Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus

Kulutusluottojen kasvanut tarjonta lisää lainanottoa

Kulutusluottojen  suosion kasvu on kiihtynyt, ja laina-ajat ovat entistä pidempiä, selviää Suomen Pankin toukokuun alussa julkaistusta tilastosta. Kulutusluottoja on nyt tarjolla monipuolisemmin kuin ikinä aiemmin ja netissä toimivien lainasivustojen tuoma helppous ja nopeus madaltaa kuluttajan kynnystä ottaa isompaa lainaa pidemmällä takaisinmaksuajalla. Riskinä kuluttajille on ylivelkaantuminen, sillä jo kahdella vuodella pidentynyt laina-aika lisää lainan kokonaiskustannuksia suuresti.

 

Kulutusluottojen määrät kasvaneet

Suomalaiset ottavat nyt vakuudettomia kulutusluottoja enemmän kuin koskaan. Maaliskuussanostettujen vakuudettomien kulutusluottojen kasvutahti oli 13,7 prosenttia, kun viime vuonna samaan aikaan se oli 7,1 prosenttia. Uusia vakuudettomia kulutusluottoja (pl. tili- ja korttiluotot) nostettiin maaliskuussa ennätykselliset 242 miljoonaa euroa. Vakuudellisten luottojen määrä on jatkanut tasaista kahden prosentin kasvua viime vuodesta lähtien.

 

Käyttäjän J.Vahe kuva

Mauno Koivisto 1923 – 2017

Koiviston alma materin valtioliput puolitangossa 13.5.2017

 

 

Mauno Koivisto syntyi kotiin, jossa varhain kuollut äiti oli taustaltaan kanttorin tytär ja isä ammatiltaan laivapuuseppä. Isä oli harras uskovainen ja suojeluskunnan jäsen.

Koiviston poliittista toimintaa leimasi pitkälle lapsuudenkodin henkinen perintö. Sosiaalisella taustalla puolueeksi valikoitui SDP, mutta hänen toimintaansa leimasi 1950-luvulle kommunismin kannatuksen patoaminen. Voi sanoa, että siinä jatkettiin sitä, mihin sodassa oli jääty.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Valtio on merkittävä yritysten saatavia takaava vakuutusyhtiö

Valtion rooli yhteiskunnassa on ollut kasvussa. Erään osan tästä kehityksestä muodostaa valtion toiminta vakuutusyhtiönä, joka takaa ja vakuuttaa yritysten ja yksityisten ihmisten saatavia.

Suomi on edelläkävijä ja valtiomme takaa yksitysten yritysten saatavia enemmän kuin mikään muu Euroopan maa selviää valtiovarainministeriön riskikatsauksesta. (oikealla valtiovarainministeriön valmistama vertailu).

Valtion velkaan liittyy huomattava korkoriski

Valtiontalouden suurimmat riskit eivät kuitenkaan välttämättä liity takauksiin (eläkevastuut, vientiltakaukset, pankkivakaus, asuntolainat,....) vaan voivat yhtä hyvin liittyä velkaan. Valtionvarainministeriö kiinnittää huomiota siihen että jo yhden prosentin nousu korkotasossa kasvattaa valtion menoja puolella miljardilla.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Vasemmisto-oikeisto jako on korvattu täsmällisillä arvokysymyksillä

Vasemmisto-oikeisto jako on lakannut toimimasta poliittisen keskustelumme akselina. Tilalle on tullut rikkaampi ja käsitteinä täsmällisempi joukko arvokysymyksiä, joiden perusteella ihmiset ja poliitikot jakautuvat.

Oikealla on kuva muutamasta erillisestä ja keskenään riippumattomasta arvokysymyksestä, joiden ympärillä on viime aikoina käyty poliittista keskustelua ja joiden osalta puolueet ovat halunneet selkeästi erottautua toisistaan.

Ilmiö on tervetullut. On hyvä että keskustelua ja poliittista vääntöä käydään arvokysymyksistä, joilla on täsmällisesti määriteltävissä oleva sisältö, kuin että keskustelua käydään arvokysymyksistä (vasemmisto-oikeisto), joiden sisältö on hämärä.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Tarvitaan lisää yksilön oikeuksia ja aktiivisuutta vapauttavia lakeja

Julkaisemme poikkeuksellisesti poliittisen kolumnin. Kyse on valtiovarainministeri Petteri Orpo:n kirjoituksesta, jossa hän antaa hallituksen puoliväliriihen viestististä ja toimenpiteistä poikkeavan ja kritisoivan kannan. Puoliväliriihen eväät eivät Petteri Orpon mukaan riitä ratkaisemaan ongelmia. Elämme koko ajan yli varojemme ja tarvitsemme korjaavia, yksilöiden aktiivisuutta ja oikeuksia vapauttavia uusia päätöksiä:

Valtiovarainministeriö 27.4.2017 16.07:

Suomen talous kasvaa mutta julkinen talous on edelleen todella huonossa tilassa. Työllisyys ei parane riittävällä vauhdilla ja velkaantuminen ei ole loppumassa, mikäli Suomessa ei tehdä vielä paljon suurempia uudistuksia, kirjoittaa valtiovarainministeri Petteri Orpo.

Saimme tiistaina päätökseen hallituksen puolivälitarkastelun. Sen tarkoitus oli katsoa, missä tilanteessa erityisesti Suomen talous on, miten hallituksen työ siihen vaikuttaa ja mitä lisätoimia tarvitaan, jotta Suomen hyvinvointi kestäisi.

Talouskatsaus oli perinpohjainen. Saimme myös aikaan monia erinomaisia päätöksiä. Muuan muassa tutkimukseen ja osaamiseen käytettäviä rahoja lisätään, päivähoitomaksuja alennetaan isosta ja asumistuen kasvua hillitään. Riihen päätökset eivät vielä riitä ratkaisemaan Suomen matalan työllisyyden ja velkaantuvan talouden ongelmia, mutta eteenpäin päästiin taas jonkun verran.

Käyttäjän Norvestia kuva

Lisää hanaa – Suomi 100 v

Kirjoitusvuorossa: Hannu Lehtilä

OP Pohjolan Reijo Karhinen sen sanoi: ”Meillä on ihan aidosti nousukausi”. Pankaa päivämäärä, 27.4.2017, mieleen.

Maailmanloppua ei sitten tullutkaan. Karhinen on koko ajan ollut aikaansa edellä, mutta nyt kyynisimmätkin talousviisaat joutuvat tunnustamaan, että Suomen talous kasvaa. Varoituksen sormi on tietenkin pystyssä; hentoa on, ja haurasta. Ettei vaan kävisi huonosti! Tuhkanripottelijan silmissä kiiltävät asunto-, pörssi- ynnä muut kuplat, joilla spekuloimista media on aina rakastanut.

Miksi pankit päästivät ulkomaalaiset lainantarjoajat markkinoilleen

Kulutusluottojen määrä on kasvanut tasaisesti viime vuosien aikana Suomessa: kotitalouksien vuosittainen kulutusluottokanta on noussut yli 14 miljardiin euroon, ja perinteisten pankkien rinnalle on tullut viime vuosina useita uusia kulutusluoton tarjoajia vastaamaan jatkuvasti kasvavaan kysyntään.

2000-luvulla markkinoille on tullut ulkomaalaisia lainantarjoajia, pääasiassa Ruotsista, Virosta ja Norjasta. Lisäksi espanjalaisen Santander-pankin Santander Consumer Finance on Suomen suurin autorahoittaja, ja ollut Suomessa jo kymmenen vuotta.

Viimeisimpiä markkinoille tulleita pankkeja/lainantarjoajia ovat norjalaiset Bank Norwegian (2016) ja Komplett Bank (2017). Molemmat myöntävät jopa 50 000 € vakuudetonta luottoa, ja korko on matalimmillaan vain 4,90% (Komplett). Perinteisten pankkien, kuten Nordean, OP:n ja Danske Bankin vakuudettomien kulutusluottojen korot ovat keskimäärin matalampia kuin muiden lainantarjoajien, mutta lainaa myönnetään vain pankin omille asiakkaille. S-Pankki on ainoa joka myöntää yli 25 000 euron vakuudetonta kulutusluottoa (40 000 €).

Käyttäjän Lainanvälittäjä.fi kuva

Suomen kalleimmat lainat ja lainojen kilpailuttaminen

Vuoden 2013 lakiuudistuksen myötä moni varmasti luuli, että pääsemme eroon mahdottoman kalliista lainoista, mutta näin ei kuitenkaan käynyt. Lakiuudistuksessa määriteltiin pienlainoille todellisen vuosikoron korkokatoksi, viitekorko lisättynä 50 prosenttiyksiköllä (1.1.–30.6.2017 viitekorko on 0,0 %) eli korkokatto on tällä hetkellä 50%. Laki koskee kuitenkin vain alle 2000€ lainoja.

Nyt monet rahoitusyhtiöt kiertävät lakia tarjoamalla vähintään 2000€ luottotilin tai luottolimiitin. Näiltäkin luottotileiltä on kuitenkin nostettavissa pienempiä summia ja todella usein korot ylittävät pienlainoille asetetun korkokaton.

Sitten itse asiaan – Onko nämä Suomen kalleimmat lainat?

Vivus

Lainasumma: 2010€

Laina-aika: 1kk

Todellinen vuosikorko: 446,2%


Extraluotto

Lainasumma: 800€

Laina-aika: 12kk

Todellinen vuosikorko: 238,71%

 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Hallitus on tehnyt hyvä työn, alamme odottaa vaaleja ja uutta kabinettia

Hallituksen puolivälin riihi on puitu ja puinnista jäi riihen pohjalle muutamia jyväsiä,  hyviä pieniä asioita. Hallitus teki ensimmäisen kahden vuoden aikana monia tärkeitä uudistuksia, mutta toiselle puoliskolle ei ole mitään merkittävää. Uudistukset jäävät odottamaan seuraavaa hallitusta. Valtio velkaantuu edelleen ja velkaantuminen vain pahenee kun suuret puolustushankinnat tulevat seuraavalla hallituskaudella eteen. Kotihoidon tuen palkkiotyyppisellä uudistamisella olisi voitu innostaa nuoret hankkimaan lapsia. Tämäkin jää seuraavalle hallitukselle. 

Hallituksen tavoitteet vaalikauden toiselle puoliskolle lyhyesti:

  • Liikenne: Kehä I:n Laajalahden kohtaa parannetaan 30 miljoonalla eurolla. 
  • Tutkimus: Datanhallinnan ja suurteholaskennan ja tekoälyn kehittämiseen 33 miljoonaa euroa. 
  • Turvallisuus: Poliisille kohdennetaan 34,5, Supo:lle 3,5 puolustukselle 50, rajavartiointiin 8 miljoonaa euroa ja viestintävirastolle tietoturvallisuuden varmistamiseen 3 miljoonaa euroa.
  • Koulutus: Peruskoulun tasa-arvon vahvistamiseen 15, varhaiskasvatuksen henkilöstön koulutukseen 5 ja ammatillisen koulutuksen digitalisointiin ja nuorten ohjaamiseen ammattien pariin 15 miljoonaa euroa. 
  • Tulonsiirrot: Perheellisten opiskelijoiden toimeentulon turvaamiseen tehdään 75 euron huoltajakorotus. Muutoksen arvioidaan lisäävän valtion menoja vuositasolla noin 10 miljoonaa euroa ja eläkkeensaajien hoitotuen perusosaa korotetaan 10 miljoonalla eurolla.
  • Luonnonsuojelu: Metsäluonnon monimuotoisuutta suojellaan 5 miljoonan eurolla/ vuosi (METSO-ohjelman toimeenpano). 
  • EU: EU-puheenjohtajakauteen on varattu yhteensä 70 miljoonalla eurolla vuosina 2018—2020. 
Käyttäjän J.Vahe kuva

Koruton kertomus

1945 USA:lla oli ydinaseitten monopoli. Jossain mitassa pohdittavana oli silloin ajatus, että pl. Englanti asema pyritään säilyttämään.

NL tuntui olevan tilanteesta perillä, sillä se salasi 1949 ensimmäisen ydinkokeensa ja USA oli tapahtuneen tosiasian (fait accompli) edessä, kun sen ilmatilasta näytteitä ottava kone havaitsi Aasiassa jäänteitä toisen valtion ydinkokeesta. Ilmeisesti vasta kylmän sodan jälkeen USA on täysin tiedostanut sen, että NL otti ydinaseen operatiiviseen käyttöön vasta 1950-luvulla eikä vielä edes 1960-luvun alussa olisi yltänyt uskottavasti USA:han. Kuuban kriisi oli epäonnistunut yritys ratkaista ongelma.

Sivut

Tilaa syöte Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus