Hyppää pääsisältöön

Yhteiskunta

Suomalaiset ovat lottokansaa – myös pörssissä

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Vieraileva kirjoittaja: Mirko Hurmerinta

 

Suuri päävoitto sokaisee helposti kylmiltä faktoilta.

Suomalaiset ovat kovia lottoajia. Veikkauksen mukaan joka neljäs suomalainen lottoaa viikoittain. Mitä isompi potti, sitä enemmän lottoajia.

Lottoamisessa ei sinänsä ole mitään pahaa. Eurolla tai parilla saa mukavasti pientä lisäjännitystä lauantai-iltaan. Realiteetit on kuitenkin hyvä pitää mielessä.

Päävoiton todennäköisyys on yksi noin 15,4 miljoonasta eli 0,0000065 prosenttia. Se on niin pieni luku, ettei moni osaa hahmottaa sitä. Useimmat eivät edes yritä.

Kun päävoitto on miljoonia euroja, ihmisen silmät sulkeutuvat helposti faktoilta. Kuten siltä, että rivi 1,2,3,4,5,6,7 on ihan yhtä todennäköinen voittorivi kuin mikä tahansa muukin.

Ison pikavoiton mahdollisuus voi sokaista myös sijoittajat, joiden eri talousteoriat yleensä olettavat käyttäytyvän rationaalisesti. Pitkällä aikavälillä niin voi ehkä tapahtuakin, mutta lyhyellä aikavälillä pörssi saattaa muistuttaa enemmän sirkusta kuin rationaalisten ihmisten kauppapaikkaa.

Parhaillaan tällainen sirkus on käynnissä Helsingin pörssissä.

Keskiarvo: 4 (10 arviota)

Kansainvälinen vertailu: Suomi on pehmoilijoiden maa

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Yhteiskunnan suhtautuminen sosiaalisesti heikompia jäseniä kohtaan reflektoituu osittain sen perusteella, miten paljon vankeja on suhteessa muuhun väestöön. Vankeja voisi ajatella olevan paljon sellaisissa yhteiskunnissa joissa:

  • ihmiset vaativat itseltään ja toisiltaan hyvää kurinalaisuutta eivätkä hyväksy poikkeamia
  • yhteiskunta on jäseniään kohtaan kova ja järjestyksen ylläpito vaatii sen vuoksi vastaavia tiukkoja otteita (kovaksi keitetyt kansalaiset vaativat kovia keinoja)
  • on suuret sosiaaliset ja elintasoerot ryhmien välillä ja järjestystä joudutaan sen vuoksi ylläpitämään tiukin ottein

International Centre for Prison Studies (ICPS) pitää yllä tilastoa väestöön suhteutetusta vankien määrästä.  Suomi sijoittuu muiden pohjoismaiden tavoin häntäpäähän. Meillä on väestöön suhteutettuna vähän vankeja, vain 60 vankia 100'000 kansalaista kohden. 

Vankien lukumäärä 100'000 kansalaista kohden. (Lähde: ICPS)

Keskiarvo: 4.2 (6 arviota)

Ranskan inhokki patistaa liittovaltioon

Käyttäjän Henri Myllyniemi kuva

Euroalue teki kyseenalaisen ennätyksen ja saavutti pidempiaikaisen yhtäjaksoisen taantuman. Aiempihan tuli Yhdysvaltain subprimen jälkimainingeissa. Silloin tajuttiin euroalueenkin olevan hyvin haavoittuva. Elvytys tehosi silloin ja syöksy jäi lyhytaikaisemmaksi kuin nyt. Se pitää kuitenkin muistaa, että nykyinen taantuma on lievempi (keskiarvollisesti), mutta eipä tuo nimellinen tasokaan ole päässyt riistäytymään käsiksi parin pirteämmän vuoden jälkeen (2010 & 2011).

Sen sijaan kun katsoo euroalueen alueellisia talouskehityksiä niin huolestuttavalta näyttää. Espanjan kohdalla peli on pelattu, joten mielenkiinto kääntyy Ranskaan. Ranska on käytännössä pudonnut kuin kivi jo jonkin aikaa. Vaikka euroalueen kauppatasekin on plussalla (Saksan ja Hollannin ansiosta) niin Ranskassa painutaan yhä syvemmälle. Euroalueella tehdään likimain joka kuukausi uusia työttömyysennätyksiä, myös Ranskassa. Presidentti Hollanden suosio on valunut kategoriaan ynnämuihin ja yksikään ranskalaispresidentti ei ole onnistunut romuttamaan suosiotaan näin lyhyessä ajassa näin totaalisesti.

Keskiarvo: 4.2 (5 arviota)

Lisää HYVIÄ osakkeita valtion salkkuun!

