Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus

Käyttäjän J.Vahe kuva

Martti Tiuri kuollut

Radiotekniikan emeritusprofessori Martti Tiuri kuoli pääsiäisenä 90 vuoden iässä. Hän oli aikoinaan aloittelemassa tv-toimintaa Suomessa ja tuli etenkin kuulentojen aikaan suurelle yleisölle tutuksi tv-esiintymisissään. Vuosina 1983 – 2003 hän oli eduskunnan jäsen ja viime vaiheessa sen iäkkäin edustaja.

Tiuri uskoi vahvasti siihen, että Suomen tulevaisuus ei ole maaseudussa eikä maataloudessa vaan tekniikan kehittämisessä. Poliitikkona hänessä oli kohtalainen annos professorin tietämystä ja itsetietoisuutta omista tiedoistaan, mikä arroganssi ei tehnyt hänestä suuren yleisön suosikkia. Tämä on usein suorapuheisten asiantuntijoiden ongelma.

Tiuri itsekin ymmärsi ongelmien perussyyn ja vaati esim. linkin haastattelussa sitä, että myös luonnontieteet laskettaisiin mukaan yleissivistykseen, jolloin perusasioista ei tarvitsisi kinastella.  

Valtio voisi EVA analyysin mukaan keventää yritysomistustaan

Valtio voisi saada jopa 20 miljardin euron tulot yksityistämällä valtionyhtiöitä ja myymällä kaupallista toimintaa harjoittavia yhtiöitään. Suurin osa myyntituloista, yli 11 miljardia euroa, tulisi valtion omistuksista pörssiyhtiöissä, joilla ei enää ole strategista merkitystä todetaan EVA Analyysissa Laiska jättiläinen - Viisi syytä miksi valtion omistuksen keventäminen hyödyttäisi Suomea. Analyysin on kirjoittanut päätoimittaja emeritus Hannu Leinonen.

Leinonen käy analyysissa läpi valtionyhtiöitä, jotka olisi syytä myydä kokonaan tai osin.

- Valtio voisi luopua kokonaan esimerkiksi Sammon, Stora Enson ja Metson osakkeistaan sekä myydä noin puolet omistuksistaan Fortumissa, Nesteessä ja Finnairissa, hän listaa.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

YLE ajankohtaisohjelmat dominoivat poliittista mielipiteenmuodostusta

Suomalainen tiedonvälitys on poliittisten asiaohjelmien osalta yksipuolistunut. Noin 75 prosenttia kansasta saa näkemyksensä poliittisesti ajankohtaisista asioista YLE asiaohjelmien kautta. Näitä asiaohjelmia juontaa parikymmentä henkilöä, joiden näkemykset ohjaavat kysymyksenasettelua ja sitä ketä haastatellaan ja minkälaiseen valoon mikin näkemys asettuu.

MTV ei tuota poliittisia asiaohjelmia ja niinpä ainoa televisiotoimitus, jonka kautta poliittisia aiheita käsitellään on käytännössä YLE. Ja monopolilla on aina, hyvinkin toteutettuna, kääntöpuolensa. YLE on eduskunnan ohjauksessa ja sikäli sen tulisi edustaa kansan mielipidettä. Mutta se ei takaa oleellista. YLE ajankohtaisohjelmien toimituskunnasta, ohjelmasisällöstä ja sen tavasta tuoda erilaisia asioita esille vastaa kuitenkin yksi, samaan lounaspöytään sopiva organisaatio joka käytännössä ohjaa sen miten suomen kansa eri asioista ajattelee.

Tuo melko pieni organisaatio on tehnyt sinänsä hyvää työtä, mutta se on tehnyt myös virheitä. Vuosia oli tapana, että jos poliittinen koneisto tuottaa jonkin muutosehdotuksen niin YLE asiaohjelmat haasta tuota ehdotusta raivoisasti marssittaen esiin jos jonkinlaisia pienryhimiä, joiden etuja tällä muutoksella loukataan. Ei ihme että poliittinen päätöksenteoko on jumiutunut ja jotain aikaan saaneet poliitikot saavat huomata kannatuksensa murentuneen ja kansan kaikonneen heidän takaansa. Muutokset eivät sellaisessa ilmapiirissä etene.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Rikos ja rangaistus; syy, seuraus ja vastuu

Porvoon tuomiokirkko on isänmaamme historian tärkeimpiä rakennuksia

 

18-vuotias askolalainen Kalle Johan Ernesti Holm sytytti Porvoon tuomiokirkon katon tuleen 29. toukokuuta 2006. Järkevää syytä teolle ei tietenkään ollut. Taustalla oli ilmeisesti lähinnä humala ja jokin epämääräinen uskonnonvastaisuus.

Julkisuudessa on runsaasti voivoteltu Holmin asemaa. Nuorelle miehelle lyötiin 6 vuotta vankeutta ja 4 miljoonaa euroa vahingonkorvauksia. On tietysti totta, että Suomea ei järkevästi rakennetta sillekään, että 18-vuotiaalta viedään ulosottovelkojen takia motivaatiota käydä töissä. Toisaalta on mahdotonta ymmärtää, ettei yksilöllä olisi vastuuta teoistaan. Pitäisikö kaikilla 18-vuotiailla olla oikeus tuottaa miljoonavahinkoja?

Eläkkeiden kasvattamista vaativa kansalaisaloite eduskuntaan

Eläkkeiden kasvattamista vaatinutta kansalaisaloitetta on tukenut yli 82'000 kansalaista ja se tulee eduskunnan käsittelyyn viimeistään ensi syksynä. 

Työeläkevakuuttajia edustavan Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes on blogissaan huolestunut siitä, että meillä ei kerta kaikkiaan ole varaa antaa aivan kaikkea yhdelle sukupolvelle. Nyt työssä oleville nuorillekin olisi hyvä jättää edes pieni eläke. Suvi-Anne Siimes kiinnittää huomiota siihen, että vuonna 2017 voimaan astuva eläkeuudistuksemme on eläkeläisiä kohtaan antelias. Kaikkien muiden tulotasoa joudutaan tulevina vuosina leikkaamaan, mutta eläkeläiset säilyttävät tulotasonsa. Jo maksussa olevia eläkkeitä ja kertyneitä eläkeoikeuksia ei leikata myöskään ensi vuoden alussa. 

Keskimääräinen eläke on 1613€

Suurimmat keskimääräiset kokonaiseläkkeet maksettiin Uudellamaalla Kauniaisissa, pienimmät Etelä-Pohjanmaalla Isojoella. Suomen eläkeläisvaltaisimmat maakunnat sijaitsevat Itä-Suomessa. Vähiten työkyvyttömyyseläkeläisiä on Ahvenanmaalla.

Keskimääräinen kokonaiseläke oli viime vuonna 1 613 euroa kuukaudessa. Miehet saavat keskimäärin suurempia eläkkeitä kuin naiset. Miesten keskieläke vuonna 2015 oli 1 829 euroa kuukaudessa, naisten 1 434 euroa. Naisten eläke oli keskimäärin 78 prosenttia miesten eläkkeestä. (Video:  Mikä on keskieläke? )

Tiedot kuvaavat vuoden 2015 lopun tilannetta ja perustuvat Eläketurvakeskuksen ja Kelan yhteistilastoon.

Nordean ennusteen mukaan Suomi tarvitsee 15% kustannusleikkauksen

Suomella on suuria vaikeuksia täyttää eurojäsenyyden vaatimuksia. Nykyisen kaltaisissa muusta euroalueesta poikkeavissa talousongelmissa Suomen olisi kyettävä sisäiseen devalvaatioon, kun ulkoinen devalvaatio on jäänyt pois politiikkavalikoimasta. Suomen päätöksenteko taipuu kuitenkin uudistuksiin liian hitaasti ja liian vähän, joten talous jää tulevaisuudessakin jälkeen euroalueen kehityksestä.

- Yhteiskuntasopimus on jäämässä torsoksi. Siitä on turha odottaa viennin parantajaa tai luottamuksen palauttajaa ennusteajanjaksolla. Euroeroakaan ei kannata haikailla, koska pitkä eroprosessi toisi suunnatonta epävarmuutta. Parempi vaihtoehto on jatkaa uudistuksia eurojäsenenä vaikeuksista huolimatta, toteaa pääekonomisti Aki Kangasharju.

Kansa haluaa uudistuksia ja on turhautunut hitauteen

Kilpailukykyremonteilla on vahva kansan tuki takana selviää EVA:n Arvo ja asennetutkimuksesta.

Kansa vaatii kilpailukyvyn kuntoon laittamista

Kansalaiset antavat vahvan tukensa maamme kilpailukyvyn kuntoon laittamiselle. 83 prosenttia suomalaisista pitää vientiteollisuuden kilpailukyvyn turvaamista ratkaisevan tärkeänä maamme työllisyyden ja hyvinvoinnin kannalta. Joka toisen mukaan kaikkien suomalaisten pitäisi nyt tinkiä omista eduistaan maamme kilpailukyvyn turvaamiseksi. Vain 29 prosenttia ei näe tarvetta eduista tinkimiselle.

Kansa haluaa itselleen oikeuden sopia paikallisesti oman työnantajan kanssa

Myös työmarkkinoiden uudistukset saavat kansalta voimakasta tukea. Suomalaisista 64 prosenttia katsoo, että työehtojen joustamattomuus estää maamme taloustilanteen kohenemista. Paikallista sopimista halutaan laajentaa: Esimerkiksi palkankorotuksista 44 prosenttia suomalaisista sopisi paikallistasolla, 27 prosenttia liitoissa ja 20 prosenttia valtakunnan tasolla.

Selkänoja talouden uudistuksille ei ole heikentynyt vaan vahvistunut. Pikemmin näkyvissä on selvää turhautumista päätöksenteon riitaisuuteen ja hitauteen, toteaa EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto

Viron presidentti Toomas Ilves ja maidemme välille rakentuva yhteys

Viron tasavallan presidentti Toomas Hendrik Ilves puhui Helsingin yliopistossa 14.3. Hän muisti maidemme välisestä kulttuurista ja historiallita yhteyttä ja viittasi siihen, että uhkakuvamme ovat yhtä, intressimme Euroopan unionin osana ovat yhtä, kansana olemme lähellä ja taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti olemme yhä lähempänä toisiamme. Myös taloudelliset intressimme ovat yhteisiä.  

Viron tasavallan presidentti Toomas Hendrik Ilves Helsingin yliopistossa 14.3.2007

Arvoisa Suomen tasavallan presidentti, herra kansleri, herra rehtori, hyvät naiset ja herrat,

Käyttäjän J.Vahe kuva

Pääomatulojen verotuksesta

TV:n MOT käsitteli otsikon aihetta viikko sitten. Itse varsinainen TV-ohjelma oli puuduttava luettelo kevään osinkojen määristä. Jos osinkojen määriä haluaa käsitellä, pitäisi todeta Suomen talouselämän olevan hyvin pääomavaltaista. Se johtuu kemiallisen metsäteollisuuden yleisyydestä ja maamme korkeasta elintasosta. Jotta korkeita palkkoja voitaisiin maksaa, työn tuottavuuden pitää olla korkea ja siihen tarvitaan pääomia. Jotta niitä saataisiin, pitää maksaa osinkoa.

Ainoa mielenkiintoinen lause ohjelmassa oli Kim Lindströmin toteamus, että on epäoikeudenmukaista, miten piensijoittajat maksavat 30 %:n veroa ja suuromistajat eivät juuri mitään. Virke jäi ohjelmassa lähinnä roikkumaan ilmaan.

Ohjelman verkkosivut ovat paljon selkeämmät. Veroja osingoista siis todella maksavat lähinnä vain piensijoittajat. 8 mrd:n osingoista maksetaan veroja vain alle 400 miljoonaa. En ala tässä säädöksiä luettelemaan, mutta pohdin, miksi tällaiseen tulokseen on päästy.

Sivut

Tilaa syöte Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus