Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomen tasavallan presidentin Uuden Vuoden puhe 2016

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön mukaan Suomella ja Ruotsilla on yhdessä merkittävä mahdollisuus edistää Pohjois-Euroopan turvallisuutta. Presidentti Niinistö käsitteli uudenvuodenpuheessaan 1.1.2016 turvallisuutta, taloutta ja maahanmuuttoa.

”Suomi ja Ruotsi ovat Naton erityiskumppaneita. Harjoitamme keskenämme tiivistyvää sotilaallista yhteistyötä, joka sujuu hyvin ja jota molemmissa maissa arvostetaan”, presidentti sanoi.

”Olemme molemmat myös sotilasliittoon kuulumattomia maita. Yhdessä meillä on vahvat yhteydet niin länteen kuin itään, ja tämä nostaa meidät Ruotsin kanssa erityisasemaan. Se taas luo mahdollisuudet merkittävään työhön Pohjois-Euroopan turvallisuuden ja vakauden edistämiseksi.”

Haisevaa touhua Finnaviassa

Olen asiassa lehtitietojen varassa, mutta niiden mukaan valtionyhtiö Finnavian kohutut johdannaiskaupat raskaine tappioineen ovat kyllä käsittämätöntä touhua. Tai ainakin posketonta urheilua omistajien eli meidän kaikkien rahoilla. Kyseessä kun eivät olleet yhtiöiden normaalit suojaustoimet omaan liiketoimintaan liittyvissä markkinainstrumenteissa kuten raaka-aine-, korko- tai valuuttajohdannaisissa. Niitähän lukemattomat yhtiöt käyttävät suojaamaan monenlaisia toimintojaan samalla tavalla kuin sijoittajat käyttävät johdannaisia osakesalkkunsa suojana äkillisten pudotusten varalla.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suurituloiset asuvat Espoossa

Korkein keskitulo suurimmista kaupungeista vuoden 2014 lopussa oli Espoossa (39 151 €). Viimeisen neljän vuoden aikana (2010-2014) keskitulo on noussut eniten Kuopiossa, Helsingissä ja Espoossa, yli 3000 euroa. Muissa suurissa kaupungeissa keskitulon kasvu jäi keskiarvoa (2946 euroa) pienemmäksi. Lahdessa kasvua oli 2454 euroa neljän vuoden aikana.

Keskitulon heikompaa kasvua kasvukeskuksissa selittää osaltaan opiskelijoiden suuri määrä ja ulkomaalaistaustaisen väestönosan kasvu. Esimerkiksi Vantaalla keskitulo on kasvanut vertailukaupungeista vähiten vuosina 2010-2014, 2277 euroa.

Keskitulot suurissa kaupungeissa (Lähde: Lahden kaupunki)

Lisää tietoa:  Keskitulot

Joulurauhaa Shakespearen siivellä!

Laitan Piksun lukijoille ja tekijöille jouluterveiset juhlan luonteeseen hiukan erikoisen asian innoittamana. Pyhinä tulee ensi-iltaan laadukas brittidraama Shakespearen klassikosta Macbeth pääroolissaan häikäisevä ja monipuolinen näyttelijä Michael Fassbender. Shakespearen kuningastragedioista Macbeth on brutaalein ja psykologisesti tyrmäävin – ja varmasti ajankohtainen, sillä joka tason macbetheja riehuu nyt etenkin Lähi-idässä joka nurkalla.

                  Macbethan on sotapäällikkö, joka murhaa kuninkaansa ja kaappaa vallan. Hänestä kuoriutuu armoton tyranni, joka vallanhimon, sisäisten harhojen ja todellisten vihollisten juovuttamana murhaa jokaisen salaliittolaiseksi epäilemänsä iästä ja sukupuolesta riippumatta. Julmuuteensa Macbeth lopulta itsekin kaatuu, kun omatkin saavat tarpeekseen sortajasta.

Käyttäjän Norvestia kuva

Krooninen häiriö

Kirjoitusvuorossa: Mika Huhtamäki

Asumme euroalueen kalleimmassa maassa, jossa kolme neljästä 18–34 -vuotiaasta ei pidä nykytaantumaa enää normaalina talouden vaihteluna. Lisäksi nuoret uskovat olevansa köyhempiä kuin heidän vanhempansa samanikäisinä. Pelottava asennemuutos, etenkin kun takana on koko itsenäisyyden ajan jatkunut tasainen vaurastumisen historia. Miten tähän on oikein tultu?

Suomen menestystarina lähti liikkeelle sotien jälkeisellä nopealla teollistumisella, joka vei meidät myös lähemmäs länsieurooppalaista elintasoa. Kasvua auttoi osaltaan nationalismi, valtioiden rajojen ohjatessa kilpailua, investointeja ja kysyntää. Suomi mukautui hyvin teolliseen kehitykseen, joka näkyi yhteiskunnan vaurastumisena ja julkisen sektorin maltillisena kasvuna. Julkisen sektorin koko saavuttikin eurooppalaisen tason vasta 80-luvulla.

Kaikki populistit on veistetty samasta puusta

Analysoin viime viikolla Etelä-Amerikassa valtaa pitäneiden vasemmistopopulistien talouspoliittisia virheitä. Jatkan aiheesta, koska radikaalit populistit jylläävät Euroopassakin, tosin etupäässä oikeistolaiset. Ranskassa suurimmaksi puolueeksi nousi oikeiston Kansallinen rintama, Puolassa Laki ja oikeus. Unkarin sukulaispuolue Fidesz on muuttanut jo liki yksipuoluejärjestelmäksi, ja samaa ajaa Turkin AKP jopa sota välineenään. Maltillisuuden mallimaana pidetyssä Ruotsissakin ruotsidemokraatit pomppii gallupkärjessä.

On vasemmistopopulisteillakin tosin imua. Kreikassa Syriza on voittanut kahdet vaalit, Espanjassa pari vuotta vanha aatesisar Podemos on kiskaissut perinteisten suurpuolueiden rinnalle.

Suomalaisilla Pohjoismaiden huonoin talouslukutaito

Suomalaiset ymmärtävät suhteellisen hyvin talousasioita, kun vertailukohtana on koko maailma. Maailmanpankin tekemän globaalin Financial Litearacy around the world -tutkimuksen mukaan keskimäärin vain kolmasosa kaikista ihmisistä on talouslukutaitoisia.

Tutkimuksessa kysyttiin korkoihin, inflaatioon, riskin hajauttamiseen ja korkoa korolle periaatteeseen liittyviä kysymyksiä. Vuonna 2014 tehtyä tutkimusta varten haastateltiin yhteensä yli 150 000 yli 15-vuotiasta henkilöä yli 140 maasta. Tutkimustulokset paljastivat, että eri maiden ja demografisten ryhmien välillä on suuria eroja: naisilta, köyhiltä ja vähemmän koulutetuilta puuttui talousosaamista, myös kehittyneiden rahoitusmarkkinoiden maissa. Henkilöt, jotka käyttivät pankkipalveluita ja omistivat pankkitilejä sekä luottokortin, taas olivat tietoisempia talousasioista tulotasosta riippumatta.

Etelä-Amerikka saa tarpeekseen surkeasta talouspolitiikasta

Ironisen hirnahtelun aiheista ei ole pula maailman menoa seuratessa. Euroopassa ja Yhdysvalloilla populismi jyllää historiallisessa mittakaavassa, kun taas sitä toista vuosikymmentä harrastaneet maat Etelä-Amerikassa kääntävät kelkkaansa tympääntyneinä monimutkaisiin ongelmiin tarjottuihin yksinkertaisiin lääkkeisiin – jotka ovat toimineet surkeasti.

Argentiina vaihtoi vasemmistopopulistisen presidenttinsä ja Venezuela vielä populistisemman parlamenttinsa. Molemmat maat olivat ajautuneet yhtäläisiin ongelmiin. Radikaalin vasemmistolaisen ohjelmansa mukaisesti ne ovat toteuttaneet politiikkaa, jonka tavoitteena oli – ainakin periaatteessa – köyhyyden vähentäminen ja sosiaalisten erojen tasaaminen. Tavoitteessa ei ole vikaa, kyseiset ongelmat ovat aina olleet rankkoja Latinalaisessa Amerikassa.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Anssi Vanjoen mediatyörymä säilyttäisi Suomessa riippumatonta mediaa

Suomen media-alasta ja erityisesti uutistuotannosta on otettu valtion ohjaukseen erittäin merkittävä osuus. Tavallinen suomalainen katsoo nykyään enimmäkseen YLE:n suoraan tai epäsuoraan tuottamaa uutissisältöä ja YLE:n kilpailuetu muuhun mediaan nähden on ylivoimainen. 

Liikenne ja viestintäministeriön työryhmä (Anssi Vanjoki pj, Reetta Meriläinen, Kalle Isokallio, Mikael Jungner) sai hiljattain valmiiksi raporttinsa "Pätevät pärjäävät. Kotimaisia meidamarkkinoita arvioivan työryhmän raportti". Työryhmän raportti ruotiikin suurimmaksi osaksi sitä, miten suomessa saataisiin säilymään riippumatonta, vapaata mediakenttää. Raportista löytyy monia toimenpide-ehdotuksia, jotka purkaisivat tarpeetonta sääntelyä ja kilpailukyvyn esteitä.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Henkilökohtainen itsenäisyytemme antaa meille voiman rakastaa

Itsenäisyytemme antaa meille voiman rakastaa ja olla läheistemme tukena. Vain itsenäisinä voimme olla voimakkaita, muiden itsenäisyyttä, erillisyyttä ja vapautta kunnioittavia.

Suomen valtion suvereenisuus, riippumattomuus on meidän oman itsenäisyytemme ja vapautemme symboli, josta valtiollisen vallan legitimiteetti viime kädessä versoaa. 

Tuo valtio on joillekin meistä sääntöjen asettaja, toiselle heikkojen tukija, kolmannelle kulttuurillisen yhteenkuuluvuuden vaalija ja neljännelle turvallisuuden takaaja. Kaikki erilaiset näkemykset ovat yhtä tosia. Valtio on jakamaton ja sillä on kaikki korkeimman suvereniteetin konnotaatiot - merkitykset. Valtio on saanut kaikki perheen, kansankodin funktiot ja sivumerkitykset. Laeilla on siunattu se, minkälaisena me valtion, korkeimman suvereniteetin, tunnetasolla haluamme kokea. 

Käyttäjän Norvestia kuva

Ei panikoida, vaikka neuvottelupöytä vaihtui ”kivien kääntelyksi”

Kirjoitusvuorossa: Hannu Lehtilä

Niin se vaan on, että piensijoittajankin täytyy olla tarkkana mitä maailmalla tai Frankfurtissa tapahtuu. Torstaina 3.12.2015 Marion Draghin johtama EKP ei tehnyt markkinoiden odottamia päätöksiä, minkä seurauksena pörssit sukelsivat roimasti. Päivää aiemmin, 2.12., Suomen oma pelastuspaketti – yhteiskuntasopimus – karahti kiville jo neljännen kerran, mutta Helsingin kurssit seurasivatkin muuta Eurooppaa iloisessa nousussa. – Vanhasta muistista ajateltiin, että kotimaan repaleinen tilanne ja lakkoherkkyyden kasvaminen näkyisi markkinoilla. Mutta ei, tästä ei ollut mitään merkkiä!

Käyttäjän Toni Veikkolainen kuva

Veronpalautukset poistuvat ja hyvä niin

Huomenna on jälleen se päivä, kun verottaja hyvittää edellisenä vuonna liikaa maksetut verot takaisin yli 3 miljoonalle suomalaiselle. Itsekin kuulun palautusten saajien joukkoon. Mitäpä sitä valittamaan, eivätkö joululahjarahat kelpaa? Ja eikö ole vain hyvä asia, että raha siirtyy kulutukseen juuri joulumyyntien aikaan?

Käyttäjän Norvestia kuva

Pariisin ilmastokokous

Kirjoitusvuorossa: Juha Kasanen

Pariisin ilmastotalkoot alkavat tänään. Toivoisin, että kaikilla osallistujilla olisi käytössään BP:n tilastokirja maailman energian käytöstä viime vuodelta. Tilastot ovat mielenkiintoista luettavaa. Jo äkkivilkaisulla huomaa, mistä on kyse. Kivihiili ja öljy ovat maailman energialähteet. Ne vastaavat runsaasta 60 prosentista maailman kokonaisenergiasta. Kun tähän lisätään vielä maakaasu päästään jo yli 85 prosenttiin. Uusiutuvan energia osuus maailman kokonaisenergian tuotannosta oli runsaat 2 prosenttia vuonna 2014.

Kiina ja USA käyttävät maailman energiasta noin 40 prosenttia. Kun tähän otetaan mukaan Venäjä ja Intia päästään prosenteissa jo yli viidenkymmenen. Nämä neljä maata käyttävät energiaa siis enemmän kuin muu maailma yhteensä.

Maailman kivihiilestä poltetaan puolet Kiinassa, 12 prosenttia USA:ssa ja 8 prosenttia Venäjällä. Muulle maailmalle jää noin 30 prosenttia.

Douglas North on kuollut

Nobelisti Douglas  North kuoli 95 vuoden iässä 23.11.2015. Ei hän oikeasti Nobelisti ollut, koska taloustieteen Nobel ei ole Nobel lainkaan, mutta kuitenkin hieno ja viisas mies. Ei hän oikein ollut taloustieteilijäkään, vaikka hän saikin taloustieteen Nobelin. North oli oikeastaan historioitsija enemmän kuin taloustieteilijä ja vielä hyvin ajankohtainen tutkija juuri nyt. Hän painotti instituutioiden tärkeyttä taloudellisen kasvun veturina. Tämä on tärkeää aina muistaa kun katsomme meidän sivistysvihamielisiä hallituksiamme. Eihän hallitus tuota tiedä, koska heillä ei ole sivistystä.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Vuoden 2017 eläkeuudistus vaikuttaa yrittäjän eläkekertymään enemmän kuin työntekijän

Eduskunnan viime perjantaina hyväksymä eläkeuudistus tuo monia muutoksia eläkkeisiin. Eläkeuudistus tulee voimaan vuoden 2017 alusta. Erityisesti yrittäjien kannattaa olla tarkkana.

Moni yrittäjä on parantanut eläkkeensä määrää korottamalla YEL-työtulonsa oikealle tasolle vasta työuran loppuvuosina. Nykyinen yli 63-vuotiaiden 4,5 % superkarttuma poistuu ilman siirtymäaikaa vuonna 2017. Kun superkarttuma poistuu, ei eläkkeen parantaminen työuran loppuvuosina onnistu yhtä hyvin kuin nykyisin. Tämä muutos koskettaa yrittäjiä keskimäärin enemmän kuin työntekijöitä.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Tämänkertainen terrorismin aalto on osin Euroopan omaa syytä

Terrorismi on taas kerran osa eurooppalaista ja suomalaista todellisuutta. Terrorismi syntyy tappavasta väkivallasta ja epäoikeudenmukaisuuden äärimmäisestä kokemuksesta ja tämänkertainen terrorismin aalto on osittain omaa syytämme.

Terrorismi sikiää pommeista

Mistä terroristit tulevat? Useimmat heistä ovat Eurooppalaisia.  Mutta heillä on juuret lähi-Idän niillä alueilla, joilla USA ja Euroopan maat ovat olleet sotilaallisesti aktiivisia. Minne USA, Englanti, Venäjä ja Ranska kylvävät pommeja, sieltä nousee terrorismin käärme, joka luikertelee Eurooppaan. Terrorismi ei luikertele Kiinaan taikka Japaniin, vaan ennen kaikkea niihin maihin, jotka kylvävät kuolemaa.

Käyttäjän Piksu kuva

Turku Science Park on esimerkillisen hyvin menestynyt liiketoimintapuisto

Turku Science Park Oy:n vuonna 1989 toimintansa aloittaneesta yrityspuistosta maailmalle ponnistaneet yritykset työllistävät tällä hetkellä noin 700 henkilöä, tekivät viime vuonna noin 78 miljoonan euron liikevaihdon. 

Turku Science Park Oy:n yrityshautomossa on toimintansa käynnistänyt yhteensä 210 yritystä. Niistä itsenäisenä yhtiönä toimii edelleen runsas puolet, noin 110 yritystä.  Tarkastelun ulkopuolelle jäi noin 15 sellaista yritystä, jotka ovat fuusioituneet tai myyneet liiketoimintansa osaksi toista yritystä.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Virheellisen laskun reklamointi estää aiheettoman maksuhäiriömerkinnän

Joka toinen suomalainen jättää vuosittain ainakin yhden laskun maksamatta ja noin 8% meistä saa luottotietomerkinnän. 

Videolla S- pankki antaa ohjeita mitä pitää tehdä, jos on saanut maksuhäiriömerkinnän. Myös virheellisiä merkintöjä tulee esimerkiksi virheellisten laskujen seurauksena, ja sellaisen saaneen kannattaa toimia ja selvittää asia.  

Merkintä on voimassa niin kauan kunnes asia on hoidettu. Merkintä ei siis itsestään vanhene ja poistu rekisteristä.  Jos aiheellisen velan maksaa niin merkintä muuttuu hoidetuksi ja poistuu rekisteristä kokonaan kahdessa vuodessa. 

Hyvä palvelusetelisysteemi ei nosta soten kustannuksia

Sote-uudistuksesta riittää nyt tohinaa ilman minuakin, mutta yhteen asiaan en malta olla puuttumatta. Kokoomus sai pakettiin palvelutarjonnan avaamisen myös muille kuin julkisille tuottajille. Hyvä niin, vaikka omia ongelmiaankin se varmaan tuottaa kuten kaikki ratkaisut.

Mallia on arvosteltu muun muassa sen kustannuksia lisäävästä vaikutuksesta. Sen ei pitäisi olla ongelma, jos systeemi rakennettaan kunnolla eli osapuilleen tavalla, jota mm. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos esittää. Mallin pitäisi perustua palveluseteliin, jonka muovasi jo nobelisti Milton Friedman. Pääpiirteissään sen mukaan systeemi toimii Ruotsissa.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomalaiset nauttivat Euroopan lyhyimmästä työviikosta

Kokoaikatyötä tekevän suomalaisen todellinen työviikko on EU-maiden lyhyin, noin 38,5 tuntia. Tämä on kaksi tuntia vähemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja jopa kolme tuntia vähemmän kuin Saksassa. Työviikot ovat lyhyitä niin miehillä kuin naisilla.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Maakuntaparlamenttien alaisuuteen ja budjettivastuulle siirretään monia palveluita

Kirjoitin taannoisessa artikkelissani maakunnallisen hallintotason luomisen tärkeydestä. Olemme nyt saamassa maakuntavaalit ja maakunnallisen hallintotason ja tuolle demokratian tasolle siirretään vähitellen kuntayhtymien, maakuntien liiton, aluehallintavirastojen ja valtion paikallishallinnon tehtäviä.  

Maakuntaparlamenttien alaisuuteen vähitellen tulevia tehtäviä ovat todennäköisimmin:

  • terveyspalveluiden järjestäminen (tästä on puhuttu ja toteutuu ensin)
  • pelastustoimi ja hälytyskeskukset (pelastuslaitosten toimialueet vastaavat tällä hetkellä lähes maakuntarajoja)
  • kuntayhtymien vastuulla olevat seutukaavat ja yleiskaavat ja myöhemmin ehkä rakennuslupa-asiat, jotka ovat tällä hetkellä kuntien vastuulla
  • liikenneverkon suunnittelu ja toteutus (liikenneviraston maakuntatason suunnittelutehtävät)
  • koulutuspalvelut ja erityisesti ammattillinen koulutus (ammatillisen koulutuksen järjestämisvastuu on tällä hetkellä hajallaan kunnilla, kuntayhtymillä, yhteisöillä, säätiöillä ja yrityksillä; hajauttamista kontrolli valtio)
  • teatterit, jäähallit ja muu maakunnallinen kulttuuritoimi (tämä on ollut suurien maakuntakaupunkien vastuulla)
  • työvoima- ja elinkeino- asiat (ely- ja te- keskukset noudattavat jo nyt maakuntajakoa)
  • paikallispoliisitoiminta ja kärjäjäoikeudet (nämä saattavat säilyä valtakunnallisina; lain tulee olla sama koko Suomessa)

Maakuntaparlamenttien ympärille syntyy maakuntaidentiteettiä

Maakuntavaalien merkitys suomalaiselle yhteiskunnalle on valtaisa. Maakuntiin alkaa syntyä vahvaa maakunnallista identiteettiä, omia vahvoja johtajia sekä maakunnallista yhteistä näkemystä. Maakuntavaaleja edeltävä poliittinen keskustelu luo merkittävää maakunnallista näkemystä yhteisistä asioista sekä siitä miten "meidän maakuntamme" kilpailee uusista asukkaista, maahanmuuttajista ja miten meidän maakuntamme muodostaa tärkeän kulttuurillisen yhteisnimittäjän.

Käyttäjän Norvestia kuva

Tuhkan ripottelun maailmanennätys

Kirjoitusvuorossa: Hannu Lehtilä

Talous on suurelta osin mielialakysymys. Suomalaiset ovat perinteisesti molli-kansalaisia, kun ruotsalaiset taas ovat virittyneet duuriin. Verrataanpa vaikka euroviisuvoittajia: Abban soitto on edelleen iloista ja eteenpäin menevää, mutta meidän Lordin raskasmetallimusiikki panssarinaamioineen on häipynyt kuvioista kokonaan. Tai verrataan julkista keskustelua: Ruotsissa ”diskuteerataan” innostuneesti, meillä taas molli-media ripottelee tuhkaa ja etsii aina kaatuvan seinän, jonka alle voi jäädä.

Kansallisia hätäkelloja pitää nyt viimeistään soittaa, kun ruotsalaiset teollisuusjohtajatkin tuntevat aitoa sääliä meitä kohtaan. – Meidänhän sentään pitäisi olla heidän kilpailijoitaan!

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Uskonnollisille yhteisöille pitäsi riittää yksi laki, jonka piirissä kaikki toimivat

Suomen muslimiseurakunta pyysi verotusoikeutta samaan tapaan kuin on muutamilla muillakin seurakunnilla.  Vaatimukselle on vankka peruste - yhdenvertaisuus lain edessä.

Evankeelis-luterilaiselle ja ortodoksiselle seurakunnille on myönnetty verotusoikeus, mutta sen mukana seurakuntien hallinnolle on tullut myös muita velvoitteita, joihin näiden yhteisöjen on ollut alistuttava:

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Maahanmuuttajien "mamujen" virta korvaa suomalaisen talvisota identiteetin uudella

Suomeen tulvivat maahanmuuttajat "mamut" muuttavat pysyvästi ja nopeasti Suomen yhteiskuntarakenteen ja suomalaisen identiteetin. Samaistuminen Suomeen ei enää tapahdu "Täällä pohjan tähden alla" ja talvisodan hengessä. Suomalaisuus on kohta jotain aivan muuta.

Suomalaisuuden sisältö ankkuroituu tapaamme toimia yhdessä ja ne tavat on dokumentoitu Suomen lakiin. Se on ainoa pysyvä asia joka loppujen lopuksi määrittää miten me toimimme yhdessä, millä kielellä ja millä tavoilla.   

Mutosprosessi käynnistyi väestötilastojen mukaan jo kymmenisen vuotta sitten. Tähän asti vallinneen maahanmuuttovauhdin perusteella voimme sanoa, että tulevaisuudessa joka kolmas suomalainen on maahanmuuttaja - "mamu" ja nyt kiihtyvä virta antaa oleettaa, että lähes joka toinen suomalainen on muutaman kymmenen vuoden kuluttua mamu. Mutta mitä onkaan tuo tulevaisuuden suomalaisuus?

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Keskuskauppakamari vastustaa pörssiyriytyksiltä edellytettävää johdonmukaista sijoittajainformaatiota

Keskuskauppakamari: EU-direktiivi purkaa sääntelyä poistamalla pörssiyhtiöiden kvartaaliraportointipakon. Suomen hallitus ehdottaa kuitenkin avoimuusdirektiivin toimeenpanossa uutta lisäsääntelyä. Ehdotus on ristiriidassa hallituksen aikaisemman lupauksen kanssa, jonka mukaan Suomi ei lisää omaa sääntelyä EU:sta tulevaan lainsäädäntöön.

Pörssiyhtiöt voivat uudistetun EU-direktiivin mukaan jatkossa itse päättää kvartaaliraporttien julkaisemisesta pakollisina pysyvien puolivuotisraporttien lisäksi. Hallituksen esityksessä ehdotetaan kuitenkin direktiivin vaatimustason ylittävää lisäsääntelyä, jonka mukaan pörssiyhtiöiden olisi pidettävä saatavilla riittävät tiedot tasapuolisesti ja johdonmukaisesti. Vaatimus tietojen johdonmukaisesta saatavuudesta on Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtajan  Leena Linnainmaa mukaan uusi eikä perustu direktiiviin.

Käyttäjän Norvestia kuva

Kestävyysvajeesta tuottavuusloikkaan

Kirjoitusvuorossa: Juha Kasanen

Kestävyysvaje, tuottavuusloikka, tehokkuuskurotus… Kaikki hienoja sanoja, jotka pyrkivät yhteiseen hyvään. Viimeaikaisessa keskustelussa on häirinnyt kuitenkin niiden näköalattomuus ja jämähtäneisyys. Ajatus siitä, että työtä mitataan kellolla, ja että työn tulos paranisi pelkästään työaikaa pidentämällä, ei ole tästä päivästä. Ajatus saattoi toimia vielä Charles Chaplinin Nykyaika-elokuvassa, missä onneton päähenkilö väänsi jakoavaimella mutteria liukuhihnan vieressä kiihtyvään tahtiin. Elokuva on kuitenkin jo vuodelta 1936 ja moni asia on muuttunut sen jälkeen.

Venäjä varmisti sotilaallisen umpikujan Syyriassa

Päivitän analyysin Syyriasta, koska se on pakolaistulvan ja kohta sodan eskaloitumisenkin riskin vuoksi jo iso varjo taloudellisestikin Euroopalle. Arvioin kolme viikkoa sitten näin: ”Jos EU ja länsimaat lähtisivät hallituksen kaatoon isolla sotakoneella, Venäjä varmasti kiiruhtaisi vanhan liittolaisensa tueksi entistä innokkaammin. Ainakin aluksi sota eskaloituisi, olisi sen lopputulos mikä tahansa.”

Näinhän siinä sitten kävi saman tien, vaikka kyse ei ollut varsinaisesti lännen aktivoitumisesta, vaan Syyrian hallituksen horjuvasta sotilaallisesta asemasta. Venäjä toimittaa kahteen uuteen tukikohtaan ainakin pari tuhatta sotilasta ja Venäjän parasta ilmasotakalustoa. Ensimmäiset ilmaiskut kapinallisten asemiin se teki samoin tein – eikä se todellakaan iskenyt Isistä kuten Kremlin propaganda väittää.

Ei tietenkään, koska Venäjä varmistaa, että Bashar al-Assadin hallinto pysyy pystyssä. Isis ei ole sen akuutti uhka.

Käyttäjän Johannes Hidén kuva

Lomaraha ei ole harmiton rakenne

Hallitus on aikeissa viedä lomarahat osaksi lainsäädäntöä, mikä potentiaalisesti voisi tuoda lomarahat myös työpaikoille, joissa sitä ei ennestään ole ollut. Ilmeisesti tämän olisi kuitenkin tarkoitus onnistua niin, ettei työpaikkojen palkkakustannukset kasvaisi. Pohjimmiltaanhan lomaraha on vain yksi, hieman outo osa palkkaa, eikä se sellaisenaan juuri vaikuta työnantajan tai työntekijän asemaan. Kokonaisuudessaan uskoisin sen kuitenkin olevan suomalaiselle yhteiskunnalle haitallinen käytäntö.

Minnekäs seuraavat lomarahat? Unkariin?

(20.7.2013)

Käyttäjän Norvestia kuva

Murjotun muotokuva

Kirjoitusvuorossa: Hannu Lehtilä

Nyt kun merkitsevä aallonkorkeus pohjoisella Itämerellä alkaa olla neljä metriä, eikä kaamoksen alkamiseenkaan ole enää kuin pari kuukautta, on syytä katsoa missä taloustilanteessa piensijoittaja tuikkukynttilänsä sytyttää.

Suomalaisten osakesäästäjien suosima Outokumpu teki ”talvivaarat”. Yhdessä päivässä meni 25 % ja vajaassa neljässä vuodessa 90 %. Kun Mika Seitovirta tuli yhtiön johtoon 2011 osakekurssi oli noin 30 euroa, nyt alle 3 euroa. – On vaikea panna paremmaksi!

Toinen kansanosake, Talvivaara, on edelleen nollan arvoinen. Nyt koko kaivostoiminnan kohtalo on Vaasan hallinto-oikeuden käsissä; jos Terrafame ei saa vesiongelmaansa kunnon juoksutuslupaa, kaatuu koko yritys. – Siinä menee sekä veronmaksajien että piensijoittajien rahat lopullisesti!

Sodankäynti

Sodankäynti voidaan jakaa kolmeen jaksoon ennen vuotta 1830, sekä vuosien 1830-2020 väliseen aikaan ja vuoden 2020 jälkeiseen aikaan. Tätä ensimmäistä vuotta en valinnut tuoksi vedenjakajaksi siksi, että Kaivannon kanava syntyi vaan tätä ennen sotajoukot käyttivät toisistaan riippumattomia ja irrallaan olevia asejärjestelmiä. Vaikka jotkut asejärjestelmät tuota ennenkin tarvitsivat kymmeniä tai jopa satoja ihmisiä ne olivat kuitenkin irrallisia. Tuolloin sotajoukot ja aseistukset alkoivat kommunikoimaan keskenään ja yhteistoiminta nousi uusiin mittasuhteisiin. Venäläiset eivät tuolloinkaan olleet jäljessä juurikaan länttä ja heillä oli telelinjat Pietarista Kronstadiin ja Varsovaan ja jopa Berliiniin.  Tämä kommunikoinnin kehittyminen yhdessä rautateiden synnyn kanssa kehittivät sotajoukkojen tehokkuuden uuteen asteeseen. Krimin sodassa käytettiin jo laajasti rautateiden ja kommunnikointivälineitä yhdessä.

Sivut

Tilaa syöte RSS - Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus