Hyppää pääsisältöön

Yhteiskunta

Suomalaiset kärjessä

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Vieraileva kirjoittaja: J.T. Bergqvist

Kaikessa yritystoiminnassa tehdään vääriä valintoja, oikeiden ohella. Suomalaisen hissiyhtiön omistajilla on ollut ohjenuora, jonka mukaan johdon valinnoista mielellään yli puolet olisi oltava oikeita. Lienee hyvä nyrkkisääntö, ainakin oikean suuntainen.

Nokian tapauksessa kiintoisaa on pohtia, mitkä seikat edistivät hyvien valintojen tekemistä ja mitkä taas vaikeuttivat huipputekniikkayhtiön eteenpäinmenoa, kun peli markkinoilla oli muuttumassa 2000-luvulle tultaessa. Sillä vaikka virhepäätöksiä aina syntyy, olennaista on tunnistaa, millaisessa ympäristössä syntyy todennäköisesti hyviä valintoja.

Ensimmäisenä vaatimuksena on, että teknologiayrityksen ylimmässä johdossa on vahva teknologiavisio. Ei ole mahdollista johtaa ja innostaa joukkoja, ellei kiehtova tulevaisuus ja kuva paremmasta maailmasta aidosti säteile ylimmän johdon sanoissa, ilmeissä ja teoissa. Työntekijät kyllä ymmärtävät kipeätkin päätökset, joiden seurauksena esimerkiksi tuotekehityshankkeita joudutaan lopettamaan, jos huippujohto osaa uskottavasti maalata tulevaisuuden innostavat ja kestävät menestysmahdollisuudet.

Keskiarvo: 4.4 (7 arviota)

Nokia, TeliaSonera, Solidium – on absurdia olla suomalainen

Posted in

Moni suomalainen pitää Nokian puhelinten myyntiä Microsoftille liki maanpetoksena, vaikka kyseessä oli yksityisen yrityksen päätös, joka ei sinänsä kuulu muille kuin omistajille. Toki se koskettaa työpaikkojen kautta – edelleen vaikkakin takavuosiin verrattuna vähäisessä määrin – tuhansia suomalaisia. Mutta ei Nokia ole enää vuosiin ollut keräämiensä otsikoiden mittainen. Sen asema kansantaloudessa on hiipunut jo aikaa sitten.

Viiden ja puolen miljardin kauppa on kuitenkin nostanut liki maansurun. Uutiset vatkaavat ministerien kommentteja, ikään kuin valtiovallalla olisi Nokiassa joku oleellinen rooli. Samaan aikaan valtion salkkuyhtiö Solidium vähensi taas TeliaSoneran omistustaan, nyt 368 miljoonalla. Kauppa saa ehkä kymmenestuhannesosan mediatilaa Nokiaan verrattuna, vaikka kauppasummassa suhde on 1:15. Ja TeliaSonerassa on kyse valtio-omistajan myynnistä, toisin kuin Nokian kohdalla. Kun lasketaan mukaan aiemmat myynnit, valtio on luopunut TeliaSonerasta reippaasti yli miljardilla. Mittasuhde Nokiaan on jotain 1:4, mutta ketä kiinnostaa?

Keskiarvo: 4.8 (12 arviota)

Työmarkkinajärjestöt hoitaneet osuutensa hyvin; nyt on valtion aika näyttää

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Työmarkkinajärjestöt ja valtio ovat tehneet päätöksiä ("Työllisyys ja kasvusopimus" sekä "Budjettiesitys"), jotka korjaavat Suomen kilpailukykyä. Mutta riittävätkö toimet?

Vientiteollisuuden ja yhteiskunnan kannalta tärkein kustannustekijä ovat julkiset palvelut. Saamme käyttämistä tuotteista ja palveluista noin 55% ilmaispalveluina julkiselta sektorilta ja noin 45% palveluista ostamme vapaan valintatalouden piiristä. Ilmaispalvelut (koulutus, turvallisuuspalvelut, terveydenhuolto, infrastruktuuri ...) muodostavat niukan enemmistön ja niiden hinta ja laatu ovat vähintäänkin yhtä oleellinen osa kilpailukyvyn parantamista kuin työvoimakustannukset.

Työmarkkinajärjestöt ovat hoitaneet oman osansa ammattitaitoisesti

Työvoimakustannuksia on helpompi arvioida. Ne ovat selkeän numeerisia ja helppoja verrata. Ja näyttää siltä, että työmarkkinajärjestöt ovat toimineet hyvällä ammattitaidolla. Työllisyys ja kasvusopimuksen mukaiset palkankorotukset korjaavat kilpailukykymme palkkakustannusten osalta samalle tasolle, jolla olimme vuonna 2008, kun vientiteollisuutemme rapautuminen alkoi. Palkkakustannuksemme nousivat vuosina 2009 ja 2012 yhteensä noin 3% muuta Euroaluetta nopeammin, ja nyt tehty vakaussopimus korjaa tilanteen.

 

Työvoimakustannukset tuntia kohden Euroalueella ja Suomessa. (Lähde: Suomen Pankki; Euroopan keskuspankki)

Julkisen sektorin palveluiden hinta (=kokonaisveroaste) on edelleen korkea

Julkinen sektori on ongelmallisempi. Julkisen sektorin velannotto ja vaje alkoi vuonna 2008 ja jatkui yli vuoden 2010 nousukauden aina nykyiseen taantumajaksoon saakka ja jatkuu edelleen. Julkisen sektoin vaje on laskentatavasta riippuen luokkaa 2....4% / BKT, eikä budjettiesitys tuo kunnon korjausta. Budjettiesityksen säästöt ovat noin 0,5% /BKT eikä tämä riitä.  Julkisen sektorin palvelut (55% yhteiskunnan palveluista ja tuotteista) tulevat kalliiksi, ja niiden hintataso (=kokonaisveroaste+velanotto) heikentää kustannustasoamme ja kilpailukykyämme.

Keskiarvo: 4 (5 arviota)

Kuntaliitto: Valtion purettava kuntien velvoitteita ja palautettava itsemääräämisoikeutta

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Kuntaliitto odottaa käytännön keinoja hallituksen päättämän kuntatalouden tasapainotuspaketin toteuttamiseksi. Kuntien tehtävien ja velvoitteiden purkamisen on aidosti tuotava säästöjä kunnille, jotta kestävyysvajeen umpeen kurominen olisi uskottavaa.

   – On hyvä, että hallitus sai rakennelinjaukset tehtyä. Kansantalouden kannalta ratkaisut ovat välttämättömiä, vaikka johtavatkin palvelujen kriittiseen tarkasteluun, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma.

Keskiarvo: 3.5 (2 arviota)

Syyria ei ole leviämässä maailmansodaksi

Posted in

Pörssien alamäki on jatkunut, mikä ei ole minua yllättänyt kuten pari päivää sitten totesin. En tosin edelleenkään väitä tietäväni missä droppi päättyy, mutta voi se vielä jonkin matkaa syventyä – tai vaikka paljonkin. Yhtä talouslehdissä viime päivinä esitettyä syytä paniikkiin ei kyllä kannata ottaa vakavasti: huolta Syyrian sodan leviämisestä johonkin toiseen mittaluokkaan sen myötä, että länsimaat siihen sekaantuvat. On kyllä todennäköistä – ja aiheellista – että Syyrian ruokotonta hallitusta rangaistaan kemiallisten aseiden käytöstä, mutta tuskin konfliktin nykyinen luonne siitä muuksi muuttuu.

Keskiarvo: 4 (6 arviota)

Syntinä synkistely

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa Hannu Lehtilä

Vanhan viisauden mukaan ”huono uutinen on hyvä uutinen”. Tällä opilla media on jaksanut synkistellä sekä maailmantaloutta, eurokriisiä että Suomen tilaa. Vaikka itse kuulunkin toimittaja-synkistelijöiden sukuun ja heimoon, en ole enää vuosiin jaksanut lukea kaikkea mustalla väritettyä talousuutisointia. Tätä lääkettä on tullut enemmän kuin lääkäri – tosiasiat – on määrännyt.  Teknisesti uutisointi menee siten, että aina löytyy sopiva ”päivystävä talousdosentti”, joka osaa maalata median haluamaa mustaa väriä ja joka näin tehdessään saa naamansa ja nimensä ruutuun. En sitä paitsi jaksa uskoa, että jatkuva synkistely olisi jotenkin hyvää kauppatavaraa. Kuka sitä jatkuvassa synkistelyssä jaksaa elää, ei edes suomalaiset.

Keskiarvo: 4.8 (14 arviota)

Talous sakkaa, miksi ministerit vinoilevat?

Käyttäjän tukiainen kuva
Posted in

Julkaistu Länsi-Uusimaa -lehdessä 20.8.

Talous sakkaa, miksi ministerit vinoilevat?

 

Suomen talous- ja työllisyystilanne on heikentynyt viime kuukausien aikana huolestuttavalla tavalla. Harva se päivä kuulemme uutisia yt-neuvotteluista, irtisanomisista ja lomautuksista.

Vaikka joitain hyviäkin uutisia on joukkoon mahtunut, tosiasia on se, että olemme vakavassa tilanteessa. Taustalla on eurokriisi, joka edelleen näkyy epävarmuutena ja aiheuttaa euroalueella kaikenlaisten investointien lykkäämistä ja kaikinpuolista varovaisuutta. Suomen taloustilannetta pahentaa vielä se, että suhdannetyyppisen eurokriisin lisäksi meitä kurittaa paperiteollisuuden ja Nokian kriisi.

Tässä tilanteessa maan hallitus valmistautuu elokuun lopulla pidettävään budjettiriiheensä. Työmarkkinajärjestöt ovat samaan aikaan tunnustelleet mahdollisuuksia solmia keskitetty työmarkkinaratkaisu. Sitä on myös maan hallitus toivonut, suorastaan pyytänyt.

Keskiarvo: 4.4 (5 arviota)

Eri euromaiden tilanne (bkt)

Käyttäjän Henri Myllyniemi kuva

Muutaman euromaan julkaistuissa bkt:n ennakkoluvuissa muutama asia pisti silmään sen verran häiritsevästi, että niistä on kerta kaikkiaan pakko mainita. Mukana on myös Suomen luvut, joita on ihmetelty jo muuallakin. Jos Suomen luvut tulevat pitämään paikkaansa niin onhan se aika lailla ohoh. Toinen kova yllättäjä oli Portugali, joka olisi kiitänyt yli prosentin kvartaalivertailussa ylös.

Keskiarvo: 3.7 (9 arviota)

Suomesta on tullut raaka-aineiden ja teollisuuden materiaalien tuottajamaa

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suomi oli korkean teknologian maa 1998...2008 välisen ajan ja nyt vientiämme dominoivat raaka-aineet ja materiaalit. Muutos on ollut nopeaa eikä pelkästään yhtä yritystä voi syyttää romahduksesta. Muitakin tekijöitä on vaikuttanut samaan suuntaan.

Korkean teknologian osuus maailmankaupasta ja Suomen viennistä (Lähde: Maailmanpankki / Google)

Materiaalit ja raaka-aineet (Kemia, metallit ja metallituotteet, sellu, paperi ja puutavara) muodostavat Tullihallituksen tilastojen mukaan noin 42% viennistämme. Maailman työnjaossa meidän rooliamme ovat raskas prosessiteollisuus, kaivannaiset ja luonnonvarat. Kuulumme Venäjän, Australian, Brasilian ja Chilen kanssa samaan viiteryhmään.  

Suomen viennin rakenne prosenttiosuuksina (Lähde: Tullihallitus)

Keskiarvo: 4 (11 arviota)

Suomalaisen yhteiskunnan rakenneongelmat

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

 

Viittaan Kai Nymanin kirjoitukseen alla.

Harri Holkerin hallitus puhui hallitusta rakennemuutoksesta. Se jäi toteutumatta, mutta eräästä asiasta haluan muistuttaa. Holkerin hallitus ja sen VM Erkki Liikanen elvyttivät tilanteessa, jossa Suomen talouselämä paahtoi laakerit punaisina. Elvytys sopi tuohon tilanteeseen yhtä hyvin kuin bensiini tukipalon sammuttamiseen. Tämä on siis SP:n PJ:n Liikasen pätevyys.

Seuraava eli Ahon hallitus keksi erikoisen ratkaisun, juustohöylän. Rakenneuudistusta ei tehty, mutta kaikkea höylättiin. Syrjäytyneille on taattu rahat ryyppäämiseen, mutta mielenterveyspalveluita on ajettu alas reippaasti sekä laitos- että avohoidossa.

Mistä sitten voisi karsia?

1) Rahan kierrättäminen Suomessa

Lapsiperheet ovat usein huomattavia veronmaksajia ja huomattavia julkisten palvelujen käyttäjiä. Onko varmaa, että järjestelmää ei voisi yksinkertaistaa? Erilaisten laskelmien tekeminen siitä, mitä lisääntyneet palkkatulot vaikuttavat päiväkotimaksuihin eivät lisää bkt:tä yhtään. Yksinkertaisin esimerkki kierrätyksestä on lapsilisien saaminen verotuloista, joita ensin on itse maksettu. Ja rahan kierrättämiseen tarvitaan hallintoa.

2) Rahan kierrättäminen EU:ssa

Keskiarvo: 4.4 (13 arviota)

Kepun surkea matematiikka

Posted in

Kepulaiset pitävät tiukasti kiinni ajatuksestaan kasvurahastosta, joka rahoitettaisiin myymällä valtion pörssiomaisuutta. Eduskuntaryhmän pj Kimmo Tiilikaisen mukaan TeliaSonera maksaa kyllä hyvää osinkoa (kuten olen aiheesta aiemminkin kirjoittaessani jaksanut vatkuttaa), mutta sillä ei Tiilikaisen mukaan luoda Suomeen satoja työpaikkoja. Se on surkeaa matematiikkaa seuraavista syistä.

Keskiarvo: 3.9 (14 arviota)

Rakenneuudistus on hyvinvointiyhteiskunnan purkamista

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Espanjan ja Kreikan kokemukset antavat viitteitä siitä, kuinka julkisen sektorin elvytyksen (velanoton) vähentäminen lisää työllisyyttä ja parantaa realiansioiden kasvua, mutta jakaa kurjuutta köyhille. Meillä on omassakin historiassamme hyvä esimerkki siitä, mitä elvytyksen vähentämisestä seuraa. Suomi elvytti voimakkaasti velkarahalla (alla olevan graafin vihreä käyrä) aina vuoteen 1993 saakka, jonka jälkeen tehtiin täyskäännös. Elvytyksestä luovuttiin, sosiaaliturvaa ja eläkkeitä leikattiin, veroja korotettiin ja hyvinvointiyhteiskuntaa purettiin. Kaikki tämä tehtiin keskellä pahinta lamaa aivan niin kuin nytkin joudutaan tekemään. Mitä elvytyksen purkamisesta seurasi?

Makrotalouden kehitys (Lähde: Tilastokeskus ; vuoden 2013 tiedot puuttuvat tilastokeskukselta)

Yllä olevat graafit kertovat miten tarina elvytyksen purkamisen jälkeen eteni. Seuraavana vuonna alkoivat reaaliansiot, bruttokansantuote ja vaihtotase parantua. Työttömyyden heikkeneminen päättyi ja parin vuoden kuluttua alkoi työttömyysasteen hidas sulaminen.

Elvytyksen purkaminen ei ollut ainoa syy 90- luvun lopun talousihmeeseen

Miksi elvytyksen purkaminen vaikuttaa näin nopeasti ja tehokkaasti?

Keskiarvo: 4 (17 arviota)

Valtio elvyttää ensi vuonna 6,6 Mrd€ lisävelalla

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

   Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen talousarvioehdotus vuodelle 2014 julkaistaan kokonaisuudessaan ministeriön nettisivuilla (www.vm.fi, suora osoite http://budjetti.vm.fi/) torstaina 8.8.2013 iltapäivällä.

Valtiovarainministeriön talousarvioehdotuksen määrärahoiksi esitetään 53,9 miljardia euroa. Budjettiehdotus on 6,6 miljardia euroa alijäämäinen. Näin ollen valtiovelka kasvaisi vuonna 2014 yhteensä noin 98 miljardiin euroon.

Yritysten edellytyksiä työllistää ja investoida parannetaan voimakkaasti

Talouskasvun, työllisyyden ja yrittäjyyden tukemiseksi yhteisöverokantaa alennetaan kevään kehysriihessä sovitusti 4,5 prosenttiyksiköllä 20 prosenttiin samalla kun osinkotulojen verotukseen tehdään merkittävä rakenteellinen uudistus.

Keskiarvo: 4 (4 arviota)

Eurokriisin vaikea ennustettavuus

Käyttäjän Henri Myllyniemi kuva

Katsoin pidemmältä ajalta omia muistiinpanojani siitä, millaisissa ongelmissa euroalue on ollut minäkin ajankohtana pankkikriisinsä kanssa. Osumia ja huteja tulee niin pienissä yksityiskohdissa kuin "suuremmassa kuvassa". Ennustettavuus on siksi hyvin vaikeaa. Olen hämmästellyt sitä poliittisen tarmon määrää, jolla selkeät ja ennenkaikkea lopulliset uhat on saatu kuriin. Esimerkiksi hieman yli vuosi sitten Bundesbank oli TARGET2-saldoinensa siinä tilassa, että siltä oli vähällä loppua myytäväksi kelpuutettu paperi, jolla syöttää kriisimaiden keskuspankkeja. Edessä oli kultavarojen tai velkapaperien myynti. Suomen Pankki ilmoitti, ettei tässä ole mitään hätää. Tällä hetkellä näyttääkin siltä, että Suomen Pankki oli oikeassa, ja "TARGET2-meuhkaajat" väärässä. Mario Draghi tuli ja pelasti Lontoon puheillaan. Emme tainneet olla kovin monen päivän päässä siitä euroalueen lopusta.

Keskiarvo: 3.9 (9 arviota)

Kovia ovat sanktiot, vai?

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

Tämän päivän HS kirjoittaa: Finanssivalvonta tekee säännöllisiä tarkistuksia sisäpiiri-ilmoituksista. Mikäli laiminlyöntejä havaitaan, voi Fiva määrätä rikemaksun, joka yksityishenkilöllä on 500–10 000 euroa. Ollila tienasi Nokiassa aikoinaan yli 100 miljoonaa euroa.

Em. asteikon esittäminen ei tietenkään tarkoita sitä, että Ollilan olisi todettu mihinkään syyllistyneen.

 

Toisaalla Finanssivalvonnalta tuli viikolla julkinen varoitus Eufex Pankki Oyj:lle. Pankin toimintaan liittyneet laiminlyönnit havaittiin keväällä 2012 hallinnon luotettavuutta koskevassa tarkastuksessa ja vuoden 2012 lopulla laaditussa valvojan arviossa.

Siis tarkastus tehtiin keväällä 2012 ja kirjattiin vuoden lopulla. Pankki ei asiaa ole kiistänyt, mutta vieläkin sillä on oikeus valittaa huomautuksesta. Hmm?

Keskiarvo: 4.5 (2 arviota)

Tuetun tuotannon autuus: tapaus Espanjan aurinkosähkö

Posted in

Ensinnäkin: juu, Suomi ja koko maailma tarvitsee uusiutuvaa energiaa, tai joka tapauksessa vähäpäästöistä ja sukupolvelta toiselle kestävää energiaa. Tuulivoima voi olla hyvä osa pakettia, jos se on tarpeeksi kustannustehokasta, eikä tuota suhteettomasti ongelmia (hervoton tuulipuisto merellä ei ole ainakaan minulle esteettinen haitta, mutta tuossa parvekkeeni edessä Näsijärvellä se sitä olisi).

Tuulivoiman suhteen Suomessa on mopo vain lähdössä käsistä. Tänne on suunnitteilla Tuulivoimayhdistyksen mukaan tuulivoimaa nimellisteholtaan yhteensä lähes 9000 megawattia, mikä olisi kaksi kertaa enemmän kuin ydinvoimaloidemme tuotanto Olkiluoto kolmosen valmistuttua. Virallinen tavoitekin on liki kymmenkertaistaa tuulivoimakapasiteetti vuoteen 2020 mennessä 2 500 megawattiin. Sekin vastaisi lähes nykyistä ydinvoimakapasiteettia. Aikamoisia lukuja, kun sähkön kulutuksen ei odoteta kasvavan näkyvässä tulevaisuudessa.

Keskiarvo: 4.6 (14 arviota)

Melkein ei, jyrkkä ehkä, kattellaan – eurokuurupiiloa perussuomalaisittain

Posted in

Perussuomalaisten Joensuun puoluekokous ei tehnyt radikaaleja linjauksia, mutta osa kokousväestä kuulemma halusi keskustella eurosta eroamisesta. Keskustelua ei kuitenkaan käyty, vaikka suurin osa Suomessa euroa vastustavista poliittisesti aktiivisista kansalaisista on pesuja. Tuoreen varapuheenjohtajan ja Timo Soinin seuraajaksi ennustetun Jussi Niinistön mukaan puolue ei eroa havittele, koska se ei ole nyt taloudellisesti mielekästä, eikä asia ole mustavalkoinen.

Se voi kuulostaa valtiomiestason viisaudelta: harvat asiat ovat politiikassa kyllä tai ei. Demokratia vaatii joustovaraa, muuten ei yhteistyö toisten puolueiden kanssa onnistu. Toisaalta, jokaisella puolueella pitäisi järjen mukaan olla pyhät arvonsa, jotka eivät ole kaupan - perussuomalaiset ovat itse pilkanneet etenkin vihreitä aatteellisesta selkärangattomuudesta mm ydinvoiman suhteen. Periaatteistaan ylpeän puolueen kannattaisi pitää kiinni omistaan jo imagosyistä - etenkin jos sen puutteesta irvailee toisia.

Keskiarvo: 4.9 (13 arviota)

Oikeuskansleri osinkoveropäätöksestä

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

 

Vannomatta paras, mutten ainakaan muista, että oikeuskansleri olisi hyvin pitkään aikaan kritisoinut koko valtioneuvoston toimintaa. Huomautukset ovat yleensä kohdistuneet yksittäisiin virkamiehiin, virastoihin ja joskus yksittäisiin ministereihin. 

Linkissä oleva oikeuskanslerin lausunto on hiuksia nostattavaa tekstiä, sillä se ei ole opposition, vaan VALTIONEUVOSTOSSA toimivan oikeuskanslerin harkittua ja pidättyväistä tekstiä.

”Saadusta selvityksestä välittyy, että ratkaisuja on tehty kiireessä.” ja "Kiinnitän huomiota erityisesti siihen, että eduskunnalle myöhemmin annettavassa hallituksen esityksessä esityksen vaikutukset on huolellisesti arvioitava.”

Nämä moitteet eivät siis tule oppositiopoliitikolta.

Oikeuskanslerin lausunnon keskeisin ongelma on sen pohjana olevan kantelun väite, että VM:n virkamiehet olisivat harhauttaneet ministereitä.

 

Keskiarvo: 5 (3 arviota)

Kiinteällä kurssilla Euroon sidotut valuutta-alueet ovat nekin Euroaluetta

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Euroalueeseen kuuluvat ne maat, jotka käyttävät Euroa, mutta laajasti ottaen mukaan kuuluu laskea myös ne, joiden valuutta on kiinteällä kurssilla sidottu Euroon, ja joiden valuutan vaihdettavuuden tuolla kiinteällä kurssilla jokin Euromaa takaa. 

Tällä kriteerillä Euroalue on huomattavan laaja ja tästä meidän tulee kiittää Ranskaa. Ranskan valtio on siirtomaa-ajan perintönä edelleen kahden Euroalueen ulkopuolisen valuutta-alueen johtaja ja takuumies. Ranska takaa Central African CFA franc ja West African CFA franc valuuttojen vaihdettavuuden Euron kanssa kiinteällä (1 euro = 655.957 XOF = 655.957 XAF)  vaihtokurssilla ja Ranska myös käytännössä huolehtii noiden valuuttojen synnyttämisestä ja hallinnasta.

Tähän Euron ulkorinkiin (tosiasialliseen EMU alueeseen) kuuluvat: Benin, Burkina Faso, Ivory Coast, Guinea-Bissau, Mali, Niger, Senegal, Togo, Cameroon, Central African Republic, Chad, Republic of the Congo, Equatorial Guinea ja Gabon.

Euroon sidotut Afrikkalaiset valuutta-alueet (Lähde: Wikimedia commons)

Central African CFA franc ja West African CFA Franc ovat keskenään vaihdettavissa 1:1 kurssilla ja kyseessä on käytännössä sama valuutta. Keskinäisen vaihdettavuuden takaa Ranskan valtio.

Keskiarvo: 4.8 (4 arviota)

Sääntelyähkyä

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa Juha Kasanen

Kotini lähelle Espoossa on tavalliseen T-risteykseen ilmestynyt liikennevalot. Liikenne on sujunut risteyksessä vuosikausia ilman mitään ongelmia, mutta nyt valot ovat ruuhkauttaneet risteyksen. Aamuisin risteyksessä on jonoa, jota aikaisemmin ei ole ollut ja iltaisin on turhauttavaa pysähtyä valoihin, kun muita autoja ei ole edes näköpiirissä.

Liikennevalot on luonnollisesti asennettu risteykseen turvallisuussyistä, mutta tässä tapauksessa ne ovat täysin turhat ja aiheuttavat vain ylimääräisiä kuluja. Vastaavia tapauksia löytyy myös muualta. Suorastaan surkuhupaisa oli alkuviikon uutinen majakoiden tornien sulkemisesta yleisöltä sen takia, että niiden torneista puuttuvat hätäpoistumistiet. Majakkatorneissa ei ole rauhan aikana ollut yhtään tulipaloa.   

Majakat ja liikennevalot ovat pikku juttuja, mutta kuvaavat hyvin ylisääntelyyn liittyviä ongelmia.

Keskiarvo: 3.9 (9 arviota)

EVAn tarkoitushakuinen tutkimus

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

   

EVA pyrki hätkäyttämään helteen halvaannuttamia suomalaisia tutkimuksella, jonka media on otsikoinut siten, että valtio kannustaa kuntia veronkiertoon.

Avataanpas vähän asioita.

Tutkimuksessa on suurennuslasin alle otettu Oulu, mikä sopii minulle oikein hyvin. Sivulla 4 on lueteltu ko. kaupungin liikelaitokset ja ensivaikutelma lienee monella, että paljon niitä on.

Mutta mietitäänpäs lisää. Oulussa oli sotien aikaan noin 20.000 ihmistä. Mikä yksityinen taho ennen sotia tai heti niitten jälkeen olisi ollut kiinnostunut oululaisten energiasta tai satamasta? Joku amerikkalainen sijoittajako? Epäilen.

Kyllä Oulun tekniset laitokset on rakennettu julkisen sektorin riskillä, suomalaisella työllä sekä pääomalla ja vasta viime vuosina niille löytyisi ulkomainen ostaja. Riippuvuus ulkom. sijoittajasta saattaa sekin olla kyseenalainen ratkaisu.

Eniten kiinnittäisin kuitenkin huomiota siihen, miten suomalaisilla on aivan uskomaton kyky ulkomailta ostaa firmoja kovaan hintaan ja ulkomaalaisille myydä kaikenlaista kyseenalaisin perustein. Suomen julkista terveydenhoitoa on siirretty ulkomaalaisille firmoille erittäin merkittävässä määrin ilman, että kukaan on pihahtanut asiasta mitään.

Keskiarvo: 3.5 (4 arviota)

Euroopan rahaliittoon kaavaillaan Suomen johdolla suurempaa tilivelvollisuutta ja avoimuutta

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

   Euroopan unionin valtiontalouden tarkastusvirastot haluavat Suomen johdolla parempaa tilivelvollisuutta ja avoimuutta talous- ja rahaliittoon.

Suomen valtiontalouden tarkastusviraston johdolla ja aloitteesta Euroopan unionin valtiontalouden tarkastusvirastot ja tilintarkastustuomet ovat hyväksyneet yhteisen kannanoton tilivelvollisuuden vahvistamiseksi Euroopan unionin talous- ja rahaliitossa. Kannanotto luovutettiin eilen Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman van Rompuylle.

Suomen valtiontalouden tarkastusvirastolla ja pääjohtaja Tuomas Pöystillä sekä finanssipolitiikan tarkastuksen päälliköllä, ylijohtaja Tytti Yli-Viikarilla johtivat lausuman muodostamisprosessia. Valtiontalouden tarkastusviraston finanssipolitiikan tarkastus toimii Euroopan unionin tarkastusvirastojen finanssipolitiikan tarkastuksen verkoston puheenjohtajana.

Keskiarvo: 4 (3 arviota)

Tutkijat ehdottavat kansalaisraadin käyttöä osana kuntademokratiaa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

   Vaasan yliopiston tutkijat    HTT Harri Raisio ja  HTM Juha Lindell ovat tutkineet kansalaisraatien vaikutuksia lähidemokratiaan ja kansalaisten osallistumiseen. Tutkimuksessa tarkastellaan kuinka kansalaisraadin kaltainen lähidemokratian toimintamalli sopii osaksi kunnallista päätöksentekoprosessia. Tutkimus suosittelee kansalaisraati-menetelmää osaksi kuntalakia.

Tutkimuksen mukaan kansalaisraadit koetaan mielekkäinä osallistumisen ja vaikuttamisen mallina. Kansalaisraatien kaltaiset toimintamallit lisäävät kuntalaisten kokemusta aidosta vaikuttamisesta, ja johtavat mielekkääseen ja merkitykselliseen vuoropuheluun kuntalaisten ja päättäjien välille. Raportissa suositellaan, että uudistettavaan kuntalakiin kirjattaisiin kansalaisraadin ja vaihtoehtoisten osallistumismallien käyttö kuntalaisten vaikuttamisen välineenä.

Keskiarvo: 4 (3 arviota)

Hanasaari Rokkaa Kiinan suuntaan!

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva
Posted in

Kiinan huomattavat satsaukset korkeakoulutuksen ja tieteen kehittämiseksi ovat johtaneet kansainväliseen kilpajuoksuun yhteistyöhankkeiden synnyttämiseksi. Myös Ruotsi ja Suomi ovat panostaneet Kiinaan suuntatutuvaan toimintaan ja kilpailukykyisten verkostojen luomiseen.

17.6.2013 China in Focus –seminaarissa pohdittiin, miten Kiinan kanssa kannattaa tehdä yhteistyötä korkeakoulutuksen ja erityisesti informaatioteknologian alalla.

Todettiin, ettei Pohjoismailla ole varaa menettää Kiinaa koulutuksen, kehittämisen ja avoimen innovoinnin kumppanuutta.

Hanasaaren kansainvälisessä forumissa keskusteltiin ja vaihdettiin kokemuksia toteutuneista  yhteistyöhankkeista ja linjattiin tulevia kehittämistoimia.

Hanasaaren seminaarissa arvioitiin, että suomalaiselle ja ruotsalaiselle koulutusteknologialle on nähtävissä suurta kysyntää Kiinassa.

Sen hyödyntämistä edistää merkittävästi, jos saamme kytkettyä eri toimijat tiiviimpään yhteistyöhön, mukaan lukien tutkimuksen, opetuksen kehittämisen ja koulutuksen, uusien teknologiapohjaisten ratkaisujen kehittämisen sekä niiden kaupallistamisen.

Yhdessä kiinalaisten kumppanien kanssa luoduilla ja hyviksi todetuilla ratkaisuilla voi Kiinan markkinoiden lisäksi tähdätä kolmansille markkinoille, esimerkiksi Afrikkaan ja muille kehittyville markkinoille.

Keskiarvo: 3 (3 arviota)

Kovaa europeliä Karlsruhessa

Posted in

Saksan Karlsruhessa alkoi perustuslakituomioistuimen oikeudenkäynti, joka voi periaatteessa heiluttaa koko euroaluetta rajummin kuin mikään tähän asti koetuista eurokriisin vaiheista. Oikeus päättää, rikkooko Euroopan keskuspankin kriisiohjelma sen omia sääntöjä ja Saksan perustuslakia. Vuosi sitten julkistettu kriisiohjelma mahdollistaa euromaiden lyhyiden valtionvelkojen tukiostot jopa rajattomasti, jos niiden maksukyky on uhattuna.

Ohjelman tarkoitus on estää kriisimaiden hallitsematon eroaminen eurosta, mikä on lähes väistämätön seuraus, jos valtio ei kykene huolehtimaan taloudellisista vastuistaan. Tuki ei kuitenkaan ole ehdotonta, vaan se edellyttää kriisimaan hakevan ensin tukea Euroopan vakausmekanismilta, joka taas vaatii tukensa ehtona julkisen talouden tervehdyttämistä. Kuten Piksussa olen itsekin esitellyt, ohjelma on ollut suuri menestys, sillä sen julkistamisen jälkeen kriisimaiden korot ovat laskeneet merkittävästi, vaikka tukiostoja ei ole tehty. Markkinat ovat rauhoittuneet tiedosta, että EKP takaa valtioiden maksukyvyn. Tätä ei kiistä edes jutun oikeuteen vienyt Saksan keskuspankki.

Keskiarvo: 4 (4 arviota)

Jaakko Wallenius kuollut

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

Mm. Kauppalehdessä ja Piksussa blogia pitänyt lohjalainen taloustoimittaja Jaakko Wallenius kuoli pitkäaikaisen sairauden murtamana 11.6.2013.

Hän oli syntynyt 1958 ja opiskeli yhteiskuntatieteitä niin Turun kuin Tampereen yliopistoissa, minkä jälkeen hän työskenteli taloustoimittajana yli 20 vuotta.

Jaakko Wallenius kertoi avoimesti parantumattomaksi osoittautuneen sairautensa etenemisestä viimeisessä blogissaan http://odotushuone.blogs.fi/ .

Kevättalvella lähetin Jaakolle viestin, jossa ilmaisin järkytykseni tilanteesta, mutta ihailuni siitä stoalaisesta tyyneydestä, jolla hän itse asiaan pystyi suhtautumaan.

Jaakon omaisille esitän syvän osanottoni ilmauksen.

Keskiarvo: 5 (5 arviota)

Tervetuloa takaisin, Esko Aho

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa Hannu Lehtilä

Venäjä ei ole helppo asia. Puolustusministerinä ollessaan Jyri Häkämies niputti Suomen haasteet USA:n vierailulla puolustusretoriikkaa käyttäen kolmeen sanaan: Venäjä, Venäjä, Venäjä. Häkämies on nyt EK:n toimitusjohtaja ja aseet taottu auroiksi. EK on täysillä mukana Suomalais-Venäläisen kauppakamarin ja East Office of Finnish Industriesin toimistossa, jonka yhteishallituksen vetäjäksi kutsuttiin ex-pääministeri Esko Aho. Suomen yrityselämällä on nyt Venäjällä Esko Ahon kasvot.

Esko Aho ei ilmeisesti osaa pelätä. Hän ei tehnyt sitä 1990-luvun laman kouristuksissakaan, vaikka maa kulki kuilun reunalla. Jos yksikin Japanin luotonantaja olisi pannut Iiro Viinasen luotonkerjuureissuilla peukalot alaspäin, olisi Suomen tie ollut Kreikan tie.

Keskiarvo: 4.4 (5 arviota)

Suomenlahden ympäristön kulttuurikoheesio on turvallisuuspolitiikkamme oleellisin tekijä

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö järjestää ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsittelevän kokouksen 16.-17 kesäkuuta Kultarannassa. Presidentti Niinistö sanoi YLE:n ykkösaamussa, että Suomen tämänhetkistä puolustuspoliittista linjaa on parempi määritellä tekemistemme kautta. 

Turvallisuutemme on aina määräytynyt täällä lähiympäristössämme. Turvallisuuttamme, koskemattomuuttamme ja itsenäisyyttämme ihmisinä ovat historiamme aikana horjuttaneet tai tukeneet maamme sisäiset tilanteet ja suhteemme lähinaarpureihimme. Ja ne ovat tällä hetkellä mutkattomat. Meillä asuu merkittävä määrä Virosta, Ruotsista ja ennen kaikkea Pietarin alueelta tänne muuttaneita, jotka tekevät käytännön tason yhteistyötä naapureidemme kanssa. Esimerkiksi Pietarissa tunnetaan läheisempänä Helsinki kuin kaukainen, lähes tuhannen kilometrin metsäseutujen takana sijaitseva Moskova.

Suomen turvallisuus- ja kulttuuripoliittinen koheesioalue (Kartta: Google earth)

Mihin Suomi tarvitsee Natoa tai edes pohjoismaista puolustusteollista yhteistyötä, jos kerran turvallisuus määräytyy lähialueilla?

Keskiarvo: 4.5 (2 arviota)

Ammattiosaajista on työmarkkinoilla kysyntää

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

  ManpowerGroup on julkistanut vuosittaisen Talent Shortage Survey -tutkimuksensa ensimmäistä kertaa myös Suomessa. Tutkimus kartoittaa maailmanlaajuisesti ja alueittain kymmenen hankalimmin täytettävää työpaikkaa.

Suomessa työnantajista 27 prosenttia koki juuri oikean osaamisen löytämisen haasteelliseksi, kun taas maailmanlaajuisesti samaa mieltä oli 35 prosenttia työnantajista – eniten globaalin talouskriisin alun jälkeen. Muista Pohjoismaista Ruotsissa työnantajista 24 prosenttia ja Norjassa 21 prosenttia kertoi kamppailevansa tarvittavan osaamisen palkkaamisen kanssa.

Suomalaisilla työnantajilla on eniten vaikeuksia täyttää työpaikkoja kädentaitoja vaativilla ammattialoilla. Tähän ryhmään kuuluvat muun muassa rakennusalan ammattiosaajat, putkimiehet, sähköasentajat ja hitsaajat. Toiseksi vaikeinta työnantajien oli löytää autonkuljettajia ja kolmanneksi vaikeinta myyntiedustajia. 

Suomen halutuimmat työntekijät vuonna 2013: 

  1. Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät
  2. Autonkuljettajat
  3. Myyntiedustajat
  4. Kirjanpidon ja taloushallinnon henkilökunta
  5. Mekaanikot
  6. Keittiömestarit/kokit
  7. IT-alan henkilöstö
  8. Myyntipäälliköt
  9. Insinöörit
  10. Lääkärit ja muut terveysalan ammattilaiset paitsi sairaanhoitajat
Keskiarvo: 4 (1 arvio)

Pysähtyneisyys ja ohitus

Posted in

 

Aamulla herätessäni minulle on syntynyt aina enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Muunmuassa olen pitkään ihmetellyt miksi median tulojen kasvu on pysähtynyt vaikka median kulutus on kasvanut? Vaikka tulonsiirtoja tehdään kasvavissa määrin kaikkialla maailmassa, niin miksi kuitenkin talous ja yhteiskunta on viimeaikoina tullut epätasa-arvoisemmaksi. Samaten vanhat perinteiset mittarit niin koulutuksen kuin tulonjaon kannalta tuntuvat jotenkin aikansaeläneeltä. Onko Lorentzin käyrän tuijottelulla enää merkitystä vai onko kyseessä vain arvojen muutoksesta? Luulen oikeasti maamme menneen epätasa-arvoisempaan suuntaan viimeisen 10 vuoden aikana, vaikka en todisteita siitä tilastoista tahdo löytää. Ehkä epätasa-arvo on mennyt enemmän henkisen innovoinnin puolelle. Meillä on paljon hyvin koulutettuja, varakkaita ja arvostettuja ihmisiä jotka eivät todellisuudessa ajattele itse. On sitten toisenlaisiakin ihmisiä jotka eivät ole koulutettuja, joilla ei ole arvostettua asemaa, joita ei kukaan tunne - mutta ajatukset ovat kovasti raikkaan oloisia. Ehkäpä Pierre Bourdieun La Distinction on jo aikansa elänyt.

Keskiarvo: 3.5 (6 arviota)
Julkaise syötteitä