Hyppää pääsisältöön

Teknologiat

Millaista listaa sijoitusrobotti pitää?

Käyttäjän Janne Leino kuva

Sijoitusrobotti ylläpitää samanlaista listaa, kuin on totuttu näkemää suosittelulistoissa, joissa osakkeet ovat järjestetty paremmuusjärjestykseen listan ylläpitäjän kriteereiden mukaan.

Robotin tapa valita osakkeita listalta, poikkeaa hieman totutusta. Robotti siis pitää viittä osaketta salkussa, mutta nämä osakkeet eivät ole aina listan viisi ensimmäistä osaketta. Tämä johtuu siitä, että robotti pitää myynnille ja ostoille eri rajaa. Ostot tehdään aina listalta viiden ensimmäisen osakkeen joukosta siten, että korkeimmalla olevaa osaketta ostetaan. Myynnit tehdään, kun salkussa oleva osake on poistunut 15 ylimmän osakkeen joukosta.

Valintastrategian vaikutukset

Tämä strategia tasoittaa salkun vaihtuvuutta ja vähentää tilanteita, joissa

Keskiarvo: 3 (1 arvio)

Parempaa tuottoa sijoitusrobotilla?

Käyttäjän Janne Leino kuva

Pohdin monta vuotta, pystyisikö kone analysoimaan yhtiöiden kurssikehityksiä ja valitsemaan indeksiä tuottavampia osakkeita. Tekeväthän sijoitusrobotit kauppaa isoillakin markkinoilla, joten sinänsä ajatus ei tuntunut mahdottomalta. Näiden pohdintojen tuloksena syntyi sijoitusrobotti, pitkän kehityksen tulos, jonka nyt julkaisen täällä Piksussa.

Miten sijoitusrobotti toimii?

Sijoitusrobotti on ohjelma, joka tarkkailee Helsingin pörssissä listattujen yhtiöiden kurssikehitystä. Robotti valitsee salkkuun viisi osaketta tai muuttaa salkun käteiseksi jos osakkeet tuottavat tappiota. Robotti tekee päätökset pelkästään kurssikehityksen perusteella, eikä välitä taloudellisista tunnusluvuista.

Sijoitusrobotti parhaisiin puoliin kuuluu, että se pystyy analysoimaan kaikki pörssin osakkeet. Robotti ei rakastu osakkeisiin, kuten ihmisillä tuppaa käymään. Robotti havainnoi myös suhdannevaihtelut. 21.11.2007 robotti muutti salkun käteiseksi ja säästyi näin taantuman isommalta kurssipudotukselta. Robotti osti taas osakkeita 15.4.2009. Tämä näkyy oheisesta kuvaajasta.

Tulen jatkossa kertomaan näillä sivuilla lisää robotista ja havainnoista tuhansissa simulaatioissa, joita robottia kehittäessä olen tehnyt.

Tutustu aluksi robottiin tarkemmin osoitteessa sijoitusrobotti.fi.

Ei äänestetty

Nokialla ei ole vaihtoehtoja

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva
Posted in

nokajohtovaihtuu1 Nokialla ei oikeastaan ole vaihtoehtoa. Johdon vaihtaminen olisi ehkä syventänyt kriisiä entisestään.

Firman on pakko puurtaa Symbian 3 ja 4 alustojen kautta kohti uusia Ovia. Mikään johtaja ei pysty irrottamaan Nokiaa nopeasti nykyisestä perusasetelmasta.

Nokia on puhelinvalmistaja, jota nurkkaa Apple käyttöjärjestelmällään, yhden puhelimen hardwarella, AppStorella, maineella ja mediahallinnalla.

Google astuu maailman suurimman varpaille toisilla keinoilla. Suurin, mutta ei välttämättä kaunein, joutuu taistelemaan monen rintaman sotaa. Vastassa ovat Silikonilaakson kirkkaimmat tähdet, Samsung ja LG idässä.
Nokian Amerikan-valloitus ei ole onnistunut. Vielä 2007 nokialaiset todennäköiset uskoivat maagiseen ylivoimaansa. Yritys on kuitenkin jäänyt kehityksestä jälkeen. Nyt ei enää riitä, että osaa valmistaa puhelimia halvemmin kuin kukaan muu. 

Ehkä uusia innovaatioita on tarjolla 2015? Ehkä? Nokia on menneen menestyksensä vanki. Nyt kvartaalistrategiasta ei ole suurta apua. Ollilankin lupaama suuri muutos kohti palvelujen vallankumousta vie vuosia. Alkuperäinen OVI on floppi. Sen maineen pelastaminen on huima urakka nörttinäkökulmasta, mutta suuret massat eivät tietenkään tiedä OVI-ongelmista tai mahdollisuuksista pätkän vertaa.

Nokia ei ole vielä samassa jamassa kuin suomalainen metsäteollisuus, mutta maailma muuttuu nopeasti. Muutosten pitää tapahtua nopeasti. Suuren suomalaisen ydinongelmana on osaamisvaje. Yritys hallitsee toki tuotannon ja logistiikan, mutta vuonna 2007 maailma muuttui Nokian näkökulmasta epäedulliseen suuntaan.

Ei äänestetty

Nokia on menossa Amerikaan

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva
Posted in

ipuhelinNokia on maailman suurin yksinkertaisten ja vaikeakäyttöisten matkapuhelinten valmistaja maailmassa. Muutama vuosi takaperin pääjohtaja O-P Kallasvuo lupasi valloittaa Amerikan markkinat.

Vastaavasti Apple on maailman pienimpiä valmistajia, jonka Suomen valloitus etenee mallikkaasti. Suomalainen tietoyhteiskunta ei kuulu maailman johtavien joukkoon, mutta osa meistäkin arvostaa Internetin käyttöä helppokäyttöisellä kännykällä.

Nokia menestyy Aasiassa, Afrikassa ja kehitysmaissa. Tiedotustoiminnassaan firma korostaa suuruuttaan, miten paljon puhelimia valmistetaan ja kuinka tehokas logistiikka mahdollistaa suurten toimituserien hallinnan. Puhelinten ominaisuuksista, tuotteiden, palveluiden tai ratkaisujen innovatiivisuudesta ei nykyään enää puhuta.

Maailman suurin, johtava, markkinaosuus, Keilaniemi, pääkonttori, lukuisten johtajien nimet ovat tiedotteiden vakiokamaa. Kuluttajaresukkat ravistelevat OVI-palvelua pitkän logistiikkaketjun ääripäässä.

Insinööriä on turha kutsua apuun, koska harva huipputiedemieskään osaa mutkikkaita palveluja käyttää. Nokia on sitonut itsensä Symbianiin ja Maemoon. Näyttää siltä, että käyttöjärjestelmäkriisistä ei ole helppoa ulospääsyä. Matka mobiililaitteiden huipulle nykyisellä tuotesortimentilla tulee viemään vuosia.

Ilmainen Navteq-navigointi auttaa yritystä vain hetken. Kohta Suomen suurimman yrityskaupan allaskirjauksesta syntyy lisää heikkolaatuista tilinpäätösnumreologiaa.

Ericsson, Motorola, Nokia, Samsung ja Palm ovat entistä kovemmassa älyluuripyörityksessä. Apple, Android ja RIM raivaavat mobiliuudelle uutta suuntaa. Microsoft on yhä leikissä mukana. Perinteisten valmistajien yhteen niputtaminenkaan ei auttaisi uuden suunnan etsinnässä.

Matka Wapista Internetiin on osoittautunut poikkeuksellisen pitkäksi. Ehtivätkö perinnepuhelinten valmistajat koskaan perille?

Ei äänestetty

Julistanko Loviisan ydinvoimavapaaksi vyöhykkeeksi vuonna 2030?

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva
Posted in

IMG_0004 Loviisa ei saanut kolmatta ydinvoimalaa. Kaupungintalon katolla olevaa lippua ei kuitenkaan ole laskettu puolitankoon.

Fennovoiman toimisto suljettiin, kun paikalliset intiaanit äänestivät Fortumin Loviisa kolmosen puolesta.

Loviisan ykkönen suljetaan vuonna 2027 ja kakkosen sauvat viedään kaniin 2030. Sitä ennen meillä on muutamat vaalit ja hallitus vaihtuu monta kertaa.

Ehdin jo miettiä, että ykkösen ja kakkosen suojapöntöistä saisi mainiot maakellarit geenimanipuloidulle perunoille, mutta annetaan niiden jauhaa ydinsähköä eläkeikään asti.

Loviisa joutuu uudistaman strategiansa, mutta hengenhätää ei ole. Uuden suunnan etsimiseen on vielä aikaa kaksikymmentä vuotta. Paikallisten poliitikkojen ja virkamiesten äänenpainoista näkyi jo viime vuoden puolella, ettei Loviisa 3:nen ole elämän ja kuoleman kysymys.

Eniten täällä on viime aikoina hehkutettu vihreää moottoritietä. Olemme keksineet, että Euroopan suurin metropoli, Pietari, on muutaman tunnin etäisyydellä. Venäläiset sijoittajat ovat löytäneet paikallisia sijoituskohteita. Ahvenkoskelle rakennetaan 20 miljoonalla eurolla urheiluhotelli, jonka omistajana on venäläinen yrittäjä.

Jos Helsingin herrat hylkäävät, silloin käännymme Pietarin rahasetien puoleen. Ehkä Loviisa pärjää matkailulla ja palveluilla lähes yhtä hyvin kuin atomeja halkomalla.

Perustan Loviisaan ydinvoimavapaan vyöhykkeen vuonna 2030. Tervetuloa perustettavan yhdistyksen jäseneksi, jos vielä silloin näitä polkuja tallaan.

Ei äänestetty

Älkää unohtako aurinkoenergiaa

Käyttäjän Jaakko Wallenius kuva
Posted in

Parhaillaan käydään kovaa vääntöä uusista syöttötariffeista, joiden avulla on tarkoitus tukea erityisesti tuulivoiman käytön yleistymistä. Samalla kannattaisi kuitenkin ehkä keskustella myös sellaisten energiamuotojen tukemisesta, jotka tuotetaan ja kulutetaan kokonaan paikallisesti, mutta jotka eivät tuota sähköä valtakunnan verkkoon myytäväksi asti.

Paikallisesti kerättävää auringon lämpöenergiaa hyödyntävät aurinkolämpökeräimet, ilmalämpöpumput ja maalämpöpumput korvaavat kuitenkin yleensä vastaavan määrän tuontiöljyä ja tuontikivihiiltä. 

 

Niistä ei toki muodostu tuulivoiman tavoin pysyvää bisnestä myllyt omistaville energiayhtiöille. Päinvastoin omalla tontilla tapahtuva aurinkoenergian hyödyntäminen pienentää pysyvästi koko energiataloudessa pyörivää rahamäärää, mutta samalla pienentää merkittävästi myös kansantaloudelle tuontienergiasta koituvaa mittavaa laskua.

Kiinteistön kesäaikaan käyttämän talousveden lämmittävän aurinkolämpökeräimen tai maalämpöpumpun käyttöönotto on kuitenkin hyvin työvaltainen tehtävä. Näiden laitteiden asennus ja huolto tulevat työllistämään melkoisen joukon suomalaisia, vaikka itse laitteiden pääosa olisikin tuulimyllyjen tavoin tuontitavaraa.

 

Omalla tontilla tuotettavan energian hyviä puolia verrattuna vaikkapa tuulivoimaan on tietysti huomaamattomuus. Muutama tuhat maalämpöön tai järvilämpöön siirtyvää kiinteistöä vastaa hyvin yhtä jättimäistä tuulivoimalaa, mutta maalämmön käyttöönotto ei muuta ympäristöä millään näkyvällä tavalla. 

Suoran aurinkolämmön talteen ottavat lämpökeräimet sen sijaan ovat toki usein näkyvissä kiinteistöjen katoilla, mutta niiden aiheuttama esteettinen haitta on kuitenkin aivan eri luokkaa kuin tuulivoimaloiden.

 

Auringon lämmön paikallinen hyödyntäminen ei tietysti korvaa tuulienergiaa, eivätkä ne edes kilpaile keskenään. Päinvastoin niiden kaikkien ja myös paikallisen puuenergian käytön tukeminen voi vallan mainiosti olla osana samaa kokonaisstrategiaa, jonka kokonaistavoitteena on tuontiöljyn ja tuontikivihiilen käytön selkeä vähentäminen. 

Ilmastotavoitteiden lisäksi painopisteen yhä selkeämmin paikalliseen energiaan vähentää myös ympäristön kannalta äärimmäisen vaarallisia kansainvälisiä öljyn merikuljetuksia. 

Kannattaa myös muistaa, että mitä suurempi osa energiasta tuotetaan paikallisesti auringon avulla, sitä suurempi osa kallisarvoisesta ja määrältään hyvin rajallisesta öljystä voidaan säästää tuleville polville sellaisten öljypohjaisten tuotteiden raaka-aineeksi, joita on hyvin vaikea tuottaa muusta kuin öljystä, kun öljy nyt poltetaan nyt surutta savuna taivaalle.

Jaakko Wallenius

 

Ei äänestetty

Voimalat maailman kalleimpia yksittäisesineitä

Posted in

Wikipediaan on listattu hintoja kalleimmista yksittäisistä esineistä (single objects).
Listan kärkipäähän ovat päässeet atomi- ja avaruusteknologian ohella voimalaitokset.
Epäilyttävän kunniakkaan kuudennen sijan listalla on saanut Olkiluoto 3.
 

Kalleimman esineen kärkeä pitää Kansainvälinen avaruusasema eli ISS (International Space Station), hintana huima 157 miljardia dollaria.
Toisiksi kallein ”esine” on Itaipun pato, hintana 27 miljardia, Brasilian ja Paraguayn välisessä Paranájoessa oleva sähkövoimalaitos, jonka teho on 14 GW.
Kolmantena on Kiinassa oleva Kolmen rotkon pato, hintana 25 miljardia ja tehona 22,5 GW
Listan neljäs on USA:n lentotukialus ja viidentenä Alaskan öljyputki.
Mutta jo kunniakkaalla kuudennella sijalla on Olkiluoto 3 voimalaitos hintana 7.8 miljardia dollaria ja teho on vaatimattomat 1,6 GW.
Suomalaistuote on piiloutunut myös sijalle 25, nimittäin täällä tehty laiva MS Oasis of the Seas hinnalla 1.4 miljardia.
 

Ei äänestetty

Vievätkö Google ja Apple loputkin asiakkaat Nokian korkeakatteisilta puhelimilta?

Käyttäjän Ari Hakkarainen kuva
Posted in

Teknologiayrityksistä eniten positiivista pyörrettä on jo jonkin aikaa ollut Applella ja Googlella. Toinen on PC-valmistaja ja toinen nettipalveluja ja mainoksia tuottava yritys.

Teknologiayritysten harmaata massaa, ilman innostavia menestystuotteita ovat viime aikoina puolestaan olleet Nokia ja Sony Ericsson. Kumpikin matkapuhelinvalmistajia. Kumpikin on menettänyt markkinaosuuttaan sekä korealaisille että muille uusille brändeille.

  Etenkin Nokian markkinaosuuden lasku älypuhelimissa luetaan usein Applen iPhonen syyksi. Nyt myös Google, jolta harva ylipäätään osasi odottaa omaa puhelinta, on esitellyt ensimmäisen älypuhelimensa. Amerikkalainen innovaatio, riskinottokyky, maailman kattavan median käyttö ja markkinointi ovat siis lopullisesti upottamassa perinteisiä matkapuhelinbrändejä. 

Ei sentään. Katsotaanpa mikä Google Nexus One-puhelin oikein on, sillä se antaa viitteitä myös tulevasta.
Google Nexus One
Googlen ensimmäisen puhelimen on suunnitellut ja valmistanut HTC, joka on erikoistunut nimenomaan älypuhelimiin. Puhelimen sisällä on Googlen Android Linux-pohjainen ohjelmisto ja hyvät liittymät Googlen omiin nettipalveluihin. Muutkin ominaisuudet ovat samaa tasoa kuin huippupuhelimilla (tarkat tiedot löytyvät täältä).

Googlen suuri visio ei välttämättä ollutkaan saada pelkästään aikaiseksi maailman hienointa puhelinta, vaan rikkoa telekommunikaatioalan liiketoimintamalleja. Erityisesti USAssa operaattorit kontrolloivat käytännössä totaalisesti puhelinten kauppaa. Ne määräävät mitä malleja myydään, mitä ominaisuuksia laitteissa on ja mikä hinta on.

Nyt Google Nexus One-laite on saatavilla hintaan 529 dollaria, mutta vain Yhdysvalloissa. Sen voi liittää mihin tahansa GSM-verkkoon. Toimitukset muualle alkavat myöhemmin.

Google haluaa avata puhelinmaailman kaikille nykyisille ja tuleville nettipalveluille - ja erityisesti mainoksille - aivan kuten PC-maailman. Sitä varten oma käyttöjärjestelmä, oma puhelin ja kaupankäynti suoraan kuluttajien kanssa.

Nokia on tietysti teknisesti ja kaupallisesti valovuosia Googlea edellä puhelinteknologiassa, niihin liittyvissä palveluissa ja liiketoiminnassa. Nokia pystyy valmistamaan 20 ja 800 dollarin tuotteita - kumpiakin kannattavasti. Ovi oli ensimmäinen suuren puhelinvalmistajan tarjoama nettipalvelukokonaisuus. Nokialla on jakelukanavat kunnossa muualla ympäri maailmaa paitsi USAssa.

Nokian harmaata kaikenkansan toyota-imagoa ei kuitenkaan korjaa Olli-Pekka Kallasvuon puhe suurilla CES 2010-elektroniikkamessuilla Las Vegasissa. Kallasvuo puhui halvoista Afrikan puhelinmalleista amerikkalaisille tekniikasta innostuneille nörteille. Eivät he sellaisesta halua kuulla, vaan jostain jännästä uudesta tuotteesta.

Joka tapauksessa, Google ei pelkällä nettikaupalla puhelinten maailmanmarkkinoita eikä edes USAta valloita. Jos Google saisi muut isot puhelinvalmistajat mukaan rikkomaan operaattoririntamaa, silloin jokin voisi muuttua USAn markkinoilla. Muuten ei. Täytyy muistaa, että Nokiakin yritti, mutta joutui luovuttamaan.

Google saattaa sen sijaan onnistua levittämään Android-ohjelmistoaan muiden puhelinvalmistajien malleihin. Kaikki muut suuret valmistajat, paitsi Nokia jo käyttävät ohjelmistoa. Android puolestaan on ovi Googlen palveluihin, ei Nokian Ovi-palveluihin.
 

Ei äänestetty

Uusiin liiketoimintaprosesseihin ja teknlologioihin kannattaa sijoittaa - tässä muutama

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Sijoittajan on hyvä olla mukana teknologioiden ja liiketoimintaprosessien muutostrendeissä. Näitä mahdollisuuksia tarjoavia muutosprosesseja on menossa lähes jokaisella liiketoiminnan osa-alueella. Vaikka kehittyneiden maiden taloudellinen kasvu onkin hidastumassa pariin prosenttiin ei tilanne ole toivoton. Maailman taloudellinen kasvu on nopeutunut 1800 luvun yhdestä prosentista ensin 1900 luvun alun parin prosentin tasolle ja nyt olemme jo neljän posentin tuntumassa. Sijoittajan pitää vain löytää kasvavat osa-alueet ja mennä mukaan.

Tähän alle on listattu muutamia muutosprosesseja, joissa voi olla antoisaa olla mukana: 

Yritysten informaatioteknologia

  • yritysten omat tietokonesalit häviävät ja sovellutukset siirtyvät keskitettyihin, globaaleihin konesalipalveluihin
  • konesalien rautapalvelut eriävät sovellutusliiketoiminnasta (yritykset ostavat ensi sijassa sovellutuspalveluita eivätkä ole enää suoraa tekemisissä varsinaista konesalipalvelua tarjoavien rautatalojen kanssa)
  • suurikokoiset makronäytöt tulevat työpöydille

Media

  • videot tekvät tuloaan osaksi median internet portaaleja ja TV ohjelmien internet levitys on alkamassa
  • kansalaismedian rooli kasvaa kaiken aikaa (blogit, ...)
  • globaaleja niche kulttuureita ja niille dedikoituja medioita syntyy
  • kolmiulotteisen vaikutelman tarjoavien näyttölaitteiden myynti alkaa muutamien vuosien kuluttua ja tämä mullistaa median tekemistä ja tarjontaa
  • musiikin ja elokuvien vähittäiskauppa on siirtymässä nettiin

Raaka-aineet ja perusteollisuus

  • raaka-aineiden ja perusteollisuuden osuus kansantaloudesta jatkaa, hidasta, vuosikymmenestä ja vuosisadasta toiseen jatkunutta laskuaan
  • öljyn hinta pysyy kalliina
  • hienopaperin kulutus vähenee ja energiapuun lisääntyy
  • ydinvoiman käyttö lisääntyy

Kulutustavarat

  • globaalit logistiikkaketjut vahvistuvat
  • kulttuurisidonnaisten tuotemerkkien hallinta eriytyy valmistuksen ja jakelun liiketoimintaketjuista
  • monien erityiskulutustavaroiden esittely ja kauppa siirtyy internettiin
  • elintarvikkeiden hankinta ja ostamisen elämystä tarjoavat kaupat tehdään ostoskeskuksissa

Asuminen, rakentaminen ja ympäristö

  • liiketoiminta sirtyy vähitellen pois vanhojen eurooppalaisten kaupunkien keskustoista ympäröiville työssäkäyntialueille
  • asumiskulttuuri pientalovaltaistuu ja toisaalta yksittäisiä pilvenpiirtäjiä aletaan rakentaa yhä useammassa kaupungissa
  • asuminen kaupungistuu ja keskittyy
  • asuinpinta-alat lisääntyvät
  • tietoliikenteen tehostuminen vähentää työmatkaliikennettä (työtä tehdään yhä useammin kotona)
  • saman katon alla olevat ostoskeskukset korvaavat enenevässä määrin katujen varsilla sijaitsevia liiketiloja

Internet ja tietoliikenne

  • ihmisten ja yhteisöjen verkkoidentiteetti (facebook, linkedin, myspace, ircgallery ...) vahvistuu
  • kullekin sosiaalisen aktiviteetin alueelle (puheviestintä, työnhaku, asunnonosto,....) syntyy muutamia, kyseistä liiketoimintaa hallitsevia paleveluita
  • maakunnalliset näkymät internetin palveluihin toteutuvat kansallisten tai globaalien paleveluiden osana

Liikenne ja matkailu

  • nopeakulkuiset luotijunat yhdistävät lähekkäin sijaitsevia metropoleja
  • liikelentäminen alkaa korvautua internetin tarjoamilla virtuaalisilla kommunikaatiovälineillä
  • internet pohjaiset palvelut syrjäyttävät matkatoimistojen tarjontaa
  • hybridi- ja sähkö- kulkunevot tulevat osaksi kaupunkikuvaa

Pankit, rahoitus ja taloushallinto

  • pankki-, rahoitus- palvelut automatisoituvat ja sellaisista toiminteista kuten luottokelpoisuuden määrittämisestä tulee automaattisempaa kuin aikaisemmin
  • sähköinen lasku tekee mahdolliseksi automatisoida ja realiaikaistaa taloushallinnon loputkin prosessit alkaen verotuksesta ja kirjanpidosta

 

Nämä valitut muutosprosessit eivät ole kattavia ja lista on jossain määrin sattumanvarainen. Tarvitsisimme hyviä taloustoimittajia, jotka valaisisivat liiketoiminnan muutosprosessien ja teknologioiden merkitystä sijoittajan näkökulmasta.

 

Ei äänestetty

Oppia Intiasta: Jugaad

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Kuvassa ajellaan menopelillä jossa on vesipumpusta rakennettu moottori

 

Aikaisemmin Intiaan matkustettiin oppimaan gurulta henkistä viisautta. Homo Economicus on sitä mieltä että suomalaisten kannattaisi nyt ottaa oppia Intialaisesta innovaatioviisaudesta. Filosofiaa kutsutaan nimellä jugaad.  Nimi on lähtöisin kyläläisten omiin tarpeisiin mitä ihmeellisimmistä tarvikkeista kyhätyistä ajopeleistä. Jugaad-filosofian mukaan lähdetään liikkeelle jokapäiväisestä tarpeesta joka ratkaistaan nopeasti ja vähin resurssein. Hieman kuvaa "teollisempaa" sovellutusta edustaa Tata motorsin Nano, superhalpa ja pelkistetty auto niille joilla ei aikaisemmin ollut varaa autoon.

Suomalainen innovaatiofilosofia sensijaan on lähes antiteesi jugaadille.

Jugaad lähtee liikkeelle asiakkaan jokapäiväisestä tarpeesta, ei markkinoinnin luomasta mielikuvasta eikä varsinkaan teknologiasta niin kuin meilläpäin on tapana. Suomessahan paha tapa on ollut että tutkimusosasto yrityksessä tai yliopistossa keksii uuden teknologian (tai pikemminkin jatkokehittää mailmalla kovasti hypetettyä teknologiaa). Sitten keksitään teknologialle käyttäjä ja sitä kautta jatkokehitykselle rahoittaja. Tavoitehan ei ole tehdä ratkaisuja kenellekään vaan turvata kehitysosaston rahoitus muutamamski vuodeksi.

Jugaadissa ratkaisu pitää saada aikaan nopeasti ja vähin resurssein. Suomessa pitää teknologia saada määriteltyä ydinosaamiseksi jonka ympärille vikramiesten avustuksella voidaan pykätä teknologiaohjelmia joiden avulla kanavoidaan valtion rahaa tutkimuslaitoksille.

Toki jugaadilla on huonot puolensakin. Laatu voi helposti jäädä taka-alalle, kun aikaa ja resursseja on vähän. Silti meillä on filosofiasta paljon opittavaa.

 

Innovointi ei ole mitään gurulevitaatiota. Pitää muistaa vain kaksi asiaa:

1. Ratkaise asiakkaan tämänpäivän tarve. On olemassa trendejä ja mielikuvia joiden avulla voi arvuutella tulevaa. Euro kädessä tänään on kuitenkin parempi kuin kymmen haavekuvissa.

2. Luo ratkaisu nopeasti. Huomenna tarve voi olla muuttunut tai kilpailija on tullut markkinoille. Ensimmäisen ratkaisun ei tarvitse olla täydellinen. Kun rahavirta on alkanut voi viilata tuotettasi tai palveluasi paremmaksi.

Ei äänestetty

Mitä kehität , sitä olet

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva
Posted in

Johann Conrad Barchusen (1666-1723) in his laboratory on Sonnenborgh in Utrecht, Belgium (from his book ELEMENTA CHEMIAE, quibus subincta est confectura lapidis philosophici imaginibus repraesentata. Theodorum Haak, Lugduni Batavorum 1718)

Johann Conrad Barchusen (1666-1723) in his laboratory on Sonnenborgh in Utrecht, Belgium (from his book ELEMENTA CHEMIAE, quibus subincta est confectura lapidis philosophici imaginibus repraesentata. Theodorum Haak, Lugduni Batavorum 1718)

Kehitetäänkö suomessa yhä uudestaan ratkaisuja vanhoihin tarpeisiin vai huomisen varalle?

Suomen T&K politiikasta on käyty polemiikkia viime aikoina. Ylläpitääkö tukipolitikkamme vanhoja rakenteita? Eritysien suurta intohimoa aiheittavat  SHOK-it, nämä jo nimensä mukaisesti huippuosaamisen keskittymät.

Homo Economicus paheksuu kaikenlaista poliittista sekaantumista tutkimuksen ja tuotekehityksen sisältöön. Sellaisia viisaita ei mailmasta löydy jotka osaisivat kertoa millä alalla tai osaamisessa on tulevaisuuden onnen avain. Rahoituksen lukitseminen tiettyyn rakenteeseen tai ohjelmaan tukee olemassaolevien isoja yrityksiä, joko suoraan tai välillisesti. Isot yritykset -usein markkinajohtajia - tapaavat tehdä pikkusievää parantelua olemassaoleviin tuotteisin, nykyasiakkaille. Varsinaiset mullistukset syntyvät pienten markkinoille pyrkivien yritysten toimesta. Ns disruptiivisten keksintöjen filosofian on popularisoinut Clayton Christensen.

Suorituskyvyltään heikompi mutta halvempi tuote kehittyy ajan myötä tarpeeksi hyväksi ja valtaa markkinat. Erityisen hyvät mestymismahdollisuudet on jos pystyy identifioimaan potentiaalisen käyttäjäkunnan jolle nykytuotteet ovat liian kalliita tai monimutkaisia. Markkinajohtajat taas yllensä kehittävät vanhoista tuotteistaan entistä suorituskykysempiä - koska he kuuntelevat olemassaolevia asiakkaitaan. Asiakasohjautuvuus on hyvä asia eikö niin?

Moni tuntee verkkokaupan puoleelta käsitteen "pitkä häntä". Kun myyt tuotteita koko mailmalle pienin kustannuksin myös niche-tuotteille löytyy riittävä markkina. Mutta tunnetteko innovaatioiden pitkän nenän? Se sanoo että uusissa innovaatioissa käytettävä teknologia on yllensä ollut olemassa jo vuosikymmenen ennen kuin lyö tuotteessa läpi. Oikea-aikainen soveltaminen on siis taloudellisen menestyksen avain.

Koska emme tiedä mitkä tuotteet voittavat tulevaisuudessa tuki on kohdistettava kaikkeen kehitykseen, esim. antamalla tuotekehityskustannuksista verohelpotuksia, ihan kaikille. Nykyiset järjestelmät tyydyttävät lähinnä politikkojen kontrollin tarvetta.

Ei äänestetty

Omppu vastaan Nokia

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva
Posted in

Nokian haaste Apleelle Iphonen patenttirikkomuksista on saanut paljon julkisuutta. (Economist). Patenttiriidat eivät ole mikään uusi asia. Myöskään näyttävät operaatiot niihin liittyen eivät ole poissuljetuja.

Muistelen takavuosina omalle kohdalle sattunutta tapausta Ranskassa. Ranskalaisen yhtiön tuotteiden epäiltiin rikkovan työnanatajani patentteja. Jotta patenttiloukkaus voidaan osoitta piti osoittaa että yhtiö myy ja markkinoi riidanalaista tuotetta Ranskassa. Valitsimme näyttävän tavan osoittaa rikkomus: Kilpailijan messuständille lähetettiin virkapukuiset santarmit takavarikoimaan esittelylaitteet. Riita sovittiin myöhemmin vähin elein.

Homo Economicus miettii miten iso osuus näyttävästä patenttiriidasta (joka on nostettu nopeasta käsittelystä tunnetussa Delawaren osavaltiossa) on markkinointikikkaa ja kuinka iso osuus on todellista korvauksen tavoittelua?

Erilaiset korvaukset/royaltit eivät markkinatilannetta muuta vaikka rahasummat liikkuisivat sadoissa miljoonissa. Suurempi vaikutus sattaisi olla applen imagotappio (höh, kopiokalleja kuitenkin). Jokin raflaava operatio voisi vielä tukea asiaa. Miten olisi jos oikeusavustaja veisi Jobsin kädestä uusimman Minäpuhelimen jossakin esittelytilaisuudessa?

Mahdollistahan on myös että Nokia aikoo käyttää patenttiriitojen ydinasetta : myynnin kieltoa. Muutaman kuukaudenkin myyntistoppi parhaaseen joulusesonkiaikaan (2010) olisi kova isku. Ehkä tämä on syy miksi sopimukseen ei ole päästy. Myöhään kännykkäbisnekseen tulleena Applella ei liene perusteknologiaan liittyviä patentteja joiden kanssa käydä vaihtokauppaa.

Kumpi voittaa? Yrityksistä veikkaan Nokiaa, mutta yksi voittajataho on varma: Asianajajat.

Jonkin verran patenttiasioihin sotkeutuneena tiedän rikkomusten osoittaminen ei vältäämättä ole helppoa. Tuotteen fyysisiä ominaisuuksia kuka tahansa pystyy päältäpäin näkemään, mutta kun mennään ohjelmistojen syövereihin kaikki hämärtyy. Patenttitekstejä luetaan kuin piru raamattua ja käydään semanttista asemasotaa.

Mutta, ei muuta kuin lycka till Nokia. Vapaamatkustajia ei sallita!

Ei äänestetty

Turha rypistää kun on jo housuissa HeSan toimitus

Posted in

Toimittaja Jussi Laitinenkin heräsi huomaamaan, että hehkulampuista luopuminen ei täällä Pohjoismaissa ollutkaan järkevää tai ympäristöystävällistä. Lehden 7.10.2009 artikkeli on tosin otsikoitu kummallisesti ”Hehkulamppu voi säästää energiaa”.

Nettiversiossa sitten ostiko on korjattu vähän järkevämmäksi ”Energiansäästölamppu voikin kasvattaa ympäristöpäästöjä”.
 
Helsingin Sanomien jutun perustana on kirjoituksen mukaan teknillisen korkeakoulun vielä julkaisematon tutkimus, josta selviää, että hehkulamppujen energia palautuu käytännössä kokonaan asuntojen lämmöksi. Tällöin lamppujen vaihtaminen voi kasvattaa hiilijälkeä. Tulos ei ole yllätys muille kuin toimittajalle, joka ilmeisesti ensimmäisen kerran kysyi hehkulamppukiellon vaikutuksista koulufysiikkansa lukeneelta, tällä kertaa TKK:n sähkötekniikan professorilta Matti Lehtoselta.
 
Koulufysiikkansa lukeneet ovat koko ajan tienneet, valaistuksessa suurin osa valaistukseen käytetystä sähköstä muuttuu lämmöksi. Ja jos lämpöä tulee lampuista, ei rakennusta tarvitse lämmittää yhtä paljoa kuin ilman valaistuksen osuutta.
Ja jos ”energiansäästölampun” säästämä lisälämpö tuotetaan öljyllä, syntyy enemmän hillodioksidipäästöjä kuin jos lämmitys tehdään sähköllä, joka on tuotettu ydinvoimalla, vesivoimalla tai CHP-laitoksessa, kuten suurin osa Suomen sähköstä tuotetaan.
 
Sitten tarvitaan vielä peruskoulun maantiedon taitoja siihen, että tietää että tällä pohjoisessa tarvitaan lisävaloa ja -lämmitystä samaan aikaan syksyllä, talvella ja keväällä. Ja että kesällä ei tarvita lämmitystä ja valaistustakin varsin vähän.
 
Näitä asioita jauhettiin kyllästymiseen saakka mm. Tekniikka ja talous lehdessä silloin kun hehkulamput kieltävää asetusta käsiteltiin EU:ssa
 
Ja HeSan kirjoituksessa on toki lisäksi, kuten toimittajilla ja city-vihreillä on aina tapana, sekoitettu saasteet ja hiilidioksidipäästöt. Hiilidioksidi on kasvihuonekaasuna haitallinen, mutta se ei ole saaste - päinvastoin kasvien yhteyttämisessä välttämätön yhdiste.
Wikipedia luettelee ilmasaasteiksi mm. hiilimonoksidin, rikkidioksidin, CFC:n ja typen oksidit, ei hiilidioksidia.
 
Ja toki jos saasteista halutaan puhua, niitä tulee ”energiansäästölampun” valmistuksessa ja hävittämisessä varmaankin monikymmenkertaisesti verrattuna varsin harmittomaan hehkulamppuun.
Ei äänestetty

The greatest invention since sliced bread – A Computer

Käyttäjän Harri Rautiainen kuva
Posted in

My friend sent me this text and I found it both amusing and nostalgic. I shortened it to include only the computer companies which I had a personal interest and of course DEC, my previous employer:

Toaster
IBM
If IBM made toasters... They would want one big toaster where people bring bread to be submitted for overnight toasting. IBM would claim a worldwide market for five, maybe six toasters.

MicrosoftIf Microsoft made toasters... Every time you bought a loaf of bread, you would have to buy a toaster. You wouldn't have to take the toaster, but you'd still have to pay for it anyway. Toaster'95 would weigh 15000 pounds (hence requiring a reinforced steel countertop), draw enough electricity to power a small city, take up 95% of the space in your kitchen, would claim to be the first toaster that let's you control how light or dark you want your toast to be, and would secretly interrogate your other appliances to find out who made them. Everyone would hate Microsoft toasters, but nonetheless would buy them since most of the good bread only works with their toasters.

Apple

 

If Apple made toasters... It would do everything the Microsoft toaster does, but five years earlier. The toast would make a little smiley face at you when it popped up, or else it would get stuck and there would be a little picture of a bomb burned onto it. If they break, these toasters would require a special set of MacToaster Tools to even open up. Worldwide market share would only be 5%, but all the bread in school lunches would be exclusively toasted on the MacToaster.

DEC

 

Does DEC (Digital Equipment Corporation) still make toasters?... They made good toasters in the '70s, didn't they?

 

If Hewlett-Packard made toasters... They would market the Reverse Polish Toaster, which takes in toast and gives you regular bread.

 

 

Ei äänestetty

Yhä useampi vaihtaa kännykkäoperaattoria...

Posted in

http://www.digitoday.fi/mobiili/2009/10/02/yha-useampi-vaihtaa-kannykkaoperaattoria/200921214/66

Jos katsotaan tarjoushintoja niin paketit tuppaavat olemaan samaa tasoa ilmaisten minuuttien suhteen. Näin katsottuna kilpailu ei ole kovaa. Kyseiset edut ovat alle neljän euron luokkaa kk.

Oleellisempaa on mitä pinnan alla tapahtuu ja kuinka paljon.

Operaattoreilla on ns. torjuntaosasto. Kun asiakkaan numero on lähdössä vaihtoon niin torjunta soittaa perään. Tarjotaan huomattavasti kovempaa etua kuin virallisissa tarjouksissa. Olisin enempi huolestunut näistä henk.koht. tarjouksista mikäli ne yleistyvät. Näillä summilla voi olla jo merkitystä pitkällä juoksulla joka nykyisin tarkoittaa neljännesvuotta.

Arvatkaa kuka maksaa...

Ei äänestetty

Nokia: Quo Vadis?

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva
Posted in

Mihin suuntaan Nokia?

Homo Economicus on viime aikoina lisännyt Nokia salkkuunsa alhaisten arvostuskeroimien innoittamana.

Eilen Nokia sai paljon julkisuutta lehdistötiedotteellaan uudesta 3G bookletista. Laite on kohtuullisen näköinen. Voi unohtaa mokkulat ja muut härvelit. Liitettävyys on sisäänrakennettu.

Kuten ylleensäkin käytän itseäni testicasenä: Käyttäisinkö tällaista laitetta? Minkä työn tämä laite minulle tekisi? Teholtaan laite on varmaankin riittävä nettisurffailuun, sähköpostien lukuun ja miksei selaimen kautta työskentelyyn. Tuskin voisi kuitenkaan korvata tehokkaampaa työläppäriäni. Enemmän consumerpuolelle tarkoitettu?

Huomaan että ajattelen puhelinliittymää. Tämä laite tarvitsee selvästi oman liittymänsä. Eli tarvitsen toisen data-liittymän puhelimen lisäksi. Ei houkuta. Yhdellä pitäisi tulla toimeen. Minulla on jo 3g puhelin jossa on datayhteys liikkuvaa uutisten seurantaa ja googletukseen. Se on aina mukana. Läppäri ei ole. Läppärini kykeytyy tarvittaessa nettiin puhelimen datayhteyden kautta. Toimii hyvin. Mutta ehkä olen keskimääräistä nörtimpi? Tällaisen laitteen menestys on todennäkösiesti paljolti kiinni operaattorien vastaanotosta ja heidän tarjoamista palvelupaketeista. Uutuus-booklettia voisi harkita jos olisi tarjolla yhdistetty data-paketti : Voin käyttää samaa data-liittymää useasta laitteesta, mutta vain yhdestä kerrallaan. Halvat netbookit on kohdennettu käyttäjäkunnalle jolla todennäköisesti ei ole kovin kehittynyttä kännykkää. Tämä "hienompi netbook" kosii hieman rahakkaampaa väkeä jolla todennäkösiesti jo on älypuhelin. Mahtaako kolahtaa?

Työpaikalla kuulin ilkeän kommentin värkistä: "Katsokaa, meidänkin alihankkijat osaavat työstää alumiinia...."

Nettiin vuoti myös kuvia mahdollisesti tulevasta N900-kapulasta. Sillä saattaa taas olla hyvät menestymismahdollisuudet. Omistan vieläkin vanhan N800-tabletin. Muuten hyvä vehje, mutta... puhelintoiminto puuttuu. Nyt tämä puute on korjattu. Samalla logiikalla kuin yllä voi olla menestyskonsepti. Yksi dataliittymä riittää. En tarvitse sen lisäksi puhelinta. Näyttö riittävän iso kevyempään surffailuun. Lycka till Nokia :)

Muutenkin Nokia on saanut positiivista huomiota: EISA valitsi E75:n vuoden parhaaksi businesskännyksi. Hyvä valinta. Minulla on sama kapula työkäytössä ja voi vakuuttaa että toimii hyvin. Ei turhan fancy, mutta sähköposti ja kalenteri toimivat saumattomasti Outlookin kanssa. Tämä kapula raktaisee minun tehtäväni, siispä tuli kaupat!

Tuntuu siltä että huomio Nokian kohdalla suuntautuu liikaa siihen mikä laite on mahdollisesti seuraava Iphone-tappaja. Onko tämä tärkein markkina Nokialle? Onko kenties huolestuttavampaa että yhtiöltä ei löydy esim CNN-uutisen näyttämää aurinkopanelilla ladattavaa halpaa kännykkää Afrikan sähköttömiin kyliin?

Suurin huoleni Nokian suhteen on voiko ja yrittääkö yritys olla kaikkea kaikille: Kallista ja laadukasta designvehjettä vaativille jenkkimarkkinoille ja samalla äärimmäsen halpaa luuria Afrikkaan ja Aasiaan. Kokemukseni mukaan korkeimman laadun ja halvimman hinnan yhdistäminen samaan organisaatioon ei toimi. Ihmisten ajattelutapa pitää olla niin erilainen.

Ei äänestetty

Seuraava nettiruumis?

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Päivä kauppalehdessä kerrotaan kuinka suurelle rummutuksella ja nimekkäällä taustajoukolla lanseerattu Fruugo on saanut lisärahoitusta. Ennustan että vuoden sisällä saamme lukea kuinka portaalille pannaan lappu luukulle.

Jos olen ymmärtänyt oikein portaalin idea on lisätä nettiostoksia:

  1. Poistamalla kuluttajan pelkoja nettiä kohtaan, onhan vastapuoli tunnettu.
  2. Mahdollistaa pienempienkin toimijoiden tulo markkinoille myös oman maan rajojen ulkopuolella

Muutaman kerran koepyörittelyn jälkeen minusta tuntuu että en pysty löytämään mitään ostettavaa portaalista.

Uskon että vahvin menestystekijä nettikaupassa on jos ostaminen on helppoa:

  1. Portaali on erikoistunut tiettyihin tuotteisiin. Nämä on lisäksi jaoteltu riittävän hienojakoisesti jotta halutun tuotteen löytäminen on helppoa
  2. Portaali toimii hyvin ja luotettavasti. Ostosprosessi sujuu jouhevasti
  3. Todella edistykselliset portaalit kuten Amazon tietävät kuka olen, muistavat mitä olen ostanut ja katsellut ennen ja osaavat tehdä (todella päteviä) ostosehdotuksia.

Fruugo-portaalissa tuntuu siltä että ajatuksena oli keskittyä vaatteisiin - onhan tuolla näyttävästi esillä värivalinta. Nyt löytyy kaikkea kalsareista kameroihin. Mutta - pienin kategoria on "miesten vaatteet". Liian hankalaa josa haluan etsiä esim. kauluspaitaa. Siinä ei sitten sosiaalisen median piirteet ja "fruuglareiden" neuvot porttaalissa auta.

Toiseksi on väärä lähestymistapa julkaista kuluttajille suunnattu palvelu beettana. Tämä toimii vain jos kyseessä on jokin uusi softa nörteille. Kuluttaja tulee paikalle kerran ja toteaa että "tämä ei toimi" ja lähtee pois. Eikä tule koskaan takaisin.

Kävin mielenkiinnon vuoksi myös telkussa mainostettussa nelly.com - portaalissa. A vot: Tarpeeksi alakategorioita, erikseen t-paidat ja housut jne. Valikoima voisi toki olla suurempi, mutta hyvältä näyttää.

Jos pienestä valikoimasta ei pysty löytämään oikeaa tuotekategoriaa, niin miten se helpottuu jos valikoima kasvaa?

Mainitun Amazonin lähestymistapa on minusta ollut hyvä: Tee ensin jotakin (kirjamyynti) hyvin. Tee se sitten vielä paremmin. Vasta sitten laajennat tarjontaa elektroniikkaan ja avaat portaalin muille toimijoille.

Voi olla että Fruugon kohderyhmä on aivan jokin muu kuin keski-ikäiset miehet, mutta minuun se ei todellakaan kolahda.

Ei äänestetty

Ari Hakkaraiselta kirja - Behind the Screen

Käyttäjän Matti Miettunen kuva

Luin Ari Hakkaraisen kirjan Nokiasta, sen kilpailijoista ja telekommunikaatiosta busineksena.

Behind the Screen antaa lukijalla 280 sivun tiukan paketin. Kirjassa käydään tarkoilla lähdeviittauksilla läpi Nokian ja Nokia Networksin historia, nykytila ja arvioidaan tulevaisuuttakin. Kirjoittaja tuntee selvästi busineksen ja siinä toimivat ihmiset. Tarinat saavat lihaa luiden päälle juuri ihmisten ja heihin liittyvien tarinoiden kautta. Vaikka fokus onkin Nokiassa, käydään läpi myös kilpailjoita, jakelijoita ja muita telekommunikaatio-busineksessa toimivia yrityksiä ja ihmisiä.

Itse sain ehkä eniten irti juuri ilmiöiden taustoista ja eri yritysten välisten suhteiden pohdinnasta. On helpompi ymmärtää joitakin Nokian julkisuudessa kritisoituja päätöksiä.  Jos olet päättänyt rakentaa menestyksesi oman brändin varaan, on vaikea palvella jakelijoita räätälöimälle heille "Pirkka"-malleja.

Oven merkitystä Nokian tulevaisuudelle ja yrityksen siirtymistä välinevalmistajasta sisällön tuottajalle pohditaan laajemminkin. Nokia on tiensä valinnut ja ostanut vinon pinon strategian kannalta yhteensopivia yrityksiä - halpoja ja hinnakkaita. Kritiikkiä on tullut sekä strategiasta, ostoista että strategian toteuttamisesta. Hakkaraisen kirjassa käydään läpi useita Nokian historian aikana sattuneita kriisejä. Tämä antaa perspektiiviä sille, ettei nykyisetkään haasteet ole ainutlaatuisia. Tasaiseen tahtiin on jouduttu kriisiin, josta on selvitty entistä vahvempina.

Koko mobiiliteollisuus on kehittynyt nopeasti ja lyhyessä ajassa. Itse olin jo unohtanut kuinka lyhyessä. Hakkaraisen kirjassa käydään läpi m.m. soittoääni-businestä. Palaa mieleen ajat kun jokainen päivälehti tarjosi palstakilometreittäin ilmoituksia milloin millekin soittoäänelle, Hullulle Sammakolle ja näytönsäästäjälle. Miljardibusiness? No, ehkä hetkeksi. Samantyyppinen oli Wap-tarina, hetken huuma. N-Gage peleineen ja taco-muotoiluineen oli kokeilu johon upotettiin paljon rahaa. Nyt sitä lanseerataan uudelleen Oven kautta. Business muuttuu, muutu mukana tai kuole.

Nokian ongelmista Yhdysvalloissa on kirjoitettu niin pitkään, että olin jo unohtanut että Nokia oli vielä kymmenen vuotta sitten markkinaykkönen Yhdysvalloissa. Hakkarainen kertoo menestyksen taustat ja nykyiseen “haastelliseen tilanteeseen” johtaneiden päätösten syyt. Samalla käydään läpi ihmiset, jotka olivat menestyksen takana.

Kirjaa voi huoletta suositella kesälukemiseksi, vaikka vankkaa asiaa onkin. Kirja jakautuu selkeisiin itsenäisiin kappaleisiin ja lukija voi itse annostella tietopaketit sopivaan tahtiin. Kirjoittajan asian ja alan ihmisten tuntemus on kirjan parasta antia. Reilun 25 vuoden kokemus Nokialta, ICL:ltä ja Fujitsulta näkyy ja kuuluu. Teksti on sujuvaa ja helppolukuista. Jos kritisoida haluaa, niin rajalliseen sivumäärään on ehkä yritetty mahduttaa asiaa liiankin kanssa.

Nautin lukemiskokemuksesta ja nyt tulee katseltua taas Nokiankin pörssikurssia tarkemmin. Josko tästäkin kriisistä noustaisiin entistä vahvempina?
 

Ei äänestetty

Järkeä tuotekehitystukeen

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva
Posted in

Suomessa satsataan julkista rahaa yritysten tuotekehityksen tukemiseen runsaasti. Silti näyttöjä menestyksesta on ohuenlaisesti. Siksi on erittäin positiivista että nyt pohditaan veroetuuksien antamista yritysten T&K toiminnan kehittämiseksi.

Tuotekehitys on lähtökohtaisesti aina hyvästä. Yksittäiset projektit sattaavat tietenkin epäonnistua, mutta kohtalaisen jatkuva panostus kehityksen ei. Kuka parhaiten tietää minkälaista tuotekehitystä tarvitaan. Yritys itse vai ulkopuoliset ekspertit? Homo Economicus väittää että yritys itse.

Yrityksen omat satsaukset ovat yleensä kohtalaisen lyhyellä tähtäimellä rahaa tuottavia. Sensijaan Tekes:in ja muiden organisaatioden kautta kanavoidut rahat ohjataan erilaisten ohjelmien kautta "tulevaisuuden kasvualoille". Nämä satsaukset tuottavat riihikuivaa tulosta vasta pitkällä tähtäimellä - jos koskaan. Sekä pidempää että lyhyempää tähtäintä toki tarvitaan. Siksi on hyvää jos veroporkkanat tulevat perinteisten tukijärjestelmine lisäksi ei tilalle.

Veroporkkana on tehokas. Sillä saa vauhtia PK-yityksiin jotka eivät ole perinteisesti satsanneet tuotekehitykseen. Jos esim. Tekes on vuosina 2002-2007 tukenut n. 5000 yritystä (Innovaatiotoiminnan vaikutukset: osaamista, uudistumista, kasvua ja hyvinvointia. (päivitetty 2008)) tämä vastaa hieman yli 2% kaikista suomen yrityksistä. Kaikien nakkikioskien ei tarvitse tehdä tuotekehitystä, mutta uskon että huomattavasti suurempi osuus kuin 2% yrityksistä siitä hyötyvät. Oikein toteutettuna veroporkkanan käyttö ei vaadi paljoakaan byrokratiaa.

Suomea pidetään innovaatioiden onnelana. Yllättävän harva kansainvälinen suuryritys on  tästä huolimatta siirtänyt tuotekehitystään tänne. 70% OECD-maista myöntää veroporkkanoita tuotekehityksestä, mutta Suomi ei. Olisikohan tällä jotakin vaikutusta...

Ei äänestetty

Todellisuus on tarua ihmeellisempää ilmastoasioissa

Posted in

Joskus on pilan päiten ehdotettu, että ainoa "kestävän kehityksen" mukainen tapa energian tuotantoon on puiden hiihtäminen, syntyvän tervan energiakäyttö ja puuhiilen kätkeminen maan alle. Nyt lehtikirjoituksista on ilmennyt, että eräs Uppsalan dosentti Lars Hylander on esittänyt tätä ja aivan tosissaan ilmakehä hiilidioksidin vähentämiseksi.

Dosentin mukaan puun hiiltäminen on kestävä tapa sitoa hiiltä sillä puuhiilen puoliutumisaika on 6000-7000 vuotta kun esimerkiksi metsä luovuttaa sitomansa hiilen jo 40-50 vuoden kuluttua.Tutkimukseen on saatu 5,8 miljoonan kruunun apuraha.

Ei äänestetty

Lisää tukea viinintuottajille

Posted in

Olin laittanut seurantaani Brysselissä 20. huhtikuuta pidetyn EU:n Ekoinnovaatiot tilaisuuden. Tarkoitus oli katsoa löytyikö esitysmateriaalista jotain hyödyllistä aineistoa.

Alkuperäinen linkki ei johtanut mihinkään, mutta hakukoneella EU:n netistä löytyi kyseinen Eco-Innovation sivusto.
 
Tilaisuudessa näytti olleen avainpuhujana (keynote speech) Timo Mäkelä, Director, Directorate-General Environment, European Commission. Nämä avainkalvot olivat tavanomaista Power Point tasoa eli eivät edes niiden bittien arvoisa, jotka kalvojen näyttämiseen tarvitaan
 
Muita, nimettyjä esityksiä tilaisuudessa olivat sitten:
Project presentation “Winenvironment
A project focusing on new filtration and product recovery systems for the wine industry
Project presentation “Fertilandia
A project focusing on the production of organic fertilizers out of tannery waste
 
Eli kyseessä on maatalouden piilotuki, eikä mikään aito tutkimusohjelma - ei pelastunut maailma tälläkään EU ohjelmalla.
Ei äänestetty

Vuoden 2009 eurooppalainen keksijä palkitut

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva
Posted in

Nämä, englanninkieliseltä nimeltään European Inventor of the Year 2009, nimettiin nyt 28.4. ja tasapuolisuuden vuoksi valinta kohdistuu useampaan henkilö eri sarjoissa. Palkitseminen tapahtuu Prahassa, EU-puheenjohtajamaassa ja palkinnosta vastaavat Komissio yhdessä Euroopan patenttiviraston kanssa.

Vuoden 2009 palkintojen voitot menivät terveydenhoitoon ja ympäristönsuljelelualoille.

 

Teollisuus sarjan voittaja on Jürg Zimmermann ja hänen keksintönsä koskee leukemian hoitoa.

Pienten- ja keskisuurten yritysten sarjan voitti Joseph Le Mer keksinnöllään energiatehokas lämmönvaihdin.

Tasapuolisuuden vuoksi yksi palkintosarjoista on Euroopan ulkopuolisille ja sarjan voitti Yiqing Zhou työryhmineen malarialääkkeellä.

Neljäntenä palkitaan ansiokasta elämänurasta keksijänä ja tämän palkinnon sai Adolf Goetzberger aurinkoenergiaa koskevasta tutkimustyöstään.

 

 

 

 

 

 

Ei äänestetty

EROI = Energy return on investment

Posted in

EROI eli suhdeluku paljonko energiaa on kulutettu määrätyn tyyppisen voimalan rakentamiseen, polttoaineen hankintaan ja jätteiden hävittämiseen verrattuna voimalan tuottamaan energiamäärään.

 
Alla oleva kuva havainnollistaa miten energian kulutus ja tuotanto vaihtelevat laitoksen elinkaaren aikana.
 
EROI Energy return on investment
 
The Oil Drum sivuilla olisi ollut näyttävä kuvio siitä, mitä tuo kulutetun ja saadun energian suhde eri primäärienergian lähteillä olisi. Valitettavasti jo lyhty tarkistus muista läheistä osoitti, että The Oil Drum sivuilla oli taas kerran esitetty ”vihreä totuus” joka eroaa tavanomaisesta totuudesta.
Nimittäin ”vihreä totuus” antaa ydinenergialle EROI arvoja välillä 4-10, kun esim. Vattenfallin oma laskelma Forsmark laitoksesta antaa EROI luvun 75 (Total input is 43.4 PJ and the output of Forsmark is 3226 PJ over 40 years).
 
Näin ollen tuulivoiman täytyy edelleen nojata erilaisiin tukiin kuten The Oil Drum  artikkelissa mainittu Production Tax Credit (PTC), joka on 1.9 cent-per-kilowatt-hour (kWh).
 
Sinänsä tuo EROI luku on mielenkiintoinen kuten elinkaarianalyysi kokonaisuudessaan, mutta pahasti kesken joka ilmenee mm. siitä että Wikipedia artikkelia aiheesta jättää paljon asioita auki.
Ei äänestetty

Flickr -palvelun integroinnista

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva
Posted in

Flickr Palvelun integroinnista 13032009
 



13032009020

Originally uploaded
by Helge V. Keitel

Hyvät piksulaiset!

Lähestyn teitä teknisellä ongelmalla. Haluaisin hyödyntää Flickr -kuvia kirjoituksissani osana mobilen ja Internetin yhdistämistä.

Onko mielessänne neuvoja, miten voisi blogata suoraan Flickr:ssä ja kaapata mukaan kuvat sieltä?

Sama kysymys koskee videoita. Julkaiseminen nopeutuisi. Muutkin käyttäjät voisivat näin ollen hyödyntää mobilevideolla otettuja videoitaan.

Tämä helpottaisi ja nopeuttaisi kuvien ja videoiden hyödyntämistä.

Ongelma on lähinnä logistinen. Nyt joudun julkaisemaan blogipostauksen ensin "bloggerissa" ja sieltä copy-pastaamaan esim. Piksuun.

Kuva BHK viittaa "Borgå Hantverks och Konstskolan", joka täyttää 120 vuotta. Tähtään kysymykselläni käsityön vähentämiseen.

Huomaan myös, että silloin "oman pärstäkuvan" sijoitus blogissa olisi mielummin oikeaalla. Silloin säätäisin kaikki Flickr-kuvat oikealle. Oma pärstä olisi vasemmalla.

Kovin tekninen pohdinta, mutta tällä voi olla vaikutusta Piksun visuaalisen ilmeen kehittymiseen.

 

Mitä mieltä olette?

Terveisin
Helge

Ei äänestetty

YLE vihreää ilmastomafiaa vastaan

Posted in

Nyt on semmoinenkin ihme nähty, että Yleisradion uutiset ovat tehneet järkevän uutisen puun pienpoltton ilmastovaikutuksista. Kaiken lisäksi uutinen on vastoin vihreän puolueen aatemaailmaa ja Euroopan parlamentin direktiivejä.

Ylen uutisen mukaan halkojen polttaminen lisää kasvihuonepäästöjä öljylämmitykseen verrattuna
Pientalojen lämmittäminen puita polttamalla lisää merkittävästi kasvihuonekaasuja verrattuna öljylämmitykseen, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Matti Jantunen. Hänen mukaansa halkolämmitystä ei voi mitenkään pitää ekologisena lämmitysmuotona.
 
Professori Jantunen on jo vuosi sitten kirjoittanut aiheesta selkeän kirjoituksen Savon Sanomiin.
Puun pienpolton öljyä negatiivisemmat ympäristövaikutukset tulevat kahdesta päälähteestä: Pienpoltossa syntyy metaania ja polttoainehyötysuhde on vain puolet öljykattilasta.
Artikkelissa on myös hiilidioksidin kokonaistilanteesta mielenkiintoinen ja harvoin kuultu tieto.
Puolet ilmakehään v. 1800 jälkeen kertyneestä n. 500 miljardista ylimääräisestä hiilidioksiditonnista on juuri tuota biomassan poltosta peräisin olevaa ei-fossiilista hiilidioksidia.
Ei äänestetty

Laskuri ekologiselle selkärepulle

Posted in

Suomalaisyritys One did it Oy on saanut julkisuutta mm. ympäristöalan yritystoimintaa esittelevässä Green:Net09-tapahtumassa San Franciscossa. Yhtiö on kehittänyt kohtuullisen järkevän tuntuisen laskurin ekologiselle selkärepulle.

Tuo ekologinen selkäreppu laskee ihmisen käyttämiä luonnonvaroja, niin uusitutuvia kuin uusiutumattomia kulutuksen pohjalta. Laskenta ja tulos on huomattavasti järkevämpi kuin toimittajien jutuissaan yleensä käyttämän hiilijalanjälkilaskuri, joka mittaa vain yhtä ulottuvuutta ihmisen ekologisesta vaikutuksesta.

One did it Oy ekologisen selkäreppu laskemisen perustana oleva tieto on peräisin Suomen luonnonsuojeluliiton ja saksalaisen Wuppertal Instituutin tutkimusta. Tuo Wuppertal Instituutti vaikuttaa järkevältä ja luotettavalta lähteeltä, päinvastoin kuin vaikkapa suomalainen ilmasto.org sivusto. Tässä jälkimmäisessähän tarkastellaan maailmaa kasvihuonekaasujen näkökulmasta, joka johtaa monesti ekologisesti kestämättömiin ratkaisuihin. Samoin sivustoilla on ollut virheitä, jotka ovat johtuneet ilmeisesti lähinnä kirjoittajien näkemyksistä eikä tosiasioista.

Tuon selkäreppulaskurin tuottaneen One did it Oy:n tarkoitus on rakentaa laskurin ympärille viihteellisellä tavalla kuluttajien tietoon ne olennaiset valinnat, jotka tekemällä voi vaikuttaa omalla elämäntyylillään eko-eettiseen kokonaiskuvaan.

Palstanpitäjä repun paino jäi alle reilun neljänneksin alle EU-keskiarvon, mutta painoa tuli kuitenkin liki 24 tonnia. Mukaan oli tosin laskettu työmatkat, joka vihreiden kansaedustajien ja EU-edustajien käytännön mukaan ei kuulu mukaan laskelmaan.

Tulos ja sen vertailu herättää mielenkiintoa selvittää ekologisen selkärepun koostumista tarkemmin, miten esimerkiksi meidän varsin vaatimattoman ruuan ekologinen rasitus olisi jopa yli EU-keskitason. Tämä innostaa jatkoselvityksiin ja siinä voi hyvinkin löytyä One did it Oy:lle mahdollisuuksia uusille liiketoiminnoille.

Ei äänestetty

Uskoni Pieniin Asioihin Kasvaa

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva
Posted in

Juttelin tänään avoimen lähdekoodin hyödyntämisestä suuryrityksen tuotekehityksessä. Rupattelimme niitä näitä, tuhansien ihmisten irtisanomisista ja laman vaikutuksista myyntiin, tuotekehitykseen, tutkimustoimintaan ja tulevaisuuden visioihin.

Yhtäkkiä puhe kääntyi avoimeen innovaatiotoimintaan ja mitä kaikkea open sourcaminen mahdollistaa oikein oivallettuna ja toteutettuna.

Hups! ajattelin. Tämäpä yllätys. Kuvittelmissani näin, että pienet yritykset olisivat olleet taipuvaisempia uuteen ajatteluun. En pudonnut tuolilta, muta tulin yllätetyksi. Työelämä tarjoaa yhä, lamasta huolimatta, yllättäviä haasteita.

Analysoimme tykämme yllättvän käänteen jälkeen keskustelun antia. Löysimme ainakin omiin tarpeisiimme rationaalisen selityksen. Yritysten tuotekehityskustannukset ovat nousseet pilviin. Kansainvälisten toimitusten ylläpitäminen maksaa maltaita. Suomalaisten osaajien lennättäminen maailman ääriin on poskettoman tehotonta osaamisen hyödyntämistä.

  • matkakustannukset
  • asiantuntijat lentkoneissa ja hotelleissa
  • tehokasta ongelmanratkaisuaikaa kohteissa olemattoman vähän
  • suunnatonta energiantuhalusta, kun asiat voidaan hoitaa toisin
  • ihmiset väsyvät, ihmissuhteet eivät kestä, terveys menee...

 

Tulevaisuuden kehitys- ja palvelukonseptit joudutaan organisoimaan avoimen lähdekoodin periaatteiden pohjalta tai muuten rahat loppuvat rikkaimmiltakin yrityksiltä.

  1. osaamisen jakelutoiminnat uusitaan
  2. ongelmanratkaisu ei onnistuu jopa paremmin etäältä
  3. prosessien ja systeemien teknologiaa kehittämällä etähoito helpottuu

Ongelmana on, miten homma hoidetaan ja ennen sitä, miten se organisoidaan. Näen sieluni silmillä tuhansia yrityksiä, jotka tarvitsevat muutosstrategian Enterprise 1.0:sta Yritys 2.0!

  • Uusi johtamismalli
  • Uudet työkalut
  • Yrityskulttuurin kehittäminen

 

Helposti sanottu, haavet eivät maksa mitään, mutta näissä avoimissa talkoissa "command control" -ajan johtamismallit eivät enää toimi. Millaisia ajatuksia tämä herättää teissä?

  • Millaisia lääkkeitä tarjoaisitte?
  • Miten organisoisitte avoimen ongelmaratkaisun tilanteet?
  • Miksi suuryritykset ovat vasta nyt etsimässä uusia toimintamalleja?

 

 

 

Ei äänestetty

Mitä tekee softayritys, joka tekee duunia Nokialle?

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva
Posted in

Nukkuisin huonosti, jos toimisin softa-alalla ja tekisin tuntihinnalla alihankintaa Nokialle, niin kuin monet tekevät. Osaamiseen perustuvat alihankinta menee maassamme uusiksi. Kännykkäjätti ostaa softansa ja osaamisensa, mistä sen nykyistä halvemmalla saa.

Tästä nousee toinenkin huolenaihe. Mitä tulee tapahtumaan suomalaisille teknologiakeskuksille, joissa noksuriippuvaista tilankäyttäjää on pilvin pimein? Suomalaisten osaajien on pakko keksiä uutta tekemistä muilta aloilta tai vuokrasopimukset on sanottava irti. Hulppeiden yritystilojen hintataso tulee todennäköisesti laskemaan.

Nokian 700 miljoonan euron säästökuurin odotetaan iskevän suomalaisiin softataloihin. Eräässä Finlandia-talon seminaarissa kerrottiin, että meillä softantekoon erikoistuneita yrityksiä on noin 5 000 ja uusia tulee 1 000 vuodessa. Suurimmat suomalaiset Nokiaa palvelevat softatalot ovat Tieto, Ixonos ja Digia.

Arviolta puolet suomalaisista softayrityksistä tekee tuntipalkalla softaa Nokialle. Säästökuuri tarkoittaa, että veloitushinnat tulevat alenemaan ja työtä vaille jäävien softantekijöiden on pikaisesti keksittävä muuta tekemistä. Oletetaan, että Nokia siirtää koodinvääntöä halvempiin maihin.

Nokian napanuorassa ei voi roikkua ikuisesti. Softayrittäjät joutuvat kehittämään omia tuotteita ja / tai konsepteja. Nokia ei enää tarjoa turvasatamaa. Tyypillisen suomalaisen ohjelmistoyrityksen liikevaihdosta enimmillään yli puolet ja pienimmillään kolmasosa tulee Nokiasta.

Miten tässä rytäkässä pärjää Sasken Finland, joka voi tukeutua palvelutuotannossa Intiassa toimiviin resursseihinsa? Toinen pohjanmaalainen, Scanfil, tekee edelleen työtä Nokia Networksille.

Koodaamisen liiketoimintamallit menevät maassamme pikavauhdilla uusiksi.

 

 

Ei äänestetty

Peak oil salkun jatko

Posted in

Aikaisemmin palstalla referoitiin CXO Advisory sivuston kirjoitusta Peak Oil sijoituksesta. Kyseessä on sijoittaminen yhtiöihin, joiden katsotaan hyötyvän Peak Oil ilmiöstä (Maapallon öljytuotannon huipun ajoittumisesta nykyaikaan).

Syyskuussa kirjoitus päätyy toteamaan, että esitetty laaja Peak Oil osakevalikoima on tarjonnut paremman tuoton kuin vertailuindeksit. Tosin sillä varauksella, että sijoitus on varsin herkkä aloitusvuodelle ja yksittäisille menestyksille ja häviöille.

CXO Advisory sivusto on nyt päivittänyt tuottolaskelmansa ja epäily volatiilisuudesta on toteutunut.

 

Kuvassa on 71 Peak Oil listalla olevan yhtiön osakkeiden kurssikehitys (PFTP) kolmella eri kaupankäynnin kustannustasolla verrattuna yleisindeksiin S&P 500 (SPY) ja energia sektoriin (XLE).

Sivuston lopputoteama on:
In summary, Profit from the Peak offers a range of stock recommendations to exploit a long-term energy shortage, but historical data suggest that a portfolio constructed from these stocks may be quite volatile with some big hits and big misses.

http://www.cxoadvisory.com/blog/reviews/blog1-20-09/

 

Ei äänestetty

Nyt se Fruugo tulee - Ollila ja Siilasmaa innolla mukana

Käyttäjän Janne Saarikko kuva

Mediassa paljon kohuttu "Suomen suurin startup-yritys" Fruugo on vihdoinkin julkaisemassa omaa palveluaan.

Reutersin keskiviikkona julkaiseman, Tarmo Virkin tekemän haastattelun mukaan Fruugo tulee julkiseksi tammikuussa osalle käyttäjiä Suomessa. Helmikuussa seuraa Ruotsi ja huhtikuussa on tarkoitus tehdä palvelu saataville laajemmin. Fruugon taustalla toimivat Nokian entinen pääjohtaja Jorma Ollila ja F-Securen perustaja Risto Siilasmaa, jotka ovat sijoittaneet merkittäviä summia rahaa yritykseen.

Mitä Fruugo tekee?

Fruugon hallituksen puheenjohtaja Siilasmaan mukaan "Rakennamme eurooppalaista markkinapaikkaa, jossa kaikki kauppiaat löytävät asiakkaat ja asiakkaat löytävät kauppiaat."

Fruugossa tulevat yhdistymään haulla ja hintavertailulla vahvistettu online-kuluttajamyynti ja sosiaalisen median verkostot, jolloin eurooppalaiset kuluttajat voivat etsiä parhaimmat tuotteet ja hinnat maasta riippumatta.

Fruugolla on alkuvaiheessa tuotetarjontaa 30 tuotemerkin voimalla, ja sopimuksia on olemassa lisäksi noin sadan muun toimijan kanssa. Ensimmäisessä vaiheessa merkeistä mukana ovat mm. Lego, L'Oreal, IBM, Nokia, Adidas, Lacoste ja Nike.

Voiko tällainen onnistua?

Fruugon mukaan kohdemarkkinan arvo on 60 miljardia euroa - puolet Euroopan nettikaupan viime vuoden luvuista. Tähän kuuluvat kaikki "laatikossa myytävät tuotteet" poislukien ruoka ja lääkkeet.

Mielestäni Fruugo tarjoaa ennennäkemättömiä mahdollisuuksia kaikille osapuolille. Kuluttajille se helpottaa tuotteiden löytämistä ja hintavertailua, ja lisäksi poistaa erityisesti ulkomailta tehtyjen nettiostoksiin liittyviä riskejä. Kauppialle Fruugon kaltainen palvelu tuo kanavan omien tuotteiden myyntiä varten, helpottaa ja tukee ulkomaille myytyjen tuotteiden myynti- ja toimitusprosessia. Jos Fruugo tuo kummallekin osapuolelle turvallisen tavan ostaa, myydä ja maksaa yhdistettynä toimivaan logistiikkaan ja byrokratian vähenemiseen, on kyseessä eurooppalaisen kaupankäynnin mullistava ilmiö.

Minä nostan hattua Fruugolle, ehkä Suomen seuraavalle Nokialle.

Aikaisemmin aiheesta:

http://janne.blogit.kauppalehti.fi/2008/11/26/tekes-fruugo-kauppalehti/

 

Ei äänestetty
Julkaise syötteitä