Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Työn tekemisen arvostus paranee

Valtionvarainministeriö on julkaissut laskelman siitä miten budjetti tulee vaikuttamaan käytettävissä oleviin tuloihin (oikealla kuva).

Työläisten (läninnä kvartiilit 4....10 oheisessa kuvassa) elämänolosuhteet paranevat kun työnteon rahallisia verosanktioita kevennetään. Työn tekemisestä tulee aavistuksen verran kannattavampaa ja arvostetumpaa.

Joutilaisuudesta maksettuja kannusteita pienennetään ja sosiaalitukien varassa elävien elämästä tulee suhteellisesti ankeampaa (lähinnä tulokvartiilit 1...3 oheisessa kuvassa).

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Jo yli 40% työskentelee julkisten palveluiden tuotannossa

Etlan suhdanne-ennuste on entistä positiivisempi.  Suomen kokonaistuotanto kasvaa Etlan:n mukaan tänä vuonna 2,9 prosenttia. 

Samalla Suomi siirtyy vähittäin kohti julkista sosiaalista tuotantoa. Nyt jo yli 40% työskentelee julkisten palvelujen tuotannossa ja määrä kasvaa Etlan ennusteen mukaan tasaisesti.

Julkiset palvelut korvaavat asiakkaiden valinnanvapauteen perustuvaa järjestelmää.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Juker:n EU tilaa koskeva linjapuhe

PUHEENJOHTAJA JEAN-CLAUDE JUNCKERIN  EU tilaa koskeva puhe 2017 Brysselissä 13. syyskuuta 2017.

Teksti suomeksi (alla) ja video (1 tunti) englanniksi, ranskaksi ja saksaksi:

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Verotus realiaikaistuu vuosien 2018 ja 2019 aikana

Verotusmenettelyjen uudistukset parantavat verotuksen reaaliaikaisuutta. Verotus voi jatkossa päättyä verovelvollisilla eri aikaan ja nykyistä aikaisemmin. Tämä aikaistaa veronpalautusten maksamista sekä jäännösverojen ja kiinteistöverojen maksamista. Uudistukset astuvat voimaan 2018 ja 2019.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Lisää valtion tukea!

Luin kohtalaisella ärtymyksellä STT:n tj:n haastattelun. STT:n omistajayhtiöt ovat lakanneet käyttämästä STT:n palveluita, joten pohjoismaisen mallin mukaan valtion pitäisi tietysti jeesata. Palveluissa ei tietenkään ole parannettavaa?

Aika vähällä ihmettelyllä on tähänkin asti selvitty siitä, että sotella on yksi ainoa vero ilman korvamerkintää, mutta juuri Ylen tuottaman ylen sankian hömpän takia tarvitaan oma erityinen veronsa, jota pitäisi siis ilmeisesti nyt täydentää STT-verolla. Kumma, että asuttamani k-talon juorutäti on vuosikymmeniä jaksanut hoitaa vaativaa ja vastuullista tehtäväänsä pelkästä kutsumuksesta.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Tyeläkevaroja on enemmän kuin yksityistä pörssi- tai rahasto- omaisuutta

Suomalaisten työeläkevaroja oli 196,6 miljardia euroa vuoden toisen neljänneksen päättyessä. Kotitalouksilla on hallussaan pörssiosakkeita tai rahasto-osuuksia yhteensä 57 miljardia (Tilastokeskus/kotitalouksien nettovarallisuus). Työeläkevarat ovat siis merkittävin sijoitusomaisuus, johon jokaisella on osuus.

Toisella neljänneksellä työeläkevarojen määrä nousi 1,8 miljardilla. Positiivinen talouskehitys näkyi erityisesti osakemarkkinoilta saatavissa tuotoissa. Tiedot käyvät ilmi Työeläkevakuuttajat Telan tilastoanalyysistä. Odotukset talouskasvusta ja yritysten tuloskehityksestä ovat parantuneet globaalisti ja kotimaassa, ja tämä näkyi myös työeläkevakuuttajien sijoitustuotoissa, toteaa Telan analyytikko Peter Halonen.

Eläketurvakeskuksen skenaariolaskelmat - miksi eläkesäästäminen kannattaa aloittaa ajoissa

Eläketurvakeskus ja Sitra julkaisivat viime viikolla skenaariolaskelmansa erilaisten yhteiskunnallisten ja taloudellisten tekijöiden vaikutuksesta julkiseen talouteen ja eläkejärjestelmään. Mahdollisiin tulevaisuuden skenaarioihin kuuluvat muun muassa ansiokehityksen pysähdys, yrittäjyyden merkittävä kasvu sekä tuloerojen kärjistyminen. Tulevaisuuden näkymistä positiivisimmaksi mahdollisuudeksi nousee täystyöllisyys, kun taas synkimpänä kuvana nähdään palkkojen kasvun pysähtyminen. Laskelmat osoittavat, että eläkesäästämisen tärkeys tulee yhä kasvamaan tulevaisuudessa.

 

Skenaariolaskelmat perustuvat Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskentamalliin (PTS) ja valtiovarainministeriön kestävyysvajeen laskentakehikkoon. Laskelmien taustalla on tammikuussa 2017 julkaistu Työ 2040 -raportti. Laskelmat ovat Eläketurvakeskuksen, Sitran, Ajatushautomo Demoksen ja valtiovarainministeriön yhteishanke.

 

Kestävyysvajeen poisto täystyöllisyydellä

 

Brexit: routa ajaa kotiin kovapäisenkin porsaan

Britannian hallitus pääsi lopulta vaatimattoman vuoden kaaoksen jälkeen jonkunlaiseen yhteisymmärrykseen siitä, mitä se brexitiltä haluaa. Huomion arvoisinta esityksessä on, että hallitus haluaa kaupan jatkuvan EU:n kanssa entiseen tapaan. Eli kyllä routa porsaan kotiin ajaa, kovapäisemmänkin.

Brexitin kannattajathan väittivät suu vaahdossa, että EU:sta eroaminen ei tuottaisi taloudellisia ongelmia. Suuri ja mahtava Britannia pyyhkisi persauksensa EU:lla, kun maailma ryntäisi kynät tanassa solmimaan kauppasopimuksia maailman viidenneksi suurimman kansantalouden kanssa. Vaikka EU nyt sattui olemaan sen ylivoimaisesti tärkein kauppakumppani.

Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku – mutta briteillä se tulee pahasti myöhäsytytyksellä. Ja siitä he saavat suurelta osin kiittää populistipolitiikkojaan, joiden suunpieksäntään he lankesivat rinta rottingilla. EU:sta eroamisesta piti tuleman nopea ja riemuisa voittoparaati.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Budjetti: Työläisille jää 1% enemmän rahaa omaan käyttöön

Valtion budjettiluonnos on pitkästä aikaa iloista luettavaa:

  • veroaste laskee ja työntekijöille jää ensi vuonna 1% enemmän rahaa omaan käyttöön (veroaste laskee prosentilla vuodessa)
  • työllisyysaste paranee (nyt 69,2%) ja työtä on taas tarjolla
  • valtion velan kasvu suhteessa bruttokansantuotteeseen on pysähtynyt (valtio ottaa kulutusluottoa edelleen 3,4 Mrd, mutta talouden kasvu kompensoi lisääntyvää velkaa)
  • valtion menot pienenevät 0,4 Mrd ja rahaa alkaa nyt jäädä enemmän muualle talouteen

Veroasteen laskeminen ilahduttaa erityisesti. Kerrankin on muistettu työkansan oikeuksia. Yhteiskunta voi jatkossa paremmin kun työntekijä ja yrittäjä saavat hieman nykyistä paremman osuuden tekemästään työstä.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Lobbaajille perustettava rekisteri tekisi voitelusta hyväksyttävää

Finanssialan keskusliitto on ehdottanut että edunvalvojille eli lobbaajille perustettaisiin rekisteri. Lobbausrekisteri tekisi edunvalvonnasta yhteiskunnan siunaamaan ja kontrolloimaa toimintaa. Poliitikot tietäisivät ketkä ovat todellisia lobbareita, joilta voi odottaa todellista vastapalvelusta. Riippumattomat asiantuntijat kuten yliopistojen ja korkeakoulujen edustajat erottuisivat lobbausvaltaa käyttävistä tahoista. 

