta (Lähde: IMF)

Taloudellinen liberalismi on aatteena edelleen vahvasti elossa. Yli puolet tuotannosta tapahtuu edelleen markkinatalouoden ehdoilla. Mutta markkinaliberalismi on ahataalla. Valtaosa tulonsiirroista, hankinnoista ja investoinneista tehdään kunta- ja valtiosektorin ohjauksen alaisena.  

Julkisen sektorin prosenttiosuus bruttokansantuotteesta eräissä maissa (Lähde: IMF)

Keskiarvo: 4.1 (10 arviota)

Chávezista, sääntelytaloudesta ja eurokriisistä

Posted in

Vastikään kuolleita on rumaa haukkua, mutta en malta olla nostamatta esiin Venezuelan Hugo Chávezia tämän talouspolitiikan vuoksi, sen kun voi jossain määrin kytkeä eurokriisiin. Chávezin sosialististen ihanteiden osa oli voimakas hintasääntely, joka kohdistui lukuisiin perushyödykkeisiin. Tuottajien oli myös pakko myydä tuotteitaan valtiolle sen määräämään alennushintaan. Järjestelmällä Chávez halusi turvata vähävaraisten kulutuskyvyn, hänen mielestään kun elämisen kalleus johtui spekulaattoreista ja ahneista kapitalisteista. Tietysti joissain oloissa – kuten monopolien hallitessa taloutta – tämä voi pitääkin paikkaansa, mutta Chávezin kohdalla kyse oli varmasti paljolti tosiasioiden tulkitsemisesta omien ideologisten silmälasien läpi, ja se yhdistettynä heikkoon talouden toiminnan ymmärrykseen.

Keskiarvo: 4.8 (14 arviota)

Italiasta

Posted in

 

WWI jälkeen elämä oli anarkiaa ja myllerystä täynnä. Italian sotamenestys oli huono heidän ollessa häviävällä puolella. Myllerryksessä nousi eräänlainen koomiikko sosialistilehden päätoimittaja (Mussolini) valtaan joka ylpeili kymmenillä lapsillaan.  Silloinkin pelättiin sosialistista vallankumousta ja saatiin valtaan fasistinen puolue.

WWII oli vielä ensimmäistä maailmansotaa tuhoisampi Italialle ja teollisuus sekä sotajoukot tuhottiin. Sodan jälkeen Italiaa hallitsi Kristillisdemokraattinen puolue pitkälle kommunismin pelossa. Vasemmistolaisia ei päästetty valtaan huolimatta vaalituloksista tähän oli ansionsa myös USA:lla politiikalla. Surullinen ja opettava tapaus oli Aldo Moron surma (1978) minkä syynä oli lienee solidarisuusliittoon (yhteistyöhön kommunistisen puolueen kanssa) pyrkimysi. Italiassa on ollut pitkään vahva kommunistinen puolue ja siksi Fiat sai tehdä tehtaan Ladalle. Italian kommunistinen puolue oli suurin läntisen Euroopan kommistinen puolue. Unkarin kansannousun jälkeen Italian kommunistit loitontuivat Neuvostoliitosta.  Yhden puolueen, pitkälle jonkun pelkäämisen vuoksi, oleva valta pitkälle korruptoi Italian myös ylhäältä päin. Samantyyppistä ulkopoliittista pelkoa oli myös Suomessa tosin Kokoomuksen suuntaan.

Keskiarvo: 3.6 (8 arviota)

PTT ja euroalueen näkymät

Käyttäjän Henri Myllyniemi kuva

Suomen perusta -ajatuspajan toimeksiantaman selvityksen mukaan (PTT) euroalueen taloudelliset näkymät ovat pääosin kahdenlaiset: joko alueesta muodostuu hitaasti yhteenmuotoutuva alue tai sitten kriisi koettelee maita kovalla kädellä ainakin vuoteen 2025 asti. Suotuisampaan vaihtoehtoon päädytään tuntuvalla yhteisvastuulla, koska muita keinoja ei juuri ole. Kilpailukykyä silmittömästi haettaessa heikommin tuottavat yksilöt on jouduttu irtisanomaan, ja nämä aiheuttavat julkiselle taloudelle jatkuvia vaikeuksia. Vaikka esimerkiksi Kreikassa on kilpailukyky parantunut, niin työttömyys on pahentunut ja ansiotaso pudonnut. Ensimmäinen lisää julkisen puolen kuluja, toinen kaventaa verokertymää. Tästä yhdistelmästä johtuen alijäämät ovat yhä pahoja ja julkinen talous velkaantuu edelleen. Toiseksi vähentynyt tuotanto pitää vaihtotaseen heikolla tolalla ja rumentaa velan suhdetta bkt:hen.

Keskiarvo: 3.3 (33 arviota)

Kun julkisuus iskee nopeasti ja lujaa

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva
Posted in

Olen viime aikoina tutkinut julkisuuden valokeilaan yllättäen joutuneita yrityksiä, yksilöitä  ja yhteisöjä. Pirulauta, pikatuomiot jaellaan somessa ja perinnemediassa villin lännen tyyliin: ensin syytetty hirtetään ja sitten selvitetään, oliko rosvo jo ehtinyt tekemään yhteisölle jotain pahaa?

Metodin etuna on, että todisteet voidaan kerätä ja tyylitellä jälkikäteen, jos kansalaiset tai lähiomaiset äityvät niitä vaatimaan. Sosiaalisessa mediassa todistelua ei tarvita, koska jahti kohdistu hetken haukottelun jälkeen uusiin syyllisiin.

Tuoreita putousleikin kohteita ovat julkkisfilosofi Himasen tutkimustyö, pamfletit ja kirjat. Nuorena väitelleen Pekka Himasen vanavedessä kölin alta vedetään hankkeen rahoituksesta “sivistyneesti” ja “ketään painostamatta” - Tekesin, Sitran ja Suomen Akatemian kanssa keskustellut pääministeri  Jyrki Katainen.

Jyrki Kataisen mielestä pääjohtajien on pakko tietää, mitkä hankkeet vaativat kilpailutusta ja koska rahoituksen järjestäminen etenee kuin “Manulle illallinen”; korruptiosta turha puhua. On ihmisiä, joiden ei ole pakka kilpailla paikasta auringossa. On ihmisiä, joiden tulee ryömiä polvet ruvessa hevosenlihapaketteja hyväntekeväisyysjärjestöiltä pyytäen.

Keskiarvo: 3.7 (26 arviota)

Pekka Himanen & kumppanit

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

On ehkä niin, että Kataisen hallituksen aika menee lähinnä ns. juoksevien asioitten perässä juoksemisessa. Jollain EU-maalla on jatkuvasti vaikeuksia saada rahoitusta ja jotain tarttee tehrä.

Tämän hektisen kädestä suuhun –puuhastelun lisäksi olisi tietysti kiva, jossa valtakunnan hovissa olisi trubaduuri, jonka tuotoksia voisi seurata.

Tällaisen homman korvikkeena voidaan pitää Pekka Himasta, jonka tieteellisestä pätevyydestä minulla ei ollut mitään käsitystä, mutta aiemmin netissä ollutta hengentuotetta lukiessani heräsi hampurilaismainoksesta ja USA:n pressanvaaleista tuttu mietelmä: pihvi puuttuu.

Himanen on pitkän sarjan jatkumoa. Hänen oppi-isänsä punktohtori Esa Saarinen on jäänyt Suomen historiaan ikuisesti syväluotaavilla lausumillaan ”Ööö mä ööö tykkään ööö niinku naisista ööö. Ööö”.

Keskiarvo: 4.4 (14 arviota)

Osakurssien vaihtelut aiheuttavat aivoinfarkteja

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva
Posted in

 

Kiinalaistutkijat ovat selvittäneet osakekurssien volatiliteetin ja aivoinfarktien välistä suhdetta Sanghaissa vuosina 2006-2008. Tuloksena on, että Shanghain osakeindeksin (Shanghai Stock Exchange, SSE) sekä nousu että lasku lisäsi kuolleisuutta. Tuloksissa on myös numeroarvo kuolleisuuden kasvulle:  100 indeksipisteen nousu kursseissa aikaansaa 3.22% kasvun kuolleisuudessa.

Päteekö sama kuolemanriskin kasvu myös yksitäiseen osakkeeseen, arvailujeni mukaan pätee. Eli taas löytyy yksi syy välttää korkean volatiliteetin osakkeita.

Keskiarvo: 4.9 (12 arviota)

Federalisteille köniin EU-budjettiväännössä

Käyttäjän Henri Myllyniemi kuva

Olin jo aikeissa aimmin kerätä ajatukset nippuun alkuviikon EU-budjettiväännön osalta, vaan maltoin sen verran mieleni, että katselin eduskunnan täysistunnon Yleisradion Areena-palvelusta ensin. Odotetusti asia tuli sielläkin esille ja perinteiseen malliin oppositiosta kuului nurinaa ja hallitus selitteli tekemisiään. Outoina pidin kahta osaa: ensiksikin se, että tämä budjettihärdelli on todella leväperäinen rahoituksen ja sitoumuksien enimmäismäärähaitaran revettyä jo yli 50 miljardin. Kuitenkin tähän oltiin tyytyväisiä, "pääasia, että sopu syntyi", ja ettei asiaa tarvitse puida joka ainoa vuosi. Sen sijaan hallitus ei liiemmin näyttänyt olevan tietoinen, että heidänkin edustuksensa alkuviikon vääntöihin voi hyvinkin valua hiekkaan Euroopan parlamentin päästessä käsittelemään tätä soppaa. Toiseksi ihmettelin Suomen tavoitteina olleen budjetin nimellisarvoisen leikkaamisen. Käsittääkseni tämä oli brittien ukaasi. Suomen olisi voinut odottaa pitää puoliaan paremmin suhteellisen maksumäärän pitämisestä ennallaan tai nostaa omia tukitoiveita enempi esille. Budjetti pieneni joka tapauksessa brittien toimesta. Sulkavarkaat kävivät Brysselissä koristelemassa hattujaan ja esittelivät päähineitä ylpeänä suuressa salissa. Noloa.

Keskiarvo: 4 (6 arviota)

Järjestäytynyt toiminta ennakoi hyvää menestystä

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Järjestäytyneisyys ja korruptoimattomuus ovat oleellisia vahvan yhteiskuntaidentiteetin syntymisessä, luovat ihmisten motivaatiota pitkäjänteiseen taloudelliseen toimintaan, ja synnyttävät keskinäisen luottamuspääoman. Sama koskee myös yrityksiä ja yhteisöjä.

Sijoittajan on vaikea seurata sitä, kuinka reilua toiminta on yritysten sisällä, ja miten yritykset tässä suhteessa poikkeavat toisistaan. Salkkuaan kansainvälisesti hajauttavalla on sen sijaan käytössään työkaluja. Transparency International järjestön ylläpitämä Corruption perception index antaa hyvää tietoa siitä, miten korruptoimaton ja järjestynyt kyseinen yhteiskunta on. Suomi sijoittuu vertailussa hyvin. Oleme kärkisijalla.

Maailman 41 vähiten korruptioitunutta maata (Lähde: Transaprency International)

Keskiarvo: 3.6 (5 arviota)

Hollande ampuu tykillä kottaraista

Posted in

Ranskan presidentti Francoise Hollande haluaa euron kurssiin julkista sääntelyä, koska vahva euro heikentää euroalueen vientiyritysten kilpailukykyä. Hollande syyttää markkinaspekulaattoreita euron vahvistumisesta. Saksa on ajatuksen tyrmännyt sanoen, että Ranskan on huolehdittava yritystensä kilpailukyvystä muun kuin devalvaation kautta. En kuitenkaan yllättyisi, vaikka Hollande saisi ajatukselleen kannatusta muualta euromaista. Vasemmistossahan kaikenlainen julkinen sääntely koetaan yleensä myönteisenä, etenkin kun vastapuoleksi määritellään markkinavoimat. Monen populistin korvissa ajatus on varmasti mainio.

Keskiarvo: 4.5 (4 arviota)

Pienten ja keskisuurten yritysten menestys on virkamieskunnan ansiota

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Pienet ja keskisuuret yritykset lisääntyvät, kasvavat, palkkaavat lisää henkilöstöä ja menestyvät selviää Patentti ja rekisterihallituksen yritysten lukumäärää koskevasta tilastosta sekä Tilastokeskuksen yritysten henkilöstöä koskevasta tilastosta.

PK -yritysten (0...250 henkilöä) osuus kaikkien yritysten työvoimasta (Lähde: Findikaattori)

 

Yritysten lukumäärä (Lähde: Patentti ja Rekisterihallitus)

Tähän trediin on yksinkertainen syy. Virkamieskunnan strategiset päätökset ja toiminta. Yrityksiä ei enää nähdä ketkuina, jotka yrittävät laistaa ympäristöä, työvoimaa ja viranomaisia koskevista velvoitteistaan. Suhtautumistavassa on tapahtunut muutos. Viranomaistoiminta, mukaan lukien työvoimahallinto, verotus, patentti ja rekisterihallitus etc.. on nähty yrityksiä palvelevana funktioina, joiden tehtävä on tuottaa mahdollisimman helppoja ja yksinkertaisia viranomaistoimintoja ja tukifunktioita auttamaan yrityksiä keskittymään omaan erityisalueeseensa.

Keskiarvo: 3.9 (14 arviota)

Oppisopimuskäytännöllä ja paikallisella sopimisella luodaan työtä ja hyvinvointia

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

     Uusien työpaikkojen luominen on Suomessa pitkälti pienten ja keskisuurten yritysten harteilla.

Jotta pk-yritykset voivat kasvaa, investoida ja jatkaa työllistämistä, hallituksen kannattaa Suomen Yrittäjien mukaan toteuttaa puoliväliriihessään kolme järeää toimenpidettä: yrityskohtainen sopiminen, oppisopimuskäytännön tehostaminen ja yritykseen jäävän pääoman verotuksen myöhentäminen:   

Keskiarvo: 4.8 (9 arviota)
Julkaise syötteitä