Posted in

 

Valtiota kaavaillaan taas STX-telakan omistajaksi, vaikka toiminta pyörii raskaasti tappiolla. Pääministeri Katainen on sentään todennut valtion osallistuvan omistajaryppääseen vain siinä tapauksessa, että pääosan telakoista ostavat yksityiset yritykset. Jos ne eivät usko toiminnan kannattavan, ei ole aihetta valtiollakaan. Kaikki poliitikot eivät kuitenkaan näe asiaa siten. Populistiset sankarit ovat kukkona tunkiolla: me pelastamme suomalaisen telakkaosaamisen, oli sillä kysyntää tai ei.

Toki valtion kannattaa mennä mukaan, jos mukana on riittävästi yksityisiä alan yrityksiä, jotka todella uskovat kannattavaan toimintaan. Valtiokapitalismi on hyvä systeemi, jos se todella toimii liiketalouden ehdoilla, eli luo sekä työpaikkoja että tuottoa omistajille, eikä vain ime resursseja ja työpaikkoja muualta yhteiskunnasta. Meikäläisen valtiokapitalismin ihanteeksi on kuitenkin muotoutumassa palokunta: veronmaksajien lompakko pelastaa käryäviä yhtiöitä työllisyyden nimissä.

Keskiarvo: 4.7 (9 arviota)

Hyvinvointi on ihmisten välistä keskinäistä luottamusta

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Ihmisten keskinäinen luottamus on pääomaa, jonka varaan on helppoa rakentaa toimiva yhteiskunta. Jos me luotamme, että muut eivät kaiken aikaa hyväksikäyttä meitä, vaan pyrkivät auttamaan, niin silloin mekin yleensä toimimme samoin.  Olemme avuliaita ja pyrimme kannustamaan ja auttamaan kanssaihmisiämme. Ja keskinäisen luottamuksen ilmapiirissä syntyy talouskasvua, menestystä ja hyvää oloa.

World Walues Survey on maailmanlaajuinen joukko tutkijoita, joka on tehnyt vertailevaa tutkimusta yhteiskunnan luottamuspääomasta. Suomi sijoittuu odotetusti hyvin, mutta tutkimus paljastaa muita kiintoisia asioita.

Yhteiskunnan keskinäisen luottamuksen pääoma (Lähde: Wold Values Survey / Charts.bin)

Keskiarvo: 4.4 (5 arviota)

Ulkomaiset rakensivat 1998..2007 Suomeen enemmän yritystoimintaa kuin minnekään muualle

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Ulkomaiset yritykset näkivät Suomen kilpailukykyisenä paikkana tuotannolle ja taloudelliselle toiminnalle vuodesta 1996 aina vuoteen 2007 saakka. Ulkomaiset yritykset investoivat Suomeen tuona aikana pääomia ja tietotaitoa enemmän ja intensiivisemmin kuin edes Kiinaan. Maamme oli kilpailukyvyn valioluokassa ja tänne tulvi ulkomaisia yrityksiä hyödyntämään meidän osaavaa ja lojaalia työvoimaamme. 

Suorat sijoitukset ulkomailta yritystoimintaan, %/BKT (Lähde: Maailmanpankki, Google)

Ja Suomi oli innokkaasti mukana rakentamassa kansainvälistä työnjakoa; globalisaatiota. Meiltä tehtiin tuona aikana suoria investointeja yritystoimintaan ulkomailla enemmän kuin juuri mistään muusta maasta maailmalla. Olimme tilastojen mukaan eräs maailman dynaamisimmista maista mitä tulee globalisaation edistämiseen ja sen kaupalliseen hyödyntämiseen. Eivätkä nuo suorat investoinnit ole tuottaneet huonosti. Olemme piksussakin todenneet että suomalaista johtajuutta arvostetaan, ja suomalaisessa johdossa ja/tai omistajaohjauksessa olevat yritykset menestyvät ulkomailla hitusen paremmin kuin yritykset keskimäärin. Tässä suhteessa onnistumme yleensä hyvin. 

Suorat sijoitukset yritystoimintaan ulkomailla; %/BKT (Lähde: Maailmanpankki; Google)

Mutta eipä niin hyvää ettei jotain huonoakin. Kilpailukykymme on vuodesta 2007 alkaen heikentynyt ja ulkomaiset yritykset ovat viimeisen vuoden ajan yrittäneet luopua suomalaisista tyttäristään enemmän, kuin tänne virtaa uusia sijoituksia tehtaisiin ja haarakonttoreihin. Tänne ei ole ollut enää järkevää investoida; täältä on ollut paras vetäytyä. 

Keskiarvo: 4.6 (5 arviota)

Kunnan menestyminen perustuu paikallisiin voimavaroihin ja osaamiseen; ei hallintorakenteeseen

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

     Kunnan menestyminen perustuu pikemminkin paikallisiin voimavaroihin ja osaamiseen kuin hallinnollisiin rakenteisiin ja järjestelmiin. Tutkijat esittävät, että käynnistettäisiin Osaava kunta -kumppanuusohjelma. Ohjelmassa purettaisiin lainsäädäntöä ja annettaisiin kunnille enemmän toimintavapauksia, jolloin ohjelmaan valitut kunnat voisivat vapaammin kehittää palvelujaan.

Yksityiskohtaisen sääntelyn purkaminen edesauttaa luovia ja kestäviä ratkaisuja

Kunnan menestyminen perustuu pikemminkin paikallisiin voimavaroihin ja osaamiseen kuin hallinnollisiin rakenteisiin ja järjestelmiin. Kuntalaisten, puolueiden, hallinnon ja politiikan tai henkilöstöryhmien välinen vuorovaikutus ja yhdessä rakentuva osaaminen on ratkaisevaa kunnan menestymisen kannalta.

   – Keskustelu on keskittynyt tällä hetkellä rakenteellisiin uudistuksiin. Uudistukset voivat olla teknisesti onnistuneita, mutta niiden tuloksellisuus ja toimivuus riippuvat viime kädessä eri toimijoiden välisestä vuorovaikutuksesta, Osaava Kunta -tutkimuksen tieteellinen johtaja, professori Jari Stenvall toteaa.

Keskiarvo: 4.5 (2 arviota)

Olli Pusan uusi kirja ilmestynyt

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

Vakuutusmatemaatikko, yhteiskuntatieteiden tohtori Olli Pusan uusi kirja

"Renkien valta" samoin kuin sen edeltäjä "Renkien kaappaus" on ladattavissa ilmaiseksi osoitteesta http://www.pusa.fi/

Keskiarvo: 4.9 (7 arviota)

Euromaat työlääntyivät säästöihin – mutta mistä rahat vajeisiin?

Posted in

Suuri osa euroalueesta on saanut tarpeekseen säästökuurista. Se ei sinänsä ihmetytä, kun työttömyys paukkuu ennätyksissä ja talous kituu, vaikka talvella merkit olivat jo valoisammat. Espanja löyhentää budjettikuria, Ranskan hallituksen mielestä menoleikkaukset palvelevat vain saksalaisia säästäjiä. Italian tuore koalitiohallitus on samoilla linjoilla, hiukan yllättäen myös komission presidentti Jose Manuel Barroso ja kansainvälinen valuuttarahasto IMF.

Saksa vaatii yhä budjettivajeiden painamista alle kolmen prosentin, joskin Ranskalle Angela Merkel antaisi lisää aikaa. Se kertoo Saksan kaipaavan liittolaisia, jotka lasketaan jo sahurin sormilla - Hollantikin suitsii säästöjä.

Keskiarvo: 4.7 (11 arviota)

Hallitusko auttaa piensijoittajia?

Käyttäjän OSKLry kuva
Posted in

Tällä hetkellä meillä näyttää olevan hallitus, joka ei kykene päätöksentekoon. Sote-uudistus on levällään ja kuntaremontti junnaa paikoillaan. Valitettavasti kehysriihessä piti kiireellä näyttää, että pystytäänhän päätöksiä tekemään. Tehdyistä päätöksistä osinkotulojen verotus on ollut varsinainen farssi. Suomalaiset yli 800.000 osakkeenomistajaa ottivat vastaan tyrmistyneinä esityksen, joka kiristää verotusta rajusti samanaikaisesti pudottaen varakkaista varakkaimpien eli listaamattomien osakeyhtiöiden osakkaiden verotuksen olemattomaksi.

Verotuksen eräs keskeisiä periaatteita on oikeudenmukaisuus. Lakeja, jotka koetaan epäoikeudenmukaisiksi, ei voi kunnioittaa. Pääomatulojen verotuksen suurin mätäpaise on ollut ja jatkossa on vielä selkeämmin listattujen ja listaamattomien yhtiöiden jakamien osinkojen epätasa-arvoinen verotuskohtelu.  Kun paineet hallituksessa kävivät ylitsepääsemättömiksi, piti lakia kiireesti korjata. Myös korjattu versio on susi jo syntyessään. Edelleen kaikkein varakkaimmat saavat poikkeuksellisen edullisen verotuskohtelun.

Keskiarvo: 5 (4 arviota)

Valtio mikromanageroi kuntia sadoilla pikku tehtävillä; vastuualuejohtaminen puuttuu

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

  Kuntien lakisääteiset tehtävät ovat kaksinkertaistuneet vuodesta 1990. Tammikuussa 2013 julkaistun valtiovarainministeriön raportin mukaan niitä oli tämän vuoden alussa 535. Sen jälkeenkin kunnille on tullut vielä kymmeniä uusia tehtäviä. Samaan aikaan kasvaa huoli julkisen sektorin varojen riittävyydestä, kun väestö vanhenee.

  - Kehitys on kestämätön. Mitkään verotulot ja valtionavut eivät riitä tuollaisen tehtävämäärän toteuttamiseen, vaan ne joudutaan rahoittamaan velkarahalla, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala sanoo.

Keskiarvo: 3.3 (6 arviota)

Metropolikaavasta ja sen toteuttamisesta pääkaupunkiseutua yhdistävä tekijä (?)

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Suomen metropolialue kuuluu Euroopan nopeimmin kasvaviin ja kehittyviin suurkaupunkialueisiin:

  • metropolialueella (14 kuntaa) asui vuodenvaihteessa 2010/2011 noin 1'350'000 henkilöä
  • väestönkasvu on noin 16'000 henkilöä vuodessa ja metropolialueella asunee vuonna 2030 noin 1,6 miljoonaa ihmistä

Asuntoministeri Krista Kiuru puhui 17.4 ympäristöministeriön, valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteisessä tiedotustilaisuudessa metropolialueen haasteista. (Esitys)

   Helsingin seudulla haasteita on erityisesti maankäytössä, joka hidastaa osaltaan kohtuuhintaista asuntotuotantoa. Tähän ja esimerkiksi asuntotonttivarannon ja kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisäämiseen on metropolialueella kiireellisesti löydettävä yhteisiä ratkaisuja. Esimerkiksi Malmin lentokentän muuttaminen asuinalueeksi voisi olla yksi keino saada lisää tarvittavaa tonttimaata, toteaa metropoliasioista vastaava asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru.

Metropolialueen selvitystyöryhmän (Jarmo Asikainen, Rolf Paqvalin, Kirsi Mononen, Aija Tuimala, Juhani Turunen, Pekka Myllyniemi) esiselvityksen perusteella metropolialueelle tarvittaisiin kaksiportainen kaavajärjestelmä:

  1. Metropolikaava (metropolihallinnon tuottama ja korvaa maakuntakaavan sekä kokonaisyleiskaavat)
  2. Asemakaavat (kuntien tuottamat ja niihin sisältyisi osayleiskaavojen tietoja)
Keskiarvo: 4 (4 arviota)

Talvivaara on epäonnistuneen valtiokapitalismin paraatitapaus

Posted in

 

Talvivaara on jo paraatitapaus epäonnistuneesta valtiokapitalismista. Ensin luodaan poliittisesti motivoitunut idea kaivosklusterista Suomen viennin pelastajana. Suuresta ja komeasta Talvivaarasta, joka hyödyntää aiemmin pitoisuudeltaan liian vähäiset malmivarat, tehdään klusterin kärkihanke. Valtiolla kun on pääomia, joista meillä on pulaa riskialtteissa hankkeissa.

Tässä ei sinänsä ole pahaa vikaa, koska jotainhan valtiovallankin pitää keksiä vaikeassa tilanteessa, ja riskit kuuluvat talouteen. Aika nopeasti kuitenkin käy selville, että Talvivaara ei ole kaksisen kannattava yhtiö edes hyvässä suhdanteessa, saati heikossa. Tekniset ongelmat romuttavat yhtiön muutenkin vaikeaa taloudellista tilannetta ja tuovat ovelle roppakaupalla kiukkuisia paikallisia ja huonoa julkisuutta. Valtio vain lisää omistustaan, kun linja on valittu, ja yhtiön kaatuminen loisi työttömyyttä muutenkin vaikeassa raossa olevalle kehitysalueelle. Uskoa tulevaisuuteen vakuutetaan.

Keskiarvo: 3.3 (16 arviota)

Rikkaat rikastuvat – kyllä, mutta eri syystä kuin ajattelet

Käyttäjän Terhi Majasalmi kuva
Posted in

 

Viimeisen kuukauden aikana olen käynyt kymmeniä keskusteluja liittyen Amerikan projektiimme. Oman idean myyminen on yksi parhaista asioista mitä tiedän. Itse on niin innoissaan, ettei meinaa pöksyissä pysyä ja sitten kun saa innon myös tarttumaan toiseen, niin se vasta nastaa onkin.

Huomasin mielenkiintoisen asian keskusteluissa. Vastapuolen kysymyksissä ja varallisuustasossa näytti olevan yhteys. Mitä enemmän henkilöllä oli jo varallisuutta olemassa, sitä älykkäämpiä kysymyksiä hän osasi kysyä. Ja juuri tämän takia rikkaat rikastuvat. Verotus tai poliitikkojen päätökset eivät valitettavasti selitä tätä, vaikka niin moni haluaakin uskoa. Jos vain rahalla olisi merkitystä, niin silloinhan sataset muuttuisivat tuhansiksi euroiksi vain sijoittamalla ne. Myös niiden, jotka ovat varallisuuden kerryttämisessä alkuvaiheessa. Mutta jostain kumman syystä näin ei aina käykään. Sijoittamisessa tulee tappioita. Jotkut menettävät koko pääomansa, jotkut saattavat jopa mennä miinukselle. Kyse on ensisijaisesti taloudellisesta älykkyydestä. Mitä älykkäämpiä kysymyksesi ovat, sitä parempia vastauksia saat ja sitä parempia päätöksiä pystyt tekemään.

Keskiarvo: 4.2 (16 arviota)

Luottokatto tyrmättiin, onko hallituksella parempia lääkkeitä?

Posted in

Pankkivalvonnasta vastaava Fiva esitti asuntolainoille luottokattoa, joka vaatisi 10-20 prosentin omarahoitusosuutta. Katon tavoite olisi asuntokuplan ja pankkikriisin kehittymisen ehkäisy. Fiva ei näe tilannetta vielä kriittisenä, mutta haluaa reppuunsa riittävät eväät markkinoiden ylikuumentumisen varalta. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok) tyrmää luottokaton, koska asunto- tai luottomarkkinat eivät ole ylikuumentuneet. Pankkisektori on samaa mieltä. Fiva pitää päätöstä uhkarohkeana.

Yksi peruste tyrmäykselle on, että ilman rikkaita vanhempia kynnys omistusasuntoon kasvaisi liian korkeaksi. Peruste on sinänsä vahva: on vaikea maksaa vuokraa ja säästää. Eivätkä asuntokuplien takana yleensä ole niinkään ensiasunnon ostajat kuin kiinteistöbuumit, jotka perustuvat pikavoittojen tavoitteluun. Mutta aivan yksioikoinen ei asia ole.

Keskiarvo: 4.9 (8 arviota)

Kenen asialla on EK?

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

EK ilmoittaa tavoitteekseen menestyvien yritysten Suomen.

Menestyvä yritys edellyttää paljon tylsää työtä, jota ovat tehneet esim. Niilo Hakkarainen, Pekka Rantala ja Paavo Honkajuuri. Kun viime mainitulle ehdotettiin lisäväen palkkaamista pääkonttoriin, vastakysymys kuului, mahtuuko ehdottajan työhuoneeseen toista työpöytää. Byrokratian pysäyttää vain kiviseinä, oli Honkajuuren maksiimi.

En ollenkaan ymmärrä, miksi yritysmaailman suurimpina sankareina pidetään Vehviläisen tapaisia poispotkijoita (vrt. Cargotecin kurssi). Mielestäni paljon suurempaa viisautta on olla koskaan palkkaamatta esim. niitä pelkästään hallinnossa työskennelleitä, joita Stora Enso joku vuosi sitten irtisanoi tuhansia ilman, että firman toiminta siitä mihinkään muuttui.

Keskiarvo: 5 (3 arviota)

Poliittinen skandaali

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

Meidän tavallisten kuolevaisten täytynee tyytyä siihen, että lobbaajilla on muita parempi pääsy yhteisesti valitsemiemme päättäjien pakeille. Toisaalta lobbaajan kuulemisen on oltava ehdottomasti viimeinen raja. On syytä muistaa, että on pidetty skandaalimaisena jo sitä, jos europarlamentaarikko kirjoittaa tai puhuu tekstiä, joka on kopioitu etujärjestöltä.

Mikäli HS:n tiedot pitävät paikkansa siitä, että hallituksen kehysriihessä on ollut valmistelumateriaalina etujärjestöjen tekemiä laskelmia, olemme vähintäänkin tekemisissä poliittisen skandaalin kanssa ja ehkä jopa muunkin.

Perustuslain 68 § mukaan ”valtioneuvostossa on tarvittava määrä ministeriöitä. Kukin ministeriö vastaa toimialallaan valtioneuvostolle kuuluvien asioiden valmistelusta ja hallinnon asianmukaisesta toiminnasta.”

Ministeriöitten johtavat virkamiehet nimittää valtioneuvosto. He ovat julkisessa asemassa ja toimivat virkavastuulla.

On täysin kestämätön tilanne, että hallituksen esitystä olisi valmistellut yksityisen palveluksessa oleva nimetön lobbaaja, joka on tietysti vastuussa vain eturyhmälleen.

Keskiarvo: 4.7 (19 arviota)

Suomi on maailman ammattiyhdistysvaltaisin maa; tilanne voi muuttua (?)

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suomi on maailman ammatillisesti järjestäytynein maa selviää "Worker participation EU" ja "Nationmaster.com" kokoamista tilastosta. Muut pohjoismaat kuuluvat kanssamme samaan, korkean järjestäytymisasteen ryhmään. 

Työvoiman ammatillinen järjestäytyminen (Lähteet: Worker participation EU, Nationmaster.com, Findikaattori)

Tulopoliittiset neuvottelut, joissa elinkeinoelämän ja työntekijöiden järjestöt päättävät tärkeistä yhteiskunnalisista asioista, ovat ainutlaatuinen pohjoismainen ilmiö. Ne kuuluvat vain meidän yhteiskuntaamme.

Työsuhteita koskevat ehdot sovitaan muualla lainsäädäntöteitse tai paikallisesti sopimalla 

Asiat hoidetaan toki muuallakin, mutta eri mekanismein. Työlosuhteita koskeva päätöksenteko on pohjoismaiden ulkopuolella hajautettu:

  • Poliittinen koneisto ja virkamieskunta käyttävät suurempaa lainsäädäntövaltaa
  • Työnantajan ja työntekijän välistä sopimista käytetään enemmän ja laajemmin
  • Kaupalliset vakuutusyhtiöt huolehtivat osasta ansiosidonnaisen työttömyysvakuutuksen tyyppisistä turvaverkoista
  • Palkkaus ja sen perusteet ovat joissain maissa avoimempia, joka varmentaa oikeudenmukaisuutta (esim. USA:ssa palkan suuruus ei ole samalla tavalla henkilökohtaisen intimiteetin alainen asia; työnantaja saattaa julkaista palkkauksen ja sen perusteet)
Keskiarvo: 4 (8 arviota)

Tarvitsemme Risto Rytiä

Käyttäjän Henri Myllyniemi kuva

Uutisia vastaanottaessa joko audiovastaanotinulokkeiden kautta tai parin pallukan tappisolujen suosiollisella avustuksella on se hyvä puoli, että niistä sopii itse tehdä aivan omat johtopäätökset. Tämän menetelmän tehokkuus toki tiedetään ja sopivia manipulointikikkoja käytetään surutta. Tiedon pimittäminen on näistä keinoista kenties kaikkein yksinkertaisin, ja siksi ehkä yleisin. Tätä vastaan on sitten "jouduttu kehittämään" spekulointi, jossa matemaattisen yhtälön ratkaisumallissa tuntematon tekijä siirtyy toisaalle. Joudumme tekemään loogisesti kestäviä päätelmiä kaikesta ilmenneestä saadaksemme selville, mitkä tekijät ovat alunperin johtaneet tällaisiin lopputulemiin.

Keskiarvo: 4.8 (24 arviota)

Rakastaa, ei rakasta, rakastaa, ei rakasta...

Käyttäjän Henri Myllyniemi kuva

Lasten ja varhaisteinien suosima loru päivänkakkaroineen ihastusten kohteiden tunnearvauksista tulee ensimmäisenä mieleen, kun euroalueella pohditaan voittaako vai häviääkö Euroopasta markkinatalous tyystin. Asialistallani oli niinikään jo aiemmin esilletuotu euroryhmän pj Djisselbloemin soutaminen ja huopaaminen kriisin ratkaisutoimissa. Herra Ikonen käsitteli asian kuitenkin selkeästi minua paremmin, joten säästytte yksinkertaisten aivojeni tuotannolta siltä osin. Jäljellä on kuitenkin euroalueen eheys, niin strategisessa kuin yhteiskunnallisessa mielessä.

Kuudentoista maan yhteisvaluutta

Keskiarvo: 4 (8 arviota)

Kumpi Dijsselbloemin linjauksista mahtaa olla virallinen europolitiikka?

Posted in

Kyproksen velkapaketin syntymisen jälkeen euroryhmän presidentti Jeroen Dijsselbloem totesi kv-medialle, että samaa mallia käytetään jatkossakin, eli sijoittajavastuuta toteutetaan laajasti toisin kuin euroalueen aiemmissa pankkikriiseissä. Hänen mukaansa lähtökohta on, että Euroopan vakausmekanismin varoja ei tarvitse käyttää pankkien pääomittamiseen, vaan sijoittajien – niin omistajien kuin luotottajien - on pidettävä huolta pankkiensa kunnosta hyvissä ajoin. Riskitason noustessa myös vakavaraisuutta ja lainarahan hintaa on nostettava. Tavoite on, että veronmaksajat eivät kanna rahoituksen riskejä. Dijsselbloemin lausunnossa on tietysti mieltä niin moraaliselta kuin ekonomiselta kannalta – tiettyyn mittaan. Ja vain siihen.

Keskiarvo: 5 (3 arviota)

Kestävää kehitystä metsässä ja yo-kirjoituksissa

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

Olen usein kritisoinut metsäteollisuuden kantoja, mutta nyt kerrankin olen Suuren ja Mahtavan Tahon kanssa samaa mieltä. Lieneekö oire vanhenemisesta?

Linkissä olevaan metsäteollisuuden protestiin yo-kirjoituksista lisäisin oikeastaan aika moniakin asioita:

- Kun 1800-luvun puolivälissä Suomeenkin alettiin kaavailla sellaista hirvitystä kuin höyrysahaa, pelättiin ensimmäiseksi metsien loppuvan maasta kokonaan. Tämä kysymys metsien loppumisesta on aikojen saatossa vaivannut Suomea yhtä paljon kuin Obelixin koiraa Idefixiä, joten väittäisin tässä maassa kiinnitetyn asiaan riittävästi huomiota. Että siinä sitä kestävää kehitystä.

Keskiarvo: 4.4 (8 arviota)

Rikas, onko sinulla rahaongelma?

Käyttäjän Terhi Majasalmi kuva
Posted in

Kun puhutaan rahaongelmista, mieleen tulee helposti pikivipit, kulutusluotot, päivästä toiseen selviäminen ja se, ettei rahaa tahdo riittää kunnolla elämisen perustarpeisiin kuten asumiseen ja ruokaan. Monesti ajatellaan, että rahaongelmat liittyvät tuloihin. Jos vain olisi hieman enemmän rahaa, rahaongelmani olisivat poissa, pohditaan ja askel suuntautuu päättäväisesti kohti lottokioskia. Rahaongelmat eivät ole kuitenkaan pääosin tulokysymys vaan rahankäyttökysymys. Tulotasosta riippumatta löytyy runsaasti ihmisiä, jotka säännöllisesti kuluttavat enemmän kuin ansaitsevat ja hankkivat elintasohyödykkeet sekä asunnot kovalla velkavivulla. Useimmilla ihmisillä maksuvaikeudet ovat parin saamatta jääneen palkan päässä eli jos duunit ja tulot loppuvat tai laskevat, vaikeudet alkavat.

Keskiarvo: 4.5 (22 arviota)

LähiTapiolan tutkimuksen mukaan nuoret painottavat työpaikkavalinnoissaan rahaa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Minkä kokoinen lottopotti sinun pitäisi saada, jotta olisit valmis lopettamaan työsi? LähiTapiola kysyi tätä suomalaisilta ja sai vastaukseksi yllättävän suuren summan.

  Reilu neljännes työssäkäyvistä suomalaisista lopettaisi työt kokonaan, jos se olisi taloudellisesti mahdollista. Summa, jolla tämä oltaisiin valmiita tekemään, on huikea 1,5 miljoonaa euroa, paljastaa LähiTapiolan tuore kyselytutkimus. Tapiola Pankin toimitusjohtajan Marja Pajulahden mukaan tämä kertoo suomalaisten turvallisuushakuisuudesta.

Keskiarvo: 4.8 (8 arviota)

Kypros alleviivaa pankkiunionin tarvetta

Posted in

Kyproksen pankkikriisi osoittaa, kuinka kipeästi EU kaipaa pankkiunionia. Kypros on suorastaan pankkikriisien oppikirjatapaus, joskin kärjistetty sen suhteen, että pankkisektorin koko suhteessa kansantalouden kokoon on hillitön. Mutta sitä se on syistä, jotka ovat yleensäkin pankkikriisien takana. Kypros on himoinnut pankkikeskukseksi riskeistä piittaamatta. Se on tukenut pankkiensa taseiden ja riskitason turpoamista veroalennuksilla ja löyhällä sääntelyllä. Kyproksen pankeilla oli pääomaa puoli prosenttia suhteessa talletuksiin, ja talletuksia oli viisi kertaa maan bkt:ta enemmän. Tuollaisella yhtälöllä kyse on vain siitä, koska rysähtää. Siihen asti se on toki hyvää bisnestä. Tässä tapauksessa riski iski Kreikan luotottamisesta, mutta olisi se jossain vaiheessa tärähtänyt jotain muutakin kautta.



Keskiarvo: 4.7 (6 arviota)

Finanssialan yhteistyöstä uusia, älykkäitä liiketoimintamalleja (?)

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Finanssivalvonta on eräs Suomen hyvin toimivista organisaatioista. Se on toiminnallaan onnistunut ehkäisemään muun muassa ylimitoitetun asuntovelkaantumisen ja se on ollut mukana valvomassa etteivät pankkimme ota kohtuuttomia riskejä. Finanssivalvonta on toiminnallaan turvannut sijoittajien ja säästäjien aseman; onglemia ei ole syntynyt. (Piksu toimituksen huomio) 

    Finanssivalvonnan johtaja Anneli Tuominen toteaa tänään julkaistun Finanssivalvonnan toimintakertomuksen johtajan katsauksessaan, että terveen liikevoittotason ylläpitäminen saattaakin edellyttää kustannusten karsimista ja olemassa olevien liiketoimintamallien uudelleenarviointia. Tässä tilanteessa luotettavan hallinnon merkitys on korostunut.

Keskiarvo: 3.3 (6 arviota)

Eurotyöttömyyskorvauksesta apua yhteisvaluutan ongelmiin

Posted in

Olli Rehn on joutunut nobelisti Krugmanin sanasodan kohteeksi New York Timesissa. Keynesläinen Krugman syyttää komission syventäneen euroalueen taantumaa budjettikurivaatimuksilla, kun talouskriisit vaatisivat julkista elvytystä. Rehn on vastannut, että elvytys olisi pitänyt tehdä velaksi, jota kriisimaat eivät saisi kestävällä hinnalla kuin toisilta euromailta. Yhteisvastuun kasvattamiseen ei ole edellytyksiä, kun budjettivajeet ja taantuma vaivaavat kaikkia euromaita. Vaikka Krugmanin olettaisi olevan enemmän tai vähemmän oikeassa, Rehnin poliittista realismia on vaikea kiistää. Toisaalta on kysyttävä sitäkin, koska Yhdysvallat alkaa maksaa elvytystään takaisin - jonka turvin se on kieltämättä pärjännyt finanssikriisin jälkeen ihan hyvin.

Keskiarvo: 3.8 (5 arviota)

Valtiojohtoisuuden myötä ongelmat kasaantuvat

Käyttäjän Thomas Taussi kuva
Posted in

Kai Nyman kirjoitti äskettäin mielenkiintoisen artikkelin, jossa vertailtiin julkisen kulutuksen osuutta bruttokansantuotteesta. Länsimaissa julkisen kulutuksen osuus bruttokansantuotteesta on kasvanut jatkuvasti. Monille, jotka ovat pitäneet Yhdysvaltoja kapitalistisen lännen symbolina ja vastakohtana suomalaiselle korkean verotuksen sekataloudelle joutuvat päivittämään luulojaan. Yhdysvaltojen julkinen kulutus on samaa luokkaa kuin Suomellakin. Monissa länsimaissa julkinen kulutus on haluttu toteuttaa mielummin velalla kuin pohjoismaisittain veroilla. Julkisen kulutuksen osuus bruttokansantuotteesta on varmasti kaikkein selkein yksittäinen indikaattori valtion sosialistisuudesta. Paljon valtiojohtoisuuteen liittyviä eroja jää kuitenkin sen ulkopuolelle. Pyrin kirjoituksessani käsittelemään sääntelyn laadullista puolta ja sitä, miksi yksityisten markkinoiden syrjäyttäminen on joka tapauksessa haitallista.

Keskiarvo: 4.5 (27 arviota)

Elämme valtiojohtoisen taloudenpidon, sosialismin voittokulkua

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

1900 luku oli sosialismin voittokulkua ja se jatkuu yhä. Julkisen sektorin osuus bruttkonasantuotteesta kohosi koko vuosisadan ajan lukuun ottamatta joitakin poikkeuksia kuten sotien jälkeisiä vuosia, ja Neuvostoliiton ja Kiinan valtiojohtoisten talouosjärjestelmien romahtamisia. Monissa maissa valtaosa tuotoksesta jaetaan kansalaisille valtion tai kuntien budjetin kautta, ja kuntien ja valtion palveluiden osuus työvoimasta on suurin piirtein kolmannes. 

Julkisen sektorin osuus bruttokansantuotteesta (Lähde: IMF)

Taloudellinen liberalismi on aatteena edelleen vahvasti elossa. Yli puolet tuotannosta tapahtuu edelleen markkinatalouoden ehdoilla. Mutta markkinaliberalismi on ahataalla. Valtaosa tulonsiirroista, hankinnoista ja investoinneista tehdään kunta- ja valtiosektorin ohjauksen alaisena.  

Julkisen sektorin prosenttiosuus bruttokansantuotteesta eräissä maissa (Lähde: IMF)

Keskiarvo: 4.1 (10 arviota)

Chávezista, sääntelytaloudesta ja eurokriisistä

Posted in

Vastikään kuolleita on rumaa haukkua, mutta en malta olla nostamatta esiin Venezuelan Hugo Chávezia tämän talouspolitiikan vuoksi, sen kun voi jossain määrin kytkeä eurokriisiin. Chávezin sosialististen ihanteiden osa oli voimakas hintasääntely, joka kohdistui lukuisiin perushyödykkeisiin. Tuottajien oli myös pakko myydä tuotteitaan valtiolle sen määräämään alennushintaan. Järjestelmällä Chávez halusi turvata vähävaraisten kulutuskyvyn, hänen mielestään kun elämisen kalleus johtui spekulaattoreista ja ahneista kapitalisteista. Tietysti joissain oloissa – kuten monopolien hallitessa taloutta – tämä voi pitääkin paikkaansa, mutta Chávezin kohdalla kyse oli varmasti paljolti tosiasioiden tulkitsemisesta omien ideologisten silmälasien läpi, ja se yhdistettynä heikkoon talouden toiminnan ymmärrykseen.

Keskiarvo: 4.8 (14 arviota)
Julkaise syötteitä