Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus

Käyttäjän Johannes Hidén kuva

20-vuotias varainsiirtovero on nyt ennätyskallis

Nykymuotoinen varainsiirtovero täytti alkuvuodesta 20 vuotta, eikä se ole ollut ansiotasoon suhteutettunakaan koskaan niin kallis kuin nyt. Tähän on kaksi syytä.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Pankkikortista tulossa EU:n sähköinen ID kortti (?)

EU kehittää sähköistä ID korttia ja tunnistautumista viranomaispalveluihin. Hanke etenee hitaasti. Syynä on pankkitunnistautumisten yleisyys. Esimerkiksi Suomessa viranomaispalveluihin (suomi.fi) voi kirjautua suomalaisten pankkien tunnuksilla. Tärkein tarve, suomalaisten sähköinen kirjautuminen suomalaisiin palveluihin tulee täytetyksi.

Voisi kuvitella että pankit avaavat jossakin vaiheessa tunnistautumispalvelut myös Eurooppalaisiin rajat ylittäviin viranomaistarpeisiin. Pankeilla ja niiden omistamilla luottokorttiyrityksillä (VISA, Mastercard, ...) on infrastruktuuri valmiina ja niillä on etu puolellaan. Kaikilla on mukanaan pankkikortti ja siihen liittyvät tunnistautumisvälineet. Viranomaisten henkilökortti olisi ylimääräinen vaiva. Nähtäväksi jää syntyykö Eurooppalainen sähköinen viranomais-identiteettikortti ja siihen liittyvät tunnistautumispalvelut vai tuleeko, niin kuin nyt näyttää, pankkikortista ja siihen liittyvästä tunnistutumisesta EU:n tosiasiallinen sähköinen ID kortti.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Sata vuotta

Suvussani on vietetty kolmet satavuotissynttärit (kuva).  Valtiolle sata vuotta ei ole korkea ikä, sillä esim. läntinen naapurimme on nykyisessä Kalmarin unionin jälkeisessä tilassaan lähes 500-vuotias.

Ruotsin yhteydessä Suomi oli vain joukko läänejä, ei muuta. Ruotsin kuningashuoneen titulatuuraan lisättiin kyllä Suomen suuriruhtinaan arvo ja sille maamme luontoon ilmeisen hyvin sopiva leijonavaakuna, mutta siihen se sitten jäikin. Vuoden 1809 jälkeen Venäjä sitä vastoin salli Suomen oman keskushallinnon luomisen nopeahkolla aikataululla.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

EU on tehokas säännöstöpohjainen yhteisö

EU:n budjetti on pysynyt järkevän kokoisena, noin 1,2% EU:n bruttokansantuottesta ja rahoituskohteet ovat pienestä budjetista johtuen järkeviä.  EU budjetista rahoitetaan muun muassa maiden välisiä liikennehankkeita sekä tavaroiden vapaan liikkuvuuden vaatimaa säännöstöä ja sen valvontaa. EU ei ole pöhöttynyt tulonsiirtounioni vaan tilastojen mukaan tehokas säännöstöpohjainen yhteisö.

Nettomaksumme EU:lle olivat viime vuonna 0,14% Suomen BKT:stä, yhteensä 294 miljoonaa euroa, ilmenee EU:n komission tilastoista.  Suomi maksoi viime vuonna EU:lle yhteensä 1 829 miljoonaa euroa ja sai 1 531 miljoonaa euroa. Suomen nettomaksut eu:lle ovat noin puolet siitä mitä kehitysyhteistyön nimissä vapaaehtoisesti käytämme kaukomaiden hyväksi (528 miljoonaa).

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

IMF ehdottaa Suomelle siirtymistä yrityskohtaisiin palkkaneuvotteluihin

IMF:n lausunto Suomen taloudesta on posittivinen (lyhennelmät piksu toimituksen):

  • Suomen talouden elpyminen jatkuu tänä vuonna 2,8% ja ensi vuonna 2,3% vuosivauhdilla.
  • Rakenteellisissa uudistuksissa on edistytty huomattavasti.
  • Keskitetystä palkkaneuvottelusta pitää siirtyä yrityskohtaiseen järjestelmään.
  • Julkisen talouden lamapuskurit on syytä palauttaa.
  • Suomen rahoitussektori on vakaalla pohjalla.
  • Nordean siirtyminen Suomeen aiheuttaa vastuita (=Nordean asiakkaiden talletussuoja), joihin tulee varautua.
Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kuluttajaliitto haluaa kuivattaa pikavippimarkkinan

Kuluttajaliitto on laatinut viiden kohdan listan toimenpiteistä, joilla kuluttajaliitto haluaa puuttua pikavippien ja muiden vastaavanlaisten, korkeakorkoisten ja -kuluisten luottotuotteiden aiheuttamiin ongelmiin:

1. Korkokatto koskemaan kaikensuuruisia kuluttajaluottoja

2. Lainasummasta riippumaton kustannuskatto

3. Pikaluottojen mainonta kiellettävä

4. Rikkomuksista tuntuvat seuraamukset

5. Myös korottomat ja kuluttomat luotot lain piiriin

”Talousvaikeuksiin ajautunut henkilö on useimmiten velkaantunut monelle eri taholle ja velkaongelmien taustalta löytyy monesti myös pikaluottoja”, Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling toteaa.

Nuorilla haasteita taloudenhallinnassa – tunneperäiset ratkaisut ohjaavat kulutusta

 

Suomalaisten mielestä kouluissa ei opeteta tarpeeksi taloustaitoja, Finanssikonserni Investiumin teettämässä tutkimuksessa ilmeni. Taloustaidot ovat tutkimuksen mukaan vaihtelevalla pohjalla – osa suomalaisista luottaa taloudessa tunteisiinsa, kun taas osa suunnittelee talouden hyvinkin tarkasti.

VertaaEnsin.fi:n käyttäjäkyselyn mukaan talouden perustermit ovat suhteellisen hyvin hallussa. Kaksi kolmasosaa 107 vastaajasta tuntee sellaiset termit kuin luottokelpoisuus, joustoluotto ja korko. Tutuimmaksi termiksi osoittautui luottokelpoisuus, jonka tunnistaa yhdeksän vastaajaa kymmenestä. Vain kuusi kymmenestä tietää käsitteen annuiteettilaina.

Nordean yhteiskuntavastuujohtaja Pirjo Kuusela kertoi VertaaEnsin.fille, että jokapäiväiseen maksamiseen liittyvät käsitteet ovat heidän asiakkailleen tuttuja. ”Perusasiat, kuten mikä on pankkitili, -kortti, mobiilipalvelut, automaatit, ja että pankista voi hakea lainaa, opintolaina-asiat ja että lainalle pitää maksaa korkoa ovat hyvin tiedossa”, Kuusela kertoo.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Ammattiyhdistysliike onnistui korporativiisen yhteiskuntajärjestyksen säilyttämisessä

Kalevi Sorsa -säätiön tutkija Matti Hirvola ruotii tutkimuksessaan " Luottamuksen loppu? Suomalainen sopimusyhteiskunta myllerryksessä 2015–2017  " suomalaisen kolmikantaisen hegemonian säilyttämistä, joka onnistui ammattiyhdistysliikkeen neuvokkaan toiminnan ansiosta.  Porvarihallitus ja työnantajat pyrkivät vaalikauden alussa haastamaan kolmikantaisen sopimusyhteiskunnan hegemonista diskurssia. Työnantajajärjestöissä muutosvaade puettiin tavoitteeseeksi edistää parlamentarismia.

Ammattiyhdistysliike onnistui torjumaan Sipilän hallituksen ja työnantajien tavoitteen ideologisesta sopimusyhteiskunnan muuttamisesta 2015–2016. Raskas kilpailukykysopimusprosessi repi kuitenkin myös työmarkkinajärjestöjen sisäiset vuorovaikutussuhteet vereslihalle. Työmarkkinoiden institutionaalinen järjestys muuttui ehkä pysyvästi EK:n vetäydyttyä sopimuspöydistä, tiivistää Kalevi Sorsa -säätiön projektitutkija Matti Hirvola tutkimuksensa löydökset.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Björn Wahlroos esittää perustuslakiin 10 korjausehdotusta

Björn Wahlros on julkaissut Suomen perustuslain kehittämistä koskevan pamfletin, jonka sisältö on kompaktisti (lyhennelmät ovat piksu toimituksen tekemiä):

  1. Perustuslakivaliokunnan kokoonpanoa pitää kehittää niin, että jäsenet ovat kauempana päivänpoliittisesta pelistä.
  2. Perstuslakivaliokunnan työtapa tulee muuttaa (perustus-) lainmukaisuutta valvovan tuomioistuimen kaltaiseksi.
  3. Perustuslakivaliokunnan valmisteluorganisaatiota tulee vahvistaa.
  4. Perustuslain mukaisuudelle pitäisi järjestää tuomioistuinperusteinen jälkivalvonta (jotkin menneisyydessä tehdyt lait ja asetukset ovat luultavasti nykykäsityksen mukaan perustuslain vastaisia)
  5. Perusoikeuksien tulkinnassa tulee palata sanatarkkaan tulkintaan. Ja jos sanatarkka tulkinta ei ole nykykäsityksen mukaista, niin sitten muutetaan perustuslakia.
  6. Taloudelliset, sivistykselliset ja sosiaalioikeudelliset arvokannannotot kuuluvat eduskunnalle, ei perustuslakivaliokunnalle.
  7. Suhteellista vaalitapaa tulee korjata siten, että paikallinen edustus tulee varmistettua ja että hallitus saa riittävän tuen.
  8. Valtiolle menokatto, jota voi nostaa ainoastaan eduskunnan määräenemmistöpäätöksellä.
  9. Presidentin valtaoikeuksien vahvistaminen. Presidentille oikeus valita hallituksen muodostaja ja presidentille eduskunnan päätöksiä koskeva veto oikeus.
Käyttäjän Johannes Hidén kuva

Hankintahintojen erikoistapaus - osakeannit verotuksessa

Kun osakkeita myydään, maksetaan lähtökohtaisesti osakkeen hankintahinnan ja luovutushinnan välisestä erotuksesta luovutusvoittoa (tai saadaan verotuksessa hyödynnettäviä luovutustappiota). Hankintahinta taas määritetään pääsääntöisesti ns. FIFO-periaatteella eli ensin hankitut osakkeet myydään ensin. Tähän pääsääntöön liittyy kuitenkin tietyssä mielessä poikkeus, nimittäin osakkeenomistukseen perustuvat osakeannit. Tähän poikkeukseen taas liittyy hyvin monia anteihin osallistujia periaatteessa koskeva erityistapaus, johon verottajalla ei varsinaisesti ole virallista erillisohjeistusta.

Otetaanpa esimerkiksi useita anteja järjestänyt Technopolis. Oletetaan, että osakkeita on ostettu alunperin kolmessa erässä. Osake-anteihin osallistumisen myötä nämä erät muuttuvat niin kappalemäärän kuin hankintahintojensakin osalta. Tämän lisäksi on syntynyt kummassakin osakeannissa yksi pienikokoinen lisäerä, mikäli antiin osallistuja on merkinnyt osakkeita myös ilman merkintäoikeuksia (erät 4 ja 5).

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Työmarkkinajärjestöt perivät 24% palkasta työeläkemaksuina

Ammattiliitot ja työnantajajärjestöt ovat sopineet perivänsä vuonna 1918 työeläkemaksuja keskimäärin 24,4 prosenttia palkasta. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa työeläkevakuutusmaksun perusteet ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen hallussa olevien työeläkevakuutusyhtiöiden hakemuksesta.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomalaiset ovat sijoitusvarallisuudeltaan maailman köyhimpiä

Suomalaiset ovat maailman köyhimpiä, jos mittarina käytetään kansalaisten sijoitusvarallisuutta (net financial assets) selviää Allianz:n "Global Wealth Report" rapotista. Vertailu on sikäli epäreilu, että siinä ei oteta huomioon sitä että suomalaisten sijoitusvarallisuus on pääosin parkkeerattu julkiselle sektorille ja kukin kansalainen omistaa Suomessa osuuden julkisesta varallisuudesta.

Danske Bank:n Kimmo Laaksonen kiinnittää STT tiedotteessaan huomiota siihen, että jos Suomesta halutaan kestävästi merkittävä pankkimaa joka houkuttelee pankkien pääkonttoreita niin kansalaisille pitäisi sallia hieman henkilökohtaista sijoitusvarallisuutta, jota ei kokonaan verotuksella kuivateta. Tämä mahdollistaisi kansalaisille tarjottavien sijoitustuotteiden ja pankkipalvelujen kehtittämisen ja loisi yrittäjähenkistä ilmapiiriä.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Keskutelu valinnanvapaudesta pitäisi jättää populismin ulkopuolelle

Poliitikot rakastavat väittelyä siitä mikä kannattaisi toteuttaa julkisena palveluna ja mikä taas kannattaisi tuottaa asiakkaan valinnanvapauden pohjalta. Ja kun on tunteet ja populismi mukana niin tehdään virheitä. 

Suomalaisista jo noin 40% työskentelee julkisten palvelujen tuotannossa ja lopuistakin noin puolet tekee työtä julkisessa omistajaohjauksessa olevissa suuryrityksissä.  Se mitä tuotetaan julkisena palveluna ei ole vähäpätöinen kysymys. Seuraavat periaatteet olisivat järkeviä kun suunnitellaan palvelujen siirtämistä julkiselle sektorille:

1.    Päätäntävalta tulisi aina olla niin lähellä kansalaista kuin mahdollista.

Jos kansalaisella on riittävä tietotaito valintapäätöksen (=ostopäätöksen) tekemiseksi, niin kyllä hänelle silloin voidaan päätösvalta myös antaa. Esimerkiksi se mikä terveyskeskus mielyttää flunssan hoitoon tai mikä perhepävähoitaja/päiväkoti tuntuu empaattiselta ovat päätöksiä, jotka voi huoletta uskoa kansalaiselle. 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kansalaisten reaaliaikaiset palkkatiedot tulevat keskitettyyn rekisteriin

Työnantajat pystyvät vuodesta 2009 alken ilmoittamaan henkilöstönsä palkkatiedot yhdellä kertaa kaikille viranomaisille ja muille tahoille.  Rekisterin perusteella viranomaiset voivat tukea työttömyyttä ajantasaisesti asianmukaisilla rahallisilla kannusteilla.  Uudistuksen tavoitteena on vähentää työnantajien ja viranomaisten hallinnollista taakkaa ja taata tietojen ajantasainen saanti kaikille tietoja tarvitseville tahoille.

”Tulorekisteri on tervetullut uudistus, joka helpottaa tavallisten suomalaisten asiointia viranomaisten kanssa. Palkansaaja voi jatkossa seurata ajantasaisesti omia tulotietojaan. Palkka- tai muita todistuksia ei jatkossa tarvitse toimittaa jokaiselle viranomaiselle erikseen. Tulorekisteri keventää myös yritysten hallinnollista taakkaa sekä mahdollistaa sosiaaliturvan uudistamisen, joka tukee palkkatulojen ja sosiaaliturvan parempaa sovittamista yhteen”, sanoo valtiovarainministeri Petteri Orpo.

Käyttäjän J.Vahe kuva

EU:n valuvika

Sanotaan vallan summan olevan vakion.

EU on syntynyt ja kehittynyt siihen suuntaan, että sen muodostamien kansallisvaltioitten valta vähenisi. Tämän on katsottu olleen hyvän asian maanosassa, joka 20 v. välein koki kaksi maaailmansotaa.

Edelleenkin on katsottu, että EU:ssa valtioitten osat saavat paremmin äänensä kuuluviin. Suomessa tätä ajatusta aggressiivisesti ajoi prof. Heikki Kirkinen.

Toistaiseksi kehitys on ollut useimpien mielestä hallinnassa. Skotlanti on hivuttautunut kohti laajempaa autonomiaa ja Belgian hajoamisesta on puhuttu. Itä-Euroopassahan eräät maat hajosivat 1990-luvun rytinöissä.

Ainakin itseäni Katalonian sunnuntai hämmensi. Espanja on vuoristoinen maa, jossa on luonnollistakin alueitten eriytyminen. Keskiajalla Espanja oli jakautunut viideksi merkittäväksi osaksi.

Eräs kipukohta lienee Katalonian vahva talous. Voi kysyä, mitä Italialle tapahtuisi, jos pohjoisosa ilmoittaisi, ettei halua olla samassa maassa Sisilian kanssa.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomi vaihtaa kansalaisten tilitietoja 100 maan veroviranomaisten kanssa

Verotustietojen automaattinen vaihto on laajentunut koskemaan viittä uutta EU:n ulkopuolista Euroopan maata. Suomi vaihtaa tietoja pankkitileistä jatkossa myös Andorran, Liechtensteinin, Monacon, San Marinon ja Sveitsin kanssa.

Suomalaiset finanssilaitokset on jo nyt velvoitettuja selvittämään asiakkaidensa tiedot Suomen viranomaisille (direktiivi 2014/107/EU). Selvitettäviä tietoja ovat muun muassa muista EU-jäsenvaltioista olevien asiakkaiden finanssilaitosten tileillä olevat omistukset. Verohallinto toimittaa tiedot edelleen muiden EU-jäsenvaltioiden verohallinnoille. Suomi saa muilta jäsenvaltioilta vuosittain automaattisena tietojenvaihtona Suomessa asuvien tilinhaltijoiden vastaavat tiedot.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Työn tekemisen arvostus paranee

Valtionvarainministeriö on julkaissut laskelman siitä miten budjetti tulee vaikuttamaan käytettävissä oleviin tuloihin (oikealla kuva).

Työläisten (läninnä kvartiilit 4....10 oheisessa kuvassa) elämänolosuhteet paranevat kun työnteon rahallisia verosanktioita kevennetään. Työn tekemisestä tulee aavistuksen verran kannattavampaa ja arvostetumpaa.

Joutilaisuudesta maksettuja kannusteita pienennetään ja sosiaalitukien varassa elävien elämästä tulee suhteellisesti ankeampaa (lähinnä tulokvartiilit 1...3 oheisessa kuvassa).

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Jo yli 40% työskentelee julkisten palveluiden tuotannossa

Etlan suhdanne-ennuste on entistä positiivisempi.  Suomen kokonaistuotanto kasvaa Etlan:n mukaan tänä vuonna 2,9 prosenttia. 

Samalla Suomi siirtyy vähittäin kohti julkista sosiaalista tuotantoa. Nyt jo yli 40% työskentelee julkisten palvelujen tuotannossa ja määrä kasvaa Etlan ennusteen mukaan tasaisesti.

Julkiset palvelut korvaavat asiakkaiden valinnanvapauteen perustuvaa järjestelmää.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Juker:n EU tilaa koskeva linjapuhe

PUHEENJOHTAJA JEAN-CLAUDE JUNCKERIN  EU tilaa koskeva puhe 2017 Brysselissä 13. syyskuuta 2017.

Teksti suomeksi (alla) ja video (1 tunti) englanniksi, ranskaksi ja saksaksi:

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Verotus realiaikaistuu vuosien 2018 ja 2019 aikana

Verotusmenettelyjen uudistukset parantavat verotuksen reaaliaikaisuutta. Verotus voi jatkossa päättyä verovelvollisilla eri aikaan ja nykyistä aikaisemmin. Tämä aikaistaa veronpalautusten maksamista sekä jäännösverojen ja kiinteistöverojen maksamista. Uudistukset astuvat voimaan 2018 ja 2019.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Lisää valtion tukea!

Luin kohtalaisella ärtymyksellä STT:n tj:n haastattelun. STT:n omistajayhtiöt ovat lakanneet käyttämästä STT:n palveluita, joten pohjoismaisen mallin mukaan valtion pitäisi tietysti jeesata. Palveluissa ei tietenkään ole parannettavaa?

Aika vähällä ihmettelyllä on tähänkin asti selvitty siitä, että sotella on yksi ainoa vero ilman korvamerkintää, mutta juuri Ylen tuottaman ylen sankian hömpän takia tarvitaan oma erityinen veronsa, jota pitäisi siis ilmeisesti nyt täydentää STT-verolla. Kumma, että asuttamani k-talon juorutäti on vuosikymmeniä jaksanut hoitaa vaativaa ja vastuullista tehtäväänsä pelkästä kutsumuksesta.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Tyeläkevaroja on enemmän kuin yksityistä pörssi- tai rahasto- omaisuutta

Suomalaisten työeläkevaroja oli 196,6 miljardia euroa vuoden toisen neljänneksen päättyessä. Kotitalouksilla on hallussaan pörssiosakkeita tai rahasto-osuuksia yhteensä 57 miljardia (Tilastokeskus/kotitalouksien nettovarallisuus). Työeläkevarat ovat siis merkittävin sijoitusomaisuus, johon jokaisella on osuus.

Toisella neljänneksellä työeläkevarojen määrä nousi 1,8 miljardilla. Positiivinen talouskehitys näkyi erityisesti osakemarkkinoilta saatavissa tuotoissa. Tiedot käyvät ilmi Työeläkevakuuttajat Telan tilastoanalyysistä. Odotukset talouskasvusta ja yritysten tuloskehityksestä ovat parantuneet globaalisti ja kotimaassa, ja tämä näkyi myös työeläkevakuuttajien sijoitustuotoissa, toteaa Telan analyytikko Peter Halonen.

Eläketurvakeskuksen skenaariolaskelmat - miksi eläkesäästäminen kannattaa aloittaa ajoissa

Eläketurvakeskus ja Sitra julkaisivat viime viikolla skenaariolaskelmansa erilaisten yhteiskunnallisten ja taloudellisten tekijöiden vaikutuksesta julkiseen talouteen ja eläkejärjestelmään. Mahdollisiin tulevaisuuden skenaarioihin kuuluvat muun muassa ansiokehityksen pysähdys, yrittäjyyden merkittävä kasvu sekä tuloerojen kärjistyminen. Tulevaisuuden näkymistä positiivisimmaksi mahdollisuudeksi nousee täystyöllisyys, kun taas synkimpänä kuvana nähdään palkkojen kasvun pysähtyminen. Laskelmat osoittavat, että eläkesäästämisen tärkeys tulee yhä kasvamaan tulevaisuudessa.

 

Skenaariolaskelmat perustuvat Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskentamalliin (PTS) ja valtiovarainministeriön kestävyysvajeen laskentakehikkoon. Laskelmien taustalla on tammikuussa 2017 julkaistu Työ 2040 -raportti. Laskelmat ovat Eläketurvakeskuksen, Sitran, Ajatushautomo Demoksen ja valtiovarainministeriön yhteishanke.

 

Kestävyysvajeen poisto täystyöllisyydellä

 

Brexit: routa ajaa kotiin kovapäisenkin porsaan

Britannian hallitus pääsi lopulta vaatimattoman vuoden kaaoksen jälkeen jonkunlaiseen yhteisymmärrykseen siitä, mitä se brexitiltä haluaa. Huomion arvoisinta esityksessä on, että hallitus haluaa kaupan jatkuvan EU:n kanssa entiseen tapaan. Eli kyllä routa porsaan kotiin ajaa, kovapäisemmänkin.

Brexitin kannattajathan väittivät suu vaahdossa, että EU:sta eroaminen ei tuottaisi taloudellisia ongelmia. Suuri ja mahtava Britannia pyyhkisi persauksensa EU:lla, kun maailma ryntäisi kynät tanassa solmimaan kauppasopimuksia maailman viidenneksi suurimman kansantalouden kanssa. Vaikka EU nyt sattui olemaan sen ylivoimaisesti tärkein kauppakumppani.

Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku – mutta briteillä se tulee pahasti myöhäsytytyksellä. Ja siitä he saavat suurelta osin kiittää populistipolitiikkojaan, joiden suunpieksäntään he lankesivat rinta rottingilla. EU:sta eroamisesta piti tuleman nopea ja riemuisa voittoparaati.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Budjetti: Työläisille jää 1% enemmän rahaa omaan käyttöön

Valtion budjettiluonnos on pitkästä aikaa iloista luettavaa:

  • veroaste laskee ja työntekijöille jää ensi vuonna 1% enemmän rahaa omaan käyttöön (veroaste laskee prosentilla vuodessa)
  • työllisyysaste paranee (nyt 69,2%) ja työtä on taas tarjolla
  • valtion velan kasvu suhteessa bruttokansantuotteeseen on pysähtynyt (valtio ottaa kulutusluottoa edelleen 3,4 Mrd, mutta talouden kasvu kompensoi lisääntyvää velkaa)
  • valtion menot pienenevät 0,4 Mrd ja rahaa alkaa nyt jäädä enemmän muualle talouteen

Veroasteen laskeminen ilahduttaa erityisesti. Kerrankin on muistettu työkansan oikeuksia. Yhteiskunta voi jatkossa paremmin kun työntekijä ja yrittäjä saavat hieman nykyistä paremman osuuden tekemästään työstä.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Lobbaajille perustettava rekisteri tekisi voitelusta hyväksyttävää

Finanssialan keskusliitto on ehdottanut että edunvalvojille eli lobbaajille perustettaisiin rekisteri. Lobbausrekisteri tekisi edunvalvonnasta yhteiskunnan siunaamaan ja kontrolloimaa toimintaa. Poliitikot tietäisivät ketkä ovat todellisia lobbareita, joilta voi odottaa todellista vastapalvelusta. Riippumattomat asiantuntijat kuten yliopistojen ja korkeakoulujen edustajat erottuisivat lobbausvaltaa käyttävistä tahoista. 

Lobbarien tärkeä tehtävä on oman näkökantansa ohella tarjota poliitikoiden avuksi valikoivaa asiantuntemusta joka verhoaa tarkoitusperät tieteellisen asiantuntemukseen. 

Lobbaus on tätä nykyä salakähmäistä puuhaa ja lobbaajat (kuten Finanssialan keskusliitto) eivät julkaise tulos- ja tasetietojaan. Niiden ei tarvitse koska ne ovat "hyvää asiaa edistäviä aatteellisia yhdistyksiä". Niinpä lobbaajien on mahdollista, ilman julkisuutta, avustaa poliittisten yhdistysten taustajärjestöjä rahallisella tuella.

Lobbaajien on myös mahdollista varmistella poliittisten päättäjien tulevaisuutta. Lobbaajien kautta järjestyy hallituspaikkoja ja virkoja poliittisesta elämästä syrjään jääville suosiollisille poliitikoille.

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Ray Dalion malli kansakuntien talouskasvusta keskipitkällä aikavälillä

Daliosta monien mielipiteet kansantalouksien menestyksistä ja epäonnistumisista eivät pysty tuottamaan todisteita talouden syy-seuraus-suhteista. Yleisimpiäkin sovittua talousmittareita ei ole kunnolla analysoitu eikä niiden yhteyttä talouskasvuun ole kunnolla todistettu. Daliosta hyvä esimerkki on koulutuksen vaikutus talouskasvuun. Kaikki tietävät, että hyvä koulutus on avainasemassa tuottavuuden kasvattamisessa, mutta sen kustannustehokkuuden mittarit puuttuvat. Talouden voimavaroja tuhlataan heikentäen tuottavuutta mikäli koulutusjärjestelmän kustannustehokkuus ei ole riittävä. Dalio uskoo talouden tärkeimpien syy-seuraus-suhteiden olevan ajattomia ja yleismaailmallisia.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Kesämyrsky vesilasissa

Prof. Hiilamo esiintyi MTV:n ohjelmassa. Jouko Marttila kommentoi asiaa blogissaan, johon Hiilamo vastasi kohtalaisen hiiltyneesti. MTV:hen hän toimitti paljon kohteliaamman vastineen, jossa totesi , ettei ehdottanut 65 %:n perintöveroa, ”vaikka moraalisesti veron korottaminen olisikin luontevinta” Hiilamon mielestä. Mikähän hänen kantansa nyt oikeastaan on? Millainen opinnäyte asiasta pitäisi tehdä?

Koska olen valitettavasti opiskellut sosiaalipolitiikkaa, eräitä huomautuksia:

-Valtiosääntömme ei tunne erikseen mitään professorin ehdottamista, vaan ainoastaan hallituksen esityksiä.

-Hiilamo on itse työskennellyt tv:ssä, joten voi ihmetellä, luuleeko hän MTV:n olevan kiinnostunut jonkun Atkinsonin ajatuksista?

Suomen talouskasvu piristynyt mutta kuluttajien velkaantuneisuus kasvanut

Vaikka talous on kasvanut, velkaongelmat eivät ole vähentyneet samassa suhteessa. Suomen talouskasvu on toukokuussa ollut nousujohteista, ja teollisuus otti 66,7% harppauksen uusien tilausten määrässä edellisvuoteen verrattuna. Yksityiset kuluttajat ovat jo pitkään olleet Suomen talouskasvun tärkein perusta, ja vienti on myös nousussa Suomen Pankin tekemän Suomen talouden ennusteen mukaan. Talouden nousulla on tapana nostaa optimismia kulutuksen suhteen ja siten ehkä vaientaa järjen ääntä kulutuspäätöksissä, mistä voi seurata huolettomampi suhtautuminen talousasioiden hoitoon.

Sivut

Tilaa syöte RSS - Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus