Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus

Yksi iso murhe vähemmän

Toimitus toikin asiasta esiin jo oleellisen, mutta ruopaisen aihetta hiukan minäkin, koska Donald Trumpin mahdollinen voitto on huolestuttanut minua pirusti monestakin syystä. Silti olen viime viikkoina ladannut amerikkalaisia osakkeita, koska monista niistä on hintojen ropistua tullut varsin kiinnostavia hinnoittelun ja tuloshistorian valossa. Saatan jossain välissä availla ostoslistaani, jos ehdin.

Joka tapauksessa keskeinen huoleni oli Trump eikä Fed – eikä se koske vain Yhdysvaltoja. Onneksi Trump on vajonnut skandaalien myötä kauas Clintonin taakse. Vaikka tilanne saattaa tasaantua vielä kuukauden mittaan, en usko Trumpin enää nousevan sillasta. Näen siihen kaksi keskeistä syytä.

Republikaanien napavaikuttajista monet ovat kääntäneet selkänsä Trumpille viimeistään nyt nauhoiteskandaalin jälkeen. Monet olivat tukeneet häntä alun perinkin pitkin hampain niin tunkkaisen persoonan kuin konservatiivien kannalta epäortodoksisten linjausten vuoksi. He lähtivät riviin vain torjuakseen Hillary Clintonin. Republikaanit pelkäävät puolueen uppoavan kongressivaalissakin Trumpin vanavedessä. Siksi heidän on pakko ottaa reipasta hajurakoa.

Käyttäjän Norvestia kuva

Turruttaako yliannos riskiä?

Kirjoitusvuorossa: Mika Huhtamäki

 

Onko jatkuva epävarmuus ja yhä kasautuvat kriisit muuttaneet suhtautumista riskiin? Kun katsotaan pidempää perspektiiviä koko 2000-luvun ajalta, on asenteissa tapahtunut melkoinen muutos puolentoista vuosikymmenen aikana. Vuosituhannen alkupuolella maailma oli mahdollisuuksia täynnä ja kaikkialta huokui positiivisuus, kuten täyteen puhalletun kuplan henkeen kuului. Kasvavan epävarmuuden siemen alkoikin itää ja kasvaa kunnolla vasta Lehmanin kaatumisen myötä, jossa tulevaisuudenusko sai pahan ja pysyvän lommon. Samalla poliittinen ja valtiollinen riski nousi pintaan myös länsimaissa ja talouden syklit vaihtuivat kriisien sykleiksi.

USA:n yhteiskunnan suurimmat uhat tulevat sisältäpäin

Hilary Clinton on voittamassa USA:n presidentin vaalit noin 6% marginaalilla, jos vaalitulos on viimeisimpien, RealClearPolitics  mielipidetiedustelujen mukainen (kuva oikealla).

Politiikassa tämä tarkoittaa nykyisen linjan jatkumista ja osakesijoittajan kannalta Hilary Clintonin valinta olisi luultavasti hyvä asia. Hilary:n presidenttiys tarkoittasi:

Käyttäjän J.Vahe kuva

Profeetta vieraalla maalla

Photo: Ilpo's Sojourn

Sanotaan, ettei kukaan ole profeetta omalla maallaan. Sanonta pitää kovin hyvin paikkansa tuoreen suomalaisen taloustieteen nobelistin professori Bengt Holmströmin osalta.

Loppututkinnon jälkeen hän on opiskellut ulkomailla ja myös työskennellyt USA:ssa etenkin huippuyliopisto MIT:ssä. Holmströmiä veikattiin nobelistiksi jo vuosi sitten.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Liisa Hyssälä lopetti hyssyttelyn ja kehottaa lopettamaan hyysäyksen

Vuodenvaihteessa eläköityvä Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälä on luopunut hyssyttelystä ja laukonut haastattelussa ikäviä tosiasioita sosiaaliturvasta. Ydinsanoma on, että sosiaaliturva on tarkoitettu tilapäiseksi tueksi eikä pysyväksi toimeentulon jatkeeksi.

Valitettavaa vain on, ettei Hyssälä tätä ole esittänyt ollessaan aktiivisesti politiikassa esim. ministerinä. Tässä vaiheessa virkauraa hänen mahdollisuutensa vaikuttaa Kelaankin parissa kuukaudessa lienevät vähäiset.

 

Haastattelusta poimittua:

 

- Kannustinloukku siirtyy tulorajan myötä. Pelätään että tienataan liikaa ja sopeutetaan työelämää saatuun tukeen. Ei haluta ylittää tulorajaa, ettei vain menetetä etuuksia. Siis etuus on ensisijalla, ei palkka ja sen nousu.

- 60 prosenttia vuokralla asuvista saa asumistukea. Hyssälän mukaan kannattaisi kokeilla tilannetta, jossa kunnat maksaisivat puolet asumistuista. Tulisiko näin nopeammin kaavoitusta edullisille vuokra-asunnoilla?

- Toimeentulotuesta on tullut pysyvä tuki, jollaiseksi se ei ole tarkoitettu. Samaan on kiinnittänyt huomiota myös esim. Soininvaara.

Käyttäjän Norvestia kuva

Kevään kuntavaalit määräävät politiikkaa jo nyt

Kirjoitusvuorossa: Hannu Lehtilä

 

Talous ja politiikka ovat jo pitkän aikaa kulkeneet aika kaukana toisistaan. Viimeinen esimerkki oli brexit, joka notkautti pörssejä vain muutaman päivän ajan, mutta pani Euroopan politiikan sekaisin. – Eurooppa selvisi säikäytyksellä, Britannia ei.

Sen sijaan vaalien läheisyys kyllä näkyy meillä elinkeinoelämässä, tarkemmin sanottuna talous- ja työelämän rakenneuudistuksessa. Konkreettisin esimerkki on hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kolmikantaisen työllisyysryhmän erimielinen loppuraportti. Kun yksimielistä esitystä ei tullut, asia pilkottiin usean uuden työryhmän selvitettäväksi. – Hallitus ei siis lähtenyt omilla esityksillään runnomaan esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastusta eteenpäin.

Saattaakin olla, että Elinkeinoelämän Keskusliitto laski väärin, jos se uskoi oikeistohallituksen joka tapauksessa tekevän EK:n haluamat uudistukset. Neuvottelujen loppuvaiheessa hallitus oli näet tullut uusilla ratkaisumalleilla palkansaajia vastaan, mutta tämä oli kuulemma EK:lle liikaa.

Se on sitten kova brexit

Pääministeri Theresa Mayn mukaan Britannia aloittaa EU:sta irtoamisen keväällä. Hän on koventanut äänenpainojaan prosessin luonteen suhteen viime päivinä omalle väelleen puhuessaan: Britannia pysyy sataprosenttisesti itsenäisenä valtiona. Sanoo suomeksi, että se ei hyväksy EU:n Norjalle ja Sveitsille asettamia ehtoja yhteismarkkinaan kuulumiselle. Nehän noudattavat käytännössä EU:n säädöksiä ja maksavat jäsenmaksun kaltaisia avustuksia.

Linja ei isommin yllätä, vaikka May EU:ssa pysymistä kannatti. Hän on kuitenkin pitkään vastustanut avointa maahanmuuttoa. Toiseksi, hänen on pidettävä puolueensa kasassa ja vallassa. Konservatiivien on pakko rajoittaa siirtolaisuutta estääkseen puolueensa hajoaminen ja UKIP:n rynnistys seuraavissa vaaleissa. Jo poliittinen matematiikka pakottaa siihen.

Perintö- ja lahjavero kevenee kaikissa portaissa

Perintö- ja lahjaverolakiin sekä tuloverolakiin tulee vuoden 2017 alusta muutoksia. Perintö- ja lahjaveroa kevennetään veroasteikkojen kaikissa portaissa.

Lähiomaiselle maksettavan henkivakuutuskorvauksen verovapaus poistetaan. Verovapauden poistaminen on yllättävää sillä finanssiala on aikoinaan "lobannut" poliittisten puolueiden taustayhteisöjä merkittävällä tavalla ja poliittinen päätöksenteko on vastineeksi säätänyt finanssialalle yksinoikeuden tarjota perintöveron kiertoon tarkoitettua "henkivakuutusta". Veronkiertoon markkinoidun tuotteen poisto on merkki poliittisen päätöksenteon moraalin kohoamisesta.

Valtiolle kertyvä lisätuotto käytetään veroasteikkojen kevennykseen. Puolisovähennystä ja alaikäisyysvähennystä korotetaan.

Lopulta järkeä Solidiumiin

Olen arvostellut ahkerasti monilla forumeilla Solidiumin omistajapolitiikkaa, jossa valtion pörssiomaisuutta on käytetty teollisuus-, elinkeino- ja työllisyyspolitiikkaan myymällä parhaita omistuksia ja tumppaamalla rahat poliittisesti tarkoituksenmukaiseksi katsottuihin hankkeisiin, etenkin Talvivaaraan ja Outokumpuun. Poliitikot kun suuressa viisaudessaan päättivät luoda Suomeen kaivosklusterin, ja sinne upotettiin omat ja varastetut. Tavoitteessa ei sinänsä ollut vikaa, mutta näin siinä tuppaa valtion yritystoiminnassa käymään, kun poliittiset motiivit ajavat taloudellisten realiteettien edelle. Eikä se ole halpaa lystiä. Valtion osakesalkku on sulanut kuin voiköntti heinähelteessä, ja osinkotulot ropisevat samaa tahtia.

Suomi mukaan taloustieto-Pisaan – millaista menestystä voidaan odottaa?

Suomalaisille tuttu Pisa-tutkimus laajenee suomalaisnuorten osalta myös taloustaitojen alalle. Huipputulokset Pisa-tutkimuksessa ovat tuoneet Suomelle mainetta koulutuksen kärkimaana, mutta toistaiseksi Suomi ei ole ottanut osaa taloustaitoja mittaavaan osuuteen. Ylipäätään suomalaiset kansainvälisestä talousosaamisen tasosta ei ole tarkkaa tietoa.

 

Taloustaidot ovat yhä merkittävämmässä roolissa

Pisa-tutkimuksella halutaan talouden osalta mitata kuluttajien taloudellista lukutaitoa, eli niitä taitoja, joita tarvitaan jokapäiväisessä kotitalouksien arjessa. Taloudellisella lukutaidolla viitataan erityisesti kansalaisten kykyyn ymmärtää taloustermejä, hallita yksinkertainen talousmatematiikka sekä ymmärtää keskeiset talouden lainalaisuudet, kuten hajauttamisen tärkeys. Kyse on siis henkilökohtaisesta taloudesta (personal finance) erotuksena kansantaloudesta (economics).

 

Sivut

Tilaa syöte Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus