Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus

Käyttäjän Norvestia kuva

Tarkkuutta media, tarkkuutta

Kirjoitusvuorossa: Hannu Lehtilä

Nyt eletään kansakunnan talouden kannalta ratkaisevia aikoja. Moni asia on veitsen terällä; yhteiskuntasopimus/työmarkkinat, sote/maakuntahallinto ja pakolaispolitiikka/itäraja. Nyt jos koskaan vain tosiasioilla on ratkaiseva merkitys. Tästä seuraa, että medialta vaaditaan nyt tarkkuutta. Pois asenteen ja vastenmielisyyden tunteet. Nyt ei kaivata asioiden karnevalisointia, ei varsinkaan verovaroin ylläpidetyn Yleisradion ohjelmissa. – Tarkkuutta toimittajat, tarkkuutta.

J.K. Paasikiven patsaan mustaan graniittiin Paasikiven aukiolla, vastapäätä Mannerheimin ratsastajapatsasta, on hakattu sodanjälkeisen presidenttimme viesti jälkimaailmalle: ”Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen.”

Yksi mittari tarkkuutta vaativasta käsittelystä oli professoripohjaisen Talouspolitiikan arviointineuvoston raportin uutisointi. ”Täystyrmäys hallitukselle”. ”Armotonta kritiikkiä”. ”Ei ymmärrystä hallituksen talouspolitiikalle”. Tällaisilla otsikoilla raportin sanomaa uutisoitiin. Oli noloa katsoa tiistai-illan 26.1.2016 A-studiota, jossa talouden huippuammattilaiset – arviointineuvoston puheenjohtaja Roope Uusitalo ja kansanedustaja/taloustutkija Juhana Vartiainen (kok.) - yrittivät oikoa toimittajan sloganeja huomauttamalla, ”ettei raportissa niin sanota” ja heittämällä toimittajalle haasteen, ”että jos parempaan pystyt, niin tee”.  

Helsingin Sanomat oli otsikossaan neutraalimpi: ”Hallituksen linjaukset saavat sapiskaa”. Kauppalehti kertoi puolestaan seitsemän palstan otsikossaan: ”Leikkausten mitoitukselle tukea professoreilta”.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Työehtosopimusten yleissitovuus on ollut Suomen lain ja oikeusvaltion vastainen maan tapa

Miten Suomessa on päädytty vahvoihin ammattiliittoihin ja yleissitoviin työehtosopimuksiin? Historia on jännittävä. Elettiin sodan jälkeisiä vaaran vuosia vuonna 1946. Valvontakomissio oli Suomessa eikä Suomen siirtymistä rauhaan ollut vielä vahvistettu (vahvistus tuli vuonna 1947) ja Neuvostoliitolla oli oikeus miehitykseen ellei Suomi toteutettaisi ehtoja kuuliaisesti. Suomen edellinen hallitus oli syytettynä sotasyyllisyysoikeudenkäynneissä ja Stalinin Neuvostoliiton miehitystä estettiin kätkemällä aseita. Stalinille piti tehdä myönnytyksiä ja sosiaaliministeriksi valittiin Stalinin Neuvostollitossa 1920 luvulla koulutuksensa saanut punakenraali ja kommunisti Matti Janhunen.

Tässä tilanteessa syntyi, Neuvostoliiton sanelemana Matti Janhusen kynästä työehtosopimuslaki, joka on pääsisällöltään edelleen sama. (viimeisin versio: finlex). Tämän lain puitteissa työmarkkinoistamme tuli Neuvostoliiton mallin mukaisesti keskitetty ohjattu ja tällä tavalla vahvistettiin Stalinin uskoa siihen että Suomi voisi lansäädännön keinoin lähentyä Neuvostoliittoa ja sen toimintatapaa ilman että tätä maata tarvitsisi sen takia miehittää.

Mutta tässä ei ole kaikki - pahempaa oli tiedossa - työehtosopimuskäytäntö muodostui laittomaksi

Pääkaupunkiseutu on Euroopan vetovoimaisimpia alueita

Vastikään julkaistun raportin mukaan pääkaupunkiseutu on viimeisten vuosikymmenten aikana ollut Euroopan nopeimmin kasvavia kaupunkiseutuja. Helsingin kaupunki on Oslon ohella myös Pohjoismaiden vetovoimaisin kaupunki. Vetovoima johtuu pääasiassa työ- ja opiskeluperusteisista seikoista.  Maahanmuuton merkitys menestystekijänä on kasvanut parin viimeisen vuosikymmenen aikana. 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Venäjältä pyrkii kesänä noin 100'000 vainottua Suomeen ja edelleen Eurooppaan

Sotaa ja vainoa pakenevat hädänalaiset ihmiset aktivoituvat taas ensi kesänä yrittämään Eurooppaan, mutta valtatie, Balkanin reitti, on piikkilangoitettu. Reitti Venäjän kautta tullee kiinnostavaksi ja tämän reitin päätepisteessä häämöttää Suomen, Norjan, Baltian ja Puolan rajat. Näistä parhaimpana näyttäytyy Suomi, jolla on hyvä maine vainottujen Syyrialaisten, Afganistanilaisten ja Irakilaiseten sotaa pakenevien auttamisessa. Yhteensä noin 100'000 ihmistä saattaa keäsällä kolkutella itärajamme rajanylityspaikkojen porteilla.  (oikealla eurostat:n kuva kuukausittaisista pakolaismääristä)

Pakolaisia tulee Suomen lain mukaan suojella ja auttaa Suomessa ja Suomeen

Toisin kuin julkisuudessa on annettu ymmärtää, Suomen rikoslaki sallii ja kehoittaa hädänalaisten paperittomien pakolaisten auttamisen Suomeen, jos auttajalla on hyvä syy uskoa, että autettavat pakenevat sotaa ja vainoa. Paperittomien, sotaa pakenevien auttaminen Suomeen on rikoslakimme mukaan hyväksyttävää ja pakolaisasetuksemme mukaan jopa suotavaa.

Pakolainen on määritelty YK:n genevessä 1951 tekemään pakolaisten oikeusasemaa koskevaan sopimukseen. Tämä sopimus on 1968 hyväksytty osaksi  Suomen lakikokoelmaa. Tämän mukaan pakolainen on henkilö, joka on joutunut jättämään kotinsa ja kotimaansa, koska hänellä on perusteltu syy pelätä joutuvansa vainotuksi rotunsa, kansallisuutensa, uskontonsa, yhteiskuntaryhmänsä tai poliittisen mielipiteensä perusteella. Pakolainen ei saa suojelua omassa kotimaassaan ja tarvitsee kansainvälistä suojelua oman maansa ulkopuolella.

Teknologiset kehitykset toimivat yhteiskunnallisten megatrendien moottoereina ja käynnistäjinä

Sitra on julkaissut yhteiskuntaan ja erityisesti tulevaisuuteemme vaikuttavan megatrendilistan vuodelle 2016. Yhteiskunnan muutostrendien moottorina toimivat teknologiset muutokset, jotka muuttavat tapaamme kokea ja elää.

Seuraavassa muutamia tärkeitä yhteiskunnallisia muutoksia generoivia teknologisia trendejä:

  • Virtualisoituminen ja datan digitalisaatio. Virtuaalitodellisuuden myötä voimme kokea olevamme paikoissa, joita laitteen läpi katsellaan. Esimerkiksi matkustaminen ja kulttuurikokemukset tulevat mahdollisiksi ilman, että on siirryttävä fyysisesti.
  • Keinoäly. Tietokoneet pystyvät yhä paremmin tunnistamaan asioita, esineitä ja muotoja sekä arvioimaan tilanteita ja tekemään päätöksiä näiden arvioiden perusteella.
  • Kaiken instrumentointi. Modernit laboratoriotekniikat, kuten verinäytteet, bakteerija virustestaaminen sekä rikostutkinaan liittyvä tekniikka voidaan myydä myös halvalla kuluttajille.
  • Robotisaatio. Tulevaisuudessa itseajavat autot, saumattomasti toimiva liikenne ja automatisoidut satamat, rahtikeskukset ja miehittämättömät lennokit (engl. drones) muuttavat dramaattisesti liikenteen toteuttamista.
  • Nanomateriaalit. Grafiini on lähes kaksi kertaa vahvempaa kuin teräs, sähköisesti ja optisesti aktiivinen aine, joka koostuu pelkästä hiilestä.
  • Bioteknologia ja farmakologia. Uusia biologisia tuotteita voidaan käyttää vastaamaan ruuantuotannon haasteisiin yhä tiiviimmäksi käyvällä planeetalla.
  • Energiateknologia siirtyy kohti aurinkoenergiaa
  • Digitaaliset joukkoalustat  Ennennäkemätön tiedon demokratisoituminen ja läpinäkyvyyden lisääntyminen on käynnistynyt sosiaalisen median.

Etuoikeutetut joukot riskeeraavat oman tuhoutumisensa ennemmin kuin luopuvat eduistaan

YLE Puheessa ma 18.1.2016 Jari Sarasvuo puhui otsikolla “Suomen luova luokka ei enää ole luova, vaan ainostaan hallitseva”. Puheenvuoro oli erittäin hyvä. Olen etäisenä mutta kiinnostuneena historian ja markkinoiden tarkkaijana pohtinut tähän liittyvää teemaa jo useita vuosia.

Miksi historia on täynnä luhistuneiden sivilisaatioiden raunioita, jotka tuntuvat kielivän vääjäämättömästä lopputuloksesta, että kuolema on kaiken kohtalo? Onko opittavissa mitään säännönmukaisuuksia nousun ja tuhon sykleistä, jotka voisivat auttaa meitä ennustamaan oman sivlisaatiomme tulevaisuutta? 

Kansakuntien kohtalo ei tietenkään tapahtu deterministisesti. Historia toistaa itseään, mutta vain otsikkotasolla. On järkevää ajatella, että tulevaisuudessa aiemman historian tapaan uusia sivilisaatioita syntyy ja joitakin vanhoja jää ajan hampaisiin. Kaikki historioitsijat ovat yhtä mieltä siitä, että sivilisaatiot alkavat, nousevat, raputuvat ja häviävät - tai jäävät kitumaan kituliaina aiemman vaurauden kuivuneisiin puroihin. 

Mikä määrittelee sen, kykeneekö sivilisaatio vastaamaan sen tielle tulleeseen kriittiseen uhkaan? Avainasemassa tuntuu olevan se, kykeneekö yhteiskunnan luova luokka järkevästi ja tehokkaasti vastaamaan uuteen tilanteeseen (mikä on miltei älykkyyden määritelmä). Kun sivilisaatio vastaa onnistuneesti haasteeseen (kuten Yhdysvallat 1900-luvulla) eikä voitto ulosmittaa voittajaa (kuten Englannin 1945), haasteen voittaminen vahvistaa yhteiskuntaa ja tekee siitä entistä kyvykkäämmän vastaamaan tuleviin haasteisiin.

Soini se vasta EU-sekatavarakauppias onkin

Ulkoministeri Soini tölväisi "plokissaan" EU-komissiota, koska se haluaa puuttua Puolan tuoreen oikeistopopulistisen hallituksen toimiin median ja oikeuslaitoksen itsenäisyyden rajoittamiseksi. Komissio toteuttaisi nyt ensimmäisen kerran toissa vuonna sovittua oikeusvaltiomekanismia, joka mahdollistaa komission viime kädessä antaa rangaistuksia EU:n perusarvoihin kuuluvan oikeusvaltioperiaatteen rikkomuksista.

EU on ollut hyvin tarkka jäsenyyttä hakevien maiden suhteen keskeisistä periaatteistaan, mutta jäseneksi hyväksyttyjen maiden kontrolli on ollut heikkoa, pahimpana tapauksena Unkari. Syitä voi luetella paljonkin, osaltaan poliittisia, mutta eipä ole ollut EU:lla oikein välineitäkään.

Soini on aiemmin arvostellut EU:ta ruokakaupaksi, josta jokainen jäsenmaa noukkii haluamansa. Brittejä on arvosteltu tästä erityisesti muissa jäsenmaissa, myös Suomessa, ja ihan syystä. Tästä olen sinänsä Soinin kanssa samaa mieltä - ei mikään järjestelmä voi toimia tällä pohjalla.

Siksi on surkuhupaisaa, että Soinin Puola-näkemyksellään puolustaa juuri tällaista rusinat pullasta –menettelyä. Soinin mielestä komission ei pidä puuttua vaaleilla valitun itsenäisen maan hallituksen päätöksiin. Näkemys ei sikäli tietenkään yllätä, perussuomalaiset vastustavat kaikkea EU:n kontrollia liittovaltiokehityksenä, ja Puolaa hallitsee nyt aatetoveri. Mutta Soini ei perustellut kantaansa sillä, että EU pitäisi purkaa, ja Puolan pitäisi johtaa kapinaa. Soinin mukaan puolalaisilla pitää olla oikeus polkea EU:n perussopimuksia ja niiden kontrollia, koska he ovat itsenäinen vapaa kansa.

Guantanamon keskitysleirillä on virunut ihmisiä ilman oikeutta jo 14 vuotta

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International muistuttaa, että Yhdysvaltojen Guantánamon keskitysleiri on edelleen toiminnassa. Ensimmäiset ihmiset siirrettiin Kuubassa sijaitsevalle leirille 14 vuotta sitten, tammikuussa 2002.

Toivottavasti jääkiekko indikoi koko kulttuurin murrosta

Onnea ja kiitos junnuleijonille!

Järjestivätpä nuoret miehet huikeaa urheiluviihdettä. Se mikä minua – kuten varmaan vähän jokaista turnausta seurannutta – tässä upeassa voitossa erityisesti viehättää on tapa, jolla joukkue venyi ottelusta toiseen tappioasemassa. Se on aika poikkeuksellista suomalaisessa urheilussa. Varsinkin kun on kasvanut vielä siinä sukupolvessa, jonka muistoissa suomalainen joukkue aina räpeltää ratkaisevalla hetkellä ja luovuttaa jo ilmassa roikkuneen voiton, yleensä ruotsalaisille. Siltä vaikutti tässäkin finaalissa kuusi sekuntia ennen kolmatta summeria. Mutta vielä kerran pojat kokosivat uskomattomasti itsensä.

Yhdestä urheilujoukkueesta ei ehkä kannata vetää hirveän syväluotaavia johtopäätöksiä laajempaan kontekstiin, mutta toiveikkaasti teen sen silti. Suomalaisillehan on ollut surullisen tyypillistä puristaa mailaa kovassa paineessa tilanteessa, jossa pitäisi kyetä rentoon ja itsevarmaan suoritukseen. Sisu, josta me olemme sinänsä oikeutetusti ylpeitä, ei ole sama asia. Sisu on vimmaista venymistä ylivoimaisen vastuksen edessä. Sisu on ainaisessa alakynnessä rimpuilevan viivytystaistelua hampaat irvessää ja kynnet veressä. Sisukkaan sisäinen kokemus itsestä on jatkuva tappiolle jääminen, jota hän ei kuitenkaan hyväksy.

Sisun voimalla suomalaiset urheilujoukkueet tavallisesti rutistavat kunniakkaita tappioita itseään paremmista vastustajista. Sisusta ei kuitenkaan ole apua tilanteessa, jossa voittaminen olisi omien kykyjen puolesta luontevaa ja odotettuakin. Tällaisessa tilanteessa suomalaiset tuppaavat hermoilemaan itsensä ulos.

Käyttäjän Johannes Hidén kuva

Luovutustappiot vähennyskelpoisiksi kaikista pääomatuloista

Juuri alkaneen vuoden eli vuoden 2016 verotuksesta lähtien luovutustappiot ovat vähennyskelpoisia kaikista pääomatuloista, kun vähennyskelpoisuus on aiemmin koskenut vain luovutusvoittoja (kts. esim. https://www.veronmaksajat.fi/Palkka-ja-elake/verotus-2016/ tai Henkilöasiakkaan vero-opas 2016 ).

 

Muutos tekee verotuksesta oikeudenmukaisempaa kahdellakin tapaa. Se estää tilanteet, joissa verovelvollinen joutuu maksamaan veroa sijoituksista, jotka ovat todellisuudessa tappiollisia (kts. esim. Osingot aidosti samalle linjalle luovutusvoittojen kanssa). Se myös nostaa tavallisen piensijoittajan tasaveroisempaan asemaan suhteessa varakkaaseen sijoittajaan, jolla on holdingyhtiön, kapitalisaatiosopimuksen tai muiden sijoitusinstrumenttien kautta paremmat mahdollisuudet välttää ylimääräisiä veroja ennen rahojen varsinaista tulouttamista omaan käyttöön. Samalla se eliminoi järjestelmän kierteet -juttusarjani "kierteet" 17 ja 18

 

Sivut

Tilaa syöte Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus