Teknologiat

http://www.digitoday.fi/mobiili/2009/10/02/yha-useampi-vaihtaa-kannykkaoperaattoria/200921214/66

Jos katsotaan tarjoushintoja niin paketit tuppaavat olemaan samaa tasoa ilmaisten minuuttien suhteen. Näin katsottuna kilpailu ei ole kovaa. Kyseiset edut ovat alle neljän euron luokkaa kk.

Oleellisempaa on mitä pinnan alla tapahtuu ja kuinka paljon.

Operaattoreilla on ns. torjuntaosasto. Kun asiakkaan numero on lähdössä vaihtoon niin torjunta soittaa perään. Tarjotaan huomattavasti kovempaa etua kuin virallisissa tarjouksissa. Olisin enempi huolestunut näistä henk.koht. tarjouksista mikäli ne yleistyvät. Näillä summilla voi olla jo merkitystä pitkällä juoksulla joka nykyisin tarkoittaa neljännesvuotta.

Arvatkaa kuka maksaa...

Mihin suuntaan Nokia?

Homo Economicus on viime aikoina lisännyt Nokia salkkuunsa alhaisten arvostuskeroimien innoittamana.

Eilen Nokia sai paljon julkisuutta lehdistötiedotteellaan uudesta 3G bookletista. Laite on kohtuullisen näköinen. Voi unohtaa mokkulat ja muut härvelit. Liitettävyys on sisäänrakennettu.

Kuten ylleensäkin käytän itseäni testicasenä: Käyttäisinkö tällaista laitetta? Minkä työn tämä laite minulle tekisi? Teholtaan laite on varmaankin riittävä nettisurffailuun, sähköpostien lukuun ja miksei selaimen kautta työskentelyyn. Tuskin voisi kuitenkaan korvata tehokkaampaa työläppäriäni. Enemmän consumerpuolelle tarkoitettu?

Huomaan että ajattelen puhelinliittymää. Tämä laite tarvitsee selvästi oman liittymänsä. Eli tarvitsen toisen data-liittymän puhelimen lisäksi. Ei houkuta. Yhdellä pitäisi tulla toimeen. Minulla on jo 3g puhelin jossa on datayhteys liikkuvaa uutisten seurantaa ja googletukseen. Se on aina mukana. Läppäri ei ole. Läppärini kykeytyy tarvittaessa nettiin puhelimen datayhteyden kautta. Toimii hyvin. Mutta ehkä olen keskimääräistä nörtimpi? Tällaisen laitteen menestys on todennäkösiesti paljolti kiinni operaattorien vastaanotosta ja heidän tarjoamista palvelupaketeista. Uutuus-booklettia voisi harkita jos olisi tarjolla yhdistetty data-paketti : Voin käyttää samaa data-liittymää useasta laitteesta, mutta vain yhdestä kerrallaan. Halvat netbookit on kohdennettu käyttäjäkunnalle jolla todennäköisesti ei ole kovin kehittynyttä kännykkää. Tämä "hienompi netbook" kosii hieman rahakkaampaa väkeä jolla todennäkösiesti jo on älypuhelin. Mahtaako kolahtaa?

Työpaikalla kuulin ilkeän kommentin värkistä: "Katsokaa, meidänkin alihankkijat osaavat työstää alumiinia...."

Nettiin vuoti myös kuvia mahdollisesti tulevasta N900-kapulasta. Sillä saattaa taas olla hyvät menestymismahdollisuudet. Omistan vieläkin vanhan N800-tabletin. Muuten hyvä vehje, mutta... puhelintoiminto puuttuu. Nyt tämä puute on korjattu. Samalla logiikalla kuin yllä voi olla menestyskonsepti. Yksi dataliittymä riittää. En tarvitse sen lisäksi puhelinta. Näyttö riittävän iso kevyempään surffailuun. Lycka till Nokia :)

Muutenkin Nokia on saanut positiivista huomiota: EISA valitsi E75:n vuoden parhaaksi businesskännyksi. Hyvä valinta. Minulla on sama kapula työkäytössä ja voi vakuuttaa että toimii hyvin. Ei turhan fancy, mutta sähköposti ja kalenteri toimivat saumattomasti Outlookin kanssa. Tämä kapula raktaisee minun tehtäväni, siispä tuli kaupat!

Tuntuu siltä että huomio Nokian kohdalla suuntautuu liikaa siihen mikä laite on mahdollisesti seuraava Iphone-tappaja. Onko tämä tärkein markkina Nokialle? Onko kenties huolestuttavampaa että yhtiöltä ei löydy esim CNN-uutisen näyttämää aurinkopanelilla ladattavaa halpaa kännykkää Afrikan sähköttömiin kyliin?

Suurin huoleni Nokian suhteen on voiko ja yrittääkö yritys olla kaikkea kaikille: Kallista ja laadukasta designvehjettä vaativille jenkkimarkkinoille ja samalla äärimmäsen halpaa luuria Afrikkaan ja Aasiaan. Kokemukseni mukaan korkeimman laadun ja halvimman hinnan yhdistäminen samaan organisaatioon ei toimi. Ihmisten ajattelutapa pitää olla niin erilainen.

Päivä kauppalehdessä kerrotaan kuinka suurelle rummutuksella ja nimekkäällä taustajoukolla lanseerattu Fruugo on saanut lisärahoitusta. Ennustan että vuoden sisällä saamme lukea kuinka portaalille pannaan lappu luukulle.

Jos olen ymmärtänyt oikein portaalin idea on lisätä nettiostoksia:

1. Poistamalla kuluttajan pelkoja nettiä kohtaan, onhan vastapuoli tunnettu.
2. Mahdollistaa pienempienkin toimijoiden tulo markkinoille myös oman maan rajojen ulkopuolella

Muutaman kerran koepyörittelyn jälkeen minusta tuntuu että en pysty löytämään mitään ostettavaa portaalista.

Uskon että vahvin menestystekijä nettikaupassa on jos ostaminen on helppoa:

1. Portaali on erikoistunut tiettyihin tuotteisiin. Nämä on lisäksi jaoteltu riittävän hienojakoisesti jotta halutun tuotteen löytäminen on helppoa
2. Portaali toimii hyvin ja luotettavasti. Ostosprosessi sujuu jouhevasti
3. Todella edistykselliset portaalit kuten Amazon tietävät kuka olen, muistavat mitä olen ostanut ja katsellut ennen ja osaavat tehdä (todella päteviä) ostosehdotuksia.

Fruugo-portaalissa tuntuu siltä että ajatuksena oli keskittyä vaatteisiin - onhan tuolla näyttävästi esillä värivalinta. Nyt löytyy kaikkea kalsareista kameroihin. Mutta - pienin kategoria on "miesten vaatteet". Liian hankalaa josa haluan etsiä esim. kauluspaitaa. Siinä ei sitten sosiaalisen median piirteet ja "fruuglareiden" neuvot porttaalissa auta.

Toiseksi on väärä lähestymistapa julkaista kuluttajille suunnattu palvelu beettana. Tämä toimii vain jos kyseessä on jokin uusi softa nörteille. Kuluttaja tulee paikalle kerran ja toteaa että "tämä ei toimi" ja lähtee pois. Eikä tule koskaan takaisin.

Kävin mielenkiinnon vuoksi myös telkussa mainostettussa nelly.com - portaalissa. A vot: Tarpeeksi alakategorioita, erikseen t-paidat ja housut jne. Valikoima voisi toki olla suurempi, mutta hyvältä näyttää.

Jos pienestä valikoimasta ei pysty löytämään oikeaa tuotekategoriaa, niin miten se helpottuu jos valikoima kasvaa?

Mainitun Amazonin lähestymistapa on minusta ollut hyvä: Tee ensin jotakin (kirjamyynti) hyvin. Tee se sitten vielä paremmin. Vasta sitten laajennat tarjontaa elektroniikkaan ja avaat portaalin muille toimijoille.

Voi olla että Fruugon kohderyhmä on aivan jokin muu kuin keski-ikäiset miehet, mutta minuun se ei todellakaan kolahda.

Luin Ari Hakkaraisen kirjan Nokiasta, sen kilpailijoista ja telekommunikaatiosta busineksena.

Behind the Screen antaa lukijalla 280 sivun tiukan paketin. Kirjassa käydään tarkoilla lähdeviittauksilla läpi Nokian ja Nokia Networksin historia, nykytila ja arvioidaan tulevaisuuttakin. Kirjoittaja tuntee selvästi busineksen ja siinä toimivat ihmiset. Tarinat saavat lihaa luiden päälle juuri ihmisten ja heihin liittyvien tarinoiden kautta. Vaikka fokus onkin Nokiassa, käydään läpi myös kilpailjoita, jakelijoita ja muita telekommunikaatio-busineksessa toimivia yrityksiä ja ihmisiä.

Itse sain ehkä eniten irti juuri ilmiöiden taustoista ja eri yritysten välisten suhteiden pohdinnasta. On helpompi ymmärtää joitakin Nokian julkisuudessa kritisoituja päätöksiä.  Jos olet päättänyt rakentaa menestyksesi oman brändin varaan, on vaikea palvella jakelijoita räätälöimälle heille "Pirkka"-malleja.

Oven merkitystä Nokian tulevaisuudelle ja yrityksen siirtymistä välinevalmistajasta sisällön tuottajalle pohditaan laajemminkin. Nokia on tiensä valinnut ja ostanut vinon pinon strategian kannalta yhteensopivia yrityksiä - halpoja ja hinnakkaita. Kritiikkiä on tullut sekä strategiasta, ostoista että strategian toteuttamisesta. Hakkaraisen kirjassa käydään läpi useita Nokian historian aikana sattuneita kriisejä. Tämä antaa perspektiiviä sille, ettei nykyisetkään haasteet ole ainutlaatuisia. Tasaiseen tahtiin on jouduttu kriisiin, josta on selvitty entistä vahvempina.

Koko mobiiliteollisuus on kehittynyt nopeasti ja lyhyessä ajassa. Itse olin jo unohtanut kuinka lyhyessä. Hakkaraisen kirjassa käydään läpi m.m. soittoääni-businestä. Palaa mieleen ajat kun jokainen päivälehti tarjosi palstakilometreittäin ilmoituksia milloin millekin soittoäänelle, Hullulle Sammakolle ja näytönsäästäjälle. Miljardibusiness? No, ehkä hetkeksi. Samantyyppinen oli Wap-tarina, hetken huuma. N-Gage peleineen ja taco-muotoiluineen oli kokeilu johon upotettiin paljon rahaa. Nyt sitä lanseerataan uudelleen Oven kautta. Business muuttuu, muutu mukana tai kuole.

Nokian ongelmista Yhdysvalloissa on kirjoitettu niin pitkään, että olin jo unohtanut että Nokia oli vielä kymmenen vuotta sitten markkinaykkönen Yhdysvalloissa. Hakkarainen kertoo menestyksen taustat ja nykyiseen “haastelliseen tilanteeseen” johtaneiden päätösten syyt. Samalla käydään läpi ihmiset, jotka olivat menestyksen takana.

Kirjaa voi huoletta suositella kesälukemiseksi, vaikka vankkaa asiaa onkin. Kirja jakautuu selkeisiin itsenäisiin kappaleisiin ja lukija voi itse annostella tietopaketit sopivaan tahtiin. Kirjoittajan asian ja alan ihmisten tuntemus on kirjan parasta antia. Reilun 25 vuoden kokemus Nokialta, ICL:ltä ja Fujitsulta näkyy ja kuuluu. Teksti on sujuvaa ja helppolukuista. Jos kritisoida haluaa, niin rajalliseen sivumäärään on ehkä yritetty mahduttaa asiaa liiankin kanssa.

Nautin lukemiskokemuksesta ja nyt tulee katseltua taas Nokiankin pörssikurssia tarkemmin. Josko tästäkin kriisistä noustaisiin entistä vahvempina?
 

Suomessa satsataan julkista rahaa yritysten tuotekehityksen tukemiseen runsaasti. Silti näyttöjä menestyksesta on ohuenlaisesti. Siksi on erittäin positiivista että nyt pohditaan veroetuuksien antamista yritysten T&K toiminnan kehittämiseksi.

Tuotekehitys on lähtökohtaisesti aina hyvästä. Yksittäiset projektit sattaavat tietenkin epäonnistua, mutta kohtalaisen jatkuva panostus kehityksen ei. Kuka parhaiten tietää minkälaista tuotekehitystä tarvitaan. Yritys itse vai ulkopuoliset ekspertit? Homo Economicus väittää että yritys itse.

Yrityksen omat satsaukset ovat yleensä kohtalaisen lyhyellä tähtäimellä rahaa tuottavia. Sensijaan Tekes:in ja muiden organisaatioden kautta kanavoidut rahat ohjataan erilaisten ohjelmien kautta "tulevaisuuden kasvualoille". Nämä satsaukset tuottavat riihikuivaa tulosta vasta pitkällä tähtäimellä - jos koskaan. Sekä pidempää että lyhyempää tähtäintä toki tarvitaan. Siksi on hyvää jos veroporkkanat tulevat perinteisten tukijärjestelmine lisäksi ei tilalle.

Veroporkkana on tehokas. Sillä saa vauhtia PK-yityksiin jotka eivät ole perinteisesti satsanneet tuotekehitykseen. Jos esim. Tekes on vuosina 2002-2007 tukenut n. 5000 yritystä (Innovaatiotoiminnan vaikutukset: osaamista, uudistumista, kasvua ja hyvinvointia. (päivitetty 2008)) tämä vastaa hieman yli 2% kaikista suomen yrityksistä. Kaikien nakkikioskien ei tarvitse tehdä tuotekehitystä, mutta uskon että huomattavasti suurempi osuus kuin 2% yrityksistä siitä hyötyvät. Oikein toteutettuna veroporkkanan käyttö ei vaadi paljoakaan byrokratiaa.

Suomea pidetään innovaatioiden onnelana. Yllättävän harva kansainvälinen suuryritys on  tästä huolimatta siirtänyt tuotekehitystään tänne. 70% OECD-maista myöntää veroporkkanoita tuotekehityksestä, mutta Suomi ei. Olisikohan tällä jotakin vaikutusta...

Joskus on pilan päiten ehdotettu, että ainoa "kestävän kehityksen" mukainen tapa energian tuotantoon on puiden hiihtäminen, syntyvän tervan energiakäyttö ja puuhiilen kätkeminen maan alle. Nyt lehtikirjoituksista on ilmennyt, että eräs Uppsalan dosentti Lars Hylander on esittänyt tätä ja aivan tosissaan ilmakehä hiilidioksidin vähentämiseksi.

Dosentin mukaan puun hiiltäminen on kestävä tapa sitoa hiiltä sillä puuhiilen puoliutumisaika on 6000-7000 vuotta kun esimerkiksi metsä luovuttaa sitomansa hiilen jo 40-50 vuoden kuluttua.Tutkimukseen on saatu 5,8 miljoonan kruunun apuraha.

Olin laittanut seurantaani Brysselissä 20. huhtikuuta pidetyn EU:n Ekoinnovaatiot tilaisuuden. Tarkoitus oli katsoa löytyikö esitysmateriaalista jotain hyödyllistä aineistoa.

Nämä, englanninkieliseltä nimeltään European Inventor of the Year 2009, nimettiin nyt 28.4. ja tasapuolisuuden vuoksi valinta kohdistuu useampaan henkilö eri sarjoissa. Palkitseminen tapahtuu Prahassa, EU-puheenjohtajamaassa ja palkinnosta vastaavat Komissio yhdessä Euroopan patenttiviraston kanssa.

Vuoden 2009 palkintojen voitot menivät terveydenhoitoon ja ympäristönsuljelelualoille.

Teollisuus sarjan voittaja on Jürg Zimmermann ja hänen keksintönsä koskee leukemian hoitoa.

Pienten- ja keskisuurten yritysten sarjan voitti Joseph Le Mer keksinnöllään energiatehokas lämmönvaihdin.

Tasapuolisuuden vuoksi yksi palkintosarjoista on Euroopan ulkopuolisille ja sarjan voitti Yiqing Zhou työryhmineen malarialääkkeellä.

Neljäntenä palkitaan ansiokasta elämänurasta keksijänä ja tämän palkinnon sai Adolf Goetzberger aurinkoenergiaa koskevasta tutkimustyöstään.

EROI eli suhdeluku paljonko energiaa on kulutettu määrätyn tyyppisen voimalan rakentamiseen, polttoaineen hankintaan ja jätteiden hävittämiseen verrattuna voimalan tuottamaan energiamäärään.

Flickr Palvelun integroinnista 13032009
 

13032009020
Originally uploaded
by Helge V. Keitel

Hyvät piksulaiset!

Lähestyn teitä teknisellä ongelmalla. Haluaisin hyödyntää Flickr -kuvia kirjoituksissani osana mobilen ja Internetin yhdistämistä.

Onko mielessänne neuvoja, miten voisi blogata suoraan Flickr:ssä ja kaapata mukaan kuvat sieltä?

Sama kysymys koskee videoita. Julkaiseminen nopeutuisi. Muutkin käyttäjät voisivat näin ollen hyödyntää mobilevideolla otettuja videoitaan.

Tämä helpottaisi ja nopeuttaisi kuvien ja videoiden hyödyntämistä.

Ongelma on lähinnä logistinen. Nyt joudun julkaisemaan blogipostauksen ensin "bloggerissa" ja sieltä copy-pastaamaan esim. Piksuun.

Kuva BHK viittaa "Borgå Hantverks och Konstskolan", joka täyttää 120 vuotta. Tähtään kysymykselläni käsityön vähentämiseen.

Huomaan myös, että silloin "oman pärstäkuvan" sijoitus blogissa olisi mielummin oikeaalla. Silloin säätäisin kaikki Flickr-kuvat oikealle. Oma pärstä olisi vasemmalla.

Kovin tekninen pohdinta, mutta tällä voi olla vaikutusta Piksun visuaalisen ilmeen kehittymiseen.

Mitä mieltä olette?

Terveisin
Helge

Nyt on semmoinenkin ihme nähty, että Yleisradion uutiset ovat tehneet järkevän uutisen puun pienpoltton ilmastovaikutuksista. Kaiken lisäksi uutinen on vastoin vihreän puolueen aatemaailmaa ja Euroopan parlamentin direktiivejä.

Suomalaisyritys One did it Oy on saanut julkisuutta mm. ympäristöalan yritystoimintaa esittelevässä Green:Net09-tapahtumassa San Franciscossa. Yhtiö on kehittänyt kohtuullisen järkevän tuntuisen laskurin ekologiselle selkärepulle.

Tuo ekologinen selkäreppu laskee ihmisen käyttämiä luonnonvaroja, niin uusitutuvia kuin uusiutumattomia kulutuksen pohjalta. Laskenta ja tulos on huomattavasti järkevämpi kuin toimittajien jutuissaan yleensä käyttämän hiilijalanjälkilaskuri, joka mittaa vain yhtä ulottuvuutta ihmisen ekologisesta vaikutuksesta.

One did it Oy ekologisen selkäreppu laskemisen perustana oleva tieto on peräisin Suomen luonnonsuojeluliiton ja saksalaisen Wuppertal Instituutin tutkimusta. Tuo Wuppertal Instituutti vaikuttaa järkevältä ja luotettavalta lähteeltä, päinvastoin kuin vaikkapa suomalainen ilmasto.org sivusto. Tässä jälkimmäisessähän tarkastellaan maailmaa kasvihuonekaasujen näkökulmasta, joka johtaa monesti ekologisesti kestämättömiin ratkaisuihin. Samoin sivustoilla on ollut virheitä, jotka ovat johtuneet ilmeisesti lähinnä kirjoittajien näkemyksistä eikä tosiasioista.

Tuon selkäreppulaskurin tuottaneen One did it Oy:n tarkoitus on rakentaa laskurin ympärille viihteellisellä tavalla kuluttajien tietoon ne olennaiset valinnat, jotka tekemällä voi vaikuttaa omalla elämäntyylillään eko-eettiseen kokonaiskuvaan.

Palstanpitäjä repun paino jäi alle reilun neljänneksin alle EU-keskiarvon, mutta painoa tuli kuitenkin liki 24 tonnia. Mukaan oli tosin laskettu työmatkat, joka vihreiden kansaedustajien ja EU-edustajien käytännön mukaan ei kuulu mukaan laskelmaan.

Tulos ja sen vertailu herättää mielenkiintoa selvittää ekologisen selkärepun koostumista tarkemmin, miten esimerkiksi meidän varsin vaatimattoman ruuan ekologinen rasitus olisi jopa yli EU-keskitason. Tämä innostaa jatkoselvityksiin ja siinä voi hyvinkin löytyä One did it Oy:lle mahdollisuuksia uusille liiketoiminnoille.

Juttelin tänään avoimen lähdekoodin hyödyntämisestä suuryrityksen tuotekehityksessä. Rupattelimme niitä näitä, tuhansien ihmisten irtisanomisista ja laman vaikutuksista myyntiin, tuotekehitykseen, tutkimustoimintaan ja tulevaisuuden visioihin.

Yhtäkkiä puhe kääntyi avoimeen innovaatiotoimintaan ja mitä kaikkea open sourcaminen mahdollistaa oikein oivallettuna ja toteutettuna.

Hups! ajattelin. Tämäpä yllätys. Kuvittelmissani näin, että pienet yritykset olisivat olleet taipuvaisempia uuteen ajatteluun. En pudonnut tuolilta, muta tulin yllätetyksi. Työelämä tarjoaa yhä, lamasta huolimatta, yllättäviä haasteita.

Analysoimme tykämme yllättvän käänteen jälkeen keskustelun antia. Löysimme ainakin omiin tarpeisiimme rationaalisen selityksen. Yritysten tuotekehityskustannukset ovat nousseet pilviin. Kansainvälisten toimitusten ylläpitäminen maksaa maltaita. Suomalaisten osaajien lennättäminen maailman ääriin on poskettoman tehotonta osaamisen hyödyntämistä.

• matkakustannukset
• asiantuntijat lentkoneissa ja hotelleissa
• tehokasta ongelmanratkaisuaikaa kohteissa olemattoman vähän
• suunnatonta energiantuhalusta, kun asiat voidaan hoitaa toisin
• ihmiset väsyvät, ihmissuhteet eivät kestä, terveys menee...

Tulevaisuuden kehitys- ja palvelukonseptit joudutaan organisoimaan avoimen lähdekoodin periaatteiden pohjalta tai muuten rahat loppuvat rikkaimmiltakin yrityksiltä.

1. osaamisen jakelutoiminnat uusitaan
2. ongelmanratkaisu ei onnistuu jopa paremmin etäältä
3. prosessien ja systeemien teknologiaa kehittämällä etähoito helpottuu

Ongelmana on, miten homma hoidetaan ja ennen sitä, miten se organisoidaan. Näen sieluni silmillä tuhansia yrityksiä, jotka tarvitsevat muutosstrategian Enterprise 1.0:sta Yritys 2.0!

• Uusi johtamismalli
• Uudet työkalut
• Yrityskulttuurin kehittäminen

Helposti sanottu, haavet eivät maksa mitään, mutta näissä avoimissa talkoissa "command control" -ajan johtamismallit eivät enää toimi. Millaisia ajatuksia tämä herättää teissä?

• Millaisia lääkkeitä tarjoaisitte?
• Miten organisoisitte avoimen ongelmaratkaisun tilanteet?
• Miksi suuryritykset ovat vasta nyt etsimässä uusia toimintamalleja?

Nukkuisin huonosti, jos toimisin softa-alalla ja tekisin tuntihinnalla alihankintaa Nokialle, niin kuin monet tekevät. Osaamiseen perustuvat alihankinta menee maassamme uusiksi. Kännykkäjätti ostaa softansa ja osaamisensa, mistä sen nykyistä halvemmalla saa.

Tästä nousee toinenkin huolenaihe. Mitä tulee tapahtumaan suomalaisille teknologiakeskuksille, joissa noksuriippuvaista tilankäyttäjää on pilvin pimein? Suomalaisten osaajien on pakko keksiä uutta tekemistä muilta aloilta tai vuokrasopimukset on sanottava irti. Hulppeiden yritystilojen hintataso tulee todennäköisesti laskemaan.

Nokian 700 miljoonan euron säästökuurin odotetaan iskevän suomalaisiin softataloihin. Eräässä Finlandia-talon seminaarissa kerrottiin, että meillä softantekoon erikoistuneita yrityksiä on noin 5 000 ja uusia tulee 1 000 vuodessa. Suurimmat suomalaiset Nokiaa palvelevat softatalot ovat Tieto, Ixonos ja Digia.

Arviolta puolet suomalaisista softayrityksistä tekee tuntipalkalla softaa Nokialle. Säästökuuri tarkoittaa, että veloitushinnat tulevat alenemaan ja työtä vaille jäävien softantekijöiden on pikaisesti keksittävä muuta tekemistä. Oletetaan, että Nokia siirtää koodinvääntöä halvempiin maihin.

Nokian napanuorassa ei voi roikkua ikuisesti. Softayrittäjät joutuvat kehittämään omia tuotteita ja / tai konsepteja. Nokia ei enää tarjoa turvasatamaa. Tyypillisen suomalaisen ohjelmistoyrityksen liikevaihdosta enimmillään yli puolet ja pienimmillään kolmasosa tulee Nokiasta.

Miten tässä rytäkässä pärjää Sasken Finland, joka voi tukeutua palvelutuotannossa Intiassa toimiviin resursseihinsa? Toinen pohjanmaalainen, Scanfil, tekee edelleen työtä Nokia Networksille.

Koodaamisen liiketoimintamallit menevät maassamme pikavauhdilla uusiksi.

Aikaisemmin palstalla referoitiin CXO Advisory sivuston kirjoitusta Peak Oil sijoituksesta. Kyseessä on sijoittaminen yhtiöihin, joiden katsotaan hyötyvän Peak Oil ilmiöstä (Maapallon öljytuotannon huipun ajoittumisesta nykyaikaan).

Syyskuussa kirjoitus päätyy toteamaan, että esitetty laaja Peak Oil osakevalikoima on tarjonnut paremman tuoton kuin vertailuindeksit. Tosin sillä varauksella, että sijoitus on varsin herkkä aloitusvuodelle ja yksittäisille menestyksille ja häviöille.

CXO Advisory sivusto on nyt päivittänyt tuottolaskelmansa ja epäily volatiilisuudesta on toteutunut.

Kuvassa on 71 Peak Oil listalla olevan yhtiön osakkeiden kurssikehitys (PFTP) kolmella eri kaupankäynnin kustannustasolla verrattuna yleisindeksiin S&P 500 (SPY) ja energia sektoriin (XLE).

Sivuston lopputoteama on:
In summary, Profit from the Peak offers a range of stock recommendations to exploit a long-term energy shortage, but historical data suggest that a portfolio constructed from these stocks may be quite volatile with some big hits and big misses.

http://www.cxoadvisory.com/blog/reviews/blog1-20-09/

Mediassa paljon kohuttu "Suomen suurin startup-yritys" Fruugo on vihdoinkin julkaisemassa omaa palveluaan.

Reutersin keskiviikkona julkaiseman, Tarmo Virkin tekemän haastattelun mukaan Fruugo tulee julkiseksi tammikuussa osalle käyttäjiä Suomessa. Helmikuussa seuraa Ruotsi ja huhtikuussa on tarkoitus tehdä palvelu saataville laajemmin. Fruugon taustalla toimivat Nokian entinen pääjohtaja Jorma Ollila ja F-Securen perustaja Risto Siilasmaa, jotka ovat sijoittaneet merkittäviä summia rahaa yritykseen.

Mitä Fruugo tekee?

Fruugon hallituksen puheenjohtaja Siilasmaan mukaan "Rakennamme eurooppalaista markkinapaikkaa, jossa kaikki kauppiaat löytävät asiakkaat ja asiakkaat löytävät kauppiaat."

Fruugossa tulevat yhdistymään haulla ja hintavertailulla vahvistettu online-kuluttajamyynti ja sosiaalisen median verkostot, jolloin eurooppalaiset kuluttajat voivat etsiä parhaimmat tuotteet ja hinnat maasta riippumatta.

Fruugolla on alkuvaiheessa tuotetarjontaa 30 tuotemerkin voimalla, ja sopimuksia on olemassa lisäksi noin sadan muun toimijan kanssa. Ensimmäisessä vaiheessa merkeistä mukana ovat mm. Lego, L'Oreal, IBM, Nokia, Adidas, Lacoste ja Nike.

Voiko tällainen onnistua?

Fruugon mukaan kohdemarkkinan arvo on 60 miljardia euroa - puolet Euroopan nettikaupan viime vuoden luvuista. Tähän kuuluvat kaikki "laatikossa myytävät tuotteet" poislukien ruoka ja lääkkeet.

Mielestäni Fruugo tarjoaa ennennäkemättömiä mahdollisuuksia kaikille osapuolille. Kuluttajille se helpottaa tuotteiden löytämistä ja hintavertailua, ja lisäksi poistaa erityisesti ulkomailta tehtyjen nettiostoksiin liittyviä riskejä. Kauppialle Fruugon kaltainen palvelu tuo kanavan omien tuotteiden myyntiä varten, helpottaa ja tukee ulkomaille myytyjen tuotteiden myynti- ja toimitusprosessia. Jos Fruugo tuo kummallekin osapuolelle turvallisen tavan ostaa, myydä ja maksaa yhdistettynä toimivaan logistiikkaan ja byrokratian vähenemiseen, on kyseessä eurooppalaisen kaupankäynnin mullistava ilmiö.

Minä nostan hattua Fruugolle, ehkä Suomen seuraavalle Nokialle.

Aikaisemmin aiheesta:

http://janne.blogit.kauppalehti.fi/2008/11/26/tekes-fruugo-kauppalehti/

Uusia sosiaalisen median internet palveluita ovat muun muassa:

• Facebook,
• MySpace
• Blogger
• WordPress
• LiveJournal
• TypePad
• Orkut
• Friendster
• Twitter

Sijoittajan on hyvä huomata, että usein jokin tämän tyyppisistä täysin uusista palveluista nousee merkittäväksi taloudelliseksi menestykseksi - uudeksi Microsoftiksi. Nyt on menossa vaihe, jossa markkinat tekevät valintaa siitä mikä Internet:n uusista sosiaalisen median palveluista ja teknologioista nousee maailmanmenestykseen ja tuottaa sijoittajalle tulosta.

Google on yhden tämän tyyppisen palvelun, hakupalvelun, ympärille rakennettu yritys. On olemassa monia muitakin esimerkkejä sekä paikallisista että kansainvälisistä menestyksistä. Sijoittajan kannattaa olla tarkkana - olisi hyvä olla mukana sijoittajan ominaisuudessa sitten kun taloudellinen merkitys alkaa kasvaa.

Näistä uusista internetin trendeistä on käyty enemmän keskustelua muun muassa täällä:

www.piksu.net/node/487

Ja Twitteristä käydään keskustelua muun muassa Helge:n sosiaalisen median sivustolla:

kknetwork.ning.com/group/socialmedia

Fortune lehti on listannut vuodelle 2008 kymmenen suurinta ympäristöteknologian voittoa ja vastaavasti vuoden suurimmat epäonnistumiset.

The 10 Biggest Cleantech Victories of 2008
1) The Renewable Energy Investment Tax Credit Passed…Finally:
2) Obama Won, Promises Cleantech Support
3) Record Level of Cleantech Investing
4) Massive U.S. Solar Plants Moved Forward
5) First Solar’s Panels Reached Grid Parity?
6) Mainstream Tech Went Green
7) Better Place Struck Deals
8) U.S. Wind Market Blew Strong
9) The Year of Plans
10) Electric Vehicles On the Horizon

Lista ja selitykset on linkissä:
http://money.cnn.com/news/newsfeeds/gigaom/green/2008_12_29_the_10_bigge...

But there were a lot of missed opportunities this year, too
1) Tesla Hits A Wall
2) EEStor Delays Some More
3) T. Boone Derailed
4) Wave Power Plan Gets Washed Away
5) The Clean Coal Lobby Gets Dirty
6) Corn Ethanol Industry Still Asking for Aid
7) GM Still Featuring Bob Lutz
8) UK Wind Plans Blowing Away
9) It’s Gonna Be A Lot Harder Than We Thought
10) The Current Administration

Lista tarkempana on linkissä:
http://earth2tech.com/2008/12/26/the-10-biggest-cleantech-disappointment...

Osallistuimme tänään Olli Kallion kanssa Tivit Foresight Seminar 2008 tapahtumaan Finlanditalolla. Tilaisuudessa esiteltiin vajaan 60 miljoonan euron hankepakettia, jonka uskotan vievän Suomen teknologiateollisuutta kauas huomiseen.

Tietoa tuli monen Powerpointin voimalla, kieli ja sisältö tähtäisi asiakaslähtöiseen ja hyvään elämään, mutta tavallinen matti möttönen tai linda liukas ei olisi ymmärtänyt esityksistä puoliakaan.

Olimme tietenkin erittäin "User Generated" orientoituneita ja nämä 2010 - 2020 suomalaiset innovaatiot tunkeutuvat joka paikkaan. Ensi yönä näen, tulevatko ne myös mun uniin possun punaisiin.

Janne Saarikko jaikui tilaisuuden jaikulaisten tietoisuuteen. Yksityiskohdat löytyvät #Seminaarikannusta. Janne pohti tilaisuuden päätöskeskustelussa, että "miksi minusta tuntuu, että se mitä täällä tänään tavoitellaan on jo olemassa..." ja kommentti osui naulan kantaan ja sai ansaitusti aplodit.

Tilaisuudessa esiteltiin tietenkin mutkikkaita teknisiä ratkaisuja, joiden käytäntöön vieminen vaatii paljon kahvia, pullaa, päättäväisyyttä ja osaamista. Yhteistyön pitäisi ulottua yli monien rajojen. Mutta riittääkä kehityksen lähtökohdaksi enää suomalainen todellisuus? Pitäisikö näiden maailmoja syleilevien kehityshankkeiden verkottumista vyöryttää kauas yli kansallisten rajojen?

Juutummeko TEM-tuotekehityksessä kansallisten rajojen sisäpuolelle samalla kun vaikkapa Nokia siirtää omaa R&D:tä aggressiivisesti maailman johtaviin kehityskeskuksiin?

Tilaisuus oli hyvä: se herätti ajatuksia. Sitran Ossi Kuittinen sanoi selvällä Suomen kielellä, että kansakunta on menossa kohti vaikeita aikoja ja samat sanat EU:sta.

Selviämmekö tästä taantumasta 90-luvun keinovalikoimalla? En ole siitä aivan varma. Maailma on muuttunut 15 vuodesta. Nokia lähti nousuun ja lentoon 90-luvun laman jälkeen. Mikä liikahtaa tällä kertaa? Meillä 4000 ohjelmistoyritystä eli kymmenen per kunta ja uusia syntyy 1000 per vuosi. Miten näistä valikoituu tulevaisuuden Nokia?

• Tarvitaanko konsolidoitumista?
• Tarvitaanko suurempia yksiköitä?
• Pitäisikö ensin keksiä asiakas ja sen jäleen gadgetit?

Nokia julkaisee tänään uuden puhelimen, jossa on poikkeuksellisen seksikästä "hardwarea".

Usein uutuuksien julkaisua edeltäneet kuvavuodot vievät terää viralliselta lanseeraamiselta; paitsi Applen tapauksessa, jonka fanaattinen kannattajakunta ennakohypettää pikkuvuotojen perusteella uuden tuotteen poikkeukselliseen mediamenestykseen.

Edes Google ei pysty vastaavaan. Nokian median hallinta on varsin konservatiivista, vähäeleistä ja varovaista.

Mutta viime aikoina on näkynyt muutoksen merkkejä.

Olli-Pekka Kallasvuo paukutteli henkseleitä Lontoossa, näin muistelen, ja lupaili Nokialle mahtavaa menoa lamasta huolimatta. Vastaavasti erilaiset ennustuslaitokset povaavat kännykkämyynnille maailmanlaajuista laskua.

Käykö niin, että Nokia tekee sen taas. Jollei nyt ihan julkista ihmepuhelinta, mutta saa myynti- ja jakelukoneistonsa sellaiseen iskuun, että tulosta tulee vastoin ennustajaeukkojen ja -ukkojen arvailuja.

Tänään näemme kuvia Nokian uutuudesta. Kuka tietää, mitä sillä voi tehdä?

1.    Onko uusi vessapaperirulla?
2.    Onko uusi rengas?
3.    Onko Reino vai Ainoa?
4.    Onko Mikko PC?
5.    Onko kosketeltava vai querty?
6.    Onko telkkari vai känny?
7.    Onko miniläppäri vai just another phone?
8.    Onko todellinen uutuus?

Editoin 2.12.2008 kello 12:13 palattuani sorvin ääreen ja silloin KL tiesi jo kertoa uutisena Barcelonasta, että uusin on nimeltään N97 ja iskee kauppoihin (hits the stores) 900 euron hintalapulla. Nokian tiedotus nostaa N97 parhaimmaksi puhelimeksi "ever", mutta malttakaamme käyttäjien kokemuksia. Kilohinnassa ei ole Nokian näkökulmasta valittamista. Tähänkö veronpalautukset tuhlataan?

Lisäys: 2.12.2008 kello 12:58 Aiheesta voi myös jaikua! Ja Janne kirjoitti N97:sta Kauppalehdessä.

Maanantain lehdessä taas joku umpivihreä töpselisähköä käyttävä toimittaja kertoili tanskalaisten satusetien sepittämiä juttuja Samsøn energiaomavaraisuudesta. Jo aikaisemmissa tästä satujen saaresta kertovissa uutisissa on käynyt ilmi, että lähes kaikki saaren ajoneuvojen polttoaine on raakaöljystä peräisin ja merkittävä osa taloista käyttää lämmityksessä kaasua tai öljyä.