Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus

Keskimääräinen eläke on 1613€

Suurimmat keskimääräiset kokonaiseläkkeet maksettiin Uudellamaalla Kauniaisissa, pienimmät Etelä-Pohjanmaalla Isojoella. Suomen eläkeläisvaltaisimmat maakunnat sijaitsevat Itä-Suomessa. Vähiten työkyvyttömyyseläkeläisiä on Ahvenanmaalla.

Keskimääräinen kokonaiseläke oli viime vuonna 1 613 euroa kuukaudessa. Miehet saavat keskimäärin suurempia eläkkeitä kuin naiset. Miesten keskieläke vuonna 2015 oli 1 829 euroa kuukaudessa, naisten 1 434 euroa. Naisten eläke oli keskimäärin 78 prosenttia miesten eläkkeestä. (Video:  Mikä on keskieläke? )

Tiedot kuvaavat vuoden 2015 lopun tilannetta ja perustuvat Eläketurvakeskuksen ja Kelan yhteistilastoon.

Nordean ennusteen mukaan Suomi tarvitsee 15% kustannusleikkauksen

Suomella on suuria vaikeuksia täyttää eurojäsenyyden vaatimuksia. Nykyisen kaltaisissa muusta euroalueesta poikkeavissa talousongelmissa Suomen olisi kyettävä sisäiseen devalvaatioon, kun ulkoinen devalvaatio on jäänyt pois politiikkavalikoimasta. Suomen päätöksenteko taipuu kuitenkin uudistuksiin liian hitaasti ja liian vähän, joten talous jää tulevaisuudessakin jälkeen euroalueen kehityksestä.

- Yhteiskuntasopimus on jäämässä torsoksi. Siitä on turha odottaa viennin parantajaa tai luottamuksen palauttajaa ennusteajanjaksolla. Euroeroakaan ei kannata haikailla, koska pitkä eroprosessi toisi suunnatonta epävarmuutta. Parempi vaihtoehto on jatkaa uudistuksia eurojäsenenä vaikeuksista huolimatta, toteaa pääekonomisti Aki Kangasharju.

Kansa haluaa uudistuksia ja on turhautunut hitauteen

Kilpailukykyremonteilla on vahva kansan tuki takana selviää EVA:n Arvo ja asennetutkimuksesta.

Kansa vaatii kilpailukyvyn kuntoon laittamista

Kansalaiset antavat vahvan tukensa maamme kilpailukyvyn kuntoon laittamiselle. 83 prosenttia suomalaisista pitää vientiteollisuuden kilpailukyvyn turvaamista ratkaisevan tärkeänä maamme työllisyyden ja hyvinvoinnin kannalta. Joka toisen mukaan kaikkien suomalaisten pitäisi nyt tinkiä omista eduistaan maamme kilpailukyvyn turvaamiseksi. Vain 29 prosenttia ei näe tarvetta eduista tinkimiselle.

Kansa haluaa itselleen oikeuden sopia paikallisesti oman työnantajan kanssa

Myös työmarkkinoiden uudistukset saavat kansalta voimakasta tukea. Suomalaisista 64 prosenttia katsoo, että työehtojen joustamattomuus estää maamme taloustilanteen kohenemista. Paikallista sopimista halutaan laajentaa: Esimerkiksi palkankorotuksista 44 prosenttia suomalaisista sopisi paikallistasolla, 27 prosenttia liitoissa ja 20 prosenttia valtakunnan tasolla.

Selkänoja talouden uudistuksille ei ole heikentynyt vaan vahvistunut. Pikemmin näkyvissä on selvää turhautumista päätöksenteon riitaisuuteen ja hitauteen, toteaa EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto

Viron presidentti Toomas Ilves ja maidemme välille rakentuva yhteys

Viron tasavallan presidentti Toomas Hendrik Ilves puhui Helsingin yliopistossa 14.3. Hän muisti maidemme välisestä kulttuurista ja historiallita yhteyttä ja viittasi siihen, että uhkakuvamme ovat yhtä, intressimme Euroopan unionin osana ovat yhtä, kansana olemme lähellä ja taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti olemme yhä lähempänä toisiamme. Myös taloudelliset intressimme ovat yhteisiä.  

Viron tasavallan presidentti Toomas Hendrik Ilves Helsingin yliopistossa 14.3.2007

Arvoisa Suomen tasavallan presidentti, herra kansleri, herra rehtori, hyvät naiset ja herrat,

Käyttäjän J.Vahe kuva

Pääomatulojen verotuksesta

TV:n MOT käsitteli otsikon aihetta viikko sitten. Itse varsinainen TV-ohjelma oli puuduttava luettelo kevään osinkojen määristä. Jos osinkojen määriä haluaa käsitellä, pitäisi todeta Suomen talouselämän olevan hyvin pääomavaltaista. Se johtuu kemiallisen metsäteollisuuden yleisyydestä ja maamme korkeasta elintasosta. Jotta korkeita palkkoja voitaisiin maksaa, työn tuottavuuden pitää olla korkea ja siihen tarvitaan pääomia. Jotta niitä saataisiin, pitää maksaa osinkoa.

Ainoa mielenkiintoinen lause ohjelmassa oli Kim Lindströmin toteamus, että on epäoikeudenmukaista, miten piensijoittajat maksavat 30 %:n veroa ja suuromistajat eivät juuri mitään. Virke jäi ohjelmassa lähinnä roikkumaan ilmaan.

Ohjelman verkkosivut ovat paljon selkeämmät. Veroja osingoista siis todella maksavat lähinnä vain piensijoittajat. 8 mrd:n osingoista maksetaan veroja vain alle 400 miljoonaa. En ala tässä säädöksiä luettelemaan, mutta pohdin, miksi tällaiseen tulokseen on päästy.

Käyttäjän Norvestia kuva

Suomi nousuun ikään tai sukupuoleen katsomatta

Kirjoitusvuorossa: Hannu Lehtilä

 

Edellä kirjoitettu kuulostaa kömpelöltä vaalilauseelta. Sitä se onkin, mutta katsotaan, mitä se tässä taloudellispoliittisessa tilanteessa pitää sisällään, varsinkin kun aktiivipalkansaajia koskeva yhteiskuntasopimus alkaa olla valmis.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Valtamedian vastaisku

Joukko päätoimittajia on antanut julkilausuman ja koululaisia on valistettu siitä, millaista on ihka oikea media ja miten sen voi erottaa kaikenlaisista epämääräisistä nettijulkaisuista.

Päätoimittajat puhuvat merkityksellisestä journalismista. IS on Suomen suurin verkko- ja toiseksi suurin printtimedia. Ko. ”laatulehti” on julkaisut kymmeniä, ellei satoja kirjoituksia Matti Nykäsen yksityiselämästä, jotka varmaan kaikki täyttävät merkityksellisyyden kriteerin?

Suomen Yrittäjät pitää kilpailukykysopimusta riittämättömänä

Yhteiskuntasopimusneuvottelujen tulos on karua luettavaa Suomen työllisyydestä huolehtineille pienyrittäjille (Suomen Yrittäjien yrityksissä työskentelee 650'000 työntekijää ja se on ainoa työntekijämääräänsä merkittävästi kasvattanut sektori). Paikallista sopimista koskevat kirjaukset jäävät kauas hallituksen 17.2. asettamasta tavoitteesta: sopiminen työajoista, palkoista, palkan lisistä ja muista korvauksista.

– Jos tämä neuvottelutulos toteutetaan, korporatismi voittaa ja demokratia ja työllisyys häviävät, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus lataa.

Terveydenhuoltojärjestelmämme uskoo ihmisen olevan reppana, jonka puolesta valtiovallan tulee tehdä päätökset

EVA Pamfletti Seitsemän syytä sairauteen – Miksi terveydenhuolto ei toimi puolustaa potilaan, asiakkaan, kansalaisen ja veronmaksajan oikeuksia. Se ruoskii julkisen terveydenhuollon toteutusta ja perustelee, miksi siihen tarvittaisiin muutoksia ja esittää suuntaviivat muutoksille.  Se herättää ajattelemaan ja tekemään toisin.  Tässä muutamia yksittäisiä poimintoja:

  • Terveydenhuoltojärjestelmämme uskoo ihmisen olevan ympäristönsä vietävissä oleva reppana, ja on paras, että viisas valtiovalta tekee päätökset niin terveyspalveluissa kuin muissakin asioissa.
  • Jos kaikki sariraanhoitopiirit järjestäisivät asiansa samalla tavalla kuin parhaat olisi säästö useita miljardeja. Miksi näin ei tehdä?  Koska ei huvita eikä ole kannustinta.
  • Julkisen terveydenhuollon motto: Potilaan aika on ilmaista ja lääkerin kallista. On saman tekevää miten kauan potilas jonottaa.
  • Jos moralisoidaan voittoa tuottavia terveyspalvelualan yrityksiä pitää moralisoida myös lääkereitä ja sairaanhoitajia, jotka ottavat palkkaa eivätkä tee työtään hyvää hyvyyttään.
  • Suomen terveyshuollon motto:  Potilas ei pysty tekemään valintoja. Julkiseen tuottajaan hän voi luottaa.
  • Jos raha seuraa potilasta, niin silloin potilasta on syytä kuunnella.
  • Miksi ihmisen nälällä saa tehdä bisnestä, mutta terveydellä ei?

Sivut

Tilaa syöte Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus