Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus

Käyttäjän J.Vahe kuva

Sipilän hallituksen ongelmista

Vuoden 2000 perustuslaissa hallituksen muodostamista muutettiin olennaisesti. Nykyisten säädösten mukaan (62 §) hallituksen on viivytyksettä annettava ohjelmansa tiedoksi eduskunnalle. Tämä käytäntö formalisoi sen 1970-luvulta jatkuneen kehityksen, että tarkemmilla hallitusohjelmilla oli saatu aikaan pitkäikäisempiä hallituksia.

Sipilän hallitusta muodostettaessa tästä käytännöstä tingittiin. Sipilän hallitus antoi aiempaa suurpiirteisemmän hallitusohjelman. Tämä ratkaisu on selkeä esimerkki siitä, että kahdella puolueella oli oppositiokausi takanaan ja pääministerillä ilmeisen luja usko siihen, että valtiota johdetaan samalla tavalla kuin pk-yritystä.

Alla on ote ko. ohjelmasta. Kuten huomaatte, siinä ei varsinaisesti mainita kuinka monta taksilupaa Suomeen myönnetään seuraavan neljän vuoden aikana.

" -  Perataan säädökset, jotka eniten haittaavat kansalaisten arkea, yritystoimintaa, maataloutta, investointeja, rakentamista, tervettä kilpailua ja vapaaehtoistoimintaa. [Boldaus JV]

Raha

Raha ja pankkijärjestelmä on tullut yhä tärkeämmäksi, vaikka se nostattaa tunteita. Iseasiassa raha itsessään on vaikea määritellä. Jos se on vaihdon väline, niin onko vaihdon välineet rahaa? Voidaan sanoa, että perinteellinen raha on kolmessa eri olomuodossa:

Käyttäjän J.Vahe kuva

Vähän uutta auringon alla

Andrew Mandemaker, Wikimedia commons

 

 

Vielä 1980-luvun lopussa pankit olivat paljon enemmän kansakunnan kaapin päällä kuin mitä ne nykyään ovat. Oli hyvin erikoinen tilanne, että pankit ryhtyivät puolustamaan omaa ja uhkaamaan toisen pankin asemaa jonkun Fryckmanin voimin. Pankit hassasivat omien osakkeittensa ostoon miljardeja, jotka lopulta tulivat veronmaksajien maksettavaksi pankkituen muodossa.

Silloisessa maailmassa ei tunnettu meilejä eikä hakkerointeja. Jäi selvittämättä, kuka oli Jerseyn saarille rekisteröidyn säätiön takana. Verottaja epäili Kulvikia, mutta verottaja hävisi KHO:ssa. Media toisteli ahkerasti sitä, että Jerseyn salaisuudet eivät aukene. Tilanne oli kuitenkin konstikkaampi.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Martti Tiuri kuollut

Radiotekniikan emeritusprofessori Martti Tiuri kuoli pääsiäisenä 90 vuoden iässä. Hän oli aikoinaan aloittelemassa tv-toimintaa Suomessa ja tuli etenkin kuulentojen aikaan suurelle yleisölle tutuksi tv-esiintymisissään. Vuosina 1983 – 2003 hän oli eduskunnan jäsen ja viime vaiheessa sen iäkkäin edustaja.

Tiuri uskoi vahvasti siihen, että Suomen tulevaisuus ei ole maaseudussa eikä maataloudessa vaan tekniikan kehittämisessä. Poliitikkona hänessä oli kohtalainen annos professorin tietämystä ja itsetietoisuutta omista tiedoistaan, mikä arroganssi ei tehnyt hänestä suuren yleisön suosikkia. Tämä on usein suorapuheisten asiantuntijoiden ongelma.

Tiuri itsekin ymmärsi ongelmien perussyyn ja vaati esim. linkin haastattelussa sitä, että myös luonnontieteet laskettaisiin mukaan yleissivistykseen, jolloin perusasioista ei tarvitsisi kinastella.  

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Valtio voisi EVA analyysin mukaan keventää yritysomistustaan

Valtio voisi saada jopa 20 miljardin euron tulot yksityistämällä valtionyhtiöitä ja myymällä kaupallista toimintaa harjoittavia yhtiöitään. Suurin osa myyntituloista, yli 11 miljardia euroa, tulisi valtion omistuksista pörssiyhtiöissä, joilla ei enää ole strategista merkitystä todetaan EVA Analyysissa Laiska jättiläinen - Viisi syytä miksi valtion omistuksen keventäminen hyödyttäisi Suomea. Analyysin on kirjoittanut päätoimittaja emeritus Hannu Leinonen.

Leinonen käy analyysissa läpi valtionyhtiöitä, jotka olisi syytä myydä kokonaan tai osin.

- Valtio voisi luopua kokonaan esimerkiksi Sammon, Stora Enson ja Metson osakkeistaan sekä myydä noin puolet omistuksistaan Fortumissa, Nesteessä ja Finnairissa, hän listaa.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

YLE ajankohtaisohjelmat dominoivat poliittista mielipiteenmuodostusta

Suomalainen tiedonvälitys on poliittisten asiaohjelmien osalta yksipuolistunut. Noin 75 prosenttia kansasta saa näkemyksensä poliittisesti ajankohtaisista asioista YLE asiaohjelmien kautta. Näitä asiaohjelmia juontaa parikymmentä henkilöä, joiden näkemykset ohjaavat kysymyksenasettelua ja sitä ketä haastatellaan ja minkälaiseen valoon mikin näkemys asettuu.

MTV ei tuota poliittisia asiaohjelmia ja niinpä ainoa televisiotoimitus, jonka kautta poliittisia aiheita käsitellään on käytännössä YLE. Ja monopolilla on aina, hyvinkin toteutettuna, kääntöpuolensa. YLE on eduskunnan ohjauksessa ja sikäli sen tulisi edustaa kansan mielipidettä. Mutta se ei takaa oleellista. YLE ajankohtaisohjelmien toimituskunnasta, ohjelmasisällöstä ja sen tavasta tuoda erilaisia asioita esille vastaa kuitenkin yksi, samaan lounaspöytään sopiva organisaatio joka käytännössä ohjaa sen miten suomen kansa eri asioista ajattelee.

Tuo melko pieni organisaatio on tehnyt sinänsä hyvää työtä, mutta se on tehnyt myös virheitä. Vuosia oli tapana, että jos poliittinen koneisto tuottaa jonkin muutosehdotuksen niin YLE asiaohjelmat haasta tuota ehdotusta raivoisasti marssittaen esiin jos jonkinlaisia pienryhimiä, joiden etuja tällä muutoksella loukataan. Ei ihme että poliittinen päätöksenteoko on jumiutunut ja jotain aikaan saaneet poliitikot saavat huomata kannatuksensa murentuneen ja kansan kaikonneen heidän takaansa. Muutokset eivät sellaisessa ilmapiirissä etene.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Rikos ja rangaistus; syy, seuraus ja vastuu

Porvoon tuomiokirkko on isänmaamme historian tärkeimpiä rakennuksia

 

18-vuotias askolalainen Kalle Johan Ernesti Holm sytytti Porvoon tuomiokirkon katon tuleen 29. toukokuuta 2006. Järkevää syytä teolle ei tietenkään ollut. Taustalla oli ilmeisesti lähinnä humala ja jokin epämääräinen uskonnonvastaisuus.

Julkisuudessa on runsaasti voivoteltu Holmin asemaa. Nuorelle miehelle lyötiin 6 vuotta vankeutta ja 4 miljoonaa euroa vahingonkorvauksia. On tietysti totta, että Suomea ei järkevästi rakennetta sillekään, että 18-vuotiaalta viedään ulosottovelkojen takia motivaatiota käydä töissä. Toisaalta on mahdotonta ymmärtää, ettei yksilöllä olisi vastuuta teoistaan. Pitäisikö kaikilla 18-vuotiailla olla oikeus tuottaa miljoonavahinkoja?

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Eläkkeiden kasvattamista vaativa kansalaisaloite eduskuntaan

Eläkkeiden kasvattamista vaatinutta kansalaisaloitetta on tukenut yli 82'000 kansalaista ja se tulee eduskunnan käsittelyyn viimeistään ensi syksynä. 

Työeläkevakuuttajia edustavan Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes on blogissaan huolestunut siitä, että meillä ei kerta kaikkiaan ole varaa antaa aivan kaikkea yhdelle sukupolvelle. Nyt työssä oleville nuorillekin olisi hyvä jättää edes pieni eläke. Suvi-Anne Siimes kiinnittää huomiota siihen, että vuonna 2017 voimaan astuva eläkeuudistuksemme on eläkeläisiä kohtaan antelias. Kaikkien muiden tulotasoa joudutaan tulevina vuosina leikkaamaan, mutta eläkeläiset säilyttävät tulotasonsa. Jo maksussa olevia eläkkeitä ja kertyneitä eläkeoikeuksia ei leikata myöskään ensi vuoden alussa. 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Keskimääräinen eläke on 1613€

Suurimmat keskimääräiset kokonaiseläkkeet maksettiin Uudellamaalla Kauniaisissa, pienimmät Etelä-Pohjanmaalla Isojoella. Suomen eläkeläisvaltaisimmat maakunnat sijaitsevat Itä-Suomessa. Vähiten työkyvyttömyyseläkeläisiä on Ahvenanmaalla.

Keskimääräinen kokonaiseläke oli viime vuonna 1 613 euroa kuukaudessa. Miehet saavat keskimäärin suurempia eläkkeitä kuin naiset. Miesten keskieläke vuonna 2015 oli 1 829 euroa kuukaudessa, naisten 1 434 euroa. Naisten eläke oli keskimäärin 78 prosenttia miesten eläkkeestä. (Video:  Mikä on keskieläke? )

Tiedot kuvaavat vuoden 2015 lopun tilannetta ja perustuvat Eläketurvakeskuksen ja Kelan yhteistilastoon.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Nordean ennusteen mukaan Suomi tarvitsee 15% kustannusleikkauksen

Suomella on suuria vaikeuksia täyttää eurojäsenyyden vaatimuksia. Nykyisen kaltaisissa muusta euroalueesta poikkeavissa talousongelmissa Suomen olisi kyettävä sisäiseen devalvaatioon, kun ulkoinen devalvaatio on jäänyt pois politiikkavalikoimasta. Suomen päätöksenteko taipuu kuitenkin uudistuksiin liian hitaasti ja liian vähän, joten talous jää tulevaisuudessakin jälkeen euroalueen kehityksestä.

- Yhteiskuntasopimus on jäämässä torsoksi. Siitä on turha odottaa viennin parantajaa tai luottamuksen palauttajaa ennusteajanjaksolla. Euroeroakaan ei kannata haikailla, koska pitkä eroprosessi toisi suunnatonta epävarmuutta. Parempi vaihtoehto on jatkaa uudistuksia eurojäsenenä vaikeuksista huolimatta, toteaa pääekonomisti Aki Kangasharju.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kansa haluaa uudistuksia ja on turhautunut hitauteen

Kilpailukykyremonteilla on vahva kansan tuki takana selviää EVA:n Arvo ja asennetutkimuksesta.

Kansa vaatii kilpailukyvyn kuntoon laittamista

Kansalaiset antavat vahvan tukensa maamme kilpailukyvyn kuntoon laittamiselle. 83 prosenttia suomalaisista pitää vientiteollisuuden kilpailukyvyn turvaamista ratkaisevan tärkeänä maamme työllisyyden ja hyvinvoinnin kannalta. Joka toisen mukaan kaikkien suomalaisten pitäisi nyt tinkiä omista eduistaan maamme kilpailukyvyn turvaamiseksi. Vain 29 prosenttia ei näe tarvetta eduista tinkimiselle.

Kansa haluaa itselleen oikeuden sopia paikallisesti oman työnantajan kanssa

Myös työmarkkinoiden uudistukset saavat kansalta voimakasta tukea. Suomalaisista 64 prosenttia katsoo, että työehtojen joustamattomuus estää maamme taloustilanteen kohenemista. Paikallista sopimista halutaan laajentaa: Esimerkiksi palkankorotuksista 44 prosenttia suomalaisista sopisi paikallistasolla, 27 prosenttia liitoissa ja 20 prosenttia valtakunnan tasolla.

Selkänoja talouden uudistuksille ei ole heikentynyt vaan vahvistunut. Pikemmin näkyvissä on selvää turhautumista päätöksenteon riitaisuuteen ja hitauteen, toteaa EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Viron presidentti Toomas Ilves ja maidemme välille rakentuva yhteys

Viron tasavallan presidentti Toomas Hendrik Ilves puhui Helsingin yliopistossa 14.3. Hän muisti maidemme välisestä kulttuurista ja historiallita yhteyttä ja viittasi siihen, että uhkakuvamme ovat yhtä, intressimme Euroopan unionin osana ovat yhtä, kansana olemme lähellä ja taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti olemme yhä lähempänä toisiamme. Myös taloudelliset intressimme ovat yhteisiä.  

Viron tasavallan presidentti Toomas Hendrik Ilves Helsingin yliopistossa 14.3.2007

Arvoisa Suomen tasavallan presidentti, herra kansleri, herra rehtori, hyvät naiset ja herrat,

Käyttäjän J.Vahe kuva

Pääomatulojen verotuksesta

TV:n MOT käsitteli otsikon aihetta viikko sitten. Itse varsinainen TV-ohjelma oli puuduttava luettelo kevään osinkojen määristä. Jos osinkojen määriä haluaa käsitellä, pitäisi todeta Suomen talouselämän olevan hyvin pääomavaltaista. Se johtuu kemiallisen metsäteollisuuden yleisyydestä ja maamme korkeasta elintasosta. Jotta korkeita palkkoja voitaisiin maksaa, työn tuottavuuden pitää olla korkea ja siihen tarvitaan pääomia. Jotta niitä saataisiin, pitää maksaa osinkoa.

Ainoa mielenkiintoinen lause ohjelmassa oli Kim Lindströmin toteamus, että on epäoikeudenmukaista, miten piensijoittajat maksavat 30 %:n veroa ja suuromistajat eivät juuri mitään. Virke jäi ohjelmassa lähinnä roikkumaan ilmaan.

Ohjelman verkkosivut ovat paljon selkeämmät. Veroja osingoista siis todella maksavat lähinnä vain piensijoittajat. 8 mrd:n osingoista maksetaan veroja vain alle 400 miljoonaa. En ala tässä säädöksiä luettelemaan, mutta pohdin, miksi tällaiseen tulokseen on päästy.

Käyttäjän Norvestia kuva

Suomi nousuun ikään tai sukupuoleen katsomatta

Kirjoitusvuorossa: Hannu Lehtilä

 

Edellä kirjoitettu kuulostaa kömpelöltä vaalilauseelta. Sitä se onkin, mutta katsotaan, mitä se tässä taloudellispoliittisessa tilanteessa pitää sisällään, varsinkin kun aktiivipalkansaajia koskeva yhteiskuntasopimus alkaa olla valmis.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Valtamedian vastaisku

Joukko päätoimittajia on antanut julkilausuman ja koululaisia on valistettu siitä, millaista on ihka oikea media ja miten sen voi erottaa kaikenlaisista epämääräisistä nettijulkaisuista.

Päätoimittajat puhuvat merkityksellisestä journalismista. IS on Suomen suurin verkko- ja toiseksi suurin printtimedia. Ko. ”laatulehti” on julkaisut kymmeniä, ellei satoja kirjoituksia Matti Nykäsen yksityiselämästä, jotka varmaan kaikki täyttävät merkityksellisyyden kriteerin?

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomen Yrittäjät pitää kilpailukykysopimusta riittämättömänä

Yhteiskuntasopimusneuvottelujen tulos on karua luettavaa Suomen työllisyydestä huolehtineille pienyrittäjille (Suomen Yrittäjien yrityksissä työskentelee 650'000 työntekijää ja se on ainoa työntekijämääräänsä merkittävästi kasvattanut sektori). Paikallista sopimista koskevat kirjaukset jäävät kauas hallituksen 17.2. asettamasta tavoitteesta: sopiminen työajoista, palkoista, palkan lisistä ja muista korvauksista.

– Jos tämä neuvottelutulos toteutetaan, korporatismi voittaa ja demokratia ja työllisyys häviävät, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus lataa.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Terveydenhuoltojärjestelmämme uskoo ihmisen olevan reppana, jonka puolesta valtiovallan tulee tehdä päätökset

EVA Pamfletti Seitsemän syytä sairauteen – Miksi terveydenhuolto ei toimi puolustaa potilaan, asiakkaan, kansalaisen ja veronmaksajan oikeuksia. Se ruoskii julkisen terveydenhuollon toteutusta ja perustelee, miksi siihen tarvittaisiin muutoksia ja esittää suuntaviivat muutoksille.  Se herättää ajattelemaan ja tekemään toisin.  Tässä muutamia yksittäisiä poimintoja:

  • Terveydenhuoltojärjestelmämme uskoo ihmisen olevan ympäristönsä vietävissä oleva reppana, ja on paras, että viisas valtiovalta tekee päätökset niin terveyspalveluissa kuin muissakin asioissa.
  • Jos kaikki sariraanhoitopiirit järjestäisivät asiansa samalla tavalla kuin parhaat olisi säästö useita miljardeja. Miksi näin ei tehdä?  Koska ei huvita eikä ole kannustinta.
  • Julkisen terveydenhuollon motto: Potilaan aika on ilmaista ja lääkerin kallista. On saman tekevää miten kauan potilas jonottaa.
  • Jos moralisoidaan voittoa tuottavia terveyspalvelualan yrityksiä pitää moralisoida myös lääkereitä ja sairaanhoitajia, jotka ottavat palkkaa eivätkä tee työtään hyvää hyvyyttään.
  • Suomen terveyshuollon motto:  Potilas ei pysty tekemään valintoja. Julkiseen tuottajaan hän voi luottaa.
  • Jos raha seuraa potilasta, niin silloin potilasta on syytä kuunnella.
  • Miksi ihmisen nälällä saa tehdä bisnestä, mutta terveydellä ei?
Käyttäjän Norvestia kuva

Brexit

Kirjoitusvuorossa: Juha Kasanen

Iso-Britannia on kulkenut aina omia teitään. Vielä alle sata vuotta sitten Britannia hallitsi merten aaltoja ja puolta maailmaa. Sanottiin, että kuningaskunnan alueella aurinko ei koskaan laskenut. Britannia on osa Eurooppaa, vaikka sijaitseekin Euroopan laidalla. Briteille hyvät siteen Yhdysvaltoihin ovat kuitenkin aina olleet ensisijaisen tärkeitä ja hädän hetkellä apu onkin usein tullut juuri siitä suunnasta. Toisen maailmansodan aikana Britannia taisteli aluksi lähes yksin koko Euroopan demokratian puolesta. Historia on osoittanut, että britit voivat olla itsepäisiä ja uskaltavat tehdä itsenäisiä päätöksiä.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Vanhan Suomen pitäjänkouluissa luotiin Suomen ja Venäjän kulttuurin kivijalkaa

TM Ville Vauhkosen väitöstutkimus osoittaa, että 1700-lukua hallinnut Venäjän kruunun modernisaatiopolitiikka pitäjänkouluineen löi leimansa Vanhan Suomen talonpoikien lukutaidon yleistymiseen. Yhdessä luterilaisen perinnön ohella tämä synnytti Vanhaan Suomeen varsin tehokkaan kansanopetuksen.

Vauhkosen mukaan Venäjän keisarikunnan (ja Vanhan Suomen) pääkaupungin Pietarin luterilaisuus erosi Pietari Suuren ajoista lähtien Ruotsin kuningaskunnan luterilaisuudesta. Hallelaisen pietismin vaikutteet olivat vahvasti läsnä, ja saksalainen teologi August Hermann Francke (1663–1727) suoranaisesti ohjeisti tsaari Pietari Suurta pitäjänkoulujen perustamisessa.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Sauli Niinistön linjanveto

Presidentillä ei ole enää Kekkosen ajan valtaoikeuksia, mutta sananvapaus koskee presidenttiäkin. Hänen ei ole pakko pitää pääministerin kirjoittamaa / hyväksymää puhetta, kuten EU:n monarkioiden.

Jo Niinistön uuden vuoden puhe ymmärrettiin tahallaan väärin. Ei sanonta "maassa maan tavalla" koskenut pelkkiä tuhopolttoja, kun jatko kuului "Maahanmuutto ei koskaan voi tarkoittaa sitä, että keskeiset arvomme, demokratia, tasa-arvo ja ihmisoikeudet, kyseenalaistetaan." Esimerkkinä Suomeen sopimattomasta ajattelusta on suomalaisen imaamin käsitys, että 13-vuotias olisi sopivassa iässä aviolittoon. 

Käyttäjän Norvestia kuva

Tarkkuutta media, tarkkuutta

Kirjoitusvuorossa: Hannu Lehtilä

Nyt eletään kansakunnan talouden kannalta ratkaisevia aikoja. Moni asia on veitsen terällä; yhteiskuntasopimus/työmarkkinat, sote/maakuntahallinto ja pakolaispolitiikka/itäraja. Nyt jos koskaan vain tosiasioilla on ratkaiseva merkitys. Tästä seuraa, että medialta vaaditaan nyt tarkkuutta. Pois asenteen ja vastenmielisyyden tunteet. Nyt ei kaivata asioiden karnevalisointia, ei varsinkaan verovaroin ylläpidetyn Yleisradion ohjelmissa. – Tarkkuutta toimittajat, tarkkuutta.

J.K. Paasikiven patsaan mustaan graniittiin Paasikiven aukiolla, vastapäätä Mannerheimin ratsastajapatsasta, on hakattu sodanjälkeisen presidenttimme viesti jälkimaailmalle: ”Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen.”

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Työehtosopimusten yleissitovuus on ollut Suomen lain ja oikeusvaltion vastainen maan tapa

Miten Suomessa on päädytty vahvoihin ammattiliittoihin ja yleissitoviin työehtosopimuksiin? Historia on jännittävä. Elettiin sodan jälkeisiä vaaran vuosia vuonna 1946. Valvontakomissio oli Suomessa eikä Suomen siirtymistä rauhaan ollut vielä vahvistettu (vahvistus tuli vuonna 1947) ja Neuvostoliitolla oli oikeus miehitykseen ellei Suomi toteutettaisi ehtoja kuuliaisesti. Suomen edellinen hallitus oli syytettynä sotasyyllisyysoikeudenkäynneissä ja Stalinin Neuvostoliiton miehitystä estettiin kätkemällä aseita. Stalinille piti tehdä myönnytyksiä ja sosiaaliministeriksi valittiin Stalinin Neuvostollitossa 1920 luvulla koulutuksensa saanut punakenraali ja kommunisti Matti Janhunen.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Pääkaupunkiseutu on Euroopan vetovoimaisimpia alueita

Vastikään julkaistun raportin mukaan pääkaupunkiseutu on viimeisten vuosikymmenten aikana ollut Euroopan nopeimmin kasvavia kaupunkiseutuja. Helsingin kaupunki on Oslon ohella myös Pohjoismaiden vetovoimaisin kaupunki. Vetovoima johtuu pääasiassa työ- ja opiskeluperusteisista seikoista.  Maahanmuuton merkitys menestystekijänä on kasvanut parin viimeisen vuosikymmenen aikana. 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Venäjältä pyrkii kesänä noin 100'000 vainottua Suomeen ja edelleen Eurooppaan

Sotaa ja vainoa pakenevat hädänalaiset ihmiset aktivoituvat taas ensi kesänä yrittämään Eurooppaan, mutta valtatie, Balkanin reitti, on piikkilangoitettu. Reitti Venäjän kautta tullee kiinnostavaksi ja tämän reitin päätepisteessä häämöttää Suomen, Norjan, Baltian ja Puolan rajat. Näistä parhaimpana näyttäytyy Suomi, jolla on hyvä maine vainottujen Syyrialaisten, Afganistanilaisten ja Irakilaiseten sotaa pakenevien auttamisessa. Yhteensä noin 100'000 ihmistä saattaa keäsällä kolkutella itärajamme rajanylityspaikkojen porteilla.  (oikealla eurostat:n kuva kuukausittaisista pakolaismääristä)

Pakolaisia tulee Suomen lain mukaan suojella ja auttaa Suomessa ja Suomeen

Toisin kuin julkisuudessa on annettu ymmärtää, Suomen rikoslaki sallii ja kehoittaa hädänalaisten paperittomien pakolaisten auttamisen Suomeen, jos auttajalla on hyvä syy uskoa, että autettavat pakenevat sotaa ja vainoa. Paperittomien, sotaa pakenevien auttaminen Suomeen on rikoslakimme mukaan hyväksyttävää ja pakolaisasetuksemme mukaan jopa suotavaa.

Pakolainen on määritelty YK:n genevessä 1951 tekemään pakolaisten oikeusasemaa koskevaan sopimukseen. Tämä sopimus on 1968 hyväksytty osaksi  Suomen lakikokoelmaa. Tämän mukaan pakolainen on henkilö, joka on joutunut jättämään kotinsa ja kotimaansa, koska hänellä on perusteltu syy pelätä joutuvansa vainotuksi rotunsa, kansallisuutensa, uskontonsa, yhteiskuntaryhmänsä tai poliittisen mielipiteensä perusteella. Pakolainen ei saa suojelua omassa kotimaassaan ja tarvitsee kansainvälistä suojelua oman maansa ulkopuolella.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Teknologiset kehitykset toimivat yhteiskunnallisten megatrendien moottoereina ja käynnistäjinä

Sitra on julkaissut yhteiskuntaan ja erityisesti tulevaisuuteemme vaikuttavan megatrendilistan vuodelle 2016. Yhteiskunnan muutostrendien moottorina toimivat teknologiset muutokset, jotka muuttavat tapaamme kokea ja elää.

Seuraavassa muutamia tärkeitä yhteiskunnallisia muutoksia generoivia teknologisia trendejä:

  • Virtualisoituminen ja datan digitalisaatio. Virtuaalitodellisuuden myötä voimme kokea olevamme paikoissa, joita laitteen läpi katsellaan. Esimerkiksi matkustaminen ja kulttuurikokemukset tulevat mahdollisiksi ilman, että on siirryttävä fyysisesti.
  • Keinoäly. Tietokoneet pystyvät yhä paremmin tunnistamaan asioita, esineitä ja muotoja sekä arvioimaan tilanteita ja tekemään päätöksiä näiden arvioiden perusteella.
  • Kaiken instrumentointi. Modernit laboratoriotekniikat, kuten verinäytteet, bakteerija virustestaaminen sekä rikostutkinaan liittyvä tekniikka voidaan myydä myös halvalla kuluttajille.
  • Robotisaatio. Tulevaisuudessa itseajavat autot, saumattomasti toimiva liikenne ja automatisoidut satamat, rahtikeskukset ja miehittämättömät lennokit (engl. drones) muuttavat dramaattisesti liikenteen toteuttamista.
  • Nanomateriaalit. Grafiini on lähes kaksi kertaa vahvempaa kuin teräs, sähköisesti ja optisesti aktiivinen aine, joka koostuu pelkästä hiilestä.
  • Bioteknologia ja farmakologia. Uusia biologisia tuotteita voidaan käyttää vastaamaan ruuantuotannon haasteisiin yhä tiiviimmäksi käyvällä planeetalla.
  • Energiateknologia siirtyy kohti aurinkoenergiaa
  • Digitaaliset joukkoalustat  Ennennäkemätön tiedon demokratisoituminen ja läpinäkyvyyden lisääntyminen on käynnistynyt sosiaalisen median.

Etuoikeutetut joukot riskeeraavat oman tuhoutumisensa ennemmin kuin luopuvat eduistaan

YLE Puheessa ma 18.1.2016 Jari Sarasvuo puhui otsikolla “Suomen luova luokka ei enää ole luova, vaan ainostaan hallitseva”. Puheenvuoro oli erittäin hyvä. Olen etäisenä mutta kiinnostuneena historian ja markkinoiden tarkkaijana pohtinut tähän liittyvää teemaa jo useita vuosia.

Miksi historia on täynnä luhistuneiden sivilisaatioiden raunioita, jotka tuntuvat kielivän vääjäämättömästä lopputuloksesta, että kuolema on kaiken kohtalo? Onko opittavissa mitään säännönmukaisuuksia nousun ja tuhon sykleistä, jotka voisivat auttaa meitä ennustamaan oman sivlisaatiomme tulevaisuutta? 

Soini se vasta EU-sekatavarakauppias onkin

Ulkoministeri Soini tölväisi "plokissaan" EU-komissiota, koska se haluaa puuttua Puolan tuoreen oikeistopopulistisen hallituksen toimiin median ja oikeuslaitoksen itsenäisyyden rajoittamiseksi. Komissio toteuttaisi nyt ensimmäisen kerran toissa vuonna sovittua oikeusvaltiomekanismia, joka mahdollistaa komission viime kädessä antaa rangaistuksia EU:n perusarvoihin kuuluvan oikeusvaltioperiaatteen rikkomuksista.

EU on ollut hyvin tarkka jäsenyyttä hakevien maiden suhteen keskeisistä periaatteistaan, mutta jäseneksi hyväksyttyjen maiden kontrolli on ollut heikkoa, pahimpana tapauksena Unkari. Syitä voi luetella paljonkin, osaltaan poliittisia, mutta eipä ole ollut EU:lla oikein välineitäkään.

Soini on aiemmin arvostellut EU:ta ruokakaupaksi, josta jokainen jäsenmaa noukkii haluamansa. Brittejä on arvosteltu tästä erityisesti muissa jäsenmaissa, myös Suomessa, ja ihan syystä. Tästä olen sinänsä Soinin kanssa samaa mieltä - ei mikään järjestelmä voi toimia tällä pohjalla.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Guantanamon keskitysleirillä on virunut ihmisiä ilman oikeutta jo 14 vuotta

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International muistuttaa, että Yhdysvaltojen Guantánamon keskitysleiri on edelleen toiminnassa. Ensimmäiset ihmiset siirrettiin Kuubassa sijaitsevalle leirille 14 vuotta sitten, tammikuussa 2002.

Toivottavasti jääkiekko indikoi koko kulttuurin murrosta

Onnea ja kiitos junnuleijonille!

Järjestivätpä nuoret miehet huikeaa urheiluviihdettä. Se mikä minua – kuten varmaan vähän jokaista turnausta seurannutta – tässä upeassa voitossa erityisesti viehättää on tapa, jolla joukkue venyi ottelusta toiseen tappioasemassa. Se on aika poikkeuksellista suomalaisessa urheilussa. Varsinkin kun on kasvanut vielä siinä sukupolvessa, jonka muistoissa suomalainen joukkue aina räpeltää ratkaisevalla hetkellä ja luovuttaa jo ilmassa roikkuneen voiton, yleensä ruotsalaisille. Siltä vaikutti tässäkin finaalissa kuusi sekuntia ennen kolmatta summeria. Mutta vielä kerran pojat kokosivat uskomattomasti itsensä.

Sivut

Tilaa syöte RSS - Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus