Hyppää pääsisältöön

Yhteiskunta

Tutkijat ehdottavat kansalaisraadin käyttöä osana kuntademokratiaa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

   Vaasan yliopiston tutkijat    HTT Harri Raisio ja  HTM Juha Lindell ovat tutkineet kansalaisraatien vaikutuksia lähidemokratiaan ja kansalaisten osallistumiseen. Tutkimuksessa tarkastellaan kuinka kansalaisraadin kaltainen lähidemokratian toimintamalli sopii osaksi kunnallista päätöksentekoprosessia. Tutkimus suosittelee kansalaisraati-menetelmää osaksi kuntalakia.

Tutkimuksen mukaan kansalaisraadit koetaan mielekkäinä osallistumisen ja vaikuttamisen mallina. Kansalaisraatien kaltaiset toimintamallit lisäävät kuntalaisten kokemusta aidosta vaikuttamisesta, ja johtavat mielekkääseen ja merkitykselliseen vuoropuheluun kuntalaisten ja päättäjien välille. Raportissa suositellaan, että uudistettavaan kuntalakiin kirjattaisiin kansalaisraadin ja vaihtoehtoisten osallistumismallien käyttö kuntalaisten vaikuttamisen välineenä.

Keskiarvo: 4 (3 arviota)

Hanasaari Rokkaa Kiinan suuntaan!

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva
Posted in

Kiinan huomattavat satsaukset korkeakoulutuksen ja tieteen kehittämiseksi ovat johtaneet kansainväliseen kilpajuoksuun yhteistyöhankkeiden synnyttämiseksi. Myös Ruotsi ja Suomi ovat panostaneet Kiinaan suuntatutuvaan toimintaan ja kilpailukykyisten verkostojen luomiseen.

17.6.2013 China in Focus –seminaarissa pohdittiin, miten Kiinan kanssa kannattaa tehdä yhteistyötä korkeakoulutuksen ja erityisesti informaatioteknologian alalla.

Todettiin, ettei Pohjoismailla ole varaa menettää Kiinaa koulutuksen, kehittämisen ja avoimen innovoinnin kumppanuutta.

Hanasaaren kansainvälisessä forumissa keskusteltiin ja vaihdettiin kokemuksia toteutuneista  yhteistyöhankkeista ja linjattiin tulevia kehittämistoimia.

Hanasaaren seminaarissa arvioitiin, että suomalaiselle ja ruotsalaiselle koulutusteknologialle on nähtävissä suurta kysyntää Kiinassa.

Sen hyödyntämistä edistää merkittävästi, jos saamme kytkettyä eri toimijat tiiviimpään yhteistyöhön, mukaan lukien tutkimuksen, opetuksen kehittämisen ja koulutuksen, uusien teknologiapohjaisten ratkaisujen kehittämisen sekä niiden kaupallistamisen.

Yhdessä kiinalaisten kumppanien kanssa luoduilla ja hyviksi todetuilla ratkaisuilla voi Kiinan markkinoiden lisäksi tähdätä kolmansille markkinoille, esimerkiksi Afrikkaan ja muille kehittyville markkinoille.

Keskiarvo: 4 (2 arviota)

Kovaa europeliä Karlsruhessa

Posted in

Saksan Karlsruhessa alkoi perustuslakituomioistuimen oikeudenkäynti, joka voi periaatteessa heiluttaa koko euroaluetta rajummin kuin mikään tähän asti koetuista eurokriisin vaiheista. Oikeus päättää, rikkooko Euroopan keskuspankin kriisiohjelma sen omia sääntöjä ja Saksan perustuslakia. Vuosi sitten julkistettu kriisiohjelma mahdollistaa euromaiden lyhyiden valtionvelkojen tukiostot jopa rajattomasti, jos niiden maksukyky on uhattuna.

Ohjelman tarkoitus on estää kriisimaiden hallitsematon eroaminen eurosta, mikä on lähes väistämätön seuraus, jos valtio ei kykene huolehtimaan taloudellisista vastuistaan. Tuki ei kuitenkaan ole ehdotonta, vaan se edellyttää kriisimaan hakevan ensin tukea Euroopan vakausmekanismilta, joka taas vaatii tukensa ehtona julkisen talouden tervehdyttämistä. Kuten Piksussa olen itsekin esitellyt, ohjelma on ollut suuri menestys, sillä sen julkistamisen jälkeen kriisimaiden korot ovat laskeneet merkittävästi, vaikka tukiostoja ei ole tehty. Markkinat ovat rauhoittuneet tiedosta, että EKP takaa valtioiden maksukyvyn. Tätä ei kiistä edes jutun oikeuteen vienyt Saksan keskuspankki.

Keskiarvo: 4 (4 arviota)

Jaakko Wallenius kuollut

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

Mm. Kauppalehdessä ja Piksussa blogia pitänyt lohjalainen taloustoimittaja Jaakko Wallenius kuoli pitkäaikaisen sairauden murtamana 11.6.2013.

Hän oli syntynyt 1958 ja opiskeli yhteiskuntatieteitä niin Turun kuin Tampereen yliopistoissa, minkä jälkeen hän työskenteli taloustoimittajana yli 20 vuotta.

Jaakko Wallenius kertoi avoimesti parantumattomaksi osoittautuneen sairautensa etenemisestä viimeisessä blogissaan http://odotushuone.blogs.fi/ .

Kevättalvella lähetin Jaakolle viestin, jossa ilmaisin järkytykseni tilanteesta, mutta ihailuni siitä stoalaisesta tyyneydestä, jolla hän itse asiaan pystyi suhtautumaan.

Jaakon omaisille esitän syvän osanottoni ilmauksen.

Keskiarvo: 5 (5 arviota)

Tervetuloa takaisin, Esko Aho

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa Hannu Lehtilä

Venäjä ei ole helppo asia. Puolustusministerinä ollessaan Jyri Häkämies niputti Suomen haasteet USA:n vierailulla puolustusretoriikkaa käyttäen kolmeen sanaan: Venäjä, Venäjä, Venäjä. Häkämies on nyt EK:n toimitusjohtaja ja aseet taottu auroiksi. EK on täysillä mukana Suomalais-Venäläisen kauppakamarin ja East Office of Finnish Industriesin toimistossa, jonka yhteishallituksen vetäjäksi kutsuttiin ex-pääministeri Esko Aho. Suomen yrityselämällä on nyt Venäjällä Esko Ahon kasvot.

Esko Aho ei ilmeisesti osaa pelätä. Hän ei tehnyt sitä 1990-luvun laman kouristuksissakaan, vaikka maa kulki kuilun reunalla. Jos yksikin Japanin luotonantaja olisi pannut Iiro Viinasen luotonkerjuureissuilla peukalot alaspäin, olisi Suomen tie ollut Kreikan tie.

Keskiarvo: 4.4 (5 arviota)

Suomenlahden ympäristön kulttuurikoheesio on turvallisuuspolitiikkamme oleellisin tekijä

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö järjestää ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsittelevän kokouksen 16.-17 kesäkuuta Kultarannassa. Presidentti Niinistö sanoi YLE:n ykkösaamussa, että Suomen tämänhetkistä puolustuspoliittista linjaa on parempi määritellä tekemistemme kautta. 

Turvallisuutemme on aina määräytynyt täällä lähiympäristössämme. Turvallisuuttamme, koskemattomuuttamme ja itsenäisyyttämme ihmisinä ovat historiamme aikana horjuttaneet tai tukeneet maamme sisäiset tilanteet ja suhteemme lähinaarpureihimme. Ja ne ovat tällä hetkellä mutkattomat. Meillä asuu merkittävä määrä Virosta, Ruotsista ja ennen kaikkea Pietarin alueelta tänne muuttaneita, jotka tekevät käytännön tason yhteistyötä naapureidemme kanssa. Esimerkiksi Pietarissa tunnetaan läheisempänä Helsinki kuin kaukainen, lähes tuhannen kilometrin metsäseutujen takana sijaitseva Moskova.

Suomen turvallisuus- ja kulttuuripoliittinen koheesioalue (Kartta: Google earth)

Mihin Suomi tarvitsee Natoa tai edes pohjoismaista puolustusteollista yhteistyötä, jos kerran turvallisuus määräytyy lähialueilla?

Keskiarvo: 4.5 (2 arviota)

Ammattiosaajista on työmarkkinoilla kysyntää

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

  ManpowerGroup on julkistanut vuosittaisen Talent Shortage Survey -tutkimuksensa ensimmäistä kertaa myös Suomessa. Tutkimus kartoittaa maailmanlaajuisesti ja alueittain kymmenen hankalimmin täytettävää työpaikkaa.

Suomessa työnantajista 27 prosenttia koki juuri oikean osaamisen löytämisen haasteelliseksi, kun taas maailmanlaajuisesti samaa mieltä oli 35 prosenttia työnantajista – eniten globaalin talouskriisin alun jälkeen. Muista Pohjoismaista Ruotsissa työnantajista 24 prosenttia ja Norjassa 21 prosenttia kertoi kamppailevansa tarvittavan osaamisen palkkaamisen kanssa.

Suomalaisilla työnantajilla on eniten vaikeuksia täyttää työpaikkoja kädentaitoja vaativilla ammattialoilla. Tähän ryhmään kuuluvat muun muassa rakennusalan ammattiosaajat, putkimiehet, sähköasentajat ja hitsaajat. Toiseksi vaikeinta työnantajien oli löytää autonkuljettajia ja kolmanneksi vaikeinta myyntiedustajia. 

Suomen halutuimmat työntekijät vuonna 2013: 

  1. Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät
  2. Autonkuljettajat
  3. Myyntiedustajat
  4. Kirjanpidon ja taloushallinnon henkilökunta
  5. Mekaanikot
  6. Keittiömestarit/kokit
  7. IT-alan henkilöstö
  8. Myyntipäälliköt
  9. Insinöörit
  10. Lääkärit ja muut terveysalan ammattilaiset paitsi sairaanhoitajat
Keskiarvo: 4 (1 arvio)

Pysähtyneisyys ja ohitus

Posted in

 

Aamulla herätessäni minulle on syntynyt aina enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Muunmuassa olen pitkään ihmetellyt miksi median tulojen kasvu on pysähtynyt vaikka median kulutus on kasvanut? Vaikka tulonsiirtoja tehdään kasvavissa määrin kaikkialla maailmassa, niin miksi kuitenkin talous ja yhteiskunta on viimeaikoina tullut epätasa-arvoisemmaksi. Samaten vanhat perinteiset mittarit niin koulutuksen kuin tulonjaon kannalta tuntuvat jotenkin aikansaeläneeltä. Onko Lorentzin käyrän tuijottelulla enää merkitystä vai onko kyseessä vain arvojen muutoksesta? Luulen oikeasti maamme menneen epätasa-arvoisempaan suuntaan viimeisen 10 vuoden aikana, vaikka en todisteita siitä tilastoista tahdo löytää. Ehkä epätasa-arvo on mennyt enemmän henkisen innovoinnin puolelle. Meillä on paljon hyvin koulutettuja, varakkaita ja arvostettuja ihmisiä jotka eivät todellisuudessa ajattele itse. On sitten toisenlaisiakin ihmisiä jotka eivät ole koulutettuja, joilla ei ole arvostettua asemaa, joita ei kukaan tunne - mutta ajatukset ovat kovasti raikkaan oloisia. Ehkäpä Pierre Bourdieun La Distinction on jo aikansa elänyt.

Keskiarvo: 3.5 (6 arviota)

Helsingin Sanomat

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

Joku kuukausi sitten otsikon media pahoitteli lehden edesmenneen kriitikon Toini Havun kohtaloa. Havu haukkui HS:n parhaitten perinteitten mukaisesti Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan maanrakoon. Suomen kansa, joka ei ole koskaan ollut HS:n kulttuuritoimituksen tasolla, kuitenkin piti Linnan kirjasta ja suhtautui Havun arvosteluun kielteisesti. Sanomatalon mukaan nimenomaan Havun kohtalo oli kohtuuton.

Kuluneen vajaan 60 vuoden aikana HS:n toimitukselle ei liene koskaan tullut mieleen, että Havun, Seppo Heikinheimon tai Jukka Kavajan täystyrmäykset olisivat nekin voineet olla kohtuuttomia?

HS:n lempinimi on Pravda, mikä viittaa siihen, että aikanaan lehden johtoasema oli täysin kiistaton. Nyt sen asema on murtunut siitäkin huolimatta, että Sanomatalo on ollut internet-kirjoittelun kova vastustaja, vrt esim.

Mitä Sanomatalolle nykyään kuuluu? Lehden ”kolumnistien” joukossa ei ole yhtään ihmistä, jonka mielipiteet minua kiinnostaisivat tai joitten tekeleitä haluaisin lukea pienelläkään maksulla.

Annan yhden esimerkin. Sen jälkeen kun Rosa Meriläinen kansanedustajana otti vastaan koululuokan rinnassaan pinssi, jossa luki ”Vittu haisee hyvälle”, en suostu hänen tekstejään lukemaan, vaikka niissä kumottaisiin Einsteinin suhteellisuusteoria.

Keskiarvo: 4.5 (10 arviota)

Asemakaavoituksen väärät toimintamallit ovat yhteiskunnan kehityksen jarru

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

  Yksityisen aluekehitystoiminnan edistäminen toisi maankäytön suunnitteluun kilpailua, taloudellista osaamista, vaihtoehtoisia rahoitusmalleja sekä asukaslähtöisyyttä. Näin selviää tänään julkaistusta toimittaja Markku Hurmerannan kirjoittamasta EVA Raportista ”Kaavoihin kangistuneet – Tusina ratkaisua kaavoituksen hitauteen ja tehottomuuteen”.

EVA Raportissa Hurmeranta läpivalaisee kaavoitusjärjestelmää ja määrittelee kaavoituksen pullonkaulat. Listan kärkeen nousevat kaavoituksen ennakoimattomuus sekä liian yksityiskohtaiset kaavamääräykset.

Raportti esittää, että eri kaavatasojen roolit ja tehtävät on kirkastettava. Kaavoista on poistettava yksityiskohtaiset rakennustekniset ja materiaaleja korostavat määräykset, koska ne nostavat asuntojen hintoja sekä estävät kilpailua ja tuotekehitystä rakentamisessa. Myös autopaikkojen rakentamispakkoa olisi syytä rajata.

Asemakaavaprosessin kesto kuukausina (Lähde: Kaavoihin kangistuneet)

Keskiarvo: 4.4 (7 arviota)

Japanin suuri elvytys alkoi hyvin - entä loppu?

Posted in

Japanin tuore hallitus ja keskuspankki lupasivat talvella katkaista maata vuosia vaivanneen deflaation eli hintatason laskun. Keskuspankki lupaa painaa rahaa prosentin kansantuotetta vastaavan määrän joka kuukausi, kunnes inflaatio yltää kahteen prosenttiin vuodessa. Omistamiensa Japanin valtionvelkakirjojen määrän keskuspankki nostaa kaksinkertaiseksi. Setelirahoituksen ohella massiivinen elvytys koostuu julkisista investoinneista ja rakenteellisista uudistuksista.  Jonkin asteen deflaatio on vaivannut Japania 1980-luvun suuresta pankkikriisistä ja pörssiromahduksesta asti. Talouskasvu on ollut heikkoa.

Toistaiseksi hanke on menestynyt yli odotusten. Ensimmäisen vuosineljänneksen kasvu oli vuositasolla 3,5 prosenttia, mikä on Japanille harvinaista herkkua. Vienti kasvoi lähes neljä prosenttia setelirahoituksen halventaman jenin ansiosta. Vientiyhtiöiden tulokset ovat kohisseet ylös, sen myötä Tokion pörssi vahvistunut syksystä yli viisikymmentä prosenttia. Viime viikolla se tosin rysähti alas rajusti globaalin korjausliikkeen mukana, mutta noin hurjan nousun päälle droppeja on lupa odottaakin.

Keskiarvo: 4.6 (8 arviota)

Suomalaiset ovat lottokansaa – myös pörssissä

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Vieraileva kirjoittaja: Mirko Hurmerinta

 

Suuri päävoitto sokaisee helposti kylmiltä faktoilta.

Suomalaiset ovat kovia lottoajia. Veikkauksen mukaan joka neljäs suomalainen lottoaa viikoittain. Mitä isompi potti, sitä enemmän lottoajia.

Lottoamisessa ei sinänsä ole mitään pahaa. Eurolla tai parilla saa mukavasti pientä lisäjännitystä lauantai-iltaan. Realiteetit on kuitenkin hyvä pitää mielessä.

Päävoiton todennäköisyys on yksi noin 15,4 miljoonasta eli 0,0000065 prosenttia. Se on niin pieni luku, ettei moni osaa hahmottaa sitä. Useimmat eivät edes yritä.

Kun päävoitto on miljoonia euroja, ihmisen silmät sulkeutuvat helposti faktoilta. Kuten siltä, että rivi 1,2,3,4,5,6,7 on ihan yhtä todennäköinen voittorivi kuin mikä tahansa muukin.

Ison pikavoiton mahdollisuus voi sokaista myös sijoittajat, joiden eri talousteoriat yleensä olettavat käyttäytyvän rationaalisesti. Pitkällä aikavälillä niin voi ehkä tapahtuakin, mutta lyhyellä aikavälillä pörssi saattaa muistuttaa enemmän sirkusta kuin rationaalisten ihmisten kauppapaikkaa.

Parhaillaan tällainen sirkus on käynnissä Helsingin pörssissä.

Keskiarvo: 4 (10 arviota)

Kansainvälinen vertailu: Suomi on pehmoilijoiden maa

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Yhteiskunnan suhtautuminen sosiaalisesti heikompia jäseniä kohtaan reflektoituu osittain sen perusteella, miten paljon vankeja on suhteessa muuhun väestöön. Vankeja voisi ajatella olevan paljon sellaisissa yhteiskunnissa joissa:

  • ihmiset vaativat itseltään ja toisiltaan hyvää kurinalaisuutta eivätkä hyväksy poikkeamia
  • yhteiskunta on jäseniään kohtaan kova ja järjestyksen ylläpito vaatii sen vuoksi vastaavia tiukkoja otteita (kovaksi keitetyt kansalaiset vaativat kovia keinoja)
  • on suuret sosiaaliset ja elintasoerot ryhmien välillä ja järjestystä joudutaan sen vuoksi ylläpitämään tiukin ottein

International Centre for Prison Studies (ICPS) pitää yllä tilastoa väestöön suhteutetusta vankien määrästä.  Suomi sijoittuu muiden pohjoismaiden tavoin häntäpäähän. Meillä on väestöön suhteutettuna vähän vankeja, vain 60 vankia 100'000 kansalaista kohden. 

Vankien lukumäärä 100'000 kansalaista kohden. (Lähde: ICPS)

Keskiarvo: 4.2 (6 arviota)

Ranskan inhokki patistaa liittovaltioon

Käyttäjän Henri Myllyniemi kuva

Euroalue teki kyseenalaisen ennätyksen ja saavutti pidempiaikaisen yhtäjaksoisen taantuman. Aiempihan tuli Yhdysvaltain subprimen jälkimainingeissa. Silloin tajuttiin euroalueenkin olevan hyvin haavoittuva. Elvytys tehosi silloin ja syöksy jäi lyhytaikaisemmaksi kuin nyt. Se pitää kuitenkin muistaa, että nykyinen taantuma on lievempi (keskiarvollisesti), mutta eipä tuo nimellinen tasokaan ole päässyt riistäytymään käsiksi parin pirteämmän vuoden jälkeen (2010 & 2011).

Sen sijaan kun katsoo euroalueen alueellisia talouskehityksiä niin huolestuttavalta näyttää. Espanjan kohdalla peli on pelattu, joten mielenkiinto kääntyy Ranskaan. Ranska on käytännössä pudonnut kuin kivi jo jonkin aikaa. Vaikka euroalueen kauppatasekin on plussalla (Saksan ja Hollannin ansiosta) niin Ranskassa painutaan yhä syvemmälle. Euroalueella tehdään likimain joka kuukausi uusia työttömyysennätyksiä, myös Ranskassa. Presidentti Hollanden suosio on valunut kategoriaan ynnämuihin ja yksikään ranskalaispresidentti ei ole onnistunut romuttamaan suosiotaan näin lyhyessä ajassa näin totaalisesti.

Keskiarvo: 4.2 (5 arviota)

Lisää HYVIÄ osakkeita valtion salkkuun!

Posted in

 

Valtiota kaavaillaan taas STX-telakan omistajaksi, vaikka toiminta pyörii raskaasti tappiolla. Pääministeri Katainen on sentään todennut valtion osallistuvan omistajaryppääseen vain siinä tapauksessa, että pääosan telakoista ostavat yksityiset yritykset. Jos ne eivät usko toiminnan kannattavan, ei ole aihetta valtiollakaan. Kaikki poliitikot eivät kuitenkaan näe asiaa siten. Populistiset sankarit ovat kukkona tunkiolla: me pelastamme suomalaisen telakkaosaamisen, oli sillä kysyntää tai ei.

Toki valtion kannattaa mennä mukaan, jos mukana on riittävästi yksityisiä alan yrityksiä, jotka todella uskovat kannattavaan toimintaan. Valtiokapitalismi on hyvä systeemi, jos se todella toimii liiketalouden ehdoilla, eli luo sekä työpaikkoja että tuottoa omistajille, eikä vain ime resursseja ja työpaikkoja muualta yhteiskunnasta. Meikäläisen valtiokapitalismin ihanteeksi on kuitenkin muotoutumassa palokunta: veronmaksajien lompakko pelastaa käryäviä yhtiöitä työllisyyden nimissä.

Keskiarvo: 4.7 (9 arviota)

Hyvinvointi on ihmisten välistä keskinäistä luottamusta

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Ihmisten keskinäinen luottamus on pääomaa, jonka varaan on helppoa rakentaa toimiva yhteiskunta. Jos me luotamme, että muut eivät kaiken aikaa hyväksikäyttä meitä, vaan pyrkivät auttamaan, niin silloin mekin yleensä toimimme samoin.  Olemme avuliaita ja pyrimme kannustamaan ja auttamaan kanssaihmisiämme. Ja keskinäisen luottamuksen ilmapiirissä syntyy talouskasvua, menestystä ja hyvää oloa.

World Walues Survey on maailmanlaajuinen joukko tutkijoita, joka on tehnyt vertailevaa tutkimusta yhteiskunnan luottamuspääomasta. Suomi sijoittuu odotetusti hyvin, mutta tutkimus paljastaa muita kiintoisia asioita.

Yhteiskunnan keskinäisen luottamuksen pääoma (Lähde: Wold Values Survey / Charts.bin)

Keskiarvo: 4.4 (5 arviota)

Ulkomaiset rakensivat 1998..2007 Suomeen enemmän yritystoimintaa kuin minnekään muualle

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Ulkomaiset yritykset näkivät Suomen kilpailukykyisenä paikkana tuotannolle ja taloudelliselle toiminnalle vuodesta 1996 aina vuoteen 2007 saakka. Ulkomaiset yritykset investoivat Suomeen tuona aikana pääomia ja tietotaitoa enemmän ja intensiivisemmin kuin edes Kiinaan. Maamme oli kilpailukyvyn valioluokassa ja tänne tulvi ulkomaisia yrityksiä hyödyntämään meidän osaavaa ja lojaalia työvoimaamme. 

Suorat sijoitukset ulkomailta yritystoimintaan, %/BKT (Lähde: Maailmanpankki, Google)

Ja Suomi oli innokkaasti mukana rakentamassa kansainvälistä työnjakoa; globalisaatiota. Meiltä tehtiin tuona aikana suoria investointeja yritystoimintaan ulkomailla enemmän kuin juuri mistään muusta maasta maailmalla. Olimme tilastojen mukaan eräs maailman dynaamisimmista maista mitä tulee globalisaation edistämiseen ja sen kaupalliseen hyödyntämiseen. Eivätkä nuo suorat investoinnit ole tuottaneet huonosti. Olemme piksussakin todenneet että suomalaista johtajuutta arvostetaan, ja suomalaisessa johdossa ja/tai omistajaohjauksessa olevat yritykset menestyvät ulkomailla hitusen paremmin kuin yritykset keskimäärin. Tässä suhteessa onnistumme yleensä hyvin. 

Suorat sijoitukset yritystoimintaan ulkomailla; %/BKT (Lähde: Maailmanpankki; Google)

Mutta eipä niin hyvää ettei jotain huonoakin. Kilpailukykymme on vuodesta 2007 alkaen heikentynyt ja ulkomaiset yritykset ovat viimeisen vuoden ajan yrittäneet luopua suomalaisista tyttäristään enemmän, kuin tänne virtaa uusia sijoituksia tehtaisiin ja haarakonttoreihin. Tänne ei ole ollut enää järkevää investoida; täältä on ollut paras vetäytyä. 

Keskiarvo: 4.6 (5 arviota)

Kunnan menestyminen perustuu paikallisiin voimavaroihin ja osaamiseen; ei hallintorakenteeseen

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

     Kunnan menestyminen perustuu pikemminkin paikallisiin voimavaroihin ja osaamiseen kuin hallinnollisiin rakenteisiin ja järjestelmiin. Tutkijat esittävät, että käynnistettäisiin Osaava kunta -kumppanuusohjelma. Ohjelmassa purettaisiin lainsäädäntöä ja annettaisiin kunnille enemmän toimintavapauksia, jolloin ohjelmaan valitut kunnat voisivat vapaammin kehittää palvelujaan.

Yksityiskohtaisen sääntelyn purkaminen edesauttaa luovia ja kestäviä ratkaisuja

Kunnan menestyminen perustuu pikemminkin paikallisiin voimavaroihin ja osaamiseen kuin hallinnollisiin rakenteisiin ja järjestelmiin. Kuntalaisten, puolueiden, hallinnon ja politiikan tai henkilöstöryhmien välinen vuorovaikutus ja yhdessä rakentuva osaaminen on ratkaisevaa kunnan menestymisen kannalta.

   – Keskustelu on keskittynyt tällä hetkellä rakenteellisiin uudistuksiin. Uudistukset voivat olla teknisesti onnistuneita, mutta niiden tuloksellisuus ja toimivuus riippuvat viime kädessä eri toimijoiden välisestä vuorovaikutuksesta, Osaava Kunta -tutkimuksen tieteellinen johtaja, professori Jari Stenvall toteaa.

Keskiarvo: 4.5 (2 arviota)

Olli Pusan uusi kirja ilmestynyt

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

Vakuutusmatemaatikko, yhteiskuntatieteiden tohtori Olli Pusan uusi kirja

"Renkien valta" samoin kuin sen edeltäjä "Renkien kaappaus" on ladattavissa ilmaiseksi osoitteesta http://www.pusa.fi/

Keskiarvo: 4.9 (7 arviota)

Euromaat työlääntyivät säästöihin – mutta mistä rahat vajeisiin?

Posted in

Suuri osa euroalueesta on saanut tarpeekseen säästökuurista. Se ei sinänsä ihmetytä, kun työttömyys paukkuu ennätyksissä ja talous kituu, vaikka talvella merkit olivat jo valoisammat. Espanja löyhentää budjettikuria, Ranskan hallituksen mielestä menoleikkaukset palvelevat vain saksalaisia säästäjiä. Italian tuore koalitiohallitus on samoilla linjoilla, hiukan yllättäen myös komission presidentti Jose Manuel Barroso ja kansainvälinen valuuttarahasto IMF.

Saksa vaatii yhä budjettivajeiden painamista alle kolmen prosentin, joskin Ranskalle Angela Merkel antaisi lisää aikaa. Se kertoo Saksan kaipaavan liittolaisia, jotka lasketaan jo sahurin sormilla - Hollantikin suitsii säästöjä.

Keskiarvo: 4.7 (11 arviota)

Hallitusko auttaa piensijoittajia?

Käyttäjän OSKLry kuva
Posted in

Tällä hetkellä meillä näyttää olevan hallitus, joka ei kykene päätöksentekoon. Sote-uudistus on levällään ja kuntaremontti junnaa paikoillaan. Valitettavasti kehysriihessä piti kiireellä näyttää, että pystytäänhän päätöksiä tekemään. Tehdyistä päätöksistä osinkotulojen verotus on ollut varsinainen farssi. Suomalaiset yli 800.000 osakkeenomistajaa ottivat vastaan tyrmistyneinä esityksen, joka kiristää verotusta rajusti samanaikaisesti pudottaen varakkaista varakkaimpien eli listaamattomien osakeyhtiöiden osakkaiden verotuksen olemattomaksi.

Verotuksen eräs keskeisiä periaatteita on oikeudenmukaisuus. Lakeja, jotka koetaan epäoikeudenmukaisiksi, ei voi kunnioittaa. Pääomatulojen verotuksen suurin mätäpaise on ollut ja jatkossa on vielä selkeämmin listattujen ja listaamattomien yhtiöiden jakamien osinkojen epätasa-arvoinen verotuskohtelu.  Kun paineet hallituksessa kävivät ylitsepääsemättömiksi, piti lakia kiireesti korjata. Myös korjattu versio on susi jo syntyessään. Edelleen kaikkein varakkaimmat saavat poikkeuksellisen edullisen verotuskohtelun.

Keskiarvo: 5 (4 arviota)

Valtio mikromanageroi kuntia sadoilla pikku tehtävillä; vastuualuejohtaminen puuttuu

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

  Kuntien lakisääteiset tehtävät ovat kaksinkertaistuneet vuodesta 1990. Tammikuussa 2013 julkaistun valtiovarainministeriön raportin mukaan niitä oli tämän vuoden alussa 535. Sen jälkeenkin kunnille on tullut vielä kymmeniä uusia tehtäviä. Samaan aikaan kasvaa huoli julkisen sektorin varojen riittävyydestä, kun väestö vanhenee.

  - Kehitys on kestämätön. Mitkään verotulot ja valtionavut eivät riitä tuollaisen tehtävämäärän toteuttamiseen, vaan ne joudutaan rahoittamaan velkarahalla, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala sanoo.

Keskiarvo: 3.3 (6 arviota)

Metropolikaavasta ja sen toteuttamisesta pääkaupunkiseutua yhdistävä tekijä (?)

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Suomen metropolialue kuuluu Euroopan nopeimmin kasvaviin ja kehittyviin suurkaupunkialueisiin:

  • metropolialueella (14 kuntaa) asui vuodenvaihteessa 2010/2011 noin 1'350'000 henkilöä
  • väestönkasvu on noin 16'000 henkilöä vuodessa ja metropolialueella asunee vuonna 2030 noin 1,6 miljoonaa ihmistä

Asuntoministeri Krista Kiuru puhui 17.4 ympäristöministeriön, valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteisessä tiedotustilaisuudessa metropolialueen haasteista. (Esitys)

   Helsingin seudulla haasteita on erityisesti maankäytössä, joka hidastaa osaltaan kohtuuhintaista asuntotuotantoa. Tähän ja esimerkiksi asuntotonttivarannon ja kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisäämiseen on metropolialueella kiireellisesti löydettävä yhteisiä ratkaisuja. Esimerkiksi Malmin lentokentän muuttaminen asuinalueeksi voisi olla yksi keino saada lisää tarvittavaa tonttimaata, toteaa metropoliasioista vastaava asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru.

Metropolialueen selvitystyöryhmän (Jarmo Asikainen, Rolf Paqvalin, Kirsi Mononen, Aija Tuimala, Juhani Turunen, Pekka Myllyniemi) esiselvityksen perusteella metropolialueelle tarvittaisiin kaksiportainen kaavajärjestelmä:

  1. Metropolikaava (metropolihallinnon tuottama ja korvaa maakuntakaavan sekä kokonaisyleiskaavat)
  2. Asemakaavat (kuntien tuottamat ja niihin sisältyisi osayleiskaavojen tietoja)
Keskiarvo: 4 (4 arviota)

Talvivaara on epäonnistuneen valtiokapitalismin paraatitapaus

Posted in

 

Talvivaara on jo paraatitapaus epäonnistuneesta valtiokapitalismista. Ensin luodaan poliittisesti motivoitunut idea kaivosklusterista Suomen viennin pelastajana. Suuresta ja komeasta Talvivaarasta, joka hyödyntää aiemmin pitoisuudeltaan liian vähäiset malmivarat, tehdään klusterin kärkihanke. Valtiolla kun on pääomia, joista meillä on pulaa riskialtteissa hankkeissa.

Tässä ei sinänsä ole pahaa vikaa, koska jotainhan valtiovallankin pitää keksiä vaikeassa tilanteessa, ja riskit kuuluvat talouteen. Aika nopeasti kuitenkin käy selville, että Talvivaara ei ole kaksisen kannattava yhtiö edes hyvässä suhdanteessa, saati heikossa. Tekniset ongelmat romuttavat yhtiön muutenkin vaikeaa taloudellista tilannetta ja tuovat ovelle roppakaupalla kiukkuisia paikallisia ja huonoa julkisuutta. Valtio vain lisää omistustaan, kun linja on valittu, ja yhtiön kaatuminen loisi työttömyyttä muutenkin vaikeassa raossa olevalle kehitysalueelle. Uskoa tulevaisuuteen vakuutetaan.

Keskiarvo: 3.3 (16 arviota)

Rikkaat rikastuvat – kyllä, mutta eri syystä kuin ajattelet

Käyttäjän Terhi Majasalmi kuva
Posted in

 

Viimeisen kuukauden aikana olen käynyt kymmeniä keskusteluja liittyen Amerikan projektiimme. Oman idean myyminen on yksi parhaista asioista mitä tiedän. Itse on niin innoissaan, ettei meinaa pöksyissä pysyä ja sitten kun saa innon myös tarttumaan toiseen, niin se vasta nastaa onkin.

Huomasin mielenkiintoisen asian keskusteluissa. Vastapuolen kysymyksissä ja varallisuustasossa näytti olevan yhteys. Mitä enemmän henkilöllä oli jo varallisuutta olemassa, sitä älykkäämpiä kysymyksiä hän osasi kysyä. Ja juuri tämän takia rikkaat rikastuvat. Verotus tai poliitikkojen päätökset eivät valitettavasti selitä tätä, vaikka niin moni haluaakin uskoa. Jos vain rahalla olisi merkitystä, niin silloinhan sataset muuttuisivat tuhansiksi euroiksi vain sijoittamalla ne. Myös niiden, jotka ovat varallisuuden kerryttämisessä alkuvaiheessa. Mutta jostain kumman syystä näin ei aina käykään. Sijoittamisessa tulee tappioita. Jotkut menettävät koko pääomansa, jotkut saattavat jopa mennä miinukselle. Kyse on ensisijaisesti taloudellisesta älykkyydestä. Mitä älykkäämpiä kysymyksesi ovat, sitä parempia vastauksia saat ja sitä parempia päätöksiä pystyt tekemään.

Keskiarvo: 4.2 (16 arviota)

Luottokatto tyrmättiin, onko hallituksella parempia lääkkeitä?

Posted in

Pankkivalvonnasta vastaava Fiva esitti asuntolainoille luottokattoa, joka vaatisi 10-20 prosentin omarahoitusosuutta. Katon tavoite olisi asuntokuplan ja pankkikriisin kehittymisen ehkäisy. Fiva ei näe tilannetta vielä kriittisenä, mutta haluaa reppuunsa riittävät eväät markkinoiden ylikuumentumisen varalta. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok) tyrmää luottokaton, koska asunto- tai luottomarkkinat eivät ole ylikuumentuneet. Pankkisektori on samaa mieltä. Fiva pitää päätöstä uhkarohkeana.

Yksi peruste tyrmäykselle on, että ilman rikkaita vanhempia kynnys omistusasuntoon kasvaisi liian korkeaksi. Peruste on sinänsä vahva: on vaikea maksaa vuokraa ja säästää. Eivätkä asuntokuplien takana yleensä ole niinkään ensiasunnon ostajat kuin kiinteistöbuumit, jotka perustuvat pikavoittojen tavoitteluun. Mutta aivan yksioikoinen ei asia ole.

Keskiarvo: 4.9 (8 arviota)

Kenen asialla on EK?

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

EK ilmoittaa tavoitteekseen menestyvien yritysten Suomen.

Menestyvä yritys edellyttää paljon tylsää työtä, jota ovat tehneet esim. Niilo Hakkarainen, Pekka Rantala ja Paavo Honkajuuri. Kun viime mainitulle ehdotettiin lisäväen palkkaamista pääkonttoriin, vastakysymys kuului, mahtuuko ehdottajan työhuoneeseen toista työpöytää. Byrokratian pysäyttää vain kiviseinä, oli Honkajuuren maksiimi.

En ollenkaan ymmärrä, miksi yritysmaailman suurimpina sankareina pidetään Vehviläisen tapaisia poispotkijoita (vrt. Cargotecin kurssi). Mielestäni paljon suurempaa viisautta on olla koskaan palkkaamatta esim. niitä pelkästään hallinnossa työskennelleitä, joita Stora Enso joku vuosi sitten irtisanoi tuhansia ilman, että firman toiminta siitä mihinkään muuttui.

Keskiarvo: 5 (3 arviota)

Poliittinen skandaali

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

Meidän tavallisten kuolevaisten täytynee tyytyä siihen, että lobbaajilla on muita parempi pääsy yhteisesti valitsemiemme päättäjien pakeille. Toisaalta lobbaajan kuulemisen on oltava ehdottomasti viimeinen raja. On syytä muistaa, että on pidetty skandaalimaisena jo sitä, jos europarlamentaarikko kirjoittaa tai puhuu tekstiä, joka on kopioitu etujärjestöltä.

Mikäli HS:n tiedot pitävät paikkansa siitä, että hallituksen kehysriihessä on ollut valmistelumateriaalina etujärjestöjen tekemiä laskelmia, olemme vähintäänkin tekemisissä poliittisen skandaalin kanssa ja ehkä jopa muunkin.

Perustuslain 68 § mukaan ”valtioneuvostossa on tarvittava määrä ministeriöitä. Kukin ministeriö vastaa toimialallaan valtioneuvostolle kuuluvien asioiden valmistelusta ja hallinnon asianmukaisesta toiminnasta.”

Ministeriöitten johtavat virkamiehet nimittää valtioneuvosto. He ovat julkisessa asemassa ja toimivat virkavastuulla.

On täysin kestämätön tilanne, että hallituksen esitystä olisi valmistellut yksityisen palveluksessa oleva nimetön lobbaaja, joka on tietysti vastuussa vain eturyhmälleen.

Keskiarvo: 4.7 (19 arviota)

Suomi on maailman ammattiyhdistysvaltaisin maa; tilanne voi muuttua (?)

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suomi on maailman ammatillisesti järjestäytynein maa selviää "Worker participation EU" ja "Nationmaster.com" kokoamista tilastosta. Muut pohjoismaat kuuluvat kanssamme samaan, korkean järjestäytymisasteen ryhmään. 

Työvoiman ammatillinen järjestäytyminen (Lähteet: Worker participation EU, Nationmaster.com, Findikaattori)

Tulopoliittiset neuvottelut, joissa elinkeinoelämän ja työntekijöiden järjestöt päättävät tärkeistä yhteiskunnalisista asioista, ovat ainutlaatuinen pohjoismainen ilmiö. Ne kuuluvat vain meidän yhteiskuntaamme.

Työsuhteita koskevat ehdot sovitaan muualla lainsäädäntöteitse tai paikallisesti sopimalla 

Asiat hoidetaan toki muuallakin, mutta eri mekanismein. Työlosuhteita koskeva päätöksenteko on pohjoismaiden ulkopuolella hajautettu:

  • Poliittinen koneisto ja virkamieskunta käyttävät suurempaa lainsäädäntövaltaa
  • Työnantajan ja työntekijän välistä sopimista käytetään enemmän ja laajemmin
  • Kaupalliset vakuutusyhtiöt huolehtivat osasta ansiosidonnaisen työttömyysvakuutuksen tyyppisistä turvaverkoista
  • Palkkaus ja sen perusteet ovat joissain maissa avoimempia, joka varmentaa oikeudenmukaisuutta (esim. USA:ssa palkan suuruus ei ole samalla tavalla henkilökohtaisen intimiteetin alainen asia; työnantaja saattaa julkaista palkkauksen ja sen perusteet)
Keskiarvo: 4 (8 arviota)

Tarvitsemme Risto Rytiä

Käyttäjän Henri Myllyniemi kuva

Uutisia vastaanottaessa joko audiovastaanotinulokkeiden kautta tai parin pallukan tappisolujen suosiollisella avustuksella on se hyvä puoli, että niistä sopii itse tehdä aivan omat johtopäätökset. Tämän menetelmän tehokkuus toki tiedetään ja sopivia manipulointikikkoja käytetään surutta. Tiedon pimittäminen on näistä keinoista kenties kaikkein yksinkertaisin, ja siksi ehkä yleisin. Tätä vastaan on sitten "jouduttu kehittämään" spekulointi, jossa matemaattisen yhtälön ratkaisumallissa tuntematon tekijä siirtyy toisaalle. Joudumme tekemään loogisesti kestäviä päätelmiä kaikesta ilmenneestä saadaksemme selville, mitkä tekijät ovat alunperin johtaneet tällaisiin lopputulemiin.

Keskiarvo: 4.8 (24 arviota)
Julkaise syötteitä