Lobbarien tärkeä tehtävä on oman näkökantansa ohella tarjota poliitikoiden avuksi valikoivaa asiantuntemusta joka verhoaa tarkoitusperät tieteellisen asiantuntemukseen. 

Lobbaus on tätä nykyä salakähmäistä puuhaa ja lobbaajat (kuten Finanssialan keskusliitto) eivät julkaise tulos- ja tasetietojaan. Niiden ei tarvitse koska ne ovat "hyvää asiaa edistäviä aatteellisia yhdistyksiä". Niinpä lobbaajien on mahdollista, ilman julkisuutta, avustaa poliittisten yhdistysten taustajärjestöjä rahallisella tuella.

Lobbaajien on myös mahdollista varmistella poliittisten päättäjien tulevaisuutta. Lobbaajien kautta järjestyy hallituspaikkoja ja virkoja poliittisesta elämästä syrjään jääville suosiollisille poliitikoille.

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Ray Dalion malli kansakuntien talouskasvusta keskipitkällä aikavälillä

Daliosta monien mielipiteet kansantalouksien menestyksistä ja epäonnistumisista eivät pysty tuottamaan todisteita talouden syy-seuraus-suhteista. Yleisimpiäkin sovittua talousmittareita ei ole kunnolla analysoitu eikä niiden yhteyttä talouskasvuun ole kunnolla todistettu. Daliosta hyvä esimerkki on koulutuksen vaikutus talouskasvuun. Kaikki tietävät, että hyvä koulutus on avainasemassa tuottavuuden kasvattamisessa, mutta sen kustannustehokkuuden mittarit puuttuvat. Talouden voimavaroja tuhlataan heikentäen tuottavuutta mikäli koulutusjärjestelmän kustannustehokkuus ei ole riittävä. Dalio uskoo talouden tärkeimpien syy-seuraus-suhteiden olevan ajattomia ja yleismaailmallisia.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Kesämyrsky vesilasissa

Prof. Hiilamo esiintyi MTV:n ohjelmassa. Jouko Marttila kommentoi asiaa blogissaan, johon Hiilamo vastasi kohtalaisen hiiltyneesti. MTV:hen hän toimitti paljon kohteliaamman vastineen, jossa totesi , ettei ehdottanut 65 %:n perintöveroa, ”vaikka moraalisesti veron korottaminen olisikin luontevinta” Hiilamon mielestä. Mikähän hänen kantansa nyt oikeastaan on? Millainen opinnäyte asiasta pitäisi tehdä?

Koska olen valitettavasti opiskellut sosiaalipolitiikkaa, eräitä huomautuksia:

-Valtiosääntömme ei tunne erikseen mitään professorin ehdottamista, vaan ainoastaan hallituksen esityksiä.

-Hiilamo on itse työskennellyt tv:ssä, joten voi ihmetellä, luuleeko hän MTV:n olevan kiinnostunut jonkun Atkinsonin ajatuksista?

Suomen talouskasvu piristynyt mutta kuluttajien velkaantuneisuus kasvanut

Vaikka talous on kasvanut, velkaongelmat eivät ole vähentyneet samassa suhteessa. Suomen talouskasvu on toukokuussa ollut nousujohteista, ja teollisuus otti 66,7% harppauksen uusien tilausten määrässä edellisvuoteen verrattuna. Yksityiset kuluttajat ovat jo pitkään olleet Suomen talouskasvun tärkein perusta, ja vienti on myös nousussa Suomen Pankin tekemän Suomen talouden ennusteen mukaan. Talouden nousulla on tapana nostaa optimismia kulutuksen suhteen ja siten ehkä vaientaa järjen ääntä kulutuspäätöksissä, mistä voi seurata huolettomampi suhtautuminen talousasioiden hoitoon.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Tontiinit olivat huikea eläkeinnovaatio ja lotto-huvia

Eläkejärjestelmää nimeltään "Tontiini" (engl Tontine) käytettiin 1600-, 1700-  ja 1800- luvuilla ja tuosta erittäin suositusta järjestelmästä olisi vieläkin opittavaa.  Järjestelmä toimi seuraavasti:

  1. Eläkkeen ottajat maksoivat Tontinin järjestäjälle, yleensä valtiolle eli kuninkaalle, eläkemaksun (usein kertakorvauksena)
  2. Kuningas maksoi tämän jälkeen korkoa kaikille elossa oleville eläkkeensaajille (kaikki saivat saman korkosumman)
  3. Sitä mukaa kun eläkkeensaajat kuolivat pois niin koko korkosumma jaettiin jäljellä olevien kesken. Viimeiset saivat huikean hyvän korvauksen. Koko korkosumma jaettiin nimittäin heidän kesken tasan.
  4. Pääomaa ei maksettu koskaan takaisin.

Tontiineista oli etua sekä eläkkeen ottajille että Tontiinin järjestäjille:

  • Eläkkeen ottaja sai eläkkeen, jonka suuruus kasvoi iän mukana samalla kun omat voimat vähenivät.
  • Eläkkeen saajalla oli lisäksi mahdollisuus huikeaan voittoon jos eli pitkään. Kannatti huolehtia terveydestä.
  • Eläkkeen järjestäjä (Kuningas) sai kohtuullisen edullista rahaa käyttöönsä. Rahasta piti maksaa tiettyä kiinteää ennalta määritettyä korkoa muutamia kymmeniä vuosia aina siihen asti että viimeinen eläkkeensaaja kuoli.
Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Ostrakismos järjestelmä sinetöi Ateenan demokratiaksi

Filosofian maisteri Suvi Kuokkasen väitöstutkimus kertoo, että vuosien  487 ja 415 eaa. välisenä aikana ateenalaiset karkottivat keskuudestaan normien rikkojia ostrakismoksella. Ostrakismos oli kansanäänestys, jolla joka vuosi yksi henkilö karkoitettiin kymmenen vuoden määräajaksi. Ehdokkaita ei asetettu etukäteen, vaan karkotuksen kohde, yleensä joku tunnettu poliitikko, määräytyi kansanäänestyksessä.  Ostrakismos-karkotusten ennaltaehkäiseviä motiiveja analysoinut väitöstutkimus osoittaa, että ateenalaiset pyrkivät ostrakismoksen keinoin ohjaamaan liian hallitsevaa tai moraalittomaksi koettua yksilöä ja alistamaan tämän yhteisön normeille. Ostrakismoksen kautta kansa purki kielteisiä tunteitaan ja samalla lujitti yhteisöään.

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Ray Dalio, Kansakuntien nousu ja tuho

Psykologisilla tekijöillä on suuri osuus kansakuntien nousussa ja tuhossa. Ne ajavat ihmiset mm. säästämään, kuluttamaan ja sotimaan. Tietyt syy-seuraus-suhteet toimivat ajureina kansakuntien eri vaiheissa. Ray Dalio esittelee tyypillisen kansakuntien nousun ja tuhon julkaisemassaan makrotaloudenperiaatteita kuvaavassa tutkimuksessaan joka löytyy sivustolta: www.economicprinciples.org

Se sisältää viisi vaihetta eivätkä kaikki maat pääse ensimmäistä vaihetta pidemmälle. Vaiheet muodostavat tapahtumasarjan. Tapahtumasarjat eivät ole koskaan täysin samat eri maissa, mutta niillä on yhteisiä tekijöitä. Maat eivät etene ehkä koskaan ensimmäisestä vaiheestaan eteenpäin. Liikkuminen vaiheiden välillä ei myöskään tapahdu vain eteenpäin vaan välillä maat ottavat kehityksessään takapakkia.

Ensimmäisessä vaiheessa maat ovat köyhiä ja pitävät itseään köyhinä.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Perustuslakivaliokunnan toimintatapa tarvitsee muutoksia

Suomen valtiosäännössä on ongelma - lakien perustuslain mukaisuuden valvonta. Suomen valtiosääntö antaa vastuun perustuslain mukaisuuden valvonnasta rivikansanedustajista koostuvalle perustuslakivaliokunnalle. Onglemia on syntynyt siitä, että kansanedustajat eivät kykene erottelemaan perustuslakivaliokunnan tuomioistuintehtävää (lain mukaisuuden valvonta) puolue- ja päivän- politiikasta.

Perustuslakivaliokuntamme on selkeästi hallituksen ja eduskunnan yläpuolella oleva tuomioistuin, jolla on oikeus ja velvollisuus estää hallituksen ja eduskunnan tekemät perstuslain vastaiset aloitteet.  Lainmukaisuuden valvonta on monissa maissa annettu riippumattoman tuomioistuinlaitoksen haltuun. Suomessa perustuslain mukaisuutta arvioiva tuomioistuintehtävä on vuoden 1906 valtiosäännössä annettu joukolle kansanedustajia.

Järjestelymme on toiminut silloin kun on löytynyt poliittisen pelin yläpuolelle nousevia kansanedustajia. Näyttäisi siltä, että niin ei tällä hetkellä ole ja tarvitaan korjausta.

Minun mielestä perustuslakivaliokunnan asemaa ja koostumusta ei ole puutteista huolimatta välttämätöntä vaihtaa. Riittäisi luultavasti että:

  • Perustuslakivaliokunta saisi puhua vain virallisten kannanottojensa kautta eikä jäsenenä olevilla poliitikoilla olisi oikeutta  hankkia lisäpisteitä kommentoimalla perustuslakivaliokunnan (tuomioistuimen) kannanottoa. Tällöin tuomioistuintehtävä sekoittuisi vähemmän päivänpolitiikaan ja mukana olevat poliitikot seisoisivat yhteisen lausunnon takana.
  • Perustuslakivaliokunnan tulisi ottaa käsiteltäväkseen myös jo säädettyjä vanhempia lakeja jotka on aikoinaan todettu perustuslain mukaisiksi, mutta jotka tämän päivän ajattelutavan valossa rikkovat ihmisten perusoikeuksia.

Persujen hajoaminen oli looginen prosessi

Perussuomalaisista riittää nyt kuohua ilman minuakin, mutta osallistunpa nyt parilla keskeisellä ja turhan vähälle huomiolle jääneellä pointilla. Eduskuntaryhmän ja kohta koko puolueen hajoaminen ei ollut yllätys. Pamahdus muhi vuosia maahanmuuttokriittisen rintaman haastaessa Timo Soinin kaksi vuosikymmentä rakentaman salonkikelpoisen populismin. Kun halla-aholaiset vyöryttivät koko puoluejohdon ajaen puolueen oppositioon, soinilaiset saivat aika odotetusti tarpeekseen.

Kaaos on lopulta looginen. Kaikkien oikeistopopulistien tapaan perussuomalaisia vaivasi alusta asti ristiriitainen poliittinen identiteetti. PS määrittelee itsensä pienen ihmisen konservatiiviseksi puolueeksi. Pienen ihmisen puolueen on lähtökohtaisesti ajettava samansuuntaista politiikkaa kuin vasemmisto. Soinilaiset kannattavatkin eräin osin vahvaa sosiaaliturvaa ja progressiivista verotusta. Sen ansiosta he taistelevat samoista äänistä etenkin demareiden kanssa, vaikka oikeistoon lukeutuvat.

Velkaantuneisuus on kasvussa – Moni suomalainen ei kilpailuta lainoja

Finanssialan teettämässä Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat tutkimusraportissa on tutkittu suomalaisten lainakäyttäytymistä. Tutkimuksen mukaan suomalaisten velkaantuneisuus on kasvussa, sillä sekä kulutusluottojen että asuntolainojen määrät ovat kohonneet. Tutkimukseen haastateltiin 2 500 suomalaista, ja haastateltavien ikähaarukka oli 15-79 vuotta. Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat on seurantatutkimus, joka toteutetaan 1-2 vuoden välein.

Kulutusluottoja ei vertailla, vaikka kannattaisi

Tutkimuksesta selviää, että tällä hetkellä joka neljännellä suomalaisella on kulutusluottoa. Suurimmalla osalla kulutusluottoa ottaneista (81 %) on avoinna yksi kulutusluotto. 16 prosentilla kulutusluottoja on avoinna kaksi, ja 3 prosentilla kolme tai enemmän.

Kyselyn mukaan kulutusluoton keskikoko on nyt 12 100 euroa. Edellisen tutkimuksen aikaan vuonna 2015 keskikokoinen kulutusluotto oli 10 400 euroa, eli suunta on selvästi nousujohteinen.

Käyttäjän Visa Viik kuva

Nuorisotyöttömyys laskuun toisen asteen oppilaitosten yrittäjyysopinnoilla

Nuorten työttömyysaste on runsaat parikymmentä prosenttia, yli puolet enemmän kuin kaikkien työikäisten (10,5%), selviää vuoden 2016 nuorisobarometristä. Nuorisobarometrin mukaan suurin osa nuorista suhtautuu työntekoon myönteisesti ja nuorten työmoraali on hyvin korkealla, mutta samalla puolet vastanneista on huolissaan tulevaisuuden työllistymisestä. Vuosia jatkuneeseen ongelmaan tulisi hakea ratkaisua läpi kaikkien koulutusasteiden jatkuvalla yrittäjähenkisellä asenteella, painottaen toisen asteen oppilaitosten yrittäjyysopintoja.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Eestin e-Residency kansalaisuus mahdollistaa yritystoiminnan

Niinsanotun e-Residency kansalaisuuden (elektroininen kansalaisuus) voi saada Virosta käymättä itse paikan päällä. Samalla avautuu mahdollisuus aloittaa oma yritys (esim. sijoitusyritys) ja pyörittää yritystä ilman että tarvitsisi käydä itse Virossa paikan päällä.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Olkiluoto 3:n hinnalla olisi saanut viisi Burij Kalifa tornia

Olkiluoto 3 tulee valmistuessaan ensi vuonna olemaan ilmeisesti maailman kolmanneksi kallein rakennusprojekti kautta aikain (jos pyramideja ei lasketa). Hinnalla olisi saanut Burij Kalifa:n kaltaisia rakennuksia viisi kappaletta, yhden Suomen kaikkiin suurimpiin kaupunkeihin. Jos olisimme rakentaneet nuo torinitalot niin olisimme maailman kartalla. Nyt tulos on malliesimerkki huonosti tehdystä investoinnista.

Suuret, yhteiskunnallisten instituutioiden ohjauksessa tehtävät investoinnit tuottavat esimerkkejä huonosta ohjauksesta. Olkiluoto 3 löytää tässä suhteessa seurakseen monta muuta: Talvivaara, Länsimetro,.... Syynä on kasvollisen omistajan puute. Kun hankkeen omistajina on joukko kuntia, valtio ja eläkevakuutusyhtiöitä ja vastaavia instituutioita niin omistajaohjaus ontuu.  Kullakin instituutio-omistajalla on joku, mahdollisesti pian eläkkeelle jäävä virkamies vastuussa, eikä edes hänen palkkansa ole sidottu hankkeen tuloksiin. Kellään ei ole aitoa henkilökohtaista intressiä vaatia kunnon toimintaa.

Kulutusluottojen kasvanut tarjonta lisää lainanottoa

Kulutusluottojen  suosion kasvu on kiihtynyt, ja laina-ajat ovat entistä pidempiä, selviää Suomen Pankin toukokuun alussa julkaistusta tilastosta. Kulutusluottoja on nyt tarjolla monipuolisemmin kuin ikinä aiemmin ja netissä toimivien lainasivustojen tuoma helppous ja nopeus madaltaa kuluttajan kynnystä ottaa isompaa lainaa pidemmällä takaisinmaksuajalla. Riskinä kuluttajille on ylivelkaantuminen, sillä jo kahdella vuodella pidentynyt laina-aika lisää lainan kokonaiskustannuksia suuresti.

 

Kulutusluottojen määrät kasvaneet

Suomalaiset ottavat nyt vakuudettomia kulutusluottoja enemmän kuin koskaan. Maaliskuussanostettujen vakuudettomien kulutusluottojen kasvutahti oli 13,7 prosenttia, kun viime vuonna samaan aikaan se oli 7,1 prosenttia. Uusia vakuudettomia kulutusluottoja (pl. tili- ja korttiluotot) nostettiin maaliskuussa ennätykselliset 242 miljoonaa euroa. Vakuudellisten luottojen määrä on jatkanut tasaista kahden prosentin kasvua viime vuodesta lähtien.

 

Käyttäjän J.Vahe kuva

Mauno Koivisto 1923 – 2017

Koiviston alma materin valtioliput puolitangossa 13.5.2017

 

 

Mauno Koivisto syntyi kotiin, jossa varhain kuollut äiti oli taustaltaan kanttorin tytär ja isä ammatiltaan laivapuuseppä. Isä oli harras uskovainen ja suojeluskunnan jäsen.

Koiviston poliittista toimintaa leimasi pitkälle lapsuudenkodin henkinen perintö. Sosiaalisella taustalla puolueeksi valikoitui SDP, mutta hänen toimintaansa leimasi 1950-luvulle kommunismin kannatuksen patoaminen. Voi sanoa, että siinä jatkettiin sitä, mihin sodassa oli jääty.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Valtio on merkittävä yritysten saatavia takaava vakuutusyhtiö

Valtion rooli yhteiskunnassa on ollut kasvussa. Erään osan tästä kehityksestä muodostaa valtion toiminta vakuutusyhtiönä, joka takaa ja vakuuttaa yritysten ja yksityisten ihmisten saatavia.

Suomi on edelläkävijä ja valtiomme takaa yksitysten yritysten saatavia enemmän kuin mikään muu Euroopan maa selviää valtiovarainministeriön riskikatsauksesta. (oikealla valtiovarainministeriön valmistama vertailu).

Valtion velkaan liittyy huomattava korkoriski

Valtiontalouden suurimmat riskit eivät kuitenkaan välttämättä liity takauksiin (eläkevastuut, vientiltakaukset, pankkivakaus, asuntolainat,....) vaan voivat yhtä hyvin liittyä velkaan. Valtionvarainministeriö kiinnittää huomiota siihen että jo yhden prosentin nousu korkotasossa kasvattaa valtion menoja puolella miljardilla.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Vasemmisto-oikeisto jako on korvattu täsmällisillä arvokysymyksillä

Vasemmisto-oikeisto jako on lakannut toimimasta poliittisen keskustelumme akselina. Tilalle on tullut rikkaampi ja käsitteinä täsmällisempi joukko arvokysymyksiä, joiden perusteella ihmiset ja poliitikot jakautuvat.

Oikealla on kuva muutamasta erillisestä ja keskenään riippumattomasta arvokysymyksestä, joiden ympärillä on viime aikoina käyty poliittista keskustelua ja joiden osalta puolueet ovat halunneet selkeästi erottautua toisistaan.

Ilmiö on tervetullut. On hyvä että keskustelua ja poliittista vääntöä käydään arvokysymyksistä, joilla on täsmällisesti määriteltävissä oleva sisältö, kuin että keskustelua käydään arvokysymyksistä (vasemmisto-oikeisto), joiden sisältö on hämärä.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Tarvitaan lisää yksilön oikeuksia ja aktiivisuutta vapauttavia lakeja

Julkaisemme poikkeuksellisesti poliittisen kolumnin. Kyse on valtiovarainministeri Petteri Orpo:n kirjoituksesta, jossa hän antaa hallituksen puoliväliriihen viestististä ja toimenpiteistä poikkeavan ja kritisoivan kannan. Puoliväliriihen eväät eivät Petteri Orpon mukaan riitä ratkaisemaan ongelmia. Elämme koko ajan yli varojemme ja tarvitsemme korjaavia, yksilöiden aktiivisuutta ja oikeuksia vapauttavia uusia päätöksiä:

Valtiovarainministeriö 27.4.2017 16.07:

Suomen talous kasvaa mutta julkinen talous on edelleen todella huonossa tilassa. Työllisyys ei parane riittävällä vauhdilla ja velkaantuminen ei ole loppumassa, mikäli Suomessa ei tehdä vielä paljon suurempia uudistuksia, kirjoittaa valtiovarainministeri Petteri Orpo.

Saimme tiistaina päätökseen hallituksen puolivälitarkastelun. Sen tarkoitus oli katsoa, missä tilanteessa erityisesti Suomen talous on, miten hallituksen työ siihen vaikuttaa ja mitä lisätoimia tarvitaan, jotta Suomen hyvinvointi kestäisi.

Talouskatsaus oli perinpohjainen. Saimme myös aikaan monia erinomaisia päätöksiä. Muuan muassa tutkimukseen ja osaamiseen käytettäviä rahoja lisätään, päivähoitomaksuja alennetaan isosta ja asumistuen kasvua hillitään. Riihen päätökset eivät vielä riitä ratkaisemaan Suomen matalan työllisyyden ja velkaantuvan talouden ongelmia, mutta eteenpäin päästiin taas jonkun verran.

Käyttäjän Norvestia kuva

Lisää hanaa – Suomi 100 v

Kirjoitusvuorossa: Hannu Lehtilä

OP Pohjolan Reijo Karhinen sen sanoi: ”Meillä on ihan aidosti nousukausi”. Pankaa päivämäärä, 27.4.2017, mieleen.

Maailmanloppua ei sitten tullutkaan. Karhinen on koko ajan ollut aikaansa edellä, mutta nyt kyynisimmätkin talousviisaat joutuvat tunnustamaan, että Suomen talous kasvaa. Varoituksen sormi on tietenkin pystyssä; hentoa on, ja haurasta. Ettei vaan kävisi huonosti! Tuhkanripottelijan silmissä kiiltävät asunto-, pörssi- ynnä muut kuplat, joilla spekuloimista media on aina rakastanut.

Miksi pankit päästivät ulkomaalaiset lainantarjoajat markkinoilleen

Kulutusluottojen määrä on kasvanut tasaisesti viime vuosien aikana Suomessa: kotitalouksien vuosittainen kulutusluottokanta on noussut yli 14 miljardiin euroon, ja perinteisten pankkien rinnalle on tullut viime vuosina useita uusia kulutusluoton tarjoajia vastaamaan jatkuvasti kasvavaan kysyntään.

2000-luvulla markkinoille on tullut ulkomaalaisia lainantarjoajia, pääasiassa Ruotsista, Virosta ja Norjasta. Lisäksi espanjalaisen Santander-pankin Santander Consumer Finance on Suomen suurin autorahoittaja, ja ollut Suomessa jo kymmenen vuotta.

Viimeisimpiä markkinoille tulleita pankkeja/lainantarjoajia ovat norjalaiset Bank Norwegian (2016) ja Komplett Bank (2017). Molemmat myöntävät jopa 50 000 € vakuudetonta luottoa, ja korko on matalimmillaan vain 4,90% (Komplett). Perinteisten pankkien, kuten Nordean, OP:n ja Danske Bankin vakuudettomien kulutusluottojen korot ovat keskimäärin matalampia kuin muiden lainantarjoajien, mutta lainaa myönnetään vain pankin omille asiakkaille. S-Pankki on ainoa joka myöntää yli 25 000 euron vakuudetonta kulutusluottoa (40 000 €).

Sivut

Tilaa syöte RSS - Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus