Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus

Käyttäjän Lainanvälittäjä.fi kuva

Suomen kalleimmat lainat ja lainojen kilpailuttaminen

Vuoden 2013 lakiuudistuksen myötä moni varmasti luuli, että pääsemme eroon mahdottoman kalliista lainoista, mutta näin ei kuitenkaan käynyt. Lakiuudistuksessa määriteltiin pienlainoille todellisen vuosikoron korkokatoksi, viitekorko lisättynä 50 prosenttiyksiköllä (1.1.–30.6.2017 viitekorko on 0,0 %) eli korkokatto on tällä hetkellä 50%. Laki koskee kuitenkin vain alle 2000€ lainoja.

Nyt monet rahoitusyhtiöt kiertävät lakia tarjoamalla vähintään 2000€ luottotilin tai luottolimiitin. Näiltäkin luottotileiltä on kuitenkin nostettavissa pienempiä summia ja todella usein korot ylittävät pienlainoille asetetun korkokaton.

Sitten itse asiaan – Onko nämä Suomen kalleimmat lainat?

Vivus

Lainasumma: 2010€

Laina-aika: 1kk

Todellinen vuosikorko: 446,2%


Extraluotto

Lainasumma: 800€

Laina-aika: 12kk

Todellinen vuosikorko: 238,71%

 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Hallitus on tehnyt hyvä työn, alamme odottaa vaaleja ja uutta kabinettia

Hallituksen puolivälin riihi on puitu ja puinnista jäi riihen pohjalle muutamia jyväsiä,  hyviä pieniä asioita. Hallitus teki ensimmäisen kahden vuoden aikana monia tärkeitä uudistuksia, mutta toiselle puoliskolle ei ole mitään merkittävää. Uudistukset jäävät odottamaan seuraavaa hallitusta. Valtio velkaantuu edelleen ja velkaantuminen vain pahenee kun suuret puolustushankinnat tulevat seuraavalla hallituskaudella eteen. Kotihoidon tuen palkkiotyyppisellä uudistamisella olisi voitu innostaa nuoret hankkimaan lapsia. Tämäkin jää seuraavalle hallitukselle. 

Hallituksen tavoitteet vaalikauden toiselle puoliskolle lyhyesti:

  • Liikenne: Kehä I:n Laajalahden kohtaa parannetaan 30 miljoonalla eurolla. 
  • Tutkimus: Datanhallinnan ja suurteholaskennan ja tekoälyn kehittämiseen 33 miljoonaa euroa. 
  • Turvallisuus: Poliisille kohdennetaan 34,5, Supo:lle 3,5 puolustukselle 50, rajavartiointiin 8 miljoonaa euroa ja viestintävirastolle tietoturvallisuuden varmistamiseen 3 miljoonaa euroa.
  • Koulutus: Peruskoulun tasa-arvon vahvistamiseen 15, varhaiskasvatuksen henkilöstön koulutukseen 5 ja ammatillisen koulutuksen digitalisointiin ja nuorten ohjaamiseen ammattien pariin 15 miljoonaa euroa. 
  • Tulonsiirrot: Perheellisten opiskelijoiden toimeentulon turvaamiseen tehdään 75 euron huoltajakorotus. Muutoksen arvioidaan lisäävän valtion menoja vuositasolla noin 10 miljoonaa euroa ja eläkkeensaajien hoitotuen perusosaa korotetaan 10 miljoonalla eurolla.
  • Luonnonsuojelu: Metsäluonnon monimuotoisuutta suojellaan 5 miljoonan eurolla/ vuosi (METSO-ohjelman toimeenpano). 
  • EU: EU-puheenjohtajakauteen on varattu yhteensä 70 miljoonalla eurolla vuosina 2018—2020. 
Käyttäjän J.Vahe kuva

Koruton kertomus

1945 USA:lla oli ydinaseitten monopoli. Jossain mitassa pohdittavana oli silloin ajatus, että pl. Englanti asema pyritään säilyttämään.

NL tuntui olevan tilanteesta perillä, sillä se salasi 1949 ensimmäisen ydinkokeensa ja USA oli tapahtuneen tosiasian (fait accompli) edessä, kun sen ilmatilasta näytteitä ottava kone havaitsi Aasiassa jäänteitä toisen valtion ydinkokeesta. Ilmeisesti vasta kylmän sodan jälkeen USA on täysin tiedostanut sen, että NL otti ydinaseen operatiiviseen käyttöön vasta 1950-luvulla eikä vielä edes 1960-luvun alussa olisi yltänyt uskottavasti USA:han. Kuuban kriisi oli epäonnistunut yritys ratkaista ongelma.

Käyttäjän Miika Härkönen kuva

Verohallinnon ohje Bitcoinin verotuksesta

Verohallinto uusine mainoskasvoineen on keskittynyt viime aikoina tekemään pilaa henkilöistä, jotka eivät tunne oloaan varmaksi sähköisessä maailmassa. Markkinoinnissa on toki myös muistettu viitata muoviämpäreihin. Pidän tätä uutta ilmettä koomisena, ehkäpä hitusen viihdyttävänäkin, mutta tosiasiat on syytä muistaa. Monessa verotusta koskevassa kysymyksessä Verohallinto on Aina Inkeri Ankeinen ja muoviämpäriä tulisi lähinnä käyttää säilytysastiana Ankeisen kannanotoille.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Asianajaja valitsee korvauksen ja oikeudenmukaisuuden välillä

Asianajaliiton Advokaatti lehti pohtii sitä saako asianajaja ajaa asiakkaansa etua, jos asiakas antaa väärää käsitystä oikeudelle.

Asianajajan tulee aina olla lojaali päämiehelleen sekä puhua totta oikeuskäsittelyssä. Advokaatti lehti kysyi kokeneilta asianajajilta, voiko asianajaja jättää kertomatta totuutta oikeudelle esimerkiksi silloin kun päämies on myöntänyt asianajajalle tehneensä rikoksen. Haastateltavien mielestä ei.

Advokaatti lehti ei kuitenkaan tuonut esille että oikeudelle valehteleminen olisi asianajajan osalta lain vastaista ja rangaistavaa (osasyyllisyys rikoksen peittelyyn). Kyse oli advokaatti lehden antaman käsityksen perusteella asianajajan itse tekeämästä moraalisesta valinnasta.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Ilmarinen ja Varma ovat surkimuksia, muut eläkevakuuttajat pärjäävät

Työläkevakuuttajat (TELA) on koonnut raportin siitä miten ammattiyhdistysliikkeen ja työnantajajärjestöjen hallussa olevat työeläkevakuutusyhtiöt ovat suoriutuneet viime vuodesta. Raportti antaa aihetta risuihin ja ruusuihin.

Työeläkevakuutusyhtiöistä Etera, Keva ja Valtion Eläkerahasto VER ovat selviytyneet tehtävästään hyvin. Tuottoa on tullut kautta linjan ja sijoitustoiminnan riskeistä on huolehdittu.

Koko sektoria painavat samat ongelmalapset kuin aiemmin, Ilmarinen ja Varma. Näiden yritysten tulokset ovat kautta linjan muita huonompia. Esimerkiksi pörssisijoittajina nämä kaksi yritystä ovat korkeasaaren apinaakin kehnompia. Pörssiosakkeista on tullut Ilmariselle 3,5% ja Varmalle 4,5% tuotto kun samaan aikaan esimerkiksi Helsingin pörssi on tuottanut 13,3% ja maailman indeksin tuotto on 11,4%.  Mitenkähän joku on löytänyt hajautettuun salkkuunsa niin kehnoja papereita.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomalaisen keskimääräinen eläke on 1632 €/kk miinus verot

Suurimmat keskimääräiset kokonaiseläkkeet maksettiin Uudella maalla, Ahvenanmaalla, Varsinais-Suomessa, Kymenlaaksossa ja Hämeessä.

Naisten eläke oli keskimäärin 79 prosenttia miesten eläkkeestä. Mitä suurempi keskieläke kunnassa on sitä todennäköisemmin sukupuolten väliset erot ovat suuret.

Keskimääräinen kokonaiseläke oli viime vuonna 1632 euroa kuukaudessa, noin 20 euroa enemmän kuin vuonna 2015. Mediaanieläke oli 1405 euroa kuukaudessa, 16 euroa enemmän kuin vuonna 2015.

Pitkät asuntolainat suosittuja – Vain puolet ottavat suojaa korkojen nousulta

Korkojen alhainen taso on suotuisa ajankohta lainanotolle, se on selvä. Matalien korkojen houkuttelemina kuluttajat ottavat kuitenkin nyt helpommin isompia ja pidempiä asuntolainoja kuin korkojen ollessa korkealla. Monet eivät kuitenkaan huolehdi tulevasta. Kun korot lähtevät taas joskus nousemaan, voivat lainakustannukset nousta suurestikin, jos korkojen nousuun ei ole varauduttu. Nordean kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Tom Millerin mukaan vain noin puoleen asuntolainoista otetaan korkosuoja.

 

Pitkissä takaisinmaksuajoissa piilee riski

Suomen pankin laskelmien mukaan suomalaiset ottivat viime vuonna asuntolainaa keskimäärin 19 vuoden takaisinmaksuajalla, kun vuonna 2014 vastaava luku oli hieman päälle 18 vuotta. Viime vuonna kaikista nostetuista asuntolainoista yli puolet olivat takaisinmaksuajaltaan 20-26 vuotta.

 

Käyttäjän mikko kuva

Vaalikonedatat

Yle on julkaissut Kuntavaalikoneensa datat avoimena datana .  Julkaistussa datassa on yli 16000 kuntavaaliehdokkaan vaalikonevastaukset. Yle kannustaa lataamaan datat, tutkimaan niitä ja tuottamaan datan perusteella julkaisuja. Minä tuotin datasta kolmiulotteisen visualisoinnin ja latasin sen Youtubeen.

Kunkin ehdokkaan vaalikonevastauksen voi tulkita pisteenä "avaruudessa", jonka ulottuvuuksien määrä on sama kuin vaalikoneen esittämien kysymysten määrä. Datan visualisointi on tapana tehdä joko yksiulotteisena vasemmisto-oikeisto akselille tai kaksiulotteisena, jolloin toinen akseli on usein jonkinlainen libeeraali-konservatiivi akseli. Tein oman visualisointini kolmiulotteisena. Runsasulotteisen pistejoukon voi projisoida kolmiulotteiseksi dimensioiden "vähentämismenetelmällä".

Havaintoja visualisoinnista:

- Oikeisto-vasemmisto akseli toimii edelleen hyvin. Se jakaa poliittista kenttää selkeästi: Vasemmistoliitto, SDP ja Vihreät muodostavat selkeän vasemmiston. Kokoomus on oikeistopuolue.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Maakunnista on tulossa valtionhallinnon satelliittivirastoja

Valtiovarainministeriö on pyytänyt kirjeessään 10.3 lausuntoja siitä miten maakuntien rahoitus tulisi järjestää. Kirjeen mukana seuraava hallituksen esitys  on kuitenkin sen luontoinen ettei montaakaan lausuntoa tule.  Ehdotus on erittäin kaukana hyvästä hallintotavasta, joka allokoi päätäntävallan niin lähelle kansalaista kuin kunkin asian järkevän hoidon kannalta on mahdollista.

Hallituksen ehdotuksen mukaan maakunnille ei tule verotusoikeutta eikä oikeutta itsenäiseen budjettivaltaan. Maakunnat saavat esityksessä käytännössä kaiken rahoituksensa valtion avustuksena ja valtio valvoo rahojen käyttöä yksityiskohtaisesti. Maakunnista tulee tämän esityksen puitteissa valtionhallinnon satelliittivirastoja. Maakuntavaalit menettävät suuren osan merkityksestään. Maakunnallisille poliittisille päättäjille jää vain vähän päätäntävaltaa koskien maakuntakaavoja. Muu maakunnallinen päätäntävalta säilyy käytännössä Helsingin virkamiehillä.

Populismin harjalla porskuttaa vaihteeksi EU

Hollannin vaalit jatkoivat parin viime vuoden perinnettä sikäli, että ne tuottivat yllätyksen: oikeistopopulistit eivät marssineetkaan jytkyyn, vaan torjuntavoiton otti gallupeissa kärsinyt keskustaliberaali pääministeri Mark Rutte. Vähintään yhtä oleellista on, että suurimmat nousijat olivat euromyönteisiä pienpuolueita, ja äänestysprosentti poikkeuksellisen korkea.

Oikeistopopulismin aaltoa on pidetty pysäyttämättömänä Trumpin ja brexitin jälkeen, mutta muutkin kuin perämetsien ja lähiöbaarien heikosti koulutetut äänestäjät ovat lopulta heränneet. Äärioikeisto ja uuskonservatismi ovat potkaisseet esiin vastareaktion. Geert Wildersin ei tarvitse haaveilla hallituspaikoista pitkään aikaan. Hänen vaikutusvaltansakin vähenee, koska lähes yhtä paljon paikkoja keräsi liberaalivihervasuri GroenLinks, jota johtaa karismaattiseksi kehuttu Jesse Klaver.

Käyttäjän Miika Härkönen kuva

Arvonlisäverotuksen oikaisu verovelvollisen vahingoksi – Eräs uuden lain ongelmakohta

Menneillä viikoilla on keskusteltu ennakoitavuudesta ja oikeusvaltion periaatteiden noudattamisesta verotuksessa. Janne Juusela on tuonut esiin, muun muassa mielipidekirjoituksessaan Helsingin Sanomissa (HS 2.3.2017), huolensa lakisidonnaisuusperiaatteesta ja verojärjestelmän ennustettavuuden heikkenemisestä. Vastatessaan tohtori Juuselan kirjoitukseen, verohallinnon pääjohtaja Pekka Ruuhonen esitti kysymyksen: ”Ansaitseeko aggressiivinen verosuunnittelu ennakoitavuutta?” (HS 4.3.2017).

Ollaanpa aggressiivisesta verosuunnittelusta, terminä tai muuten, mitä mieltä tahansa, on oikeusturvan saaminen ansaintaperiaatteella allekirjoittaneelle sekä länsimaiselle oikeusjärjestelmälle jossain määrin vierasta. Yhtä kaikki, tätä suomalaisen yhden veroasiantuntijuuden johtohahmon ja Pekka Ruuhosen keskustelua seurattuani, haluan kirjoittaa eräästä arvonlisäverovelvollisia koskettavasta oikeusturvaongelmasta.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomen & Viron julkishallintojen teknisiä toteutuksia yhdistetään

Suomen ja Viron julkishallinnot siirtyvät kevään 2017 aikana käyttämään yhteistä digitaalista väylää kansalaisiin päin. Järjestelmän nimi on Suomen puoleisessa osassa Suomi.fi ja Viron puoleisessa osassa X-road

Suomessa julkisen hallinnon organisaatioille ensisijainen tiedonsiirtoratkaisu Suomi.fi -palveluväylä perustuu X-road-teknologiaan. Palveluväylä on otettu Suomessa käyttöön 2015 osana Kansallisen palveluarkkitehtuurin toteuttamisohjelmaa, ja julkishallinnon organisaatiot on velvoitettu sen käyttöön lailla.

Pikavippien sääntelyä ollaan tiukentamassa – mikä tulee muuttumaan?

Oikeusministeriön käsittelyssä olevan lakiehdotuksen tarkoitus olisi kiristää sääntelyä esimerkiksi nostamalla korkokattoa. Suomessa pikavipeille asetettiin vuonna 2013 korkokatto: alle 2000 euron lainojen todellinen vuosikorko saa olla maksimissaan 50%+viitekorko. Lakia on kuitenkin helppo kiertää myöntämällä yli esimerkiksi 2010 € luottolimiittiä, jolloin korkorajoitus ei koske summaa, ja kuluttaja voi nostaa limiittiä käyttöönsä haluamansa verran, esimerkiksi 500 euroa.

Ministeriön uudessa ehdotuksessa korkokatto koskisi myös yli 2000 euron lainoja, ja pohdinnassa on myös muita uusia keinoja rajoittaa pikavippiyritysten perimiä kuluja.

Mitä ehdotukset ovat käytännössä?

 

Käyttäjän Miika Härkönen kuva

Sukupolvenvaihdos

Yritys on monesti, perhettä lukuun ottamatta, omistajansa suurin saavutus ja menetyksen mittari. Se edustaa niitä asioita, joiden puolesta on taisteltu, tehty uhrauksia, kärsitty, itketty ja naurettu. Yritys on voinut olla elämän osana vuosikaudet. Yrittäjänä toimiessa on solmittu kontakteja, tavattu mielenkiintoisia ihmisiä, kasvettu, kasvatettu ja myös vanhennuttu. Yritys, elämäntyön aineellisena tunnusmerkkinä, on paitsi tulonlähde myös merkittävä monumentti yrittäjän elämästä. Onko siitä edes mahdollista luopua luovuttamatta jotain itsestään?

Oli vastaus edelliseen kysymykseen mikä tahansa, valitettavasti kello käy ja tunnit kuluvat. Menneisyys laajenee, tulevaisuus väistyy. Mahdollisuudet vähenevät ja katumukset kasaantuvat. Vähemmän runollisesti ilmaistuna; jokaisen yrittäjän yritystoiminta päättyy joskus. Kyse on vain siitä, miten se tapahtuu. Jottei kirjoitus olisi pelkkää tunteellista vuodatusta, tässä blogissa on tarkoitus käydä läpi muutamia kohtia, jotka kannattaa ottaa huomioon valmistauduttaessa sukupolvenvaihdokseen.   

 

Ennakointi

 

Käyttäjän Miika Härkönen kuva

Miten törkeä huolimattomuus määrittyy veroilmoitusta annettaessa?

Tämä on ensimmäinen kirjoitukseni sivustolle, joten aloitan pienellä esittelyllä. Olen veroasiantuntija Miika Härkönen. Johdan omaa osakeyhtiötäni veropalveluita tarjoavien yhtiöiden kirjavassa joukossa. Olen toiminut kuluneen kymmenen vuoden aikana erilaisissa verotustehtävissä. Näkökulmani käsiteltäviin ilmiöihin rakentuu siten vahvasti vero-oikeudellisen kontekstin kautta. Kiitän Piksun toimitusta siitä, että saan olla mukana kirjoittamassa kantojani ja oppimassa uutta. Tämä blogi on julkaistu aikaisemmin sivustollani www.taxfenix.fi.

 

Miten törkeä huolimattomuus määrittyy veroilmoitusta annettaessa?

Veroilmoitusten jättöpäivät lähenevät taas kovalla vauhdilla. En kirjoita tänään verotuksen sisällöllisistä asioista vaan haluan lähinnä muistuttaa kaikkia aiheen parissa toimivia huolellisuuden merkityksestä. Tuoreimmasta oikeuskäytännöstä voidaan vetää johtopäätös, että linja arvioitaessa veroilmoitusten virheellisyyksiä on ankara.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Valtio tukee toiminnallaan eniten Helsingin seutua

Valtion työpaikkojen sijoittumista alueille koskevan selvityksen perusteella valtion työpakkoja koskee kaksi merkittävää piirrettä:

  • Valtion suorien työpaikkojen määrä on vähentynyt vuosina 2010...2015 (työt tehdään nykyään enemmän tilaustyönä yrityksiltä; virkasuhteisia on vähemmän)
  • Valtio tukee toiminnallaan yhä voimakkaammin Helsingin seutua, jossa on suhteellisesti suurin osa valtion työpaikoista ja jonka osuus kasvaa.
Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kansa haluaa itse sopia työehdoista työnantajansa kanssa

65 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että työpaikoilla pitää voida sopia työehdoista toisin kuin työehtosopimuksessa lukee ja peräti 71 prosenttia on sitä mieltä että myös järjestäytymättömille työntekijöille pitäisi antaa oikeus sopimiseen.

Tieto käy ilmi Kantar TNS:n tekemästä Luottamuspuntari-tutkimuksesta.

Venäjä antoi odotetun oppitunnin protektionismista

Protektionismin ilosanomaa pauhaavat nyt kaikki populistit. Donald Trumpin kovisteltua amerikkalaisia suuryhtiöitä perumaan muutamia tuotantojen ulkoistuksia hänen väitetään todistaneen sen myös toimivan. Jopa vientiriippuvaisessa Suomessa aate nostaa pitkän hiljaisuuden jälkeen päätään, kenenpä muun kuin oikeistopopulistien eli perussuomalaisten piirissä. Vasemmistossahan se on haudattu ajat sitten talouspoliittisen kokemuksen ja ymmärryksen myötä, vaikka vasemmiston perusäänestäjät eli työväestö protektionismin taakse perinteisesti on helpoin houkutella Trumpin retoriikalla.

Ihmeen vähälle huomiolle on jäänyt se tosiasia, että protektionismin autuudesta on tuoretta näyttöä Venäjältä. Se vastasi lännen talouspakotteisiin elintarvikkeiden tuontikiellolla. Kreml uhosi hyötyvänsä, koska maan elintarviketeollisuus monipuolistuisi ja sen kilpailukyky paranisi. Työpaikkoja syntyisi ja kauppatase kohenisi. Perusteet eivät kuulostaneet sikäli aivan päättömiltä, että Venäjä todella tarvitsisi talouden monipuolistamista, ja elintarviketeollisuudelle olisi hyvät lähtökohdat maatalousmaassa.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

WTO on kaupallisen globalisaation ydin

WTO (World Trade Organization) on globalisaation tärkein institutionaalinen selkäranka. WTO sopimuksiin ovat sitoutuneet kaikki maailman markkinataloudet. 

WTO sopimusten periaate nojaa reiluudessa. Kukin maa joutuu julkaisemaan tuontiin liittyvät vaatimuksensa, joiden pitää periaatteessa päteä samanlaisina kaikille maille. Mitään maata tai yritystä ei saa syrjiä. Kyse on siis oikeusyhteiskunnan perusperiaatteesta, yhdenvertaisuudesta, jota WTO maailmankaupan osalta valvoo.

Perusperiaateensa ohessa WTO on kyennyt tehokkaasti alentamaan maailmankaupan kuluja (tulleja, paperityötä, kaupan keinotekoisia esteitä,..).

Eilen 22.2.2017 tuli maailmanlaajuisesti voimaan Balilla neljä vuotta sitten sovittu uusi tullauksen byrokratian karsimista ja korruption ehkäisemistä vahvistava kauppasopimus.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomi luottaa jatkossa omiin aseisiin ja puolustusvoimiin

Vastavalmistunut puolustuspoliittinen selonteko sisältää tärkeimmät puolustuspoliittiset linjauksemme. Pitkällä aikavälillä on oleellista se, mihin uhkiin varaudutaan:

  • Sotilaallista voimankäyttöä Suomea vastaan tai sillä uhkaamista ei voida sulkea pois. Kriisien ennakkovaroitusaika on lyhentynyt, kynnys voimankäyttöön on alentunut ja samalla yhteiskunnan haavoittuvuus on lisääntynyt.
  • Sotilaallinen toiminta Itämeren alueella on lisääntynyt ja konflikti Itämeren alueella vaikuttaisi Suomen turvallisuuteen. Mahdollisen kriisin aikana ilmatilan ja merialueen vapaa käyttö Itämeren alueella on kyseenalaistunut. Meriliikenteen häirintä sekä Suomen läntisten meriyhteyksien katkaiseminen vaikuttaisivat koko yhteiskuntaan.
  • Sodan kuvan monipuolistuttua Suomeen kriisiaikana kohdistuva keinovalikoima olisi laaja. Se sisältäisi sotilaallisia ja ei-sotilaallisia keinoja. Suomen puolustaminen edellyttää kykyä toimia maa-, meri-, ilma- ja kyber- toimintaympäristöissä. Toimintaympäristön asettamat vaatimukset korostavat mm. tiedustelukykyä, eri hallinnonalojen valmiutta toimia nopeasti kehittyvissä tilanteissa, kykyä suojautua kauaskantoisten asejärjestelmien vaikutuksilta ja kyberpuolustuskykyä.

Puolustuspoliittinen selonteko ei lähde siitä että pelkällä liittoutumalla voisimme turvata maamme koskemattomuuden. Se ei edes mainitse niitä turvatakuita joita EU alueen maat, Suomi mukaan lukien, ovat esimerkiksi Lissabonin sopimuksessa antaneet toisilleen. Noita takuita eivät arvosta muutkaan, ei esimerkiksi Ruotsi. Edes Nato maat ole täysin varmoja keskinäisestä puolustuksesta. Avun saaminen riippuu tilanteesta. Ainoa johon voi luottaa, on oma tahto puolustautua. Puolustuspoliittinen selonteko lähteekin siitä, että puolustuskykyä oleellisesti parannetaan ja antaa siihen keinoja sekä maa-, meri-, kyber-, että ilmavoimien osalta.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Työvoiman ulkopuolella elävät "vapaaherrat" lisääntyvät

Työelämän ulkopuolella on pysyvästi yhä suurempi määrä miehiä selviää, julkaistavasta EVA Analyysistä: "Kadonneet työmiehet". Tilanne on erityisen huolestuttava Suomessa ja Yhdysvalloissa, joissa nuorten miesten työttömyys on kasvanut erityisen nopeasti.

Heikko kilpailukyky on molemmissa maissa vähentänyt vientiteollisuuden työpaikkoja ja toisaalta parantunut sosiaaliturva ja hyvin toimiva julkinen sektori ovat luoneet vaihtoehdon työlle. Näiden seurauksena myös arvostukset muuttuvat. Ei tarvitse olla työihminen menestyäkseen kaveripiirissä, somessa ja naisten keskuudessa. Vähemmälläkin itse tienatulla rahalla pärjää ja pääsee mukaan kuvioihin.

Käyttäjän Norvestia kuva

”Sukanvarsisäästöt” töihin

Kirjoitusvuorossa: Hannu Lehtilä

Tässä on mennyt jo kohta pari vuotta, kun pääministeri Juha Sipilä lupasi panna valtionyhtiöiden taseet töihin. Fiksu ajatus ja näppärä ilmaisu, mutta hankalasti mitattavissa. Paljon selkeämpiä lukuja tulee valtion jättiomaisuuden osinkotuloista. Niitähän olemme viime viikkoina lukeneet samalla kun laskeskelemme omia pikku osinkotulojamme. – Ja niistäkin pitää vielä maksaa kovat verot!

Mutta jos valtio olla möllöttää tyytyväisenä passiivisen omistussäkkinsä kyljessä, niin vielä laiskempaa on meno yksityispuolella. Viimeisten laskelmien mukaan käyttö- ja talletustileillä makaa kotitalouksien rahaa noin 80 miljardia euroa, käytännössä nolla korolla. – Kyllä 0,13 prosentin koron juuri ja juuri tilillänsä huomaa, mutta tarkkana saa olla!

Jotain tarttis tehrä, sanoo turkulainen. Määräaikaistileille maksetaan sentään vajaan 1 prosentin korkoa, mutta kotitalouksia ne eivät oikein kiinnosta. Rakastetaan sukanvarsirahaa, on se sitten pankissa tai kotona kenkälaatikossa. Ja täytyy tunnustaa, että onhan se mukavaa ajatella ostavansa ”heti tuon ja tuon” ilman mitään ennakkojärjestelyjä. – Mutta tyhmäähän se on!

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Moraalittomin perustein kannettuja veroja on mahdollista vähentää

Osa veroista koetaan epäaoikeudenmukaisiksi. Ne antavat rangaistuksen hyvistä asioista joita teemme:

  • tuloverolla rankaistaan työn tekemistä
  • arvonlisäverolla rankaistaan siitä arvonlisästä, jonka yritykset tekevät yhteiskuntamme hyväksi

Merkittävä osa veroista koetaan maksuiksi, joilla on parempi oikeutus:

  • tavaroista ja palvelusta maksetuilla muilla veroilla ohjataan kuluttajia puhtaampaan ja ympäsistöystävällisempään elämään
  • pakolliset sosiaaliturvamaksut ovat sitä varten, että niillä maksetaan eläkkeet, työttömyysturva ja työtapaturmien kulut
  • omaisuusveroihin kuuluvalla kiinteistöverolla kustannetaan tieinfrastruktuurin ylläpitoa sekä maakunnan palveluita
  • kunnallisvero mielletään jatkossa yhä enemmän paikallisen kulttuurin ja varhaiskasvatuksen ja päivähoidon edistämiseksi

Yleisesti ottaen ne verot ja veroluonteiset maksut, jotka maksetaan jostain tietystä hyvästä syystä, mielletään hyväksyttävämmiksi kuin esimerkiksi työn teosta määrättyjä verosanktioita. Hyvästä syystä maksettavia veroja on tällä hetkellä yli kolmannes kakista veroista ja niiden osuutta voi hyvin lisätä samalla kun työn teon yleistä rangaistavuutta piennetään.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Listaamattomien yritysten osinkoverotus kiristymässä

Petteri Orpon asettama yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmä esittää osinkoverojärjestelmää muutettavaksi siten, että listaamattomien yritysten osinkoverotusta muutetaan lähemmäs listattujen verotusta.

Palkkatulojen verotusta esitetään kevennettäväksi niin, että palkkatulojen verotus ei enää olisi missään tuloluokassa paljon raskaampaa kuin osinkojen verotus. Toteutuisi tulolähteestä riippumattomampi neutraali verotus ja sen seurauksena veronkierto vähenisi luonnollisella tavalla. 

Muutos johtaisi kuitenkin siihen että listaamattomien yritysten verotus kiristyy. Keveämmin verotettua osinkoa voisi jakaa enää 4 % yrityksen omasta pääomasta (ennen 8%).  Tähän rajaan asti pääomatulona verotettavan osinkotulon veronalaisuusaste korotettaisiin 40 %:iin ja 150 000 euron raja poistettaisiin.

Käyttäjän mikko kuva

"EKP:n" yrityslainaostoista

Rahoitusolojen lisäkeventäminen korkoja muuttamalla ei enää toimi kovin hyvin. Eurojärjestelmä on siksi turvautunut "epätavanomaisiin" keinoihin kuten suoriin arvopaperiostoihin. EKPn ja Suomen Pankin sivuilla annetaan yksityiskohtaisempaa tietoa näistä arvopaperiostoista. Arvopapereiden osto-ohjelman osana ostetaan mm. yritysten lainapapereita. Löysin twitteristä siistin UBS/Credit Suissen koosteen osto-ohjelman osana ostetuista yrityslainoista

CSPP/Suomi

Pari havaintoa:
1) Listalla olevia tunnettuja Suomalaisia yrityksiä ovat mm. Citycon, Sampo ja Elisa. On perusteltua sanoa, että EKP ja Suomen Pankki "luottavat" näihin yrityksiin.
2) Listalla on yhteensä 810 yrityslainaa. Eniten on tehty puolen miljardin euron kokoisia ostoja. Keskimääräinen osto on 708M€.

CSPP sijoitusten jakauma

Käyttäjän Risto Valtonen kuva

Finanssilukutaito - avain kansakunnan hyvinvointiin

Kansakunnan hyvinvointi on riippuvainen kansakunnan vauraudesta, pelkistäen varallisuudesta. Varallisuus voidaan karkeasti jakaa perittyyn ja luotuun varallisuuteen. Perityn varallisuuden osalta meillä on lukuisia esimerkkejä, tietyt suomalaiset suvut ja luonnollisesti Ruotsi kansakuntaesimerkkinä. Luodusta varallisuudesta esimerkkinä olkoon muinainen Nokia, vähemmän muinainen Rovio ja Supercell.

Yhtä kaikki, varallisuuden kasvattaminen, perityn tai luodun, vaatii finanssimarkkinan (markkina, jossa rahalla tehdään rahaa) ymmärrystä ja osaamista. Olen huolissani tämän ymmärryksen ja osaamisen heikosta kansallisesta tasosta ja kehittymättömyydestä. Olen useissa tilaisuuksissa verrannut tilannettamme skenaarioon, jossa kansaa ei aikoinaan olisi painostettu luku- ja kirjoitustaidon oppiin. Olisi riittänyt, että silloiset (ja myöhemmät) päättäjät olisivat hallinneet nämä taidot ja tulkinneet maailman menoa ymmärtämättömille.

Kuluttajien luottamus omaan talouteen vahvistui vaikka velkaantuminen on kasvanut

 

Kuluttajat luottavat oman taloutensa kohenemiseen tulevan vuoden aikana, selviää tilastokeskuksen tammikuun kuluttajabarometristä. Samaan aikaan suomalaisten velkaantumisaste on kasvanut melko tasaisesti viime vuosina. Erityisesti kulutusluottoja käytetään taas enemmän.

 

Rahankäyttöaikeet maltillisia

Oman taloustilanteen kohenemiseen vuonna 2017 luottaa 29 prosenttia kuluttajista. Sen sijaan 12 prosenttia pelkää taloutensa huononevan tulevan vuoden aikana. Vuoden 2016 tammikuussa osuudet olivat 24 ja 13 prosenttia.

Kuluttajat pitävät vuotta 2017 suotuisana ajankohtana kestotavaroiden ostamiselle ja erityisesti lainanotolle.

Kotitalouksista 17 % suunnittelee erittäin todennäköisesti ostavansa auton. Asunnonostoaikeet laskivat vuoden aikana 9 prosentista 7 prosenttiin. Rahaa kodin peruskorjaukseen aikovat käyttää 18 % kotitalouksista.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Korkeimpien johtajien palkat pitää laittaa vaatimustason mukaisiksi

Yhteiskunta toimii hyvin, jos vaativasta tehtävästä maksetaan kunnon korvaus ja kun korvaukset ovat vaatimusasteen mukaisesti mitoitettu. Reilu yhteiskunta toimii paremmin kuin epäreilu.

Oheisessa kuvassa on muutaman eri tehtävän vuosipalkkiot (pörssiyhtiön toimitusjohtajan palkkio on kauppakamarin tietoihin perustuva keskimääräinen kokonaiskorvaus).

Ammattiyhdistysliikkeet (eläkeyhtiöiden hallinta), työnantajajärjestöt (eläkeyhtiöiden hallinta) ja valtio (valtio-omistus) päättävät omistajaohjauksen avulla suurien pörssiyritystemme toimitusjohtajien palkoista. Nämä palkat vaikuttavat ratkaisevasti yhteiskuntamme toimintaan.

Palkansaajien tutkimuslaitos on kritisoinut blogissaan ansiokkaasti sitä, että ylimmän 1% tuloluokan palkkiot ja palkat ovat Suomessa nousseet paljon muuta yhteiskuntaa nopeammin. Tämä tarkoittaa nimenomaan toimitusjohtajia ja heidän lähipiiriään. Kritiikki on minusta aiheellista.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Donald Trump:lla ei ole ystävämaita eikä länsimaista yhteisöä

Trump:n virkaanastujaispuhe (oikealla) on kuin Leninin puheet vuonna 1917, kansaan vetoava ja siinä vaaditaan valtaeliitin kaatamista ja valtaa kansalle. Donald Trump:n sanat hyödyntävät työläisvallankumouksen ilmapiiriä. Nuo sanat tekevät Trumpista vallankumousjohtajan, joka ei unohda kansaa.

Donald Trump:n sanat tekevät muista maista kilpailijoita ja korkeintaan sopimuskumppaneita. Mitään ystävyyttä ei ole. On vain USA:n ja sopimuskumppanin edut, joita pitää sovittaa yhteen.

Yksi asia on selvä. Donald Trump ei yllätä. Hän on johdonmukainen ja uskollinen linjalleen ja toistaa virkaanastujaispuheessaan vaalikamppanjansa teemat:

Sivut

Tilaa syöte RSS - Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus