Hyppää pääsisältöön

Yhteiskunta

Hyvinvointivaltiota ei ole

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa Juha Mikkola

Näin väittää kokoomusnuorten entinen puheenjohtaja Ville Rydman. Hän puhuu mieluummin sosiaalivaltiosta ja pitää tätä hyvinvointivaltion nimeä pelkästään loistavana brändilanseerauksena, koska sitä on nimensä takia kenenkään mahdoton vastustaa.

Valitettavasti minäkään en enää usko hyvinvointivaltion olemassaoloon. Viimeiset uskonrippeet hävisivät, kun olin kuuntelemassa valtiosihteeri Martti Hetemäen esitystä talouspolitiikan näkymistä vuosille 2015–2019. Hetemäen esitys oli sikäli raflaava, että jopa tilaisuudessa mukana olleet poliitikot sanoivat ääneen, ettei tällaisia asioita uskalla poliitikko suustaan päästää.

Hetemäki kuitenkin uskaltaa, omalla rauhallisella ja analyyttisellä tavallaan. Hetemäen luvut ovat karmeaa luettavaa. Yli 56 prosenttia kansantuotteesta tulee julkiselta sektorilta ja prosenttiluku kasvaa. Julkista velkaa on 90 miljardia ja samanaikaisesti on myyty valtion omaisuutta, ja nyt nekin rahat on tuhlattu. Jos kuntasektorin kuluja ei rajusti leikata, niin viiden vuoden kuluttua pitäisi kunnallisveron nousta keskimäärin 19 prosentista 29 prosenttiin, jotta alijäämä saataisiin kurottua.

Keskiarvo: 3.9 (10 arviota)

Elop, kannustimet ja vanhan kertaus

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

 

Linkin tietojen mukaan siivoojan keskipalkka on alle 1800 euroa. Juuri tällaisiin siivoojiin EK:n, TT:n ja kaikkien Etelärannan järjestöjen mielenkiinto kohdistuu. Työtä pitäisi tehostaa, palkkaa laskea ja työaikaa ja –ikää pidentää.  Eteläranta itse on näyttänyt mainiota esimerkkiä alkaen Mika Tiivolan vävyn laittamisesta käytännössä eläkkeelle alle 45-vuotiaana. Siivoojien tulisi myös ymmärtää johtajien erityistarpeet, esim. se, miten verot heitä rasittavat. Vehviläinen tartti asunnon ja Elopille tulee avioero. Siivoojalla ei liene varaa kumpaakaan?

Mitäpä jos syyllistyisin sellaiseen majesteettirikokseen, että arvioisin johtajien työtä samoin kriteerein kuin millä he arvioivat siivoojien työtä. 

Työn tuottavuus

Nokialle tullessaan Elop haukkui Nokian tuotteet ja sitoi Nokian toiseen elefanttiin Microsoftiin. Nokian kurssi romahti. 2013 Nokian hallitus kokoontui 50 kertaa Microsoft-kaupan takia ja Elop lienee ollut asiasta sivussa. Mielestäni Elopin työt voidaan jakaa kahteen osaan. Ensin hän teki vahinkoa ja sitten ei mitään. Oliko työ 40 millin arvoista?

Keskiarvo: 4.7 (6 arviota)

Poliittinen sirpaloituminen etenee Saksassakin

Posted in

Saksan vaalituloksessa on keskitytty CDU:n ja Merkelin mahtivoittoon, mutta itse näen tuloksessa toisen merkittävän trendin, joka on tuttu monesta EU-maasta. CDU:n liberaali porvarillinen apupuolue FDP putosi parlamentista jäätyään alle viiden prosentin äänikynnyksen. FDP:n paikan vaihtoehtoisena porvaripuolueena on kaappaamassa eurovastainen AfD. Se lähes ylitti viiden prosentin äänikynnyksen, vaikka puolue perustettiin tänä vuonna. Se on kova saavutus, mikä lupaa nousevaa tulevaisuutta – etenkin kun katsotaan eurovastaisten puolueiden menestystä muissa EU-maissa.

AfD vastustaa nykymuotoista euroa. Puolue mieluummin hajottaa valuuttaunionin kuin jatkaa tukipolitiikkaa missään muodossa. Linja tekee AfD:sta mahdottoman kumppanin CDU:lle, vaikka puolueiden arvoissa on yhtäläisyyksiäkin. Jos AfD yltää seuraavissa vaaleissa parlamenttiin, hankaloituu CDU:n asema hallituksen muodostajana entisestään, vaikka se säilyisi valtapuolueena.

AfD ei ole yhden asian puolue, vaan sillä on kattava ja uskottava ohjelma. Puolue vei paljon ääniä FDP:lta, ja se toi uurnille paljon uusia, valtapuolueiden europolitiikkaan kyllästyneitä äänestäjiä. Johdosta löytyy lahjakasta väkeä ja rahoituksen takaavat vauraat yksityiset tukijat. Saksan puoluekartan muutos voi olla pysyvä.

Keskiarvo: 4.2 (10 arviota)

Että tämmöisiä markkinatalouden puolustajia

Posted in

Olen arvostellut täällä puoluetta jos toista talouskysymyksissä, joten jo tasapuolisuuden nimissä ja uskottavuuteni säilyttämiseksi lienee paikallaan suomaista taas yhtä puoluetta – tai tarkemmin sen nuoriso-osastoa, kokoomusnuoria. Puutun asiaan Piksussa sen takia, että kokoomusnuoret ovat markkinatalouden äänekkäitä kannattajia, ja kannatan markkinataloutta itsekin. Nyt on kuitenkin minulla ja muillakin markkinatalouden kannattajilla vaarana leimautua joukkoon ja asioihin, joita en ainakaan itse kannata, joten kritiikin kautta kulkeva puolustuspuhe sallittakoon.

Kokoomusnuorilla on rajuista kannanotoista pitkä perinne. Sen liittokokouksen linjauksista tulenaroin on vaatimus kansanryhmää vastaan kiihottamisen kieltävän lain poistamisesta. Puheenjohtaja Susanna Kosken mukaan ihmistä ei pitäisi tarkastella lainsäädännössä ryhmän jäsenenä, vaan yksilönä. Perustelu sinänsä on kaukana rasismista, joksi se on hiukan hätäisesti leimattu. Länsimaisen oikeusvaltion keskeisen periaatteen mukaan kansalaiset ovat lain edessä yksilöitä, eivät jonkun yhteisön edustajia. Kukaan ei ole oikeudellisesti vastuussa toisten teoista, edes perheenjäsentensä.

Keskiarvo: 1.9 (32 arviota)

Suomen hallituksen lainvalmistelun ja hallinnoinnin tietoperusta näyttää heikentyneen

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

   Suomalaisessa lainvalmistelussa ja hallintopolitiikassa on sitouduttu tietoperusteiseen päätöksentekoon ja tietoon perustuva johtaminen on ollut lähtökohtana myös valtioneuvoston työskentelyn kehittämisessä. Tarkastuksissa on kuitenkin saatu havaintoja päätöksenteon tietoperustan heikkenemisestä, eivätkä tarkastusviraston tietojärjestelmiä ja tietoon perustuvaa politiikkavalmistelua koskevat suositukset ole toteutuneet kovinkaan hyvin.

   ”Valtiontalouden resurssien niukentuessa on erityisen tärkeää, että varojen suuntaamista koskevat päätökset perustuvat huolella punnittuun tietoon päätösten vaikutuksista”, toteaa valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tuomas Pöysti. ”Puutteellisesti valmistellut ratkaisut sekä tilastoinnin puutteet voivat jopa lisätä ei-toivottuja vaikutuksia ja heikentää resurssien käytön tehokkuutta.”

Valtioneuvoston käytännön toiminnassa on syntynyt jännitettä ja epätietoisuutta ministerin, ministereiden poliittisten esikuntien ja virkamiesjohdon rooleista. Näiden välinen tehtäväjako vaatisi uudelleen kirkastamista sekä poliittisten valtiosihteerien aseman ja toimenkuvan arvioimista. Ohjaus- ja johtamisjärjestelmiä tulisi arvioida ja kehittää valtioneuvoston päätöksentekokyvyn vahvistamisen näkökulmasta. Poikkihallinnollisten kokonaisuuksien ohjausta on myös tarvetta parantaa. Poikkihallinnollisista politiikkaohjelmista on luovuttu niihin kohdistuneen kritiikin vuoksi, mutta korvaavaa, vahvempaa välinettä ei ole saatu tilalle.

Keskiarvo: 4 (1 arvio)

Surullinen päivä suomalaisille

Käyttäjän OSKLry kuva

Viime viikon tiistaina otin vastaan uutisen Nokian matkapuhelinten myynnistä Microsoftille ristiriitaisissa tunnelmissa. Tällä palstalla olen useaankin kertaan ihmetellyt, miksei Nokiaa ole ostettu. Hinta (osakekannan markkina-arvo) pörssissä oli alhaisimmillaan vain 5 miljardia ja viime aikoinakin vain 11 miljardia samaan aikaan, kun yhtiön kassassa oli riihikuivaa rahaa 5 miljardia euroa.

Kun sitten kuulin kauppasumman, en ollut uskoa korviani. Vähän yli 5 miljardia puhelinliiketoiminnasta on vähemmän kuin mitä Nokia oli maksanut muutama vuosi sitten piskuisesta karttayhtiö Navteqista. Se, kuinka nopeasti markkinajohtaja on voinut vajota, hakee vertaistaan maailman taloushistoriassa. Olihan yhtiön globaali markkinaosuus vielä muutama vuosi sitten peräti 39 %. Tässä riittää taloustutkijoille selvitettävää.

Keskiarvo: 2.4 (8 arviota)

Suomalaiset kärjessä

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Vieraileva kirjoittaja: J.T. Bergqvist

Kaikessa yritystoiminnassa tehdään vääriä valintoja, oikeiden ohella. Suomalaisen hissiyhtiön omistajilla on ollut ohjenuora, jonka mukaan johdon valinnoista mielellään yli puolet olisi oltava oikeita. Lienee hyvä nyrkkisääntö, ainakin oikean suuntainen.

Nokian tapauksessa kiintoisaa on pohtia, mitkä seikat edistivät hyvien valintojen tekemistä ja mitkä taas vaikeuttivat huipputekniikkayhtiön eteenpäinmenoa, kun peli markkinoilla oli muuttumassa 2000-luvulle tultaessa. Sillä vaikka virhepäätöksiä aina syntyy, olennaista on tunnistaa, millaisessa ympäristössä syntyy todennäköisesti hyviä valintoja.

Ensimmäisenä vaatimuksena on, että teknologiayrityksen ylimmässä johdossa on vahva teknologiavisio. Ei ole mahdollista johtaa ja innostaa joukkoja, ellei kiehtova tulevaisuus ja kuva paremmasta maailmasta aidosti säteile ylimmän johdon sanoissa, ilmeissä ja teoissa. Työntekijät kyllä ymmärtävät kipeätkin päätökset, joiden seurauksena esimerkiksi tuotekehityshankkeita joudutaan lopettamaan, jos huippujohto osaa uskottavasti maalata tulevaisuuden innostavat ja kestävät menestysmahdollisuudet.

Keskiarvo: 4.4 (7 arviota)

Nokia, TeliaSonera, Solidium – on absurdia olla suomalainen

Posted in

Moni suomalainen pitää Nokian puhelinten myyntiä Microsoftille liki maanpetoksena, vaikka kyseessä oli yksityisen yrityksen päätös, joka ei sinänsä kuulu muille kuin omistajille. Toki se koskettaa työpaikkojen kautta – edelleen vaikkakin takavuosiin verrattuna vähäisessä määrin – tuhansia suomalaisia. Mutta ei Nokia ole enää vuosiin ollut keräämiensä otsikoiden mittainen. Sen asema kansantaloudessa on hiipunut jo aikaa sitten.

Viiden ja puolen miljardin kauppa on kuitenkin nostanut liki maansurun. Uutiset vatkaavat ministerien kommentteja, ikään kuin valtiovallalla olisi Nokiassa joku oleellinen rooli. Samaan aikaan valtion salkkuyhtiö Solidium vähensi taas TeliaSoneran omistustaan, nyt 368 miljoonalla. Kauppa saa ehkä kymmenestuhannesosan mediatilaa Nokiaan verrattuna, vaikka kauppasummassa suhde on 1:15. Ja TeliaSonerassa on kyse valtio-omistajan myynnistä, toisin kuin Nokian kohdalla. Kun lasketaan mukaan aiemmat myynnit, valtio on luopunut TeliaSonerasta reippaasti yli miljardilla. Mittasuhde Nokiaan on jotain 1:4, mutta ketä kiinnostaa?

Keskiarvo: 4.8 (12 arviota)

Työmarkkinajärjestöt hoitaneet osuutensa hyvin; nyt on valtion aika näyttää

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Työmarkkinajärjestöt ja valtio ovat tehneet päätöksiä ("Työllisyys ja kasvusopimus" sekä "Budjettiesitys"), jotka korjaavat Suomen kilpailukykyä. Mutta riittävätkö toimet?

Vientiteollisuuden ja yhteiskunnan kannalta tärkein kustannustekijä ovat julkiset palvelut. Saamme käyttämistä tuotteista ja palveluista noin 55% ilmaispalveluina julkiselta sektorilta ja noin 45% palveluista ostamme vapaan valintatalouden piiristä. Ilmaispalvelut (koulutus, turvallisuuspalvelut, terveydenhuolto, infrastruktuuri ...) muodostavat niukan enemmistön ja niiden hinta ja laatu ovat vähintäänkin yhtä oleellinen osa kilpailukyvyn parantamista kuin työvoimakustannukset.

Työmarkkinajärjestöt ovat hoitaneet oman osansa ammattitaitoisesti

Työvoimakustannuksia on helpompi arvioida. Ne ovat selkeän numeerisia ja helppoja verrata. Ja näyttää siltä, että työmarkkinajärjestöt ovat toimineet hyvällä ammattitaidolla. Työllisyys ja kasvusopimuksen mukaiset palkankorotukset korjaavat kilpailukykymme palkkakustannusten osalta samalle tasolle, jolla olimme vuonna 2008, kun vientiteollisuutemme rapautuminen alkoi. Palkkakustannuksemme nousivat vuosina 2009 ja 2012 yhteensä noin 3% muuta Euroaluetta nopeammin, ja nyt tehty vakaussopimus korjaa tilanteen.

 

Työvoimakustannukset tuntia kohden Euroalueella ja Suomessa. (Lähde: Suomen Pankki; Euroopan keskuspankki)

Julkisen sektorin palveluiden hinta (=kokonaisveroaste) on edelleen korkea

Julkinen sektori on ongelmallisempi. Julkisen sektorin velannotto ja vaje alkoi vuonna 2008 ja jatkui yli vuoden 2010 nousukauden aina nykyiseen taantumajaksoon saakka ja jatkuu edelleen. Julkisen sektoin vaje on laskentatavasta riippuen luokkaa 2....4% / BKT, eikä budjettiesitys tuo kunnon korjausta. Budjettiesityksen säästöt ovat noin 0,5% /BKT eikä tämä riitä.  Julkisen sektorin palvelut (55% yhteiskunnan palveluista ja tuotteista) tulevat kalliiksi, ja niiden hintataso (=kokonaisveroaste+velanotto) heikentää kustannustasoamme ja kilpailukykyämme.

Keskiarvo: 4 (5 arviota)

Kuntaliitto: Valtion purettava kuntien velvoitteita ja palautettava itsemääräämisoikeutta

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Kuntaliitto odottaa käytännön keinoja hallituksen päättämän kuntatalouden tasapainotuspaketin toteuttamiseksi. Kuntien tehtävien ja velvoitteiden purkamisen on aidosti tuotava säästöjä kunnille, jotta kestävyysvajeen umpeen kurominen olisi uskottavaa.

   – On hyvä, että hallitus sai rakennelinjaukset tehtyä. Kansantalouden kannalta ratkaisut ovat välttämättömiä, vaikka johtavatkin palvelujen kriittiseen tarkasteluun, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma.

Keskiarvo: 3.5 (2 arviota)

Syyria ei ole leviämässä maailmansodaksi

Posted in

Pörssien alamäki on jatkunut, mikä ei ole minua yllättänyt kuten pari päivää sitten totesin. En tosin edelleenkään väitä tietäväni missä droppi päättyy, mutta voi se vielä jonkin matkaa syventyä – tai vaikka paljonkin. Yhtä talouslehdissä viime päivinä esitettyä syytä paniikkiin ei kyllä kannata ottaa vakavasti: huolta Syyrian sodan leviämisestä johonkin toiseen mittaluokkaan sen myötä, että länsimaat siihen sekaantuvat. On kyllä todennäköistä – ja aiheellista – että Syyrian ruokotonta hallitusta rangaistaan kemiallisten aseiden käytöstä, mutta tuskin konfliktin nykyinen luonne siitä muuksi muuttuu.

Keskiarvo: 4 (6 arviota)

Syntinä synkistely

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa Hannu Lehtilä

Vanhan viisauden mukaan ”huono uutinen on hyvä uutinen”. Tällä opilla media on jaksanut synkistellä sekä maailmantaloutta, eurokriisiä että Suomen tilaa. Vaikka itse kuulunkin toimittaja-synkistelijöiden sukuun ja heimoon, en ole enää vuosiin jaksanut lukea kaikkea mustalla väritettyä talousuutisointia. Tätä lääkettä on tullut enemmän kuin lääkäri – tosiasiat – on määrännyt.  Teknisesti uutisointi menee siten, että aina löytyy sopiva ”päivystävä talousdosentti”, joka osaa maalata median haluamaa mustaa väriä ja joka näin tehdessään saa naamansa ja nimensä ruutuun. En sitä paitsi jaksa uskoa, että jatkuva synkistely olisi jotenkin hyvää kauppatavaraa. Kuka sitä jatkuvassa synkistelyssä jaksaa elää, ei edes suomalaiset.

Keskiarvo: 4.8 (14 arviota)

Talous sakkaa, miksi ministerit vinoilevat?

Käyttäjän tukiainen kuva
Posted in

Julkaistu Länsi-Uusimaa -lehdessä 20.8.

Talous sakkaa, miksi ministerit vinoilevat?

 

Suomen talous- ja työllisyystilanne on heikentynyt viime kuukausien aikana huolestuttavalla tavalla. Harva se päivä kuulemme uutisia yt-neuvotteluista, irtisanomisista ja lomautuksista.

Vaikka joitain hyviäkin uutisia on joukkoon mahtunut, tosiasia on se, että olemme vakavassa tilanteessa. Taustalla on eurokriisi, joka edelleen näkyy epävarmuutena ja aiheuttaa euroalueella kaikenlaisten investointien lykkäämistä ja kaikinpuolista varovaisuutta. Suomen taloustilannetta pahentaa vielä se, että suhdannetyyppisen eurokriisin lisäksi meitä kurittaa paperiteollisuuden ja Nokian kriisi.

Tässä tilanteessa maan hallitus valmistautuu elokuun lopulla pidettävään budjettiriiheensä. Työmarkkinajärjestöt ovat samaan aikaan tunnustelleet mahdollisuuksia solmia keskitetty työmarkkinaratkaisu. Sitä on myös maan hallitus toivonut, suorastaan pyytänyt.

Keskiarvo: 4.4 (5 arviota)

Eri euromaiden tilanne (bkt)

Käyttäjän Henri Myllyniemi kuva

Muutaman euromaan julkaistuissa bkt:n ennakkoluvuissa muutama asia pisti silmään sen verran häiritsevästi, että niistä on kerta kaikkiaan pakko mainita. Mukana on myös Suomen luvut, joita on ihmetelty jo muuallakin. Jos Suomen luvut tulevat pitämään paikkaansa niin onhan se aika lailla ohoh. Toinen kova yllättäjä oli Portugali, joka olisi kiitänyt yli prosentin kvartaalivertailussa ylös.

Keskiarvo: 3.7 (9 arviota)

Suomesta on tullut raaka-aineiden ja teollisuuden materiaalien tuottajamaa

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suomi oli korkean teknologian maa 1998...2008 välisen ajan ja nyt vientiämme dominoivat raaka-aineet ja materiaalit. Muutos on ollut nopeaa eikä pelkästään yhtä yritystä voi syyttää romahduksesta. Muitakin tekijöitä on vaikuttanut samaan suuntaan.

Korkean teknologian osuus maailmankaupasta ja Suomen viennistä (Lähde: Maailmanpankki / Google)

Materiaalit ja raaka-aineet (Kemia, metallit ja metallituotteet, sellu, paperi ja puutavara) muodostavat Tullihallituksen tilastojen mukaan noin 42% viennistämme. Maailman työnjaossa meidän rooliamme ovat raskas prosessiteollisuus, kaivannaiset ja luonnonvarat. Kuulumme Venäjän, Australian, Brasilian ja Chilen kanssa samaan viiteryhmään.  

Suomen viennin rakenne prosenttiosuuksina (Lähde: Tullihallitus)

Keskiarvo: 4 (11 arviota)

Suomalaisen yhteiskunnan rakenneongelmat

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

 

Viittaan Kai Nymanin kirjoitukseen alla.

Harri Holkerin hallitus puhui hallitusta rakennemuutoksesta. Se jäi toteutumatta, mutta eräästä asiasta haluan muistuttaa. Holkerin hallitus ja sen VM Erkki Liikanen elvyttivät tilanteessa, jossa Suomen talouselämä paahtoi laakerit punaisina. Elvytys sopi tuohon tilanteeseen yhtä hyvin kuin bensiini tukipalon sammuttamiseen. Tämä on siis SP:n PJ:n Liikasen pätevyys.

Seuraava eli Ahon hallitus keksi erikoisen ratkaisun, juustohöylän. Rakenneuudistusta ei tehty, mutta kaikkea höylättiin. Syrjäytyneille on taattu rahat ryyppäämiseen, mutta mielenterveyspalveluita on ajettu alas reippaasti sekä laitos- että avohoidossa.

Mistä sitten voisi karsia?

1) Rahan kierrättäminen Suomessa

Lapsiperheet ovat usein huomattavia veronmaksajia ja huomattavia julkisten palvelujen käyttäjiä. Onko varmaa, että järjestelmää ei voisi yksinkertaistaa? Erilaisten laskelmien tekeminen siitä, mitä lisääntyneet palkkatulot vaikuttavat päiväkotimaksuihin eivät lisää bkt:tä yhtään. Yksinkertaisin esimerkki kierrätyksestä on lapsilisien saaminen verotuloista, joita ensin on itse maksettu. Ja rahan kierrättämiseen tarvitaan hallintoa.

2) Rahan kierrättäminen EU:ssa

Keskiarvo: 4.4 (13 arviota)

Kepun surkea matematiikka

Posted in

Kepulaiset pitävät tiukasti kiinni ajatuksestaan kasvurahastosta, joka rahoitettaisiin myymällä valtion pörssiomaisuutta. Eduskuntaryhmän pj Kimmo Tiilikaisen mukaan TeliaSonera maksaa kyllä hyvää osinkoa (kuten olen aiheesta aiemminkin kirjoittaessani jaksanut vatkuttaa), mutta sillä ei Tiilikaisen mukaan luoda Suomeen satoja työpaikkoja. Se on surkeaa matematiikkaa seuraavista syistä.

Keskiarvo: 3.9 (14 arviota)

Rakenneuudistus on hyvinvointiyhteiskunnan purkamista

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Espanjan ja Kreikan kokemukset antavat viitteitä siitä, kuinka julkisen sektorin elvytyksen (velanoton) vähentäminen lisää työllisyyttä ja parantaa realiansioiden kasvua, mutta jakaa kurjuutta köyhille. Meillä on omassakin historiassamme hyvä esimerkki siitä, mitä elvytyksen vähentämisestä seuraa. Suomi elvytti voimakkaasti velkarahalla (alla olevan graafin vihreä käyrä) aina vuoteen 1993 saakka, jonka jälkeen tehtiin täyskäännös. Elvytyksestä luovuttiin, sosiaaliturvaa ja eläkkeitä leikattiin, veroja korotettiin ja hyvinvointiyhteiskuntaa purettiin. Kaikki tämä tehtiin keskellä pahinta lamaa aivan niin kuin nytkin joudutaan tekemään. Mitä elvytyksen purkamisesta seurasi?

Makrotalouden kehitys (Lähde: Tilastokeskus ; vuoden 2013 tiedot puuttuvat tilastokeskukselta)

Yllä olevat graafit kertovat miten tarina elvytyksen purkamisen jälkeen eteni. Seuraavana vuonna alkoivat reaaliansiot, bruttokansantuote ja vaihtotase parantua. Työttömyyden heikkeneminen päättyi ja parin vuoden kuluttua alkoi työttömyysasteen hidas sulaminen.

Elvytyksen purkaminen ei ollut ainoa syy 90- luvun lopun talousihmeeseen

Miksi elvytyksen purkaminen vaikuttaa näin nopeasti ja tehokkaasti?

Keskiarvo: 4 (17 arviota)

Valtio elvyttää ensi vuonna 6,6 Mrd€ lisävelalla

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

   Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen talousarvioehdotus vuodelle 2014 julkaistaan kokonaisuudessaan ministeriön nettisivuilla (www.vm.fi, suora osoite http://budjetti.vm.fi/) torstaina 8.8.2013 iltapäivällä.

Valtiovarainministeriön talousarvioehdotuksen määrärahoiksi esitetään 53,9 miljardia euroa. Budjettiehdotus on 6,6 miljardia euroa alijäämäinen. Näin ollen valtiovelka kasvaisi vuonna 2014 yhteensä noin 98 miljardiin euroon.

Yritysten edellytyksiä työllistää ja investoida parannetaan voimakkaasti

Talouskasvun, työllisyyden ja yrittäjyyden tukemiseksi yhteisöverokantaa alennetaan kevään kehysriihessä sovitusti 4,5 prosenttiyksiköllä 20 prosenttiin samalla kun osinkotulojen verotukseen tehdään merkittävä rakenteellinen uudistus.

Keskiarvo: 4 (4 arviota)

Eurokriisin vaikea ennustettavuus

Käyttäjän Henri Myllyniemi kuva

Katsoin pidemmältä ajalta omia muistiinpanojani siitä, millaisissa ongelmissa euroalue on ollut minäkin ajankohtana pankkikriisinsä kanssa. Osumia ja huteja tulee niin pienissä yksityiskohdissa kuin "suuremmassa kuvassa". Ennustettavuus on siksi hyvin vaikeaa. Olen hämmästellyt sitä poliittisen tarmon määrää, jolla selkeät ja ennenkaikkea lopulliset uhat on saatu kuriin. Esimerkiksi hieman yli vuosi sitten Bundesbank oli TARGET2-saldoinensa siinä tilassa, että siltä oli vähällä loppua myytäväksi kelpuutettu paperi, jolla syöttää kriisimaiden keskuspankkeja. Edessä oli kultavarojen tai velkapaperien myynti. Suomen Pankki ilmoitti, ettei tässä ole mitään hätää. Tällä hetkellä näyttääkin siltä, että Suomen Pankki oli oikeassa, ja "TARGET2-meuhkaajat" väärässä. Mario Draghi tuli ja pelasti Lontoon puheillaan. Emme tainneet olla kovin monen päivän päässä siitä euroalueen lopusta.

Keskiarvo: 3.9 (9 arviota)

Kovia ovat sanktiot, vai?

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

Tämän päivän HS kirjoittaa: Finanssivalvonta tekee säännöllisiä tarkistuksia sisäpiiri-ilmoituksista. Mikäli laiminlyöntejä havaitaan, voi Fiva määrätä rikemaksun, joka yksityishenkilöllä on 500–10 000 euroa. Ollila tienasi Nokiassa aikoinaan yli 100 miljoonaa euroa.

Em. asteikon esittäminen ei tietenkään tarkoita sitä, että Ollilan olisi todettu mihinkään syyllistyneen.

 

Toisaalla Finanssivalvonnalta tuli viikolla julkinen varoitus Eufex Pankki Oyj:lle. Pankin toimintaan liittyneet laiminlyönnit havaittiin keväällä 2012 hallinnon luotettavuutta koskevassa tarkastuksessa ja vuoden 2012 lopulla laaditussa valvojan arviossa.

Siis tarkastus tehtiin keväällä 2012 ja kirjattiin vuoden lopulla. Pankki ei asiaa ole kiistänyt, mutta vieläkin sillä on oikeus valittaa huomautuksesta. Hmm?

Keskiarvo: 4.5 (2 arviota)

Tuetun tuotannon autuus: tapaus Espanjan aurinkosähkö

Posted in

Ensinnäkin: juu, Suomi ja koko maailma tarvitsee uusiutuvaa energiaa, tai joka tapauksessa vähäpäästöistä ja sukupolvelta toiselle kestävää energiaa. Tuulivoima voi olla hyvä osa pakettia, jos se on tarpeeksi kustannustehokasta, eikä tuota suhteettomasti ongelmia (hervoton tuulipuisto merellä ei ole ainakaan minulle esteettinen haitta, mutta tuossa parvekkeeni edessä Näsijärvellä se sitä olisi).

Tuulivoiman suhteen Suomessa on mopo vain lähdössä käsistä. Tänne on suunnitteilla Tuulivoimayhdistyksen mukaan tuulivoimaa nimellisteholtaan yhteensä lähes 9000 megawattia, mikä olisi kaksi kertaa enemmän kuin ydinvoimaloidemme tuotanto Olkiluoto kolmosen valmistuttua. Virallinen tavoitekin on liki kymmenkertaistaa tuulivoimakapasiteetti vuoteen 2020 mennessä 2 500 megawattiin. Sekin vastaisi lähes nykyistä ydinvoimakapasiteettia. Aikamoisia lukuja, kun sähkön kulutuksen ei odoteta kasvavan näkyvässä tulevaisuudessa.

Keskiarvo: 4.6 (14 arviota)

Melkein ei, jyrkkä ehkä, kattellaan – eurokuurupiiloa perussuomalaisittain

Posted in

Perussuomalaisten Joensuun puoluekokous ei tehnyt radikaaleja linjauksia, mutta osa kokousväestä kuulemma halusi keskustella eurosta eroamisesta. Keskustelua ei kuitenkaan käyty, vaikka suurin osa Suomessa euroa vastustavista poliittisesti aktiivisista kansalaisista on pesuja. Tuoreen varapuheenjohtajan ja Timo Soinin seuraajaksi ennustetun Jussi Niinistön mukaan puolue ei eroa havittele, koska se ei ole nyt taloudellisesti mielekästä, eikä asia ole mustavalkoinen.

Se voi kuulostaa valtiomiestason viisaudelta: harvat asiat ovat politiikassa kyllä tai ei. Demokratia vaatii joustovaraa, muuten ei yhteistyö toisten puolueiden kanssa onnistu. Toisaalta, jokaisella puolueella pitäisi järjen mukaan olla pyhät arvonsa, jotka eivät ole kaupan - perussuomalaiset ovat itse pilkanneet etenkin vihreitä aatteellisesta selkärangattomuudesta mm ydinvoiman suhteen. Periaatteistaan ylpeän puolueen kannattaisi pitää kiinni omistaan jo imagosyistä - etenkin jos sen puutteesta irvailee toisia.

Keskiarvo: 4.9 (13 arviota)

Oikeuskansleri osinkoveropäätöksestä

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

 

Vannomatta paras, mutten ainakaan muista, että oikeuskansleri olisi hyvin pitkään aikaan kritisoinut koko valtioneuvoston toimintaa. Huomautukset ovat yleensä kohdistuneet yksittäisiin virkamiehiin, virastoihin ja joskus yksittäisiin ministereihin. 

Linkissä oleva oikeuskanslerin lausunto on hiuksia nostattavaa tekstiä, sillä se ei ole opposition, vaan VALTIONEUVOSTOSSA toimivan oikeuskanslerin harkittua ja pidättyväistä tekstiä.

”Saadusta selvityksestä välittyy, että ratkaisuja on tehty kiireessä.” ja "Kiinnitän huomiota erityisesti siihen, että eduskunnalle myöhemmin annettavassa hallituksen esityksessä esityksen vaikutukset on huolellisesti arvioitava.”

Nämä moitteet eivät siis tule oppositiopoliitikolta.

Oikeuskanslerin lausunnon keskeisin ongelma on sen pohjana olevan kantelun väite, että VM:n virkamiehet olisivat harhauttaneet ministereitä.

 

Keskiarvo: 5 (3 arviota)

Kiinteällä kurssilla Euroon sidotut valuutta-alueet ovat nekin Euroaluetta

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Euroalueeseen kuuluvat ne maat, jotka käyttävät Euroa, mutta laajasti ottaen mukaan kuuluu laskea myös ne, joiden valuutta on kiinteällä kurssilla sidottu Euroon, ja joiden valuutan vaihdettavuuden tuolla kiinteällä kurssilla jokin Euromaa takaa. 

Tällä kriteerillä Euroalue on huomattavan laaja ja tästä meidän tulee kiittää Ranskaa. Ranskan valtio on siirtomaa-ajan perintönä edelleen kahden Euroalueen ulkopuolisen valuutta-alueen johtaja ja takuumies. Ranska takaa Central African CFA franc ja West African CFA franc valuuttojen vaihdettavuuden Euron kanssa kiinteällä (1 euro = 655.957 XOF = 655.957 XAF)  vaihtokurssilla ja Ranska myös käytännössä huolehtii noiden valuuttojen synnyttämisestä ja hallinnasta.

Tähän Euron ulkorinkiin (tosiasialliseen EMU alueeseen) kuuluvat: Benin, Burkina Faso, Ivory Coast, Guinea-Bissau, Mali, Niger, Senegal, Togo, Cameroon, Central African Republic, Chad, Republic of the Congo, Equatorial Guinea ja Gabon.

Euroon sidotut Afrikkalaiset valuutta-alueet (Lähde: Wikimedia commons)

Central African CFA franc ja West African CFA Franc ovat keskenään vaihdettavissa 1:1 kurssilla ja kyseessä on käytännössä sama valuutta. Keskinäisen vaihdettavuuden takaa Ranskan valtio.

Keskiarvo: 4.8 (4 arviota)

Sääntelyähkyä

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa Juha Kasanen

Kotini lähelle Espoossa on tavalliseen T-risteykseen ilmestynyt liikennevalot. Liikenne on sujunut risteyksessä vuosikausia ilman mitään ongelmia, mutta nyt valot ovat ruuhkauttaneet risteyksen. Aamuisin risteyksessä on jonoa, jota aikaisemmin ei ole ollut ja iltaisin on turhauttavaa pysähtyä valoihin, kun muita autoja ei ole edes näköpiirissä.

Liikennevalot on luonnollisesti asennettu risteykseen turvallisuussyistä, mutta tässä tapauksessa ne ovat täysin turhat ja aiheuttavat vain ylimääräisiä kuluja. Vastaavia tapauksia löytyy myös muualta. Suorastaan surkuhupaisa oli alkuviikon uutinen majakoiden tornien sulkemisesta yleisöltä sen takia, että niiden torneista puuttuvat hätäpoistumistiet. Majakkatorneissa ei ole rauhan aikana ollut yhtään tulipaloa.   

Majakat ja liikennevalot ovat pikku juttuja, mutta kuvaavat hyvin ylisääntelyyn liittyviä ongelmia.

Keskiarvo: 3.9 (9 arviota)

EVAn tarkoitushakuinen tutkimus

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

   

EVA pyrki hätkäyttämään helteen halvaannuttamia suomalaisia tutkimuksella, jonka media on otsikoinut siten, että valtio kannustaa kuntia veronkiertoon.

Avataanpas vähän asioita.

Tutkimuksessa on suurennuslasin alle otettu Oulu, mikä sopii minulle oikein hyvin. Sivulla 4 on lueteltu ko. kaupungin liikelaitokset ja ensivaikutelma lienee monella, että paljon niitä on.

Mutta mietitäänpäs lisää. Oulussa oli sotien aikaan noin 20.000 ihmistä. Mikä yksityinen taho ennen sotia tai heti niitten jälkeen olisi ollut kiinnostunut oululaisten energiasta tai satamasta? Joku amerikkalainen sijoittajako? Epäilen.

Kyllä Oulun tekniset laitokset on rakennettu julkisen sektorin riskillä, suomalaisella työllä sekä pääomalla ja vasta viime vuosina niille löytyisi ulkomainen ostaja. Riippuvuus ulkom. sijoittajasta saattaa sekin olla kyseenalainen ratkaisu.

Eniten kiinnittäisin kuitenkin huomiota siihen, miten suomalaisilla on aivan uskomaton kyky ulkomailta ostaa firmoja kovaan hintaan ja ulkomaalaisille myydä kaikenlaista kyseenalaisin perustein. Suomen julkista terveydenhoitoa on siirretty ulkomaalaisille firmoille erittäin merkittävässä määrin ilman, että kukaan on pihahtanut asiasta mitään.

Keskiarvo: 3.5 (4 arviota)

Euroopan rahaliittoon kaavaillaan Suomen johdolla suurempaa tilivelvollisuutta ja avoimuutta

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

   Euroopan unionin valtiontalouden tarkastusvirastot haluavat Suomen johdolla parempaa tilivelvollisuutta ja avoimuutta talous- ja rahaliittoon.

Suomen valtiontalouden tarkastusviraston johdolla ja aloitteesta Euroopan unionin valtiontalouden tarkastusvirastot ja tilintarkastustuomet ovat hyväksyneet yhteisen kannanoton tilivelvollisuuden vahvistamiseksi Euroopan unionin talous- ja rahaliitossa. Kannanotto luovutettiin eilen Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman van Rompuylle.

Suomen valtiontalouden tarkastusvirastolla ja pääjohtaja Tuomas Pöystillä sekä finanssipolitiikan tarkastuksen päälliköllä, ylijohtaja Tytti Yli-Viikarilla johtivat lausuman muodostamisprosessia. Valtiontalouden tarkastusviraston finanssipolitiikan tarkastus toimii Euroopan unionin tarkastusvirastojen finanssipolitiikan tarkastuksen verkoston puheenjohtajana.

Keskiarvo: 4 (3 arviota)

Tutkijat ehdottavat kansalaisraadin käyttöä osana kuntademokratiaa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

   Vaasan yliopiston tutkijat    HTT Harri Raisio ja  HTM Juha Lindell ovat tutkineet kansalaisraatien vaikutuksia lähidemokratiaan ja kansalaisten osallistumiseen. Tutkimuksessa tarkastellaan kuinka kansalaisraadin kaltainen lähidemokratian toimintamalli sopii osaksi kunnallista päätöksentekoprosessia. Tutkimus suosittelee kansalaisraati-menetelmää osaksi kuntalakia.

Tutkimuksen mukaan kansalaisraadit koetaan mielekkäinä osallistumisen ja vaikuttamisen mallina. Kansalaisraatien kaltaiset toimintamallit lisäävät kuntalaisten kokemusta aidosta vaikuttamisesta, ja johtavat mielekkääseen ja merkitykselliseen vuoropuheluun kuntalaisten ja päättäjien välille. Raportissa suositellaan, että uudistettavaan kuntalakiin kirjattaisiin kansalaisraadin ja vaihtoehtoisten osallistumismallien käyttö kuntalaisten vaikuttamisen välineenä.

Keskiarvo: 4 (3 arviota)

Hanasaari Rokkaa Kiinan suuntaan!

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva
Posted in

Kiinan huomattavat satsaukset korkeakoulutuksen ja tieteen kehittämiseksi ovat johtaneet kansainväliseen kilpajuoksuun yhteistyöhankkeiden synnyttämiseksi. Myös Ruotsi ja Suomi ovat panostaneet Kiinaan suuntatutuvaan toimintaan ja kilpailukykyisten verkostojen luomiseen.

17.6.2013 China in Focus –seminaarissa pohdittiin, miten Kiinan kanssa kannattaa tehdä yhteistyötä korkeakoulutuksen ja erityisesti informaatioteknologian alalla.

Todettiin, ettei Pohjoismailla ole varaa menettää Kiinaa koulutuksen, kehittämisen ja avoimen innovoinnin kumppanuutta.

Hanasaaren kansainvälisessä forumissa keskusteltiin ja vaihdettiin kokemuksia toteutuneista  yhteistyöhankkeista ja linjattiin tulevia kehittämistoimia.

Hanasaaren seminaarissa arvioitiin, että suomalaiselle ja ruotsalaiselle koulutusteknologialle on nähtävissä suurta kysyntää Kiinassa.

Sen hyödyntämistä edistää merkittävästi, jos saamme kytkettyä eri toimijat tiiviimpään yhteistyöhön, mukaan lukien tutkimuksen, opetuksen kehittämisen ja koulutuksen, uusien teknologiapohjaisten ratkaisujen kehittämisen sekä niiden kaupallistamisen.

Yhdessä kiinalaisten kumppanien kanssa luoduilla ja hyviksi todetuilla ratkaisuilla voi Kiinan markkinoiden lisäksi tähdätä kolmansille markkinoille, esimerkiksi Afrikkaan ja muille kehittyville markkinoille.

Keskiarvo: 3 (3 arviota)
Julkaise syötteitä