Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus

Käyttäjän Norvestia kuva

Tarkkuutta media, tarkkuutta

Kirjoitusvuorossa: Hannu Lehtilä

Nyt eletään kansakunnan talouden kannalta ratkaisevia aikoja. Moni asia on veitsen terällä; yhteiskuntasopimus/työmarkkinat, sote/maakuntahallinto ja pakolaispolitiikka/itäraja. Nyt jos koskaan vain tosiasioilla on ratkaiseva merkitys. Tästä seuraa, että medialta vaaditaan nyt tarkkuutta. Pois asenteen ja vastenmielisyyden tunteet. Nyt ei kaivata asioiden karnevalisointia, ei varsinkaan verovaroin ylläpidetyn Yleisradion ohjelmissa. – Tarkkuutta toimittajat, tarkkuutta.

J.K. Paasikiven patsaan mustaan graniittiin Paasikiven aukiolla, vastapäätä Mannerheimin ratsastajapatsasta, on hakattu sodanjälkeisen presidenttimme viesti jälkimaailmalle: ”Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen.”

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Työehtosopimusten yleissitovuus on ollut Suomen lain ja oikeusvaltion vastainen maan tapa

Miten Suomessa on päädytty vahvoihin ammattiliittoihin ja yleissitoviin työehtosopimuksiin? Historia on jännittävä. Elettiin sodan jälkeisiä vaaran vuosia vuonna 1946. Valvontakomissio oli Suomessa eikä Suomen siirtymistä rauhaan ollut vielä vahvistettu (vahvistus tuli vuonna 1947) ja Neuvostoliitolla oli oikeus miehitykseen ellei Suomi toteutettaisi ehtoja kuuliaisesti. Suomen edellinen hallitus oli syytettynä sotasyyllisyysoikeudenkäynneissä ja Stalinin Neuvostoliiton miehitystä estettiin kätkemällä aseita. Stalinille piti tehdä myönnytyksiä ja sosiaaliministeriksi valittiin Stalinin Neuvostollitossa 1920 luvulla koulutuksensa saanut punakenraali ja kommunisti Matti Janhunen.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Pääkaupunkiseutu on Euroopan vetovoimaisimpia alueita

Vastikään julkaistun raportin mukaan pääkaupunkiseutu on viimeisten vuosikymmenten aikana ollut Euroopan nopeimmin kasvavia kaupunkiseutuja. Helsingin kaupunki on Oslon ohella myös Pohjoismaiden vetovoimaisin kaupunki. Vetovoima johtuu pääasiassa työ- ja opiskeluperusteisista seikoista.  Maahanmuuton merkitys menestystekijänä on kasvanut parin viimeisen vuosikymmenen aikana. 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Venäjältä pyrkii kesänä noin 100'000 vainottua Suomeen ja edelleen Eurooppaan

Sotaa ja vainoa pakenevat hädänalaiset ihmiset aktivoituvat taas ensi kesänä yrittämään Eurooppaan, mutta valtatie, Balkanin reitti, on piikkilangoitettu. Reitti Venäjän kautta tullee kiinnostavaksi ja tämän reitin päätepisteessä häämöttää Suomen, Norjan, Baltian ja Puolan rajat. Näistä parhaimpana näyttäytyy Suomi, jolla on hyvä maine vainottujen Syyrialaisten, Afganistanilaisten ja Irakilaiseten sotaa pakenevien auttamisessa. Yhteensä noin 100'000 ihmistä saattaa keäsällä kolkutella itärajamme rajanylityspaikkojen porteilla.  (oikealla eurostat:n kuva kuukausittaisista pakolaismääristä)

Pakolaisia tulee Suomen lain mukaan suojella ja auttaa Suomessa ja Suomeen

Toisin kuin julkisuudessa on annettu ymmärtää, Suomen rikoslaki sallii ja kehoittaa hädänalaisten paperittomien pakolaisten auttamisen Suomeen, jos auttajalla on hyvä syy uskoa, että autettavat pakenevat sotaa ja vainoa. Paperittomien, sotaa pakenevien auttaminen Suomeen on rikoslakimme mukaan hyväksyttävää ja pakolaisasetuksemme mukaan jopa suotavaa.

Pakolainen on määritelty YK:n genevessä 1951 tekemään pakolaisten oikeusasemaa koskevaan sopimukseen. Tämä sopimus on 1968 hyväksytty osaksi  Suomen lakikokoelmaa. Tämän mukaan pakolainen on henkilö, joka on joutunut jättämään kotinsa ja kotimaansa, koska hänellä on perusteltu syy pelätä joutuvansa vainotuksi rotunsa, kansallisuutensa, uskontonsa, yhteiskuntaryhmänsä tai poliittisen mielipiteensä perusteella. Pakolainen ei saa suojelua omassa kotimaassaan ja tarvitsee kansainvälistä suojelua oman maansa ulkopuolella.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Teknologiset kehitykset toimivat yhteiskunnallisten megatrendien moottoereina ja käynnistäjinä

Sitra on julkaissut yhteiskuntaan ja erityisesti tulevaisuuteemme vaikuttavan megatrendilistan vuodelle 2016. Yhteiskunnan muutostrendien moottorina toimivat teknologiset muutokset, jotka muuttavat tapaamme kokea ja elää.

Seuraavassa muutamia tärkeitä yhteiskunnallisia muutoksia generoivia teknologisia trendejä:

  • Virtualisoituminen ja datan digitalisaatio. Virtuaalitodellisuuden myötä voimme kokea olevamme paikoissa, joita laitteen läpi katsellaan. Esimerkiksi matkustaminen ja kulttuurikokemukset tulevat mahdollisiksi ilman, että on siirryttävä fyysisesti.
  • Keinoäly. Tietokoneet pystyvät yhä paremmin tunnistamaan asioita, esineitä ja muotoja sekä arvioimaan tilanteita ja tekemään päätöksiä näiden arvioiden perusteella.
  • Kaiken instrumentointi. Modernit laboratoriotekniikat, kuten verinäytteet, bakteerija virustestaaminen sekä rikostutkinaan liittyvä tekniikka voidaan myydä myös halvalla kuluttajille.
  • Robotisaatio. Tulevaisuudessa itseajavat autot, saumattomasti toimiva liikenne ja automatisoidut satamat, rahtikeskukset ja miehittämättömät lennokit (engl. drones) muuttavat dramaattisesti liikenteen toteuttamista.
  • Nanomateriaalit. Grafiini on lähes kaksi kertaa vahvempaa kuin teräs, sähköisesti ja optisesti aktiivinen aine, joka koostuu pelkästä hiilestä.
  • Bioteknologia ja farmakologia. Uusia biologisia tuotteita voidaan käyttää vastaamaan ruuantuotannon haasteisiin yhä tiiviimmäksi käyvällä planeetalla.
  • Energiateknologia siirtyy kohti aurinkoenergiaa
  • Digitaaliset joukkoalustat  Ennennäkemätön tiedon demokratisoituminen ja läpinäkyvyyden lisääntyminen on käynnistynyt sosiaalisen median.

Etuoikeutetut joukot riskeeraavat oman tuhoutumisensa ennemmin kuin luopuvat eduistaan

YLE Puheessa ma 18.1.2016 Jari Sarasvuo puhui otsikolla “Suomen luova luokka ei enää ole luova, vaan ainostaan hallitseva”. Puheenvuoro oli erittäin hyvä. Olen etäisenä mutta kiinnostuneena historian ja markkinoiden tarkkaijana pohtinut tähän liittyvää teemaa jo useita vuosia.

Miksi historia on täynnä luhistuneiden sivilisaatioiden raunioita, jotka tuntuvat kielivän vääjäämättömästä lopputuloksesta, että kuolema on kaiken kohtalo? Onko opittavissa mitään säännönmukaisuuksia nousun ja tuhon sykleistä, jotka voisivat auttaa meitä ennustamaan oman sivlisaatiomme tulevaisuutta? 

Soini se vasta EU-sekatavarakauppias onkin

Ulkoministeri Soini tölväisi "plokissaan" EU-komissiota, koska se haluaa puuttua Puolan tuoreen oikeistopopulistisen hallituksen toimiin median ja oikeuslaitoksen itsenäisyyden rajoittamiseksi. Komissio toteuttaisi nyt ensimmäisen kerran toissa vuonna sovittua oikeusvaltiomekanismia, joka mahdollistaa komission viime kädessä antaa rangaistuksia EU:n perusarvoihin kuuluvan oikeusvaltioperiaatteen rikkomuksista.

EU on ollut hyvin tarkka jäsenyyttä hakevien maiden suhteen keskeisistä periaatteistaan, mutta jäseneksi hyväksyttyjen maiden kontrolli on ollut heikkoa, pahimpana tapauksena Unkari. Syitä voi luetella paljonkin, osaltaan poliittisia, mutta eipä ole ollut EU:lla oikein välineitäkään.

Soini on aiemmin arvostellut EU:ta ruokakaupaksi, josta jokainen jäsenmaa noukkii haluamansa. Brittejä on arvosteltu tästä erityisesti muissa jäsenmaissa, myös Suomessa, ja ihan syystä. Tästä olen sinänsä Soinin kanssa samaa mieltä - ei mikään järjestelmä voi toimia tällä pohjalla.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Guantanamon keskitysleirillä on virunut ihmisiä ilman oikeutta jo 14 vuotta

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International muistuttaa, että Yhdysvaltojen Guantánamon keskitysleiri on edelleen toiminnassa. Ensimmäiset ihmiset siirrettiin Kuubassa sijaitsevalle leirille 14 vuotta sitten, tammikuussa 2002.

Toivottavasti jääkiekko indikoi koko kulttuurin murrosta

Onnea ja kiitos junnuleijonille!

Järjestivätpä nuoret miehet huikeaa urheiluviihdettä. Se mikä minua – kuten varmaan vähän jokaista turnausta seurannutta – tässä upeassa voitossa erityisesti viehättää on tapa, jolla joukkue venyi ottelusta toiseen tappioasemassa. Se on aika poikkeuksellista suomalaisessa urheilussa. Varsinkin kun on kasvanut vielä siinä sukupolvessa, jonka muistoissa suomalainen joukkue aina räpeltää ratkaisevalla hetkellä ja luovuttaa jo ilmassa roikkuneen voiton, yleensä ruotsalaisille. Siltä vaikutti tässäkin finaalissa kuusi sekuntia ennen kolmatta summeria. Mutta vielä kerran pojat kokosivat uskomattomasti itsensä.

Käyttäjän Johannes Hidén kuva

Luovutustappiot vähennyskelpoisiksi kaikista pääomatuloista

Juuri alkaneen vuoden eli vuoden 2016 verotuksesta lähtien luovutustappiot ovat vähennyskelpoisia kaikista pääomatuloista, kun vähennyskelpoisuus on aiemmin koskenut vain luovutusvoittoja (kts. esim. https://www.veronmaksajat.fi/Palkka-ja-elake/verotus-2016/ tai Henkilöasiakkaan vero-opas 2016 ).

 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomen tasavallan presidentin Uuden Vuoden puhe 2016

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön mukaan Suomella ja Ruotsilla on yhdessä merkittävä mahdollisuus edistää Pohjois-Euroopan turvallisuutta. Presidentti Niinistö käsitteli uudenvuodenpuheessaan 1.1.2016 turvallisuutta, taloutta ja maahanmuuttoa.

”Suomi ja Ruotsi ovat Naton erityiskumppaneita. Harjoitamme keskenämme tiivistyvää sotilaallista yhteistyötä, joka sujuu hyvin ja jota molemmissa maissa arvostetaan”, presidentti sanoi.

”Olemme molemmat myös sotilasliittoon kuulumattomia maita. Yhdessä meillä on vahvat yhteydet niin länteen kuin itään, ja tämä nostaa meidät Ruotsin kanssa erityisasemaan. Se taas luo mahdollisuudet merkittävään työhön Pohjois-Euroopan turvallisuuden ja vakauden edistämiseksi.”

Haisevaa touhua Finnaviassa

Olen asiassa lehtitietojen varassa, mutta niiden mukaan valtionyhtiö Finnavian kohutut johdannaiskaupat raskaine tappioineen ovat kyllä käsittämätöntä touhua. Tai ainakin posketonta urheilua omistajien eli meidän kaikkien rahoilla. Kyseessä kun eivät olleet yhtiöiden normaalit suojaustoimet omaan liiketoimintaan liittyvissä markkinainstrumenteissa kuten raaka-aine-, korko- tai valuuttajohdannaisissa. Niitähän lukemattomat yhtiöt käyttävät suojaamaan monenlaisia toimintojaan samalla tavalla kuin sijoittajat käyttävät johdannaisia osakesalkkunsa suojana äkillisten pudotusten varalla.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suurituloiset asuvat Espoossa

Korkein keskitulo suurimmista kaupungeista vuoden 2014 lopussa oli Espoossa (39 151 €). Viimeisen neljän vuoden aikana (2010-2014) keskitulo on noussut eniten Kuopiossa, Helsingissä ja Espoossa, yli 3000 euroa. Muissa suurissa kaupungeissa keskitulon kasvu jäi keskiarvoa (2946 euroa) pienemmäksi. Lahdessa kasvua oli 2454 euroa neljän vuoden aikana.

Keskitulon heikompaa kasvua kasvukeskuksissa selittää osaltaan opiskelijoiden suuri määrä ja ulkomaalaistaustaisen väestönosan kasvu. Esimerkiksi Vantaalla keskitulo on kasvanut vertailukaupungeista vähiten vuosina 2010-2014, 2277 euroa.

Keskitulot suurissa kaupungeissa (Lähde: Lahden kaupunki)

Lisää tietoa:  Keskitulot

Joulurauhaa Shakespearen siivellä!

Laitan Piksun lukijoille ja tekijöille jouluterveiset juhlan luonteeseen hiukan erikoisen asian innoittamana. Pyhinä tulee ensi-iltaan laadukas brittidraama Shakespearen klassikosta Macbeth pääroolissaan häikäisevä ja monipuolinen näyttelijä Michael Fassbender. Shakespearen kuningastragedioista Macbeth on brutaalein ja psykologisesti tyrmäävin – ja varmasti ajankohtainen, sillä joka tason macbetheja riehuu nyt etenkin Lähi-idässä joka nurkalla.

                  Macbethan on sotapäällikkö, joka murhaa kuninkaansa ja kaappaa vallan. Hänestä kuoriutuu armoton tyranni, joka vallanhimon, sisäisten harhojen ja todellisten vihollisten juovuttamana murhaa jokaisen salaliittolaiseksi epäilemänsä iästä ja sukupuolesta riippumatta. Julmuuteensa Macbeth lopulta itsekin kaatuu, kun omatkin saavat tarpeekseen sortajasta.

Käyttäjän Norvestia kuva

Krooninen häiriö

Kirjoitusvuorossa: Mika Huhtamäki

Asumme euroalueen kalleimmassa maassa, jossa kolme neljästä 18–34 -vuotiaasta ei pidä nykytaantumaa enää normaalina talouden vaihteluna. Lisäksi nuoret uskovat olevansa köyhempiä kuin heidän vanhempansa samanikäisinä. Pelottava asennemuutos, etenkin kun takana on koko itsenäisyyden ajan jatkunut tasainen vaurastumisen historia. Miten tähän on oikein tultu?

Suomen menestystarina lähti liikkeelle sotien jälkeisellä nopealla teollistumisella, joka vei meidät myös lähemmäs länsieurooppalaista elintasoa. Kasvua auttoi osaltaan nationalismi, valtioiden rajojen ohjatessa kilpailua, investointeja ja kysyntää. Suomi mukautui hyvin teolliseen kehitykseen, joka näkyi yhteiskunnan vaurastumisena ja julkisen sektorin maltillisena kasvuna. Julkisen sektorin koko saavuttikin eurooppalaisen tason vasta 80-luvulla.

Kaikki populistit on veistetty samasta puusta

Analysoin viime viikolla Etelä-Amerikassa valtaa pitäneiden vasemmistopopulistien talouspoliittisia virheitä. Jatkan aiheesta, koska radikaalit populistit jylläävät Euroopassakin, tosin etupäässä oikeistolaiset. Ranskassa suurimmaksi puolueeksi nousi oikeiston Kansallinen rintama, Puolassa Laki ja oikeus. Unkarin sukulaispuolue Fidesz on muuttanut jo liki yksipuoluejärjestelmäksi, ja samaa ajaa Turkin AKP jopa sota välineenään. Maltillisuuden mallimaana pidetyssä Ruotsissakin ruotsidemokraatit pomppii gallupkärjessä.

On vasemmistopopulisteillakin tosin imua. Kreikassa Syriza on voittanut kahdet vaalit, Espanjassa pari vuotta vanha aatesisar Podemos on kiskaissut perinteisten suurpuolueiden rinnalle.

Suomalaisilla Pohjoismaiden huonoin talouslukutaito

Suomalaiset ymmärtävät suhteellisen hyvin talousasioita, kun vertailukohtana on koko maailma. Maailmanpankin tekemän globaalin Financial Litearacy around the world -tutkimuksen mukaan keskimäärin vain kolmasosa kaikista ihmisistä on talouslukutaitoisia.

Tutkimuksessa kysyttiin korkoihin, inflaatioon, riskin hajauttamiseen ja korkoa korolle periaatteeseen liittyviä kysymyksiä. Vuonna 2014 tehtyä tutkimusta varten haastateltiin yhteensä yli 150 000 yli 15-vuotiasta henkilöä yli 140 maasta. Tutkimustulokset paljastivat, että eri maiden ja demografisten ryhmien välillä on suuria eroja: naisilta, köyhiltä ja vähemmän koulutetuilta puuttui talousosaamista, myös kehittyneiden rahoitusmarkkinoiden maissa. Henkilöt, jotka käyttivät pankkipalveluita ja omistivat pankkitilejä sekä luottokortin, taas olivat tietoisempia talousasioista tulotasosta riippumatta.

Etelä-Amerikka saa tarpeekseen surkeasta talouspolitiikasta

Ironisen hirnahtelun aiheista ei ole pula maailman menoa seuratessa. Euroopassa ja Yhdysvalloilla populismi jyllää historiallisessa mittakaavassa, kun taas sitä toista vuosikymmentä harrastaneet maat Etelä-Amerikassa kääntävät kelkkaansa tympääntyneinä monimutkaisiin ongelmiin tarjottuihin yksinkertaisiin lääkkeisiin – jotka ovat toimineet surkeasti.

Argentiina vaihtoi vasemmistopopulistisen presidenttinsä ja Venezuela vielä populistisemman parlamenttinsa. Molemmat maat olivat ajautuneet yhtäläisiin ongelmiin. Radikaalin vasemmistolaisen ohjelmansa mukaisesti ne ovat toteuttaneet politiikkaa, jonka tavoitteena oli – ainakin periaatteessa – köyhyyden vähentäminen ja sosiaalisten erojen tasaaminen. Tavoitteessa ei ole vikaa, kyseiset ongelmat ovat aina olleet rankkoja Latinalaisessa Amerikassa.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Anssi Vanjoen mediatyörymä säilyttäisi Suomessa riippumatonta mediaa

Suomen media-alasta ja erityisesti uutistuotannosta on otettu valtion ohjaukseen erittäin merkittävä osuus. Tavallinen suomalainen katsoo nykyään enimmäkseen YLE:n suoraan tai epäsuoraan tuottamaa uutissisältöä ja YLE:n kilpailuetu muuhun mediaan nähden on ylivoimainen. 

Liikenne ja viestintäministeriön työryhmä (Anssi Vanjoki pj, Reetta Meriläinen, Kalle Isokallio, Mikael Jungner) sai hiljattain valmiiksi raporttinsa "Pätevät pärjäävät. Kotimaisia meidamarkkinoita arvioivan työryhmän raportti". Työryhmän raportti ruotiikin suurimmaksi osaksi sitä, miten suomessa saataisiin säilymään riippumatonta, vapaata mediakenttää. Raportista löytyy monia toimenpide-ehdotuksia, jotka purkaisivat tarpeetonta sääntelyä ja kilpailukyvyn esteitä.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Henkilökohtainen itsenäisyytemme antaa meille voiman rakastaa

Itsenäisyytemme antaa meille voiman rakastaa ja olla läheistemme tukena. Vain itsenäisinä voimme olla voimakkaita, muiden itsenäisyyttä, erillisyyttä ja vapautta kunnioittavia.

Suomen valtion suvereenisuus, riippumattomuus on meidän oman itsenäisyytemme ja vapautemme symboli, josta valtiollisen vallan legitimiteetti viime kädessä versoaa. 

Tuo valtio on joillekin meistä sääntöjen asettaja, toiselle heikkojen tukija, kolmannelle kulttuurillisen yhteenkuuluvuuden vaalija ja neljännelle turvallisuuden takaaja. Kaikki erilaiset näkemykset ovat yhtä tosia. Valtio on jakamaton ja sillä on kaikki korkeimman suvereniteetin konnotaatiot - merkitykset. Valtio on saanut kaikki perheen, kansankodin funktiot ja sivumerkitykset. Laeilla on siunattu se, minkälaisena me valtion, korkeimman suvereniteetin, tunnetasolla haluamme kokea. 

Käyttäjän Norvestia kuva

Ei panikoida, vaikka neuvottelupöytä vaihtui ”kivien kääntelyksi”

Kirjoitusvuorossa: Hannu Lehtilä

Niin se vaan on, että piensijoittajankin täytyy olla tarkkana mitä maailmalla tai Frankfurtissa tapahtuu. Torstaina 3.12.2015 Marion Draghin johtama EKP ei tehnyt markkinoiden odottamia päätöksiä, minkä seurauksena pörssit sukelsivat roimasti. Päivää aiemmin, 2.12., Suomen oma pelastuspaketti – yhteiskuntasopimus – karahti kiville jo neljännen kerran, mutta Helsingin kurssit seurasivatkin muuta Eurooppaa iloisessa nousussa. – Vanhasta muistista ajateltiin, että kotimaan repaleinen tilanne ja lakkoherkkyyden kasvaminen näkyisi markkinoilla. Mutta ei, tästä ei ollut mitään merkkiä!

Käyttäjän Toni Veikkolainen kuva

Veronpalautukset poistuvat ja hyvä niin

Huomenna on jälleen se päivä, kun verottaja hyvittää edellisenä vuonna liikaa maksetut verot takaisin yli 3 miljoonalle suomalaiselle. Itsekin kuulun palautusten saajien joukkoon. Mitäpä sitä valittamaan, eivätkö joululahjarahat kelpaa? Ja eikö ole vain hyvä asia, että raha siirtyy kulutukseen juuri joulumyyntien aikaan?

Käyttäjän Norvestia kuva

Pariisin ilmastokokous

Kirjoitusvuorossa: Juha Kasanen

Pariisin ilmastotalkoot alkavat tänään. Toivoisin, että kaikilla osallistujilla olisi käytössään BP:n tilastokirja maailman energian käytöstä viime vuodelta. Tilastot ovat mielenkiintoista luettavaa. Jo äkkivilkaisulla huomaa, mistä on kyse. Kivihiili ja öljy ovat maailman energialähteet. Ne vastaavat runsaasta 60 prosentista maailman kokonaisenergiasta. Kun tähän lisätään vielä maakaasu päästään jo yli 85 prosenttiin. Uusiutuvan energia osuus maailman kokonaisenergian tuotannosta oli runsaat 2 prosenttia vuonna 2014.

Kiina ja USA käyttävät maailman energiasta noin 40 prosenttia. Kun tähän otetaan mukaan Venäjä ja Intia päästään prosenteissa jo yli viidenkymmenen. Nämä neljä maata käyttävät energiaa siis enemmän kuin muu maailma yhteensä.

Maailman kivihiilestä poltetaan puolet Kiinassa, 12 prosenttia USA:ssa ja 8 prosenttia Venäjällä. Muulle maailmalle jää noin 30 prosenttia.

Douglas North on kuollut

Nobelisti Douglas  North kuoli 95 vuoden iässä 23.11.2015. Ei hän oikeasti Nobelisti ollut, koska taloustieteen Nobel ei ole Nobel lainkaan, mutta kuitenkin hieno ja viisas mies. Ei hän oikein ollut taloustieteilijäkään, vaikka hän saikin taloustieteen Nobelin. North oli oikeastaan historioitsija enemmän kuin taloustieteilijä ja vielä hyvin ajankohtainen tutkija juuri nyt. Hän painotti instituutioiden tärkeyttä taloudellisen kasvun veturina. Tämä on tärkeää aina muistaa kun katsomme meidän sivistysvihamielisiä hallituksiamme. Eihän hallitus tuota tiedä, koska heillä ei ole sivistystä.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Vuoden 2017 eläkeuudistus vaikuttaa yrittäjän eläkekertymään enemmän kuin työntekijän

Eduskunnan viime perjantaina hyväksymä eläkeuudistus tuo monia muutoksia eläkkeisiin. Eläkeuudistus tulee voimaan vuoden 2017 alusta. Erityisesti yrittäjien kannattaa olla tarkkana.

Moni yrittäjä on parantanut eläkkeensä määrää korottamalla YEL-työtulonsa oikealle tasolle vasta työuran loppuvuosina. Nykyinen yli 63-vuotiaiden 4,5 % superkarttuma poistuu ilman siirtymäaikaa vuonna 2017. Kun superkarttuma poistuu, ei eläkkeen parantaminen työuran loppuvuosina onnistu yhtä hyvin kuin nykyisin. Tämä muutos koskettaa yrittäjiä keskimäärin enemmän kuin työntekijöitä.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Tämänkertainen terrorismin aalto on osin Euroopan omaa syytä

Terrorismi on taas kerran osa eurooppalaista ja suomalaista todellisuutta. Terrorismi syntyy tappavasta väkivallasta ja epäoikeudenmukaisuuden äärimmäisestä kokemuksesta ja tämänkertainen terrorismin aalto on osittain omaa syytämme.

Terrorismi sikiää pommeista

Mistä terroristit tulevat? Useimmat heistä ovat Eurooppalaisia.  Mutta heillä on juuret lähi-Idän niillä alueilla, joilla USA ja Euroopan maat ovat olleet sotilaallisesti aktiivisia. Minne USA, Englanti, Venäjä ja Ranska kylvävät pommeja, sieltä nousee terrorismin käärme, joka luikertelee Eurooppaan. Terrorismi ei luikertele Kiinaan taikka Japaniin, vaan ennen kaikkea niihin maihin, jotka kylvävät kuolemaa.

Käyttäjän Piksu kuva

Turku Science Park on esimerkillisen hyvin menestynyt liiketoimintapuisto

Turku Science Park Oy:n vuonna 1989 toimintansa aloittaneesta yrityspuistosta maailmalle ponnistaneet yritykset työllistävät tällä hetkellä noin 700 henkilöä, tekivät viime vuonna noin 78 miljoonan euron liikevaihdon. 

Turku Science Park Oy:n yrityshautomossa on toimintansa käynnistänyt yhteensä 210 yritystä. Niistä itsenäisenä yhtiönä toimii edelleen runsas puolet, noin 110 yritystä.  Tarkastelun ulkopuolelle jäi noin 15 sellaista yritystä, jotka ovat fuusioituneet tai myyneet liiketoimintansa osaksi toista yritystä.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Virheellisen laskun reklamointi estää aiheettoman maksuhäiriömerkinnän

Joka toinen suomalainen jättää vuosittain ainakin yhden laskun maksamatta ja noin 8% meistä saa luottotietomerkinnän. 

Videolla S- pankki antaa ohjeita mitä pitää tehdä, jos on saanut maksuhäiriömerkinnän. Myös virheellisiä merkintöjä tulee esimerkiksi virheellisten laskujen seurauksena, ja sellaisen saaneen kannattaa toimia ja selvittää asia.  

Merkintä on voimassa niin kauan kunnes asia on hoidettu. Merkintä ei siis itsestään vanhene ja poistu rekisteristä.  Jos aiheellisen velan maksaa niin merkintä muuttuu hoidetuksi ja poistuu rekisteristä kokonaan kahdessa vuodessa. 

Hyvä palvelusetelisysteemi ei nosta soten kustannuksia

Sote-uudistuksesta riittää nyt tohinaa ilman minuakin, mutta yhteen asiaan en malta olla puuttumatta. Kokoomus sai pakettiin palvelutarjonnan avaamisen myös muille kuin julkisille tuottajille. Hyvä niin, vaikka omia ongelmiaankin se varmaan tuottaa kuten kaikki ratkaisut.

Mallia on arvosteltu muun muassa sen kustannuksia lisäävästä vaikutuksesta. Sen ei pitäisi olla ongelma, jos systeemi rakennettaan kunnolla eli osapuilleen tavalla, jota mm. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos esittää. Mallin pitäisi perustua palveluseteliin, jonka muovasi jo nobelisti Milton Friedman. Pääpiirteissään sen mukaan systeemi toimii Ruotsissa.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomalaiset nauttivat Euroopan lyhyimmästä työviikosta

Kokoaikatyötä tekevän suomalaisen todellinen työviikko on EU-maiden lyhyin, noin 38,5 tuntia. Tämä on kaksi tuntia vähemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja jopa kolme tuntia vähemmän kuin Saksassa. Työviikot ovat lyhyitä niin miehillä kuin naisilla.

Sivut

Tilaa syöte RSS - Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus