Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus

Positiivinen luottorekisteri on kuluttajan eduksi

Positiivinen luottorekisteri eli Comprehensive Credit Reporting (CCR) on ollut viimeaikoina esillä eri medioissa suomalaisten kasvavien velkaongelmien takia. Suomen Asiakastiedon mukaan maksuhäiriöisten henkilöiden määrä nousi uuteen ennätyslukemaan heinäkuussa, jolloin 372 800 henkilöllä oli luottotietorekisterissä maksuhäiriömerkintä.

Positiivinen luottorekisteri avuksi ehkäisemään ylivelkaantumista

Luotonantajia on kritisoitu siitä, että lainanhakuprosessissa lainanhakijoita arvioidaan vain minimivaatimusten perusteella. Luotottajilta onkin penätty vastuullisuutta tarkastella asiakkaiden lainapyyntöjä tarkemmin. Kuitenkaan ilman kaikkia hakijan luottotietoja kokoavaa rekisteriä on luotonantajien vaikeaa puuttua ongelmiin tarpeeksi ajoissa. Lainanantajalla olisi oltava mahdollisuus tehdä realistinen ja reaaliaikainen arvio asiakkaan maksukyvystä, jotta ylivelkaantuneelle kuluttajalle ei enää myönnetäisi uusia lainoja.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomalaisuus on trendikästä ja haluttua

Suomalaisuus on vuoden 1997 jälkeen ollut trendikästä ja suomalaiseksi on haluttu tulla ja oppia. Tällä hetkellä noin 8000..9000 haluaa vuosittain samaistua meihin ja ottaa Suomen kansalaisuuden. Ero aiempaan on silminpistävä. Ennen vuotta 1997 vain noin 1000 henkilöä vuodessa halusi tulla suomalaiseksi.

Suurin suomalaiseksi haluavien virta tulee tilastokeskuksen mukaan naapurimaastamme Venäjältä ja venäjää äidinkielenään puhuvien määrä on kasvanut jo 72000 henkilöön. Toinen suuri vähemmistökielemme on viro, jota puhuu äidinkielenään 42000 suomalaista. Kumpaakaan ryhmää ei juurikaan havaitse katukuvassa - monet heistä puhuvat suomea ja heidän lapsensa ovat lähinnä supisuomalaisia.

Turun telakka ja Talvivaara todistavat valtion intervention reunaehdot

 

Olen käsitellyt usein valtion omistajapolitiikkaa, yleensä kriittisesti. Turun telakasta kirjoitin vajaat neljä vuotta sitten (http://www.piksu.net/artikkeli/terve-elinkeino-ei-kaipaa-tukea), kun se oli kaatumassa valtion syliin, ja sitä monesta suunnasta vaadittiinkin telakkateollisuuden pelastamiseksi. Näin tapahtui. Suhtauduin hankkeeseen epäilevästi, koska merkit olivat huonot – samalla tavalla kuin Talvivaarassa.

Turun suhteen olin onneksi väärässä – tosin totesin tuolloinkin, että jos kustannustehokas tuotanto onnistuu, niin miksei Suomessakin voi yhä rakentaa laivoja. Tai kaivaa nikkeliä, sen puoleen.

Näistä kahdesta samantapaisesta valtiollisesta interventioista on saatu kaksi täysin vastakkaista tulosta. Turkuun virtaa tilauksia ja telakan ostanut Meyer investoi sinne. Työtilanne näyttää hyvältä alihankkijoita myöten. Pari vuotta sitten tätä oli vaikea uskoa, semmingin kun telakkateollisuutta ohjaava maailmantalouden suhdanne ei ole edelleenkään ruusuinen.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomessa ei sallita rikastumista - siksi ei ole kasvua

Yritykset eivät kasva, koska ei riskinotto ei ole yrittäjälle hyvä vaihtoehto. Riskien välttämiseen ovat vaikuttaneet hankala taloustilanne, heikentyneet markkinanäkymät, resurssien puute ja ennenkaikka se, ettei yrittäjä saa henkilökohtaista etua mahdollisesta onnistumisesta. Tekesin Innovaatiotoiminnan pullonkaulat -selvitys avaa syitä yritysten innovaatiotoiminnan panostuksien vähenemiseen.

”Meillä on väärä setti, mitä viedään. Palveluita pitäisi viedä, mutta tavaraa viedään. Miten sitten herätetään kasvuhalu, niin kannustimet tulisi saada paremmiksi. Suomessa ei sallita rikastumista ja pääomien kasaantumista, joten riskinotto ei ole houkuttelevaa”, toteaa Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju Tekesin järjestämässä Kasvu-tapahtumassa keskiviikkona.

Mayn hallitus ähisee puun ja kuoren välissä

Tyhmiä nuo englantilaiset, totesin brexitin jälkeen – koska he kuvittelevat voivansa syödä ja säästää kakun. Se ei varmasti onnistu, siitä pitävät huolen EU-maat omien intressiensä vuoksi. Eikä kyse ole vain heistä, vaan kaikista Britannialle tärkeistä taloudellisista toimijoista.

Pääministeri Theresa May totesi G-20 –maiden kokouksen viisastamana, että Britannia ei muuta radikaalisti siirtolaisjärjestelmäänsä, joka antaa etusijan EU-kansalaisille suhteessa muualta saapuviin. Kommentti raivostutti tietenkin brexitin kannattajat, jotka uhkaavat kostaa petoksen parlamenttivaaleissa. May itse ei tosin brexitiä ajanut, joskin tiukempaa siirtolaispolitiikkaa kylläkin, ja jotain sellaista hän edelleen lupaa. Mutta sävy on muuttunut paljon vähemmän uhmakkaaksi, kun routa alkaa jo poltella porsaan varpaita.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Työllistämistuet eivät toimi - liikaa byrokratiaa

Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokas ei usko valtion tukiin perustuvaan työllistämiseen. "Työpaikat syntyvät, jos ovat syntyäkseen, etupäässä pieniin yrityksiin. Tukien hakeminen ja niistä raportointi on liian raskasta yrittäjälle, jonka päähuoli on kerätä tulosta viivan alle", kirjoittaa Suokas tuoreessa blogissaan.

Hallitus on sormi suussa. Työttömät pitäisi saada töihin, mutta työpaikkoja ei ole. Ratkaisua haetaan työttömien kyttäämisestä ja etujen leikkaamisesta. Tällä syntyy uusia työpaikkoja kuitenkin vain kyttääjille.

Kyösti Suokas kertoo kokemuksistaan seuraavasti "Menin ensimmäistä kertaa rakennustyömaalle 15-vuotiaana. Työkavereina oli muiden ohella juoppoja, jotka kävivät töissä selvinä kausinaan. Jos mestarin olisi pitänyt ennen palkkausta seurustella viranomaisten kanssa ja täyttää tukihakemuksia, ainakin minä ja Aperita-miehet olisimme jääneet työmaan ulkopuolelle."

Käyttäjän Norvestia kuva

Laskeeko asuntojen kasvava tuotantomäärä myös hintoja?

Kirjoitusvuorossa: Mika Huhtamäki

Kasvukeskukset, asuntopula, kaupungistuminen ja vuokra-asuntotuotannon lisääminen ovat Suomen keskeisimmät teesit asuntorakentamisen saralta. Asuntomarkkinat myös ovat lähes aina esillä, niin talouden nousuissa kuin laskuissa. Asunto on myös monelle elämän tärkein sijoitus ja useat ovat oman kodin lisäksi hankkineet sijoitusasuntoja.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomesta tulossa ystävällisempi maa tänne kotoutuville

Ulkomaalaisen henkilökortti voidaan jatkossa myöntää kaikille oleskeluluvan ja kotikunnan saaneille. Hallituksen päätös helpottaa ulkomaalaisten pankkipalveluiden saantia, asioiden hoitoa ja kotoutumista.

Turvapaikanhakijoille jaetaan syksyn aikana kokeiluluontoisesti prepaid-kortteja, joille sosiaalietuudet ja mahdollisesti myös palkka ladataan, ellei turvapaikanhakijalla  ole pankkitiliä. Tarkoitus on, että kaikilla turvapaikanhakijoilla olisi kortti vuoden loppuun mennessä.

Käyttäjän Norvestia kuva

Geopolitiikan paluu sekoittaa Eurooppaa – talous vakaata

Kirjoitusvuorossa: Hannu Lehtilä

 

Nyt se on nähty; edes brexit ei suistanut Euroopan pörssejä! Notkahdusta kesti muutama kesäkuun loppupäivä, ja nyt jo euroalueen ostopäällikköindeksi (elokuun ennakkotiedot) näyttää vakaata kasvua. Tämä on piensijoittajalle hyvä uutinen.

Sen sijaan poliittisella puolella turbulenssi jatkuu. Jo brexit oli mennä EU:n komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin piikkiin, mutta valtiojohtajien korrektius esti eropuheet. Poliittiseksi EU-johtajaksi hänestä ei kuitenkaan ole.

Niinpä Saksan liittokansleri Angela Merkel tekee nyt hartiavoimin työtä EU:n eteen. ”Mutti” kantaa tilanteesta isoäidin huolta ja käy henkilökohtaisesti läpi EU-maiden johtajat. Huipennus on viikonvaihteessa Berliinin illalliset, joille meidän Juha Sipilämmekin osallistuu perjantai-iltana.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Työeläkevaramme ovat kelvottomassa hoidossa

Työeläkevaramme ovat kelvottomassa hoidossa selviää työeläkevakuuttajat TELA:n tilastoista.

Osakemarkkinoiden ja hajautuksen ymmärtäjänä työeläkeyhtiöt ovat paljon sattumanvaraista idioottia hölmömpiä, jos pidempiaikaisiin tilastoihin on uskominen. Tilanne on tilastojen mukaan jatkunut vuosikausia.

Jos on hajauttanut vuosien 2011-2015 välillä sijoituksensa sattumanvaraisesti kaikkin maailman osakkeisiin niin on saanut 12,9% hyvin hajautettua vuotuista tuottoa (MSCI world tuottoindeksi, eur). Jos on sijoittanut samaan aikaan kaikkiin suomalaisiin osakkeisiin, niin on saanut 7,9% vuotuista tuottoa (OMX tuottoindeksi).  Tässä ympäristössä työeläkevakuutusyhtiömme ovat saaneet osakesijoituksilleen vaivaiset 5,8% vuotuista tuottoa. Kuka tahansa olisi saanut parempaa tuottoa ja vieläpä hyvin hajautetulla salkulla.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Ruokaan, vaatteisiin ja viihteeseen jää yhä vähemmän rahaa

Pellervon taloustutkimuksen mukaan asumismenojen kasvu jatkuu. Asumismenot-tutkimuksessa PTT ennustaa asumismenojen kasvavan keskimäärin 2,8 prosenttia vuodessa vuosina 2016–2018.

Asumismenojen osuus tuloista kasvaa nopeammin kuin tulot jolloin ruokaan, vaatteisiin ja viihteeseen riittää yhä vähemmän euroja. Vuonna 2016 kotitalouden tuloista keskimäärin 26,8 prosenttia menee asumiseen. Vuonna 2018 asumismenojen osuus tuloista nousee 28 prosenttiin.

Asumismenojen osuus tuloista (Lähde: PTT tutkimus)

Maksuhäiriömerkinnät yhteydessä tuloihin

 

Maksuhäiriömerkinnät ovat usein yhteydessä sosiodemografisiin tekijöihin, kuten ikään, sukupuoleen ja tulotasoon. Viime vuosina on uutisoitu nuorison keskuudessa lisääntyneistä maksuhäiriömerkinnöistä. Miesten keskuudessa maksuhäiriöt ovat myös selkeästi yleisempiä kuin naisilla. VertaaEnsin.fi selvitti Suomen Asiakastieto OY:n maksuhäiriömerkintätiedoista, onko maksuhäiriömerkinnöillä yhteyttä talouksien mediaanituloihin.

Analyysi perustuu Suomen Asiakastieto OY:n 31.5.2016 päivittämiin maksuhäiriötilastoihin kaikista yli 200 asukkaan postinumeroalueista Suomessa. VertaaEnsin.fi kokosi maksuhäiriömerkinnät suurimmista suomalaisista kunnista, ja yhdisti ne talouksien mediaanituloihin. Analyysi osoittaa, että monella suomalaisella paikkakunnalla maksuhäiriömerkintöjen suhde mediaanituloihin on merkittävä.

 

Maksuhäiriömerkinnät ja kotitalouksien tulot kulkevat käsi kädessä

 

 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Budjetin toimet työllisyystavoitteen saavuttamiseksi ovat riittämättömät

Valtiovarainministeriön budjettiehdotus ei Keskuskauppakamarin toimitusjohtajan Risto E. J. Penttilän mukaan sisällä riittäviä toimia, jotta hallituksen tavoite 72 prosentin työllisyysasteesta saavutettaisiin vaalikauden aikana.

Hallituksen tavoite työllisyysasteen nostamiseksi muiden Pohjoismaiden tasolle on oikea. “Rehellisesti on myönnettävä, että budjetti ei yksin voi ratkaista työllisyysongelmaa. Tarvitaan voimakkaita reformeja työmarkkinoille ja verotukseen. Hallituksen on aloitettava reformien valmistelu ensi vuoden puoliväliriiheä silmällä pitäen”, Penttilä toteaa.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Vuoden 2017 budjetti kertoo kyvystä pieniin uudistuksiin

Suomen Valtiota on syytetty siitä, että:

  • se ottaa jokaiselle vastasyntyneelle huomenlahjaksi velkaa 100'000€
  • se rankaisee työn tekemistä ja osaamista lähes eniten maailmassa (erilaisilla veroilla ja työntekijän ja työnantajan sivukuluilla yms.)
  • se palkitsee joutilaisuutta ja laiskuutta suurilla rahallisilla palkkioilla (erilaiset joutilaisuudesta maksettavat etuudet ovat Suomessa maailman korkeinta tasoa)
  • se ei tee tarpeellisia rakenteellisia muutoksia vaan mielummin pudottaa palkkoja (=kilpailukykysopimus)

Valtion budjetti suhteessa bruttokansantuoteeseen on pienentymässä

Syytökset ovat aiheellisia ja nykyinen budjetti vieläpä lisää velanottoa. Mutta haluan kuitenkin puolustaa nykyistä hallitusta. Pieniä rakenteellisia uudistuksia on tehty, ja budjetin kulupuolen loppusumma on laskussa kun sitä vertaa bruttokansantuotteeseen (vaikka euromääräinen menosumma kasvaa). Suunta on ollut melkein oikea.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Huonosti menee, mutta menköön

Matti Vanhanen on nykyään kepun ryhmäjohtaja ja hänen sanotaan olevan Sipilän tärkeimpiä neuvonantajia. Ehkä kannattaisi hieman tutustua siihen, millainen mies on kyseessä.

Vuonna 2007 Vanhasella oli suuri ongelma. Valtiolta pursusi ylimääräistä rahaa korvista ulos 5 miljardin edestä ja Vanhasen piti pohtia, mihin senkin rahan saisi käytettyä. Nykyään ongelmat ovat hiukan toisenlaisia. Pelkästään valtiolla on velkaa 100 miljardia ja kunnilla vielä lisää. Vuoden 2007 jälkeen tuli Suomen valtiontaloudessa ratkaiseva käänne huonompaan suuntaan, jota tänä ja ensi vuonna jatketaan samalla pelillä.

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Kriisivaihe alkanut pitkissä sykleissä?

Amerikkalaisten sosiolokien William Straussin ja Neil Howen mukaan kyse on noin ihmisiän kestävistä sykleistä, jotka voidaan jakaa neljään eri osaan. Käyn lyhyesti läpi eri ajat. Huomioitavaa Howen ja Straussin mukaan on se että aikakaudet esiintyvät samassa järjestyksessä vaikka poikkeuksia on ollutkin. Syklit voivat poiketa maittain, mutta länsimaat kulkevat pitkälti samaan tahtiin. Lähteenä olen käyttänyt Straussin ja Howen kirjaa The fourth turning:

 

https://www.amazon.com/Fourth-Turning-American-Prophecy-Rendezvous/dp/07...

 

Howe ja Strauss kutsuvat eri aikakausia eri nimillä ja he kutsuvat näitä neljää eri aikakautta käännöksiksi. Olen yrittänyt kääntää näitä nimityksiä Suomeksi, mutta koska kyseessä ei ole mitenkään yksiselitteiset asiat niin käännökseni saattavat olla surkeita, mutta yrittäkää kestää.

 

  1. Aikakausi on huippu (High). Instituutiot vahvistuvat ja yksilöllisyys heikentyy. Aikakautena uusi hallinto vahvistuu ja vanhat hajoavat. Edellinen huippu länsimaissa oli toisen maailmansodan jälkeiset noin pari vuosikymmentä länsimaissa.

  2. Aikakausi on herätys (Awakening) Herätys on hengellisen heräämisen aika. Tämä aikakausi oli länsimaissa 60-luvun puolestavälistä 80-luvun alkuun

  3. Aikakausi on purkautuminen (Unraveling). Masentunut aikakausi. Yksilöllisyys vahvistuu ja insituutioiden rooli heikentyy. Tämä aikakausi alkoi 80-luvun alussa ja mitä ilmeisemmin loppui finanssikriisiin vuosille 2007-2009.

  4. Aikakausi on Kriisi(Crisis). joka on ehkä nyt menossa ja jatkuu jonnekin 2020-luvulle. Edellinen kriisi koettiin 1929-vuoden pörssiromahduksesta toisen maailmansodan loppuun kestäneellä ajanjaksolla.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomalaisuuden arvostus ja säilyminen on kytköksissä talouskasvuun

EVAn vuoden 2016 Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan 80 prosenttia suomalaisista kokee, että on onni ja etuoikeus saada olla suomalainen. EVA:n tutkimuspäälikkö Ilkka Haaviston mukaan suomalaisuuden arvostus on kytköksissä talouskasvuun. EVA on seurannut suomalaisuuden arvostuksen muutoksia vuodesta 1984.

– Aina, kun talous on sukeltanut, on myös suomalaisuuden arvostus hiipunut, Haavisto kertoo.

Tulevaisuudenuskomme on vahvistunut

Nyt 31 prosenttia suomalaisista arvelee, että asiat ovat viiden vuoden päästä paremmin kuin nykyään. Viisi vuotta sitten, vuonna 2011, lukema oli vain 15 prosenttia. Myös suhtautuminen yhteiskunnallisiin uudistuksiin on myönteistä: 69 prosenttia pitää niitä välttämättöminä.

Euroskeptikkojen veri punnitaan nyt

Sen verran vielä brexitistä, että vaikka se on monella tavalla katastrofi EU:lle ja uskoakseni vielä enemmän briteille ehkä nationalistien naiiveimmat tunnetarpeet poislukien, on siinä yksi hyvä puoli kaikkien kannalta. EU:ssa pysymistä puoltanut pääministeri Theresa May nimitti brexit-leirin tähtikaartin unionista irtoamisesta vastaaviksi ministereiksi, vaikka he itsekään tuskin uskoivat urakkaan pääsevänsä – josko sitä miten vakavissaan edes hinkusivat. Niin tai näin, he saavat testata poppoonsa ja samalla kaikkien euroskeptikkojen väitteen, että jokainen maa pärjää paremmin unionin ulkopuolella. EU:stahan ei heidän mukaansa olen kuin riesaa. Missä EU siellä ongelma, runoilee Timo Soinikin.

Brexitistit tuhahtivat integraation kannattajien väitteelle investointien hiipumisesta epävarmuuden ja rajoitusten vuoksi. Britannia on houkutellut niitä tarjotessaan löyhästi säännellyt työmarkkinat ja pääsyn EU:n yhteismarkkinoille. Jos, niin investointien hiipuminen toteutunee nopeasti, joten kauaa ei tarvitse tuloksia odottaa.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Muistutus

Prof. Valtaoja julkaisi taannoin kirjoituksen, josta moni suuttui. 2014 yli puoli miljoonaa ihmistä kuoli väkivaltaisesti ja heistä vain ani harva oli ranskalainen. Jopa Nizzan jälkeen tämä on syytä muistaa.

Toisaalta 15.7. ilmestyi tietoja sotilasvallankaappauksesta, joka olisi käynnissä Turkissa. Vuoteen 2009 asti silloinen laajentumiskomissaari ja nykyinen ministeri Olli Rehn ajoi kuin käärmettä pyssyyn Turkin liittymistä EU:hun. Laajentuminen oli Rehnin tehtävä, mutta ehkä hänen olisi pitänyt miettiä myös, ketä otetaan ja minne.

EU kaipaa kipeästi luovia ratkaisuja Italiassa

Jatkan vielä hiukan Italian pankkikriisistä, koska aihe on sijoittajankin kannalta iso – ainakin potentiaalisesti – ja se jäi minulta viikko sitten hiukan vajaaksi. Ongelma siis on, että Italian hallitus haluaisi pääomittaa horjuvat pankit valtion kassasta, mutta EU:n pari vuotta vanhojen sääntöjen mukaan kustannusten on kaaduttava veronmaksajien sijaan pankkien rahoittajille. Italian hallitusta järjestelmässä vaivaa se, että miljoonat kansalaiset ovat hankkineet pankkien velkakirjoja ymmärtämättä tehneensä suojatun talletuksen sijaan riskisijoituksen.

Syy on osaltaan pankkien harhaanjohtavan markkinoinnin. Pienasiakkaille ei tehty selväksi, että he voivat menettää rahansa. Rahamarkkinoihin perehtymätöntä on tällä tavalla helppo vedättää. Totuuden paljastuttua jo pari ihmistä on tehnyt itsemurhan. Siitä on noussut valtava tunnekuohu kansalaisten keskuudessa.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Työntekijän etu on sijoittajan etu

Talouskasvun käynnistämiseen tarvittaisiin rakenteellisia uudistuksia, siitä olemme yksimielisiä. Positiivisen rakenneuudistuksen vaikutusmekanismi on yksinkertainen. Positiivinen rakenneuudistus vaikuttaa siten, että yksittäiset ihmiset saavat paremman hyödyn työn tekemisestä, yrittämisestä ja lisärvon tuottamisesta yhteiskunnan muiden jäsenten hyväksi.

Positiivinen rakenneuudistus ei tarkoita julkisen sektorin alasajoa

Tarkoittaako tämä julkisen sektorin palveluiden alasajoa? Ei tarkoita. Positiivinen rakenneuudistus voi olla sellainen, joka antaa virkamiehille, sairaanhoitajille ja muille julkisen sektorin työntekijöille paremmat kannustimet. Talous voi olla dynaaminen vaikka julkisen sektorin palveluiden kirjo on kohtuullinen. Julkisen sektorin supistamisen syyt ovat muualla.

Positiivinen rakenneuudistus tarkoittaa tulonsiirtojen pienentämistä

Julkisen sektorin merkittävin rooli ei kuitenkaan ole sen tuottamissa palveluissa vaan tulonsiirroissa. Pitkälti yli puolet julkisen sektorin budjettien yhteissummasta (eläkeyhtiöt mukaan luettuna) koostuu tulonsiirroista niiltä, jotka osaavat ja haluavat tuottaa lisäarvoa niille, jotka eivät syystä tai toisesta halua tai kykene tuottamaan rahan arvoista iloa muille. Näillä tulonsiirroilla vähennetään työn, yrittämisen ja hyvän virkamiestyön hyötyä ja siirretään hyötyä joutilaille tai hyödyttömien asioiden parissa puuhasteleville.

Renzi pyörittää vuorostaan revolveria Euroopan ohimolla

Ounastelin keväällä laskumarkkinan olevan siunausta vaille haudassa, mutta niin vain Eurooppa taikoo nyt kriisiä toisen perään samaan aikaan kun euroalue olisi mukavasti elpymässä. Brexitin seuraukset pysyvät arvailun varassa vielä pitkään, mutta haittaa jos toista siitä varmasti pukkaa muodossa ja toisessa.

Ikään kuin se ei riittäisi, on horisonttiin noussut uusi samanlainen musta pilvi, joskin brexitiä vielä paljon suurempi. Italian pääministeri Matteo Renzi lupasi äänestäjilleen syksyksi kansanäänestyksen hänen perustuslakiuudistuksestaan, joka selkeyttäisi maan mutkikasta parlamentaarista järjestelmää ja helpottaisi vahvojen hallitusten luomista. Italian kaksikamarinen systeemi muistuttaa Yhdysvaltojen parlamenttia, mutta on sitäkin konstikkaampi, joten uudistuksia on helppo jarruttaa ja lehmänkauppoja pakko tehdä naurettavuuksiin asti. Systeemin ontuessa Italia on kärsinyt vuosikymmeniä heikoista ja jatkuvasti vaihtuvista hallituksista sekä poliittisesta korruptiosta, joka tosin juontaa hamaan historiaankin.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Presidentit Niinistö ja Putin sopivat jännityksen lieventämisestä

Presidenttien Sauli Niinistö ja Vladimir Putin lehdistötilaisuuden (oikealla tilaisuus kokonaisuudessaan, 57 min) antia:

  • Minskin sopimuksen täytäntöönpano on ehto taloudellisten pakotteiden poistamiselle ja paremmille EU:n ja Venäjän välisille suhteille. Niinistö ehdotti etenemistä askel kerrallaan, alkaen tulitauosta Ukrainassa. Presidentti Putin esitti monia näkemyksiä siitä miten voitaisiin edetä.
  • Suomen ja Venäjän välinen kauppa on pienentynyt lähinnä öljyn hinnan ja ruplan arvon alenemisen, mutta myös taloudellisten pakotteiden seurauksena. Paljon on kuitenkin tehtävissä vaikka pakotteet ovatkin puolin ja toisin voimassa. Putin ehdotti suomalaisille yrityksille tuotantolaitosten perustamista Venäjälle. 
  • Presidentti Putin hyväksyi presidentti Niinistön ehdotuksen siitä että Itämeren alueen jännitystä puretaan siten, että sotialaskoneet liikkuvat jatkossa Itämerellä näkyvinä (transponderit päällä)

Tyhmiä nuo englantilaiset

Arvostan demokratiaa, mutta brexit-kansanäänestyksen kaltaista valehtelulla ja liioittelulla riekkuvaa roskakampanjointia seuratessa arvostus valuu pohjalukemiin. Etenkin kun tulos on tuollainen.

Koko Britannian EU:sta savustaneet englantilaiset ovat yksinkertaisesti tyhmiä. Jostain organisaatiosta häipyminen ei sitä itsessään ole, sikäli kun kyse on arvovalinnasta ties millä omituisella perusteella, mutta brexit-leirin keskeiset teesit olivat silkkaa älyllistä huuhaata. Raskaimmat niistä löytyvät pian heidän edestään - ja se nostaa vielä litroittain tuskanhikeä, joka viilentää ihmeesti nationalistista riemua.

Brexitistien mukaan Britannia voi laatia EU:n kanssa vapaakauppasopimuksen kuten Norja ja Sveitsi. Samaa vatkuttavat kaikki euroskeptikot, myös meikäläiset. Toki EU haluaa toimivan kauppasuhteen Euroopan toiseksi suurimpaan talouteen, mutta se on jo tehnyt selväksi, ettei sopimus synny ilmaiseksi. Ja siitä se pääpiirteissään pitää kiinni ihan puhtaasti omien etujensa vuoksi, toisin kuin brexitistit narsistisissa harhoissaan kuvittelevat.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Uusi maakuntalaki vahvistaa paikallisidentiteettejä

Maakuntauudistuksen tärkeimmät lakiluonnokset ovat kesän ajan kommentoitavina. Uudistuksen keskiössä on maakuntalaki, jonka ohjaamana syntyy maakuntahallinto. Suunnittelu, kaavoitus, kulttuuri ja identiteetin rakentamista tapahtuu jatkossa maakuntatasolla.

Maakunnat eivät ole varsinaisia itsehallintoalueita. Niille ei ole tulossa itsenäistä verotusoikeutta, toiminta rahoitetaan valtion budjetista ja tehtävät määrätään eduskunnan ohjauksessa (lakiperusteisina).

Maakuntien tehtävät:

  • Sosiaali ja terveydenhuolto sekä sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden ennaltaehkäisevät palvelut.
  • Pelastustoimi (järjestäminen kuuluu viidelle yliopistosairaalaa ylläpitävälle maakunnalle, joita muut rahoittavat)
  • Aluekehittäminen ja sen rahoitus. Alueellisten yhteispalveluiden järjestäminen ja kehittäminen. Joukkoliikenteen suunnittelu ja järjestäminen sekä liikennejärjestelmäsuunnittelu.
  • Alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus sekä kulttuuriympäristön hoito.
  • Maakunnallisen identiteetin, elinvoiman sekä kulttuurin ja liikunnan edistäminen.
  • Elinkeinoelämän ja elinkeinojen sekä innovaatioympäristön kehittäminen ja rahoittaminen sekä siihen liittyvät yritys ja neuvontapalvelut. Työ ja elinkeinopalveluiden järjestäminen ja kotoutumisen edistäminen.
  • Maaseudun kehittäminen sekä maa ja elintarviketalouden ja maatilatalouden sekä kala ja riistatalouden edistäminen. Maatalousyrittäjien lomituspalveluiden järjestäminen. Kasvintuotannon ja terveyden valvonta. Ympäristöä koskevan tiedon tuottaminen ja jakaminen. Ympäristöterveydenhuolto ja elintarvikevalvonta.
  • Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan kuuluva alueellinen varautuminen.
  • Rakennusvalvonta niissä maakunnissa, joissa siitä kuntien kesken sovitaan sekä muut maakuntien liittojen tehtävät.
Käyttäjän Toni Veikkolainen kuva

Britannian yhtenäisyyttä koetellaan

Tänään aukesivat markkinat Suomessakin ja Helsingin pörssin yleisindeksi avautui 6 %:n laskuun. Tällä hetkellä lasku on lieventynyt vain aavistuksen verran. Nordean pääekonomisti ehti arvioida, että alkushokin jälkeen suomalaiset eivät suuresti kärsi tilanteesta. Itse jonkin verran hyödynsin äänestystä edeltänyttä epävarmuutta tilaamalla briteistä kulutustavaraa heikommalla punnan kurssilla.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Eurooppa ja saarivaltakunta

Euroopan reuna-alueilta löytyy kaikkea kummallista. Pohjoisessa on omat kummajaisensa, mutta erikoista on lännessäkin sijaitsevalla saarivaltakunnalla.

Ennen 1700-lukua Brittein saaret olivat niukasti kansoitetut. Lontoosta käsin ei Euroopan asioihin pystytty vaikuttamaan. Teollistuminen alkoi Englannissa ja teollistumisen sekä siirtomaitten luoman varallisuuden voimin Englanti alkoi vaikuttaa Euroopassa. On tosin hyvä huomata, että ennen 1900-lukua kovinkaan moni englantilainen ei Euroopassa sotinut. Maavoimat koottiin pääsääntöisesti saksalaisista, joskus hollantilaisista ja portugalilaisista ja niitten lojaalisuuden takasivat ylämaalaiset rykmentit.  

Saksan yhdistyminen 1800-luvulla tuhosi eurooppalaisen tasapainon eikä sitä tasapainoa ole oikein vieläkään löydetty. Ranska ei voinut ottaa Preussin asemaa Englannin liittolaisena, vaan Lontoo joutui lähettämään molempiin maailmansotiin englantilaisia joukkoja niin, että Sommen tappiot ensimmäisessä maailmansodassa muistetaan Brittein saarilla vieläkin.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Työntekijälle jää noin 25%-30% arvonlisästä

Funktionaalinen tulonjako kertoo työntekijäkorvausten osuuden yrityksen arvonlisäyksestä (Suomessa noin 55%).

Työntekijäkorvaukset eivät ole työntekijälle jäävä osuus. Siitä täytyy vielä vähentää erilaiset yhteiskunnalle kuuluvat erät kuten työnantajan sosiaaliturvamaksut ja sivukulut, työntekijän sosiaaliturvamaksut, palkkavero ja työntekijän ostoksistaan maksama alv. Kun nämä vähennykset on tehty jää työntekijälle käytettäväksi suurin piirtein 25...30% hänen työllään aikaansaadusta arvonlisäyksestä.

Pekka Sauramon paperissa Tulopolitiikka, funktionaalinen tulonjako ja palkkamaltti Suomessa vuosina 1962-2014 on tutkittu funktionaalista tulonjakoa ja siihen vaikuttaneita tekijöitä. Yritysten maksamat bruttokulut työntekijöistä (työntekijäkorvaukset) ovat vaihdelleet suuresti:

  1. 1990 luvulla työntekijäkorvaukset laskivat siitä syystä että työntekijöiden määrä laski suurtyöttömyyden takia
  2. Lasku kuitenkin jatkui vielä pitkälle 2000 luvulle. Syynä oli toisaalta maailmanlaajuisesti omistetun Nokia yrityksen liikevoittojen tuloutuminen Suomen yrittäjätuloksi, mutta myös maltilliset palkkaratkaisut joista on kiittäminen tuon ajan päättäjiä. Pekka Sauramon paperi ruotii tuota päätösprosessia ja erityisesti ammattiyhdistysliikkeen roolia onnistuneiden ratkaisujen aikaansaamisessa.
  3. Työntekijäkorvaukset ovat nyt palautuneet noin 55% tasolle, mutta tällä hetkellä vaikuttaa oikea yhteiskunnallinen ilmiö - kasvava yksinyrittäjien ja pienyrittäjien joukko. Pienyirttäjät tulouttavat osan työtuloista yrittäjätuloina (osinkoina) ja palkkatulojen osuus pienenee.
Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomen missio on kansainvälisen oikeuden edistäminen

Hallituksen vasta julkaistu ulko- ja turvallisuuspoliitinen selonteko nostaa Suomen tärkeimmäksi ulkoiseksi missioksi kansainvälisen oikeuden edistämisen. Valtioiden, yritysten ja ihmisten toimintaa sääntelee kansainvälinen oikeus ja sille rakentuvat yhteisesti sovitut säännöt, oikeudet ja velvollisuudet.

Suomen arvot, demokratia, luotettava hallinto ja toimivat instituutiot luovat pohjan vakaudelle ja sisäiselle turvallisuudelle ja hyvinvoinnille, jota kestävä taloudellinen kasvu tukee. Turvallinen ja luottamukseen perustuva yhteiskunta on tärkeä osa uskottavaa ja menestyksellistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Julkishallinto on resurssien siirtoa

Valtiovarainministeriön menokartoitus esittelee, mil­lai­sia etuuk­sia, pal­ve­lu­ja ja toi­min­to­ja Suo­mes­sa ra­hoi­te­taan val­ti­on va­roin joko ko­ko­naan tai osit­tain.

Menokartoituksesta selviää, että julkishallintomme on pääosin erilaista sosiaaliturvaa (sosiaaliturva, eläkkeet,..). Oheisesta kuvasta puuttuu suurin erä, eläkkeet (noin 32Mrd€).

Terveydenhuolto (17Mrd€), koulutus (13 Mrd€), puolustus (3Mrd€) ja poliisitoimi (3Mrd€) ovat julkisen sektorin tärkeimmät lisäarvopalvelut.

Useimmat julkisen sektorin menot ovat resurssien siirtoja aktiivisilta ja osaavilta (yrityksiltä ja ihmisiltä) vähemmän aktiivisille ja vähemmän osaaville (yrityksille ja ihmisille).

Sivut

Tilaa syöte RSS - Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus